ONKO PAHIN JO OHI? KORONA Maailmalle se on liikaa. Maailmassa valmistetaan vuosittain 6 biljoonaa savuketta. M A A IL M A N TE RV EY SJ Ä RJ ES TÖ W H O 20 18 TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI NRO 6/2020 Tekija?_2020_06_kansiarkki.indd 1 Tekija?_2020_06_kansiarkki.indd 1 9.6.2020 13.34 9.6.2020 13.34
LIITTO TIEDOTTAA AMMATTIOSASTOJEN TOIMINTA ? ? Teollisuusliitto velvoittaa siirtämään pitämättömät kevätkokoukset sekä jäsentilaisuudet ja koulutukset aikaan, jolloin viranomaiset ovat poistaneet kokoontumisrajoitukset. ?? Päätöksen taustalla on eduskunnan 21.4. hyväksymä väliaikaislaki, joka antaa yhdistyksille mahdollisuuden poiketa säännöistä ja yhdistyslaista ja pitää yhdistyksen kokous 30.9.2020 mennessä. Katso ammattiosastosi ilmoitukset: www.teollisuusliitto.fi/ammattiosastojen-toiminta LIITON TOIMINTA ?? Liitto pidättäytyy tilaisuuksien järjestämisestä 30.6. asti koronaviruksen leviämisen estämiseksi. ??? Aluetoimistot palvelevat toistaiseksi VAIN PUHELIMITSE JA SÄHKÖPOSTITSE www.teollisuusliitto.fi/yhteystiedot KOULUTUSTOIMINTA ?? Liiton lähikoulutukset on peruttu ja Murikka-opisto suljettu 30.6. asti. Ammattiosastoille tarjolla verkkokursseja 18.6. asti: www.teollisuusliitto.fi/ammattiosastojen-koulutusmahdollisuudet ?? Voit opiskella maksutta verkossa liiton urapalvelussa: www.urapalvelut.fi/teollisuusliitto TILANNE MUUTTUU PÄIVITTÄIN, SEURAA LIITON JA TYÖTTÖMYYSKASSAN SIVUJA! www.teollisuusliitto.fi, www.teollisuuskassa.fi, www.tekijälehti.fi. Muista myös Teollisuusliiton sosiaalisen median kanavat: Facebook, Twitter ja Instagram. ALUETOIMISTOT ON SULJETTU 6.–26.7. TEOLLISUUSLIITTO TORJUU KORONAN LEVIÄMISTÄ TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 449 MA–PE KLO 8.30–15 JÄSENPALVELU 020 690 446 MA–TI, PE KLO 8.30–15 KE 8.30–18 TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSAN PUHELINPALVELU 020 690 455 MA–KE, PE KLO 8.30–15 POIKKEUKSET PÄIVYSTYSAIKOIHIN 29.6.–7.8. JÄSENPALVELU MA–PE KLO 8.30–12 TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA MA–PE KLO 8.30–12 2 Tekijä 6/2020 Tekija?_2020_06_kansiarkki.indd 2 Tekija?_2020_06_kansiarkki.indd 2 9.6.2020 13.34 9.6.2020 13.34
6/2020 Tekijä 3 SISÄLTÖ 20 PÄIHDEONGELMIIN SAA APUA Alkoholi on edelleen ongelma liian monelle suomalaiselle. Työpaikalla alkoholiongelmia ei kannata lakaista maton alle. Raitistumisen alkusysäys voi olla työkaverin kysymys: Mitä sinulle kuuluu? PE N TT I VÄ N SK Ä 6 YHTEISKUNTA AVAUTUU, TÖITÄ TOIVOTAAN Koronakevään jälkeen tunnelmat sopimusaloilla ovat varovaisen toiveikkaat. Avautumisesta toivotaan piristystä talouteen, mutta tulevaisuus on yhä epävarma. 42 SAMHÄLLET ÖPPNAR UPP, HOPPAS PÅ JOBB Efter coronavåren råder försiktig optimism i fackets branscher. Öppnandet av samhället sätter förhoppningsvis fart på ekonomin, men en svacka är fortfarande möjlig. 8 KUN MAAILMA EI KESTÄ KANSI Tupakointi vaarantaa terveyden – myös koko maapallon terveyden. Tupakan tuottaminen köyhdyttää viljelijät ja viljellyn maan jättäen jälkeensä saasteita ja sairauksia. 24 TURVALLISESTI JA KOMMUNIKOIDEN Tärkeintä hevostenhoitajan työssä on saavuttaa hevosen luottamus omalla toiminnalla, kertoo Kai Majander. KORONA IL O /C RO ZE T M Tekija?_2020_06_sisus.indd 3 Tekija?_2020_06_sisus.indd 3 10.6.2020 11.22 10.6.2020 11.22
4 Tekijä 6/2020 Seuraava numero ilmestyy 15.7. Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/ lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 (jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta) Muut: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta, Medialogistiikka ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. AJASSA 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 16 KEKSINTÖ Geolämpo tuottaa energiaa syvältä 18 NÄKIJÄ Tatsin toiminnanjohtaja Jouni Gustafsson TYÖSSÄ 32 TYÖYMPÄRISTÖ Rikkaruohomyrkky glyfosaatti vaikuttaa eläimiinkin LIITOSSA 34 Maatalousaloilla toiveet kotimaisessa työvoimassa 36 Palkankorotukset pitkälti perälaudan mukaan 39 MAAILMA Intiassa poljetaan oikeuksia koronan varjolla 44 Hopp om inhemsk arbetskraft i lantbruksbranscherna 41 Lyhyet 46 Brief in English 47 Työttömyyskassa / A-kassan VAPAALLA 48 HARRASTAJA Metallinetsijä Petri Ahokangas 50 Pulmat 51 Sarjakuva TYÖYMPÄRISTÖ Rikkaruohomyrkky glyfosaatti on erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttava kemikaali. Se saattaa olla myös yksi pölyttäjähyönteisten kadon syy. ? HARRASTAJA Metallinetsintään koukkuun jäänyt Petri Ahokangas on löytänyt ”piipparilla” eli metallinetsimellä muun muassa vyönsolkia, soittokelloja ja mahdollisesti musketin kuulia. ? Maatalouden kausityövoiman saantia on helpotettava, jotta koronakriisi ei pilaisi satokautta ja vaarantaisi ruoan saantia, Teollisuusliitto vetoaa. Toive on, että kotimainen työvoima löytäisi maatalousalat. Tekija?_2020_06_sisus.indd 4 Tekija?_2020_06_sisus.indd 4 10.6.2020 11.22 10.6.2020 11.22
6/2020 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 17.6.2020 Työttömyys on järjestelmän häiriö T yöttömyydestä ja työttömistä käyty keskustelu on toistunut vinoutuneena läpi vuosikymmenten. Hallitsevana teemana on ollut työttömien syyllistäminen työttömyydestään ja käsitys, että ihmiset muuttuvat työttömyyden seurauksena kelvotto miksi. Alakynteen ovat jääneet näkemykset, joiden mukaan työttömyys johtuu yritysten ja julkisen sektorin organisaatioiden kohtaamien ongelmien aiheuttamista henkilöstön vähentämisen tarpeista, ja joiden mukaan työttömät ovat elämässään eteenpäin pyrkiviä työhaluisia aktiivisia ihmisiä. Tämän vinoutuneen keskustelun yksi merkkipaalu oli 1990luvun alku puolen lama, jolloin työttömyysaste ylitti 18 prosenttia, ja enimmillään työttömänä oli puoli miljoonaa ihmistä. Väite, jonka mukaan töitä löytyy, jos niitä vain viitsii hakea, toistui taajaan. Näin siitä huolimatta, että avoimia työpaikkoja oli murtoosa työttömien määrään nähden. Toisaalta ymmärrystä syntyi myös sille, että irtisanominen voi kohdata melkein kenet tahansa. Korkeasti koulutetut ja johtavissa asemissa olevatkaan eivät olleet työttömyydeltä suojassa. Perusongelmana työttömyyden hahmottamisessa on vaikeus erottaa yksilö ja toimintaympäristö toisistaan. Tarvittavan rajanvedon sijaan toimintaympäristön ongelmat sysätään yksilöiden vastuulle, minkä jälkeen heitä moititaan siitä, että eivät pysty tilannettaan korjaamaan ongelmallisessa toimintaympäristössä. Se on virhe, jossa järjestelmän ominaisuudet siirretään yksilön ominaisuuksiksi. Samalla se on epäreilu asetelma, joka vaikeuttaa ihmisten pärjäämistä. Rankimpia asioita, joita työttömät kuvailevat kohtaavansa, on sosiaalisen erottelun ja siihen liittyvän mitätöinnin kokemus. Se kuluttaa voimavaroja keneltä tahansa, ja on yksilön ja yhteiskunnan kannalta huono tilanne. Ratkaisu ongelmaan ei ole työttömien patis taminen, vaan toiminta ympäristön muuttaminen niin, että ihmiset voivat löytää paikkansa. Työttömyys on pysyvä ilmiö työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa. Sen takia työttömyys on nähtävä normaalina tilanteena, joka ei leimaa ihmistä. Yhtä lailla työnhaku on nähtävä arvokkaana toimintana silloinkin, kun se ei johda tulokseen, jolloin toimintaympäristöstä saatava tuki ja kannustus auttavat eteenpäin. Tuki ja kannustus on moniosainen kokonaisuus. Se koostuu ensinnäkin yhteiskunnan rakenteista, jossa työttömille keskeisimmät osat ovat työmarkkinat, työttömyysturva ja niihin liittyvät ohjaus järjestelmät sekä viranomaisten tarjoamat palvelut ja toimintatavat niiden toteuttamiseksi. Toinen tärkeä taso muodostuu ihmisten sosiaalisista verkostoista. Näissä kaikissa paras lähtökohta on kohdella työttömiä samalla tavalla kuin töissä oleviakin. Arvostavasti ihmisinä, jotka haluavat tienata omat rahansa, viettää itsenäistä elämää, elättää itsensä ja perheensä ja hoitaa asiansa vastuullisesti. Muillakin tavoilla orientoituvia toimijoita tietysti on, mutta kysymyksessä on marginaalinen ryhmä, jonka kautta kokonaisuutta ei pidä ohjata. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/ lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 (jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta) Muut: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta, Medialogistiikka ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. BLOGI www.tekijälehti.fi/blogi ”Kuulemani mukaan tänä keväänä on pidetty etäyhteyksien avulla muun muassa luottamusmiesten vertaistukiryhmiä, luottamusmiestapaamisia ja järjestämiskokouksia. Näistä meille on kertynyt oppia ja kokemusta, jonka toivoisin jäävän toimintatavaksi myös epidemian laannuttua. Ainakin osa kokouksista ja tilaisuuksista voidaan siirtää verkkoon. Kenties sillä saadaan houkuteltua uusia jäseniä aktiivisemmin mukaan toimintaan.” MERJA RINNE Teollisuusliiton aluetoiminnan päällikkö Tekija?_2020_06_sisus.indd 5 Tekija?_2020_06_sisus.indd 5 10.6.2020 11.22 10.6.2020 11.22
6 Tekijä 6/2020 KORO NA TEKST I JARI ISOKO RPI, ASKO -MAT TI KOSK ELAIN EN, PETTE RI RAITO JA SUVI SAJAN IEMI Onko pahin jo ohi, vai rysähtääkö syksyllä? Teollisuusliiton keräämien tietojen mukaan liiton toimialoilla oli koronakriisin takia: Koronakevään tiukimpia rajoituksia on jo lievennetty, mutta monilla teollisuuden työpaikoilla ollaan edelleen varpaillaan. 26.5. Käynnissä tai käyty yli 900 työpaikalla yt-neuvotteluja. Ne koskevat yhteensä noin 49 000 liiton jäsentä. HENGITYSMASKIT TEOLLISUUDEN TYÖPAIKOILLA Monilla teollisuuden työpaikoilla on otettu käyttöön hengitysmaskit (suuja nenäsuojat) koronatartunnoilta suojautumisessa. Asia ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, joten minimivaatimukset käyttöönotolle pitää selvittää. Covid-19 -tauti tarttuu pisaratartuntana, joten hyvä hygienia on ensisijainen tartunnan torjumisen muoto. Maski ei ole hengityksen suojain, jollaisia monissa teolli suuden työpaikoissa joudutaan käyttämään työssä olevien tai syntyvien haitallisten altisteiden vuoksi. Suojautumisen on aina perustuttava riskien arviointiin, jossa työsuojeluvaltuutettu ja työterveyshuolto ovat mukana (kyse on sairastumisen vaaran arvioimisesta). Työnantajan on ensisijaisesti käytettävä tartuntavaaran pienentämiseksi työpaikalla muita keinoja. MIKÄ AUTTOI SELVIYTYMÄÄN KORONAKRIISISSÄ? Kriisi ratkaistaan yhdessä. Osallistu keskusteluun! Jaa vinkki, idea, organisaationne hyvä käytäntö tai kokemus! Työterveyslaitos, ministeriöt ja työmarkkinakeskusjärjestöt yhdessä Suomen Yrittäjien, Business Finlandin, Opetushallituksen, Sitran ja Työturvallisuuskeskuksen kanssa keräävät ja jakavat kekseliäitä työkäytäntöjä, oivalluksia ja ideoita työpaikoilta korona-ajan työelämästä ympäri Suomen. Sivuston koronatarinoista voi saada oivalluksia ja oppia oman työyhteisön arkeen. hyvatyo.ttl.fi/tyoelaman-selviytymistarinoita (verrattuna edelliseen viikkoon) ”Toukokuun lopulla ennustimme, että tilanne rauhoittuu selvästi, ja näin näyttää käyneen. Myös liiton ja työttömyyskassan tietoon tulleet tarkemmat luvut lomautettavien osalta ovat kertoneet samasta. Uusia jäsenten lomautustietoja ilmoitettiin enää vain jonkin verran toukokuun lopussa, uusia irtisanomisiakin vain vähän. Kesän alussa näyttää siltä, että yt-neuvottelujen tuloksena lomautuksia on jäänyt toteuttamatta ja suurin uhka on väistynyt. Odotamme tarkempia tietoja toisen vuosineljänneksen uusien tilausten osalta. Ne ovat olennaisia, jotta voidaan arvioida, miltä tilanne loppuvuonna näyttää etenkin metallialojen työpaikoilla.” ANU-HANNA ANTTILA Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Jos yhdessä työterveyshuollon kanssa tehtävässä riskien arvioinnissa tullaan siihen tulokseen, että maskeja tarvitaan, pitää työntekijän niitä käyttää. ?? Kaikki muut toimet sairastumisen välttämiseksi ovat ensisijaisia: ei tulla sairaana tai oireisena töihin (oma ilmoitus), porrastetaan työhöntuloa ja taukoja, lisätään siivousta, käytetään etätyötä, pidetään noin metrin etäisyyttä työtoveriin, ei pärskitä eikä köhitä, pestään usein käsiä yms. ?? Jos työnantaja laittaa maskipakon työpaikalle, työnantajan pitää hankkia niitä riittävästi, opettaa työntekijöille maskien oikea käyttö ja esimerkiksi huoltaa mahdolliset kangasmaskit. ?? Suojalasien tai silmälasien käyttäjillä maski saattaa aiheuttaa lasien huurtumista, joten tapaturmavaarallinen työ on silloin syytä keskeyttää. Tarvittaessa on tehtävä läheltä piti -ilmoitus vaaratilanteesta. ?? Sydänja verisuonitauteja ja astmaa sairastavien on syytä arvioituttaa työterveyshuollossa mahdollisuutensa työskennellä (kangas)maskin kanssa. Maski saattaa myös laukaista paniikkikohtauksen työntekijällä. Kaikki tällaiset tilanteet on syytä arvioida työterveyshuollon kanssa, ja miettiä yhdessä muita työjärjestelyitä. ?? Varsinaisia vakavan taudin riskiryhmiä on aika vähän, ja yhdessä työterveyshuollon kanssa voidaan kartoittaa näihin ryhmiin kuuluvien henkilöiden mahdollisuudet tehdä työtä. ? Työterveyshuollon kanssa on myös syytä arvioida oman alueen tautitilanne: mikä on todellinen sairastumisen vaara eri puolilla maata. Lisätietoja Teollisuusliiton työympäristöyksiköstä: puh. 020 690 449, tyoymparisto@teollisuusliitto.fi Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/hengitysmaskit, hyvatyo.ttl.fi/koronavirusohjeistus 2.6. 25 771 (–3 804) lomautettua ja 542 (+22) irtisanottua liiton jäsentä. Uusien lomautusten määrät eivät kuitenkaan ole nousussa – vaan päinvastoin. Tekija?_2020_06_sisus.indd 6 Tekija?_2020_06_sisus.indd 6 10.6.2020 11.22 10.6.2020 11.22
6/2020 Tekijä 7 AJASSA AJASSA Teollisuusliiton sektorijohtajat kertovat, miten koronakriisin vaikutukset näkyivät sopimusaloilla toukokuussa. ”KOHTUULLISEN RAUHALLINEN JA ODOTTAVA” Puutuotesektorilla tilanne on kohtuullisen rauhallinen ja odottava, kuvaileeJyrki Alapartanen. Kesälomakauden jälkeen nähtäneen paremmin, kuinka kovalla voimalla kysyntälama Euroopasta ja muualta maailmasta iskee. – Molemmilla pääsopimusaloilla, eli mekaanisessa metsäteollisuudessa ja puusepänteollisuudessa, yt-neuvottelujen ja lomautusten määrä kasvaa hiljalleen, mutta määrä ei ole vielä iso, Alapartanen kertoo. – Vaneritehtaista ensimmäisenä Savonlinnan UPM:llä käytiin yt-neuvottelut toukokuussa, ja tuloksena oli lyhennettyä työviikkoa ja lomautuksia. Muuten vaneritehtaissa toistaiseksi työllisyys pitää. – Sahoilla tilanne on kaksijakoinen. Toisilla töitä on paljon, toisilla taas tuotannollisia ongelmia. Puusepänteollisuudessa on jo nähty toimialan kokoon nähden suurempia lomautuksia, mutta sielläkin tilanne on rauhoittunut. Toivottavasti rakentaminen pitää yllä kysyntää. Tavallisesti puutuotesektorilla tehdään kesäkaudella töitä koneet kuumina, joten eron normaalin vuoteen kuitenkin huomaa. – Toivoa voi, että kun Euroopassa yhteiskuntia avataan uudelleen, niin siitä syntyisi töitä. Pelko kuitenkin on, että tuotanto ja työllisyys tulevat vielä heikkenemään. Vientimarkkinoiden lisäksi toinen puoli puutuotesektorin markkinoista riippuu kotimaisesta kysynnästä, joka Alapartasen mukaan on ollut kohtuullisen hyvä. – Toivotaan, että korona alkaa olla tässä maassa voitettu, jotta saataisiin yhteiskunta pyörimään taas normaalisti. ”AUKEAMINEN AUTTAA” Erityisalojen sektorilla mediaja painoala, tekstiilihuoltoala ja tekstiilija muotiala ovat edelleen eniten koronan takia kärsineet alat, sanoo Marko Rosqvist. Joukossa on myönteisiä poikkeuksia. – Mainosja painoalalla menee hyvin muun muassa yrityksillä, jotka painavat elintarvikepakkauksia. Pidän yllättävänä sitä, että kun mediaja painoala sakkasi, se ei kuitenkaan vaikuttanut niin vahvasti jakeluun. Sanomalehdet jaetaan normaalisti, ehkä vähemmän jaetaan mainospostia. Monella sopimusalalla häämöttää jo valoa tunnelin päässä. – Kun ravintolat ja laivaliikenne aukesivat, tulee hotellija laivapyykkiä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Varmasti tekstiilihuoltoalakin alkaa elpyä. Painoalalla on nähty yksi konkurssi, mutta se ei johtunut koronasta. – Alalla on vähemmän töitä ja työntekijöitä on lomautettuna. Yritykset säästävät mainoskuluissa. Mutta kaupat ovat auki, ja alan tilanne näyttää valoisammalta, kun Suomi aukeaa. Metsäalalla työllisyys on hyvä. – Taimia on istutettu niin paljon kuin on keretty. Yllättävän hyvin menee myös metsäteollisuudella, ja se heijastuu metsäkonealaan. Tavallaan yllättävä oli Hämeenlinnan tilanne, jossa yhtäkkiä vähentyi tarve puunkorjuulle. Myös maatalousala vaikuttaa selviytyvän kesän haasteista. – Sadonkorjuu näyttäisi olevan turvattu, osin kotimaisin voimin. ”YHTEYDENOTOT TAVANOMAISELLA TASOLLA” Teknologiasektorilla työpaikoilta tulee koronatilanteeseen liittyviä kysymyksiä liittoon enää vain yksittäin, kertoo Jyrki Virtanen. – Puhelujen ja yhteydenottojen määrä on painunut normaalille tasolle. Osassa yrityksiä palaillaan töihin. Osassa yrityksiä ollaan vasta menossa pohjalle. Nyt irtisanomisia on 6–7 prosentissa yrityksiä, mutta Teknologiateollisuuden toukokuun lopussa julkaisemat työnantajakyselyn tiedot ennustavat tilanteen huonontuvan. – Vajaa 15 prosenttia yrityksistä ilmoittaa, että irtisanomisia on tulossa seuraavan kolmen kuukauden aikana, Virtanen toteaa. Valtion yritystukien saaminen ei Virtasesta näytä vähentäneen irtisanomisaikeita, vaikka hänellä ei olekaan tietoja yksittäisten yritysten tukien käytöstä. – Tuet eivät ole korjanneet tilannetta, ne on käytetty lähinnä toiminnan kehittämiseen. Sektorijohtaja toteaa, että viranomaisten kesäkuun 1. päivänä aloittama koronarajoitusten purku ei tämän hetken tietojen mukaan palauta välittömästi Teollisuusliiton toimintaa tavan omaisiin uomiinsa. Työpaikoilla ei käydä, eivätkä jäsenet pääse käymään liiton toimipisteissä ennen heinäkuun loppua. Apua ja tukea kyllä saa, eli yhteydet toimivat etänä ja puhelimitse, Virtanen kuitenkin muistuttaa. ”PAHIN RUUHKA PURETTU” Kemian sektorilla koronaepidemian aiheuttama pahin yt-neuvottelujen ja tuotantojärjestelyjen ruuhka on saatu purettua, kertoo Toni Laiho. – Siltä näyttää, että ne ensi vaiheen toimenpiteet on tehty, mitä työnantajien puolelta on oltu tekemässä. Isoja muutoksia ei ole enää viime viikkojen aikana tapahtunut. Osa tehtaista rullaa kovaa ja osa hiljentää. – Alkava kesä vaikuttaa hieman tähän kuvioon. Tuotantoa tehdään, mutta jonkin verran hiljenee. Tasaista on. Se on yleiskuva, Laiho tiivistää. Laihon mukaan tuotannon järjestelyjä on kemian sektorilla tehty valtava määrä. – Koronavirus on edelleen olemassa, ja tuotantoja joudutaan ohjailemaan monella eri tavalla, esimerkiksi työaikoihin ja vuoronvaihtoihin liittyen. – Käytännön toimia viruksen leviämisen estämiseksi ja henkilöstön terveenä pitämiseksi on tehty paljon. Tehtaisiin esimerkiksi mennään joltain puolelta sisään ja tullaan toiselta puolelta ulos, jolloin vuorojen välillä ei tule yhteentörmäyksiä. Jos kriisi pitkittyy, merkitsee se kemianteollisuudelle Laihon arvion mukaan kovia aikoja. – Toistaiseksi on jotenkin pärjäilty, mutta tilanne on vaikea. Jos vienti sakkaa pahasti, siinä on katastrofin ainekset. – Juuri nyt olemme vaiheessa, jossa katsomme miten tilanne kehittyy. Pyrimme yhdessä työnantajien kanssa etsimään ratkaisuja, joilla pärjätään puolin ja toisin, Laiho sanoo. Onko pahin jo ohi, vai rysähtääkö syksyllä? Jyrki Alapartanen PUUTUOTE Marko Rosqvist ERITYISALAT Jyrki Virtanen TEKNOLOGIA Toni Laiho KEMIA Tekija?_2020_06_sisus.indd 7 Tekija?_2020_06_sisus.indd 7 10.6.2020 11.23 10.6.2020 11.23
