WWW. TEKIJÄLEHTI.FI NRO 10/2018 NYT RIITTI ”Muuta keinoa ei jäänyt” Iskun ammattiosaston hallituksen jäsen Nina Päivärinta, Lahti 2 Valitaan luottamusmies 18 Yhteisösakoissa lepsu linja 28 Lappsetilla tehdään unelmia 48 Nu räcker det! 54 Keilailussa haastaa itsensä 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten TEKI1810_kannet.indd 1 9.10.2018 8:43:28
LÄHDE SYYSKOKOUKSEEN! l Teollisuusliiton ammattiosastojen syyskokoukset lähestyvät. Ammattiosastojen sääntöjen mukaan syyskokous on pidettävä loka–marraskuussa, ja kokouskutsut on lähetettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. l Syyskokoukset ovat avoimia kaikille ammattiosaston jäsenille. Kokouksessa jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa oman ammattiosastonsa toimintaan esimerkiksi valitsemalla ammattiosaston hallitus seuraavalle vuodelle (tai kaksivuotiskaudelle, jos ammattiosasto on niin päättänyt). Kokouksessa hyväksytään myös toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle vuodelle. l Syyskokouksen järjestelyissä on hyvä ottaa huomioon, että kokouksen henkilövalinnoista on pidettävä erillinen ehdokasasettelukokous, jos ammattiosaston kevätkokous on niin päättänyt. VALITAAN LUOTTAMUSMIES! l Teollisuuden työpaikoilla valitaan luottamusmiehet marras–joulukuussa. Pääluottamusmiehen lisäksi valitaan varapääluottamusmies sekä luottamusmiehet. Luottamusmiesten toimikausi on kaksi vuotta kerrallaan. l Luottamusmiehet edustavat työpaikoilla ammattiosastoa. Luottamusmies saa käyttää työaikaansa työntekijöiden asioiden hoitamiseen. Yli 400 työntekijän yrityksissä on kokopäivätoiminen pääluottamusmies. l Ammattiosastot voivat tilata luottamusmiesvaalien järjestämiseen tarvittavaa materiaalia liiton verkkosivuilta: www.teollisuusliitto.fi/materiaalitilaukset LIITTO TIEDOTTAA SYYSKOKOUKSET 1.10.–30.11. LUOTTAMUSMIESVAALIT 1.11.–31.12. Katso ammattiosastosi syyskokous: www.teollisuusliitto.fi/ ammattiosastojen-toiminta TEKI1810_kannet.indd 2 9.10.2018 8:44:47
10/2018 Tekijä 3 SISÄLTÖ 18 YHTEISÖSAKOISSA LEPSU LINJA Yritys voidaan tuomita työturvallisuus rikoksesta jopa 850 000 euron sakkoihin. Tyypillinen yhteisö sakko on kuitenkin vain 5 000 euroa. 28 ”ME TEEMME UNELMIA” Leikkivälineitä Rovaniemellä valmistava Lappset kasvaa kovaa vauhtia. Yrityksen tarkoitus on palkata parissa vuodessa sata ihmistä lisää. ”Ennen oli muutama perusväri, nyt kuunnellaan asiakasta”, sanoo ruiskumaalari Vesa Vanhatalo. 6 YHDENVERTAISUUDEN PUOLESTA KANSI Lähes 22 000 työntekijää 150 työpaikalta oli lakossa keskiviikkona 3. lokakuuta. Lakko oli mielenilmaus irtisanomissuojan puolesta. 48 FÖR JÄMLIKHET PÄRMEN Nästan 22 000 arbets tagare på 150 arbetsplatser strejkade onsdagen den 3 oktober. Strejken var en åsiktsyttring för uppsägningsskyddet. LAKOSSA 3.10. KANNEN KUVA: LAURI ROTKO TEKI1810_3-58.indd 3 11.10.2018 7:04:14
4 Tekijä 10/2018 ? Hevosala elää työntekijöiden rakkaudesta lajiin, mutta omistautumista käytetään myös räikeästi väärin. ”Tämä on todella vaikea ala”, sanoo hevosalan ammattiosaston puheenjohtaja Laura Reponen. ? Venator ilmoitti syys kuussa yllättäen, että Porin pigmentti tehdas suljetaan ja 450 ihmistä menettää työpaikkansa. Pääluottamus mies Ari Dahlberg kävi uutisen jälkeen neuvottelemassa tilanteesta Teollisuusliitossa Helsingissä. ? HARRASTAJA Mira Tuovinen aloitti keilaamisen kuusi vuotta sitten. Omat mittatilauksena teetetyt pallot maksavat, mutta ovat hintansa arvoiset, Tuovinen sanoo. AJASSA 5 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 14 NÄKIJÄ Dosentti Jaana Paanetoja 17 VIERAILIJA Freelancetoimittaja Juhani Aro 22 Hevosalalla omistautumista käytetään väärin 26 KEKSINTÖ Voiteluöljyn etäseurannalla vähemmän konerikkoja? TYÖSSÄ 36 Venatorin tehtaan lopetus järkyttää Porissa 38 TYÖYMPÄRISTÖ Yhteishanke korostaa työhyvinvointia tuottavuuden tekijänä 51 Gör inte som alltid förr LIITOSSA 40 Murikan rehtori Vesa Holappa kehittää maltilla 45 OIVALTAJA Murikan opettaja Juha Vasara 46 MAAILMA Meksikossa liittojohtaja maanpaosta senaattiin 47 Lyhyet 53 Työttömyyskassa VAPAALLA 54 HARRASTAJA Keilaaja Mira Tuovinen 58 Pulmat 59 Sarjakuva Seuraava numero ilmestyy 14.11. Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. TOIMITUS PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johan Lund 040 540 9801 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Sirpa Närhisalo sirpa.narhisalo@ teollisuusliitto.fi 020 7741 183 TILAUSHINTA (12 NROA) kotimaahan 25 euroa, ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107 00531 Helsinki teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print Painos 220 000 ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi mikamainos.fi, 050 528 7782 OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. TEKI1810_3-58.indd 4 10.10.2018 14:33:38
10/2018 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 17.10.2018 Yhdenvertaisuuden puolesta PETTERI RAITO Päätoimittaja L ähes 22 000 työntekijää 150 työpaikalta vastusti maan hallituksen lakiesitystä irtisanomissuojan heikentämisestä osallistumalla Teollisuusliiton organisoimaan vuorokauden pituiseen lailliseen lakkoon 3. lokakuuta. Viesti maan hallitukselle oli selvä. Irtisanomissuojaa ei saa heikentää, eikä pienten työpaikkojen työntekijöitä voi asettaa heikompaan asemaan suurempien työpaikkojen työntekijöihin nähden. Yhdenvertaisuus on arvo, jonka suhteen valmiutta kompromissien tekemiseen ei ole. Teollisuusliiton toteuttamien työtaistelutoimenpiteiden eli lakon ja edelleen jatkuvan ylityökiellon taustalla ovat myös maan hallituksen jo aikaisemmin työntekijöiden ja työttömien asemaan yksipuolisesti kohdistamat heikennykset. Ne on