Kangastuksia Tekstiilituotantoa meillä, haavettako? Roosa Alerinne ompelee Jokipiin Pellavassa. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI NRO 9/2022 6 Strategian kulmakivet esiin 28 Korttien tarkat tekijät 40 Nuoret muuttavat toimintaa 50 Nu talar vi pengar 56 Tankotanssi jumppaa aivojakin 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten
LÄHDE SYYSKOKOUKSEEN! ? ? Teollisuusliiton ammattiosastojen syyskokoukset lähestyvät. Ammattiosastojen sääntöjen mukaan syyskokous on pidettävä loka–marraskuussa, ja kokouskutsut on lähetettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. ? ? Syyskokoukset ovat avoimia kaikille ammattiosaston jäsenille. Kokouksessa jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa oman ammattiosastonsa toimintaan esimerkiksi valitsemalla ammattiosaston hallitus seuraavalle vuodelle (tai kaksivuotiskaudelle, jos ammattiosasto on niin päättänyt). Kokouksessa hyväksytään myös toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle vuodelle. VALITAAN LUOTTAMUSMIES! ? ? Teollisuuden työpaikoilla valitaan luottamusmiehet marras–joulukuussa. Pääluottamusmiehen lisäksi valitaan varapääluottamusmies sekä luottamusmiehet. Luottamusmiesten toimikausi on kaksi vuotta kerrallaan. ? ? Luottamusmiehet edustavat työpaikoilla ammattiosastoa ja liittoa. Luottamusmies saa käyttää työaikaansa työntekijöiden asioiden hoitamiseen. Yli 400 työntekijän yrityksissä on kokopäivätoiminen pääluottamusmies. ? ? Ammattiosastot voivat tilata luottamusmiesvaalien järjestämiseen tarvittavaa materiaalia liiton verkkosivuilta: www.teollisuusliitto.fi/luottamusmiesvaalit LIITTO TIEDOTTAA SYYSKOKOUKSET 1.10.–30.11. Katso ammattiosastojen ilmoitukset: www.teollisuusliitto.fi/ ammattiosastojen-toiminta LUOTTAMUSMIESVAALIT 1.11.–31.12.
9/2022 Tekijä 3 SISÄLTÖ JY RK I LU U KK O N EN KA N N EN KU VA JO H A N N ES TE RV O OIKEUDENMUKAISUUTTA VIHREÄÄN SIIRTYMÄÄN Ilmastonmuutosta torjutaan siirtymällä hiilineutraaliin yhteiskuntaan. Mutta miten käy niiden, joiden työt ja alat katoavat? VASTUUTA VAATTEISIIN KANSI Tekstiilit ovat osa Euroopan ylikulutusongelmaa. Voisiko vastuullinen tuotanto olla osa ratkaisua? 30 MILJOONAN KORTIN TEKIJÄT Kirjapaino Karissa Jyväskylässä painetaan jo joulukortteja. Työ vaatii tarkkuutta, huolellisuutta ja keskittymiskykyä. ? Mauri Lund painaa kortteja kuusivärisellä painokoneella. 28 8 20 TU O M A S IK O N EN
4 Tekijä 9/2022 Se ur aa va nu m er o ilm es ty y 12 .10 . 40 NUORISOTOIMINTA Uudenmaan nuoret pohtivat liiton kehittämistä 42 LIITTOKOKOUS 2023 Vaalikelpoisuus ja ilmoitus liittokokouksesta 45 TOIMIJA Tes-neuvottelukunnan jäsen Dennis Rönnkvist 47 OIVALTAJA Inventoija Hanneli Hämäläinen 28 Kortintekijöillä tarkka katse ja käsi 36 TYÖYMPÄRISTÖ Turvallisesta työstä kaikkien perusoikeus 39 Lyhyet 56 HARRASTAJA Tankotanssija Niina Silanen 58 Pulmat 59 Sarjakuva 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 AVAAJA Strategian kulmakivet, osa 1: Työmarkkinatoiminta 08 KANSI Vastuullisista tekstiileistä töitä Suomeen? 16 KOKIJA UPM:n pääluottamusmiehet Jarno Merisalo ja Kari Rikkilä 19 ILMIÖ Negatiivinen tulovero on tuki 20 Oikeudenmukaisesta siirtymästä turvaa muutoksissa 24 PÖRSSIKATSAUS Pörssiyhtiöt ponnistavat koronakyykystä 27 Lyhyet ? HARRASTAJA ”Tekee aivoille hyvää suunnitella, miten yhdistää liikkeitä”, kertoo tankotanssin kilpasarjaan tähtäävä Niina Silanen. ? NUORISOTOIMINTA Amanda Lindström ja Laura Törmänen osallistuivat Uudenmaan nuorten liittoiltaan. ”En tiennyt mitä odottaa, mutta illat ovat olleet tosi kivoja”, Lindström sanoo. 56 40 48 MAAILMA Venäjän autoteollisuus vaikeuksissa 49 Lyhyet 50 FACKET Dennis Rönnkvist vill att fältets röst hörs 52 ARBETSLIVET En god arbetsmiljö är en grundrättighet 54 BRIEF IN ENGLISH Your local branch needs you 55 A-kassa / A-kassan AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA VAPAALLA A N N IK A RA U H A LA M A RK KU TI SS A RI N EN Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Suvi Sajaniemi 040 553 2330 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 TAITTAJA (09/2022) Mari Piironen PunaMusta Oy KUVATOIMITTAJA Kiti Haila 040 820 9052 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä noudattaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) hyvää journalistista tapaa.
