Äidin vierellä Sari Liukkosen arjen täyttävät äidin omaishoito ja päivätyö pesulassa. Yhä useampi huolehtii läheisestään työnteon lisäksi. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI 8 Lapsi sairas, mistä palkka? 20 Akuista työtä Suomeen 26 Sohvantekijät sisustusbuumissa 42 Servicestopp på kraftverk 48 Laituripilkin mestari 51 Sarjakuva: Tapio Tomsten NRO 6/2021 Tekija?_06_2021_kansiarkki.indd 1 Tekija?_06_2021_kansiarkki.indd 1 8.6.2021 11.12 8.6.2021 11.12
NÄIN TAVOITAT KESÄLLÄ Helsingin ja Uudenmaan aluetoimisto Asematie 4–10, 01300 Vantaa Toimistosihteeri 020 774 1305 Varsinais-Suomen aluetoimisto Linnankatu 50, 2. krs, 20100 Turku Toimistosihteeri 020 774 1323 Satakunnan aluetoimisto Isolinnankatu 24, 2. krs, 28100 Pori Toimistosihteeri 020 774 1343 Hämeen aluetoimisto Kasarmikatu 7 B, 2. krs, 13100 Hämeenlinna Toimistosihteeri 020 774 1362 Pirkanmaan aluetoimisto Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere Toimistosihteeri 020 774 1372 Kaakkois-Suomen aluetoimisto Matkakuja 6, 2. krs, 48600 Kotka Toimistosihteeri 020 774 1393 Savo-Karjalan aluetoimisto Kauppakatu 48, 2. krs, 78200 Varkaus Toimistosihteeri 020 774 1402 Keski-Suomen aluetoimisto Kauppakatu 18 B 19, 40100 Jyväskylä Toimistosihteeri 020 774 1412 Vaasan aluetoimisto Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa Toimistosihteeri 020 774 1422 Oulun aluetoimisto Mäkelininkatu 31, 4. krs, 90100 Oulu Toimistosihteeri 020 774 1433 Lapin aluetoimisto Länsiranta 7 B 13, 95400 Tornio Toimistosihteeri 020 774 1441 TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi ma–pe klo 8.30–15 TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 449 tyoymparisto@teollisuusliitto.fi 5.–30.7. avoinna ma–to klo 8.30–15 JÄSENPALVELU 020 690 446 jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi www.teollisuusliitto.fi ? eAsiointi Työnantajaja tilittäjäpalvelu 020 774 1190 tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi 28.6.–6.8. avoinna ma–pe klo 8.30–12 TEOLLISUUSLIITTO Pl 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto www.teollisuuskassa.fi ? Sähköinen asiointi ma–pe klo 8.30–15 LIITTO TIEDOTTAA A LU ET O IM IS TO T K E S K U S TO IM IS TO Aluetoimistoille vain ajanvarauksella! Soita ja kysy. ALUETOIMISTOT SULJETTUINA 28.6.–30.7. Tekija?_06_2021_kansiarkki.indd 2 Tekija?_06_2021_kansiarkki.indd 2 8.6.2021 11.12 8.6.2021 11.12
6/2021 Tekijä 3 SISÄLTÖ LA U RI RO TK O KA N N EN KU VA PE KK A EL O M A A UUTTA VIRTAA TARVITAAN Nykyinen akkuteollisuus on keskittynyt Aasiaan. Millainen tulevaisuus Euroopalla ja Suomella voisi olla akkujen valmistuksessa? OMAISHOITO YLEISTYY KANSI Sari Liukkonen hoitaa äitiään Paula Heiskasta, jolla on muistisairaus. Ikääntyvän väestön osuus kasvaa Suomessa, minkä takia yhä useampi työikäinen hoitaa läheistään. SOHVATEHDAS PYÖRII TÄYSILLÄ Askon sohvatehtaalla eli Insofa Oy:llä Lahdessa valmistetaan sohvia ennätyksellisen kysynnän tahtiin. Korona-aika on saanut ihmiset sisustamaan. 26 10 ? Tuula Vainio suihkuttaa pehmusteisiin liiman, minkä jälkeen hän kiinnittää pehmusteet sohvan runkoon. 20 TU O M A S IK O N EN Tekija?_06_2021_sisus.indd 3 Tekija?_06_2021_sisus.indd 3 9.6.2021 9.05 9.6.2021 9.05
4 Tekijä 6/2021 Se ur aa va nu m er o ilm es ty y 14 .7. 26 Insofalaiset tekevät hiki hatussa korona-ajan sohvia 34 TYÖYMPÄRISTÖ Loman tarve ei vähene työn muutoksessa 36 SOPEUTUJAT Suomi Kenkä nousee Reinojen raunioilta 39 MAAILMA Saksassa opiskellaan robottien ja ihmisten yhteistyötä 41 Lyhyet 48 HARRASTAJA Onkija Kimmo Hyvärinen 50 Pulmat 51 Sarjakuva 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 08 AVAAJA Saisitko hoitaa sairasta lasta palkalla ilman työehtosopimusta? 10 KANSI Läheisestä huolehtiminen on monelle osa arkea 18 NÄKIJÄ Professori Jero Ahola 20 Tuleeko Suomesta akkuteollisuuden suurvalta? 24 ILMIÖ Jalostusarvo kertoo tuotteiden arvon kasvun ? HARRASTAJA Lappeenrantalainen koneasentaja Kimmo Hyvärinen on laituripilkin kolminkertainen Suomen mestari. ”Vaikkei tulisi yhtäkään kalaa, sekin voi olla elämyksellinen kokemus.” ? ARBETSLIVET Under samma arbetsdag kan Niklas Wahlroos jobba på 50 meters höjd – eller under jorden. 48 42 AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA VAPAALLA PA TR IK LI N D ST RÖ M A RI N A KA RI Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Suvi Sajaniemi 040 553 2330 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 KUVATOIMITTAJA Kiti Haila 040 820 9052 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/ lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. 42 ARBETSLIVET ”Det är ett ganska smutsigt jobb” 44 I TIDEN Vård av sjukt barn – lag eller kollektivavtal? 46 BRIEF IN ENGLISH Where to get help? 47 Työttömyyskassa/ A-kassan Tekija?_06_2021_sisus.indd 4 Tekija?_06_2021_sisus.indd 4 9.6.2021 9.05 9.6.2021 9.05