toteutettu, vaikka vuonna 2016 tehdyn kilpailukykysopimuksen (kiky) hyväksymisen yhtenä tärkeänä perusteluna työn tekijöiden puolella olivat maan hallituksen antamat lupaukset, joiden mukaan työntekijöiden asemaa ei hallituskauden aikana enää heikennetä eikä työttömyysturvaan kajota. Lisäksi työmarkkinoihin liittyvät asiat luvattiin valmistella kolmikantaisesti. Edellä kuvatun perusteella syntyneen petetyksi tulemisen kokemuksen seurauksena työntekijöiden keskuudessa on kirkastunut, laajentunut ja vahvistunut näkemys siitä, että maan hallituksen ajama kielteinen työmarkkinakehitys on pysäytettävä nyt. Hallituksen harjoittama taktiikka, jossa se ensin ilmoittaa kovista toimenpiteistä, joista se sitten vastalauseiden takia osin luopuu kuitenkin haluamansa tavoitteen saavuttaen, ei enää pure. Kuvio on jo nähty. Esimerkiksi silloin, kun työntekijät taipuivat kiky-sopimukseen sitä rankempien pakkolakien torjumiseksi. Pakottamisesta ja lupailuista koostuvaan pyöritykseen ei enää suostuta. Lakossa olleilta työpaikoilta kiirineet tunnelmat viestivät valmiudesta uusiin työtaistelutoimenpiteisiin, mikäli maan hallitus ei vedä esitystä irtisanomislaista takaisin. Juuri tällä haavaa lakiesityksen takaisinvetäminen näyttää muodostuneen myös jonkinasteiseksi edellytykseksi sille, että luottamusta rakentaviin keskusteluihin voitaisiin laajemmin ryhtyä. Toisaalta on hyvä pitää mielessä, että työtaistelutoimenpiteet eivät ole itsetarkoitus. Niiden käyttäminen ja niillä uhkaaminen ovat viimeinen keino asioiden edistämiseksi, mikäli keskusteluilla ja neuvotteluilla ei saavuteta tuloksia. Nyt järjestöllisten toimenpiteiden käyttämiseen on jouduttu siksi, että maan hallitus ei ole ollut kiinnostunut työntekijöitä edustavien tahojen näkemyksistä, saati osoittanut halua asioiden yhteiselle valmistelulle, vuoropuhelulle tai neuvotteluille. Teollisuusliiton hallitus on 5.10. pitämässään kokouksessa päättänyt koventuvista järjestöllisistä toimenpiteistä irtisanomissuojan puolustamiseksi. Toimenpiteiden yksityiskohdat ja toteuttamisen aikataulu ilmoitetaan myöhemmin. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi BLOGI www.tekijälehti.fi/blogi Teollisuusliiton koulutuspäällikkö Hannu Siltala: Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. TOIMITUS PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johan Lund 040 540 9801 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Sirpa Närhisalo sirpa.narhisalo@ teollisuusliitto.fi 020 7741 183 TILAUSHINTA (12 NROA) kotimaahan 25 euroa, ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107 00531 Helsinki teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print Painos 220 000 ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi mikamainos.fi, 050 528 7782 OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. ”Ammatillisen koulutuksen uusi nuorisoja aikuiskoulutuksen yhdistävä lainsäädäntö tuli voimaan tämän vuoden alusta. (…) Koulutusuudistus on iso haaste myös luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille. Tärkeää onkin, että koulutussopimusoppilaista huolehditaan. Työpaikoilla ei saa syntyä tilanteita, joissa koulutussopimusoppilaita hyväksikäytetään toisarvoisissa tehtävissä ilmaisena työvoimana.” TEKI1810_3-58.indd 5 10.10.2018 14:33:42
6 Tekijä 10/2018 LAKOSSA 3.10. KU VA LA U RI RO TK O Isku Interior Lahti klo 6.50 TEKI1810_3-58.indd 6 10.10.2018 15:52:02
? ”Muuta keinoa ei jäänyt” 10/2018 Tekijä 7 AJASSA Varoitus maan hallitukselle. Tuen osoitus irtisanomissuojan puolesta. Lähes 22 000 teollisuusliittolaista työntekijää 150 työpaikalta oli lakossa keskiviikkona 3. lokakuuta. Työtaistelun jatkamiseenkin ollaan valmiita. ”Muuta keinoa ei jäänyt” TEKSTI SUVI SAJANIEMI, ASKO-MATTI KOSKELAINEN JA PETTERI RAITO TEKI1810_3-58.indd 7 10.10.2018 15:52:08
8 Tekijä 10/2018 LAKOSSA 3.10. ”Olen ylpeä meidän porukoista” LA U RI RO TK O että työntekijät ovat ymmärtäneet hyvin lakkoon menon syyt. Päivärinta itse alleviivaa sitä, miten kylmää kyyti on ollut jo pitkään. – Vähävaraisia ja köyhiä on kohdeltu todella julmasti koko hallituskauden ajan. Työttömiä on kyykytetty. Vaikka täällä olevilla onkin nyt töitä, he ymmärtävät, että työttömyysturvan leikkaukset voivat joskus iskeä myös omalle kohdalle. ”MISSÄÄN NIMESSÄ EMME SAA NYT ANTAA PERIKSI” Nina Päivärinta puolestaan kertoo viimeksi eilen jutelleensa hänelle entuudestaan vain hyvän päivän tutuksi jääneen tehtaalaisen kanssa lakon syistä. – Kerroin miten asiat ovat, ja totesin, että meille (ammattiliitoille) ei jäänyt enää muuta keinoa. Hän oli hyvin ymmärtäväinen ja kannusti vielä, että missään nimessä emme saa nyt antaa periksi. Päivärinnalla on erittäin hyvässä muistissa Sipilän hallituksen työntekijävastaisten toimien jatkumo, mikä lakkovahdin mielestä oikeuttaa täysin tämän päivän toimet, ja vielä muutakin. – Pakkohan meidän on kiristää ruuvia, kun hallitus aloitti ensiksi vuonna 2015 pakkolaeilla. Sitten tuli se ruton ja koleran väliltä oleva kikysopimus. Sitten hallitus rikkoi kiky-sopimusta vastaan, kun tuli aktiivimalli ykkönen. Kikyssähän sovittiin, että enää ei tule heikennyksiä työttömyysturvaan, mutta niitä on tullut. Ansiosidonnaisesta päivärahasta leikattiin 100 päivää, ja aktiivimalli ykkönen on sekin leikannut työttömyysturvaa. – On selvää, että jossain vaiheessa se viimeinen niitti tulee, ja se on nyt. Työministerin eiliset puheet eivät muuta yhtään mitään, sillä itse asia, epätasaarvoisuus ei muutu. Minusta on tavattoman hyvä, että SAK:lta tuli yhtenäinen kanta. Mikään muu ei käy kuin lakiesityksen vetäminen pois! ”Hienosti on lakko purrut”, sanoo tyytyväisenä pääluottamusmies Seppo Päivärinta. Hän on seissyt vuoronvaihdon aamuvarhaiset tunnit lakkovahtina Iskun tehtaan portilla Lahdessa. 