Malawi on yksi niistä köyhistä Afrikan maista, joissa metsiä kaadetaan tupakan kuivaamiseksi. Tupakkayhtiön naistyöntekijä on kuvattu Kasungun maakunnassa. IL O /C RO ZE T M 8 Tekijä 6/2020 Tekija?_2020_06_sisus.indd 8 Tekija?_2020_06_sisus.indd 8 10.6.2020 11.23 10.6.2020 11.23
Maapallo ei kestä tupakkaa ? Tiedämme, että tupakka on vaaraksi ihmisen terveydelle. Sitä ei monikaan tiedä, että tupakka on vaaraksi maapallon terveydelle. Tupakka köyhdyttää viljelijät ja viljellyn maan. Saasteet ja sairaudet jäävät kehittyviin maihin, satumaisen suuret voitot menevät teollisuusmaiden tupakkayhtiöille. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT YK:N KANSAINVÄLISEN TYÖJÄRJESTÖN ILO:N KUVA-ARKISTO 6/2020 Tekijä 9 AJASSA Tekija?_2020_06_sisus.indd 9 Tekija?_2020_06_sisus.indd 9 10.6.2020 11.23 10.6.2020 11.23
IL O /C RO ZE T M 10 Tekijä 6/2020 ”Kaikista kahvin ja teen kaltaisista, myyntiin viljellyistä kasveista tupakka eroaa kolmella ratkaisevalla tavalla. Ensinnäkin tupakan lehtien tuotanto vaatii valtaisat määrät polttopuuta, jota saadaan lähinnä metsiä hakkaamalla. Toiseksi tupakka on myrkyllinen kasvi aiheuttaen vakavan nikotiinimyrkytyksen tupakan viljelijöille ja tupakkapelloilla työskenteleville. Kolmanneksi tupakkaa viljellään, jotta siitä voidaan valmistaa riippuvuuden aiheuttavaa tuotetta, joka on äärimmäisen vaarallista sitä kuluttavan henkilön terveydelle.” L ainaukset ovat peräisin kahdesta perusteellisesta tupakkaraportista, tekijöinä Maailman terveysjärjestö WHO ja saksalaisten kansalais järjestöjen ryhmä. Suomen Ash ry on valtakunnallinen kansan terveysjärjestö ja tupakkapolitiikan asiantuntija. Näin toiminnanjohtaja Mervi Hara kertoo tupakasta kasvina: – Tupakka on kasvina ravinnesyöppö, ja se köyhdyttää pellon nopeasti. Tupakalle joudutaan raivaamaan aina uusia peltoja metsiä kaatamalla, eikä tupakan köyhdyttämiä peltoja voida käyttää muiden kasvien viljelyyn. Puita hakataan myös tupakanlehtien kuivattami seen ja niitä laatikoita varten, joita tarvitaan tupakanlehtien varastoimiseen ja kuljettami seen. Metsäkato johtaa eroosioon ja lopulta aavikoitumiseen. Yhteen tonniin kuivaa tupakkaa menee aina 7,8 tonnia puuta. Alhaisen ja keskitulon maissa joka vuosi arviolta 200 000 hehtaaria luonnon metsiä raivataan tupakan viljelyyn ja tupakan lehtien kuivaamisprosesseihin. Yhden askin Tekija?_2020_06_sisus.indd 10 Tekija?_2020_06_sisus.indd 10 10.6.2020 11.23 10.6.2020 11.23
6/2020 Tekijä 11 ”Kaikista kahvin ja teen kaltaisista, myyntiin viljellyistä kasveista tupakka eroaa kolmella ratkaisevalla tavalla. Ensinnäkin tupakan lehtien tuotanto vaatii valtaisat määrät polttopuuta, jota saadaan lähinnä metsiä hakkaamalla. Toiseksi tupakka on myrkyllinen kasvi aiheuttaen vakavan nikotiinimyrkytyksen tupakan viljelijöille ja tupakkapelloilla työskenteleville. Kolmanneksi tupakkaa viljellään, jotta siitä voidaan valmistaa riippuvuuden aiheuttavaa tuotetta, joka on äärimmäisen vaarallista sitä kuluttavan henkilön terveydelle.” polttaminen päivässä merkitsee joka vuosi 24 puun hakkaamista. Tupakan viljely on pääasiallinen metsäkadon syy esimerkiksi maailman suurimpiin tupakan tuottajiin kuuluvissa Malawissa, Zimbabwessa ja Filippiineillä. VELAN JA KÖYHYYDEN KIERRE Tupakkayhtiöt kietovat maanviljelijäperheet sopimuksillaan köyhyyden kierteeseen. – Tupakkayhtiö lainaa rahaa siemeniin, lannoitteisiin ja kasvismyrkkyihin. Kun muita ostajia ei tupakanlehdille ole, joutuu maanviljelijä myymään satonsa tupakkayhtiölle siihen hintaan, mitä tupakkayhtiö tarjoaa, Hara toteaa. – Maanviljelijän on pakko ottaa uutta lainaa selviytyäkseen vanhasta. Tupakka vaatii erittäin herkkänä kasvina paljon työtä. Näin myös lapset joutuvat tekemään töitä pelloilla vanhempiensa kanssa, eivätkä he pääse kouluun. Kun kouluun ei pääse, köyhyyden kierre jatkuu sukupolvesta toiseen. BAT:n (British American Tobacco ) tai Philip Morrisin tapaisten tupakkayhtiöiden väitteistä huolimatta tupakka ei tuo vaurautta viljelijöilleen tai sitä tuottaville valtioille. Suuri tupakan tuottajamaa Tansania yhdessä jo mainittujen Malawin ja Zimbabwen kanssa kuuluvat maailman köyhimpiin maihin, joissa merkittävä osa väestöstä on aliravittua. Kymmenestä eniten tupakkaa tuottavasta maasta kaikkiaan kuudessa on sama tilanne. Tupakkapelloilla työskentely aiheuttaa niko tiinimyrkytystä, sillä tupakanlehtien nikotiini imeytyy ihon kautta elimistöön. ? AJASSA ”Useimmiten viljelijät tai paikalliset taloudet eivät hyödy tupakan myynnistä, vaan hyödynsaajina ovat monikansalliset suuryritykset ihmisten hengen, elannon ja kehityksen kustannuksella.” Tupakan maailmanlaajuisen toimitusketjun vuosittaiset massavirrat. *M = 1 000 000 **P = 1 000 000 000 000 000 (10 15 ) ***biljoona = 1 000 000 000 000 (10 12 ) LÄHDE Maailman terveysjärjestö WHO 2018 Tupakkakasvin lehdistä imeytyy nikotiinia suoraan ihon kautta elimistöön aiheuttaen myrkytysoireita. Malawissa voi nähdä imeväisikäisiä lapsia keskellä myrkyllisiä tupakkaviljelyksiä, kun heidän äitinsä tekee pellolla töitä. ? VESI 22 200 Mt * MAA 5 milj. ha ENERGIA 62 Pj * MATERIAALI 27 Mt JÄTEVESI 55 Mt PÄÄSTÖT 84 Mt co 2 ekv KIINTEÄ JÄTE 25 Mt Vihreitä tupakan lehtiä 32,4 Mt Kuivaa tupakkaa 6,5 Mt 5 000 tehdasta 125 maassa 6 biljoonaa savuketta *** Tekija?_2020_06_sisus.indd 11 Tekija?_2020_06_sisus.indd 11 10.6.2020 11.23 10.6.2020 11.23
IL O /C RO ZE T M 12 Tekijä 6/2020 ”Organofosfaateilla on havaittu riittävästi haittavaikutuksia useimpien ryhmän aineiden poistamiseksi markkinoilta. Organofosfaatit ovat kuitenkin tehokkaita insektisidejä ja niiden käyttöön on olemassa suuri houkutus. Lisäksi monissa kehittyvissä maissa organofosfaatit ovat edelleen keskeisiä torjunta-aineita.” (Insektisidi tarkoittaa hyönteismyrkkyä.) Myrkkyjen aiheuttamat sairastelut ovat yleisiä tupakkaviljelmillä, mistä seuraa myös mielenterveyden ongelmia. Esimerkiksi Brasilian suurissa tupakkamaakunnissa tupakanviljelijöiden on nähty ajautuvan itsemurhiin kemikaalimyrkytyksistä johtuvien psyykkisten ongelmien takia. – Sairaudet kuormittavat kehittyvien maiden terveydenhuoltoa, eivätkä tupakkayhtiöt kanna mitään vastuuta tästä sairastelun taakasta, Hara huomauttaa. ”JÄLJELLE JÄÄ ELEFANTTIRUOHO…” – Sambian eteläinen provinssi kuuluu aavikoitumisvyöhykkeeseen. Etelää kohti mentäessä metsän korkeus alenee metristä kahteen metriä jokaisella 100 kilometrillä. Maastopaloja on joka vuosi, eikä siinä sen jälkeen voi oikeastaan kasvaa mitään, lopulta jää jäljelle elefanttiruoho. Näin kertoo kansainvälisen toiminnan asiantuntija Seppo Karppinen SASKista eli Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksesta. Tupakan viljely on eroosion ja aavikoitumisen suurin aiheuttaja. Karppisen kokemukset Sambiasta ovat 1990-luvun työmatkoilta toisen – Nikotiinimyrkytyksen oireita ovat huimaus, oksentelu ja päänsärky, Hara kertoo. Lapsityövoiman käyttö on hyvin yleistä. Malawissa arviolta 30 prosenttia tupakkatilojen työvoimasta on lapsia, jotkut heistä jopa vain 5-vuotiaita. Tupakanviljelijöiden lapset kärsivät muita useammin kasvun hidastumisesta. MYRKKYJÄ MAISSA, MERISSÄ – JA IHMISISSÄ Tupakasta on todettu, ettei se hyvin vaateliaana kasvina ole kovin yleinen luonnossa. Tämä on perus syy siihen, että tupakan viljelyssä käytetään isoja määriä keinotekoisia lannoitteita ja erilaisia tuholaismyrkkyjä. Nämä puolestaan saastuttavat ja köyhdyttävät maata myös tupakkatilojen ympä ristössä. Tupakan viljeleminen aiheuttaa maaperän happamoitumista ja myrkyttymistä, samoin makeiden ja merivesien myrkyttymistä ja rehevöitymistä. Tupakkaa viljelevät, köyhät ja kouluttamattomat pientilojen omistajat sen enempää kuin isompien tilojen työntekijät eivät useinkaan ole tietoisia maatalousmyrkkyjen vaarallisuudesta. Ja vaikka he olisivatkin, heillä ei ole välttämättä mahdollisuutta käyttää suojavarusteita työssään. Hara huomauttaa, että tupakan viljelyssä käytetään monia Euroopan Unionin viljelymailla jo kiellettyjä tai käytöltään voimakkaasti rajoitettuja aineita, esimerkiksi karbamaatteja. Niiden vaikutus hermostoon on samanlainen kuin organofosfaateilla, joista pahin tunnetaan hermomyrkky sariinina. Suomalainen valvontaviranomainen Evira (nykyinen Ruokavirasto) on todennut: Lapset joutuvat tekemään töitä tupakkapelloilla monissa Afrikan maissa. Tämä kasteluvettä kantava poika on kuvattu Sambian Kamwisessa. ? Tekija?_2020_06_sisus.indd 12 Tekija?_2020_06_sisus.indd 12 10.6.2020 11.23 10.6.2020 11.23
6/2020 Tekijä 13 järjestön palveluksessa, mutta hänen lausuntonsa vahvistaa edelleen tuoreessa sähköpostihaastatte lussa tuolloinen yhteistyökumppani, Emmanuel Mutamba. Nykyisin Mutamba on yksi Sambian Green Living Movement kansalaisjärjestön johtajista. – Sambiassa metsää hävitetään joka vuosi 276 000 hehtaaria. Suurimpana syynä on poltto puun tarve tupakanlehtien kuivaamiseen, Mutamba kertoo. – Hallitus pitää tupakkayhtiöitä maan brutto kansantuotteen kasvattajina ja hyvinä veron maksajina. Hallitus ei muista tupakanviljelyn ehkä synkintä puolta eli sitä, että lapset tekevät töitä tupakkapelloilla, mikä voi vaarantaa lasten terveyden. Sambian työlakeja on muutettava niin, että lapsityövoiman käytöstä tulee laissa rangais tava rikos, Mutamba vaatii. Valistuskampanjoilla pitäisi etenkin nuoret sambialaiset saada tajuamaan tupakoinnin terveysvaarat. Näin maan oma savukkeiden kulutus ja samalla tupakanviljely saataisiin vähe nemään. Tupakanviljelijöille pitäisi Mutamban mielestä puolestaan antaa sellaista taloudellista tukea, että he voivat siirtyä nikotiinin tuotan nosta ravinnon tuotantoon. TUPAKKA SAASTUTTAA LÄNSIMAISSAKIN Tupakantumpeissa on muovia ja myrkyllisiä kemikaaleja, kuten kadmiumia, arsenikkia ja lyijyä. Luontoon heitetyt tumpit eivät maadu. Niiden sisältämät myrkyt kulkeutuvat lopulta vesistöihin ja maaperään, ja planktonia syövien eliöiden kautta ravintoketjuja pitkin eläimiin ja ihmisiin – Vastuu haitoista kuuluu tupakkateollisuu delle, mutta nyt se vain kerää voitot. Jätelain vaarallisen jätteen määritelmä soveltuu tupakan tumppeihin, koska ne ovat terveydelle ja ? AJASSA Malawilainen tupakkayhtiön työntekijä pitää yllä tulta tupakanlehtien kuivatusprosessissa. ? ympäristölle vaarallisia. Tumpit tulisi saada mukaan jätelain tuottajavastuun piiriin. Se velvoittaisi tupakkateollisuutta vastaamaan tumppien jätehuollosta, Hara sanoo. Maailmanlaajuisesti tupakan tumppeja heitetään pois 4,5 biljoonaa kappaletta. Suomessa syntyy vuosittain noin 3 miljardia tupakantumppia. Suomalaisten merenrantojen ja kansallispuistojen yleisin roska on tupakantumppi. ”VALHEEN MESENAATIT” TAAS ASIALLA Suomalainen professori ja yhteiskuntavaikuttaja Heikki Hiilamo on nimittänyt tupakkayhtiöitä ”valheen mesenaateiksi” vuonna 2004 julkais tussa kirjassaan. Tupakkayhtiöt tiesivät jo 1950 luvun alussa, että niiden tuotteet eli savukkeet aiheuttavat syöpien ja sydän ja verisuonitautien kaltaisia kohtalokkaita sairauksia. Tämän yhtiöt tunnustivat julkisesti vasta vuosikymmeniä myöhemmin pakon ja tuomioistuinten edessä. Professori Erkki Aurejärvi on kertonut kirjois saan seikkaperäisesti, miten tupakkayhtiöt ilmoittivat tupakasta johtuneiden sairauksien olevan, ei yhtiöiden, vaan tupakoitsijan vastuulla. Oikeudenkäynteihin ja niiden asiakirjoihin perus tuvan Aurejärven päätelmän mukaan suomalaisissa oikeudenkäynneissä tupakkayhtiöt puolustivat itseään toistamalla toistamasta päästyään tupa koitsijalle: ”Et olisi uskonut meitä, me valehtelimme. Olisit uskonut lääkäreitä, he puhuivat totta.” Tupakkayhtiöt liittävät mainonnassaan ja markkinoinnissaan savukkeet mielikuviin tervey destä, menestyksestä ja ylellisestä elämästä. IL O /C RO ZE T M Tekija?_2020_06_sisus.indd 13 Tekija?_2020_06_sisus.indd 13 10.6.2020 11.23 10.6.2020 11.23
14 Tekijä 6/2020 Todellisuudessa pitäisi aina esittää kuvia keuhkosyöpäosastoista, happilaitteista ja sydäninfarktipotilaita hoitavista teho-osastoista. Mainosmiljardeihin on varaa, sillä tupakanlehdistä maksetaan häviävän vähän kuten edellä on kuvattu. Savukkeiden kääriminen on taas täysin automatisoitua. Sekään ei siis maksa juuri mitään eikä työllistä juuri ketään. Näin BAT, Philip Morris tai esimerkiksi Japan Tobacco International kuuluvat maailman voitollisimpiin yrityksiin. Tupakan polttaminen on saatu vähenemään teollisuusmaissa nimenomaan mainoskiellon ja tupakoinnin rajoittamisen ansiosta. Nyt yhtiöt laittavat panoksensa kehittyviin maihin laajentaakseen markkinoitaan. SAMAT KONSTIT KÄYTÖSSÄ – Tupakkayhtiöt käyttävät nyt samoja keinoja kehittyvissä maissa kuin mitä ne käyttivät aikoinaan länsimaissa, Suomessakin. Tupakkayhtiöt mainostavat nyt todella voimakkaasti savukkeita ja tupakkatuotteitaan liittäen ne rikkauteen, hyvinvointiin ja menestykseen, Hara kertoo. – Tupakkateollisuus jakaa ilmaisia näyte savuk keita ja myy savukkeita yksitellen. Se voitelee poliitikkoja ja vastustaa kaikkia toimia, joilla tupakointia rajoitettaisiin. Ei ole niin pientä tai vaatimatonta valtiota, etteivät tupakkayhtiöt vastustaisi tupakkalakien säätämistä. – Tupakkayhtiöt esiintyvät hyväntekijöinä. Ne saattavat lahjoittaa vaikkapa stipendejä jalkapallojoukkueelle, mutta samalla joukkue joutuu mainostamaan tupakkaa. Nikotiinipitoisuudet voivat olla savukkeissa todella korkeat, kun säätelyä ei ole, joten riippuvuus tupakasta voi syntyä hyvinkin nopeasti, Hara sanoo. Esimerkiksi Kiinan valtionyhtiö China National Tobacco Corporation on lahjoittanut koulurakennuksia maanjäristyksen runtelemille alueille. Koulut on nimetty yhtiön tupakkamerkkien mukaan ja yhtiön nimi komeilee koulujen julkisivuissa tupakan mainostamiseksi. Suomen Ash ry:n toiminnanjohtaja suorastaan tuohtuu kuvaillessaan noita ”tupakkasusia lampaiden vaatteissa”. Erityisen luotaan työntävää on mainonnan ja markkinoinnin kohdis taminen suoraan lapsiin. – Lapset ja nuoret ovat äärimmäisen tärkeä kohderyhmä, sillä todella harva aloittaa tupakoinnin aikuisena, Hara huomauttaa. Toinen tärkeä kohderyhmä kehittyvissä maissa ovat naiset, sillä miesten tupakointi on jo hyvin yleistä. Esimerkiksi Indonesiassa miehistä polttaa jopa 70 prosenttia, lajinsa maailmanennätys. Samalla viisi miesten johtavaa kuolinsyytä Indonesiassa liittyvät kaikki tupakkaan. – Tupakka liitetään naisten emansipaatioon. Sinun mainostetaan olevan tupakoidessasi vapaa, villi ja menestyvä. Tupakka liitetään hoikkuuteen ja muotiin, ja tupakkamerkeillä voi olla samoja nimiä kuin suosituilla meikeillä ja vaatteilla. – Naisten elämä on näissä maissa myös usein työntäyteistä. Tupakka liitetään omaan aikaan. MITÄ ON TEHTÄVISSÄ? ”Savukkeiden tuotannon ja kulutuksen vähen tämisen ja lopulta loppumisen tulisi olla keskeinen osa strategioita, joilla pyritään saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet.” Lainaus on aiemmin mainitusta WHO:n raportista. Tämä YK:n järjestö suosittelee myös kehitty vien maiden tupakanviljelijöiden tukemista, jotta he voisivat siirtyä ravintokasvien tuotantoon tupakan sijasta. Tupakoinnin torjuntaa koskevan WHO:n puitesopimuksen täytäntöönpano kaikissa maailman maissa olisi myös tavattoman tärkeää. Näin esimerkiksi kaiken tupakkamainonnan ja -markkinoinnin estäminen palvelisi niin terveyskuin ympäristöongelmien poistamista. Toiminnanjohtaja Hara ei halua syyllistää tupakoitsijoita. – Kaikkein suurin syyllinen on tupakkateollisuus, ei kuluttaja. Tupakkateollisuus on koukuttanut tupa koitsijan nikotiiniin. Valtaosa tupakoitsijoista haluaisi lopettaa, mutta nikotiiniriippuvuus on vaikea voitettava. Myös sambialainen Mutamba toivoo, että suomalaisillekin tupakoitsijoille kerrottaisiin paljon yleisemmin, että tapa on yhteyksissä suuriin ympäristöongelmiin kehittyvissä maissa. SASKin Karppinen arvioi, että ilman tupakan polton vähentymistä teollisuusmaissa tupakanviljelijöiden on vaikea siirtyä muihin tuotanto kasveihin aivan kuten afganistanilaisten viljelijöiden on vaikea luopua unikon viljelystä. Tupakasta luopuminen olisi Karppisesta Suomessa kaikkein ”eettisin valinta”. Indonesialaisen pienviljelijän ansiot paranivat ja työtunnit vähenivät, kun hän siirtyi vaateliaasta ja isot työpanokset vievästä tupakasta ravintokasvien viljelyyn. Kyseisessä Maailmanpankin tutkimuksessa sekalaisiksi luokitellut vihannekset ja hedelmät olivat erityisen kannattavia. Lopettanut tupakan viljelyn Jatkaa tupakan viljelyä RENKAAN KOKO KUVAA MYYDYN SADON MÄÄRÄÄ MYYTY SATO Vilja Riisi Bataatti ja maniokki Pähkinät Maapähkinä Chili Tuoreet vihannekset Banaani Muut vihannekset ja hedelmät KUIVA KOSTEA YLÄNKÖ ALANKO YLÄNKÖ ALANKO LÄ H D E to ba cc oa tla s. or g Lopetettuaan tupakan viljelyn pienviljelijät saivat koko maassa enemmän myyntiin muun muassa chiliä. Tekija?_2020_06_sisus.indd 14 Tekija?_2020_06_sisus.indd 14 10.6.2020 11.23 10.6.2020 11.23
