• Suomeksi, kiitos! Vieras kieli tuo työpaikoille riskejä TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI NRO 12/2019 WWW.TEKIJÄLEHTI.FI YHTEISVOIMALLA KOHTI SOPIMUKSIA Tekijä_2019_12_kansiarkki.indd 1 3.12.2019 10.54
• LIITTO TIEDOTTAA TILAA MOBIILIJÄSENKORTTI Näin saat latauslinkin älypuhelimeesi: l Kirjaudu eAsiointiin (www.teollisuusliitto.fi/easiointi) henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla. Tunnistautuminen onnistuu myös mobiilivarmenteella. l Klikkaa Jäsentiedot ja tarkista, että yhteystietosi ovat ajan tasalla. l Mene kohtaan Jäsenedut ja paina Muokkaa. l Kohdassa Mobiilijäsenkortti valitse Tilaan. Paina Tallenna. l Saat matkapuhelimeesi linkin, josta voit ladata kortin puhelimeesi. l Lue uusista jäseneduista sivulta 54. BESTÄLL MOBILT MEDLEMSKORT Så här får du en länk genom fackets E-tjänst: l Logga in på E-tjänsten (www.teollisuusliitto.fi/sv/e-tjansten) med dina personliga nätbankskoder. Identifiering är möjligt även med Mobil ID. l Klicka på Medlemsinformation och kolla att alla uppgifter stämmer. l Gå till Medlemsförmåner och klicka på Redigera. l Under Mobilt medlemskort välj Jag beställer. Klicka på Spara. l Du får en länk skickad till din mobiltelefon genom vilken du kan ladda ner kortet. l Läs mer om de nya medlemsförmånerna på sidan 54. KORTTI KÄTEVÄSTI MUKANA KORTET ALLTID MED DIG Tekijä_2019_12_kansiarkki.indd 2 3.12.2019 10.54
• KANNEN KUVITUS: PENTTI OTSAMO 12/2019 Tekijä 3 SISÄLTÖ 8 SUOMEKSI TYÖT SUJUVAT KANSI Englantia pitäisi osata aivan valtavan hyvin, että sitä voisi käyttää kaikkeen ajatteluun kelpaavana yleiskielenä. Äidinkieli on ajattelun kieli, Murikka-opiston erityisopettaja Marjo Nurmi muistuttaa. 28 PERINTEINEN PELIYHTIÖ Aliaksesta, Kimblestä ja Mölkystä tunnettu porilainen Tactic Games on Pohjoismaiden ainoa iso lautapelivalmistaja. 50 6 YHTEISVOIMALLA KOHTI SOPIMUKSIA Teollisuusliitto joutui turvautumaan työtaisteluun työehtosopimusneuvottelujen vauhdittamiseksi. GENOM SAMLADE KRAFTTAG FÖR AVTAL Industrifacket har blivit tvingat till att ta till stridsåtgärder för att få fart på förhandlingarna om ett nytt kollektivavtal. Tekijä_2019_12_sisus.indd 3 4.12.2019 10.03
• 4 Tekijä 12/2019 ? HARRASTAJA Moottorisahoja, paljon moottorisahoja. Risto Härkösen kokoelmaan kuuluu yli 700 moottorisahaa, ja kaikista hän tuntee taustat ja tekniikan. ? VÄITTÄJÄT Palstan viimeisessä väittelyssä ottavat mittaa joulun hengessä Hyvä Pukki ja Paha Pukki. Katso video Pukkien kohtaamisesta www.tekijälehti.fi . Tekijän toimitus toivottaa kaikille iloista joulua! ? Yhteistoimintalaki uudistuu. Saadaanko suomalaisesta työelämästä tehtyä nykyistä järkevämpää? AJASSA 5 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 17 VIERAILIJA Kulutustutkija Henri Weijo 18 NÄKIJÄ Robotiikkatutkija Minna Lanz 20 YT-laki on tilaisuus parempaan työelämään 24 VÄITTÄJÄT Hyvä Pukki vs. Paha Pukki 26 KEKSINTÖ Voisiko kenkä varoittaa liukkaudesta? 27 Lyhyet TYÖSSÄ 36 TYÖYMPÄRISTÖ Henkistäkin kuormitusta ehkäistävä 38 Hilding Andersilla huhkitaan hyvän unen puolesta 41 Lyhyet LIITOSSA 42 Valtuusto linjasi vuoden 2020 44 Oulu-Lappi etsi työn imua 47 OIVALTAJA Digioperaattori Juuso Vuorinen 48 MAAILMA Työehtosopimuksilla paremmat tulot 52 Ta vara på chansen till utbildning 49 Lyhyet 54 Työttömyyskassa/ A-kassan VAPAALLA 56 HARRASTAJA Moottorisahakeräilijä Risto Härkönen 58 Pulmat 59 Sarjakuva Seuraava numero ilmestyy 15.1. Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 (jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta) Muut: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print Oy Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS Faktor Oy ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. Tekijä_2019_12_sisus.indd 4 4.12.2019 10.04
• BLOGI www.tekijälehti.fi/blogi 12/2019 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 11.12.2019 Menikö viesti perille? V akiintunut selitys toiminnallisten tavoitteiden saavuttamatta jäämiselle on viestinnän epäonnistuminen. Näin sanottaessa annetaan ymmärtää, että kaikki oli muuten kunnossa, mutta viesti ei tavoittanut kohderyhmäänsä halutulla tavalla. Kun asioita penkoo syvemmältä, on viestinnän väitetyn epäonnistumisen taustalla tavallisesti muita syitä. Esimerkiksi epätarkka tilannekuva, keskeneräisesti määritellyt tavoitteet, hatara suunnittelu, puutteellinen käsitys käytettävissä olevista resursseista tai vaillinaisesti toteutettu toiminta. Toisaalta tavallista on se, että toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat pohjatyöt on taiten tehty, mutta niistä kertova sanoma on epäselvästi muotoiltu tai se jää vajavaisesti viestitetyksi. Esimerkiksi siksi, että viestin kertoja olettaa omien itsestään selvyyksiensä olevan päivän­ kirkasta ja ajatuksellisesti jaettua tietoa myös yleisölleen. Näin asia ei kuitenkaan usein ole. Sen sijaan tyypillisempää on se, että viestin vastaan­ ottajilla ei kyseistä tietoa ole, tai että sillä ei ole ollut sijaa heidän ajattelussaan tai maailmankuvansa rakentumisessa. Riski viestinnän epäonnistumiselle on aina olemassa. Se on olemassa silloin, kun vuorovaikutuksen osapuolet käyttävät yhteistä äidinkieltä, ja korostuneesti silloin, kun tietoja yritetään välittää kaikille osapuolille vieraalla kielellä. Jälkimmäinen on yleistyvä tilanne suomalaisilla työpaikoilla. Samalla se on kehityskaari, joka ei näytä olevan riittävällä tavalla hallinnassa. Ohjeistuksia ja opastuksia tarjoillaan työpaikoilla liian usein vain vieraalla kielellä, tyypillisesti englanniksi tai sitten englannista alkeellisesti suomeksi tai jollekin muulle kielelle käännettynä. Se on vaarallista riskinottoa. Mitä vähemmän ohjeista ymmärretään, sitä enemmän tehtävät ovat taipuvaisia siirtymään yrityksen ja erehdyksen kautta hoidettaviksi. Riskit lienevät suurimmillaan uusien työntekijöiden perehdyttämisessä. Tulokkaiden motivaatio osaamisen näyttämiselle tapaa olla korkea, mihin liittyen alttius täsmentävien kysymysten esittämiselle voi olla matala. Toisaalta into kysellä hiipuu, jos alkuperäinen viesti on vaikeasti hahmotettavissa tai käsittämätön. Toimintaa työpaikoilla ei voida päästää tai jättää ontuvan viestinnän varaan. Sen sijaan on nähtävä, että ymmärrettävä kieli on turvallisuuden, tehokkuuden ja työssä viihtymisen perusta. Koneiden turvallisuudesta annetun asetuksen mukaan Suomessa markkinoille saatettavien tai käyttöön otettavien koneiden tietojen, varoitusten ja ohjeiden on aina oltava suomen ja ruotsin kielellä. Se on hyvä lähtökohta työpaikkojen kehittämiselle kohti kaikille työntekijöille helposti ymmärrettävää kielen käyttöä. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja ”Julkisuudessa työnantajaliitot pitävät tiukasti kiinni siitä, että ne eivät neuvottele keskitetysti, vaan jokainen hoitaa oman tonttinsa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että työnantajaliitot ajavat keskitettyä teknologiateollisuuden työmarkkinamallia. Muissa pöydissä ei juuri liikuta ennen kuin teknossa on saatu asiat valmiiksi.” RIKU AALTO Teollisuusliiton puheenjohtaja Tekijä_2019_12_sisus.indd 5 4.12.2019 10.04
• KIKYLLE KYYTIÄ l Liiton aktiivisten jäsenten työtaisteluvalmius on muutaman prosentti yksikön korkeampi kuin niiden, joilla ei ole luottamustehtäviä työpaikalla tai ammatti osastossa. Ylläoleviin kysymyksiin vastasi Teollisuusliiton jäsenpaneeli. Paneelissa on 3 659 osallistujaa, joista kyselyyn vastasi 2 569. Vastausprosentti oli korkea 70. Lokakuu 2019 Lokakuu 2019 6 Tekijä 12/2019 Yhteisvoimalla kohti sopimuksia Teollisuusliitto joutui turvautumaan työtaistelutoimenpiteisiin työehtosopimusneuvottelujen vauhdittamiseksi. Tekijän painoon mennessä elettiin vielä lakkouhan vaiheessa. Työnantajia edustava Metsäteollisuus ry asetti 7.11. työsulun sahoille ja vaneritehtaille ajanjaksolle 12.–18.12. Seuraa tilannetta liiton verkkosivuilta www .teollisuusliitto.fi/tyotaistelu sekä verkkolehdestä www.tekijalehti.fi. Seuraa myös Teollisuusliiton Facebookja Twitter-uutisia. l Teollisuusliitto julisti sunnuntaina 24.11. lakkouhan teknologiateollisuuden, malmikaivosten, kumiteollisuuden, öljy-, maakaasuja petrokemianteollisuuden, kemian perusteollisuuden, lasikeraamisen teollisuuden, muovituoteteolli suuden ja kemiantuoteteollisuuden, teknisen huollon ja kunnossapidon sekä mekaanisen metsäteollisuuden sopimus aloille ja puolustusministeriön työpaikkoihin. l Neuvottelut etenivät lakkouhan julistamisen jälkeen tahmeasti. Teollisuusliitto hylkäsi maanantaina 2.12. valtakunnansovittelijan teknologiateollisuuteen tekemän sovintoehdotuksen liian pienen palkankorotuksen takia. l Lakkojen oli määrä alkaa maanantaina 9.12. klo 00.00 ja päättyä keskiviikkona 11.12. klo 23.59. Työtaistelutoimenpiteisiin osallistuvien työntekijöiden määräksi arvioitiin yhteensä noin 35 000. l Teollisuusliiton viidellä sopimusalalla käynnissä ollut ylityökielto päättyi sunnuntain 24.11. ja maanantain 25.11. välisenä yönä. ”On todella valitettavaa, että joudumme turvautumaan näin koviin otteisiin, mutta muukaan ei nyt näytä auttavan. Jouduimme katkaisemaan neuvottelumme myös teknologiasektorilla, kun työnantaja puolen halu sopimuksen syntymiseen oli täysin olematon, Näyttää siltä, että työnantajaleiri hakee nyt konfliktia tosissaan ja laajalla rintamalla. Siinä ei ilmeisesti työtaisteluista johtuva kilpailukykyhaitta paljon vaakakupissa paina. Olemme kuitenkin valmistautuneet painostus toimiimme sen verran perusteellisesti, että eiköhän patruunoillakin ala kello kilkuttaa hieman toisessa sävyssä.” RIKU AALTO Teollisuusliiton puheenjohtaja TAHTOTILA KORKEALLA Teollisuusliiton jäsenten keskuudessa vallitsee korkea valmius työtaisteluihin. Työtaistelu on näyttö Teollisuusliiton yhteisvoimasta. 24.11. annettuun lakkouhkaan sisältyi työpaikkoja Teollisuusliiton kaikilta sopimussektoreilta eli teknologiateollisuuden lisäksi myös kemian, puutuoteja erityisalojen sektorilta. Teollisuusliiton tavoitteena on siivota kilpailukykysopimuksen (kiky) mukaiset 24 ylimääräistä palkatonta työtuntia kaikista työehtosopi muksistaan (tes) pois. Sen rinnalla liitto haluaa estää työnantajien pyrkimykset työehtojen heikentämiseksi ja jäsenmaksu perinnän lakkauttamiseksi. Lisäksi liitto ajaa jäsenilleen ostovoiman turvaavia palkankorotuksia. * EI KANTAA TYÖRYHMÄ PETTERI RAITO, JARI ISOKORPI JA SUVI SAJANIEMI Ty öt ai st el u Lisätietoja lakosta saat luottamus mieheltäsi ja liiton verkkosivuilta. Kysymyksiä voit lähettää sähköpostilla osoitteeseen lakkopaivystys@ teollisuusliitto.fi . tai kysyä lakkopäivystyksesta puh.020 774 1039. Päivystys on avoinna arkisin klo 8.30–19. Verkkosivujen Usein kysytyt kysymykset -sivulle on koottu yleisimmät kysymykset ja vastaukset lakosta. www . teollisuusliitto.fi MELKO EI * MELKO EI * MELKO EI * VALMIS LAKKOON OMAAN TESSIIN EI ENÄÄ KIKY-TYÖTUNTEJA VALMIS TUKILAKKOON EI MUIHINKAAN LIITON TESSEIHIN VALMIS YLITYÖKIELTOON VALMIS TYÖTAISTELUUN OMALTA ALALTA POISTAMISEKSI VALMIS TUKILAKKOON MUIDEN ALOJEN PUOLESTA 20 20 40 40 60 60 80 80 % JÄSENISTÖSTÄ % JÄSENISTÖSTÄ Tekijä_2019_12_sisus.indd 6 4.12.2019 11.24
• 12/2019 Tekijä 7 LIITOSSA H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN EN PA TR IK LI N D ST RÖ M JY RK I LU U KK O N EN H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN EN Luottamusmiehet eri sektoreilta kertoivat tunnelmistaan lakon kynnyksellä HEIDI KOIVISTO Pääluottamusmies, Kyrel Oy, Kyröskoski, Teollisuusliiton hallituksen jäsen, teknologiateollisuus ”Olen varma meidän työpaikan lakkovalmiudesta, jos työtaisteluun joudutaan. Periksi ei anneta, kyse on isoista asioista. On pakko laittaa stoppi työnantajien kohtuuttomille vaatimuksille. Kiky-tunnit ovat järjettömiä, ne ovat vain lisänneet henkilöstöosastojen työtä ja turhauttaneet työntekijöitä. Tiedän firmoja, jotka ovat lisänneet 6 minuuttia työpäivään. Se on aivan hölmöläisten peiton jatkamista. Ja mitä kiky onkaan tehnyt työmotivaatiolle? Kiky lähtee, se oli määräaikainen sopimus. Kunnon palkankorotukset pitää tulla, ja mieluimmin euroissa. On härskiä työnantajapuolelta vaatia, että yhteiskunta maksaa osan työntekijöiden palkasta. Me työntekijät olemme kantaneet vastuuta yhteiskunnasta maltillisilla palkankorotuksilla. Me olemme järjen ääni Suomessa. Sitä kannattaisi kuunnella.” SAMI RYYNÄNEN Pääluottamusmies, Neste Oyj, Porvoo, öljy-, maakaasuja petrokemianteollisuus ”Lakkovalmius jalostamolla on kova. Porukka on valmis taistelemaan työnantajapuolen heikennyksiä vastaan. Työnantaja ajaa pitkälti samoja asioita, jotka olivat Sipilän hallituksen pakkolakipaketissa, nyt vain tes-pöydän kautta. Kemian neuvottelu katkesi siinä vaiheessa, kun työnantajaliitto toi pöytään jäsenmaksuperinnästä luopumista koskevan esityksen. Sitä ajaessaan työn antaja paljastaa korttinsa ja pidemmän aikavälin tavoitteensa ajaa ammattiyhdistysliikettä polvilleen. He puhuvat paikallisen sopimisen lisäämisestä, mutta haluavat kuitenkin heikentää luottamusmiehen asemaa ja tuoda entistä enemmän työnantajan direktio-oikeutta työehtosopimuksiin. He haluavat rajata paikallisen sopimisen niin, että ainakaan työehtosopimusta paremmin ei voisi sopia.” OSMO KÄÄRIÄINEN Pääluottamusmies, Metsä Wood, Suolahti, mekaaninen metsäteollisuus ”Kiky-tunneilla ei ole ollut myönteistä merkitystä Suomen talouteen, saati että ne olisivat luoneet työpaikkoja. Minna Helteen 230 miljoonaa ja 1,4 prosenttia ovat ihan hatusta tempaistuja. Meidän tehtaan työntekijöillä on kova taistelutahto päällä, ja se johtuu pitkälti niistä 24 tunnista. Väki on niihin lopen uupunut. Työpaikkoja luodaan investoinneilla. Niihin pitää löytyä rahaa, eikä laittaa sitä omistajien taskuihin. Vuonna 2018 pörssiyhtiöt maksoivat 2,1 miljardia euroa ylimääräisiä osinkoja omistajilleen. Miksei niitä investoitu teollisuuteen? Työantajien avoin hyökkäys ay-liikettä vastaan on näkynyt tes-neuvotte luissa. Työnantajien tahtotila on, että ay-liikkeen oikeutta toimia pitäisi rajusti kaventaa. Tämä näkyy niin EK:n ja Suomen Yrittäjien toiminnassa kuin työpaikoillakin.” KIMMO SANDELIN Pääluottamusmies, Maintpartner Oy, Jyväskylä, Teollisuusliiton valtuuston jäsen, tekninen huolto ja kunnossapito ”Meillä on porukka lakon suhteen yksituumainen. Kikyä ei enää haluta tehdä. Ilmaisen työn tekeminen riittää. Neuvottelupöydässä työnantajapuoli on lukkiutunut ylisuuriin työehtojen heikennysesityksiin, ja neuvottelutahto on ollut hakusessa. Työntekijät haluavat myös saavuttaa parannusta siihen, että palkalla tulee toimeen ja palkansaaja pystyy maksamaan laskunsa. Kaikki tuijottavat Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden neuvottelupöytään. Kukaan muu ei halua lähteä päänavaajaksi. Kun teknologiassa saavutetaan tulos, niin muuallakin neuvottelupöydissä ehkä pääsemme keskustelemaan asioista. Teknologian pöydässä tehdään päätöksiä kikyistä ja vastaavista.” Lue haastattelujen pidemmät versiot: www.tekijälehti.fi Tekijä_2019_12_sisus.indd 7 4.12.2019 11.25
• 8 Tekijä 12/2019 Tekijä_2019_12_sisus.indd 8 4.12.2019 10.04
• Meillä on oikeus omaan kieleemme ? Vain vaivoin osattu vieras kieli vierottaa ajattelusta. Pitää olla paljon oman äidinkielen sanoja, jotta voi ajatella ajatuksia. Kielen rajat ovat ajattelun rajat. Englannin ylivalta kylvää työpaikoille kitkaa, ristiriitaa ja turvallisuusriskejä. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVITUS PENTTI OTSAMO 12/2019 Tekijä 9 AJASSA Tekijä_2019_12_sisus.indd 9 4.12.2019 10.05
• 10 Tekijä 12/2019 Työntekijät eivät ymmärrä konsernin kielellä eli englanniksi tehtyjä ”tiedotteita”. Satoja tuhansia euroja maksavan koneen muka suomenkieliseksi käännetty ohje on Google-tasoa. Lähiesimiehet eivät ymmärrä päälliköiden englanniksi antamia ohjeita. Suomen kieli uhkaa näivettyä, kapeutua ja surkastua. vaikka työntekijät johtoa lukuun ottamatta eivät sitä osaisikaan. Esimerkiksi Aalto-yliopiston teknisten alojen diplomi-insinöörit voivat joutua kirjoittamaan lopputyönsä englanniksi. – Kun englannin käyttö tarpeeksi laajenee, alalla ei enää ole tarpeeksi sanastoa, jolla asioista voisi keskustella tai pohtia suomeksi. Kun eri opintotasojen insinöörit toimivat päällikköinä ja työnjohtajina suorittavaa työtä tekeville, tasa-arvoinen yhteys ihmisten välillä voi katketa. – Jos insinööri suorittaa ammattitutkintonsa englanniksi, englanti valuu hänen mukanaan myös työpaikoille. Kotimaisten kielten puolestapuhuja on erityisen kiukkuinen siitä, että yliopistomaailmassa englannin kuvitellaan olevan samaa kuin kansainvälisyys. Ei ole. Maailman 7 miljardista asukkaasta vain 500 miljoonaa puhuu englantia äidinkielenään. Peräti 85 prosenttia maailman asukkaista, 6 miljardia ihmistä, ei osaa englantia. Suomessa 1,7 miljoonaa ihmistä eli 30 prosenttia kansasta ei osaa englantia. – Kiinassa asuu 1,2 miljardia ihmistä. Heistä vain prosentti osaa englantia, Forsberg muistuttaa. Englanti toimii kyllä erinomaisesti munkkilatinana; tämän hetken tieteen kielenä ja toisensa tuntevien valtaja rahaeliittien yhteisenä kielenä. Latinaa ei kukaan osannut keskiajalla äidinkielenään, mutta sillä synnytettiin tuon ajan huipputieteellisiä teoksia esimerkiksi naisten alttiudesta noituuteen. Nyt synnytetään englannin kielellä tieteen huipputeoksia talous teorioista, jotka vaativat työntekijöiden oikeuksien poistamista. Tästä päättävät ekonomistit katolisia piispainkokouksia vastaavissa Davos-synodeissaan. Suomen kielen puolustajat saivat sentään torjuttua englanninkielisen, suomalaista opetussuunnitelmaa yksi yhteen noudattavan ylioppilastutkinnon. IB-lukiot osoittavat, millaisiksi opinahjoiksi englanninkieliset lukiot muodostuisivat. – IB-lukioihin pääsevät kaikkein vakavaraisimpien ja tiedostavimpien vanhempien ahkerat ja lahjakkaat lapset. IB-lukioissa lukevat väistämättä etuoikeutettujen vanhempien lapset. – Kunnan englanninkielisestä lukiosta tulisi samalla kaavaa se ”parempi” lukio. Todellisuudessa opetus saattaisi olla siellä huonompaa, sillä Suomessa ei olisi riittävästi hyvin englantia osaavia opettajia, Forsberg kuvaa. Suomi ei myöskään ”kansainvälisty” eikä koulutus toimi ”vientituotteena”, jos englannin sallitaan pesiytyä opinahjoihimme. – Maisteriohjelmia tarjotaan englanniksi, jotta ne houkuttelisivat opiskelijoita muualta. Kaikkialla maailmassa tarjotaan jo englanninkielistä koulutusta. Tehkäämme sitä, mitä osaamme, eli tarjotkaamme opetusta suomeksi! Muistutan vielä siitä, että vaikka EU:n ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta voidaan rahastaa maksuja, eivät nämä lähimainkaan kata opetuksen todellisia kustannuksia. MIKSI SUOMEN KIELI ON TÄRKEÄÄ? Kuuluisa filosofi Ludwig Wittgenstein ei turhaan lausunut, että kielen rajat ovat myös ajattelun rajat. Omalla äidinkielellä, oli se sitten suomi, ruotsi, saame, swahili, urdu tai mikä tahansa muu maapallon 7 000:sta eri kielestä, ihminen ajattelee syvimmät, hienoimmat ja vapaimmat ajatuksensa. Tästä muistuttaa myös Kotimaisten kielten keskuksen johtaja Ulla-Maija Forsberg. – Kun ihminen osaa kielen puolivillaisesti, ihminen myös ajattelee puolivillaisesti. Ajattelun laatu ja asioiden pohdiskelu ovat aivan eri tasolla, kun sen saa tehdä omalla äidinkielellä. Erinomaista englannin kielen taitoa on todella vaikea saavuttaa. – Kielitaito voi olla asia, jolla erottaa eri kansankerroksia toisistaan. Englannin kieli on eliitin erottautumiskeino ja tämä vaikuttaa yhteiskunnan kahtiajakautumiseen, Forsberg kuvailee englannin hiipivän ylivallan seurauksia suomalaiselle demokratialle. Forsberg on todella huolissaan siitä, että nyt korkeakouluissa ja yliopistoissa ei enenevästi enää käytännössä voi suorittaa koko tutkintoa suomen kielellä. Yritysten kieli muutetaan englanniksi, ”Jos insinööri suorittaa ammattitutkintonsa englanniksi, englanti valuu hänen mukanaan myös työpaikoille.” Ulla-Maija Forsberg Tekijä_2019_12_sisus.indd 10 4.12.2019 10.05
