Tekijä 07/2018 - Lehtiluukku.fi

LOMA EI KUULU KAIKILLE 20 Lapset ja työaika 26 Ensi talven sukset tehdään nyt 36 Muksut mukana Murikassa 42 Sömn, motion och näring 46 Sahurit kilpasilla 51 Sarjakuva: Tapio Tomsten TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI NRO 7/2018 TEKIJÄLEHTI.FI TEKI1807_kannet.indd 1 29.6.2018 9:21:03
NÄIN TAVOITAT KESÄLLÄ Aluetoimistot suljettuina 2.–22.7. Helsingin ja Uudenmaan aluetoimisto Asematie 4–10, 01300 Vantaa Toimistosihteerit 020 774 1304, 020 774 1305 Varsinais-Suomen aluetoimisto Humalistonkatu 6, 3. krs, 20100 Turku Toimistosihteeri 020 774 1323 Satakunnan aluetoimisto Isolinnankatu 24, 2. krs, 28100 Pori Toimistosihteeri 020 774 1343 Hämeen aluetoimisto Kasarmikatu 7 B, 2. krs, 13100 Hämeenlinna Toimistosihteeri 020 774 1362 Pirkanmaan aluetoimisto Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere Toimistosihteeri 020 774 1372 Kaakkois-Suomen aluetoimisto Matkakuja 6, 2. krs, 48600 Kotka Toimistosihteeri 020 774 1392 Savo-Karjalan aluetoimisto Kauppakatu 48, 2. krs, 78200 Varkaus Toimistosihteeri 020 774 1402 Keski-Suomen aluetoimisto Kauppakatu 18 B 19, 40100 Jyväskylä Toimistosihteeri 020 774 1412 Vaasan aluetoimisto Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa Toimistosihteeri 020 774 1422 Oulun aluetoimisto Mäkelininkatu 31, 4. krs, 90100 Oulu Toimistosihteeri 020 774 1433 Lapin aluetoimisto Länsiranta 7 B 13, 95400 Tornio Toimistosihteeri 020 774 1441 TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 449 tyoymparisto@teollisuusliitto.fi JÄSENPALVELU 020 690 446 jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi teollisuusliitto.fi ? eAsiointi Työnantajaja tilittäjäpalvelu 020 77 41190 tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi Jäsenpalvelu 27.7. asti avoinna ma–pe klo 8.30–12, sen jälkeen ma–ke ja pe klo 8.30–15 TEOLLISUUSLIITTO Pl 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto teollisuuskassa.fi ? Sähköinen asiointi LIITTO TIEDOTTAA A LU ET O IM IS TO T K ES K U ST O IM IS TO Liiton ja kassan palvelunumerot ma–pe klo 8.30–15 23.7. alkaen aluetoimistot avoinna ma–pe klo 8.30–12 ja 13–16 TEKI1807_kannet.indd 2 29.6.2018 9:21:29
KANNEN KUVA: KITI HAILA 7/2018 Tekijä 3 SISÄLTÖ 6 EPÄTYYPILLISTÄ KESÄÄ KANSI Epätyypillisissä työsuhteissa neljän viikon loma on työntekijälle kaukainen haave. Automekaanikko Riku Karhunen painaa kesän töitä nollatuntisopimuksella ja haaveilee lomasta. 20 LAPSIPERHEET AHDINGOSSA Hallitus haluaisi vapauttaa työaikoja niin, että työtä voitaisiin teettää lähes milloin tahansa ilman työntekijän suostumusta. 26 SUKSIA TULEVAN TALVEN LUMILLE KSF Sportin eli Karhun vanhalla suksitehtaalla Kiteellä kesä on suksien tuotannon kuumin sesonki. ? Kiteen suksitehdas valmistaa suksia Järvisen, Karhun ja Yokon tuotemerkeillä ja jopa yksittäisen hiihtäjän tarpeiden mukaan räätälöitynä. TEKI1807_3-50.indd 3 29.6.2018 9:14:35
4 Tekijä 7/2018 Seuraava numero ilmestyy 15.08. ? KISAT Metsuriopiskelijat Eemil Mäkelä (vas.), Lasse Nikkilä, Ilmari Aho ja Kasimir Kannisto saapuivat Evolta osallistuakseen ensimmäistä kertaa moottorisahauksen SM-kilpailuihin. ? MUKSUT Murikka-opiston Muksukursseille kesäkuun alussa sai ottaa lapset mukaan. Jälkikasvulle oli monenlaista toimintaa sillä aikaa, kun vanhemmat opiskelivat. ? PÄIHTEET Työpaikkojen huumetestausta säätelee laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Alkoholin suhteen työterveyshuoltolaki antaa työnantajalle tiettyjä oikeuksia. AJASSA 5 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 15 VIERAILIJA Professori Juha T. Hakala 16 NÄKIJÄ Johtaja Natalia Ollus 24 ILMIÖ Osinko jakaa yrityksen voittoa 42 Det krävs inget märkvärdigt för att leva hälsosamt TYÖSSÄ 34 TYÖYMPÄRISTÖ Miten päihteet saa testata työpaikalla? LIITOSSA 36 Muksukurssilla etsittiin Murikan tähteä vanhempien opiskellessa 40 MAAILMA Göteborgin satamassa liitot tukevat lakkooikeuden rajoittamista. Mistä kyse? 49 Työttömyyskassa/ A-kassan VAPAALLA 46 KISAT Moottorisahauksen SM-kilpailut keräsivät 20 kilpasahuria Punkaharjulle 50 Pulmat 51 Sarjakuva Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. TOIMITUS PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johan Lund 040 540 9801 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Sirpa Närhisalo sirpa.narhisalo@ teollisuusliitto.fi 020 7741 183 TILAUSHINTA (12 NROA) kotimaahan 25 euroa, ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107 00531 Helsinki teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print Painos 220 000 ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi mikamainos.fi, 050 528 7782 OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. TEKI1807_3-50.indd 4 29.6.2018 9:14:42
7/2018 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 11.7.2018 Epävarmuus ja jakolinjat eivät luo hyvinvointia PETTERI RAITO Päätoimittaja Suomen vaurastuminen hyvinvointivaltioksi on luottamuksen, turvalli suuden, koulutukseen ja osaamiseen nojaavan taloudellisen kasvun sekä sopimalla hoidetun yhteiskuntapolitiikan tarina. Ne ovat olleet kantavia alustoja, joiden turvin vaikeatkin ajanjaksot on kyetty ylittämään niin, että uuteen nousuun on voitu lähteä ilman intressi tai väestöryhmien välille aiheutuneita syviä murtumia. Näin on voinut tapahtua osaksi siksi, että eri intressipiirien toimintaa on ohjannut ajatus ja halu katsoa omien etujen rinnalla myös kokonaisuutta. On ymmärretty, että pienen väestön menestys perustuu eheyteen ja vakauteen. Suomi on mahdollisuuksien tarjoajana ollut kansalaisilleen reilu maa. Se on havaittu myös kansainvälisesti. Esimerkiksi nuorten ikäluokkien väliset jakolinjat aikanaan kaatanut maksuton peruskoulutus on sosiaalinen innovaatio, joka nousee kansainvälisessä keskustelussa toistuvasti arvos tettuun asemaan. Toteutuneen kehityskulun, joka on toki sisältänyt myös virhearvioita ja takapakkeja, jälkeen