Tekijä 12/2019 - Lehtiluukku.fi

Suomeksi, kiitos! Vieras kieli tuo työpaikoille riskejä TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI NRO 12/2019 WWW.TEKIJÄLEHTI.FI YHTEISVOIMALLA KOHTI SOPIMUKSIA Tekijä_2019_12_kansiarkki.indd 1 3.12.2019 10.54
LIITTO TIEDOTTAA TILAA MOBIILIJÄSENKORTTI Näin saat latauslinkin älypuhelimeesi: l Kirjaudu eAsiointiin (www.teollisuusliitto.fi/easiointi) henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla. Tunnistautuminen onnistuu myös mobiilivarmenteella. l Klikkaa Jäsentiedot ja tarkista, että yhteystietosi ovat ajan tasalla. l Mene kohtaan Jäsenedut ja paina Muokkaa. l Kohdassa Mobiilijäsenkortti valitse Tilaan. Paina Tallenna. l Saat matkapuhelimeesi linkin, josta voit ladata kortin puhelimeesi. l Lue uusista jäseneduista sivulta 54. BESTÄLL MOBILT MEDLEMSKORT Så här får du en länk genom fackets E-tjänst: l Logga in på E-tjänsten (www.teollisuusliitto.fi/sv/e-tjansten) med dina personliga nätbankskoder. Identifiering är möjligt även med Mobil ID. l Klicka på Medlemsinformation och kolla att alla uppgifter stämmer. l Gå till Medlemsförmåner och klicka på Redigera. l Under Mobilt medlemskort välj Jag beställer. Klicka på Spara. l Du får en länk skickad till din mobiltelefon genom vilken du kan ladda ner kortet. l Läs mer om de nya medlemsförmånerna på sidan 54. KORTTI KÄTEVÄSTI MUKANA KORTET ALLTID MED DIG Tekijä_2019_12_kansiarkki.indd 2 3.12.2019 10.54
KANNEN KUVITUS: PENTTI OTSAMO 12/2019 Tekijä 3 SISÄLTÖ 8 SUOMEKSI TYÖT SUJUVAT KANSI Englantia pitäisi osata aivan valtavan hyvin, että sitä voisi käyttää kaikkeen ajatteluun kelpaavana yleiskielenä. Äidinkieli on ajattelun kieli, Murikka-opiston erityisopettaja Marjo Nurmi muistuttaa. 28 PERINTEINEN PELIYHTIÖ Aliaksesta, Kimblestä ja Mölkystä tunnettu porilainen Tactic Games on Pohjoismaiden ainoa iso lautapelivalmistaja. 50 6 YHTEISVOIMALLA KOHTI SOPIMUKSIA Teollisuusliitto joutui turvautumaan työtaisteluun työehtosopimusneuvottelujen vauhdittamiseksi. GENOM SAMLADE KRAFTTAG FÖR AVTAL Industrifacket har blivit tvingat till att ta till stridsåtgärder för att få fart på förhandlingarna om ett nytt kollektivavtal. Tekijä_2019_12_sisus.indd 3 4.12.2019 10.03
4 Tekijä 12/2019 ? HARRASTAJA Moottorisahoja, paljon moottorisahoja. Risto Härkösen kokoelmaan kuuluu yli 700 moottorisahaa, ja kaikista hän tuntee taustat ja tekniikan. ? VÄITTÄJÄT Palstan viimeisessä väittelyssä ottavat mittaa joulun hengessä Hyvä Pukki ja Paha Pukki. Katso video Pukkien kohtaamisesta www.tekijälehti.fi . Tekijän toimitus toivottaa kaikille iloista joulua! ? Yhteistoimintalaki uudistuu. Saadaanko suomalaisesta työelämästä tehtyä nykyistä järkevämpää? AJASSA 5 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 17 VIERAILIJA Kulutustutkija Henri Weijo 18 NÄKIJÄ Robotiikkatutkija Minna Lanz 20 YT-laki on tilaisuus parempaan työelämään 24 VÄITTÄJÄT Hyvä Pukki vs. Paha Pukki 26 KEKSINTÖ Voisiko kenkä varoittaa liukkaudesta? 27 Lyhyet TYÖSSÄ 36 TYÖYMPÄRISTÖ Henkistäkin kuormitusta ehkäistävä 38 Hilding Andersilla huhkitaan hyvän unen puolesta 41 Lyhyet LIITOSSA 42 Valtuusto linjasi vuoden 2020 44 Oulu-Lappi etsi työn imua 47 OIVALTAJA Digioperaattori Juuso Vuorinen 48 MAAILMA Työehtosopimuksilla paremmat tulot 52 Ta vara på chansen till utbildning 49 Lyhyet 54 Työttömyyskassa/ A-kassan VAPAALLA 56 HARRASTAJA Moottorisahakeräilijä Risto Härkönen 58 Pulmat 59 Sarjakuva Seuraava numero ilmestyy 15.1. Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 (jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta) Muut: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print Oy Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS Faktor Oy ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. Tekijä_2019_12_sisus.indd 4 4.12.2019 10.04
BLOGI www.tekijälehti.fi/blogi 12/2019 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 11.12.2019 Menikö viesti perille? V akiintunut selitys toiminnallisten tavoitteiden saavuttamatta jäämiselle on viestinnän epäonnistuminen. Näin sanottaessa annetaan ymmärtää, että kaikki oli muuten kunnossa, mutta viesti ei tavoittanut kohderyhmäänsä halutulla tavalla. Kun asioita penkoo syvemmältä, on viestinnän väitetyn epäonnistumisen taustalla tavallisesti muita syitä. Esimerkiksi epätarkka tilannekuva, keskeneräisesti määritellyt tavoitteet, hatara suunnittelu, puutteellinen käsitys käytettävissä olevista resursseista tai vaillinaisesti toteutettu toiminta. Toisaalta tavallista on se, että toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat pohjatyöt on taiten tehty, mutta niistä kertova sanoma on epäselvästi muotoiltu tai se jää vajavaisesti viestitetyksi. Esimerkiksi siksi, että viestin kertoja olettaa omien itsestään selvyyksiensä olevan päivän kirkasta ja ajatuksellisesti jaettua tietoa myös yleisölleen. Näin asia ei kuitenkaan usein ole. Sen sijaan tyypillisempää on se, että viestin vastaan ottajilla ei kyseistä tietoa ole, tai että sillä ei ole ollut sijaa heidän ajattelussaan tai maailmankuvansa rakentumisessa. Riski viestinnän epäonnistumiselle on aina olemassa. Se on olemassa silloin, kun vuorovaikutuksen osapuolet käyttävät yhteistä äidinkieltä, ja korostuneesti silloin, kun tietoja yritetään välittää kaikille osapuolille vieraalla kielellä. Jälkimmäinen on yleistyvä tilanne suomalaisilla työpaikoilla. Samalla se on kehityskaari, joka ei näytä olevan riittävällä tavalla hallinnassa. Ohjeistuksia ja opastuksia tarjoillaan työpaikoilla liian usein vain vieraalla kielellä, tyypillisesti englanniksi tai sitten englannista alkeellisesti suomeksi tai jollekin muulle kielelle käännettynä. Se on vaarallista riskinottoa. Mitä vähemmän ohjeista ymmärretään, sitä enemmän tehtävät ovat taipuvaisia siirtymään yrityksen ja erehdyksen kautta hoidettaviksi. Riskit lienevät suurimmillaan uusien työntekijöiden perehdyttämisessä. Tulokkaiden motivaatio osaamisen näyttämiselle tapaa olla korkea, mihin liittyen alttius täsmentävien kysymysten esittämiselle voi olla matala. Toisaalta into kysellä hiipuu, jos alkuperäinen viesti on vaikeasti hahmotettavissa tai käsittämätön. Toimintaa työpaikoilla ei voida päästää tai jättää ontuvan viestinnän varaan. Sen sijaan on nähtävä, että ymmärrettävä kieli on turvallisuuden, tehokkuuden ja työssä viihtymisen perusta. Koneiden turvallisuudesta annetun asetuksen mukaan Suomessa markkinoille saatettavien tai käyttöön otettavien koneiden tietojen, varoitusten ja ohjeiden on aina oltava suomen ja ruotsin kielellä. Se on hyvä lähtökohta työpaikkojen kehittämiselle kohti kaikille työntekijöille helposti ymmärrettävää kielen käyttöä. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja ”Julkisuudessa työnantajaliitot pitävät tiukasti kiinni siitä, että ne eivät neuvottele keskitetysti, vaan jokainen hoitaa oman tonttinsa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että työnantajaliitot ajavat keskitettyä teknologiateollisuuden työmarkkinamallia. Muissa pöydissä ei juuri liikuta ennen kuin teknossa on saatu asiat valmiiksi.” RIKU AALTO Teollisuusliiton puheenjohtaja Tekijä_2019_12_sisus.indd 5 4.12.2019 10.04
KIKYLLE KYYTIÄ l Liiton aktiivisten jäsenten työtaisteluvalmius on muutaman prosentti yksikön korkeampi kuin niiden, joilla ei ole luottamustehtäviä työpaikalla tai ammatti osastossa. Ylläoleviin kysymyksiin vastasi Teollisuusliiton jäsenpaneeli. Paneelissa on 3 659 osallistujaa, joista kyselyyn vastasi 2 569. Vastausprosentti oli korkea 70. Lokakuu 2019 Lokakuu 2019 6 Tekijä 12/2019 Yhteisvoimalla kohti sopimuksia Teollisuusliitto joutui turvautumaan työtaistelutoimenpiteisiin työehtosopimusneuvottelujen vauhdittamiseksi. Tekijän painoon mennessä elettiin vielä lakkouhan vaiheessa. Työnantajia edustava Metsäteollisuus ry asetti 7.11. työsulun sahoille ja vaneritehtaille ajanjaksolle 12.–18.12. Seuraa tilannetta liiton verkkosivuilta www .teollisuusliitto.fi/tyotaistelu sekä verkkolehdestä www.tekijalehti.fi. Seuraa myös Teollisuusliiton Facebookja Twitter-uutisia. l Teollisuusliitto julisti sunnuntaina 24.11. lakkouhan teknologiateollisuuden, malmikaivosten, kumiteollisuuden, öljy-, maakaasuja petrokemianteollisuuden, kemian perusteollisuuden, lasikeraamisen teollisuuden, muovituoteteolli suuden ja kemiantuoteteollisuuden, teknisen huollon ja kunnossapidon sekä mekaanisen metsäteollisuuden sopimus aloille ja puolustusministeriön työpaikkoihin. l Neuvottelut etenivät lakkouhan julistamisen jälkeen tahmeasti. Teollisuusliitto hylkäsi maanantaina 2.12. valtakunnansovittelijan teknologiateollisuuteen tekemän sovintoehdotuksen liian pienen palkankorotuksen takia. l Lakkojen oli määrä alkaa maanantaina 9.12. klo 00.00 ja päättyä keskiviikkona 11.12. klo 23.59. Työtaistelutoimenpiteisiin osallistuvien työntekijöiden määräksi arvioitiin yhteensä noin 35 000. l Teollisuusliiton viidellä sopimusalalla käynnissä ollut ylityökielto päättyi sunnuntain 24.11. ja maanantain 25.11. välisenä yönä. ”On todella valitettavaa, että joudumme turvautumaan näin koviin otteisiin, mutta muukaan ei nyt näytä auttavan. Jouduimme katkaisemaan neuvottelumme myös teknologiasektorilla, kun työnantaja puolen halu sopimuksen syntymiseen oli täysin olematon, Näyttää siltä, että työnantajaleiri hakee nyt konfliktia tosissaan ja laajalla rintamalla. Siinä ei ilmeisesti työtaisteluista johtuva kilpailukykyhaitta paljon vaakakupissa paina. Olemme kuitenkin valmistautuneet painostus toimiimme sen verran perusteellisesti, että eiköhän patruunoillakin ala kello kilkuttaa hieman toisessa sävyssä.” RIKU AALTO Teollisuusliiton puheenjohtaja TAHTOTILA KORKEALLA Teollisuusliiton jäsenten keskuudessa vallitsee korkea valmius työtaisteluihin. Työtaistelu on näyttö Teollisuusliiton yhteisvoimasta. 24.11. annettuun lakkouhkaan sisältyi työpaikkoja Teollisuusliiton kaikilta sopimussektoreilta eli teknologiateollisuuden lisäksi myös kemian, puutuoteja erityisalojen sektorilta. Teollisuusliiton tavoitteena on siivota kilpailukykysopimuksen (kiky) mukaiset 24 ylimääräistä palkatonta työtuntia kaikista työehtosopi muksistaan (tes) pois. Sen rinnalla liitto haluaa estää työnantajien pyrkimykset työehtojen heikentämiseksi ja jäsenmaksu perinnän lakkauttamiseksi. Lisäksi liitto ajaa jäsenilleen ostovoiman turvaavia palkankorotuksia. * EI KANTAA TYÖRYHMÄ PETTERI RAITO, JARI ISOKORPI JA SUVI SAJANIEMI Ty öt ai st el u Lisätietoja lakosta saat luottamus mieheltäsi ja liiton verkkosivuilta. Kysymyksiä voit lähettää sähköpostilla osoitteeseen lakkopaivystys@ teollisuusliitto.fi . tai kysyä lakkopäivystyksesta puh.020 774 1039. Päivystys on avoinna arkisin klo 8.30–19. Verkkosivujen Usein kysytyt kysymykset -sivulle on koottu yleisimmät kysymykset ja vastaukset lakosta. www . teollisuusliitto.fi MELKO EI * MELKO EI * MELKO EI * VALMIS LAKKOON OMAAN TESSIIN EI ENÄÄ KIKY-TYÖTUNTEJA VALMIS TUKILAKKOON EI MUIHINKAAN LIITON TESSEIHIN VALMIS YLITYÖKIELTOON VALMIS TYÖTAISTELUUN OMALTA ALALTA POISTAMISEKSI VALMIS TUKILAKKOON MUIDEN ALOJEN PUOLESTA 20 20 40 40 60 60 80 80 % JÄSENISTÖSTÄ % JÄSENISTÖSTÄ Tekijä_2019_12_sisus.indd 6 4.12.2019 11.24