9/2022 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 14.9.2022 Vastuu valtiksi K emiin ollaan pystyttämässä tekstiilikuitutehdasta, ja langan kehräämönkin perustamista suunnitellaan suomalaisin voimin aivan vakavissaan. Tämä tapahtuu maassa, jonka tekstiiliteollisuus koki aikanaan rujon alamäen niin, että miesmuistillakin voi tuon ajanjakson apeuden vielä tavoittaa. Ovatko maailmankirjat vai onko horisonttiin tähyäjillä sekstantti sekaisin? Vastaus molempiin kysymyksiin on kieltävä. Kyse on siitä, että kotimaisella tekstiilija muotialalla nähdään faktojen pohjalta terävästi tulevaisuuteen. Siellä siintää mahdollisuuksia, joiden tavoittelemiseen on syytä ryhtyä nyt. Innostavan näkymän taustalla ovat kansainväliset trendit ja se, mikä Suomessa on mahdollista ja osataan tehdä. Kehityksen ajureina toimivat ekologisuus ja vastuullisuus. Niistä molemmista on suomalaisilla toimijoilla valistunut näkemys ja vankka ote. Suomalaisen tekstiilija muotialan arvioidaan olevan vastuullisuudessa ja kiertotalouden ratkaisuissa eurooppalaisittain kärkijoukoissa. Kasvun eväät ovat raaka-ainetuotannon lisäksi myös toimialan arvoketjun muissa osissa, kuten raaka-aineiden jatkojalostamisessa, kierrätysratkaisuissa, brändien eli tuotemerkkien tunnettuuden kasvattamiseen perustuvassa liiketoiminnassa sekä älyja teknisissä tekstiileissä. Suomi ei ole ainut maa, jossa kansainväliset trendit on havaittu ja josta halutaan tulla uusilla tuotteilla kansainvälisille markkinoille sieltä sievoinen siivu itselle kaapaisten. Haaste on sama kuin ennenkin. Kansainvälinen kilpailu kohdataan ja siinä pitää pärjätä ulkomailla ja kotimaassa. Tekemistä riittää ja paljossa pitää onnistua, mutta suunnitelmallisuuden ja järjestelmällisen toteuttamisen rinnalla on paikallaan suoda sijaa myös ennakkoluulottomuudelle ja rohkeudelle. Eivät ne kilpailijatkaan virheettömiä suorituksia tee, eivätkä osaa ennustaa, mihin tämän päivän investoinnit ja kehitystoiminta voivat 15 vuoden aikana johtaa. Onnistumisen kenties tärkein osa on siinä, että annetaan itselle mahdollisuus onnistua. Suomessa tulevaisuutta on mahdollista rakentaa ja kehittää yksityisen ja julkisen sektorin ja toisaalta yritysten ja niiden henkilöstön yhteistyöllä. Tekstiilija muotialan osapuolet ovat asettelemassa tulevaisuuden kasvuohjelman elementtejä paikoilleen. Toimialan työmarkkinajärjestöt Suomen Tekstiili & Muoti ry, Teollisuusliitto ja Ammattiliitto Pro ovat ottaneet tässä työssä näkyvän roolin. Vastuullisuus on erinomainen toimintapa. Se voi myös olla tekstiilija muotialan uuden menestystarinan avain. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja BLOGI www.tekijalehti.fi/blogi ”Toisaalla turvallisuudesta on tullut yrityksen toimintaa ja tuloksen tekoa tukeva kunnia-asia, joka on aina mielessä. Toisaalla työturvallisuuteen liittyvät asiat koetaan bisnestä haittaavina häiriötekijöinä. Asenne-ero ratkaisee, tuntuuko asia mahdolliselta vai mahdottomalta.” JENNI ULJAS Teollisuusliiton työympäristöasiantuntija
Töitä säällisillä ehdoilla T eollisuusliiton uusi strategia vuosille 2023–2028 käsitellään ja hyväksytään toukokuun 2023 liittokokouksessa. Strategiaan kirjataan liiton tavoitteet sekä tavoitteisiin vievät työkalut. Uuden strategian kulmakiviä on neljä: työmarkkinatoiminta, järjestöllinen vahvuus, yhteiskuntavaikuttaminen ja mahdollistajat. – Työmarkkinatoiminta on hyvin laaja kokonaisuus. Se liippaa organisaation sisällä jokaisen toimenkuvaa, sanoo Teollisuusliiton työmarkkinajohtaja Jyrki Virtanen. Toiminnan ytimessä ovat jäsenten jokapäiväisten työehtojen ja aseman turvaaminen ja parantaminen. Näkyvimmillään työmarkkinatoiminta on työehtosopimusneuvottelujen aikaan, mutta siihen sisältyy monenlaista vaikuttamista. Työpaikkojen erimielisyyksien ratkaisu on keskeinen osa toimintaa. – Työmarkkinatoiminta on myös koulutusta, tiedottamista ja luottamusmiesten aseman parantamista ja kehittämistä työpaikoilla, Virtanen luettelee. Koko toiminnan perusta on laaja ja aktiivinen jäsenkunta. – Suurin haaste on saada työpaikkojen työntekijät kiinnostumaan työehdoistaan ja omien etujensa valvonnasta. Sitä kautta pystytään vastaamaan paremmin myös muihin haasteisiin, Virtanen sanoo. YLEISSITOVUUS KESKEINEN KYSYMYS Työehtosopimusten yleissitovuuden määrittely on noussut tärkeäksi kysymykseksi työmarkkinoilla. – Vaikka työntekijöiden järjestäytyminen olisi kuinka hyvä, se ei takaa yleissitovuutta, Virtanen tiivistää ongelman ytimen. Nykyisin valtakunnallisesta työehtosopimuksesta tulee yleissitova, eli kaikkia alan yrityksiä koskeva, kun sopimuksessa mukana olevissa järjestäytyneissä yrityksissä työskentelee vähintään noin puolet kyseisen alan työntekijöistä. – Työlainsäädäntö on tehty heikomman suojaksi, mutta tämä elementti on työnantajan käsissä, Virtanen sanoo. SOPIMISEN KULTTUURI ON KILPAILUETU Suomalainen sopimiseen perustuva työmarkkinajärjestelmä on säilyttämisen arvoinen. – Näen sopimusyhteiskunnan kehittämisen mahdollisuutena. Sitä kautta yritykset ja työntekijät pärjäävät paremmin, Virtanen sanoo. Hän arvioi, että sopimusyhteiskunnalle löytyy kannatusta valtaosasta yrityksiä. Sopimisen kulttuuri luo vakautta ja ennustettavuutta työmarkkinoille ja yhteiskuntaan. Ei ole kenenkään etu, jos työmarkkinoilla pitää jatkuvasti olla sammuttamassa tulipaloja. Teollisuusliiton uusi strategia rakentuu neljästä kulmakivestä. Liiton työmarkkinatoiminta on kulmakivi, joka kehittää ja turvaa oikeudenmukaista ja hyvää työelämää Suomessa. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVITUS VELI-PEKKA HEINO JA EMILIE UGGLA 9 AVAAJA 6 Tekijä 9/2022