tuntuu todella kummalliselta, että maan hallitus on taloudellisen kasvun olosuhteissa härkäpäisen päättäväisesti vetämässä uusia jakolinjoja kansalaisten keskuuteen ja asettelemassa kokonaisia väestöryhmiä keskenään eriarvoiseen asemaan. Työmarkkinoita koskevia konkreettisia esimerkkejä näistä pyrkimyksistä ovat hallituksen kaavailemat työntekijöiden irtisanomissuojan heikentäminen alle 20 hengen yrityksissä sekä mahdollisuus solmia määräaikaisia työsuhteita ilman perusteita, jos palkattava on ollut vähintään kolme kuukautta työttömänä ja on alle 30vuotias. Suomen 20–29vuotiaan väestön määrä on noin 682 000. Alle 20 työn tekijän yritykset puolestaan muodostavat noin 95 prosenttia Suomessa toimivien yritysten kokonaismäärästä. Niissä on noin 200 000 työntekijää. Kysymys ei siten ole kevyistä hallinnollisista toimenpiteistä, vaan laajamittaisesta rakenteellisesta sosiaalista erottelua aiheuttavasta politiikasta niin, että jakolinjojen väärälle puolelle jäävien ihmisten epävarmuus elämässä tulee kasvamaan ja tulevaisuuden rakentaminen vaikeutumaan. Lisäksi hallituksen jo toteuttamat muut päätökset, kuten esimerkiksi koulutusleikkaukset ja työttömyysturvan heikennykset, ovat ohjaamassa kehityksen kulkua siihen kielteiseen suuntaan, jossa ihmisten kokemukset Suomesta reiluna kansalaisilleen tukea ja mahdollisuuksia osoittavana maana alkavat vähentyä. Jos tämä kehitys pääsee syventymään, alkaa samalla voimistua väestöryhmien eriytymisen ja eriarvoistumisen riski. Sen myötä alkaisi vääjäämättä ehtyä myös kansallisista pääomista tärkein eli luottamuspääoma. Siihen Suomella ei ole varaa, ei taloudellisesti eikä sosiaalisesti. Teollisuusliitto on yhdessä SAK:n ja sen muiden liittojen kanssa pohtinut keinoja kurssin kääntämiseksi. Valmius keinojen käyttämiseen on vahva. l Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. TOIMITUS PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johan Lund 040 540 9801 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Sirpa Närhisalo sirpa.narhisalo@ teollisuusliitto.fi 020 7741 183 TILAUSHINTA (12 NROA) kotimaahan 25 euroa, ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107 00531 Helsinki teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print Painos 220 000 ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi mikamainos.fi, 050 528 7782 OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. TEKI1807_3-50.indd 5 29.6.2018 12:19:19
6 Tekijä 7/2018 TEKI1807_3-50.indd 6 29.6.2018 9:14:48
? JU H A M ET SO 7/2018 Tekijä 7 AJASSA Lappeenrannassa töitä on tarjolla rajallisesti. Riku Karhunen on iloinen siitä, että on saanut töitä, mutta nollatuntisopimuksella määräaikaisissa työsuhteissa eläminen on rankkaa. Hän kaipaisi myös kunnon lomaa. ? Kun loma on haave vain On siis kesä. Auringonpaisteisia päiviä omalla mökillä. Savu kohoaa rantasaunasta, makkaran huumaava tuoksu iskee nenään. Heinäkuun iltapäivälehtien sivuilla otsikot kirkuvat Pori Jazzien tunnelmaa. Mietitään verhojen uutta kuosia tai parisuhdetta. Suomi pysähtyy. Niinkö? Loma ei kuitenkaan kuulu kaikille. TEKSTI SINI SILVÀN KUVAT JUHA METSO JA VESA-MATTI VÄÄRÄ TEKI1807_3-50.indd 7 29.6.2018 12:19:41
JU H A M ET SO 8 Tekijä 7/2018 Epätyypillisissä työsuhteissa neljän viikon loma on työntekijälle kaukainen haave. Työtön, kausityöntekijä tai nollatuntisopimuksella töitä tekevä yrittää vain selvitä. Hallituksen ideat alle 30-vuotiaiden työelämäpelisäännöistä voivat tarkoittaa, että monen lomahaaveet voivat olla yhä kaukaisempia. ”VIIME KESÄNÄ OPETTELIN AJAMAAN POLKUPYÖRÄLLÄ” Vuosi sitten toukokuussa tilanne oli vielä toiveikas. Kai Sunila, 53, muistaa, miten hän kävi työ voimatoimistossa ja haki kurssille. Metallimies oli jäänyt työttömäksi edellisenä syksynä, kun työpaikalta vähennettiin kaksi työntekijää. Seuraavana päivänä se iski. – Sain aivoinfarktin, se oli todella pelottavaa, Sunila kertoo. Onneksi kaveri tuli käymään ja huomasi, ettei kaikki ollut kunnossa. Itse Sunila ei olisi sillä hetkellä tajunnut hakea apua. Viime kesä meni toipuessa. Infarktin jälkeen hän käveli monta kuukautta kuin humalainen, tasapaino oli huono. – Pyörällä ajon jouduin opettelemaan uudelleen. Sunila ei tiedä onko hän vieläkään työkuntoinen. Koska ei ole työterveyshuoltoa, häntä ei ole kunnolla tutkittu. Hän on silti hakenut töitä, viimeksi kunnossapitotöihin tehtaalle. – Sitten vielä iski tämä aktiivimalli, se vie 100 euroa kuussa. Sunila on maaliskuusta alkaen käynyt Väylässä, joka on Kaakkois-Suomen työja elinkeinotoimiston, kuntien ja Kelan yhteispalvelu työttömille. – Sieltä ei ole tarjottu tai osoitettu mitään, mikä täyttäisi tämän aktiivimallin. Sunila pohtii, että on varmaan infarktin jälkiseurausta, ettei hän itsekään ole osannut hakeutua aktiivisemmin tutkituttamaan Kai Sunilalle kesän ehkä paras uutinen oli se, että hänen terveytensä tutkitaan nyt perusteellisesti. ? Epätyypillisen kesän viettäjät TYÖTÖN TEKI1807_3-50.indd 8 29.6.2018 9:14:53
Ansaintasääntö määräytyy työsopimuksessa sovitun työajan perusteella. VUOSILOMAA voi saada joko 2,5 tai 2 päivää työkuukaudelta. Vuoden tai sitä pidemmistä täysiaikaisista työsuhteista lomaa kertyy 2,5 päivää kuukaudessa. Kun työsuhde on kestänyt yhtäjaksoisesti vajaan vuoden, on työntekijällä oikeus saada lomaa 2 päivää täysiltä loman määräytymiskuukausilta. Vuosilomaa kertyy sekä vakituisissa, että määräaikaisissa työsuhteissa. Tässä tarkoitetaan kuukausia, jolloin työtä tehdään vähintään 14 työpäivää tai 35 tuntia. Lue lisää: Vuosilomalaki 162/2005 ”Lakiin kuuluu 14 päivää tai 35 tuntia tehneiltä myös poissaoloaikojen, kuten lomautuksen tai sairausloman takia saamatta jääneen palkan lisääminen lomapalkkapohjaan.” 