350 tuotannon työntekijää ovat pysyneet poissa. Aamu on vilakka Isku Interiorin tehtaan portilla. Muutama edellisen vuorokauden puolella alkaneen yövuoron tehnyttä työntekijää on jo lähtenyt. Iskun alueella on usempi muu yritys, joiden työt eivät ole lakossa. Nyt kysytään jokaiselta tulijalta, minne on matka. Lakkovahtia pitävät pääluottamusmiehen ohella Iskun ammattiosaston hallituksen puheenjohtaja Eero Nieminen ja hallituksen jäsen Nina Päivärinta. – Lankapajalle? Ok, hyvää työpäivää! Nina Päivärinta huikkaa iloisesti auton kuljettajalle, joka on pysäyttänyt autonsa lakkovahtien rintaman nähtyään. Oikeilla asioilla ollaan. Pääluottamusmies Seppo Päivärinta kertoo, että vakinaista tuotannon väkeä huonekalutehtaalla on täsmällisesti laskettuna 296 henkeä ja vuokraväkeä kuutisenkymmentä. Hän toteaa, Katso video lakkopäivän tunnelmista Lahden Iskulla: www.tekijälehti.fi Isku Interiorilla Teollisuusliiton jäsenten lakko piti sata prosenttisesti, iloitsivat Nina Päivärinta ja Eero Nieminen. ? Ylitöiden enimmäis määrän tiukentaminen toisi lisää työpaikkoja Suomeen, Seppo Päivärinta painottaa. Isku Interior Lahti klo 7.20 VIDEO TEKI1810_3-58.indd 8 10.10.2018 14:34:05
10/2018 Tekijä 9 AJASSA ? PÄÄLUOTTAMUSMIES MARKO KEMPPAINEN: ”MEILLÄ ON TYHJÄ TEHDASSALI” l Marko Kemppainen kertoo, että työntekijät ovat ymmärtäneet lakon perustelut. – Kikystä on lähdetty, on aktiivimalli ykköstä ja kakkosta, ja hallituksen lupauksia, ettei se puutu työntekijöiden asemaan. Lupaukseen luottaen kikyyn lähdettiin hampaita kiristellen, mutta hallitus on syönyt sanansa. Nyt on katkaistava tämä peli. Lakkopäivä sujui rauhallisesti. – Yhteydenottoja ei ole tullut. Liitosta saatu selkeä ohjeistus jätti kyselyt minimiin. Lakkoavustus on koettu tärkeäksi. Kemppainen on kummeksunut yrittäjien ajatuksia, että työn tekijöistä täytyy päästä eroon. – Tuntuu kummalliselta, että ongelmien kohdatessa ensimmäisenä ajatuksena on antaa työntekijälle kenkää. Mihin on jäänyt ajatus ihmisten auttamisesta ja yhteistoiminnasta työpaikalla? Ei ole yrittäjä tehtäviensä tasalla, jos ei kuuden kuukauden koeajalla huomaa, onko henkilöstä hänelle työntekijäksi. ”NÄIN PALJON EI KETÄÄN SAA ALISTAA” Eero Nieminen kertoo, että hän on saanut – nimenomaan saanut, ei joutunut – keskustelemaan lakosta päivittäin. – Työntekijöiden keskustelutyyli on ollut hyvä ja kannustava. Minulle on sanottu sen olevan hienoa, että liitto on työntekijöiden puolella konkreettisesti. Hyvä, että toimitaan. Nieminen kuittaa yrittäjäpuolelta tulleet väitteet ”ulkoparlamentaarisesta toiminnasta” asiattomiksi. – Näin paljon ei työntekijöitä, tai ylipäänsä keitään ihmisiä, saa alistaa. Hallituksen sanelupolitiikka sotii demokratiaa vastaan. Kun hallitus itse sortaa työntekijöitä eikä suostu keskustelemaan tai neuvottelemaan, pakkohan meidän on silloin toimia. Iskun lakkovahdit uskovat, että aivan toisenlaiset toimet kuin huterin perustein annettavat potkut ja karenssirangaistukset loisivat töitä Suomeen. – Ylitöitä pitäisi rajoittaa. Ylityökielto on paljastanut, että isoillakaan tehtailla vuorot eivät pyöri, ne ovat pulassa. Olen ihmetellyt, kuinka ylityökielto voi vaikuttaa näin vahvasti, Nina Päivärinta huomauttaa. – Jos ylitöiden enimmäisrajaa tiukennettaisiin, tulisi Suomeen todella paljon työpaikkoja. Tällä olisi iso vaikutus, Seppo Päivärinta komppaa. YTK:laisille Nina Päivärinta haluaa muistuttaa, että eipä ole Yleinen Työttömyyskassa täällä portilla työnteki jöiden oikeuksia puolustamassa. Sehän on vain kassa, ei liitto. Eipä ole kuulunut YTK:lta lausuntoja siitä, miten väärin irtisanomissuojan heikentäminen on. Eikä lakkoavustus kuulu YTK:laisille. – He ovat valintansa tehneet, Riku Aalto sanoi. Minusta se oli liiton puheenjohtajalta ihan hyvin sanottu. SUVI SAJANIEMI IRTISANOMISSUOJAN PUOLESTA Teollisuusliiton hallitus päätti 24.8. mittavista, vaiheittain etenevistä toimista irtisanomissuojan yhdenvertaisuuden puolesta. Ensimmäinen vaihe eli ylityökielto astui voimaan 17.9. ja jatkuu toistaiseksi. Toinen vaihe eli lakkopäivä 3.10. pysäytti työt noin 150 liiton toimialojen työpaikalla, joista oli lakossa lähes 22 000 työntekijää. Teollisuusliiton hallitus päätti 5.10., että liitto koventaa järjestöllisiä toimia. Jatkotoimien yksityiskohdat ja niiden toteutusaikataulu ilmoitetaan myöhemmin. Liitto harkitsee painostustoimista luopumista, jos hallitus luopuu esityksestään uudeksi irtisanomis laiksi ja sitoutuu siihen, ettei se tuo enää uusia työelämää kurjistavia esityksiä eduskunnalle. PÄÄLUOTTAMUSMIES ATTE KILPINEN: ”TÄSSÄ ON KYSE SOLIDAARISUUDESTA” l Atte Kilpisen mukaan työntekijät ymmärtävät, miksi koneet eivät lakkopäivänä pyöri 400 hengen firmassa. Myös Ammattiliitto Pro on täysillä mukana. Lakkovahdit tekivät aamuvuoronsa kello viidestä kahdeksaan. Muutamalle rikkurille jouduttiin tehtaalle menosta huomauttamaan. Tehtaan johtaja oli toki harmitellut, kuinka paljon lakko tehtaalle maksaa. Kilpinen oli muistuttanut, että lakko olisi ollut estettävissä, jos työnantajaliiton kautta menisi sen suuntainen viesti hallitukselle. – Yritykset ovat saaneet hyötyä Sipilän hallituksen toimista. Eivät työnantajat ole sijaiskärsijöitä. Ne ovat hyötyneet ja tulevat hyötymään. Entä jos päivän lakko ei saa hallitusta näkemään järjen valoa? – Jatkotoimia pitää ryhtyä suunnittelemaan. Tästä ei periksi anneta. PA U LA M YÖ H Ä N EN JO H A N N A KO KK O LA Mölnlycke Healthcare Mikkeli klo 7.55 Excel Composites Joensuu klo 14.30 TEKI1810_3-58.indd 9 10.10.2018 14:34:06