• 12/2019 Tekijä 11 – Britannian entisissä siirtomaissa, kuten esimerkiksi Hongkongissa, osataan laajalti englantia, mutta sekin on siirtomaavallan peruja, Forsberg muistuttaa. Forsberg on huolissaan myös digitalisaation liian kovasti vauhdista. Kielentutkijan mukaan se ei syrjäytä vain vanhuksia, vaan myös nuorilla ja lapsilla voi olla monenlaisia esteitä tieto­ tekniikan hallintaan. Lasten ja nuorten ruutuajasta ollaan huolis­ saan, mutta samaan aikaan koululaiset pakote­ taan käyttämään vain ja ainoastaan sähköisiä välineitä. Pelkkä chättääminen ja snäppääminen ja englanninkielisessä verkossa viihtyminen kaventavat suomen kielen osaamista. Sanojen eli ajattelun välineiden puuttumisen ohella Forsberg muistuttaa vielä toisesta perus tavan­ laatuisesta huolesta. – Kun ei enää kirjoiteta käsin, miten se lopulta vaikuttaa? Kädet ja aivot kuuluvat yhteen ajattelussa. Kun katselee koulun opetussuunni­ telmia, ihmettelen, onko se kaikki digitalisaatio todellakin tarpeellista ja hyväksi? ”ISÄT, LUKEKAA LAPSILLENNE!” Murikka­opiston erityisopettaja Marjo Nurmi jos kuka tuntee suomen kielen tärkeyden, sekä yleisesti ajattelun välineenä että mahdolli­ suuksien avaajana. – Isät, lukekaa lapsillenne! Se on paras satsaus lapsen tulevaisuuteen, Nurmi yllyttää. Koulussa opettajat huomaavat nopeasti, kenelle lapselle on luettu satuja ja ketkä lapset harrastavat lukemista. Isille kohdistettu kehotus koskee tietysti aivan samalla lailla äitejäkin ja muita lasten lähipiirin aikuisia. Murikka on vain tutustuttanut Nurmen ennen kaikkea mies­ valtaisten alojen jäseniin. Osaavatko ”kaikki” englantia? – Ei, siihen päätelmään ei tässä talossa voi tulla, Nurmi naurahtaa. Erityisopettaja toteaa, että tietenkin liiton jäsenistössä on myös niitä, jotka osaavat englantia hämmästyttävän hyvin. Mutta kenelläpä se voisi olla syvimpien tunteiden tulkki? – Englantia pitäisi osata aivan valtavan hyvin, että sitä voisi käyttää kaikkeen ajatteluun kelpaa­ vana yleiskielenä. Äidinkieli on ajattelun kieli. Äidinkieli on tavattoman hienovarainen instru­ mentti. Kielen avulla osallistumme kaikkeen, Nurmi alleviivaa. Oikeus käyttää äidinkieltä on siis osa demo­ kratiaa ja takaa sen, että kaikki (eivät vain ”kaikki” englantia osaavat) pääsevät osallisiksi yhteiskuntaan. Työpaikoilla johtajat eivät aina edes ymmärrä, miten paljon tiedonkatkoja, ristiriitoja ja konflikteja englannin kielen käyttö aiheuttaa. – Työntekijät reagoivat tähän alun alkaen kieliongelmaan uskomalla, ettei johto haluakaan heidän tietävän asioita. Työntekijät alkavat suhtautua tiedotustilaisuuksiin niin, että niillä ei ole heille mitään merkitystä, ettei heitä arvosteta. – Ei riitä, että kalvojen englanninkieliset termit vain puhutaan suomeksi. Jos yrityksen johto haluaa ottaa tiedottamisen vakavasti, pitää nähdä se vaiva, että kaikki käännetään kunnon suomelle, Nurmi vaatii. ? AJASSA ”Jos yrityksen johto haluaa ottaa tiedottamisen vakavasti, pitää nähdä se vaiva, että kaikki käännetään kunnon suomelle.” Marjo Nurmi JY RK I LU U KK O N EN Tekijä_2019_12_sisus.indd 11 4.12.2019 10.05
• 12 Tekijä 12/2019 ”ON SANAHÄMY AIVOHÄMYN TUOTE” Yrityksessä voidaan käyttää tietysti myös yritysjohdon suomenkielistä slangia, jota oikeutetusti arkikielessä myös ”hevonpaskaksi” kutsutaan. Nurmi ei sorru tällaiseen alatyyliseen ilmaisuun, vaan lainaa itseään William Shakespearea. Tämä on todennut: ”On sanahämy aivohämyn tuote .” Nurmi tiivistää: – Selkeän ajatuksen voi myös ilmaista selkeästi. Yrityksen kielen vaihtaminen englantiin ei suinkaan ratkaise noita aivohämyn ongelmia. Nurmen pitkän kokemuksen mukaan englanti luo työ paikoille vain lisää ongelmia ja töiden takkuamista. – Yritysdemokratia on mennyt viime aikoina takapakkia. Luottamusmiehet eivät saa kaikkea heille kuuluvaa tietoa suomeksi. Mitä enemmän työpaikalle tulee esteitä avoimuuteen ja vuorovaikutukseen, kielimuureja, sitä suuremmiksi ongelmat käyvät. Työsuoritusten kielivaikeuksista Nurmi ottaa esimerkiksi firman, jossa hän auttoi kokeneita työntekijöitä ja työnopastajia ottamaan haltuunsa työssä käytettäviä tietokoneohjelmia. Syystä tai toisesta työnantaja halusi, että Office-ohjelmat ovat englanniksi. – Siinä oli kitkaa. Johto oli tottunut englantiin. Mutta näille työntekijöille jo tietokone oli vieras, ja sitten siihen tuli vielä päälle vieras kieli, englanti. Väännön jälkeen tietokoneohjelmat saatiin käännätettyä suomeksi. Oikealla kielivalinnalla olisi saatu alun alkaen vältetyksi tämän niin sanotun kognitiivisen ergonomian ongelmat. Hyvä kognitiivinen ergonomia muuttaa työympäristöä niin, että tämä rasittaa mahdollisimman vähän ihmisen muistia, tarkkaavaisuutta tai aivojen muuta tiedonkäsittelyä. Nurmi nostaa esiin myös työturvallisuusongelmat. – Huono tiedottaminen englanniksi tai huonosti suomeksi kirjoitetut ohjeet voivat olla kohtalokkaita. Työturvallisuusohjeiden pitää olla selkeitä! ”MUKA-SUOMI VAARANTAA TYÖNTEKIJÄT” Varapääluottamusmies, lämpökäsittelijä ja tuottavuuden kehitystiimin jäsen Tommi Suvela tietää enemmän kuin hyvin, miten isoja työturvallisuusriskejä työnantaja luo hyväksyessään kelvottomia suomennoksia. Suvelan työnantaja on suureen jenkkikonserniin kuuluva Agco Power Nokialla. – Meille tulee koko ajan uusia koneita tai vanhoja päivitetään. Niiden mukana tulee käyttöohjeita, jotka ovat olevinaan suomea, vaikka todellisuudessa ne ovat tankero-suomea, jos nyt suomea ollenkaan, Suvela kertoo. – Huolestunein olen siitä, että käyttöohjeita ei löydy ymmärrettävällä suomella ja että vikakoodeista kertovissa teksteissä on virheitä. Ensisijaisesti pitäisi olla niin, että kun minkä tahansa koneen asentaja on vielä paikalla, virheet teksteissä korjattaisiin heti softaan. Softat on näet usein tietosuojattu, eikä niitä pysty enää mitenkään jälkikäteen muuttamaan. Agcolla käytössä olevassa teräksenkarkaisuuunissa on 900 asteen lämpötila, ja sieltä tavara menee vielä 100-asteiseen jäähdytys öljyyn. Uunin vikakoodeja varten kääntäjä – oletetusti Google – on luonut tämäntapaisia ”ohjeita”: Tommi Suvela ”Olen kaikkein huolestunein siitä, että käyttö­ ohjeita ei löydy ymmärrettävällä suomella ja että vikakoodien teksteissä on virheitä.” JY RK I LU U KK O N EN Tekijä_2019_12_sisus.indd 12 4.12.2019 10.05
• KÄÄNTÄMINEN HALPAA VERRATTUNA VAIHTOEHTOON Kaksi kokenutta kääntäjää Suomen kääntäjien ja tulkkien liitosta arvioi englanninkielisen käyttöohjeen suomennuttamisen tuovan varmuudella hintansa takaisin. SANNA KOKKONEN arvioi 30-sivuisen käyttöohjeen kääntämisen maksavan 3 000–5 000 euroa riippuen tekstin määrästä sivua kohden. Mukana on jo toisen kääntäjän suorittama tarkastus. ANNA MÄNTYSEN mukaan hinta olisi ”korkeintaan muutamia tuhansia euroja”. Vikakoodin vaatimat toimet saa hyvästä käännöksestä selville nopeasti ja luotettavasti. Hintaa kannattaa verrata siihen, että kallis kone seisoisi tyhjän panttina tai että sille tilattaisiin huolto jostain kaukaa, ehkä pyhätöinä. Vaikeaselkoisten tai virheellisten ohjeiden takia kone voi rikkoutua pahemmin tai jopa korjauskelvottomaksi. 12/2019 Tekijä 13 ”Ohjelmointilaite, ei kirjattu aikaa tai ramppia ajankohtaisessa segmentissä” tai ”Ohjelmointilaite, ei kirjattu loppu-uraa viimeisessä segmentissä” . – Jos hätääntynyt työntekijä ei ymmärrä, mitä vikahälytyksen jälkeen pitää toimia, voi tapahtua pahojakin onnettomuuksia. Siinä voi poksahtaa kokonainen halli, Suvela kuvaa. Miksei yritys vaadi kunnon käännöksiä ja kunnolla hoidettua perehdytystä? – Voimme maksaa satoja tuhansia euroja jostain laitteesta, ja sitten meillä ei ole kanttia vaatia kunnolla käännettyä käyttöohjetta. Se voi olla vaikeaa teknistä saksaa tai englantia, ja silloin käännös pitää vaatia. Laki on yksi selitteisesti suomen ja toisen virallisen kielemme eli ruotsin puolella. Valtioneuvoston asetus koneiden turvallisuudesta sanoo sanatarkasti näin: ”Suomessa markkinoille saatettavan tai käyttöön otettavan koneen tietojen, varoitusten ja ohjeiden on kuitenkin aina oltava suomen ja ruotsin kielellä.” Suvela kertoo ottaneensa kieliongelmat esiin toistuvasti, ylintä johtoa myöten, mutta tuloksetta. Miksi usein Itävallasta ostettujen koneiden perehdytyksen hoitaa huonosti englantia osaava saksan kielinen henkilö? – Jos me myisimme jonkin ison koneen Saksaan, siellä ei varmasti hyväksyttäisi, että joku huonosti englantia sopertava suomalainen antaisi käyttökoulutuksen. Koulutus ja käännökset vaadittaisin varmasti kunnon saksaksi. Myös tiedottamisesta laistetaan. – Kaikki raportit talousluvuista ja termeistä ovat englanniksi. Pomot suomentavat niitä sitten tiedotustilaisuuksissa, mutta powerpointtien taloustermejä ei suomenneta kenellekään. Minä itse osaan englantia, mutta edustamani työntekijät eivät osaa! – 99 prosenttia meidän työntekijöistämme on suomenkielisiä. Ei täällä englantia vaadita, eivätkä tavan duunarit sitä tarvitsekaan. Moni voi ymmärtää englantia, mutta ei niin paljon, että uskaltaisi esittää kysymyksiä englanniksi. Täällä pitää tiedottaa suomeksi, se osoittaisi arvostusta työntekijöitä kohtaan. Ja yrityksen pitäisi pohtia kaikkien talouslukujen ja -termien käännättämistä luottamusmiehille suomeksi, Suvela vaatii. KIELI ON KULTTUURIA – Suomessa on laki, ja sen lain mukaan täällä toimitaan. Lain yli ei kukaan kävele, ei edes australialainen johtaja. Työsuojeluvaltuutettu Antti Mattila oli kerran pysäyttänyt tuotannon Kevitsan kaivoksella, jonka tuolloin omisti kanadalainen FQM-yhtiö. Järeät, peräti 9 kiloa metriltä painavat kaapelit kaivoksen sähkökäyttöisiä koneita varten oli nostettu ajoradan yli tolppiin. Jokaiseen tolppaan oli sijoitettu käsikäyttöinen vinssi, mutta vinssi oli alimitoitettu pudottaen kaapelin maahan. Antti Mattila ? AJASSA ”Päälliköt jakoivat aamupalaverissa tehtävät esimiehille, englanniksi. Esimiehet joutuivat sitten vertailemaan käskynjakoa keskenään, suomeksi.” O TT O PO N TO Tekijä_2019_12_sisus.indd 13 4.12.2019 10.48
• 14 Tekijä 12/2019 Puiset kaapelitolpat vielä taipuivat kaapeleiden painosta. Kolme läheltä piti -tilannetta oli jo nähty. – Johtaja oli tehnyt uraansa hierarkisessa, brittiläisessä kulttuurissa. Johtaja sanoi, että näinhän Afrikassa on tapana sähkökaapelit laittaa. Minä sanoin, että täällä ei laiteta. Kieli on tosiaankin aina myös kulttuuria, sen sai Mattila tuta vuosina 2012–2016, kun omistussuhteiltaan kaivos kuului anglosaksiseen, hierarkista käskytystä harrastavaan kulttuuripiiriin. Mattila sai henkilökohtaisen varoituksen ”työnantajaa vastaan toimimisesta”. Valtuutettu kiisti varoituksen täysin aiheettomana – eikä siitä sitten sen enempää. Ja sähkötolpat vaihdettiin turvallisiin, AVI:a tosin vähän pyydettiin avittamaan. Vanhat tolpat jatkavat nyt virkauraansa lyhtypylväinä kaivosalueella. Nyt kaivoksella käytetään suomea ja kaikki ohjeet saadaan suomeksi, kun kaivos on siirtynyt ruotsalaisen Bolidenin omistukseen. Mutta vanhan omistajan aikaan tolppakonflikti ei jäänyt ainoaksi, jossa Mattila joutui ihmettelemään kummallisia käytäntöjä. – Päälliköt jakoivat aamupalaverissa tehtävät esimiehille, englanniksi. Esimiehet joutuivat sitten vertailemaan käskynjakoa keskenään, suomeksi. Kun vielä oli semmoinen kulttuuri, ettei uskaltanut kysyä lisää, niin katastrofihan siitä syntyi. Ei se työnteko sillä tavalla onnistu, että ensin joudutaan miettimään, mitä tässä oikein tarkoitetaan. Ja aikaahan se vei ihan hirveästi. – Se tajuttiin sentään hyvin nopeasti, että työsuojeluperehdytystä ei voi antaa englanniksi, Mattila kertoo. Tämäkin valtuutettu pitää kääntämättömiä ohjeita ja vain suomea taitavien työntekijöiden johtamista englanniksi tavattoman isona työturvallisuusriskinä. Mattila vain harmittelee, että kaivosalan erikoissanastoa ei ole välttämättä käännetty suomeksi. – Suomenkielisyys tekisi työnteosta kuitenkin helpompaa, nopeampaa ja turvallisempaa. Kaivoksen työsuojeluvaltuutettu voinee toimia esimerkkinä kaikille muillekin liiton luottamusmiehille. Turvana on vielä laki, joka sanoo, että käyttöohjeet on toimitettava suomeksi. – Meillä loppui se arpominen, että millä kielellä toimitaan. Nyt täällä käytetään suomea. Aikaa ja vaivaa se vaati, mutta suomi, se on ehdoton juttu. ENGLANNIKSI – VAIKO SITTENKIN SUOMEKSI? Valmet Automotiven eli Uudenkaupungin autotehtaan pääluottamusmies Miia Kelsey arvioi, että 40 prosenttia tehtaan 2 900 tuotannon työntekijästä on maahanmuuttajia. Virta sisään ja ulos on jatkuva. Kelseyn arvion mukaan joka kuukausi 50–70 työntekijää lähtee, monista eri syistä, ja 50–70 otetaan vastaavasti sisään. – Ehkä promille maahanmuuttajista puhuu äidinkielenään englantia. Työntekijöitä tulee paljon Tsekistä, Puolasta ja Ukrainasta, joten ulkolaisten työntekijöiden valtakieli ei ole englanti. Vuokraväenkin, ennen yt-neuvotteluja heidän lukunsa oli 300, pitäisi osata joko suomea tai englantia. Epäilyksiä jää. – Olen joskus pyytänyt: ”Sano mitä on numero 3.” Vastaus on ollut: ”Yes, yes, I understand.” (Juu, kyllä ymmärrän.) Edes esimiehet eivät Kelseyn havaintojen mukaan osaa aina englantia niin hyvin, että pystyisivät johtamaan työtä vaikeuksitta. Työntekijöiltä englanti voi siis puuttua työkalupakista tykkänään. Miten paljon työn tekijät oikeasti ymmärtävät englanniksi hoidetusta työturvallisuuskoulutuksesta? – Tämä on todella iso työturvallisuusriski. Aina muutaman kerran puolessa vuodessa näkee, että joku kulkee trukin piikkien alta varastossa, kun toinen on laittamassa trukilla lastia hyllylle. Eikä missään tehtaalla saisi kävellä kuulokkeet korvilla. Trukkien ja pässien (automaattitrukkien) liikenne on jo sinällään turvallisuusriski. Jos niitä ei vielä ollenkaan kuule, kun on kuulokkeet… Tekijä_2019_12_sisus.indd 14 4.12.2019 10.05
• 12/2019 Tekijä 15 AJASSA – En osaa sanoa, johtuuko tällainen siitä, etteikö ole ymmärretty ohjeita vaiko välin pitä­ mättömyydestä. Ja kyllähän suomalainenkin voi tehdä hölmöyksiä, Kelsey huomauttaa. Pääluottamusmies sanoo jo oppineensa autonvalmistuksen englanninkielistä erikois­ sanastoa. – Mutta eipä tuolla lomamatkalla useinkaan tarvitse tietää, mitä palkkajärjestelmä, työehto­ sopimus tai lomautus ovat englanniksi, Kelsey naurahtaa. Työnantajan pitäisi Kelseyn mielestä järjestää myös Teollisuusliiton luottamusmiehille englannin kielen koulutusta. Toimihenkilöt sitä jo saavat, ja Kelsey aikoo nostaa asian esiin tasa­arvo­ ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa perattaessa. – Ulkomaalaiset liittyvät tosi hyvin liittoon. Minä toivon, että heille järjestettäisiin Murikkaan englanninkielisiä kursseja. Näin he pääsisivät mukaan liiton toimintaan. Niin, kerron heille liiton loistavasta opistosta. Ja sitten näen, miten heidän hartiansa oikein lyyhistyvät, kun totean, että siellä on kurssit suomeksi. Englannin kielen tärkeydestä puhuminen ei sulje pois sitä tosiasiaa, että suomen kieli on kuitenkin todellinen portti suomalaisen yhteis­ kunnan täysivaltaiseksi jäseneksi. – Työnantajan pitäisi järjestää suomen kielen kursseja. Se sitouttaisi työntekijät. Konsernin kieli on englanti, ja Kelseyn mukaan ainakaan yksittäiset johtajat eivät ollenkaan ymmärrä suomen kielen laajempaa merkitystä. Toiveissa kuitenkin on, että edes Vakka­Suomen Kansalaisopisto tekisi suunnitelmistaan totta ja lähtisi järjestämään suomen kielen kursseja niille, jotka valmistavat vuorotyöläisinä yötä päivää kulkuneuvoja autotehtaalla. l ”Suomen kieli on todellinen portti suomalaisen yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi. Työnantajan pitäisi järjestää suomen kielen kursseja. Se sitouttaisi työntekijät.” Miia Kelsey SUOMEKSI! ? Meillä on oikeus saada työturvallisuuskoulutus ja työnopastus suomeksi. ? Meillä on oikeus saada kaikki kirjallisetkin käyttöohjeet suomeksi. ? Meillä on oikeus saada yrityksen tiedotteet suomeksi. ? Meillä on oikeus vaatia tätä kaikkea, sillä meillä on oikeus suomeen. KI TI H A IL A Tekijä_2019_12_sisus.indd 15 4.12.2019 10.23
• HENKIVAKUUTUS KERTOO ROHKEUDESTA Jari kuoli kesällä. Mä yritin olla rohkea, kun kerroin lapsille, mutta romahdin. Hautajaisten jälkeen meidän yksitoistavuotias sanoi, että isi oli ollut rohkea, kun se uskalsi ajatella kuolemaa, että sen perhe voi jäädä yksin ja otti henkivakuutuksen. En tiedä mistä se oli sen kuullut, mutta se oli oikeassa siinä, että Jarin rohkeus turvaa meidän perhettä edelleen. if.fi/henkivakuutus Kuoleman ennakointi on mahdotonta, mutta läheisten toimeentulon varmistaminen helppoa. Laske yllättävän edullinen hinta järjestöjäsenen henkivakuutukselle verkossa vaikka heti. Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Tekijä_2019_12_sisus.indd 16 4.12.2019 10.05
• 12/2019 Tekijä 17 VIERAILIJA Mitä antaa krääsäkriittiselle jouluna? J oulupukki saa kantaa tänä jouluna kevyempää lahjasäkkiä, sillä moni suomalaisperhe on julistanut pannan turhaksi koetulle tavaralle eli krääsälle. Syitä asennemuutokselle on monia. Kasvava ilmastoahdistus on muokkaamassa kulutustottumuksia uusiksi. Toisaalla on havaittu tympääntymistä aasialaiseen halpatuotantoon ja kasvavaa halua tukea kotimaista teollisuutta. Monet myös karsivat tava­ roita kodeistaan Marie Kondon minimalistisen sisustamisen innoittamana. Sopivaa joululahjaa metsästävälle krääsäkriittisyyden nousu muodostaa kuitenkin ongelman: mitä antaa lahjaksi ihmiselle, joka ei halua kotiinsa yhtään turhaa lisätavaraa? Asian pohtiminen helpottuu, kun ensin ymmärtää mikä ylipäänsä tekee lahjasta sopivan. Lahjojen antamiseen erikoistunut kanadalainen kulutus­ tutkija Russell Belk on määritellyt täydellisen lahjan seuraavasti: 1. Lahja on antajalle suuri uhraus 2. Antajan ainoa motiivi on ilahduttaa vastaanottajaa 3. Lahja on ylellinen 4. Lahja on vastaanottajalle täydellisen sopiva 5. Vastaanottaja on yllättynyt lahjasta 6. Vastaanottaja himoitsee lahjaa ja iloitsee sen saamisesta Yksittäisen lahjan on käytännössä mahdotonta saavuttaa nämä ihanteet. Ne pitääkin nähdä ennen kaikkea pyrkimyksinä – jokainen ihminen haluaa antamansa lahjan kuvastavan näitä ihanteita edes jossain määrin. Viime vuosina on noussut kaksi joululahjatrendiä, jotka kertovat suomalaisten halusta selättää krääsän virta kotiin tinkimättä hyvän lahjan ihanteista. Näistä ensimmäinen on lisääntynyt panostaminen tavaroiden laatuun määrän sijaan. Toinen taas on aineettomia lahjojen – erityisesti palvelu lahjakorttien – kasvanut suosio. Laatuun panostaminen helpottaa tietenkin tavaratulvaa ja ilmasto­ ahdistusta. Oikein valittu laadukas yksittäinen tavara on usein myös harvinaisempi (haluttava), tarkkaan mietitty (yllättävä, ilahduttava ja luo mielikuvan uhrauksesta) ja räätälöity (vastaanottajalle sopivampi). Laatuun panostaminen mahdollistaa myös kotimaisen tuotannon suosimisen. Hyvä esimerkki tällaisesta laatulahjasta voisi olla kalastamista harras tavalle annettava nimikkokaiverruksin varusteltu kaunis puukko suomalaiselta pienpajalta. Monissa suomalaisperheissä onkin otettu tavaksi antaa vain yksi laatutavara kullekin perheenjäsenelle. Aineettomat lahjat helpottavat krääsäahdistusta vielä selkeämmin. Lahjakortti kokemuspalveluun ei taatusti kasvata tavararöykkiötä, ja palvelut mielletään usein myös ilmastoystävällisemmäksi – joskus tosin väärin perustein. Palvelut tukevat myös suomalaista työtä varsin hyvin. Tänä jouluna moni saakin varmasti jälleen lahjakortin kaupungin­ teatteriin, kylpylään täyshoitoineen tai kaupungin parhaaseen ravintolaan. Palvelu on usein laadukasta tavaraakin parempi lahja, koska siitä voidaan räätälöimällä tehdä vastaanottajalle vielä sopivampi, ylellisempi ja ilahduttavampi. Onko tämän päivän krääsäkriittisyys vain ohimenevä trendi vai kuvastaako se uutta normaalia yhteiskunnan mukautuessa ilmastonmuutokseen? Euroopan unionin kunnianhimoiset tavoitteet nostaa tavaroiden käyttöikää ja kierrätysastetta siirtymällä kiertotalouteen ainakin enteilee vaikeita aikoja krääsälle. Joka tapauksessa jää nähtäväksi, miten suomalaiset tulevaisuudessa määrittelevät ylellisen, yllättävän ja vastaanottajaa sopivuudellaan ilahduttavan lahjan. HENRI WEIJO Kirjoittaja on Aaltoyliopiston markkinoinnin apulaisprofessori ja kulutustutkija. AJASSA ”Laatuun panostaminen mahdollistaa kotimaisen suosimisen.” Tekijä_2019_12_sisus.indd 17 4.12.2019 10.05
