Tekijä 06/2018 - Lehtiluukku.fi

TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI NRO 6/2018 TEKIJÄLEHTI.FI Ihmisen kokoinen terve elämä Marilla Hokkanen hakee hyvinvointia unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta 18 Yksityistäminenkö tehokasta? 30 Pommeja pakoon Suomeen 42 Jäsenristeily keräsi yhteen 50 Står stadigt på tre ben 56 Kalastuksen polte 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten TEKI1806_kannet.indd 1 5.6.2018 12:35:05
NÄIN TAVOITAT KESÄLLÄ Aluetoimistot suljettuina 2.–22.7. Helsingin ja Uudenmaan aluetoimisto Asematie 4–10, 01300 Vantaa Toimistosihteerit 020 774 1304, 020 774 1305 Huom! 21.6. asti remontissa, henkilökunta päivystää keskustoimistolla Varsinais-Suomen aluetoimisto Humalistonkatu 6, 3. krs, 20100 Turku Toimistosihteeri 020 774 1323 Satakunnan aluetoimisto Isolinnankatu 24, 2. krs, 28100 Pori Toimistosihteeri 020 774 1343 Hämeen aluetoimisto Kasarmikatu 7 B, 2. krs, 13100 Hämeenlinna Toimistosihteeri 020 774 1362 Pirkanmaan aluetoimisto Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere Toimistosihteeri 020 774 1372 Kaakkois-Suomen aluetoimisto Matkakuja 6, 2. krs, 48600 Kotka Toimistosihteeri 020 774 1392 Savo-Karjalan aluetoimisto Kauppakatu 48, 2. krs, 78200 Varkaus Toimistosihteeri 020 774 1402 Keski-Suomen aluetoimisto Kauppakatu 18 B 19, 40100 Jyväskylä Toimistosihteeri 020 774 1412 Vaasan aluetoimisto Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa Toimistosihteeri 020 774 1422 Oulun aluetoimisto Mäkelininkatu 31, 4. krs, 90100 Oulu Toimistosihteeri 020 774 1433 Lapin aluetoimisto Länsiranta 7 B 13, 95400 Tornio Toimistosihteeri 020 774 1441 TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 449 tyoymparisto@teollisuusliitto.fi JÄSENPALVELU 020 690 446 jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi teollisuusliitto.fi ? eAsiointi Työnantajaja tilittäjäpalvelu 020 77 41190 tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi Huom! Torstaisin suljettu, 2.–27.7. avoinna ma–pe klo 8.30-12 TEOLLISUUSLIITTO Pl 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto teollisuuskassa.fi ? Sähköinen asiointi LIITTO TIEDOTTAA A LU ET O IM IS TO T K ES K U ST O IM IS TO Liiton ja kassan palvelunumerot ma–pe klo 8.30–15 Aluetoimistot avoinna ma–pe klo 8.30–12 ja 13–16 TEKI1806_kannet.indd 2 5.6.2018 12:35:22
KANNEN KUVA: HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN 6/2018 Tekijä 3 SISÄLTÖ 6 VOIMAVAROJA ARKEEN KANSI Hyvinvointi ei edellytä itsensä ylittämistä. Vuorotyöntekijä Marilla Hokkanen sekä tutkijat Mikko Härmä, Sirpa Lusa ja Eveliina Korkiakoski kertovat unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta. 20 KILPAILUTUKSEN HARHA Yksityinen on aina tehokkaampi ja halvempi kuin julkinen, meille kerrotaan. Miten niin? 28 SODAN SEASTA SUOMEEN HITSAAMAAN Kova halu oppia ja tehdä töitä – se yhdistää Vantaan Variassa hitsaajaksi opiskelevia maahanmuuttajia. Monella on rankka pakolaistausta, mutta myös alan työkokemusta. ? ”Pommeja, aseita, ongelmia, ongelmia, ongelmia… Minä ja mun perhe, ei Irakissa enää osannut asua”, sanoo Irakista Suomeen paennut Mahdi (keskellä). TEKI1806_3-58.indd 3 6.6.2018 11:40:02
4 Tekijä 6/2018 Seuraava numero ilmestyy 11.7. Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. TOIMITUS PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johan Lund 040 540 9801 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Sirpa Närhisalo sirpa.narhisalo@ teollisuusliitto.fi 020 774 1183 TILAUSHINTA (12 NROA) kotimaahan 25 euroa, ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 774 001 PL 107 Helsinki 00531 teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi mikamainos.fi, 050 528 7782 OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. ? HARRASTAJA Karkkilalainen Pasi Åman kalastaa 150– 200 päivänä vuodessa. ”Porraslappuisella” kelluvalla uistimella (kädessä) Åman pystyy uittamaan vaivihkaa uistimen virtaavassa joessa kiven taakse kalan luokse. Katso video: tekijälehti.fi ? 100 VUOTTA SITTEN Sisällissodan päätyttyä osapuolten oli alettava rakentaa yhdessä yhteiskuntaa, jonka oikeastaan vasta talvisodan ponnistukset yhdistivät. Juttusarja päättyy. ? JÄSENRISTEILY Hei me risteillään! Atomirotta-yhtye viihdytti osallistujia maailmanhistorian ensimmäisellä Teollisuusliiton jäsenristeilyllä. Tarjolla oli sekä vakavahenkisempää asiaa että viihdettä ja yhdessäoloa. AJASSA 5 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 14 NÄKIJÄ Tutkija Merja Kauhanen 17 BLOGI Tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila 22 Työväenliike 100 vuotta sitten 24 VÄITTÄJÄT Aki Moisio & Jukka Tahvanainen 26 KEKSINTÖ Mikä ihmeen kryptovaluutta? 29 Lyhyet TYÖSSÄ 36 KATSAUS Kaivosteollisuus ja luontoarvot 38 TYÖYMPÄRISTÖ Työsuojeluvalvonta uudistumassa. 50 Norcar-BSB har ett brett produktsortiment att falla tillbaka på 27 Lyhyet LIITOSSA 42 Jäsenristeily keräsi liiton väen laineille 44 Valtuusto paheksui heikennysesityksiä 47 OIVALTAJA Varatyösuojeluvaltuutettu Ari Bäckman 48 MAAILMA Ammattiliittojen asema vapautumassa Etelä-Koreassa 49 Lyhyet 54 Brief in English 55 Työttömyyskassa A-kassan VAPAALLA 56 HARRASTAJA Kalastaja Pasi Åman 58 Pulmat 59 Sarjakuva TEKI1806_3-58.indd 4 6.6.2018 11:40:10
6/2018 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 13.6.2018 Hyvinvointi on perusasioista huolehtimista PETTERI RAITO Päätoimittaja T erveydestä ja hyvinvoinnista on kehkeytynyt iso bisnes. Bisneslogiikassa yksilön hyvinvointi on pilkottu pieniin osiin niin, että jokaiseen osaan on tarjolla tehokkaaksi mainostettu hoito, tuote tai rohto. Markkinointi toteutetaan lääketieteellistä asian tuntijakieltä jäljitellen, mutta se on vain muoto usein ohuen sisällön verhoamiseen. Perusviestit kiteytyvät pariin päälinjaan. Ne ovat huolen aiheuttaminen tai paratiisilla houkutteleminen. Näin on erityisesti itsehoitoon liittyvien palveluiden ja tuotteiden kanssa. Kun ostat ”salsasalvan” ja hierot sitä ohjeiden mukaan kolottaviin niveliisi, tanssahtelet kepeästi vaikka läpi yön. ”Puristepilleri onnenkantamoinen” puolestaan lataa kroppasi täyteen sieltä muutoin niin tyypillisesti puutteenalaisiksi jääviä vitamiineja, minkä kautta ovelasti vaikuttamalla se tuottaa kaupan päälle vielä iloista mieltäkin. Kun edellä kuvatun kaltaisia viestejä tulee toistuvasti vastaan kaikista kanavista sosiaalinen media mukaan lukien, ei ole ihme, että tavallinen kansalainen saattaa alkaa tunnistaa itsessään niissä kuvattuja oireita tai riskialttiita ominaisuuksia ja miettiä, voisiko omaa olotilaa jotenkin kohentaa? Olisihan se mukavaa, jos purkista popsimalla saisi lisää fyysistä ja älyllistä suorituskykyä sekä tasapainoisia tunnelmia, tai jos tv-kaupan