7/2018 Tekijä 9 AJASSA terveyttään. Väylän kautta sitä aletaan viimein tutkia paremmin, verikokeissa hän on jo käynyt, jatkotutkimuksia on luvattu. Fyysisesti päälle päin ei näy mitään, mutta mies kokee, ettei ole entisellään. Aiemmin hyvä käsialakin muistuttaa nyt harakanvarpaita. Kesä 2018 ei ole Kai Sunilalle lomaa. Se on 45 jäljellä olevan ansiosidonnaisen päivärahapäivän kulumista. – Toivon, että ne kuluvat mahdollisimman hitaasti. On pelottavaa, että joutuu Kelan päivärahalle. – Pientä toivoa on päästä Kohti Työtä ry:n järjestämään työhön, kun kassan ansiosidonnaiset päivät loppuvat. Se työ olisi laskeu tumista takaisin työelämään, Sunila toivoo. Sunilalle Kotkan kesä ei ole meripäivien humua. Hän toivoo, että ehkä kaikki selviää kesän aikana, terveys ja toimeentulo. EPÄVAKAA TYÖ, EPÄTYYPILLISET LOMAT Epätyypilliset työsuhteet merkitsevät epätyypillisiä lomia. Lomat ovat lyhyitä, tai niitä ei ole. Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila veti vuosina 2007–2008 Turun yliopistossa SAK:n rahoittamaa tutkimushanketta, joissa lanseerattiin ”epätyypillinen loma”-käsite. Kesällä kaikki on toisin -kyselytutkimus paljasti tuolloin, että epätyypillisiksi kutsutuissa työ suhteissa tavanomaista on viikosta kolmeen viikkoon tai vain muutaman päivän mittainen palkallinen vuosiloma. Syinä lyhyisiin lomiin olivat erityisesti työsuhteen alkamisajankohta ja määräaikaisuus. Lyhyissä työsuhteissa lomakertymä oli pienempi kuin vakiduunissa. Perinteisimmän loman saavat ne, jotka tekevät töitä kokoaikaisissa vakituisissa työsuhteissa. Siitä poiketen työtä teetetään osa-aikatyönä, vuokratyönä, määräaikaisilla sopimuksilla ja nollatuntisopimuksina, minkä lisäksi ovat vielä itsensätyöllistäjät. Työsuhteen laatu ja pituus vaikuttavat vuosiloman kertymiseen. Tutkimushetkellä vuonna 2007 osa-aikaisia oli 12,5 prosenttia. Työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2017 osa-aikatyötä teki 408 000 henkilöä, mikä on noin 17 prosenttia työllisistä. Naisilla osa-aikaisuus on vielä selvästi miehiä yleisempää. Prosenttiosuudet kasvavat, ja samoin kasvaa työntekijöiden työmarkkina-aseman epävakaus. Viimeisten 10 vuoden aikana töiden määräaikaisuus sekä keikkaja projektiluontoisuus ovat vain lisääntyneet. Se vaikuttaa myös lomiin. ? – Ensin pitäisi olla se työsuhde, että palkallista lomaa kertyisi. Sitten pitää olla myös aikaa ja muita resursseja, että voisi pitää loman. Määräaikaisissa työsuhteissa, kuten projekti töissä, on loppu vaiheessa usein kova kiire. Samalla pitäisi vielä etsiä uusi työ. Jos työtä löytyy, loma jää helposti pitämättä, Anttila sanoo. LOMAA KERTYY MÄÄRÄAIKAISELLEKIN Lomaa kertyy vuosilomalain mukaan minimissään kaksi päivää kuukaudessa. Lomaa kertyy myös epätyypillisissä työsuhteissa vuokratyötä, määräaikaisuuksia ja nollatuntisopimuksia myöten, kun työntekijä vain on ollut työssä vähintään 35 tuntia tai 14 päivää kuukaudessa. Jos työtä on tätä vähemmän, lomaa ei kerry ja työntekijä saa vain rahallisen korvauksen. – Mutta osaako työntekijä, joka tekee lyhyitä päiviä tai keikkoja, laskea sen, menevätkö korvaukset oikein? Anttila pohtii. Kun työntekijä tekee useita määräaikaisuuksia peräkkäin, on mahdollista sopia myös siitä, että lomia pidetään yhtäjaksoisesti, eikä sitä kuitata lomakorvauksina yksittäisen työsuhteen päättyessä. Lisäksi lakiin on kirjattu, että työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkka. Työehtosopimuksiin on kuhunkin kirjattu omat lomapalkan laskentaperiaatteet. Lomakysymys on ajankohtainen. Vuosilomalakia olisi haluttu uudistaa, mutta neuvotteluista huolimatta siinä ei onnistuttu. Edelliset neuvottelut, joiden lopputuloksena oli ”uusi” vuosilomalaki 2005 kestivät yli kymmenen vuotta. TEKI1807_3-50.indd 9 29.6.2018 9:14:53
JU H A M ET SO 10 Tekijä 7/2018 ”LOMA ON YKSI ASIA, MIKÄ SURETTAA” Lomasuomalaiset vaeltavat kesällä Lappeenrantaan, Suomen suurin hiekkalinna kutsuu. Lappeenrantalaisen automekaanikon Riku Karhusen, 22, kesä kuluu autokorjaamolla nollatunti sopimuksella. Hän myöntää, että loma on yksi asia, mikä häntä on surettanut. Hänellä on jo kahden vuoden kokemus nollatuntisopimuselämästä, jonka hän tiivistää kahteen asiaan: se ei ole reilua, ja huomista joutuu aina pelkäämään. Silti Karhunen on tyytyväinen, että on työtä. – Nollatuntisopimuksella homma menee juuri niin, että kun on töitä, pystyy pärjäämään, eikä ole mitään ongelmaa. Sitten, kun tulee työttömiä päiviä ja jaksoja, ei pysty rakentamaan minkäänlaista päivittäistä tai viikoittaista ohjelmaa. Ei ikinä tiedä, mitä tulee. Pankista ei saa lainaa, eikä elämässä voi edetä. Alku oli paha. Koska Karhusella oli töitä, hän muutti omaan asuntoon. Mutta kun asuu omillaan, pitääkin jännittää, jos rahaa ei saakaan. Jatkuvasti on pitänyt tehdä hakemuksia sovitellusta päivärahasta ja koko ajan on kahden tulen välissä: ei ole työtön, muttei välttämättä ole töitä eikä tuloja. Karhusen nollatuntisopimus on lisäksi määräaikainen. Ensin määräaikaisia tuli lisää ja lisää. Viime vuoden lopussa mies oli jo niin piipussa, ettei halunnut jatkaa lyhyitä pätkiä. – Sanoin pomolle, että en jaksa. Sainkin sitten vuoden mittaisen nollatuntisopimuksen. Olen ollut kaksi vuotta samassa talossa töissä, ja minulle on jo kertynyt yhdeksän työsopimusta. Se on erittäin liikaa. Viime vuonna Riku Karhusella oli melkein kolmen kuukauden jakso, jossa kertyi ehkä neljä työpäivää. Se tarkoitti, että loma jäi väliin. Nyt töitä on ollut enemmän. Hän on saanut tingittyä itselleen viikon kesäloman. – Jotenkin pääsee lomailemaan. Karhunen on selviytynyt. Hän on Lappeenrannan autoja konealojen ammattiosasto 242:n jäsen ja pääluottamusmies on ollut hänen tukenaan. ? Riku Karhunen on tinkinyt menoistaan, että pärjäisi nollatuntisopimuksilla. Automekaanikko ei enää ajele omalla autollaan, vaikka auto on tarpeen. Nyt autoa on lainattava sukulaisilta. NOLLATUNTITYÖNTEKIJÄ TEKI1807_3-50.indd 10 29.6.2018 9:14:55