• 18 Tekijä 12/2019 ”Älykkäät robotit vasta kehitteillä” ”P elot robottien viemistä työpaikoista ovat ymmärrettäviä, mutta kovin yksinkertaistettuja, Minna Lanz aloittaa. – Otetaan esimerkiksi teollisuusrobotiikan edelläkävijä Suomessa, Uudenkaupungin autotehdas. Siellä on toiminnassa 600 robottia ja enemmän työntekijöitä kuin missään muussa tehtaassa. Ellei niitä robotteja siellä olisi, Mersut valmistettaisiin jossain muualla. Lanzin olettaisi tietävän, mistä puhuu. Hän työskentelee robotiikan parissa ja johtaa kansainvälisiä robotiikkaprojekteja Tampereen yliopiston Hervannan kampuksella. Siis siellä, mitä ennen sanottiin Tampereen teknilliseksi yliopistoksi. – Jos Suomen teollisuudessa otettaisiin ripeämmin käyttöön robotteja, toisi se meille enemmän työtä. Kun professorilta kysyy vanhan kysymyksen, uhka vai mahdollisuus, vastaa hän empimättä, että robotiikka on mahdollisuus. SUOMI TULEE JÄLKIJUNASSA Niin paljon kuin Suomessa uudesta teknologiasta puhutaankin, emme suinkaan ole robotiikassa edelläkävijöitä. Jos katsotaan tilastoja, eniten teollisuusrobotteja on käytössä Kiinassa, jossa robotisaatio on edennyt todella vauhdikkaasti. Seuraavina tulevat Japani, Etelä-Korea ja USA. Kun tarkastellaan teollisuusrobottien määrää kymmentä tuhatta työntekijää kohti, Kiina ei enää olekaan kärjessä. Tällöin ykköspaikalla on Korea, jonka teollisuudessa hyörii noin 700 robottia kymmentä tuhatta työntekijää kohti. Saksassa luku on 320, Japanissa 310, mutta Suomessa vain 140. Suomi ei todellakaan ole robotisaation suurvalta. – Jos Uudenkaupungin autotehtaan robotteja ei olisi, meidän sijoituksemme listalla olisi todella vaatimaton. Sandvik on lähtenyt investoimaan robotteihin, samoin Nokian raskaat renkaat sekä dieselmoottoreita Nokian Linnavuoressa valmistava Agco Power. Lanz sanoo huomanneensa siellä täällä muutosvastarintaa robottien käyttöönottoa kohtaan. Sitä pidetään kalliina, hankalana ja muutenkin turhanaikaisena. – Työntekijäjärjestöt ovat olleet yllättävän hiljaa robotisaatiosta, Lanz heittää ay-liikkeen suuntaan. – Olisivat voineet vaatia työnantajilta enemmän työntekijöiden päivityskoulutusta, jotta uuden teknologian käyttöönotto sujuisi paremmin. Jos joku odottaa pelolla ja vavistuksella, että robotit vievät pian leijonanosan teollisuuden työpaikoista, tällaisen henkilön kannattaa pyrkiä Minna Lanzin pakeille. Keskustelutuokio hänen kanssaan rauhoittaa ”robotit vievät työpaikat” -kammoa. TEKSTI ESA TUOMINEN KUVAT JYRKI LUUKKONEN ”Ellei Uudenkaupungin autotehtaalla olisi robotteja, Mersut valmistettaisiin muualla.” Tekijä_2019_12_sisus.indd 18 4.12.2019 10.05
• 12/2019 Tekijä 19 AJASSA Tällä hetkellä joissakin ammattioppilaitoksissa opetetaan jo jonkin verran ohjelmointia. Robotisaation ja teknologian kehitys johtaa Lanzin mielestä siihen, että työntekijöiden tulee oppia uutta koko työuransa ajan. – Tulevaisuudessa osaamisen kehittämisellä on entistä suurempi merkitys teknologiateollisuudelle. Kun säästetään ammatillisessa opetuksessa, osuvat nämä ”säästöt” kipeimmin juuri vientiteollisuuteen. KASVATTAA TUOTTAVUUTTA, LISÄÄ KILPAILUKYKYÄ Viime vuonna julkistettiin VTT:n selvitys robotiikasta ja automaatiosta Suomessa. Siinä esitetään arvio, jonka mukaan robotiikka nostaa kansantuotetta 6 prosenttia perusuraa enemmän vuoteen 2030 mennessä. Tämä merkitsisi puolta prosenttia lisää kansantuotteeseen vuosittain. Kasvupotentiaalin arvioidaan olevan suurinta teollisuudessa, jossa kansantuote kasvaisi robotiikan ansiosta 4 prosenttia yli perusuran vuoteen 2030 mennessä. Sosiaalija terveydenhuollossa robotisaatio antaisi ”vain” 2,5 prosentin kasvun samassa ajassa. Kunnallisalan kehittämissäätiö selvitti viime vuonna suomalaisten asenteita roboti saatiota kohtaan. Peräti 67 prosenttia oli valmis hyväksymään sen, että robotit hoitavat tulevaisuu dessa useimmat rutiinityöt. Tällaista kehitystä vastusti 29 prosenttia. Myönteisimmin robottien käyttöönottoon suhtautuivat akateemisesti koulutetut ja toimihenkilöt, kun taas työntekijöiden piirissä oli enemmän vastustusta. – Suomen teollisuus ei ole suuntautunut massatuotantoon vaan keskittynyt pikemminkin korkean jalostusasteen yksittäistuotteisiin. Niinpä suoma laisessa tuotantomallissa ei roboteilla aina saada aikaan hyötyjä. Sen sijaan massatuotannossa roboteilla haetaan tarkkuutta ja toistettavuutta sekä kapasiteettihyötyjä. Lanz kertoo yrityksille suunnatusta kyselystä, jossa tiedusteltiin niitä tehtäviä, joihin robotteja eniten kaivataan. Tällöin kärkeen nousi konepalvelu (esimerkiksi sorvin ”syöttäminen”), sitten jäysteenpoisto, hitsaus, kokoonpano ja maalaus. Robotteja ohjaavilta työntekijöiltään yritykset kaipaavat eniten turvallisuuden hallintaa. – Robotit eivät väistä, Lanz tiivistää. Seuraavaksi eniten yritykset arvostavat kykyä tehdä pieniä muutoksia robottien ohjelmiin, taitoa resetoida eli poistaa vikatiloja, sekä ohjelmien testaamisen osaamista. ÄLYKÄS ROBOTTI? Robotit toimivat nykyään teollisuudessa esimerkiksi autotehtaan pistehitsauksessa tai erilaisissa ladontatehtävissä, kuten jogurttipurkkien asettamisessa päällekkäin. – Viime aikoina on haluttu saada robotit ja ihmiset keskustelemaan keskenään. Tietokoneella se näyttää helpolta, mutta reaalimaailmassa se on paljon vaikeampaa. – Nyt mietitään, miten robottijärjestelmille kehitetään joustavampia ratkaisuja. ”Käsivarret” pyritään varustamaan sensoreilla ja niihin tavoitellaan älyä, jotta kappaleenkäsittelyyn saadaan hieman joustavuutta. Vaikka en minä vielä ole älykästä robottia tavannut... Lanzin mielestä robottien ohjelmoimisessa on ongelmansa. Kun ihminen näkee yhdellä silmäyksellä, mikä tuotantoympäristössä on muuttunut, täytyy koneelle syöttää ”aivan tolkuton määrä” kuvia ja toivoa, että tekoäly tulisi avuksi. Suunnittelijoiden toiveissa on saada robotti tunnistamaan paremmin kappaleet 3 D -mallien pohjalta. Konenäön avulla voidaan löytää oikea kappale, jolloin robotti voisi sen poimia ja laittaa luotettavasti ennalta määritettyyn paikkaan. Tällöin avainasemaan nousee hahmontunnistaminen. – Tällaisten laitteiden käyttäjien on oltava moniosaajia. Heidän on asentamisen ja koneistamisen lisäksi pystyttävä ottamaan uusi resurssi, robotti, haltuunsa ja tekemään siihen pienehköjä ohjelmointeja. Suomen etuna Lanz pitää sitä, että meillä yleinen koulutus ja osaaminen ovat yleensä korkealla tasolla niin työntekijöillä kuin toimihenkilöilläkin. – Kun palkkaa suomalaisen työntekijän, saa käsien lisäksi myös pään, koska he ovat rautaisia osaajia. Kaikkialla maailmassa tämä ei ole itsestään selvää. l ”Robotit eivät väistä.” MINNA LANZ väitteli tekniikan tohtoriksi vuonna 2010. Työskentelee Tampereen yliopiston Hervannan kampuksella kone tekniikan professorina. Johtaa eurooppalaisia robotisaatioprojekteja, joissa muun muassa etsitään ratkaisuja pk-yritysten tarpeisiin. ”Kun palkkaa suomalaisen työntekijän, saa käsien lisäksi myös pään.” Tekijä_2019_12_sisus.indd 19 4.12.2019 10.05
• 20 Tekijä 12/2019 20 Tekijä 12/2019 Tekijä_2019_12_sisus.indd 20 4.12.2019 10.05
• 12/2019 Tekijä 21 ? AJASSA I smo Kokon mukaan suomalaisessa työelämässä on edelleen vallalla ajatusmalli, jonka mukaan työnantajat käskevät ja työn tekijät suorittavat. – Laki yksin ei kaikkea muuta, mutta jos sillä saadaan ohjattua työelämän vuorovaikutusta ja kehittämistä siihen tilaan, että yritysjohdossa otetaan tosissaan huomioon se, mitä mieltä työntekijät ovat, niin siinä olisi päästy jo aika pitkälle. – Tätä tapahtuu fiksuissa yrityksissä jo nyt, mutta laki tehdään ennen kaikkea niitä yrityksiä varten, joissa asiat eivät toimi, Kokko toteaa. TEATTERISTA AITOON VUOROVAIKUTUKSEEN Kokon mukaan yhteistoiminnan pitäisi olla jatkuva prosessi. Ei vain sykäyksiä silloin, jos tulee ongelmia. Jatkuvuuden rinnalla yt-lain uudistuksessa on tarpeen kehittää heikomman suojaamista ja vahvistaa työntekijöiden asemaa. – Keskeisin asia on, että puntteja tasataan niin, että osapuolilla on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet. Työntekijöiden edustajille pitäisi saada jämäkämpi aloiteoikeus niin, että työnantajan pitää reagoida ja ottaa esitykset huomioon. Jos niitä ei toteuteta tai jatkojalosteta, niin sekin pitäisi yhteistoiminnassa perustella. Aloiteoikeuden rinnalla Kokko painottaa työntekijöiden tiedonsaantioikeutta. – Ongelmia on edelleen siinä, että asioita tuodaan yhteistoimintaan nopealla aikataululla, lähinnä vähentämistilanteissa, ja perustellaan niitä epämääräisesti. Ei riitä, että heijastetaan toviksi seinälle joku kalvo, ja todetaan, että huonosti menee. – Tiedonkulun pitää olla avointa ja rehellistä. Asiat on esitettävä kirjallisena, jotta työntekijöi den edustajat voivat niihin rauhassa perehtyä, muodostaa kantansa ja laatia mahdolliset vaihtoehtoiset esityksensä saman tiedon pohjalta kuin työnantajakin tilannetta arvioi. VELVOITTEET OHJAAVAT KOKONAISUUTTA Yt-lain uudistuksen käynnisti maan edellinen hallitus. Lakia valmistelevassa työryhmässä palkansaajia edustavat SAK, STTK ja Akava. Työnantajia edustavat Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Teknologiateollisuus ja Suomen yrittäjät. Esityksen on määrä valmistua ensi maaliskuun loppuun mennessä. Sitä ennen on Kokon mukaan vielä paljon asioita puitavana. – Työnantaja haluaisi veistää laista velvoitteet pois. Ajatus kulkisi niin, että jos yritys haluaa jonkin henkilöstöä koskevan suunnitelman tehdä, niin se on mahdollista, mutta ei pakollista. Se on kuulemma hallinnollista taakkaa, joka heikentää yrityksen kilpailukykyä. – Me taas näemme asian niin, että työpaikkojen yhteistoimintaa ei pidä laissa jättää vapaaehtoisuuden varaan, vaan lain pitää ohjata työelämää kokonaisuutena parempaan suuntaan. KYSYMYS SOVELTAMISRAJASTA Keskusteluun yt-lain velvoittavuudesta liittyy Kokon mukaan kysymys työpaikkakohtaisesta sovelta misrajasta. Nykyisessä laissa se on 20 henkilöä. – Työnantajat haluaisivat mielellään nostaa myös lain soveltamisrajaa. EU:n joukkovähentämisdirektiivissä se on 50 henkeä. Jos kuitenkin miettii sitä, että lakia haluttaisiin joustavoittaa niin, että muodollisia velvoitteita on nykyistä vähemmän, niin meidän ajattelussamme se tarkoittaa sitä, että myös pienemmät, esimerkiksi 10 hengen yritykset, ryhtyvät soveltamaan lakia. Muita isompia asioita uudistuksessa Kokon mukaan ovat esimerkiksi valvonta ja sanktiointi. – Yt-lain nykyinen rikosoikeudellinen prosessi on osoittautunut vaativaksi. On alettu miettiä, että tehtäisiin nopeampi ja kevyempi sanktio menettely, jossa vaikuttavuus säilyisi. Käytännössä puhuttaisiin hallinnollisesta sakkomenettelystä, jonka viranomainen langettaisi tarpeen vaatiessa. Se olisi nopeampi toimintamalli. – Vaikka työnantajat mielellään haluaisivat päästä valvonnasta ja sanktioinnista eroon, tehoste lain noudattamiseen on edelleen tarpeen. Yt-menettelyn rikkomisesta maksettavia korvauksia ei siksi pidä lähteä ainakaan madaltamaan. Tilaisuus parempaan työelämään ”Yhteistoimintalain uudistuksessa on pohjimmiltaan kysymys siitä, saadaanko suomalaisesta työelämästä tehtyä nykyistä järkevämpi kokonaisuus”, SAK:n työehtoasiantuntija Ismo Kokko tiivistää. TEKSTI PETTERI RAITO KUVITUS TUOMAS IKONEN Tekijä_2019_12_sisus.indd 21 4.12.2019 10.06
• 22 Tekijä 12/2019 Tavoitteena jatkuva vuoropuhelu Tapio pitää lainsäädännön rinnalla myös informaatiolla ohjaamista käyttökelpoisena keinona. – Esimerkkejä hyvästä yhteistoiminnasta, sen hyödyistä ja toteuttamistavoista on syytä tuoda nykyistä näkyvämmin esille. Yhteistoiminnan profiilia pitää nostaa ja siihen liittyviä mielikuvia uudistaa siten, että yhteistoiminnalla ja siihen panostamisella nähtäisiin nykyistä suurempi arvo. Hyvät ja tuottavat työnantajat panostavat yhteistoimintaan. OSA TYÖSUHDETURVAA Yt-lain huono maine johtuu Tapion arvion mukaan henkilöstövähennyksiä käsittelevästä kahdeksannesta luvusta. – Henkilöstön vähentämistilanteiden yhteistoimintavelvoitteet ovat nähdäkseni kunnossa. Työnantajat moittivat kahdeksannen luvun menettelyä määräaikoineen ja muotovaatimuksineen raskaaksi, mutta henkilöstön näkökulmasta sääntely on osa työsuhdeturvaa. Tietyt muotovaatimukset ja määräajat ovat edellytys sille, että sääntely n toteutumista voidaan tehokkaasti valvoa. Tapion mukaan henkilöstön vähentämistilanteisiin liittyviä paikallisen tason sopimismahdollisuuksia ei ole tarpeen laajentaa. – Työehtosopimuksilla voidaan jo nykyisellään poiketa laajasti kahdeksannen luvun sääntelystä ja siirtää sopimismahdollisuuksia harkinnan mukaan paikalliselle tasolle. Tällöin sopimukset tulevat työehtosopimuksen valvontaja seuraamusjärjestelmän piiriin. ENNAKKOSUUNNITELMA LAKIIN Tapion mukaan laissa voitaisiin tuoda nykyistä selvemmin esille se oikeuskäytän nössäkin vahvistettu seikka, että työnantaja saa ja sen pitää laatia yt-neuvottelujen pohjaksi suunnitelma neuvottelujen kohteena olevista asioista. Neuvotteluvelvoitteen täyttävässä suunnitelmassa olennaista on, että päätöstä ei ole tehty ennen neuvotteluja ja että henki löstöllä on aito mahdollisuus esittää neuvottelujen aikana ratkaisumalleja. – Suunnitelman laatiminen on molempien osapuolien kannalta hyvä asia. Se jäsentää neuvotteluja. Toisaalta tiedonantovelvoitteiden täyttäminen ja neuvotteluihin valmistautuminen on tällaisessa asetelmassa helpompaa. – Olen huomannut, että työnantajat monesti varovat esittämästä suunnitelmaa. Pelkona lienee, että työntekijäpuoli pääsisi väittämään, että päätös neuvottelun kohteena olevasta asiasta on jo etukäteen tehty. Suunnitelma ei kuitenkaan itsessään osoita päätöksentekoa. Sen sijaan suunnitelman puuttumisesta voi seurata neuvottelujen käyminen niin epämääräisellä tasolla, ettei henkilöstölle muodostu selvää kuvaa siitä, mistä neuvotellaan, eikä menettely lopulta täytä edes laissa säädettyä vähimmäisvaatimusta. Teollisuusliiton oikeudellisen yksikön päällikön Anna Tapion mukaan yt-lain uudistus tarjoaa tilaisuuden kehittää yritysten toimintaa ja työelämää. – Jatkuvan vuoropuhelun ja tietojen vaihdon lisääntyminen tukee yritysten toiminnan kehittämistä yhteistyössä. Kehittämiskohtia voidaan tunnistaa ajoissa ja tuottavuutta parantaa. – Tavoitteena pitäisi olla toimintaympäristön jatkuva seuraaminen ja muutosten ennakointi siten, että rajummat lyhyen aikavälin korjausliikkeet pystyttäisiin välttämään. Tämä olisi tavoiteltavaa kaikkien osapuolten näkökulmasta, Tapio arvioi. Tapion mukaan tärkeitä vuoropuhelun teemoja ovat esimerkiksi yritysten taloudellinen tilanne ja toimintaympäristön kehitysnäkymät, käytännön toiminnan, työyhteisön ja osaamisen kehittäminen, työhyvinvoinnin parantaminen, työvoiman käyttötavat ja henkilöstö rakenne. – Lakiin kirjattujen teemojen pohjalta käytävän jatkuvan vuoropuhelun myötä yrityksissä todennäköisesti löydetään yhteistoiminnan edut muissakin kuin lain edellyttämissä asioissa. Se olisi omiaan parantamaan neuvottelukulttuuria ja luomaan edellytyksiä molempia osapuolia hyödyttävälle paikalliselle sopimiselle. PUITTEET, MENETTELYTAVAT JA SEURAAMUKSET Tapion mukaan yksi nykyisen lain ongelmista on, että siinä ei ole säädetty selvää runkoa työnantajan ja henkilöstön väliselle jatkuvalle vuoropuhelulle. Myös velvoitteiden toteutumisen seuraamusjärjestelmä on osoittautunut monin paikoin tehottomaksi. – Laissa olisi tarpeellista määrittää puitteet sille, mistä asioista ja millä tavalla jatkuvaa vuoropuhelua pitäisi käydä. Yhtä tärkeää on huolehtia toimivasta valvontaja seuraamusjärjestelmästä, että sääntelyllä olisi käytännön merkitys. – Yhteistoiminnan hyödyt on osalla työpaikoista tunnistettu ja jatkuvaa vuoropuhelua käydään lainsäädännöstä riippumatta. Lainsäädännön on kuitenkin edistettävä yhteistoimintakulttuurin edistymistä kaikilla työpaikoilla ja erityisesti niissä yrityksissä, joissa se on vielä lapsenkengissä. Tekijä_2019_12_sisus.indd 22 4.12.2019 10.06
• 12/2019 Tekijä 23 AJASSA Tapion arvion mukaan kokemus yt-neuvottelujen teatterimaisuudesta kumpuaakin juuri siitä, että asioita ei ole käsitelty riittävän avoimesti ja konkreettisesti. – Suunnitelma mahdollistaisi henkilöstön edustajille paremmat mahdollisuudet arvioida harkittujen henkilöstövähennysten perusteita ja esittää vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. Samalla on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että työnantaja tekee liikkeenjohtovaltansa nojalla päätökset siitä, missä ja miten yritystoimintaa harjoitetaan. Siihen me emme pääse kiinni, ja sen me joudumme hyväksymään. Tapio korostaa ennakkosuunnitelman rinnalla henkilöstövähennysten vaikutusten seurannan ja arvioinnin merkitystä työpaikoilla. – Henkilöstövähennyksiä leimaa usein pistemäinen toiminta. Neuvottelut aloitetaan ja päätetään, mutta jälkipuintia ei käydä siitä, miten vähennykset vaikuttavat työssä jatkavaan henkilöstöön. Jatkuva vuoropuhelu voisi tarjota luontevan foorumin näidenkin asioiden käsittelyyn. SEURAAMUSJÄRJESTELMÄÄ VAHVISTETTAVA Tapio hahmottaa SAK:n Ismo Kokon kanssa samalla tavalla erot työnantajien ja työntekijöiden lähestymistavassa yt-lain uudistamiseen. – Työnantajien puolelta on esitetty, että sääntely pitäisi purkaa, jotta yhteistoiminta voisi toteutua. Siihen me emme usko. Yt-lain keskeiset ongelmat, vähentämistilanteiden neuvotteluvelvoitetta lukuun ottamatta, ovat sääntelyn hajanaisuudessa ja seuraamus järjestelmän tehottomuudessa. Monien velvoitteiden rikkomiseen on vaikea päästä kiinni, jolloin yritysten intressi noudattaa sääntelyä on heikompi. Tällöin myös yhteistoiminnan hyödyt jäävät toteutumatta. Siksi vuoropuhelulle on luotava selvät puitteet ja tehokas seuraamusjärjestelmä. – Jatkuvasta yhteistoiminnasta voidaan saada hyötyjä irti toiminnan kehittämisen, tuottavuuden ja työllisyyden kannalta. Toimiva vuoropuhelu ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ovat omiaan sitouttamaan ja motivoimaan henkilöstöä. Se voi toteutuessaan rakentaa luottamusta työpaikoille ja luoda uudenlaista neuvotteluja johtamiskulttuuria, Tapio sanoo. l Tekijä_2019_12_sisus.indd 23 4.12.2019 10.06
• 24 Tekijä 12/2019 VÄITTÄJÄT Onko joulun perinteillä vielä paikkansa? Tekijä -lehden jouluspesiaalissa kohtaavat Hyvä Pukki ja Paha Pukki. TEKSTI SAMI TURUNEN KUVAT LAURI ROTKO HYVÄ PUKKI: On, oi on! Lumi leijailee, maa hiljenee, ihmiset rauhoittuvat ja löytävät itsestään aitoa antamisen iloa. Hyvä että joulu on vähintään kerran vuodessa. PAHA PUKKI: Ei se mitään rauhoittumista ole. Järjetön hässäkkä, joka paikassa pauhaavat joulukilkatukset ja kireät ihmiset kiukuttelevat kotona ja puutarhassa! Kylään tunkee turhia tuttavuuksia ja joutavia sukulaisia ja hirmuisen raskasta on sitten kaikilla, kun pitää iloa teeskennellä. PERINTEINEN KINKKU VAI SEITAN-KINKKU? HYVÄ: Niin, tutkimusten mukaanhan siirtyminen kasvis­ pitoiseen ruokavalioon vaikuttaa positiivisesti sekä omaan terveyteen että laajemmassa mitassa ilmastonmuutoksen torjuntaan. Lihansyöntiä pitäisi rajoittaa jo ihan päästöjen rajoittamiseksi, ja esimerkiksi seitankinkku tai kikherne­ mureke ovat yhä useammassa joulupöydässä… PAHA: Seitan on sontaa! Kinkkua on Suomessa syöty tuhat vuotta ja liha kuuluu joulupöytään siinä missä pontikkakin. Ei työläinen kikherneillä jaksa joulua remuta, ja näitä pitkiä pukkimatkoja on mahdoton tehdä, jos kyläpaikoissa ei saa ihraa suupieliin. HYVÄ: Mutta kyllä kasvispainotteinen ruokakin on ravitsevaa ja täyttävää. Sitä nykyään osataan maustaakin tosi hyvin, ja suosittelen kyllä käytön lisäämistä. Ja ei lihasta tarvitse kokonaan luopua, vaan sitä voi syödä vähemmän tai vaihtaa kinkun vaikka kevyempään kanaan tai kalkk… PAHA: Höpsistä senkin tonttu! Kanan paras osa on muna! PEHMEÄ VAI KOVA PAKETTI? PAHA: Mitä kovempi sen parempi, ja mitä enemmän paketteja sen parempi! Suomi tarvitsee kuluttamista, muuten ei kansantalous liidä. Tontut tarvitsevat töitä ja posti kuljetettavaa. HYVÄ: Minun mielestäni turhaa kulutusta pitää vähentää. Joulunakin pitäisi ostaa vain kestäviä lahjoja… PAHA: Rautakanki kestää, mutta kuka sitä jaksaa kantaa. HYVÄ: …ja kannattaisi välttää kaiken kertakäyttöisen haalimista. Pukin pajan valmistamat, kotimaiset lahjat työllistävät meitä eivätkä ole turhaa roinaa. Pukin pajalla vähennetään myös turhaa muoviin pakkaamista, koska muovijäteongelma kasvaa. Muovin kiertoa pitäisi saada tehostettua, EU:kin jo sitä vaatii. PAHA: Ei kestä lahjat ilman kunnon pakkauksia. Tervetuloa vaan EU­herrat kokeilemaan, millaista on räntäsateessa raijata lahjaröykkiöitä avoreessä ympäri pimeää maata. OVATKO TYÖOLOT PUKIN PAJALLA KUNNOSSA? HYVÄ: Neuvottelemme jatkuvasti hyvässä hengessä ja toteutamme myös tonttujen ehdotuksia työolojen kehittämiseksi. PAHA: Työnteko on helppoa, kun tekee niin kuin minä sanon. JOULU VIINILLÄ VAI ILMAN? PAHA: Ootapa, otan hömpsyn. Kyllä viini kuuluu joulu pöytään. Ja eri ruokalajit toimivat eri juomien kanssa. HYVÄ: Toivoisin, että mahdollisimman moni lapsi ja aikuinen saisi viettää rauhallisen joulun ilman viinan kiroja. Meillä on liikaa lapsia, joilla on ikäviä muistoja alkoholin huuruisesta joulusta. HYVÄ PUKKI KORVATUNTURI Välittää lahjoja ja hyvää mieltä ympäri maan Tekijä_2019_12_sisus.indd 24 4.12.2019 10.06