wow-efektiivisen treenihärpöttimen avulla voisi kalkkiksenakin kirmailla kuin kasvuikäinen. Näköala on houkutteleva, mutta ongelmana vain on se, että terveys ja hyvinvointi ovat kokonaisuus, minkä sisällä yksittäiset tekijät ovat monin tavoin yhteydessä toisiinsa. Niinpä täsmätoimenpiteinä kaupatut erilliskonstit kuten esimerkiksi erinäiset ihmedieetit johtavat ennemmin epätasapainotiloihin kuin tuloksiin. Toisaalta jos rikkumattoman terveyden ja hyvinvoinnin tavoittelu asetetaan arvoksi korkeimmaksi, painuu unohduksiin se, että osa elämää ovat myös ne vaiheet, jolloin kaikki ei ole niin hyvin, tai asiat ovat jopa huonolla mallilla. Ja silti elämänsä voi kokea antoisaksi ja mielekkääksi. Kun asiantuntijoiden kanssa puhuu terveydestä ja hyvinvoinnista, nousee keskeiseksi teemaksi perusasioista kuten unesta, ravitsemuksesta, liikunnasta ja sosiaalisista suhteista huolehtiminen. Niiden terveyttä ja hyvinvointia edistävä toteuttaminen ei vaadi ihmetekoja. Liikkeelle on hyvä lähteä omien mieltymysten pohjalla. Toteuttamisessa puolestaan tarvitaan realistisia tavoitteita, pitkäjänteisyyttä ja tekoja, mutta myös ymmärrystä itseä kohtaan, jos kaikki ei suju suunnitelmien mukaan. Edellisen rinnalla on hyvä tarkastella, että ympäristö, kuten esimerkiksi työpaikka, ei aseta kohtuuttomia vaatimuksia. Jos niin on, ei tilanne korjaudu, vaikka nukkuisi, aterioisi ja liikkuisi terveellisesti. Mikäli ongelmia esiintyisi, kannattaa niiden ratkomisessa kääntyä oikeiden asiantuntijoiden puoleen. Keinoja ja ratkaisuja löytyy, kunhan ongelma osataan ensin tunnistaa. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. TOIMITUS PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johan Lund 040 540 9801 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Sirpa Närhisalo sirpa.narhisalo@ teollisuusliitto.fi 020 774 1183 TILAUSHINTA (12 NROA) kotimaahan 25 euroa, ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 774 001 PL 107 Helsinki 00531 teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi mikamainos.fi, 050 528 7782 OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. TEKI1806_3-58.indd 5 6.6.2018 11:40:14
6 Tekijä 6/2018 Se tavallisen terveellinen elämä Terveellinen elämä on ihmisen kokoinen ja arjen tasoinen juttu. Se ei edellytä ihmetekoja, vaan pienten asioiden säännönmukaista toistamista. Avainasemassa ovat uni, liikunta ja ravitsemus. Kun iso kuva on kunnossa, voi silloin tällöin vaihtaa huoletta vapaalle. TEKSTI PETTERI RAITO KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN TEKI1806_3-58.indd 6 6.6.2018 11:40:17
? 6/2018 Tekijä 7 AJASSA ? Marilla Hokkanen on tehnyt teollisia vuorotöitä yli 20 vuoden ajan. Jaksaminen on löytynyt arjen perusasioista. TEKI1806_3-58.indd 7 6.6.2018 11:40:20
8 Tekijä 6/2018 UNI VALAA HYVINVOINNIN PERUSTAN l Uni on palautumisen kulmakivi, puhutaan sitten fyysisistä tai ajatteluun liittyvistä ponnistuksista. – Unen tarve on yksilöllistä. Ihmiset nukkuvat keskimäärin 7,5 tuntia, mutta vaihteluväli on kuudesta jopa kymmeneen tuntiin. Palautumisen kannalta keskeistä on, että nukkuu niin paljon, että kokee itsensä virkeäksi, Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä sanoo. Vuorotöissä unirytmin löytäminen vaikeutuu. Etenkin yötyö on kehveli sotkemaan riittävän unen saantia. Myös aikaiset aamuvuorot on todettu haastaviksi. Hankaluudet aiheutuvat siitä, että elimistön rytmi joutuu ristiriitaan valorytmin ja vuorokauden ajankohdan kanssa. Yöllä tehdään töitä, kun elimistö mieluiten olisi lepotilassa ja päivällä yritetään nukkua, mutta elimistön mielestä valveillaolo olisi suotavampaa. Vuorojärjestelmillä on havaittu olevan jaksamisen kannalta huomattavia eroja. – Nopea kierto, jossa kaksi kahdeksan tunnin aamu, iltaja yövuoroa seuraavat toisiaan ja niiden jälkeen tulee neljä vapaata, tukee unta ja vireyttä paremmin kuin hitaat kierrot, joissa on kolme tai neljä yövuoroa peräkkäin. Nopeassa kierrossa yötyörytmi ei ehdi jäädä päälle. – Kilpailevaksi malliksi ovat tulleet 12 tunnin vuorot. Silloinkin on tärkeä miettiä, että vuorokierto tukee unta ja vireyttä. Olennaista on, että kierto tapahtuu myötäpäivään. Se luo enemmän palautumista työvuorojen väliin. – Toinen tärkeä seikka on tapaturmariskin huomioon ottaminen, minkä kohoamisen on havaittu liittyvän etenkin pitkiin työvuoroihin. 12 tunnin vuoron lopussa se on noin kaksinkertainen ja 16 tunnin vuoron lopussa kolminkertainen. Härmä korostaa palautumisajan merkitystä työvuorosuunnittelussa. – Jos työvuorojen väli jää alle 11 tuntiin, ei vuorokausilepo toteudu, ja jos niin käy, lisää se väsymystä, unettomuutta ja sairauspoissaoloja. Yötyö ja yötyötä sisältävä vuorotyö ovat terveyshaitta. Nykytiedon mukaan ne kohottavat rintasyöpäriskiä ja mahdollisesti myös paksusuolenja eturauhassyövän riskiä. Niiden lisäksi kohoaa myös sepelvaltimotaudin, diabeteksen, reuman ja tapaturmien riski. – Yksilötasolla riskitasot ovat vähäisempiä kuin esimerkiksi tupakoinnista ja ylipainosta johtuvat riskit, mutta kun kysymys on yleisistä sairauksista ja suuri joukko ihmisiä tekee vuorotöitä, niin asialla YÖTYÖ ON TERVEYSHAITTA Jatkuvaa työtä työssä jaksamisen eteen M arilla Hokkanen aloitti kolmivuorotyöt nykyisellä Metsä-Woodin Suolahden vaneritehtaalla 23 vuotta sitten. Nuoruuden vuosiinsa hän liittää melko huolettoman asenteen. – Silloin vaan mentiin töihin ja ruvettiin tekemään sillä ajatuksella, että kunhan tästä selviää. Välillä olin väsynyt, mutta palautuminen onnistui, kun pystyi nukkumaan 12 tuntia putkeen. Enää se ei onnistu. Toisaalta nuorena ja hurjana se oli kivaa varsinkin, jos oli yökukkuja. Yövuorojen suhteen naureskeltiin, että mitäs tässä, päivällä ei tarvitse tehdä töitä ja yöllä ei tarvitse nukkua. Työn rasitusten huomioimiseen Hokkanen alkoi varsinaisesti kiinnittää huomiota, kun omat lapset syntyivät. Arjen rytmiä ei voinut enää määritellä itse. TEKI1806_3-58.indd 8 6.6.2018 11:40:24