6/2021 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 16.6.2021 Rakennetaan omaishoidon palapeli valmiiksi N oin 750 000 suomalaista auttaa tai hoivaa läheistään työssäkäynnin ohella. Se on kolmannes työssäkäyvistä. Tiedot perustuvat Omaishoitajaliiton päivittämään Työterveyslaitoksen tutkimukseen Työ ja terveys Suomessa 2012 . Edellä kuvattujen lukujen perusteella luulisi, että omaishoitaminen olisi nykyistä kuuluvampi osa yhteiskunnallista keskustelua. Tarkemmin sanottuna osa sellaista keskustelua, jossa eri osapuolet etsisivät ratkaisuja siihen, kuinka inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti arvokas toiminta ja sen tukeminen voidaan parhaiten järjestää. Keskustelua on toki jatkuvasti käyty, mutta se on toistaiseksi jäänyt verrattain pienen, asian omakohtaisesti kohdanneen tai muuten siihen perehtyneen piirin harteille. Onneksi he ovat kuitenkin jaksaneet pitää asiaa esillä ja rohkaista ihmisiä puhumaan avoimesti, etenkin silloin kun omaishoitamisen asetelma tulee itselle vastaan. Edellytykset asian yleiselle esille nostamiselle ja päättäjien tietoisuuteen kattavasti saamiselle ovat siten olemassa. Välittämiseen ja vapaaehtoisuuteen perustuva toiminta jää laajemmalta ja syvällisemmältä huomiolta katveeseen siksi, että sen ajatellaan olevan juuri vapaaehtoisuutensa takia oikeassa uomassaan. Toisaalta välittämisen ja oma-aloitteisuuden yhdistelmään saattaa liittyä yksilön itseensä kohdistamaa tai ympäristön yksilöön kohdistamaa velvollistamista. Taustalla on silloin ajatus, että kun on kerran johonkin tehtävään ryhtynyt, pitää se pystyä itse hoitamaan taakan painavuudesta riippumatta. Syitä asian katveeseen painumiseen on varmasti monia muitakin. Esimerkiksi rajalliset taloudelliset resurssit saattavat suitsia viranomaisten motivaatiota tiedottaa asiasta. On huolestuttavaa, että monet omaishoitajat ovat työpaikallaan tai suhteessa viranomaisiin mieluummin hiljaa kuin kertovat tarvitsevansa työaikoihinsa joustoja tai kunnalta tukea omaishoidon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Jos auttajat jäävät yksin, on se merkki yhteiskunnan keskeneräisyydestä. Omaishoidon palapelin keskeiset toisiinsa sovitettavat osat ovat omaishoitaja, hoidettava läheinen ihminen, yhteiskunnan tarjoamat tukipalvelut ja työnantajan mahdollistamat joustot. Kun silmäillään omaishoitamisen monimuotoisuutta lapsista vanhuksiin ja hoitosuhteiden runsaasti vaihtelevaa sitovuutta, huomataan, että kaavamaisia ratkaisuja hoidon toteuttamiseksi ei ole olemassa. Omaishoito, siihen saatava tuki ja joustojen sovitteleminen ovat tapausja tilannekohtaista räätälöintiä. Se vaatii aikaa ja perehtymistä kaikilta osapuolilta, mutta on toteutettavissa niin, että omaishoitaminen ja ansiotyö urakehitysnäkymineen sujuvat rinnakkain, ja että kunnalliset palvelut mahdollistavat omaishoitajalle myös tuiki tärkeää omaa aikaa. Omaishoitamisen tarve kasvaa tulevaisuudessa väestön ikääntyessä. Yhteiskunta ei yksin pysty tarpeeseen vastaamaan, eivätkä omaishoitajat kykene yksin tehtävää hoitamaan. On korkea aika rakentaa omaishoidon palapeli valmiiksi. Omaisten hoitaminen on syvästi inhimillistä, yhteiskunnallisesti arvokasta ja kunnioitettavaa työtä. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja Tekija?_06_2021_sisus.indd 5 Tekija?_06_2021_sisus.indd 5 9.6.2021 9.05 9.6.2021 9.05
Tes suojaa sairasta lastakin ”T yöehtosopimuksen kautta tulee se palkallisuus”, toteaa Sari Kola. Kola on Teollisuusliiton sosiaalija työympäristöasiantuntija. Laki takaa oikeuden jäädä korkeintaan neljäksi päiväksi hoitamaan sairasta lasta tai järjestelemään hoitoa. Mutta vain työehtosopimuksen ansiosta päivät ovat palkallisia. Työntekijällä on sama omailmoitusoikeus lapsen sairastelusta kuin omastaankin, jos yrityksessä oikeus on, kunhan lapsi mainitaan sopimuksessa. – Lääkäri kirjoittaa lapselle yleensä varmuuden vuoksi neljä päivää sairauslomaa, vaikkei lapsi tarvitsisi niin monta päivää. Omailmoituksella vanhempi pääsee aikaisemmin takaisin töihin, Kola toteaa. Omailmoitukset vähentävät myös lasten sairastelusta johtuvia poissaoloja kuten ne vähentävät työtekijöidenkin lyhyitä sairauspoissaoloja. KIPUPISTEITÄKIN LÖYTYY – Suullisen selityksen lapsen sairastumisesta on riitettävä. Muutamiin tapauksiin olen törmännyt, että työnantaja ei ole halunnut maksaa palkkaa, koska lapsi ei ole päässyt lääkärin vastaanotolle eikä saanut todistusta sairaudesta, Kola kertoo. – Kirjallisen selityksen vaatimiseen pitää työnantajalla olla erittäin vahva näyttö aiemmin tapahtuneesta sairauslomaoikeuden väärinkäytöstä, hän alleviivaa. Kola ei ole itse koskaan kuitenkaan törmännyt tällaisiin väärinkäytöksiin, joten vaatimiseen ei useimmiten ole oikeutta. Jos toinen vanhempi ei pysty tai ei saa omalta työnantajaltaan todistusta siitä, että hän ei voi jäädä hoitamaan lasta, ei tästäkään voida vaatia todistusta. Suullinen selvitys riittää. Kola painottaa sitä, että yksityisyyden suoja pätee työelämäänkin. Vuoronvaihdon on joustettava, jos vuorotyötä tekevistä vanhemmista kummallakin on hoitovastuu. Samassa työpaikassa työtä tekeville kolmivuorotyö yövuoroineen voi luoda ongelmia. – Työntekijän oma terveys, työkyky ja lapsen turvallisuus vaarantuvat, jos hän joutuu hoitamaan sairasta lasta yövuoron jälkeen. Näin me tämän asian näemme. Työntekijän ja työnantajan yhteistyöllä ja keskustelukulttuurin avoimuudella on saatu tilapäisesti muutettua työvuoroja ja työaikoja. Kolasta tällaisiakin tilanteita olisi tärkeä pohtia jo ennakkoon yhteistoiminnassa, sopien ja kirjaten pelisäännöt, ja saattaa kaikki koko työyhteisön tietoon. Ennakointi lisää tuottavuutta ja hyvinvointia. Vanhempainvapaalla tai hoitovapaalla olevan vanhemman sairastuminen samaan aikaan kun lapsi sairastuu luo sekin ongelmatilanteita. – Toinen vanhempi ei saa palkkaa, jos hän joutuu toisen sairastumisen takia jäämään lapsia hoitamaan. Palkkaa ei makseta myöskään silloin, jos toinen vanhempi joutuu lähtemään yhden lapsen kanssa sairaalaan ennalta suunniteltua Työehtosopimus takaa sen, että sairasta lasta saa hoitaa neljä päivää palkan kanssa. Laki ei puhu rahasta mitään. TEKSTI SUVI SAJANIEMI GRAFIIKKA EMILIE UGGLA 6 AVAAJA 8 Tekijä 6/2021 Tekija?_06_2021_sisus.indd 8 Tekija?_06_2021_sisus.indd 8 9.6.2021 9.05 9.6.2021 9.05