Tupakkayhtiöt väittävät, että ne haluaisivat maailman siirtyvän ”savuttomuuteen”. Vakuuttavia todisteita siitä ei ole, että tupakka yhtiöt olisivat luopumassa nikotiinituotteittensa myynnistä. Päinvastoin, tupakkayhtiöt yrittävät avata markkinoita sähkötupakalle ja nuuskalle, koska tupakan polttaminen on saatu vähentymään länsimaissa. Sähkötupakan pitkäaikaisia vaikutuksia ei vielä tunneta, mutta sähkösavukenesteistä on löydetty haitallisia aineita. Niitä kuumennettaessa esimerkiksi pieniä metallihiukkasia joutuu sähkötupakoitsijan keuhkoihin. Sähkötupakasta tupakoinnin lopettamisen apukeinona ei ole yksiselitteisiä todisteita. Siitä on todisteita, että huomattava osa sähkötupakan kokeilijoista jää käyttämään kumpaakin, mikä ei auta nikotiiniriippuvuuden voittamisessa. Yhdysvalloissa sähkötupakan nesteiden lisäaineena käytetty E-vitamiiniasetaatti on aiheuttanut vakavia keuhko komplikaatioita, joihin on kuollut useita kymmeniä henkilöitä. Savuttomiin tuotteisiin lukeutuvat myös erilaiset nuuskatuotteet, joista Suomessa tunnetaan parhaiten ruotsalainen nuuska. Usein nuuskasta nostetaan esiin sen haitat suun terveydelle, mutta se kuormittaa koko kehoa. Nuuskaaminen nostaa verenpainetta ja rasittaa sydäntä ja verenkiertoelimistön toimintaa. Se lisää riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen. Nuuska sisältää syöpävaarallisia aineita, ja nuuskaajilla on kohonnut riski sairastua useisiin syöpiin. Nuuska on myös vahva nikotiinituote. Nikotiinin voidaan kokea piristävän ja auttavan keskittymään, mutta tupakoijilla aivojen tiedonkäsittelytoiminnot näyttävät heikkenevän muita nopeammin jo keski-iässä. Nuuskaamisen vaikutukset aivo terveyteen tunnetaan vasta heikosti. Ruotsilla on ainoana EU-maana poikkeuslupa nuuskan myyntiin, eikä ruotsalaista nuuskaa saisi luvan mukaan markkinoida muihin EU-maihin. On kuitenkin merkkejä siitä, että Ruotsissa tuotetaan erityisesti Suomen markkinoille tarkoitettua, erittäin vahvaa nuuskaa eli hyvin nopeasti riippuvuuden aiheuttavaa nikotiinituotetta. Nuuska myös maustetaan erilaisilla makuaineilla, jotta nuuska saadaan vaikuttamaan muodikkaalta ja näin houkuttelemaan erityisesti nuoria käyttämään nuuskaa. Nuuskaa, samoin kuin sähkötupakkaa, mainostetaan sosiaalisessa mediassa erilaisten somevaikuttajien avulla. Kaikkien tupakkatuotteiden mainostaminen on kielletty niin Suomen kun EU:n lainsäädännössä, mutta asiaan on hyvin hankala puuttua. Tupakoinnin esittämistä ei ole kielletty, eikä mahdollisista tupakkayhtiöiden jakamista maksuista saada todisteita. Tupakkayhtiöt hyödyntävät todellisten tavoitteidensa peittä miseksi entistä useammin kolmansia osapuolia, ennenkaikkea ”savuttomuutta” edistäviä tahoja, joiden alkuperäinen rahoitus on tullut tupakkayhtiöiltä. Suomessakin tiedotusvälineet ovat julkaisseet tupakkayhtiöiden edustajien ”mielipidekirjoituksia” savuttomuudesta. Todellisuudessa kirjoitukset ovat mainoksia yhtiöiden uusista, savuttomista tuotteista. LÄHDE THL:n asiantuntijan Hanna Ollilan haastattelu 16.4.2020 6/2020 Tekijä 15 LÄHTEITÄ: WHO FCTC* globaalien tutkimusten sarja. Tupakointi, arvio tupakan koko tuotantoketjun globaalista ympäristöjalanjäljestä ja toimintalinjaukset sen pienentämiseksi. Imperial College London. Maailman terveysjärjestö 2018. * WHO:n tupakoinnin torjuntaa koskeva puitesopimus Tobacco Discussion Papers. Tobacco: Antisocial, Unfair, Harmful to the Environment. Forum Umwelt und Entwicklung. Unfairtobacco.org. Brot für die Welt. Berlin 2015. A state of fear: Human rights abuses in North Carolina´s tobacco industry . Farm Labours Organizing Committee. Oxfam America 2011. ERKKI AUREJÄRVI Erään murhan anatomia. Suomalainen tupakkatuomio . WSOY. Vantaa 2004. ERKKI AUREJÄRVI Tupakkateollisuuden kuolemankauppiaa t. Into kustannus. Riika 2012. HEIKKI HIILAMO Kieltämisen ammattilaiset. Tupakkayhtiöiden strategiat tupakkalainsäädännön estämiseksi Suomessa . Suomen Ash ry. Lääkärin sosiaalinen vastuu. Jyväskylä 2001. HEIKKI HIILAMO Valheen mesenaatit. Suomi tupakkateollisuuden manipuloiman lääketieteen näyttämönä . Suomen Ash ry. Lääkärin sosiaalinen vastuu. Helsinki 2004. RAUNO LAHTINEN Savun lumo . Atena. Jyväskylä 2007. HANNU VIEROLA Tupakka – miehen tietokirja . Terra Cognita. Helsinki 2004. SILVY PEETERS, ANNA B. GILMORE Understanding the emergence of the tobacco industry’s use of the term tobacco harm reduction in order to inform public health policy . tobaccocontrol.bmj.com/content/24/2/182.long. www.theguardian.com/world/series/tobacco-a-deadly-business. www.theguardian.com/world/2018/mar/09/how-children-around-the-world-are-exposed-to-cigarette-advertising. www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/julkaisut/julkaisusarjat/tutkimukset/ravinnon-kasvinsuojeluainejaamat---kumulatiivinen-riskinarviointi.pdf AJASSA Varo valheita nuuskasta ja sähkötupakasta APUA TUPAKOINNIN LOPETTAMISEEN www.stumppi.fi ”Ruotsissa valmistetaan myös vahvaa nuuskaa, jota Ruotsissa käytetään vähän ja se on erityisesti suunnattu Suomen markkinoille. Koska Ruotsi ei ole pystynyt täyttämään nuuskan valmistukseen ja myyntiin liittyviä poikkeusluvan ehtoja, onko komissio valmis puuttumaan poikkeuslupaan?” HEIDI HAUTALA Europarlamentaarikko, kirjallinen kysymys komissiolle 1.4.2020 Tekija?_2020_06_sisus.indd 15 Tekija?_2020_06_sisus.indd 15 10.6.2020 11.24 10.6.2020 11.24
? Espoossa on Suomen syvin reikä, 6,4 kilometriä. Sen avulla St1 haluaa hyödyntää geolämpöä energiantuotannossaan. Geotermistä lämpöä saadaan maankuoren syvimmistä kerroksista. Mitä syvemmälle mennään, sitä korkeammaksi lämpötila nousee. Kyse on paitsi maapallon sisäisestä lämmöstä myös kallionperässä olevien radioaktiivisten mineraalien hajoamisesta. Sen sijaan monille tuttu maalämpö on peräisin ennen kaikkea auringon säteilystä, ja osittain myös geolämmön tapaan radioaktiivisten mineraalien hajoamisesta ja maan sisäisestä lämmöstä. Geolämmön hyödyntämiseksi porausreikiä tarvitaan kaksi, jotta vedenkierto saadaan kuntoon. Ensimmäisestä reiästä pumpataan kylmää vettä kallioperään, jossa on maankuoren omat vesivarannot. Seismisillä mittareilla tutkitaan, mihin pumpattu vesi virtaa. Tähän porataan toinen reikä, josta vesi pumpataan ylös. Geolämpövesi kulkee järjestelmässä suljetusti. Se ei sekoitu kaukolämmön veteen. Jos Suomessa olisi maanjäristyksestä aiheutuneita kallion siirroksia, tekniikan käyttö olisi helpompaa, sillä vesi kertyy yleensä kallionsiirroksiin. Maan sisällä olevien vesijuonteiden kulkua ei tunneta, ja poratessa voi tulla vastaan myös muuta kallioaineista kuin tiivistä graniittia. Espoon hanke on viivästynyt reilusti maaperän vaihteluiden takia. Kun maan syvyyksiin pumpataan vettä, se aiheuttaa maankuoressa muutoksia, eli mikromaanjäristyksiä, jotka voivat tuntua tärähdyksinä tai vavahduksina. Näitä mitataan koko ajan. Saksan Baselissa geovoiman käyttö on aiheuttanut vakavia järistyksiä. Myös pohjaveden määrä ja laatu voivat vaarantua, todetaan Helsingin yliopiston Seismologian instituutin selvityksessä. Hulevesienkin kulkusuunta voi muuttua. Siksi vedenvirtausta pitää tarkkailla jatkuvasti. Kun porausreiät ja tekniikka ovat valmiina, St1:n voimalaitos voi tuottaa jopa 40 megawattia energiaa. Fortum on luvannut ostaa geolämpölaitoksen tuottaman lämmön kaukolämpöverkkoonsa. Geoterminen lämpö on niin sanotusti ikuista ja päästötöntä. Ongelmana on kuitenkin se, että jossain vaiheessa graniitti jäähtyy jatkuvasta kylmän veden pumppaamisesta. Tällöin voimalaitos on ajanut tiensä päähän. Ongelman voi välttää hidastamalla veden kiertoa. Espoossa kallion jäähtyminen aiotaan estää käyttämällä geotermistä energiaa vain kaukolämmitykseen, ei sähköntuotantoon. 16 Tekijä 6/2020 KEKSINTÖ Päästötöntä geolämpöä syvältä TEKSTI BIRGITTA SUORSA / UP KUVA ST1 JO MUINAISET KIINALAISET Geotermistä lämpöä on hyödynnetty kylpylöissä muinaisesta Kiinasta lähtien. Modernina aikana geoenergiaa on ryhdytty käyttämään lämmitykseen 1890-luvulla Yhdysvalloissa. Sähköntuotannossa geotermistä energiaa hyödynnettiin ensimmäisen kerran tiettävästi Yhdysvalloissa 1960-luvulla, mutta yksi vauhdittaja oli Ruotsi, joka satsasi geoenergiaan 1970-luvun öljykriisin vauhdittamana. Geotermistä energiaa on helpointa hyödyntää maissa, joissa on vulkaanista toimintaa. Islannissa peräti 30 prosenttia sähkön tuotannosta saadaan geolämmöstä. Määrällisesti eniten geotermistä energiaa hyödynnetään Kiinassa ja Yhdysvalloissa. KOLME KEINOA SÄHKÖNTUOTANTOON Helpoiten geotermistä lämpöä muu tetaan sähköenergiaksi kierrättämällä kuumaa vesihöyryä turbiineihin. Tämä onnistuu maissa, joissa on aktiivista vulkaanista toimintaa. Lardellossa Italiassa tuotetaan sähköä 594 MWe eli sähkömegawattia, joka riittää 594 000 talouden tarpeisiin. Miltei yhtä vaivatonta geotermisen lämmön hyödyntäminen on ohjaamalla kuumaa vettä ylös, puristamalla se höyryksi ja ohjaamalla turbiineihin. Meksikossa Cerro Prietossa tuotetaan 350-asteisella vedellä 750 MWe. Hankalinta on pumpata kylmää vettä riittävän syvälle peruskallioon ja nostaa kuumennut vesi lämmittämään toisessa putkistossa kiertävää nestettä, josta syntyvä höyry ohjataan turbiineihin. Tekniikkaa hyödynnetään muun muassa Saksassa ja Yhdysvalloissa. SUOMESSA LÄMPÖ TOSI SYVÄLLÄ Suomessa joudutaan poraamaan todella syvälle, jotta saavutetaan edes 100-asteinen geolämpö. Geologian tutkimuslaitoksen mukaan helpoiten sadan asteen lämpöön päästäisiin KaakkoisSuomessa ja Ahvenanmaalla. Niissä tarvittava lämpö löytyy jo 6–6,5 kilometrin syvyydestä. Muualla potentiaalia on vähän. Sataa astetta varten pitää Kuusamossa ja Kainuussa porata jopa 8–8,5 kilometrin syvyyteen. Kallioperässämme on yksi hyvä puoli. Graniitissa on paljon radioaktiivisia mineraaleja, jotka tuottavat hajotessaan lämpöä. KYLMÄLAUKKUREPUT, SUKAT, REPUT KESÄN KIVOIMMAT JUTUT PUODISTA Osta omasi osoitteesta puoti.teollisuusliitto.fi JA PALJON MUUTA! Tekija?_2020_06_sisus.indd 16 Tekija?_2020_06_sisus.indd 16 10.6.2020 11.59 10.6.2020 11.59
KYLMÄLAUKKUREPUT, SUKAT, REPUT KESÄN KIVOIMMAT JUTUT PUODISTA Osta omasi osoitteesta puoti.teollisuusliitto.fi JA PALJON MUUTA! Tekija?_2020_06_sisus.indd 17 Tekija?_2020_06_sisus.indd 17 10.6.2020 11.24 10.6.2020 11.24
18 Tekijä 6/2020 NÄKIJÄ ”Työttömien palvelu kunnia-asiaksi” ”K orona toi lomautuksen tai työttömyyden satojen tuhansien elämään yhtäkkiä. Siihen pitää vastata nopeasti. Mutta muistetaan myös ne, jotka ovat olleet jo ennen koronaa työttöminä, jopa pitkäaikaistyöttöminä, tai nuoret, jotka eivät koskaan ole päässeet työelämään. Heillä on suuri riski jäädä koronan jälkeen paremmin työllistyvien jalkoihin. Jouni Gustafsson on seurannut työttömien aseman kehitystä 13 vuotta. Hänen mukaansa työttömyysturvajärjestelmään on rakennettu epäluottamuksen ilmapiiri, joka vieläkin näkyy palvelussa. – Tärkeintä on ollut valvoa työtöntä, ettei hän käytä väärin työttömyysturvaa. Työvoimapalveluissakin on ollut tärkeämpää valvonta kuin työttömän palveleminen. – Surullista on se, että palveluilta on vähennetty resursseja. Varmasti ei ole yksittäisten työkkärin ihmisten vika, että he eivät pysty palvelemaan. Heillä vain ei ole aikaa eikä resursseja auttaa. – Toivon työttömien kanssa työskenteleville, että heille olisi kunnia-asia palvella työtöntä parhaalla mahdollisella tavalla. Gustafssonin mielestä ihmisten vuorovaikutus kannattaa mieluummin rakentaa luottamuksen kuin epäluottamuksen varaan. – Aina löytyy niitä, jotka käyttävät järjestelmää väärin, mutta he ovat äärettömän pieni joukko, eikä koko järjestelmää pidä rakentaa sen pohjalle. Gustafssonin mukaan epäluottamuksen idealle ja politiikalle on rakennettu aktiivimalleja ja muita samankaltaisia järjestelmiä. – Toivottavasti nykyinen hallitus keskittyy siihen, miten työttömiä pystytään auttamaan ja palvelemaan. Pelkään, että vanha asenne on niin syvälle iskostunut, että jos homma ei heti lähde toimimaan, ruvetaan jälleen asettamaan sanktioita. ”KAIKKI MUUT TUNTUVAT TIETÄVÄN PAREMMIN” – Lehtiä lukiessa on tuntunut, että työttömien asioista tietävät muut paremmin kuin työttömät itse. Liikepankkien johtokunnan jäsenet Ruotsista huutelevat, että miksi työttömät eivät mene töihin! Gustafsson haluavaa nostaa työttömien oman äänen nykyistä paremmin esiin yhteiskunnallisessa keskustelussa. – Sitä ei hirveästi kuulu. Mutta säännöllisesti tulee uutisointeja, joissa yrittäjä avautuu, hänellä olevan avoimia työpaikkoja, mutta ei yhtään hakijaa. Saadaan synnytettyä fiilistä, että työttömät ovat laiskoja ja työtä vieroksuvia. ”Kaipaan kovasti julkisiin työvoimapalveluihin palveluasennetta”, sanoo työttömien aseman parantamiseksi työtä tekevä Tatsin toiminnanjohtaja Jouni Gustafsson. TEKSTI JARI ISOKORPI KUVAT KITI HAILA ”Työttömien omaa ääntä yhteiskunnassa on tärkeää vahvistaa.” Tekija?_2020_06_sisus.indd 18 Tekija?_2020_06_sisus.indd 18 10.6.2020 11.24 10.6.2020 11.24
6/2020 Tekijä 19 AJASSA – Tällaisilla uutisilla saadaan aikaan mielikuva, että meillä on liian hyvä sosiaalija työttömyysturva, ja työttömiä eivät työt kiinnosta. Näen, että tällä toiminnalla on päämäärä. Kun tarpeeksi kauan toitotetaan, saadaan ihmisten mieli kääntymään. Gustafsson ei hyväksy työttömiä syyllistävää ajattelua. Täyttämättömien työpaikkojen taustalta löytyy yleensä muu syy kuin työttömän haluttomuus ottaa työtä vastaan. – Johtuu esimerkiksi työolosuhteista tai huonosta johtamisesta, että jollekin alalle tai työpaikkaan ei saada tekijöitä. Lähtökohtaisesti kaikki ihmiset varmaan haluavat kelpo toimeentulon ja työtä, jossa pääsee toteuttamaan itseään. Kun työttömiltä kysyy, mitä he tarvitsevat, niin he sanovat, että työtä. – Monilla aloilla on sekä työvoimapulaa että työttömyyttä. Työn ja tekijöiden kohtaamattomuus johtuu usein koulutuspoliittisista ongelmista. Joillekin aloille ei ole koulutettu tarpeeksi väkeä, alat eivät ole olleet houkuttelevia. Pitää miettiä, mistä se johtuu. Jos esimerkiksi palvelualalla ei ole tarpeeksi tekijöitä, ovatko siellä palkat ja palkkiot riittävät työhön nähden? TYÖTTÖMYYDEN VOI KÄYTTÄÄ TEHOKKAASTI Gustafssonin mukaan jotkut mieltävät työttömyyden toimettomuutena. – Mutta ei se sitä tarkoita. Osa työttömistä on aktiivisia esimerkiksi vapaaehtoistyössä, kansalaistoiminnassa, harrastustoiminnassa tai oman hyvinvointinsa kehittämisessä. Työttömyyden aikaa voi käyttää tehokkaasti. Mutta valitettavasti osa, ja ehkä isompi osa miehistä, jää paikalleen. He tekevät sen välttämättömän, mitä pitää, eikä paljon muuta. Pieni osa on saattanut hänen mukaansa lannistua toistuvien työelämässä tai työnhaussa koettujen pettymysten takia. He ovat menettäneet intonsa hakea töitä ja alistuvat osaansa. Kyse ei ole kuitenkaan enemmistöstä. – Suurin osa haluaa maksaa vuokransa, elättää lapsensa ja elää aktiivista elämää. Se vaatii rahaa. Työttömiä ei voi kohdella yhtenä ryhmänä, vaan heissä on ihmisiä laidasta laitaan. Erilaisia räätälöityjä juttuja pitää olla tarjolla. MONESTI HEIKOIMMASSA ASEMASSA MIEHET Gustafsson kantaa erityistä huolta miesten työttömyydestä. – Heillä työttömyyden aiheuttamat ongelmat ovat todistetusti syvempiä kuin naisilla. Miehillä ei ole väyliä purkaa pahaa oloa ja kysellä apua. Perinteisiä keinoja ovat alkoholi tai vastaavat, ja se ei ole viisasta. Pitää löytää miestyönäkö kulma työttömyyden hoidossa. Ongelmaan on tartuttu Tatsissa perustamalla miesten ryhmiä. – Niissä on mukana myös meiltä työntekijöitä, jotta voimme omalla taidollamme yrittää vastata kysymyksiin. Ennen kaikkea on tärkeää, että ihmiset saisivat vertaistukea. TARVITAAN RINNALLAKULKIJOITA Tatsi on ammattiyhdistysliikkeeseen kuuluvien työttömien palvelujärjestö, joka järjestää muun muassa koulutusta, kurssitusta ja hyvinvointilomia. – Niissä on mahdollista saada tietoa elämänhallinnasta, työn hakemisesta, mutta tietysti myös virkistäytyä ja kohdata toisia ihmisiä. Meillä on muun muassa Teollisuusliiton työttömille nuorille hyvinvointijaksoja. – Työttömät tarvitsevat, että joku ammattiliitosta tai ammattiosastosta kannustaa heitä. He kaipaavat kanssakulkijoita. Toivon, että he keskenäänkin jakavat kokemuksia siitä, miten pitää itsensä kunnossa niin fyysisesti kuin henkisesti työttömyyden kohdatessa. ”OIKEAA JA VAIKUTTAVAA TYÖTÄ” – Olen aina halunnut tehdä töitä niiden hyväksi, joilla menee heikommin. Pidän tärkeänä työttömien edunvalvontaa. On tarpeen järjestää sellaista toimintaa, joka auttaa heitä työllistymään, eikä työttömyys aiheuta niin suurta vahinkoa, kuin se muuten saattaisi aiheuttaa, sanoo Gustafsson. – Työtön on samalla lailla ihminen kuin muut ja tarvitsee palveluita, että pääsee töihin. Lisäksi hän tarvitsee henkisiä virikkeitä, että hän pysyy virkeänä, työnhakukykyisenä, voimissaan ja aktiivisena. Gustafsson sanoo 13 vuoden työn työttömien kanssakulkijana antaneen mieleenpainuvia kokemuksia. – Siksi tätä teen, kun olen nähnyt, että työ auttaa ihmisiä eteenpäin. Joskus joku nuorempi ihminen on sanonut, että nyt on eka kerta, kun joku kuuntelee. Se on hieno asia. Ihminen jaksaa jatkaa, kun tuntee tekevänsä jotain oikeaa ja vaikuttavaa työtä. ? ”Työttömiä ei voi kohdella yhtenä ryhmänä.” ”Toivottavasti hallitus keskittyy työttömien auttamiseen.” JOUNI GUSTAFSSON Toiminut vuodesta 2007 Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys TATSIn toiminnanjohtajana. Gustafsson on aikaisemmin työskennellyt mm. Kiljavan opiston ETMO – Monikulttuurisuus voimavarana työyhteisössä -projektin koordinaattorina. www.tatsi.fi Tekija?_2020_06_sisus.indd 19 Tekija?_2020_06_sisus.indd 19 10.6.2020 11.24 10.6.2020 11.24