6/2018 Tekijä 9 AJASSA ? on kansanterveyden ja kansantalouden kannalta suuri merkitys. – Myös näitä sairauksia voidaan ennalta ehkäistä. Hyvällä vuoroergonomialla voidaan parantaa työhyvinvointia. Sillä on myös ehkäisevä vaikutus sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyseläkkeisiin. Pitkät työajat ja pitkät työmatkat ovat jo itsessään huono yhdistelmä. Niiden jälkeen tapahtuu enemmän liikenneonnettomuuksia. Hyvinvointi ja tuottavuus ovat Härmän mukaan suoranaisesti yhteydessä siihen, millä tavalla työvuorot ja työajat toteutetaan. – Työnantajalla on vastuu työolosuhteista. Vuorojärjestelmien parantaminen on aina syytä tehdä. Kun perusta on kunnossa, voidaan sen jälkeen tehdä paljon myös omilla elintavoilla eli unirytmillä, ravitsemuksella ja liikunnalla. KUINKA UNI MAISTUU UNIRYTMIN hallinnassa keskeisintä on olla luontaisesti väsynyt nukkumaan mennessä. RENTOUTUMINEN JA STRESSIN HOITAMINEN POIS edistävät nukahtamista. RIITTÄVÄN PIMEÄ JA ÄÄNETÖN YMPÄRISTÖ edistävät myös nukahtamista ja ehkäisevät heräilyä. HYVÄ FYYSINEN KUNTO parantaa unen syviä vaiheita ja helpottaa nukahtamista. YÖVUORON jälkeen kannattaa pääsääntöisesti mennä pian nukkumaan. Viimeisen yövuoron jälkeen kannattaa nukkua päivällä vain vähän. 3–4 neljä tuntia riittää, jotta voisi jo heti seuraavana yönä palata tavalliseen päivärytmiin. Aamuvalolle kannattaa altistua myös viimeisen yövuoron jälkeen. Se auttaa pitämään rytmin normaaliksi tahdistuneena. Aikaisissa aamuvuoroissa puolestaan kannattaa pitää nukahtaminen alkuillassa. Ennen yövuoroa otetut nokoset auttavat väsymyksen vähentämiseen töissä. Reseptiunilääkkeen voi ottaa joskus esimerkiksi hankalan vuoron vaihtumisen yhteydessä, mutta niitä ei pidä käyttää jatkuvasti. Vaikuttavuus heikentyy ja ne aiheuttavat riippuvuutta. Melatoniinia ei suositella vuorotyöhön. Se ei ole unilääke, mutta voi auttaa siirtämään unirytmiä esimerkiksi aikaerolentojen yhteydessä. SINISELLE VALOLLE altistuminen eli tietokoneiden ja vastaavien näyttöjen katsominen ennen nukkumaan menoa voi heikentää nukahtamista. VIRKISTÄVÄT JUOMAT VIRKISTÄVÄT JUOMAT vaikeuttavat nukahtamista. Runsas nesteiden juominen ennen nukkumaanmenoa herättää kesken unien, minkä jälkeen uudelleen nukahtaminen voi olla vaikeaa. ALKOHOLI ei käy unilääkkeeksi. 1–2 annosta voi auttaa rentoutumista ja nukahtamista, mutta siihen tulee riippuvuus. Vähänkin isommat annokset taas heikentävät unen laatua. KESÄLOMALLA kannattaa pitää unirytmistä kiinni. Rytmirikon oikaiseminen voi loman lopussa tai loputtua olla kovan työn takana. – Ei nukuttukaan silloin kun itse haluaa, vaan silloin kun lapset nukkuvat. Vanhat tavat piti laittaa uusiksi. Hokkanen on työskennellyt useissa eri vuorojärjestelmissä. Viime vuodet ovat vierineet 3/5:ssä, jossa töitä tehdään viitenä päivänä viikossa ja viikonvaihteet ovat vapaat. Työviikot vuorottelevat ilta-, aamuja yövuoroina. Hokkasella suurimmat ongelmat liittyvät vuorojen välisiin rytminvaihdoksiin. – Minulle yövuoro on aina ollut suht helppo. Aamuvuoro on se hankalampi, mikä korostuu yövuoron jälkeen. Pahimmillaan en saa nukuttua maanantain aamuvuoroa edeltävänä yönä ollenkaan. – Jos niin käy, on maanantai rankka. Se voi mennä sumussa. Myös torstai on vaikea, jos nukkumiset eivät onnistu. Perjantait menevät, kun tietää, että kysy myksessä on viikon viimeinen työpäivä. KUN BETONI PEHMENEE Saitko nukuttua? Se on Hokkasen mukaan yleinen kysymys työkavereiden kesken yövuorojen alkajaisiksi. – Jutut pyörivät aika paljon nukkumisen ympärillä, mutta se on ymmärrettävää. Tuemme toisiamme. Tauot ovat tärkeitä. Ne ovat myös sosiaalisia tapahtumia. Väsymys on huono työkaveri, ja voimakas väsymys suoranainen riski. – Jos aamuyöstä töissä väsyttää kauheasti ja on pakko pysyä hereillä, tulee huono olo. Yksi työkaveri sanoo, että hänellä pehmenee betoni. Hän viittaa siihen, miltä tehtaan lattia tuntuu jalkojen alla. – Onneksi se kuitenkin on aika harvinainen olotila. Vuosien varrella minulle on kerran käynyt niin, että työterveyshoitaja lähetti kotiin siksi, että en väsymyksen takia ollut työkykyinen. Oikein teki. TIEDON SOVELTAMISTA OMIIN TARPEISIIN Hokkanen on kehittänyt omat konstinsa unirytmistä huolehtimiseksi. Tavoitteena on riittävän unen kerryttäminen, vaikka se ei ihan oppikirjojen mukaan tapahtuisikaan. – Yövuorojen jälkeen nukun aamulla niin pitkään kuin voin. Illalla nukun vielä jonkun tunnin ja menen siitä melkein suoraan töihin. Olen opetellut nukkumaan ennakkoon ennen maanantain yövuoron alkua. – Päiväja iltavuorossa olen antanut itselleni päiväunet anteeksi. Vastaan on tullut sellainenkin ohje, että univelkoja ei saisi nukkua viikonvaihteessa pois. Olen sitä mieltä, että kyllä saa. – Iltavuoro on periaatteessa sellainen, että saa nukkua tarpeeksi. Paitsi, että lapset pitää viedä kouluun. Tietoa Hokkanen on hankkinut työkavereiden kanssa kokemuksia ja tapoja vertailemalla, työnantajan tarjoamien palvelujen kautta ja internetistä. Kokeilemalla oppii uusia keinoja. – Ennen valvoin sen välin, kun tulin yövuorosta kotiin ja vein lapset kahdeksaksi kouluun. Väsytti ja olin pahalla päällä. Työkaveri sanoi, että hän nukkuu sen välin. Kokeilin. Pahin väsymys menee tunnissa parissa pois. Kun lasten kouluun viemisen jälkeen rupeaa nukkumaan uudestaan, niin se on rentoa unta. ? ? Unen tarve on yksilöllistä. Perussääntö on se, että nukkua pitää niin paljon, että tuntee olonsa virkeäksi. Jatkuvaa työtä työssä jaksamisen eteen TEKI1806_3-58.indd 9 6.6.2018 11:40:24
10 Tekijä 6/2018 LIIKUNTA OSAKSI TYÖPAIKAN TOIMINTAA LIIKUNTA MIELTYMYSTEN MUKAAN l Terveyttä edistävän liikunnan peruskattaus sisältää nykyisen suosituksen mukaan 2,5 tuntia reipasta tai tunnin ja 15 minuuttia rasittavampaa liikuntaa viikossa. Niiden lisäksi tarvitaan vielä pari lihaskuntoa tuottavaa tuokiota. Niitä voi tehdä lyhyissä 10 minuutin jaksoissakin. REIPAS LIIKUNTA nostaa hieman sykettä kuten arki-, hyötyja työmatkaliikunta, marjastus, kalastus tai puutarhatyöt. RASITTAVA LIIKUNTA kuormittaa sydänja verenkiertoelimistöä tehokkaasti kuten pyöräily, juoksu, hiihto, sauvakävely tai uinti. – Liikunnalla on elinikää pidentävä ja esimerkiksi aivotoimintaa tehostava vaikutus. Se on ennalta ehkäisevä hoitokeino moneen sairauteen. Ei pelkästään fyysisiin vaivoihin vaan myös esimerkiksi masennukseen. – Harva kuitenkaan intoutuu tällaisilla perusteilla liikkumaan. Motivaatio löytyy parhaiten siitä, mikä on itselle tärkeää ja omista mieltymyksistä eli esimerkiksi hakeeko harrastukselta sosiaalista kanssakäymistä vai liikkuuko mieluummin yksin. Vaihtoehtoja on paljon ja niitä kannattaa kokeilla, Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Sirpa Lusa sanoo. Liikkeelle pitää Lusan mukaan lähteä omaa kehoa kuunnellen. – Liian korkealle asetettu tavoite ei motivoi. Sen sijaan pitää lähteä omasta tilanteesta. Jos esimerkiksi on ylipainoa, sairauksia tai sukurasitusta sydänja verenkiertosairauksien suhteen, voi käydä lääkärissä tarkastamassa, että terveydellistä estettä rasittavaan liikuntaan ei ole. – Jos täysin liikkumaton ihminen aloittaa liikunnan, niin se 2,5 tuntiakin viikossa voi aluksi olla liian kova tavoite. Silloin jonkin verran liikuntaa on parempi tilanne kuin ei liikuntaa lainkaan. Liikuntakokemus ei ensi alkuun välttämättä ole miellyttävä. – Ei kannata masentua. Kun jaksaa jatkaa niin, että se muuttuu tavaksi, niin elimistö ja aivot alkavat reagoida mielihyvää tuottavalla tavalla. Silloin terveyttä edistävän välineellisen hyödyn rinnalle nousee liikunnan