AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA Kuvateksti on negana Bold, jotta erottuu tarpeeksi hyvin taustasta. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI NRO 4/2025 WWW.TEKIJÄLEHTI.FI Yhteinen raami Maan hallituksen muutokset yhteistoimintalakiin uhkaavat työpaikkojen yhteistoimintaa. A-Factoryllä työntekijät ja työnantaja haluavat pitää avoimen ilmapiirin. 8 Verovähennys leikkurissa 26 Taimien tarkat kasvattajat 36 Valtuusto paketoi vuoden 48 Förändring i båtbranschen 52 Less co-operation, less pay 54 Jokkisautot syynissä Natasha Zarate osallistuu huonekaluvalmistaja A-Factoryllä työpaikan yhteistoimintaan varapääluottamusmiehen tehtävässä. Tekijä_4_2025_kansiarkki.indd 1 Tekijä_4_2025_kansiarkki.indd 1 3.6.2025 11.03 3.6.2025 11.03
Liitto tiedottaa: näin otat yhteyttä Keskustoimisto TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi ma–pe 8.30–15 JÄSENPALVELU 020 690 446 jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi www.teollisuusliitto.fi ? eAsiointi Työnantajien jäsenmaksutilitykset 020 774 1190 tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi ma–pe 8.30–12 1.–31.7. ma–to 8.30–12, pe suljettu TEOLLISUUSLIITTO PL 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi Työttömyyden varalta teollisuusliittolaiset vakuuttaa: AVOIN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 ma–pe klo 8.30–12 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto www.a-kassa.fi Teollisuusliiton toiminta-alueet UUDENMAAN TOIMINTA-ALUE Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki Toimistosihteeri 020 774 1305 ETELÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Aleksanterinkatu 18 A 3. kerros, 15140 Lahti (Kauppakeskus Trio) Toimistosihteeri 020 774 1362 LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Linnankatu 50, 2. kerros, 20100 Turku Toimistosihteerit 020 774 1323, 020 774 1343 ITÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Vuorikatu 20, 70100 Kuopio Toimistosihteeri 020 774 1402 SISÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Åkerlundinkatu 11 C, 33100 Tampere Toimistosihteerit 020 774 1372, 020 774 1412 POHJANMAAN TOIMINTA-ALUE Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa Toimistosihteeri 020 774 1422 POHJOIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Mäkelininkatu 31, 4. kerros, 90100 Oulu Toimistosihteerit 020 774 1433, 020 774 1441 www.teollisuusliitto.fi/yhteystiedot Aluekeskuksiin vain ajanvarauksella! Soita ja kysy. www.teollisuusliitto.fi/ yhteystiedot Aluekeskukset suljettuina 23.6.–1.8. Tehtävien ratkaisujen QR-koodi on pysyvä. Sitä ei tarvitse päivittää! Tekijä_4_2025_kansiarkki.indd 2 Tekijä_4_2025_kansiarkki.indd 2 3.6.2025 11.04 3.6.2025 11.04
4/2025 Tekijä 3 AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA PALSTA Kuvateksti tähän. HARRASTAJA Autourheilun toimitsijatehtävät sopivat kaikille, joita laji kiinnostaa, sanoo jämsäläinen Kalle Heikkilä. Neuvotteluissa mitattiin palkankorotuksissa ulos se, mitä mitattavissa oli. PEKKA SUOJANEN Valtuuston jäsen, teknologiasektori sivu 36 10 PÄÄJUTTU Hyvässä yhteistoiminnassa työntekijöitä kuunnellaan, sanoo A-Factoryn pääluottamusmies Rasmus Wikström. JY RK I LU U KK O N EN VE SA -M AT TI VÄ Ä RÄ TO M M I A N TT O N EN 26 KANNESSA Liitto tiedottaa: näin otat yhteyttä Keskustoimisto TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi ma–pe 8.30–15 JÄSENPALVELU 020 690 446 jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi www.teollisuusliitto.fi ? eAsiointi Työnantajien jäsenmaksutilitykset 020 774 1190 tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi ma–pe 8.30–12 1.–31.7. ma–to 8.30–12, pe suljettu TEOLLISUUSLIITTO PL 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi Työttömyyden varalta teollisuusliittolaiset vakuuttaa: AVOIN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 ma–pe klo 8.30–12 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto www.a-kassa.fi Teollisuusliiton toiminta-alueet UUDENMAAN TOIMINTA-ALUE Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki Toimistosihteeri 020 774 1305 ETELÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Aleksanterinkatu 18 A 3. kerros, 15140 Lahti (Kauppakeskus Trio) Toimistosihteeri 020 774 1362 LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Linnankatu 50, 2. kerros, 20100 Turku Toimistosihteerit 020 774 1323, 020 774 1343 ITÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Vuorikatu 20, 70100 Kuopio Toimistosihteeri 020 774 1402 SISÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Åkerlundinkatu 11 C, 33100 Tampere Toimistosihteerit 020 774 1372, 020 774 1412 POHJANMAAN TOIMINTA-ALUE Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa Toimistosihteeri 020 774 1422 POHJOIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Mäkelininkatu 31, 4. kerros, 90100 Oulu Toimistosihteerit 020 774 1433, 020 774 1441 www.teollisuusliitto.fi/yhteystiedot Aluekeskuksiin vain ajanvarauksella! Soita ja kysy. www.teollisuusliitto.fi/ yhteystiedot Aluekeskukset suljettuina 23.6.–1.8. 4 / 25 Tekijä noudattaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) hyvää journalistista tapaa. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI – INDUSTRIFACKETS MEDLEMSTIDNING – INDUSTRIAL UNION MEMBER MAGAZINE WWW.TEKIJÄLEHTI.FI 11.6.2025 TYÖPAIKALLA Fin Forelian Saarijärven taimitarhalla kasvaa vuosittain noin 30 miljoonaa metsäpuun tainta. Työ on raskasta, mutta itsenäistä ja vaihtelevaa, työntekijät sanovat. 54 Tekijä_4_2025.indd 3 Tekijä_4_2025.indd 3 4.6.2025 12.31 4.6.2025 12.31
4 Tekijä 4/2025 SISÄLTÖ KA N N EN KU VA : VE SA -M AT TI VÄ Ä RÄ 26 TYÖPAIKALLA Puuntaimet saavat alkunsa Fin Forelialla 34 TYÖYMPÄRISTÖ Seminaarista eväitä työpaikan kehittämiseen 36 VALTUUSTO Taistojen vuosi ja kohtuullinen tulos 38 TAPAHTUMA Ensikertalaiset verkostoitumassa Lahdessa 40 EDUNVALVONTA Työnantaja korvauksiin hihnakäärijätapaturmassa 43 HERMES Työelämäsovellus laajenee uusille sopimusaloille 45 MAAILMA Ay-maksujen verotuksen käytännöissä eroja 54 HARRASTAJA Autourheilutoimitsija Kalle Heikkilä 57 HISTORIA Vuonna 1946 58 PULMAT Ristikko, sudokut, sanaristit ja Taukovisa 48 PÅ JOBBET Båtbyggarna på Nautor jobbar på nya villkor 51 FULLMÄKTIGE Fullmäktige riktade blicken mot framtiden 52 NEW LEGISLATION Government rewrote the law on co-operation AJASSA TYÖSSÄ PÅ SVENSKA IN ENGLISH LIITOSSA VAPAALLA TU O M A S IK O N EN Seuraava numero ilmestyy 13.8. Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Tiia Kyynäräinen 050 387 4119 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Virpi Elo ja Susanna Lehto Punamusta Oy TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (8 NROA/2025) Kotimaahan 25 euroa Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 www.tekijalehti.fi/ mediakortti AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta 46 LYHYET 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 HETKESSÄ Pohjanmaan nuorten leffailta, Vaasa 08 AVAAJA Verovähennysoikeuden poisto rapauttaa työmarkkinoita 10 PÄÄJUTTU Hallituksen muutokset uhkaavat työpaikkojen yhteistoimintaa 18 NÄKIJÄ Teollisuus on huoltovarmuuden kulmakiviä, sanoo Katri Saukkonen 20 KATSAUS Epävarmuus ja pelko piinaavat taloutta 24 KEKSINTÖ Ksylitolia tehdään nyt kaurastakin JO H A N N ES TE RV O Anställda hos segelbåtstillverkaren Nautor lägger in utrustning efter sjösättningen. Tekijä_4_2025.indd 4 Tekijä_4_2025.indd 4 4.6.2025 12.31 4.6.2025 12.31
4/2025 Tekijä 5 AJASSA Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja Pääkirjoitus Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Tiia Kyynäräinen 050 387 4119 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Virpi Elo ja Susanna Lehto Punamusta Oy TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (8 NROA/2025) Kotimaahan 25 euroa Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 www.tekijalehti.fi/ mediakortti Jykevät onnittelut ammattiin valmistuneille V iime vuonna ammattiin valmistui Opetushallituksen julkaisemien tietojen mukaan 72 000 perus-, ammattitai erikoisammattitutkinnon suorittanutta opiskelijaa. Se on 3 500 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tutkintotyyppejä vertailtaessa suurin nousu toteutui ammattija erikoisammattitutkinnon suorittaneiden määrässä, joka kipusi 26 500:aan edellisen vuoden 23 800:sta. Toimialoittain tarkasteltuna vahvasti esiin nousivat kone-, prosessi-, energiaja sähkötekniikan alojen ammatteihin valmistuneet. Samalla myös ammatillisten perustutkintojen suorittaneiden määrä kasvoi. Edellä kuvatut lukemat ovat yksiselitteinen todiste ammatillisen koulutuksen suuresta tarpeesta ja korkeasta kysynnästä. Niiden molempien voi olettaa jatkuvan tänä ja tulevina vuosina joko jotakuinkin vallitsevan tasoisena tai nousujohteisena työmarkkinoiden tilannetta ja muutoksia mukailevana kehityksenä. Keskeinen kysymys on, miten tähän tarpeeseen ja kehitysnäkymään aiotaan Suomessa vastata? Vastaus ei ole ammatillisesta koulutuksesta leikkaaminen, ei sen supistaminen, eikä typistäminen. Päinvastoin. Kun Suomen menestyksen avaimia mietitään, on ammatillisen koulutuksen resurssien ja laadun turvaaminen listan kärjessä. Kun tämä ajatus otetaan tosissaan, ammatillista koulutusta ei enää nähdä ja kohdella säästökohteena, vaan dynaamisia vaikutuksia tuottavana kehityksen ajurina. Ammatillinen koulutus on investointi tulevaisuuteen, jossa yhteiskunnan kokonaisetu sekä yritysten ja ihmisten tavoitteet voidaan yhdistää hyvinvointia ja kasvua rakentavalla tavalla toisiinsa. Ammatillisen koulutuksen on jo nimensä mukaisesti syytä olla työelämälähtöistä, mutta tätä päämäärää ei pidä tavoitella yleissivistyksen ja ihmisenä kasvamisen ja kehittymisen kustannuksella. Laadukas koulutus antaa ydinosaamiseen valmistamisen rinnalla aina välineitä ja edellytyksiä ymmärtää maailmaa, elämää ja ihmisiä. Samalla se vahvistaa arjessa selviytymisen taitoja esimerkiksi hiomalla kykyjä hahmottaa ja ratkaista vastaantulevia ongelmia. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna laadukkaan koulutuksen kenties tärkein anti on motivaation sytyttäminen uuden oppimiseen. Se on erittäin kestävä lähtökohta toisaalta muuttuvan maailman tuottamien vaivojen taltuttamisessa, ja toisaalta elämän mielekkääksi rakentamisessa ja sellaiseksi kokemisessa. Ammattiin opiskelu on ponnistuksia ja vaivannäköä vaativaa työtä. Ammattiin valmistuneet ovat jykevät onnittelunsa ansainneet. Sama pätee myös kaikkiin muihin opin tiellä edenneisiin kuten Teollisuusliiton Murikka-opiston kursseilta valmistuneisiin opiskelijoihin. ? ”Ammattiin valmistuneet ovat onnittelunsa ansainneet.” Tekijä_4_2025.indd 5 Tekijä_4_2025.indd 5 4.6.2025 12.31 4.6.2025 12.31
6 Tekijä 4/2025 HETKESSÄ Kuva Johannes Tervo Tekijä_4_2025.indd 6 Tekijä_4_2025.indd 6 4.6.2025 12.31 4.6.2025 12.31
4/2025 Tekijä 7 AJASSA 5.5.2025 kello 19.43 Teollisuusliitto järjesti Pohjanmaan nuorille jäsenille leffaillan. Ensin ohjelmassa oli tietoisku liiton toiminnasta. Sen jälkeen illan elokuvana oli osuvasti Jason Stathamin tähdittämä A Working Man . Elokuvateatteri BioRex, Vaasa Tekijä_4_2025.indd 7 Tekijä_4_2025.indd 7 4.6.2025 12.31 4.6.2025 12.31
8 Tekijä 4/2025 AVAAJA Hallitus rikkoo työmarkkinoita P etteri Orpon (kok) hallitus aikoo poistaa ammattiliittojen ja työnantajayhdistysten jäseniltä oikeuden vähentää jäsenmaksut verotuksessa. Hallitus päätti huhtikuussa puoliväliriihessään, että vähennysoikeus poistuu vuoden 2026 alussa. Teollisuusliiton yhteiskuntasuhteiden päällikkö Timo Nevaranta kertoo, että yhteiskunnallisesti muutos on merkittävä. Verovähennysoikeuden poisto voi esimerkiksi vähentää työnantajan halukkuutta järjestäytyä. – Pitkällä tähtäimellä muutos vaikuttaa myös yleissitovuuteen, kun työnantajien kannusteet kuulua työnantajayhdistyksiin heikkenevät, Nevaranta sanoo. Työehtosopimuksen yleissitovuus tarkoittaa, että alalla kattavaksi todettu työehtosopimus koskee kaikkia alan yrityksiä, vaikka ne eivät olisi työmarkkinajärjestöjen jäseniä. Verovähennysoikeuden poisto on Orpon-Purran hallituksen suora hyökkäys työntekijöitä ja järjestäytyneitä työmarkkinoita vastaan. – Paras tapa vahvistaa palkansaajien ostovoimaa on varmistaa liittojen toimintaedellytykset, mutta hallitus toimii päinvastoin. Hallitus näyttää rikkovan suomalaisen työmarkkinamallin. Jäsenmaksujen verovähennysoikeus on ollut valtiovallan panostus toimiviin ja reiluihin työmarkkinoihin. – Teollisuusliitto neuvottelee työehtosopimuksia ja kehittää suomalaista työelämää. Autamme myös esimerkiksi raskaussyrjinnän kohteeksi joutunutta naista ja hyväksikäytettyä Maan hallitus on poistamassa ammattiliittojen ja työnantajayhdistysten jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Teollisuusliiton yhteiskuntasuhteiden päällikkö Timo Nevaranta kertoo, että yhteiskunnallisesti muutos on merkittävä, vaikka suurimmalle osalle Teollisuusliiton jäsenistä kyse on kohtalaisen pienistä summista. TEKSTI JA KUVA ANTTI HYVÄRINEN ulkomaalaistaustaista työntekijää. Jos hallitus ei halua tukea tätä verovähennyksellä, se on arvovalinta, Nevaranta sanoo. VEROTUS KIRISTYY Verovähennysoikeuden poisto on veronkiristys, jonka on määrä lisätä valtiolle maksettavia veroja noin 190 miljoonalla eurolla vuodessa. Muutos koskee noin kahta miljoonaa palkansaajaa. Teollisuusliiton vuoden 2025 jäsenmaksu on 1 prosentti ennakonpidätyksen alaisesta tulosta. Esimerkiksi 40 000 euron vuosituloilla jäsenmaksu on siis 400 euroa vuodessa. Teollisuusliiton erikoistutkija Timo Eklund kertoo, että ammattiyhdistyksen jäsenmaksun verovähennysoikeus tarkoittaa, että verotettava vuositulo pienenee jäsenmaksun verran. Käytännössä siis 40 000 euron vuosituloista verot maksetaan vähennyksen jälkeen 39 600 eurosta. – Kun verovähennysoikeus häviää, verotuksen alaista tuloa on enemmän, Eklund sanoo. Teollisuusliiton laskelman mukaan verovähennysoikeuden poisto tarkoittaa, että 3 500 euroa kuukaudessa ansaitsevalle Teollisuusliiton jäsenelle jää vuodessa 140 euroa vähemmän käteen. Vastaavasti 2 000 euron kuukausituloilla käteen jää vuodessa 53 euroa vähemmän, ja 5 000 euron kuukausituloilla käteen jäävä tulo vähenee 235 euroa vuodessa. Teollisuusliiton jäsenmaksuun sisältyy Avoimen työttömyyskassan jäsenmaksu, joka on 8 euroa kuukaudessa. Kassan jäsenmaksun verovähennysTekijä_4_2025.indd 8 Tekijä_4_2025.indd 8 4.6.2025 12.31 4.6.2025 12.31
4/2025 Tekijä 9 AJASSA AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai viestipalvelu Blueskyssa @teollisuusliitto. bsky.social. Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. oikeus on säilymässä. Tämä on otettu huomioon laskelmassa. JÄSENMAKSULLA SAA PALJON Verovähennysoikeuden poisto tuntuu työntekijän kukkarossa, mutta harva lienee liittynyt ammattiliiton jäseneksi verovähennysoikeuden takia. Jäsenmaksulla saa työehtosopimuksen mukaiset työehdot, liiton tukipalvelut ja muut jäsenedut. – Verovähennysoikeuden poisto tarkoittaa keskituloisen duunarin lompakossa kymppiä kuussa, Nevaranta sanoo. Teollisuusliitto on neuvotellut aloilleen 2,9 prosentin palkankorotukset vuodelle 2026. Tämä nostaa esimerkiksi 3 500 euron kuukausituloja saavan työntekijän bruttotuloja vuodessa yli tuhannella eurolla. – Kun työntekijä on liiton jäsen, hän on osallisena meidän kykyymme neuvotella parempia palkankorotuksia ja työehtoja. Voidaan ajatella, että keskituloinen duunari menettää nettona kympin kuussa, mutta saa takaisin tonnin palkankorotuksen vuositasolla. Jos työehtosopimusten yleissitovuus rapistuu verovähennysoikeuden poiston takia, liiton neuvottelemat työehdot ja palkankorotukset koskevat jatkossa yhä harvempia työntekijöitä. – Mitä enemmän järjestäytynyttä työmarkkinaa murennetaan, sitä todennäköisempää on, että ihmisiä tippuu palkankorotusten ulkopuolelle, Nevaranta sanoo. TURVAA HEIKENNYKSIÄ VASTAAN Maan hallitus on jatkamassa myös muita työelämää heikentäviä toimiaan. Esimerkiksi potkulaki on tulossa helpottamaan työntekijöiden irtisanomista. Teollisuusliiton aloilla työehtosopimuksissa on pystytty estämään näitä heikennyksiä. – Hallituksen ajamat muutokset ovat niin radikaaleja, että ainut turva niiltä on, että liitolla voima neuvotella vahvempia työehtoja, Nevaranta sanoo. Hallituksen mukaan verovähennysoikeuden poisto koskee myös yritysten maksamia työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuja. Työntekijäpuolella epäillään, että hallitus jättää yrityksille mahdollisuuden kiertää lakimuutoksen vaikutukset. – Valtiovarainministeriö on arvioinut, että työnantajapuolelta on vaikea poistaa verovähennysoikeutta. On hyvin mahdollista, että lopulta tämäkin heikennys koskee vain työntekijöitä. Siksi seuraamme valmistelun etenemistä tarkasti, Nevaranta sanoo. ? Verovähennysoikeuden poisto tarkoittaa keskituloisen duunarin lompakossa kymppiä kuussa. + LUE LISÄÄ Verkkolehdessä yksityiskohtaisempi laskelma verovähennysoikeuden poiston vaikutuksista: www.tekijalehti.fi/ajassa Tekijä_4_2025.indd 9 Tekijä_4_2025.indd 9 4.6.2025 12.31 4.6.2025 12.31
