ONKO PAHIN JO OHI? KORONA Maailmalle se on liikaa. Maailmassa valmistetaan vuosittain 6 biljoonaa savuketta. M A A IL M A N TE RV EY SJ Ä RJ ES TÖ W H O 20 18 TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI NRO 6/2020 Tekija?_2020_06_kansiarkki.indd 1 Tekija?_2020_06_kansiarkki.indd 1 9.6.2020 13.34 9.6.2020 13.34
LIITTO TIEDOTTAA AMMATTIOSASTOJEN TOIMINTA ? ? Teollisuusliitto velvoittaa siirtämään pitämättömät kevätkokoukset sekä jäsentilaisuudet ja koulutukset aikaan, jolloin viranomaiset ovat poistaneet kokoontumisrajoitukset. ?? Päätöksen taustalla on eduskunnan 21.4. hyväksymä väliaikaislaki, joka antaa yhdistyksille mahdollisuuden poiketa säännöistä ja yhdistyslaista ja pitää yhdistyksen kokous 30.9.2020 mennessä. Katso ammattiosastosi ilmoitukset: www.teollisuusliitto.fi/ammattiosastojen-toiminta LIITON TOIMINTA ?? Liitto pidättäytyy tilaisuuksien järjestämisestä 30.6. asti koronaviruksen leviämisen estämiseksi. ??? Aluetoimistot palvelevat toistaiseksi VAIN PUHELIMITSE JA SÄHKÖPOSTITSE www.teollisuusliitto.fi/yhteystiedot KOULUTUSTOIMINTA ?? Liiton lähikoulutukset on peruttu ja Murikka-opisto suljettu 30.6. asti. Ammattiosastoille tarjolla verkkokursseja 18.6. asti: www.teollisuusliitto.fi/ammattiosastojen-koulutusmahdollisuudet ?? Voit opiskella maksutta verkossa liiton urapalvelussa: www.urapalvelut.fi/teollisuusliitto TILANNE MUUTTUU PÄIVITTÄIN, SEURAA LIITON JA TYÖTTÖMYYSKASSAN SIVUJA! www.teollisuusliitto.fi, www.teollisuuskassa.fi, www.tekijälehti.fi. Muista myös Teollisuusliiton sosiaalisen median kanavat: Facebook, Twitter ja Instagram. ALUETOIMISTOT ON SULJETTU 6.–26.7. TEOLLISUUSLIITTO TORJUU KORONAN LEVIÄMISTÄ TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 449 MA–PE KLO 8.30–15 JÄSENPALVELU 020 690 446 MA–TI, PE KLO 8.30–15 KE 8.30–18 TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSAN PUHELINPALVELU 020 690 455 MA–KE, PE KLO 8.30–15 POIKKEUKSET PÄIVYSTYSAIKOIHIN 29.6.–7.8. JÄSENPALVELU MA–PE KLO 8.30–12 TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA MA–PE KLO 8.30–12 2 Tekijä 6/2020 Tekija?_2020_06_kansiarkki.indd 2 Tekija?_2020_06_kansiarkki.indd 2 9.6.2020 13.34 9.6.2020 13.34
6/2020 Tekijä 3 SISÄLTÖ 20 PÄIHDEONGELMIIN SAA APUA Alkoholi on edelleen ongelma liian monelle suomalaiselle. Työpaikalla alkoholiongelmia ei kannata lakaista maton alle. Raitistumisen alkusysäys voi olla työkaverin kysymys: Mitä sinulle kuuluu? PE N TT I VÄ N SK Ä 6 YHTEISKUNTA AVAUTUU, TÖITÄ TOIVOTAAN Koronakevään jälkeen tunnelmat sopimusaloilla ovat varovaisen toiveikkaat. Avautumisesta toivotaan piristystä talouteen, mutta tulevaisuus on yhä epävarma. 42 SAMHÄLLET ÖPPNAR UPP, HOPPAS PÅ JOBB Efter coronavåren råder försiktig optimism i fackets branscher. Öppnandet av samhället sätter förhoppningsvis fart på ekonomin, men en svacka är fortfarande möjlig. 8 KUN MAAILMA EI KESTÄ KANSI Tupakointi vaarantaa terveyden – myös koko maapallon terveyden. Tupakan tuottaminen köyhdyttää viljelijät ja viljellyn maan jättäen jälkeensä saasteita ja sairauksia. 24 TURVALLISESTI JA KOMMUNIKOIDEN Tärkeintä hevostenhoitajan työssä on saavuttaa hevosen luottamus omalla toiminnalla, kertoo Kai Majander. KORONA IL O /C RO ZE T M Tekija?_2020_06_sisus.indd 3 Tekija?_2020_06_sisus.indd 3 10.6.2020 11.22 10.6.2020 11.22
4 Tekijä 6/2020 Seuraava numero ilmestyy 15.7. Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/ lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 (jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta) Muut: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta, Medialogistiikka ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. AJASSA 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 16 KEKSINTÖ Geolämpo tuottaa energiaa syvältä 18 NÄKIJÄ Tatsin toiminnanjohtaja Jouni Gustafsson TYÖSSÄ 32 TYÖYMPÄRISTÖ Rikkaruohomyrkky glyfosaatti vaikuttaa eläimiinkin LIITOSSA 34 Maatalousaloilla toiveet kotimaisessa työvoimassa 36 Palkankorotukset pitkälti perälaudan mukaan 39 MAAILMA Intiassa poljetaan oikeuksia koronan varjolla 44 Hopp om inhemsk arbetskraft i lantbruksbranscherna 41 Lyhyet 46 Brief in English 47 Työttömyyskassa / A-kassan VAPAALLA 48 HARRASTAJA Metallinetsijä Petri Ahokangas 50 Pulmat 51 Sarjakuva TYÖYMPÄRISTÖ Rikkaruohomyrkky glyfosaatti on erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttava kemikaali. Se saattaa olla myös yksi pölyttäjähyönteisten kadon syy. ? HARRASTAJA Metallinetsintään koukkuun jäänyt Petri Ahokangas on löytänyt ”piipparilla” eli metallinetsimellä muun muassa vyönsolkia, soittokelloja ja mahdollisesti musketin kuulia. ? Maatalouden kausityövoiman saantia on helpotettava, jotta koronakriisi ei pilaisi satokautta ja vaarantaisi ruoan saantia, Teollisuusliitto vetoaa. Toive on, että kotimainen työvoima löytäisi maatalousalat. Tekija?_2020_06_sisus.indd 4 Tekija?_2020_06_sisus.indd 4 10.6.2020 11.22 10.6.2020 11.22
6/2020 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 17.6.2020 Työttömyys on järjestelmän häiriö T yöttömyydestä ja työttömistä käyty keskustelu on toistunut vinoutuneena läpi vuosikymmenten. Hallitsevana teemana on ollut työttömien syyllistäminen työttömyydestään ja käsitys, että ihmiset muuttuvat työttömyyden seurauksena kelvotto miksi. Alakynteen ovat jääneet näkemykset, joiden mukaan työttömyys johtuu yritysten ja julkisen sektorin organisaatioiden kohtaamien ongelmien aiheuttamista henkilöstön vähentämisen tarpeista, ja joiden mukaan työttömät ovat elämässään eteenpäin pyrkiviä työhaluisia aktiivisia ihmisiä. Tämän vinoutuneen keskustelun yksi merkkipaalu oli 1990luvun alku puolen lama, jolloin työttömyysaste ylitti 18 prosenttia, ja enimmillään työttömänä oli puoli miljoonaa ihmistä. Väite, jonka mukaan töitä löytyy, jos niitä vain viitsii hakea, toistui taajaan. Näin siitä huolimatta, että avoimia työpaikkoja oli murtoosa työttömien määrään nähden. Toisaalta ymmärrystä syntyi myös sille, että irtisanominen voi kohdata melkein kenet tahansa. Korkeasti koulutetut ja johtavissa asemissa olevatkaan eivät olleet työttömyydeltä suojassa. Perusongelmana työttömyyden hahmottamisessa on vaikeus erottaa yksilö ja toimintaympäristö toisistaan. Tarvittavan rajanvedon sijaan toimintaympäristön ongelmat sysätään yksilöiden vastuulle, minkä jälkeen heitä moititaan siitä, että eivät pysty tilannettaan korjaamaan ongelmallisessa toimintaympäristössä. Se on virhe, jossa järjestelmän ominaisuudet siirretään yksilön ominaisuuksiksi. Samalla se on epäreilu asetelma, joka vaikeuttaa ihmisten pärjäämistä. Rankimpia asioita, joita työttömät kuvailevat kohtaavansa, on sosiaalisen erottelun ja siihen liittyvän mitätöinnin kokemus. Se kuluttaa voimavaroja