12/2019 Tekijä 7 LIITOSSA H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN EN PA TR IK LI N D ST RÖ M JY RK I LU U KK O N EN H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN EN Luottamusmiehet eri sektoreilta kertoivat tunnelmistaan lakon kynnyksellä HEIDI KOIVISTO Pääluottamusmies, Kyrel Oy, Kyröskoski, Teollisuusliiton hallituksen jäsen, teknologiateollisuus ”Olen varma meidän työpaikan lakkovalmiudesta, jos työtaisteluun joudutaan. Periksi ei anneta, kyse on isoista asioista. On pakko laittaa stoppi työnantajien kohtuuttomille vaatimuksille. Kiky-tunnit ovat järjettömiä, ne ovat vain lisänneet henkilöstöosastojen työtä ja turhauttaneet työntekijöitä. Tiedän firmoja, jotka ovat lisänneet 6 minuuttia työpäivään. Se on aivan hölmöläisten peiton jatkamista. Ja mitä kiky onkaan tehnyt työmotivaatiolle? Kiky lähtee, se oli määräaikainen sopimus. Kunnon palkankorotukset pitää tulla, ja mieluimmin euroissa. On härskiä työnantajapuolelta vaatia, että yhteiskunta maksaa osan työntekijöiden palkasta. Me työntekijät olemme kantaneet vastuuta yhteiskunnasta maltillisilla palkankorotuksilla. Me olemme järjen ääni Suomessa. Sitä kannattaisi kuunnella.” SAMI RYYNÄNEN Pääluottamusmies, Neste Oyj, Porvoo, öljy-, maakaasuja petrokemianteollisuus ”Lakkovalmius jalostamolla on kova. Porukka on valmis taistelemaan työnantajapuolen heikennyksiä vastaan. Työnantaja ajaa pitkälti samoja asioita, jotka olivat Sipilän hallituksen pakkolakipaketissa, nyt vain tes-pöydän kautta. Kemian neuvottelu katkesi siinä vaiheessa, kun työnantajaliitto toi pöytään jäsenmaksuperinnästä luopumista koskevan esityksen. Sitä ajaessaan työn antaja paljastaa korttinsa ja pidemmän aikavälin tavoitteensa ajaa ammattiyhdistysliikettä polvilleen. He puhuvat paikallisen sopimisen lisäämisestä, mutta haluavat kuitenkin heikentää luottamusmiehen asemaa ja tuoda entistä enemmän työnantajan direktio-oikeutta työehtosopimuksiin. He haluavat rajata paikallisen sopimisen niin, että ainakaan työehtosopimusta paremmin ei voisi sopia.” OSMO KÄÄRIÄINEN Pääluottamusmies, Metsä Wood, Suolahti, mekaaninen metsäteollisuus ”Kiky-tunneilla ei ole ollut myönteistä merkitystä Suomen talouteen, saati että ne olisivat luoneet työpaikkoja. Minna Helteen 230 miljoonaa ja 1,4 prosenttia ovat ihan hatusta tempaistuja. Meidän tehtaan työntekijöillä on kova taistelutahto päällä, ja se johtuu pitkälti niistä 24 tunnista. Väki on niihin lopen uupunut. Työpaikkoja luodaan investoinneilla. Niihin pitää löytyä rahaa, eikä laittaa sitä omistajien taskuihin. Vuonna 2018 pörssiyhtiöt maksoivat 2,1 miljardia euroa ylimääräisiä osinkoja omistajilleen. Miksei niitä investoitu teollisuuteen? Työantajien avoin hyökkäys ay-liikettä vastaan on näkynyt tes-neuvotte luissa. Työnantajien tahtotila on, että ay-liikkeen oikeutta toimia pitäisi rajusti kaventaa. Tämä näkyy niin EK:n ja Suomen Yrittäjien toiminnassa kuin työpaikoillakin.” KIMMO SANDELIN Pääluottamusmies, Maintpartner Oy, Jyväskylä, Teollisuusliiton valtuuston jäsen, tekninen huolto ja kunnossapito ”Meillä on porukka lakon suhteen yksituumainen. Kikyä ei enää haluta tehdä. Ilmaisen työn tekeminen riittää. Neuvottelupöydässä työnantajapuoli on lukkiutunut ylisuuriin työehtojen heikennysesityksiin, ja neuvottelutahto on ollut hakusessa. Työntekijät haluavat myös saavuttaa parannusta siihen, että palkalla tulee toimeen ja palkansaaja pystyy maksamaan laskunsa. Kaikki tuijottavat Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden neuvottelupöytään. Kukaan muu ei halua lähteä päänavaajaksi. Kun teknologiassa saavutetaan tulos, niin muuallakin neuvottelupöydissä ehkä pääsemme keskustelemaan asioista. Teknologian pöydässä tehdään päätöksiä kikyistä ja vastaavista.” Lue haastattelujen pidemmät versiot: www.tekijälehti.fi Tekijä_2019_12_sisus.indd 7 4.12.2019 11.25
8 Tekijä 12/2019 Tekijä_2019_12_sisus.indd 8 4.12.2019 10.04
Meillä on oikeus omaan kieleemme ? Vain vaivoin osattu vieras kieli vierottaa ajattelusta. Pitää olla paljon oman äidinkielen sanoja, jotta voi ajatella ajatuksia. Kielen rajat ovat ajattelun rajat. Englannin ylivalta kylvää työpaikoille kitkaa, ristiriitaa ja turvallisuusriskejä. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVITUS PENTTI OTSAMO 12/2019 Tekijä 9 AJASSA Tekijä_2019_12_sisus.indd 9 4.12.2019 10.05
10 Tekijä 12/2019 Työntekijät eivät ymmärrä konsernin kielellä eli englanniksi tehtyjä ”tiedotteita”. Satoja tuhansia euroja maksavan koneen muka suomenkieliseksi käännetty ohje on Google-tasoa. Lähiesimiehet eivät ymmärrä päälliköiden englanniksi antamia ohjeita. Suomen kieli uhkaa näivettyä, kapeutua ja surkastua. vaikka työntekijät johtoa lukuun ottamatta eivät sitä osaisikaan. Esimerkiksi Aalto-yliopiston teknisten alojen diplomi-insinöörit voivat joutua kirjoittamaan lopputyönsä englanniksi. – Kun englannin käyttö tarpeeksi laajenee, alalla ei enää ole tarpeeksi sanastoa, jolla asioista voisi keskustella tai pohtia suomeksi. Kun eri opintotasojen insinöörit toimivat päällikköinä ja työnjohtajina suorittavaa työtä tekeville, tasa-arvoinen yhteys ihmisten välillä voi katketa. – Jos insinööri suorittaa ammattitutkintonsa englanniksi, englanti valuu hänen mukanaan myös työpaikoille. Kotimaisten kielten puolestapuhuja on erityisen kiukkuinen siitä, että yliopistomaailmassa englannin kuvitellaan olevan samaa kuin kansainvälisyys. Ei ole. Maailman 7 miljardista asukkaasta vain 500 miljoonaa puhuu englantia äidinkielenään. Peräti 85 prosenttia maailman asukkaista, 6 miljardia ihmistä, ei osaa englantia. Suomessa 1,7 miljoonaa ihmistä eli 30 prosenttia kansasta ei osaa englantia. – Kiinassa asuu 1,2 miljardia ihmistä. Heistä vain prosentti osaa englantia, Forsberg muistuttaa. Englanti toimii kyllä erinomaisesti munkkilatinana; tämän hetken tieteen kielenä ja toisensa tuntevien valtaja rahaeliittien yhteisenä kielenä. Latinaa ei kukaan osannut keskiajalla äidinkielenään, mutta sillä synnytettiin tuon ajan huipputieteellisiä teoksia esimerkiksi naisten alttiudesta noituuteen. Nyt synnytetään englannin kielellä tieteen huipputeoksia talous teorioista, jotka vaativat työntekijöiden oikeuksien poistamista. Tästä päättävät ekonomistit katolisia piispainkokouksia vastaavissa Davos-synodeissaan. Suomen kielen puolustajat saivat sentään torjuttua englanninkielisen, suomalaista opetussuunnitelmaa yksi yhteen noudattavan ylioppilastutkinnon. IB-lukiot osoittavat, millaisiksi opinahjoiksi englanninkieliset lukiot muodostuisivat. – IB-lukioihin pääsevät