10 Tekijä 4/2025 PÄÄJUTTU Yhdessä tuottavuutta ja työhyvinvointia Parhaimmillaan työntekijöiden ja työnantajan välinen yhteistoiminta sujuu hyvin ja mutkattomasti, kuten huonekaluvalmistaja A-Factoryllä. Toimintaan voi tulla käänne, kun maan hallituksen ajamat muutokset yhteistoimintalakiin astuvat voimaan heinäkuussa. TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ, KATI LÄNSIKYLÄ JA ANTTI HYVÄRINEN Tekijä_4_2025.indd 10 Tekijä_4_2025.indd 10 4.6.2025 12.31 4.6.2025 12.31
4/2025 Tekijä 11 AJASSA >> Tekijä_4_2025.indd 11 Tekijä_4_2025.indd 11 4.6.2025 12.31 4.6.2025 12.31
12 Tekijä 4/2025 Keskusteluyhteys toimii A-Factoryllä. Keskustelemassa varapääluottamusmies Natasha Zarate, tuotantopäällikkö Niko Meri, pääluottamusmies Rasmus Wikström, työsuojeluvaravaltuutettu Topias Koskela ja HRja työsuojelupäällikkö Jenni Peltola. PÄÄJUTTU Y hteistoiminta työpaikalla, mitä se on? Yhteistoimintalain mukaan se on työpaikoilla toimintakulttuurin edistämistä, jossa työnantaja ja henkilöstö toimivat yhteistoiminnan hengessä toistensa oikeuksia ja velvollisuuksia kunnioittaen ja ottaen samalla huomioon toistensa edut. Yhteistoimintalain ajatuksena on, että työntekijät ja työnantaja yhdessä, jatkuvaluonteisesti kehittävät yrityksen toimintaa ja työyhteisöä, jotta toiminnan tulokset paranevat ja työhyvinvointi kasvaa. Ajatus työntekijöiden ja työnantajan välisestä, jatkuvaluontoisesta vuoropuhelusta on melko uusi. Se tuli mukaan vuonna 2022 uudistuneeseen yhteistoimintalakiin. Samalla laki vahvisti henkilöstön edustajien oikeutta tehdä muutosneuvotteluiden kuluessa ehdotuksia ja esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja. Myös henkilöstön edustusta yritysten hallintoelimissä koskevaa sääntelyä vahvistettiin. Huolimatta melko äskettäin uudistetusta yhteistoimintalaista pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus päätti muokata yhteistoimintalakia jälleen. Lakiesitys hyväksyttiin eduskunnassa ja uuden lain säännökset astuvat voimaan heinäkuun alusta. Pääministeri Orpo yhdessä ministerikollegoineen on perustellut muutosesityksiään työllistämisen esteiden purkamisella sekä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten vahvistamisella. Hienolta kuulostavat päämäärät johtavat kuitenkin siihen, että yhä useamman yrityksen työntekijän kohdalla lain tuoma turva heikkenee, tulonsiirto työntekijältä työnantajalle lisääntyy ja vuoropuhelu työnantajan ja työntekijöiden välillä vähenee. Teollisuusliiton juristin Meri Listenmaan mielestä on erikoista, että hallitus lähti muuttamaan yhteistoimintalakia jälleen. Ensimmäisiä tuloksia kolme vuotta voimassa olleen lain toimivuudesta on alettu nähdä vasta äskettäin. – Orpon hallituksen muutosesityksistä lähes kaikki ovat ainoastaan työnantajan edun mukaisia. Jopa lakiesityksessäkin todetaan, että ei ole mitään näyttöä, että näillä lakimuutoksilla saataisiin merkittävää työllisyysparannusta aikaiseksi. TUHANSIEN EUROJEN TULONSIIRTO Hallituksen esittämistä yhteistoimintalainmuutoksista keskeisimpiä on lain soveltamisalan nosto. Jatkossa lakia sovelletaan täysimääräisesti vähintään 50 henkeä työllistäviin yrityksiin. Merkittävä muutos on myös muutosneuvotteluiden keston lyhentäminen puoleen. Muutosneuvotteluita on käytävä jatkossa joko 7 päivää tai kolme viikkoa riippuen tilanteesta, aiemman 14 päivän ja kuuden viikon sijaan. Yhteistoiminta työpaikoilla uhkaa heiketä Tekijä_4_2025.indd 12 Tekijä_4_2025.indd 12 4.6.2025 12.31 4.6.2025 12.31
4/2025 Tekijä 13 Keskusteluyhteys toimii A-Factoryllä. Keskustelemassa varapääluottamusmies Natasha Zarate, tuotantopäällikkö Niko Meri, pääluottamusmies Rasmus Wikström, työsuojeluvaravaltuutettu Topias Koskela ja HRja työsuojelupäällikkö Jenni Peltola. AJASSA >> Orpon hallituksen muutosesityksistä lähes kaikki ovat ainoastaan työnantajan edun mukaisia. Neuvotteluiden osapuolet voivat sopia lyhyemmästäkin ajasta, mikäli kaikki neuvotteluihin kuuluvat sisältöasiat saadaan valmiiksi nopeammin. Sisältöasioiden läpikäymistä ei kuitenkaan voi ohittaa neuvotteluille varatun vähimmäiskeston tullessa täyteen. Meri Listenmaan mukaan neuvotteluaikojen puolittaminen tarkoittaa suoraa tulonsiirtoa työntekijöiltä työnantajille. Teollisuusliiton asiantuntijat ovat laskeneet, että 3 000 euroa kuukaudessa ansaitseva työntekijä menettää vuositasolla 2 250 euroa neuvotteluaikojen lyhentyessä kuudesta viikosta kolmeen viikkoon. – Kun työsuhteet päättyvät ja lomautukset alkavat nopeammin, työntekijöiden saamat ansiot pienenevät, Listenmaa selittää ansioiden pienentymistä. – Huoleni muutosneuvotteluita kohtaan on myös se, että kun neuvotteluajat lyhenevät, ehditäänkö todella kaikkia neuvotteluissa käytäviä asioita käymään perusteellisesti läpi. Listenmaan mukaan neuvotteluaikojen lyhentäminen heikentää erityisesti työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia. Työntekijöiden aidot vaihtoehtoesitykset voivat jäädä noteeraamatta. PIENISSÄ YRITYKSISSÄ TURVA HEIKKENEE Laki keventää 20–49 henkeä työllistävien yritysten jatkuvaa vuoropuhelua koskevia velvoitteita. Myös muutosneuvotteluihin tulee huojennuksia. Tilastokeskuksen mukaan kevennetyn sääntelyn piirissä olevissa yrityksissä työskentelee noin 191 000 työntekijää. Kevennetty lainsäädäntö koskettaa vajaata 17 000 teollisuusliittolaista. Kevennetty vuoropuhelu tarkoittaa sitä, että työnantaja luo työpaikkakohtaiset käytännöt säännönmukaiselle vuoropuhelulle. – Kun kevennetylle vuoropuhelulle ei ole määritelty mitään mallia, pahin skenaario on se, että näissä yrityksissä vuoropuhelu jää todella ohkaiseksi. Lisäksi tämä hankaloittaa paikallista sopimista varsinkin, jos henkilöstö ei pääse aktiivisesti mukaan toimintaan. Ongelmallinen on myös säädös, että 20–49 henkeä työllistävissä yrityksissä muutosneuvotteluita on käytävä ainoastaan silloin, kun työnantaja harkitsee 90 päivän aikana vähintään 20 työntekijän irtisanomista, osa-aikaistamista, työsopimuksen olennaista muutosta tai lomauttamista. Käytännössä nämä rajaukset johtavat siihen, että pienissä yrityksissä muutosneuvotteluita ei käydä enää lainkaan. – Muutosneuvotteluista tulee tässä kokoluokassa marginaali-ilmiö. Näin myös työntekijöiden turva heikkenee. Listenmaan mielestä on kummallista, että hallitus haluaa viedä johtamisen Suomessa takaisin vanhaan aikaan. – Muualla Euroopassa suunta on aivan toinen. Siellä työnantaja ja työntekijät pyrkivät yhdessä kehittämään yritystä. Tutkimuksetkin osoittavat, että mitä enemmän työntekijöitä otetaan mukaan heidän työtään ja työolojaan koskevaan päätöksentekoon, sitä motivoituneempia ja tuottavampia he ovat ja työhyvinvointi lisääntyy. A-Factoryllä vuoropuhelu on säännöllistä. Keskustelemassa HRja työsuojelupäällikkö Jenni Peltola ja pääluottamusmies Rasmus Wikström. Työntekijöiden kuuntelu on tärkeää. A-Factoryn penkkipuuseppä Timo Levo ja varapääluottamusmies Natasha Zarate vaihtavat ajatuksia. Tekijä_4_2025.indd 13 Tekijä_4_2025.indd 13 4.6.2025 12.31 4.6.2025 12.31
14 Tekijä 4/2025 PÄÄJUTTU M ääräajoin A-Factoryn työnantaja ja luottamushenkilöt käyvät läpi muun muassa tehtaan tilannetta, tilauskantaa, työvoiman riittävyyttä ja muita ajankohtaisia asioita. Wikströmin mukaan keskusteluyhteys työnantajan kanssa on parantunut vuosien kuluessa. Keskustelu onnistuu ilman virallista neuvotteluaikaakin. – Tuntuu, että johdolta löytyy aina tarvittaessa aikaa, jos jostain pitää keskustella, pääluottamusmies Rasmus Wikström huomauttaa. – Mielestäni on myös tärkeää, että voimme puhua asioista avoimesti. On kuitenkin kaikkien hyödyksi, jos yrityksellä menee hyvin. Loppujen lopuksi olemme kaikki samassa veneessä. Pari vuotta sitten A-Factoryssä käytiin muutosneuvottelut lomautusten vuoksi. Neuvotteluista ei Wikströmille jäänyt pahaa makua suuhun. Vaikka tilanne oli uusi sekä pääluottamusmiehelle että osin työnantajallekin, Wikström kiittelee, että ”Kukaan ei voita siinä, että työntekijöitä ei kuunnella” Littoisissa Turun kupeessa huonekaluja valmistavan A-Factoryn pääluottamusmies Rasmus Wikström on tyytyväinen. Alle 50 henkeä kokoaikaisesti työllistävän yrityksen pääluottamusmiehen mukaan neuvotteluyhteys työnantajaan on hyvä ja asioista puhutaan avoimesti. A-Factoryn tuotantopäällikkö Niko Meri ja pääluottamusmies Rasmus Wikström keskustelemassa. A-Factoryn pääluottamusmies Rasmus Wikström sanoo, että yhteistyö yhtiön johdon kanssa on mutkatonta. työnantaja hoiti neuvottelut hyvin, sääntöjä noudattaen. Lomautukset myös koskivat kaikkia työntekijäryhmiä tasapuolisesti. – Eihän se tietenkään mikään kiva tilanne ollut, että työntekijöitä lomautettiin ja meillä esimerkiksi vuokratyöntekijöitä jouduttiin lähettämään pois. Neuvotteluista ei kuitenkaan jäänyt mitenkään oloa, että esimerkiksi työnantaja olisi huijannut meitä työntekijöitä jotenkin. Asiat hoidettiin reilusti. YKSIPUOLISET MUUTOKSET EIVÄT TUO HYÖTYJÄ Wikströmin mielestä hallituksen tekemät muutokset yhteistoimintalakiin eivät ole hyvä asia. Kun vuoropuhelu työnantajan kanssa toimii, ei erillisiä määräyksiä tarvita. Mutta kaikilla tilanne ei ole näin ja siksi vuoropuheluun pitää olla velvoitteita. – Tuntuu, että kaikki hallituksen tekemät muutokset tehdään vain yhtä osapuolta hyödyttäen. Eivät nämä muutokset työntekijöitä hyödytä, Wikström sanoo. – Jatkuva vuoropuhelu näyttää, että työntekijöitä Tekijä_4_2025.indd 14 Tekijä_4_2025.indd 14 4.6.2025 12.31 4.6.2025 12.31
4/2025 Tekijä 15 AJASSA >> Kuvateksti tässä kuvan alla perinteiseen tyyliin. Johdolta löytyy aina tarvittaessa aikaa, jos jostain pitää keskustella. Työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen, kuulemisen varmistaminen ja työmarkkinaosapuolien välisen vuoropuhelun edistäminen ovat keskeinen osa EU:n perussopimuksia. Tämä ajatus syvenee erityisesti suuryrityksissä. Yrityksellä, jolla on vähintään tuhat työntekijää EU/ ETA-alueella ja 150 työntekijää vähintään kahdessa EU/ ETA-maassa, on perustettava työntekijöiden ja työnantajan edustajista koostuva yritysneuvosto eli EWC (European Works Council). EWC-neuvostoja on yli tuhannessa Euroopassa toimivassa yrityksessä. Työntekijöitä niillä on 15 miljoonaa. EWC-edustajia on yli 20 000. Suomessa toimivista yrityksistä EWC-toiminnan piirissä on yli 200 yritystä ja EWC-edustajia on yli 600. Ranskalainen rakennusalan monialakonserni SaintGobain on yksi EWC-toiminnan piirissä olevista yrityksistä. Konsernin Pohjoismaiden ja Baltian EWC-delegatioon kuuluu Suomesta kaksi jäsentä. Heistä toinen on lasivillastaan tunnetun Isoverin Forssan toimipaikan I varatyösuojeluvaltuutettu Jukka Rantanen. Rantanen kertoo, että kaksi kertaa vuodessa delegaation jäsenet kokoontuvat yhteen kuulemaan laajan paketin tietoa muun muassa yrityksen taloudesta, tulevaisuudesta ja turvallisuudesta. Delegaation kokouksissa edustajat myös vaihtavat tietoa ja siellä viedään eteenpäin mahdollisia työssä eteen tulleita muutostarpeita. Kerran vuodessa kaikki Saint-Gobainin noin 70 EWC-edustajaa kokoontuvat konsernin pääkonttoriin Pariisiin. – Lisäksi näistä 70 edustajasta on koottu erillinen työvaliokunta, joka voi lähteä auttamaan selvittelyissä esimerkiksi silloin, kun jonkun maan toimipisteessä uhkaa työvoiman vähentäminen. Valiokunta kokoontuu, kun muutoksilla on vaikutusta vähintään kahdessa maassa, Rantanen kertoo. Rantasen mukaan EWC-toiminnasta on selvää hyötyä yrityksen työntekijöille ja se antaa myös ”Eurooppalaista luottamusmiestoimintaa” neuvotteluvoimaa, vaikkapa nyt kun Suomessakin työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia kavennetaan. – Tämä on eräänlaista eurooppalaista luottamusmiestoimintaa. Me pystymme tasoittamaan tämän avulla kilpailutilannetta eri Euroopan maiden välillä, kun esimerkiksi vaikutamme työolosuhteiden parantamiseen jossakin eurooppalaisessa toimintamaassa, Rantanen sanoo. – Neuvoston ansiosta myös tietoa yrityksen toiminnasta ja konsernijohdon päätöksistä on saatavilla huomattavasti helpommin ja nopeammin. Näin myös konsernin luottamusmiehet saavat tuekseen tietoa heidän yhteistoimintaansa oman työnantajansa kanssa. kuunnellaan. Kukaan ei voita siinä, että työntekijöitä ei kuunnella ja ilmapiirin annetaan heiketä. Muutosneuvotteluaikojen puolittamista Wikström ihmettelee myös. Hänen mielestään vain harvalla yrityksellä tulee niin kiire taloutensa kanssa, että työntekijät olisi lomautettava tai irtisanottava nopeasti. Wikström toivoo, että vaikka A-Factory tulevaisuudessa pääsisi kevennetyn sääntelyn piiriin, vuoropuhelu työnantajan kanssa jatkuu entiseen tapaan. Yhtiön johdossa on tapahtumassa muutoksia. – Loppujen lopuksi tämä on kiinni ihmisistä ja heidän välisistä suhteistaan. Minä ainakin teen kaikkeni, että hyvät välit työnantajaan säilyvät. Asiat hoituvat niin paljon helpommin, kun puhevälit ovat hyvät. Neuvoston ansiosta myös tietoa yrityksen toiminnasta ja konsernijohdon päätöksistä on saatavilla huomattavasti helpommin ja nopeammin. JUKKA RANTANEN KA TI LÄ N SI KY LÄ Tekijä_4_2025.indd 15 Tekijä_4_2025.indd 15 4.6.2025 12.31 4.6.2025 12.31
16 Tekijä 4/2025 PÄÄJUTTU Henkilöstöllä on oikeus osallistua keskeisten kysymysten käsittelyyn yrityksen hallinnossa, jos yrityksessä on vähintään 150 työntekijää. Oikeus hallintoedustukseen perustuu vuonna 2022 voimaan tulleeseen päivitettyyn yhteistoimintalakiin. Hallitus pohtii uusia muutoksia työntekijöiden hallintoedustukseen. Lain mukaan työntekijöiden edustajan pitää aidosti päästä osallistumaan päätöksentekoon kysymyksissä, jotka koskevat liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi paikkaa yrityksen hallituksessa tai johtoryhmässä. Teollisuuden palkansaajat TP ry:n alkuvuonna 2025 julkaistu selvitys Vahvempaa osallisuutta kertoo, että monella työpaikalla toimitaan lainvastaisesti. Selvityksen osana lokakuussa 2024 tehtiin hallintoedustajille ja muille henkilöstön edustajille suunnattu kysely, johon vastasi 748 henkeä. Vastaajista hallintoedustajia oli 118. Kyselyssä laajimmin edustettuina olivat Teollisuusliitto (227 vastausta), Ammattiliitto Pro (195), Insinööriliitto (119) ja Tekniikan Akateemiset TEK (65). Hallintoedustusjärjestelmästä on vaihtelevia kokemuksia. Kyselyyn vastanneista hallintoedustajista 36 prosenttia kertoo hallintoedustusjärjestelmän toimineen erittäin tai melko hyvin. Toisaalta 27 prosenttia kertoo järjestelmän toimineen erittäin tai melko heikosti. Kyselyn mukaan työntekijöiden hallintoedustus on usein järjestetty antamalla paikka yrityksen laajennetussa johtoryhmässä. Selvityksen mukaan laajennettuja johtoryhmiä on saatettu perustaa henkilöstön edustusoikeuden täyttämiseksi, eikä aidoksi päätöksenteon elimeksi. Laki ei velvoita antamaan henkilöstön hallintoedustajalle samoja oikeuksia ja velvollisuuksia kuin muille toimielimen jäsenille. Kyselyn hallintoedustajista 64 prosenttia kertookin, ettei heillä ole samoja oikeuksia ja velvollisuuksia. TYÖNTEKIJÖIDEN NÄKEMYKSET ESIIN Sandvik Mining and Construction Oy:n Tampereen pääluottamusmies Markus Haataja toimii yhtiössä henkilöstön hallintoedustajana johtoryhmässä, joka keskittyy muun muassa Tampereen tehtaiden kiinteistöasioihin. – Näen, että tämä on oikea johtoryhmä hallintoedustukselle, Haataja sanoo. Sandvikilla aloitettiin henkilöstön hallintoedustus sen jälkeen, kun laista tuli velvoittava vuonna 2022. Hallintoedustuksesta on laadittu maatason sopimus, jota sovelletaan paikkakunnittain. Sandvikilla edustus on aidossa toimielimessä. – Tämä johtoryhmä on ollut ainakin 20 vuotta, eikä ole teennäisesti luotu, Haataja kertoo. Hallintoedustajan kausi on nelivuotinen ja edellytyksenä on, että hallintoedustaja on myös muussa luottamustoimessa, kuten pääluottamusmiehenä. Haataja pohtii, että hallintoedustuksen vaikutusten mittaaminen on vaikeaa, mutta kokemus on, että työntekijäpuolen viesti on kuultu ennen päätöksentekoa. – Olemme päässeet avoimesti keskustelemaan ja tuomaan työntekijöiden näkemyksiä esiin. Ruotsalaisomisteisessa Sandvik-konsernissa keskustelun perinteitä on vaalittu aiemminkin. Paikallisia yt-kokouksia pidetään kuukausittain ja kaksi kertaa vuodessa järjestetään yhtymän laajuiset yt-kokoukset. – Emme ole lähteneet niin takamatkalta kuin moni muu yritys. Säännöllistä vuoropuhelua on ollut pitkän aikaa, Haataja kertoo. Työntekijöiden hallintoedustus ja säännölliset yt-kokoukset johtavat siihen, että työnantajan ja työntekijöiden edustajat tulevat toisilleen tutuiksi. – On tärkeä arvo, että voidaan keskustella epävirallisesti luottamuksella, Haataja sanoo. ”Keskustelu on parantanut ymmärrystä molemmin puolin” + LUE JUTTU kokonaisuudessaan Tekijän verkkolehdestä: www.tekijalehti.fi/uutiset TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN A N TT I H YV Ä RI N EN Markus Haataja Tekijä_4_2025.indd 16 Tekijä_4_2025.indd 16 4.6.2025 12.31 4.6.2025 12.31