Yhteisvoimin tehdään, jotta strategia ja tavoitteet ovat yhteisiä. – Ay-liikkeenä ajatellaan joka ratkaisussa, että Suomessa olisi työtä jatkossakin ja jäsenillä olisi säälliset työehdot ja palkat. Siksi tätä tehdään, Virtanen toteaa. Strateginen suunnittelu on tärkeää, jotta toimintaa voidaan kehittää ja viedä määrätietoisesti eteenpäin. Samalla myös valmistaudutaan eri kehityskulkuihin. – Ilman strategiaa laivamme seilaa tuuliajolla ilman päämäärää, Virtanen kuvailee. STRATEGIA KÄYTÄNTÖÄ LÄHELLE Strategiassa tunnistetaan ongelmia ja linjataan niihin ratkaisuja. Yleissitovuuden heikkoudet ovat tulleet ilmeisiksi, kun työnantajapuolella on tehty irtiottoja valtakunnallisesta tes-toiminnasta. – Lainsäädännön puutteet eivät ole aiemmin tulleet esille, kun on menty jonkinlaisessa yhteisymmärryksessä työnantajapuolen kanssa, sanoo kehityssuunnittelija Veli-Pekka Heino Teollisuusliiton kehittämisyksiköstä. Teollisuusliitto haluaa olla aloitteellinen. – Strategia tulee olemaan vastaus siihen, miten halutaan kehittää työmarkkinoita, Heino sanoo. Uuteen strategiaan kirjoitetaan selvästi se, kuka tekee mitäkin. – Linkki tavoitteiden ja tekijöiden välillä on tärkeä, Heino sanoo. Ammattiosastoja pyydetään järjestämään loppuvuoden aikana jäsenille tilaisuuksia, joissa keskustellaan strategiasta ja laaditaan strategian sisältöön liittyviä liittokokousaloitteita. – Kun strategiaa työstetään keväällä, jäsenten ääni pitää kuulua siinä, Heino sanoo. Porukalla rakennettuihin suunnitelmiin on yleensä mielekästä sitoutua. – Yhteisvoimin tehdään, jotta strategia ja tavoitteet ovat loppujen lopuksi yhteisiä, Heino sanoo. Tavoitteena on, että strategia on niin selvästi kirjoitettu, että sen vieminen käytäntöön on helppoa. – Päästään suoraan asiaan, eikä tarvita tulkkia väliin, Heino sanoo. ? AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai Twitterissä @finindustrial . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. Juttusarja esittelee Teollisuusliiton uuden strategian neljä kulmakiveä. 9/2022 Tekijä 7 AJASSA JÄRJESTÖLLINEN VAHVUUS YH TE ISK UN TA VA IK UT TA MI NE N TYö MA RK KIN ATO IM INT A MAHDOLLISTAJAT: Jäsenet Osaaminen Viestintä Tietojärjestelmät Liiton talous Osa 1: Työmarkkinatoiminta STRATEGIAN KULMAKIVET
Kurikan Jalasjärvellä toimivan tekstiilitehdas Jokipiin Pellavan yhtenä valmistusmateriaalina on yrityksen nimen mukaisesti pellava. Kuvassa yksi siitä syntyvistä tuotteista, eli pellavaliina. Pikamuoti jääköön pois muodista Pikamuoti tuottaa ompelijamaissaan valtaisan määrän ihmisoikeusrikkomuksia ja saasteongelmia. Eurooppaan se luo jätevuoria. Löytyisikö puupohjaisista uutuuskuiduista ja kierrätyksestä ratkaisuja? Toisiko vastuullisuus ja ympäristön kunnioittaminen lisää töitä Suomeen? TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT JOHANNES TERVO 8 Tekijä 9/2022
9/2022 Tekijä 9 ? AJASSA Pikamuoti jääköön pois muodista V aateja tekstiiliteollisuuden osuudeksi ilmastoa lämmittävistä päästöistä on arvioitu 4–10 prosenttia. Maailmanlaajuisesti tekstiilien tuotanto on kaksinkertaistunut vuodesta 2000 lukien. Eurooppalainen keskivertokuluttaja ostaa vuodessa 26 kiloa tekstiilituotteita, ja pois heitetyistä vanhoista vaatteista suurin osa menee sekajätteeksi, joko kaatopaikoille tai polttoon. Vaatteiden laatu on heikentynyt. Euroopassa ennen kaikkea pikamuoti on lyhentänyt vaatteiden käyttöikää ja luonut jopa vaatteiden kertakäyttöä. Eivätkä vaatteet kierrä. Vain prosentti tekstiilikuiduista palautuu kuiduiksi. Kierrätetyksi kuiduksi väitetyt kuidut ovat useimmiten peräisin muovipulloista, ja kaikista ”vastuullisuudesta” kertovista väitteistä noin 40 prosenttia on harhaanjohtavia. ”Luomupuuvillaa” myydään kaupoissa paljon enemmän kuin mitä sitä tuotetaan. Kierrätystä hidastavat vielä luonnonkuitujen sekaan halpuuttamisen tai muiden syiden takia ympätyt tekokuidut. Erityisesti joustoa tuova elastaani voi aiheuttaa epäpuhtauksia tämän hetken kierrätysteknologioissa. Vain pieni osuus pitkien ja monipolvisten, maailmanlaajuisten toimitusketjujen ongelmista näkyy eurooppalaisissa tilastoissa tai eurooppalaisten kuluttajien vaivoina. Arviolta 15 prosenttia tekstiilien tuotantoketjun vaatimista luonnonvaroista eli fossiilisista polttoaineista, lannoitteista, mineraaleista, metalleista tai biomassasta kulutetaan EU-maissa. Eikä tässä luonnonvarabudjetissa ole vielä edes vettä, jota kuluu varsinkin puuvillan kasvattamiseen valtaisia määriä. Tästä kielii maailman suurimpiin kuuluneen Aral-järven kohtalo. Järvi vuodatettiin kuiviin puuvillapeltoja kastelemalla. ”Vain pieni osuus pitkien ja monipolvisten, maailmanlaajuisten toimitusketjujen ongelmista näkyy eurooppalaisissa tilastoissa tai eurooppalaisten kuluttajien vaivoina.” Eurooppaan tuoduissa tekstiileissä on ainakin 60 sellaista väriainetta, jotka tiedetään syöpävaarallisiksi tai riskeiksi lisääntymisterveydelle. Tekstiiliteollisuus käyttää edelleen myös ”ikuisuuskemikaaleja”, eli perja polyfluorattuja alkyyliyhdisteitä. Ne voivat aiheuttaa syöpiä ja alentaa hedelmällisyyttä. Pitkät toimitusketjut hämärtävät sen, miten luotettavina voi pitää edes vastuullisuussertifikaateilla leimattuja ja markkinoituja tuotteita. Sertifikaatti ei aina takaa sitä, etteikö ketjun alkupäässä olisi orjatyötä, lapsia töissä, laittomia tai kohtuuttomia ylitöitä, vaarallisia työolosuhteita, erityisesti naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa seksuaalista häirintää tai syrjintää. Järjestäytymisoikeus ammattiliittoihin loistaa poissaolollaan. Kymmenen ammattiyhdistysoikeuksia raskaimmin rikkovan maan listalla ovat esimerkiksi Bangladesh ja Turkki. Ne ovat maita, joista EU:hun tuodaan suuria määriä tekstiilejä. Tällainen kuva piirtyy kansainvälisen tekstiilituotannon ongelmista EU:n virallisista raporteista samoin kuin kansalaisjärjestöjen ja ammattiliittojen paljastuksista. ”VASTUULLISUUS – MEIDÄN ISKUN PAIKKA” – Kuluttajat ovat viisastuneet. Tusinamuoti kärsii inflaation, mikä on hyvä asia. Tämä on juuri se paikka, missä Suomi pääsee iskemään. Teollisuusliiton kemian sektorin johtaja Toni Laiho uskoo tekstiilija muotialan tulevaisuudennäkymiin maassamme. Laiho oli allekirjoittamassa heinäkuista julkilausumaa, jossa liitto yhdessä alan työnantajaliiton ja Ammattiliitto Pron kanssa vaatii tekstiilija muotialan kasvuohjelmaa hallitusohjelmaan. ”Globaalisti tekstiilija muotiala on erittäin merkittävä kasvuala, jossa suomalaiset vahvuudet – ekologisuus ja vastuullisuus – nousevat koko ajan keskeisempään asemaan”, julkilausumassa sanotaan. Tuoreimpana alan kehittymisen esimerkkinä mainitaan 400 miljoonan euron investoinnin vaativan tekstiilikuitutehtaan perustaminen Kemiin. Julkilausumassa kaavaillaan myös, että ala kasvaa Suomessa raaka-aineiden jatkojalostuksen, kierrättämisen, brändiliiketoiminnan, älytekstiilien ja teknisten tekstiilien ansiosta. – Valtion tuen pitäisi olla mittava ja merkittävä, Laiho sanoo. Sektorijohtaja huomauttaa, että nimenomaan valtion tuki tutkimukseen ja tuotekehittelyyn on aikanaan synnyttänyt kokonaisia uusia tuotannonaloja Suomeen. Laiho korostaa, että kierrätyksellä ja aiemmin pelkiksi jätteiksi jääneiden teollisuuden