”Pahimmissa tapauksissa epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevä tekee töitä vuosia ilman lomaa. Työntekijän neuvotteluasema pienessä yrityksessä on hankala.” ”Määräaikaisen on hyvä tietää, että kun määräaikaisia sopimuksia on useita peräkkäin, työsuhteen katsotaan työsuhde-etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen yhdenjaksoisena.” Työsopimuslaki 55/2001, 1. luku 5 §” JU H A M ET SO 7/2018 Tekijä 11 AJASSA Karhunen on kuitenkin oikeasti joutunut tinkimään menoistaan. Automekaanikko on joutunut luopumaan omasta autostaan, vaikka tarvitsisi sitä todella. – Se on ollut se viimeinen keino. NIMI MUUTTUI, TUSKA JÄI Metalliliiton nuorten aloittamalla Operaatio Vakiduunilla on ollut tavoite kieltää vastentahtoiset nollatunti sopimukset. Tilastokeskus arvioi, että vuonna 2014 Suomessa oli noin 83 000 nollatuntisopimuksella työskentelevää. Sopimusten ongelmat ovat olleet paitsi siinä, ettei työllä tule toimeen, myös lomissa. Vaikka työntekijä voi saada lomakorvauksen, hän ei useinkaan pääse pitämään vuosilomaa. Epä selvyyksiä on ollut myös loman kertymisessä ja lomarahan maksamisessa. Operaatio Vakiduunin aloite menikin komeasti eduskuntaan. – Väittäisin että aika moni ymmärsi tämän ongelman, mutta enemmistöllä ei sitten ollutkaan tahtoa ratkaista sitä, Teollisuusliiton järjestötoimitsija Jussi-Pekka Ahonen sanoo. Lopputuloksena väännetty laki ei herätä hurraahuutoja. Hän katsoo, että nollasopimukset vaihtoivat ehkä nimeä. – Kun 1.6.2018 tuli voimaan tämä uusi lainsäädäntö vaihtelevan työajan sopimuksesta, niin ei siinä paljoa eteenpäin menty. Vaihtelevan työajan sopimuksella periaate on, että vähimmäistyöajan pitäisi vastata työnantajan todellista työvoiman tarvetta. Sopimus pitäisi myös periaatteessa pystyä neuvottelemaan uudelleen, jos työaika ei vastaakaan sitä, mikä työsopimuksessa on. – Jää nähtäväksi se, mihin asiat asettuvat, sitä mukaa kun ammattiliitot vievät asioita oikeuteen. Me emme näe tätä kovinkaan suurena parannuksena, koska yksittäisen työntekijän neuvotteluasema on niin heikko. Ahosen räikein esimerkki on eräs Teollisuusliiton työpaikka, jossa kaikki työntekijät olivat nollatuntisopimuksella. Lisäksi siellä päätettiin irtisanoa vastavalittu pääluottamusmies, joka lähti ehdottamaan sopimusten muuttamista. Irtisanominen tietenkin riitautettiin. Yhdestä asiasta Ahonen on tyytyväinen. – Liittokokous teki päätöksen, että Teollisuusliitto haluaa eroon nollatunti sopi muksista. Se on liitolta erinomainen päätös! MAATALOUSALOILLA PAISKITAAN TÖITÄ Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Riikka Vasaman sarkaa ovat maaseutualat. Ja kynnettävää riittää. Vasaman aloja ovat maaseutuelinkeinot, puutarha-ala, turkistuotanto sekä viherja ympäristörakentamisala. Niiden erityispiirre on se, että kesällä nimenomaan tehdään työtä, kasvukaudet ja satokaudet puskevat ihmisiä töihin. – Meidän jäsenistöstä osa on talven lomau tettuna, tai sitten he ovat pätkätyöläisiä ja saavat aina uuden työsopimuksen sesongille. Kaikkia neljää sopimusalaa yhdistää se, että järjestäytymisaste on verrattain huono ja työpaikat pieniä. Luottamusmiehiä on todella vähän. – Työntekijät ovat varsin yksin. Näillä aloilla suuri osa työntekijöistä on ulkomaalaistaustaisia, mikä tekee neuvottelutilanteen työnantajan kanssa vielä mahdottomammaksi. Vasaman suhde näihin työntekijöihin onkin hyvin läheinen. Hän tuntee jäsentensä haavoittuvuuden. Vasama palkattiin kuusi vuotta sitten Puuliittoon, kun töihin tarvittiin venäjänkielentaitoista ihmistä auttamaan ulkomaalaisia työntekijöitä. – Tarve painottui maatalousaloille, jossa oli ulkomaalaisia työntekijöitä ja samalla iso määrä ihmisiä, jotka eivät tiedä työehdoista yhtään mitään. Näitä työntekijöitä ei ole ollut helppo tavoittaa. Ei voi mennä ajamaan autolla kohti Pohjanmaan turkistarhoja tai halki Länsi-Suomen viljavainioiden katsastamaan, keitä pelloilla on. Ulkomaalaistaustaiset työntekijät ovat myös hyvin arkoja luottamaan. Suhtautuminen ammattiliittoon voi olla kielteistä. – Se työ, mitä olemme tehneet, kantaa mielestäni nyt hedelmää. On mennyt vuosia, on tavoitettu muutamia ihmisiä, on pidetty venäjänkielisiä koulutuksia ja palveltu ihmisiä riitaasioissa englanniksi. ? KAUSITYÖNTEKIJÄT TEKI1807_3-50.indd 11 29.6.2018 9:14:56
”Kesäloma on tauko työstä. Se on osa suomalaista yhteiskuntajärjestelmää. Silti EU vasta tähtää lomiin, joita Suomen työsuhteisilla jo on. ” 12 Tekijä 7/2018 Ihmiset, joihin on syntynyt kontakti, ovat sitten pistäneet sanaa ja puhelinnumeroa eteenpäin. – Minulle tulee hyvin usein, tänä aamunakin tuli puhelu, että ”sain numerosi ja kuulemma puhut venäjää”. Se kiertää se numero tuolla ihmisten keskuudessa, Vasama kertoo. – Viime viikollakin pidettiin yhden kontaktin kautta venäjäksi ja englanniksi pienellä paikkakunnalla tilaisuus, johon kutsuttiin alueella työskenteleviä ihmisiä. Sinne tuli 15 ihmistä ja siellä oli viisi eri kansallisuutta. Heille kerrottiin ammattiliitosta ja oikeuksista, myös loma-asia oli esillä. Siellä kysyttiin, miten loma-ajan palkka määräytyy, milloin on oikeus saada lomaa ja kuka määrää, milloin loma on. Lomakysymys on ulkomaalaistaustaisille työntekijöille erilainen. Välttämättä ei edes haluta heinäkuun lomaa. – Osa tulee tekemään tänne niin kovasti töitä, että he eivät edes haluaisi vuosilomia. Me joudumme kertomaan heille, että loma on myös velvollisuus ja oikeus. Suomen lait velvoittavat siihen, että työntekijä myös lepää. Jotkut ihmiset haluavat vain tehdä rahaa ja he venyvät aivan uskomattomiin suorituksiin. Toinen erityispiirre on se, että pistäytyminen kotimaassa vaatii pitkän loman ja on pienipalkkaiselle kallis satsaus. Viikko lomaa siellä tai täällä ei riitä. OIKEUKSISTA ON PAKKO PITÄÄ KIINNI Suuri määrä maaseutualojen työntekijöistä on ukrainalaisia, eli EU:n ulkopuolelta tulevia työntekijöitä, joiden työ Suomessa on riippuvainen työluvista. Heidän lisäkseen on esimerkiksi thaimaalaisia, vietnamilaisia ja bosnialaisia työntekijöitä. Kielimuurin ylittäminen