4/2025 Tekijä 17 AJASSA Yhteistoiminta-asiamies Joel Salminen on hieman harmissaan. Vuonna 2022 voimaan tulleen yhteistoimintalain positiivisin elementti oli jatkuvan vuoropuhelun velvoite. Nyt hallitus on keventämässä velvoitetta 20–49 henkeä työllistäviltä yrityksiltä ja se ei täysin yt-asiamiestä miellytä. – Jatkuva vuoropuhelu on selvästi helpottanut työntekijöiden tiedonsaantia. Jatkuvan vuoropuhelun velvoite on paremmin avannut koko yhteistoimintalain tarkoitusta, joka on työntekijöiden ja työantajan välinen yhteinen toiminta ja sen kehittäminen, Salminen sanoo. Salmisen mielestä hallitus näkee työntekijöiden ja työnantajan välisen jatkuvan vuoropuhelun vain byrokraattisena kustannuksena. – Mielestäni hyvä johtaminen ei koskaan ole byrokraattinen kustannus, vaan se on tuottavuutta ja tulosta parantavaa toimintaa ja se edistää myös työhyvinvointia. Yhteistoiminta-asiamiehen tehtävänä on edistää ja parantaa työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistoimintaa sekä siihen liittyvien lakien tavoitteiden toteutumista. Yt-asiamies muun muassa neuvoo ja valvoo yhteistoimintalain toteutumista. Eniten yt-asiamiestä ovat työllistäneet muutosneuvottelutilanteet. Salminen kuitenkin kertoo, että enemmistö muutosneuvotteluista sujuu hyvin ja oikein. Yhteistoiminta-asiamies uskoo, että uusi laki tuskin muuttaa mitään hyvin johdetuissa yrityksissä. – Ongelmaksi muodostuvat ne yritykset, joissa johtaminen ei ole hyvällä tasolla. Näissä jatkuvaa vuoropuhelua ei ehkä olisi lainkaan, jos laki ei siihen velvoittaisi. Näissä yrityksissä tilanne voi heiketä uudelleen. ? Jatkuva vuoropuhelu lisää tuottavuutta, tuloksellisuutta ja työhyvinvointia + LUE LISÄÄ Koko haastattelu verkkolehdessä: www.tekijalehti.fi/ajassa Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK kritisoi hallituksen esitystä yhteistoimintalain muuttamiseksi. Työnantajien aseman parantaminen nostettiin esityksessä etusijalle. Sen sijaan työntekijät unohdettiin esityksessä täysin. – Nyt palataan takaisin aikaan ennen vuoden 2022 uudistusta. Nykyinen uudistus palkitsee niitä, yrityksiä, joilla ei ole ollut riittävästi resursseja hoitaa jatkuvan vuoropuhelun velvoitteita ja ovat muutenkin hoitaneet asiansa huonosti, SAK:n juristi Samuli Hiilesniemi sanoo. – Pahimmassa tapauksessa tämä uusi laki lisää kustannuksia niille yrityksille, joiden hallinnollista taakkaa tämän lain piti keventää. Kun ei tunnisteta velvoitteita, eikä tiedetä rajoja, riski erilaisille prosesseille kasvaa. Työntekijän aseman parantaminen unohtui täysin Hiilesniemen mukaan on mahdollista, että erilaiset yritysten kokorajoitteet ja niistä seuraavat erilaiset velvoitteet lisäävät esimerkiksi muutosneuvottelutilanteissa hyvitysseuraamuksia. Hänen mielestään rajoitteet vain lisäävät lain sekavuutta ja palkansaajien eriarvoisuutta. + LUE LISÄÄ Koko haastattelu verkkolehdessä: www.tekijalehti.fi/ajassa A N TT I H YV Ä RI N EN M A RK K U H A AV I S T O / T EM JA A K K O LU K U M A A / S AK Tekijä_4_2025.indd 17 Tekijä_4_2025.indd 17 4.6.2025 12.31 4.6.2025 12.31
18 Tekijä 4/2025 Huoltovarmuus perustuu varautumiseen ja yhteistyöhön H uoltovarmuuden juuret ulottuvat Suomessa yli sadan vuoden taakse. Tänä päivänä kyse ei ole enää vain materiaalisesta varautumisesta, vaan myös kriisinkestävyydestä ja jatkuvuuden hallinnasta. Riskit ja uhat huoltovarmuudelle ovat nyt aiempaa monialaisempia. – Pyrimme tarkastelemaan varautumista strategiassamme kolmen pääteeman kautta, joita ovat sotilaallinen uhka, laaja-alainen vaikuttaminen ja vakavat häiriöt globaalissa taloudessa, toteaa vanhempi varautumisasiantuntija Katri Saukkonen Huoltovarmuuskeskuksesta. – Toimintaamme ohjaa myös kansallinen riskiarvio, jota on viimeksi tarkistettu vuonna 2023. Se on valtioneuvoston dokumentti, jota tehdään sisäministeriön johdolla. Siinä mainitaan kaikkiaan viisitoista erilaista uhkaa tai häiriötilannetta. Mukana on esimerkiksi poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus, onnettomuudet ja terveysturvallisuuden häiriöt kuten pandemiat. Kansallisen riskiarvion lisäksi Suomessa tehdään alueellisia riskiarvioita, joissa otetaan huomioon alueiden erityispiirteet. UHKIA ANALYSOIDAAN Huoltovarmuuskeskuksen toiminta keskittyy monille eri sektoreille, joita ovat esimerkiksi elintarvikehuolto, energiahuolto, finanssiala, digitaalisuus ja tiedon huoltovarmuus, logistiikka, teollisuus ja terveydenhuolto. Tehtävänä on edistää yhteistyötä yritysten ja viranomaisten välillä sekä arvioida ja analysoida oman alan uhkia. – Huoltovarmuuden kannalta keskeisiä teollisuusaloja ovat puolustusteollisuus ja rakentaminen, mutta myös metsäteollisuus, kemianteollisuus, teknologiateollisuus sekä muovija kumiteollisuus. Ne liittyvät toisiinsa monin kytköksin, kuten eri sektoritkin, Saukkonen sanoo. Verkostoon kuuluu viranomaisten, ministeriöiden, elinkeinoelämän järjestöjen sekä yritysten edustajia. Sektoreiden sisällä on taas pooleja, jotka suunnittelevat ja valmistelevat huoltovarmuutta yhdessä oman alansa yritysten kanssa. – Teollisuussektorin pooleja ovat kemian pooli, metsäpooli, rakennuspooli, teknologiapooli sekä muovija kumipooli, Saukkonen luettelee. Niiden lisäksi on vielä MIL-pooli, joka vastaa sotilaallisesta huoltovarmuudesta ja puolustusjärjestelmän kannalta kriittisten yritysten toiminnasta. Saukkonen on oman organisaationsa yhteysjäsenenä mukana kemian poolissa, teknologiapoolissa sekä muovija kumipoolissa. TEOLLISUUS TURVAA PERUSTAN – Tarvitsemme teollisuutta huoltovarmuuden perustan rakentamiseen ja turvaamiseen. Se tukee myös monia muita huoltokriittisiä toimialoja, kuten vaikka terveydenhuoltoa. Lääketuotantohan on hyvin pitkälti kemian teollisuutta. Terveydenhuollossa tarvitaan monenlaisia kemian teollisuuden tuotteita ja tarvikkeita. Saukkonen pitää hyvänä sitä, että nyt on lähdetty miettimään myös Euroopan unionin tasolla sitä, kuinka Euroopan omavaraisuutta voitaisiin lisätä ja kehittää. – On ymmärretty se, että omavaraisuus on liukunut jossain määrin pois tietynlaisen tehokkuusajattelun nimissä. Suomenkin teollisuus on kytköksissä globaaliin teollisuuteen, mikä koskee kaikkia teollisuusmaita. Olemme esimerkiksi hyvin Koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat vaikuttaneet monin tavoin suomalaiseen yhteiskuntaan, sanoo vanhempi varautumisasiantuntija Katri Saukkonen. Huoltovarmuuskeskuksen tehtävänä on huolehtia yritysten, viranomaisten, järjestöjen sekä muiden toimijoiden kanssa, että yhteiskunta toimii myös kriisitilanteissa. TEKSTI RIITTA SAARINEN KUVA PEKKA ELOMAA NÄKIJÄ Tarvitsemme teollisuutta huoltovarmuuden perustan rakentamiseen ja turvaamiseen. Tekijä_4_2025.indd 18 Tekijä_4_2025.indd 18 4.6.2025 12.31 4.6.2025 12.31
4/2025 Tekijä 19 Huoltovarmuus perustuu varautumiseen ja yhteistyöhön AJASSA paljon riippuvaisia merikuljetuksista, Saukkonen sanoo. – Suomen etuna on se, että olemme pieni ja ketterä kansakunta. Pystymme tekemään yhteis työtä ja meillä on järjestäytynyt yhteiskunta. YHTEISTYÖN MALLI KIINNOSTAA Suomen huoltovarmuusorganisaatiossa on Saukkosen mukaan mukana reilut tuhat organi saatiota viranomaisista yrityksiin. – Viranomaisilla on omia poikkeusolojen velvoitteita, mutta sitten meillä on verkostossa mukana yrityksiä huoltovarmuuskriitti siltä toimialoilta. Suunnittelemme ja kehitämme niiden kanssa yhdessä erilaisia toimenpiteitä, Saukkonen kertoo. – Voimme esimerkiksi harjoitella sitä, kuinka toimia erilaisissa häiriötilanteissa. Sitä ennen pitää tunnistaa, mitä ne riskit voisivat olla. – Teemme myös yhdessä oppaita ja ohjeistuksia varautumi seen. Sellaisesta voisi olla esimerkkinä vaikka opas vesihuollon häiriötilantei siin. Koulutuksen ja tiedon välittämisen lisäksi voimme laatia yritysten kanssa tilannekuvaa toimintaympäristöstä. Yritykset päättävät itse siitä, haluavatko ne lähteä mukaan yhteistyöhön Huolto varmuus keskuksen kanssa. Viime vuosina yritysten kiin nostus yhteistyöhön on selkeästi noussut. – Toiminnassa on mukana paljon aktiivisia yrityksiä, joiden kanssa haemme ratkaisuja tilan teeseen. Tämä osoittaa yrityksiltä vahvaa sitoutu mista yhteistyöhön, Saukkonen toteaa. Suomalaisten yritysten lisäksi huoltovar muus kiinnostaa myös muita maita, missä halutaan perustaa ja kehittää samantyyppisiä organisaatioita ja verkostoja. Viime vuonna Huoltovarmuuskeskuksessa vieraili yli viisi kymmentä valtuuskuntaa eri maista, enimmäkseen Euroopasta, mutta myös kauempaa, kuten Japanista, Singaporesta ja Yhdysvalloista. – Suomen vahvuus on pitkät perinteet ja hyvä yhteistyö eri toimijoiden kesken, koska meillä on verkostossa mukana niin viranomaiset, yritykset kuin kolmas sektori. Luulen, että juuri tämä yhteistyö on se, mistä haetaan mallia, uskoo Saukkonen. – Yrityksen varautuminen häiriötilan teisiin maksaa. Se ei ole halpaa, silläkin on hinta lappu. Mutta sitten pitää arvioida sitä, voiko se hintalappu olla vielä isompi, jos sitä ei ole tehty. ? Suomen etuna on se, että olemme pieni ja ketterä kansakunta. KATRI SAUKKONEN Työskennellyt vuodesta 2021 vanhempana varautumisasiantuntijana Huoltovarmuuskeskuksessa vastuualueinaan teknologia-, muovija kumisekä kemianteollisuus. Työskennellyt sitä ennen pitkään muun muassa maaja metsätalousministeriössä, jossa vastasi Suomen vesihuollon kehittämisestä sekä rajavesistöjen käytöstä ja hoidosta. Koulutukseltaan rakentamisja yhdyskuntatekniikan diplomi-insinööri. Tekijä_4_2025.indd 19 Tekijä_4_2025.indd 19 4.6.2025 12.31 4.6.2025 12.31
4/2025 Tekijä 21 AJASSA >> P residentti Donald Trumpin julistamat tuontitullit painavat pörssikursseja, sillä sijoittajat pelkäävät muiden maiden määräävän Yhdysvalloille vastatulleja, jotka saattaisivat pahimmillaan johtaa täysimittaiseen kauppasotaan. Tosin kukaan ei osaa sanoa, käykö näin. Tulleja on julistettu eri maille mielivaltaisen oloisesti, sitten peruttu tai lykätty, ja niiden taso heittelee kymmeniä prosentteja. – Tässä tilanteessahan ei tiedetä, miltä taloudellinen ympäristö näyttää vaikkapa vuoden päästä. Voi tulla kauppasota, mikä olisi erittäin vahingollista kaikille. Voi olla, että löytyy ratkaisuja, joita Trump voi esitellä kannattajilleen voittona ja jotka ovat muillekin maille ihan hyviä, sanoo Juho Koistinen, joka on makrotalouden ennustepäällikkö työn ja talouden tutkimuslaitoksessa Laboressa. Jokseenkin varmana voi sen sijaan pitää sitä, että tullien päämääränä oleva tuotannon siirtäminen Yhdysvaltoihin ei tule toteutumaan. – Tempoileva päätöksenteko ei houkuta investointeihin. Lisäksi epävarmuus vaikuttaa niin, että yritysten lainojen korot voivat nousta. Varsinkin pienemmille yrityksille lainoittajat hinnoittelevat konkurssiriskin kasvamisen. JOHTOTÄHTENÄ VIRHEIDEN VÄLTTELY Kun talouden kehityssuuntaa ei tiedä, tuntuu usein turvallisimmalta olla tekemättä mitään, koska ostotai myyntipäätös saattaakin pian osoittautua virheliikkeeksi, joka jo parin kuukauden päästä kaduttaa. Ilmiö näkyy maailmantalouden ja yritysten osakekurssien lisäksi Suomen kansantaloudessa ja tavallisen palkansaajan elämässä. – Kotitaloudet jättävät epävarmuuden takia tekemättä hankintoja, joita selvemmässä tilanteessa tekisivät, kuten asunnon oston tai auton vaihtamisen, sanoo Teollisuusliiton erikoistutkija Timo Eklund. Myös pienempiäkin hankintoja mietitään entistä tarkemmin. Asuntomarkkinoilla epävarmuus on vallinnut jo kolme vuotta: hinnat ovat olleet laskussa jopa kasvukeskuksissa. Ostajat odottavat hintojen laskevan vielä nykyisestä, myyjät taas toivovat käännettä ja asuntojen kallistumista. Kun hintapyynnöt ja tarjoukset eivät kohtaa, kaupat jäävät tekemättä. Koska vientiyritykset toimivat kansainvälisillä markkinoilla, Trumpin tullipolitiikka iskee muutaman mutkan kautta myös monen suomalaisen teollisuustyöntekijän arkeen. – Yritykset tarkkailevat suhdannetilannetta eivätkä epävarmuuden vallitessa tee hankintapäätöksiä esimerkiksi uusista koneista. Koneita valmistavassa yrityksessä tilauskirjojen tyhjyys voi sitten johtaa lomautuksiin tai irtisanomisiin. Myös Suomen hallituksen harjoittaman politiikan Eklund katsoo lisänneen taloudellista epävarmuutta. Työttömyys on lähtenyt kasvuun. – Jos nyt joutuu lomautetuksi tai irtisanotuksi, se iskee paljon kovempaa tässä tilanteessa, kun näitä niin sanottuja ”kannustavia” toimenpiteitä on tehty. Epävarmuuden aika Epävarmuus saa talouden toimijat varovaisiksi. Juuri nyt epävarmuutta totisesti riittää sekä maailmantaloudessa että kotimaassa. TEKSTI MIKKO NIKULA KUVITUS TUOMAS IKONEN Tekijä_4_2025.indd 21 Tekijä_4_2025.indd 21 4.6.2025 12.31 4.6.2025 12.31
22 Tekijä 4/2025 Ja kun yhteiskunnan turvaverkkoon luotetaan vähemmän, moni haluaa säästää pahan päivän varalle, jolloin palkankorotuksiakaan ei välttämättä käytetä kuluttamiseen. – Kotitalouksien säästämisaste kasvoi 2 prosenttia vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä. Edellisen kerran selkeä säästöpiikki nähtiin korona-aikana. Eklund muistuttaa, että säästäminen ja puskurien kerryttäminen on toki sinänsä järkevää yksittäisen kuluttajan tai kotitalouden näkökulmasta, mutta jos kaikki laittavat ylimääräiset rahansa sukanvarteen, talouskasvu kärsii. SOTA ON SHOKKI – SEURAUKSET VAIHTELEVAT Maailmantaloudessa merkittävä epävarmuuden lähde ovat geopoliittiset riskit. Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 aiheutti shokkivaikutuksen kansainväliseen talouteen ja suomalaisten vientiyritysten toimintaan, koska öljyn ja monien raaka-aineiden hinnat kallistuivat rajusti, mikä vähensi kysyntää. Toisaalta pelot siitä, että sijoittajat ryhtyisivät hylkimään arvaamattoman Venäjän naapurissa sijaitsevaa Suomea, eivät ole toteutuneet. Myöskään valtionlainojen korot eivät ole juuri nousseet, vaikka epävarmuuden lisääntyessä lainanantajat yleensä haluavat paremman tuoton rahoilleen. Suomen maariski ei siis mainittavasti kasvanut. – Esimerkiksi Ukrainan sota nopeutti euroalueella inflaatiota, koska tarjontaketjun häiriöt johtivat tarjonnan vähenemiseen, mutta Gazan sodalla vaikuttaisi tutkimustulosten mukaan olevan inflaatiota lievästi hidastava vaikutus, koska se supisti hieman kysyntää. VAKAAT INSTITUUTIOT, VAKAAMPI TALOUS Epävarmuuteen myös totutaan jossain määrin. Eteläja Pohjois-Korean välillä on vallinnut vuosikymmenet virallisesti sotatila ja sodan uhka on aina läsnä, mutta asetelma ei juuri vaikuta EteläKorean valtionlainoihin. – Sen sijaan sisäpoliittinen sotku eli EteläKorean presidentin julistama poikkeustila viime joulukuussa kyllä näkyi niin, että korot nousivat heti. Mutta kun tilanne vähän rauhoittui, ne tulivat alas, sanoo Suomen Pankin Lehmus. Sisäpoliittisten kriisien talousvaikutus onkin usein lyhytkestoinen, jos näyttää siltä, että yhteiskunnan keskeiset instituutiot pysyvät toimintakykyisinä ja niihin voidaan luottaa. Sijoittajat säikähtivät myös Yhdysvaltojen uutisista ja osakekurssit lähtivät pudotukseen, kun presidentti haastoi Yhdysvaltain keskuspankin FED:n itsenäisyyttä ja vaati ohjauskoron laskemista uhkaillen pankin johtajaa potkuilla, mutta Trumpin perääntyessä puheistaan tilanne normalisoitui. – Vaikka talouden toimijat osaksi sopeutuvat epävarmuuteen, isoilla shokeilla on kuitenkin aina häntä, eli epävarmuuden taso jää usein niiden jäljiltä korkeaksi. EPÄVARMUUDEN ALALAJEILLE OMAT MITTARINSA Tuottaakseen luotettavia ennusteita taloustiede pyrkii mittaamaan kaikki talouteen vaikuttavat tekijät, myös epävarmuuden. – Yksi yleisimmin käytettyjä mittareita on VIX-indeksi, jota on nimitetty osakemarkkinoiden pelkokertoimeksi. Mitä isommat arvot VIX-indeksillä on, sen enemmän epävarmuutta on rahoitusmarkkinoilla, kertoo Laboren Juho Koistinen. VIX kuvaa suurten yhdysvaltalaisten pörssiyhtiöiden osakkeiden volatiliteettia eli hintavaihtelun suuruutta. Kauppapolitiikan epävarmuustekijöitä mittaa TPU-indeksi, joka tänä keväänä on kauppasodan uhan takia huidellut ennätyslukemissa. Geopolitiikassa käytetään esimerkiksi GPR-indeksiä. Molemmat perustuvat siihen, miten usein tietyt epävarmuuteen liittyvät sanat ja ilmaukset esiintyvät mediassa, TPU:n tausta-aineistona käytetään lisäksi muun muassa keskuspankkien ja hallitusten talousraportteja. – Geopoliittisten yllätysten vaikutuksia ei ymmärretä taloustieteessä vielä kovin hyvin, koska ne voivat olla monimutkaisia ja epäsuoria – Eikä tilanne ole Vironkaan valtionlainoissa kauheasti näkynyt. Sijoittajat elävät ehkä sellaisessa maailmassa, että niitä kaikkein synkimpiä skenaarioita ei pystytä hahmottamaan. Mutta erityisen haavoittuville maille epävarmuus kyllä tarkoittaa sitä, että ne maksavat aika reipasta korkoa, koska riskit ovat lainan antajalle isot, luonnehtii Suomen Pankin rahapolitiikan ja euroalueen talouden toimiston päällikkö Markku Lehmus. Geopoliittisten kriisien kokonaisvaikutus kansainväliseen talouteen ja bruttokansantuotteisiin on Lehmuksen mukaan lähtökohtaisesti aina negatiivinen, mutta koska tapahtumat ovat keskenään erilaisia, niiden seurauksetkin eroavat tapauskohtaisesti. Ei yhtään tiedetä, miltä taloudellinen ympäristö näyttää vaikkapa vuoden päästä. KATSAUS Tekijä_4_2025.indd 22 Tekijä_4_2025.indd 22 4.6.2025 12.31 4.6.2025 12.31