10 Tekijä 9/2022 Kuviollisen kankaan kutomiseen tarkoitettu Jacguardkutomakone kuuluu Jokipiin Pellavan konearsenaaliin. Roosa Alerinne on Jokipiin Pellavan kuopus. Hän on ehtinyt työskennellä yrityksessä puolitoista vuotta. Työsopimus syntyi rekrykoulutuksen kautta. sivuvirtojen jalostamisella voidaan Suomeen synnyttää uusia teollisia työpaikkoja tekstiilija muotialalle. Viimeaikaiset kriisit, koronapandemia ja Ukrainan sota mukaan lukien, ovat puolestaan osoittaneet, miten haavoittuvia pitkät, globaalit toimitusketjut ovat. Tämä kannustaa siirtämään tuotantoa taas Eurooppaan. Myöskään koulutusta ei Laihon mielestä pitäisi unohtaa, jos edellä mainitussa kasvuohjelmassa ennustellut 17 000 uutta työpaikkaa aidosti syntyisivät. – Vanhaa, perinteikästä tekstiiliosaamista tarvitaan jo nyt. Ja vielä enemmän, jos ala lähtee kasvamaan kestävämpien tuotteiden ja täällä kehitettyjen, ekologisesti ja ympäristöä säästäen tuotettujen kuitujen ansiosta, Laiho arvioi viitaten erityisesti selluloosaan eli metsäteollisuuteen pohjautuvien innovatiivisten kuitujen kehittämiseen. UUDET KUIDUT KIINNOSTAVAT – Raaka-ainepohjan uudistaminen herättää aivan valtaisasti kansainvälistä mielenkiintoa, kuvailee Suomen Tekstiili & Muoti ry:n eli alan työnantajajärjestön toimitusjohtaja Marja-Liisa Niinikoski. Tässä Niinikoski viittaa peräti seitsemään erilaiseen tekstiilikuituun, joita Suomessa on kehitelty joko selluloosasta tai sitten vaatejätteestä tai niiden yhdistelmistä. Niinikoski toteaa, että kaksi niistä on jopa kaupallistamisvaiheessa: Infinited Fiber Companyn jo edellä mainitun Kemin tehtaan ohella Spinnovan täysin selluloosaan pohjautuva kuitutehdas on nousemassa Jyväskylään. Niinikoski myhäilee vielä, että Spinnova suunnittelee myös kehräävänsä lankaa. – Kehräämö? Eurooppaan? toimitusjohtaja kertoo alan eurooppalaisten yhteistyökumppaneiden kyselevän aivan ällikälle lyötyinä. Koko ala on kuitenkin maailmanlaajuisesti kovassa murroksessa. – Vastuullisuus ja digitalisaatio ajavat murrosta eteenpäin, Niinikoski arvioi. Digitalisaatio tarkoittaa esimerkiksi osittain mittatilauksena tehtyä massatuotantoa tai sitä Niinikosken omaa visiota, että kuluttaja pystyisi tutkimaan kaupassa vaatteen materiaalit, hoito-ohjeet ja todellisen alkuperän QR-koodin skannaamalla. Niinikoski painottaa kuluttajien valintojen merkitystä. Varsinkin nuoret haluavat jo ostaa laadukasta, valikoiden vaatteitaan jälleenmyyntiarvo mielessään. Niinikoski toteaa, että se jää vielä nähtäväksi, miten suuren markkinan valtaavat muidenkin kuin juhlavaatteiden vuokraus tai tuote palveluna. – Vaihdetaanko lakanat niin, että seuraavat tuodaankin pestyinä kotiin? Niinikoski kysyy. KESTÄÄKÖ VASTUULLISUUS KASVUA? ”Kestävä talouskasvu on aikamme vaarallisimpia myyttejä.” Niin otsikoitiin eräs asiantuntija-artikkeli. Ja vastuullisen liiketoiminnan suomalaisprofessori on varoittanut: ”Pelkkä kuidun kierrättäminen ja öljyja selluloosapohjaisten kuitujen korvaaminen ei riitä.” Kierrättäminen kuluttaa näet edelleen ? ?
9/2022 Tekijä 11 ? AJASSA Juttu jatkuu sivulla 14 runsaasti energiaa, kemikaaleja ja vettä. Niinikoski ei hätkähdä asiantuntijoiden mantraa, jonka mukaan vain tosiasiallista kulutustamme, myös vaatteiden ja tekstiilien kulutusta, on leikattava rajusti, jotta ilmastonmuutoksen ja elonkirjon katoamisen kaltaiset globaalit ongelmat saadaan selätettyä. – Tekstiilien tuotannon kasvu ei ole taittumassa. Koko globaali vaatemarkkina on 700 miljardia euroa, ja se kasvaa 1 prosentilla vuodessa. Mutta vastuullinen muoti kasvaa eniten. – 80 prosenttia kestävyysratkaisuista tehdään suunnittelijan pöydällä, Niinikoski painottaa. Valmisteilla oleva, tuotekohtainen ekologisen suunnittelun EU-asetus tulee vaatimaan laadukkaampia ja kestävämpiä tekstiilejä ja vaatteita. Niiden on oltava korjattavissa ja kierrätettävissä. Valheellisia vastuullisuusväittämiä ei saa esittää. Ensivaiheessa yritysten on paljastettava, jos ne tuhoavat valmiita vaatteita ja seuraavaksi tuhoaminen kielletään. Julkisissa hankinnoissa on varjeltava ennen kaikkea myrkyttömyyttä ja ympäristön suojelua koko tuotantoketjussa. Niinikoski korostaa, että yritykset ottavat jo nyt niin ekologisen kuin sosiaalisenkin vastuunsa erittäin vakavasti. Alan suomalaisia toimijoita Niinikoski kehottaa miettimään automaation tuomia kasvumahdollisuuksia. Hän muistuttaa vielä, että automatisointi ja digitalisointi ovat saaneet Suomessa teknologiateollisuudenkin kukoistamaan. Koulutuksen puolella hän iloitsee siitä, että Tampereen ammattikorkeakoulussa voi taas aloittaa tekstiili-insinöörin opinnot. MITTARIT PUNAISELLA, TOIMITTAVA NYT! – Holtiton ylikulutuksemme ei voi jatkua. Monet ympäristön tilan mittarit ovat jo nyt punaisella. Meillä ei ole aikaa odottaa uusia teknisiä innovaatioita, vaikka Infinited Fiberin ja Spinnovan kaltaiset uudet kuidut näyttävätkin lupaavilta. Näin toteaa ilmastoasiantuntija Lasse Leipola Finnwatchista. Se on Teollisuusliitonkin rahoittama, yritysten globaaleja vaikutuksia tutkiva kansalaisjärjestö. Leipola oli vastuussa Finnwatchin tuoreesta, pikamuodin vaikutuksia käsitelleestä raportista. ”Köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa.” Vanha sanonta viittaa siihen, että vain laadukkaat vaatteet kestävät käyttöä, ja siihen perustuvat myös EU:n tekstiilistrategian suunnitelmat. – Mutta nähtäväksi jää, miten strategian vaatimus kestävyydestä ja korjattavuudesta toteutuu käytännössä, Leipola pohtii. KAIKILLA TOIMIJOILLA ON VASTUUNSA Leipola toteaa, että alan ongelmien ratkaisijoiksi tarvitaan niin yrityksiä, valtiota kuin kuluttajiakin, lopulta myös ay-liikettä. Jokipiin Pellavalla on tuotantotilojensa yhteydessä myös myymälä. ”Holtiton ylikulutuksemme ei voi jatkua. Monet ympäristön tilan mittarit ovat jo nyt punaisella.”