6/2020 Tekijä 21 ? AJASSA ”M e olemme osa itäistä ja poh joista juomiskulttuuria, jonka näkyvä ja kuuluva osa humala on. Suomalaisten juominen on eurooppalaista keskitasoa. Mutta se ei ole vähän. Eurooppa on maailman tilastohuippu, toteaa THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä. Suomalaisten alkoholinkulutus on 1960luvun alkuun nähden 3,5kertaistunut. Vuosien 2005 ja 2007 huippulukemista eli 12,7 litrasta henkeä kohden on tultu kuitenkin vähitellen alaspäin. Nyt suomalaiset juovat 10 litraa alkoholia vuodessa. – Tuskinpa kukaan kaipaa rankinta ”viideltä saunaan ja kuudelta putkaan” kulttuuria, mutta nyt on saatu lisäksi jatkuvan alkoholinkäytön haitat. Humalajuomisenkaan haitat eivät ole kadonneet kokonaan. Mäkelä viittaa tällä kroonisiin sisäelinsai rauksiin. Suomessa on esimerkiksi tuhatkunta alkoholin aiheuttamaa maksasairauskuolemaa vuodessa. Naisten juominen on lisääntynyt aiem paan verrattuna, samalla myös alkoholisairaudet. Tilastollisesti niin väärinkäyttö kuin sairaudetkin ovat edelleen erityisesti miesten laji. – Maailmanlaajuisesti tästä ei liene ainutta kaan poikkeusta. Miehillä on muukin riskikäyt täytyminen, esimerkiksi tapaturmiin joutuminen, yleisempää kuin naisilla, Mäkelä toteaa. ALAIKÄISET VÄHENTÄNEET, ELÄKELÄISET LISÄNNEET Poliisin tilastojen mukaan pahoinpitelyjen määrä myötäilee tiiviisti alkoholin kokonaiskulutuksen laskua ja nousua. Alaikäisten humalahakuinen juominen on Mäkelän mukaan ”radikaalisti” vähentynyt, eläke läisten juominen, lähinnä se tissuttelu, taas lisääntynyt. Kokonaistilanne herättää tutkijassa kuitenkin toivoa. – Ehkä en menisi huoli edellä suomalaisten juomisessa. Olemme päässeet aika hyvään tilan teeseen kulutuksen huippuvuosiin nähden. Olen toiveikas, että tämä kehitys saadaan jatkumaan. Alkoholin haittojen kitkemiseksi on koko kansan juominen saatava maltillisemmaksi. – Terminaalivaiheessa oleva alkoholisti erottuu joukosta. Mutta he ovat olleet pitkän prosessin alussa ”meitä”, aivan tavallisia työssä käyviä suomalaisia, Mäkelä alleviivaa. Vaikka alkoholin käyttöä määrittelevät aina myös kulttuuri ja arvot, on rakenteilla oma tehtä vänsä. – Tutkimuksissa on hyvin kattavasti todettu, että alkoholin taloudellinen ja fyysinen saatavuus, eli miten helpolla tai halvalla alkoholia on tyr kyllä, vaikuttaa juotuihin määriin ja haittoihin. Helpoin tapa vähentää suomalaisten ajautumista alkoholisteiksi on se, että vähennämme käyttöä kautta linjan. Suomi ei ole ainutkertainen poikkeus rajoit taessaan alkoholin myyntiä, Mäkelä muistuttaa. Yhdysvaltojenkin monissa osavaltioissa on eri laisia alkoholimonopoleja. Mäkelä pitää Alkon monopolin jatkamista hyvänä kansanterveyden kannalta. Hän ei usko, että viinejä voitaisiin myydä ruokakaupoissa ilman että väkevienkin juomien monopoli samalla murtuisi. Me olemme itäistä heimoa Suomalaisten juomiskulttuuri on edelleen itäistä ja pohjoista Eurooppaa: kerralla ja paljon. Myös työelämässämme on paljon alkoholiongelmaisia. Riippuvuuteen ajautuvia olisi vähemmän, jos meidän kaikkien alkoholin kulutus laskisi. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVITUS TUOMAS IKONEN Tekija?_2020_06_sisus.indd 21 Tekija?_2020_06_sisus.indd 21 10.6.2020 11.25 10.6.2020 11.25
22 Tekijä 6/2020 Päihdeohjelma – oiva työkalu käyttöön! Lumijärvi moittii työnantajien taipumusta laajentaa huumausainetestien käyttöä, vaikka päihdeohjelmassa on määriteltävä ne työtehtävät, joiden vaarallisuus oikeuttaa testaamaan tuon työn tekijöitä. – Testaaminen on paljon villimpää kuin laki sallii. Vain se työhön valittu testataan. Ja muut voimakkaan epäilyksen perusteella. Puhalluttaminen on myös määriteltävä päihde ohjelmassa, samoin oikeus paikalla olemiseen. – Väärät positiiviset ovat aina mahdollisia. Ja jos kaikki näkevät, että nyt mittari värähtää, kyseessä voi olla maineen menetys. ”NORMIEN PURKAMINEN” JA SEN SEURAUKSET Lumijärvi arvostelee Sipilän hallituksen toimia. – Kauppojen aukiolojen vapauttaminen on minusta surullinen asia. Se ei lisännyt vakituista työtä, vain silpputyötä vuoroissa. Tämä tarkoittaa aina perheiden yhteisen ajan vähentymistä. Ja vuorotyön lisääminen yhdellä alalla lisää aina vuorotyötä myös muualla, esimerkiksi päivä hoidossa ja liikenteessä. Perheen yhteinen aika tukisi kuitenkin jaksamista. – Jo nyt tämä kaikki näkyy, sillä yksi kolmas osa ihmisistä ei sovi vuorotyöhön ollenkaan, yksi kolmasosa kipuillen ja yksi kolmasosa sopeutuu. Unihäiriöt ovat tutkimusten mukaan lisääntyneet. Teollisuudessa on nykyisin tavattoman paljon ja monimutkaisia työvuorojärjestelmiä, Lumijärvi huomauttaa. Hän korostaa, että ammattiyhdistys liikkeen tärkeimpänä tavoitteena on hyvien työehtosopimusten solmiminen. – Hyvä työehtosopimus on perusta, minkä poh jalta toimia. Luottamusmiehet ovat työn tekijöiden edustajia, joita liitto voi tukea. Luottamusmiehet voivat ehdottaa juuri sitä hyvän päihde ohjelman tekemistä ja ajaa yhteiskunnassa sitä, ettei sosi aali ja terveydenhuollon resursseja viedä pois – että on päihdehoitoja, joihin voi ohjata. VAIKENEMINEN RAIVAA TILAA ALKOHOLILLE – Vaikeneminen ei ole välittämistä. Huolen pitä mistä on se, että kysyy: ”Miten sinulla menee?”, sanoo Ehyt ry:n kouluttaja Timo Nerkko. Nerkko vetää Huugo ohjelmaa Ehyt ry:ssä. Järjestön edeltäjien juuristoa voi löytää myös työväen liikkeen raittiusaatteesta. Nerkkokin pai nottaa yrityksen hyvän päihdeohjelman tärkeyttä. – Ketään ei syyllistetä, ketään ei moralisoida, vaan alkoholista voidaan keskustella yhtä itses tään selvästi kuin nyt keskustellaan käsien pesusta, Nerkko suosittelee. – Vanha hyvä työkalu työpaikoille on päihde ohjelma. Mutta siihen on otettava alkoholin ohella mukaan myös huumaavien, laillisten lääkeaineiden ja laittomien huumeiden käyttö. Teollisuusliiton sosiaali ja työympäristöasian tuntija Marjut Lumijärvi toteaa, että useimmat alkoholistit ovat Suomessa mukana työelämässä. Alkoholi on siinä mielessä salakavalampi kuin laittomat huumeet, että alkoholin väärinkäyt täjä pystyy pysymään työkuntoisena pidempään. Huumaavien, laillisten lääkeaineiden väärinkäyt täjät sijoittuvat oireilussaan johonkin noiden kahden väliin. Diagnoosia päihderiippuvuudesta ei työpai kalla kukaan voi tehdä, mutta apua ja tukea pitää antaa. Työkaverin yksi suora kysymys voi olla koko prosessin lähtölaukaus. – Raitistuneista suurin osa vastasi eräässä tutki muksessa raitistumisensa ensimmäiseksi sysäyk seksi sen, että työkaveri kysyi: Mitä sinulle kuuluu? Se sai ajattelemaan. Työsuojelutoimikunnassa yhdessä laadittu päihdeohjelma kirjaa selkeästi kaikkien vastuut, määrittää työpaikan alkoholikulttuurin ja luo ihannetilanteessa verkoston päihdeasiamiehistä eli tukihenkilöistä, joina luottamusmiehet ja työ suojeluvaltuutetut voivat tietenkin toimia. Kun keskustelun alkuun on päästy, on oltava – useimmiten yhdessä työterveyshuollon kanssa – opastus hoitopolun päähän. Lumijärvi huo mauttaa, että eihän tämä voi mennä alkoholista eroon yrittävän kannalta näin: – ”Juon sen aikaa, kunnes minut irtisanotaan.” Yritän itse aina puhua siitä, että ei pidä hirttäytyä yhteen hoitomuotoon. Markkinoilla on paljon yksityisiä, kaupallisia palveluntarjoajia, ja vali tettavasti moni firma on jopa tehnyt sopimuksen hoidoista vain yhden kanssa. Mutta saahan diabeetikkokin repsahtaa. Juopot ovat ainoa potilas ryhmä, jolla ei ole oikeutta valita. On oltava mahdollisuus valita itselle sopiva hoitomuoto, Lumijärvi vaatii. Luottamushenkilöillä voi olla tukemisen ohella erityistehtävänä vahtia, ettei hoitoon, avo tai laitoshoitoon, lähtevän työsuhde tai palkanmaksu katkea, jos näin on ohjelmassa määritelty. SUOJAAKO TARKKAAVAISUUS, MENIKÖ TESTAUS VILLIKSI? – Meidän liittomme jäsenillä ei taida olla varaa olla krapulassa tai tarkkaamaton. Meidän aloil lamme on paljon erityistä tapaturman vaaraa aiheuttavia töitä. Tekija?_2020_06_sisus.indd 22 Tekija?_2020_06_sisus.indd 22 10.6.2020 11.25 10.6.2020 11.25
6/2020 Tekijä 23 AJASSA Taukopaikan pöydältä voi löytyä vaikka painettuja Huugo -kosteusmittareita tai kännykkään voi ladata OttoMatti -sovelluksen, joka laskee natitut annokset samoin kuin rahankulun. Erilaisten esitteiden kautta voi luontevasti aloittaa keskustelun alkoholin käytöstä ja sen järkevistä rajoista. – Yrityksellä ja työnantajalla on oltava selvä linja. Pikkujouluissa tai muissa yhteisissä tilaisuuksissa tarjotaan vain pari lasillista viiniä ruoan kanssa, jos yrityksen päätös on, että alkoholia voidaan tarjota. Sen jälkeen ei jaella ilmaisia drinkkilippuja, eikä esimies avaa piikkiä. – Monet eivät halua edes tulla yhteisiin tilaisuuksiin, jos joutuu seuraamaan känniin itsensä juovien rasittavaa käytöstä. Työnantajan on taattava kaikille viihtyisät ja turvalliset tilaisuudet, Nerkko painottaa. Työpaikkojen puhallutuksista ja huumetesteistä Nerkko sanoo, että ne luovat tiedon siitä, että ”meidän työpaikalle” eivät päihteet kuulu. Mutta ovatko ne luokkakysymys? – Niin, harvalla toimistolla työntekijä voi aiheuttaa uhkaa ympäristölle, taloudelle tai ihmisille, kuten huumaustestin tekemiseen vaaditaan. Yhdenvertaisuuden kannalta tämä on ongelmallista. Voidaan olla hyväksymässä testit, kunhan niitä ei tehdä itselle. HOITOKIN LIENEE LUOKKAKYSYMYS – Kun olet tarpeeksi varakas, voit lähteä kesälomalla toisten yritysjohtajien perustamaan hoito laitokseen, jossa hoito maksaa 10 000 euroa. Kukaan ei saa välttämättä tietää asiasta mitään. Nerkko arvostelee rajusti sitä, että alkoholismista ja huumeista kärsivien vierotushoidot on kilpailutettu. Kunnallista laitoshoitoa on äärimmäisen vähän tarjolla. – Peruspalveluja ei mielestäni saisi kilpailuttaa. Kilpailutus tulee lopulta paljon kalliimmaksi yhteiskunnalle. Esimerkiksi Helsingissä hoito on vain lääkkeiden jakamista. Meillä on ylipäänsä liian luja usko lääkeaineelliseen hoitoon. Meidän pitäisi paljon perusteellisemmin keskustella siitä, että lääkitys ei ole ainut hoitomuoto. Mutta nyt terapiat voivat olla kiven alla, Nerkko toteaa. Psykoterapiaa ja sosiaalista tukea antava, ensi alkuun kalliilta vaikuttava, mutta esimerkiksi nuoren huumeiden käyttäjän takaisin työelämään saattava kuntoutus, on Suomelle halvin vaihtoehto. VALTAKUNTA VÄÄRÄLLÄ KURSSILLA Aina auki -yhteiskuntamme on jo itsessään terveydelle vaarallinen, sillä ihminen on päiväeikä yöeläin. Nerkko pitää ihmisen hyvinvoinnin kannalta vaarallisena sitä Suomen ottamaa kurssia, että kaiken pitäisi olla saavutettavissa – ja kai ennen kaikkea kulutettavissa – yötä päivää. Työn yksitoikkoisuudesta tai sopimattomasta vuorotyöstä voi syntyä lisästressiä, ja alttius päihteiden väärinkäyttöön samoin kuin myös peliriippuvuuteen on luotu. Työnantajan pitäisi Nerkon mielestä yrittää järjestää työntekijöille harrastustai kuntoiluryhmiä, jotka sopivat tiettyä vuoroa tekeville vuorotyöläisille. – Ei vain lapsilla, vaan myös aikuisilla pitäisi olla oikeus yhteen mielekkääseen harrastukseen, Nerkko naurahtaa – mutta on aivan tosissaan. ? Tekija?_2020_06_sisus.indd 23 Tekija?_2020_06_sisus.indd 23 10.6.2020 11.25 10.6.2020 11.25
24 Tekijä 6/2020 24 Tekijä Tekija?_2020_6_24-31_kuvareportaasi_Emilie UUSI.indd 24 Tekija?_2020_6_24-31_kuvareportaasi_Emilie UUSI.indd 24 9.6.2020 16.20 9.6.2020 16.20
6/2020 Tekijä 25 6/2020 Tekijä 25 TYÖSSÄ Kuvis Hepo luottaa hoitajaan ? ”Oleellista on hevosenlukutaito”, sanoo hevostenhoitaja Kai Majander. KUVAT PENTTI VÄNSKÄ TEKSTI JARI ISOKORPI Tekija?_2020_6_24-31_kuvareportaasi_Emilie UUSI.indd 25 Tekija?_2020_6_24-31_kuvareportaasi_Emilie UUSI.indd 25 9.6.2020 16.20 9.6.2020 16.20
26 Tekijä 6/2020 26 Tekijä 6/2020 ”Siilin ratsastuskeskuksen aamutallissa meitä on kaksi hevostenhoitajaa ja 54 hevosta. Kolmas hoitaja tulee päivällä. Töihin tullessamme tarkistamme, onko hevosilla lääkityksiä ja hoidamme ne saamiemme ohjeiden mukaisesti. Sen jälkeen jaamme aamuheinät ja sitten alkaa hevosten ulosvienti. Kahvitauon jälkeen siivoamme koppeja. Puolelta päivin tulee päiväheinien ja ruokien jako. Sen jälkeen hevoset vaihdetaan. Osa tulee sisälle ja osa menee ulos. Jatkamme siivousta ja kuivitusta. Turvetta lisätään koppeihin. Lakaisemme lattioita.” Tekija?_2020_6_24-31_kuvareportaasi_Emilie UUSI.indd 26 Tekija?_2020_6_24-31_kuvareportaasi_Emilie UUSI.indd 26 9.6.2020 16.20 9.6.2020 16.20
6/2020 Tekijä 27 TYÖSSÄ 6/2020 Tekijä 27 Jamppa ja Kai ovat ystäviä. Ison Hilla-tamman ja pienen Tutti-ruunan kanssa päiväkävelyllä. "Normaali hevonen syö kolmisen litraa kauraa päivässä. Vettä se juo 40 litraa ja kesällä jopa 60 litraa. Heinää se syö päivässä noin 16 kiloa." ? Tekija?_2020_6_24-31_kuvareportaasi_Emilie UUSI.indd 27 Tekija?_2020_6_24-31_kuvareportaasi_Emilie UUSI.indd 27 9.6.2020 16.21 9.6.2020 16.21
28 Tekijä 6/2020 28 Tekijä 6/2020 ”Työhön kuuluu hevosten terveyden tarkkailu ja myös lääkitys. Jos on kylmä tai sataa, hevonen pitää loimittaa.” ”Fysiikka pysyy kunnossa. Kahvitaukoa lukuun ottamatta olemme jalkojen päällä koko ajan. Kesällä, kun hevosia vie laitumelle, päivän kävelymatka lisääntyy kymmeniin kilometreihin. Toki paikat välillä paukkuvat. Olkapäätä on leikattu. Tämä on raskas työ. Siivoaminen on mekaanista tekemistä ja joka päivä samaa. Mutta rakastan sitä, että saan toimia eläinten kanssa! Tallityöntekijöiden kesken meillä yhteistyö pelaa.” Tekija?_2020_6_24-31_kuvareportaasi_Emilie UUSI.indd 28 Tekija?_2020_6_24-31_kuvareportaasi_Emilie UUSI.indd 28 9.6.2020 16.22 9.6.2020 16.22
? 6/2020 Tekijä 29 TYÖSSÄ 6/2020 Tekijä 29 ”Kun saat kontaktin hevoseen, hevonen ymmärtää sinua ja sinä ymmärrät hevosta, ja saat ison hevosen tekemään mitä pyydät pienillä eleillä. Kun viet sen laitumelle ja vihellät, niin se tulee hirnuen vastaan. Se on semmoinen tunne, mitä missään muualla ei saa. Hevonen tulee sinulle ystäväksi. Sille pystyy kertomaan kaikki ilot ja murheet, on mennyt töissä hyvin tai elämässä huonosti. Kun tuntuu, että kaikki ottaa pattiin ja kuiskaat sen hevoselle, se kuuntelee ja hörisee.” Tekija?_2020_6_24-31_kuvareportaasi_Emilie UUSI.indd 29 Tekija?_2020_6_24-31_kuvareportaasi_Emilie UUSI.indd 29 9.6.2020 16.23 9.6.2020 16.23
30 Tekijä 6/2020 30 Tekijä 6/2020 Tekija?_2020_6_24-31_kuvareportaasi_Emilie UUSI.indd 30 Tekija?_2020_6_24-31_kuvareportaasi_Emilie UUSI.indd 30 9.6.2020 16.23 9.6.2020 16.23
6/2020 Tekijä 31 TYÖSSÄ Kuivikkeena turve. KAI MAJANDER IKÄ 38 vuotta KOTIPAIKKAKUNTA Siilinjärvi AMMATTI Hevostenhoitaja, tallimestari TYÖPAIKKA Siilin Ratsastuskeskus Oy AMMATTIOSASTO Hevosalan ao. 880 ”Hyvä hevosmies osaa luontaisesti toimia hevosen kanssa turvallisesti, oppii nopeasti tuntemaan yksilöt ja kommunikoimaan hevosten kanssa. Tärkeintä on se, että hän saa hevosen luottamuksen itseensä omalla toiminnallaan. Hevosen luoton voi menettää esimerkiksi lyömällä. Sen takaisin saaminen on vaikeaa.” Tekija?_2020_6_24-31_kuvareportaasi_Emilie UUSI.indd 31 Tekija?_2020_6_24-31_kuvareportaasi_Emilie UUSI.indd 31 9.6.2020 16.24 9.6.2020 16.24
32 Tekijä 6/2020 TYÖYMPÄRISTÖ TYÖYMPÄRISTÖ KOONNUT SUVI SAJANIEMI Glyfosaatti vaikuttaa eläimiinkin B iologi ja tutkija Marjo Helanderin johtama ryhmä Turun yliopistossa sai vuonna 2017 Suomen Akatemialta rahoituksen neljän vuoden kokeel lisiin tutkimuksiin. Haluttiin selvittää, miten glyfosaatti vaikuttaa ei-kohde-organismeihin . Arkikielellä siis etsittiin vaikutuksia muihin kuin rikkakasveihin. Viiriäisille syötettiin rehun mukana glyfosaatti jäämiä, jotka alittavat kirkkaasti EU:n viranomaisten sallitut pitoisuudet rehussa. Verrokkiviiriäisten ryhmät saivat luomurehua. Samoin tutkittiin maaperään jäävän glyfosaatin vaikutuksia viljelykasvien siementen itävyyteen ja kasvuun. – Viiriäisnaaraiden sulkien kehitys hidastui ja niiden munista kehittyi hieman vähemmän poikasia. Kun eläimet 12 kuukauden ikäisinä lahdattiin, löytyi niiden maksasta, munuaisista ja lihaksista glyfosaattia. Suurin osa glyfo saatista poistui ulosteiden mukana. – Pelloista taas havaittiin, että pienetkin glyfosaattimäärät vähensivät siementen itävyyttä ja hidastivat taimien kasvua. MERKITTÄVÄÄ, MYÖS IHMISELLE Helanderin mukaan koskaan aiemmin ei ole julkaistu vertaisarvioitua tutkimusta, jossa selkärankaisille olisi tehty muutamaa päivää tai viikkoa pidempää tutkimusta glyfosaatin vaikutuksista. Viiriäinen ei ole vain ”mallilintu” eli siipikarjatuotannon kanoihin vertautuva tuotantoeläin. Viiriäinen on myös selkä rankainen, kuten olemme me ihmisetkin. Helander allekirjoittaa aiemmin julkaistun lausuntonsa siitä, että tutkimusten puute on ”hämmästyttävää”. Julkisuuteen yhdysvalta laisten oikeusistuinten kautta paljastuneet asiakirjat osoittavat, että valmistava yritys on estänyt monella tavalla akateemista glyfosaat titutkimusta omaksi kaupalliseksi hyödykseen. Tällä on ollut Helanderin mielestä vaikutusta tutkimusten vähäisyyteen. Tarvetta olisi. – Glyfosaatti on maailman eniten käytetty torjuntaaine. 90 prosenttia maailman geenimuunnelluista kasveista on muutettu sietämään glyfosaattia. Suomessa ainetta käytetään lähinnä suorakylvössä, mitä harjoitetaan 13–15 prosentilla maan pelloista. Rikkakasvit hävitetään ennen kylvöä ja toinen satsi laitetaan sadonkorjuun jälkeen. Suomessa ainetta käytetään myös vesakontorjunnassa, taimitarhoilla, puistoissa ja ulkoilualueilla. Tutkija kertoo, että aiemmin oletettiin, ettei glyfosaatti voisi vaikuttaa muihin kuin kasveihin. Eläimiltä nimittäin puuttuu biokemiallinen kierto, eli niin sanottu sikimaattikierto, johon glyfosaatti vaikuttaa. Sen sijaan sikimaattikierto löytyy bakteereilta – ja niitä on kaikessa ja kaikkialla. – Esimerkiksi meidän suolistomme on täynnä mikrobeja, ja niiden soluja on siellä enemmän kuin ihmisen omia soluja. Tämänkin takia glyfosaatin vaikutusten tutkiminen selkä rankaisilla on mielenkiintoista ja tärkeää. Glyfosaatin vaikutukset hyönteisiin ja niiden mikrobeihin on tutkimuksissa jo havaittu. Mehiläisten suoliston bakteereissa glyfosaatti vaikuttaa niin, että vastustuskyky heikkenee ja lento häiriintyy. Suomeenkin levinneen “pörriäiskadon” yhtenä mahdollisena tausta tekijänä on Helanderin mukaan glyfosaatti. TILANNE HYVÄ SUOMESSA Tutkija luottaa lujasti ammatikseen glyfo saattia käyttävien taitoihin ja tietoihin maa ja metsä taloudessa. Glyfosaatin ohjeistuksen mukaista käyttöä noudatetaan. Tavallisia kuluttajia Helander sen sijaan kehottaa lopettamaan kaiken Roundupin tapaisten glyfosaattivalmis teiden käytön. Rikkaruohot pitää puutarhassa jaksaa torjua käsin tai maata muokkaamalla tai kattamalla. Tai sitten pitää antaa niiden kasvaa, ovat usein kauniitakin, Helander naurahtaa. Suomessa glyfosaattia ei saa käyttää viljojen pakkotuleennuttamiseen toisin kuin muualla maailmassa yleisesti tehdään. – Suomalaisesta viljasta tehtyä leipää tai pienpanimoiden oluita pitäisi mainostaa sillä, että niissä ei ole glyfosaattia. Se olisi hieno suomalaisen ruoan myyntivaltti. Rikkaruohomyrkky glyfosaatti on erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttava kemikaali, jonka käyttö vaatii tarkastuksia työterveyshuollossa. Uraauurtavat suomalaistutkimukset paljastavat, että glyfosaatti vaikuttaa myös eläimiin ja jää pitkäksi aikaa maaperään. Tekija?_2020_06_sisus.indd 32 Tekija?_2020_06_sisus.indd 32 10.6.2020 11.13 10.6.2020 11.13