4/2025 Tekijä 23 AJASSA ja toteutua kokonaisuudessaan vasta vuosien viiveellä. Tässä on tutkijoilla paljon tehtävää, sanoo Lehmus. MYÖS MYÖNTEISET YLLÄTYKSET MAHDOLLISIA Vaikka talouspuheessa epävarmuus yleensä esitetään kielteisenä tekijänä, asia ei ole näin mustavalkoinen, muistuttaa Lehmus. – Tilastollisesti ajateltuna epävarmuus tarkoittaa koko todennäköisyysjakaumaa tietyn tapahtuman ympärillä. Joskus se epätodennäköinen myönteinenkin vaihtoehto toteutuu. Esimerkiksi vihreän siirtymän investointeja saatetaan tehdä isompina kuin oli ennustettu. Tai kun koronarokotteet saatiin valmiiksi nopeammin kuin uskottiin, niin sehän oli taloudellekin hyvin positiivinen uutinen. Miten nykyisen ylipursuavan epävarmuuden kanssa pystyisi parhaiten elämään? Timo Eklund kertoo, mitä Suomessa hänen mielestään tarvittaisiin: – Pitäisi olla nykyistä enemmän kilpailukykyisiä tuotteita vientiin, että yritykset ja palkansaajat saavat rahaa. Näin saadaan veropohjaa vahvistettua ja varmistetaan pohjoismaisen hyvinvointivaltio sekä turvaverkot, joihin ihmiset voivat luottaa. Tätä kautta päästään myös taittamaan julkisen talouden velkaantumista. Juho Koistinen haluaisi nähdä kansainvälisen talousjärjestelmän siirtyvän vakaammalle pohjalle. – Monenkeskisten instituutioiden tekemät kauppasopimukset, jotka tekevät investoinnit ennustettaviksi, olisivat tärkeitä Suomen kaltaiselle, viennistä riippuvalle pienelle kansantaloudelle. Mutta eihän tämä viime vuosien kehitys ole ollut kovin rohkaisevaa. ? Tempoileva päätöksenteko ei houkuta investointeihin. Tekijä_4_2025.indd 23 Tekijä_4_2025.indd 23 4.6.2025 12.31 4.6.2025 12.31
24 Tekijä 4/2025 KEKSINTÖ Ksylitolia tehdään nyt kaurankuorista KSYLITOLI Vähäkalorinen ksylitoli on luonnosta peräisin oleva makeutusaine, jota esiintyy pienissä määrin muun muassa marjoissa, hedelmissä, vihanneksissa ja sienissä. Sitä löytyy myös ihmisen elimistöstä. Ksylitoli löydettiin vuonna 1891, kun saksalainen professori Emil Fischer ja hänen assistenttinsa Rudolf Stahel eristivät pyökistä uuden, ksyliitiksi nimeänsä aineen. Samoihin aikoihin ranskalaistutkija M.G. Bertrand eristi ksylitolia vehnän ja kauran oljista. Ksylitolin teollista valmistusta voidaan pitää suomalaisena innovaationa. Tuotantoprosessin kehitti ensimmäisenä maailmassa Suomen Sokeri, kun se alkoi valmistaa Kotkassa vuonna 1975 ksylitolia koivun hemiselluloosasta. Siitä juontaa ksylitolin suomalainen nimitys koivusokeri. Kotkan tehdas, joka on nykyään DuPont-konserniin kuuluvan Danisco Sweeteners Oy:n omistuksessa, on edelleen yksi maailman suurimmista ksylitolitehtaista. Valmistuksessa käytetyt raaka-aineet tulevat kuitenkin kokonaan ulkomailta, koska ksylitolin valmistaminen koivusta kävi liian kalliiksi. Ksylitolia valmistetaan maailmalla kasvien kuitumateriaalista eli ksylaanista. Raaka-aineena käytetään yleisesti maissia, mutta myös monia muita kuitumateriaaleja, kuten pyökkiä, riisiä, olkia, pähkinänkuoria sekä sokeriruo’on jätteitä. Ksylitolia on tehty Suomessa koko ajan, mutta ulkomaisesta raaka-aineesta. Tilanne muuttui pari vuotta sitten, kun Fazer-konserni rakennutti Lahteen ksylitolitehtaan. Fazerin mukaan se on maailman ensimmäinen yritys, joka käyttää ksylitolin valmistukseen kaurankuoria. – Tuotanto päästiin aloittamaan vuonna 2022. Kyseessä on uraauurtava, oma innovaatio, jolla voidaan valmistaa ksylitolia kauramyllyn sivuvirroista. Kaurankuoret tulevat tehtaalle muutaman sadan metrin päästä yrityksen omasta myllystä, kertoo strategiajohtaja Mikko Mäkelä Fazerilta. Fazerilla on Suomessa patentti, joka mahdollistaa kaurankuorien yhdistelmäkäytön ksylitolin valmistukseen ja energian tuotantoon. – Ksylitolin valmistus kaurankuorista on osoittautunut luultua haastavammaksi, mutta olemme sitoutuneet kehittämään toimintaa ja näemme siinä kansainvälistä potentiaalia pitkällä tähtäimellä. Tällä hetkellä toimitamme ksylitolia pääsääntöisesti omille yksiköille sekä kosmetiikkateollisuuden tarpeisiin kotimaassa, toteaa Mäkelä. Fazer on ryhtynyt testaamaan ksylitolin valmistuksessa myös muita raaka-aineita tuotannon tehokkuuden ja tuotantovolyymin kasvattamiseksi. ? Pure Jenkki -mainos jäi monen mieleen Maailman ensimmäinen ksylitolilla makeutettu purukumi oli Xylitol Jenkki, josta tuli Suomen suosituin purukumi. Se kehitettiin 1970-luvun alussa, kun Turun yliopiston hammaslääketieteen laitos tutki ksylitolin vaikutuksia hampaisiin. Xylitol Jenkki tuli myyntiin vuonna 1975. Ksylitolia valmisti koivusta Suomen Sokeri, joka oli kehittänyt siihen teollisen prosessin. Jenkki-purukumi oli tunnettu jo aiemminkin, mutta ksylitolin myötä siitä tuli kaikille sopiva terveystuote. Nykyään Jenkki-tuoteperheen makeisia valmistaa ruotsalainen Cloetta-konserni. Yrityksen ksylitolituotteet tehdään pääosin Hollannissa. Ksylitolilla riittää kysyntää maailmalla Elintarviketeollisuuden lisäksi ksylitolia käytetään kosmetiikkaja lääketeollisuudessa. Sitä löytyy makeistuotteiden, kuten purukumien ja pastillien lisäksi muun muassa hammastahnoista ja suuvesistä. Ksylitolin on todettu estävän hampaiden reikiintymistä, koska se ehkäisee bakteerien kasvua. Bakteerit eivät kykene käyttämään ksylitolia ravinnokseen. Ksylitoli vähentää bakteeriplakin määrää ja lisää syljen eritystä. Ksylitoli sopii hyvin myös diabeetikoille, koska se pitää verensokerin tasaisena. Ksylitolin kysyntä onkin kasvanut maailmalla koko ajan, ja siitä on tullut jo miljardibisnes. Maailman suurin ksylitolin tuottajamaa on Kiina. Miksi ksylitoli ei sovi koiralle? Ksylitoli on turvallista ihmiselle, mutta erittäin myrkyllistä koirille sekä monille muille eläimille. Koiralle ksylitolin syöminen aiheuttaa nopeasti insuliinin vapautumisen haimassa, mikä johtaa vaaralliseen hypoglykemiaan eli matalaan verensokeriin. Jo muutama ksylitolipurukumityyny voi johtaa koiralla vakavaan sairastumiseen. Mitä enemmän koira syö ksylitolia, sitä äkillisempi on verensokerin romahdus. Suuremmat annokset voivat aiheuttaa maksavaurion tai jopa kuoleman. Onkin tärkeää pitää ksylitoli ja muut makeutusaineet poissa lemmikkien ulottuvilta. TEKSTI RIITTA SAARINEN KUVA FAZER MADE FOR REAL WORK MYYNTISUOSIKKI HYVÄSTÄ SYYSTÄ JALAS ® EXALTER turvajalkineet ovat voittaneet lukemattomien asiakkaiden luottamuksen ja uskollisuuden. Vuodesta 2005 lähtien jalkineita on myyty yli 4?000?000 paria. Syy? JALAS ® EXALTER jalkineet ovat uskomattoman mukavat, ja kun jalat tuntuvat mukavilta töissä, kotiin voi palata hyvillä mielin. Kokeile sinäkin! Lue lisää osoitteessa ejendals.com Tekijä_4_2025.indd 24 Tekijä_4_2025.indd 24 4.6.2025 12.31 4.6.2025 12.31
MADE FOR REAL WORK MYYNTISUOSIKKI HYVÄSTÄ SYYSTÄ JALAS ® EXALTER turvajalkineet ovat voittaneet lukemattomien asiakkaiden luottamuksen ja uskollisuuden. Vuodesta 2005 lähtien jalkineita on myyty yli 4?000?000 paria. Syy? JALAS ® EXALTER jalkineet ovat uskomattoman mukavat, ja kun jalat tuntuvat mukavilta töissä, kotiin voi palata hyvillä mielin. Kokeile sinäkin! Lue lisää osoitteessa ejendals.com Tekijä_4_2025.indd 25 Tekijä_4_2025.indd 25 4.6.2025 12.31 4.6.2025 12.31
26 Tekijä x/2025 TYÖPAIKALLA Huonekasvattaja Tuula Maukonen huolehtii kuusen taimien kastelusta ja kitkemisestä. Apuna hänellä on harjoitteluaan suorittava agrologiopiskelija Anniina Marjamäki. Tekijä_4_2025.indd 26 Tekijä_4_2025.indd 26 4.6.2025 12.31 4.6.2025 12.31
4/2025 Tekijä 27 Miljoonien taimien tarha Työ Fin Forelian Saarijärven taimitarhalla on fyysisesti raskasta, mutta itsenäistä. Pienistä puunaluista pitää huolta noin 60 taimitarhatyöntekijää. Heistä lähes kaikki ovat kausityöntekijöitä. TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVAT TOMMI ANTTONEN TYÖSSÄ >> Tekijä_4_2025.indd 27 Tekijä_4_2025.indd 27 4.6.2025 12.31 4.6.2025 12.31
28 Tekijä 4/2025 R unsas miljoona pienenpientä kuusentainta kurottaa kennoistaan kohti valoa jättimäisessä muovihuoneessa Fin Forelia Oy:n taimitarhalla Saarijärven Häkkilässä. – Kun tulen huoneeseen, punnitsen osan kennoista. Tarvittaessa kastelen taimet läpeensä niin, että yksi kenno painaa 4,5 kiloa, kertoo huonekasvattaja Tuula Maukonen. Fin Forelia tuottaa vuodessa noin 70 miljoonaa metsäpuun tainta neljällä taimitarhalla. Lähes puolet niistä kasvaa Saarijärvellä. Taimet varttuvat turvepaakuissa muovisissa kennoissa, joita on yhdessä muovihuoneessa noin 14 000. Kennossa on 81–100 tainta kennon koosta riippuen. Pienten puunalkujen kastelu hoituu koneellisesti, mutta sen kanssa on oltava tarkkana. PERUSTETTU Vuonna 2007 kahden taimiyhtiön Fin Taimen ja Forelian yhdistyttyä. KOTIPAIKKA Saarijärvi. Lisäksi taimitarhat Kerimäellä, Nurmijärvellä ja Rovaniemellä. TUOTANTO Noin 70 miljoonaa metsäpuiden tainta vuodessa. HENKILÖSTÖ Lähes 40 vakituista työntekijää, joista yli puolet tuotannossa sekä noin 170 kausityöntekijää. Saarijärven taimitarhalla vakituisesti 7 työntekijää, joista tuotannossa 4. Kausityöntekijöitä Saarijärvellä enimmillään noin 60. OMISTAJAT Toimitusjohtaja Timo Salminen ja johtaja Antti Lännenpää sekä Salmoss Oy, jonka omistavat Fin Forelia Oy:n talousjohtaja Päivi Moss ja Jaana Salminen. LIIKEVAIHTO 10 milj. euroa (2024). FIN FORELIA OY TYÖPAIKALLA Saarijärven taimitarhalla metsäpuiden siemenet kylvetään taimikennoihin pääsääntöisesti maalis-huhtikuun taitteessa, toukokuussa ja vielä kolmannen kerran juhannuksen jälkeen. Tekijä_4_2025.indd 28 Tekijä_4_2025.indd 28 4.6.2025 12.31 4.6.2025 12.31
4/2025 Tekijä 29 – Taimia ei saa kastella liikaa. Jos turvepaakun pinta on koko ajan kostea, silloin taimi laiskottelee eikä se viitsi kasvattaa juuria. Juuren kasvattaminen on tärkeää, jotta taimi saa turvepaakusta kasvuvoimaa, Maukonen kertoo. Jos taimen juuret eivät ylety paakun pohjalle asti, paakku saattaa hajota pakatessa. Perusteellisen kastelun jälkeen kenno saa kuivahtaa. Kun se painaa noin 3,5 kiloa, vuorossa on seuraava kastelu. – Jos turvepaakku pääse kuivumaan, sitä on hankala saada enää kostumaan uudelleen. Silloin, kun taimia ei tarvitse kastella, teen kitkentähommia. Maukonen työskentelee kuudetta kautta Saarijärven taimitarhalla. Tänä vuonna hän aloitti työt maaliskuun viimeisenä päivänä. Työsopimus on voimassa tällä erää juhannukseen asti. – Viime vuonna olin täällä töissä seitsemän kuukautta, mutta katsotaan nyt, miten pitkään tänä vuonna olen. Tämä on kiva, itsenäinen työ, mutta jaksamisen kanssa on vähän haasteita, kun eläkeikä alkaa lähestyä, Maukonen kertoo. Oman lisämausteensa fyysiseen työhön tuovat muovihuoneiden kostea ja kuuma ilmanala. – Kun aurinko oikein paistaa, niin hiki vaan virtaa. Silloin tänne ei paljon viitsi jäädä kitkemään, kun täällä on niin kuuma. NELJÄ VAKITUISTA Työsuojeluvaltuutettu, taimitarhatyöntekijä Tarmo Kolu kurvaa paikalle sinisellä TYÖSSÄ Siementen idätys tapahtuu muovihuoneissa, jossa taimet saavat kasvaa 3–7 viikkoa ennen kuin ne siirretään ulos. Ensimmäisen lannoituksen taimet saavat tavallisesti jo muovihuoneessa. >> >> Suurimmalla kuvapaikalla yleensä laaja näkymä miljööstä, tehdashalli tms. Tekijä_4_2025.indd 29 Tekijä_4_2025.indd 29 4.6.2025 12.31 4.6.2025 12.31
30 Tekijä 4/2025 avolava-autolla, jonka maalipinta on haalistunut auringossa. Hän on käynyt korjauttamassa pyöräkuormaajan renkaan Äänekosken Suolahdessa. – Olen tullut tänne töihin vuonna 1990 suurin piirtein samaan aikaan kuin tämä auto. Silloin täällä ei ollut kuin kaksi isoa huonetta. Nyt niitä on yhdeksän, hän kertoo. Kolu nostaa pyöräkuormaajalla renkaan auton lavalta, kierittää sen korjausta vailla olevan kuormaajan luo, nostaa sen paikoilleen ja alkaa kiinnittää pultteja. – Meillä on neljä pyöräkuormaajaa. Onneksi niistä on nyt käytössä vain kolme, Kolu sanoo. Hän vastaa taimitarhan koneiden ja laitteiden huolloista ja korjauksista. Monet koneet ovat Kolun mukaan vanhoja ja tarvitsevat jatkuvaa huoltoa. Yksi sellainen on kennontäyttökone, joka nimensä mukaisesti täyttää muoviset kennot turpeella. Sen perässä on kylvökone. – Jos kylvö ei ole hyvä, se näkyy huoneessa. Paakun tiiviyden ja painon pitää olla just oikeat. Työnantaja edellyttää työntekijöiltä turvakenkien ja heijastinliivin tai -takin käyttöä ulkotiloissa. Ilman heijastinliiviä ei työpaikalle ole asiaa, sillä isoin vaaranpaikka on liikenne, Kolu sanoo. – Silloin ei käy mitään, jos kaksi konetta kohtaa, mutta jos siinä on osallisena pyöräilijä tai jalankulkija, niin hän on aina heikoilla koneen kanssa. Työntekijät ovat koolla joka maanantai, ja silloin puheena on usein myös työturvallisuus. – Siitä pitää jatkuvasti muistuttaa, sillä muuten siitä ruvetaan lipsumaan, Kolu toteaa. Saarijärven taimitarhalla työskentelee Tarmo Kolun lisäksi vain kolme muuta vakituista tuotannon työntekijää. Muut ovat kausityöntekijöitä. Parhaimmillaan heitä on 60. – Työilmapiiri on hyvä. Olemme tyytyväisiä ukrainalaisiin ja thaimaalaisiin työntekijöihimme. Tällä palkkatasolla pelkästään kotimaista työvoimaa olisi todella vaikea saada. TALVET TYÖTTÖMÄNÄ Viileässä kaarihallissa käy vilkas puheenpulputus, kun kausityöntekijät pakkaavat taimia pahvilaatikoihin. Orawan Varvikko on työskennellyt Saarijärven taimitarhalla vuodesta 2012. – Tykkään kaikista työtehtävistä täällä, mutta taimien pakkaaminen on kivointa. Aloitin työt vapun jälkeen ja olen täällä marraskuulle asti. Talven olen kotona, hän kertoo. Yleensä kone hoitaa taimien pakkauksen, mutta pieniä taimimääriä pakataan myös käsin. Varvikko asuu Saarijärvellä noin 30 kilometrin päässä taimitarhalta ja on tyytyväinen, että työtä löytyy kotikaupungista. – Minulla on lyhyt työmatka, hän sanoo. Taimitarhatyöntekijä Jari Hyytiäinen nostaa valmiiksi pakatut taimilaatikot lavalle käsin. – Olen niin sanottu kausivakituinen. Teen ihan kaikkea laidasta laitaan. Korjaan, ajan koneita, kitken, olen varastolla, teen ja puran kuormia, hän listaa. Hyytiäisen työt alkoivat maaliskuun puolivälissä ja kestävät kauden loppuun marras–joulukuulle saakka. Sitten hän on 2–3 kuukautta työttömänä. Taimitarhatyöntekijä Orawan Varvikko pakkaa männyn taimia taimilaatikkoon. Hän tuli Saarijärven taimitarhalle töihin työharjoittelun kautta vuonna 2012. >> Taimien pakkaaminen on kivointa. TYÖPAIKALLA ORAWAN VARVIKKO Taimitarhatyöntekijä Tekijä_4_2025.indd 30 Tekijä_4_2025.indd 30 4.6.2025 12.31 4.6.2025 12.31
4/2025 Tekijä 31 – Tämä on huonoiten palkattu ala, jonka tiedän. Työ on kuitenkin aika fyysistä, varsinkin pakkaus. Olkapään kiertäjäkalvo vihoitteli monta vuotta, mutta viime syksynä se sitten paukahti. Se ei kestänyt taimilaatikoiden nostamista. Yhdellä lavalla on enintään 90 laatikkoa yhdeksässä kerroksessa. Yhdessä työvuorossa niitä ehtii täyttää 13–14 lavaa, Hyytiäinen kertoo. – Se tekee 1 200 laatikkoa per vuoro. Nyt laatikot ovat kevyitä, mutta syksyllä, kun ne ovat märkiä, ne painavat kuin synti. Ei tarvitse salilla käydä. Taimien pakkaus ajoittuu pääosin syksyyn. Jari Hyytiäinen arvelee ajavansa tänä syksynä pyöräkuormaajaa pakkauksen sijaan. Vaikka työ on raskasta eikä palkassakaan ole hurraamista, on Hyytiäinen silti tehnyt töitä Saarijärven taimitarhalla yli kymmenen vuotta. – Tiedän, mitä teen, ja työ on aika vapaata. Täällä ei ole koko ajan joku hengittämässä niskaan, ja minulla on täällä myös paljon tuttuja, hän summaa työn hyviä puolia. VALTAOSA MÄNTYÄ Saarijärven taimitarhalla töitä tehdään pääsääntöisesti arkisin aamuseitsemästä puoli neljään. Kesällä viikonloppuisin tarvetta on kastelijoille, jos on lämmintä, ja syyspakkausta saatetaan tehdä kahdessa vuorossa. Lisäksi yksi tuotannon työntekijä on aina päivystysvuorossa. Päivystäjä huolehtii muun muassa työajan ulkopuolella tapahtuvista kuormien purkamisesta ja lähettämisestä. Hän myös kastelee ulkona olevat taimet, jos lämpötila uhkaa pudota keväällä pakkasen puolelle, kuten huhti-toukokuun taitteessa kävi. – Olin koko vappuviikon yötöissä. Annoimme niille taimille, jotka olivat jo lähteneet kasvamaan, ihan reilusti vettä niskaan, etteivät ne tuhoutuisi, Tarmo Kolu kertoo. Lisäksi päivystäjä vastaa siitä, että muovihuoneiden öljypolttimet toimivat ja huoneet pysyvät lämpiminä. Muovihuoneissa kasvaa tänä vuonna kuusen, männyn ja koivun taimia. Ne saavat alkunsa jalostetuista siemenistä, joita säilytetään isoissa kanistereissa arkkupakastimissa. – Viime vuonna kylvimme puolet kuusta ja puolet mäntyä. Tänä vuonna kylvämme enemmän mäntyä kuin kuusta. Myös koivun kysyntä on lisääntynyt, kertoo tuotantoesimies Milla Hakkarainen. Siemenet itävät ja kasvavat muovihuoneissa TYÖSSÄ "Kausivakituinen" taimitarhatyöntekijä Jari Hyytiäinen työskentelee maaliskuusta marras– joulukuulle, ja sitten hän on 2–3 kuukautta työttömänä. >> >> Tekijä_4_2025.indd 31 Tekijä_4_2025.indd 31 4.6.2025 12.31 4.6.2025 12.31