12 Tekijä 9/2022 Tekstiilitehdas Jokipiin Pellavan valtteina ovat täysi kotimaisuus, laatu ja yhä enenevässä määrin myös ympäristötietoisuus. TEKSTI JARI HAKALA Jokipiin Pellava on ollut toiminnassa yli 100 vuotta. Kurikan Jalasjärvellä sijaitsevan tehtaan perinteisiin on nyt sekoitettu myös ympäristötietoisuus. Muutamassa vuodessa lähes tuplattu liikevaihto ei onnistuisi ilman kovan ammattitaidon omaavia työntekijöitä. Parinkymmenen hengen porukkaan tuotannon puolella kuuluu yli 30 vuotta tehtaalla työskennellyt kutoja Sirkku Perkiö. Tehtaan materiaalit eli puuvilla, villa ja pellava ovat käyneet Perkiölle tutuiksi. Perkiön kutomakoneen ja työpisteen seinän takaa löytyy loimaamo. Sieltä Perkiön käsiteltäviksi päätyy sadoista ja taas sadoista langoista koostuvat loimet. Kutojan käsissä ne alkavat jo muistuttaa ompelua vaille valmiita kylpyja keittiöpyyhkeitä tai saunassa käytettäviä laudeliinoja ja -tyynyjä. Nämä tuotteet ovat vain esimerkkejä, sillä yrityksen valikoima kattaa kaikkiaan tuhansia erilaisia myyntiartikkeleita. Hurja lukumäärä johtuu siitä, että ehdottomasti suurin osa Jokipiin valikoimasta päätyy yritysten liikeja yrityslahjoiksi. Lahjatuotteiden on erotuttava joukosta ja vastattava tilauksen tehneen yrityksen tarpeita. – En osaa edes sanoa, montaako eri mallia olen tuotteita tänä vuonna tehnyt. Niin paljon niitä on ollut, Perkiö kertoo. Kutoja ei kehuskele ammattitaidollaan. Vaatimattomaan tyyliin Perkiö toteaa, että kaikki osaaminen on kartutettu tekemällä. Tekemistä on Jokipiin Pellavan porukasta monilla riittänytkin. Keskimääräiset työurat yrityksessä liikkuvat 25–30 vuoden välillä. POHDINTOJA, JA PAIKALLISTA SOPIMISTA Perkiö kaipaa aikoja, jolloin Suomessa oli nykyistä enemmän tekstiiliteollisuutta. Kaukoidästä saapuvat vaatteet eivät Perkiötä kiehdo, vaan hän hankkii mieluummin ja mahdollisuuksien mukaan kotimaisia tuotteita. Perkiön mielessä käy toisinaan myös Laatua ympäristön ehdoilla Sirkku Perkiö on pisimpään Jokipiin Pellavalla työskennelleitä. Työuraa on kestänyt yli 30 vuotta. ? ?
9/2022 Tekijä 13 AJASSA ? Sulassa sovussa. Jokipiin Pellavalla tieto yrityksen tekemisestä ja tilasta kulkee jouhevasti työntekijöiden ja johtoportaan välillä. Kuvassa toimitusjohtaja Markku Laurila (vas.) ja pääluottamusmies Antti Kallioniemi. ”Ei lankoja Kiinan uiguurialueilta.” se, millaisissa olosuhteissa vaatteita joudutaan esimerkiksi Aasiassa tekemään. Tehtaan työporukka on naisvaltaista. Tuotannossa tekee työtä vain kaksi miestä, joista toinen on pääluottamusmies Antti Kallioniemi. – Tessiä on sovellettu tuotantolisissä vähän työpaikkakohtaisesti. Kutomossa prosessi on vielä kesken. Palavereja siitä, missä yrityksen asioissa mennään, pidetään viikoittain perjantaisin, Kallioniemi sanoo. TARKKOINA LANGOISSA JA KIERRÄTYKSESSÄ Jokipiin Pellavalla ollaan tarkkoina käytettävien lankojen alkuperästä. Epäilyksiä ei pitäisi olla siitä, että raaka-aine olisi peräisin erittäin vakavista ihmisoikeusloukkauksistaan tunnetulta Kiinan uiguurialueelta. Pellavalanka hankitaan Italiasta, ja lankoihin käytetty pellava kasvatetaan Hollannissa, Belgiassa tai Ranskassa. Puuvillalanka tulee Saksasta, jossa lanka värjätään. Värjäämön käyttämä raakalanka on toimitusjohtaja Mauri Laurilan mukaan peräisin Euroopasta. Villa ostetaan ranskalaisesta kehräämöstä, joka käyttää vain eurooppalaista villaa. Halpaa lanka ei ole. Laurilan mukaan tänä vuonna lankojen hintaan on jo tullut 34 prosentin korotus ja siihen päälle tulee vielä loppuvuodesta 8 prosenttia. Myös pakkausmateriaalien hinnat ovat nousseet. Jotta omat kustannukset tulisivat katetuiksi, pitäisi asiakashintoihin laittaa roimat 22 prosenttia lisää. – Tiukka paikka. Hinnankorotukset ovat aivan älyttömiä, emmekä tiedä yhtään, mihin ne perustuvat, toimitusjohtaja ihmettelee. Yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkivan kansalaisjärjestö Finnwatchin tuoreen raportin mukaan tekstiilija vaatetusalan kiertotalousratkaisut ovat vielä alkutekijöissään. Jokipiin Alona Tatarenko työskenteli ennen Jalasjärvelle tuloaan maailmanpolitiikan keskipisteeseen nousseessa Zaporizzjan ydinvoimalassa Ukrainassa. Insinöörin työ vaihtui Jokipiin Pellavalla laadunvalvontaan. Pellava kantaa kuitenkin oman kortensa kekoon. Siellä valmistettuja ja loppuun käytettyjä tekstiilejä kierrättää Lounais-Suomen Jätehuolto Oy. Heidän toimipisteessään Paimiossa ne revitään. Syntyneestä silpusta tehdään muun muassa lankaa. – Valmistimme jo ensimmäisiä tuotteita kierrätetystä langasta, Laurila kertoo. Ympäristötietoisuuteen kuuluu se, että yrityksessä ei jätettä synny. Suunnittelu ja valmistus lähtevät siitä, että kaikki kudottu materiaali käytetään. Tuotteita tehdään kysynnän mukaan, joten ylijäämää tai turhia varastoja ei synny. Lahjapakkaukset ovat aaltopahvisia ja kierrätettäviä. Kaikki Jokipiihin tulevat materiaalien pakkauslaatikot käytetään Jalasjärvellä itse uudelleen. Mukana tulevat muovit menevät muovinkeräykseen ja käyttökelvoton pahvi omaansa. ? ? JOKIPIIN PELLAVA OY PERUSTETTU 1920 KOTIPAIKKA Jalasjärvi, Kurikka TUOTANTO Tekstiilit, erityisesti pellavasta valmistetut liikeja henkilöstölahjat yrityksille ja yhteisöille HENKILÖSTÖ 30, joista tuotannossa noin 20 LIIKEVAIHTO 3,85 milj. euroa (vuonna 2021)
14 Tekijä 9/2022 – Pitkäikäisten vaatteiden huoltoa ja korjaamista. Mieluummin tuuletusta kuin pesemistä. Vaatteiden kierrättämistä vaatteina, ja niiden lainaamista tai vuokraamista. Suomalaisyrityksistä Leipola toteaa, että niin ympäristökuin sosiaaliseenkin vastuuseen kiinnitetään enenevästi huomiota. Mutta esimerkiksi myymälän tai konttorin energiapäästöjen vähentäminen on sinänsä hyvä, mutta kuitenkin riittämätön ilmastotoimi, koska ehdoton valtaosa alan ongelmista on ulkoistettu kehittyviin maihin. – On vaikea nähdä, miten vaatebrändin toiminta voisi olla ilmastoystävällistä, jos toiminta perustuu neitseellisten kuitujen ja fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Ratkaisun avaimia on Leipolan mielestä myös valtioilla. Julkiset hankinnat ovat iso osa kunkin maan kulutusta ja vaikuttavat merkittävästi päästöihin. Hinnan sijasta hankintoja pitäisi ohjata laatu, ekologinen kestävyys ja ihmisoikeuksista huolehtiminen. Julkisella sektorilla on vielä rutkasti petrattavaa teoissaan. Esimerkiksi muutaman vuoden takainen Finnwatchin raportti maailmanmaineen saavuttaneen äitiyspakkauksen tuotteiden alkuperästä oli karua luettavaa. Tuotteita eniten toimittava suomalaisfirma ei edes vastannut Finnwatchin kysymyksiin vastuullisuudesta. Raportin jälkeen Kela on tosin muuttanut