olisi tärkeää. – Minut yllättää aina se, miten tämä työ opettaa. Täällä sujahtaa sellaiseen ay-jargoniin, me puhumme ihan hirveää kieltä. Pitää uudelleen ja uudelleen muistuttaa itseään, että pitää peruuttaa tosi monta askelta taaksepäin, rautalangan pitää olla entistä vahvempaa ja suorempaa. Se lähtötaso, mitä he tietävät, on häkellyttävän pieni. Juuri työlupien takia työehtosopimusten noudattaminen on erityisen tärkeää. Työlupa edellyttää, että palkka on maksettu oikein. – Jatkolupa voidaan evätä ja todistetusti myös evätään, jos työntekijälle ei makseta työehto sopimuksen mukaista palkkaa: Työntekijä joutuu poistumaan maasta, vaikka se olisi työntekijästä johtumaton työnantajan rike. TEOLLISUUS PYÖRII VAHVASTI Turku tuntuu olevan kesällä yhtä Ruisrockia ja Down by The Laituria . Jokiranta kuhisee turisteja. Illan tullen kavutaan ylös mäkeä Samppalinnan kesäteatteriin tai trendikkäästi Kakolan terasseille. Teollisuus ei pysähdy kesäkuukausiksi. Turun ammattikorkeakoulun kone tekniikan opiskelijalle Kirsi Ahlbomille kesä on yhtä työtä. Neljän kuukauden tauko opiskelusta menee tehdastyössä Stera Technologies Oy:ssä. Kesätyö sopii Kirsi Ahlbomille enemmän kuin hyvin. Lomaa hän ei pidä. Teollisuudella menee Varsinais-Suomessa vahvasti, silti kesätyö oli tiukassa. – Hain todella montaa paikkaa, myös vuokrafirmojen kautta. Tämä paikka kuitenkin löytyi tutuilta kysymällä. – Olen töissä pemmauskoneella, Ahlbom kertoo. Hän saa työstettävästä levykappaleesta eteensä piirustukset, joihin on merkitty, mitä muttereita tai holkkeja kappaleeseen pemmataan. Ahlbom aloitti toukokuun alussa, työ sujuu jo hyvin. Hän laittaa koneen asetukset ja tarvittavat osat paikalleen ja kone hoitaa loput. Kesätyö on Ahlbomille ensimmäinen kokemus tehdastyöstä ja kokemus on todella tärkeää. Uusi ja myös uudenlainen työ pelotti: vaikka koulussa oli piirretty kappaleita, onkin eri asia tehdä työtä, kun virhettä ei voi korjata tietokoneen näytöllä. Kun jokin menee pieleen, kappale on pilalla. – Tämä on avannut paljon. Kun tutkii toisten piirustuksia, huomaa, miten tärkeää on tehdä suunnittelu kunnolla. Kirsi Ahlbom kertoo, että kotiutui kesätyöpaikkaansa viikossa. – Minut on hyvin otettu vastaan, täällä on todella mukavaa porukkaa. HYVINVOINTIJAKSOLLE OPETTELEMAAN ELÄMÄÄ Palkansaajien hyvinvointija terveys PHT ry:n toiminnanjohtaja Pasi Ylitalo kertoo, että epätyypillisissä tehtävissäkin työskenteleville on tarjolla hyvinvointikursseja. Heitä ei ole unohdettu. Erityisesti vuodet 2016–2018 terveysja hyvinvointikurssitoimintaa painotettiin työttömille, itsensätyöllistäjille ja freelancereille. Juuri siksi, ettei tämä ryhmä ehdi eikä osaa pitää lomaa. Vaikka teemavuodet päättyvät, haku hyvinvointijaksoille muiden työikäisten ohella on avointa jatkossakin. Ylitalo pohtii, että epätyypillisissä töissä loma vaihtuu helposti lomakorvaukseksi, loma jää pitämättä. Lisäksi kyseisillä henkilöillä ei ole tukena työterveyshuoltoa. Tästä syystä on rakennettu kursseja, joilla ihmiset voivat satsata itseensä. KESÄTYÖNTEKIJÄ TEKI1807_3-50.indd 12 29.6.2018 9:14:57
VE SA -M AT TI VÄ Ä RÄ 7/2018 Tekijä 13 AJASSA Kirsi Ahlbom kotiutui kesätyöpaikkaansa Steralle nopeasti. Kesätyö on hänelle ensimmäinen kokemus tehdastyöstä. Hän kokee konetekniikan opintojensa myötä olevansa nyt oikealla alalla. ? – Miten autettaisiin pitämään omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolta. Työttömälle hyvinvointijakso voi olla ”lomaa työnhausta”. Loma ja itseensä satsaaminen on tarpeen, jotta pysyy työkuntoisena ja jaksaa hakea töitä. Pitkään ihmisiä on kurssitettu ruokavalio ja liikunta -rautalankaa vääntämällä. Tulokset ovat olleet lyhytaikaisia. Ylitalo kertoo, että nyt lähdetään liikkeelle toisin. Ihminen saa miettiä kursseilla omia arvoja ja valintojaan: mikä arvo on esimerkiksi omalla terveydellä ja omalla ajalla. Mitä sen eteen olisi valmis tekemään? – Onko terveys korkealla omissa arvoissa, jos on, niin miksi se ei näy arjessa. Vasta sitten lähdetään katsomaan keinoja, millä parempaan terveyteen voisi päästä. l Hyvää kesää, niin lomalaisille kuin lomattomille! ONGELMIA TÖISSÄ KESÄLLÄ? Ota yhteyttä: l Teollisuusliiton työsuhdeneuvonta puh. 020 690 447, ma–pe klo 8.30–15 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi l SAK:n, Akavan ja STTK:n yhteinen Kesäduunari-info, puh. 0800 179 279 31.8. asti klo 9–15 kesaduunari.fi facebook.com/kesaduunari twitter.com/kesaduunari TEKI1807_3-50.indd 13 29.6.2018 9:14:59
010 19 19 95 henkivakuutuskuntoon.? Suomen vaivattomin henkivakuutusstartti VAIN TEOLLISUUSLIITON JÄSENILLE Moni luulee, että henkivakuutuksen hankkiminen on sekä kallista että työlästä. Todistaaksemme ettei ole, kutsumme sinut testaamaan asian. Mene osoitteeseen henkivakuutuskuntoon.fi, valitse Teollisuusliitto ja laske hetkessä itsellesi hinta. Siinäpä se. Palkkioksi saat vielä 10 % lisäalennuksen ensimmäisestä vuodesta*, jos päätät ottaa valmiiksi Suomen edullisimman henkivakuutuksen** – parin tötterön hinnalla kuussa. Helppoa, vai mitä? *Kampanja on voimassa 30.9.2018 saakka ja koskee uusia henkivakuutuksia Teollisuusliiton jäsenille. **Vakuutusja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016. Vakuutuksen myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Teo lisuusliit JÄSENETU TEKI1807_3-50.indd 14 29.6.2018 9:15:00