10 Tekijä 10/2018 PÄÄLUOTTAMUSMIES TONI KERÄNEN: ”NYT ON AIHETTA LAKKOON” l Toni Keränen kertoo, että terästehtaalla oli lakkopäivänä hiljaista. Lakossa oli 1 500 henkilöä, joista 350 oli prolaisia. – Ollaan yksissä tuumin irtisanomislain heikentämistä vastaan. Laki suo meille tällaisen yhteiskuntavaikuttamisen keinon, ja kun siihen on aihetta, sitä on syytä käyttää. Julkisuudessa on keskusteltu, onko oikein, että työnantajat joutuvat kärsimään hallituksen ja ay-liikkeen välisestä kiistasta. Keränen kuitenkin näkee, että työnantajalla on omia kanaviaan mahdollisuus vaikuttaa hallitukseen. – Meillä valtion omistama Solidium on yksi iso omistaja, joten sitä kautta on suorakin yhteys, Keränen näkee. Keränen lähettää terveisiä pääministeri Juha Sipilälle. – Pitäisi ottaa lakki kouraan, myöntää virhearviointi ja perääntyä. Toivon, että liittojen yhteiset terveiset ovat niin painavia, että se menee perille. PÄÄLUOTTAMUSMIES KIMMO NATUNEN: ”IHMISET TARVITSEVAT TYÖSUHDETURVAA” l Kimmo Natunen kertoo, että lakkopäivä sujui mallikkaasti vaneritehtaalla. Natusen mukaan työntekijöiltä on tullut myönteistä palautetta siitä, kuinka työntekijöiden oikeuksia puolustetaan. – Työelämän lainsäädännön on tarkoitus suojata työntekijää. Siksi sen heikentäminen ei ole hyväksyttävää. Irtisanomissuojaa heikentävä lakiesitys olisi ajamassa erikokoiset työpaikat eriarvoiseen asemaan. Natunen muistuttaa, että kun kiky-sopimus tehtiin, työntekijäpuolelle luvattiin, ettei työelämälainsäädäntöön tehdä tällä hallituskaudella enää huononnuksia. Hänen mielestään liittojen järjestöllisiä toimia täytyy jatkaa, kunnes lakiesitys on kaatunut. Työllistämisen edistämiseen on etsittävä ratkaisuja kolmi kantaisen valmistelun kautta, hän näkee. – Ihmiset tarvitsevat työsuhdeturvaa. Irtisanomisen pelko ei saa olla koko ajan läsnä. VARAPÄÄLUOTTAMUSMIES KALLE FORSMAN: ”NYT EI PIDÄ ANTAA PERIKSI” l Kalle Forsman näkee, että jos nyt annetaan periksi, voi tulevaisuudessa tulla kipeämpiäkin asioita, esimerkiksi yleissitovuuteen puuttumista. Hallituksen muutokset irtisanomissuojaan eivät kelpaa. – Eihän lakiehdotuksen eriarvoinen kohtelu muutu, vaikka firman kokoa muuteltaisiin. – Jos irtisanomiseen on syytä, Suomessa pystyy irtisanomaan lakien ja asetusten mukaan. Yrittäjän ei pidä ihmetellä, jos joutuu vaikeuksiin irtisanoessa laittomasti esimerkiksi sairauslomalla olevan. Irtisanomissuojan hapertaminen ei tuo uusia työpaikkoja. Forsman painottaa, että työväenpuolueet ovat esittäneet monta hyvää ehdotusta työllisyyden parantamiseen. – Ymmärrän kyllä, että pienyrittäjälle ensimmäisen tai toisen työntekijän palkkaaminen on iso kynnys. Mutta miksei työllistämistä voisi sitten tässä tilanteessa tukea? PÄÄLUOTTAMUSMIES NIINA MALM: ”MEILLÄ ON VALVEUTUNEITA IHMISIÄ” l Niina Malm kertoo, että työntekijät ovat hyvin ymmärtäneet, miksi lakossa ollaan. Tehtaalla työskentelee noin 470 Teollisuusliittoon järjestäytynyttä työntekijää. Tehdas tyhjeni ja seisahtui aamukuudeksi. Lakkopäivän juoksutus sujui jouhevasti. – Porukka on ollut ryhdikästä ja täsmällistä. Esimerkiksi lakkovahdit olivat paikalla juuri kuten on sovittu. Malmin mukaan yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat kulmakivet, joista täytyy pitää kiinni. – Kaikille pitää olla samat säännöt. Toiveissani on, että yhdenvertainen työlainsäädäntö olisi koko Euroopan laajuinen malli. En voi käsittää sitä, että maan hallitus on kovalla kädellä ruvennut yksipuolisesti ronkkimaan hyvällä tolalla olevia asioita. Tällainen meno ei voi jatkua. JY RK I LU U KK O N EN A RI N A KA RI JA RN O VU O RI N EN M A RK KU TI SS A RI N EN UPM Plywood Savonlinna klo 6.20 Nokian Renkaat Nokia klo 5.50 Outokumpu Stainless Tornio klo 6.50 Ovako Imatra klo 11.40 TEKI1810_3-58.indd 10 11.10.2018 7:42:55
10/2018 Tekijä 11 YLITYÖKIELTO 17.9. ALKAEN Ylityökielto paljasti alimiehityksen Teollisuusliitto pysäytti ylityöt liiton työpaikoilla maanantaina 17.9. vastatoimena maan hallituksen irtisanomislakiesitykselle. Tekijän haastattelemat pääluottamusmiehet kertoivat jo ensimmäisellä viikolla, miten ylityökielto näkyi heti työpaikkojen toiminnassa. TEKSTI JARI ISOKORPI, ASKO-MATTI KOSKELAINEN JA SUVI SAJANIEMI YLITYÖKIELTO PALJASTI JATKUVAN ALIMIEHITYKSEN NESTE Porvoon jalostamon pääluottamusmies Sami Ryynänen kertoi, että ylityökielto vaikutti nopeasti ja laajasti Kilpilahden öljynjalostamolla. – Esimerkiksi vajaamiehitystä vuoroissa ja viiveitä logistiikassa laivoihin. Yhdellä tuotantolinjalla on iso huoltoseisakki tulossa, ja jos ylityökielto pitkittyy, se vaikuttaa siihen seisakkiin rajusti, Ryynänen kuvaili. Ryynäsen mukaan ylityökielto on nostanut selkeästi esiin ongelman, että työpaikalla on tavallisestikin resurssipula, eli tuotanto on koko ajan pyörinyt ylitöiden varassa. – Vuorot on resursoitu ihan liian tiukalle, ne eivät kestä edes sairaspoissaoloja. Ryynänen haluaa muistuttaa, että tämä riita ei kuitenkaan ole työntekijöiden ja työnantajan välillä, vaan maan hallitusta vastaan. – Sellaista viestiä on tullut kentältä, ettei pidä tehdä mitään kompromissiratkaisua. Joko se lakiesitys poistuu, tai sitten katsotaan tämä homma viimeiseen asti. TYÖNANTAJA YRITTÄÄ RIKKOA RINTAMAA VALMET AUTOMOTIVE Uudenkaupungin autotehtaan pää luottamus mies Mauri Partanen kertoo, että ylityökielto vaikutti nopeasti Suomen suurimmalla tehtaalla, jossa työskentelee noin 3 500 työntekijää. – Ylityökielto on vähentänyt tuotantoa, eli henkilöstömitoitus on ollut niukka. Varsinaista, totaalista pysähtymää ei ole tapahtunut, mutta suunnitelmien mukaista automäärää ei ole valmistettu. Työnantaja on yrittänyt rikkoa työntekijöiden yhteisrintamaa. Kun tavallisesti autotehtaan työviikko on maanantaista lauantaihin