keneltä tahansa, ja on yksilön ja yhteiskunnan kannalta huono tilanne. Ratkaisu ongelmaan ei ole työttömien patis taminen, vaan toiminta ympäristön muuttaminen niin, että ihmiset voivat löytää paikkansa. Työttömyys on pysyvä ilmiö työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa. Sen takia työttömyys on nähtävä normaalina tilanteena, joka ei leimaa ihmistä. Yhtä lailla työnhaku on nähtävä arvokkaana toimintana silloinkin, kun se ei johda tulokseen, jolloin toimintaympäristöstä saatava tuki ja kannustus auttavat eteenpäin. Tuki ja kannustus on moniosainen kokonaisuus. Se koostuu ensinnäkin yhteiskunnan rakenteista, jossa työttömille keskeisimmät osat ovat työmarkkinat, työttömyysturva ja niihin liittyvät ohjaus järjestelmät sekä viranomaisten tarjoamat palvelut ja toimintatavat niiden toteuttamiseksi. Toinen tärkeä taso muodostuu ihmisten sosiaalisista verkostoista. Näissä kaikissa paras lähtökohta on kohdella työttömiä samalla tavalla kuin töissä oleviakin. Arvostavasti ihmisinä, jotka haluavat tienata omat rahansa, viettää itsenäistä elämää, elättää itsensä ja perheensä ja hoitaa asiansa vastuullisesti. Muillakin tavoilla orientoituvia toimijoita tietysti on, mutta kysymyksessä on marginaalinen ryhmä, jonka kautta kokonaisuutta ei pidä ohjata. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/ lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 (jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta) Muut: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta, Medialogistiikka ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. BLOGI www.tekijälehti.fi/blogi ”Kuulemani mukaan tänä keväänä on pidetty etäyhteyksien avulla muun muassa luottamusmiesten vertaistukiryhmiä, luottamusmiestapaamisia ja järjestämiskokouksia. Näistä meille on kertynyt oppia ja kokemusta, jonka toivoisin jäävän toimintatavaksi myös epidemian laannuttua. Ainakin osa kokouksista ja tilaisuuksista voidaan siirtää verkkoon. Kenties sillä saadaan houkuteltua uusia jäseniä aktiivisemmin mukaan toimintaan.” MERJA RINNE Teollisuusliiton aluetoiminnan päällikkö Tekija?_2020_06_sisus.indd 5 Tekija?_2020_06_sisus.indd 5 10.6.2020 11.22 10.6.2020 11.22
6 Tekijä 6/2020 KORO NA TEKST I JARI ISOKO RPI, ASKO -MAT TI KOSK ELAIN EN, PETTE RI RAITO JA SUVI SAJAN IEMI Onko pahin jo ohi, vai rysähtääkö syksyllä? Teollisuusliiton keräämien tietojen mukaan liiton toimialoilla oli koronakriisin takia: Koronakevään tiukimpia rajoituksia on jo lievennetty, mutta monilla teollisuuden työpaikoilla ollaan edelleen varpaillaan. 26.5. Käynnissä tai käyty yli 900 työpaikalla yt-neuvotteluja. Ne koskevat yhteensä noin 49 000 liiton jäsentä. HENGITYSMASKIT TEOLLISUUDEN TYÖPAIKOILLA Monilla teollisuuden työpaikoilla on otettu käyttöön hengitysmaskit (suuja nenäsuojat) koronatartunnoilta suojautumisessa. Asia ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, joten minimivaatimukset käyttöönotolle pitää selvittää. Covid-19 -tauti tarttuu pisaratartuntana, joten hyvä hygienia on ensisijainen tartunnan torjumisen muoto. Maski ei ole hengityksen suojain, jollaisia monissa teolli suuden työpaikoissa joudutaan käyttämään työssä olevien tai syntyvien haitallisten altisteiden vuoksi. Suojautumisen on aina perustuttava riskien arviointiin, jossa työsuojeluvaltuutettu ja työterveyshuolto ovat mukana (kyse on sairastumisen vaaran arvioimisesta). Työnantajan on ensisijaisesti käytettävä tartuntavaaran pienentämiseksi työpaikalla muita keinoja. MIKÄ AUTTOI SELVIYTYMÄÄN KORONAKRIISISSÄ? Kriisi ratkaistaan yhdessä. Osallistu keskusteluun! Jaa vinkki, idea, organisaationne hyvä käytäntö tai kokemus! Työterveyslaitos, ministeriöt ja työmarkkinakeskusjärjestöt yhdessä Suomen Yrittäjien, Business Finlandin, Opetushallituksen, Sitran ja Työturvallisuuskeskuksen kanssa keräävät ja jakavat kekseliäitä työkäytäntöjä, oivalluksia ja ideoita työpaikoilta korona-ajan työelämästä ympäri Suomen. Sivuston koronatarinoista voi saada oivalluksia ja oppia oman työyhteisön arkeen. hyvatyo.ttl.fi/tyoelaman-selviytymistarinoita (verrattuna edelliseen viikkoon) ”Toukokuun lopulla ennustimme, että tilanne rauhoittuu selvästi, ja näin näyttää käyneen. Myös liiton ja työttömyyskassan tietoon tulleet tarkemmat luvut lomautettavien osalta ovat kertoneet samasta. Uusia jäsenten lomautustietoja ilmoitettiin enää vain jonkin verran toukokuun lopussa, uusia irtisanomisiakin vain vähän. Kesän alussa näyttää siltä, että yt-neuvottelujen tuloksena lomautuksia on jäänyt toteuttamatta ja suurin uhka on väistynyt. Odotamme tarkempia tietoja toisen vuosineljänneksen uusien tilausten osalta. Ne ovat olennaisia, jotta voidaan arvioida, miltä tilanne loppuvuonna näyttää etenkin metallialojen työpaikoilla.” ANU-HANNA ANTTILA Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Jos yhdessä työterveyshuollon kanssa tehtävässä riskien arvioinnissa tullaan siihen tulokseen, että maskeja tarvitaan, pitää työntekijän niitä käyttää. ?? Kaikki muut toimet sairastumisen välttämiseksi ovat ensisijaisia: ei tulla sairaana tai oireisena töihin (oma ilmoitus), porrastetaan työhöntuloa ja taukoja, lisätään siivousta, käytetään etätyötä, pidetään noin metrin etäisyyttä työtoveriin, ei pärskitä eikä köhitä, pestään usein käsiä yms. ?? Jos työnantaja laittaa maskipakon työpaikalle, työnantajan pitää hankkia niitä riittävästi, opettaa työntekijöille maskien oikea käyttö ja esimerkiksi huoltaa mahdolliset kangasmaskit. ?? Suojalasien tai silmälasien käyttäjillä maski saattaa aiheuttaa lasien huurtumista, joten tapaturmavaarallinen työ on silloin syytä keskeyttää. Tarvittaessa on tehtävä läheltä piti -ilmoitus vaaratilanteesta. ?? Sydänja verisuonitauteja ja astmaa sairastavien on syytä arvioituttaa työterveyshuollossa mahdollisuutensa työskennellä (kangas)maskin kanssa. Maski saattaa myös laukaista paniikkikohtauksen työntekijällä. Kaikki tällaiset tilanteet on syytä arvioida työterveyshuollon kanssa, ja miettiä yhdessä muita työjärjestelyitä. ?? Varsinaisia vakavan taudin riskiryhmiä on aika vähän, ja yhdessä työterveyshuollon kanssa voidaan kartoittaa näihin ryhmiin kuuluvien henkilöiden mahdollisuudet tehdä työtä. ? Työterveyshuollon kanssa on myös syytä arvioida oman alueen tautitilanne: mikä on todellinen sairastumisen vaara eri puolilla maata. Lisätietoja Teollisuusliiton työympäristöyksiköstä: puh. 020 690 449, tyoymparisto@teollisuusliitto.fi Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/hengitysmaskit, hyvatyo.ttl.fi/koronavirusohjeistus 2.6. 25 771 (–3 804) lomautettua ja 542 (+22) irtisanottua liiton jäsentä. Uusien lomautusten määrät eivät kuitenkaan ole nousussa – vaan päinvastoin. Tekija?_2020_06_sisus.indd 6 Tekija?_2020_06_sisus.indd 6 10.6.2020 11.22 10.6.2020 11.22