tuottama mielihyvä. Yksi tapa liikunnan mielekkyyden lisäämiseksi on verryttely ja venyttely. – Elimistön valmistaminen harjoitteluun on kaiken a ja o. Iän myötä lihakset vaativat huoltoa enemmän. Sillä voidaan ehkäistä kremppoja ja niiden kanssa voidaan tulla toimeen. Myös jäähdyttely pitää muistaa. – Toisaalta liikunnasta voi hakea vastapainoa työn rasituksille. Jos työssä ollaan koko ajan jalkojen päällä, voi käydä uimassa tai pyöräilemässä, jolloin nivelten rasitus ei tule kovaksi. Fyysisesti rasittava työ ei Lusan mukaan välttämättä kohota kuntoa niin, että se auttaisi työssä selviytymisessä, vaikka terveysliikuntasuositukset määrällisesti saavutettaisiinkin. – Vaikka työ olisi rasittavaa, ei se ole sillä tavalla rasittavaa, eikä työkuormituksen suositusten mukaisesti saakaan olla, kuin esimerkiksi hapenottokyvyn kehittämisen kannalta pitäisi olla. Kuitenkin keskisyke voi olla työvuoron ajan koholla, ja jäädä koholle työvuoron jälkeen. Pitkällinen kohonnut syke on riskitekijä sydänsairauksille. Samoin nosto-, kantoja siirtotyöt voivat aiheuttaa verenpaineen nousua ja tukija liikuntaelinten ongelmia. Näidenkin seikkojen takia töissä tarvitaan taukoja. Palautumista pitää tapahtua myös työpäivän aikana. TAVOITTEET KUNNON MUKAAN TEKI1806_3-58.indd 10 6.6.2018 11:40:29
6/2018 Tekijä 11 AJASSA ? – Taukojumppa ja kehonhuoltohetket ovat suositeltavia. Elimistö ja mieli rentoutuvat. Lusan mukaan työpaikkoja hyödynnetään liikunnan kannalta liian vähän sosiaalisena ympäristönä. – Liikunnan edistämiseen kannattaa liittää suunnitelmallisuus, seuranta ja vaikuttavuuden arviointi osana työpaikan toimintaa. Se pitäisi kytkeä osaksi riskinarviointia ja työterveyshuollon toimintaa kuten terveystarkastuksia, jolloin työpaikan tarjoamaa liikuntaa voitaisiin suunnata ja perustaa tarpeen mukaan esimerkiksi selkäryhmiä tai nivelongelmaisten artroosiryhmiä. Yhdessä liikkuminen lisää yhteisöllisyyttä, työn tuloksellisuutta ja sitoutumista työpaikan terveyttä edistäviin toimenpiteisiin. – Ne ovat aika pieniä rahoja loppujen lopuksi, mitä näihin tarvitsee laittaa, mutta tuotto voi olla aika hyväkin, jos sairauspoissaolopäiviä pystytään ehkäisemään. LIIKUNTA OSAKSI TYÖPAIKAN TOIMINTAA LIIKUNTA LISÄÄ JAKSAMISTA VAPAA-AJAN LIIKUNTA kannattaa työvuorosta riippumatta sijoittaa päiväsaikaan. Valolla on vuorokausirytmiä ohjaava vaikutus. Verrattain pitkäaikainen 1–2 tunnin aerobinen liikunta vähintään 3–4 tuntia ennen nukkumaan menoa auttaa unen laatuun. Jos työ on rasittavaa tai kuormittavaa, niin ennen vuoroa ei kannata harjoittaa raskasta liikuntaa. Työn vaatimukset eli kuinka paljon se vaatii vireyttä, tarkkaavaisuutta, voimankäyttöä tai kestävyyttä, pitää ottaa huomioon. RIITTÄVÄ PERUSKUNTO tukee työssä pärjäämistä monin tavoin. Palomiehiä tutkittaessa esimerkiksi on havaittu, että hyvä hapenottokyky on yhteydessä alhaiseen tapaturmariskiin. Hyvä lihaskunto puolestaan ehkäisee tukija liikuntaelinvaivoja ja auttaa jaksamaan fyysisesti rasittavissa töissä. KOKONAISRASITUSTA kannattaa tarkkailla. Se kertyy samanaikaisesti töistä ja yksityiselämästä ja voi huomaamatta johtaa ylirasitukseen. Jos elämäntilanne on kiireinen tai koetteleva, on muiden rasitus tekijöiden vähentäminen hyvä ratkaisu, kunnes kuormittavampi vaihe on ohitettu. KESÄ on mitä mainiointa aikaa kokeilla uusia lajeja, rakentaa peruskuntoa ja vetreyttää kroppaa. VANERITYÖNTEKIJÄT VAUHDISSA Nukkumisen lisäksi Hokkanen on ruvennut kiinnittämään huomiota ruokavalioon ja liikuntaan. Työnantaja tarjoaa terveydenhoitajan, fysioterapeutin ja ravintoterapeutin palveluja ja tukee työntekijöiden liikuntaa ohjatuilla taukojumpilla ja liikunta seteleillä. Myös työpaikalla järjestetty kampanja Vanerityöntekijä vauhdissa tarjosi tietoa ja vinkkejä. – Ei riitä, että sanotaan, että liikunta on hyvästä. Jos ei löydä itselleen mieleistä lajia, niin liikunta jää pois. Siksi oli mukavaa, että meille esiteltiin eri lajeja. Toisaalta kysyttiin, onko jokin harrastamasi laji jäänyt pois. – No, kyllä oli. Kävin ostamassa virvelin. Liikuntahan voi olla sitä, että menee luontoon ja ottaa kalastusvehkeet mukaan. Sen lisäksi olen tykännyt käydä kuntosalilla ja tehdä palauttavia harjoitteita, joilla saa kireydet kropasta pois. Välillä hurahdan johonkin zumbaan. – Suhteutan liikunnan työn aiheuttamiin rasituksiin ja mietin palauttavat elementit sen mukaan. Liikun vähintään 2,5 tuntia viikossa. Se sisältää kuntosalin, lenkkeilyn sekä lämmittelyt, jäähdyttelyt ja venyttelyt. Vapaa-ajan liikunnan rinnalla tärkeä seikka on myös se, kuinka ergonomisesti itse työnteko tapahtuu. – Opiskelen levyalan ammattitutkintoa, mihin sisältyi ergonomiapäivä. Esimerkiksi oikeat nostotekniikat ovat tärkeitä asioita työssä huomioon otettavaksi. ? Liikunnalliset tavoitteet on hyvä asettaa mieltymysten ja kuntotason mukaan. Liian ylös asetettu tavoite ei motivoi. TEKI1806_3-58.indd 11 6.6.2018 11:40:33
12 Tekijä 6/2018 ATERIARYTMI JA LAUTASMALLI JÄÄKAAPPIA MYÖTEN l Säännöllinen ateriarytmi auttaa jaksamaan fyysisiä ponnistuksia sekä keskittymistä ja tarkkuutta vaativien tehtävien hoitamisessa. Rytmi sisältää aamiaisen, lounaan, päivällisen, iltapalan ja riittävästi välipaloja. Aterioiden sopiva väli on noin kolme tuntia. Ateriarytmistä huolehtimisen rinnalla pitäisi ruoan laatua ohjaavaa lautasmallia toteuttaa kaikilla aterioilla ja välipaloilla. – Lautasmallissa ateriasta puolet on vihanneksia. Sitten on viljatuotteita, perunaa sekä neljäsosa lihaa, kalaa tai kanaa sekä leipäsiivu ja sipaisu pehmeää rasvaa sen päällä. Lopuksi marjoja tai vastaava jälkiruoka ja maitotuotteita. – Kasviksia, vihanneksia ja hedelmiä pitäisi saada puoli kiloa eli kuusi omaa kourallista päivässä. Myös kuituja sisältävä ruoka eli tumma leipää ja vilja kuuluvat joka päivään. Kuitu pitää kylläisenä ja veren sokerin alhaisena, Työterveyslaitoksen erikoistutkija Eveliina Korkiakangas sanoo. Annoskoot puolestaan on hyödyllistä pitää kohtuullisina. – Raskaat ateriat, jotka ovat kooltaan isoja, rasvaisia tai sokerisia, saavat meidät väsähtämään. Ne nostavat veren sokeria nopeasti, mutta uupumus tulee hetken päästä. Itse kunkin jääkaapin ja ruokaostoskärryjen pitäisi näyttää lautasmallin mukaiselta kokonaisuudelta. Pikatestin voi tehdä esimerkiksi ottamalla kuvan omasta tavallisesta ruoka-annoksestaan ja vertaamalla sitä lautasmalliin. – Monesti sanotaan, että syön säännöllisesti ja terveellisesti, mutta kun pysähtyy miettimään, voi ehkä huomata, että tottumukset eivät ole niin hyvät kuin arveli. – Toinen lähestymistapa on miettiä jaksamista. Jotain on pielessä, jos ei tahdo jaksaa työpäivää tai sen jälkeen yhtään mitään. Työn kuormittavuuden ja sen tarjoamien voimavarojen rinnalla voi