EDUNVALVONTA Teema: Työehtosopimus on tärkein jäsenetu. Luottamusmies ja liitto auttavat, jos työpaikalla on ongelmia. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI 6 Liitto neuvottelee puolestasi 8 Tes turvaa selustan 26 Sopiminen alkaa luottamuksesta 36 Vaikka oikeuteen asti 42 Nu inleds avtalsförhandlingarna 48 Duunarin puolustaja NRO 8/2021 Tekija?_08_2021_kansiarkki.indd 1 Tekija?_08_2021_kansiarkki.indd 1 10.8.2021 10.42 10.8.2021 10.42
syytä liittyä Teollisuusliiton jäseneksi 5 T YÖ EH TO SO PI M U KS ET E DUT H YV Ä TY ÖE LÄ MÄ T UR VA Y HT EIS VO IM A # LIITY Kun liityt Teollisuusliiton jäseneksi, Teet Elämäsi Sopparin! ME OLEMME LIITTO. Yhdessä saamme aikaan asioita, joita kukaan ei pysty tekemään yksin. Nykyiset työehdot on saatu aikaan kovalla väännöllä, samaa vaatii niiden säilyttäminen. Järjestäytyminen tarkoittaa sitä, että pystymme kohtaamaan työnantajan tasavertaisina. Jäsenmaksu on sijoitus siihen, että meillä on voimaa vaikuttaa. Saan paremmat työehdot Työehtosopimuksissa määritellään minulle paljon paremmat ehdot kuin laki määrää. Tällaisia ovat mm. jopa tuhansia euroja paremmat vuosiansiot, lyhyempi työaika, sairausajan palkka ja äitiysja isyysvapaan palkka. Turvaan selustani työelämässä Saan luottamushenkilöiden tuen työpaikallani sekä neuvontapalvelut ja oikeusavun ongelmatilanteissa. Saan ansiosidonnaisen työttömyysturvan työttömyyskassan kautta. Pääsen mukaan vahvaan joukkueeseen Olen osa jotain isompaa kokonaisuutta, jossa aktiiviset jäsenet yhdessä huolehtivat kaikkien työntekijöiden eduista. Liitto antaa äänen myös työpaikan hiljaisille. Voin vaikuttaa omaan työelämääni Minun työni on arvokasta. Pystyn liiton kautta kehittämään työelämää vielä reilummaksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Lisäksi liiton osaavat asiantuntijat tekevät jatkuvaa vaikutustyötä työelämän parantamiseksi. Saan rahanarvoisia etuja Liiton kautta saan paljon rahanarvoisia etuja, kuten laadukkaat koulutukset, urapalvelut, edulliset matkaja tapaturmavakuutukset, kohtuuhintaiset lomakohteet ja polttoainealennukset. suntessi.fi KATSO LISÄÄ Tekija?_08_2021_kansiarkki.indd 2 Tekija?_08_2021_kansiarkki.indd 2 10.8.2021 10.42 10.8.2021 10.42
8/2021 Tekijä 3 SISÄLTÖ Leikkaa viereinen sivu irti ja laita työpaikkasi ilmoitustaululle! VE SA -M AT TI VÄ Ä RÄ KA N N EN KU VA EM IL IE U G G LA SOPIMINEN ON MYÖS KILPAILUETU Tehokkuutta ja tuottavuutta saavutetaan paremmin sopimalla kuin määräämällä, muistuttavat Teollisuusliiton sektorijohtajat. TESSISTÄ PERÄLAUTA JA VAKAUTTA KANSI Yleissitova työehtosopimus määrittää palkan ja työehtojen vähimmäistasot. Se estää palkkojen polkemista ja epäreilua kilpailuetua. Neljä teollisuusliittolaista pääluottamusmiestä eri sektoreilta kertoo, mitä työehtosopimus heille merkitsee. KESKUSTELLEN MUOTOILTU, LUOTTAMUKSELLA KARAISTU Fiskarsin Iittalan lasitehtaalla onnistunut yhteistoiminta syntyy keskustelusta, luottamuksesta ja yhteisestä sopimisesta. Yhteinen henki punnitaan, kun tulee vaikeita hetkiä. 26 8 ? Aalto-vaasi syntyy Iittalan lasitehtaalla seitsemän hengen tiimillä ja monen eri valmistusvaiheen kautta. 18 TU O M A S IK O N EN ? Tekija?_08_2021_sisus.indd 3 Tekija?_08_2021_sisus.indd 3 11.8.2021 14.08 11.8.2021 14.08
4 Tekijä 8/2021 Se ur aa va nu m er o ilm es ty y 15 .9 . 26 Fiskarsilla onnistunut yhteistoiminta on keskustelua ja luottamusta 32 TYÖYMPÄRISTÖ Työpaikan turvallisuuskin riippuu työehtosopimuksista 34 Työrauha menisi työehtosopimusten mukana 36 Jäsenen asialla oikeuteen asti 39 MAAILMA Maailmalla monenlaisia järjestelmiä sopimiseen 41 Lyhyet 48 HARRASTAJA Mielipidekirjoittaja Matti Rajala 5o Pulmat 51 Sarjakuva 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 AVAAJA Teollisuusliitto neuvottelee työehtosopimukset 08 KANSI Tessistä minimitasot ja vakautta työpaikalle 16 NÄKIJÄT Parasta on auttaminen, sanovat liiton puhelinpäivystäjät 18 Sopimisen kulttuuria ei pidä rikkoa 22 VIERAILIJA SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta 24 Näin tes-neuvottelut etenevät ? HARRASTAJA Matti Rajala on aktiivinen mielipidekirjoittaja. Tänä vuonna hän on kirjoittanut muun muassa yleissitovan työehtosopimuksen merkityksestä. Teksteillään Rajala haluaa herätellä etenkin niitä työntekijöitä, jotka eivät kuulu ammattiliittoon. ? ERIMIELISYYSASIAT JA OIKEUSAPU ”Todella paljon riita-asioita sovitaan, mutta työnantaja vie niitä nyt pidemmälle”, sanoo Teollisuusliiton oikeudellisen yksikön vt. päällikkö Susanna Holmberg. 48 36 42 I TIDEN Förbundet förhandlar fortsättningsvis om arbetsvillkoren 44 I TIDEN Förtroendemän inför förhandlingarna: ”Hösten kan bli svår” 46 BRIEF IN ENGLISH Fighting wage dumping with collective agreements 47 Työttömyyskassa/ A-kassan AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA VAPAALLA KI TI H A IL A VE SA -M AT TI VÄ Ä RÄ Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Suvi Sajaniemi 040 553 2330 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 KUVATOIMITTAJA Kiti Haila 040 820 9052 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/ lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. Tekija?_08_2021_sisus.indd 4 Tekija?_08_2021_sisus.indd 4 11.8.2021 14.09 11.8.2021 14.09
8/2021 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 18.8.2021 Työehtosopimukset uudessa valossa T yöehtosopimuksiin on melko yleisesti suhtauduttu itsestäänselvyyksinä. Asiakirjoina, jotka parin vuoden välein ilmestyvät kuin automaatista. Neuvottelukierrosten tuloksia arvioitaessa on keskitytty enimmäkseen palkankorotusten tasoon ja yksittäisten sisältökysymysten ruotimiseen, ja sille pohjalle koettu tyytyväisyys tai tyytymättömyys on perustettu. Työehtosopimusten olemassaolon tai sopimusjärjestelmän arvo ei ole aikaisemmissa keskusteluissa erityisemmin saavuttanut sijaa. Näin ei tapahtunut silloinkaan, kun Elinkeinoelämän keskusliitto EK irtautui työmarkkinoiden sopijaosapuolena toimimisesta. Siitä seurasi keskitetyn sopimisen loppu. Kilpailukykysopimus ja kamppailu siitä irtaantumiseksi viittasivat myös selvästi siihen, että työnantajien pyrkimyksenä on muuttaa työmarkkinoiden sopimusjärjestelmää omaksi eduksensa. Nämä tapahtumat eivät kuitenkaan vielä havahduttaneet palkansaajia laajasti pohtimaan työehtosopimusten ja omien työehtojen merkitystä tai niiden puolustamisen