ja sunnuntaisin ei ole tehty tuotantoa, työnantaja on jatkanut tuotantoa sunnuntaillekin ja tarjonnut mahdollisuutta tehdä ylitöitä sunnuntailisillä. Partanen haluaisi, että kaikki työntekijät näkisivät tilanteen suuremman kuvion. – Sipilän hallitus haluaa tällä kajota työsopimuslakiin. Se on ihan satavarma, että vaikka se alkaisi näin pienemmillä työpaikoilla, niin ei kauaa kestä, kun EU-tuomioistuin muuttaa sen yhdenvertaisuuslain mukaisesti koskemaan kaikkia. Ja sen jälkeen ei ole pysyväisluontoisia työsuhteita kenelläkään. TEHTAILLA YLITYÖKIELTO PUREE METSÄ WOOD Pääluottamusmies Osmo Kääriäisen mukaan ylityökielto alkoi vaikuttaa jopa yllättävän selvästi puutuotteita valmistavan Metsä Wood Suolahden toimintaan. – Kuluvalla kaudella meillä on jouduttu turvautumaan ylitöihin nykyisen markkinatilanteen takia. Työaika muotomme eivät vastaa kysynnän vaatimuksia, vaan tuotantoa on jouduttu paikkaamaan ylitöillä. Kääriäinen pitää hienona, että ylityökiellossa ovat kaikki liitot takana. – Tämä ei ole yhden yksittäisen tai kahden liiton juttu, vaan se on kaikkien yhteinen asia. YLITYÖKIELTO ALKOI TUNTUA HETI NOKIAN RENKAAT Pääluottamusmies Petri Sorvalin mukaan ylityökielto vaikutti yllättävän paljon jo kahdessa, kolmessa päivässä. – Meillä on työnantajan politiikka ollut jo pitkän aikaa sellainen, että poissaolot korvataan ylitöillä, ja nyt kun ylitöitä ei tehdä, niin se näkyy välittömästi. Tuotanto jää jälkeen. On jonkinmoista pelkoa siitä, saadaanko renkaita liikkeisiin kohta alkavaan sesonkiin mennessä. Sorvalin mukaan emoyhtiön reagointi tilanteeseen on ollut yllättävän rauhallinen. – Näkemykseni mukaan työnantaja on ymmärtänyt, että tässä asiat riitelevät. Nokian Renkaat ei ole varsinainen kohde näille toimenpiteille, vaan toimenpiteet kohdistuvat Suomen hallituksen kaavailuihin. OSUI PAHAAN AIKAAN NOVART Puusepänteollisuuden työpaikalla Lahden Novartilla ylityökielto on pääluottamusmies Auvo Mäkelän mukaan pitänyt, mutta paineet ovat kovat. – Meidän talolle tämä osui kokonaisuutena niin pahaan aikaan kuin vain voi olla. Runsaista sairaspoissaoloista johtuen tuotanto on jäljessä, Mäkelä sanoi. Mäkelän mukaan ylityöt eivät ole koskaan ratkaisu. Tilannetta mutkistaa se, että ylityökielto koskettaa työnantajan lisäksi kipeästi myös työntekijöihin. – Tuotantopalkkiomme putoavat huomattavasti, koska toimitustäydellisyys laskee. Ihmiset olisivat halunneet tehdä ylitöitä, jotta saataisiin jälkijättämä kiinni. Kuormituksemme on suunniteltu kolme viikkoa eteenpäin sellaiseksi, että tilanne olisi pitänyt saada ajantasaiseksi pienillä ylitöillä. Lisää luottamusmiesten kertomaa sekä artikkeli ylitöiden määrästä: www.tekijälehti.fi/ uutiset MITEN PALJON YLITÖITÄ TEHDÄÄN? Suomen virallisen tilaston mukaan 14 prosenttia teollisuuden työntekijöistä tekee ylitöitä. Jos ne teetettäisiin tavallisen työajan puitteissa, Suomeen syntyisi laskennallisesti tuhansia uusia työpaikkoja. – Laskennallisesti ylityötuntien määrä vastaa vähintään 6 000 henkilötyövuotta. Kun lukuun lisätään arvio tilastoimattomasta ylityöstä, henkilötyövuosia tulee reippaasti lisää, Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö AnuHanna Anttila toteaa. Teollisuuden ylityötuntimäärät ovat Anttilan mukaan tätä nykyä ”kestämättömällä” pohjalla. Kasvaneet tilausmäärät ja noususuhdanne lisäävät työmäärää. Silti hyvänäkin aikana työtehtäviä tehdään ylitöinä ja vuokratöinä, eikä palkata lisää väkeä. Vuokratyöntekijät eivät uskalla kieltäytyä töistä, sillä seuraavaa kutsua ei ehkä tulisi. Ihmiset uupuvat, eikä näillä keinoin Suomessa pidennetä työuria, vaikka tuo tavoite niissä kauniissa juhlapuheissa kertautuukin. – Yrityksiä pyöritetään liian pienellä väkimäärällä. Talouskurin retoriikka pelottelee yrittäjiä palkkaamasta työntekijöitä vedoten siihen, että eihän taloudella mene hyvin. Todellisuudessa Suomen taloudella on mennyt vuodesta 2016 lähtien oikein mukavasti. ? Ovako Imatra klo 11.40 TEKI1810_3-58.indd 11 10.10.2018 14:34:10
14 Tekijä 10/2018 NÄKIJÄ Lojaliteettivelvoite työntekijän turvana oikeudessa Työnantajan lojaliteettieli uskollisuusperiaate on työsuhteessa vaikuttava sopimusoikeuden yleinen periaate. Se on työja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetojan mukaan noussut parin viime vuoden aikana vahvasti työoikeudelliseen keskusteluun. Sitä tullaan aiempaa enemmän käyttämään oikeuteen asti edenneissä riitajutuissa vahvistamaan työntekijäpuolen vaateita. TEKSTI MARKKU TASALA KUVAT PEKKA ELOMAA L ojaliteettivelvoitteeseen viitataan muun muassa työsopimuslain esitöissä. Se velvoittaa työnantajan ottamaan huomioon työntekijän edut silloinkin, kun työnteko estyy työntekijästä johtuvasta syystä. Työnantajan on selvitettävä työnteon jatkamista mahdollistavia vaihtoehtoja työnteon keskeyttämisen sijaan. Velvoitteen rikkominen voi johtaa seuraamuksiin. Korkein oikeus tuomitsi vuonna 2016 työnantajan ensimmäistä kertaa lojaliteettivelvoitteen rikkomisesta vahingonkorvauksiin. Tämä ennakkotapaus on kannustanut työntekijöiden edustajia käyttämään velvoitetta kannetta vahvistavana perusteena. – Kyse oli lentoasemalla työskennelleestä turvatarkastajasta, jonka epäiltiin syyllistyneen rikokseen. Ilmailulain mukaisesti häneltä poistettiin väliaikaisesti kulkuoikeus transit-alueelle, mikä esti hänen työntekonsa, työja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja kertoo. Työntekijälle ei ollut maksettu palkkaa työnteon keskeytyksen ajalta. Työnantaja ei ollut riittävästi selvittänyt, millaisiin työtehtäviin hänet olisi voitu keskeytyksen välttämiseksi sijoittaa, eikä ollut yksilöidysti tarjonnut hänelle muutakaan työtä. – Korkein oikeus