silloin tarkastella elintapoja, missä ravitsemus on yksi tärkeä osa. Ohjaavia kysymyksiä ovat esimerkiksi syönkö kasviksia tarpeeksi, syönkö 5–6 viipaletta tummaa leipää päivittäin ja käytänkö hyviä pehmeitä rasvoja leivän päällä. Korkiakangas korostaa ison kuvan merkitystä. – Mitään ei tarvitse jättää kokonaan pois.Lautasmallissakin on aina jälkiruoka, ja herkut mahtuvat silloin tällöin mukaan, kun kokonaisuus ja iso kuva ovat järjestyksessä. TUUMAUSTAUKO PAIKALLAAN KUNNON ATERIA JOKA PÄIVÄ Kun tekee fyysisesti rasittavaa vuorotyötä, pyörittää perhettä ja harrastaa vapaa-ajalla liikuntaa, kuluttaa se runsaasti energiaa. Siihen pitäisi hyvin voidakseen pystyä ravitsemuksellisesti vastaamaan. – Kävin ravintoterapeutilla juuri jaksamiseen liittyen. Kyllä siitä apua oli. Rupesin syömään kunnon aterioita ja välipaloja joka päivä työvuorosta riippumatta. Samalla rupesin katsomaan, että ateriavälit eivät veny liian pitkiksi. Minulla on töissä ruokaa mukana kahden tunnin välein syötäväksi. Aterioinnin kannalta yövuoro on haastavin rupeama. Ruokahalua ei silloin välttämättä löydy. Duunarin tyypillinen kattaus tahtookin typistyä jogurttiin ja leipään, mihin nähden Hokkasen evästys on selvästi runsaampana aiheuttanut työkavereissa myös ihmetystä. – Minulla on mukana pastaa, nuudeleita, keittoja ja pirtelöitä, joihin olen laittanut marjoja ja suolaista ja makeaa sekaisin, että ne ovat ruokaisia. Niitä pystyn syömään väsyneenäkin. Ne eivät ole raskaita, eivätkä aiheuta yöelämää viettävälle vatsalle närästystä. Toisaalta tuollaiset eväät ehtii lämmittää ja syödä kymmenessä minuutissa. – Yövuorossa pyrin syömään ison aterian kello yhden aikoihin ja viimeisen välipalan kello neljältä. Toinen puoli jaksamista on riittävä nesteen juominen. Vaneritehtaalla lämpötila nousee välillä korkeaksi ja nestettä kuluu. Pelkkä vesi ei riitä. Viimeisen kahvin juon 2–3 aikaan yöllä. VUOROTYÖT JATKUVAT Vaikka kolmivuorotyö on rasittavaa, aikoo Hokkanen jatkaa töitä vaneritehtaalla. – En ole töitäni mihinkään vaihtamassa. Vuorotöissä on myös hyvät puolensa. Olemme esimerkiksi pystyneet hoitamaan lapset kotona, kun olemme samalla tehtaalla työskentelevän aviomieheni Markon kanssa tehneet eri vuoroja. Myös virallisten asioiden hoitaminen on ollut helpompaa kuin päivätyöläisillä. ? Rasittava työ vaatii vastapainoksi riittävän energian tarjoavan ravitsemuksen. Etenkin yövuoroissa on tyypillistä, että työntekijät syövät liian vähän. ? Videovinkki: Katso Marillan välipalapirtelön teko-ohje tekijälehti.fi TEKI1806_3-58.indd 12 6.6.2018 11:40:36
6/2018 Tekijä 13 AJASSA MUUTOS PALA KERRALLAAN l Jos tottumusten arviointi johtaa ajatukseen muutoksen tarpeellisuudesta, on Korkiakankaan mukaan järkevintä asettaa tavoitteet realistisesti ja ryhtyä toteuttamaan niitä asteittain. – Moni näkee helposti pitkän aikavälin tavoitteen, mutta uusia tottumuksia pitää harjoitella kauan ja monta kertaa, mitä varten tarvitaan lyhyen aikavälin tavoitteita. Esimerkiksi, että lisää puuttuneen aamupalan tai hedelmän jokaiseen päivään. Sitten huomaa, että piristää kummasti tuo aamupuuro tykötarpeineen tai tuo omena tuossa iltapäivällä. Siitä syntyy motivaatiota, minkä kanssa voi lähteä kohti seuraavaa tavoitetta. – Sitä vastoin, jos arvelee muuttavansa omat ja perheen ruokatottumukset kertaheitolla, voi se olla iso tavoite sitoutua. Jos toteutuksessa tulee takapakkeja, nakertaa se motivaatiota. Korkiakangas muistuttaa, että epäonnistumiset ovat tavallinen osa muutosprosesseja. – Harva onnistuu kerralla. Jos repsahtaa, niin toteaa vaan, että näin kävi ja sitten uutta yritystä päälle. Sitten kun muutoksen on toteuttanut, kannattaa aika ajoin pysähtyä miettimään, että onko tilanteeni hyvä? Jos on, niin jatkaa samaan malliin. Ei kannata tehdä ongelmia, jos niitä ei ole. Terveellinen ravitsemus samoin kuin liikunta ja uni ovat hyvinvoinnin ja perinteisten sai rauksien ehkäisemisen kannalta avaintekijöitä. – Tärkeä kysymys siinä suhteessa on, mikä on työnantajan ja työntekijän rooli ja mahdollisuus terveyden edistämiseen työn näkökulmasta. Arvioinnin pitäisi lähteä työn vaatimuksista ja vaikutuksista ja edetä sitten työntekijöiden omiin mahdollisuuksiin terveytensä edistämisessä. – Jos työ vaatii liikaa, ei asetelma pysy tasapainossa, vaikka nukkuisi, söisi ja liikkuisi terveellisesti. Toisaalta jos työntekijä ei huolehdi, että kunto on riittävä työn normaaleiksi katsottaviin vaatimuksiin nähden, alkaa kuormitus myös silloin kasautua. Jos ylikuormitus jatkuu pitkään, alkaa sairastumisen riski kasvaa. Fyysisesti rasittavassa työssä tyyppiesimerkki ovat tukija liikuntaelinsairaudet. Kun työstä ei palaudu, rupeaa tulemaan erilaista kremppaa. Se on yhteydessä sairaus lomiin ja ennenaikaisiin eläkkeelle siirtymisiin. – Vaikka terveyden edistämisen hyötyjä voi työnantajan näkökulmasta olla vaikea todentaa, ovat hyödyt todelliset muutenkin kuin työturvallisuuden kannalta. l RUOASTA RIITTÄVÄ ENERGIA ATERIARYTMI JA LAUTASMALLI ovat keskeiset terveellisen ravitsemuksen ajurit vuorotöissäkin. Erityinen haaste on yövuoro, jolloin moni syö ja juo liian vähän. Toisaalta elimistö ja ruoansulatuskanava ovat yövuorojen aikana levossa. Vatsavaivoja voi tulla tavallista herkemmin, etenkin jos ateriat ovat raskaita. YÖVUOROON ei pidä lähteä vajaalla energialla. Sopiva päivällisaika on noin kello 16 ja ensimmäisen välipalan aika hieman ennen yövuoron alkua. Pääateria olisi hyvä nauttia kello yhdeltä yöllä. Aamuyölle on hyvä sijoittaa välipala samoin kuin iltayölle ennen pääateriaa. Aamupala nautitaan yövuoron jälkeen kotona ennen nukkumaanmenoa. Liian vähäisen syömisen voi tunnistaa energiavajeen tunteesta. PERUSKOTIRUOKA on sopivaa syötävää yövuorossa. Keitot, laatikot, kiisselit, puurot, vihannekset ja hedelmät, tumma leipä, leikkeleet juustot ja hyvät pehmeät rasvat. Nesteitä tarvitaan 1,5 litraa päivän aikana. Tarve on sama yötöissä. Kuormittavassa työssä tai kuumissa olosuhteissa tarve nousee helposti 2–2,5 litraan. Liian vähäisen nesteiden nauttimisen voi huomata nuutuneesta olosta tai päänsärystä. Paras janojuoma on vesi. KOFEIINIPITOISIA JUOMIA ei yövuorossa kannata käyttää enää aamuyön tunteina. Ne ovat piristeitä ja vaikeuttavat yövuoron jälkeistä nukkumista. KESÄLOMALLAKIN ateriarytmistä kannattaa pitää kiinni. Toisaalta suvi on suotuisaa aikaa kasvisten ja vihannesten nauttimiselle. Myös kalatarjonta on monipuolinen. TYÖN VAATIMUKSET LÄHTÖKOHTANA TEKI1806_3-58.indd 13 6.6.2018 11:40:39