tärkeyttä. Huolestuneet viestit työehtosopimustoiminnan tulevaisuudesta eivät suuria kuulijakuntia saavuttaneet. Tilanne on nyt muuttunut. Työehtosopimusten merkitys ja arvo on löydetty uudestaan. Muutoksen moottorina ovat toimineet Metsäteollisuus ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n taannoiset ilmoitukset vetäytyä työehtosopimustoiminnasta. Kysymykset siitä, mitä muutos tarkoittaa ja mitä siitä seuraa palkansaajien edunvalvonnalle, nousivat edellä mainittujen ilmoitusten jälkeen nopeasti esiin. Sen myötä viestit työehtosopimusten tärkeydestä työntekijöiden kollektiivisena turvana, työehtojen minimitasojen määrittelijänä ja tosiasiallisena paikallisen sopimisen mahdollistajana pelkkään lainsäädäntöön verrattuna ovat tavoittaneet vastaanottajansa ja saaneet vastakaikua. Teollisuusliitto on valmistautunut alkavaan sopimuskierrokseen huolellisesti. Liiton asiantuntijat ovat osana valmisteluja käyneet tiiviin ja edelleen jatkuvan vuoropuhelun luottamushenkilöiden ja jäsenten kanssa. Kiinnostus neuvotteluja kohtaan on virinnyt. Tieto siitä, että neuvottelukierroksella on välittömien tulosten lisäksi vaikutuksensa myös työmarkkinatoiminnan tulevaisuuteen, on levinnyt jäsenten keskuuteen. Työehtosopimuksia ja neuvotteluja käsittelevälle tiedolle on syntynyt tarve ja kysyntä. Tällä kaikella on palkansaajien näkemyksiä ja tavoitteita tukeva merkityksensä neuvottelukierroksen läpi viemisessä. Teollisuusliitolla on 17 eri työnantajaliittoa sopimusosapuolina. Niistä kahta lukuun ottamatta kaikki jatkavat neuvottelutoimintaa aikaisemmalta pohjalta uusien työehtosopimusten solmimiseksi. Teknologiateollisuuden ja metsäteollisuuden työnantajien toiminnan muutos ei siten läpäise työmarkkinoita, mutta tuo kokonaisuuteen oman erityisyytensä. Monet kysymykset ovat neuvottelukierroksen kynnyksellä vielä auki, mutta ainakin yksi asia on selvä. Työehtosopimukset näkyvät nyt uudessa valossa. Kun niitä ei enää pidetä itsestäänselvyyksinä, on palattu perusasioiden ääreen. Työehtosopimusten merkitys ja tarve rakentaa työntekijöiden edunvalvonta niiden pohjalle on havaittu ja tiedostettu. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja Tekija?_08_2021_sisus.indd 5 Tekija?_08_2021_sisus.indd 5 11.8.2021 14.09 11.8.2021 14.09
Teollisuusliitto on valmis neuvotteluihin T eollisuusliitto on valmistautunut Riku Aallon mukaan työehtosopimusneuvotteluihin tehokkaasti ja huolellisesti eri näkökohdat huomioon ottaen. – Me olemme kertoneet luottamushenkilöille ja jäsenille, mistä työehtosopimuksissa ja neuvottelukierroksessa on kysymys. Tavoitteemme ovat selvät ja kyky neuvotella on olemassa. Pystymme puolustamaan työehtoja viime kädessä painostustoimin järjestöllisesti ja taloudellisesti. – Lisäksi kevätvaltuustossa muutimme ammattiosastojen mallisääntöjä niin, että ne eivät voi tehdä työehtosopimuksia. Neuvottelumandaatti on Teollisuusliitolla. Näin ollen työnantajat eivät voi painostaa luottamusmiehiä tekemään paikallisia työehtosopimuksia, Aalto toteaa. TEOLLISUUSLIITON TAVOITTEET Teollisuusliiton 35 sopimusalan yhteiset neuvottelutavoitteet ovat 1) ostovoimaa tukeva, reaalipalkkoja korottava solidaarinen palkkaratkaisu, 2) keskeisten työehtojen turvaaminen kaikilla sopimusaloilla, 3) työehtosopimusten sosiaalisten määräysten parantaminen, 4) henkilöstön edustajien aseman ja oikeuksien vahvistaminen, 5) vuokratyön, ulkopuolisen työvoiman käytön, kausija matkatyön sopimusmääräysten kehittäminen, 6) työssäoppimisen, perehdyttämisen ja työnopastuksen kehittäminen sekä 7) paikallisen sopimisen hallinta ja osaamisen lisääminen. – Saimme ammattiosastoilta kaikkiaan 1 059 esitystä sopimustavoitteiksi ja työehtosopimusten kehittämiseksi. Tältä pohjalta muotoilimme yleiset tavoitteemme. Niiden lisäksi tulevat sopimuskohtaiset tavoitteet, joiden määrittelemisessä neuvotteluprosessissa mukana olevilla sopimussektoreiden johtokunnilla ja sopimusalojen neuvottelukunnilla on keskeinen rooli. – Lopputuloksena on se, että yleisten tavoitteiden lisäksi myös sopimusalakohtaiset kehitystarpeet tulevat täsmällisesti huomioon otetuiksi. MUUTOS NEUVOTTELUASETELMASSA Vielä edellisellä työehtosopimuskierroksella työnantajia edustaneet Metsäteollisuus ry ja Teknologiateollisuus ry ovat omilla päätöksillään lopettaneet työehtosopimustoiminnan. Siksi mekaanisessa metsäteollisuudessa käydään yrityskohtaiset työehtosopimusneuvottelut. Teknologiateollisuuden tilanne puolestaan riippuu siitä, millaiseksi sopimustoimintaa varten perustetun Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n kattavuus kehittyy. Aallon mukaan Teollisuusliiton linja uudessa tilanteessa on selvä. – Odotamme elokuun loppuun ja arvioimme, tuleeko Teknologiateollisuuden työnantajista meille varteenotettava neuvotteluosapuoli vai ei. – Siitä riippumatta viestimme Teknologiateollisuus ry:lle ja Metsäteollisuus ry:lle on, että ne saavat keskittyä hoitamaan valitsemiaan tehtäviä. Ne ovat riisuneet vaikutusja puhevallan työmarkkinakysymyksissä ja työehtosopimustoiminnassa itseltään pois. On turha kysellä kansallisen kilpailukyvyn perään, kun on itse rikkonut toimivan järjestelmän. – Työnantajien on hyväksyttävä esimerkiksi se, että palkankorotukset saattavat eriytyä sopimusaloittain ja yrityksittäin. Puheenjohtaja Riku Aallon mukaan Teollisuusliitto neuvottelee työehtosopimukset kaikille sopimusaloillensa, riippumatta siitä käydäänkö neuvottelut valtakunnallisina vai yrityskohtaisina. TEKSTI PETTERI RAITO KUVA KITI HAILA 8 AVAAJA 6 Tekijä 8/2021 Tekija?_08_2021_sisus.indd 6 Tekija?_08_2021_sisus.indd 6 11.8.2021 14.09 11.8.2021 14.09