leikkausta varten, ja toinen vanhempi jää hoitamaan muita kotiin. – Työehtosopimukset puhuvat lapsen äkillisestä sairastumisesta, Kola huomauttaa. IKÄRAJA LIIAN ALHAINEN – Vain alle 10-vuotiaan sairastuessa on annettava palkallista vapaata, toteaa Teollisuusliiton teknologiasektorin sopimusasiantuntija Janne Heinimäki. Heinimäki on huolissaan alhaisesta ikärajasta, joka oikeuttaa jäämään sairaan lapsen kanssa kotiin. – Kyllä vähän yli 10-vuotiasta olisi todella ikävä jättää yksin kotiin. Olemme vaatineet vaikka kuinka monella tes-kierroksella ikärajan nostamista, mutta läpimurtoa ei ole saatu. Sopimusasiantuntija huolehtii myös siitä vaikeasta tilanteesta, jossa esimerkiksi yksinhuoltaja on jo käyttänyt neljä päiväänsä, mutta lapsen sairaus vaatii edelleen kotihoitoa. – Silloin kyseeseen tulee lain mainitsema velvollisuus antaa vapaata pakottavista perhesyistä. Tämän lainpykälän perusteella palkanmaksuvelvollisuutta ei työnantajalle synny. Heinimäki kehottaakin kääntymään Kelan puoleen taloudellisen tuen selvittämiseksi ja tiedustelemaan, onko kunnassa tarjolla tilapäisapua lasten hoitoon. Heinimäki iloitsee siitä, että omailmoituskäytäntö on levinnyt laajalle ainakin teknologiasektorin työpaikoilla. Hänen mukaansa työpaikoilta ei liittoon asti tule riita-asioita, jotka koskisivat sairaan lapsen hoitoa. Hän alleviivaa, että Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuus ry:n jo vuosia ja vuosia harjoittama jatkuvan neuvottelun periaate auttaa näiden sosiaalimääräysten soveltamisessa. Tes-pykälistä saadaan yhteisessä prosessissa yhteiset tulkinnat. Heinimäki ei voi olla hämmästelemättä Teknologiateollisuus ry:n ilmoitusta siitä, että nyt siirrytään paikalliseen sopimiseen. – Teknologiateollisuus ry jäykistää työmarkkinoita, ei suinkaan notkista. ? AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai Twitterissä @finindustrial . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. OLLUT POISSA TYÖSTÄ SAIRAAN LAPSEN HOIDON TAKIA EDELTÄVÄN VUODEN AIKANA Alle 10-vuotiaiden lasten vanhemmat Äidit Isät % 2003 2008 2013 2018 80 70 60 50 40 30 20 10 Lä hd e: Ti la st ok es ku s, Ty öo lo tu tk im us 20 08 ja 20 18 Työpaikka on varmempi nousukuin laskusuhdanteessa, ja silloin sairasta lasta uskalletaan jäädä hoitamaan kotona itse. 65 67 72 72 52 52 61 56 6/2021 Tekijä 9 AJASSA Tekija?_06_2021_sisus.indd 9 Tekija?_06_2021_sisus.indd 9 9.6.2021 9.05 9.6.2021 9.05
”Äidin muutto lähelle oli hyvä ratkaisu” 10 Tekijä 6/2021 Tekija?_06_2021_sisus.indd 10 Tekija?_06_2021_sisus.indd 10 9.6.2021 9.05 9.6.2021 9.05
Pesulassa myymälänhoitajana työskentelevä Sari Liukkonen on muistisairaan äitinsä omaishoitaja. Päivät ovat pitkiä, mutta aiemmin kaukana asuneen äidin muutto samalle paikkakunnalle vähensi huolta. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVAT PEKKA ELOMAA 6/2021 Tekijä 11 ? AJASSA Keravalaisen Sari Liukkosen äiti Paula Heiskanen muutti tammikuussa samaan kaupunkiin. Aiemmin heidän välillään oli viiden tunnin ajomatka. Tekija?_06_2021_sisus.indd 11 Tekija?_06_2021_sisus.indd 11 9.6.2021 9.06 9.6.2021 9.06
12 Tekijä 6/2021 ”K yllähän ne päivät venähtävät pitkiksi, sanoo keravalainen Sari Liukkonen, 56. Hän on muistisairaan äitinsä Paula Heiskasen, 75, omaishoitaja ansiotöiden ohella. Liukkonen työskentelee päivät Keravan SOL Pesulassa ja aamuin sekä illoin huolehtii äidistään. – Aamulla käyn tekemässä hänelle aamupalan, hoidan lääkkeet ja mittaan sokerit, Liukkonen kertoo. Päivällä ruokatauollaan hän soittaa äidille ja muistuttaa jääkaappiin tekemästään voileivästä. Töiden jälkeen on vuorossa päivän toinen vierailu äidin luo. Äiti pärjää omassa asunnossa, kun tytär käy huolehtimassa päivän perusasioista. – Pitää vieressä katsoa, että hän syö ja ottaa lääkkeet, Liukkonen kertoo. Päivätyön aikataulut ovat sopineet omaishoidon arkeen kohtalaisen hyvin. Hän on työskennellyt pesulassa vuodesta 2011. – Työpäivä alkaa vasta kymmeneltä. Olen aamuihminen, niin ennen töitä kerkeää tehdä kaikenlaista. VÄLIMATKA KASVATTI HUOLTA Äiti muutti tammikuussa Keravalle pitkäaikaiselta kotipaikkakunnaltaan viiden tunnin ajomatkan takaa. Tarve muuttaa lähemmäksi tytärtä alkoi tulla ilmi keväällä 2019. – Kun menin käymään, huomasin, että viikon lääkkeet olivat syömättä, Liukkonen kertoo. Tämän jälkeen äidille järjestettiin kunnallista kotihoitoa, mutta kokemukset palvelusta eivät olleet hyviä. Hoitajien käynnit olivat hyvin pikaisia. Onneksi apuna oli yksityinen hoitaja, joka teki viikoittaiset ruokaostokset ja käytti äitiä lääkärissä ja verikokeissa. Pitkä etäisyys ja jatkuva huoli äidin tilanteesta vaivasivat mieltä. – Pelkäsin, että jos hän lähtee hortoilemaan, miten sitten käy. Viimeinen pisara oli kotihoidon tekemä erehdys, jonka takia äiti oli keväällä 2020 kolme kuukautta ilman reumalääkitystä. – Päätin, että äiti tulee Keravalle asumaan, ja piste, Liukkonen kertoo. Nykyisessäkin arjessa Liukkonen kantaa äidistä huolta, mutta lähekkäin asuminen tuo turvallisuuden tunnetta. ? Sari Liukkonen on suunnitellut jäävänsä päivätöistä vuorotteluvapaalle, jotta äidin kanssa olisi enemmän yhteistä aikaa. Tekija?_06_2021_sisus.indd 12 Tekija?_06_2021_sisus.indd 12 9.6.2021 9.06 9.6.2021 9.06