14 Tekijä 6/2018 NÄKIJÄ Työelämää kurjistetaan työnantajien ehdoilla ”E simerkiksi työttömyysturvan kohdalla hallitus ei malta seurata, minkälaisia vaikutuksia jo tehdyllä on, kun se jo kaavailee uusia reformeja työttömyysturvaan, kauppatieteen tohtori, tutkija Merja Kauhanen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta tuhahtaa. – Olisi tärkeää selvittää huolellisesti etukäteen, mitä tutkimus kertoo suunniteltujen uudistusten vaikutuksista. Hallitus on suoltanut peräperää työelämää kurjistavia säädöksiä. Tavoitteena on työttömyyden vähentäminen ja työllisyyden lisääminen, mutta työttömien ja työntekijöiden kustannuksella. Euroopan unionin työllisyysstrategian mukaan tarvitaan lisää työpaikkoja, mutta myös laadultaan parempia työpaikkoja. – Suomi on sitoutunut työelämän kehittämisstrategiaan, jonka tavoitteena on tehdä työelämästämme Euroopan parasta vuoteen 2020 mennessä, Kauhanen muistuttaa. TYÖELÄMÄN EPÄVARMUUTTA LISÄTÄÄN Hallituksen esityksessä työnantaja voi palkata vähintään kolme kuukautta työttöminä olleet alle 30-vuotiaat määräaikaisiin työsuhteisiin ilman perustelua. Määräaikaiset työsuhteet lisäävät työelämän epävarmuutta, ja siksi niistä on tähän asti haluttu päästä eroon. Hallitus on tehnyt työntekijän asemaa heikentäviä uudistuksia työttömyyden nujertamisen varjolla. Lisäksi työsuhdeturvaa suunnitellaan edelleen heikennettäväksi esimerkiksi väljentämällä irtisanomissuojaa. Tutkija Merja Kauhanen kummastelee, miksi hallitus tekee uudistusta uudistuksen perään odottamatta nykyisten päätösten vaikutuksia. TEKSTI TIINA TENKANEN / UP KUVAT PEKKA ELOMAA ”Heikosti koulutettujen nuorten miesten työttömyysriski jopa lisääntyi.” ”Tavoitteena työttömyyden vähentäminen työttömien ja työntekijöiden kustannuksella.” TEKI1806_3-58.indd 14 6.6.2018 11:40:41
6/2018 Tekijä 15 AJASSA ? Euroopan 19 valtiota koskeneen tutkimuksen mukaan määräaikaisuuksien helpottaminen lisäsi pätkätöitä, mutta työttömyysriskiä se ei vähentänyt. Heikosti koulutettujen nuorten miesten työttömyysriski jopa lisääntyi. – EU:n työsyrjintädirektiivin mukaan ketään ei saa laittaa eriarvoiseen asemaan iän perusteella. Ja tässä EU on aika tiukka. Direktiivistä voidaan poiketa perustellusta syystä, mutta pitäisi pystyä osoittamaan poikkeuksen vaikutukset. Hallituksen mukaan jo kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen nuoren syrjäytymisriski moninkertaistuu. Siksi työnantajille tarjotaan matalaa kynnystä palkata nuori, vaikka määräajaksi. – Mielestäni parempi tapa auttaa vähän koulutettuja nuoria olisi tukea heidän lisäkouluttautumistaan, Kauhanen ehdottaa. PORKKANAA PK-YRITYKSILLE Perusteluna koeajan pidentämiselle kolmesta kuukaudesta puoleen vuoteen oli, että yritykset pystyvät havainnoimaan uuden työntekijän soveltuvuutta tarpeeksi pitkään. Tavoitteena oli jälleen madaltaa työnantajan työllistämiskynnystä. Samaa perustelua käytetään myös suunnitellulle työntekijän irtisanomissuojan heikennykselle pienissä, alle 20 henkeä työllistävissä yrityksissä. Tutkimusten mukaan uudet työpaikat syntyvät pääasiassa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Yrittäjyystilaston mukaan 1–9 hengen mikroyrityksiä on 264 500 eli runsaat 93 prosenttia kaikista yrityksistä. – Tutkimusten mukaan tiukempi työsuhdeturva vähentää sekä työntekijöiden irtisanomisia että rekrytointeja. Aiemman tutkimuksen perusteella ei voi ennakoida, että löysempi irtisanomissuoja välttämättä parantaisi työllisyyttä, Kauhanen kertoo. SUOMESSA IRTISANOMINEN HELPPOA Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n mukaan Suomen irtisanomissuoja oli vuonna 2013 OECD-maiden keskitason alapuolella, mutta selvästi myös EU-maiden keskitason alapuolella. Suomeen verrattuna vakituisten työntekijöiden irtisanomissuoja sekä yksilöllistä että kollektiivista irtisanomista vastaan on heikompi vain Iso-Britanniassa, Virossa, Irlannissa ja Unkarissa. Tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin perustuva eli kollektiivinen irtisanominen on Suomessa helppoa muihin Euroopan maihin verrattuina. – Onko meillä erityisen tiukka työsuhdeturva verrattuna muihin maihin? Erilaisten muuttujien mukaan näin ei ole, Kauhanen toteaa. Hän näkee alle 20 hengen yritysten työntekijöiden heikennetyssä irtisanomissuojassa myös eriarvoisuuden vaaran. Kaavaillun irtisanomissuojan heikentämisen lisäksi hallitus on jo lyhentänyt yritysten takaisinottovelvollisuutta. Entisen yhdeksän kuukauden velvoitteen sijaan yritys voi palkata irtisanotun tilalle uuden työntekijän jo neljän kuukauden päästä. HALLITUS EI MALTA ODOTTAA Hallituksen erityisen suurennuslasin alla ovat työttömät. Heidät halutaan työllistää, mutta vastuu niin työllistymisestä kuin työttömyydestäkin on siirretty työttömille itselleen. Työllisyystason nostajaksi kehitelty aktiivimalli tuli voimaan vuoden alusta. Työttömyysturvalakiin oli jo aiemmin tehty muutos, joka typisti ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan enimmäiskeston 500 päivästä 400:aan. Alle kolme vuotta työskennelleiden ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha kutis tettiin 400:sta 300 päivään. ”Irtisanomissuoja on heikompi vain Iso-Britanniassa, Virossa, Irlannissa ja Unkarissa.” ”Yritys voi palkata uuden työntekijän jo neljän kuukauden päästä.” TEKI1806_3-58.indd 15 6.6.2018 11:40:42
16 Tekijä 6/2018 – Hallitus ei jäänyt odottamaan, miten tuo uudistus vaikuttaa työttömien käyttäytymiseen. Tehtiin jälleen uudistus, työttömyysturvan aktiivimalli. Kauhanen muistuttaa, että aktiivimallin idea on kopioitu Tanskasta, mutta vain osittain. Tanskan mallissa työttömillä on suuremmat työvelvoitteet, mutta samalla he saavat pidennettyä työttömyysturvaansa. Suomessa aktiivimalli leikkaa työttömyysetuudesta 4,65 prosenttia, jos aktiivimallin velvoitteet eivät täyty. Tanskassa työttömyysetuudesta leikataan vain runsas prosentti. AKTIIVIMALLI LISÄÄ ERIARVOISUUTTA Alustavat Kelan tilastot kolmen kuukauden tarkkailujaksolta paljastavat, että Kelan työttömyysturvaa eli työmarkkinatukea tai perus päivärahaa saaneista lähes puolet eivät ole täyttäneet aktiivisuusehtoa. Aktiivimallia on kritisoitu siitä, että käytännössä työtöntä rangaistaan työttömyydestään, johon hän ei voi vaikuttaa. Kauhanen näkee aktiivimallin eriarvoistavan työttömiä. – Palveluihin tai työhön pääsy vaihtelee eri puolilla maata. Lyhyen pätkätyön perässä ei useinkaan muuteta. Lisäksi Kauhanen epäilee TE-toimiston virkailijoiden määrän riittävyyttä aktiivimallin aiheuttamaan lisätyöhön. – TE-toimistoille ei liene osoitettu tarpeeksi lisäresursseja, vaikka aktiivimalli työllistää niitä paljon. Suomessa on TE-toimistojen virkailijoita suhteessa työttömiin vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Hallituksen kaavailema aktiivimalli 2.0 lisää toteutuessaan työttömille uuden rangaistuksen, jos työtön ei hae vähintään yhtä työpaikkaa viikossa. Hausta pitäisi raportoida TE-toimistolle. Laskelmien mukaan 200 000 työttömän työnhakijan