kaikkein vakavaraisimpien ja tiedostavimpien vanhempien ahkerat ja lahjakkaat lapset. IB-lukioissa lukevat väistämättä etuoikeutettujen vanhempien lapset. – Kunnan englanninkielisestä lukiosta tulisi samalla kaavaa se ”parempi” lukio. Todellisuudessa opetus saattaisi olla siellä huonompaa, sillä Suomessa ei olisi riittävästi hyvin englantia osaavia opettajia, Forsberg kuvaa. Suomi ei myöskään ”kansainvälisty” eikä koulutus toimi ”vientituotteena”, jos englannin sallitaan pesiytyä opinahjoihimme. – Maisteriohjelmia tarjotaan englanniksi, jotta ne houkuttelisivat opiskelijoita muualta. Kaikkialla maailmassa tarjotaan jo englanninkielistä koulutusta. Tehkäämme sitä, mitä osaamme, eli tarjotkaamme opetusta suomeksi! Muistutan vielä siitä, että vaikka EU:n ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta voidaan rahastaa maksuja, eivät nämä lähimainkaan kata opetuksen todellisia kustannuksia. MIKSI SUOMEN KIELI ON TÄRKEÄÄ? Kuuluisa filosofi Ludwig Wittgenstein ei turhaan lausunut, että kielen rajat ovat myös ajattelun rajat. Omalla äidinkielellä, oli se sitten suomi, ruotsi, saame, swahili, urdu tai mikä tahansa muu maapallon 7 000:sta eri kielestä, ihminen ajattelee syvimmät, hienoimmat ja vapaimmat ajatuksensa. Tästä muistuttaa myös Kotimaisten kielten keskuksen johtaja Ulla-Maija Forsberg. – Kun ihminen osaa kielen puolivillaisesti, ihminen myös ajattelee puolivillaisesti. Ajattelun laatu ja asioiden pohdiskelu ovat aivan eri tasolla, kun sen saa tehdä omalla äidinkielellä. Erinomaista englannin kielen taitoa on todella vaikea saavuttaa. – Kielitaito voi olla asia, jolla erottaa eri kansankerroksia toisistaan. Englannin kieli on eliitin erottautumiskeino ja tämä vaikuttaa yhteiskunnan kahtiajakautumiseen, Forsberg kuvailee englannin hiipivän ylivallan seurauksia suomalaiselle demokratialle. Forsberg on todella huolissaan siitä, että nyt korkeakouluissa ja yliopistoissa ei enenevästi enää käytännössä voi suorittaa koko tutkintoa suomen kielellä. Yritysten kieli muutetaan englanniksi, ”Jos insinööri suorittaa ammattitutkintonsa englanniksi, englanti valuu hänen mukanaan myös työpaikoille.” Ulla-Maija Forsberg Tekijä_2019_12_sisus.indd 10 4.12.2019 10.05
12/2019 Tekijä 11 – Britannian entisissä siirtomaissa, kuten esimerkiksi Hongkongissa, osataan laajalti englantia, mutta sekin on siirtomaavallan peruja, Forsberg muistuttaa. Forsberg on huolissaan myös digitalisaation liian kovasti vauhdista. Kielentutkijan mukaan se ei syrjäytä vain vanhuksia, vaan myös nuorilla ja lapsilla voi olla monenlaisia esteitä tieto tekniikan hallintaan. Lasten ja nuorten ruutuajasta ollaan huolis saan, mutta samaan aikaan koululaiset pakote taan käyttämään vain ja ainoastaan sähköisiä välineitä. Pelkkä chättääminen ja snäppääminen ja englanninkielisessä verkossa viihtyminen kaventavat suomen kielen osaamista. Sanojen eli ajattelun välineiden puuttumisen ohella Forsberg muistuttaa vielä toisesta perus tavan laatuisesta huolesta. – Kun ei enää kirjoiteta käsin, miten se lopulta vaikuttaa? Kädet ja aivot kuuluvat yhteen ajattelussa. Kun katselee koulun opetussuunni telmia, ihmettelen, onko se kaikki digitalisaatio todellakin tarpeellista ja hyväksi? ”ISÄT, LUKEKAA LAPSILLENNE!” Murikkaopiston erityisopettaja Marjo Nurmi jos kuka tuntee suomen kielen tärkeyden, sekä yleisesti ajattelun välineenä että mahdolli suuksien avaajana. – Isät, lukekaa lapsillenne! Se on paras satsaus lapsen tulevaisuuteen, Nurmi yllyttää. Koulussa opettajat huomaavat nopeasti, kenelle lapselle on luettu satuja ja ketkä lapset harrastavat lukemista. Isille kohdistettu kehotus koskee tietysti aivan samalla lailla äitejäkin ja muita lasten lähipiirin aikuisia. Murikka on vain tutustuttanut Nurmen ennen kaikkea mies valtaisten alojen jäseniin. Osaavatko ”kaikki” englantia? – Ei, siihen päätelmään ei tässä talossa voi tulla, Nurmi naurahtaa. Erityisopettaja toteaa, että tietenkin liiton jäsenistössä on myös niitä, jotka osaavat englantia hämmästyttävän hyvin. Mutta kenelläpä se voisi olla syvimpien tunteiden tulkki? – Englantia pitäisi osata aivan valtavan hyvin, että sitä voisi käyttää kaikkeen ajatteluun kelpaa vana yleiskielenä. Äidinkieli on ajattelun kieli. Äidinkieli on tavattoman hienovarainen instru mentti. Kielen avulla osallistumme kaikkeen, Nurmi alleviivaa. Oikeus käyttää äidinkieltä on siis osa demo kratiaa ja takaa sen, että kaikki (eivät vain ”kaikki” englantia osaavat) pääsevät osallisiksi yhteiskuntaan. Työpaikoilla johtajat eivät aina edes ymmärrä, miten paljon tiedonkatkoja, ristiriitoja ja konflikteja englannin kielen käyttö aiheuttaa. – Työntekijät reagoivat tähän alun alkaen kieliongelmaan uskomalla, ettei johto haluakaan heidän tietävän asioita. Työntekijät alkavat suhtautua tiedotustilaisuuksiin niin, että niillä ei ole heille mitään merkitystä, ettei heitä arvosteta. – Ei riitä, että kalvojen englanninkieliset termit vain puhutaan suomeksi. Jos yrityksen johto haluaa ottaa tiedottamisen vakavasti, pitää nähdä se vaiva, että kaikki käännetään kunnon suomelle, Nurmi vaatii. ? AJASSA ”Jos yrityksen johto haluaa ottaa tiedottamisen vakavasti, pitää nähdä se vaiva, että kaikki käännetään kunnon suomelle.” Marjo Nurmi JY RK I LU U KK O N EN Tekijä_2019_12_sisus.indd 11 4.12.2019 10.05