• 12/2019 Tekijä 25 JOULU KOTIMAASSA VAI ULKOMAILLA? HYVÄ: Suomalainen joulu on ekoteko, sillä lentomatkailu vaikkapa Thaimaahan aiheuttaa melkoiset hiilidioksidi­ päästöt. Eikä joulu oikein tunnu joululta ilman lunta, pakkasta ja kuusentuoksua. Niitä ei muualta löydy! PAHA: No, kun olisi sitä lunta ja kylmää, mutta kun on loskaa ja pimeää, ei Petterikään viihdy, kun on turpa märkänä koko aattoillan. Ennen oli paremmin. Oli kylmää ja hiihdettiin kouluun kesät talvet, oli suksia tai ei. HYVÄ: Niin, ennen oli ehkä paremmin ainakin siinä mielessä, että ilmasto ei ollut yhtä lämmin kuin nyt. Moni muu asia on kyllä meillä paremmin kuin vaikka 50 tai 100 vuotta sitten. Ihmisten terveys, elintaso ja yleinen hyvinvointi on kaikkien tutkimusten mukaan lisääntynyt. PAHA: Minun hyvinvointini ei lisäänny, ja naamakin valuu vuosi vuodelta alemmas. HYVÄ: Pitäisikö sinun rajoittaa alkoholin käyttöä? ANNA JOULULAHJAVINKKI. HYVÄ: Joku aineeton lahjakin voi olla kiva. Vaikka kaivo tai koulukirjoja kehitysmaan lapsille. PAHA: Tuhannen euron bensalahjakortti. HYVÄ: Et kai muuten tullut autolla? Mehän sovimme, että tämä on päihteetön joulujuttu. MITÄ SANOISITTE NIILLE, JOTKA EIVÄT USKO PUKKIIN? PAHA: Itse uskon kyllä itseeni kuin Sipilän Juha pakkolakeja puuhastellessaan. Mutta kaikenmaailman valepukkejahan on tietysti liikkeellä, yksi Valkoisessa talossa asti, ja sellaisen vaikutus pukkisepittelyn uskottavuuteen voi olla tuhoisaa. HYVÄ: Joulupukki kuuluu suomalaiseen perinteeseen. Kyllä jokaisen kannattaisi joulun aikaan, myös sinun Paha Pukki, uskoa kivoihin asioihin eikä suhtautua kaikkeen niin kyynisesti. Eikä kaiken tarvitse olla järjellä selitettäviä asioita. PAHA: Mä kuule sulle järjen näytän. HYVÄ: Otapa nyt rauhallisesti. Ja laita jo se pullo pois. PAHA PUKKI HYVÄÄ JOULUA! Jouluaatto 24.12. ja joulupäivä 25.12. ympäri maan. Katso Tekijän verkkolehdestä video, miten joulun rakennelma kestää: www.tekijälehti.fi. Väittäjät -palsta päättyy tähän, mutta nostamme jatkossakin esiin erilaisia kantoja ajankohtaisista aiheista. AJASSA VIDEO SIELLÄ TÄÄLLÄ Vähät välittää, jakaa lahjoja lähinnä itselleen Tekijä_2019_12_sisus.indd 25 4.12.2019 10.06
• l Erilaista teknologiaa on tähän saakka lisätty etenkin urheilujalkineisiin. Vuoden alusta myyntiin tulivat koris­ tossut, jotka muuttavat nauhojen kireyttä pelaajan jalka­ terän kulloinkin vaatiman tilan mukaan. Kenkiin kätketyt anturit, pienenpienet moottorit ja hammas­ rattaat pitävät huolen oikeasta tiukkuudesta. Työkenkiin vastaavan teknologian tuloa on saatu odottaa. Tosin jo vuonna 2009 Työterveyslaitos rahoitti tutkimusta, jossa kehitettiin älykenkää liukastu­ misten ja kaatumisten estämiseksi. Kenkä olisi varoittanut, kun sen ja alustan välinen pito olisi jäänyt alle kriittisen rajan. Valo­ tai äänimerkki olisi ohjannut kulkijaa korjaamaan asen­ toaan, kun liukastumismatka olisi ollut 5–10 cm ja liukastumisnopeus olisi ollut suuri. Tutkimuksen loppuraportti ei ole julkinen. Hankkeessa mukana ollut jalkinevalmistaja on sittemmin saanut lukuisia patentteja nastamekanismille. Joissakin jalkinemalleissa nastat tulevat esiin, kun kengän kiihtyvyysanturi tai kiihtyvyysanturit havaitsevat liukumista muistuttavan liikkeen tai kun käyttäjä tekee potkuliikkeen. Älyvaatteita tutkiva VVT:n johtava tutkija Pekka Tuomaala ei pidä mahdottomana, että työjalkineisiin saadaan erilaisia varoittimia. Etenkin kohtalokkailta putoamis­ ja kaatumisonnettomuuksilta voitaisiin välttyä, kun jalkine varoittaisi lähellä olevasta reunasta. Varoitusmekanismi voitaisiin asentaa myös kemikaaleille tai säteilylle. Jalkineisiin voidaan asentaa jo paikan­ timet tai kaatumisen tunnistavat anturit. Esimerkiksi kiihtyvyysanturin avulla voidaan kerätä dataa ja analysoida ihmisen kävelynopeus ja kaatumiset. Tuomaala huomauttaa, että itse tiedolla ei vielä tee paljoa, vaan se pitää sitoa johonkin palvelu­ tai varoitusjärjestelmään. Tavallisiin talvikenkiin varoitus­ mekanismia tahi nastamekanismia ei ole vielä laitettu, vaikka niillä voisi välttää monta onnettomuutta. Invalidiliiton mukaan liukastumisista aiheutuvat kulut yhteiskunnalle ovat vuosittain jopa 420 miljoonaa euroa, kun mukaan otetaan sairaalakulut, sairauspoissaolot ja vakuutukset. Pelkästään talvisin ulkona tapahtuu noin 20 000 liukastumista kuukaudessa. Yhden kaatumisen keskihinnaksi laskettiin viime vuonna 6 000 euroa. 26 Tekijä 12/2019 Kenkä voisi varoittaa vaarasta TEKSTI BIRGITTA SUORSA / UP KUVA LEHTIKUVA / WESTEND61 / ZEROCREATIVES LIUKASTUMISIA, KAATUMISIA Toissa vuonna työpaikoilla jouduttiin sairauslomalle 27 000 kertaa, koska työntekijä oli ”iskeytynyt kiinteää pintaa vasten”. Valtaosa näistä tapa­ turmista sattui tehtaassa, tuotanto­ laitoksessa tai työpajalla. Yleensä sairauslomat olivat lyhyitä, mutta 3 300 tapauksessa sairausloma kesti yli 30 päivää. Toisin sanoen valtaosa työtapa­ turmista johtuu liukastumisista, kaatumisista tai putoamisista. Tiedot löytyvät Tapaturmavakuutuskeskuksen ja tilastoportaali.vakes.fi:n aineistosta. Työmatkoilla miltei kaikki onnetto­ muudet johtuvat liukastumisista tai kaatumisista. Vuonna 2017 ilmoitettiin yli 18 800 työmatkatapaturmasta, joissa syynä oli kaatuminen, liukas­ tuminen tai kompastuminen. Niistä yli 2 200 tapauksessa sairausloma kesti yli 30 päivää. URHEILUKENGÄT EDELLÄKÄVIJÖITÄ Mäkihyppääjän kenkä tunnistaa, ponnistaako urheilija hyppyyn päkiällä vai kantapäällä. Tämän avulla voidaan korjata ponnistusta paremmaksi. Urheilijoiden jalkineet keräävät paljon dataa, jota pystyy usein hyödynnetään saman tien. Jo vuonna 2005 Adidas toi markkinoille juok­ sukengän, joka haki sopivan iskun­ vaimennuksen juoksijan painon ja juoksu vauhdin perusteella. Anturit, moottorit ja gyroskoopit muokkaavat jalkinetta käyttäjälleen parhaaksi. Muun muassa IOFIT­golf­ kengissä bluetooth ilmoittaa, kuinka jalan asentoa pitää muuttaa, jotta swingi heilahtaa kuten ammattilaisella. Eri puolilla maailmaa tutkitaan myös, voidaanko älykenkien avulla korjata ikäihmisten kävelyä kaatu­ misten välttämiseksi. AKKUONGELMA ODOTTAA RATKAISUA Älyjalkineiden valmistajien kesken käydään kovaa kilpailua. Etenkin urheilukenkien valmistajat hakevat tiuhaan erilaisia patentteja. Ranskalainen Digitsole kehuu keksineensä jalkineiden bluetooth­ tekniikan ennen eteläkorealaista IOFIT­yhtiötä. Paitsi että Digitsolen jalkineet keräävät käyttäjänsä terveys­ tietoja ja tietoa askelluksen anato­ miasta, ne kiristyvät automaattisesti oikein ja niiden lämpötilaa voi säädellä kännykän sovelluksella, yhtiö kehuu. Useimpien älyjalkineiden akut pystyy lataamaan uudelleen. Tosin patentti­ hakemusten mukaan joillakin valmis­ tajilla ongelmana on, että tyhjentynyttä akkua ei pysty lataamaan uudelleen. KEKSINTÖ Tekijä_2019_12_sisus.indd 26 4.12.2019 10.06
• KI TI H A IL A ”Haluamme liiton olevan jäsenille yhtä läheinen kuin henkilö, jonka kanssa iloja ja suruja jaetaan, jonka kanssa työelämää yhdessä kehitetään ja ristiriitoja ratkotaan. Teollisuusliiton alueilla toimivat työntekijät muodostavat lähes 50 ammattilaisen joukon, joka parhaimmillaan pystyy muuttamaan olosuhteita niin, että jäsenten arki sujuvoituu ja paranee.” MERJA RINNE Teollisuusliiton aluetoiminnan päällikkö ”Suomalaiseenkin keskusteluun viime aikoina vahvasti noussut kysymys eurooppalaisesta minimipalkasta nousi esille myös Wienissä [Euroopan rakennusja puutyöväen federaatio EFBWW:n kongressissa]. Rauhallisen keskustelun jälkeen kongressi päätyi lausumaan, jossa kannatetaan minimipalkkojen kehittämistä EU-maissa samalla kun kunnioitetaan erilaisia työmarkkinajärjestelmiä. Tämä kanta sai myös Pohjoismaiden tuen. Me haluamme jatkossakin pitää kiinni oikeudestamme neuvotella palkat työmarkkinaosapuolten kesken.” MIKKO HAKKARAINEN Teollisuusliiton kansainvälinen asiantuntija ”Nuorille pitää kokouksissa istumisen sijaan antaa aitoja mahdollisuuksia ottaa osaa ja toimia. Heille pitää tukea osoittaen tuottaa kokemuksia asioiden edistämisestä parempaan suuntaan. Hyvänä esimerkkinä nostan esille Operaatio Vakiduuni -kampanjan. Siinä nuoret siirtyivät yhdessä olemisesta yhdessä tekemiseen. He ryhtyivät taistelemaan nollatuntisopimuksia vastaan. Kokoushuoneista mentiin kaduille ihmisten joukkoon.” PETTERI MÄNNISTÖ Teollisuusliiton järjestötoimitsija VÄHIMMÄISPALKKA KESKUSTELUTTAA EU:SSA TYÖEHDOT Euroopan unionin komission tuleva puheenjohtaja Ursula von der Leyen on luvannut esitellä komissionsa sadan ensimmäisen päivän aikana ehdotuksen vähimmäispalkasta EU:ssa. Uusi komissio aloittaa työnsä tammikuussa. Vähimmäispalkka saa tukea lähinnä Itäja Etelä-Euroopasta. Suomessa ja muualla pohjoismaissa ammattiliitot eivät vähimmäispalkkaa kaipaa. ”Neuvottelujärjestelmät ovat kunnossa ja sopimusoikeudet laajat, emme halua poliitikkojen puuttuvan työehtoasioihin. On hyvä tukea ja suojata neuvottelujärjestelmää, jotta pääsemme oikeudenmukaisempiin ala-, sektorija henkilökohtaisiin sopimuksiin.” ARTO HELENIUS Teollisuusliiton kansainvälisen edunvalvonnan erityisasiantuntija Lue lisää: www.tekijälehti.fi REILUMPI MAAILMA SASKIN SOLIDAARISUUSPÄIVÄT, 1.–2.2. SIBELIUSTALO, LAHTI Kaikki työelämän ihmisoikeuksista ja ay-liikkeen kansainvälisestä ulottuvuudesta kiinnostuneet, lähtekää nauttimaan runsaasta seminaaritarjonnasta ja rennosta kansainvälisestä tunnelmasta. Osallistumismaksu 50 euroa sisältää ohjelman ja ruokailut, majoitusja matkajärjestelyistä vastaa osallistuja itse tai osallistujan ammattiliitto. Lue lisää ja ilmoittaudu: www.sask.fi 12/2019 Tekijä 27 LYHYET AJASSA PA TR IK LI N D ST RÖ M Silja Europa Helsinki–Tallinna 5.–6.9. Myynti alkaa ke 25.3. klo 10 SEURAA LIITON KANAVIA! LA U RI RO TK O VIELÄ EHTII GENEVEKOULU Oletko mukana ay-toiminnassa? Haluatko oppia yhdessä muiden pohjoismaalaisten kanssa lisää siitä, miten voimme kansainvälisessä yhteistyössä vaikuttaa työntekijöiden oikeuksiin? Saat neljän viikon koulutus kokonaisuuden myötä muun muassa ainutlaatuisen tilaisuuden seurata YK:n työjärjestö ILO:n vuosittaista työkokousta paikan päällä. Haku Genevekouluun päättyy 15.12. Lue lisää: www.geneveskolan.org Liiton koulutuskeskus Murikka-opisto on lisätty Suomen Docomomon modernin arkkitehtuurin merkkiteoksiin. LUETUIMMAT MARRASKUU www.tekijälehti.fi ? LAKKO Sami Ryynänen: ”Ammattiyhdistysliikettä yritetään ajaa polvilleen” ? HARRASTAJA Tommy Kauppila valmistaa pilkkivieheitä ? LAKKO Heidi Koivisto ”Lakko pitää, jos lakko tulee” ? REPORTAASI Raitiovaunu Tampereelle lähtee Kajaanista ? YLITYÖKIELTO Kikyn poistamiseksi ollaan valmiita taistelemaan ”Murikka on arkkitehtonisesti erittäin laadukas esimerkki lukuisten 1970-luvulla rakennettujen koulutusja kurssikeskusten joukossa. Kuten niistä valtaosa, myös Murikka sijaitsee kaukana keskustasta, keskellä kauneinta luonnonmaisemaa.” www.docomomo.fi > Hae: murikka www.murikka-opisto.fi/arkkitehtuuri JÄSENRISTEILY TULEE TAAS! l Ohjelmassa on kaikille jotain: painavaa asiaa tapahtuma torilla, puheenjohtajia tavattavissa, nuorille omat etkot, karaokebileet ja -mestaruuskisa, viihdettä tähtiesiintyjien voimin, huippuseuraa ja maukasta ruokaa. l Hinta alkaen 48 euroa/henkilö, sisältää koko ohjelman, hyttipaikan, buffet-ruokailun ja aamiaisen. Ammattiosastot, valitkaa osastosta yhteyshenkilö hoitamaan varaukset ja käytännön asiat, sopikaa ammattiosaston tuesta ja markkinoikaa risteilyä. Kerätkää osallistujalista hyvissä ajoin valmiiksi, jotta voitte varata oikean määrän paikkoja. BL O G I w w w .t ek ijä le ht i.f i/ bl og i PIDÄ KIIRETTÄ! Tekijä_2019_12_sisus.indd 27 4.12.2019 11.44
• 28 Tekijä 12/2019 Tekijä_2019_12_sisus.indd 28 4.12.2019 10.06
• 12/2019 Tekijä 29 TYÖSSÄ ? Kimblen kotipesä Kuutisenkymmentä tuotannon työntekijää valmistaa lautapelejä Tactic Gamesin tehtaalla Porin Karjarannassa. Syksy on lautapelitehtaassa kiireistä aikaa. Silloin työntekijät painavat pitkää päivää. Keväällä on vara ottaa vähän lunkimmin. Tehtaan taru alkoi Kimblestä vuonna 1967, eikä pelintekijöitä ole sen koommin tarvinnut irtisanoa eikä lomauttaa. TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVAT JYRKI LUUKKONEN Koneenhoitaja, varaluottamusmies Jyrki Mäntykorpi asettelee laattaa painaakseen kannen ylivetopaperin Brugge Canal King -lautapeliin. Ajatus lautapelien valmistamisesta syntyi Noormarkussa kesällä 1967, kun Amerikansukulaiset toivat Aarne Heljakan perheeseen Trouble -nimisen lautapelin. Heljakka tykästyi peliin niin paljon, että hankki sen myyntioikeudet. Pelille piti vain keksiä toinen nimi. Tuohon aikaan suomalaiset seurasivat amerikkalaista tv-sarjaa nimeltä Takaa-ajettu . Siinä vaimonsa murhasta syyttömänä tuomittu tohtori Richard Kimble pakenee poliisia. Tactic Gamesin, silloisen Nelostuotteen, ensimmäinen lautapeli, Kimble , julkaistiin jo samana syksynä. ? Tekijä_2019_12_sisus.indd 29 4.12.2019 10.06
• 30 Tekijä 12/2019 M ies keltaisessa Kimble -paidassa häärii stanssauskoneella Tactic Gamesin tehdashallissa Porin Karjarannassa. Hän on koneenhoitaja Jyrki Mäntykorpi. – Teen ensimmäistä kannen ylivetopaperia uutuuspeliin. Peli on vasta menossa messuille, Mäntykorpi kertoo ja hypistelee suurta paperiarkkia. Kyseessä on Brugge Canal King -niminen perhepeli, joka on saanut innoituksensa Belgian Bruggesta. Siellä on useita kanaaleita, ja kaupunkia kutsutaan pohjoisen Venetsiaksi. Mäntykorpi painaa pelin nimen laatikon kansipaperiin kultaisin kirjaimin kuumafolioinnin avulla. Samalla kirjaimiin piirtyvät poikkijuovat, jotka tuntuvat selvästi sormenpäissä. Perheyritys Tactic Games Oy valmistaa Porissa lautapelejä, palapelejä ja pelikortteja sekä lasten puuha-, tarraja värityskirjoja. Sen tunnetuimpia tuotteita ovat sananselityspeli Alias , lautapeliklassikko Kimble ja puinen ulkopeli Mölkky . – Olen ollut täällä 11 vuotta. Koulutukseltani olen kokki ja tarjoilija. Halusin pois ravintola-alalta, koska työajat olivat pelkkiä iltoja ja viikonloppuja, Mäntykorpi sanoo. Mäntykorpi kuuluu Teollisuusliittoon ja on myös tuore varaluottamusmies. Hän vietti syys–lokakuun taitteessa viikon Luottamusmiesten peruskurssilla Murikka-opistolla Tampereella. – On hyvä olla jotain perustietoa, sillä eihän sitä koskaan tiedä, milloin sitä tarvitsee. Kurssilla oli kiva yhteishenki. Sain kuulla monenlaisia esimerkkejä eri aloilta, Mäntykorpi kertoo. ? Tactic Games työllistää Porissa 120 ihmistä, joista puolet työskentelee tuotannossa. Talon kirjoilla olevista tuotannon työntekijöistä 90 prosenttia kuuluu Teollisuusliittoon. Tekijä_2019_12_sisus.indd 30 4.12.2019 10.07
• 12/2019 Tekijä 31 TYÖSSÄ ? EI IRTISANOMISIA EIKÄ LOMAUTUKSIA Tactic Games on seudun suurimpia kirjapainoalan työnantajia, sanoo pääluottamusmies Ari Järvinen. – Palkat eivät ole ruhtinaalliset, mutta jos täällä on ihmisiksi ja tekee työnsä, niin leipä on suhteellisen varma. Pelintekijöistä ketään ei ole irtisanottu eikä lomautettu tuotannollisista tai taloudellisista syistä, Järvinen kertoo. Porin-tehtaan lisäksi Tactic Gamesillä on 35 työntekijää omissa myyntikonttoreissaan Pohjoismaissa, Hollannissa, Puolassa, Ranskassa, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Liikevaihdosta 70 prosenttia tulee viennistä. Toukokuussa 2018 Tactic Games palkkasi ensimmäisen perheyrityksen ulkopuolisen toimitusjohtajan omistaja Markku Heljakan tilalle. Elokuusta alkaen vetovastuussa on ollut Olli Kivelä. – Neuvottelut ovat jotenkin vapautuneempia ja neuvotteluilmapiiri on nyt parempi, kun enää ”Mölkkyä pelasin ensimmäisen kerran tänä kesänä. Viimeisellä heitolla hävisin niukasti. Tulin toiseksi – tai viimeiseksi, kun oli vain kaksi pelaajaa.” ARI JÄRVINEN Pääluottamusmies Tekijä_2019_12_sisus.indd 31 4.12.2019 10.07
• 32 Tekijä 12/2019 32 Tekijä 12/2019 APU PUUTTUVAN PALAN PULMAAN Painopinnanvalmistaja Anne Lehtimäki on intohimoinen palapeliharrastaja. – Minulla on kaksi rentoutumiskonstia. Toinen on autolla ajaminen ja toinen on palapelit. Teen palapelejä kesäasunnolla. Minulla on siellä seinillä yli 30 tuhannen palan palapeliä. Palapelit pyörivät myös Lehtimäen työkoneella. Hän työstää ne painolevyiksi asti. – Teen kuviin pieniä värikorjailuja ja rajaan ne oikeaan kokoon. Näen kuvasta heti, onko palapeli helppo vai vaikea kasattava. Molempia pitää olla. Lehtimäki kokoaa palapelejä myös töissä, jotta hän saa selville jonkun yksittäisen palan paikan. – Joskus käy niin, että palapelistä puuttuu pala tai se on huono. Meille voi reklamoida ja saada tilalle uuden palasen, Lehtimäki kertoo. Tekijä_2019_12_sisus.indd 32 4.12.2019 10.07
• – Jämähdin, koska työ on mielenkiintoista. Ala on mennyt paljon eteenpäin. Työnantaja on hyvä, työkaverit ovat kivoja, ja työpäivät ovat lähestulkoon kaikki erilaisia, Lehtimäki perustelee. OPPISOPIMUKSELLA PAINAJAKSI Kun painopinnanvalmistajat lähtevät yhdeltä lounaalle, on painaja Miikka Pirttisellä menossa päivän viimeinen työtunti. Kaksivuorotyössä on Pirttisen mukaan hyvät ja huonot puolensa. – Välillä on vähän haasteita, kun lapset ovat jo sen ikäisiä, että he harrastavat, mutta aina on saatu sumplittua. Ilman isovanhempia siitä ei kyllä tulisi yhtään mitään. Pirttinen siirtää pumppukärryillä lavallisen paperiarkkeja syrjään. Arkeista on tulossa Alias -pelin kortteja. Lava jää odottamaan pääsyä korttikoneelle. – Tämä on nyt Perhe-Alias venäjäksi. Lavassa on 3 000 arkkia. Peliin tulee kolme erilaista arkkia, ja koko painosmäärä on 6 000 eli kortteja pitää ajaa kolme kertaa 6 000, Pirttinen kertoo. Sananselityspeli Alias on yksi Tactic Gamesin suosituimmista peleistä. Sen valmistus alkoi 1980luvun lopulla. Toimitusjohtaja Kivelän mukaan sitä on myyty yli 7 miljoonaa. Noormarkussa asuva Pirttinen teki ennen rakennustöitä. Tactic Gamesillä hän on työskennellyt pian 11 vuotta. 12/2019 Tekijä 33 ? ei tarvitse neuvotella suoraan omistajan kanssa, Järvinen sanoo. Järvinen on työskennellyt pian 20 vuotta kotelokoneenhoitajana Tactic Gamesillä. Sitä ennen hän oli ammattimuusikko ja soitti bassoa tanssiorkestereissa. Järjestäytymisaste peliyhtiössä on korkea. Talon kirjoilla olevista tuotannon työntekijöistä 90 prosenttia kuuluu Teollisuusliittoon, Järvinen kertoo. – Vapaa-ajankerhomme on toiminut vasta joitakin vuosia. Kimble-kerhoon kuuluvat kaikki työntekijät, niin kauan kuin henki pihisee. Käymme kerran kuussa keilaamassa. Kimble-kerholaiset pelaavat myös tennistä ja shakkia ja he ovat ottaneet osaa muun muassa tanssikurssille ja viininmaistajaisiin. Työnantaja kattaa Kimble-kerhon kulut, tukee työpaikkaruokailua ja osallistuu tyky-seteleiden kustannuksiin. Työntekijät saavat myös työvaatteet ja alennusta talon tuotteista. KYMMENIÄ KIELIVERSIOITA Punatukkainen painopinnanvalmistaja Anne Lehtimäki istuu tietokoneensa ääressä. Ruudulla on Sirkus -pelin latviankielinen versio. – Designerit tekevät yleensä englanninkielisen version. Minä teen siitä eri kieliversiot ja saatan ne painokuntoon eli teen painolevyiksi, Lehtimäki selittää. Hän työstää pelien sääntöjä, pelilautoja, peli kortteja, koteloita ja muita pahviosia. Tactic Gamesillä on satoja tuotteita, joita myydään yli 70 maahan. Lehtimäki laskee tehneensä painolevyjä yli 30 kielellä. – Muutama tuote on viety Etelä-Koreaankin, ja Mölkky on tehty myös swahilin kielellä. Työtahti on niin kiivas, etten ehdi lukea sääntöjä, mutta pelin idean tiedän kyllä aina. Lehtimäki on Tactic Gamesin pitkäaikaisin työn tekijä. Hän tuli taloon ensimmäisen kerran kesä työntekijäksi 13-vuotiaana kesällä 1975. Tuolloin yritys sijaitsi vielä Noormarkussa. – Olin kesätyöläisenä kolmena kesänä peräkkäin. Vääntelin Kimblen laatikoita ja liimasin Paholaisen kuutioita . Yhtenä kesänä nukkasin klubitakkeja. Teimme niitä alihankintana Reimalle, Lehtimäki muistelee. Tactic Games on ollut Lehtimäen työnantaja vuodesta 1985. Hän tuli tuttuun taloon alun perin latojan äitiysloman sijaiseksi. Vuodesta 1991 työpaikka on sijainnut Porissa. TYÖSSÄ JOUSTOSOPIMUS VÄHENSI KIKY-TUNTEJA l Tactic Gamesin tehtaassa on pian kolme vuotta noudatettu paikallista sopimusta työaikajoustoista. Syyskuussa sopimusta uudistettiin. Sopimus koskee nyt kaikkia tuotannon työntekijöitä, mutta siitä on mahdollista kieltäytyä painavista henkilökohtaisista syistä, kertoo pääluottamusmies Ari Järvinen. – Kaikki eivät voi tehdä pitkää päivää esimeriksi kulkuyhteyksien tai lastenhoidon takia. Joustosopimuksen ansiosta työnantaja pudotti kiky-tuntien määrää. Yrityksen johto piti työaikajoustoa tarpeellisena, koska syksy on pelialalla kiireistä aikaa. Sopimuksen myötä työpäivät voivat venyä kymmentuntisiksi ja viikossa saa olla 50 tuntia. – Saamme ylityötunnit vapaina. Työntekijöille pyritään ilmoittamaan ylitöistä kaksi viikkoa ennen, mutta jos se ei onnistu, kenenkään ei ole pakko tehdä ylitöitä. Tavallisimmin työaikajousto tarkoittaa Tactic Gamesillä sitä, että työntekijät tekevät neljä kymmentuntista päivää ja perjantai on kahdeksan tunnin päivä. Jos joustotunnit ovat täynnä, saavat työntekijät lauantaisin jo neljän tunnin jälkeen sadan prosentin korotuksen. Viikonlopputöitä on Järvisen mukaan tarjolla kuitenkin harvoin. Valtaosalle työntekijöistä järjestely sopii, mutta osa suhtautuu joustosopimukseen kriittisesti, Järvinen sanoo. – Ne, jotka tarvitsevat vapaita, tykkäävät. Joustosopimus ei ole työnantajalle pelkästään hyvä juttu. Jos ylitöistä saisi rahaa, jotkut voisivat jäädä töihin nykyistä helpommin. TACTIC GAMES OY PERUSTETTU 1967 KOTIPAIKKA Pori OMISTAJAT Markku Heljakka ja tyttärensä Kati ja Jemina Heljakka sekä Juha Nieminen TUOTANTO Lautapelit, palapelit, pelikortit, lasten puuha-, tarraja värityskirjat sekä puinen ulkopeli Mölkky HENKILÖSTÖ 120 työntekijää kotimaassa ja 35 kahdeksassa ulkomaan myyntitoimistossa LIIKEVAIHTO 32 milj. euroa (2018) Tekijä_2019_12_sisus.indd 33 4.12.2019 10.07