7/2018 Tekijä 15 AJASSA VIERAILIJA Päivän digipaasto? JUHA T. HAKALA Kirjoittaja on kasvatustieteilijä, filosofi ja Jyväskylän yliopiston professori, jolta ilmestyy syksyllä kirja Tylsyyden ylistys (Alma Talent). I stun kaukojunassa. On kesäisen perjantain alkuilta. Työlään päivän jälkeen olen poikki, mutta en niin poikki, ettenkö huomaisi, mitä ympärilläni tapahtuu. Joka ainoa kanssamatkustajistani – hyvä on, melkein jokainen – on hautautunut puhelimiinsa tai läppäreihinsä, ja muutamat jopa yhtä aikaa molempiin. Näky on jotenkin pysähdyttävä, sillä suurin osa meistä näyttäisi olevan kaltaisiani, matkalla viikonlopun viettoon. Eikö meidän kaiken järjen mukaan pitäisi tehdä jotain muuta kuin hipeltää vempeleitämme: rentoutua ja höllätä, siirtää katseitamme ikkunan takana kukkivaan luontoon? Emme kuitenkaan ole tehneet niin. En edes minä. Nolostuen huomaan olevani osa tätä lievästi hermostunutta, monenlaisten näyttöjen ylle kyyristynyttä laumaa. En sentään tunnusta vilkuilevani puhelinta jatkuvasti, mutta jotakin tsekkailua olen hyvä keksimään. Ainakaan en tunne oloani järin seesteiseksi. Mikä siinä on, miksi tunnemme elämämme rakenteiden suorastaan murtuvan, ellemme löydä Wi-Fiä, vaikka sen piti olla tässäkin junassa joka ainoan saatavilla?! Mistä johtuu, että esimerkiksi opiskelijat ovat erilaisissa hyvinvointikyselyissä nimenneet yhdeksi elämäänsä eniten raskauttavista asioista sen, etteivät pääse heti paikalla nettiin? Ei kai jonkin netin pitäisi kuulua elämämme kymmenen tärkeimmän asian luetteloon. Ei ainakaan tällä hetkellä. Pieni tauko tekisi meille kaikille hyvää. Ai, että miksi juuri nyt tarvitsisimme moista irtiottoa? Aivotutkijoilla on tähän vastaus. Voidaksemme synnyttää uusia ajatuksia, meidän olisi löydettävä niille tilaa. ”Tilalla” tutkijat eivät tarkoita somea, eivätkä edes nettiä, vaan tämän hartioidemme välissä olevan pullistuman hehkeintä ydintä. He tarkoittavat aivoja. Hassua. Juuri, kun naputin sanan ”aivoja”, ajatukseni kimmahti jostakin oikusta Mika Waltariin. Kuulin vuosia sitten haastattelun, jossa tämä sananikkari kertoi kirjoittaneensa Sinuhe egyptiläisen sodan jälkeisenä kesänä 1945 Hartolan talonsa vintillä kolmen kuukauden maanisella syöksysynnytyksellä. Melkein 800 sivua. Ei paha. Mieti Waltaria tässä meidän maailmassamme. Väitän, että kaveri ei olisi saanut tuossa ajassa kasaan sataakaan sivua, jos hänen taskussaan olisi pollottanut jokin ylisuurella egolla varustettu älypuhelin suoltamassa tekstiviestien, twiittien ja WhatsApp -keskustelun katkeamatonta virtaa. Tämmöisten äärellä sitä alkaa helliä mielessään hullun rohkeaa ajatusta. Vieläköhän tuota pärjäisi edes tovin ilman puhelinta? Hommaisi itselleen pätkän ihka aitoa tylsyyden kokemusta ottamalla päivän tai parin digipaaston. Sitä nimittäin on muutamissa alan tutkimuksissa alettu suositella. Kokeile häijyyttäsi! Kun olet ponnistuksesi maalissa, käy läpi, mitä kaikkea mielessäsi ehti tapahtua. Siellä oli epätoivoa ja tuskaa (taatusti!), mutta ei vain sitä. Voi olla, että aistinelimesi poimivat myös asioita, joita et ollut ihan vähään aikaan huomannut: tuulen huminaa, kimalaisten pörinää ja puron solinaa. Toisin kuin jatkuva somevirta ja valppaana olo, ne eivät pura akkujamme. Ne lataavat niitä. l ”Voidaksemme synnyttää uusia ajatuksia, meidän olisi löydettävä niille tilaa.” 010 19 19 95 henkivakuutuskuntoon.? Suomen vaivattomin henkivakuutusstartti VAIN TEOLLISUUSLIITON JÄSENILLE Moni luulee, että henkivakuutuksen hankkiminen on sekä kallista että työlästä. Todistaaksemme ettei ole, kutsumme sinut testaamaan asian. Mene osoitteeseen henkivakuutuskuntoon.fi, valitse Teollisuusliitto ja laske hetkessä itsellesi hinta. Siinäpä se. Palkkioksi saat vielä 10 % lisäalennuksen ensimmäisestä vuodesta*, jos päätät ottaa valmiiksi Suomen edullisimman henkivakuutuksen** – parin tötterön hinnalla kuussa. Helppoa, vai mitä? *Kampanja on voimassa 30.9.2018 saakka ja koskee uusia henkivakuutuksia Teollisuusliiton jäsenille. **Vakuutusja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016. Vakuutuksen myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Teo lisuusliit JÄSENETU TEKI1807_3-50.indd 15 29.6.2018 9:15:00
NÄKIJÄ 16 Tekijä 7/2018 Miten torjua hyväksikäyttö? H EUNI on YK:n yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti Helsingissä. Natalia Ollus johtaa tätä oikeusministeriön alaista, rikollisuutta ja sen torjuntaa tutkivaa erillisvirastoa. HEUNI on jo yli 10 vuotta tutkinut ja kehittänyt keinoja, joilla estää ulkomaalaisten työntekijöiden kaltoinkohtelua. – Meillä Suomessa esiintyy vakavaa ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöä ja työperäistä ihmiskauppaa. Palkkoja pidätetään, maksetaan palkkoja alle työehtosopimusten, ei makseta lisiä, teetetään tavattoman pitkiä päiviä, asuminen on ala-arvoista, kontrolloidaan vapaaaikaa ja estetään tutustuminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Nämä ovat jo aiemmissa HEUNI:n julkaisemissa raporteissa todennettuja, ulkomaalaisiin työntekijöiden kohdistettuja vääryyksiä. – Nämä ovat jatkumo. Siellä ääripäässä voidaan puhua ihmiskaupasta. HEUNI on juuri julkaissut oppaan, jonka nimenä on Opas yrityksille ja työnantajille riskienhallintaan erityisesti alihankintaketjuissa. Työvoiman hyväksikäyttö ja ihmiskaupan ennaltaehkäisy Suomessa. Opas tehtiin, koska HEUNI:n tutkijat ymmärsivät, että on hyvin tärkeää saada suomalainen yritysmaailma mukaan näiden harmaiden ja pimeiden markkinoiden pirstomiseen. – Ei riitä, että tätä työtä tekevät yksin aluehallintoviraston työsuojelutarkastajat, tai poliisi, tai ammattiliitot. Yritykset on saatava mukaan ennaltaehkäisyyn, Ollus painottaa. – Tämä uusin oppaamme on kyllä suoraa jatkumoa aikaisemmille julkaisuillemme. Mutta tässä on uutta se, että opas on hyvin konkreettinen. Oppaassa on tarkastuslistoja, joita seuraamalla yritys voi yrittää jo ennakkoon torjua hyväksikäyttöä, erityisesti silloin, kun puhutaan kansallisista alihankintaketjuista. Suomessa esiintyy vakavaa ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöä ja työperäistä ihmiskauppaa. Natalia Ollus kriminaalipolitiikan instituutista HEUNI:sta kertoo, että yrityksille on nyt julkaistu opas tällaisen rikollisen toiminnan torjumiseen. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT PEKKA ELOMAA ”Ääripäässä voidaan puhua ihmiskaupasta.” TEKI1807_3-50.indd 16 29.6.2018 9:15:04