12 Tekijä 12/2019 ”ON SANAHÄMY AIVOHÄMYN TUOTE” Yrityksessä voidaan käyttää tietysti myös yritysjohdon suomenkielistä slangia, jota oikeutetusti arkikielessä myös ”hevonpaskaksi” kutsutaan. Nurmi ei sorru tällaiseen alatyyliseen ilmaisuun, vaan lainaa itseään William Shakespearea. Tämä on todennut: ”On sanahämy aivohämyn tuote .” Nurmi tiivistää: – Selkeän ajatuksen voi myös ilmaista selkeästi. Yrityksen kielen vaihtaminen englantiin ei suinkaan ratkaise noita aivohämyn ongelmia. Nurmen pitkän kokemuksen mukaan englanti luo työ paikoille vain lisää ongelmia ja töiden takkuamista. – Yritysdemokratia on mennyt viime aikoina takapakkia. Luottamusmiehet eivät saa kaikkea heille kuuluvaa tietoa suomeksi. Mitä enemmän työpaikalle tulee esteitä avoimuuteen ja vuorovaikutukseen, kielimuureja, sitä suuremmiksi ongelmat käyvät. Työsuoritusten kielivaikeuksista Nurmi ottaa esimerkiksi firman, jossa hän auttoi kokeneita työntekijöitä ja työnopastajia ottamaan haltuunsa työssä käytettäviä tietokoneohjelmia. Syystä tai toisesta työnantaja halusi, että Office-ohjelmat ovat englanniksi. – Siinä oli kitkaa. Johto oli tottunut englantiin. Mutta näille työntekijöille jo tietokone oli vieras, ja sitten siihen tuli vielä päälle vieras kieli, englanti. Väännön jälkeen tietokoneohjelmat saatiin käännätettyä suomeksi. Oikealla kielivalinnalla olisi saatu alun alkaen vältetyksi tämän niin sanotun kognitiivisen ergonomian ongelmat. Hyvä kognitiivinen ergonomia muuttaa työympäristöä niin, että tämä rasittaa mahdollisimman vähän ihmisen muistia, tarkkaavaisuutta tai aivojen muuta tiedonkäsittelyä. Nurmi nostaa esiin myös työturvallisuusongelmat. – Huono tiedottaminen englanniksi tai huonosti suomeksi kirjoitetut ohjeet voivat olla kohtalokkaita. Työturvallisuusohjeiden pitää olla selkeitä! ”MUKA-SUOMI VAARANTAA TYÖNTEKIJÄT” Varapääluottamusmies, lämpökäsittelijä ja tuottavuuden kehitystiimin jäsen Tommi Suvela tietää enemmän kuin hyvin, miten isoja työturvallisuusriskejä työnantaja luo hyväksyessään kelvottomia suomennoksia. Suvelan työnantaja on suureen jenkkikonserniin kuuluva Agco Power Nokialla. – Meille tulee koko ajan uusia koneita tai vanhoja päivitetään. Niiden mukana tulee käyttöohjeita, jotka ovat olevinaan suomea, vaikka todellisuudessa ne ovat tankero-suomea, jos nyt suomea ollenkaan, Suvela kertoo. – Huolestunein olen siitä, että käyttöohjeita ei löydy ymmärrettävällä suomella ja että vikakoodeista kertovissa teksteissä on virheitä. Ensisijaisesti pitäisi olla niin, että kun minkä tahansa koneen asentaja on vielä paikalla, virheet teksteissä korjattaisiin heti softaan. Softat on näet usein tietosuojattu, eikä niitä pysty enää mitenkään jälkikäteen muuttamaan. Agcolla käytössä olevassa teräksenkarkaisuuunissa on 900 asteen lämpötila, ja sieltä tavara menee vielä 100-asteiseen jäähdytys öljyyn. Uunin vikakoodeja varten kääntäjä – oletetusti Google – on luonut tämäntapaisia ”ohjeita”: Tommi Suvela ”Olen kaikkein huolestunein siitä, että käyttö ohjeita ei löydy ymmärrettävällä suomella ja että vikakoodien teksteissä on virheitä.” JY RK I LU U KK O N EN Tekijä_2019_12_sisus.indd 12 4.12.2019 10.05
KÄÄNTÄMINEN HALPAA VERRATTUNA VAIHTOEHTOON Kaksi kokenutta kääntäjää Suomen kääntäjien ja tulkkien liitosta arvioi englanninkielisen käyttöohjeen suomennuttamisen tuovan varmuudella hintansa takaisin. SANNA KOKKONEN arvioi 30-sivuisen käyttöohjeen kääntämisen maksavan 3 000–5 000 euroa riippuen tekstin määrästä sivua kohden. Mukana on jo toisen kääntäjän suorittama tarkastus. ANNA MÄNTYSEN mukaan hinta olisi ”korkeintaan muutamia tuhansia euroja”. Vikakoodin vaatimat toimet saa hyvästä käännöksestä selville nopeasti ja luotettavasti. Hintaa kannattaa verrata siihen, että kallis kone seisoisi tyhjän panttina tai että sille tilattaisiin huolto jostain kaukaa, ehkä pyhätöinä. Vaikeaselkoisten tai virheellisten ohjeiden takia kone voi rikkoutua pahemmin tai jopa korjauskelvottomaksi. 12/2019 Tekijä 13 ”Ohjelmointilaite, ei kirjattu aikaa tai ramppia ajankohtaisessa segmentissä” tai ”Ohjelmointilaite, ei kirjattu loppu-uraa viimeisessä segmentissä” . – Jos hätääntynyt työntekijä ei ymmärrä, mitä vikahälytyksen jälkeen pitää toimia, voi tapahtua pahojakin onnettomuuksia. Siinä voi poksahtaa kokonainen halli, Suvela kuvaa. Miksei yritys vaadi kunnon käännöksiä ja kunnolla hoidettua perehdytystä? – Voimme maksaa satoja tuhansia euroja jostain laitteesta, ja sitten meillä ei ole kanttia vaatia kunnolla käännettyä käyttöohjetta. Se voi olla vaikeaa teknistä saksaa tai englantia, ja silloin käännös pitää vaatia. Laki on yksi selitteisesti suomen ja toisen virallisen kielemme eli ruotsin puolella. Valtioneuvoston asetus koneiden turvallisuudesta sanoo sanatarkasti näin: ”Suomessa markkinoille saatettavan tai käyttöön otettavan koneen tietojen, varoitusten ja ohjeiden on kuitenkin aina oltava suomen ja ruotsin kielellä.” Suvela kertoo ottaneensa kieliongelmat esiin toistuvasti, ylintä johtoa myöten, mutta tuloksetta. Miksi usein Itävallasta ostettujen koneiden perehdytyksen hoitaa huonosti englantia osaava saksan kielinen henkilö? – Jos me myisimme jonkin ison koneen Saksaan, siellä ei varmasti hyväksyttäisi, että joku huonosti englantia sopertava suomalainen antaisi käyttökoulutuksen. Koulutus ja käännökset vaadittaisin varmasti kunnon saksaksi. Myös tiedottamisesta laistetaan. – Kaikki raportit talousluvuista ja termeistä ovat englanniksi. Pomot suomentavat niitä sitten tiedotustilaisuuksissa, mutta powerpointtien taloustermejä ei suomenneta kenellekään. Minä itse osaan englantia, mutta edustamani työntekijät eivät osaa! – 99 prosenttia meidän työntekijöistämme on suomenkielisiä. Ei täällä englantia vaadita, eivätkä tavan duunarit sitä tarvitsekaan. Moni voi ymmärtää englantia, mutta ei niin paljon, että uskaltaisi esittää kysymyksiä englanniksi. Täällä pitää tiedottaa suomeksi, se osoittaisi arvostusta työntekijöitä kohtaan. Ja yrityksen pitäisi pohtia kaikkien talouslukujen ja -termien käännättämistä luottamusmiehille suomeksi, Suvela vaatii. KIELI ON KULTTUURIA – Suomessa on laki, ja sen lain mukaan täällä toimitaan. Lain yli ei kukaan kävele, ei edes australialainen johtaja. Työsuojeluvaltuutettu Antti Mattila oli kerran pysäyttänyt tuotannon Kevitsan kaivoksella, jonka tuolloin omisti kanadalainen FQM-yhtiö. Järeät, peräti 9 kiloa metriltä painavat kaapelit kaivoksen sähkökäyttöisiä koneita varten oli nostettu ajoradan yli tolppiin. Jokaiseen tolppaan oli sijoitettu käsikäyttöinen vinssi, mutta vinssi oli alimitoitettu pudottaen kaapelin maahan. Antti Mattila ? AJASSA ”Päälliköt jakoivat aamupalaverissa tehtävät esimiehille, englanniksi. Esimiehet joutuivat sitten vertailemaan käskynjakoa keskenään, suomeksi.” O TT O PO N TO Tekijä_2019_12_sisus.indd 13 4.12.2019 10.48