• 34 Tekijä 12/2019 – Olen viihtynyt. Täällä on hyvät työkaverit. Se on ehkä se suurin syy. Heidän kanssaan pystyn puhumaan vähän muutakin kuin pelkkiä työasioita. Pirttinen antaa kiitosta myös työnantajalleen, joka koulutti hänen oppisopimuksella offsetpainajaksi viisi vuotta sitten. – Se oli tosi hyvä juttu. Pidän tärkeänä koulutusta ja sitä, että työntekijät saavat mahdollisuuden kouluttautua. ELÄKELÄINEN KOULUTTAA Pirttisiä on Tactic Gamesillä enemmänkin. Yksi heistä on jälkikäsittelijä Mari Pirttinen, joka opettelee uutta työtehtävää. Hän on naimisissa Miikka Pirttisen isän kanssa. – Olen ollut aikaisemmin taittokoneella ja pelilinjalla. Nyt minulle ehdotettiin leikkaajan töitä, ja minulle käy aikalailla kaikki. On mukavaa oppia uutta, Mari Pirttinen sanoo. Markku Hagner on tullut eläkepäiviltään kouluttamaan Pirttistä. – Viimeisen tunnin olemme leikanneet Haaste pelin norjanja hollanninkielisiä sääntöjä, Hagner kertoo. Pirttiselle pelin säännöt ovat tutut. – Meillä on tosi paljon pelejä, ja niitä pelaavat teinitkin. Se on ihan mahtavaa, etteivät he ole aina kännykällä, vaan välillä myös puhuvat keskenään. Koulutukseltaan Mari Pirttinen on floristi. Hän tykkäsi työstään kukkakaupassa, mutta vaihtoi alaa kahdeksan vuotta sitten, koska joutui lomautetuksi. – Meillä on huikea työyhteisö. Kaikki auttavat toisiaan. Olin vähän aikaa pamilainen, mutta sitten vaihdoin Teollisuusliittoon. Siellä on hyvät jäsenedut, Pirttinen kehuu. MUOVIOSAT OSTOTAVARAA Tactic Gamesillä on oma tuotekehitysosasto, jossa työskentelee 14 ihmistä. Siellä on kehitetty muun muassa uutuuspeli Laama , jonka punaisiin kansiin Toni Hakala stanssaa reikiä. – Työ vaatii keskittymistä. Pitää olla koko ajan tarkkana, että kansi on oikein päin, Hakala kertoo ja nappaa liukuhihnalta seuraavan kannen. Kokoonpanolinjalla työntekijät kiinnittävät Hakalan stanssaamaan kanteen ikkunan ja laittavat koteloon kaikki tarvittavat osat. Ikkunasta kurkistaa muovinen laama-vesipyssy. Vesipyssy on valmistettu Kiinassa. Tactic Games ostaa nappuloita ja muita muoviosia myös Iso-Britanniasta. Kimblen muoviosat puolestaan tulevat PS-Muovi Oy:stä Mäntsälästä. – Laskin, että vuokratyöntekijöitä on nyt 17. Se on paljon. Laama -peli on työvoimavaltainen, ja siksi meillä on linjalla kolme ylimääräistä työntekijää, sanoo pääluottamusmies Ari Järvinen. Markku Hagner (vas.) jäi eläkkeelle leikkaajan tehtävistä yli kaksi vuotta sitten. Nyt hän kouluttaa jälkikäsittelijä Mari Pirttisestä uutta leikkaajaa. ? Tekijä_2019_12_sisus.indd 34 4.12.2019 10.07
• 12/2019 Tekijä 35 ? ”Tulin tänne kymmenen vuotta sitten työkkärin kautta ja jäin. Nyt kun osaan homman, tämä on ihan mukavaa”, sanoo linjastotyöntekijä Toni Hakala. TYÖSSÄ Vuokratyöntekijöitä ja opiskelijoita Tactic Gamesin tehdashallissa näkee lähinnä syksyisin, sillä peli­ markkina on joulupainotteinen. – Ikääntymisen ja varamiestarpeen vuoksi vakituista henkilökuntaa voisi olla vähän enemmän. Se on silti vähän kaksipiippuinen juttu, kun töitä pitäisi olla koko vuodeksi, Järvinen pohtii. VUOKRATYÖNTEKIJÄSTÄ VAKITUISEKSI Koneenhoitaja Niklas Rajala on yksi Tactic Gamesin tuoreimmista rekrytoinneista. ICT­asentajaksi valmis­ tunut Rajala sai vakituisen työpaikan vuoden alusta. – Ensimmäinen ajatus oli, että kai minä voisin tulla, ettei tarvitse työttömänä olla. Olin ollut täällä pari vuotta vuokratyöntekijänä. Työ kaseerauskoneen hoitajana yllätti Rajalan positiivisesti. – Tykkään, kun saan määrätä itse työtahtini. Linjalla se on sidoksissa koneenhoitajaan. Hän päättää, koska työt aloitetaan ja lopetetaan, eikä linjalta voi lähteä kesken kaiken pois. Tactic Gamesin tehdashalli hiljenee puoli neljän maissa, sillä valtaosa työntekijöistä on tullut seitsemään. Rajala sen sijaan jatkaa iltavuorossa kello 22:een. Hän tekee pelilautoja sekä pelien pahvimerkkejä ja pahviosia. Vuoroaan odottaa Doodle doo ­pelin lauta. – Kun laudan pelipuoli on valmis, alan ajaa tausta­ puolta. Sen jälkeen se stanssataan pelilauta kokoon ja siitä revitään ylimääräiset pahvit pois, jolloin siitä tulee pelilauta. l NIKLAS RAJALA pelaa lautapelejä tyttöystävänsä perheen kanssa: ”Lautapelikulttuuri on ihan oma maailmansa. Minusta on tärkeää, että lautapelejä tehdään. Ne tarjoavat ihmiskontakteja ja vuorovaikutusta toisin kuin videopelit.” Tekijä_2019_12_sisus.indd 35 4.12.2019 10.07
• T yösuojeluviranomaiset ovat laatineet oman valvontansa apuvälineeksi kyselyn. Sitä voi jokainen työpaikka kuitenkin käyttää myös itse psykososiaalisen kuormituksen mittaamiseksi. – Usein psykososiaalinen kuormitus mielletään lähinnä asiantuntijatehtävissä toimivien ongelmaksi, mutta kaikissa työtehtävissä on omat kuormitus­ tekijänsä. Suorittavassakin työssä kiire kasvaa ja osaamisvaatimukset lisääntyvät, huomauttaa Teollisuusliiton työympäristöasiantuntija Jenni Uljas. Uljas kuvaa, että psykososiaalista kuormitusta aiheuttavat muun muassa työtehtävien järjestelyihin liittyvät ongelmat, epäoikeudenmukaisena koettu johtaminen ja huonot henkilösuhteet. Asiantuntija muistuttaa, että työnantajan tulee työturvallisuuslain mukaan puuttua psykososiaali­ siin riskeihin siinä missä fyysisiin tai kemiallisiinkin. Tämä koetaan usein vaikeammaksi kuin perinteinen työsuojelu, mutta käytännössä sama logiikka toimii: riskit tulee tunnistaa, arvioida ja hallita. Haitallista työkuormitusta tulee ehkäistä eikä vain reagoida seurauksiin. Työnantajan pitää oma­ aloitteisesti arvioida ja vähentää työn kuormitta­ vuudesta aiheutuvia vaaroja ja haittoja. – Psykososiaaliseen kuormitukseen voidaan puuttua monin tavoin, kunhan kuormitusta aiheuttava tekijät on tunnistettu. Riskejä arvioi­ taessa tulisi huomioida kunkin henkilökohtainen tilanne, jotta löydettäisiin oikeat toimivat keinot, Uljas toteaa. l l Kuormitustekijöitä voidaan hallita yhtä järjestelmällisesti kuin fyysisen työympäristön epäkohtia. Keskeinen väline on työn vaarojen selvittäminen ja arviointi. Ellei sitä tehdä riittävän kattavasti tai lainkaan, kuormituksen syitä ei tunnisteta eikä ennalta ehkäisyyn koskaan päästä. l Työn psykososiaaliset kuormitustekijät -kysely on suunnattu työntekijöille. Sillä saadaan yleiskuva työntekijöiden kokemasta psykososiaalisesta kuormituksesta ja sen aiheuttajista. Kyselyssä hyödynnetään tutkimustietoa kaikkein haitallisimmista kuormitustekijöistä. Kyselyssä on 23 väittämää, joista seitsemän käsittelee työn järjestelyihin liittyvää kuormitusta, yhdeksän työn sisältöön liittyvää kuormitusta ja kuusi työn sosiaalista toimivuutta. Kyselyn lopussa kysytään myös kokonaiskuvaa vastaajan terveyttä heikentävästä kuormituksesta. Lisätiedot ja kysely: www.tyosuojelu.fi > Hae: psykososiaalinen kuormitus 36 Tekijä 12/2019 TYÖYMPÄRISTÖ TYÖYMPÄRISTÖ KOONNUT SUVI SAJANIEMI Kuormitustekijät kuriin Työn järjestelyt takkuavat tai jokin mättää työyhteisön sosiaalisissa suhteissa. Tällaista psykososiaalista kuormitusta pitää ehkäistä siinä missä muitakin riskejä. Apuvälineeksi on luotu työpaikoillekin soveltuva kysely. PE N TT I O TS A M O Tekijä_2019_12_sisus.indd 36 4.12.2019 10.07
• Työpaikkojen työsuojeluvaalit ovat käynnissä vielä 31.12. saakka. Uudesta työsuojeluvaltuutetusta pitää ilmoittaa Teollisuusliittoon lomakkeella, joka löytyy Teollisuusliiton verkkosivuilta. l Kun valinta uudesta työsuojeluvaltuutetusta on tehty, tiedot kannattaa lähettää liiton alue toimistolle sähköisesti. Lomakkeen voi skannata ja lähettää suojatulla sähköpostilla alue­ toimiston toimistosihteerille. Näin uudet henkilöt saadaan kutsuttua heti alkuvuodesta mukaan ensimmäisiin koulutuksiin. ? Ilmoitus: www.teollisuusliitto.fi/tyosuojeluvaalit l Henkilötietoja sisältävät dokumentit on aina hyvä lähettää suojattuna sähköpostina. Ohjeet suojatun sähköpostin lähettämiseen löytyvät samaten Teollisuusliiton sivuilta. ? Tietojen suojaaminen: www.teollisuusliitto.fi > Hae: suojattu sähköpostiyhteys 12/2019 Tekijä 37 TYÖSSÄ TYÖSSÄ TAHTOA OLISI, TAIDOSSA PUUTTEITA RISKIT Työsuojelutarkastajat valvoivat kahtena syyskuun viikkona kemikaaliturvallisuutta 400 työpaikalla eri puolella Suomea. ”Valitettavan tavallista on, että työpaikalle ostetaan suojaimet varmistamatta, suojaavatko ne työpaikalla käytössä olevilta kemikaaleilta”, kertoo ylitarkastaja Satu Auno Etelä-Suomen aluehallintovirastosta valvontakampanjan tuloksista. Valtaosa tarkastuksista suuntautui teollisuuden työpaikkoihin ja autokorjaamoihin. Tarkastuksia tehtiin myös pesuloihin ja autopesuloihin. Kohteet olivat pääosin pieniä, alle 20 hengen työpaikkoja. Kemiallisten tekijöiden riskien arviointi puuttui kokonaan jopa puolelta tarkastetuista autokorjaamoista ja autopesuloista. Teolli suuden työpaikoista se puuttui 34 prosentilta ja pesuloista 22 prosentilta. Työpaikoilla osataan myös liian harvoin suojautua herkistäviltä eli allergisoivilta aineilta, kuten liimoilta, lakoilta ja pesuaineilta. Herkistyminen on otettava vakavasti, sillä se voi johtaa siihen, ettei työntekijä pysty jatkamaan tehtävässään. Riskien arvioinnissa on kiinnitettävä erityistä huomioitava myös syöpävaarallisiin aineisiin, kuten autokorjaamoissa dieselpakokaasuihin. Vaikka korjattavaa oli paljon, tahtoa kemikaaliturvallisuuden hoitamiseen löytyi. Tarkastajien havaintojen mukaan työnantajista vain harva ei nähnyt asiaa tärkeäksi. Työpaikoille lähetettiin ennen tarkastusta ohje kemiallisten riskien hallitsemiseen, ja lähes puolet oli alkanut laittaa asioita kuntoon sen avulla. www.tyosuojelu.fi > Hae: Tyopaikkatiedote_5_2019 KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA. TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 Voivatko vanhemmat olla osittaisella hoitovapaalla samanaikaisesti? Kyllä voivat, mutta eivät samaan kellon­ aikaan tai samoina päivinä. Esimerkiksi äiti hoitaa lasta aamupäivän ja isä iltapäivän tai vuoroviikoin. Vanhempainrahakauden päätyttyä vanhemmat voivat olla osittaisella hoito vapaalla aina siihen saakka, kunnes lapsi päättää toisen luokan. Pidennetyn oppivelvolli suuden piirissä olevan lapsen vanhemmat voivat pitää osittaista hoito­ vapaata lapsen kolmannen lukuvuoden loppuun. Lukuvuoden katsotaan päättyvän hoitovapaalla heinäkuun lopussa. Osittaista hoitovapaata voi saada, jos työsuhde on jatkunut yhteensä kuusi kuukautta viimeisen 12 kuukauden aikana. Vapaata on haettava viimeistään kahta kuukautta ennen sen aloittamista. Osittaisen hoitovapaan toteutuksesta sovitaan työpaikalla työnantajan ja työntekijän kesken. Lähtökohtaisesti työaika lyhennetään 6 tuntiin päivässä tai 30 tuntiin viikossa. Muutoksista sopivat työntekijä ja työnantaja. Työntekijä voi keskeyttää osittaiseen hoitovapaan ennalta arvaamattomissa tilanteissa ja perustellusta syystä kuukauden ilmoitusaikaa noudattaen. ? FYSSARILTA SUORAAN APUA VASTAANOTOT Vuoden 2020 alusta lähtien tukija liikuntaelinvaivoista kärsivän työntekijän avun saanti helpottuu. Työntekijä voi itse varata tai työterveyshuollon ajanvaraus saa ohjata työntekijän varaamaan työfysioterapeutille ensimmäisen käynnin ilman erillistä lähetettä tai työterveyshuollon ammattihenkilön tekemää arviota. Suoravastaanoton käyttöönotto edellyttää kuitenkin erillistä sopimusta työterveyshuollon ja työpaikan välillä. Uudella järjestelyllä yritetään tukea työkykyä ja työhön paluuta. Työfysioterapeutin tulee kuulua työterveyshuolto tiimiin ja suorittaa erillinen lisäkoulutus. Sosiaalija terveysministeriö, Työterveyslaitos ja Kela ovat laatineet ohjeistuksen suoravastaanoton järjestämisestä. Ohje kuvaa, mitä asia edellyttää työpaikalta, työterveyshuollolta ja työfysioterapeutilta. Ohje: www.julkari.fi > Hae: ohje työfysioterapeutin suoravastaanoton toteuttamisesta M IS KA PU U M A LA VALITKAA, ILMOITTAKAA! Tekijä_2019_12_sisus.indd 37 4.12.2019 10.07
• 38 Tekijä 12/2019 ”Paiskitaan hommia, että muut saisivat hyvät yöunet” Närpiössä sänkyjä valmistavalla Hilding Andersin tehtaalla on kulunut vuosi ilman ainoatakaan onnettomuutta – siitä on hyvä jatkaa. TEKSTI JOHANNES WARIS KUVAT JOHANNES TERVO T ehdasrakennus Närpiössä on seissyt samassa paikassa 1960-luvulta lähtien, mutta vuosien varrella tuotteet ovat muuttuneet vaatteista sängyiksi ja patjoiksi. Pohjanmaalaisen tekstiiliteollisuuden kulta-aikoina sadat ompelijat kulkivat joka aamu tänne ruotsalaisen Algot Johansson Ab:n tehtaalle. Naiset – ja he olivat pääasiassa naisia – tulivat busseilla Maalahdesta, Kristiinankaupungista, Kauhajoelta, Teuvasta ja rannikkotietä pitkin. Enimmillään tehtaassa työskenteli yli 800 ompelijaa. Nykyään työntekijöitä on rutkasti vähemmän ja sukupuolijakauma on muuttunut niin, että noin puolet työntekijöistä on miehiä. Tehtaassa on jo vuosia valmistettu sänkyjä, viimeiset parikymmentä vuotta osana ruotsalaista Hilding Anders -konsernia. Parikymmentä vuotta on myös pääluottamusmies Mats-Johan Kaars ollut talossa. Hän toivottaa vieraat tervetulleeksi vahtimestarinkopissaan, jossa hän normaalisti hoitaa luottamus tehtäväänsä silloin, kun ei työskentele varastossa. – Tämä työ on todella kausiluontoista kysynnästä johtuen. Keväisin on melko rauhallista toukokuun loppuun, kesällä on paljon hommia, sitten taas rauhoittuu, ja vuodenvaihteen jälkeen onkin taas kiireistä, Kaars esittelee tuotannon ruuhkahuippuja. – Ihmiset ostavat kesällä puutarhakalusteita ja grillejä, ja lykkäävät sänkyostoksensa syksymmälle. Hilding Andersin Närpiön tehtaassa valmistetaan noin 300 000 vuodetta vuodessa. Malleja on edullisemmista perussängyistä tuhansia euroja maksaviin moottorisänkyihin. Täällä valmistettavat sängyt myydään lähinnä kotimaisten kalustejättien liikkeissä ja ne päätyvät niin poikamiesbokseihin, perheasuntoihin kuin hotelleihinkin ympäri maata. Lisäksi täällä valmistetaan monille suomalaisille tutuksi tulleita risteilyalusten sänkyjä. – Meillä varastossa on tapana sanoa, että me paiskimme kovasti töitä, jotta muut saisivat hyvät yöunet, Kaars sanoo. ”Kesällä ihmiset ostavat puutarhahuonekaluja ja grillejä, talvella taas sänkyjä.” MATS-JOHAN KAARS Pääluottamusmies Yvonne Bergströmillä ja Carina Anderssonilla on molemmilla noin parin­ kymmenen vuoden kokemus patjanvalmistuksesta. Työvuoron aikana patjoja valmistuu kotimaan markkinoille yli 300. Tekijä_2019_12_sisus.indd 38 4.12.2019 10.08
• 12/2019 Tekijä 39 TYÖSSÄ VUOSI ILMAN ONNETTOMUUKSIA VASTA ALKUA Tehdas on jaettu kolmeen tuotantoalueeseen: sänkyosastoon, patjaosastoon sekä varastoja logistiikkapuoleen. Keväällä tehtaalla käynnistettiin uusi liimauslinja, ja paketointilinja uusittiin pari vuotta sitten. Samalla hävisi monta selälle raskasta, nostoja vaativaa työtehtävää. – Minun aikanani turvallisuusajattelu on muuttunut paljon. Nykyään panostamme paljon työturvallisuuteen. Meillä tuli hiljattain vuosi täyteen ilman ainoatakaan onnettomuutta, ja ennätys pitenee päivä päivältä, Kaars sanoo. Tehtaanjohtaja Thomas Aspelin on samoilla linjoilla. – Työpaikan turvallisuuskulttuurissa suojavarusteet ovat noin 20 prosenttia, 80 on korvien välissä. Työntekijät vaihtavat työtehtäviä ja työpisteitä huomattavasti useammin kuin aikaisemmin. – Työkierto jakaa jonkin verran mielipiteitä. Jotkut haluavat vaihdella paljon, ja toiset sitten keskittyä siihen, minkä he osaavat hyvin ja mitä he tekevät mielellään, Aspelin sanoo. Hallissa on tehdasympäristöksi melko hiljaista. Ainoastaan toisesta päädystä, jossa sänkyjen runkoja naulataan kasaan, kuuluu tasainen nakutus. Yvonne Bergströmillä ja Carina Andersonilla on molemmilla kohta 20 vuotta täynnä Hilding Andersilla. Haastatteluhetkellä he liimaavat yhteen petauspatjaa. – Työvuoron aikana tulee tehtyä noin 300 patjaa. Työ on kyllä tullut helpommaksi vuosien saatossa, mutta kyllä täällä vieläkin välillä tulee kiire, varsinkin tuotantohuippujen aikaan, Andersson sanoo. Kaj Smith kuuluu tehtaan nuorempaan porukkaan, vaikka hänkin on ollut jo kuusi vuotta firmassa. Hän tuli taloon tyypillistä tietä, kesätöiden kautta. – Meillä on melko vaihtelevia työtehtäviä, tai ainakin niin vaihtelevia kun ne tehtaassa voivat olla. Palkkakin on kohtuullinen, listaa Smith työn hyviä puolia. Myös varastopuolella muutoksen tuulet ovat puhaltaneet viime vuosina. Varasto ja työtapa on pistetty uusiksi digitaalisen järjestelmän myötä. Kaars kertoo, että täälläkin raskaat nostot ovat vähentyneet, samoin kuin lastausvirheet. – Uusille työntekijöille on helpompaa, kun järjestelmä kertoo, missä tuotteet sijaitsevat, eikä tarvitse pelkästään muistin varassa toimia, Supply Chain Manager Andreas Ekholm sanoo. Maalahtelainen varaluottamusmies Tommy Ljungkvist pyyhältää paikalle trukillaan. – Olen työskennellyt kaikilla osastoilla, joten talo on tuttu. Varastossa viihdyn kuitenkin parhaiten koska varastotyö on niin itsenäistä, Ljungqvist sanoo. TÄRKEINTÄ ETTÄ TIETO KULKEE Hilding Andersilla suomalaisten panostus lepoon ja yöllisiin nautintoihin näkyy niin sanotun premiumluokan sänkyjen kasvaneena kysyntänä, Suomen ja Baltian toimintojen päällikkö Klaus Erbismann kertoo. – Meillä on ollut seitsemän hyvää vuotta, ja toivomme tarinasta poiketen seitsemää hyvää vuotta lisää, Erbismann sanoo. Viime syksynä kiky-sopimuksen mukana tullut työajanpidennys kuumensi tunteita myös sänky tehtaalla. Vähintäänkin epäsuositut kikytunnit on Närpiössä nipistetty pekkaspäivistä. Hetkeksi huonontuneen ilmapiirin ja melko myrskyisän syksyn vuoksi ryhdyttiin työnantajan aloitteesta pitämään kuukausikokouksia. Niihin osallistuvat tuotannon ja toimistotyöntekijöiden pääluottamus miehet, johtoa sekä yrityksen EWC-valtuutettu eli eurooppalaisen yritysneuvoston edustaja. – Mielestäni kuukausittaiset tapaamiset toimivat hyvin. On huomattavasti helpompaa toimia pääluottamus miehenä, kun kaikki seuraavat sääntöjä eikä tietoa pantata, Kaars sanoo. – Emme tietenkään ole kaikesta samaa mieltä, mutta on aina hyvä kuulla myös muita näkökulmia. Tärkeintä on kuitenkin, että tieto kulkee. Enhän minäkään voi mahdollisille ongelmille mitään tehdä, jos en saa niistä tietoa, Erbismann sanoo. l HILDING ANDERS FINLAND OY KOTIPAIKKA Närpiö PERUSTETTU 1989, osa Hilding Anders-konsernia vuodesta 1998. Närpiössä vuodesta 2000. TUOTANTO Sängyt ja petauspatjat LIIKEVAIHTO 35 miljoonaa (2018) HENKILÖSTÖ 50 tuotannossa Närpiön tehtaalla, yhteensä n. 70. Tommy Ljungkvist Kaj Smith Tekijä_2019_12_sisus.indd 39 4.12.2019 10.51