6/2020 Tekijä 7 AJASSA AJASSA Teollisuusliiton sektorijohtajat kertovat, miten koronakriisin vaikutukset näkyivät sopimusaloilla toukokuussa. ”KOHTUULLISEN RAUHALLINEN JA ODOTTAVA” Puutuotesektorilla tilanne on kohtuullisen rauhallinen ja odottava, kuvaileeJyrki Alapartanen. Kesälomakauden jälkeen nähtäneen paremmin, kuinka kovalla voimalla kysyntälama Euroopasta ja muualta maailmasta iskee. – Molemmilla pääsopimusaloilla, eli mekaanisessa metsäteollisuudessa ja puusepänteollisuudessa, yt-neuvottelujen ja lomautusten määrä kasvaa hiljalleen, mutta määrä ei ole vielä iso, Alapartanen kertoo. – Vaneritehtaista ensimmäisenä Savonlinnan UPM:llä käytiin yt-neuvottelut toukokuussa, ja tuloksena oli lyhennettyä työviikkoa ja lomautuksia. Muuten vaneritehtaissa toistaiseksi työllisyys pitää. – Sahoilla tilanne on kaksijakoinen. Toisilla töitä on paljon, toisilla taas tuotannollisia ongelmia. Puusepänteollisuudessa on jo nähty toimialan kokoon nähden suurempia lomautuksia, mutta sielläkin tilanne on rauhoittunut. Toivottavasti rakentaminen pitää yllä kysyntää. Tavallisesti puutuotesektorilla tehdään kesäkaudella töitä koneet kuumina, joten eron normaalin vuoteen kuitenkin huomaa. – Toivoa voi, että kun Euroopassa yhteiskuntia avataan uudelleen, niin siitä syntyisi töitä. Pelko kuitenkin on, että tuotanto ja työllisyys tulevat vielä heikkenemään. Vientimarkkinoiden lisäksi toinen puoli puutuotesektorin markkinoista riippuu kotimaisesta kysynnästä, joka Alapartasen mukaan on ollut kohtuullisen hyvä. – Toivotaan, että korona alkaa olla tässä maassa voitettu, jotta saataisiin yhteiskunta pyörimään taas normaalisti. ”AUKEAMINEN AUTTAA” Erityisalojen sektorilla mediaja painoala, tekstiilihuoltoala ja tekstiilija muotiala ovat edelleen eniten koronan takia kärsineet alat, sanoo Marko Rosqvist. Joukossa on myönteisiä poikkeuksia. – Mainosja painoalalla menee hyvin muun muassa yrityksillä, jotka painavat elintarvikepakkauksia. Pidän yllättävänä sitä, että kun mediaja painoala sakkasi, se ei kuitenkaan vaikuttanut niin vahvasti jakeluun. Sanomalehdet jaetaan normaalisti, ehkä vähemmän jaetaan mainospostia. Monella sopimusalalla häämöttää jo valoa tunnelin päässä. – Kun ravintolat ja laivaliikenne aukesivat, tulee hotellija laivapyykkiä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Varmasti tekstiilihuoltoalakin alkaa elpyä. Painoalalla on nähty yksi konkurssi, mutta se ei johtunut koronasta. – Alalla on vähemmän töitä ja työntekijöitä on lomautettuna. Yritykset säästävät mainoskuluissa. Mutta kaupat ovat auki, ja alan tilanne näyttää valoisammalta, kun Suomi aukeaa. Metsäalalla työllisyys on hyvä. – Taimia on istutettu niin paljon kuin on keretty. Yllättävän hyvin menee myös metsäteollisuudella, ja se heijastuu metsäkonealaan. Tavallaan yllättävä oli Hämeenlinnan tilanne, jossa yhtäkkiä vähentyi tarve puunkorjuulle. Myös maatalousala vaikuttaa selviytyvän kesän haasteista. – Sadonkorjuu näyttäisi olevan turvattu, osin kotimaisin voimin. ”YHTEYDENOTOT TAVANOMAISELLA TASOLLA” Teknologiasektorilla työpaikoilta tulee koronatilanteeseen liittyviä kysymyksiä liittoon enää vain yksittäin, kertoo Jyrki Virtanen. – Puhelujen ja yhteydenottojen määrä on painunut normaalille tasolle. Osassa yrityksiä palaillaan töihin. Osassa yrityksiä ollaan vasta menossa pohjalle. Nyt irtisanomisia on 6–7 prosentissa yrityksiä, mutta Teknologiateollisuuden toukokuun lopussa julkaisemat työnantajakyselyn tiedot ennustavat tilanteen huonontuvan. – Vajaa 15 prosenttia yrityksistä ilmoittaa, että irtisanomisia on tulossa seuraavan kolmen kuukauden aikana, Virtanen toteaa. Valtion yritystukien saaminen ei Virtasesta näytä vähentäneen irtisanomisaikeita, vaikka hänellä ei olekaan tietoja yksittäisten yritysten tukien käytöstä. – Tuet eivät ole korjanneet tilannetta, ne on käytetty lähinnä toiminnan kehittämiseen. Sektorijohtaja toteaa, että viranomaisten kesäkuun 1. päivänä aloittama koronarajoitusten purku ei tämän hetken tietojen mukaan palauta välittömästi Teollisuusliiton toimintaa tavan omaisiin uomiinsa. Työpaikoilla ei käydä, eivätkä jäsenet pääse käymään liiton toimipisteissä ennen heinäkuun loppua. Apua ja tukea kyllä saa, eli yhteydet toimivat etänä ja puhelimitse, Virtanen kuitenkin muistuttaa. ”PAHIN RUUHKA PURETTU” Kemian sektorilla koronaepidemian aiheuttama pahin yt-neuvottelujen ja tuotantojärjestelyjen ruuhka on saatu purettua, kertoo Toni Laiho. – Siltä näyttää, että ne ensi vaiheen toimenpiteet on tehty, mitä työnantajien puolelta on oltu tekemässä. Isoja muutoksia ei ole enää viime viikkojen aikana tapahtunut. Osa tehtaista rullaa kovaa ja osa hiljentää. – Alkava kesä vaikuttaa hieman tähän kuvioon. Tuotantoa tehdään, mutta jonkin verran hiljenee. Tasaista on. Se on yleiskuva, Laiho tiivistää. Laihon mukaan tuotannon järjestelyjä on kemian sektorilla tehty valtava määrä. – Koronavirus on edelleen olemassa, ja tuotantoja joudutaan ohjailemaan monella eri tavalla, esimerkiksi työaikoihin ja vuoronvaihtoihin liittyen. – Käytännön toimia viruksen leviämisen estämiseksi ja henkilöstön terveenä pitämiseksi on tehty paljon. Tehtaisiin esimerkiksi mennään joltain puolelta sisään ja tullaan toiselta puolelta ulos, jolloin vuorojen välillä ei tule yhteentörmäyksiä. Jos kriisi pitkittyy, merkitsee se kemianteollisuudelle Laihon arvion mukaan kovia aikoja. – Toistaiseksi on jotenkin pärjäilty, mutta tilanne on vaikea. Jos vienti sakkaa pahasti, siinä on katastrofin ainekset. – Juuri nyt olemme vaiheessa, jossa katsomme miten tilanne kehittyy. Pyrimme yhdessä työnantajien kanssa etsimään ratkaisuja, joilla pärjätään puolin ja toisin, Laiho sanoo. Onko pahin jo ohi, vai rysähtääkö syksyllä? Jyrki Alapartanen PUUTUOTE Marko Rosqvist ERITYISALAT Jyrki Virtanen TEKNOLOGIA Toni Laiho KEMIA Tekija?_2020_06_sisus.indd 7 Tekija?_2020_06_sisus.indd 7 10.6.2020 11.23 10.6.2020 11.23
Malawi on yksi niistä köyhistä Afrikan maista, joissa metsiä kaadetaan tupakan kuivaamiseksi. Tupakkayhtiön naistyöntekijä on kuvattu Kasungun maakunnassa. IL O /C RO ZE T M 8 Tekijä 6/2020 Tekija?_2020_06_sisus.indd 8 Tekija?_2020_06_sisus.indd 8 10.6.2020 11.23 10.6.2020 11.23
Maapallo ei kestä tupakkaa ? Tiedämme, että tupakka on vaaraksi ihmisen terveydelle. Sitä ei monikaan tiedä, että tupakka on vaaraksi maapallon terveydelle. Tupakka köyhdyttää viljelijät ja viljellyn maan. Saasteet ja sairaudet jäävät kehittyviin maihin, satumaisen suuret voitot menevät teollisuusmaiden tupakkayhtiöille. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT YK:N KANSAINVÄLISEN TYÖJÄRJESTÖN ILO:N KUVA-ARKISTO 6/2020 Tekijä 9 AJASSA Tekija?_2020_06_sisus.indd 9 Tekija?_2020_06_sisus.indd 9 10.6.2020 11.23 10.6.2020 11.23