14 Tekijä 12/2019 Puiset kaapelitolpat vielä taipuivat kaapeleiden painosta. Kolme läheltä piti -tilannetta oli jo nähty. – Johtaja oli tehnyt uraansa hierarkisessa, brittiläisessä kulttuurissa. Johtaja sanoi, että näinhän Afrikassa on tapana sähkökaapelit laittaa. Minä sanoin, että täällä ei laiteta. Kieli on tosiaankin aina myös kulttuuria, sen sai Mattila tuta vuosina 2012–2016, kun omistussuhteiltaan kaivos kuului anglosaksiseen, hierarkista käskytystä harrastavaan kulttuuripiiriin. Mattila sai henkilökohtaisen varoituksen ”työnantajaa vastaan toimimisesta”. Valtuutettu kiisti varoituksen täysin aiheettomana – eikä siitä sitten sen enempää. Ja sähkötolpat vaihdettiin turvallisiin, AVI:a tosin vähän pyydettiin avittamaan. Vanhat tolpat jatkavat nyt virkauraansa lyhtypylväinä kaivosalueella. Nyt kaivoksella käytetään suomea ja kaikki ohjeet saadaan suomeksi, kun kaivos on siirtynyt ruotsalaisen Bolidenin omistukseen. Mutta vanhan omistajan aikaan tolppakonflikti ei jäänyt ainoaksi, jossa Mattila joutui ihmettelemään kummallisia käytäntöjä. – Päälliköt jakoivat aamupalaverissa tehtävät esimiehille, englanniksi. Esimiehet joutuivat sitten vertailemaan käskynjakoa keskenään, suomeksi. Kun vielä oli semmoinen kulttuuri, ettei uskaltanut kysyä lisää, niin katastrofihan siitä syntyi. Ei se työnteko sillä tavalla onnistu, että ensin joudutaan miettimään, mitä tässä oikein tarkoitetaan. Ja aikaahan se vei ihan hirveästi. – Se tajuttiin sentään hyvin nopeasti, että työsuojeluperehdytystä ei voi antaa englanniksi, Mattila kertoo. Tämäkin valtuutettu pitää kääntämättömiä ohjeita ja vain suomea taitavien työntekijöiden johtamista englanniksi tavattoman isona työturvallisuusriskinä. Mattila vain harmittelee, että kaivosalan erikoissanastoa ei ole välttämättä käännetty suomeksi. – Suomenkielisyys tekisi työnteosta kuitenkin helpompaa, nopeampaa ja turvallisempaa. Kaivoksen työsuojeluvaltuutettu voinee toimia esimerkkinä kaikille muillekin liiton luottamusmiehille. Turvana on vielä laki, joka sanoo, että käyttöohjeet on toimitettava suomeksi. – Meillä loppui se arpominen, että millä kielellä toimitaan. Nyt täällä käytetään suomea. Aikaa ja vaivaa se vaati, mutta suomi, se on ehdoton juttu. ENGLANNIKSI – VAIKO SITTENKIN SUOMEKSI? Valmet Automotiven eli Uudenkaupungin autotehtaan pääluottamusmies Miia Kelsey arvioi, että 40 prosenttia tehtaan 2 900 tuotannon työntekijästä on maahanmuuttajia. Virta sisään ja ulos on jatkuva. Kelseyn arvion mukaan joka kuukausi 50–70 työntekijää lähtee, monista eri syistä, ja 50–70 otetaan vastaavasti sisään. – Ehkä promille maahanmuuttajista puhuu äidinkielenään englantia. Työntekijöitä tulee paljon Tsekistä, Puolasta ja Ukrainasta, joten ulkolaisten työntekijöiden valtakieli ei ole englanti. Vuokraväenkin, ennen yt-neuvotteluja heidän lukunsa oli 300, pitäisi osata joko suomea tai englantia. Epäilyksiä jää. – Olen joskus pyytänyt: ”Sano mitä on numero 3.” Vastaus on ollut: ”Yes, yes, I understand.” (Juu, kyllä ymmärrän.) Edes esimiehet eivät Kelseyn havaintojen mukaan osaa aina englantia niin hyvin, että pystyisivät johtamaan työtä vaikeuksitta. Työntekijöiltä englanti voi siis puuttua työkalupakista tykkänään. Miten paljon työn tekijät oikeasti ymmärtävät englanniksi hoidetusta työturvallisuuskoulutuksesta? – Tämä on todella iso työturvallisuusriski. Aina muutaman kerran puolessa vuodessa näkee, että joku kulkee trukin piikkien alta varastossa, kun toinen on laittamassa trukilla lastia hyllylle. Eikä missään tehtaalla saisi kävellä kuulokkeet korvilla. Trukkien ja pässien (automaattitrukkien) liikenne on jo sinällään turvallisuusriski. Jos niitä ei vielä ollenkaan kuule, kun on kuulokkeet… Tekijä_2019_12_sisus.indd 14 4.12.2019 10.05
12/2019 Tekijä 15 AJASSA – En osaa sanoa, johtuuko tällainen siitä, etteikö ole ymmärretty ohjeita vaiko välin pitä mättömyydestä. Ja kyllähän suomalainenkin voi tehdä hölmöyksiä, Kelsey huomauttaa. Pääluottamusmies sanoo jo oppineensa autonvalmistuksen englanninkielistä erikois sanastoa. – Mutta eipä tuolla lomamatkalla useinkaan tarvitse tietää, mitä palkkajärjestelmä, työehto sopimus tai lomautus ovat englanniksi, Kelsey naurahtaa. Työnantajan pitäisi Kelseyn mielestä järjestää myös Teollisuusliiton luottamusmiehille englannin kielen koulutusta. Toimihenkilöt sitä jo saavat, ja Kelsey aikoo nostaa asian esiin tasaarvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa perattaessa. – Ulkomaalaiset liittyvät tosi hyvin liittoon. Minä toivon, että heille järjestettäisiin Murikkaan englanninkielisiä kursseja. Näin he pääsisivät mukaan liiton toimintaan. Niin, kerron heille liiton loistavasta opistosta. Ja sitten näen, miten heidän hartiansa oikein lyyhistyvät, kun totean, että siellä on kurssit suomeksi. Englannin kielen tärkeydestä puhuminen ei sulje pois sitä tosiasiaa, että suomen kieli on kuitenkin todellinen portti suomalaisen yhteis kunnan täysivaltaiseksi jäseneksi. – Työnantajan pitäisi järjestää suomen kielen kursseja. Se sitouttaisi työntekijät. Konsernin kieli on englanti, ja Kelseyn mukaan ainakaan yksittäiset johtajat eivät ollenkaan ymmärrä suomen kielen laajempaa merkitystä. Toiveissa kuitenkin on, että edes VakkaSuomen Kansalaisopisto tekisi suunnitelmistaan totta ja lähtisi järjestämään suomen kielen kursseja niille, jotka valmistavat vuorotyöläisinä yötä päivää kulkuneuvoja autotehtaalla. l ”Suomen kieli on todellinen portti suomalaisen yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi. Työnantajan pitäisi järjestää suomen kielen kursseja. Se sitouttaisi työntekijät.” Miia Kelsey SUOMEKSI! ? Meillä on oikeus saada työturvallisuuskoulutus ja työnopastus suomeksi. ? Meillä on oikeus saada kaikki kirjallisetkin käyttöohjeet suomeksi. ? Meillä on oikeus saada yrityksen tiedotteet suomeksi. ? Meillä on oikeus vaatia tätä kaikkea, sillä meillä on oikeus suomeen. KI TI H A IL A Tekijä_2019_12_sisus.indd 15 4.12.2019 10.23