KUORMITUS Tottuminen kuumaan tai kylmään, työn raskaus, vaatetus ja henkilö kohtaiset ominaisuudet vaikuttavat lämpö olojen kokemiseen. Kun tekee työtä poikkeuk sellisen kuumassa tai kylmässä, työ kuormittaa enemmän, tapaturmavaara kasvaa ja oireilu ja terveydelliset haitat lisääntyvät. Kuumassa aineenvaihdunnan kiihtymisestä seuraa kehossa nestehukkaa. Ihminen voi hikoilla jopa litran tunnissa. Tämä voi järkyttää suola ja nestetasapainoa, jos emme muista juoda riittävästi hikoilun korvaamiseksi. Runsas hikoilu voi ärsyttää ihoa ja altistaa ihosairauksille. Hormonitoiminta muuttuu kuumassa, mikä voi aiheuttaa turvotusta ala raajoissa. Kehon suolatasapainon muuttuminen aiheuttaa kramppeja ja kouristuksia. Ulkona työskennellessä iho altistuu uvsäteilylle ja palovammoille. Mitä työsuojelun toimintaohjelma ja työterveyshuollon toimintasuunnitelma tarkoittavat? Yrityksissä ja työpaikoilla on viime syksynä tehty työsuojelun toimintaohjelmia ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmia. Vastuu ohjelmien toteutuksesta ja tekemisestä on linjaorganisaatiolla. Nyt on aika päättää, mitä ohjelmat tarkoittavat ja mitä niiden toteuttamiseksi on tehtävä. Turvallisuusjohtaminen on työympäristön, töiden suorittamisen ja tekniikan jatkuvaa parantamista ja kehittämistä. Työsuojelu ja -terveys pitää ottaa huo mioon töiden suunnittelussa, tekemi sessä ja johtamisessa. Johtamista tukevat työturvallisuuslaissa määritellyt vastuut ja tehtävät. Keskeisin näistä on työn vaarojen selvittäminen ja arviointi. Työterveyshuoltolakikin antaa hyviä työkaluja johtamisen tueksi, tällaisiin kuuluu esimerkiksi työpaikkaselvitys. Järjestelmällinen tekeminen muodostaa turvallisuusjohtamisesta normin työpaikalle. Parhaimmillaan työnantaja kehittää yhdessä henkilöstön kanssa toiminta tavat, ja turvallisuustyö sisällytetään jokaisen esimiehen ja työntekijän työn kuvaan. Hyviä askeleita turvalliseen työpaikkaan voivat olla esimerkiksi työsäännöt tai tarkistuslistat ennen töiden aloittamista. Näiden avulla turvallisuudesta ja terveellisyydestä tulee sekä työntekijöille että työn antajalle konkreettinen asia, jota on helppo toteuttaa. Lainsäädännössä ei ole suoraan rajaarvoja työskentelylämpötiloille. Työnantajan on työturvallisuuslain mukaan selvitettävä, onko työskente lyssä sellaista vaaraa, joka aiheuttaa haittaa työntekijän terveydelle. Elimistön tottuminen lämpötilan muutoksiin vie noin viikon. Lämpimässä ja kuumassa työskennellessä on juotava runsaasti. Juoman on hyvä sisältää suoloja ja energiaa, lyhytaikaisissa altistuksissa riittää vesi. 6/2020 Tekijä 33 TYÖSSÄ TYÖSSÄ KUUMAN KESÄN VAIVAT JA KONSTIT KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA. TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 ? SUOSITUKSIA LÄHTEET www.tyosuojelu.fi > Hae: lämpöolot www.ttl.fi > Hae: kuumassa työskentely Lisätietoa soittamalla työympäristö yksikön palvelevaan puhelimeen. TYÖN RASKAUS Kevyt istumatyö 21–25 °C Muu kevyt työ 19–23 °C Keskiraskas työ 17–21 °C Raskas työ 12–17 °C ? Jos työpaikan ilman lämpötila helteellä ylittää teknisistä toimista huolimatta 28 °C, työnantajan on rajoitettava työntekijöiden työskentelyaikaa. Työrupeaman pituus saa olla enintään 50 min/tunti, jos työntekijä tekee pakkotahtisesti kevyttä tai keskiraskasta työtä ja lämpötila on 29–33 °C. ? Jos lämpötila on tällaisessa työssä yli 33 °C, tunnissa saa työskennellä enintään 45 minuuttia Työntekijän on päästävä siis viileämpiin työtiloihin 10–15 minuutiksi tunnissa. NÄIN SUOJAUDUT GLYFOSAATILTA Työterveyslaitos on julkaissut ohjeistuksen ja opetusvideon suojautumiseen. Laitos toteaa, että glyfo saatilla on epäilty olevan syöpä vaarallisia vaikutuksia, mutta pitää näitä kiistan alaisina. WHO:n kansainvälisen syöväntutkimus laitoksen eli IARC:n mukaan glyfosaatti on toden näköisesti syöpää aiheuttava aine. Glyfosaatille altistuminen tapahtuu ihon kautta, hengitys teitse ja käsistä suuhun. Altis tu mista on helpointa arvioida tutki malla sen määrää virtsa näytteestä, laitos ohjeistaa. Saman laitoksen erityisasiantuntija Susanna Mäki muistuttaa ylei sellä tasolla siitä, että suojainten valinta tulee tehdä työpaikan riskinarvioinnin mukaisesti. Kemikaalien tiedot on Mäen mukaan tarkistettava niiden käyttöturvallisuustiedotteista, varsinkin suojautumisen kannalta tärkeät vaara ja turvalausekkeet. Myös töihin tulevat kesätyöntekijät tulee perehdyttää ja heille tulee antaa tietoa kemikaalien haitoista ja suojainten käytöstä, asiantuntija muistuttaa. Lisätiedot: www.ttl.fi > H ae: torjunta-aineiden käsittely Pölyttäjäkadon yhtenä mahdollisena tausta tekijänä on glyfosaatti. IS TO CK Tekija?_2020_06_sisus.indd 33 Tekija?_2020_06_sisus.indd 33 10.6.2020 12.23 10.6.2020 12.23
34 Tekijä 6/2020 MAATALOUDEN KAUSITÖIHIN MENO HELPOKSI Teollisuusliitto kuuluu maataloustuottajien ja muiden maaseutuelinkeinoja edustavien järjestöjen kanssa neuvoa-antavaan elimeen eli Advisory boardiin . Koronakriisin myötä perustettu asiantuntijaelin kertoo näkemyksiään hallitukselle. – Me Teollisuusliitossa haluamme nimenomaan, että kotimainen työvoima löytäisi maatalousalat, ja tätä näkökulmaa olen korostanut, kertoo liiton edustaja Rosqvist. Työmarkkinajärjestöjen kahdeksan kohdan toimenpidelistassa mainitaan te-toimistojen auttaminen siinä, että ne ohjaisivat lomautettuja työllistymään maaseudun elinkeinoihin. Järjestöt ovat myös perustaneet sivuston Töitäsuomesta.fi , jonka tarkoitus on helpottaa työntekijöiden ja työnantajien kohtaamista. – Muistutetaan, että tällainenkin vaihtoehto on olemassa, se ei välttämättä aina ole joka paikassa itsestään selvää. Yhtenä keinona toimenpidelistassa on, että maatalouden kausitöitä voisi käydä tekemässä ilman, että niistä maksettu ja todennäköisesti niukaksi jäävä palkka vaikuttaisi työttömyysetuuksiin. – Työtä Suomesta ja suomalaisille, tiivistää erityisalojen sektorijohtaja Marko Rosqvist Teollisuusliiton tavoitteet. Suurin osa ulkomaalaisista maa taloustyöntekijöistä ei pääse Suomeen tänä kesänä. Kun koronakriisi on tuottanut lomautusten ja irti sanomisten aallon, suomalaisille työnhakijoille yhtenä vaihtoehtona ovat maaja metsätaloustyöt. Niihin hakeutumista pitäisi nyt helpottaa ja varmistaa, että se on työntekijälle kannattavaa. Teollisuusliitto, Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, ruotsinkielinen tuottajajärjestö SLC ja Maaseudun Työnantajaliitto MTA ovat esittäneet Sanna Marinin (sd) hallitukselle kahdeksan kohdan toimenpidelistaa. – Jos hallitus näyttää näille toimille vihreää valoa, niin se olisi merkittävä apu. Tämä on niin poikkeuksellinen tilanne, sanoo Rosqvist. Esityksiä pitäisi viedä eteenpäin kiireellä, jotta niistä ehtisi olla apua tämän kesän töissä. Avainhenkilö asiassa on maatalousministeri Jari Leppä (kesk). ”Liiton päämääränä on saada suomalaisille työntekijöille maatalousaloilta töitä.” ”Toivottavasti kotimainen työvoima löytää maatalousalat” Maatalouden kausityövoiman saantia on helpotettava, jotta koronakriisi ei pilaisi satokautta ja vaarantaisi ruoan saantia. Teollisuusliitto on vedonnut asiassa hallitukseen yhdessä tuottajajärjestöjen kanssa. TEKSTI MIKKO NIKULA LE H TI KU VA /R O N I RE KO M A A Tekija?_2020_06_sisus.indd 34 Tekija?_2020_06_sisus.indd 34 10.6.2020 11.13 10.6.2020 11.13
6/2020 Tekijä 35 LIITOSSA – Nyt ansiosidonnaisen päivärahan määrityksessä voi tulla vähän tuskaa, sanoo Rosqvist. Tällä hetkellä maaseutuelinkeinojen työehtosopi muksessa alin tuntipalkka on 8,71 euroa. Harjoittelijalla se voi olla vielä 10 prosenttia vähemmän. Järjestöt esittävät lisäksi muun muassa palkkatuen korottamista alalla 50 prosenttiin niin, että se koskisi myös lomautettuja, opiskelijoita ja varusmiehiä. Siirty mistä työnantajalta toiselle maatalousalan sisällä tulisi helpottaa ja ottaa käyttöön määräaikainen työnteki jöiden majoittumiskorvaus, 20 euroa vuorokaudessa. – Kausityöläisillä ja ulkomaalaisilla on usein se tilanne, että he joutuvat pienistä rahoistaan maksamaan majoituksesta merkittävän summan. Ja juuri maatilojen lähellä ei ole välttämättä majoitusta tarjolla. VÄLITYSBISNES VÄHENEMÄÄN PÄIN Vaikka hallitukselta ja eduskunnalta toivotaan lisätoimia tukemaan maa ja metsätalouden työllistämistä, on melko moni suomalainen työntekijä jo nyt löytänyt alalle. – Aika paljon on kotimaista työvoimaa saatu kylvöihin. Tässä varmaan vaikuttaa, että kesätyöt on monessa pai kassa peruttu, ja eihän kesätöissä yleensä muutenkaan huikeat palkat ole, arvioi Rosqvist. Tuntipalkkojen tasoa kompensoi maataloudessa osit tain se, että töitä tehdään usein urakalla. – Työehtosopimuksen mukaan urakkapalkalla ansioiden täytyy nousta vähintään 20 prosenttia tunti palkasta, ja jos tekee rivakammin, niin palkka voi nousta enemmänkin. Kriittisiä ääniä on herättänyt ”välikäsibisnes”: nimen omaan Ukrainassa moni maksaa työvoimaa välittäville toimistoille siitä, että saa työluvan ja pääsee ulkomaille. Suomalaisessa mediassa tilannetta on jopa vieritetty ammattiyhdistysliikkeen vastuulle. – Meillä ei Ukrainaan asti kynnet yllä, sanoo Rosqvist. – Toiminta siellä on osin mafiamaistakin. Mutta yhä enemmän mennään siihen, että palkataan ilman välikäsiä. ”TIEDON TARVE ON USEIN SUURI” Asta Kääriäinen toimii tällä hetkellä Teollisuusliiton maaseutu elinkeinoista vastaavana sopimus asian tuntijana. Hänen vastattavakseen on tullut paljon kysymyksiä palkansaajien keskusjärjestöjen ylläpitämästä Kesäduunari-infosta . – Esimerkiksi marjanpoiminnan työehdoista kysytään paljon. Sen huomaa, että tiedon tarve on suuri, usein sekä työntekijöillä ja työnantajilla, kertoo Kääriäinen. Häneltä on muun muassa tiedusteltu, voiko työsopimukseen kirjata, että palkka maksetaan työsuhteen päätyttyä yhdessä osassa ja työsuhteen kestoksi arvioidaan 2,5 kuukautta. – Työehtosopimuksessa lukee, että palkanmaksu on kahden viikon välein, ellei muuta ole sovittu. Mutta miksi työntekijä suostuisi sopimaan huonommat ehdot? Kääriäinen kertoi kysyjälle, että yleensä palkka tulee tilille kerran tai kaksi kertaa kuussa. Todennäköisesti tuntuisi pitkältä ajalta odottaa palkkapäivää koko kesän ajan raskasta maataloustyötä tehden. Yleisempi tapaus on, että työsopimus on tehty ja työsuhde syntynyt, mutta työnteon alku siirtyy. Kysyjä haluaa tietää, kuuluuko hänelle palkkaa. – Voi olla, että sataa räntää ja pellolle ei päästäkään. Silloinkin työn tekijällä on oikeus vaatia palkkaa. Mutta miten moni nuori uskaltaa? Pelkona on, että tulee koeajan purku, ja sitten loppukesästä ei enää saa töitä. Kesätöitä tekevien nuorten lisäksi maatalouselinkeinoja on pyöritetty ulkomaisen työvoiman varassa. Liittoon kuuluu maatalou s aloilla harva, ja tyypillisesti töissä ollaan muutama kesä kuukausi. Lisäksi kielimuuri sekä tietämättömyys omista oikeuksista aiheuttavat sen, että ulkomaalaisista yhteyttä ottaa vain pieni joukko. – Kymmenen työntekijän tilalla on ehkä kolme, jotka haluavat esimerkiksi ylityökorvauksensa ja soittavat siksi liittoon. He tietävät usein hyvin, että töiden saaminen voi sen jälkeen vaikeutua, mutta asia on heille periaatteellinen, selvittää Kääriäinen. Hän korostaa, että työnantajan vastuulla on olla tarjoamatta sopimuksia, jotka ovat kohtuuttomia tai ristiriidassa lain tai työehto sopimuksen kanssa. – Työnantajan pitää huomioida, että työehtosopimuksen ehdot ja lait koskevat kaikkia työntekijöitä, myös nuoria ja ulkomaalaisia. Liitto edistää ulkomaalaisten maataloustyöntekijöiden järjestäytymistä, mutta työ on hidasta. Entäpä suomalaiset nuoret? Kääriäinen lähettää heidän vanhemmilleen terveisiä: – Kertokaa nuorille ammattiliitoista ja että niihin kannattaa liittyä. Se tieto ei tunnu kavereilta tai koulusta välittyvän. ? ESITYS TYÖVOIMAN SAANNIN TURVAAMISEKSI ? Työttömyysetuutta maksetaan maaseudun kausityöhön työllistyneille työsuhteen alkamisen jälkeen kuukauden ajan ilman, että kyseiseltä ajalta maksettu palkka vaikuttaa päivärahaan vähentävästi. ? Korotetaan palkkatuki kaikilta 50 prosenttiin ja ulotetaan koskemaan myös lomautettuja. ? Otetaan määräaikaisesti käyttöön palkkatuki myös nuorille ja opiskelijoille sekä kotiutuville varusmiehille. ? Autetaan te-hallintoa ohjaamaan lomautettuja tai esimerkiksi Lapin hiihtokeskuksista kesken kauden irtisanottuja työllistymään maaseutuelinkeinoihin. ? Mahdollistetaan, että Suomessa ”kausityöluvalla” (todistus tai oleskelulupa) olevat matkailun kausityöntekijät voisivat siirtyä maaseudun töihin suoraan, tai ainakin nopeasti hakea jatkolupaa uusille työnantajille. ? Poistetaan liikkuvuusavustukselta työsuhteen vähimmäiskesto. ? Säädetään elintarvikeketjun alkutuotannon työt määräaikaisesti työkokeilu-nimikkeellä työllistymistä edistäväksi palveluksi. ? Maaseudun majoituskuluja varten säädetään määräaikainen majoittumiskorvaus, 20 euroa vuorokaudessa. Teollisuusliitto, Maa ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, ruotsinkielinen tuottajajärjestö SLC ja Maaseudun Työnantajaliitto Ulkomaalaisilla kausityöläisillä on tulevina vuosina oletettavasti yhä keskeinen rooli suomalaisessa maataloustuotannossa. ”Palkat voivat olla Suomessa kymmenen kertaa sen, mitä ne olisivat peltotöissä esimerkiksi Ukrainassa”, kertoo sektorijohtaja Marko Rosqvist. ? Tekija?_2020_06_sisus.indd 35 Tekija?_2020_06_sisus.indd 35 10.6.2020 11.13 10.6.2020 11.13
Kehittämisen paikka ”Tes-korotuksen lisäksi paikallinen erä on ihan jees, mutta siitä sopiminen kaipaisi viilausta”, sanoo Kone Hissien pääluottamusmies Tapio Kuhmonen. Valtaosassa työpaikoista tämän vuoden palkankorotus oli yleiskorotuksen verran eli 1,3 prosenttia. TEKSTI JARI ISOKORPI KUVAT KITI HAILA ”M e työntekijät pääsimme tänä vuonna työnantajan kanssa paikallisesta erästä sopimukseen ja saimme hieman lisää rahaa, mutta se on pintapölyä siihen nähden, mitä olemme tuottavuutena tuoneet firmaan, pohtii Tapio Kuhmonen Kone Hissit Oy:stä. Hän pitää paikallista erää kannatettavana ideana, kun se pystytään sovittamaan yhteen työpaikan tuottavuuden kanssa. Ongelmana on se, että nykypäivän työehtosopimuksessa ei mitenkään määritellä sitä tuottavuuden mittaria, johon paikallinen erä pitäisi sitoa. – Meillä tulee rahaa ovista ja ikkunoista, ja aina pitäisi saada enemmän. Mutta ei siitä koskaan hirveää siivua jää työntekijöille. Paikallisten erien ja paikallisen sopimisen sääntöjä tulisi Kuhmosen mielestä kehittää, jotta sopiminen olisi työntekijöiden näkö kulmasta tasapuolista. – Firman tuottavuus pitäisi sitoa työntekijöille maksettavaan osuuteen esimerkiksi niin, että sijoitetun pääoman tuotosta tulisi siivu työntekijöille. ”TYÖNTEKIJÄT SAIVAT PIKKASEN LISÄÄ” Palkankotusten pohjana olevassa teknologiateollisuuden työehtosopimuksen rakenteessa on Kuhmosen mielestä onnistuneita piirteitä. – Myönteistä on erityisesti se, että suorituspalkkoihin tuli korotus. Koska teemme urakalla, oli erittäin tärkeää, että suorituspalkkaa nostettiin ja myös taulukkopalkat nousivat. Paikallinen ratkaisu syntyi hänen mukaansa tänä keväänä aika helposti. – Olen niin monta vuotta tehnyt näitä sopimuksia, että tiedän missä on tappelun ja missä sopimisen raja. Tänä vuonna en lähtenyt tappelemaan, koska tiesin, että se on turhaa. Vaikka me tuotamme helkutin hyvin, niin silti meille ei jaeta sitä rahaa, mitä olisi jaettavissa, vaan tehdään pintapuolinen silittely, että työnantaja paikallista sopimusta koskevassa kyselyssä voi vastata, että meillä paikallinen sopimus on. – Työntekijät saivat pikkasen lisää. Mutta työnantaja halusi sitä kohdentaa eikä jakaa tasaisesti kaikille. Kuhmosen työpaikalla toimihenkilöt päätyivät erilaiseen ratkaisuun kuin työntekijät. – He eivät halunneet myydä pienellä korotuksella työnantajalle paikallisen sopimisen statusta. LUOTTAMUSMIEHEN PITÄÄ OLLA TARKKA Kuhmosen mukaan työntekijät ovat yleensä tyytyväisiä, kun saavat jotain, mutta lopputulos on normaalisti senttejä, ei euroja. – Palkkakehitys on aika nihkeää. Kun puhutaan ruoasta, palveluista, puhumattakaan sähköjen siirtohinnoista, ne kallistuvat nopeammassa tahdissa kuin palkat parantuvat. Neuvottelun muuttaminen työntekijäpuolta paremmin huomioon ottavaksi on todella vaikeaa. Kuhmosen mukaan pääluottamusmiehen kannattaa olla tarkkana ja pitää oma päänsä, koska työnantaja vetää usein narua haluamaansa suuntaan. – Meillä tuottavuus on lisääntynyt niin maailmalla kuin Suomessakin. Työnantaja katsoo aina hieman, mistä narusta vetäisi. Milloin se esittelee, miten menee Suomessa ja välillä, miten menee globaalisti. Oma kantani on, että neuvoteltaessa pitää kuitenkin katsoa vain Suomen menestystä, koska me olemme täällä oma yksikkömme, joka sitä rahaa tekee. Tapio Kuhmosen työpaikka Kone Hissit Oy kuuluu niihin yrityksiin, joissa on paikallisesti pystytty sopimaan erästä, joka työntekijöille maksetaan työehtosopimuksen yleiskorotuksen lisäksi. 36 Tekijä 6/2020 PAIKALLINEN ERÄ 2020 SOVITTIIN Tekija?_2020_06_sisus.indd 36 Tekija?_2020_06_sisus.indd 36 10.6.2020 12.32 10.6.2020 12.32