IL O /C RO ZE T M 10 Tekijä 6/2020 ”Kaikista kahvin ja teen kaltaisista, myyntiin viljellyistä kasveista tupakka eroaa kolmella ratkaisevalla tavalla. Ensinnäkin tupakan lehtien tuotanto vaatii valtaisat määrät polttopuuta, jota saadaan lähinnä metsiä hakkaamalla. Toiseksi tupakka on myrkyllinen kasvi aiheuttaen vakavan nikotiinimyrkytyksen tupakan viljelijöille ja tupakkapelloilla työskenteleville. Kolmanneksi tupakkaa viljellään, jotta siitä voidaan valmistaa riippuvuuden aiheuttavaa tuotetta, joka on äärimmäisen vaarallista sitä kuluttavan henkilön terveydelle.” L ainaukset ovat peräisin kahdesta perusteellisesta tupakkaraportista, tekijöinä Maailman terveysjärjestö WHO ja saksalaisten kansalais järjestöjen ryhmä. Suomen Ash ry on valtakunnallinen kansan terveysjärjestö ja tupakkapolitiikan asiantuntija. Näin toiminnanjohtaja Mervi Hara kertoo tupakasta kasvina: – Tupakka on kasvina ravinnesyöppö, ja se köyhdyttää pellon nopeasti. Tupakalle joudutaan raivaamaan aina uusia peltoja metsiä kaatamalla, eikä tupakan köyhdyttämiä peltoja voida käyttää muiden kasvien viljelyyn. Puita hakataan myös tupakanlehtien kuivattami seen ja niitä laatikoita varten, joita tarvitaan tupakanlehtien varastoimiseen ja kuljettami seen. Metsäkato johtaa eroosioon ja lopulta aavikoitumiseen. Yhteen tonniin kuivaa tupakkaa menee aina 7,8 tonnia puuta. Alhaisen ja keskitulon maissa joka vuosi arviolta 200 000 hehtaaria luonnon metsiä raivataan tupakan viljelyyn ja tupakan lehtien kuivaamisprosesseihin. Yhden askin Tekija?_2020_06_sisus.indd 10 Tekija?_2020_06_sisus.indd 10 10.6.2020 11.23 10.6.2020 11.23
6/2020 Tekijä 11 ”Kaikista kahvin ja teen kaltaisista, myyntiin viljellyistä kasveista tupakka eroaa kolmella ratkaisevalla tavalla. Ensinnäkin tupakan lehtien tuotanto vaatii valtaisat määrät polttopuuta, jota saadaan lähinnä metsiä hakkaamalla. Toiseksi tupakka on myrkyllinen kasvi aiheuttaen vakavan nikotiinimyrkytyksen tupakan viljelijöille ja tupakkapelloilla työskenteleville. Kolmanneksi tupakkaa viljellään, jotta siitä voidaan valmistaa riippuvuuden aiheuttavaa tuotetta, joka on äärimmäisen vaarallista sitä kuluttavan henkilön terveydelle.” polttaminen päivässä merkitsee joka vuosi 24 puun hakkaamista. Tupakan viljely on pääasiallinen metsäkadon syy esimerkiksi maailman suurimpiin tupakan tuottajiin kuuluvissa Malawissa, Zimbabwessa ja Filippiineillä. VELAN JA KÖYHYYDEN KIERRE Tupakkayhtiöt kietovat maanviljelijäperheet sopimuksillaan köyhyyden kierteeseen. – Tupakkayhtiö lainaa rahaa siemeniin, lannoitteisiin ja kasvismyrkkyihin. Kun muita ostajia ei tupakanlehdille ole, joutuu maanviljelijä myymään satonsa tupakkayhtiölle siihen hintaan, mitä tupakkayhtiö tarjoaa, Hara toteaa. – Maanviljelijän on pakko ottaa uutta lainaa selviytyäkseen vanhasta. Tupakka vaatii erittäin herkkänä kasvina paljon työtä. Näin myös lapset joutuvat tekemään töitä pelloilla vanhempiensa kanssa, eivätkä he pääse kouluun. Kun kouluun ei pääse, köyhyyden kierre jatkuu sukupolvesta toiseen. BAT:n (British American Tobacco ) tai Philip Morrisin tapaisten tupakkayhtiöiden väitteistä huolimatta tupakka ei tuo vaurautta viljelijöilleen tai sitä tuottaville valtioille. Suuri tupakan tuottajamaa Tansania yhdessä jo mainittujen Malawin ja Zimbabwen kanssa kuuluvat maailman köyhimpiin maihin, joissa merkittävä osa väestöstä on aliravittua. Kymmenestä eniten tupakkaa tuottavasta maasta kaikkiaan kuudessa on sama tilanne. Tupakkapelloilla työskentely aiheuttaa niko tiinimyrkytystä, sillä tupakanlehtien nikotiini imeytyy ihon kautta elimistöön. ? AJASSA ”Useimmiten viljelijät tai paikalliset taloudet eivät hyödy tupakan myynnistä, vaan hyödynsaajina ovat monikansalliset suuryritykset ihmisten hengen, elannon ja kehityksen kustannuksella.” Tupakan maailmanlaajuisen toimitusketjun vuosittaiset massavirrat. *M = 1 000 000 **P = 1 000 000 000 000 000 (10 15 ) ***biljoona = 1 000 000 000 000 (10 12 ) LÄHDE Maailman terveysjärjestö WHO 2018 Tupakkakasvin lehdistä imeytyy nikotiinia suoraan ihon kautta elimistöön aiheuttaen myrkytysoireita. Malawissa voi nähdä imeväisikäisiä lapsia keskellä myrkyllisiä tupakkaviljelyksiä, kun heidän äitinsä tekee pellolla töitä. ? VESI 22 200 Mt * MAA 5 milj. ha ENERGIA 62 Pj * MATERIAALI 27 Mt JÄTEVESI 55 Mt PÄÄSTÖT 84 Mt co 2 ekv KIINTEÄ JÄTE 25 Mt Vihreitä tupakan lehtiä 32,4 Mt Kuivaa tupakkaa 6,5 Mt 5 000 tehdasta 125 maassa 6 biljoonaa savuketta *** Tekija?_2020_06_sisus.indd 11 Tekija?_2020_06_sisus.indd 11 10.6.2020 11.23 10.6.2020 11.23
IL O /C RO ZE T M 12 Tekijä 6/2020 ”Organofosfaateilla on havaittu riittävästi haittavaikutuksia useimpien ryhmän aineiden poistamiseksi markkinoilta. Organofosfaatit ovat kuitenkin tehokkaita insektisidejä ja niiden käyttöön on olemassa suuri houkutus. Lisäksi monissa kehittyvissä maissa organofosfaatit ovat edelleen keskeisiä torjunta-aineita.” (Insektisidi tarkoittaa hyönteismyrkkyä.) Myrkkyjen aiheuttamat sairastelut ovat yleisiä tupakkaviljelmillä, mistä seuraa myös mielenterveyden ongelmia. Esimerkiksi Brasilian suurissa tupakkamaakunnissa tupakanviljelijöiden on nähty ajautuvan itsemurhiin kemikaalimyrkytyksistä johtuvien psyykkisten ongelmien takia. – Sairaudet kuormittavat kehittyvien maiden terveydenhuoltoa, eivätkä tupakkayhtiöt kanna mitään vastuuta tästä sairastelun taakasta, Hara huomauttaa. ”JÄLJELLE JÄÄ ELEFANTTIRUOHO…” – Sambian eteläinen provinssi kuuluu aavikoitumisvyöhykkeeseen. Etelää kohti mentäessä metsän korkeus alenee metristä kahteen metriä jokaisella 100 kilometrillä. Maastopaloja on joka vuosi, eikä siinä sen jälkeen voi oikeastaan kasvaa mitään, lopulta jää jäljelle elefanttiruoho. Näin kertoo kansainvälisen toiminnan asiantuntija Seppo Karppinen SASKista eli Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksesta. Tupakan viljely on eroosion ja aavikoitumisen suurin aiheuttaja. Karppisen kokemukset Sambiasta ovat 1990-luvun työmatkoilta toisen – Nikotiinimyrkytyksen oireita ovat huimaus, oksentelu ja päänsärky, Hara kertoo. Lapsityövoiman käyttö on hyvin yleistä. Malawissa arviolta 30 prosenttia tupakkatilojen työvoimasta on lapsia, jotkut heistä jopa vain 5-vuotiaita. Tupakanviljelijöiden lapset kärsivät muita useammin kasvun hidastumisesta. MYRKKYJÄ MAISSA, MERISSÄ – JA IHMISISSÄ Tupakasta on todettu, ettei se hyvin vaateliaana kasvina ole kovin yleinen luonnossa. Tämä on perus syy siihen, että tupakan viljelyssä käytetään isoja määriä keinotekoisia lannoitteita ja erilaisia tuholaismyrkkyjä. Nämä puolestaan saastuttavat ja köyhdyttävät maata myös tupakkatilojen ympä ristössä. Tupakan viljeleminen aiheuttaa maaperän happamoitumista ja myrkyttymistä, samoin makeiden ja merivesien myrkyttymistä ja rehevöitymistä. Tupakkaa viljelevät, köyhät ja kouluttamattomat pientilojen omistajat sen enempää kuin isompien tilojen työntekijät eivät useinkaan ole tietoisia maatalousmyrkkyjen vaarallisuudesta. Ja vaikka he olisivatkin, heillä ei ole välttämättä mahdollisuutta käyttää suojavarusteita työssään. Hara huomauttaa, että tupakan viljelyssä käytetään monia Euroopan Unionin viljelymailla jo kiellettyjä tai käytöltään voimakkaasti rajoitettuja aineita, esimerkiksi karbamaatteja. Niiden vaikutus hermostoon on samanlainen kuin organofosfaateilla, joista pahin tunnetaan hermomyrkky sariinina. Suomalainen valvontaviranomainen Evira (nykyinen Ruokavirasto) on todennut: Lapset joutuvat tekemään töitä tupakkapelloilla monissa Afrikan maissa. Tämä kasteluvettä kantava poika on kuvattu Sambian Kamwisessa. ? Tekija?_2020_06_sisus.indd 12 Tekija?_2020_06_sisus.indd 12 10.6.2020 11.23 10.6.2020 11.23