velvoitti työnantajan maksamaan työntekijälle vahingonkorvausta laiminlyönnistä aiheutuneesta ansionmenetyksestä. ÄLÄ PARJAA TYÖNANTAAJASI Paanetoja muistuttaa työntekijän lojaliteettivelvoitteen, mistä on säädetty työsopimuslaissa, sitovan työntekijää tekemään työnsä huolellisesti työnantajan työnjohtovaltaan kuuluvia määräyksiä noudattaen. Työntekijän on myös vapaa-ajallaan pidättäydyttävä toimista, jotka horjuttavat hänen ja työnantajan välistä luottamusta. Velvoitteen rikkominen voi johtaa työsopimuksen purkamiseen esimerkiksi silloin, kun työntekijä esiintyy julkisuudessa työnantajan mainetta vahingoittavalla tavalla. Lojaliteettivelvollisuus siis rajoittaa työntekijän sananvapautta. Hän ei voi kirjoittaa yleisönosastoon tai mekastaa sosiaalisessa mediassa työnantajaansa parjaavalla tavalla. ”Työnantajakin voidaan tuomita velvoitteen rikkomisesta vahingonkorvauksiin.” TEKI1810_3-58.indd 14 10.10.2018 15:55:33
10/2018 Tekijä 15 AJASSA – Vaikka teksti olisi tarkoitetulle suljetulle piirille Facebookissa, niin sen tuleminen työnantajan tietoon voi aiheuttaa työntekijälle haitallisia seuraamuksia, Paanetoja varoittaa. – Jos työntekijä on sairauslomalla ja laittaa nettiin kuvan itsestään lekottelemassa aurinkorannalla, saattaa perustellusti herätä epäilys sairauslomaoikeuksien väärinkäytöstä ja lojaliteettivelvoitteen rikkomisesta. Mikäli työpaikalla on aitoja epäkohtia, ne tulee lähtökohtaisesti käsitellä työyhteisön sisällä. Seuraavaksi voi kääntyä työsuojeluviranomaisen puoleen. Vasta viime kädessä ongelman kanssa voi mennä julkisuuteen. Työnantajalle on annettava mahdollisuus korjata epäkohta. TEE RAJASI SELVÄKSI Jaana Paanetoja on oikeustieteen tohtori ja arvostettu asiantuntija työoikeus kysymyksissä. Opetusja kulttuuriministeriö asetti hänet huhtikuussa tutkimaan häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua elokuvaja teatterialalla. Hän luovutti selvityksensä ministeriölle syyskuussa. – Seksuaalinen häirintä on oikeastaan häirinnän muodoista helpoin havaita. Kun ajatellaan häirintää ja epäasiallista kohtelua, ilmiö ei olekaan niin selvärajainen. Rakennustyömaalla sallitaan ronskimpaa puhetta kuin jossain toimistossa. Kaikessa häirinnässä on kuitenkin kyse ihmisen subjektiivisesta kokemuksesta. Se auttaa myös piirtämään rajan. Yksilön kokiessa tulleensa loukatuksi ja hänen puuttuessaan siihen niin, että tapahtunut menee esimiehen tietoon, on työnantajan tartuttava ongelmaan. Jos työnantaja ei niin tee, menettelyä voidaan pitää syrjintänä. – Kun häirinnän kohteeksi joutunut sanoo häiritsijälle, että lopeta, en halua enää kuulla näitä juttuja, niin siinä on se raja, Paanetoja vielä kiteyttää. Työsuojeluviranomaiset saavat paljon yhteydenottoja myös sellaisilta työntekijöiltä, joiden mielestä työnantaja hiillostaa heitä työnteossa ja vaatii liikaa. Paanetojan mielestä normaali työnjohtovallan käyttäminen ei ole epäasiallista kohtelua. – Mikäli asetetaan kohtuuttomia vaatimuksia ja eri toten, jos niitä asetetaan työyhteisössä vain yhdelle työntekijälle eikä muille, niin silloin työnantajan toiminnassa voi olla epäasiallisuutta. KENKÄÄ PÄRSTÄKERTOIMELLA? Paanetoja ei innostu työllistämiskynnystä alentamaan pyrkivästä ja lausuntokierrokselle edenneestä hallituksen esityksestä heikentää irtisanomissuojaa pienissä, viimeisimmän tiedon mukaan alle 10 työntekijää työllistävissä yrityksissä. Työntekijän irtisanominen helpottuisi, jos hän horjuttaa työnantajan ja työntekijän välistä luottamussuhdetta tai vaikeuttaa työnantajan tai työyhteisön toimintaa. Esitys asettaa kyseisen kokoluokan yritykset ja niiden työntekijät eriarvoiseen asemaan. On puhuttu ”pärstäkerroinpykälästä”, jolla päästäisiin hankalista työntekijöistä eroon. – Meillä on jo olemassa työn tekijän irtisanomisesta ja työsopimuksen purkamisesta lakiperusteet, joiden välinen rajanveto ei ole mutkatonta. Irtisanominen on mahdollista sekä työntekijän henkilöön liittyvällä syyllä että työnantajan toimintaan liittyvällä taloudellisella ja tuotannollisella syyllä. Purkuperuste liittyy aina työntekijään. Irtisanomisja purkuperusteen välillä saattaa olla vain aste-ero. Työsuhteessa on työntekijän virheiden ja laiminlyöntien ”sallittu alue”, millä tapahtuvaa moitittavaa käyttäytymistä työnantajan on siedettävä. Päätös tehdään kussakin tapauksessa esille tulleiden tosiseikkojen kokonaisharkinnan perusteella. – Jos hallituksen esitys menee läpi, saisimme asteikkoon yhden portaan lisää. En juristina ihan heti keksi, miten tekisin rajanvedon esityksessä mainitun käyttäytymisen ja yleisen irtisanomisperusteen välillä, Paanetoja huokaisee. Hänen mielestään aikaisempaa lievempi irtisanomisperuste voisi äärimmäisessä tapauksessa johtaa siihen, että työnantaja voi käytännössä irtisanoa työntekijän perusteetta, jos ihmiset eivät rohkene lähteä sitä riitauttamaan vaikea selkoisen lainsäädännön takia. l ”Kun häirinnän kohteeksi joutunut sanoo, että lopeta, niin siinä on se raja.” ”Työnantajaa ei voi parjata sosiaalisessa mediassa.” Lue lisää verkko-oppaasta: Konfliktit työpaikalla – hyvän työilmapiirin juridiikkaa. Jaana Paanetoja (2018) edita.editapublishing.fi/ konfliktit-tyopaikalla-lataa-opas Lue sivu 45: Tuntuvat korvaukset työntekijälle TEKI1810_3-58.indd 15 10.10.2018 15:55:34
010 19 19 19 henkivakuutuskuntoon.? Jäsenetuna henkivakuutus MAKSAA VAIN UIMAREISSUN KUUSSA Tee pieni päätös, jolla voi olla valtava merkitys. Henkivakuutus auttaa säilyttämään perheesi nykyisen elintason, jos toinen jää yksin pitämään huolta kaikesta. Järjestöjäsenenä saat Ifistä vakuutuksen jo muutamalla eurolla kuussa. Aloita katsomalla oma hintasi nyt heti. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn hintavertailu 09/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. T tki s SUOMEN EDULLISIN* TEKI1810_3-58.indd 16 10.10.2018 14:34:15