toimintaansa. Valtiolla on myös verotyökalu käytössään. Ruotsin mallia seuraten korjauspalveluiden arvonlisäveroa voitaisiin Leipolan mielestä alentaa. Se tekisi vaatteiden korjauttamisen edullisemmaksi ja houkuttelevammaksi. Ay-liikkeellä on Leipolan mielestä erityinen velvollisuus olla vahtimassa niin sanotun vihreän siirtymän vaikutuksia maailman arviolta 300 miljoonan tekstiilityöläisen oloihin. – Työntekijöillä on ensinnäkin oltava oikeus tehdä työtä, joka ei aiheuta vahinkoa. – Toiseksikin, ay-liikkeen on oltava nostamassa keskusteluun vihreän siirtymän vaikutuksia ja sitä, miten siirtymän vaatimat nopeat muutokset toteutetaan työntekijöiden kannalta oikeudenmukaisesti, Leipola sanoo. “PELLAVAKUITU – SAIRAAN HYVÄ” – Oma toiveeni on, että lähtisimme tutkimaan luonnonkuituja, joilla korvaisimme öljypohjaisia kuituja. Luonnonkuituihin kannattaisi satsata, pellava on esimerkiksi sairaan hyvä kuitu. Näin innostuu Teknologian tutkimuskeskus VTT:n erikoistutkija Taina Kamppuri, joka oli ensimmäinen kirjoittaja viime vuonna julkaistussa tekstiilialan tiekartassa vuodelle 2035. Muiden haastateltavien tavoin Kamppuri alleviivaa, että Suomessa kehitteillä olevat ja osin jo kaupallistetut kuidut ovat tuotantoprosesseiltaan aidosti ympäristöystävällisiä. Niitä vahditaan kuidun koko elinkaaren paljastavilla laskennoilla, esimerkiksi LCA-metodilla. Vertailun vuoksi Kamppuri mainitsee viskoosin. Sen tuotantoprosessi keksittiin 150 vuotta sitten ja siinä käytetään edelleen erittäin myrkyllistä rikkihiiltä. Spinnovan kaltainen selluloosakuitu ei hajoa myöskään mikromuoviksi kuten tekokuidut tekevät meidän kaikkien pesukoneissa. Kamppuri alleviivaa, että myös kuitujen kierrätyksen kehittämisessä Suomi on ihan maailman huipulla. – Mutta kierrätys ei riitä. Jos ei olisi pikamuotia, ei syntyisi niin paljon kierrätettävää. Vaatteiden pitäisi olla muodiltaan ajattomia. Eihän siinä ole mitään järkeä, että tehdään 8–12 mallistoa vuodessa ja tehdään niin huonolaatuisia vaatteita, että ne heitetään yhden käyttökerran jälkeen pois, Kamppuri kuvailee. Erikoistutkija nostaa esiin myös hampun kasvattamisen. – Hamppu kasvaa siemenestä satoon sadassa päivässä, joten on täysin mahdollista, että yhden kauden aikana voidaan kasvattaa useampi kuin yksi sato. Me tiedämme, että hamppu on luja tekstiilikuitu. Kasvaessaan hamppu myös elvyttää maaperää, ja se on hyvä puhdistamaan likaantunutta maata. Siitä saa myös elintarviketeollisuuteen kelpaavia siemeniä. Kamppurista on suorastaan ”järkyttävää”, että Euroopassa kasvavat luonnonkuidut samoin kuin täällä tuotettu villa on unohdettu. Ne nähdään vain joinain marginaalisina erikoisuuksina. Tutkija toistaa vielä, että niitä kannattaisi tutkia tekokuitujen käytön vähentämiseksi. – Puuvillalla ei kaikkea pystytä korvaamaan. ? LÄHTEITÄ: VTT: Taina Kamppuri, Katri Kallio, Satu-Marja Mäkelä, Ali Harlin: Finland as a forerunner in sustainable and knowlede-based textile industry – Roadmap for 2035 FINNWATCH: Mitä pikamuodin jälkeen. Oikeudenmukainen ekologinen siirtymä vaateja tekstiiliteollisuudessa 2/2022 Kaalimaan vartijat 2. Sertifiointija auditointijärjestelmien laatua tarkasteleva seurantaraportti 4/2022 Halpatuotantoa hikipajoissa. Äitiyspaikkaukseen sisältyvien tuotteiden sosiaalinen vastuullisuus 1/2019. EUROOPAN UNIONI: Kestäviä ja kiertotalouteen perustuvia tekstiilejä koskeva EU:n strategia TIEDOTUSVÄLINEET: Yleisradio, Helsingin Sanomat, The Guardian
AJASSA 9/2022 Tekijä 15 Monenlaista pellavaista. Sekaan mahtuu myös froteekangasta. ”Vanhaa, perinteikästä tekstiiliosaamista tarvitaan jo nyt.” TONI LAIHO Teollisuusliiton kemian sektorin johtaja
16 Tekijä 9/2022 – Se oli selkeää, että UPM oli tyytymätön kahteen– kolmeen edelliseen tes-kierrokseen, Rikkilä kertoo. UPM kutsuu Lappeenrannassa sijaitsevaa Kaukaan tehdasaluetta biometsätalouden integraatiksi, jossa valmistetaan sellua, aikakauslehtipaperia, sahatavaraa, energiaa, biopolttoaineita, biokemikaaleja ja lääketeollisuuden tuotteita. Tilanne oli ensin rauhallinen, mutta lähestyttäessä syksyä 2021 ja yrityskohtaisia työehtosopimusneuvotteluja työnantajalta alkoi tulla erinäisiä avauksia. – Pelolla johtamista se oli. Sanottiin, että jos Metsäteollisuudessa yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin siirtyminen vaati vääntönsä. UPM:n Kaukaan tehtaan pääluottamusmiehet Jarno Merisalo ja Kari Rikkilä kertovat, miltä neuvottelukierros näytti saman tehtaan eri osastoilta katsottuna. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVAT ARI NAKARI ”K un uutinen tuli, ajattelin, että tässä voi käydä vielä hullusti, kertoo UPM:n Kaukaan selluja paperitehtaiden pääluottamusmies Kari Rikkilä. Uutinen kertoi loppuvuonna 2020, että työnantajia edustava Metsäteollisuus ry lopetti valtakunnallisten työehtosopimusten tekemisen. Täytenä yllätyksenä irtiottoa ei voinut pitää, sillä työnantajaleirissä kaikki eivät olleet valtakunnallisen sopimisen kannalla. KOKIJAT ”Rivit vahvistuivat entisestään” JARNO MERISALO Pääluottamusmies UPM:n Kaukaan saha, Lappeenranta Lappeenrannan Puualan Ammattiosasto 724:n puheenjohtaja KARI RIKKILÄ Pääluottamusmies UPM:n Kaukaan selluja paperitehtaat, Lappeenranta Paperiliiton hallituksen jäsen
? 9/2022 Tekijä 17 AJASSA työehtosopimusta ei synny, näin ja näin tullaan menettelemään, Rikkilä kertoo. UPM:n pyrkimyksenä oli ohittaa liiton edustajat ja kutsua suoraan luottamushenkilöitä neuvottelemaan työehdoista. – Vastailtiin, että ei kiinnosta. Paperiliitto neuvottelee, Rikkilä kertoo. AJAT MUUTTUIVAT Kaukaan sahan pääluottamusmiehelle Jarno Merisalolle viime työehtosopimuskierros oli ensimmäinen pääluottamusmiehenä. – Edeltäjä varoitteli, että ajat voivat muuttua radikaalistikin. Siinä hypättiin syvään päähän, Merisalo kuvailee. Alkuvuonna 2021 UPM Timber piti yt-neuvottelut, joiden seurauksena Kaukaan sahan pientukkilinja suljettiin ja työt loppuivat 15 tuotannon työntekijältä. Alkuvuoden yt-neuvottelut ja väen vähennykset olivat tuoreessa muistissa, kun tes-neuvottelukierrosta käynnisteltiin syksyllä 2021. – Edellisestä hulabaloosta siirryttiin keskusteluihin tesseistä, Merisalo sanoo. Mekaanisessa metsäteollisuudessakin UPM:n ajatuksena oli, että työntekijät neuvottelevat ja Teollisuusliitto olisi vain taustalla. – Tehtiin siinä vaiheessa selväksi, että liitto neuvottelee ja me tuomme omilta kulmiltamme viestit neuvotteluihin, Merisalo kertoo. Paperiliiton ja UPM:n erimielisyys oli näkyvästi esillä julkisuudessa, mutta mekaanisen metsäteollisuuden puolella neuvottelukierroksen lähestyminen ei nostanut