Tähän työhön me tarvitsemme kaikki mukaan. PITKÄAIKAISET VAIKUTUKSET Teollisuusliitolla on 17 eri työnantajaliittoa sopimusosapuolina. Suurin osa työnantajajärjestöistä toimii siis samoin kuin aiemminkin, mutta Aalto arvioi neuvottelukierroksen poikkeuksellisen tärkeäksi. – Kysymys on samanaikaisesti siitä, minkälaiset työehdot saamme jäsenillemme neuvoteltua ja siitä minkälainen sopimusjärjestelmä meillä Suomessa tulevaisuudessa on. Tämän hetken lisäksi puhumme vaikutuksista, jotka ulottuvat vuosien ja jopa vuosikymmenten päähän. Aallon mukaan työntekijöiden on tärkeä havaita, kuinka korkeilla panoksilla neuvottelut käydään. – Työehtosopimusten merkitys on työehtojen määrittelyn ja niiden työntekijöitä suojaavan sisällön rinnalla siinä, että kun ne on solmittu, ei niitä voi yksipuolisesti muuttaa. Ilman työehtosopimuksia tällaista kollektiivista suojaa ei ole, vaan jokainen työntekijä on asiansa kanssa yksin. – Jos työnantaja niissä olosuhteissa jonain päivänä hyvää hyvyyttään jotain antaa, voi se sen mitään kyselemättä myöhemmin ottaa pois, kenties korkojen kera. Sama koskee muitakin työpaikan asioita silloin kun ne ovat pelkästään työnantajan direktio-oikeuden varassa. SUOMEN MALLIA EI OLE Metsäteollisuus ry ilmoitti noin vuosi sitten lopettavansa työehtosopimusten tekemisen. Aalto muistuttaa, että järjestön hallituksen puheenjohtajana toiminut, Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä sanoi silloin julkisuudessa, että tavoitteena on työnantajan direktio-oikeuden lisääminen. – Samalla isännät ilmoittivat, että heitä ei kiinnosta, minkälaisia sopimuksia muissa yrityksissä tai toimialoilla tehdään. Jo tämä tarkoitti sitä, että palkanmuodostuksen vientisektorivetoista Suomen mallia ei enää ole. Työnantajat sen upottivat, mutta tämän ne jättävät aktiivisesti kertomatta. Aallon mukaan osa työnantajista toimii ideologisin perustein. – Pyrkimys ay-liikkeen murtamiseen on nähtävissä. Tähän pitäisi yhteiskunnassa reagoida voimakkaasti. Esimerkiksi sijoittajat voisivat vastuullisuuden näkökulmasta miettiä, laittavatko rahoja yrityksiin, jotka torpedoivat työntekijöiden neuvottelumahdollisuuden ja irtaantuvat kansainvälisistä standardeista ja Kansainvälisen työjärjestön ILOn sopimuksista. JÄRJESTÄYTYMINEN TURVAA TOIMINNAN Aalto kannustaa kaikkia luottamushenkilöitä ja jäseniä työpaikoilla ja ammattiosastoissa huolehtimaan siitä, että myös työkaverit kuuluvat Teollisuusliittoon. – Neuvottelut ovat nyt lähempänä yksittäisiä ihmisiä kuin aikaisemmin. Samanaikaisesti me teemme linjauksia ja ratkaisuja, jotka vaikuttavat kauaskantoisesti ammattiyhdistysliikkeen kykyyn huolehtia työntekijöiden asioista, työmarkkinatoimintaan ja koko yhteiskuntaan. – Tähän työhön me tarvitsemme kaikki mukaan. Kysymys on jokaisen omista työehdoista ja yhteisestä tulevaisuudesta, Aalto summaa. ? AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai Twitterissä @finindustrial . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. 8/2021 Tekijä 7 AJASSA Tekija?_08_2021_sisus.indd 7 Tekija?_08_2021_sisus.indd 7 11.8.2021 14.09 11.8.2021 14.09
Kaikille samat säännöt Yleissitova työehtosopimus on tärkeä, koska se määrittää palkan ja työehtojen vähimmäistasot. Näin se suojaa työntekijöitä. Tes hyödyttää myös työnantajia estämällä sitä, että jotkin yritykset pyrkisivät saamaan kilpailuetua ja vähentämään kustannuksiaan polkemalla palkkoja. TEKSTI MIKKO NIKULA KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN, PAULA MYÖHÄNEN, JUSSI PARTANEN JA ANNIKA RAUHALA M olempien osapuolten edun mukaista on, että kun työehtosopimuksessa on määritelty paljon asioita, niistä ei jouduta enää erikseen kiistelemään työpaikalla. Sen sijaan paikallisesti on mahdollista sopia asioista toisin kuin työehtosopimuksessa, kunhan minimitasoista pidetään kiinni. Onnistuneen paikallisen sopimisen edellytyksenä on, että neuvotteluja käydään tasavertaisesti ja otetaan huomioon sekä työnantajan että työntekijöiden edut. Tekijä haastatteli neljää pääluottamusmiestä, joiden työpaikat edustavat liiton eri sektoreita ja sopimusaloja. Yrityksistä kaksi jatkaa työehtosopimusten tekemistä, yhdessä tilanne on vielä auki ja yhdessä työehtosopimusta ei enää vuodenvaihteen jälkeen uusita, vaan työehdot sovitaan paikallisesti. 8 Tekijä 8/2021 Tekija?_08_2021_sisus.indd 8 Tekija?_08_2021_sisus.indd 8 11.8.2021 14.09 11.8.2021 14.09
”Tes määrää minimitasot ja luo vakautta työpaikalle.” 8/2021 Tekijä 9 ? AJASSA Tekija?_08_2021_sisus.indd 9 Tekija?_08_2021_sisus.indd 9 11.8.2021 14.09 11.8.2021 14.09
10 Tekijä 8/2021 ”Työnantaja ei voi ehdottaa ihan mitä vain” mitä kuuluu heidän direktio-oikeutensa piiriin ja mitä ei. Ehkä jossain kohtaa työnantajapuoli kokee ne tessin määrittämät minimitasot ongelmaksi. Mutta ilman niitä alettaisiin työsuhteessa olevia kyykyttää pahasti, Hagelberg sanoo. ”OSINGOT YKKÖSPRIORITEETTI YRITYKSILLE” Vaikka työehtosopimukset eivät ole maalitehtaalla liipasimella, paikallisia sopimuksia on viimeisen vuosikymmenen mittaan irtisanottu työnantajan puolelta. Alkuna tälle kehitykselle oli Tikkurilan listautuminen pörssiyhtiöksi vuonna 2009. – Meidän paikallisia sopimuksia on karsittu aika reilulla kädellä. Kaikilta henkilöstöryhmiltä on esimerkiksi palvelusvuosilahjoja otettu pois, vain tasavuosikymmenistä yrityksen palveluksessa saa vapaita. Ammattiosastojen virkistystoimintaakin tuettiin ennen, nyt on kaikki tällaiset jutut poistettu, kertoo Hagelberg. Aikanaan Tikkurila kuului paikallisen sopimisen edelläkävijöihin. ”Y leissitova työehtosopimus on todella tärkeä. Se on viimeinen perälauta, jota huonommin ei paikallisesti voi sopia. On paljon asioita, joita ei tarvitse edes ruveta käsittelemään, koska tes on olemassa. Työnantaja ei voi ehdottaa meille ihan mitä vain, sanoo Kai Hagelberg. Tikkurilan maalitehtaalla kymmenen vuotta pääluottamusmiehenä toiminut Hagelberg pitää selvänä, että osapuolet eivät olisi tasaveroisia paikallisessa sopimisessa, jos työehtosopimusta ei olisi olemassa. – Ankeita aikoja se toisi tullessaan. Isot firmat toimivat kansainvälisillä markkinoilla. Rahallisista korvauksista ja pekkasista väännettäisiin… vai tulisiko edes vääntöä ilman perälautaa? Työnantajan saneluksihan se varmaan menisi. Ainakaan aivan pian tuollainen tilanne ei ole Tikkurilan työntekijöillä edessä. Kemianteollisuuden työnantajaliitto ei ole vihjaillut irtautuvansa valtakunnallisista työehtosopimuksista. – Varmaan työehtosopimus on ihan hyödyllinen opus myös työnantajille. Se määrittelee, KAI HAGELBERG Varastotyöntekijä, pääluottamusmies Tikkurila Oyj, Vantaa Työntekijöitä noin 200 Tekija?_08_2021_sisus.indd 10 Tekija?_08_2021_sisus.indd 10 11.8.2021 14.09 11.8.2021 14.09