6/2021 Tekijä 13 ? AJASSA OMAISHOITAJA Henkilö, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti. Selvitysten mukaan yli miljoona suomalaista auttaa säännöllisesti läheistään. Suomessa arvioidaan olevan noin 350 000 omaishoitosuhdetta, joissa läheinen on pääasiallinen auttaja. Työvoimasta noin kolmannes, eli 750 000 suomalaista, huolehtii työn ohella läheisestään. Näissä omaishoitosuhteissa sitovuus vaihtelee satunnaisesta auttamisesta jokapäiväiseen hoitoon. Kunnan kanssa sopimuksen omaishoidon tuesta oli vuonna 2019 tehnyt noin 48 700 henkeä. Sopimusomaishoitajista noin 70 prosenttia on naisia. Sopimusomaishoidon yleisin syy on muistisairaus. Sopimukseen omaishoidon tuesta kuuluu pääpiirteissään omaishoitajalle maksettava palkkio, omaishoitoa tukevat palvelut sekä omaishoitajan 2–3 kuukausittaista vapaapäivää. Lähde: Omaishoitajaliitto, www.omaishoitajat.fi – Pitkä välimatka on sellainen stressitekijä, että hyvä kuin pääsi siitä eroon, Liukkonen sanoo. Äiti suhtautui ennalta muuttoon päivästä riippuen hyväksyen tai vastustaen. Muuton jälkeen hän on vaikuttanut tyytyväiseltä tilanteeseensa. – Äiti on hyvin iloinen, kun menen käymään. Hän muistaa minut ja muut lähimmät sukulaiset, Liukkonen kertoo. NAAPURILTA VINKKI SOPIMUSOMAISHOIDOSTA Liukkonen teki alkuvuonna Keravan kaupungin kanssa sopimuksen omaishoidon tuesta. Sopimusomaishoidosta hän kuuli omassa taloyhtiössään asuvalta omaishoitajalta. – Naapurin innoittamana laitoin hakemuksen menemään, Liukkonen kertoo. Sopimusomaishoitajana hän saa reilun 400 euron palkkion, ja kunnan kuuluu tarjota palveluja omaishoidon tueksi. Sopimukseen kuuluu myös hoitajan kolme vapaapäivää kuukausittain, mutta niiden käytännön järjestelyt ovat vielä kesken koronatilanteenkin takia. Vaihtoehtoina ovat äidin vieminen vapaan ajaksi laitoshoitoon, korvaavan Verensokerin mittaus kuuluu omaishoidon rutiineihin. SARI LIUKKONEN Kerava Myymälänhoitaja SOL Pesulapalvelut Oy Työsuohjeluvaltuutettu Helsingin Pesulatyöntekijät ao. 403 ”Pitää vieressä katsoa, että hän syö ja ottaa lääkkeet.” Tekija?_06_2021_sisus.indd 13 Tekija?_06_2021_sisus.indd 13 9.6.2021 9.06 9.6.2021 9.06
Omaishoito puheeksi työpaikoilla Lain mahdollistamia joustoja ei ole käytetty täysimittaisesti. Myös asenteissa on parantamisen varaa, kertoo ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittamista selvittänyt professori Laura Kalliomaa-Puha. – Työn luonne vaikuttaa hurjasti siihen, miten hyvin omaishoidon ja ansiotyön yhteensovittaminen onnistuu, toteaa sosiaalioikeuden professori Laura Kalliomaa-Puha Tampereen yliopistolta. Kalliomaa-Puha on selvittänyt omaishoidon ja ansiotyön yhteensovittamista sosiaalija terveysministeriön toimeksiannosta. Selvitys julkaistiin alkuvuonna 2019. Selvityksessään Kalliomaa-Puha tuo esiin, että olemassa olevan lainsäädännön mahdollisuudet eivät ole täysimittaisesti käytössä. Työsopimuslaissa esimerkiksi säädetään, että työntekijällä on oikeus tilapäiseen palkattomaan poissaoloon pakottavissa perhettä kohdanneissa tilanteissa. Työsopimuslain mukaan työnantajan on myös pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä hoitamaan läheistä. Tässäkin tapauksessa poissaolo on palkatonta. UUSI OMAISHOITOVAPAA TULOSSA LAKIIN Lainsäädäntöön on tulossa muutoksia, jotka antavat omaishoitajalle oikeuden olla poissa töistä myös kiireettömissä tapauksissa. Perhevapaauudistuksen osana ollaan tuomassa käytäntöön EU:n Työelämän tasapaino -direktiivin vaatimus oikeudesta viiden päivän vuosittaiseen palkattomaan vapaaseen. – Omaishoitovapaassa kysymys on myös ei-yllättävästä tilanteesta, Kalliomaa-Puha sanoo. Omaishoitajien etujärjestö Omaishoitajaliitto on kritisoinut lakiesitystä, sillä esityksen mukaan omaishoitovapaalle voi jäädä vain niissä tapauksissa, kun avun tarvitsija on lähiomainen tai asuu samassa taloudessa. Omaishoitajaliitto myös katsoo, että vapaan aikainen ansionmenetys pitäisi korvata sairausvakuutuksesta. TIETOA LISÄÄ JA ASENTEET KUNTOON Tiedon puute ja asenteet ovat Kalliomaa-Puhan mukaan keskeinen omaishoidon ja ansiotyön yhteensovittamisen este. Omasta omaishoitotilanteesta voi olla hankala puhua työpaikalla. – Ajateltaisiin vähän laajemmin, niin tunnistettaisiin, että tällaiset tilanteet koskettavat lähes jokaista jossain elämänvaiheessa, Kalliomaa-Puha toteaa. Omaishoitotilanteissa tarvitut joustot, palvelut ja tuki ovat usein samankaltaisia kuin pienten lasten vanhempien tarvitsemat. Mahdotonta omaishoidon ja työelämän yhteensovittamisen ei siis pitäisi olla. – Kun löytyy tahtoa, löytyy keinojakin, KalliomaaPuha toteaa. Parhaimmassa tilanteessa työssäkäynti ja omaishoito voivat olla toistensa vastapainoja. – Monet omaishoitajat kertovat, että on tärkeä henkireikä päästä työmaailmaan. SUKUPUOLITTUNUT HOIVA Omaishoito on myös sukupuolten tasa-arvokysymys. – Juridista vastuuta ei ole, mutta käytännössä naisilla on yliedustus omaishoitajina, KalliomaaPuha toteaa. Pienten lasten kotihoito näkyy naisten ansioja urakehityksissä. Vastaavia vaikutuksia on myös omaishoidolla. Taloudelliset vaikutukset eivät siis jakaudu tasan sukupuolten kesken. Omaishoidon painottuminen naisille voi vaikuttaa myös siihen, että miesvaltaisilla työpaikoilla omaishoitokysymysten nostaminen esiin on hankalaa. 