010 19 19 19 henkivakuutuskuntoon.? Jäsenetuna henkivakuutus MAKSAA VAIN UIMAREISSUN KUUSSA Tee pieni päätös, jolla voi olla valtava merkitys. Henkivakuutus auttaa säilyttämään perheesi nykyisen elintason, jos toinen jää yksin pitämään huolta kaikesta. Järjestöjäsenenä saat Ifistä vakuutuksen jo muutamalla eurolla kuussa. Aloita katsomalla oma hintasi nyt heti. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn hintavertailu 09/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. T tki s SUOMEN EDULLISIN* 10/2018 Tekijä 17 Sinä päivänä ei paljon töitä tehty. Oli D-day. Jokainen tiesi, että päätökset on tehty ja lähtö tulee joillekin. Olin lähtijöiden joukossa. Alkoivat printtimiehen ihmeelliset seikkailut työttömyysmaailmassa. Meitä on lähipiirissäni kahdenlaisia työttömiä. Nuoria, joille sanotaan, että sinulta puuttuu kokemusta. Ja sitten minä, varttunut, jota ei syytetä kokemuksen puutteesta, muttei suurin surminkaan sanota, että olet ihan liian vanha. Miten ihmeessä sitä kokemusta saa, jollei pääse ensimmäiseenkään työpaikkaan? Entä varttunut, joka ei enää tunnu kelpaavan mihinkään? Ei vaikka osaisi, haluaisi ja kykenisi. Ole siinä sitten näiden kanssa. Aikanaan irtisanomisaikani päättyi. Olin jo valmistautunut hyvissä ajoin ilmoittautumalla työnhakijaksi TE-toimistoon. Se oli torstai. Puhelin soi perjantaina. Langan päässä oli TE-toimiston virkailija, ikäiseni mies. Hän oli oikein mukava ja palvelualtis. Kokemus oli suorastaan miellyttävä. Päätimme puhelun yksissä tuumin. Myönteinen työvoimapoliittinen lausunto työttömyyskassaa varten lähti saman tien. Siis, hei! Stop! Myönteinen työvoimapoliittinen lausunto? Mitä se tarkoittaa? Selitys tuli heti. Se tarkoittaa, ettei TE-toimisto näe estettä työttömyysturvan maksamiselle. Kaksi kirjainta y ja t ovat ratkaisevat. Kun ne surullisen kuuluisat yt-neuvottelut käydään ja niiden tuloksena saat potkut, asia on selvä. Viiden päivän omavastuuajan jälkeen alkaa ansiosidonnainen päiväraha rullata. Jos olisit itse irtisanoutunut, aiheuttanut potkusi esimerkiksi juopottelemalla, kieltäytynyt koulutuksesta tai työvoimasuunnitelman laatimisesta, olisi lausunto ollut kielteinen. Esimerkiksi. Muitakin syitä on. Silloin kassa ei voi maksaa työttömyyspäivärahaa. Kannattaa siis olla tarkkana, kun asioi TE-toimiston kanssa. Ei ole sama, mihin niitä rukseja nettisivuilla lykkäät. Jollet osaa, pyydä apua. Ihmisen kanssa asiointi kasvokkain on nykyään työttömyysasioissakin harvinaista. Mutta siitä se alkaa työttömäksi opiskelu. Tärkeintä on ilmaista, ettet ole työtön omaa syytäsi. Se on kaiken pohja, jolle tuleva rakentuu. Olen 60-vuotias. Samassa rytäkässä potkut sai minua muutaman vuoden vanhempi ystäväni. Hän ei asu saman TE-toimiston alueella kuin minä. Hänellä kävi huonompi tuuri virkailijan kanssa. Hänet tällättiin oitis kurssille. En tiedä, mitä hyötyä pian eläkeiässä olevalle on jostain työnhakukurssista. Mutta kohtelu. Se oli ynseää. On tuurista kiinni, millaisen virkailijan kohdalleen saa. Olen työttömäksi opiskelun siinä vaiheessa, että yritän karistaa työministeri Jari Lindströmin (sin.) aktiivimallia pois harteiltani. Ja sehän on todella vaikeaa. Media-alalla on hurjasti työväkeä tarjolla verrattuna vapaisiin työpaikkoihin. Lyhyellekin keikalle on tulijoita enemmän kuin Lapissa on sääskiä. Vallitsee työnantajan markkinat. Kun vihdoin löydät sen keikan ja saat siitä rahaa, se vähentää korvauksesi määrää. Entä jollei edes keikkatöitä ole tarjolla? Silloin korvausta vähennetään vajaat viisi prosenttia. Mikä muu kuin työttömyyskorvausten leikkausautomaatti tämä aktiivisuusmalli on? Työttömyysopiskeluni saldo puolen vuoden ajalta tähän mennessä: Hakemuksia lähetetty: noin 30 kappaletta. Työtarjouksia TE-keskukselta 0, työtarjouksia vapailta markkinoilta 0, työhaastatteluun kutsuja 0. Taitaa työttömyysopintojeni päättäminen olla niin kuin valmistuminen entisellä ikuisella opiskelijalla: hämärän peitossa. l AJASSA VIERAILIJA ”Tärkeintä on ilmaista, ettet ole työtön omaa syytäsi.” JUHANI ARO Kirjoittaja on freelancetoimittaja. Ihmeelliset seikkailuni työttömyysmaailmassa TEKI1810_3-58.indd 17 10.10.2018 14:34:16
18 Tekijä 10/2018 TEKI1810_3-58.indd 18 10.10.2018 14:34:20
10/2018 Tekijä 19 AJASSA ? L ain mukaan yritys voidaan tuomita työturvallisuusrikoksesta enintään 850 000 euron sakkoihin. Keskimäärin yhteisösakot ovat olleet 10 700 euroa, tyypillisesti 5 000 euroa. Kuolemantuottamuksissa tuomiot ovat olleet kovemmat. Tuolloin yhteisösakko on ollut keski määrin 20 600 euroa. Oikeussosiologian professori Anne AlvesaloKuusi ja tutkijatohtori Liisa Lähteenmäki tutkivat, millaisia tuomiota työturvallisuusrikok sista annettiin vuosina 2010–2014 ja millaisille organisaatiolle. Oikeudessakin työnantajaorganisaatio vältti useimmiten rangaistuksen. Yhteisösakkoja määrättiin vain yhdessä tapauksessa neljästä, käy ilmi Työterveyslaitoksen julkaisemasta loppuraportista Yhteisövastuu, turvallisuus ja työturvallisuus muuttuvan työelämän ja lain säädännön käytännöissä . Tosin samassa orga nisaatiossa työskentelevä esimies, muu työn johtaja tai johtaja saattoi saada sakot kyseisestä rikoksesta. Tutkijoiden mukaan yhteisösakot ovat pienet verrattuna yritysten tuloksellisuuteen. Sakkoja pitäisi korottaa. Lakia ei välttämättä tarvitsisi muuttaa, vaan rangaistuskäytäntöä, Alvesalo Kuusi sanoo. – Jos yritysten saamat yhteisösakot suhteu tetaan yritysten talouteen, niin ”yrityksen päivä sakot” ovat 35 kertaa pienemmät kuin vastaavat henkilöiden