? AJASSA – Työaikapankit on tehty ajat sitten. On ollut Savutonta Tikkurilaa ja muita projekteja. Mutta viimeiset vuodet on pääsääntöisesti saatu kuulla työantajalta siitä, mitä on jätetty pois käytöstä. Ajatus ilman yleissitovuutta ja työehtosopimuksia saavutettavasta yhteisestä hyvästä ei siis ole Tikkurilan työntekijöiden kokemusten perusteella uskottava. – Ykkösprioriteetti yrityksille on osingot, kaikki toiminta tähtää siihen, että niitä pystyttäisiin maksamaan. Muutenkin maailma on sellaisessa mallissa, että usko yhteiseen hyvään on koetuksella. Työehtosopimus antaa selkänojan pääluottamusmiehelle PAIKALLINEN SOPIMINEN TOIMII, JOS KUMPIKIN SAA JOTAIN Kun Tikkurilassa käsitellään työehtoja tai -oloja, pääluottamusmies pyrkii aina selvittämään työntekijöiden näkemykset. – Ensin asioita käsitellään ammattiosaston johtoryhmässä. Sitten on edunvalvontaryhmä, jossa kaikki osastot ovat edustettuina. Meillähän on kolme tehdasta: tuotanto, logistiikka ja kunnossapito, kertoo Hagelberg. Keskusteluyhteys työantajan kanssa on toimiva. – Kuukausittaiset vakiopalaverit on hr-osaston kanssa sovittu. Vaikkei olisi aina erityisesti agendaakaan, pidetään kuitenkin yhteyttä. Hagelberg painottaa, että eräistä negatiivisista kokemuksista huolimatta hän on paikallisen sopimisen kannattaja. – Mutta työehtosopimuksen pitää aina olla siellä sopimisen taustalla. Silloin paikallinen sopiminen toimii, kun molemmilla osapuolilla on puhtaat jauhot pussissa ja molemmat saavat siitä itselleen jotain. Tänä päivänä työnantajapuolelle paikallinen sopiminen usein vain tarkoittaa, että he sanovat, mitä tehdään, ja henkilöstöryhmät kumartavat. T oimintaedellytyksiä ei pääluottamusmiehellä oikein olisi ilman työehtosopimusta, arvioi Harri Saarenmaa. – Työehtosopimus on ihan olennainen osa tätä hommaa. Se antaa selkänojaa kaikelle, mitä tehdään. Sen ansiosta pääluottamusmies on oikeutettu tiedonsaantiin yrityksen tilanteesta ja työnantaja on velvollinen antamaan tietoa, jotta voidaan sopia asioista tasapuolisesti. Kun työnteon vähimmäisehdot on määritelty työehtosopimuksessa, neuvottelujen käyminen työpaikalla on lähtökohtaisesti paljon helpompaa. – Yleissitovuuden merkitys on siinä, että kaikki pelaavat samoilla säännöillä, eli työmarkkinoille ei tule monen kerroksen väkeä. Jotkin yritykset kuitenkin haluavat aina teettää hommat mahdollisimman halvalla, ja se tuottaisi epätervettä kilpailua. Työehtojen pysyminen ”säädyllisinä” on yleissitovan työehtosopimuksen ansiota, näkee Saarenmaa. Mikään itsestäänselvyys asia ei ole, koska työnantajia on niin monenlaisia. Mutta kun joka asiasta ei tarvitse erikseen kinastella, myös työrauha pysyy paremmin yllä. ”Kaikki toiminta tähtää siihen, että pystyttäisiin maksamaan osinkoja.” 8/2021 Tekijä 11 HARRI SAARENMAA Koneenhoitaja, pääluottamusmies Suominen Kuitukankaat Oy, Nakkila Työntekijöitä noin 75 Tekija?_08_2021_sisus.indd 11 Tekija?_08_2021_sisus.indd 11 11.8.2021 14.10 11.8.2021 14.10
”Jos vihreää kirjaa karsisi, lähtisi paljon hyvää pois" ”Kokeilu meillä kesti yhden vuoden, ja sitten porukka äänesti, jatketaanko.” V altava työkuorman lisäys sekä työnantajalle että työntekijöiden luottamushenkilöille. Tätä tarkoittaisi yleissitovasta työehtosopimuksesta luopuminen ja sen korvaaminen paikallisesti neuvotelluilla työehdoilla, ennustaa Jani Närhi. – Jos ajattelee työehtosopimuksen laajuutta, eihän yrityksistä löydy sen paremmin työnantajan kuin työntekijöittenkään puolelta ketään, joka osaisi sellaisia asioita sopia, sanoo Närhi. 12 Tekijä 8/2021 KAIKENKATTAVA PAIKALLINEN SOPIMINEN HANKALAA Kuinka pääluottamusmies Saarenmaa toimisi, jos hän itse joutuisi tilanteeseen, jossa kaikki työehdot olisi sovittava työpaikalla? – Heikkoa semmoinen paikallinen sopiminen olisi. Täytyisi varmaan porukalla kokoontua ja miettiä, mitä ruvetaan sopimaan ja mitkä ovat tavoitteet. Mutta lomapalkka, lomarahat, pekkaset, kaikki on sovittu tessissä. Eli se olisi vaikeaa. Ei se ainakaan niin helppoa tule olemaan, mitä Teknologiateollisuus ehkä ajattelee, Saarenmaa miettii. – En oikein usko, että sellaista meidän työnantajakaan haluaisi, ainakaan ihan suoralta kädeltä. Toistaiseksi kyse onkin vasta ajatusleikistä, sillä Suominen Kuitukankaat on Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n jäsen, eikä tämän työnantajaliiton suunnalta ole väläytelty työehtosopimuksista irtautumista. Saarenmaa miettii vielä, mihin johtaisi sellainen tilanne, jossa pääluottamusmieskin ohitettaisiin työehdoista sovittaessa. – Entä jos mentäisiin siihen, että työnantaja neuvottelee yksittäisten työntekijöitten kanssa? Silloin varmaan pärjäisivät ne, jotka ovat isoäänisimpiä, ja hiljaisemmat jäisivät jalkoihin. UUSI TYÖAIKAMALLI TYÖNTEKIJÖIDEN ALOITTEESTA Suominen Kuitukankaat noudattaa tekstiilija muotialan työehtosopimusta, joka antaa laajat mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen. Tätä mahdollisuutta Nakkilassa on myös paljon käytetty. Viisi vuotta sitten yrityksessä aloitettiin kokeilu 12-tuntisesta työajasta. Ensin tehdään kaksi vuoroa kello 6–18, sitten kaksi yövuoroa kello 18–6, sen jälkeen seuraa kuuden päivän vapaa. – Kokeilu meillä kesti yhden vuoden, ja sitten porukka äänesti jatketaanko tätä. Siinä vaiheessa, kun kokeiluun lähdettiin, noin kaksi kolmasosaa kannatti. Kun äänestettiin jatkosta, 93 prosenttia oli puolesta. Nekin, jotka vastustivat, eivät olleet erityisesti systeemiä vastaan. Heille vain olisi omaan elämäntilanteeseen 8 tuntia sopinut paremmin, Saarenmaa selvittää. Hän uskoo, että nyt työaikakäytännölle ei löytyisi enää ollenkaan vastustajia. Järjestelyllä on ollut tekstiilialaan laajempaakin vaikutusta. – Silloisen työehtosopimuksen mukaan 12-tuntinen työpäivä ei olisi ollut mahdollistakaan, mutta seuraavalla sopimuskierroksella se jo vietiin tessiin. Nyt sitä käytetään joissain muissakin paikoissa. Saarenmaa korostaa vielä, että aloite asiassa tuli työntekijöiden puolelta. – Ihan lattiatasolta sitä juttua lähdettiin viemään eteenpäin. Tämä on hyvä esimerkki tuloksesta, joita saavutetaan yhdessä neuvottelemalla eikä sanelemalla. JANI NÄRHI Pääluottamusmies Moventas Gears Oy, Jyväskylä Työntekijöitä noin 200 Tekija?_08_2021_sisus.indd 12 Tekija?_08_2021_sisus.indd 12 11.8.2021 14.10 11.8.2021 14.10