kierroksia mediassa. – Timberin puolella oltiin syrjässä julkisesta pommituksesta, Merisalo pohtii. VÄÄNTÖJEN KAUTTA SOPIMUKSIIN Syksyllä 2021 yrityskohtaiset työehtosopimusneuvottelut saatiin monissa yrityksissä käyntiin. Stora Enso solmi työehtosopimuksen Paperiliiton kanssa jo lokakuun alussa. – Kysyttiin UPM:ltä, että jos kopioitaisiin Storan sopimus, mutta se ei käynyt. Pitkään oli ongelmana, ettei työnantaja näyttänyt vaateitaan, Rikkilä kertoo. Vuoden lähestyessä loppuaan UPM:n ja Paperiliiton neuvottelut alkoivat näyttää vaikealta savotalta. Esimerkiksi vuorovapaat olivat musta vaate yrityksen ylimmälle johdolle. – Loppuun asti yritettiin, mutta alkoi näyttää, ettei sopimusta saada syntymään, Rikkilä kertoo. Paperiliitto aloitti vuoden alussa lakon, joka kesti lopulta 112 päivää. Selluliiketoiminnan neuvottelutulos syntyi ensimmäisenä ja graafisten papereiden viimeisenä valtakunnansovittelijan toimiston kautta. Neuvottelut olivat pitkään takkuisia myös mekaanisen metsäteollisuuden puolella. Teollisuusliiton näkökulma oli, että UPM:n kanssa neuvotellaan uutta sopimusta vanhan pohjalta. – Työnantaja tarjosi puhdasta paperia neuvottelujen pohjaksi. Tunnustelut katkesivat siihen. Kuukauden tauon jälkeen työnantajapuoli alkoi kosiskelemaan takaisin neuvotteluihin, Merisalo kertoo. Neuvottelut etenivät UPM:n kanssa pitkään hyvin hitaasti, mutta joulukuun alussa asiat menivät maaliin yllättävänkin nopeasti. – Ensin yrittivät saada läpi karmeita muutoksia, mutta työnantaja lähti kuitenkin sovinnon tielle, Merisalo kertoo. Teollisuusliiton hallitus hyväksyi UPM:n kanssa syntyneet neuvottelutulokset sahaja vaneriliiketoimintoihin 10. joulukuuta. Jälkikäteen pohdittuna työnantajapuolen henkilövaihdoksilla saattoi olla merkitystä. UPM Timberin johtaja oli vaihtunut ennen neuvotteluja. Sopuisa alku on monelle johtajalle mieleen. – Näkemykseni on, että se osittain helpotti eteenpäin menemistä, Merisalo arvioi. TEKIJÄT VAIHTUVAT Yrityskohtaisiin neuvotteluihin siirtyminen tarkoitti myös sitä, että UPM irtisanoi kaikki aiemmin työpaikoilla solmitut paikalliset sopimukset. – Katsoin pomoja silmiin ja kysyin, että haluatteko oikeasti sanoa irti paikalliset sopimukset, Rikkilä kertoo. Paikallisten sopimusten merkitys tuli ilmeiseksi, kun toimintaa jatkettiin uusien liiketoimintakohtaisten työehtosopimusten piirissä. ”Vuoden lähestyessä loppuaan UPM:n ja Paperiliiton neuvottelut alkoivat näyttää vaikealta savotalta.” Jarno Merisalo kertoo, että sahalla järjestäytymisaste on tasan sata. Se helpottaa esimerkiksi paikallisten sopimusten neuvottelua. ?
Kari Rikkilä on työskennellyt Kaukaassa vuodesta 1983. Hän kertoo, että takavuosina tehtaan työntekijät viettivät useammin vapaa-aikaa yhdessä. ? 18 Tekijä 9/2022 YHTEISÖLLISYYS VÄHENTYNYT UPM:llä on Kaukaassa noin 1 000 työntekijää, joista noin 400 on töissä selluja paperitehtaiden tuotannossa ja noin 110 sahan tuotannossa. Kari Rikkilä on työskennellyt Kaukaassa vuodesta 1983. – Tiistaina pääsin armeijasta, keskiviikkona kysyin töitä ja torstaina aloitin tehtaalla, Rikkilä kertoo työuran alusta. Vuodesta 2011 hän on toiminut selluja paperitehtaiden pääluottamusmiehenä. Paperiliiton hallituksessa hän vaikuttaa nyt kolmatta kautta. Jarno Merisalo tuli vuonna 1997 töihin Kaukaan vaneritehtaalle, joka lopetettiin vuonna 2008. Kaukaaseen hän tuli takaisin vuonna 2013, kun sahalta avautui työpaikka. Sahalla hänet valittiin pääluottamusmieheksi pari vuotta sitten, kun luottamustehtäviin tuli sukupolvenvaihdos. Laajalla tehdasalueella toiminnot ja työt ovat eriytyneet, eli esimerkiksi paperitehtaan ja sahan työntekijät eivät kohtaa usein. – Normaalissa työnteossa ei hirveän paljon olla tekemisissä, mutta porukka käy esimerkiksi samalla kuntoiluhallilla, Rikkilä kertoo. Takavuosina yhteinen tekeminen oli vilkkaampaa, sillä tehtaan väki harrasti porukalla ja tunsi toisensa nykyistä paremmin. Esimerkiksi osastojen väliset urheilukisat olivat yleisiä. – Maailma on muuttunut, ja työnteosta tullut enemmän puurtamista. Nykyään harrastukset ovat erikseen työn ulkopuolella, Merisalo pohtii. – Samat paikalliset sopimukset on tehty uudelleen, kun ilman ei voida toimia, Merisalo kertoo. Metsäteollisuuden kiristynyt tilanne on johtanut myös siihen, että työntekijät vaihtuvat entistä tiheämmin. – Tuli ilmiö, että porukka otti lopputilejä ja lähti muualle, Rikkilä kertoo. Vaihtuvuutta on ollut myös työnjohtopuolella. – Ei päästä tasaiseen työntekoon, kun irtisanoutumisia tulee, Merisalo pohtii. Puun hinnan nousun saattelemana UPM Timber on tehnyt viime aikoina ennennäkemätöntä voittoa. Kaukaan sahallakin työtä riittää ja määräaikaisia tekijöitä on vakinaistettu. Pidempään sahalla työskennelleet konkarit joutuvat kuitenkin painamaan ylitöitä. – Runkoporukka tekee vajaalla töitä ja kuormittuu, Merisalo sanoo. Vuorotyö ja kova työtahti kuluttavat työntekijöitä, mistä kertovat esimerkiksi yleistymään päin olevat uniongelmat. – Kun mieli uupuu, kroppakin kränää, Merisalo tiivistää. VOIMAA TARVITAAN JATKOSSAKIN Työehtosopimusneuvottelut etenivät eri tahtiin UPM:n liiketoiminnoissa. Lähtökohdat olivat kuitenkin eri työntekijäryhmissä samat: periksi ei anneta. – Oltiin UPM:ään ja johdon toimintaan niin kyllästyneitä, Merisalo kertoo. Toisten yritysten ja naapuriliiton tehdessä sopimuksia Kaukaan selluja paperitehtailla pohdittiin omaa tilannetta. – Kun muut isot yritykset tekivät sopimuksia, työpaikalla kysyttiin, miksi meille ei tehdä, Rikkilä kertoo kahvipöytäkeskusteluista. Kaukaan tehdasalueella saha pyöri normaaliin tapaan samaan aikaan, kun paperiliittolaisten työt olivat lähes neljä kuukautta lakossa. Pääluottamusmiehet arvioivat, ettei sopimuskierros jättänyt arpia työntekijäryhmien välille. – Toimitaan täysin erilaisilla työehtosopimuksilla. Ei oikein voi verrata liiketoimintoja, Merisalo pohtii. Neuvottelukierros näytti, että yhteisvoimaa tarvitaan työehtojen säilyttämiseen. – Rivit vahvistuivat entisestään, Rikkilä kertoo. Kaukaan selluja paperitehtailla järjestäytymisaste on lähes sata, eli käytännössä kaikki vakituiset työntekijät kuuluvat liittoon. Sahalla järjestäytymisaste on tasan sata. – Kun tehdään paikallisia sopimuksia, järjestäytymisasteesta on kyllä apua, Merisalo antaa esimerkin. Vääntöjen jälkeen työehtosopimukset saatiin solmittua UPM:n kanssa, mutta tulevaisuutta on hankala ennustaa. – Voiko tämä enää mennä tämän hullummaksi, Merisalo kysyy. – Ei tästä puulaakista voi sanoa, mitä on vielä tulossa, Rikkilä vastaa. – Voimaa tarvitaan työntekijäpuolella jatkossakin, Merisalo toteaa. ?