6/2020 Tekijä 13 järjestön palveluksessa, mutta hänen lausuntonsa vahvistaa edelleen tuoreessa sähköpostihaastatte lussa tuolloinen yhteistyökumppani, Emmanuel Mutamba. Nykyisin Mutamba on yksi Sambian Green Living Movement kansalaisjärjestön johtajista. – Sambiassa metsää hävitetään joka vuosi 276 000 hehtaaria. Suurimpana syynä on poltto puun tarve tupakanlehtien kuivaamiseen, Mutamba kertoo. – Hallitus pitää tupakkayhtiöitä maan brutto kansantuotteen kasvattajina ja hyvinä veron maksajina. Hallitus ei muista tupakanviljelyn ehkä synkintä puolta eli sitä, että lapset tekevät töitä tupakkapelloilla, mikä voi vaarantaa lasten terveyden. Sambian työlakeja on muutettava niin, että lapsityövoiman käytöstä tulee laissa rangais tava rikos, Mutamba vaatii. Valistuskampanjoilla pitäisi etenkin nuoret sambialaiset saada tajuamaan tupakoinnin terveysvaarat. Näin maan oma savukkeiden kulutus ja samalla tupakanviljely saataisiin vähe nemään. Tupakanviljelijöille pitäisi Mutamban mielestä puolestaan antaa sellaista taloudellista tukea, että he voivat siirtyä nikotiinin tuotan nosta ravinnon tuotantoon. TUPAKKA SAASTUTTAA LÄNSIMAISSAKIN Tupakantumpeissa on muovia ja myrkyllisiä kemikaaleja, kuten kadmiumia, arsenikkia ja lyijyä. Luontoon heitetyt tumpit eivät maadu. Niiden sisältämät myrkyt kulkeutuvat lopulta vesistöihin ja maaperään, ja planktonia syövien eliöiden kautta ravintoketjuja pitkin eläimiin ja ihmisiin – Vastuu haitoista kuuluu tupakkateollisuu delle, mutta nyt se vain kerää voitot. Jätelain vaarallisen jätteen määritelmä soveltuu tupakan tumppeihin, koska ne ovat terveydelle ja ? AJASSA Malawilainen tupakkayhtiön työntekijä pitää yllä tulta tupakanlehtien kuivatusprosessissa. ? ympäristölle vaarallisia. Tumpit tulisi saada mukaan jätelain tuottajavastuun piiriin. Se velvoittaisi tupakkateollisuutta vastaamaan tumppien jätehuollosta, Hara sanoo. Maailmanlaajuisesti tupakan tumppeja heitetään pois 4,5 biljoonaa kappaletta. Suomessa syntyy vuosittain noin 3 miljardia tupakantumppia. Suomalaisten merenrantojen ja kansallispuistojen yleisin roska on tupakantumppi. ”VALHEEN MESENAATIT” TAAS ASIALLA Suomalainen professori ja yhteiskuntavaikuttaja Heikki Hiilamo on nimittänyt tupakkayhtiöitä ”valheen mesenaateiksi” vuonna 2004 julkais tussa kirjassaan. Tupakkayhtiöt tiesivät jo 1950 luvun alussa, että niiden tuotteet eli savukkeet aiheuttavat syöpien ja sydän ja verisuonitautien kaltaisia kohtalokkaita sairauksia. Tämän yhtiöt tunnustivat julkisesti vasta vuosikymmeniä myöhemmin pakon ja tuomioistuinten edessä. Professori Erkki Aurejärvi on kertonut kirjois saan seikkaperäisesti, miten tupakkayhtiöt ilmoittivat tupakasta johtuneiden sairauksien olevan, ei yhtiöiden, vaan tupakoitsijan vastuulla. Oikeudenkäynteihin ja niiden asiakirjoihin perus tuvan Aurejärven päätelmän mukaan suomalaisissa oikeudenkäynneissä tupakkayhtiöt puolustivat itseään toistamalla toistamasta päästyään tupa koitsijalle: ”Et olisi uskonut meitä, me valehtelimme. Olisit uskonut lääkäreitä, he puhuivat totta.” Tupakkayhtiöt liittävät mainonnassaan ja markkinoinnissaan savukkeet mielikuviin tervey destä, menestyksestä ja ylellisestä elämästä. IL O /C RO ZE T M Tekija?_2020_06_sisus.indd 13 Tekija?_2020_06_sisus.indd 13 10.6.2020 11.23 10.6.2020 11.23
14 Tekijä 6/2020 Todellisuudessa pitäisi aina esittää kuvia keuhkosyöpäosastoista, happilaitteista ja sydäninfarktipotilaita hoitavista teho-osastoista. Mainosmiljardeihin on varaa, sillä tupakanlehdistä maksetaan häviävän vähän kuten edellä on kuvattu. Savukkeiden kääriminen on taas täysin automatisoitua. Sekään ei siis maksa juuri mitään eikä työllistä juuri ketään. Näin BAT, Philip Morris tai esimerkiksi Japan Tobacco International kuuluvat maailman voitollisimpiin yrityksiin. Tupakan polttaminen on saatu vähenemään teollisuusmaissa nimenomaan mainoskiellon ja tupakoinnin rajoittamisen ansiosta. Nyt yhtiöt laittavat panoksensa kehittyviin maihin laajentaakseen markkinoitaan. SAMAT KONSTIT KÄYTÖSSÄ – Tupakkayhtiöt käyttävät nyt samoja keinoja kehittyvissä maissa kuin mitä ne käyttivät aikoinaan länsimaissa, Suomessakin. Tupakkayhtiöt mainostavat nyt todella voimakkaasti savukkeita ja tupakkatuotteitaan liittäen ne rikkauteen, hyvinvointiin ja menestykseen, Hara kertoo. – Tupakkateollisuus jakaa ilmaisia näyte savuk keita ja myy savukkeita yksitellen. Se voitelee poliitikkoja ja vastustaa kaikkia toimia, joilla tupakointia rajoitettaisiin. Ei ole niin pientä tai vaatimatonta valtiota, etteivät tupakkayhtiöt vastustaisi tupakkalakien säätämistä. – Tupakkayhtiöt esiintyvät hyväntekijöinä. Ne saattavat lahjoittaa vaikkapa stipendejä jalkapallojoukkueelle, mutta samalla joukkue joutuu mainostamaan tupakkaa. Nikotiinipitoisuudet voivat olla savukkeissa todella korkeat, kun säätelyä ei ole, joten riippuvuus tupakasta voi syntyä hyvinkin nopeasti, Hara sanoo. Esimerkiksi Kiinan valtionyhtiö China National Tobacco Corporation on lahjoittanut koulurakennuksia maanjäristyksen runtelemille alueille. Koulut on nimetty yhtiön tupakkamerkkien mukaan ja yhtiön nimi komeilee koulujen julkisivuissa tupakan mainostamiseksi. Suomen Ash ry:n toiminnanjohtaja suorastaan tuohtuu kuvaillessaan noita ”tupakkasusia lampaiden vaatteissa”. Erityisen luotaan työntävää on mainonnan ja markkinoinnin kohdis taminen suoraan lapsiin. – Lapset ja nuoret ovat äärimmäisen tärkeä kohderyhmä, sillä todella harva aloittaa tupakoinnin aikuisena, Hara huomauttaa. Toinen tärkeä kohderyhmä kehittyvissä maissa ovat naiset, sillä miesten tupakointi on jo hyvin yleistä. Esimerkiksi Indonesiassa miehistä polttaa jopa 70 prosenttia, lajinsa maailmanennätys. Samalla viisi miesten johtavaa