8/2021 Tekijä 13 AJASSA Hän muistuttaa, että laki ei suojaa tai paranna työntekijöiden työehtoja niin kuin työehtosopimus. Lisäksi lainsäätäjät eivät ole työelämän asiantuntijoita, mutta neuvotteluosapuolet työehtosopimusneuvotteluissa ovat. He edustavat työelämää ja omaa alaansa. – Voihan aina lyödä vaikka yhden A4-arkin tai 10 sivua täyteen tekstiä nykyisen 168 sivun sijaan ja sanoa, että siinä on meidän tes. Mutta jos nykyistä vihreää kirjaa ryhtyy karsimaan, kukaan ei voi sanoa, ettei kyse olisi työehtojen heikentämisestä. Sieltä lähtisi paljon hyvää pois. JATKUUKO TES-AIKA MOVENTAS GEARSILLA? Riittävän laaja ja yksityiskohtainen paikallinen sopiminen voisi pääluottamusmies Närhen mielestä ehkä jotenkuten onnistua isoissa konserneissa. Niillä on aikaa käytettävänä sekä resurssit hankkia neuvotteluihin tarvitsemansa apu ja tieto. – Mutta pienissä yrityksissä, joissa omistaja voi olla yksi työntekijä muitten joukossa, ei ole aikaa perehtyä pykäliin eikä varaa ostaa lakipalveluita. Se, että yrityksissä on täysin erilaiset työehdot, asettavat ne kilpailutilanteessa ihan eri asemaan. On muistettava, että 93 prosenttia kaikista yrityksistä on pieniä, alle kymmenen hengen yrityksiä, sanoo Närhi. Tuulivoimaloiden vaihteita valmistava Moventas Gears Oy on valinnan edessä. Aikooko yritys liittyä työehtosopimuksia neuvottelevan Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n jäseneksi vai neuvotella työehdoista paikallisesti? Työnantaja ei ole suostunut kommentoimaan asiaa, joten tietoa ei ollut saatavissa vielä tämän lehden mennessä painoon. ”KUIN SEINÄ SELÄN TAKANA” Vaikka työehtosopimus on tärkein turva työntekijöille, se ei ole riittävä. Siihen on kirjattu vain minimiehdot. – Se on kuin seinä selän takana, siitä sinua ei voi työntää läpi. Mutta jos yrityksessä asiat ? ”On ihan eri asia, huutaako yksi ihminen Hakaniemessä parvekkeelta vai huutaako miljoona ihmistä.” Tekija?_08_2021_sisus.indd 13 Tekija?_08_2021_sisus.indd 13 11.8.2021 14.10 11.8.2021 14.10
14 Tekijä 8/2021 Huoli tulevasta painaa, jäsenillä iso tiedon tarve Teollisuusliitto on kuitenkin Langin mukaan valmistautunut sopimuskierrokseen hyvin. Hän kertoo saaneensa pääluottamusmiehenä liitolta tukea ja Hakaniemessä aina vastatun puhelinsoittoihin. UHKANA TYÖEHTOJEN ERIYTYMINEN Valtakunnallisen, yleissitovan työehtosopimuksen Lang näkee työntekijöiden yleisturvana. – Sovitaan samat vähimmäismääräykset työntekijöille, estetään palkkakilpailua ja palkkojen dumppaamista. Työnantajillekin työehtosopimus on tarjonnut varmuuden siitä, että kaikki yritykset lähtevät liikkeelle samalta viivalta. – Urakkatarjouksia tehdessä on voinut luottaa, että kilpailijat noudattavat samoja työehtoja ja että niillä on samat palkkakulut. Lang kertoo, ettei ole erityisen huolestunut isoista yrityksistä, mutta varsinkin pienimmille firmoille saattaa tulla houkutus kasvattaa katetta käymällä työntekijän palkkapussilla. – Minä katson pitemmälle kuin vain tähän sopimuskierrokseen. Mietin, mikä tilanne on 10 vuoden päästä. Työehdot voivat lähteä eriytymään. sitä, että myös molemmat luopuvat jostakin. Hyvä paikallinen sopimus on saamista ja luopumista oikeassa suhteessa. JÄRJESTÄYTYMINEN ENTISTÄ TÄRKEÄMPÄÄ Teknologiateollisuuden työehtosopimus on tarjonnut Suomen laajimmat mahdollisuudet siihen, että asioista voidaan paikallisesti sopia toisin. Pääluottamusmies arvioikin, että jos yritystason sopiminen ei ole toiminut riittävän hyvin, peiliin katsomisen paikka olisi lähinnä työnantajilla. – Työnantajaliitto ei ole hoitanut omiaan. Meillä on kyllä Teollisuusliitossa hoidettu neuvottelukoulutukset, mutta onko työnantajapuolella? Närhi kysyy. Näköpiirissä on, että Teknologiateollisuus ry:n toiminta tulee lisäämään lakkoja ja horjuttamaan työrauhaa monessa paikassa. Työntekijöiden turvana työehtosopimusten rapauttamista vastaan on järjestäytyminen. – On ihan eri asia, huutaako yksi ihminen Hakaniemessä parvekkeelta vai huutaako miljoona ihmistä. Jäsenet ovat liiton voima. Tämän tilanteen pitäisi avata kaikkien silmät. Närhi muistuttaa historiasta: Suomen ensimmäinen valtakunnallinen työehtosopimus solmittiin vuonna 1900 kirjapainoalalle. – Tätä korttitaloa on rakennettu nyt 121 vuotta. Jos joku puhaltaa sen nurin, mistä löytyy uusia rakentajia? Rikkominen onnistuu äkkiä, korjaaminen ei. toimivat hyvin, sitä seinää ei huomata ollenkaan. Kaikki eivät edes tiedä, että monet asiat eivät tule työehtosopimuksesta, vaan että ne on paikallisesti sovittu, vertaa Närhi. Työpaikka ei voi toimia pelkästään työehtosopimuksen pykälien varassa, koska ne eivät ota huomioon kaikkien yritysten olosuhteita. – Yrityksillä on erilaiset tilauskannat ja toimitusaikataulut. Sama ei toimi kaikkialla. Kun sovitaan paikallisesti, työnantaja saa myytyä, asiakas saa tuotteen ajallaan ja työntekijä saa ehkä jonkin lisäansion tai palkallista vapaata siitä, että tulee tiettyyn aikaan töihin. Työvuoromallit onkin yksi lukuisista asioista, joista Moventasilla on sovittu. Muita ovat esimerkiksi vuosiloman palkanmaksu, matka-ajan korvaus ja nollatuntisopimuksien käyttö. – Aikapalkka on sidottu osaamiseen. Ei tähdätä pelkästään siihen, että palkka ei voi pudota, vaan että meillä palkka voi myös nousta. Työhön opastuksesta ja perehdytyksestä maksetaan lisää, viikkolepokorvauksestakin on sovittu paremmin kuin työehtosopimuksessa, Närhi luettelee. Sopiminen ei ole helppoa työtä. Oikeanlainen paikallinen sopiminen kuitenkin tuottaa win-win -tilanteita eli ratkaisuja, joista hyötyvät sekä työntekijä että työnantaja. – Kun molemmat osapuolet kokevat saavansa jotakin, molemmat voittavat. Yleensä se, että molemmat osapuolet saavat jotakin, tarkoittaa U PM:n työntekijät elävät nyt epävarmuuden keskellä, kertoo pääluottamusmies Marko Lang. Yritys on jäsenenä työnantajaliitto Metsäteollisuus ry:ssä, joka on ilmoittanut, että se ei enää solmi valtakunnallisia työehtosopimuksia. – Metsäteollisuuden ilmoituksesta lähtien meidän jäsenillämme on tosi paljon pelkoa siitä, mihin työelämä menee ja mitä tapahtuu yksittäiselle työntekijälle. Millä ehdoilla ja millaisella palkalla tehdään töitä? Millä työajalla? Mitkä ovat sosiaaliset määräykset? Keväästä asti UPM Plywood, Teollisuusliiton neuvottelijat ja Plywoodin Suomen tehtaiden pääluottamushenkilöt ovat käyneet neuvotteluja, joiden tarkoituksena on tuottaa sopimus korvaamaan vuoden lopussa umpeutuvaa mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimusta. – Olen varautunut siihen, että tämä ei tule olemaan helppo rasti vaan rankka rypistys. Kun nykytessiä katsoo, niin se on 92 sivua sisällysluetteloineen. Kirja on pitkän ajan aikana muotoutunut tällaiseksi. Mitään turhaa siinä ei ole, joka sivulla on merkitys. Tietysti työnantajalla ja työntekijöillä on molemmilla omat muutostarpeensa, sanoo Lang. Tekija?_08_2021_sisus.indd 14 Tekija?_08_2021_sisus.indd 14 11.8.2021 14.10 11.8.2021 14.10