saamat sakot. Henkilöille määrättiin yleensä 24–29 päivä sakkoa, mutta yhteisösakko oli keskimäärin alle prosentin työnantajaorganisaation tuloksesta. ASENTEET MENNEILTÄ VUOSIKYMMENILTÄ Osaksi syy pieniin yhteisösakkoihin on profes sorin mukaan ajattelumallissamme. Olemme jämähtäneet tuomioistuimia myöten menneille vuosikymmenille. – Ajatellaan, että yritys tekee yleistä hyvää tarjoamalla työpaikkoja ja että suuressa kuvassa yksittäiset onnettomuudet jotenkin kuuluvat asiaan. ”Rapatessa roiskuu” asenteesta ei ole päästy eroon. Yksittäisen ihmisen tai omaisten murhe onnet tomuuden tapahduttua ei tunnu painavan paljoa vaa’assa, kun katsotaan koko yhteiskunnan etua. Kuitenkin lainsäädännössä on selvät pykälät, mitkä ovat työturvallisuusrikoksia ja minkälaisia tuomioita niistä voi antaa. Tutkijat huomauttavat, että vasta vuodesta 2003 lähtien organisaatiota on voitu tuomita työturvallisuusrikoksista. Sitä ennen vastuuseen asetettiin vain henkilöitä. PÖRSSIYRITYKSETKIN TUOMIOLLA Toisin kuin luulisi, tyypillinen työturvallisuus rikokseen syyllistynyt yritys ei ole pieni ja talo udeltaan heikko. Puolella liikevaihto ylitti 10 miljoonaa euroa, ja miltei joka neljännessä tapa uksessa liikevaihto oli yli 50 miljoonaa. Oikeuteen päätyi enemmän vakavaraisia suuryrityksiä kuin varattomia pienyrityksiä. Yhteisösakkotuomioita saivat myös suuret, tunnetut pörssiyhtiöt. Niillä työturvallisuuden kunnossa pitäminen ei ole kiinni rahasta. Kuitenkin osa yrityksistä totesi oikeudessa, että työsuojelu oli laiminlyöty kustannussäästöjen takia. Yritys pääsee helpolla työturvallisuusrikoksesta Yritys voidaan tuomita työturvallisuusrikoksesta yhteisösakkoihin. Kuitenkin oikeus pitää tavallisemmin syyllisenä yksittäistä ihmistä kuin yritystä. TEKSTI BIRGITTA SUORSA / UP KUVITUS TUOMAS IKONEN TEKI1810_3-58.indd 19 10.10.2018 15:56:52
20 Tekijä 10/2018 Työturvallisuusrikosten rangaistuksia kovennettava Tutkituissa tapauksissa kyse oli oikeuden mukaan tavallisimmin laiminlyönnistä. Joko työhön perehdytys tai laitteiden tai koneiden turvallisuus tai turvalaitteet oli lyöty laimin. Niiden takia 131 ihmistä vammautui ja 12 kuoli. ONGELMIA TUNNISTAMISESSA Työturvallisuusrikoksissa työntekijälle koituneet vammat olivat useimmiten murtumia tai murskaantumisia tai raajan amputoitumisia. Yleisimmin vammat syntyivät kontaktista laitteen kanssa. Kun yritykselle tuomittiin yhteisösakkoja, kyse oli useimmin laiminlyönnistä, joka koski työnantajan yleistä huolehtimisvelvollisuutta, työn vaarojen selvittämistä ja arviointia tai työntekijälle annettavaa opetusta ja ohjausta. Työtapaturmien määrä kasvaa hyvinä talousvuosina, ja siten myös työturvallisuusrikosten mahdollisuus. Tapaturmavakuutuskeskus pitää huolestuttava, että työtapaturmien määrän lisäksi myös niiden taajuus nousee. Yhtenä syynä on uusien työntekijöiden perehdytyksen unohtaminen tai laistaminen. Vielä viime vuoteen saakka teollisuuden tapaturmataajuus laski. Kun vuonna 2006 sattui 50 työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden, toissa vuonna vastaavasti 33. Viime vuoden ennakkotietojen mukaan nyt mennään huonompaan suuntaan, sillä miljoonaa työtuntia kohti sattui 38 työtapaturmaa. Professori Alvesalo-Kuusi sanoo, että vakavaa työtapaturmaa tutkiva poliisi ei läheskään aina tunnista tapahtunutta rikokseksi, saati mieti yrityksen vastuuta. – Poliisilla ei ole rutiinia hahmottaa työnantajaorganisaation vastuuta tutkinnan alusta lähtien. Jos ei heti alkuvaiheessa ryhdytä selvittämään organisaation osuutta tapahtuneeseen, tuomioitakaan ei tule. Kun poliisi on saanut koulutusta, työturvallisuusrikoksia on päätynyt enemmän oikeuteen. Pirkanmaalla tapausten määrä kasvoi huimasti, kun työsuojeluviranomaiset ja syyttäjä ryhtyivät tekemään yhteistyötä. Myös syyttäjillä on Alvesalo-Kuusen mukaan korkea kynnys viedä tapauksia oikeuteen. Tuomioistuimilla on hankaluuksia hahmottaa työnantajan vastuuta, mikä näkyy pienissä yhteisösakoissa. Aikanaan vakavaakin työtapaturmaa pidettiin pitkälti työntekijän omana vikana. Häntä syytettiin huolimattomuudesta, varomatto muudesta tai suojainten käytön laiminlyönnistä. Sittemmin vastuuta on siirretty esimiehille ja muulle työnjohdolle, lopulta kokonaisille organisaatioille. Silti yksittäisen syyllisen hakeminen onnettomuuteen on edelleen ennemmin sääntö kuin poikkeus. Työturvallisuusrikoksista tuomittiin vuosina 2010–2015 kaikkiaan 288 ihmistä ja 158 työorganisaatiota. Sakot langetettiin helpommin keskijohdolle ja työnjohdolle kuin ylimmälle johdolle. Jos työnantajaorganisaatio tuomittiin yhteisö sakkoihin, ylimmälle johdolle määrättiin harvoin rangaistus. OIKEUTEEN VAIN MURTO-OSA Vain murto-osa työturvallisuusrikoksista päätyy tuomiolle. Vuonna 2014 poliisin tietoon tuli 1 225 työturvallisuusrikosta, mutta tuomio annettiin vain 128 tapauksessa ja yhteisö sakkoja tuomittiin 37 työnantajaorganisaatiolle. Professori Anne Alvesalo-Kuusen mukaan oikeuteen päätyy vain jäävuoren huippu, sillä työturvallisuusrikoksia tapahtuu paljon tiedettyä enemmän. Jonkinlaista suuntaa antavat Tapaturmavakuutuskeskuksen luvut. Niiden mukaan palkansaajille sattui toissa vuonna liki 90 000 työpaikkatapaturmaa, teollisuudessa eniten metallituotteiden valmistuksessa. Kaikkiaan työpaikkatapaturmissa kuoli 20 ihmistä. Kaikki työtapaturmat eivät täytä rikoksen tunnusmerkkejä. Lain mukaan kyse on rikok sesta, kun työnantaja tai tämän edustaja rikkoo tahallaan tai huolimattomuudesta työturvallisuusmääräyksiä tai aiheuttaa tai mahdollistaa työturvallisuusmääräysten vastaisen tilan jatkumisen muun muassa laiminlyömällä valvontavelvollisuutensa. TEKI1810_3-58.indd 20 10.10.2018 14:34:23