kuolinsyytä Indonesiassa liittyvät kaikki tupakkaan. – Tupakka liitetään naisten emansipaatioon. Sinun mainostetaan olevan tupakoidessasi vapaa, villi ja menestyvä. Tupakka liitetään hoikkuuteen ja muotiin, ja tupakkamerkeillä voi olla samoja nimiä kuin suosituilla meikeillä ja vaatteilla. – Naisten elämä on näissä maissa myös usein työntäyteistä. Tupakka liitetään omaan aikaan. MITÄ ON TEHTÄVISSÄ? ”Savukkeiden tuotannon ja kulutuksen vähen tämisen ja lopulta loppumisen tulisi olla keskeinen osa strategioita, joilla pyritään saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet.” Lainaus on aiemmin mainitusta WHO:n raportista. Tämä YK:n järjestö suosittelee myös kehitty vien maiden tupakanviljelijöiden tukemista, jotta he voisivat siirtyä ravintokasvien tuotantoon tupakan sijasta. Tupakoinnin torjuntaa koskevan WHO:n puitesopimuksen täytäntöönpano kaikissa maailman maissa olisi myös tavattoman tärkeää. Näin esimerkiksi kaiken tupakkamainonnan ja -markkinoinnin estäminen palvelisi niin terveyskuin ympäristöongelmien poistamista. Toiminnanjohtaja Hara ei halua syyllistää tupakoitsijoita. – Kaikkein suurin syyllinen on tupakkateollisuus, ei kuluttaja. Tupakkateollisuus on koukuttanut tupa koitsijan nikotiiniin. Valtaosa tupakoitsijoista haluaisi lopettaa, mutta nikotiiniriippuvuus on vaikea voitettava. Myös sambialainen Mutamba toivoo, että suomalaisillekin tupakoitsijoille kerrottaisiin paljon yleisemmin, että tapa on yhteyksissä suuriin ympäristöongelmiin kehittyvissä maissa. SASKin Karppinen arvioi, että ilman tupakan polton vähentymistä teollisuusmaissa tupakanviljelijöiden on vaikea siirtyä muihin tuotanto kasveihin aivan kuten afganistanilaisten viljelijöiden on vaikea luopua unikon viljelystä. Tupakasta luopuminen olisi Karppisesta Suomessa kaikkein ”eettisin valinta”. Indonesialaisen pienviljelijän ansiot paranivat ja työtunnit vähenivät, kun hän siirtyi vaateliaasta ja isot työpanokset vievästä tupakasta ravintokasvien viljelyyn. Kyseisessä Maailmanpankin tutkimuksessa sekalaisiksi luokitellut vihannekset ja hedelmät olivat erityisen kannattavia. Lopettanut tupakan viljelyn Jatkaa tupakan viljelyä RENKAAN KOKO KUVAA MYYDYN SADON MÄÄRÄÄ MYYTY SATO Vilja Riisi Bataatti ja maniokki Pähkinät Maapähkinä Chili Tuoreet vihannekset Banaani Muut vihannekset ja hedelmät KUIVA KOSTEA YLÄNKÖ ALANKO YLÄNKÖ ALANKO LÄ H D E to ba cc oa tla s. or g Lopetettuaan tupakan viljelyn pienviljelijät saivat koko maassa enemmän myyntiin muun muassa chiliä. Tekija?_2020_06_sisus.indd 14 Tekija?_2020_06_sisus.indd 14 10.6.2020 11.23 10.6.2020 11.23
Tupakkayhtiöt väittävät, että ne haluaisivat maailman siirtyvän ”savuttomuuteen”. Vakuuttavia todisteita siitä ei ole, että tupakka yhtiöt olisivat luopumassa nikotiinituotteittensa myynnistä. Päinvastoin, tupakkayhtiöt yrittävät avata markkinoita sähkötupakalle ja nuuskalle, koska tupakan polttaminen on saatu vähentymään länsimaissa. Sähkötupakan pitkäaikaisia vaikutuksia ei vielä tunneta, mutta sähkösavukenesteistä on löydetty haitallisia aineita. Niitä kuumennettaessa esimerkiksi pieniä metallihiukkasia joutuu sähkötupakoitsijan keuhkoihin. Sähkötupakasta tupakoinnin lopettamisen apukeinona ei ole yksiselitteisiä todisteita. Siitä on todisteita, että huomattava osa sähkötupakan kokeilijoista jää käyttämään kumpaakin, mikä ei auta nikotiiniriippuvuuden voittamisessa. Yhdysvalloissa sähkötupakan nesteiden lisäaineena käytetty E-vitamiiniasetaatti on aiheuttanut vakavia keuhko komplikaatioita, joihin on kuollut useita kymmeniä henkilöitä. Savuttomiin tuotteisiin lukeutuvat myös erilaiset nuuskatuotteet, joista Suomessa tunnetaan parhaiten ruotsalainen nuuska. Usein nuuskasta nostetaan esiin sen haitat suun terveydelle, mutta se kuormittaa koko kehoa. Nuuskaaminen nostaa verenpainetta ja rasittaa sydäntä ja verenkiertoelimistön toimintaa. Se lisää riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen. Nuuska sisältää syöpävaarallisia aineita, ja nuuskaajilla on kohonnut riski sairastua useisiin syöpiin. Nuuska on myös vahva nikotiinituote. Nikotiinin voidaan kokea piristävän ja auttavan keskittymään, mutta tupakoijilla aivojen tiedonkäsittelytoiminnot näyttävät heikkenevän muita nopeammin jo keski-iässä. Nuuskaamisen vaikutukset aivo terveyteen tunnetaan vasta heikosti. Ruotsilla on ainoana EU-maana poikkeuslupa nuuskan myyntiin, eikä ruotsalaista nuuskaa saisi luvan mukaan markkinoida muihin EU-maihin. On kuitenkin merkkejä siitä, että Ruotsissa tuotetaan erityisesti Suomen markkinoille tarkoitettua, erittäin vahvaa nuuskaa eli hyvin nopeasti riippuvuuden aiheuttavaa nikotiinituotetta. Nuuska myös maustetaan erilaisilla makuaineilla, jotta nuuska saadaan vaikuttamaan muodikkaalta ja näin houkuttelemaan erityisesti nuoria käyttämään nuuskaa. Nuuskaa, samoin kuin sähkötupakkaa, mainostetaan sosiaalisessa mediassa erilaisten somevaikuttajien avulla. Kaikkien tupakkatuotteiden mainostaminen on kielletty niin Suomen kun EU:n lainsäädännössä, mutta asiaan on hyvin hankala puuttua. Tupakoinnin esittämistä ei ole kielletty, eikä mahdollisista tupakkayhtiöiden jakamista maksuista saada todisteita. Tupakkayhtiöt hyödyntävät todellisten tavoitteidensa peittä miseksi entistä useammin kolmansia osapuolia, ennenkaikkea ”savuttomuutta” edistäviä tahoja, joiden alkuperäinen rahoitus on tullut tupakkayhtiöiltä. Suomessakin tiedotusvälineet ovat julkaisseet tupakkayhtiöiden edustajien ”mielipidekirjoituksia” savuttomuudesta. Todellisuudessa kirjoitukset ovat mainoksia yhtiöiden uusista, savuttomista tuotteista. LÄHDE THL:n asiantuntijan Hanna Ollilan haastattelu 16.4.2020 6/2020 Tekijä 15 LÄHTEITÄ: WHO FCTC* globaalien tutkimusten sarja. Tupakointi, arvio tupakan koko tuotantoketjun globaalista ympäristöjalanjäljestä ja toimintalinjaukset sen pienentämiseksi. Imperial College London. Maailman terveysjärjestö 2018. * WHO:n tupakoinnin torjuntaa koskeva puitesopimus Tobacco Discussion Papers. Tobacco: Antisocial, Unfair, Harmful to the Environment. Forum Umwelt und Entwicklung. Unfairtobacco.org. Brot für die Welt. Berlin 2015. A state of fear: Human rights abuses in North Carolina´s tobacco industry . Farm Labours Organizing Committee. Oxfam America 2011. ERKKI AUREJÄRVI Erään murhan anatomia. Suomalainen tupakkatuomio . WSOY. Vantaa 2004. ERKKI AUREJÄRVI Tupakkateollisuuden kuolemankauppiaa t. Into kustannus. Riika 2012. HEIKKI HIILAMO Kieltämisen ammattilaiset. Tupakkayhtiöiden strategiat tupakkalainsäädännön estämiseksi Suomessa . Suomen Ash ry. Lääkärin sosiaalinen vastuu. Jyväskylä 2001. HEIKKI HIILAMO Valheen mesenaatit. Suomi tupakkateollisuuden manipuloiman lääketieteen näyttämönä . Suomen Ash ry. Lääkärin