HENKIVAKUUTUS KERTOO ROHKEUDESTA Jari kuoli kesällä. Mä yritin olla rohkea, kun kerroin lapsille, mutta romahdin. Hautajaisten jälkeen meidän yksitoistavuotias sanoi, että isi oli ollut rohkea, kun se uskalsi ajatella kuolemaa, että sen perhe voi jäädä yksin ja otti henkivakuutuksen. En tiedä mistä se oli sen kuullut, mutta se oli oikeassa siinä, että Jarin rohkeus turvaa meidän perhettä edelleen. if.fi/henkivakuutus Kuoleman ennakointi on mahdotonta, mutta läheisten toimeentulon varmistaminen helppoa. Laske yllättävän edullinen hinta järjestöjäsenen henkivakuutukselle verkossa vaikka heti. Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Tekijä_2019_12_sisus.indd 16 4.12.2019 10.05
12/2019 Tekijä 17 VIERAILIJA Mitä antaa krääsäkriittiselle jouluna? J oulupukki saa kantaa tänä jouluna kevyempää lahjasäkkiä, sillä moni suomalaisperhe on julistanut pannan turhaksi koetulle tavaralle eli krääsälle. Syitä asennemuutokselle on monia. Kasvava ilmastoahdistus on muokkaamassa kulutustottumuksia uusiksi. Toisaalla on havaittu tympääntymistä aasialaiseen halpatuotantoon ja kasvavaa halua tukea kotimaista teollisuutta. Monet myös karsivat tava roita kodeistaan Marie Kondon minimalistisen sisustamisen innoittamana. Sopivaa joululahjaa metsästävälle krääsäkriittisyyden nousu muodostaa kuitenkin ongelman: mitä antaa lahjaksi ihmiselle, joka ei halua kotiinsa yhtään turhaa lisätavaraa? Asian pohtiminen helpottuu, kun ensin ymmärtää mikä ylipäänsä tekee lahjasta sopivan. Lahjojen antamiseen erikoistunut kanadalainen kulutus tutkija Russell Belk on määritellyt täydellisen lahjan seuraavasti: 1. Lahja on antajalle suuri uhraus 2. Antajan ainoa motiivi on ilahduttaa vastaanottajaa 3. Lahja on ylellinen 4. Lahja on vastaanottajalle täydellisen sopiva 5. Vastaanottaja on yllättynyt lahjasta 6. Vastaanottaja himoitsee lahjaa ja iloitsee sen saamisesta Yksittäisen lahjan on käytännössä mahdotonta saavuttaa nämä ihanteet. Ne pitääkin nähdä ennen kaikkea pyrkimyksinä – jokainen ihminen haluaa antamansa lahjan kuvastavan näitä ihanteita edes jossain määrin. Viime vuosina on noussut kaksi joululahjatrendiä, jotka kertovat suomalaisten halusta selättää krääsän virta kotiin tinkimättä hyvän lahjan ihanteista. Näistä ensimmäinen on lisääntynyt panostaminen tavaroiden laatuun määrän sijaan. Toinen taas on aineettomia lahjojen – erityisesti palvelu lahjakorttien – kasvanut suosio. Laatuun panostaminen helpottaa tietenkin tavaratulvaa ja ilmasto ahdistusta. Oikein valittu laadukas yksittäinen tavara on usein myös harvinaisempi (haluttava), tarkkaan mietitty (yllättävä, ilahduttava ja luo mielikuvan uhrauksesta) ja räätälöity (vastaanottajalle sopivampi). Laatuun panostaminen mahdollistaa myös kotimaisen tuotannon suosimisen. Hyvä esimerkki tällaisesta laatulahjasta voisi olla kalastamista harras tavalle annettava nimikkokaiverruksin varusteltu kaunis puukko suomalaiselta pienpajalta. Monissa suomalaisperheissä onkin otettu tavaksi antaa vain yksi laatutavara kullekin perheenjäsenelle. Aineettomat lahjat helpottavat krääsäahdistusta vielä selkeämmin. Lahjakortti kokemuspalveluun ei taatusti kasvata tavararöykkiötä, ja palvelut mielletään usein myös ilmastoystävällisemmäksi – joskus tosin väärin perustein. Palvelut tukevat myös suomalaista työtä varsin hyvin. Tänä jouluna moni saakin varmasti jälleen lahjakortin kaupungin teatteriin, kylpylään täyshoitoineen tai kaupungin parhaaseen ravintolaan. Palvelu on usein laadukasta tavaraakin parempi lahja, koska siitä voidaan räätälöimällä tehdä vastaanottajalle vielä sopivampi, ylellisempi ja ilahduttavampi. Onko tämän päivän krääsäkriittisyys vain ohimenevä trendi vai kuvastaako se uutta normaalia yhteiskunnan mukautuessa ilmastonmuutokseen? Euroopan unionin kunnianhimoiset tavoitteet nostaa tavaroiden käyttöikää ja kierrätysastetta siirtymällä kiertotalouteen ainakin enteilee vaikeita aikoja krääsälle. Joka tapauksessa jää nähtäväksi, miten suomalaiset tulevaisuudessa määrittelevät ylellisen, yllättävän ja vastaanottajaa sopivuudellaan ilahduttavan lahjan. HENRI WEIJO Kirjoittaja on Aaltoyliopiston markkinoinnin apulaisprofessori ja kulutustutkija. AJASSA ”Laatuun panostaminen mahdollistaa kotimaisen suosimisen.” Tekijä_2019_12_sisus.indd 17 4.12.2019 10.05
18 Tekijä 12/2019 ”Älykkäät robotit vasta kehitteillä” ”P elot robottien viemistä työpaikoista ovat ymmärrettäviä, mutta kovin yksinkertaistettuja, Minna Lanz aloittaa. – Otetaan esimerkiksi teollisuusrobotiikan edelläkävijä Suomessa, Uudenkaupungin autotehdas. Siellä on toiminnassa 600 robottia ja enemmän työntekijöitä kuin missään muussa tehtaassa. Ellei niitä robotteja siellä olisi, Mersut valmistettaisiin jossain muualla. Lanzin olettaisi tietävän, mistä puhuu. Hän työskentelee robotiikan parissa ja johtaa kansainvälisiä robotiikkaprojekteja Tampereen yliopiston Hervannan kampuksella. Siis siellä, mitä ennen sanottiin Tampereen teknilliseksi yliopistoksi. – Jos Suomen teollisuudessa otettaisiin ripeämmin käyttöön robotteja, toisi se meille enemmän työtä. Kun professorilta kysyy vanhan kysymyksen, uhka vai mahdollisuus, vastaa hän empimättä, että robotiikka on mahdollisuus. SUOMI TULEE JÄLKIJUNASSA Niin paljon kuin Suomessa uudesta teknologiasta puhutaankin, emme suinkaan ole robotiikassa edelläkävijöitä. Jos katsotaan tilastoja, eniten teollisuusrobotteja on käytössä Kiinassa, jossa robotisaatio on edennyt todella vauhdikkaasti. Seuraavina