ILMIÖ SOSIAALITURVAA UUDISTETAAN Negatiivisen tuloveron selvitys oli osa valtion sosiaaliturvan uudistustyötä. Asiantuntijoista ja puolueiden edustajista koostuvan komitean työ jatkuu vuoteen 2027 asti. Komitean tarkoituksena on yksinkertaistaa järjestelmää ja mahdollistaa työnteon ja sosiaaliturvan helpompi yhteensovittaminen erilaisissa elämäntilanteissa. Toisin sanoen uudistetun sosiaaliturvajärjestelmän halutaan lisäävän työllisyyttä ja yrittäjyyttä. Uudistuksia on tarkoitus toteuttaa vähitellen. Syksyllä komitean on tarkoitus edetä yksityiskohtiin, mikä tarkoittaa, että puolueiden on alettava ottamaan kantaa millaista sosiaaliturvaa ne kannattavat. Ei vero vaan tuki TEKSTI PEKKA LEIVISKÄ Kouluajoilta moni muistaa, että kaksi miinusta muuttuu plussaksi. Tästä on kyse myös äkkiseltään erikoiselta kuulostavassa NEGATIIVISESSA TULOVEROSSA. Negatiivinen tulovero on malli, joka kohdistuisi ennen kaikkea matalatuloisiin henkilöihin. Heidän tulojaan ei mallissa verotettaisi, vaan valtio maksaisi heille tukea kuukausittain. Negatiivinen tulovero voidaan toteuttaa monella tavalla. Niin sanottu UNIVERSAALI MALLI takaa tietyn minimitulotason kaikille kyseisessä maassa asuville. Tässä mallissa negatiivisella tuloverolla voitaisiin korvata kaikki sosiaalietuudet. Kuukaudessa tietyn rajan alle tienaavat siis saisivat kuukausittain tukea, kun taas rajan yli tienaavat eivät saisi tukea, vaan maksaisivat veroja. Nykyinen SOSIAALITURVA on SYYPERUSTEINEN eli ETUUKSIA, kuten työttömyyspäivärahaa ja asumistukea, myönnetään POIKKEUKSELLISISTA SYISTÄ. SYYPERUSTEISESSA MALLISSA voidaan valita jokin tietty TUKI tai VEROETU, jonka jakamiseen sovelletaan negatiivisen tuloveron ideaa. Ajatus negatiivisessa tuloverossa on sama kuin PERUSTULOSSA, jota Suomessa kokeiltiin 2017–2018. Molempien ideana on YKSINKERTAISTAA TUKIJÄRJESTELMIÄ ja KANNUSTAA työttömiä OTTAMAAN VASTAAN lyhytaikaistakin TYÖTÄ. Näiden kahden keskeisin ero on, että perustulossa maksetaan aina kaikille sama kuukausittainen korvaus. Korkeatuloisimmilta se vain verotetaan myöhemmin pois. Käytännössä negatiivinen tulovero voi olla vaikea toteuttaa kuukausittain, koska kansalaisten tulot, verovähennykset ja erilaiset etuudet vaihtelevat. Koska negatiivinen tulovero kytkeytyy SOSIAALITURVAJÄRJESTELMÄÄN, siihen kohdistuu paljon odotuksia ja ideologisia vääntöjä. Jos negatiivinen tulovero otettaisiin käyttöön vain jonkin etuuden osalta, se ei todennäköisesti juuri yksinkertaisi tukijärjestelmää. Jos taas negatiivisella tuloverolla korvattaisiin kaikki tuet, olisi se iso muutos nykyiseen etuuksien perusteita arvioivaan järjestelmään. Siksi jotkut vastustavat sitä. Negatiivinen tulovero ei ole vielä missään käytössä, mutta ensimmäisiä kokeiluja tehtiin Kanadassa ja Yhdysvalloissa jo 1970-luvulla. SELVITYS TYRMÄSI Suomen valtiovarainministeriö julkaisi kesällä selvityksen yhdestä negatiivisesta tuloveromallista. Työryhmä ei suosittele mallin käyttöönottoa eikä pidä kokeilun toteuttamista mahdollisena ensi vuonna. Selvityksen perusteella malli ei kannusta työttömiä nykyistä enempää vastaanottamaan työtä. Lopputulos ei ollut yllätys, sillä selvityksessä tarkasteltiin työtulovähennyksen korvaamista negatiivisen tuloveron mallilla. Työtulovähennys tehdään automaattisesti kaikille palkkaa, palkkioita tai muita vastaavia saaville. Työtulovähennystä ei tehdä etuuksista, kuten työttömyyspäivärahoista. Siksi tarkastelussa ollut malli ei olisi muuttanut työttömien kannustimia lainkaan. Jo nykyisin työtön saa ansaita 300 euroa kuussa menettämättä tukiaan ja niistäkin tuloista työtulovähennys tehdään joka tapauksessa. NEGATIIVISEN TULOVERON VAIKUTUS VEROASTEESEEN 35 30 25 20 15 10 5 –5 –10 9 000 18 000 27 000 36 000 45 000 54 000 Valtiovarainministeriön työryhmän selvittämän negatiivisen tuloveromallin vaikutus veroasteeseen ensi vuonna Työtulotuen vaikutus palkkatulon veroasteeseen ml. maksut Veroaste, % Palkkatulo, euroa vuodessa Lä hd e: Va lti ov ar ai nm in is te riö Veroaste ml. maksut 2023 Veroaste ml. maksut 2023 negatiivisen tuloveron mallilla 9/2022 Tekijä 19