32 Tekijä 4/2025 3–7 viikkoa, jonka jälkeen ne siirretään ulos hiekkakentälle kasvamaan. Kaikki muovihuoneet täytetään taimilla kolme kertaa vuodessa. – Kolmannella kierroksella taimien kasvu lopetetaan lyhytpäiväkäsittelyllä, jotta taimet saadaan pakkauskuntoon. Muuten ne eivät ymmärrä lopettaa kasvuaan ajoissa, Kolu kertoo. Käytännössä se tarkoittaa, että taimien päälle vedetään kudosmuovi puoleksi vuorokaudeksi. Syksyllä taimet käsitellään tukkimiehentäin torjunta-aineella ja pakataan taimilaatikoihin. Osa taimista lähtee metsiin jo elokuussa, mutta suurin osa laatikoista siirretään pakkasvarastoon odottamaan seuraavan kevään istutuksia. VAIHTELEVAA TYÖTÄ Saarijärven taimitarhalta lähtee metsiin noin 22 miljoonaa tainta joka kevät. Valtaosa metsäpuiden taimista istutetaan vapun ja juhannuksen välissä. Suurin kysyntä on yksivuotiaille taimille, mutta taimitarhalla kasvatetaan myös kaksivuotiaita kuusen taimia. Ne ovat viettäneet talven ulkona hiekkakentällä. – Nämä kuusen taimet on kylvetty viime juhannuksena. Nyt nostamme ne maasta suuralustoille ja siirrämme alustat traktorilla toiselle kentälle kasvatukseen. Siellä taimia sitten kastellaan ja lannoitetaan, kertoo taimitarhatyöntekijä Elina Siltanen. Hän on työskennellyt Saarijärven taimitarhalla pian 19 vuotta. Työ on hänestä vaihtelevaa, sillä vuoteen mahtuu monia erilaisia työtehtäviä. Mieluisinta puuhaa Siltaselle on muovihuoneiden desinfiointi keväisin ennen kuin kylvöt alkavat. – Siinä näkee kättensä jäljen. Pesen huoneiden seinät ja asfalttipohjan paloletkulla ja kuumapesurilla. "PYSYNPÄHÄN AINAKIN KUNNOSSA" Siltanen asuu kuuden kilometrin päässä taimitarhalta. Lyhyt työmatka on hänestä iso plussa. Palkka sen sijaan voisi hänestä olla parempi. – Onhan se totta, että taimitarhalla on huonot palkat siihen nähden, että tämä on loppupeleissä aika raskasta työtä. Nämä kennotkin painavat sen kuusi kiloa kappale, kun ne ovat olleet hallakastelussa, mutta pysynpähän ainakin hyvässä kunnossa, Siltanen toteaa. Kennojen nosto on kuitenkin urakkatyö, joten siitä työnantaja maksaa työntekijöille vähän tavallista paremmin. Saarijärven taimitarhalla kasvatettuja taimia ostavat Metsähallitus, metsäyhtiöt, metsänhoitoyhdistykset ja yksityiset metsänomistajat. Tänä vuonna niitä päätyy myös Ruotsiin. ? Tässä työssä saan olla paljon ulkona, sanoo taimitarhatyöntekijä Elina Siltanen. TYÖPAIKALLA Viidellä kilolla siemeniä kylvää yhden muovihuoneellisen taimia, kertoo tuotantoesimies Milla Hakkarainen. >> Tekijä_4_2025.indd 32 Tekijä_4_2025.indd 32 4.6.2025 12.31 4.6.2025 12.31
4/2025 Tekijä 33 ”Tällä palkkatasolla pelkästään kotimaista työvoimaa olisi todella vaikea saada.” TARMO KOLU Työsuojeluvaltuutettu ja taimitarhatyöntekijä TYÖSSÄ Tekijä_4_2025.indd 33 Tekijä_4_2025.indd 33 4.6.2025 12.32 4.6.2025 12.32
34 Tekijä 4/2025 Koonnut Tiia Kyynäräinen TYÖYMPÄRISTÖ M urikka-opistossa järjestettiin 27.–28. toukokuuta työympäristöseminaari, joka kokosi yhteen yli 80 Teollisuusliiton työsuojelutoimijaa. Kokkolasta seminaariin matkanneet työsuojeluvaltuutettu Toni Kangas ja 1. varatyösuojeluvaltuutettu Timo Jouppila lannoitevalmistaja Yara Suomi Oy:ltä kiittelivät seminaarin antia. Ensimmäistä kertaa Murikassa vierailleet valtuutetut pitivät puitteita hienoina sekä luentojen ja työpajojen aiheita mielenkiintoisina. Valtuutettujen mielestä myös toisten työsuojeluvaltuutettujen tapaaminen on keskeinen osa seminaarin antia. Kangas ja Jouppila kertovat, että Yaralla työturvallisuus otetaan erityisen vakavasti. Yhtiön tuotannossa käsitellään muun muassa vaarallisia aineita. Se on yksi syy, miksi työturvallisuus on aina yhtiössä etusijalla. Eväitä työturvallisuuteen ja jaksamiseen Työympäristöseminaari tarjoaa kiinnostavia luentoja ja mahdollisuuden verkostoitua, osallistujat sanovat. Seminaari antoi laajan paketin työympäristön kehittämiseen. TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN KUVAT JYRKI LUUKKONEN – Olemme kartoittaneet työpaikkaselvityksessä riskit. Tätä työtä tehdään myös säännöllisesti. Meillä lähes jokainen työ vaatii työluvan. Se tarkoittaa, että käymme läpi, mitä riskejä työhön liittyy ja myös riskit ympäristölle. Siinä katsotaan esimerkiksi mitä suojavälineitä tarvitaan, Kangas kertoo. – Käymme läpi säännöllisesti turvallisuuteen liittyviä asioita yhdessä työnantajan kanssa. Lisäksi meillä on erillinen turvallisuuden kehitysryhmä, Jouppila lisää. TYÖSSÄ JAKSAMINEN ESILLÄ TYÖPAIKOILLA Fyysisen työkuormituksen lisäksi työpaikoilla puhutaan yhä enemmän työntekijöiden mielenterveydestä. Työsuojeluvaltuutettu Satu Kejola kaivosyhtiö Sotkamo Silveriltä kertoo, että työyhteisö yhtiössä on vielä melko nuori ja yhteisö on yhä kehitysvaiheessa. Mielenterveydellisiin kysymyksiin on törmätty myös Sotkamo Silverillä. – Tokihan nämä kysymykset näkyvät myös meillä. Oireilu voi olla työpaikasta, työpaikan oloista ja kodista johtuvia. Ihminen on kokonaisvaltainen olento ja näin asiat näkyvät myös kokonaisvaltaisesti, Kejola sanoo. – Meillä on kannustettu siihen, että ongelmien aiheutuessa työntekijät kävisivät puhumassa asiasta esihenkilölleen tai työpaikalla jollekin luotetulleen. Olen myös itse painottanut, että minuun voi ottaa yhteyttä, jos ongelmia on. Myös pääluottamusmieheen voi turvautua. Kejola sanoo, että myös luottamushenkilöillä on paineita. Tunne on usein, että työtä tekee yksin. Hän toivoo, että liitto tukisi enemmän luottamushenkilöitä jaksamaan. – Nämä luottamustoimet ovat aika rankkoja paikkoja ja niissä ollaan usein aika yksin. Paineet kasvavat erityisesti tällaisina aikoina, kun joka puolelta haastatetaan. HENKILÖSUOJAIMET HAITTOJA VASTAAN Useille työsuojeluvaltuutetuille oman työpaikan työtehtävien riskikartoitukset ovat arkipäivää. Kartoituksissa käydään läpi myös tehtävässä tarvittavien suojavälineiden käyttöä. Hakojärveltä seminaariin saapunut pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu Jari Kuitti kertoo, että hänen työpaikallaan Töysän Akonkosken Sahalla Jari Kuitti Toni Kangas Timo Jouppila Satu Kejola Tekijä_4_2025.indd 34 Tekijä_4_2025.indd 34 4.6.2025 12.32 4.6.2025 12.32
4/2025 Tekijä 35 TYÖSSÄ Mitä suojavarusteita pitäisi käyttää vaarallisten aineiden käsittelyssä? Vaarallisten aineiden käsittelyssä pitäisi käyttää suojakäsineitä, hengityssuojaimia, suojalaseja ja tarvittaessa suojapukuja. Kuinka usein työpaikalla pitäisi suorittaa turvallisuustarkastuksia? Turvallisuustarkastuksia pitäisi suorittaa säännöllisesti, esimerkiksi kuukausittain, ja aina kun työolosuhteet muuttuvat. Mitä pitää tehdä, jos työntekijä loukkaantuu työpaikalla? Loukkaantunut työntekijä pitää saada välittömästi ensiapuun. Tapaturma pitää raportoida ja kirjata ylös, ja sen syyt tulee selvittää, jotta vastaavat tapaturmat voidaan ehkäistä tulevaisuudessa. Mikä on työturvallisuuslaki ja mitä se säätelee? Työturvallisuuslaki säätelee työnantajan ja työntekijän velvollisuuksia työturvallisuuden ylläpitämiseksi. Se sisältää määräyksiä työympäristön turvallisuudesta, PÄIVYSTÄJÄ KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA ? TYÖSUHDENEUVONNAN PUHELINPALVELU 020 690 447 Reilu työyhteisö -seminaari 6.-7.9.,Scandic Rosendahl, Tampere Seminaarin aiheina muun muassa ulkomainen työvoima, muuttuva työyhteisö ja ajankohtaista tasa-arvosta. Seminaari on suunnattu kaikille työmarkkinoiden käytettävissä oleville Teollisuusliiton jäsenille. Ilmoittaudu viimeistään 20.8. www.teollisuusliitto.fi/reilu-tyoyhteiso-seminaari 1 2 3 4 5 Tiedätkö nämä? 5 kysymystä työturvallisuudesta työvälineiden käytöstä ja työntekijöiden suojelusta. Miten työntekijöitä kannustetaan raportoimaan turvallisuusongelmista? Työntekijöitä kannustetaan raportoimaan turvallisuusongelmista luomalla avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri, jossa ongelmista ilmoittaminen on helppoa ja siihen suhtaudutaan positiivisesti. kuulosuojaimet ovat välttämätön henkilösuojain. – Meillähän pöly ja meteli ovat suurimmat haitat. Työnantajamme suhtautuu työturvallisuuteen tarkasti. Työvaatteita, -kenkiä ja henkilösuojaimia saamme tarpeen mukaan, Kuitti sanoo. Kuitti odotti työympäristöseminaarin antia innolla. Työpajojen aiheet ovat olleet kiinnostavia ja hän on saanut niistä uutta tietoa. Työsuojeluvaltuutetun saappaat ovat hänelle vasta melko tuoreet, mutta vuosia pääluottamusmiehenä toimineelle Kuitille liiton tuki on ollut tärkeää. – Tukea on ollut aina saatavilla ja sitä voi kyllä kehua. ? Lue lisää: Jutun pidempi versio: www.tekijalehti.fi/tyossa Työturvallisuus on yhtiössä aina etusijalla. Tekijä_4_2025.indd 35 Tekijä_4_2025.indd 35 4.6.2025 12.32 4.6.2025 12.32
36 Tekijä 4/2025 VALTUUSTO Takana taistojen vuosi T eollisuusliiton valtuusto kokoontui kevätkokoukseensa 20.–21. toukokuuta Helsingissä. Valtuusto hyväksyi liiton vuoden 2024 toimintakertomuksen. Vuosi 2024 jäi historiaan poikkeuksellisen vaikeana aikana Teollisuusliitolle ja koko ammattiyhdistysliikkeelle. Pääministeri Petteri Orpon hallitus ryhtyi ajamaan työntekijöiden oikeuksia heikentäviä lakimuutoksia, joita myös työnantajapuoli tuki. Ammattiyhdistysliike vastasi laajalla vastarinnalla, ja Teollisuusliitto oli etulinjassa torjumassa heikennyksiä. Keväällä toteutettiin SAK:n Painava syy -kampanja, johon osallistui kymmeniä tuhansia jäseniä ja jossa järjestettiin lukuisia poliittisia lakkoja sekä suuri Stop nyt! -mielenilmaus Helsingissä. Vaikka hallitus vei läpi poliittisten lakkojen rajoitukset, onnistuttiin muun muassa paikallisen sopimisen uudistuksessa parantamaan esitystä työntekijöiden näkökulmasta. Erityisesti kasvanut yhteiskunnallinen aktiivisuus ja järjestöllisen yhteisvoiman vahvistuminen työpaikoilla olivat merkittäviä saavutuksia. Vuosi 2024 osoitti, että liiton todellinen voima on sen jäsenissä, luottamushenkilöissä ja yhteisessä toiminnassa, valtuustossa todettiin. TEKSTI PETTERI RAITO, ANTTI HYVÄRINEN JA TIIA KYYNÄRÄINEN KUVAT TUUKKA RANTALA PITKÄLLINEN NEUVOTTELUKIERROS Syksyllä käynnistyneet työehtosopimusneuvottelut olivat vaikeat, ja neuvottelupöydissä kohdattiin suoraan hallituksen ajamien heikennysten vaikutukset. SAK:laiset liitot julkistivat yhteisen 10 prosentin palkankorotustavoitteen. Työnantajapuolen kanssa jouduttiin Korotukset kohtuullisia, torjuntavoitot tärkeitä Valtuuston kevätkokouksen yleiskeskustelussa valtuuston jäseniä puhuttivat työmarkkinakierros, hallituksen politiikka ja liiton jäsenyys. – Sopimuksen kanssa pystyy elämään, sanoi Einari Grönberg. Marko Lähteenmäki arvioi korotusta kohtuulliseksi, mutta muistutti, että yrityskohtaisen erän takia moni ei näe täyttä 7,8 prosentin korotusta. Työehtosopimuksiin kirjattuja torjuntavoittoja pidettiin merkittävinä. – Iso kiitos neuvottelijoille siitä, että painava syy irtisanomiselle säilyi, kiitti Marjo Hiltunen. Juha Pakarinen pohti, pitäisikö korotuksia jatkossa jakaa eri tavoin jäsenille ja ei-jäsenille. Hallituksen päätös poistaa ay-maksujen verovähennysoikeus sai kovaa kritiikkiä. – Tavoitteena on romuttaa sopimusyhteiskunta, sanoi Juha Hassel. Tulevaisuuteen katsottiin kuitenkin toiveikkaasti. – Jäsenyys on sijoitus oikeudenmukaiseen työelämään, sanoi Tero Tiainen. Toni Mäki-Penttilä muistutti, että korkea järjestäytymisaste on mahdollinen joka työpaikalla. – Maan hallitus on tahtomattaan auttanut meitä järjestäytymään, totesi Grönberg. – Nyt pitää rakentaa suunnitelma, jolla valta saadaan takaisin työväelle, vaati Nina Päivärinta. Kokouksen puheenvuoroissaan puheenjohtaja Riku Aalto ja varapuheenjohtaja Turja Lehtonen tuomitsivat Israelin toimet Gazassa. – Työväenliike on aina ihmisoikeuksien puolella, Aalto sanoi. Teollisuusliiton valtuuston kevätkokous pidettiin Helsingin Katajanokalla 20.–21.5.2025. Tekijä_4_2025.indd 36 Tekijä_4_2025.indd 36 4.6.2025 12.32 4.6.2025 12.32
4/2025 Tekijä 37 LIITOSSA OTETTIIN MITÄ OTETTAVISSA OLI Tekijän haastattelussa valtuuston jäsenet Pekka Suojanen teknologiasektorilta, Maarit Virta kemian sektorilta ja Jussi Väätäjä puutuotesektorilta arvioivat, että haastavasta tilanteesta huolimatta työmarkkinakierrokselta saavutettiin kohtuulliset tulokset. – Neuvotteluissa mitattiin palkankorotuksissa ulos se, mitä mitattavissa oli, totesi Suojanen. – Olen tyytyväinen palkankorotuksiin siinä mielessä, että tekstipuolella saimme estettyä useat heikennykset työntekijöiden asemaan, Virta muistutti. Väätäjä piti erityisen tärkeänä, että yrityskohtaisissa neuvotteluissa on saatu kurottua kiinni yritysten välisiä palkkaeroja. Hän myös kritisoi hallituksen pyrkimyksiä romuttaa sopimusyhteiskuntaa. – Tästä ei hyödy kukaan, eivät yrityksetkään. Valtuuston jäsenet korostivat liittoon kuulumisen merkitystä. – Huolestuttaa etenkin nuorten puolesta. Erityisesti heille olisi tärkeää hoksata, kuinka tärkeä liitto on, Suojanen painotti. + LUE LISÄÄ Koko raportti valtuuston päätöksistä: www.teollisuusliitto.fi/ajankohtaista Pidemmät jutut valtuuston yleiskeskustelusta ja valtuuston jäsenten haastattelusta: www.tekijalehti.fi/liitossa työtaisteluihin, ja teknologiateollisuudessa lakot alkoivat joulukuussa. Helmikuuhun 2025 mennessä saatiin aikaan päänavaussopimus, jossa hallituksen heikennyksiä saatiin torjuttua. Esimerkiksi irtisanomisiin vaaditaan yhä asiallinen ja painava syy. Teollisuusliitto panosti jäseniin ja luottamushenkilöihin. Vaikka työmarkkinoiden käytettävissä olevien jäsenten määrä ei kasvanut, tehtiin yli 700 työpaikkakäyntiä ja nostettiin lakkovalmiutta yli 1 000 työpaikalla. Luottamushenkilökoulutusta uudistettiin ja laajennettiin. Esimerkiksi uusi luottamushenkilötutkinto ja tietotekniikan opetussuunnitelma otettiin käyttöön. Vertaistukea vahvistettiin voimavarakahviloiden ja työnohjauksen keinoin. ULKOMAALAISYKSIKKÖ KÄYNNISTI TOIMINTANSA Teollisuusliiton uusi ulkomaalaistaustaisen työvoiman yksikkö aloitti toimintansa. Neuvontaa, sovelluksia ja viestintää laajennettiin useilla kielillä. Vieraskielisten jäsenten osuus nousi neljään prosenttiin koko jäsenistöstä. Vuoden 2024 tilinpäätös näytti 15,2 miljoonan euron alijäämää. 17 ammattiosastoa teki valtuustolle yhteensä 38 esitystä. ? Valtuuston jäsenet Pekka Suojanen, Maarit Virta ja Jussi Väätäjä olivat olosuhteisiin nähden tyytyväisiä työehtosopimusneuvottelujen tuloksiin. Tekijä_4_2025.indd 37 Tekijä_4_2025.indd 37 4.6.2025 12.32 4.6.2025 12.32
38 Tekijä 4/2025 TAPAHTUMA K okoushuoneen eturivi on täynnä ja ilmeet tarkkaavaisia. Aivan ulapalla 2025 -jäsentapahtuman osallistujat ovat jakautuneet kolmelle rastipisteelle, ja ammattiosastorastilla aluetoimitsija Johanna Solodov esittelee osastojen toimintaa ja tarkoitusta. Tapahtuma on suunnattu Etelä-Suomen toiminta-alueen jäsenille, joille liiton toiminta on uutta. Liikkeelle lähdetäänkin ihan perustiedoista – siitä mikä ammattiosasto ylipäätään on. – On kiva saada taas uusia ensikertalaisia mukaan. Olen niin paljon tekemisissä aktiivisten jäsenten kanssa, että oli mukava vaihteeksi miettiä, miten kertoa asioista tuoreille kasvoille, joilla ei välttämättä ole vielä tietotaitoa liiton asioista, Solodov sanoo. Puolituntinen ammattiosastoaiheen parissa hurahtaa nopeasti, ja on aika siirtyä kohti seuraavia rasteja ennen illalla odottavaa sisävesiristeilyä. Verkostoitumista ja Vesijärven maisemia Aivan ulapalla 2025 -tapahtuma kokosi jäsentilaisuuksien ensikertalaisia Lahteen. Toukokuisena viikonloppuna tutustuttiin liittoon ja muihin jäseniin niin rastipisteillä kuin sisävesiristeilyllä. TEKSTI JA KUVAT SAARA AUTERE APUA KIPERISSÄ KYSYMYKSISSÄ Toisella rastilla esitellään Etelä-Suomen aluetoimintaa ja käydään läpi myös liiton monipuolisia jäsenetuja. – Muistakaa, että ikinä ei ole kynnystä soittaa liittoon. Olemme paikalla teitä varten ja autamme erilaisten asioiden kanssa, aluepäällikkö Micke Porkka kannustaa. Hän antaa samalla esimerkkejä siitä, missä kaikissa asioissa aluekeskus auttaa niin jäseniä, luottamusmiehiä kuin ammattiosastojakin. Luottamusmiesten saamasta avusta tietää varastomies Jarmo Mäkinen. Hän toimii nyt neljättä kautta ABB Oy Marine and Ports Haminan varapääluottamusmiehenä. – Päätoimipisteemme on Helsingin Vuosaaressa, joten pääluottamusmieskin on siellä. Minä edustan Haminan toimipistettä, palaveeraamme yhdessä viikoittain. Toimin taannoin vuoden verran myös pääluottamusmiehenä. Silloin kyllä hieman mietitytti, mitähän tästä seuraa ja tuleeko kiperiä kysymyksiä, mutta onneksi liitosta sai aina tarvittaessa apua, Mäkinen muistelee. "Yllätyin, miten paljon kaikkea on tarjolla”, kuului osallistujan kommentti rastipisteiden päätteeksi. Keskustelua veti aluetoimitsija Johanna Solodov. Tekijä_4_2025.indd 38 Tekijä_4_2025.indd 38 4.6.2025 12.32 4.6.2025 12.32