lähettämien työhakemusten määrä olisi vuodessa noin 10 miljoonaa. – En tiedä, onko hakemusten tehtaileminen järkevää työnhakijalle vain aktiivisuusehdon täyttämiseksi. Työnantajankaan näkökulmasta ei ole mielekästä käydä läpi hakemusten suurta määrää, jos työn hakija ei osoita kiinnostusta työpaikkaan, Kauhanen pohtii. Maaliskuussa työministeri Jari Lindström (sin.) ja sisäministeri Mika Lintilä (kesk.) epäilivät vahvasti aktiivimalli 2:n aikataulua ja voimaantuloa kuluvalla vaalikaudella. HUOMIO TYÖELÄMÄN LAATUUN Merja Kauhanen toivoo työelämän laadun parantamisen nousevan esiin työelämän kurjistamisen sijaan. Hän pitää koulutusta ja osaamisen päivitystä keskeisenä. Jos koulumainen opetus ei joillekin sovi, pitäisi heille räätälöidä yksilölliset oppimispolut. Kauhasen mukaan pitäisi järjestää myös joustavia mahdollisuuksia siirtyä ammatista toiseen vaikkapa työpaikkakohtaisen koulutuksen avulla. – Pitkäaikaistyöttömille pitäisi kohdistaa enemmän resursseja. Kauhanen näkee ammattiliittojen voivan edistää työelämän laatua sopimusneuvotteluissaan. Hän toivoo hallituksen työelämän uudistusten perustuvan entistä vankemmin tutkittuun tietoon. Nähtäväksi jää, tehdäänkö päätöksiä poliittiset tavoitteet edellä asiantuntijoiden tietämyksestä huolimatta. l ”Työhakemusten määrä olisi vuodessa noin 10 miljoonaa.” TEKI1806_3-58.indd 16 6.6.2018 13:02:44
6/2018 Tekijä 17 AJASSA BLOGI Eteenpäin, sanoi viesti tabletissa K un appiukkoni Leo aloitti koulunsa vuosikymmeniä sitten, hänen opettajansa totesi ensimmäisenä päivänä luokan edessä: ”Tänä vuonna Leo sitten jää luokalle.” Mitä luulette käyneen? Kyllä vain. Ehdot sai ja luokalle jäi. Aivan samalla tavalla kansantalouden kehitys toisinaan jumittaa ja kehitys pysähtyy. Kun talouden toimijat vähentävät investointejaan, siirtävät toimintojaan ulkomaille ja jättävät kehittelemättä uusia tuotteita, on seuraus sama. Näin Suomessa kävi muutamaksi vuodeksi, vaikka pahin taloudellinen taantuma oli jo takana päin. Ehdot tuli, ja Suomi jäi luokalle. Kilpailukykysopimuksen todellisia vaikutuksia on hankala arvioida. On liian yksioikoista väittää, että juuri kilpailukykysopimuksen vuoksi markkinoilla kysyntä kasvoi. Kuitenkin on hyvin mahdollista, että sopimuksen myötä laukesi tietynlainen taantumaan jämähtäminen, henkinen jumi. Kun vientimarkkinat reipastuivat, kasvoi sen ohella myös yrityksissä halu ja uskallus tehdä vaikkapa investointeja. Vaikka syiden ja seurausten hahmottaminen on monimutkaista, lopputulos on selvä: Suomi pääsi sittenkin luokalta. Vuonna 2017 tuotteiden kysyntä, tuottavuus sekä koneisiin ja uuteen teknologiaan tehdyt investoinnit lähtivät mukavaan kasvuun. Sama myönteinen kehitys näyttää jatkuvan myös tänä vuonna. Etenkin metalliteollisuuden tuotannon määrä on kasvussa, ja Teollisuusliiton tutkimus yksikkö ennustaa hyvän kehityksen jatkuvan. Puutuote teollisuuden tuotanto on sekin kehittynyt hyvin. Kemianteollisuuden tuotannon kehitys on myös myönteinen. Vaikka tuotanto kasvaa, ei se merkittävästi vaikuta työllisyyteen. Vaikuttaakin osin siltä, että koneet ja uusi teknologia ovat saaneet töitä. Kuten eräs metsäkonealan pääluottamusmies minulle kertoi, lähimmäksi työkaveriksi vaihtui tabletti. Yhä useampi työntekijä työskentelee perinteisten työvälineiden ja paikkojen rinnalla uuden teknologian kanssa ja virtuaalisissa työtiloissa. Koneinvestoinnit eivät välttämättä tarkoita sitä, että lomautuksiin ja irtisanomisiin olisi ryhdytty työpaikoilla tästä syystä. Pikemminkin on niin, että koneisiin investoivat ja työtä uudelleen organisoivat yritykset myös investoivat inhimilliseen pääomaan. Työtä ja koulutusta riittää näin työn tekijöille tällaisissa yrityksissä. Tietoja muilla koneinvestoinneilla vastataan lisääntyneeseen kysyntään, joka lisää tuotantoa. Yhä enenevämmin etenkin puutuoteja teknologia sektorin työpaikoilla on tehty koneinvestointeja sekä automatisoitu työ tehtäviä. Kaikilla sektoreilla tuottavuus kehittyy tutkimusyksikön arvion mukaan seuraavien kahden vuoden aikana maltillisesti. Jos tällä hetkellä arvioisi Teollisuusliiton piiriin kuuluvien teollisuuden toimialojen kehitystä, näyttää monilla aloille menevän vallan mainiosti. Jos tutkimusyksikön tekemien arviointien pohjalta laskisi niistä keskiarvon, olisi se hyvä eli 8. Se on aikamoisen kaukana niistä ehdoista, jotka kesälomapäivinä pysäyttävät miettimään, kannattaako tätä jatkaa vai ei. Tarkemmin Teollisuusliiton neljän sektorin eri toimialojen tilanteesta löytyy tietoa juuri ilmestyneestä Suhdannekatsauksesta . Vuosittain ilmestyvän katsauksen on laatinut Teollisuusliiton tutkimusyksikön tutkimustiimi. Nyt ilmestyneen Suhdannekatsauksen lisäksi tutkimusyksikkö julkaisee syyskuussa Palkkakatsauksen ja marraskuussa Toimialakatsauksen . Lue lisää: Suhdannekatsaus (2018): teollisuusliitto.fi/julkaisut-ja-tutkimukset ”Monilla aloilla näyttää menevän vallan mainiosti.” TEKIJÄN BLOGI AVATTU Tekijän verkkolehden blogipalstan avasi Teollisuusliiton tutkimus päällikkö AnuHanna Anttila. Julkaisemme ensimmäisen kirjoi tuksen myös näin paperilehdessä, seuraa tulevia blogikirjoituksia verkossa: tekijälehti.fi/blogi ANU-HANNA ANTTILA Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö ? KI TI H A IL A TEKI1806_3-58.indd 17 6.6.2018 13:02:48
18 Tekijä 6/2018 TEKI1806_3-58.indd 18 6.6.2018 11:40:50
6/2018 Tekijä 19 AJASSA ? E linkeinoelämän ajatushautomot munivat jo valmiiksi vähän eltaantuneita teoriamunasia. Ne toitottavat julkisuudessa suuryrityksiä hyödyttävää iskulausetta: Yksityinen on aina tehokkaampi ja halvempi kuin julkinen. Tässä väitteessä on nimittäin se nuhjuinen puoli, että se on valhetta. – Ei ole olemassa mitään varmaa empiiristä todistetta siitä, että yksityinen olisi tehokkaampi kuin julkinen, toteaa Åbo Akademin emeritusprofessori Johan Willner. Willner tuntee taloustutkijana hyvin yksityistämisen ongelmat. Hän toimii nyt englantilaisen Warwickin yliopiston vierailevana professorina Englannissa, joka ensimmäisenä Euroopassa lähti toteuttamaan laajamittaisia yksityistämisiä. – Jos väite tehokkuudesta olisi totta, silloinhan olisi yksityistetty kaikkein huonoimmin toimivat julkiset palvelut. Nyt tehtiin juuri päinvastoin. Kaikkein tehokkaimmin toimivat yksityistettiin ensimmäisiksi. Jopa yksityistämisen virallisen historian kirjoittanut brittitutkija myöntää, että esimerkiksi British Telecom myytiin niin halvalla yksityisille sijoittajille, että nämä saivat sijoituksestaan ensimmäisen toimintavuoden aikana jopa 84 prosentin tuoton. Ja aivan kuten nyt Suomessa, samat henkilöt, jotka suunnittelevat yksityistämisiä ja julistavat sen etuja koko kansalle, saattavat tienata siitä itselleen jopa rahaa. Hyviä valtionyhtiöitä myytiin Englannissa