8/2021 Tekijä 15 AJASSA KYSYMYKSIIN VASTAAMISTA JA JALKATYÖTÄ Viestintä jäsenille on nyt yksi Teollisuusliiton suurimmista haasteista. – Moni on hoomoilasena. On ollut aika yleinen ajattelutapa, että työehdot ovat asia, joka vain tulee jostain. Parin vuoden välein ne tessit uusitaan, joskus niissä on vähän parempia juttuja ja joskus huonompia, kuvailee Lang. Keskeneräisistä neuvotteluista tiedottaminen on kuitenkin herkkää puuhaa. – Siinä saa olla sukkasillaan. Kun ihmisillä on epävarma olo, he oikovat lukiessaan ja tekevät helposti kaikenlaisia tulkintoja. Esimerkkitapaukseksi Lang ottaa kesäkuussa julkaistun liiton tiedotteen, jossa kerrottiin, että ammattiosastot eivät tee yrityskohtaisia sopimuksia. – Sitä tulkittiin niin, että sopimusneuvottelut olisivat poikki. Siitähän ei ollut kyse, jäsenille vain tiedotettiin valtuuston tekemästä muutoksesta liiton ammattiosastojen mallisääntöihin. Yksittäinen luottamusmies on tiedon välittäjänä hyvin tärkeässä roolissa. Hänen on osattava vastata jäsenten kysymyksiin tai ainakin tiedettävä, mistä vastaus hankitaan. Jalkatyötä tarvitaan nyt paljon, korostaa Lang. – Työntekijän pitäisi tuntea olonsa turvatuksi ja tietää, mitä tapahtuu ja milloin. Näen myös arvoa siinä, että jäsenillä on tietoa siitä, mitä me haluamme, mikä on meidän tavoitteemme ja mitä me ajamme sopimuksiin. TES EI OLE ESTÄNYT PAIKALLISTA SOPIMISTA Paikallista sopimista on UPM:ssä ja Pelloksen tehtaalla harjoitettu kauan. Tuloksia on tullut. Johtoajatuksena on ollut tehdä sopimuksia, jotka ovat sekä oikeudenmukaisia että tasapuolisia kaikille niille, joita ne koskevat. – Viime vuonna saatiin sovittua iso palkkarakenneuudistus. Ennen meidän kolmella tehtaalla oli jokaisella oma palkkarakenne, nyt porttien sisäpuolella kaikkien palkka määräytyy samoin. Palkkauksesta tuli selkeämpi ja reilumpi. Myös 12 tunnin työpäivästä on sovittu, se on parantanut jaksamista. Erikoista on kuitenkin, että julkisessa keskustelussa ja mediassa on toistuvasti vaadittu paikallisen sopimisen lisäämistä ikään kuin se olisi resepti kaikkiin yritysten ongelmiin. Työehtosopimuksista vetäytymisen on väitetty edistävän paikallista sopimista. – Ymmärrän työnantajan kantaa ja näen, mikä heillä on pointtina. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että olisin asiasta samaa mieltä. Mutta lisääntyykö se tehdaspaikkakunnalla tehtävä aito paikallinen sopiminen vielä nykyisestä? En usko, että juurikaan lisääntyy, sanoo Lang. ? MARKO LANG Pääluottamusmies UPM Plywood Oy Pelloksen vaneritehdas, Mikkeli Työntekijöitä noin 450 ”Työntekijän pitäisi tuntea olonsa turvatuksi ja tietää, mitä tapahtuu.” Tekija?_08_2021_sisus.indd 15 Tekija?_08_2021_sisus.indd 15 11.8.2021 14.11 11.8.2021 14.11
16 Tekijä 8/2021 NÄKIJÄT Teollisuusliiton palvelunumerojen päivystäjät ratkovat kymmeniä tuhansia edunvalvontaongelmia vuodessa. Kaksi liiton asiantuntijaa kertoo, mitä jäsenet kysyvät ja millaista päivystäjän työ on. ”Lähelle jäsentä” ”T yösuhdeneuvonnan päivystys on minusta tärkeä osa edunvalvontaa. Jäsen saa soittaa ja kysyä, oliko se näin? Minä pidän päivystämisestä. Siinä pääsee lähelle jäsentä. Näin kuvaa työsuhdeneuvonnan päivystystyötä sopimusasiantuntija Satu Nurminen-Hämäläinen. Soittajina ovat pääluottamusmiehet, muut luottamustehtävissä toimivat, liiton tavalliset jäsenet ja aivan kuten työympäristöyksikön päivystyksessä, myös palkanlaskijat. – Pääluottamusmies on soittaessaan useimmiten jo ottanut asioista selvää ja hakee vain vahvistusta käsitykselleen esimerkiksi työehtosopimuksen tulkinnasta. Jäsen kysyy useimmiten sen sijaan: Miten tämä asia on? Hyvin tavanomaisesti kysymykset liittyvät myös lakipykäliin, Nurminen-Hämäläinen kertoo. – Palkanlaskijat hakevat meiltä apuja siksi, että Teknologiateollisuus ry ei heitä neuvo, jos palkanlaskentayritys ei ole sen jäsen. Kyseessä ovat kuitenkin meidän jäsentemme palkat. Isossa tilitoimistossa voi olla laskettavana monien eri tessien (työehtosopimusten) alaisia palkkoja, ne eivät voi tuntea kaikkien sopimusten määräyksiä. ”SOITAN KOLLEGALLE” Teknologiasektorilla työskentelevä NurminenHämäläinen myöntää, että esimerkiksi maatalousalojen työehtosopimukset ovat hänelle vähän tuntemattomampia. Oljenkortena ei voi käyttää yleisöltä kysymistä, joten on kilautettava kaverille. – Jos en pysty vastaamaan kysymykseen, soitan usein kollegalle tai otan muuten selvää, ja soitan sitten itse kysyjälle takaisin. Sopimusasiantuntija kertoo, että palkitsevinta on huomata, kun kysyjä voi suorastaan ”piristyä” saatuaan johonkin rassaavaan kysymykseen vastauksen. Päivystäjälle tulee tunne, että on pystynyt auttamaan. Kaikkea ei työehtosopimusten asiantuntijuus kuitenkaan kata. – Vaikeinta on silloin, kun kuuntelee jonkun soittajan henkilökohtaista tuskaa. Silloin koen, että ammattitaitoni ei riitä. Tällainen puhelu alkaa yleensä ihan tavanomaisella kysymyksellä esimerkiksi siitä, milloin lomarahat on maksettava. Mutta siitä alkaa kiertyä esiin vaikea elämäntilanne. Kysymys esitetään ehkä siksi, että rahat on saatava heti tai talo lähtee alta. Tai puolisolta on terveys mennyt. Puretaan elämän julmuutta. Nurminen-Hämäläinen uskoo, että pelkkä kuuntelu saattaa kuitenkin auttaa näitä jäseniä, varsinkin, jos ei ole läheistä, jolle purkautua tai jos ei halua paljastaa talousahdinkoaan ystäville. MIES, JOKA OLI NIIN VIHAINEN – Oudoin päivystyspuheluni oli kai tämä. Mies soitti todella, todella vihaisena, kiroili ja riehui. Odottelin varsinaista kysymystä. Vähitellen tämä pääluottamusmies alkoi rauhoittua ja pyyteli kovasti anteeksi. Noin 20 minuutin puhelun lopussa mies kertoi lähteneensä neuvottelupöydästä, jotta ei olisi sanonut pahasti työnantajalle. Mitään kysymystä ei ollut. Päästeli vain höyryjä palatakseen neuvottelupöytään. Nurminen-Hämäläinen painottaa, että tällaisia ”ääripään” puheluita on hyvin harvoin. Tietokonepohjainen asianhallintajärjestelmä puolestaan auttaa näkemään heti, jos soittaja on jo aiemmin kilautellut samasta asiasta ja yrittää nyt ”kalastella” itselleen mieluista vastausta. Päivystäjän on nimittäin annettava oikea tulkinta ja vastaus, vaikka soittaja olisikin vakuuttunut olevansa itse oikeassa. Samaten