4/2025 Tekijä 39 LIITOSSA Jo reilun vuosikymmenen ajan Teollisuusliittoon kuulunut, ja myös työpaikkansa työsuojeluasiamiehenä toimiva Mäkinen on vasta tänään ensimmäistä kertaa mukana liiton tapahtumassa. – Lapset ovat jo sen verran isoja, että nyt pystyin lähtemään. Ja kun sain vielä työkaverin mukaan, niin mikäs oli tullessa. On ollut tosi mielenkiintoista, hyvä että tällaista järjestetään, Mäkinen sanoo ja kertoo saavansa liitosta ennen kaikkea turvaa työelämän pyörteissä. TUKENA OMA OPISTO Kolmannella rastilla perehdytään Teollisuusliiton oman, Tampereen Teiskossa sijaitsevan Murikka-opiston tarjoamiin koulutusmahdollisuuksiin. Koulutusasiantuntija Lea Wiman-Määttä osoittaa jokaiselle osallistujalle kouluttautumiseen liittyvän kysymyksen, johon löytyy vastaus pöydällä odottaneista opinto-oppaista. Pian huoneen täyttääkin keskittynyt sivujen kääntely. Opiskelijajäsen Cazu Kropsulle osuu kysymys, mikä voisi olla hyvä ensimmäinen kurssi Murikassa. – First step – Ensi kertaa Murikkaan, Kropsu ehdottaa kurssia, jolla tutustutaan työelämän ja ay-liikkeen perusteisiin, ja Wiman-Määttä nyökkää tyytyväisenä. Kropsu on toisen vuoden media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinnon opiskelija Forssan ammattiinstituutissa. Teollisuusliittoon hän liittyi vuodenvaihteessa saatuaan tietoa Studia-messuilla. – Katsoin, että liitolla on älyttömästi kaikkia etuja, ja totesin, ettei liittoon kuulumisesta mitään haittaakaan ole. Rakastan olla kaikessa mukana ja yrittää vaikuttaa asioihin. Olen myös oman opiskelijakuntamme puheenjohtaja. IRTIOTTO ARJESTA VESILLÄ Kropsu kiittelee, että päivän rastipisteiltä sai selkeässä muodossa hyvää ja hyödyllistä tietoa, jolle on varmasti käyttöä käytännön työelämässä. On ollut myös mukavaa päästä verkostoitumaan ja keskustelemaan samanhenkisten ihmisten kanssa. – Vaikka tulisimme erilaisista taustoista, täällä on kuitenkin se kaikkia yhdistävä tekijä. Odotan myös illan risteilyä. Tällaiset Teollisuusliiton järjestämät kokemukset ja irtiotot arjesta ovat mahtavia, koska ne tasapainottavat arkea – vaikkei koulussa kauhean rankkaa olekaan, Kropsu pohtii. Juuri sisävesiristeily houkutti mukaan myös lahtelaisen Joni Sääksjärven. Edellisestä Vesijärvi-risteilystä on vierähtänyt jo monta vuotta. – Tulin avoimin mielin viettämään vähän rennompaa viikonloppua ja tutustumaan liiton toimintaan hieman syvemmin, Autosalvan varaosamyyjä kertoo. Liittoon Sääksjärvi liittyi viime syksynä Lahden autoja korjaamoalan ammattiosaston esittäytymispäivän yhteydessä. Työkaverit houkuttelivat mukaan päivään, jonka anti osoittautui antoisaksi. – Liityin samalta istumalta mukaan. Sillä tiellä ollaan. ? On ollut tosi mielenkiintoista, hyvä että tällaista järjestetään. JARMO MÄKINEN Varastomies, varapääluottamusmies Joni Sääksjärvi kehuu viikonlopun tapahtuman antia oikein hyväksi. Cazu Kropsu kertoo saaneensa etenkin koulutusmahdollisuuksista paljon hyvää ja uutta tietoa. Jarmo Mäkinen on kuulunut liittoon jo pitkään, mutta elämäntilanne mahdollisti vasta nyt osallistumisen jäsentapahtumaan. Tekijä_4_2025.indd 39 Tekijä_4_2025.indd 39 4.6.2025 12.32 4.6.2025 12.32
40 Tekijä 4/2025 TAPAUS Teollisuusliiton jäsenen käsi leikkautui kokonaan irti hänen ollessa keskittämässä sinkityslinjan hihnakäärijän mattoa. Keskittäminen oli tapahtunut menemällä koneen huoltoalueelle ja katkaisemalla sitä ennen turvahäkin ulkopuolella olevasta kytkimestä koneen toiminnot. Koneen kiristyssylinteri toimi kuitenkin paineilmalla, minkä vuoksi sylinteri oli yhä käynnissä jäsenen mennessä huoltoalueelle hihnakäärijän mattoa oikomaan. Yrittäessään keskittää mattoa koneessa olleesta aukosta jäsenen käsi oli joutunut kiristyssylinterin ja koneen rungon väliin ja näin leikkautunut ranteesta irti. Käsi saatiin istutettua paikalleen korjausleikkauksella. Käteen on palautunut toiminnallisuutta vähäisissä määrin. Esitutkinnan jälkeen syyttäjä päätti olla nostamatta syytettä työnjohtoa tai yhtiötä kohtaan tapaturmasta. Teollisuusliitto nosti asiasta vahingonkorvauskanteen. euroa. Kun maksetusta haittarahasta 27 000 euroa sisältäen oikeudenkäyntikulut oli jo käsittänyt korvausta tästä haitasta, maksettavaa jäi 8 000 euroa. Kosmeettisen haitan osalta hovioikeus arvioi, että sitä on tullut korvatuksi haittarahalla noin 4 000 euroa ja kun oikeudenmukainen kokonaiskorvaus olisi 6 000 euroa, jäi maksettavaa käräjäoikeuden tuomitseman 1 000 euron sijasta 2 000 euroa. Yhtiö velvoitettiin korvaamaan myös hovioikeuskulut täysimääräisesti. Hovioikeuden tuomio jäi lainvoimaiseksi. ? § Oikeustapaus EDUNVALVONTA Koonnut Asko-Matti Koskelainen RATKAISU Käräjäoikeus katsoi työnantajan toimineen huolimattomasti, sillä noin 2,5 vuoden ajan hihnakäärijän mattoa oli keskitetty kiipeilemällä koneella ja myös toimimalla suojaamattoman aukon lähellä. Käräjäoikeus ei pitänyt ennalta arvaamattomana sitä, että jäsen oli näissä olosuhteissa yrittänyt keskittää mattoa koneesta näkyvästä aukosta. Käräjäoikeus tuomitsi työnantajan maksamaan jäsenelle tilapäisen haitan korvausta 10 000 euroa. Sen sijaan pysyvästä toiminnallisesta haitasta ei tuomittu mitään ja kosmeettisesta haitasta tuomittiin 1 000 euroa. Oikeudenkäyntikulut tuomittiin täysimääräisesti korvattavaksi. Riidan osapuolet valittivat hovioikeuteen, joka hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun perustelut korvausvastuun perusteen, myötävaikutuksen ja sovitteluvaatimuksen osalta. Hovioikeus arvioi korvaussummia uudelleen ja päätyi siihen, että oikeudenmukainen korvaus haitasta olisi 35 000 + LUE LISÄÄ Esimerkkejä Teollisuusliiton ajamista oikeustapauksista: www.teollisuusliitto.fi > hae: ”oikeustapauksista” Työnantaja joutui maksamaan korvauksia hihnakäärijätapaturmassa Teollisuusliiton jäsenen käsi vaurioitui pahoin hihnakäärijätapaturmassa. Käräjäoikeus katsoi työantajan toimineen huolimattomasti ja tuomitsi työnantajan maksamaan korvauksia. Korvaussummat nousivat hovioikeudessa. TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN KUVITUS ISTOCK JA EMILIE UGGLA Tekijä_4_2025.indd 40 Tekijä_4_2025.indd 40 4.6.2025 12.32 4.6.2025 12.32
4/2025 Tekijä 41 LIITOSSA TYÖEHTOSOPIMUKSET Teollisuusliitto ja UPM Plywood Oy solmivat toukokuun alussa uuden yrityskohtaisen työehtosopimuksen. Uusi sopimuskausi on voimassa 9.5.2025– 31.12.2027. UPM Plywoodin 3.3.2025 alkaneet lakot ja kaikki muut Teollisuusliiton julistamat työtaistelutoimet päättyivät sovun myötä. Teollisuusliiton pääneuvottelija, sektorijohtaja Katariina Stoor kiittää UPM Plywoodin työntekijöitä sinnikkyydestä ja rohkeudesta pitkittyneessä työtaistelutilanteessa. – UPM Plywoodin työntekijöiden sinnikäs ja rohkea taistelu asiallisen palkkaratkaisun saamiseksi ei ollut turha. Ilman heidän panostaan ratkaisu olisi ollut kovin toisenlainen, Stoor sanoo. Sopimus on luonteeltaan yrityskohtainen, eikä sen sisältö ole siksi julkinen. Teollisuusliitto on tiedottanut sopimuksen piirissä olevia jäseniään uudesta sopimuksesta. Teollisuusliitto on solminut mekaanisen metsäteollisuuden toimialalla yli 80 yrityskohtaista työehtosopimusta syksyn 2024 ja kevään 2025 aikana. TYÖSOPIMUSLAKI Maan hallitus aikoo jälleen heikentää työntekijöiden asemaa ja oikeuksia. Lausunnoilla olleen hallituksen esityksen myötä työsuhde voidaan jatkossa päättää ilman painavaa syytä ja osin jopa ilman varoitusta. Teollisuusliitto vastustaa esitettyjä muutoksia kokonaisuudessaan. Hallitus vie irtisanomissuojan heikentämisen huomattavasti pidemmälle kuin mistä hallitusohjelmassa on sovittu, katsoo Teollisuusliiton työmarkkinajohtaja Jyrki Virtanen. Irtisanomissuoja on yksi keskeisimpiä työelämäoikeuksia, sillä se estää perusteettomat ja mielivaltaiset irtisanomiset. Työntekijällä tulee olla luottamus siihen, ettei työnantaja voi yksipuolisesti päättää työsuhdetta. Hallituksen esittämä varoitusmenettelyn lieventäminen heikentäisi merkittävästi työsuhteen ennakoitavuutta. Jatkossa työntekijä voitaisiin irtisanoa ilman varoitusta, jos työnantaja katsoo hänen tienneen tekonsa moitittavuuden. Lakimuutos aiheuttaisi epävarmuutta irtisanomiskynnyksestä. Teollisuusliiton mielestä varoituksen antamisen tulee säilyä jatkossakin pääsääntönä. – Yllättävät irtisanomiset tulevat lisääntymään, kun varoitusta ei enää tarvitsisi aina antaa. Varoitusta koskevaa sääntelyä ei tule muuttaa, vaan työnantajalta tulee edellyttää varoituksen antamista, ellei teko ole niin vakava, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista, Virtanen ennustaa. UPM Plywoodin jumiutuneita työehtosopimusneuvotteluita vauhditettiin muun muassa mielenilmauksella UPM-Kymmene Oyj:n yhtiökokouksen ulkopuolella Helsingin Finlandia-talolla 27.3. A N N IK A RA U H A LA Lue lisää: Juttuja UPM Plywoodin työtaistelusta: www.tekijälehti.fi > hae: “UPM Plywood” UPM Plywoodin pitkä työtaistelu päättyi sopuun Lue lisää: Teollisuusliiton tiedote ja lausunto: www.teollisuusliitto.fi/ potkut-ilman-painavaa-syyta Teollisuusliitto vastustaa irtisanomissuojan heikentämistä Eiran aikuislukio Osaamista tarvitaan aina Eirassa voit suorittaa tutkinnon kirjoittaa ylioppilaaksi korottaa arvosanoja kerrata pääsykokeisiin opiskella omaan tahtiin opiskella yksittäisiä aineita Lukio | Verkkolukio | Peruskoulu | TUVA eira.fi Tekijä_4_2025.indd 41 Tekijä_4_2025.indd 41 4.6.2025 12.32 4.6.2025 12.32
Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Lisätiedot: koulutus@teollisuusliitto.fi Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu ”Kurssilta eväät ammattiosaston toiminnan kehittämiseen” SAMI LAHTINEN Puheenjohtaja, Lahden autoja korjaamoalan ao. 114, Lahti ”Olen kohtuullisen tuore puheenjohtaja ja tähtäimessämme on ollut ammattiosastomme kehittäminen. Siksi osallistuin Ammattiosastojen toiminnan kehittäminen -koulutukseen. Kun toivomus oli, että ammattiosastosta tulisi kurssille useampi henkilö, meiltä osallistui neljä hallituksen jäsentä. Tämä oli hyvä, sillä saimme porukalla herätettyä ajatuksia. Teimme muun muassa ryhmätyönä jäsenkartoituksen. Yllätyimme, miten paljon osastossamme on nuoria. Kurssi antoi eväitä osastomme toimintaan ja kehittämiseen. Jäsenillehän me tätä teemme. Lisäksi saimme eväitä ammattiosastojen yhteistyön kehittämiseen. Jos jollain on hyviä ideoita, on turhaa keksiä pyörää uudelleen. Kun autoala on oma erikoisalansa, olemme ryhtyneet puuhaamaan muiden autoalan osastojen kanssa yhteistä tekemistä. Teimme myös kolmen kohdan suunnitelman tälle vuodelle. Valitsimme nuoret, luottamusmiesten kokoamisen sekä jäsenhankinnan. Syyskokouksessa perustimme nuorisojaoston, jolla on jo ollut ensimmäinen tapahtumakin. Voin suositella kurssia kaikille. Paremman tuloksen saa, jos osastosta useampi osallistuu kurssille.” Liitto kouluttaa #ajatuspaja – Ammattiosastojen kehittäminen – kurssit alueilla Kurssilla kehitetään ammattiosastoa ja sen toimintaa kohti 2030-lukua. Tutuiksi tulevat osaston toiminnan suunnittelu, jäsenhankinta ja järjestäminen, sidosryhmät, vaikuttaminen ammattiosastossa, vapaaehtoisten johtaminen sekä osaston vastaavien roolit. Ammattiosastojen hallituksen jäsenille ja varajäsenille. Samasta osastosta tulee olla useampi edustaja. 6.–7.9. Etelä-Suomi (Lappeenranta ja Itä-Suomi (Nurmes) 20.–21.9. Lounais-Suomi (Pori) 4.–5.10. Pohjois-Suomi (Tornio) ja Pohjanmaa (Seinäjoki) 11.–12.10. Uusimaa (Vantaa) ja Sisä-Suomi (Tampere) Murikan kursseja syksyllä 20.–22.8. Kunnallisen luottamustehtävän perusteet 25.–29.8. Työsuojelun peruskurssi 1.–5.9. Järjestäjä 1 8.–10.9. Kansainvälinen edunvalvonta ja solidaarisuus 8.–10.9. Työntutkimuksen perusteet 15.–17.9. Kassavirtaa ja kannattavuutta yritystaloutta pelaten 15–19.9 Fortsättningskurs i arbetarskydd 15–19.9 Fortsättningskurs för förtroendemän 15.–19.9. Yhdistystaidot 2 – aktiivin eväät 15.–19.9. Luottamusmiesten peruskurssi 15.–19.9. Ajatukset tekstiksi – kirjoittamisen peruskurssi 15.–19.9. Luottamusmiesten jatkokurssi 22.–24.9. Kansantalouden kurssi 22.–24.9. Jakajien täydennyskurssi 22.–26.9. Työsuojelun jatkokurssi 22.–26.9. Englannin alkeet työelämässä 26.–28.9. Naiset toimijoina 29.9.–1.10. Teknisen huollon ja kunnossapidon täydennyskurssi 29.9.–3.10. Työsuojelun jatkokurssi Koulutusta ammattiosastojen toiminnan kehittämiseen! 04_2025_Liitto kouluttaa_2v.indd 1 04_2025_Liitto kouluttaa_2v.indd 1 28.5.2025 14.00.02 28.5.2025 14.00.02 Tekijä_4_2025.indd 42 Tekijä_4_2025.indd 42 4.6.2025 12.32 4.6.2025 12.32
4/2025 Tekijä 43 T yöntekijöille ja työnantajille suunnattu Teollisuusliiton Hermes -sovellus on 27.5.2025 laajentunut viidellä ammattialalla. Nyt sovellus tarjoaa helppolukuista ja ajantasaista tietoa myös muovija kemianteollisuuden, autonrengasalan, tekstiilihuoltoalan, tekstiilija muotialan sekä jakelun työehdoista. Entuudestaan sovelluksesta voi lukea teknologiateollisuuden, maaseutuelinkeinojen, metsäalan, puutarha-alan ja taimitarha-alan työehdoista sekä yleistietoa Teollisuusliitosta. Teollisuusliiton Hermes -sovellus laajenee viidellä ammattialalla Lataa Teollisuusliiton Hermes -sovellus: www.teollisuusliitto.fi/hermes Ladda ned app Teollisuusliiton Hermes: www.teollisuusliitto.fi/sv/hermes Industrifackets Hermes -app har från den 27 maj 2025 utvidgats till att omfatta fem nya branscher. Appen är avsedd för både arbetstagare och arbetsgivare. Nu erbjuder appen lättläst och uppdaterad information även om arbetsvillkoren inom plastoch kemisk produktindustri, bildäcksbranschen, textilvårdsbranschen, textiloch modebranschen samt utdelningsbranschen. Sedan tidigare innehåller appen information om arbetsvillkoren inom teknologiindustrin, landsbygdsnäringarna, skogsbranschen, trädgårdsbranschen och plantskolebranschen samt allmän information om Industrifacket. Hermes-appen stöder mångfalden i det finländska arbetslivet genom att erbjuda information om arbetsvillkor på tio språk – utöver finska och svenska finns info på åtta andra språk. Kolla vad som gäller för din bransch! Hermes-appen kan laddas ner gratis från de vanligaste appbutikerna. Ett gott arbetsliv – i din ficka! Industrifackets Hermes-app i fem nya branscher Five new sectors added to the Teollisuusliiton Hermes app Download the Teollisuusliiton Hermes app: www.teollisuusliitto.fi/en/hermes The Teollisuusliiton Hermes app has been updated on 27.5.2025 to cover five new sectors. The app now contains up-to-date information on the conditions of employment in the plastics and chemical products industry, motor vehicle tyre branch, textiles services branch, textile and fashions branch and distribution – all in plain language. In addition, the app covers the conditions of employment in the technology industry, rural industries, horticulture, plant nursery and forest sector as well as general information about the Industrial Union and working life in Finland. Teollisuusliiton Hermes promotes diversity in Finnish working life by raising awareness about the conditions of employment in ten different languages. See which languages are currently available for your sector! Teollisuusliiton Hermes is free of charge and available on all major app stores. Teollisuusliiton Hermes -sovellus tukee suomalaisen työelämän monimuotoisuutta kertomalla työehdoista suomen ja ruotsin lisäksi kahdeksalla muulla kielellä – tarkista oma alasi! Sovelluksen voi ladata maksutta yleisimmistä sovelluskaupoista. Hyvä työelämä taskussasi! Suomi FI Ajantasaista tietoa Suomessa työskentelystä ja elämisestä Lataa ainutlaatuinen sovellus ja pysy kärryillä oikeuksistasi ja velvollisuuksistasi! Viro EE Ajakohane teave töötamise ja elamise kohta Soomes Laadi alla ainulaadne rakendus ja ole oma õiguste ja kohustustega kursis! Englanti EN Up-to-date information on working and living in Finland Download the unique app and stay informed about your rights and responsibilities! Puola PL Aktualne informacje na temat pracy i ?ycia w Finlandii Pobierz wyj?tkow? aplikacj? i b?d? na bie??co ze swoimi prawami i obowi?zkami! Romania RO Informa?ii actualizate privind munca ?i traiul în Finlanda Desc?rca?i aplica?ia unic? ?i r?mâne?i la curent cu drepturile ?i obliga?iile dumneavoastr?! Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Lisätiedot: koulutus@teollisuusliitto.fi Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu ”Kurssilta eväät ammattiosaston toiminnan kehittämiseen” SAMI LAHTINEN Puheenjohtaja, Lahden autoja korjaamoalan ao. 114, Lahti ”Olen kohtuullisen tuore puheenjohtaja ja tähtäimessämme on ollut ammattiosastomme kehittäminen. Siksi osallistuin Ammattiosastojen toiminnan kehittäminen -koulutukseen. Kun toivomus oli, että ammattiosastosta tulisi kurssille useampi henkilö, meiltä osallistui neljä hallituksen jäsentä. Tämä oli hyvä, sillä saimme porukalla herätettyä ajatuksia. Teimme muun muassa ryhmätyönä jäsenkartoituksen. Yllätyimme, miten paljon osastossamme on nuoria. Kurssi antoi eväitä osastomme toimintaan ja kehittämiseen. Jäsenillehän me tätä teemme. Lisäksi saimme eväitä ammattiosastojen yhteistyön kehittämiseen. Jos jollain on hyviä ideoita, on turhaa keksiä pyörää uudelleen. Kun autoala on oma erikoisalansa, olemme ryhtyneet puuhaamaan muiden autoalan osastojen kanssa yhteistä tekemistä. Teimme myös kolmen kohdan suunnitelman tälle vuodelle. Valitsimme nuoret, luottamusmiesten kokoamisen sekä jäsenhankinnan. Syyskokouksessa perustimme nuorisojaoston, jolla on jo ollut ensimmäinen tapahtumakin. Voin suositella kurssia kaikille. Paremman tuloksen saa, jos osastosta useampi osallistuu kurssille.” Liitto kouluttaa #ajatuspaja – Ammattiosastojen kehittäminen – kurssit alueilla Kurssilla kehitetään ammattiosastoa ja sen toimintaa kohti 2030-lukua. Tutuiksi tulevat osaston toiminnan suunnittelu, jäsenhankinta ja järjestäminen, sidosryhmät, vaikuttaminen ammattiosastossa, vapaaehtoisten johtaminen sekä osaston vastaavien roolit. Ammattiosastojen hallituksen jäsenille ja varajäsenille. Samasta osastosta tulee olla useampi edustaja. 6.–7.9. Etelä-Suomi (Lappeenranta ja Itä-Suomi (Nurmes) 20.–21.9. Lounais-Suomi (Pori) 4.–5.10. Pohjois-Suomi (Tornio) ja Pohjanmaa (Seinäjoki) 11.–12.10. Uusimaa (Vantaa) ja Sisä-Suomi (Tampere) Murikan kursseja syksyllä 20.–22.8. Kunnallisen luottamustehtävän perusteet 25.–29.8. Työsuojelun peruskurssi 1.–5.9. Järjestäjä 1 8.–10.9. Kansainvälinen edunvalvonta ja solidaarisuus 8.–10.9. Työntutkimuksen perusteet 15.–17.9. Kassavirtaa ja kannattavuutta yritystaloutta pelaten 15–19.9 Fortsättningskurs i arbetarskydd 15–19.9 Fortsättningskurs för förtroendemän 15.–19.9. Yhdistystaidot 2 – aktiivin eväät 15.–19.9. Luottamusmiesten peruskurssi 15.–19.9. Ajatukset tekstiksi – kirjoittamisen peruskurssi 15.–19.9. Luottamusmiesten jatkokurssi 22.–24.9. Kansantalouden kurssi 22.–24.9. Jakajien täydennyskurssi 22.–26.9. Työsuojelun jatkokurssi 22.–26.9. Englannin alkeet työelämässä 26.–28.9. Naiset toimijoina 29.9.–1.10. Teknisen huollon ja kunnossapidon täydennyskurssi 29.9.–3.10. Työsuojelun jatkokurssi Koulutusta ammattiosastojen toiminnan kehittämiseen! 04_2025_Liitto kouluttaa_2v.indd 1 04_2025_Liitto kouluttaa_2v.indd 1 28.5.2025 14.00.02 28.5.2025 14.00.02 HERMES Tekijä_4_2025.indd 43 Tekijä_4_2025.indd 43 4.6.2025 12.32 4.6.2025 12.32