7/2018 Tekijä 17 AJASSA ? ? AJASSA Ollus alleviivaa, että opas pureutuu nimenomaan nyt meillä Suomessa tapahtuvaan hyväksikäyttöön. – Nyt emme puhu globaaleista hankintaketjuista, esimerkiksi siitä, miten Bangladeshin vaateteollisuuden ompelijoita kohdellaan. Oppaassa keskitytään niihin aloihin Suomessa, missä on pitkiä alihankintaketjuja ja missä on ilmeisimmät riskit. Näitä aloja ovat ennen kaikkea rakennusja siivousalat. VAIN HUIPUN HUIPPU PILKISTÄÄ – Se, mikä nousee viranomaisten tai ammattiliittojen tietoon, on vain hyväksikäytön jäävuoren huippu. Ja se, mikä etenee rikosprosessiin asti, on vain jäävuoren huipun huippu, Ollus kuvailee nykytilannetta. Nyt ei puhuta vain viranomaisvalvonnan resurssien puutteista. Myös säädöksissä on isoja puutteita. – Todella paljon hyväksikäyttöä jää pimentoon. Yksi syy tähän on se, että kaikkia niitä tekoja, jotka ovat väärin ja jotka ovat haitallisia työntekijälle, ei ole kriminalisoitu. Hyvä esimerkki tästä on alipalkkaus. Työsuojelutarkastajat puuttuvat vain niihin asioihin, jotka kuuluvat heidän mandaattiinsa eli työrikoksiin. Ollus muistuttaakin, että vain muutamia kymmeniä ihmiskauppaepäilyjä tulee vuodessa poliisin tietoon. – Eivätkä nämäkään välttämättä etene tutkinnassa mihinkään. Viranomaisvalvonta on kovin puutteellista, sillä esimerkiksi Lapin alueella on vain yksi ulkomaalaistarkastaja. – On ilmiselvää, että yhden ihmisen on vaikea puuttua kaikkiin niihin hyväksikäyttöepäilyihin, joita Lapin matkailubisneksessä on tullut esiin. Ollus alleviivaa vielä kertaalleen, että yrityksillä on nyt iso rooli, vastuu ja velvollisuus, puuttua alihankintaketjujensa toimintaan, jotta työntekijöiden palkkaus ja olot saadaan inhimilliselle, lailliselle tolalle. Mutta haluavatko ne puuttua? PIENET JÄÄVÄT KIINNI, ISOT HYÖTYVÄT Puhutaan yhteisörikollisuudesta. Sen englanninkielinen termi on corporate crime , jonka voisi suomentaa myös isojen yritystoimijoiden tai -yhteisöjen harjoittamaksi rikollisuudeksi. Se on tyypillisesti piilorikollisuutta, siitä ei jäädä kiinni. – Suomessa hyväksikäytöstä on langetettu rangaistuksia lähinnä pienille etnisille ravintoloille ja järjestäytymättömille työnantajille. Mutta Suomessa pystyy huijaamaan tilaajavastuulakia aika hyvin. Tilaajavastuulain kaikki vaatimukset on täytetty, mutta alihankintaketjussa on silti asioita pielessä. Vaikkei pääyritys olisikaan tietoinen hyväksikäytöstä, hyötyy se siitä, että alihankintaketjussa kierretään vastuita ja velvollisuuksia, Ollus toteaa. Suomessa riittää nykyisin se, että pääyritys tarkistaa alihankintaketjunsa ensimmäisen lenkin. Ollus näkisi mielellään tilaajavastuulain sijalla ketjuvastuulain. Ketjuvastuulaki toimii Hollannissa, miksei se toimisi myös meillä, Ollus kysyy. Nykyisin vastuun ja sakot kantaa usein yritysten keskijohto, kun yritys jää kiinni rikollisesta toiminnasta. – Joidenkin kriittisten tutkijoiden mukaan osakeyhtiörakenne itsessään mahdollistaa sen, että pääjohtajat ja osakkaat eivät koskaan joudu vastuuseen. Vastuun kantavat useimmiten välitason päälliköt, Ollus huomauttaa. Bhopalin tapaus Intiassa käynee esimerkiksi Olluksen tarkoittamista vaikeuksista saada konsernit ja heidän johtajansa vastuuseen. Myrkkyvuoto vuonna 1984 Union Carbide -tehtaalla johti 15 000 ihmisen kuolemaan ja kymmenien ellei satojen tuhansien vammautumiseen. Yhtiön yhdysvaltalainen johtaja sai ”Osakeyhtiöiden rakenne on ongelma.” ”Yrityksillä iso rooli torjuntatyössä.” TEKI1807_3-50.indd 17 29.6.2018 9:15:06
Arvostettu pesutorni alennettuun hintaan Esimerkki Apuraha-osamaksusta: ostos 1500 €, maksuaika 12 kk, kuukausierä 139 €/kk, kuukausimaksu 3,95 €/kk, korko 14,9 %, luottohinta 1660,21 €. Todellinen vuosikorko 1500 euron kampanjaostolle 12 kuukauden laina-ajalle on 23,21 %. Luoton myöntää Lindorff Invest Oy (Joukahaisenkatu 6, 20520 Turku) tai Verkkokauppa.com Oyj (Tyynenmerenkatu 11, 00220 Helsinki). Hae Apurahaa ja valikoima kasvaa silmissä i-DOS pesuaineen annostelu Täyttömäärä 8 kg Energialuokka A+++ –30 % Linkous 1400 rpm Bosch-pesutorni 8 kg Norm. 1474,70 €. Pyykinpesukoneessa on kestävä hiiliharjaton moottori ja kuivausrumpu puhdistaa itse automaattisesti kosteudentiivistimensä. i-DOS-järjestelmä annostelee pesuaineen automaattisesti. Kuivaus rummun AutoDry-sensorit mittaavat vaatteiden jäännöskosteutta. Verk.com/63773 1149 ,90 Apurahalla 60,00/kk (24 kk) Säästä 324 € ”Todella hyvä paketti. Hyvä pesu tulos, hyvä linkous ja monipuoliset ohjelmat. Kuivausrummussa myös hyvät ohjelmat ja niitten muokkaus. Kuivaus hyvä.” –Miap, 20.4.2018 ”Vanha yli kymmen vuoden vanha Siemens pesutorni korvattiin tyylikkäällä Bosch pesutornilla. Asennus on helppo ja suoritin itse (kantoapu tarvitaan). Monipuoliset ohjelmat sekä pesukoneessa että kuivausrummussa. Toivottavasti tekniikka kestää yhtä hyvin kuin vanha Siemens. Suosittelen!” –Laatufriikki, 6.5.2018 ”Tämä on päivieni pelastus!! Joskus ajattelin, että muuan pesutornit on ihan turhia, mutta nyt en olisi enää ollenkaan ilman tätä kokonaisuutta. On mitä lupaakin. Hiljainen pesukone ja kuivausrumpukin oikein näppärä käyttää!” –Maarit, 19.5.2018 ”Muutaman viikon ollut käytössä ja onpahan hiljainen ja muutenkin vaikuttaa tosi hyvältä. Toimituskin nopea ja asennus hyvin vaivatonta. Pesukoneessakin olisi voinut olla valot rummussa, yllättävänkin kiva lisä kuivaajassa.” –Tonait, 7.4.2018 ”Huippuostos! Pesukone hyvin hiljainen ja pesuaineen annosteluautomaatti aivan mahtava ominaisuus! Lisäplussat siitä, että automaattisesti annosteltavan pesuaineen määrää voi myös helposti muokata, esim. Hgissä vesi on pehmeää, jolloin pesuainetta ei tarvita yhtä paljon kuin kovemman veden alueella => ekologisuus. Hyvät perusohjelmat ja jokaista niistä on helppo muokata sopivammaksi hipaisemalla näytöstä muokattavaa kohtaa. Jäljellä olevan pesuajan näkyminen on myös kätevää. Kuivausrumpu myös hyvin hiljainen ja ensimmäistä kertaa olen saanut