järjestelmästä näkee, jos joku ei-jäsen yrittää hyödyntää liiton jäsenille tarkoitettua palvelua. Päivystystyötä voisi Nurminen-Hämäläisestä vielä kehittää niin, että vuodenkierron mukaisista, ajankohtaisista tes-kysymyksistä olisi liiton nettisivuilla sopimuskohtaiset tiedot. Jäisi paremmin aikaa muista asioista soittavien kysymysten selvittelyyn. – Tietojen ajan tasalla pitäminen vähentäisi päivystyspuheluita. Aika monet jäsenet käyttävät nettisivustoja tiedon hakemiseen. TEHTÄVÄ: VASTATA Työsuojeluvaltuutettu koko porukan puolesta, suojaverkon aukoista tantereeseen pudonnut jäsen, palkanlaskija. Siinä on työympäristöyksikön päivystykseen soittavien ryhmien tyyppiedustajat. Ja kaikille haetaan vastaus. – Työsuojeluvaltuutetulla on soittaessaan sellainen myönteinen kehittämisen värinä päällä. Pitääkö työnantajan korvata näkökyvyn mukaan hiotut suojalasit? TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT KITI HAILA ”Aika monet jäsenet käyttävät nettisivustoja tiedon hakemiseen.” Tekija?_08_2021_sisus.indd 16 Tekija?_08_2021_sisus.indd 16 11.8.2021 14.11 11.8.2021 14.11
8/2021 Tekijä 17 AJASSA AJASSA vanhaa, vaan alati pätevää neuvoa: Heti lääkäriin, jos töissä tai työmatkalla sattuu! Tärkeää on myös saada työnantajan tapaturmailmoitukseen riittävän seikkaperäinen selostus tapahtumasta. TURVAVERKON PETTÄESSÄ – Sairausajan palkan päättyessä Kela saattaakin arvioida, että sairaus ei kuulu korvattaviin sairauksiin. Tässä kohtaa Suomessa tapahtuu sellainen asia, että henkilö putoaa kaikkien turvaverkkojen ulkopuolelle. Jäljelle jää vain toimeentulotuki. Sitäkään ei saa, jos on omaisuutta. Raskaimmaksi Sutinen kokee päivystyksessä sen, että usein jäsen haluaisi lähteä valituksen tielle. Päivystäjä ei kuitenkaan voi eikä saa antaa turhaa toivoa. – Kannattaa aina soittaa päivystykseen, niin voimme yhdessä arvioida, onko valituksella mahdollisuus menestyä, ja kartoittaa muut mahdollisuudet. Työympäristöyksikössä tietenkin aina tuetaan ja neuvotaan jäsentä, ja tarpeen mukaan myös valitetaan työntekijän puolesta. Mutta prosessi voi kestää vuosia vaatien myös lääketieteellistä ja juridista selvitystyötä. Päivystystyössään Sutinen pitää palkitsevimpana sitä, että usein jäseniä ja työyhteisöjä pystytään aidosti auttamaan. ”Ja jos Juha Sutinen ei itse pysty, niin sitten Sutinen etsii sen, joka pystyy.” Niin mutta entäs ne hiotut suojalasit? – Kyllä, kyllä työnantajan on maksettava, jos työntekijällä on normaalistikin silmälasit, ja jos vaaranarvioinnin ja teknisten toimien jälkeen riski jää. ? Tämä on työympäristöasiantuntija Juha Sutisen mukaan malliesimerkki ensimmäisen suuren soittajaryhmän tiedusteluista. Tehdään töitä koko porukan puolesta ja yritetään suojella valtuutetun edustamaa väkeä. Toisen ryhmän muodostavat taloudelliseen ja usein myös suureen henkiseen ahdinkoon joutuneet jäsenet. – Nämä jäsenemme ovat aidosti hankalassa tilanteessa. He ovat pudonneet sosiaaliturvan ulkopuolelle. Noin kerran viikossa meille tulee myös seksuaaliseen häirintään tai kiusaamiseen liittyvä puhelu. Usein tilanne on kestänyt aivan liian kauan. On voitu romahtaa täysin tai ainakin oltu sairauslomilla somaattisten vaivojen takia. Valitettavasti on hirveän korkea kynnys lähteä soittamaan tällaisesta asiasta. Kolmantena ryhmänä ovat sitten palkanlaskijat, Sutinen kertoo. He vain tekevät asiallisesti työtään ja vaikkapa tiedustelevat, miten lasketaan sairauslomalla olevan työntekijän vuosilomapalkka. Ja sitten on vielä tasaisesti soittava neljäs ryhmä, jonka olisi pitänyt mennä heti lääkäriin. – Työntekijä liukastuu työmatkalla. Suomalaisena hän ensin katsoo, ettei vaan kukaan nähnyt. Hän ei mene lääkäriin vaan töihin. Siellä hän alkaa oireilla, mutta tuumaa menevänsä lääkäriin huomenna. Hänellä on sitten lääkäriaika kahden päivän päästä, ja vasta siellä tehdään tapaturmailmoitus. Näin kulkee usein tapaturmien ongelmatapaus, sillä kahden välipäivän jälkeen vakuutusyhtiötä saattaa olla vaikea vakuuttaa, että loukkaantuminen sattui työmatkalla. Sutinen haluaa toistaa yksikön Päivystäjän kultaisimpia neuvoja on Juha Sutisen mukaan tämä: Heti lääkäriin, jos töissä tai työmatkalla sattuu! Satu Nurminen-Hämäläisen mielestä palkitsevinta päivystämisessä on se, että usein tuntee aidosti auttavansa soittajaa. ”Kaikille haetaan vastaus.” Tekija?_08_2021_sisus.indd 17 Tekija?_08_2021_sisus.indd 17 11.8.2021 14.11 11.8.2021 14.11
8/2021 Tekijä 19 ? AJASSA S uomalaisesta sopimisen kulttuurista puhutaan usein. Mitä tällä tarkoitetaan, miten se on syntynyt ja miltä sen tulevaisuus näyttää? – Suomalainen sopimisen kulttuuri on vuosikymmenten aikana meidän työmarkkinoillamme syntynyt tapa hoitaa yhteisiä asioita, sanoo Teollisuusliiton puutuotesektorin johtaja Jyrki Alapartanen. Hänen mielestään tulopoliittiset tupo-ratkaisut olivat merkki hyvästä sopimisen kulttuurista. Työmarkkinaosapuolet ja valtiovalta katsoivat yhdessä kokonaisuutta, ja sen pohjalta vedettiin suuria linjoja. – Sopimisen kulttuuri syntyy siitä, että kukaan ei ole kohtuuttomin vaatimuksin liikkeellä. Työnantajapuolen Elinkeinoelämän keskusliitto EK lopetti vuonna 2016 keskitettyjen tupo-ratkaisujen tekemisen. Metsäteollisuus ry ilmoitti loppuvuonna 2020, ettei se enää neuvottele valtakunnallisia työehtosopimuksia. – Mennään vastakkainasettelun ja ehdottomien vaatimusten suuntaan, missä on katastrofin ainekset, Alapartanen arvioi. Teollisuusliiton teknologiasektorin johtaja Jyrki Virtanen pohtii, että hyvään sopimisen kulttuuriin kuuluu asiallinen ja maalaisjärkeen perustuva sopiminen. Teknologiateollisuus ry ilmoitti alkuvuonna 2021, ettei se enää tee työehtosopimuksia. Samalla perustettiin uusi Teknologiateollisuuden työnantajat ry, johon valtakunnallisia työehtosopimuksia haluavat yritykset voivat liittyä. Virtanen näkee, että nykyiseen työmarkkinatilanteeseen on tultu parin vuosikymmenen kehityksen kautta. – Työnantajapuoli pyrkii heikentämään ammattiyhdistysliikkeen neuvotteluvahvuutta ja vahvistamaan omaa määräysvaltaansa. Työnantajapuolen ratkaisut vievät työmarkkinoita väkisinkin rauhattomaan suuntaan. – Työnantajajärjestöt arvostelevat järjestelmää milloin mistäkin syystä, jolloin unohdetaan, että sopimuksissa on useita asioita työnantajan aseman turvaamiseksi. Sopimusten ansiosta muun muassa työrauha yrityksissä on tässä maassa