• Tukea kaikille jäsenille uran eri vaiheisiin Kirjaudu urapalveluihin maksutta osoitteessa urapalvelut.fi/teollisuusliitto Omavalmentaja Valmistaudu tulevaisuuteen, ja keskustele työnhausta, kouluttautumisesta tai työssäjaksamisesta. Varaa oma aika puhelintai video valmennukselle suomeksi, englanniksi, ruotsiksi, viroksi tai venäjäksi. Videokirjasto Työelämän Netflix palvelee 24/7. Valitse 70 videon joukosta itsellesi sopivin. Nautitaan popcornien ja virvokkeiden kera. Verkkokurssit ja -työkalut Opiskele, kun itse haluat ja missä sinulle parhaiten sopii. Taitava työnhakija -verkkokurssi ja muut verkkotyökalut ovat saatavillasi 24/7. Naisten seminaari 2020 – naisten oma viikonloppu! 1.–2.2.2020 Murikka-opisto Ohjelmassa: * Autourheilija Emma Kimiläinen: Menestyksen resepti * Merja Rinteen aluetoimintakatsaus * Lavatanssijumppaa * Improvisaatioteatteria * Karaokea ja paljon muuta Lue lisää ja ilmoittaudu www.teollisuusliitto.?/naisten-seminaari 40 Tekijä 12/2019 Tekijä_2019_12_sisus.indd 40 4.12.2019 10.08
• ”Järjestäytymisellä on valtava merkitys sopimisen kulttuuriin. Vieläkin löytyy työnantajia, joille luottamusmiesten aseman heikentyminen olisi hyvinkin mieluista. Mikäli työntekijät eivät kuulu liittoihin, ei heillä myöskään ole luottamusmiehiä neuvottelemassa työpaikoilla. Samalla liittojen tuki luottamusmiehille ja työntekijöille jäisi pois.” TURJA LEHTONEN Teollisuusliiton 1. varapuheenjohtaja ”Jos hallituksen kaavailemat uudistukset toteutuvat, on työttömäksi jääneellä nykyistä paremmat mahdollisuudet päästä nopeastikin yksilöllisempien ja tehokkaampien työllistymistä tukevien toimien piiriin. Myös työttömyysaikaisten etuuksien hakua on mahdollisuus joustavoittaa. Samalla maan työllisyysastekin paranee, kun jokaisen työikäisen työuran aikainen kehittyminen on turvattu ja henkilökohtainen työllisyysaste on mahdollisimman korkea.” IRENE NISKANEN Teollisuuden työttömyyskassan johtaja ”Puutuoteteollisuus on työvoimavaltaista teollisuutta. On arvioitu, että toimialalle syntyisi helposti 6 000 uutta työpaikkaa. Tämä on mahdollista, mutta onko siihen todellista tahtoa? Metsien tehokas hoito ja puukerrostalorakentamisen kaksinkertaistaminen nykytasosta Suomessa ja EU:ssa olisi todellinen työllisyysja ilmastoteko.” JYRKI ALAPARTANEN Teollisuusliiton puutuotesektorin johtaja 3,9 % Eniten kasvoi sähköja elektroniikkateollisuus (17,7 %) LÄHDE: TILASTOKESKUS TEOLLISUUDEN LIIKEVAIHTO KASVOI VUODENTAKAISESTA SYYSKUUSSA 12/2019 Tekijä 41 TYÖSSÄ LYHYET Amcorin Kauttuan tehtaan työntekijät osoittivat mieltään Kauttuan ja Lieksan tehtaiden sulkemista vastaan 19. marraskuuta. ”Erikoisosaamista häviää, kun tämän alan töitä ei muualla valitettavasti ole”, pääluottamusmies Sami Elo sanoo. Viimeiset Huber Packagingin tehtaan valmistamat metallipakkaukset. A LA SA TA KU N TA / LI IS A N YK Ä N EN M A RK KU N IE M IN EN HAE PHT:N HYVINVOINTIJAKSOILLE! Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT:n tammi–huhtikuun hyvinvointikurssien haku on käynnissä. Kursseille haetaan PHT:n verkkosivujen kautta: www.pht.fi TYÖNANTAJALLE EI KANNATTAVUUS KELVANNUT LOPETUS Amcor Flexibles Finland Oy sulkee Kauttuan ja Lieksan tehtaansa, vaikka työntekijäpuoli esitti yt-neuvotteluissa 3,2 miljoonan säästöjä. Niillä olisi työntekijöiden mukaan saatu tuotantolaitokset kannattaviksi. Nyt elintarvikkeiden joustopakkauksia ja muita pakkausmateriaaleja valmistavien tehtaiden lähes 200 työntekijää uhkaa työttömyys. ”Työnantaja on lypsänyt tehtaat tyhjiksi ja saanut rahansa. Heillä ei ollut aitoa neuvotteluhalua tehtaiden jatkamiseen. Varmaan sääntöjen mukaan mentiin meidän yt-neuvotteluissa, ei siinä mitään, mutta yhteistoimintalaki pitäisi päivittää ja uudistaa. Nykyinen laki ei anna palkansaajapuolelle mitään sananvaltaa, työntekijöillä ei ole mitään aitoa neuvottelumahdollisuutta.” SAMI ELO Amcorin Kauttuan tehtaan pääluottamusmies KUKAAN EI JÄÄNYT VALOJA SAMMUTTAMAAN LOPETUS Huber Packaging Oy:n Vantaan tehtaan yt-neuvottelut päättyivät yrityksen lakkauttamiseen. Työt loppuvat koko henkilöstöltä. Työntekijöiden työvelvoite päättyi joulukuun alussa, ja viimeiset työsuhteet päättyvät ensi vuoden kesäkuussa. Yli sata vuotta metallipakkauksia valmistanut Huber Packaging myytiin Emballator Metalpak Oy:lle lokakuun alussa. Kaksi päivää myöhemmin henkilöstöryhmien edustajat saivat kutsun yt-neuvotteluihin mahdollisesta tehtaan lakkauttamisesta. Neuvottelut päättyivät 14.11., jonka jälkeen Emballator Metalpak päätti lakkauttaa Huber Packagingin toiminnan ja siirtää tuotannon Emballatorin Lempäälän tehtaalle. ”Perjantaina 29.11. olimme viimeistä päivää työpaikalla ja heitimme jäähyväiset. Osa helsinkiläistä teollisuushistoriaa kuopattiin. Fiilikset olivat porukalla alamaissa. Meidän vielä jäljellä olevien duunareiden kohtaloksi koitui lakkauttaa vuonna 1945 perustettu työhuonekunta. Ei ollut hauska kokemus sekään. Iltapäivällä häivyimme tehtaalta, ei jääty valoja sammuttelemaan.” MARKKU NIEMINEN Huber Packagingin pääluottamusmies Lue lisää Amcorin ja Huberin tilanteista www.tekijälehti.fi BL O G I w w w .t ek ijä le ht i.f i/ bl og i Tekijä_2019_12_sisus.indd 41 4.12.2019 10.08
• Valtuusto osoitti suunnan Vuonna 2020 liitto painottaa järjestäytymistä ja osaamisen kehittämistä. Jäsenmaksu alenee jälleen toista vuotta peräkkäin. T eollisuusliiton ja Teollisuuden työttömyyskassan kokonais jäsenmaksu on ensi vuonna 1,35 prosenttia. Se on 0,1 prosenttia vähemmän kuin tänä vuonna. Jäsenmaksu alenee nyt toista vuotta peräkkäin. Tarkemmin jaoteltuna liiton jäsenmaksu vuonna 2020 on yksi prosentti. Liiton osuus siitä on 0,82 prosenttia ja ammattiosastojen osuus 0,18 prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta. Finanssivalvonta asetti Teollisuuden työttömyyskassan ensi vuoden jäsen maksuksi 0,35 prosenttia. Se on 0,1 prosenttiyksikköä vähemmän kuin tänä vuonna. Ammattiosastojen jäsenmaksupalautusta ei makseta, jos osasto ei ole hyväksynyt vuoden 2017 ylimääräisen liittokokouksen hyväksymiä ammattiosaston mallisääntöjä ja rekisteröinyt niitä Patenttija rekisterihallitukseen tai ammattiosasto ei ole toimittanut ilman hyväksyttävää syytä toimihenkilöilmoitusta 28.2.2020 mennessä. PETTERI RAITO TOIMINNAN PAINOPISTEET Ensi vuoden painopisteet ovat järjestäytyminen, henkilöstön osaamisen kasvattaminen ja työehtosopimuskierroksen onnistunut loppuun saattaminen. Liiton valtuuston asettamien tavoitteiden mukaan jäsenmäärän kehitys käännetään ensi vuonna kasvu-uralle niin, että seuraavat tavoitteet toteutuvat liittokokouskauden loppuun eli vuoteen 2023 mennessä: ? Työmarkkinoiden käytössä olevien jäsenten määrää nostetaan kuudella prosentilla vuoden 2019 lopun tasosta. ? Pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen määrää nostetaan 10 prosentilla vuoden 2018 tasosta. ? Liiton oppilasjäseneksi saadaan liittymään ainakin joka toinen niistä opiskelijoista, joiden koulutus tähtää liiton sopimusaloille. TALOUSARVIO Liiton varsinaisen toiminnan kulujäämän arvioidaan ensi vuoden talousarviossa olevan 43 miljoonaa euroa, mikä on vajaa miljoona euroa enemmän kuin tänä vuonna. Kun varsinaisen toiminnan kuluista vähennetään arvioidut jäsenmaksutuotot, jää sijoitustoiminnan tuotoilla katettavaksi 10,3 miljoonan euron osuus. Tilikauden ylijäämäksi arvioidaan muodostuvan noin 4,7 miljoonaa euroa kaikki kuluja tuloerät, kuten sijoitus toiminnan oletetut tuotot, huomioon ottaen. JOHTORYHMÄ Valtuusto päätti, että Teollisuusliitossa on kaksi varapuheenjohtajaa aikaisemman kolmen sijaan. Toisena varapuheenjohtajana toimii Jari Nilosaari. Puheenjohtajien lisäksi liiton johtoryhmässä toimii talouspäällikkö Ulla Hopponen. Järjestely tehtiin aikaisemman toisen varapuheenjohtajan Heli Puuran siirryttyä syyskuussa SAK:n palvelukseen. ESITYKSET Valtuusto sai 25 ammattiosastolta 52 eri esitystä. ”Jos joku johtaja Etelärannasta kuvittelee, että pelottelu esimerkiksi jäsenmaksuperinnän lopettamisella jotenkin edistää sopimukseen pääsemistä, hän erehtyy. Tällaisten esitysten esiin nostaminen kertoo enemmän sen esittäjästä kuin mistään muusta. Ja juuri tällaiset toimet rapauttavat luottamusta sekä syövät neuvottelijan uskottavuutta.” RIKU AALTO Teollisuusliiton puheenjohtaja ”Suomalainen palkansaaja on vastuunsa kantanut. Sitä ei tällä hetkellä työnantajien puolella paljoa arvosteta. Onko ay-liikkeen kunniakkaan, vastuuta kantavan toimintatavan sijaan tulossa ajat, joissa yhä enemmän on vastakkainasettelua työantajien kanssa? Tältä EK:n väen toiminta ainakin tällä hetkellä näyttää. Toivon hartaasti, ettei näin ole.” TURJA LEHTONEN Teollisuusliiton 1. varapuheenjohtaja 42 Tekijä 12/2019 VALTUUSTON SYYSKOKOUS 28.–29.11.2019, HELSINKI KI TI H A IL A Tekijä_2019_12_sisus.indd 42 4.12.2019 10.08
• Mitä valtuuston jäsenet miettivät kiristyneestä työmarkkinatilanteesta? 12/2019 Tekijä 43 LIITOSSA ? KI TI H A IL A KI TI H A IL A Lue lisää valtuuston päätöksistä, pidemmät versiot valtuuston jäsenten haastatteluista sekä kattava kokooma yleiskeskustelun puheenvuoroista: www.tekijälehti.fi Valtuuston jäsenet seurasivat vakavina selontekoa ajankohtaisesta työmarkkinatilanteesta. JANNE VAINIO Teknologiasektori Olkiluoto 3:n teollisuusliittojen yhdysmies Eurajoki Janne Vainio pitää neuvottelutilannetta vaikeana. – Työnantajien toimintatavat ja reaktiot ovat harmillisia. On ikävää, että sopimisen kulttuuri on matkan varrella murentunut. Hän sanoo odottavansa, että työn antaja pystyy miettimään kauaskatseisesti ja sopimaan palkansaajaliikkeen kanssa. – Kannatan luottamukseen perustuvaa neuvottelemista ja sopimista. Arvostetaan kumpikin toisiamme ja annetaan arvoa sille, mitä sovitaan. Vainion mielestä liitto on neuvottelupöydissä sille harvinaisessa tilanteessa. – Teollisuusliitto on tottunut sopimaan ja neuvottelemaan asioista, ja nyt meille ei aina ole annettu sitä mahdollisuutta. Jos sopua ei synny, on liitto Vainion mielestä pakon edessä. – Työtaistelu on meidän kohdallamme ainoa vaihtoehto silloin, kun emme pysty sopimalla asioita ratkomaan. Silloin meidän pitää Teollisuusliittona näyttää, että olemme tosissamme. ERJA HAAPALAINEN, Erityisalojen sektori Pääluottamusmies Comforta Oy Sodankylä – Tilanne on kauhean sekava. Kovasti on neuvotteluissa sanottu eitä. Kaikki mikä maksaa työnantajalle, siihen tulee ei, kertoo neuvotteluiden tunnelmista Erja Haapalainen, joka on mukana tekstiilihuoltoalan tes-neuvottelukunnassa. Haapalainen toivoo tes-neuvotteluihin avoimuutta. – Työntekijäpuolen suurin toive on saada kiky pois. Se ei vaikuta meillä kuin kolmannekseen koko konsernin työntekijöistä. Onhan se tosi reilua, että kolmasosa kikyilee ja loput ei. Sillä ei firmallekaan ole oikeasti mitään vaikutusta. Se on vain kiusantekoa! – Riittävän kokoisia palkankorotuksia toivomme tietysti. Ei meillä mielestäni hirveät vaatimukset ole, vaikka kaikki menisivät läpi. MARKKU TIRKKONEN Puutuotealan sektori UPM Plywood Oy, Pelloksen vaneritehdas Ristiina Mekaanisessa metsäteollisuudessa vastakkainasettelu on poikkeuksellisen jyrkkä. Kolmen päivän lakon päälle työnantaja uhkaa kuuden päivän työsululla. – Työnantajapuolen esitykset ovat kerta kaikkiaan pöyristyttäviä. Parikymmentä prosenttia palkat alenisivat, Markku Tirkkonen sanoo. Tirkkosta ihmetyttää työnantajan röyhkeys, kun ei tunnu mikään riittävän. – Tässä näkee, että työnantaja ei enää arvosta meitä. Ei ole mitään väliä, tulemmeko enää palkalla toimeen. Siinä saa tosissaan nipistellä, että selviää menoista. Työnantajan toiminnassa on Tirkkosen mukaan ollut se hyvä puoli, että se on hitsannut porukan yhteen. – Tärkein mitä porukka odottaa on, että kikyä ei seuraavassa sopimuksessa ole. Eikä muitakaan heikennyksiä. Työpaikalla on henki, että periksi ei anneta. Tämä latu katsotaan loppuun asti. NIINA LAITINEN Kemian sektori Yara Suomi Oy Siilinjärvi Kemian perusteollisuuden sopimusalaa edustavan Niina Laitisen mukaan työntekijät odottavat tulevia ratkaisuja. – Kiky-tunnit koetaan meillä todella turhina. Yhteinen näkemys on, että työnantajan esittämiä heikennyksiä ei kukaan halua. Työnantajalla on pitkä lista, joka vaikuttaa toteutuessaan jokaiseen työntekijään. Laitisen mukaan työmarkkinatilanne on kemian sopimusalalla aika tulehtunut. – Hankalan siitä tekee työnantajan jääräpäisyys ja neuvotteluhaluttomuus. Laitinen toivoo, että neuvottelemalla päästäisiin vielä sopimukseen. – Ei lakko ketään palvele. Sillä on ainakin meidän toimipaikalla isot vaikutukset. Jää luultavasti vuosituotantoennätykset tekemättä, jos kolme päivää ollaan lakossa. JARI ISOKORPI Tekijä_2019_12_sisus.indd 43 4.12.2019 10.08
• 44 Tekijä 12/2019 TYÖN IMUA ETSIMÄSSÄ, OULU–LAPPI, KUUSAMO 16.–17.11. Alueilla järjestetään viikonloppukoulutusta. Seuraa ilmoittelua ja lähde mukaan! Ensi vuoden ohjelmassa on mm. Tartu hetkeen – arkityö ratkaisee -kurssi. ”P orukkahenki työpaikalla on tärkeä. Siihen voi yksittäinen ihminenkin vaikuttaa, onko hyvä henki vai mieli maassa”, sanoo Kevitsan kaivoksella Sodankylässä koneenkuljettajana työskentelevä Tea Pikkarainen, joka on työpaikkansa ensimmäinen työsuojeluvaravaltuutettu. Porukkahenkeen voi vaikuttaa pienillä teoilla. – Omaan vuoroon kun tuo pullaa, niin se parantaa työn henkeä. Jokainen omalta osaltaan vaikuttaa ilmapiiriin. Kaivoksella tulee työporukalta aloitteita työhyvinvoinnin ja turvallisuuden parantamiseen. – Meillä pyritään kuuntelemaan ihmisten toiveita ja viemään niitä eteenpäin työsuojelun kautta. Osa on helposti toteutettavia. Pienikin asia voi olla merkittävä parannus. Rahallisen satsauksen ei aina tarvitse olla iso. Pikkaraisen mukaan työelämässä annetaan nykyisin entistä enemmän moitteiden sijasta tunnustusta. – Hyvä palaute luo yhteishenkeä porukkaan. On hyvä sanoa joskus ääneenkin, että ”hyvä me!”. Hänen mukaansa kaivoksessa johtamistyyli muuttui eurooppalaisemmaksi, kun kanadalainen omistaja vaihtui ruotsalaiseen. – Ylhäältä alas johtaminen ja käskytys väheni. Se sopii paremmin suomalaisille, jotka eivät tykkää niskaan hengittämisestä. HILJAISENKIN ÄÄNI KUULUU Kalajokilaisessa Solar-Kaihdin Ky:ssä kaihdintyöntekijänä ja pääluottamusmiehenä toimiva Noora Saukko luonnehtii työpaikkansa sellaiseksi, että vakituinen porukka on ollut töissä pitkään, ja kaikki ovat kavereita keskenään. – Siellä pystyy puhumaan niin iloista kuin murheista. – Kuten varmaan joka työpaikassa, meilläkin on huonompia hetkiä, mutta aika hyvin meillä pystyy viemään asioita eteenpäin. Kerran kuukaudessa pidetään palaveri asioista, jotka ihmiset ovat halunneet kertoa, ja ne käydään läpi. Koen, että siellä saa äänensä kuuluviin. Hiljaisiakin kuullaan. Jos ei asiasta halua Mistä syntyy työn imu? Työn imua etsimässä -kurssilla Kuusamon Tropiikissa pohdittiin, millaiset asiat tuottavat tyytyväisyyttä työelämässä ja millaiset alentavat viihtyvyyttä. TEKSTI JARI ISOKORPI KUVAT JOUNI PORSANGER Tekijä_2019_12_sisus.indd 44 4.12.2019 10.09
• Saija Kaikkonen, Raahe, Tellervo Sirviö, Haapavesi ja Piia Väyrynen, Oulu Jouni Manninen, Pudasjärvi Pia Vattu, Kärsämäki Tiina Karjalainen, Muhos 12/2019 Tekijä 45 LIITOSSA puhua, niin meillä on vihko, johon saa nimettömänä kirjoittaa. Noora Saukon arvion mukaan ihmiset ovat nykyisin avoimempia kuin ennen. He eivät ehkä kanna sisällään negatiivisia asioita yhtä paljon kuin ennen vanhaan. Haapavetisen Darekon Oy:n elektro­ niikkatehtaalla testaajana ja pääluot­ tamusmiehenä toimiva Tellervo Sirviö kokee, että 20 vuodessa työhyvinvointi on edistynyt huomattavasti. – Monet parannukset ovat lähteneet työntekijöistä. Mutta työhyvinvointi­ kulttuuri ei koskaan ole valmis. Ihminen voi parantaa työilmapiiriä ottamalla muut huomioon ja olemalla reilu työkaveri. Se edistää työpaikan hyvinvointia ja me­henkeä. Työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa moniin asioihin työ elämässä, kunhan mahdollisuuksiin tartutaan. Pitää olla rohkeampia, hän kannustaa. Kalajokilaisen Fortaco Oy:n työsuojelu ­ valtuutetun Markus Saukon mielestä johtajuudella on työpaikan työhyvin­ voinnille iso merkitys. – Kun on hyvä johtaja, silloin työpaikkakin on hyvä. Hyvä johtaja on laajakatseinen. Hän osaa ennakoida ja puuttua asioihin tarpeeksi ajoissa. Johtaa pitää keskustelemalla. Työntekijän pitää pystyä ottamaan puheeksi, kun jokin asia vaivaa, ja puuttua epäkohtiin rohkeasti. l TYÖN IMU ”Joillakin ihmisillä voi olla se harha, että joku ulkopuolinen pystyy tuottamaan meille työn imua työpaikalla. Sellaista ulkopuolista ei ole. Työn imu lähtee ihmisestä itsestään, siitä miten hän haluaa olla kehittämässä työyhteisöä. Jokaisella työpaikalla pitää olla työsuojeluyhteistyötä, johon kuuluu työhyvinvointi ja yhdessä tekemisen mahdollisuus. Vain tällaiselta pohjalta voi syntyä työn imua. On meistä itsestämme kiinni, miten niihin tartumme ja olemme työmaailmaa muuttamassa. Kannustan ihmisiä olemaan mukana siinä työn murroksessa, mitä työpaikalla tapahtuu, koska muuten mikään ei muutu.” SARI HELMINEN Teollisuusliiton koulutusasiantuntija Tekijä_2019_12_sisus.indd 45 4.12.2019 10.10
• Uusien työsuojeluvaltuutettujen starttikurssi Työsuojelun peruskurssit Murikassa LIITTO KOULUTTAA 25.1. HELSINKI–UUSIMAA Sokos Hotel Vantaa Ilmoittautuminen 9.1. mennessä VARSINAIS-SUOMI–SATAKUNTA Scandic Julia, Turku Ilmoittautuminen 9.1. mennessä ja Sokos Hotel Vaakuna, Pori OULU–LAPPI Scandic Oulu City, Oulu Ilmoittautuminen 9.1. mennessä 1.2. HÄME–PIRKANMAA Hotelli Waltikka, Valkeakoski Ilmoittautuminen 16.1. mennessä KAAKKOIS–SUOMI-SAVO–KARJALA Scandic Kuopio Ilmoittautuminen 16.1. mennessä ja Sokos Hotel Vaakuna, Mikkeli VAASA–KESKI-SUOMI Kahvila Kotiruoka, Jyväskylä Ilmoittautuminen 16.1. mennessä ja Scandic Seinäjoki 1.2. STARTKURS FÖR NYVALDA Scandic Vasa Anmälningar senast 16.1 ARBETARSKYDDSFULLMÄKTIGE Tästä on hyvä startata! Ehdottomasti mukaan peruskurssille! Oletko uusi työsuojeluvaltuutettu tai varavaltuutettu? Teollisuusliitto järjestää starttikurssin työsuojeluvaltuutetun tehtävänkuvan avaamiseksi. Päivän kestävällä kurssilla selvitämme mitä työsuojelu on, tutustumme työsuojelun perusteisiin, työsuojeluyhteistyöhön, valtuutetun ja varavaltuutetun tehtäviin, työpaikan ja liiton työsuojeluorganisaatioon sekä koulutusmahdollisuuksiin. Tapaat myös oman alueesi muita työsuojelutoimijoita. Kurssi antaa välttämättömät perustiedot työsuojelutehtävissä toimiville. Opettelemme työsuojelun peruskäsitteitä sekä pohdimme mm. työn ja terveyden vuorovaikutusta. Lisäksi perehdymme työpaikan työsuojeluyhteistoimintaan ja henkilöstön vastuisiin, oikeuksiin sekä velvollisuuksiin työsuojeluasioissa. Kevään kurssitarjonta: 46 Tekijä 12/2019 Kurssi on jäsenille maksuton, myös matkakulut korvataan ja mahdollista ansionmenetystä korvataan verottomalla kurssipäivärahalla (41,05 euroa) ja kurssistipendillä (36,98 euroa) 78,05 euroa/pvä. Ilmoittaudu omalla alueellasi sinua lähinnä olevalle kurssille: www.teollisuusliitto.fi/tapahtumakalenteri tai koulutusyksikköön koulutus@teolllisuusliitto.fi tai puh. 020 774 1042 / Päivi Mäensivu. Kurssi kuuluu työnantajan tuen piiriin, jolloin sinulle maksetaan kurssin ajalta palkka. Tarkista tarkemman ehdot sopimusalasi koulutussopimuksesta: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu Verkkosivuilta löydät myös tulostettavan kurssihakemuksen. 13.–17.1. 20.–24.1. 27.–31.1. * 24.–28.2. 2.–6.3. 9.-13.3. 30.3.–3.4. * 20.–24.4. 11.–15.5. * myös Helsinki/ Hakaniemi Tekijä_2019_12_sisus.indd 46 4.12.2019 10.10