”TÄMÄ VUOSI MENNÄÄN YLEISKOROTUKSELLA” – Paikallista sopimista ei tehty tällä kertaa ollenkaan. Me teimme esityksen paikalliseksi sopimukseksi, mutta se ei ottanut tuulta purjeisiin. Yksi palaveri oli, missä asia lyötiin lukkoon. Kyllä se aika lyhyt neuvottelu oli, Tapio Paananen Ha-Sa Oy:ssä kertoo. Aikaisempina vuosina on hänen mukaansa sovittu työtekijöiden näkökulmasta parempia korotuksia. – Edellinen kierros saatiin neuvoteltua huomattavasti paremmin. Myönteistä työpaikan tilanteessa on Paanasen mukaan se, että työllisyys on pysynyt hyvänä. – Korona ei ole vaikuttanut työllisyyteen mitenkään. Meillä on täystyöllisyys, ja näillä näkymin mennään ainakin kesälomiin asti täysillä. Aika näyttää sitten, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. – Pahempaa pelkäsin ennen kevättä. Mutta tuotanto on vähän piristynyt ja markkinat lähteneet käyntiin hieman paremmin. Meillä kaikki laitokset toimivat viime vuoden tasolla. HELPPO PERÄLAUTA Teknologiateollisuudessa on luottamusmieskyselyllä selvitetty, miten palkankorotukset tänä keväänä työpaikoilla sovittiin. Tulosten analyysin ollessa vielä kesken Teollisuusliiton erikoistutkija Jukka Saviluoto arvioi, että valtaosassa työpaikoista palkankorotus oli yleiskorotuksen verran eli 1,3 prosenttia. – Tänä vuonna se oli helppo perälauta. Paikallisesti on ollut mahdollista sopia isompi korotus. – Paremmin on sovittu jonkin verran, mutta niin on tehnyt teknologiateollisuudessa selvä vähemmistö. Silloin kun on ollut nykyisen kaltainen perälauta, perinteisesti paikallisesti sovittujen sopimusten osuus on ollut 10–20 prosenttia. Edellisellä kierroksella erikseen työpaikoilla sovittavana oli paikallinen erä. Sen jakamisessa viimeinen sana oli työnantajalla. Silloin paikallisen sopimuksen kertoi tehneensä jopa puolet luottamusmiehistä, ilmeisenä päämotiivina se, että työnantaja ei saisi korotuksen jakamisessa yksinoikeutta. Sopimuksen syntyessä korotus jaettiin useimmiten kaikille työntekijöille tasan. Ensi vuonna paikallinen erä on jälleen jaettavana. ILMAN DRAMATIIKKAA Teollisuusliiton sektorien johtajat arvioivat palkankorotusten sopimisen työpaikoilla sujuneen kuluneena keväänä ilman dramatiikkaa. Vaikka eri työehtosopimukset hieman poikkeavat toisistaan, ylivoimaisesti yleisin käytäntö on ollut 1,3 prosentin yleiskorotus. – Meni ihan nappiin ilman dramatiikkaa. Meillä ei ole mitään paikallisesti sovittavaa ensimmäisenä sopimusvuonna, vasta toisena vuonna. Paikallinen erä 0,8 prosenttia tulee neuvoteltavaksi ensi vuonna, kertoo kemian sektorin johtaja Toni Laiho. Erityisalojen sektorin johtajan Marko Rosqvistin mukaan käytännöt hieman poikkesivat sektorin 16 eri sopimuksessa. Sopimuksiin ei kuluvalle vuodelle sisältynyt paikallisia eriä, mutta osaan sen sijaan kaikenlaista muuta paikallisesti sovittavaa, muun muassa sairausajan omailmoituskäytäntöä koskevaa. – Mistään paikallisista sopimuksista ei ole kuulunut suurempaa moitetta. Tilanne on koronan takia poikkeuksellinen, eikä mitään ylimääräistä hässäkkää ole tullut. Kun tulee toinen palkankorotusvuosi, tilanne voi olla erilainen. Puutuotesektorin johtajan Jyrki Alapartasen mukaan mekaanisessa metsäteollisuudessa palkankorotuksia on tehty 1,3 prosentin yleiskorotuksen pohjalta. – Minulle ei ole tullut kielteistä viestiä. Ensimmäiseen vuoteen ei liity paikallisia eriä, vaan yleiskorotus tulee kaikille. Ensi vuonna tulee paikallis erä, joka on 0,6 prosenttia, ja siellä on erilaisia perälauta malleja. Ongelmat yleensä liittyvät niihin. ? 6/2020 Tekijä 37 LIITOSSA Työelämän tietopakki 2020 -kurssilla perehdytään syksyllä sopimiseen työelämän kehittämisen apuna. Katso oman alueesi koulutuspäivät seuraavalta sivulta. EI SOVITTU Mekaanista metsäteollisuutta edustavassa Ha-Sa Oy:ssä toteutettiin pääluottamusmies Teijo Paanasen mukaan vain se yleiskorotus, mikä työehtosopimuksessa sovittiin. Tekija?_2020_06_sisus.indd 37 Tekija?_2020_06_sisus.indd 37 10.6.2020 11.14 10.6.2020 11.14
Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Aloita syksy opiskelemalla uutta LIITTO KOULUTTAA 3.–4.10. KAAKKOIS-SUOMI – SAVO-KARJALA Holiday Club Saimaa, Lappeenranta ilmoittautuminen 17.9. mennessä 14.–15.11. VAASA – KESKI-SUOMI Sokos Hotel Alexandra, Jyväskylä ilmoittautuminen 29.10. mennessä OULU – LAPPI Sokos Hotel Eden Oulu 19.–20.9. VAASA – KESKI-SUOMI Sokos Hotel Lakeus, Seinäjoki ilmoittautuminen 3.9. mennessä OULU – LAPPI Sokos Hotel Vaakuna, Rovaniemi 26.–27.9. HELSINKI – UUSIMAA Hotelli Gustavelund, Tuusula ilmoittautuminen 10.9. mennessä HÄME – PIRKANMAA Hotelli Lapland, Tampere 14.–15.11. VARSINAIS-SUOMI – SATAKUNTA Holiday Club Caribia, Turku ilmoittautuminen 29.10. mennessä KAAKKOIS-SUOMI – SAVO-KARJALA Sokos Hotel Puijonsarvi, Kuopio Kouluttaudu omalla alueellasi! Tartu hetkeen – arkityö ratkaisee -kurssi on tarkoitettu kaikille työmarkkinoiden käytettävissä oleville jäsenille. Kurssi antaa valmiuksia puuttua työpaikan työsuojelun epäkohtiin ja kehittää työsuojelua sekä antaa uutta näkökulmaa työpaikalla tehtävään työsuojeluyhteistyöhön. 38 Tekijä 6/2020 Kesän jälkeen pääset taas osallistumaan liiton alueilla järjestämille viikonloppukursseille. Työelämän tietopakki 2020 -kurssilla perehdytään paikalliseen sopimiseen työelämän kehittämisen apuna. Kurssi antaa lisävalmiuksia paikalliseen sopimiseen ja lisäksi käsitellään muita luottamustehtäviin liittyviä ajankohtaisia teemoja. Kurssi on suunnattu luottamustehtävissä toimiville sekä muille asiasta kiinnostuneille jäsenille. Varsinais-Suomi–Satakunnan ja Häme–Pirkanmaan kevään peruuntuneille kursseille etsitään vielä korvaavaa aikaa. Liitto korvaa osallistujien ruokailut, majoituksen ja matkat koulutuksen matkustusohjesäännön mukaisesti. Ilmoittaudu itseäsi lähinnä olevaan koulutukseen osoitteessa teollisuusliitto.etapahtuma.fi Sisäänkirjautuminen tapahtuu omalla sukunimelläsi, syntymäajalla ja jäsennumerolla. HUOM! Kurssi-ilmoittautuminen on muuttunut. Pääset ilmoittautumaan kirjautumalla järjestelmään omalla sukunimelläsi, syntymäajallasi ja jäsennumerolla. Murikan kurssien ilmoittautuminen aukeaa uudessa järjestelmässä myöhemmin. Ennakkotieto: Opistokoulutus on tarkoitus käynnistää jo 10.8. www.murikka-opisto.fi/koulutuskalenteri. Tekija?_2020_06_sisus.indd 38 Tekija?_2020_06_sisus.indd 38 10.6.2020 11.14 10.6.2020 11.14
6/2020 Tekijä 39 LIITTO KOULUTTAA LIITOSSA LE H TI KU VA /A P /M A N IS H SW A RU P MAAILMA Tekosyy oikeuksien romutukseen PANDEMIA Koronavirus tekee tuhoa joka puolella maailmaa, mutta köyhimmät maat ja ihmiset joutuvat kantamaan sen anka rimmat seuraukset. Pandemiaa käytetään yhä useammin tekosyynä työntekijöiden oikeuksien leikkaamiseen. Intiassa kuusi osavaltiota alkoi romuttaa työntekijöiden oikeuksia takaavia lakeja ja monen muun osavaltion pelätään seuraavan. Toukokuussa Uttar Pradeshin hallitus mitätöi 35 osavaltion työelämää koskevaa lakia. Lait takasivat muun muassa järjestäy tymisoikeuden, työsuojelun, vanhempain etuudet ja työehtosopimukset. Lait syrjäy tettiin kolmeksi vuodeksi. Muihin kolmeen työelämälakiin hallitus teki isoja muutoksia. Madhya Pradeshin osavaltion työlainsää däntö ei enää sääntele 11 teollisuuden alaa. Näitä ovat muun muassa auto, tekstiili ja metalliteollisuus. Poikkeus on voimassa ilman määräaikaa. Alle 50 työntekijän yrityksiin ei enää tehdä tarkastuskäyntejä. Kahdeksan osavaltiota ehti jo muuttaa työaikalakia nostamalla päivän työtuntien määrän kahdeksasta 12:een. Muutokset vaikuttavat monen elämään, pelkästään Uttar Pradeshissa on 200 miljoonaa asukasta. Maassa on 29 osavaltiota. Sadat miljoonat intialaiset työskentelevät jo ennestään heikoissa oloissa, sillä lait eivät ulotu epäviralliseen talouteen ja hikipajoihin. Niissä työaikaa on usein nostettu entisestä 12 tunnista 15:een tuntiin päivässä. AY-AKTIIVEJA VAPAUTEEN IRAN Useita ay-aktiiveja ja muita työläisten oikeuksien puolustajia vapautettiin vankilasta tai armahdettiin uskonnollisen Id al-Fitr -juhlan yhteydessä toukokuussa. Yksi heistä on maataloustyöläinen Ismail Bakhshi, joka vuonna 2015 tuomittiin 14 vuodeksi vankeuteen ja 74 ruoskaniskuun. Hänen rikoksensa: Bakhshi edusti Haft Tappeh -sokeriruokoyhtiön työläisiä heidän vaatiessaan maksamattomia palkkojaan. Bakshi oli välillä vapautettuna, mutta joutui uudelleen vankilaan. Siellä häntä kidutettiin, ja viime vuonna Amnesty International kertoi hänen olevan vakavasti sairas. Ruotsissa toimii IF Metall -liitonkin tukema Iranin ay-ryhmä. Sen hankepäällikkö Saied Tagavi huomauttaa Arbetet -lehdelle, että ne ay-aktiivit, joiden takana on vahvoja liittoja, jäivät edelleen vankiloihin. LIITTO MAJOITTAA HOITAJAT TURKKI Sementti-, lasija keramiikkatyöväen liitto CIMSE-IS avasi toukokuussa hotellinsa Ankarassa terveydenhuollon henkilöstön käyttöön. He saavat yöpyä siellä, mikäli eivät voi mennä kotiinsa perheen luo virusriskin vuoksi. Samoin menetteli aiemmin rakennustyöväen liitto YOL-IS. Se avasi hotellinsa ja majatalonsa koko maassa terveydenhuollon etulinjan työntekijöille. Ammattiliittojen toiminta on ollut vaikeaa Turkissa jo pitkään, ja vaikeudet ovat vain kasvaneet. Poikkeus nähtiin maaliskuussa, kun tuomioistuin hylkäsi ay-keskusjärjestö KESK:n koko hallitukselle annetun syytteen. Oikeus ei pitänyt rikoksena sitä, että KESK arvosteli Turkin hyökkäystä Syyriaan ja esitti resurssien käyttämistä maan sosiaaliseen kehittämiseen. Maan ammatilliset keskusjärjestöt protes toivat oikeuksien leikkauksia vastaan. Toukokuun lopussa ne järjestivät mielen osoituksia sekä lakkoja. Keskusjärjestöjen johtajat pitivät päivän nälkälakon pää kaupungissa Delhissä. Lisäksi ammattiliitot valittivat osa valtioi den toimista Kansainväliselle työjärjestö ILO:lle. Osavaltioiden päätökset sotivat Intian alle kirjoittamia ILO:n yleissopimuksia vastaan. ILO reagoi nopeasti ja viesti Intian pää mi nisteri Narendra Modille, että maan on pidet tävä kiinni kansainvälisistä sitoumuksistaan ja osavaltioiden toimet ovat niiden vastaisia. Maan työministeri lupasi viestiä osavaltioille asiasta. Ministeriö on kuitenkin sallimassa määräaikaiset oikeuksien loukkaukset. Monessa maassa teollisuuden työntekijät ovat jääneet ilman palkkojaan. Eswatinissa (entinen Swazimaa) 18 000 tekstiilityöläistä on ollut maaliskuusta lähtien ilman noin 84 euron kuukausipalkkaansa. Bangladeshin neljästä miljoonasta tekstiili työläisestä iso osa jäi täysin tyhjän päälle tehtaiden sulkeutuessa maaliskuussa. Nyt niitä on osin avattu jälleen. HEIKKI JOKINEN ? Siirtotyöläiset olivat palaamassa suurkaupunki Delhistä kotiinsa Uttar Pradeshin osavaltioon Intian hallituksen määräämien korona-liikkumisrajoitusten jälkeen toukokuun puolivälissä. Uttar Pradeshin osavaltio on mitätöinyt työelämälakeja koronapandemian varjolla. Tekija?_2020_06_sisus.indd 39 Tekija?_2020_06_sisus.indd 39 10.6.2020 11.14 10.6.2020 11.14
Miten maksetaan arkipyhäkorvauksia juhannusaatolta? www.teollisuusliitto.fi/ arkipyhat 40 Tekijä 6/2020 JY RK I LU U KK O N EN Henkivakuutus kertoo, että rakastat Henkivakuutus kertoo, että pidät kädestä kiinni – aina. Laske yllättävän edullinen hinta järjestöjäsenen henkivakuutukselle verkossa vaikka heti. if.fi/henkivakuutus Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Tekija?_2020_06_sisus.indd 40 Tekija?_2020_06_sisus.indd 40 10.6.2020 11.14 10.6.2020 11.14
6/2020 Tekijä 41 LYHYET LIITOSSA LUETUIMMAT TOUKOKUU www.tekijälehti.fi ? SOPEUTUJAT Domuksen konkurssista Fenestran uuteen alkuun ? CORONAKRISEN På Mirka: ”Vi är helt enkelt inte riktigt vana vid permitteringar här” ? KORONAKRIISI Työttömyyskassaan palkataan lisää väkeä ? BLOGI Riku Aalto: Entä jos hyvinvoinnista puuttuisi puolet? ? HARRASTAJA Suunnistaja Tomi Collander kulkee rastilta toiselle ? Jäsenpalvelu siirtyy kesäaikaan (29.6.–7.8.). Puhelinpäivystys ma–pe klo 8.30–12. ? Vuonna 2020 jäsenmaksu on 1,35 % ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. ? Kannatusjäsenten jäsenmaksu muuttui %-perusteiseksi ja on 1 % sopimusaloilla tehdystä työstä saadusta ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. Kannatusjäsenet ovat liiton jäseniä, eikä heillä ole työttömyyskassan jäsenyyttä. ? eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi , voit katsoa jäsentietojasi, merkata jäsenmaksuvapautustietosi ja samalla päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. Ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä. ? Kuulokirjeet itsemaksaville jäsenille, joiden jäsenmaksutiedoissa on katkoa ajalla 1.10.–31.12.2019 postitettiin viikolla 20. Jos sait tällaisen kirjeen, älä jätä tilaisuutta käyttämättä, vaan hoida jäsenyytesi kuntoon. Jos asiassa on epäselvyyttä – soita jäsenpalveluun puh. 020 690 446. ? Huolehdi että jäsenyytesi on kunnossa ja jäsenmaksut maksettu lomautuksen tai työttömyyden alkuun asti – se nopeuttaa etuuksien maksatuksia! ? Jäsenyysyksikkö toivottaa aurinkoista ja rentouttavaa kesää! JÄSENYYSYKSIKKÖ TIEDOTTAA Miten maksetaan arkipyhäkorvauksia juhannusaatolta? www.teollisuusliitto.fi/ arkipyhat TEOLLISUUSLIITON KUVATAIDEJA HARRASTETÖIDEN KUTSUNÄYTTELY 17.10.2020–26.2.2021, Murikka. Avoinna kaikille opiston kävijöille. Näyttelyyn voivat tuoda töitään Häme-Pirkanmaan alueen jäsenet. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/kuvataide JYVÄSKYLÄN VANERITEHDAS UHATTUNA LOPETUS Teollisuusliitto toivoo aitoja ja perusteellisia yt-neuvotteluja metsäyhtiö UPM:n Jyväskylän vaneri tehtaalla. UPM ilmoitti kesäkuun alussa suunnittele vansa tehtaan sulkemista pysyvästi. Vaneritehtaalla työskentelee 167 henkilöä, joista noin 150 on Teollisuusliiton sopimuksen piirissä. Yhtiö kaavailee siirtävänsä lopetettavan tuotannon muihin Suomessa, Virossa ja Venäjällä sijaitseviin tehtaisiinsa. ”Nyt on katsottava kaikki mahdollisuudet toiminnan jatkamiselle. Yt-neuvottelut eivät saa olla vain sanahelinää, vaan aitoihin, työntekijöitä suojeleviin toimiin tähtääviä. Koronakriisin oloissa ihmisten asema on muutenkin tavallista turvattomampi.” JYRKI ALAPARTANEN Teollisuusliiton puutuotesektorin johtaja TOIMIALAKATSAUS JA PALKKAKATSAUS 2020 JULKISTUS Toimialakatsaus käsittelee nyt erityisesti palvelutyön ja -tuotteiden yleistymistä teollisuudessa. Palkkakatsauksen julkaistut ensimmäiset osat taas tilastoyhteistyötä, palkankorotusratkaisuja ja kilpailijamaiden palkkaratkaisuja. www.teollisuusliitto.fi/katsaukset YHTEISTYÖTÄ LENTOPALLOLIITON KANSSA KUMPPANUUS Teollisuusliitto haluaa sopimuksella muun muassa edistää tunnettuuttaan erityisesti nuorempien ikäluokkien parissa ja aktivoida jäsenistön toimintaa sekä edesauttaa järjestäytymistä. Tavoite on myös edistää hyviä liikuntatottumuksia. Kaksivuotinen sopimuskausi alkaa elokuussa. Teollisuusliitto tulee olemaan näkyvästi mukana Lentopalloliiton viestinnässä. Pääpaino on nuorten poikien maajoukkuetoiminnassa. www.lentopalloliitto.fi TERVETULOA TYÖTORILLE! Kaikki teollisuusalan avoimmet työpaikat löytyvät jatkossa helposti yhdellä haulla. Liiton jäsenille ja muille teollisuusalan työpaikoista kiinnostuneille räätälöidyn työnhakusivuston on toteuttanut Duunitori. tyotori.teollisuusliitto.fi TEOLLISUUSLIITON STIPENDIN SAAJAT VALITTU Kevään hakukierroksella 500 euron stipendi myönnettiin 56:lle liiton opiskelijajäsenelle tunnustukseksi aktiivisuudesta. Tieto stipendistä on selvästi levinnyt, sillä hakemukset miltei tuplaantuivat viime syksyyn verrattuna. Onnea kaikille stipendin saajille! Seuraava haku on syksyllä. www.teollisuusliitto.fi/stipendi JÄSENKYSELY kertoo valokuvin, videoin ja tilastoin keitä teollisuusliittolaiset ovat. Helmi-maaliskuussa toteuttettu kysely on ensimmäinen laatuaan. Sen ensimmäinen luku ilmestyi kesäkuun alussa liiton verkkosivuilla, seuraavat julkaistaan kuukausittain. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/ jasentutkimus-2020 Hankkeen on toteuttanut liiton tutkimusyksikkö. KOULUTTAUDU TYÖELÄMÄTIEDOTTAJAKSI Teollisuusliitto, PAM ja Sähköliitto järjestävät yhteisen työelämätiedottajien koulutuksen. Hae nyt! www.lyyti.in/tyoelamatiedottajat2020 JY RK I LU U KK O N EN Henkivakuutus kertoo, että rakastat Henkivakuutus kertoo, että pidät kädestä kiinni – aina. Laske yllättävän edullinen hinta järjestöjäsenen henkivakuutukselle verkossa vaikka heti. if.fi/henkivakuutus Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. 29.–30.8. MURIKKA-OPISTO TAMPERE Tekija?_2020_06_sisus.indd 41 Tekija?_2020_06_sisus.indd 41 10.6.2020 11.15 10.6.2020 11.15
42 Tekijä 6/2020 CORO NA Är det värsta redan förbi eller smäller det i höst? SKYDDSMASKER PÅ ARBETSPLATSER INOM INDUSTRIN På flera arbetsplatser inom industrin har man tagit i bruk andningsmasker för att skydda anställda från att coronasmittan. Riktlinjerna är ändå inte så entydiga så det finns skäl att klargöra några minimi krav. Covid-19 smittar genom så kallad droppsmitta vilket innebär att en hög hygiennivå är det bästa sättet att mot arbeta smittspridning. Ansiktsmasken är inte en skyddsmask för andning, vilka i sin tur används på flera arbetsplatser inom industrin, på grund av skadlig belastning som kan förekommer på arbetsplatsen. Skyddsåtgärderna ska alltid bygga på bedömande av risker, där arbetarskyddsfullmäktige och företagshälsovården deltar. Arbetsgivaren ska i första hand ta till andra medel och åtgärder för att minska på risken att bli smittad på arbetsplatsen. Coronavåren övergår i sommar och Finland har lättat på restriktionerna, men på flera arbetsplatser inom industrin väntar man på vad som kommer att hända på hösten. 26.5 Pågick eller redan slutförts samarbets förhandlingar på över 900 arbetsplatser. De berörde runt 49 000 medlemmar i Industrifacket. ”Vid slutet av juni förutspådde vi att situationen kommer att lugna ner och det verkar som om så har skett. Det visar också förbundets och arbetslöshetskassans siffror på antalet permitterade. Det kom endast några få anmälningar om samarbetsförhandlingar och endast ett litet antal uppsägningar i slutet av maj. Nu i början av sommaren verkar det som det största hotet är avvärjt en stor andel av permitteringarna inte genomförts i praktiken. Vi väntar på mer exakt information om beställningarna under det andra kvartalet. De är väsentliga för att vi ska kunna bedöma hur läget ser ut under resten av året, speciellt för metallföretagens del”. ANU-HANNA ANTTILA Forskningschef vid Industrifacket Det här betyder ändå inte entydigt att antalet permitteringar stiger – snarare tvärtom. 2.6 25 771 (–3 804) permitterade och 542 (+22) uppsagda medlemmar. I fall man tillsammans med företags hälsovården gjort en riskanalys och kommit fram till att det är nödvändigt att bära ansiktsmask innebär det också att anställda ska använda dem. ? Alla övriga åtgärder för att undvika att man blir sjuk kommer först: man kommer inte till jobbet om man är sjuk eller känner av symptom (egen anmälan), man kommer till arbetet och pauser i turer, rengör oftare, jobbar på distans där det är möjligt, håller ca. en meters avstånd till kolleger, fokus på handhygien, rätt praxis gällande nysningar och hostande osv. ? Om arbetsgivaren inför masktvång på arbetsplatsen ska arbetsgivaren se till att det finns tillräckligt av dem, utbilda de anställda i hur de används på rätt sätt samt t. ex sköta underhållet av tygmasker. ? För personer som använder skyddsglas/glasögon kan ansiktsmasken förorsaka att linserna immar och då ska en riskfylld arbetsuppgift avbrytas omedelbart. Vid behov ska en anmälan om en farlig situation också göras. ? Personer som lider av hjärtoch kärlsjukdomar och/eller astma ska genom företagshälsovården utvärdera sin förmåga att arbeta iklädd (tyg)mask. En ansiktsmask kan också avlösa en panikattack hos den anställda. Den här typen av situationer ska man gå igenom tillsammans med företagshälsovården och fundera på andra arrangemang i arbetet om möjligt. ? Tillsammans med företagshälsovården kan man också kartlägga riskgrupper med allvarliga sjukdomar och utreda förutsättningarna för att utföra arbete. ? Det finns också skäl till att utvärdera smittoläget i regionen. Hur stor är sannolik heten att bli smittad i olika delar av landet. Det här ska också göras i samarbete med företagshäslovården. Det är viktigt att komma ihåg att en ansiktsmask INTE är ett andningsskydd. Ansiktsmasken skyddar inte användaren från några skadliga belastnings faktorer t. ex luftförorenignar som förekommer i arbetet. (från veckan innan) Läget i Industrifackets avtalsbranscher på grund av coronakrisen enligt förbundets uppgifter: Enligt den kunskap som gäller för tillfället behövs andningsmasker av människor med närkontakt i arbetet. Det gäller framför allt arbetsuppgifter inom vård och omsorg. På andra håll i Europa är maskerna obliga toriska eller rekommenderas t. ex i kollektiv-trafiken och i butiker. ARBE TSGRU PP PETTE RI RAITO , ASKO -MAT TI KOSK ELAIN EN, SUVI SAJAN IEMI, JARI ISOKO RPI OCH JOHA NNES WARI S Tekija?_2020_06_sisus.indd 42 Tekija?_2020_06_sisus.indd 42 10.6.2020 11.15 10.6.2020 11.15