sosiaalinen vastuu. Helsinki 2004. RAUNO LAHTINEN Savun lumo . Atena. Jyväskylä 2007. HANNU VIEROLA Tupakka – miehen tietokirja . Terra Cognita. Helsinki 2004. SILVY PEETERS, ANNA B. GILMORE Understanding the emergence of the tobacco industry’s use of the term tobacco harm reduction in order to inform public health policy . tobaccocontrol.bmj.com/content/24/2/182.long. www.theguardian.com/world/series/tobacco-a-deadly-business. www.theguardian.com/world/2018/mar/09/how-children-around-the-world-are-exposed-to-cigarette-advertising. www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/julkaisut/julkaisusarjat/tutkimukset/ravinnon-kasvinsuojeluainejaamat---kumulatiivinen-riskinarviointi.pdf AJASSA Varo valheita nuuskasta ja sähkötupakasta APUA TUPAKOINNIN LOPETTAMISEEN www.stumppi.fi ”Ruotsissa valmistetaan myös vahvaa nuuskaa, jota Ruotsissa käytetään vähän ja se on erityisesti suunnattu Suomen markkinoille. Koska Ruotsi ei ole pystynyt täyttämään nuuskan valmistukseen ja myyntiin liittyviä poikkeusluvan ehtoja, onko komissio valmis puuttumaan poikkeuslupaan?” HEIDI HAUTALA Europarlamentaarikko, kirjallinen kysymys komissiolle 1.4.2020 Tekija?_2020_06_sisus.indd 15 Tekija?_2020_06_sisus.indd 15 10.6.2020 11.24 10.6.2020 11.24
? Espoossa on Suomen syvin reikä, 6,4 kilometriä. Sen avulla St1 haluaa hyödyntää geolämpöä energiantuotannossaan. Geotermistä lämpöä saadaan maankuoren syvimmistä kerroksista. Mitä syvemmälle mennään, sitä korkeammaksi lämpötila nousee. Kyse on paitsi maapallon sisäisestä lämmöstä myös kallionperässä olevien radioaktiivisten mineraalien hajoamisesta. Sen sijaan monille tuttu maalämpö on peräisin ennen kaikkea auringon säteilystä, ja osittain myös geolämmön tapaan radioaktiivisten mineraalien hajoamisesta ja maan sisäisestä lämmöstä. Geolämmön hyödyntämiseksi porausreikiä tarvitaan kaksi, jotta vedenkierto saadaan kuntoon. Ensimmäisestä reiästä pumpataan kylmää vettä kallioperään, jossa on maankuoren omat vesivarannot. Seismisillä mittareilla tutkitaan, mihin pumpattu vesi virtaa. Tähän porataan toinen reikä, josta vesi pumpataan ylös. Geolämpövesi kulkee järjestelmässä suljetusti. Se ei sekoitu kaukolämmön veteen. Jos Suomessa olisi maanjäristyksestä aiheutuneita kallion siirroksia, tekniikan käyttö olisi helpompaa, sillä vesi kertyy yleensä kallionsiirroksiin. Maan sisällä olevien vesijuonteiden kulkua ei tunneta, ja poratessa voi tulla vastaan myös muuta kallioaineista kuin tiivistä graniittia. Espoon hanke on viivästynyt reilusti maaperän vaihteluiden takia. Kun maan syvyyksiin pumpataan vettä, se aiheuttaa maankuoressa muutoksia, eli mikromaanjäristyksiä, jotka voivat tuntua tärähdyksinä tai vavahduksina. Näitä mitataan koko ajan. Saksan Baselissa geovoiman käyttö on aiheuttanut vakavia järistyksiä. Myös pohjaveden määrä ja laatu voivat vaarantua, todetaan Helsingin yliopiston Seismologian instituutin selvityksessä. Hulevesienkin kulkusuunta voi muuttua. Siksi vedenvirtausta pitää tarkkailla jatkuvasti. Kun porausreiät ja tekniikka ovat valmiina, St1:n voimalaitos voi tuottaa jopa 40 megawattia energiaa. Fortum on luvannut ostaa geolämpölaitoksen tuottaman lämmön kaukolämpöverkkoonsa. Geoterminen lämpö on niin sanotusti ikuista ja päästötöntä. Ongelmana on kuitenkin se, että jossain vaiheessa graniitti jäähtyy jatkuvasta kylmän veden pumppaamisesta. Tällöin voimalaitos on ajanut tiensä päähän. Ongelman voi välttää hidastamalla veden kiertoa. Espoossa kallion jäähtyminen aiotaan estää käyttämällä geotermistä energiaa vain kaukolämmitykseen, ei sähköntuotantoon. 16 Tekijä 6/2020 KEKSINTÖ Päästötöntä geolämpöä syvältä TEKSTI BIRGITTA SUORSA / UP KUVA ST1 JO MUINAISET KIINALAISET Geotermistä lämpöä on hyödynnetty kylpylöissä muinaisesta Kiinasta lähtien. Modernina aikana geoenergiaa on ryhdytty käyttämään lämmitykseen 1890-luvulla Yhdysvalloissa. Sähköntuotannossa geotermistä energiaa hyödynnettiin ensimmäisen kerran tiettävästi Yhdysvalloissa 1960-luvulla, mutta yksi vauhdittaja oli Ruotsi, joka satsasi geoenergiaan 1970-luvun öljykriisin vauhdittamana. Geotermistä energiaa on helpointa hyödyntää maissa, joissa on vulkaanista toimintaa. Islannissa peräti 30 prosenttia sähkön tuotannosta saadaan geolämmöstä. Määrällisesti eniten geotermistä energiaa hyödynnetään Kiinassa ja Yhdysvalloissa. KOLME KEINOA SÄHKÖNTUOTANTOON Helpoiten geotermistä lämpöä muu tetaan sähköenergiaksi kierrättämällä kuumaa vesihöyryä turbiineihin. Tämä onnistuu maissa, joissa on aktiivista vulkaanista toimintaa. Lardellossa Italiassa tuotetaan sähköä 594 MWe eli sähkömegawattia, joka riittää 594 000 talouden tarpeisiin. Miltei yhtä vaivatonta geotermisen lämmön hyödyntäminen on ohjaamalla kuumaa vettä ylös, puristamalla se höyryksi ja ohjaamalla turbiineihin. Meksikossa Cerro Prietossa tuotetaan 350-asteisella vedellä 750 MWe. Hankalinta on pumpata kylmää vettä riittävän syvälle peruskallioon ja nostaa kuumennut vesi lämmittämään toisessa putkistossa kiertävää nestettä, josta syntyvä höyry ohjataan turbiineihin. Tekniikkaa hyödynnetään muun muassa Saksassa ja Yhdysvalloissa. SUOMESSA LÄMPÖ TOSI SYVÄLLÄ Suomessa joudutaan poraamaan todella syvälle, jotta saavutetaan edes 100-asteinen geolämpö. Geologian tutkimuslaitoksen mukaan helpoiten sadan asteen lämpöön päästäisiin KaakkoisSuomessa ja Ahvenanmaalla. Niissä tarvittava lämpö löytyy jo 6–6,5 kilometrin syvyydestä. Muualla potentiaalia on vähän. Sataa astetta varten pitää Kuusamossa ja Kainuussa porata jopa 8–8,5 kilometrin syvyyteen. Kallioperässämme on yksi hyvä puoli. Graniitissa on paljon radioaktiivisia mineraaleja, jotka tuottavat hajotessaan lämpöä. KYLMÄLAUKKUREPUT, SUKAT, REPUT KESÄN KIVOIMMAT JUTUT PUODISTA Osta omasi osoitteesta puoti.teollisuusliitto.fi JA PALJON MUUTA! Tekija?_2020_06_sisus.indd 16 Tekija?_2020_06_sisus.indd 16 10.6.2020 11.59 10.6.2020 11.59
KYLMÄLAUKKUREPUT, SUKAT, REPUT KESÄN KIVOIMMAT JUTUT PUODISTA Osta omasi osoitteesta puoti.teollisuusliitto.fi JA PALJON MUUTA! Tekija?_2020_06_sisus.indd 17 Tekija?_2020_06_sisus.indd 17 10.6.2020 11.24 10.6.2020 11.24