No nyt on jännä paikka Onneksi Teollisuusliitto on jo vakuuttanut sinut Turvan matkustajavakuutuksella, joka on voimassa myös kotimaan reissuilla. Ota täysi hyöty irti rahanarvoisesta jäsenedustasi lataamalla TaskuTurva-mobiilisovellus, josta löydät ohjeet ja neuvot silloin, kun matkalla sattuu ja tapahtuu: turva.fi/lataa Ota täysi hyöty jäsenyydestäsi ja lataa Turva taskuun. Tekijä_4_2025.indd 44 Tekijä_4_2025.indd 44 4.6.2025 12.32 4.6.2025 12.32
4/2025 Tekijä 45 SVENSSON-PALKINTO ValkoVenäjä on Euroopan huonoin maa työntekijöille. Työntekijöillä ei ole oikeuksia. Kuka tahansa voi joutua erotetuksi, syytteeseen tai vankilaan. Riippumattomat ammattiliitot on kielletty. Lähes koko keskusjärjestö BKDP:n johto pidätettiin keväällä 2022. Yli 70 aktiivia sai syytteen. Heistä yli 40 on vankilassa, myös puheenjohtaja Aljaksandr Yarashuk. Yarasuk on Kansainvälisen työjärjestö ILO:n hallintoneuvostossa sekä ammattiliittojen kattojärjestö ITUC:n varapuheenjohtaja. Huhtikuussa norjalainen energiaja teollisuusalojen ammattiliitto Styrke myönsi hänelle Arthur Svensson -palkinnon, 42 500 euroa. Palkittu saa summasta puolet ja toinen puoli käytetään työhön, jossa hän on mukana. MAAILMA EV A N VU CC I / A P / LE H TI KU VA Koonnut Heikki Jokinen Palkinto vangitulle ay-johtajalle Vähät sopimuksista LIITOSSA Jäsenmaksujen verotuksessa erilaisia tapoja VEROT Vuonna 2017 tuore Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ajoi läpi suuren talouspakettinsa. Yritysten veroja leikattiin, samoin erityisesti suurituloisimpien tuloveroja. Julkista terveydenhoitoa vaikeutettiin verotuksella, yksityistä suosittiin. Ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistettiin. Kuulostaako tutulta? Kyllä, oma Orpon-Purran hallituksemme kulkee Trumpin viitoittamaa tietä. Verotusjärjestelmät toki poikkeavat paljon maasta toiseen. Suora vertailu ei ole helppoa, vaikka periaatelinjat näkyvätkin. Kun Fredrik Reinfeldtin oikeistohallitus tuli valtaan Ruotsissa 2007, se leikkasi ensi töinään sekä liittojen että työttömyyskassojen maksujen verovähennysoikeutta. Kahdessa vuodessa liitot menettivät 235 000 jäsentä. Järjestäytymisaste koki historiallisen laskun, 77 prosentista 71:een prosenttiin. Erityisesti isku osui työ läisammatteihin. Vuonna 2006 niissä oli järjestäytyneitä 77 prosenttia, vuonna 2016 vain 62 prosenttia. Verovähennys palautettiin osin 2018, mutta oikeisto äänesti sen nurin jo 2019. Vuodesta 2022 työttömyyskassan jäsenmaksusta on neljännes verovähennyskelpoista. Työnantajaliittojen maksuja alettiin myös verottaa. Jäsenmaksuja muutettiinkin osin palvelumaksuiksi. Ne kun yritys saa vähentää verotettavasta voitostaan. Tanskassa ay-maksun voi vähentää 938 euroon asti vuodessa, kassamaksut kokonaan. Norjassa liitot eivät ylläpidä työttömyyskassoja, siellä liiton maksun voi vähentää 701 euroon asti. Norjassa suomalaisillekin avautuu yhä verovähennysmahdollisuus. Toiseen ETA-maahan maksettu ay-jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen. Saksan aivan uusi hallitusohjelma kirjaa, että liittojen jäsenyydelle on oltava kansalaisyhteiskuntaa tukevia verokannusteita. Täysi verovähennysoikeus siis jatkuu. Viron oikeistohallitus poisti verovähennysoikeuden 2011, Tšekin 2024. Ranskassa ay-maksuista voi vähentää 66 prosenttia, esimerkiksi Australiassa, Espanjassa, Filippiineillä, Itävallassa, Kanadassa, Luxemburgissa, Portugalissa ja Romaniassa kokonaan tai pienin rajoituksin. ? YHDYSVALLAT Ruotsalainen teollisuuden logistiikkakonserni Elander allekirjoitti 2009 puitesopimuksen, jossa se sitoutuu kunnioittamaan ammatillista järjestäytymistä. Nyt Ruotsin GS-facket -liitto sanoo, että yhdysvaltalainen tytäryhtiö Bergen Logistics rikkoo sopimusta. Työntekijöistä yli puolet äänesti järjestäytymisen puolesta, mutta yhtiön johto ei hyväksy tulosta. Se pestasi liittojen murskaamisesta tunnetun asianajotoimiston työpaikalle. Työntekijöille kerrottiin, että liitto on mafiajärjestö, joka vie heidän rahansa. GS-facketin edustajat pyrkivät tapaamaan yhtiön johtajaa New Jerseyssä, mutta heitä ei päästetty sisään. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump allekirjoitti edellisellä kaudellaan joulukuussa 2017 talouspaketin, jonka osana ay-liikkeen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistettiin. Presidentti Joe Bidenin kaudella edustajainhuoneen demokraattijäsenet yrittivät palauttaa verovähennysoikeutta, mutta esitys juuttui valiokuntakäsittelyyn. Jäsenmaksujen verotuksessa erilaisia tapoja No nyt on jännä paikka Onneksi Teollisuusliitto on jo vakuuttanut sinut Turvan matkustajavakuutuksella, joka on voimassa myös kotimaan reissuilla. Ota täysi hyöty irti rahanarvoisesta jäsenedustasi lataamalla TaskuTurva-mobiilisovellus, josta löydät ohjeet ja neuvot silloin, kun matkalla sattuu ja tapahtuu: turva.fi/lataa Ota täysi hyöty jäsenyydestäsi ja lataa Turva taskuun. Tekijä_4_2025.indd 45 Tekijä_4_2025.indd 45 4.6.2025 12.32 4.6.2025 12.32
46 Tekijä 4/2025 LYHYET PA U LI VE N TO / SA K LUETUIMMAT HUHTI–TOUKOKUUSSA www.tekijälehti.fi JÄSENPALVELUT TIEDOTTAA www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi ? Tiesithän, että Teollisuusliitto ei saa jäsenten palkkatai etuustietoja viranomaisilta. Muista siis ilmoittaa liittoon aina, kun työsuhteesi päättyy tai uusi alkaa tai jos toimipaikkasi muuttuu. Ilmoita myös jaksoista, jolloin et saa palkkaa, esim. opintovapaa, perhevapaa, lomautus, työttömyys, sairausloma (KELA) tai asevelvollisuus. ? Tarkista eAsioinnissa yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi, katso jäsenmaksutietojasi, merkitse jäsenmaksuvapautus tai tilaa mobiilijäsenkortin latauslinkki puhelimeesi. Varmista, että jäsenmaksusi on kunnossa tai jäsenmaksuvapautus ajan tasalla mahdollisen lomautuksen tai työttömyyden alkuun asti – näin toimien nopeutat etuuksien maksua. ? Jos jäsenmaksussasi on puutteita huhtikuun ajalta, saat meiltä tekstiviestin numerosta +358 414 001 659. Vastaamalla viestiin voit selvittää asian, tilata maksuviitteet sähköpostiisi tai jättää soittopyynnön. Puhelu tulee numerosta 045 782 00599. ? Kun jäät eläkkeelle, lähetä kopio eläkepäätöksestä Jäsenpalveluun. ? Jäsenpalvelun puhelinpalvelu ma–pe 8.30– 12.00, heinäkuussa suljettuna perjantaisin. Palvelunumero 020 690 446. Sähköpostiosoite on jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi ? UPM:n painostustoimet ovat lujittaneet lakkoselkärankaa – ”Tässä haetaan asiallista sopimusratkaisua” ? Hallitus rikkoo työmarkkinoita veropolitiikallaan – kymppi kuussa pois työntekijän lompakosta ? ”Ihmisten tahtotila oli poikkeuksellisen voimakas” – UPM:n vaneritehtailla on palattu arkeen kymmenen viikon lakon jälkeen ? ”Ihmisten tahtotila oli poikkeuksellisen voimakas” – UPM:n vaneritehtailla on palattu arkeen kymmenen viikon lakon jälkeen ? Epäterve kilpailu uhkaa viedä työt rehellisiltä metsäpalveluyrittäjiltä "Ammattilainen ei enää kelpaa KESÄTYÖT SAK:n, Akavan ja STTK:n yhteinen Kesäduunari-info palvelee elokuun loppuun asti. Palvelu tarjoaa maksutonta neuvontaa kesätyöntekijöille kaikissa työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä. Palvelun käyttö ei edellytä ammattiliiton jäsenyyttä. Kesäduunarineuvoja Toni Heikkilä korostaa, että neuvoja ja tietoa kannattaa hakea matalalla kynnyksellä. – Palvelu on olemassa juuri sitä varten, että kesätyöntekijät, heidän läheisensä ja työnantajat voivat kysyä neuvoa pulmatilanteissa. Tyhmiä kysymyksiä ei ole, ja mitä aikaisemmassa vaiheessa ottaa yhteyttä, sitä helpommin asioihin voidaan vaikuttaa, Heikkilä huomauttaa. Heikkilä opiskelee oikeustiedettä Turun yliopistossa. Opinnoissaan hän suuntautuu erityisesti työoikeuteen ja on perehtynyt muun muassa henkilöperusteisen irtisanomisen sääntelyyn. KSR:n haku elokuussa APURAHAT Kansan Sivistysrahasto (KSR) tukee työväen ja työväenliikkeen sivistyksellisiä pyrkimyksiä sekä yhteiskunnallisesti painottunutta tutkimusta, taidetta, opiskelua ja kansainvälistä solidaarisuutta edistävää tiedotusja sivistystyötä. Rahaston alaisuudessa toimii oma erillinen Teollisuusliiton rahasto. Apurahan hakeminen tapahtuu sähköisesti KSR:n verkkosivujen kautta 1.–31.8. Kesäduunari-info neuvoo koko kesän ma–pe klo 9–15 Puhelut 0800 179 279 WhatsApp 040 747 1571 www.kesaduunari.fi KESÄDUUNARIINFO Lue lisää: www.sivistysrahasto.fi/apuraha Tekijä_4_2025.indd 46 Tekijä_4_2025.indd 46 4.6.2025 12.32 4.6.2025 12.32
4/2025 Tekijä 47 AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA Tietoa työttömyysturvastasi, A-kassa.fi A-kassa.fi | puh.020 690 455 Somessa @AvoinKassa Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan Voit arvioida päivärahasi määrän » A-kassa.fi/laskuri 1. Ilmoittaudu Työmarkkinatorilla (tyomarkkinatori.fi) työnhakijaksi 2. Tee päivärahahakemus eAsioinnissa A-kassa.fi/eAsiointi ja lähetä hakemus 3. Seuraa hakemuksesi käsittelyä eAsioinnissa Lenni Meriläinen tutkii kilpailutehtävänään henkilöauton kunnon ennen luovutusta asiakkaalle. Alennuksella Työväen Musiikkitapahtumaan JÄSENETU Työväen Musiikkitapahtuma järjestetään Valkeakoskella 24.–27.7.2025. Teollisuusliitto tarjoaa jäsenilleen jäsenetuna 20 euron alennuksen lippuihin. Jotkin ammattiosastot tarjoavat lisäalennuksen. Liittoalennuksen voi käyttää vain yhteen lippuun. Lue lisää ja hanki lippu: www.teollisuusliitto.fi/musarit Kesän paras uistin nyt Sopissa VERKKOKAUPPA Kaikki kalaan! Teollisuusliiton oma uistin on nyt saatavilla verkkokauppa Sopissa. Uistin on Kuusamo Uistimen valmistama. Katso verkkokaupasta myös muut liiton kesätuotteet: www.teollisuusliitto.fi/soppi Nuoret ammattilaiset kilpailivat Turussa AMMATTITAITO Yli 400 nuorta kilpaili paremmuudesta 47:ssä eri ammattitaidossa Taitaja 2025 -finaalikilpailussa Turussa 5.–8.5. Kilpailun lajit olivat autoja kuljetustekniikan, informaatioja viestintäteknologian, palveluiden, rakentamisen, ravitsemuspalveluiden ja teollisuuden aloilta. Lue juttu verkkolehdestä: www.tekijälehti.fi > hae: ”Taitaja 2025” VE SA -M AT TI VÄ Ä RÄ EM M I KA LL IO Miten maksetaan arkipyhäkorvauksia juhannusaattona? Kevään ja kesän arkipyhäkorvaukset www.teollisuusliitto.fi/arkipyhakorvaukset ”Opin ilmaisemaan itseäni kirjoittamalla” KOULUTUS Murikka-opiston Muutoksen eväät – Kolmen kuukauden kurssi n opiskelijat hioivat taitojaan kirjoittamisessa, puheviestinnässä ja tietotekniikassa tutkivan oppimisen kautta. Kurssi sai uusikaupunkilaisen Maisa Koiviston innostumaan opiskelusta. Lue lisää Koiviston ja muiden kurssilaisten kokemuksista: www.tekijalehti.fi/liitossa Tekijä_4_2025.indd 47 Tekijä_4_2025.indd 47 4.6.2025 12.32 4.6.2025 12.32
48 Tekijä 4/2025 Lyxjakter byggs nu under nytt avtal PÅ JOBBET H är i Jakobstad har man tillverkat segelbåtarna av modell Swan sedan mitten av 1960-talet. – Det har blivit sammanlagt ungefär 2 300 båtar under åren. En sådan där tar ungefär två år att bygga, berättar huvudförtroendeman Stefan Sjölund och pekar uppåt. Där är man som bäst i färd att utföra de sista arbetsuppgifterna i flera meters höjd, nästan i taknivå. Imorgon är det nämligen dags för att I våras förpassades båtbyggarnas eget kollektivavtal till historien. På Nautor i Jakobstad anser man att övergången gått rätt så bra. TEXT JOHANNES WARIS FOTO JOHANNES TERVO sjösätta en Swan på 128 fot, alltså nästan 40 meter. Efter ytterligare tester ska hon och den influgna besättningen färdas mot Monaco och båtutställningen där. Det osäkra läget på världsmarknaden återspeglas inte direkt här då prislappen för de minsta båtarna rör sig vid dryga miljonen och i övre ändan rör det sig om tiotals miljoner. Det rör sig alltså om en av Finlands få direkta lyxvaror. Filmstjärnan Tom Cruise har nyligen besökt fabriken och bekantat sig med sin nya båt. Huvudförtroendemannen Stefan Sjölund anser att övergången från båtbranschens kollektivavtal till plastoch kemisk produktindustri gått bättre än man först befarade. De s.k. ”pekkanen-dagarna” har varit den största stötestenen. Tekijä_4_2025.indd 48 Tekijä_4_2025.indd 48 4.6.2025 12.32 4.6.2025 12.32
4/2025 Tekijä 49 PÅ SVENSKA De runt 220 produktionsanställda och sjuttiotalet underleverantörer jobbar med ett nytt kollektivavtal på företaget. Förutom Jakobstad finns också en mindre enhet i Kållby i Pedersöre. Båtbranschens arbetsgivarförbund meddelade Industrifacket om att förbundet inte längre kommer att göra upp ett eget kollektivavtal för avtalsbranschen båttillverkning. Avtalet tillämpades i minst ett trettiotal företag och antalet medlemmar i Industrifacket räknades i flera hundra. Sjölund berättar att arbetsgivare och förtroendevalda från Nautor och ett antal större företag i nejden, Baltic Yachts och Sargo, träffades några gånger för att förhandla om övergången till avtalet för plastoch kemisk produktindustri. – Den största stötesten var utjämningsdagarna eller ”pekkanen”. I plastindustrins avtal betalas de ut i samband med lönen, medan det i båtindustrins avtal betalas ut i samband med att man höll Anja Boström bytte ut ett jobb inom handeln till ett jobb på lamineringsavdelningen på Nautor och har inte ångrat sitt beslut. Det är lite tidigt att säga hur det kommer att bli med det nya kollektivavtalet. Vi får vänta och se, säger Antti Wikström som ytbehandlar små dörrstoppare till barskåp. ? Båtbranschen sysselsätter sammanlagt runt 3 500 personer i Finland. Runt 80 procent av produktionen går på export. ? Arbetsgivarförbundet meddelade att de inte kommer att göra upp ett nytt kollektivavtal då det löpte ut 28.2.2025. ? För att kollektivavtal ska vara allmänbindande i en bransch krävs att hälften av de anställda i branschen jobbar i företag som är organiserade i arbetsgivarförbundet. ? Kollektivavtalet för båtindustrin förlorade sin status som allmänbindande avtal år 2011. ? De flesta företag i branschen tillämpar idag avtalet för plastoch kemisk produktindustri. ? Det förekommer vissa skillnader i avtalen. T. ex betalas tjänsteårstillägget ut i varje lön i stället för som klumpsumma. ? Ersättning för utjämningsdagar, eller ”pekkanen”, betalades ut enligt medeltimlön då man höll ledigt tidigare. I nya avtalet inbakat i lönetabellerna. ? Ersättning för söckenhelger endast om helgen infaller på en arbetsdag till skillnad från båtbranschens avtal. ? Högre tillägg för kvällsoch nattskifte i nya avtalet. BÅTBYGGARNAS AVTAL I ETT NÖTSKAL sin ledighet. Det leder till ett visst bortfall. Till exempel är semesterpremien högre i det nya avtalet. Sjölund anser att det viktigaste var att arbetsgivaren gick med på att kompensera det >> Tekijä_4_2025.indd 49 Tekijä_4_2025.indd 49 4.6.2025 12.32 4.6.2025 12.32