• ”Kouluttauduttava, jos tähän hommaan hakeutuu” TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVA HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN Työsuojelun päivän starttikurssi kotiliepeillä Jyväskylässä viime vuoden alkupuolella, viikon peruskurssi Murikassa kevätpuolella ja täydentävät opinnot kahden viikon jatkokurssilla samassa paikassa sitten syksymmällä. Juuso Vuorinen kävi täyden suoran opintopolun työsuojelussa heti vuoden 2018 aikana. – Minusta on ylipäänsä turha hakeutua näihin hommiin, jollei kouluttaudu, viime vuoden alusta työpaikkansa varatyösuojeluvaltuutettuna aloittanut Vuorinen painottaa. – Itse tykkäsin siitä, että kävin kurssit saman vuoden aikana. Oli asiat paremmin muistissa. Starttikurssilla käytiin läpi valtuutetun oleellisimpia tehtäviä ja saatiin tietoa liiton työ ympäristöyksiköstä. Peruskurssilla päästiin sitten jo käymään paremmin läpi lakitekstejä, työympäristön yleisimpiä haittoja ja kuormitustekijöitä. – Olen ollut kirjapainossa töissä 13 vuotta ja ehtinyt tehdä monenlaista hommaa. Täällä on melkein joka työpisteellä käytössä jonkinlaisia kemiallisia aineita. Teollisuusliiton sopimusaloilla on yleensäkin käytössä paljon kemikaaleja. Vuorinen kuvaa, että eri kurssien tiedollinen anti alkaa mennä jo sekaisin, mutta käytännön hyötyjä on kurssipaketista jo syntynyt. – Meillä on oma järjestelmä kemikaalien käyttöturvatiedotteisiin. Nyt tiedän paremmin, miten niitä kannattaa lukea ja mitä tietoa etsiä. Mieluista kursseilla oli myös opetustyyli. Niin opettaja kuin muut kurssilaiset kertoivat omia käytännön kokemuksiaan siitä, mitä hyviä käytäntöjä on, mutta myös pulmatilanteista ja niiden ratkaisuista. – Tuli ajatuksia siitä, voisiko omalla työpaikallakin olla asiat vielä paremmin tai voisiko jotain soveltaa meillekin, Vuorinen kuvaa parviälyn jälkeensä jättämiä ideoita. Jatkokurssille joutui tekemään ennakkotehtävän oman työpaikkansa terveysvaaroista. Niitä toisten kurssilaisten kanssa purkaessa syntyi lisää ajatuksia turvallisuuden lisäämisen keinoista. Samalla kurssilla pääsi myös tutustumiskäynnille AVI:iin eli työsuojeluvalvonnasta vastaavaan aluehallintovirastoon. Työsuojeluasiat ovat Vuorisen mielestä kirjapainossa jo nyt hyvin, ja työnantaja oli suorastaan mielissään siitä, että varavaltuutettu lähti heti kouluttautumaan Vuorinen yllyttää erityisesti kaikkia niitä, jotka ovat juuri hakemassa tai valittu työsuojelun luottamusmiehiksi, lähtemään liiton kurssiputkeen. – Ja oli minun kursseillani niitäkin, jotka olivat käyneet kurssit kauan, kauan sitten. Ei ole huono ajatus käydä näitä uudestaankaan! TYÖSUOJELUN OPINTOPOLKU 12/2019 Tekijä 47 LIITOSSA OIVALTAJA Käyttöturvatiedotteet voivat olla kymmeniä sivuja pitkiä. Juuso Vuorisen mielestä työsuojelukurssit ovat opastaneet löytämään niistä tärkeimmät tiedot. JUUSO VUORINEN Digioperaattori Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu, 1. varatsv, Keuruun Kirjatyöntekijäin ao. 591, varapj. ja nuorisovastaava Tekijä_2019_12_sisus.indd 47 4.12.2019 10.10
• KI TI H A IL A 48 Tekijä 12/2019 MAAILMA Sopiminen parantaa tuloja ja oloja TYÖEHTOSOPIMUKSET Onko järjestäy tymi sestä ja työehtosopimuksista oikeasti hyötyä? Ainakin norjalaisen parin vuoden takaisen tutkimuksen mukaan kyllä. Institutt for samfunnsforskning selvitti lähes jokaisen Norjan viisi tai enemmän ihmisiä työllistävän työpaikan palkkatason. Tulos oli selvä: kun korkeintaan neljäs osa työntekijöistä oli järjestäytyneitä, tulot nousivat järjestäytymättömään työ paikkaan verrattuna naisilla kuusi ja miehillä kahdeksan prosenttia. Jos järjestäytyneitä oli neljäsosasta puoleen työntekijöistä, tulot nousivat naisilla 14 prosenttia ja miehillä 15 prosenttia. Kun liittoon kuului yli puolet työntekijöistä, naisten tulot nousivat 23 prosenttia ja miesten 18 prosenttia. Tutkimuksen johtaja Harald DaleOlsen oli yllättynyt siitä, että kasvava paikallinen ay-aktiivisuus nosti tuloja selvästi, vaikka perustana ovat valtakunnalliset työehtosopimukset. Saksan IG Metall laski, että yrityksissä, joissa ei ole työehtosopimusta, palkat ovat 24 prosenttia sellaisen omaavia matalammat. Sopimusten ulkopuolelle jääneet tekevät lisäksi 14 prosenttia pidempää työpäivää. Ammattiliittojen mahdollisuus solmia työehtosopimuksia on kuitenkin heikentynyt 20 viime vuoden aikana, sanoo teollisuuden ammattiliittojen eurooppalaisen kattojärjestö IndustriAll Europen pääsihteeri Luc Triangle. Järjestö käykin aina maaliskuulle asti Together at work -kampanjaa. VALMET AUTOMOTIVE LYHENSI TYÖAIKAA SAKSA IG Metall -liitto saavutti ensimmäisen valtakunnallisen työehto sopimuksen Valmet Automotive -yhtiössä. Lokakuussa voimaan tulleeseen sopimukseen asti yhtiö noudatti Saksan toimi paikoissaan kirjavaa työehtolinjaa. Valmet Automotive osti vuonna 2017 ruotsalaisen autosuunnittelu yhtiö Semconin toiminnot Saksassa. IG Metall oli pyrkinyt maan laajuiseen työehto sopimukseen jo Semconin kanssa, mutta tuloksetta. Kamppailu jatkui Valmet Automotiven kanssa, ja lopulta sopimus syntyi liiton vahvan Wolfsburgin osaston johdolla. – Uusi työehtosopimus alentaa viikoit taisen työajan 40 tunnista 38:aan täydellä palkalla, sanoo IG Metallin pääneuvottelija Johannes Katzan tyytyväisenä. Lisäksi sopimus määrittelee tasapuoliset palkkaryhmät kaikille yhtiön 800 työntekijälle. ADIOS KIVIHIILI ESPANJA Kivihiilen aika Espanjassa on päättymässä. Maan sosialisti hallituksen ja ammatti liittojen viime vuonna sopima 250 miljoonan euron tukipaketti yhdisti ilmasto tietoisen politiikan työn tekijöistä huolehtimiseen. Lähes 60 prosenttia kaivos miehistä sai varhaiseläkkeen. Sen ehtona oli joko 25 vuoden työrupeama tai 48 vuoden ikä. Sitä nuoremmat saivat 10 000 euron työttömyyskorvauksen sekä 35 päivää lisää jokaista kaivosvuotta kohti. Asbestoosiin sairastuneille korvattiin 26 000 euroa. Työttömille tarjottiin töitä kaivosten maisemoinnissa sekä koulutusta muihin ammatteihin. Kymmenen kaivosta on jo suljettu, ja jäljellä on vain San Nicolás -kaivosta pyörittävä valtiollinen yritys Hunosa. 1960-luvun alussa hiilikaivoksissa ahersi satatuhatta työläistä. Sen tavoite on osoittaa, että työ ehdoista sopiminen vahvojen liittojen tukemana tuo työn tekijöille paremman elämän. Kampanja kertoo todellisia tarinoita, miten liittojen toiminta ja työehto sopimukset vaikuttavat. Teollisuusliitto on mukana kampanjassa, ja Youtubesta löytyvät pääluottamusmiesten Sami Ryynänen ja Tytti Pernu aihetta valaisevat videot. Kaikki todelliset tarinat eivät ole mukavia. IndustriAll muistuttaa kuinka Euroopassa on purettu rajusti työehto sopimusjärjestelmiä talouskriisin varjolla. Romania sai lainan Kansainväliseltä valuuttarahastolta vuonna 2009, ja joutui siksi leikkaamaan palkkoja sekä eläkkeitä ja nostamaan arvonlisäveroa. Kansa köyhtyi. Vuonna 2011 maa kielsi kansalliset työehtosopimukset. Työehtosopimusten kattavuus romahti vuodessa 98 prosentista 35 prosenttiin. Alle 15 työntekijän yrityksissä liiton edustusoikeus on kielletty. Niinpä vähimmäispalkalla kituuttavien määrä lähes nelinkertaistui vuosien 2011 ja 2016 välillä. Vähimmäispalkka on nyt 437 euroa kuukaudessa. HEIKKI JOKINEN Together at Work -kampanja oli esillä Suomessa 26.–27.11. pidetyssä IndustriAll Europen hallituksen kokouksessa. Järjestön pääsihteerin Luc Trianglen lisäksi puhujina vierailivat Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sekä silloinen pääministeri Antti Rinne. Tekijä_2019_12_sisus.indd 48 4.12.2019 10.10
• EM M I KA LL IO 12/2019 Tekijä 49 LYHYET LIITOSSA VUODENVAIHTEEN ARKIPYHÄKORVAUKSET Työehtosopimuksen mukaisten arkipyhäkorvausten tarkoituksena on turvata työntekijälle normaali ansio myös sellaisilta viikoilta, joille sattuu kirkollisia juhlapäiviä tai muita yleisiä vapaapäiviä. Arkipyhämääräykset vaihtelevat aloittain. Lue oman alasi käytännöt: www.teollisuusliitto.fi/arkipyhat Teollisuusliiton aluetoimistot ovat KIINNI 23.–29.12. ja uudenvuoden aattona 31.12. Liiton keskustoimisto sekä Teollisuuden työttömyyskassa ovat KIINNI joulupyhinä ja uudenvuoden aattona. 23.12. molemmat sulkevat puhelinpalvelunsa poikkeuksellisesti klo 14. Palvelemme normaalisti torstaista 2.1. lähtien. Liiton joulumuistamisiin varatut rahat on ohjattu Punaisen Ristin ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hyvä Joulumieli -keräykseen. JÄSENYYSYKSIKKÖ TIEDOTTAA Kaipaatko vertaistukea ja apua luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävään tai ammattiosaston pyörittämiseen? Haluatko verkostoitua ja kuulla muiden teollisuusliittolaisten kokemuksia? LIITY TEOLLISUUSLIITON FACEBOOK-RYHMIIN! Hae Facebookissa: Teollisuusliiton luottamusmiehet Teollisuusliiton työsuojeluvaltuutetut Teollisuusliiton AO-toimijat Teollisuusliiton Naiset –TeNat Teollisuusliiton kv-toimijat VERKOSSA KATSO VALTAKUNNALLISET JA ALUEELLISET TAPAHTUMAT: www.teollisuusliitto.fi/tapahtumat KATSO JA ILMOITA AMMATTIOSASTOJEN TAPAHTUMAT: www.teollisuusliitto.fi/ammattiosastojen-toiminta OSASTOILLE OMA Y-TUNNUS AMMATTIOSASTOT Yhdistysrekisteri uudistui syyskuussa. Liiton ammattiosastot ovat saaneet yritysja yhteisö tunnuksen (Y-tunnus) rekisterinumeron tilalle. Ennen uudistusta annettu Y-tunnus säilyy. Patenttija rekisterihallitus (PRH) antoi tunnuksen automaattisesti eikä ammattiosastojen tarvitse tehdä mitään tunnuksen saadakseen. Lue lisää: www.prh.fi > Hae: y-tunnus TYÖELÄMÄSTÄ EUROOPPALAISITTAIN INDUSTRIALL Teollisuustyöntekijöiden eurooppalaisen kattojärjestön IndustriAll Europen hallitus kokoontui Vantaalla 26.–27. marraskuuta. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto kertoi Suomen työmarkkinatilanteesta ja silloinen pääministeri Antti Rinne alusti hallituksen tavoitteista sosiaalisesti oikeudenmukaisemmasta Suomesta, koulutuksesta sekä ilmastopolitiikasta. IndustriAll Europen pääsihteeri Luc Triangle puhui muun muassa eurooppalaisen työelämän eriarvoistumisen vaaroista. l Kuulemiskirjeet itsemaksaville jäsenille, joiden jäsenmaksu­ tiedoissa on katkoa ajalla 1.4.–30.6.2019, on postitettu 29.11. Jos saat kirjeen, älä jätä tilaisuutta käyttämättä, vaan hoida jäsenyytesi kuntoon. Jos asiassa on epäselvyyttä, soita jäsenpalveluun puh. 020 690 446. l Työnantajaperinnässä oleville jäsenille, joiden jäsenmaksu­ tiedoissa on katkoa ajalla 1.1.–30.6.2019 lähetetään kuulemiskirje viikolla 49. l Viitelistat jäsenmaksun maksamista varten vuodelle 2020 lähetetään itsemaksaville jäsenille viikolla 50. Viitelistat lähetetään kaikille itsemaksaville jäsenille, vaikka olisitkin työttömänä tai vapautettuna jäsenmaksuista esimerkiksi opiskelun, sairauden tai perhevapaiden vuoksi. Viitelistan voit ottaa käyttöön, kun menet töihin, jos työnantajasi ei peri jäsenmaksua suoraan palkasta. l Jäsenkorttien 2020–2021 postitus on alkanut. Kalenteri ei tule korttipostituksen mukana, vaan on postitettu erikseen niille, jotka ovat sen tilanneet. UUSI TOHTORI VÄITÖS Murikka-opiston työsuojeluaineiden opettaja, diplomi-insinööri Juha Vasara väitteli tohtoriksi marraskuun lopussa Tampereen yliopistossa. Hän tarkasteli turvallisuus tekniikan tutkimuksessaan tuoteturvallisuuteen liittyvien vaatimusten hallinnan toteutuksen käytäntöjä ja ongelmia globaalissa liiketoiminnassa. PUODISTA PUKINKONTTIIN Kaksi liiton mukia yhden hinnalla, liiton logopaitoja viisi kolmen hinnalla, kotimainen pipo ja huivi erikoishintaan… Katso mahtavat joulutarjoukset Teollisuusliiton Puodissa! puoti.teollisuusliitto.fi Tekijä_2019_12_sisus.indd 49 4.12.2019 10.10
• Industrifackets medlemspanel svarade på enkäten. Panelen består av 3 659 medlemmar av vilka 2 569 deltog. Svarsprocenten är därmed hög 70 %. Oktober 2019 50 Tekijä 12/2019 50 Tekijä 12/2019 * VET EJ Industrifacket har blivit tvingat till att ta till stridsåtgärder för att få fart på förhandlingarna om ett nytt kollektivavtal. Då Tekijä gick i tryck var strejkvarlslet fortfarande i kraft. Arbetsgivarorganisationen Metsäteollisuus rf utlyste den 27.11 en lockout inom mekaniska skogsindustrin 12–18.12. Följ med läget på Industrifackets webbsidor www .teollisuusliitto.fi/sv och www.tekijälehti.fi. Följ Industrifacket på facebook och twitter. l Söndagen 24.11 varslade Industri­ facket om strejk inom tio av förbundets avtalsbranscher: teknologiindustri, teknisk service och tekniskt underhåll, gummiindustri, glaskeramisk industri, malmgruvorna, mekanisk skogs industri, plastproduktindustri och kemisk produkt industri, kemisk basindustri, olje­, naturgas­ och petrokemi l Efter att Industrifacket varslat om strejk, gjordes inga framsteg i förhand­ lingarna. Industrifacket förkastade riksförlikningsmannens medlingsbud för teknologisektorn måndagen 2.12 på grund av i praktiken obefintliga löneförhöjningar. l Strejkerna börjar måndagen 9.12 kl 00.00 och avslutas onsdagen 11.12 kl 23.59. Strejken berör sammanlagt runt 35 000 medlemmar på runt 180 arbetsplatser. HÖG MOTIVATION Bland medlemmarna är stödet för strids­ åtgärderna på en hög nivå och stridsåtgärderna utgör ett bevis på Industrifackets samlade kraft. Strejkvarslet gäller arbets platser inom förbundets samtliga fyra sektorer: teknologi sektorn, kemisektorn, trävarusektorn och specialbranscherna. PA TR IK LI N D ST RÖ M ARBETSGRUPP PETTERI RAITO, JOHANNES WARIS, JARI ISOKORPI OCH SUVI SAJANIEMI St rid så tg är de r Mer information om strejken får du av din förtroendeman eller Industrifackets webbplats. Frågor kan skickas in per e-post till lakkopaivystys@ teollisuusliitto.fi . eller ringa in till strejkjouren på tel. 020 774 1039. Där svarar man på frågor under må–fre kl 8.30–19 På fackets webbsida finns en Frågor och svar -sida där de vanligaste frågorna om strejken besvaras. www . teollisuusliitto.fi GANSKA NEJ * GANSKA NEJ * GANSKA NEJ * 20 40 60 80 % BEREDD PÅ ATT GÅ UT I STREJK BEREDD PÅ STÖDSTREJK BEREDD PÅ ÖVERTIDSFÖRBUD ”De försöker få facket på knä” SAMI RYYNÄNEN Huvudförtroendeman Neste Oyj, Borgå Styrelsemedlem i Industrifacket Arbetsgivarnas hårda krav på försämringar och brist på förhandlingsvilja har lett till att man på Nestes raffinaderi i Sköldvik i Borgå börjat förbereda sig på strejk, säger huvudförtroende man Sami Ryynänen. Han har själv erfarenhet av höstens förhandlingar då han suttit vid kemisektorns förhandlingsbord. – Här på raffinaderiet förhåller vi oss till det på så sätt att det kommer att bli av, säger Ryynänen. Förhandlingarna inom kemibranschen avbröts, efter att arbetsgivarna stod fast vid kravet på att arbetsgivarna inte längre skulle uppbära medlemsavgifter. Efter det har läget stått stilla. Enligt Ryynänen är kampviljan på topp och i Sköldvik finns det motivation att gå ut i strejk. – Folk är beredda på att kämpa för att vi ska få bort alla förslag på försämringar som arbets givarsidan har presenterat i förhandlingarna, säger Ryynänen. – Jag anser att arbetsgivarna visar sina kort i samband med frågan om medlemsavgifterna. De blottar det långsiktiga målet, som är att få facket ner på knä. Ryynänen menar att arbetsgivarna talar varmt om lokala avtal medan de samtidigt vill t. ex försämra förtroendemännens ställning. – De vill att kollektivavtalet blir en maximinivå och att man bara kan avtala lokalt om sådant som är under den nivå som står i kollektivavtalet. Det låter som Sipiläs lagpaket. Tekijä_2019_12_sisus.indd 50 4.12.2019 11.25
• Medlemsavgiften minskar igen INDUSTRIFACKETS FULLMÄKTIGE I HELSINGFORS 28–29.11.2019 F ullmäktige beslöt under sitt höstmöte om medlems­ avgiften för år 2020. Totalsumman kommer att ligga på 1,35 procent av lönen. Helheten består av fackets och arbetslöshets kassans medlemsavgifter. Fackets andel ligger på en procent, av vilket 0,82 procent går till förbundet och 0,18 procent till fackavdelningen. Medlemsavgiften i Industrins arbetslöshetskassa sjunker i jämförelse med 2019. Finansinspektionen har säkerställt att medlemsavgiften för nästa år ligger på 0,35 procent. Helhetsavgiften för nästa år är alltså 1,35 procent, då den år 2019 har varit 1,45 procent. Medlemsavgiften betalas på basen av löneinkomst och annan jämförbar inkomst före skatt. Fackavdelningarnas studerandemedlemmar är befriade från medlemsavgifter. TYNGDPUNKTER Industrifackets fullmäktige lade ett mål att kurvan över medlemsantalet ska peka uppåt från och med nästa år. Under pågående kongressperioden det vill säga fram till 2023 ska ? antalet medlemmar i arbetslivet öka med sex procent i jämförelse med läget 2019, ? antalet huvudförtroendemän och arbetarskyddsfullmäktige ökar med 10 procent i jämförelse med läget 2018 och ? minst hälften av de studerande som går en utbildning som riktar sig på arbete inom Industrifackets branscher ansluter sig som studerandemedlemmar. ”Folk har vaknat, det räcker nu” EKONOMI Budgeten för nästa år är 43 miljoner euro, dvs. ungefär en miljon mer än i år. Då man uppskattade inkomsterna från medlemsavgifter blev det klart att 10,3 miljoner finansieras genom placeringar. Överskottet för räkenskaps perioden är 4,3 miljoner euro då samtliga inkomster och utgifter räknas in. UTNÄMNINGAR Industrifackets fullmäktigemöte har den 28 november valt Jari Nilosaari till 2. vice ordförande för Industrifacket. Nilosaari har tidigare varit 3. vice ordförande för förbundet. Innan förbundsfusionen var Nilosaari ordförande för Träfacket. Industrifackets tidigare 2. vice ordförande Heli Puura lämnade sin post 2019 efter att hon blivit vald till direktör för avdelningen för anställningsvillkor vid Finlands fackföreningars centralorganisation FFC. Posten som 3. vice ordförande fylls inte i nuläget på styrelsens förslag, som fullmäktige godkänt. MOTIONER Industrifackets fullmäktige behandlade sammanlagt 52 motioner, som skickats in av 25 fackavdelningar. Fackavdening 228 Pedersöre Metallabetare hade lämnat in en motion som berörde förbundets svenskspråkiga kommunikation. Svar på fackavdelningarnas motioner skickas till avdelningarna. Det som väckte mest diskussion under fullmäktigemötet var föga överraskande förhandlingsläget och stridsåtgärderna. Industrifacket varslade 24.11 om strejk inom tio avtalsbranscher mellan den 9 och 11 december. – Det känns som om folk nu har vaknat. Det räcker nu, säger Ann-Louice Ormiskangas, fullmäktigemedlem och huvud ­ förtroendeman på Herrmans i Pedersöre. Herrmans tillverkar arbetslampor och körljus till bland annat gruv­, skogs­ och jordbruksmaskiner samt cykelkomponenter. – För vår del skulle det här med kiky kanske inte varit tillräckligt för att få fart på folk eftersom vi lokalt har avtalat bort kikytimmarna. Det är bland annat arbetsgivarens krav gällande tjänsteårtillägg, semesterersättning och övertid, som gjort människor oroliga, säger Ormiskangas. Ormiskangas intygar att folk på jobbet den här gången följer med läget på ett helt annat sätt än tidigare. Anställda som tidigare inte varit medlemmar i Industrifacket har närmat sig henne och velat gå med i facket. ”Det var rätt att förkasta medlingsbudet. Vi kan inte godkänna löne förhöjningar på 0,5 %. Kemisektorn har ju ännu möten hos riksförliknings mannen, men jag tror det blir strejk. Det verkar vara jättebesvärliga förhandlingar, men det är jätteviktigt att vi inte ger efter och godkänner försämringar. Jag har hört av personer som deltar själv i förhandlingarna att förhandlingsklimatet är svårt och arbetsgivarsidan är envis. ” ”Det är helt enkelt smartare och även billigare att satsa på förebyggande arbete i stället för att släcka en brand åt gången. Om vi överför det här tänket till facket, ser det inte riktigt lika ut. Ja, vi har kollektivavtal, men förlitar vi oss för mycket på att det är någon annans uppgift att se till att de är i skick? Förstår vi vår egen roll i det förebyggande fackliga arbetet?” NINA WESSBERG Industrifackets organisationsombudsman 12/2019 Tekijä 51 FACKET KI TI H A IL A ANN-LOUICE ORMISKANGAS Huvudförtroendeman Herrmans, Pedersöre Kemisektorn Industrifackets fullmäktige BLOGG www.tekijälehti.fi/blogi Tekijä_2019_12_sisus.indd 51 4.12.2019 11.08