18 Tekijä 6/2020 NÄKIJÄ ”Työttömien palvelu kunnia-asiaksi” ”K orona toi lomautuksen tai työttömyyden satojen tuhansien elämään yhtäkkiä. Siihen pitää vastata nopeasti. Mutta muistetaan myös ne, jotka ovat olleet jo ennen koronaa työttöminä, jopa pitkäaikaistyöttöminä, tai nuoret, jotka eivät koskaan ole päässeet työelämään. Heillä on suuri riski jäädä koronan jälkeen paremmin työllistyvien jalkoihin. Jouni Gustafsson on seurannut työttömien aseman kehitystä 13 vuotta. Hänen mukaansa työttömyysturvajärjestelmään on rakennettu epäluottamuksen ilmapiiri, joka vieläkin näkyy palvelussa. – Tärkeintä on ollut valvoa työtöntä, ettei hän käytä väärin työttömyysturvaa. Työvoimapalveluissakin on ollut tärkeämpää valvonta kuin työttömän palveleminen. – Surullista on se, että palveluilta on vähennetty resursseja. Varmasti ei ole yksittäisten työkkärin ihmisten vika, että he eivät pysty palvelemaan. Heillä vain ei ole aikaa eikä resursseja auttaa. – Toivon työttömien kanssa työskenteleville, että heille olisi kunnia-asia palvella työtöntä parhaalla mahdollisella tavalla. Gustafssonin mielestä ihmisten vuorovaikutus kannattaa mieluummin rakentaa luottamuksen kuin epäluottamuksen varaan. – Aina löytyy niitä, jotka käyttävät järjestelmää väärin, mutta he ovat äärettömän pieni joukko, eikä koko järjestelmää pidä rakentaa sen pohjalle. Gustafssonin mukaan epäluottamuksen idealle ja politiikalle on rakennettu aktiivimalleja ja muita samankaltaisia järjestelmiä. – Toivottavasti nykyinen hallitus keskittyy siihen, miten työttömiä pystytään auttamaan ja palvelemaan. Pelkään, että vanha asenne on niin syvälle iskostunut, että jos homma ei heti lähde toimimaan, ruvetaan jälleen asettamaan sanktioita. ”KAIKKI MUUT TUNTUVAT TIETÄVÄN PAREMMIN” – Lehtiä lukiessa on tuntunut, että työttömien asioista tietävät muut paremmin kuin työttömät itse. Liikepankkien johtokunnan jäsenet Ruotsista huutelevat, että miksi työttömät eivät mene töihin! Gustafsson haluavaa nostaa työttömien oman äänen nykyistä paremmin esiin yhteiskunnallisessa keskustelussa. – Sitä ei hirveästi kuulu. Mutta säännöllisesti tulee uutisointeja, joissa yrittäjä avautuu, hänellä olevan avoimia työpaikkoja, mutta ei yhtään hakijaa. Saadaan synnytettyä fiilistä, että työttömät ovat laiskoja ja työtä vieroksuvia. ”Kaipaan kovasti julkisiin työvoimapalveluihin palveluasennetta”, sanoo työttömien aseman parantamiseksi työtä tekevä Tatsin toiminnanjohtaja Jouni Gustafsson. TEKSTI JARI ISOKORPI KUVAT KITI HAILA ”Työttömien omaa ääntä yhteiskunnassa on tärkeää vahvistaa.” Tekija?_2020_06_sisus.indd 18 Tekija?_2020_06_sisus.indd 18 10.6.2020 11.24 10.6.2020 11.24
6/2020 Tekijä 19 AJASSA – Tällaisilla uutisilla saadaan aikaan mielikuva, että meillä on liian hyvä sosiaalija työttömyysturva, ja työttömiä eivät työt kiinnosta. Näen, että tällä toiminnalla on päämäärä. Kun tarpeeksi kauan toitotetaan, saadaan ihmisten mieli kääntymään. Gustafsson ei hyväksy työttömiä syyllistävää ajattelua. Täyttämättömien työpaikkojen taustalta löytyy yleensä muu syy kuin työttömän haluttomuus ottaa työtä vastaan. – Johtuu esimerkiksi työolosuhteista tai huonosta johtamisesta, että jollekin alalle tai työpaikkaan ei saada tekijöitä. Lähtökohtaisesti kaikki ihmiset varmaan haluavat kelpo toimeentulon ja työtä, jossa pääsee toteuttamaan itseään. Kun työttömiltä kysyy, mitä he tarvitsevat, niin he sanovat, että työtä. – Monilla aloilla on sekä työvoimapulaa että työttömyyttä. Työn ja tekijöiden kohtaamattomuus johtuu usein koulutuspoliittisista ongelmista. Joillekin aloille ei ole koulutettu tarpeeksi väkeä, alat eivät ole olleet houkuttelevia. Pitää miettiä, mistä se johtuu. Jos esimerkiksi palvelualalla ei ole tarpeeksi tekijöitä, ovatko siellä palkat ja palkkiot riittävät työhön nähden? TYÖTTÖMYYDEN VOI KÄYTTÄÄ TEHOKKAASTI Gustafssonin mukaan jotkut mieltävät työttömyyden toimettomuutena. – Mutta ei se sitä tarkoita. Osa työttömistä on aktiivisia esimerkiksi vapaaehtoistyössä, kansalaistoiminnassa, harrastustoiminnassa tai oman hyvinvointinsa kehittämisessä. Työttömyyden aikaa voi käyttää tehokkaasti. Mutta valitettavasti osa, ja ehkä isompi osa miehistä, jää paikalleen. He tekevät sen välttämättömän, mitä pitää, eikä paljon muuta. Pieni osa on saattanut hänen mukaansa lannistua toistuvien työelämässä tai työnhaussa koettujen pettymysten takia. He ovat menettäneet intonsa hakea töitä ja alistuvat osaansa. Kyse ei ole kuitenkaan enemmistöstä. – Suurin osa haluaa maksaa vuokransa, elättää lapsensa ja elää aktiivista elämää. Se vaatii rahaa. Työttömiä ei voi kohdella yhtenä ryhmänä, vaan heissä on ihmisiä laidasta laitaan. Erilaisia räätälöityjä juttuja pitää olla tarjolla. MONESTI HEIKOIMMASSA ASEMASSA MIEHET Gustafsson kantaa erityistä huolta miesten työttömyydestä. – Heillä työttömyyden aiheuttamat ongelmat ovat todistetusti syvempiä kuin naisilla. Miehillä ei ole väyliä purkaa pahaa oloa ja kysellä apua. Perinteisiä keinoja ovat alkoholi tai vastaavat, ja se ei ole viisasta. Pitää löytää miestyönäkö kulma työttömyyden hoidossa. Ongelmaan on tartuttu Tatsissa perustamalla miesten ryhmiä. – Niissä on mukana myös meiltä työntekijöitä, jotta voimme omalla taidollamme yrittää vastata kysymyksiin. Ennen kaikkea on tärkeää, että ihmiset saisivat vertaistukea. TARVITAAN RINNALLAKULKIJOITA Tatsi on ammattiyhdistysliikkeeseen kuuluvien työttömien palvelujärjestö, joka järjestää muun muassa koulutusta, kurssitusta ja hyvinvointilomia. – Niissä on mahdollista saada tietoa elämänhallinnasta, työn hakemisesta, mutta tietysti myös virkistäytyä ja kohdata toisia ihmisiä. Meillä on muun muassa Teollisuusliiton työttömille nuorille hyvinvointijaksoja. – Työttömät tarvitsevat, että joku ammattiliitosta tai ammattiosastosta kannustaa heitä. He kaipaavat kanssakulkijoita. Toivon, että he keskenäänkin jakavat kokemuksia siitä, miten pitää itsensä kunnossa niin fyysisesti kuin henkisesti työttömyyden kohdatessa. ”OIKEAA JA VAIKUTTAVAA TYÖTÄ” – Olen aina halunnut tehdä töitä niiden hyväksi, joilla menee heikommin. Pidän tärkeänä työttömien edunvalvontaa. On tarpeen järjestää sellaista toimintaa, joka auttaa heitä työllistymään, eikä työttömyys aiheuta niin suurta vahinkoa, kuin se muuten saattaisi aiheuttaa, sanoo Gustafsson. – Työtön on samalla lailla ihminen kuin muut ja tarvitsee palveluita, että pääsee töihin. Lisäksi hän tarvitsee henkisiä virikkeitä, että hän pysyy virkeänä, työnhakukykyisenä, voimissaan ja aktiivisena. Gustafsson sanoo 13 vuoden työn työttömien kanssakulkijana antaneen mieleenpainuvia kokemuksia. – Siksi tätä teen, kun olen nähnyt, että työ auttaa ihmisiä eteenpäin. Joskus joku nuorempi ihminen on sanonut, että nyt on eka kerta, kun joku kuuntelee. Se on hieno asia. Ihminen jaksaa jatkaa, kun tuntee tekevänsä jotain oikeaa ja vaikuttavaa työtä. ? ”Työttömiä ei voi kohdella yhtenä ryhmänä.” ”Toivottavasti hallitus keskittyy työttömien auttamiseen.” JOUNI GUSTAFSSON Toiminut vuodesta 2007 Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys TATSIn toiminnanjohtajana. Gustafsson on aikaisemmin työskennellyt mm. Kiljavan opiston ETMO – Monikulttuurisuus voimavarana työyhteisössä -projektin koordinaattorina. www.tatsi.fi Tekija?_2020_06_sisus.indd 19 Tekija?_2020_06_sisus.indd 19 10.6.2020 11.24 10.6.2020 11.24