hyvä, Virtanen sanoo. SOPIMISELLA PITKÄ HISTORIA Teollisuusliiton erityisalojen sektorin johtaja Marko Rosqvist pohtii, että suomalaisen sopimisen kulttuurin lähtölaukaus oli niin sanottu tammikuun kihlaus vuonna 1940, jolloin työnantajaosapuoli tunnusti työntekijäliitot neuvotteluosapuoliksi. – Paljon on saavutettu neuvonpidoissa, jotka ovat hyödyttäneet molempia osapuolia. Työnantajapuolen irtiottoja seurataan erityisalojen sektorilla tarkasti, vaikka sektorin 16 sopimusalalla ollaan jatkamassa neuvotteluja entiseen tapaan. Juha Sipilän hallituksen vuonna 2016 läpi ajama työehtoja heikentänyt kilpailukykysopimus oli isku suomalaiselle sopimisen kulttuurille, arvioi Teollisuusliiton kemian sektorin johtaja Toni Laiho. – Välit loittonivat työpaikoilla, ja hyvä paikallinen sopiminen katosi. Hänen arvionsa mukaan hyvä sopimisen kulttuuri on palautettavissa entistä paremmalle tasolle. Kemian sektorin työehtosopimuspöydistä ei ole tullut irtiottoja, joten neuvottelut jatkuvat entiseltä pohjalta. On tärkeää, että neuvottelupöydän molemmin puolin ollaan vilpittömiä ja sopimuksiin kirjataan selkeästi, mitä on tarkoitettu. – Suomalainen sopimisen kulttuuri on rehellistä sopimista, Laiho toteaa. Paljon on saavutettu sopimalla Suomalainen sopimisen kulttuuri on rehellisyyttä, kohtuullisuutta, maalaisjärkeä ja yhteistä hyötyä, kertovat Teollisuusliiton sektorijohtajat. Joidenkin työnantajajärjestöjen irtiotot työehtosopimustoiminnasta rapistavat luottamusta. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVITUS TUOMAS IKONEN Tekija?_08_2021_sisus.indd 19 Tekija?_08_2021_sisus.indd 19 11.8.2021 14.11 11.8.2021 14.11
20 Tekijä 8/2021 Yleissitovat työehtosopimukset ovat työmarkkinoiden perusta Tällä hetkellä näyttää, että suhdannekehitys on suotuisa ja tilauskirjat täynnä, mikä voi heijastua neuvotteluihin. Alapartanen kuitenkin toivoo, että osapuolet pystyvät katsomaan sopimisen pidempää linjaa, sillä suhdanteet vaihtelevat. – Jos päällimmäisenä ovat suhdannekysymykset, neuvotteluprosessi menee entistä raadollisemmaksi. Se ottaa, kellä on voima, Alapartanen toteaa. Paikallisen sopimisen lisääminen on työnantajapuolen asialistalla korkealla. Yleissitovien työehtosopimusten tekemisen lopettaminen sopii huonosti tavoitteeseen, sillä työlainsäädännössä paikallinen sopiminen on sidottu yleissitoviin tesseihin. – Tosiasiassa paikallisen sopimisen mahdollisuuksia heikennetään, Alapartanen sanoo. Jos työehtosopimusten ulkopuolisten yritysten määrä kasvaa, kasvaa myös valtiovallan valvontaurakka työehtojen suhteen. Nykyisessä järjestelmässä ajatuksena on ollut, että työmarkkinaosapuolet valvovat sopimusten noudattamista. – Järjestelmä on rakennettu yleissitovien työehtosopimusten maailmaan, Alapartanen sanoo. SÄÄNNÖT TORJUVAT SEKASORTOA Teknologiasektorin johtaja Jyrki Virtanen vertaa työehtosopimusta liikennesääntöihin. Sekasorto valtaa helposti liikenteen tai työpaikan, jos yhteisiä sääntöjä ja tulkintoja ei ole. – Ammattiyhdistysliikkeen tehtävä on ollut neuvotella jäsenille minimiturva. Sen päälle on saanut sopia mitä tahansa työpaikoilla, Virtanen toteaa. Hän ihmettelee, miksi työpaikoilta on karsittu kannustinjärjestelmiä ja samalla alettu puhua, että työehtosopimuksiin täytyy saada lisää kannustinelementtejä. – Työnantajat haluavat eriarvoisen jakopolitiikan minimiehtoihin, Virtanen toteaa. Teknologiateollisuus ry:n päätös lopettaa työehtojen neuvotteleminen ja perustaa uusi työnantajajärjestö valtakunnallisten tessien neuvottelijaksi luo alalla hajaannusta. Osa yrityksistä jatkaa valtakunnallisten sopimusten piirissä, osa sopii yrityskohtaisesti ja osa poistuu työehtosopimusjärjestelmästä kokonaan. Neuvottelemisen määrä kasvaa ja rauhattomuus lisääntyy, sillä nykyisin yli 3 500 työpaikkaa noudattaa teknologiateollisuuden yleissitovaa työehtosopimusta. Työnantajan irtiotto koskettaa myös malmikaivosten sopimusalaa. – En usko, että moni yritys on halunnut tällaista. Ne, jotka ovat kovimmin huutaneet, ovat saaneet tahtonsa läpi, Virtanen kuvailee. Yleissitovat työehtosopimukset ovat keskeinen osa suomalaisia työmarkkinoita. Yleissitovalla työehtosopimuksella tarkoitetaan työehtosopimusta, jota jokainen alan työnantaja on velvollinen noudattamaan vähimmäistasona solmimissaan työsuhteissa. – Yleissitovuus luo yrityksille tasapuolisen kustannustason. Samalla yksittäisen työntekijän riistoon liittyvät mahdollisuudet pienenevät oleellisesti, puutuotesektorin johtaja Jyrki Alapartanen toteaa. Yleissitovan tessin pitää olla valtakunnallinen ja alalla edustavana pidetty. Sopimuksesta tulee yleensä yleissitova, jos sopimuksen piirissä on vähintään noin puolet sopimusalan palkansaajista. Sosiaalija terveysministeriön yhteydessä toimiva itsenäinen Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta päättää, onko työehtosopimus yleissitova. Yleissitoviksi vahvistetut työehtosopimukset löytyvät Finlex-verkkopalvelusta. Työja elinkeinoministeriön Työehtosopimusten kattavuus vuosina 2017/2018 -julkaisun mukaan yksityisen sektorin palkansaajista kaksi kolmasosaa työskenteli järjestäytyneelle työnantajalle. Yli neljännesmiljoona suomalaista palkansaajaa kuului työehtosopimusten piiriin yleissitovuuden perusteella. Jos työehtosopimus ei ole yleissitova, on se normaalisitova. Työnantaja on velvollinen noudattaman normaalisitovaa työehtosopimusta, jos se kuuluu sopimuksen tehneeseen työnantajaliittoon tai on neuvotellut yrityskohtaisen työehtosopimuksen ammattiliiton kanssa. EDUNVALVONTA TIUKKENEE Puutuotesektorilla Metsäteollisuus ry:n irtiotto tarkoittaa, että mekaanisessa metsäteollisuudessa neuvotellaan yrityskohtaisesti. – Kun mennään uuteen maailmaan, edellyttää se ammattiliitolta entistä tiukempaa edunvalvontaa, Alapartanen sanoo. Hän arvioi, että työehtosopimusten merkitys työrauhan takeena ei ole muuttunut ajan kuluessa. Edelleen yrityskohtaisissakin neuvotteluissa on kyse siitä, paljonko työnantaja on valmis maksamaan työrauhasta. Bioteollisuuden työehtosopimus on ollut aiemminkin taustaltaan yrityskohtainen Vapo Oy:tä tytäryhtiöineen koskeva sopimus, joten sen neuvotteluihin Alapartanen ei ennakoi mullistuksia. Myöskään puusepänteollisuuden sopimusalalle ei ole tiedossa muutoksia sopimisen kulttuuriin. Tekija?_08_2021_sisus.indd 20 Tekija?_08_2021_sisus.indd 20 11.8.2021 14.11 11.8.2021 14.11