6/2020 Tekijä 43 FACKET Är det värsta redan förbi eller smäller det i höst? Enligt den kunskap som gäller för tillfället behövs andningsmasker av människor med närkontakt i arbetet. Det gäller framför allt arbetsuppgifter inom vård och omsorg. På andra håll i Europa är maskerna obliga toriska eller rekommenderas t. ex i kollektiv-trafiken och i butiker. VAD HJÄLPTE ER KLARA AV CORONAKRISEN? Kriser löser man tillsammans. Delta i diskussionen! Dela med dig av tips, erfarenheter eller upplevelser från er organisation! Arbetshälsoinstitutet, ministerierna och centralorganisationerna på arbetsmarknaden i samarbete med Företagarna i Finland, Business Finland, Utbildningsstyrelsen, Sitra och Arbetarskyddscentralen samlar och delar påhittiga tips och lösningar hur man hanterat coronakrisen på arbetsplatser runtom i landet. Genom coronaberättelserna på webbsidan kan man få insikter och tips med tanke på vardagen på i din arbetsgemenskap. hyvatyo.ttl.fi/tyoelaman-selviytymistarinoita Sektorcheferna vid Industrifacket berättar om hur coronakrisen påverkat avtalsbranscherna i maj. ”15 PROCENT AV FÖRETAGEN SÄGER UPP FOLK” Jyrki Virtanen berättar att det för tillfället endast kommer in enstaka frågor som berör coronaläget. – Antalet samtal har nu igen gått ner till en normalnivå, säger Virtanen. På en del företag återgår man till jobbet medan nedgången bara börjat i andra. Mellan 6 och 7 procent av företagen har sagt upp anställda under coronapandemin. Resultaten från en enkät som arbets givar organisationen Teknologiindustrin rf. gjort i slutet av maj visar ändå att läget väntas bli sämre. – Knappt 15 procent av företagen inom teknologisektorn har meddelat att de kommer att säga upp folk inom följande tre månader. Statens företagsstöd verkar inte märkbart ha förbättrat läget, anser Virtanen, även om han påpekar att han inte har insyn i hur enskilda företag använt sig av stödpengarna. – Stöden har inte fixat situation utan de har främst använts för att utveckla verksamheten. ”VÄRSTA RUSCHEN ÖVER I KEMIBRANSCHEN” Toni Laiho anser att det värsta omställningarna och samarbetsförhandlingarna är nu i alla fall tillfälligt över i kemibranschen. – Inga stora förändringar har ägt rum under de senaste veckorna. En del fabriker rullar på för fullt medan andra har sänkt på takten, säger Laiho. – Sommaren inverkar lite på det hela. Stora bilden är att det går ganska jämnt nu, säger Laiho. Enligt Laihon har man gjort omfattande omställningar i produktionen i hela avtalsbranschen. – Coronaviruset har inte försvunnit och därför måste produktionen styras om på olika sätt, till exempel arbetstider. – Man har tagit till väldigt många praktiska åtgärder för att hindra spridningen av viruset och skydda personalens hälsa. Man går till exempel in och ut från fabriker mellan skiften från olika dörrar, så att de som jobbar i olika skift inte möts. Om coronakrisen pågår länge så kommer att innebära svåra tider för kemiindustrin, anser Laiho. – Vi har klarat oss hyfsat med hjälp av olika åtgärder, men läget är svårt. Om exporten trögar till ordentligt, så har vi receptet till en katastrof i händerna. – Nu är vi det skedet att vi tillsammans ser framåt. Vi försöker tillsammans med arbetsgivarna hitta lösningar som gynnar både företagen och arbetstagarna, säger Laiho. ”MAN VÄNTAR OCH SER” I trävarubranschen är situationen lugn och för tillfället är mentaliteten att ”man väntar och ser”, beskriver Jyrki Alapartanen. Efter sommarens semestersäsong vet man antagligen bättre hur kraftigt efterfrågan sjunker i Europa och övriga världen – och hur det påverkas oss här. – Både inom den mekaniska skogsindustrin och snickeribranschen ökar antalet samarbetsförhandlingar och permitteringar, men antalet är inte stort i dagsläget, säger Alapartanen. Av fanérfabrikerna var det UPM i Nyslott som först genomförde samarbetsförhandlignar vilket resulterade i förkortad arbetsvecka och permitteringar. Det ser också aningen osäkert ut för fabriken i Jyväskylä. I övrigt är anställninsläget ok på fabrikerna. – På sågverken är situationen väldigt delad. En del har väldigt mycket jobb medan andra tampas med produktionsproblem. Inom snickeribranschen har vi sätt rätt så omfattande permitteringar med tanke på avtalsbranschens storlek, en där här också läget stabili serats. Förhoppningsvis håller byggnadsbranschen igång efterfrågan. I vanliga fall jobbar man på för fullt under sommaren på trävarusektorns arbetsplatser, så skillnaden till normalläget är ändå tydlig. Alapartanen anser ändå att läget är acceptabelt i jämförelse med flera andra branscher. – Det finns hopp om att det blir mer jobb när samhällen börjar öppna upp i Europa. Rädslan för att att produktionen och sysselsättningen kommer att försvagas. Förhoppningsvis inte så mycket som en del förutspår. Alapartanen säger att den inhemska efterfrågan har varit på en rimlig nivå. ”DET LÄTTAR TILL NÄR SAMHÄLLET ÖPPNAR UPP” – Det är fortfarande medieoch tryckeribranschen, textilvårdsbranschen och textiloch modebranschen som fått lida mest på grund av coronakrisen i specialbranschernas sektor, säger Marko Rosqvist. Det finns positiva undantag bland företagen. – Det går bra bland annat för företag som trycker livsmedelsförpackningar. Det är också lite överraskande att när tryckeribranschen går trögt så har det ändå inte påverkat utdelarnas sits så mycket som jag trodde att det skulle göra. Dagstidningarna delas ut precis som tidigare. Kanske blir det ändå lite mindre reklamutdelning. Rosqvist ser i ljus i tunneln för flera av branscherna i specialbranschernas sektor. – När restaurangerna öppnade och fartygstrafiken kom igång så blir det mer byk från hotell och kryssningsfartyg. Allt påverkar på allt. Säkert börjar det gå bättre för tvätterierna när restriktionerna har lättat. – I tryckeribranschen finns det mindre jobb och där har anställda permitterats. Företagen sparar i reklamkostnader. Men butikerna håller öppet och Finland börjar öppna upp. Genom det börjar läget se ljusare ut. I skogsbranschens går det också bra, enligt Rosqvist. – Det planteras så mycket man hinner. Det går också över raskande bra för skogsindustrin och det märker man av också i skogsmaskinbranschen. Jyrki Alapartanen TRÄ Marko Rosqvist SPECIALBRANSCERNA Jyrki Virtanen TEKNOLOGI Toni Laiho KEMI Tekija?_2020_06_sisus.indd 43 Tekija?_2020_06_sisus.indd 43 10.6.2020 11.15 10.6.2020 11.15
44 Tekijä 6/2020 ”Stort behov av information” Sommaren innebär högsäsong för flera av Industrifackets branscher inom landsbygdsnäringarna. Det innebär också bråda tider för fackets avtalsexperter. Speciellt ungdomar som kanske ska börja på sitt första sommarjobb kan erbjudas rätt speciella arbetsavtal. TEXT MIKKO NIKULA ÖVERSÄTTNING JOHANNES WARIS A sta Kääriäinen arbetar för tillfället som avtals expert för landsbygdsnäringarna vid Industrifacket. För tillfället är det främst frågor som kommer in via fackcentralernas gemensamma Sommarjobbar -info som håller henne sysselsatt. – Det kommer mycket frågor arbetsvillkoren för bärplockning. Man märker att det finns ett stort behov av information. Det gäller både arbetstagare och arbetsgivare, säger Kääriäinen. Till exempel har hon fått frågan om man i ett arbetsavtal kan skriva ner att lönen betalas ut som en klumpsumma efter att anställningsavtalet upphört samtidigt som längden på kontraktet uppskattas till 2,5 månader. – Det står tydligt i kollektivavtalet att lönen betalas ut varannan vecka om man inte avtalat om annat. Varför skulle en arbetstagare gå med på sämre villkor? Kääriäinen svarade att lönen oftast betalas ut en eller två gånger i månaden. Det skulle säkert kännas som en lång tid att jobba med tungt jordbruksarbete hela sommaren i väntan på lönedagen. Ett vanligare fall är att man gjort upp ett arbetsavtal men själva jobbet skjuts fram. Har den anställda rätt till lönen för den tiden som hen inte utför själva arbetet? – Det kan ju hända att det kommer snö blandat regn mitt i sommaren och då kan man inte jobba på åkrarna. Även då har arbetstagaren rätt till lön. Men hur många ungdomar vågar kräva det? Det finns en rädsla om att bli uppsagd under prövotiden och sen hittar man inget jobb i slutet av sommaren. FÅ UTLÄNNINGAR I FACKET Förutom finländska sommarjobbare förekommer det också en hel del utländsk arbetskraft i branschen. Väldigt få är medlemmar i facket och vanligtvis jobbar man bara några sommarmånader för att sen gå vidare till annat. Språkmuren och direkt okunskap om arbetstagarnas rättigheter i Finland gör att väldigt få är i kontakt med facket. – På en gård där det finns tio anställda så finns det kanske tre som vill ha tillägg för övertidsarbete och därför ringer förbundet. De vet oftast mycket väl att det kan göra det svårt för dem att få jobb i framtiden, men det är mera en principiell fråga för dem, säger Kääriäinen. Hon vill betona att det är arbetsgivarens ansvar att inte erbjuda kontrakt som står i konflikt med lagen eller kollektivavtalet. Industrifacket arbetar för att öka organiseringsgraden bland utländska jordbruksarbetare – men det är ett arbete som går långsamt framåt. De finländska ungdomarna då? Kääriäinen har en hälsning till deras föräldrar: SEKTORCHEF ROSQVIST: ”HOPPAS INHEMSK ARBETSKRAFT HITTAR LANTBRUKSBRANSCHERNA” Tillgången till säsongsarbetskraft måste förbättras så att coronakrisen inte förstör skördandet och äventyrar tillgången till inhemsk mat, anser Industrifacket. Sektorchef Marko Rosqvist berättar att målet är att finländare ska hitta jobb inom lantbruksindustrin. En stor andel av de utländska jordbruksarbetarna kommer inte till Finland i sommar på grund av coronaläget. Då coronaläget förorsakat en våg av permitteringar och uppsägningar kan jordoch skogsbruk vara ett alternativ för finländare som söker jobb. Det ska nu göras lättare och samtidigt försäkra att det lönar sig för arbetstagaren. Industrifacket och en rad producentorganisationer har tagit fram en lista med åtta förslag för att. Nu önskar man att regeringen Marin ska ta i tu med saken. – Om regeringen visar grönt ljus för de här förslagen så skulle det hjälpa. Det är frågan om en så exceptionell situation, säger Rosqvist. LÄTTARE ATT SÄSONGSJOBBA Industrifacket har tillsammans med lantbruksproducenterna och andra intresseorganisationer i branschen sammanställt en ett rådgivande organ eller Advisory board som delar med sig av sitt kunnande och tankar till regeringen. – Vi i Industrifacket vill att inhemsk arbetskraft hittar lantbruksbranscherna och det är det jag för fram under möten, säger Industrifackets representant Marko Rosqvist. Töitäsuomesta.fi är en webbportal som grundats av intresseorganisationerna. Målet är att arbetstagare och arbetsgivare bättre ska hitta varandra. I ett gemensamt upprop på åtta punkter uttrycker organisationerna bland annat en önskan om att TE-byråerna skulle styra permitterade till att hitta jobb inom landsbygdsnäringarna. – Vi påminner om att den här möjligheten finns. Det är inte alls självklart överallt. Ett förslag är att man ska kunna utföra säsongsjobb utan att de troligtvis rätt så små löneinkomsterna inte skulle påverka arbetslöshetsskyddet. För tillfället ligger de lägsta lönerna enligt kollektivavtal Industrifacket kräver åtgärder för att trygga tillgången till arbetskraft på landsbygden. ”Berätta om för era ungdomar om facket och att det lönar sig att ansluta sig. Den informationen verkar inte spridas genom skolan eller mellan kompisarna.” Tekija?_2020_06_sisus.indd 44 Tekija?_2020_06_sisus.indd 44 10.6.2020 11.15 10.6.2020 11.15
i branschen på 8,71 euro – för en praktikant kan ytterligare en tiondel försvinna. – Säsongsarbetare och utlänningar är ofta i situation där de tvingas betala för uppehälle ur sina små löner. Det rör sig om ansenliga summor. I närheten av gårdar finns det nödvändigtvis inte möjligheter till logi, påminner Rosqvist Även om man önskar mer satsning från regeringens och riksdagens håll har flera finländare ändå redan hittat branschen. Delvis kompenseras de låga timlönerna genom att många arbetsuppgifter görs på ackord eller ”urakka”. PÅMINNER OM MAFFIAFASONER – Lönerna kan här vara tio gånger högre än för samma jobb till exempel i Ukraina, säger Rosqvist. I Ukraina betalar också många till arbetsmedlingsföretag för att de ska få arbetstillstånd och kunna resa utomlands. I finska medier har ansvaret ibland förts över på facket i Finland. – Tyvärr räcker inte våra tentakler ända till Ukraina. Ibland påminner verksamheten där om maffiafasoner, men mer och mer börjar vi gå mot att folk anställs utan mellanhänder, säger Rosqvist. 6/2020 Tekijä 45 FACKET DET HÄR KRÄVER INDUSTRIFACKET ? Arbetslöshetsförmån betalas ut i en månad efter att arbetet inletts till personer som fått arbete inom säsongarbetet på landsbygden, utan att inkomster från den tiden påverkar dagpenningen negativt. ? Lönesubventionen höjs för alla till 50 procent, och utökas så att den även berör personer som är permitterade. ? Lönesubventioner tas tillfälligt i bruk även för unga och studerande, samt för beväringar som hemförlovas. ? TE-byrån erbjuds hjälp med att styra personer som permitteras, eller till exempel personer som sagts upp mitt under säsongen från Lapplands skidcentrum, att hitta arbete inom landsbygdsföretag. ? Personer som arbetat som säsongsarbetskraft inom resebranschen i Finland och innehar “säsongsarbetskraftstillstånd” (intyg eller uppehållstillstånd) ges möjlighet att direkt övergå till arbete på landsbygden, eller alternativt snabbt ansöka om förlängt tillstånd för nya arbetsgivare. ? Minimikravet på arbetsförhållandets längd slopas för rörlighetsunder stödets del. ? Arbete inom livsmedelskedjans primärproduktion föreskrivs som tjänst som främjar sysselsättning med benämningen arbetsprövning. ? För logikostnader på landsbygden införs en tillfällig inkvarteringsersättning, à 20 euro per dygn. HITTA ALLA LEDIGA INDUSTRIJOBB PÅ ETT STÄLLE TYÖTORI Nu hittar du alla lediga jobb inom industrin genom den nya webbtjänsten Työtori . Webbtjänsten, som är främst avsedd för jobbsökande medlemmar i Industri facket och andra intresserade, öppnades i slutet av maj. Tjänsten är skräddarsydd för Industrifacket av rekryteringsföretaget Duunitori och genom går det att hitta arbetsannonser från alla håll i landet. ”Coronaläget fick oss att fundera över hur vi snabbt skulle kunna producera tjänster som arbetstagare i industribranscherna skulle ha nytta av. Vi representerar en bred skara industribranscher. Därför är det viktigt att våra medlemmar lätt kommer åt jobb i olika branscher och på så sätt hittar jobb även under den pågående coronapandemin.” RIKU AALTO Industrifackets ordförande. ? Utländska säsongsarbetare spelar en stor roll inom det inhemska jordbruket även i framtiden. ”Lönerna för arbete på åkrarna kan i Finland vara tio gånger högre än till exempel i Ukraina”, säger sektorchef Marko Rosqvist. LE H TI KU VA /R O N I RE KO M A A tyotori.teollisuusliitto.fi KOM PÅ KURS! 22–23.8 Våga fråga! Regatta Spa Hotel, Hangö. Mer information och anmälningar: www.lyyti.in/ vagafraga. Samtliga utbildningstillfällen har ställts in fram till slutet av juni. Tekija?_2020_06_sisus.indd 45 Tekija?_2020_06_sisus.indd 45 10.6.2020 11.15 10.6.2020 11.15