pyykkiä niin kuivana ulos, että ne voi laittaa suoraan kaappiin. On myös mukava, että rummussa on lasiovi, josta näkee pyykkien pyörivän... jos vaikka olisi joskus jotain mennyt sinne erehdyksessä. Untuvatyynyn kuivaus ei untuvaohjelmalla ihan onnistunut kuivaksi saakka, mutta mietin olisiko siinä pitänyt olla joku pyyhe ja/tai tennispalloja mukana rummussa? Lauhduttimen automaattinen puhdistus on myös mahtava juttu, sitä ei tarvitse itse huuhdella, kun kone tekee senkin automatic! Kaiken kaikkiaan olen tosi tyytyväinen, enkä vähiten siksi, että setti on myös luokituksiltaan energiapiheimpien joukossa!” –ekopeikko, 17.3.2018 Täyttömäärä 8 kg Äänitaso vain 65 dB Energialuokka A++ AutoDry-kosteudentunnistus EasyClean-kosteudentiivistin Tekijä_110718.indd 1 27/06/18 13:35 julkisten tietojen mukaan 2 000 dollarin sakon onnettomuudesta. Bhopalin tehtaan intialaisille johtajille langetettiin lyhyitä vankeustuomioita. Vaikka Suomessa ei laajoja konsernirikoksia ole tapahtunutkaan, perää Ollus tiukempaa ja koordinoidumpaa otetta hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjuntaan. – Kyllä, meillä on huomioitu työperäinen hyväksikäyttö huomattavasti paremmin kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa. Mutta meiltäkin puuttuu systemaattinen lähestymistapa. Ollus toteaa, että poliittisten päättäjien arvopohjasta kertoo paljon se, että harmaan talouden torjunnan erillismääräraha poistettiin. Samaten kriminaalipoliittisen instituutin johtaja harmittelee sitä, että poliisin puolella koko työ riippuu liikaa ”yksinäisistä sheriffeistä”, työlleen omistautuneista ja osaavista, mutta yksittäisistä poliiseista. Poliisin johdon piirissä on Olluksen mukaan vastustusta ihmiskaupan ja hyväksikäytön tutkintaan erikoistuneen yksikön perustamiselle. Työvoiman hyväksikäyttöä tutkivat ja torjuvat poliisit pitävät kuitenkin erikoistumista yhtenä tärkeänä keinona hyväksikäytön taltuttamiseen. Ollus palaa viranomaisvalvonnasta ja rikosten tutkinnasta takaisin yrityksiin. Hän painottaa, että lopulta vain eettisellä kestävyydellä turvataan myös taloudellisesti kestävä yritystoimintaa. HEUNI:n yritysopas antaa tästä hyvin puhuttelevan esimerkin. EETTISYYS KANNATTAA, TALOUDELLISESTIKIN Opas on pohjoismaisen yhteistyön tulosta, ja kimmokkeen yrityksille tehtävästä ohjeistuksesta antoi Tanskan siivousalan toiseksi suurimman firman tapaus. Vuonna 2012 paljastui median ja ammattiliittojen ansiosta vakava romanialaisten siivoojien hyväksikäyttö tanskalaisfirman alihankintaketjussa. Romanialaisfirma oli palkannut paikallisesti romanialaisia Tanskaan siivoustöihin. Hyvien palkkojen toivossa matkaan lähteneet siivoojat joutuivat kuitenkin asumaan epäinhimillisissä oloissa, heitä uhkailtiin ja pahoinpideltiin ja heidän henkilöllisyystodistuksensa ja pankkikorttinsa takavarikoitiin. Tanskalaisfirma ei ollut suoraan rekrytoinut romanialaisia, mutta kun hyväksikäyttö sen alihankintaketjussa paljastui, yrityksen maine kärsi merkittävästi. Yritys menetti suuren osan asiakkaistaan ja liikevaihto pieneni vuodessa yli neljänneksen. Tapauksen myötä tanskalainen firma lopetti alihankinnan käytön kokonaan, uudisti palkkausjärjestelmänsä ja lisäsi kaikkea toimintaansa kohdistuvaa valvontaa. Ollus toteaa erinomaisena esimerkkitapauksena Suomesta sen, että HOK-Elanto teki jo useita vuosia sitten päätöksen lopettaa siivouksen ketjuttaminen. Yritys kyllä käyttää ulkoistettuja siivousalan yrityksiä, mutta ne eivät saa käyttää alihankintaa. – Alihankinta kiellettiin, sillä enää ei tiedetty, kuka siellä siivoaa ja millä ehdoilla, Ollus kuvailee päätöksen taustoja. Ollus on vakuuttunut siitä, että rehellisesti toimivat yritykset haluavat sääntelyä. Ne haluavat tehdä oikein, sillä työntekijöiden hyväksikäyttö vääristää kilpailua ja on suuri uhka bisnekselle. Yritysten on Suomessa nyt ylitettävä tilaajavastuulain minimivaatimukset. – Suomessa tarvitaan nyt ryhtiliike, vähän niin kuin muovin käytön vähentämiseksi on menossa ryhtiliike. Yrityksen on ylitettävä tilaajavastuulain vaatimukset, jos se käyttää alihankintaa. Tämä vaatii valvontaa ja resursseja. Ollus vetoaa myös julkisen puolen päättäjiin. Valtio ja kunnat teettävät miljardiluokan rakennusja siivousurakoita. – Julkisen sektorin on osoitettava sanoissa ja teoissa: ”Me emme hyväksy työntekijöiden hyväksi käyttöä ja ihmiskauppaa.” Samaten kriminologi vetoaa kaikkiin tavallisiin kansalaisiin ja kaikkiin ammattiliittojen aktiiveihin. Ulkomaalaisia työntekijöitä ei saa jättää yksin. – Ottakaa selvää. Halpuus on aina jostain poissa. Jutelkaa ja kysykää työpaikoilla ulkomaalaisten työntekijöiden oloista. Ammattiliitoilla on solidaarisuusvelvoite. Osoittakaa, etteivät he ole yksin. Osoittakaa, että joku välittää. l Lue lisää: heuni.fi, hae ”opas riskienhallintaan” 18 Tekijä 7/2018 ”Julkisen sektorin näytettävä esimerkkiä.” TEKI1807_3-50.indd 18 29.6.2018 9:15:09
Kesä valoisa, päätökset pimeitä? TYÖTÄ TOISTEMME PUOLESTA Arvoisa hallitus! Suomen kesä on valoisa. Ei tehdä silloin pimeitä päätöksiä. Valmistelette työlainsäädännön heikennyksiä lomailevien suomalaisten selän takana. Olette murentamassa alle 30-vuotiaiden työntekijöiden työsuhdeturvaa lisäämällä määräaikaisia työsopimuksia. Lisäksi haluatte heikentää työntekijöiden irtisanomissuojaa alle 20 hengen yrityksissä. Molempia lakiesityksiä ollaan lähettämässä lausuntokierrokselle, kun kesä on kauneimmillaan ja suomalaisten ajatukset muualla. Valoisa kesä ei ole sokaissut meitä. Olemme hereillä ja valppaana. Vastustamme oikeudellisesti kyseenalaisia ja puutteellisesti valmisteltuja esityksiänne. Niiden työllistävä vaikutus on vähäinen ja ne eriarvoistavat suomalaista yhteiskuntaa. Nautitaan kesästä ja palataan syksyllä yhdessä asiaan. Katso lisää: www.sak.fi/pimeitäpäätöksiä TEKI1807_3-50.indd 19 29.6.2018 12:19:59
20 Tekijä 7/2018 TEKI1807_3-50.indd 20 29.6.2018 9:15:14