ei tehokkuusvaan valtion kassavajeen täyttämiseksi. Willner on tutkimusten valossa sitä mieltä, että yksityinen sektori ei pärjää ilman yksityistämisiä. – Tätä on vaikea todistaa, mutta olosuhteet ja talouden yleinen kehitys voivat johtaa siihen, etteivät yksityiset yritykset kerta kaikkiaan pärjää ilman julkisia palveluita. Yksityisten yritysten voitot eivät ole sama asia kuin tehokkuus. Jorma Peussa on Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n erityisasiantuntija. Hänen mielestään tehokkuusväitteissä paljastuu ymmärtämättömyys julkisten palvelujen luonteesta. Esimerkiksi autojen valmistuksessa on tehty iso tuottavuusloikka viimeisen sadan vuoden aikana. – Nyt sitten liike-elämä ihmettelee, miksei samanlaista tuottavuusloikkaa ole tehty julkisissa palveluissa. Mutta lasten hoitamisessa, vammaisten kuljettamisessa tai vanhusten hoivaamisessa ei saa olla kysymys tuotantomääristä. Miten lasta voisi hoitaa ”nopeammin”? Jostain syystä tämä valtava laadullinen ero on jäänyt täysin huomaamatta. Ja julkinen sektori tuottaa palvelut aivan kaikille. Kaikille lapsille pitää löytää koulupaikka ja kaikkia pitää voida hoitaa sairaalassa. Peussa alleviivaa myös sitä, että kunnalle ja valtiolle tulevat välilliset kustannukset jätetään hyvin usein laskematta. Röyhkein esimerkki lienee kaihileikkauksen hinnan laskeminen tietyllä tavalla. Lääkäriasemalla tehtynä leikkaus voi näyttää yksittäisenä suoritteena halvemmalta kuin julkisessa sairaalassa. Todellisuudessa se voi maksaa paljon, paljon enemmän, jos mukaan laskettaisiin ennen ja jälkeen tutkimukset julkisella puolella puhumattakaan siitä, että julkinen puoli usein kustantaa kaiken, jos jotain menee pieleen. Rakennettaisiinko toinen Länsimetro? Julkisten palvelujen kilpailuttaminen ja yksityistäminen ei ole tehokasta. Se on yhtä tehokasta kuin toisen Länsimetron rakentaminen ensimmäisen viereen. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVITUS TUOMAS IKONEN TEKI1806_3-58.indd 19 6.6.2018 11:40:53
20 Tekijä 6/2018 Luonnollisissa monopoleissa julkinen aina parempi – Jos radat ja junat pidetään samassa talossa, silloinhan raiteilla kulkevat omat junat ja se luo tarpeen ylläpitää ratoja. Yksityistäminen ja kilpailuttaminen ovat Britanniassa vaikuttaneet sekä palvelujen laatuun että turvallisuuteen. – Metrokin on luonnollinen monopoli. Ei ole mitään järkeä rakentaa kilpailevaa Länsimetroa. – Yksityinen yritys ei toimi yhteiskunnan kannalta tehokkaasti. Se voi myös epäonnistua kuten Länsimetrossa juuri kävi. IHMINEN EI OLE TUOTANTOKUSTANNUS JHL:n Jorma Peussa toteaa, että julkisia palveluja ei pidä yksityistää. Ihmisiähän ei voida mitata terästonneina, kartonkirullina tai kemikaalilitroina, joiden tuotantokustannuksia saattaa kyllä olla järkevää vertailla. – Julkiset palvelut ovat tyypillisesti koulutusta, sosiaalija terveydenhoitoa, sivistysja kulttuuritointa. Onko järkevää antaa tällaisia aloja liiketaloudellisin periaattein toimivien yritysten hoidettaviksi? Kokemukset yksityistämisistä eivät ennusta hyvää tulevaisuudelle, jos samaa yritetään hoivaja hoitoalan paljon vaativammissa tehtävissä. Siivousta ja kunnossapitoa, ruokapalveluita ja teknisiä palveluita tarjoavat yritykset, jotka jo toimivat paikkakunnalla, ovat tyrkyttäneet kunnille palveluitaan. Kunnallispoliitikot ovat kuvitelleet, että yksityistämisellä säästetään. – Nyt nousevat kuitenkin esiin kustannuslaskennan isot ongelmat. Kunnille jää paljon enemmän välillisiä kustannuksia kuin on etukäteen kuviteltu, Peussa toteaa. Alihankintayritys maksaa laitoshuoltajien palkat, aineet ja työvälineet, siis välittömät kustannukset, ja kaikki välilliset kustannukset säästetään, niin on luultu. – Mutta kunnille jää paljon välillisiä kuluja, esimerkiksi laitoshuoltajien sosiaalitiloista huolehtiminen ja palkanlasku. Ja kaikesta pitää tehdä ostopalvelusopimus. Se vaatii paljon aikaa ja työtä. Nämä kaikki yllä mainitut alat ovat työvoimavaltaisia. Aineet, laitteet ja työvälineet maksavat kaikille saman, joten yksityiset yritykset kilpailevat toisiaan vastaan huonoilla ja vielä huonommilla palkoilla ja lomaeduilla. Peussa toteaa, että yleisesti kunnat maksavat parempia palkkoja. Hän muistuttaa myös siitä, että oman talon siivooja tuntee vastuuta ja sitoutuu aivan eri tavalla. Tämän Peussa sanoo näkevänsä omallakin työpaikallaan, sillä JHL:n toimiston siivoojat ovat suoraan JHL:n palveluksessa. Rautatiet ja metro ovat tyyppiesimerkki niin sanotuista luonnollisista monopoleista. Tällaisella käsitteellä tarkoitetaan palveluja, joihin ei voi edes syntyä mitään aitoa kilpailua eikä mitään kuviteltuja tehokkuushyötyjä. – Tehokkuutta ei voida mitata ilman tavoitetta. Jos junamatkustaja haluaa päästä Tampereelle, ei hän lähde Turkuun, vaikka Turkuun menisikin jonkin yhtiön moderni IC-juna ja Tampereelle vain jonkun toisen yhtiön vanha neuvostovalmisteinen juna, vaikka ne neuvostojunat ovatkin jo 40 vuotta luotettavasti toimineet, Åbo Akademin Johan Willner kuvailee. Eipä myöskään matkustaja, joka saapuu bussiasemalle kello 12, jää odottamaan kello 14:n vuoroa, vaikka kello 14 lähtisikin sen yhtiön bussi, joka on matkustajalle mieluisampi. – Ei valintoja tehdä yhtiöiden välillä, vaan vuorojen välillä. Ja ruuhkavuorojen bussit eivät ole sama palvelu kuin päivävuorot. Bussivuoroissa on tavallaan monopoli, Willner toteaa. Britannian rautarouva Margaret Thatcher halusi aikoinaan ajaa British Railin eli brittien VR:n ahdinkoon. Pääministeri halusi ideologisista syistä puolustaa autoteollisuuden etuja julkisen liikenteen kustannuksella. – Jos meillä on valtion hoitama palvelu, ja määrärahoja vähennetään, silloin laskee myös kustannustehokkuus, ei vain laatu, Willner toteaa. Rautateillä on ylipäänsä vaikea saavuttaa kaupallisesti kannattavaa toimintaa. Willnerin mukaan brittiläiseltä suuryritykseltä Stagecoachilta kysyttiin kymmenisen vuotta sitten, miten rautatiet Suomessa pitäisi kilpailuttaa. Yritys vastasi näin: – ”Meidän mielestämme paras tapa kilpailuttaa on antaa meille monopoli välille HelsinkiTikkurila”. Sehän on Suomessa ainoa raidepätkä, josta voisi saada paljon voittoja. Britannian rautateiden yksityistäminen ei ole tuonut mitään luvattuja hyötyjä, ei myöskään Ruotsin vastaava operaatio. Britanniassa infrastruktuurin eli perusrakenteiden ylläpito jouduttiin ottamaan jopa takaisin valtionyhtiölle, kun raiteiden kunnossapito laiminlyötiin ja tapahtui useita suuronnettomuuksia. Yksityisiä junaliikennefirmoja tuetaan yhä tuntuvin verovaroin, mutta liput ovat edelleen kalliita, eikä jatkoyhteyksiä voida taata, jos sattuu myöhästymisiä. Willner varoittaa siitä, että infrastruktuuri ja palvelut erotetaan toisistaan. TEKI1806_3-58.indd 20 6.6.2018 11:40:54