46 Tekijä 6/2020 How to deal with alcohol problems at the workplace? Even in these times of coronavirus it is well to remember: alcohol is a real killer in Finland and the source of endless problems in working life. And it is not an occasional pandemic, it is a never ending problem. In 2018, a total of 1,683 persons died of alcohol-related diseases and alcohol poisonings, according to Statistics Finland. Out of these, 1,269 were men and 414 women. And these figures only include direct deaths caused by alcohol use. Unfortunately, alcohol has a negative effect on human health in many other ways, too, like the higher risk of cancer. Work and alcohol are not a winning combination. Industrial work today, in particular, demands a sharp mind and precise hand. There are several ways to confront and diminish alcohol-related problems at workplaces, either by official means or through less formal interventions. Sometimes a direct question from a colleague can help, says Marjut Lumijärvi, the Health, Safety and Environment Officer at the Finnish Industrial Union (page 20 ). – A majority of those who stopped drinking, said in a certain survey that their first impulse to stop was down to the simple question of a colleague: Is everything fine with you? To remain silent when seeing a colleague fighting with problems is not caring. BRIEF IN ENGLISH 46 Tekijä 6/2020 HOW TO APPLY FOR EARNINGS-RELATED ALLOWANCE n Register with the TE Office no later than the first day of unemployment or lay-off. n Make sure that you have paid your membership fees until the beginning of unemployment. n Send the first or follow-up application for the earnings-related allowance and attachments via eService . eService requires online banking credentials. Electronically submitted application is immediately at our disposal. n Log in to eService from our web page. Application forms in paper are also available for download at our web page. n First application can be submitted after two full calendar weeks. Application can be sent to us after the application period has ended. n Fill in follow-up application for four calendar weeks from Monday to Sunday or for a calendar month. n Up-to-date information of processing status of applications can be found from unemployment fund’s web page > Entire processing status . ENCLOSE WITH THE FIRST APPLICATION ? Pay certificate from your employer for at least 26 weeks preceding your unemployment or lay-off. ? Notice of dismissal when employment relationship of an indefinite duration has been terminated. ? Notice of temporary lay-off, if you have been temporarily laid off. ENCLOSE WITH THE FIRST OR FOLLOW-UP APPLICATION (ON DEMAND) ? Copy of the decision of a social benefit granted to you. Information on benefits received from Kela need not to be sent. ? Revised tax card, if you wish to change your tax percentage. You can also send it via Tax Administration’s MyTax e-service. ? Salary information, if you have worked part-time or casually full-time during the application period. ? Employment contract, if you have started a part-time job. ? Tax decision, if you have earned income from agriculture or other entrepreneurship. WEBSITE www .teollisuuskassa.fi/en; eService and contact PHONE SERVICE 020 690 455 mon– wed and fri 8.30 am –3 pm POSTAL ADRESS P.B. 116, 00531 Helsinki PERSONAL CUSTOMER SERVICE Closed UNEMPLOYMENT FUND OF FINNISH INDUSTRIAL WORKERS PLAN AND TREAT On the formal side the law stipulates that measures must to be taken to predict and prevent health risks in the workplace. One way to do it is to draft a drug and alcohol abuse prevention plan. The plan sets guidelines for the workplace to prevent and solve problems caused by alcohol and drug use. It describes the goals, practices, actions and the division of responsibilities when it comes to substance use prevention and referral for treatment. This plan is not obligatory, but trade unions recommend drafting it. In 2019, SAK, the Central Organisation of Finnish Trade Unions conducted a survey for shop stewards. Three out of four of those who responded from industry said their workplace did have a plan. And 71 per cent said that there have been alcohol-related problems at their work place. The prevention plan becomes obligatory, as required by law, should an employer deem it necessary to request drug tests for employees. To have the prevention plan makes the rules clear for everyone in the workplace. It explains what to do if someone is coming to work clearly intoxicated. And how to manage a problem head on. Also, ultimately, to offer help to the employee with a problem. An important part of the system is referral for treatment (hoitoonohjaus). This is a procedure, whereby the occupational health care or manager tries to guide a person with problems through treatment. It aims to sustain the ability to work and help people at the same time. Naturally, this will work better if the person seeks treatment voluntarily. If one refuses, and the problem continues, the workplace must then intervene. The union shop steward and occupational safety and health representative can also help in these matters, confidentially. HEIKKI JOKINEN NB! During 29 June to 7 August phone service open mon-fri 8.30 pm – 12 pm Tekija?_2020_06_sisus.indd 46 Tekija?_2020_06_sisus.indd 46 10.6.2020 11.15 10.6.2020 11.15
6/2020 Tekijä 47 HOW TO APPLY FOR EARNINGS-RELATED ALLOWANCE n Register with the TE Office no later than the first day of unemployment or lay-off. n Make sure that you have paid your membership fees until the beginning of unemployment. n Send the first or follow-up application for the earnings-related allowance and attachments via eService . eService requires online banking credentials. Electronically submitted application is immediately at our disposal. n Log in to eService from our web page. Application forms in paper are also available for download at our web page. n First application can be submitted after two full calendar weeks. Application can be sent to us after the application period has ended. n Fill in follow-up application for four calendar weeks from Monday to Sunday or for a calendar month. n Up-to-date information of processing status of applications can be found from unemployment fund’s web page > Entire processing status . ENCLOSE WITH THE FIRST APPLICATION ? Pay certificate from your employer for at least 26 weeks preceding your unemployment or lay-off. ? Notice of dismissal when employment relationship of an indefinite duration has been terminated. ? Notice of temporary lay-off, if you have been temporarily laid off. ENCLOSE WITH THE FIRST OR FOLLOW-UP APPLICATION (ON DEMAND) ? Copy of the decision of a social benefit granted to you. Information on benefits received from Kela need not to be sent. ? Revised tax card, if you wish to change your tax percentage. You can also send it via Tax Administration’s MyTax e-service. ? Salary information, if you have worked part-time or casually full-time during the application period. ? Employment contract, if you have started a part-time job. ? Tax decision, if you have earned income from agriculture or other entrepreneurship. TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA n Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi TE-toimistoon. n Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. n Ansiopäivärahan ensija jatkohakemuksen liitteineen voit lähettää eAsioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköisesti täytetty hakemus on heti käytettävissämme. n eAsiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. n Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. Hakemuksen voit lähettää vasta hakujakson päättymistä seuraavana päivänä. n Täytä jatkohakemus neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin tai kalenterikuukaudelta. n Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne . LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäoloviikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. ? Irtisanomisilmoitus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. LIITÄ ENSIJA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA ? Kopio saamastasi sosiaalietuuden päätöksestä. Kelan maksamista etuuksista ei tietoja tarvitse toimittaa. ? Halutessasi voit toimittaa meille muutosverokortin. Sen voi myös lähettää sähköisesti Verohallinnon OmaVero -palvelun kautta. ? Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla. ? Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön. ? Verotuspäätös, jos sinulla on maataloutta tai muuta yritystoimintaa. NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA KOTISIVUT www.teollisuuskassa.fi ; eAsiointi ja yhteydenotto PUHELINPALVELU 020 690 455 ma–ke ja pe 8.30–15 POSTIOSOITE PL 116, 00531 Helsinki HENKILÖKOHTAINEN ASIAKASPALVELU Suljettu SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING n Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån. n Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. n Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via E-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Den elektroniskt ifyllda ansökan är genast tillgänglig hos oss. n Logga in i E-tjänsten via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. n Första ansökan kan du fylla i för två hela kalenderveckor. Ansökan kan sändas först dagen efter ansökningsperioden har gått ut. n Fyll i fortsatt ansökan för fyra kalenderveckor eller för en kalendermånad. n Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Komplett behandlingsstatus . BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN ? Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen. ? Tillkännagivande om uppsägning, om du är helt arbetslös. ? Tillkännagivande om permittering, om du är permitterad. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN ? En kopia på beslutet om erhållen social förmån. Beslut om förmåner beviljade av FPA behöver inte tillställas. ? Du kan, efter behag, sända kassan ett ändringsskattekort. Den kan sändas elektroniskt via Skatteförvaltningens MinSkatt e-tjänst. ? Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser. ? Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete. ? Beskattningsbeslutet, om du har lantbruksverksamhet eller någon annan företagsverksamhett. WEBBPLATS www.teollisuuskassa.fi /sv; e-tjänsten och kontakt TELEFONSERVICE 020 690 455 mån–ons och fre 8.30–15 POSTADRESS PB 116, 00531 Helsingfors PERSONLIG KUNDSERVICE Stängt INDUSTRINS ARBETSLÖSHETSKASSA 6/2020 Tekijä 47 Huom! Ajalla 29.6.–7.8. puhelinpalvelu auki ma–pe 8.30–12 Obs! Mellan 29.6 –7.8 telefonservice öppen mån–fre 8.30–12 Tekija?_2020_06_sisus.indd 47 Tekija?_2020_06_sisus.indd 47 10.6.2020 11.15 10.6.2020 11.15
48 Tekijä 6/2020 Aarretta etsimässä ”Idea on se, että koskaan ei tiedä, mitä löytää”, sanoo kankaanpääläinen metallinetsijä Petri Ahokangas. TEKSTI JARI ISOKORPI KUVAT JUSSI PARTANEN PETRI AHOKANGAS CNC-koneistaja Koneistus Koivumäki Oy Kankaanpää Metallinetsijän tärkein työkalu on metallinetsin. Harrastajakäyttöön sopivan saa 200 eurolla. Lisäksi tarvitaan pienempi etsin eli pinpointteri, kenttälapio, suojahansikkaat, löydöille minigrip-pussi ja roskille oma pussinsa. HARRASTAJA Tekija?_2020_06_sisus.indd 48 Tekija?_2020_06_sisus.indd 48 10.6.2020 11.15 10.6.2020 11.15
6/2020 Tekijä 49 VAPAALLA S uomessa on tuhansia metallinetsijöitä, jotka piippailevien etsimien kanssa kulkevat pelloilla, metsissä, puistoissa, rannoilla ja jopa rantavesissä etsien historiallisia tai muunlaisia aarteita. Petri Ahokangas kertoo, miten koukuttavasta harrastuksesta on kysymys. – Olin vuodesta 2012 seurannut Aarre maan alla -foo ru mia. Sinne porukka postaili löytöjä. Marraskuussa 2013 aloitin. Maa ei ollut vielä jäässä, mutta lunta satoi. Viisi senttiä oli uutta lunta pellolla, mutta pakko sinne oli päästä. Otsalamppu paloi pimeässä, koska pimeä tuli aikaisin. Samana syksynä tapahtui jotain, joka herätti laajaa innostusta Suomen historiaa kohtaan. – Silloin löytyi Janakkalan miekkamies. Äärimmäisen harvinaiset ristiretkiaikainen miekka ja viikinkimiekka olivat samassa haudassa. Janakkalan porukka laittoi tiedon löydöstä foorumille. – Heti kun ensimmäinen miekka löytyi, he tukkivat haudan ja tulivat arkeologin kanssa uudelleen paikalle. Museovirasto jatkoi kaivauksia. Se oli paljon esillä julkisuudessa. Huomasin silloin, että kun olin itse harrastamassa pellolla, niin oli aina paljon kiinnostuneita. PORUKASSA TIIVISTYY TIETÄMYS – Pellosta nousee paljon pullonkorkkeja ja maatalouskoneen palasia. Mutta noin yksi 20:sta on joku kolikko, 1700–1800-lukujen rahaa, Ahokangas kertoo. – Kun löytyi jotain, se oli hemmetin hieno tunne. Seuraava vaihe oli selvittää, mitä löysin. – Silloin opin foorumin kautta, että harrastajaporukassa on iso tietämys. On vaikeaa ottaa valokuvaa huonokuntoisesta kolikosta niin, että siitä saa selvää. Muista esineistä tunnin parin sisällä saattoi tulla linkki, että se on esimerkiksi hevosvaljaitten hela. Vaikka se olisi vain osa, mahdottoman hienosti porukka tunnisti sen jo siitä. RAKKAUDESTA MENNEISYYTEEN Ahokankaan kotia lähellä oleva Hämeenkangas vetää puoleensa metallinetsijöitä. – Siinä kulkee Kyrönkankaantie, joka oli 1600-luvulla postitienä. Se oli kesätie, joka yhdisti Hämeen ja Korsholman linnat. Väki on kulkenut Hämeenkangasta ja sitten Pohjankangasta ja päässyt Pohjanmaalle. Matkalla oli Karvianjoki ja skanssi. Se oli puolustuslinnoitus aikanaan. Siitä oli hyvä vahtia tietä, koska se oli ainoa paikka, missä silta vie joen yli. Se on ollut otollinen kohde Satakunnan metallinetsijöille. Aluetta ovat yhdessä tutkineet Museoviraston arkeologi ja metallinetsijät omilla keinoillaan. – Metallinetsijät etsivät metalleja ja museovirastoa kiinnostaa koko se pohja, ja mitä se kertoo ihmisestä. He saavat maakerroksista enemmän irti. Mutta ei haittaa, jos metallinetsijä kaivaa kyntöpellosta tavaraa. Siinä ei mene muu konteksti sekaisin, paitsi sitten kun mennään pellossa syvälle, kyntökerroksen alle. Harrastaessa historia on alkanut kiehtoa Ahokangasta uudella tavalla. – Museoviraston tieto ja karttapohjat ovat avoimia. Niitä olen paljon tutkinut. Niiden avulla harrastaja tietää, että hautapaikka on suojeltu alue, johon ei saa mennä. Muinaismuistolain mukaan kaikki yli 100 vuotta vanha esineistö, jonka omistusta ei voi määrittää, on museoviraston omaisuutta. – Käytännössä se on mennyt niin, että kun olen ilmoittanut vanhan kolikon museovirastolle, sieltä on vastattu, että kyseessä on ajalle tyypillinen löytö, eikä heillä ole halua sitä lunastaa. HISTORIA, HOPEA JA KULTA KIEHTOVAT Ahokangas kertoo asettaneensa jokaiselle etsintäkaudelle kolme tavoitetta. – Ne ovat, että löytyisi jotain 1600-luvulta, hopeaa sisältävä raha sekä kultaa jossain muodossa. Kului monta vuotta, eikä mikään tavoitteista toteutunut. Sitten kerralla täyttyi kaksi. Löytyi hopeinen kolikko vuodelta 1699. Kultaa en ole vielä tähän päivään mennessä löytynyt missään muodossa. Peltokullan löytäminen on erittäin harvinaista. – Todennäköisin paikka, mistä kannattaa etsiä kultaa, on uimaranta. Kahluusyvyydestä voi löytyä esimerkiksi katkennut kaulaketju, sormus tai ranneketju. Metallinpaljastimella sen voi löytää vielä sieltäkin, missä on vettä yli metri. Rahallisesti arvokkain löytö, minkä metallin etsijä todennäköisesti tekee, on kahden euron kolikko. – Kaksi vuotta sitten halusin ostaa uuden pienikokoisen etsimen, pinpointterin . Periaate on se, että raha, mikä siihen käytetään, pitää kaivaa maasta, jotta harrastus jossakin muodossa rahoittaa itsensä. – Siihen ajankohtaan sopi mainiosti suviseurat Porin Kirjurinluodossa. Siellä kävi 70 000 ihmistä viikon aikana. Sinne oli ajettu viiden sentin matto haketta. Jos kolikon pudotti, niin aika hyvin se hukkui hakkeeseen. Sieltä löytyi paljon rahaa. Varovaisen arvion mukaan satakuntalaiset metallinetsijät kaivoivat sieltä 1 500 euroa porukalla. – On niitä harrastajia, joita kiinnostaa historia ja vanhat paikat, ja toisia, joita kiehtoo modernimpi arvotavara. Minua kiinnostavat molemmat. – Hienointa, mitä itse osaan kuvitella on se, että löytäisi noin 40 vuotta vanhan vihkisormuksen. Sen kun vielä pystyisi palauttamaan oikealle omistajalle, niin se olisi kaikista arvokkainta! VANHAN TORPAN MAILLA Kuluvan kesäkauden ensimmäinen kohde Ahokankaalla ja hänen kaverillaan oli Lahdenvainion kylä Kaljasjärven rannalla Varsinais-Suomen Pyhärannassa huhtikuun 20. päivänä. Etsijät vaelsivat kaverin kesäpaikan, vanhan torpan mailla, jonka asutushistoria ulottuu yli 400 vuoden taakse. Ensimmäinen kiinnostava esine nousi pellosta, läheltä vanhaa pajaa jo varhain aamulla. – Löytyi hyväkuntoinen vähän isompi kolmen kopeekan kolikko vuodelta 1842. Sen jälkeen löytyi vielä kolme kolikkoa, muuan muassa Aleksanteri toisen aikainen kymmenen penniä. Maassa on vuosisatojen konteksti. Oli odotettua, että sieltä jotakin löytyy. Kaveri oli tehnyt arvokkaan löydön jo retkeä valmis teltaessa. – Hän meni käymään naapurissa ja isäntä kertoi, että vihkisormus oli hukkunut kymmenen vuotta sitten. Kaveri sanoi, että ”minä haen piipparin, katsotaan!” Siinä meni viisi minuuttia ja vaimon vihkisormus löytyi. Seuraavana päivänä oli pariskunnan hääpäivä. ? PETRI AHOKANGAS CNC-koneistaja Koneistus Koivumäki Oy Kankaanpää Kevään ensimmäinen löytö: kolmen kopeekan kolikko vuodelta 1842. ”Aloittelijalle yhteisö on äärimmäisen tärkeä varsinkin silloin, kun hän tekee merkittävän löydön.” Tekija?_2020_06_sisus.indd 49 Tekija?_2020_06_sisus.indd 49 10.6.2020 11.16 10.6.2020 11.16
50 Tekijä 6/2020 PULMAT Ristikon ja sudokujen ratkaisut: www .tekijälehti.fi WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN TULEVA VASTAUSALUE WWW.SANARIS.FI/JUHA HYVÖNEN ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? 1. Millä paikkakunnalla on asukasmäärään suhteutettuna vähiten henkilöautoja? 2. Mitä sukua Della Ankka on Aku Ankalle ? 3. Mikä on juhannuskokon alkuperäinen tarkoitus? 4. Minkä lajin Euroopan mestari on Pentti Kahma? 5. Ovatko järeät puut Suomen metsissä vähentyneet vai lisääntyneet sadassa vuodessa? 6. Montako hammasta on lapsella? 7. Mitä tarkoittaa nykyslangin ilmaisu germanen ? 8. Onko mahdollista, että voimailija asettaa kippunnan verran painoja harteilleen, laskeutuu kyykkyyn ja nousee ylös? 9. Kenen musiikkialbumi on nimeltään Valittu kansa ? 10. Mikä suuronnettomuus kohtasi Helsinkiä 1713, Turkua 1827, Hämeenlinnaa 1831 ja Poria 1852? VA ST A U KS ET 1. H el si ng is sä . 2. Ka ks os si sk o. 3. Pi tä ä pa ha t he ng et lo ito lla . 4. Ki ek on he ito n. 5. Li sä än ty ny t (L uo nn on va ra ke sk us Lu ke n m uk aa n yl i ne lin ke rt ai st un ut ). 6. N oi n 20 m ai to ha m m as ta . 7. To si hi en oa . 8. Ky llä . Yk si ki pp un ta on 17 ki lo a. 9. A nt ti Tu is ku n. 10 . Ka up un gi t ko ko na an ta i va lt ao si n tu ho nn ut tu lip al o. 10 KIPERÄÄ KYSYMYSTÄ HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ?? HAASTAVAMPI ?? ? VISAINEN Tekija?_2020_06_sisus.indd 50 Tekija?_2020_06_sisus.indd 50 10.6.2020 11.16 10.6.2020 11.16
6/2020 Tekijä 51 POIKKEUKSET PÄIVYSTYSAIKOIHIN 29.6.–7.8. JÄSENPALVELU MA–PE KLO 8.30–12 TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA MA–PE KLO 8.30–12 VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO Tekija?_2020_06_kansiarkki.indd 51 Tekija?_2020_06_kansiarkki.indd 51 9.6.2020 13.34 9.6.2020 13.34
Palvelun toteuttaa Duunitori. Löydät nyt Teollisuusliiton sopimusalojen avoimet työpaikat samasta paikasta tyotori.teollisuusliitto.fi Teollisuusliiton uusi Työtori on avattu! Tekija?_2020_06_kansiarkki.indd 52 Tekija?_2020_06_kansiarkki.indd 52 9.6.2020 14.41 9.6.2020 14.41