14 Tekijä 6/2021 ”Omaishoitotilanteet koskettavat lähes jokaista jossain elämänvaiheessa.” HOIVA USEIN LÄHEISTEN VARASSA Suomessa hoivan järjestämisvastuu on viimekädessä julkisella vallalla. Tästä huolimatta järjestelmä on monilta osin rakentunut läheisten varaan. Tällöin puhutaan omaisolettamasta. Kalliomaa-Puha antaa esimerkin omasta perhepiiristään. Hänen Alzheimerin tautia sairastava isänsä on saanut palvelusetelin hoivakotiin, mutta hoitopaikan valinta on käytännössä lasten tehtävä. Järjestelmää tuntevallekin on työlästä valita läheiselle hyvä hoivakoti loppuelämäksi. – Omaisolettama lisää painetta, että työssäkäyvän läheisen apua tarvitaan. Kokonaisuudessaan omaishoito on iso yhteiskunnallinen kysymys. Suomessa on tavoitteena työllisyysasteen nostaminen samalla kun ikääntyneiden osuus väestössä suurenee ja hoivatarpeet kasvavat. Tekija?_06_2021_sisus.indd 14 Tekija?_06_2021_sisus.indd 14 9.6.2021 9.06 9.6.2021 9.06
6/2021 Tekijä 15 AJASSA palvelun ostaminen palvelusetelillä tai sopivan sijaishoitajan löytäminen. – Jotenkin ajattelen, että yksi tuttu sijaishoitaja olisi paras vaihtoehto, Liukkonen kertoo. Tuttu ympäristö ja ihmiset sekä arjen rutiinit tuovat turvaa muistisairaalle. VERTAISTUKEA LÖYTYI SATTUMALTA Liukkonen on saanut vertaistukea tilanteeseensa sattuman kautta. Äidin asunnolla käydessään hän tapasi rappukäytävässä naapurissa asuvan Arja Virolaisen, joka on myös muistisairaan omaishoitaja. Kemiat sattuivat heti yksiin ja puhelinnumerot vaihdettiin saman tien. – Ihan kuin olisi tunnettu pidempäänkin. Hän on ollut tuki ja turva, Liukkonen kertoo. Naapuri on myös hätäapuna, jos äidin luona sattuu jotain, eikä Liukkonen pääse lähtemään hätiin. Pesula on yhden työntekijän pyörittämä, joten työpaikalta lähteminen ei ole helppoa. – Pari kertaa olen pyytänyt Arjalta apua, Liukkonen kertoo. Liukkonen on ollut yhteydessä myös alueen omaishoitajayhdistykseen, joka järjestää tukija virkistystoimintaa. Koronatilanteen helpottaessa Liukkosella on aikomus mennä äidin kanssa mukaan yhdistyksen toimintaan. Suunnitelmissa on myös hakea vapaaehtoisapua omaishoitajan työpäivän ajaksi, jotta äiti ei joutuisi olemaan päivittäin yhdeksää tuntia itsekseen. – Kävisi joku moikkaamassa mutsia kerran tai kaksi viikossa, Liukkonen toivoo. UIMISESTA YHTEINEN HARRASTUS Liukkonen haluaa pitää ansiotöistä taukoa ollakseen enemmän äidin kanssa. Siksi hän on jättänyt työnantajalle hakemuksen puolen vuoden vuorotteluvapaasta. – Äiti on vielä nyt niin hyvässä kunnossa, että voisin ottaa pienen tauon töistä, Liukkonen sanoo. Vesi on äidille mieluisa elementti, joten uimahallien avautumista koronan jälkeen odotetaan innolla. – Uimisesta aion tehdä meidän viikoittaisen harrastuksemme, Liukkonen kertoo. Tulevaisuuteen sisältyy myös äidin muutto, sillä hänen asuintalonsa menee ensi vuonna remonttiin. Uusi asunto on jo löytynyt entistä lähempää tyttären kotia. Jatkossa välimatkaa on enää alle 400 metriä. Äitiä tavanneet sukulaiset ovat kertoneet äidin olevan nyt entistä elinvoimaisempi. Painokin on noussut, kun tytär huolehtii ruokailuista. – Uskon, että äidin muutto lähelle oli hyvä ratkaisu, Liukkonen sanoo. ? ”Uimisesta aion tehdä meidän viikoittaisen harrastuksemme.” Omaishoito on usein arkista auttamista ja päivän rutiinien pyörittämistä. Käytännön apua ja vertaistukea on antanut naapurissa asuva Arja Virolainen, joka on itsekin muistisairaan läheisensä omaishoitaja. ? Tekija?_06_2021_sisus.indd 15 Tekija?_06_2021_sisus.indd 15 9.6.2021 9.06 9.6.2021 9.06
16 Tekijä 6/2021 Sadat tuhannet huolehtivat läheisistään työn ohella Työikäisten omaishoitajien tunnistamisessa ja tukemisessa on parannettavaa. Joustot työpaikalla ja kunnan tarjoamat palvelut ovat avainasemassa, kertoo projektipäällikkö Miika Kataja Omaishoitajaliitosta. – Merkittävin edellytys on, että hoidettavalla henkilöllä on laadukas sijaishoito omaishoitajan työpäivän aikana, Kataja kertoo. Kunnan tehtävä olisi taata riittävä hoito omaishoitajan työssäkäynnin ajalle, mutta usein työelämästä poistumisen syynä on, että työpäivän ajaksi ei ole tarjolla sopivaa hoitoa. Parhaimmillaan toimiva omaishoitotilanne hyödyttää kaikkia osapuolia. Riittävien kunnallisten palvelujen avulla omaishoitaja voi keskittyä työhönsä, josta hän saa tarvittaessa joustoja. – Toimivat käytännöt hyödyttävät myös työnantajaa, sillä omaishoitaja on tutkitusti sitoutunut ja hyvä työntekijä, Kataja kertoo. OMAISHOITO