tulevat Japani, Etelä-Korea ja USA. Kun tarkastellaan teollisuusrobottien määrää kymmentä tuhatta työntekijää kohti, Kiina ei enää olekaan kärjessä. Tällöin ykköspaikalla on Korea, jonka teollisuudessa hyörii noin 700 robottia kymmentä tuhatta työntekijää kohti. Saksassa luku on 320, Japanissa 310, mutta Suomessa vain 140. Suomi ei todellakaan ole robotisaation suurvalta. – Jos Uudenkaupungin autotehtaan robotteja ei olisi, meidän sijoituksemme listalla olisi todella vaatimaton. Sandvik on lähtenyt investoimaan robotteihin, samoin Nokian raskaat renkaat sekä dieselmoottoreita Nokian Linnavuoressa valmistava Agco Power. Lanz sanoo huomanneensa siellä täällä muutosvastarintaa robottien käyttöönottoa kohtaan. Sitä pidetään kalliina, hankalana ja muutenkin turhanaikaisena. – Työntekijäjärjestöt ovat olleet yllättävän hiljaa robotisaatiosta, Lanz heittää ay-liikkeen suuntaan. – Olisivat voineet vaatia työnantajilta enemmän työntekijöiden päivityskoulutusta, jotta uuden teknologian käyttöönotto sujuisi paremmin. Jos joku odottaa pelolla ja vavistuksella, että robotit vievät pian leijonanosan teollisuuden työpaikoista, tällaisen henkilön kannattaa pyrkiä Minna Lanzin pakeille. Keskustelutuokio hänen kanssaan rauhoittaa ”robotit vievät työpaikat” -kammoa. TEKSTI ESA TUOMINEN KUVAT JYRKI LUUKKONEN ”Ellei Uudenkaupungin autotehtaalla olisi robotteja, Mersut valmistettaisiin muualla.” Tekijä_2019_12_sisus.indd 18 4.12.2019 10.05
12/2019 Tekijä 19 AJASSA Tällä hetkellä joissakin ammattioppilaitoksissa opetetaan jo jonkin verran ohjelmointia. Robotisaation ja teknologian kehitys johtaa Lanzin mielestä siihen, että työntekijöiden tulee oppia uutta koko työuransa ajan. – Tulevaisuudessa osaamisen kehittämisellä on entistä suurempi merkitys teknologiateollisuudelle. Kun säästetään ammatillisessa opetuksessa, osuvat nämä ”säästöt” kipeimmin juuri vientiteollisuuteen. KASVATTAA TUOTTAVUUTTA, LISÄÄ KILPAILUKYKYÄ Viime vuonna julkistettiin VTT:n selvitys robotiikasta ja automaatiosta Suomessa. Siinä esitetään arvio, jonka mukaan robotiikka nostaa kansantuotetta 6 prosenttia perusuraa enemmän vuoteen 2030 mennessä. Tämä merkitsisi puolta prosenttia lisää kansantuotteeseen vuosittain. Kasvupotentiaalin arvioidaan olevan suurinta teollisuudessa, jossa kansantuote kasvaisi robotiikan ansiosta 4 prosenttia yli perusuran vuoteen 2030 mennessä. Sosiaalija terveydenhuollossa robotisaatio antaisi ”vain” 2,5 prosentin kasvun samassa ajassa. Kunnallisalan kehittämissäätiö selvitti viime vuonna suomalaisten asenteita roboti saatiota kohtaan. Peräti 67 prosenttia oli valmis hyväksymään sen, että robotit hoitavat tulevaisuu dessa useimmat rutiinityöt. Tällaista kehitystä vastusti 29 prosenttia. Myönteisimmin robottien käyttöönottoon suhtautuivat akateemisesti koulutetut ja toimihenkilöt, kun taas työntekijöiden piirissä oli enemmän vastustusta. – Suomen teollisuus ei ole suuntautunut massatuotantoon vaan keskittynyt pikemminkin korkean jalostusasteen yksittäistuotteisiin. Niinpä suoma laisessa tuotantomallissa ei roboteilla aina saada aikaan hyötyjä. Sen sijaan massatuotannossa roboteilla haetaan tarkkuutta ja toistettavuutta sekä kapasiteettihyötyjä. Lanz kertoo yrityksille suunnatusta kyselystä, jossa tiedusteltiin niitä tehtäviä, joihin robotteja eniten kaivataan. Tällöin kärkeen nousi konepalvelu (esimerkiksi sorvin ”syöttäminen”), sitten jäysteenpoisto, hitsaus, kokoonpano ja maalaus. Robotteja ohjaavilta työntekijöiltään yritykset kaipaavat eniten turvallisuuden hallintaa. – Robotit eivät väistä, Lanz tiivistää. Seuraavaksi eniten yritykset arvostavat kykyä tehdä pieniä muutoksia robottien ohjelmiin, taitoa resetoida eli poistaa vikatiloja, sekä ohjelmien testaamisen osaamista. ÄLYKÄS ROBOTTI? Robotit toimivat nykyään teollisuudessa esimerkiksi autotehtaan pistehitsauksessa tai erilaisissa ladontatehtävissä, kuten jogurttipurkkien asettamisessa päällekkäin. – Viime aikoina on haluttu saada robotit ja ihmiset keskustelemaan keskenään. Tietokoneella se näyttää helpolta, mutta reaalimaailmassa se on paljon vaikeampaa. – Nyt mietitään, miten robottijärjestelmille kehitetään joustavampia ratkaisuja. ”Käsivarret” pyritään varustamaan sensoreilla ja niihin tavoitellaan älyä, jotta kappaleenkäsittelyyn saadaan hieman joustavuutta. Vaikka en minä vielä ole älykästä robottia tavannut... Lanzin mielestä robottien ohjelmoimisessa on ongelmansa. Kun ihminen näkee yhdellä silmäyksellä, mikä tuotantoympäristössä on muuttunut, täytyy koneelle syöttää ”aivan tolkuton määrä” kuvia ja toivoa, että tekoäly tulisi avuksi. Suunnittelijoiden toiveissa on saada robotti tunnistamaan paremmin kappaleet 3 D -mallien pohjalta. Konenäön avulla voidaan löytää oikea kappale, jolloin robotti voisi sen poimia ja laittaa luotettavasti ennalta määritettyyn paikkaan. Tällöin avainasemaan nousee hahmontunnistaminen. – Tällaisten laitteiden käyttäjien on oltava moniosaajia. Heidän on asentamisen ja koneistamisen lisäksi pystyttävä ottamaan uusi resurssi, robotti, haltuunsa ja tekemään siihen pienehköjä ohjelmointeja. Suomen etuna Lanz pitää sitä, että meillä yleinen koulutus ja osaaminen ovat yleensä korkealla tasolla niin työntekijöillä kuin toimihenkilöilläkin. – Kun palkkaa suomalaisen työntekijän, saa käsien lisäksi myös pään, koska he ovat rautaisia osaajia. Kaikkialla maailmassa tämä ei ole itsestään selvää. l ”Robotit eivät väistä.” MINNA LANZ väitteli tekniikan tohtoriksi vuonna 2010. Työskentelee Tampereen yliopiston Hervannan kampuksella kone tekniikan professorina. Johtaa eurooppalaisia robotisaatioprojekteja, joissa muun muassa etsitään ratkaisuja pk-yritysten tarpeisiin. ”Kun palkkaa suomalaisen työntekijän, saa käsien lisäksi myös pään.” Tekijä_2019_12_sisus.indd 19 4.12.2019 10.05
20 Tekijä 12/2019 20 Tekijä 12/2019 Tekijä_2019_12_sisus.indd 20 4.12.2019 10.05