• 52 Tekijä 12/2019 Mer utbildning på svenska Utbildning är nyckeln till allt och lärande är närande, heter det. Industrifackets svenskspråkiga medlemmar kommer att få ta del av ett mångsidigt kursutbud år 2020. Det är viktigt att ta vara på chansen. TEXT JOHANNES WARIS FOTO KITI HAILA N ågot som är nytt för 2020 är att Industrifacket för första gången själv­ ständigt fixar kurser i arbetarskydd. Först ute i början av februari är en startkurs för nyvalda arbetarskyddsfullmäktige. Arbetarskyddsvalet pågår som bäst, och ska stå klart före årsskiftet. Kursen ger dem som blivit valda till arbetarskyddsfullmäktige en första insyn i vad uppdraget för med sig. Kursen är öppen för alla valda arbetarskyddsfullmäktige i Svenskfinland. – Vi kommer bättre åt att behandla frågor som uttryckligen berör arbetarskyddsfrågor inom indu­ strin och våra arbetsplatser, säger organisations­ ombudsman Nina Wessberg. Tidigare har Industrifackets kurser för arbetar­ skyddsfullmäktige anordnats i samarbete med Fackförbundet för kommunal­ och välfärds­ tjänsterna JHL och förbundets JHL­institut i Helsingfors. Fackavdelningarna från Svenskfinland får chansen att mötas i mars för att tillsammans hitta nya lösningar och helt enkelt sätta fart på verksam­ heten. Under veckoslutskursen i Murikka diskuteras frågor som dykt upp under utvecklingssamtalen med fackavdelningarna. Här ska idéer för framtidens verksamhet inom fackavdelningen, som ju utgör grundstenen i det fackliga arbetet, vaskas fram. Helgkursen Fart på fackavdelningen går av stapeln i mitten av mars i fackets utbildningscentrum Murikka, som förövrigt nyligen vunnit ett pris för sin fina arkitektur. – Jag tycker det är viktigt att få fram att det är alla vi tillsammans som bygger facket. Facket är inte något som bara finns ”någonstans där borta i Helsingfors”, säger Wessberg. VIKTIGT ATT TRÄFFA ANDRA MEDLEMMAR Det ”nya” Industrifacket är en organisation som börjar ha några år på nacken. Våren 2019 inleddes den första grundkursen för förtroendemän på svenska i Industrifackets regi. Under hösten deltog en del av gänget i fortsättningskursen. I samman­ draget av feedbacken som kursdeltagarna gav, kom det tydligt fram hur viktigt det är att träffa svenskspråkiga medlemmar och förtroendevalda från andra delar av landet. Tekijä_2019_12_sisus.indd 52 4.12.2019 10.10
• 12/2019 Tekijä 53 FACKET Förväntningarna på förtroendevalda är höga, också från arbetsgivarhåll. I Industrifackets fullmäktige har det diskuterats ett förslag om att en avklarad grundkurs för förtroendemän ska vara minimi krav för huvudförtroendemän som vill ingå betydande lokala avtal på arbetsplatsen. Merja Westman är utbildningsplanerare på Industrifacket. – Det är klart att vi ska erbjuda kurser på svenska. Det är något vi ofta får höra om på fältet, säger Westman. Hon påminner ändå om att det gäller att ta vara på chansen när den kommer. – Det har tyvärr hänt att man varit tvungen att avboka kurser eftersom det inte kommit tillräckligt många anmälningar, eller deltagare dragit tillbaka sin anmälning, säger Westman. Innehållet på kurserna lever också naturligtvis efter behov och vad som råkar vara aktuellt. Westman nämner den nya arbetstidslagen som något som är ytterst viktigt att förtroendemän och medlemmar har koll på. Därför skadar det verkligen inte med jämna mellanrum delta och ”uppdatera sin kunskap”, som det heter på konsultspråk. Det gynnar alla. Information om kurser och andra evenemang kommer att publiceras på webben. Dessutom publiceras en kursruta på de svenskspråkiga sidorna i varje nummer av Tekijä. l ? Vad har du fått ut av att delta i Industrifackets kurser? ? Vilken typ av utbildning önskar du att facket ordnade? LENA-MARIA LIND, Larsmo Huvudförtroendeman på Baltic Yachts ? Jag lärde mig på grundkursen på en vecka sånt, som det antagligen skulle ta flera år att lära mig. Det är bra att personer med olika kunskapsoch erfarenhetsnivå deltar så att det uppstår bra diskussioner. ? Det har varit intressant att lära sig om ekonomiska frågor, så mera sånt önskar jag mig. Jag har tidigare bara deltagit i två tvärfackliga kurser, så det är det som står näst i tur. THOMAS KÄLLLSTRÖM, Hangö Förtroendeman på Visko Teepak ? Jag gick grundkursen för förtroendemän i våras. Den var riktigt bra och jag lärde mig mycket, då man inte visste så mycket från början. På kursen tog man det hela från grunden. ? Det är bra om det ordnas en kurs i arbetarskydd på svenska. Jag har själv gått kursen för länge sen, och då gick det på finska. SVENSKSPRÅKIGA KURSER 1.2. Startkurs för arbetarskyddsfullmäktige /Scandic Vasa 14–15.3 Fart på fackavdelningen / Murikka 6–8.4 Kompletteringskurs / Murikka 20–24.4 Grundkurs för arbetarskyddsfullmäktige / Helsingfors 4–8.5 Grundkurs för förtroendemän / Helsingfors 20–23.8 Våga fråga / Regatta Spa Hotel Hangö 5–9.10 Fortsättningskurs för arbetarskyddsfullmäktige del 1 / Helsingfors 26–30.10 Fortsättningskurs för förtroendemän del 1 /Helsingfors 9–3.11 Fortsättningskurs för arbetarskyddsfullmäktige del 2 /Murikka 23–27.11 Fortsättningskurs för förtroendemän del 2 /Murikka Tvärfackliga kursveckoslut för alla medlemmar i FFC-förbund 7–8.3 FFC Tvärfacklig kurs i Åbo 28–29.3 FFC Tvärfacklig kurs i Vasa 14–15.11 FFC:s svenskspråkiga seminarium i Helsingfors Arbetsgivarna driver allt fler frågor till lokala förhandlingar. För dem är det ju lättare att få sin vilja igenom, om förtroende mannen inte har en tillräcklig utbildning bakom sig, säger organisationsombudsman Nina Wessberg. Hon undervisar på flera av fackets svenskspråkiga kurser. ? PAPPERSOCH LIVSMEDELSARBETARE I MURIKKA Nytt för år 2020 är att Pappersförbundet och Livsmedelsarbetareförbundet SEL kommer att flytta utbildningsverksamheten till Industrifackets Murikka-institut. SEL:s förbundssekreterare Henri Lindholm anser att det verkar som en lösning som kan fungera bra, då det rör sig om industribranscher. –Vi har absolut ett behov av svenskspråkig utbildning. Det gäller i vårt fall speciellt Åland, där vi har många helt svenskspråkiga medlemmar, säger Lindholm. Där finns arbetsplatser som chipstilleverkaren Orkla, kötthuset Dahlmans och ÅCA-mejeriet. Sammanlagt har vi närmare 40 arbetsplatser dit informationen går på svenska och finska, säger Lindholm. – SEL:s styrelse har besökt Murikka och de verkade nöjda med vad de såg där, säger Lindholm. Pappersförbundets svenskspråkiga medlemmar från bland annat Jakobstad och Kristinestad, får också första gången på flera år chansen till utbildning på modersmålet. RÄTTELSE Det hade slunkit in ett fel namn i arbetsplatsreportaget från Fluid-Bag i Jakobstad i Tekijä 11/19. Gunborg Enbär heter naturligtvis just Gunborg i förnamn och inte Ingeborg. Vi beklagar misstaget. 2020 Tekijä_2019_12_sisus.indd 53 4.12.2019 10.11
• 54 Tekijä 12/2019 Vuoden 2020 alusta lähtien saat jäsenkortillasi alennusta polttonesteestä St1ja Shellasemilta ympäri Suomen. Alennus ei koske Shell Express -asemia. Käytä jäsenkorttiasi tankkauksen tai ostoksen yhteydessä. Lue lisää ja tutustu jäsenetuusi: www.teollisuusliitto.fi/st1 JÄSENETU St1:ltä ja Shelliltä alennusta polttoaineista Nyt jos koskaan kannattaa ladata liiton mobiilijäsenkortti: kortin ladattuasi saat maksutta käyttöösi CityShopparin (arvo 9,90 euroa). Katso latausohjeet osoitteesta www.teollisuusliitto.fi/cityshoppari. CityShoppari tarjoaa yli tuhat etua eri puolilla maata: esimerkiksi alennuksia kahviloista ja ravintoloista, vaateliikkeistä, erilaisista kauneuspalveluista tai autohuollosta. JÄSENETU CityShopparilla saat käyttöösi yli tuhat etua Tekijä_2019_12_sisus.indd 54 4.12.2019 10.11
• 12/2019 Tekijä 55 TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA n Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi TE-toimistoon. n Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. n Ansiopäivärahan ensija jatkohakemuksen liitteineen voit lähettää eAsioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköisesti täytetty hakemus on heti käytettävissämme. n eAsiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. n Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. Hakemuksen voit lähettää vasta hakujakson päättymistä seuraavana päivänä. n Täytä jatkohakemus neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin tai kalenterikuukaudelta. n Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne . LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäoloviikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. ? Irtisanomisilmoitus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. LIITÄ ENSIJA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA ? Kopio saamastasi sosiaalietuuden päätöksestä. Kelan maksamista etuuksista ei tietoja tarvitse toimittaa. ? Halutessasi voit toimittaa meille muutosverokortin. Sen voi myös lähettää sähköisesti Verohallinnon OmaVero -palvelun kautta. ? Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla. ? Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön. ? Verotuspäätös, jos sinulla on tuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta. NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA KOTISIVUT www.teollisuuskassa.fi ; eAsiointi ja yhteydenotto PUHELINPALVELU 020 690 455 ma–ke ja pe 8.30–15 POSTIOSOITE PL 116, 00531 Helsinki KÄYNTIOSOITE Hakaniemenranta 1 HENKILÖKOHTAINEN ASIAKASPALVELU Teollisuusliiton aluetoimistot SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING n Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån. n Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. n Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via E-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Den elektroniskt ifyllda ansökan är genast tillgänglig hos oss. n Logga in i E-tjänsten via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. n Första ansökan kan du fylla i för två hela kalenderveckor. Ansökan kan sändas först dagen efter ansökningsperioden har gått ut. n Fyll i fortsatt ansökan för fyra kalenderveckor eller för en kalendermånad. n Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Komplett behandlingsstatus . BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN ? Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen. ? Tillkännagivande om uppsägning, om du är helt arbetslös. ? Tillkännagivande om permittering, om du är permitterad. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN ? En kopia på beslutet om erhållen social förmån. Beslut om förmåner beviljade av FPA behöver inte tillställas. ? Du kan, efter behag, sända kassan ett ändringsskattekort. Den kan sändas elektroniskt via Skatteförvaltningens MinSkatt e-tjänst. ? Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser. ? Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete. ? Beskattningsbeslutet, om du har inkomster från lantbruksverksamhet eller från någon annan företagsverksamhet. WEBBPLATS www.teollisuuskassa.fi /sv; e-tjänsten och kontakt TELEFONSERVICE 020 690 455 mån–ons och fre 8.30–15 POSTADRESS PB 116, 00531 Helsingfors BESÖKSADRESS Hagnäskajen 1 PERSONLIG KUNDSERVICE Industrifackets regionkontor INDUSTRINS ARBETSLÖSHETSKASSA 12/2019 Tekijä 55 eAsiointi on avoinna aina silloin kun haluat E-tjänsten är öppen när du vill Tekijä_2019_12_sisus.indd 55 4.12.2019 10.11
• 56 Tekijä 12/2019 HARRASTAJA Keräilyn kuninkuussarjassa Lisää kuvia kokoelmasta verkkolehdessä www.tekijälehti.fi Risto Härkösen kokoelmassa on 720 moottorisahaa. Noin 300 niistä voidaan nykäistä käyntiin. Tuplakappaleita keräilijä hankkii vain varaosiksi. TEKSTI IRENE PAKKANEN KUVA PENTTI VÄNSKÄ Tekijä_2019_12_sisus.indd 56 4.12.2019 10.11
• 12/2019 Tekijä 57 VAPAALLA Venäläistä uustuotantoa edustavat kaksi postiauton väristä Druzhbaa. Härkösen mukaan niillä sahataan Venäjällä kotitarpeiksi vieläkin. Amerikkalainen yli 20 kiloa painava 1950-luvun Indiana vakuuttaa pitkällä laipallaan. Siinä Härkönen on vähän oikaissut. – Istutin sahaan moton laipan, kun en muuta löytänyt. Koristelun vuoksi laitoin sellaisen myös saksalaiseen Dolmariin. Amerikkalaista Wrightia, jonka terä heiluu viitisen senttiä edestakaisin, keräilijä kutsuu seksisahaksi. SAHOILLAKIN ON TUNNEARVO Alle kuusikiloinen Homelite XL-12 tuli markkinoille vuonna 1963. Amerikkalaisen kevytsahan runko oli valettu magne siumista ja alumiinisylinteri oli kovakromattu. – Saha oli 1970–80-luvuilla metsureilla aika käytetty, Härkönen kertoo. Kokoelman vanhimmalla Jonseredilla on erityinen tunnearvo, sillä Lola Odusoga piti sitä käsissään Härkösen rompetorikojulla Rautalammilla missivuotenaan. Kuva tapahtumasta päätyi paikallislehteen. Suosikki on myös Raket 621 vuodelta 1971. – Tämä on kaikkein lujin saha, mitä ikinä on tehty. Se on tehokas ja lähtee hyvin käyntiin. Ketjujarrua ei vielä ole, mutta on jo lippa käsien suojana. Mutta en jaksa tätä enää metsässä kantaa. Maanantaimallia kokoelmassa edustaa vuosina 1976– 1978 myynnissä ollut Partner 51 . Härkönen kertoo, että maahantuoja keräsi sahoja pois, kun ne eivät talvella pelanneet ollenkaan. Sahoissa on tyyppivikoja, mutta niitä löytyy myös omistajista. – Ei huolleta, vaan sahataan niin kauan, kuin saha pyörii. Jos sahaa paljon, pitää kerran viikossa putsata ilman puhdistin ja teroittaa ketjua ahkerasti. Sahaa voi säilyttää kylmävarastossa. Mutta jos sitä ei käytä talvella, tyhjenne tään tankki tai lisätään säilöntäainetta bensan sekaan. VIELÄ MAHTUU Turvavarusteita tai muita tarvikkeita Härkönen ei keräile. Mutta muuan aarre on: Suonenjoelta hankittu keltainen Jonsered keltaisessa puulaatikossa kaikkine tarvikkeineen. Moottorisahakeräilijöiden kuninkuussarjaan kuuluva kokoelma on karttunut vaihtokaupoilla, lahjoituksilla ja roskalavoilta. Jos tavoiteltu saha menee nenän edestä, siihen ei kateus auta. Hintapuhutteluun Härkönen kertoo joutuvansa vain harvoin. Vaimon huoleen hänellä vakiovastaus: – Lopetin alkoholin käytön 15 vuotta sitten ja sijoitan siitä säästyvät rahat moottorisahoihin. Ei siitä minulle ongelmaa ollut. Riitti, kun kasvatti-isäni ampui itsensä sen takia. Intohimoisesta keräilijästä kasvaa vuosien saatossa oman kohteensa asiantuntija. Paitsi vuosimallit ja merkit, Härkönen tietää jokaisesta sahastaan, millainen tekniikka kuoren alle kätkeytyy. Toimivista hän osaa kertoa, miten ne käyttäytyvät. Keräilyn luonteeseen kuuluu, että kokoelma ei ole koskaan valmis. – Jonseredin kuulasytytyksellä toimivan puolidieselmallin jos vielä saisin... l P unaiset, keltaiset ja oranssit sahat nököttävät iän, merkin ja valmistusmaan mukaan siistissä järjestyksessä. Siniset Hyundait ja Homelitet poikkeavat väriruodusta, samoin kookas kullanvärinen Be-Bo. – Siitä alkoi Partnerin historia, Risto Härkönen esittelee. Siilinjärven Pöljällä asuva Härkönen rakensi sahavarastolleen rungon trukkilavoista ja katon Yaran vanhoista kuljetinpelleistä. – Menin silloiselle Kemiralle kansakoulupohjalta, missä tein osastomiehen hommia 38 vuotta. Ajoin pyörökonetta, puhdistin paikkoja ja piikkasin rumpuja, kaikkea mahdollista. Moottorisahat kiinnostivat häntä jo alle kouluikäisenä. – Kaksi metsuria piti meillä kotona Nurmeksessa kortteeria. Heidän piti tuoda joka ilta Homelite sisälle ja purkaa se, jotta saha lähti aamulla käyntiin. Ja metsässä kahvitunnilla sama juttu. Isompana Härkönen pääsi kasvatti-isänsä reessä metsätöihin. Isän sahoista on jäänyt parhaiten mieleen Raket 751 , joka latki bensaa hyvinkin kymmenen litraa päivässä. – Ensimmäinen saha, jonka laitoin itse kuntoon, oli Jonseredin raato vuodelta 1985. Siitä kaikki alkoi. Muuta oppia kuin kantapään kautta en ole käynyt. Härkönen korjaa ja rakentelee sahojaan vanhaan asunto vaunuun tuunaamassaan verstaassa. Pölynimurista ja auton pakoputkesta yhdistelty kaasuimuri imaisee katkut ulos, kun tulee aika kokeilla, käynnistyykö. Kymmenen vuotta sitten Härkönen jäi sairaseläkkeelle Parkinsonin taudin takia. Verstaalla työskentely sujuu yhä mainiosti. Vain pienimpien nippeleiden kohdalla on kysyttävä Liisa-vaimoa kaveriksi. VANHIN VUODELTA 1945 Kokoelmassa on yli 30 sahamerkkiä Amerikasta, Japanista, Kanadasta, Kiinasta, Puolasta, Ruotsista, Saksasta, Suomesta ja Venäjältä. Härkönen on koonnut myös omia mallejaan yhdistelemällä eri merkkien komponentteja keskenään – aivan kuten isotkin valmistajat. Kokoelman alkupaloja ovat aasialaiset Tanaka, Echo, Komatsu ja Shindaiwa, sekä omat käyttösahat. Mieluisin on Husqvarna 242 , mihin monet metsuritkin ovat luottaneet. Ensimmäisiä Suomeen tuotuja moottorisahoja käytettiin pelkästään kaatoon. Sahojen matkassa tuli kelkka, jolla saha vedettiin puulta toiselle. Sahat yleistyivät 1960-luvulla. Kokoelman vanhin saha on vuonna 1945 valmistettu englantilainen Sankey Aspin . Sen Härkönen osti 400 markalla perikunnalta Keiteleeltä. Lähes 20-kiloinen mötikkä kiinnitetään nahkavaljailla raivaussahan tapaan. – Nykyiset sahat ovat Aspinin sylinterin kokoisia, hän vertaa. Lahden Rautateollisuuden valmistama Termit vuodelta 1965 on sekin isonpuoleinen. Sahaan on laitettu pyörät ja ylöspäin sojottava pakoputki. – Tällä on ajettu peltikattoa, Härkönen kertoo. Termitiä valmistettiin 1960-luvulla, mutta seitsenheppainen saha ei ollut myyntimenestys. Toista kotimaista, Hyryä, hänellä on kolme kappaletta. Auto-Koneistamo valmisti Hyrystä neljää mallia vuosina 1958–1969. RISTO HÄRKÖNEN Osastomies, sairaseläkkeellä Siilinjärvi Tekijä_2019_12_sisus.indd 57 4.12.2019 10.11
• 58 Tekijä 12/2019 PULMAT Ristikon ja sudokujen ratkaisut: www .tekijälehti.fi WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN TULEVA VASTAUSALUE WWW.SANARIS.FI/JUHA HYVÖNEN ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? 1. Kuinka monta prosenttia suomalaisista saunoo jouluisin? 2. Mitä tehtävää hoitaa Vuokko Piekkala? 3. Mikä on rossipohja? 4. Millä lentopallojoukkueen jäsenellä on erivärinen paita kuin muilla? 5. Mistä raaka-aineista seitankinkku tehdään? 6. Missä päin Suomea joulun pääruokalaji on hauki? 7. Millainen eläin on vaadin? 8. Mikä kriisi Suomessa oli ajankohtainen 80 vuotta sitten? 9. Kuka kirjoitti jumalien keinusta? 10. Millä Suomen paikkakunnalla on prosentuaalisesti eniten yksinasujia? VA ST A U KS ET : 1. N oi n 80 pr os en tt ia . 2. Va lt ak un na ns ov it te lij a. 3. La tt ia ra ke nn e, jo nk a al ap uo le lla on ilm at ila a. 4. Pu ol us ta m is ee n er ik oi st un ee lla pe la aj al la , lib er ol la . 5. Ve hn äg lu te en ija ki kh er ne ja uh oi st a se kä ra sv as ta . 6. Sa ar is to m er en al ue el la . 7. Tä ys ik as vu in en na ar as po ro . 8. Ta lv is ot a. 9. Ei no Le in o. 10 . Tu ru ss a. 10 KIPERÄÄ KYSYMYSTÄ HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN Tekijä_2019_12_sisus.indd 58 4.12.2019 10.11
• 12/2019 Tekijä 59 VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO Tekijä_2019_12_kansiarkki.indd 59 3.12.2019 10.54
• Meiltä ostettuihin vaatteisiin myös painatuspalvelut! Kysy yrityksellesi edustavia työvaatteita omalla logollasi! TYÖVAATE Extrat Meillä hinnat sisältävät ALV 24% Aidosti asiantunt evaa palvelua! Talvityövaatteet • 100% polyesteri, 220 g/m² • 300 denierin Ripstop-päällikangas • vedenja tuulenpitävä, hengittävä • EN 343 vedenpitävyysluokka 3, hengittävyysluokka 1 K Naisten malli! • väri: fl.keltainen/musta • koot: XS-2XL PAT522N-XS/2XL 109,Takki • EN ISO 20471 luokka 2 ADAMIITTI • värit: fl.punainen/musta, fl.keltainen/musta ja fl.oranssi/musta • koot: 2XS-5XL P K O PAT522P/O/K-2XS/5XL 109,Housut • EN ISO 20471 luokka 1 • värit: fl.punainen/musta, fl.keltainen/musta ja fl.oranssi/musta • koot: 2XS-5XL, D88-D116 AMETISTI P K O PAT555P/O/K-2XS/ 5XL-D88/D116 99,Varustettu pitävällä ja kovaa kulutusta kestävällä kumikitkapohjalla! SK52459A-39/47 139,Turvajalkinen AL Hit 6 XL+ S3HRO • naulaanastumissuoja terästä • öljyn ja useiden kemikaalien kesto (pohja) • varvassuoja, alumiini • XL-lesti • koot 39-47 Katso lähin -kauppiaasi: ikh.fi Tarjoukset voimassa 31.12.2019 saakka. Hinnat sis. ALV 24 %. Pidätämme oikeuden hintamuutoksiin. IKH_Tekija-lehti_takakansi_210x265_111219.indd 1 27/11/2019 10.52 Tekijä_2019_12_kansiarkki.indd 60 3.12.2019 10.54