RAJAA ELÄMÄNPIIRIÄ Omaishoidon vaikutukset hoitajan talouteen voivat olla merkittäviä ja kertautuvia. Ansioiden pienentyessä myös eläkekertymä ja ansiosidonnaiset etuudet pienenevät. – Joustojen käyttö, työajan sovittaminen tai keventäminen ovat yleensä suoraan pois työssä käyvän omaishoitajan palkkapussista, Kataja kertoo. Omaishoito voi rajata omaishoitajan elämänpiiriä, sillä hoitotehtävän sitovuus vähentää omaa aikaa. Piiri pienenee myös työuran kannalta, sillä työn perässä muuttaminen voi olla vaikeaa. – Usein hoivaan käytettävä aika on pois työstä palautumisesta tai esimerkiksi opiskelusta. Samalla omaishoitajan urakehitys voi kärsiä, Kataja toteaa. KRITEERIT VAIHTELEVAT Sopimusomaishoidon tuki perustuu lakiin, mutta lainsäätäjä on jättänyt sopimuskriteerit ja toteutuksen pitkälti kuntien päätettäväksi. – Monessa kunnassa kriteerit on asetettu niin tiukaksi, että työssä käyviä omaishoitajia ei hyväksytä sopimusomaishoidon piiriin, Kataja kertoo. Tulossa oleva sote-uudistus voi toteutuessaan vähentää omaishoitajien eriarvoisuutta, sillä jatkossa soten järjestäjiä on 293 kunnan sijaan 21 hyvinvointialuetta ja Helsingin kaupunki. TYÖN MONIMUOTOISUUS HUOMIOITAVA Erilaiset työn muodot pitäisi huomioida suunniteltaessa omaishoitajien tarvitsemia tukia ja joustoja. Nykyiset joustot sopivat parhaiten töihin, joissa voi muutenkin laajasti sovitella työaikojaan. Kuntien tarjoamat palvelut puolestaan auttavat parhaiten päivätöitä tekeviä. Suomalaisista noin 750 000 auttaa ja hoivaa läheisiään työssäkäynnin ohella. Omaishoitajaliiton päivittämä luku perustuu Työterveyslaitoksen tutkimukseen Työ ja terveys Suomessa 2012 , jonka mukaan 28 prosentilla työssäkäyvistä oli huolehtimisvastuita läheisistä. Yleisimmin työikäinen omaishoitaja on 45–64vuotias nainen, joka pitää huolta omista tai puolisonsa vanhemmista. – Myös miesten toimiminen omaishoitajina on yleistynyt, kertoo projektipäällikkö Miika Kataja Omaishoitajaliiton Rahkeet riittämään -hankkeesta, jonka tavoitteena on vahvistaa työikäisten omaishoitajien asemaa. Omaishoitotilanteet ovat monimuotoisia ja sitovuus voi vaihdella satunnaisesta auttamisesta jokapäiväiseen hoitoon. Omaishoitajat ja hoidettavat henkilöt ovat kaikenikäisiä, ja omaishoidon tarpeen syyt vaihtelevat laajasti. Omaishoidossa voi olla muun muassa erityistä tukea tarvitseva lapsi, sairastunut puoliso tai tapaturmassa loukkaantunut muu läheinen. Osa omaishoitajista pitää huolta toisella paikkakunnalla asuvasta läheisestä etäyhteyksien avulla. Pieni osa omaishoitajista on tehnyt kunnan kanssa sopimuksen omaishoidon tuesta. Sopimuksen piirissä on noin 50 000 henkeä, joista noin 21 000 on työikäisiä. – Suurin osa omaishoidosta tapahtuu virallisen omaishoidon tuen ulkopuolella, Kataja toteaa. OMAISHOITO TUNNISTETTAVA Omaishoitotilanteiden tunnistaminen on haastavaa sekä yhteiskunnan että yksilön tasolla. Omaishoito käsitetään usein vain sopimusomaishoidoksi, jolloin puhutaan pienestä osasta tukea tarvitsevia omaishoitajia. – Moni ei hae palveluita tai tukea omassa omaishoitotilanteessa, vaikka hoivatehtävä voi olla hyvinkin sitova ja vaikuttaa merkittävällä tavalla arjen sujuvuuteen, Kataja kertoo. Hänen mukaansa työikäisten omaishoitajien tukia on kehitetty hitaasti ilman järjestelmällisyyttä. Työikäisten omaishoitajien ääni pitäisi saada vahvemmin kuuluviin, jotta tarpeet tulisivat huomioiduiksi. PALVELUT AVAINASEMASSA Ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittamisessa keskiössä ovat omaishoitotilanteen vaatimukset, työpaikan tarjoamat joustot sekä julkisen vallan tuottamat palvelut. Tekija?_06_2021_sisus.indd 16 Tekija?_06_2021_sisus.indd 16 9.6.2021 9.06 9.6.2021 9.06
AJASSA ”Omaishoitaja on tutkitusti sitoutunut ja hyvä työntekijä.” SELKEÄT PELISÄÄNNÖT TARVITAAN Esimerkiksi tietotyötä tekevän omaishoitajan mahdollisuudet joustoihin ovat hyvin erilaiset kuin teollisuudessa vuorotöissä käyvän omaishoitajan. Myös koronaepidemia on kohdellut eri alojen työntekijöitä eri tavoin. Omaishoitoa tukevat palvelut vähentyivät varsinkin poikkeusajan alussa, joten moni omaishoitaja on joutunut jäämään pois töistä. Toisaalta korona-aika on voinut jopa helpottaa omaishoitoarkea lisäämällä etätyömahdollisuuksia. TIETOA JA TUKEA ON SAATAVILLA Omaishoidon kysymyksiä pohdiskelevia Kataja kehottaa tutustumaan Omaishoitajaliiton verkkosivuilla tai Väestöliiton Hyvä kysymys -sivustolla tarjolla olevaan tietoon. Ensisijainen tuen antaja omaishoitoperheille on oma kunta, johon kannattaa olla yhteydessä heti, kun oma tilanne arveluttaa. – Palveluntarpeen arviointi auttaa kuvaamaan ja jäsentelemään omaa hoivatilannetta, vaikka ei päätyisi heti hakemaan omaishoidon tukea, Kataja toteaa. www.omaishoitajat.fi, www.hyvakysymys.fi Teollisuusliittolaiset omaishoitajat ottavat liittoon yhteyttä yleensä taloudelliseen toimeentuloon ja työjärjestelyihin liittyen. Teollisuusliiton työympäristöyksiköstä kerrotaan, että omaishoitoon liittyvät yhteydenotot koskevat usein taloudelliseen turvaan esimerkiksi sairaan lapsen pitkäaikaisessa hoitotilanteessa. Myös työaikaan ja -vuoroihin liittyvät järjestelyt ovat yhteydenottojen aiheena. Usein omaishoidon ja työtehtävien yhteensovittamiseen liittyvät vaikeudet olisi voitu välttää etukäteen sopimalla. Jos työpaikalla yhteistoiminnassa sovitaan omaishoitotilanteisiin liittyvistä pelisäännöistä, järjestelyt on helpompi toteuttaa ja ne ovat yhtäläiset kaikille työntekijöille. Omaishoidon ja työtehtävien yhteensovittaminen on hankaa tilanteissa, joissa esimerkiksi tuotannon koneita ei voida sammuttaa, eikä työntekijöille ole etukäteen suunniteltu sijaisia. Myös esimerkiksi maatalousja metsäalojen sesonkitöissä sijaisjärjestelyt voivat olla hankalia urakkatahtisessa työssä. OMAISHOITOTILANTEET YLEISTYVÄT Suomessa ikääntyneen väestön osuus kasvaa kovalla vauhdilla. Vuonna 2020 yli 65-vuotiaiden osuus väkiluvusta oli 22,7 prosenttia. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vastaava osuus on vuonna 2030 jo 26,3 prosenttia. Vuonna 1990 yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä oli 13,5 prosenttia. Omaishoitotilanteet ovat ikärakenteen muutoksen takia yleistyneet ja yleistyvät jatkossakin. Laeissa ja työehtosopimuksissa omaishoito tunnistetaan kuitenkin heikosti. Teollisuusliiton työympäristöyksikön tietojen mukaan omaishoitotilanteisiin liittyvät ongelmat johtuvat yleensä tiedon puutteesta. Työtä on vaikea järjestellä omaishoidolle suotuisammaksi, jos tarpeet eivät ole tiedossa. Kokonaisuuden kannalta olisi käytännöllistä, että omaishoitoperheet, kunnat ja työpaikat kävisivät vuoropuhelua omaishoitotilanteista. Kun tarvittavat tiedot ovat kaikilla osapuolilla, tuet ja joustot on helpompi suunnitella. PELISÄÄNNÖT TYÖEHTOSOPIMUKSIIN Optimissa tilanteessa laki ohjaisi sopimaan omaishoitotilanteiden pelisäännöistä työehtosopimuksissa, jotka olisivat pohja työpaikoilla käytäviin keskusteluihin ja sopimiseen. Työntekijöiden ja työpaikkojen tietoja omaishoidosta olisi mahdollista lisätä myös työterveyshuollossa, jossa voitaisiin nykyistä laajemmin käsitellä perhetilanteita muissakin kuin pienten lasten hoitoon liittyvissä kysymyksissä. Omaishoitoon liittyvissä kysymyksissä voi olla yhteydessä Teollisuusliiton työympäristöja sosiaaliturvaasioiden päivystykseen, jonka puhelinnumero on 020 690 449. 6/2021 Tekijä 17 Tekija?_06_2021_sisus.indd 17 Tekija?_06_2021_sisus.indd 17 9.6.2021 9.07 9.6.2021 9.07
18 Tekijä 6/2021 NÄKIJÄ Tällä hetkellä aurinkosähkön osuus on alle prosentin Suomen sähköntuotannosta. Tulevaisuudessa sen osuus saattaa kasvaa huomattavasti, jopa 10 prosenttiin. Professori Jero Aholan mukaan aurinkosähkö on jo nyt tuulivoiman jälkeen toiseksi edullisin tapa tuottaa uutta sähköä Suomessa. Auringon voimalla P rofessori Jero Aholan mukaan elämme parhaillaan energiajärjestelmän teknologiamurroksen aikaa. – Tavoite on selvä: kasvihuonepäästöt, joista hiilidioksidin osuus on 86 prosenttia, on saatava nollaan vuoteen 2050 mennessä. Tämä tarkoittaa luopumista fossiilisista polttoaineista, kuten öljystä ja hiilestä, toteaa Ahola, joka työskentelee energiatalouden professorina LappeenrannanLahden teknillisessä yliopistossa (LUT). – Iso muutos on siinä, että siirrytään energianlähteenä käytetystä öljystä sähköön. Päästöttömästä, uusiutuvasta sähköstä tulee pääenergiajärjestelmä. Enää eivät rajoitteena ole resurssit, sillä tuulija aurinkoenergiaa on saatavissa kaikkialla. Ydinkysymys on nyt se, kuka massavalmistaa sitä teknologiaa, mitä tuulija aurinkoenergian hyödyntämiseen tarvitaan. Aurinkosähkö on jo neljättä vuotta eniten asennettu sähköntuotantomuoto maailmassa. Tähän saakka aurinkosähkön varastointi on ollut teknisesti ja taloudellisesti haastavaa, mutta sekin puoli on parantumassa erityisesti akkujen kehittyessä. – Tärkeä kysymys on se, miten me teemme uusiutuvan sähkön ja hiilidioksidin avulla ne tuotteet, jotka on aikaisemmin tehty öljystä, hiilestä tai maakaasusta. Siinä tulee mukaan Power-to-X teknologia, Ahola sanoo. Power-to-X:n eli P2X:n perusideana on muuttaa sähköä toiseen energiamuotoon ja tarvittaessa takaisin sähköksi. – Päästötön energiajärjestelmä on mahdollinen eikä sen kalliimpi kuin nykyinen energiajärjestelmä. Aurinkoja tuulivoiman käyttöönotto merkitsee suurta muutosta kustannusrakenteessa. Kun meillä nykyisin on pääosassa polttoaineen kustannukset – öljyn, hiilen ja maakaasun – niin jatkossa on kysymys teknologiakustannuksista. Teknologian kehittäminen avaa myös suomalaisille yrityksille uusia bisnesmahdollisuuksia. AUSTRALIA YKKÖSENÄ Aurinkosähkö on professori Aholan mukaan tuulivoiman jälkeen edullisinta uutta sähköntuotantoa Suomessa. – Jossain vaiheessa vielä ajateltiin, että aurinkosähköstä ei ole mihinkään eikä se ikinä kannata Suomessa, mutta nyt se on jo toiseksi halvin tapa tuottaa täällä sähköä. Nykyään aurinkosähkökenno maksaa vain yhden prosentin verran siitä, mitä se maksoi ennen vuotta 1980, selvittää Ahola. – Teknologia on kehittynyt viimeisten vuosikymmenten aikana valtavasti, kun on opittu valmistamaan tehokkaita ja kestäviä aurinkokennoja ja -paneeleita. Markkinat ovat taas kasvaneet koko ajan hintojen laskiessa. Kun tuotanto tuplataan, putoaa kennon hinta 20 prosenttia. Nykyään aurinkosähköä voidaan tuottaa aurinkovyöhykkeen maissa halvimmillaan jopa 10 euron megawattituntihintaan. Esimerkiksi aurinkosähkön käytöstä Ahola nostaa Australian, joka sijaitsee suhteellisen lähellä päiväntasaajaa. Yli viidennes kaikista australialaisista kotitalouksista käyttää aurinkosähköä. Viime vuodesta lähtien Sydneyn kaupunki on hankkinut tarvitsemansa sähköenergian kokonaan uusiutuvasta energiasta: aurinkoja tuulivoimasta. – Taustalla on se, että uusiutumattomien energialähteiden, kuten hiilija maakaasusähkön, tuotanto ja siirto on ollut Australiassa kallista. Siirtyminen aurinkosähkön käyttöön on tapahtumassa ennen muuta taloudellisista syistä. Tällä hetkellä aurinkosähkön osuus on 0,3–0,4 prosenttia Suomen sähköntuotannosta. Tulevaisuudessa sen osuus saattaa kuitenkin kasvaa huomattavasti, mahdollisesti jopa 10 prosenttiin. Globaalista sähkön tarpeesta aurinkosähkö kattoi viime vuonna 3,3 prosenttia. – Australian jälkeen eniten aurinkosähköä asukaslukuun suhteutettuna käyttävät Saksa ja Japani. Myös Yhdysvallat ja Kiina ovat panostaneet paljon aurinkosähkön kehittämiseen. Kiinalla on tässä teknologinen ylivalta, sillä lähes kaikki maailman aurinkokennot valmistetaan siellä. SUURIA LÄPIMURTOJA Ahola on seurannut tarkkaan aurinkoenergian tutkimusta ja käyttöä toimiessaan viime vuosina Suomen edustajana Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) aurinkosähköohjelmassa. – Pohjoismaissa on tutkittu esimerkiksi aurinkosähkön soveltamista, kuten kuinka optimoida TEKSTI RIITTA SAARINEN KUVA ARI NAKARI ”Enää eivät rajoitteena ole resurssit, sillä tuulija aurinkoenergiaa on saatavissa kaikkialla.” Tekija?_06_2021_sisus.indd 18 Tekija?_06_2021_sisus.indd 18 9.6.2021 9.07 9.6.2021 9.07
6/2021 Tekijä 19 AJASSA AJASSA lämpöpumppujen toimintaa, että saadaan paras mahdollinen tuotto. Moni uusi, kehitteillä oleva sovellus perustuu uusiutuvaan sähköön, aurinkoja tuulivoimaan. LUT-yliopistossa on tutkittu muun muassa synteettisten polttoaineiden ja ruoaksi soveltuvien proteiinien tuotantoa ilmasta talteen otetusta hiilidioksidista. Soletair-pilottiprojektissa, jonka LUT toteutti VTT:n kanssa vuonna 2017, tehtiin ensimmäisenä maailmassa aurinkosähkön avulla polttoainetta vedestä ja ilmasta talteen otetusta hiilidioksidista. Samana vuonna saatiin läpimurto ruuantuotantoon liittyvässä Neo-Carbon Food -projektissa, jonka tuloksena syntyi yritys Solar Foods. Uusiutuvan sähkön avulla tuotetun hiilineutraaliin ruoan valmistamiseen tarvitaan vain vettä ja hiilidioksidia. – Meidän pitää alkaa miettiä planeettaa eräällä tavalla avaruusaluksena. Pitää päästä hiilidioksidin kiertotalouteen, Ahola toteaa. Ajatus kulkee siten, että kun bensaa poltetaan, vapautuu siinä prosessissa ilmakehään hiilidioksidia ja vesihöyryä. Aurinkosähkön avulla prosessi käännetään toisin päin. TEHO PARANTUNUT Professori Ahola asennutti oman talonsa katolle Lappeenrantaan ensimmäiset aurinkopaneelit vuonna 2011. Nykyiset aurinkopaneelit ovat olleet käytössä vuodesta 2014 lähtien. – Aurinkopaneelit ovat kehittyneet teknisesti valtavasti vuosien mittaan. Valmistajat lupaavat, että uusien aurinkopaneelien tehosta on jäljellä 25 vuoden jälkeen 80 prosenttia. Kaikkein tehokkaimpia ovat kaksipuoliset, kääntyvät kennot, jotka kallistuvat päivänkierron mukaan. Kun kennoja saadaan paranneltua, saadaan sama teho pienemmältä pinta-alalta ja hyöty kertaantuu. Aurinkopaneelien kierrätys on myös kohentunut. Nykyään paneelien kennoista, johtimista ja kehyksistä otetaan talteen alumiini, hopea ja kupari. AURINKOA INARISSA Ahola arvelee Suomessa olevan noin 20 000–30 000 aurinkovoimalaa, joista pääosa on yksityisillä kotitalouksilla, talojen katoilla. Lisäksi kauppakeskukset ovat hankkineet niitä katoilleen. – Päivittäistavarakaupoilla on isot kattopinta-alat ja niiden jäähdytysjärjestelmät tarvitsevat energiaa, joka kuuluu korkeimpaan veroluokkaan. Niiden kannattaakin investoida aurinkovoimaan, Ahola toteaa. – Tällä hetkellä Suomen suurin aurinkosähköä tuottava maavoimala on Atrian aurinkosähköpuisto Seinäjoen Nurmossa. Seuraavaksi suurin on Lempäälän yrityspuisto. Suomen pohjoisin aurinkovoimala sijaitsee Inarin Näätämössä Nord1Marketissa. Aholan mukaan aurinkosähkö tuottaa jonkin verran enemmän Etelä-Suomessa kuin PohjoisSuomessa, missä tuotto on kuitenkin kesäaikana suurempi. Talvella, marraskuusta helmikuun loppuun, aurinkosähkön tuotto on EteläSuomessakin vain muutaman prosentin luokkaa koko vuoden tuotosta. – Suomeen tulee todennäköisesti vielä lisää isoja aurinkosähköä tuottavia maavoimalaitoksia, jotka myyvät energiaa sähkömarkkinoille. Toistaiseksi suurin osa aurinkosähköstä menee kuitenkin kotitalouksien ja yritysten omaan kulutukseen. ? ”Uusien aurinkopaneelien tehosta on jäljellä 25 vuoden jälkeen 80 prosenttia.” JERO AHOLA Energiatehokkuuden professori Lappeenrannan-Lahden teknillisessä yliopistossa (LUT) vuodesta 2009 lähtien. Toiminut Suomen edustajana Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) aurinkosähköohjelmassa vuodesta 2015. Perehtynyt sähkötoimisten laitteiden energiatehokkuuden parantamiseen. Tutkinut tulevaisuuden energiajärjestelmiä. Kiinnostunut tällä hetkellä muun muassa vedyn tuotannosta, Power-to-Xteknologioista, aurinkoja tuulienergiasta sekä älykkäistä sähköverkoista. Tekija?_06_2021_sisus.indd 19 Tekija?_06_2021_sisus.indd 19 9.6.2021 9.07 9.6.2021 9.07