50 Tekijä 4/2025 PÅ JOBBET ekonomiska bortfallet som övergången medförde. – Inte helt och hållet, men nästan. En erfaren arbetare i produktion som jobbat 25 år skulle ha förlorat 2 000 euro i året utan kompensation, räknade jag. Förändringar har också skett i och med att företaget utgör sedan ett drygt år tillbaka en del av den italienska Sanlorezokoncernen som specialiserat sig på motorjakter. BÅTBYGGARE I TEKNOLOGIINDUSTRIN På Finnmaster i Karleby är det också bråda tider inför båtsäsongen. Ett trettiotal anställda arbetar i produktionen med att tillverka motorbåtar i glasfiber. I jämförelse med Nautors Swanar rör det sig om aningen mindre båtar. De typiska modellerna ligger på mellan 7 och 10 meter. – Våra kunder brukar ta ett varv via banken för att låneförhandlanda innan de köper en av våra båtar, säger Joni Alho, huvudförtroendeman för Karlebyenheten. Efter att båtbranschens avtal slutade gälla är det numera kollektivavtalet för teknologiindustrin som man följer på Finnmaster. – Det handlar om att man i alla andra företag inom vår ägarkoncern följer teknologiindustrins avtal. Det är lättare för alla om man inom firman pratar om samma saker med samma ord och begrepp. Finnmaster utgör en del av den inhemska koncernen Terra Patris som även äger företag inom metallindustrin. – Rätt bra allmänna löneförhöjningar har det varit i teknologiindustrin, säger Alho. Även på Finnmaster är det arbetstidsförkortningen som orsakat mest huvudbry bland de anställda. Nu återstår ändå andra problem. Omställningsförhandlingarna pågår som leder högst antagligen till permitteringar i en månad inför semestersäsongen. Pandemitidens båtboom har avtagit och det finns en hel massa begagnade segelbåtar till salu. ? INGEN AVTALSSHOPPING Industrifackets sektorchef för kemisektorn, Toni Laiho, och avtalschef Pasi Havio följde tillsammans med förbundets avtalsexperter och huvudförtroendemän processen som ledde till att båtbranschens eget kollektivavtal upphörde. – Det sker alltid nu och då att arbetsgivarsidan vill byta ut ett kollektivavtal och det öppnar alltid för risker för arbetstagarna. När det gäller båtbranschen finns det ändå inte tecken på att det skulle röra sig om en vilja att dumpa arbetsvillkoren, säger Laiho. Laiho intygar att det långt rörde sig om ett anmälningsärende från arbetsgivarsidan. Det fanns ett tidigare beslut från arbetsdomstolen som stärkte arbetsgivarförbundens rätt till att handla så. I flera liknande förändringar har arbetsgivarna kompenserat de anställda för möjligt inkomstbortfall och upprätthållit anställningsvillkoren på en viss nivå. Laiho påpekar ändå att det inte finns något lagstadgat tvång på arbetsgivaren att göra så. – Jag skulle säga att övergången har gått bättre än befarat, säger Laiho. Båtbranschen har varit den i särklass mest svenskspråkiga bransch då man ser till andelen medlemmar då flera stora företag i branschen ligger i Jakobstadsoch Karlebynejden. Det kan också ha spelat in om man till exempel uppfattar att det finns en möjlighet till mer omfattande service på svenska i ett större arbetsgivarförbund. – Det rör sig om ett förhållandevis litet avtal. Företagen i branschen vill satsa på själva verksamheten, bygga och sälja båtar. Att jobba med att utveckla kollektivavtal kräver resurser, säger avtalschef Havio. Bertil Snellman bygger toaletten på en av de mindre båtarna som tillverkas på Nautor, en 50-fotare. Snickaren Christer Kotka har ett längre perspektiv efter snart 40 år på Nautor. Han kommer ihåg hur man i tiderna hade två veckor ledigt då man jobbat tio år. Tekijä_4_2025.indd 50 Tekijä_4_2025.indd 50 4.6.2025 12.32 4.6.2025 12.32
4/2025 Tekijä 51 PÅ SVENSKA MEDLEMSTJÄNSTER INFORMERAR ? Visste du att Industrifacket inte får medlemmarnas löneeller förmånsuppgifter från myndigheterna? Kom ihåg att meddela facket alltid när din anställning upphör eller en ny börjar, eller om din arbetsplats ändras. Anmäl också perioder då du inte får lön, till exempel studieledighet, föräldraledighet, permittering, arbetslöshet, sjukledighet (FPA) eller värnplikt. ? Kontrollera i eTjänsten dina kontaktuppgifter, din arbetsplats och ditt kontonummer. Se dina medlemsavgiftsuppgifter, registrera medlemsavgiftsbefrielse eller beställ länk för att ladda ner det mobila medlemskortet till din telefon. Säkerställ att dina medlemsavgifter är i ordning eller att medlemsavgiftsbefrielsen är uppdaterad. ? Om arbetsgivaren inte drar av din medlemsavgift, utan du betalar den själv, kan du enkelt göra det i eTjänsten under sidan Medlemsavgiftsuppgifter. Du kan välja mellan betalning via nätbank eller MobilePay. ? Om det finns brister i din medlemsavgift för april får du ett textmeddelande från nummer +358 414 001 659. Genom att svara på meddelandet kan du reda ut ärendet, beställa betalningsuppgifter till din e-post eller lämna en begäran om att bli uppringd. Samtalet kommer från nummer 045 782 00599. ? När du går i pension, skicka en kopia av pensionsbeslutet till Medlemstjänsten. ? Medlemstjänstens e-postadress är jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi ? www.teollisuusliitto.fi > eTjänsten ? 15–19.9.2025 Fortsättningskurs för förtroendemän: del 1, Helsingfors ? 15–19.9.2025 Fortsättningskurs i arbetarskydd: del 1, Helsingfors Anmäl dig via kursanmälningssystemet Telmo: teollisuusliitto.etapahtuma.fi/ kurssikalenteri Kräver nätbankskoder eller mobilcertifikat. KURSER OCH EVENEMANG www.teollisuusliitto.fi > eTjänsten Under Industrifackets avtalsrörelse, där många strejker krävdes för att nå resultat, landade lönepåslaget på sammanlagt drygt 7,8 procent över tre år. – Allmänt sett har det inte kommit några större klagomål från fältet. Det går att leva med avtalet, sa Einari Grönberg från Borgå och kemisektorn under den allmänna diskussionen. – En stor del kommer inte att se 7,8 procent på grund av den företagsvisa andelen. Men höjningen är ändå rimlig, sa tammerforsbon Marko Lähteenmäki. Även de så kallade avvärjningssegrarna i förhandlingarna ansågs viktiga. Industrifacket lyckades med att lämna de flesta av regeringens krav ut från avtalen. STÅR ALLTID UPP FÖR MÄNSKLIGA RÄTTIGHETER Regeringen beslöt i samband med sin halvtidsöversyn att slopa avdragsrätten för medlemsavgifter till arbetsmarknadsorganisationer. Först meddelade regeringen att ändringen även skulle gälla medlemsavgifter t. ex till företagarföreningar, men detta har senare ansetts vara svårt att genomföra. – Att slopa avdragsrätten är en tydlig fortsättning på regeringens redan genomförda åtgärder som har ett enda syfte: att försvaga vår rörelse och bryta ner hela avtalssamhället, sa Juha Hassel från Karleby. Slopandet av avdragsrätten är en stor förändring, även om det belopp som en enskild arbetstagare förlorar i pengar inte nödvändigtvis är dramatiskt. – Tio euro är ett ganska litet pris för att få ett kollektivavtal, sa Marjo Hiltunen från Idensalmi. Flera talare lyfte under den allmänna diskussionen upp även Israels angrepp mot Gaza upp flera gånger. Blockaden mot humanitär hjälp och planerade tvångsförflyttningar av befolkningen i Gaza bryter mot internationell rätt och mänskliga rättigheter. – Industrifacket, i egenskap av en del av den internationella arbetarrörelsen står alltid på de mänskliga rättigheternas sida. Därför fördömer vi starkt dessa israeliska planer, sa ordförande Riku Aalto i sitt anförande. ? VAD SADES PÅ FULLMÄKTIGEMÖTET? Läs mer på www.tekijalehti.fi/sv och www.teollisuusliitto.fi/sv Fullmäktige summerade ett tufft år Industrifackets fullmäktige samlades i Helsingfors 20–21.5. I talarstolen gick man igenom avtalsrörelsen, regeringens planer på att slopa skatteavdraget för fackavgiften samt vad Industrifacket ska göra för att rekrytera fler medlemmar. TEXT ANTTI HYVÄRINEN OCH JOHANNES WARIS Tekijä_4_2025.indd 51 Tekijä_4_2025.indd 51 4.6.2025 12.32 4.6.2025 12.32
52 Tekijä 4/2025 NEW LEGISLATION The Act on Co-operation within Undertakings is a law that seeks to encourage continuous dialogue in order to develop a long-term relationship between the employer and employees at work. It serves to enhance the culture in which both employees and employers co-operate by respecting each other's rights and responsibilities. In 2022, the law was amended. This law strengthened the right of employees to make proposals and present alternative solutions in the change negotiations, “muutosneuvottelut” , regarding layoffs and redundancies. Now, the right-wing Orpo-Purra Government has rewritten the law, only three years after it was enacted. New rules will be valid from the beginning of July. Unsurprisingly, the new law has been reconstituted only for the benefit of the employers. For workers, the change can bring a loss of thousands of euros. To date, the law applied to companies with at least 20 employees. Now, the new law raises this limit upwards to 50 employees. For companies with 20–49 employees, there will be separate, less demanding rules. For the average worker, probably the most important change is cutting the time for change negotiations in half. These are held concerning the reduction of the workforce. In a company with at least 50 employees, these negotiations can, in future, last from seven days to three weeks, depending on the situation. Up until now, these times were from 14 days to six weeks. In practical terms, this means a direct removal of money from employees' pockets to employers. With the new law in place, redundancies or layoffs can begin earlier. Thus, the employer can stop paying salary even three weeks earlier than before. The experts in the Industrial Union calculate that an employee with a salary of 3,000 euros a month might lose 2,250 euros a year with the new, shorter negotiation time. Another problem with the shorter negotiation time is whether there will be enough time to really handle employees' alternative solutions. Employees' possibility to influence and to be heard will be reduced. ? SMALLER COMPANIES For the companies with 20–49 employees, there will be separate, lighter rules. In 2022, there were 191,000 employees in 6,380 such companies. Some 17,000 of their employees are organised in the Industrial Union. In the companies with 20–49 employees, change negotiations are now only needed when the employer is considering reducing at least 20 employees over a 90-day period. The new law will effectively end the change negotiations in these companies. In 2022, there was 1,078 change negotiations in such companies. This was 27 per cent of all change negotiations. With the new law, the employer will in practice decide how to proceed with the continuous dialogue between the employer and employees. As there is no given model for it, it might prove to be a matter of little importance in many companies. This will also make the company-level agreements more difficult if employees are not regularly included in the discussions and flow of information. Compiled by Heikki Jokinen VE SA -M AT TI VÄ Ä RÄ Less co-operation, and less pay Compiled by Heikki Jokinen + MORE IN ENGLISH www.tekijalehti.fi/ in-english End of the dialogue? At the furniture manufacturer A-Factory near Turku, co-operation between employees and the employer is going well, according to production manager Niko Meri (left) and chief shop steward Rasmus Wikström (right). However, the Government's push for changes to the Co-operation Act could make it harder to co-operate. Tekijä_4_2025.indd 52 Tekijä_4_2025.indd 52 4.6.2025 12.32 4.6.2025 12.32
4/2025 Tekijä 53 IN ENGLISH MEMBERSHIP SERVICES INFORMS www.teollisuusliitto.fi > eService Protect your future – join Industrial Union! www.teollisuusliitto.fi/ejoin/ Up-to-date information on working and living in Finland Download the Industrial Union app for employees and employers Teollisuusliiton Hermes App! DO W N LO A D TH E TE OLLISUUSLIITO N H ER M ES AP P! tekijalehti.f i/in-english ? Did you know that the Industrial Union does not receive members’ salary or benefit information from the authorities? Remember to notify the union whenever your employment ends or a new one begins, or if your workplace changes. Also report any periods when you are not receiving a salary, such as study leave, parental leave, layoff, unemployment, sick leave (KELA), or military service. ? In the eService, check your contact details, workplace, and bank account number. View your membership fee information, register for a membership fee exemption, or order a link to download the mobile membership card to your phone. ? If your employer does not deduct your membership fee and you pay it yourself, you can easily do so in the eService under the Membership Fee Information page. Select the membership fee period in the membership fee calculator, enter your gross income, and click “Pay with Paytrail.” Use the reference provided by the calculator. ? If there are any issues with your membership fee for April, you will receive a text message from +358 414 001 659. By replying to the message, you can resolve the matter, request payment details by email, or ask for a callback. The call will come from the number 045 782 00599. ? Member Services’ email address is jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi Tekijä_4_2025.indd 53 Tekijä_4_2025.indd 53 4.6.2025 12.32 4.6.2025 12.32
Bensaa suonissa, silmä tarkkana KALLE HEIKKILÄ Lentokoneasentaja, työsuojeluvaltuutettu Scandinavian Seaplanes Oy Jämsä 54 Tekijä 4/2025 HARRASTAJA Kalle Heikkilä toimii vapaa-ajallaan autourheilun toimitsijatehtävissä. Kaikki sai alkunsa jokamiehenluokasta yli 30 vuotta sitten. TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVAT JYRKI LUUKKONEN + KATSO KILPAILUKALENTERI Missä ja milloin ovat seuraavat jokkiskisat: www.autourheilu.fi > hae: ”jokkis” Tekijä_4_2025.indd 54 Tekijä_4_2025.indd 54 4.6.2025 12.32 4.6.2025 12.32
T oinen toistaan kuhmuraisemmat kilpa-autot odottavat vuoroaan katsastukseen toukokuisena lauantaiaamuna Särkikankaan moottoriradalla Jämsässä. – Katsastajat tarkastavat ajoneuvon ja ajovarusteet. Ajovarusteiden pitää olla puhtaat, ehjät ja standardinmukaiset, muuten kuljettaja ei ole oikeutettu ajamaan, kertoo Kalle Heikkilä. Hän toimi toisena katsastuspäällikkönä Vilppulan Seudun Urheiluautoilijoiden toukokuussa järjestämissä kaksipäiväisissä jokamiehenluokan kisoissa. ”Jokkis” on harrastajamäärältään Suomen suurin autourheilulaji. Kisaan ilmoittautuneiden ajoneuvojen katsastus on alkanut seitsemältä ja kestää kaksi tuntia. – Katsastajat ovat antaneet kilpailijoille toistaiseksi vain suullisia huomautuksia. Kilpailun aikana tarkastamme, ovatko havaitut viat korjattu. Heikkilä on harrastanut jokkista yli 30 vuotta. Ensimmäisen kerran hän oli mukana kisoissa kymmenvuotiaana vaihtamassa renkaita veljensä autoon. – Ostin oman auton 16-vuotiaana ja aloitin kuljettajana jokkiksen nuorten luokassa. Ajoin sillä autolla monta vuotta. TEKNIIKKA KIINNOSTAA Viimeiset kymmenen vuotta Heikkilä on toiminut jokamiehenluokassa toimitsijana. Alkuun hän myi kisoissa lippuja ja makkaraa, kunnes tekniikan toimitsijatehtävät alkoivat vakiintua. – Toimin ensin lisenssittömänä apulaisena katsastuksessa, kunnes sain seurasta kehotuksen käydä tekniikan perustoimitsijakurssin, Heikkilä muistelee. Hän kuuluu autourheilukerho Jämsän Äijiin, joka maksoi Heikkilän kurssin. Hän teki vaaditut tehtävät ja sai tekniikan perustason toimitsijalisenssin vuonna 2018. Sen jälkeen Heikkilä on kouluttautunut lisää ja omaa nykyään tekniikan päätoimitsijalisenssin. Kuluvana vuonna hän toimii jokamiehenluokan arvokilpailuissa teknisenä valvojana. – Kisoissa pääsen juttelemaan autoista ja tekniikasta muiden katsastajien kanssa, ja parhaat kaverinikin harrastavat jokkista, Heikkilä perustelee kiinnostustaan toimitsijatehtäviin. Hän haluaa myös kehittää jokamiehenluokkaa. Lajin sääntökirjassa on Heikkilän mukaan useita epäselviä kohtia, joihin hän aikoo esittää tarkennuksia. PUHELAHJAT TARPEEN Särkikankaan moottoriradalla katsastajat katsovat kilpa-autojen konepellin alle ja tarkastavat, että turvakaaret ovat sääntöjen mukaiset, paloseinä on tiivis ja penkki kunnolla kiinni. – Yhtenä painopisteenä meillä on korin ruostevaurioiden korjaukset. Jos ruostevauriot on korjattu massalla tai pienillä pistehitsauksilla, puutumme asiaan. Jos kilpailija saa katsastuksessa kirjallisen huomautuksen, hänen on korjattava puute tai puutteet ja tultava autonsa kanssa uudestaan katsastukseen, jotta hän voi osallistua kisaan. – Minun ei ole vielä koskaan tarvinnut esittää tuomaristolle ketään kilpailijaa hylättäväksi. Kilpailijoiden keskuudessa katsastajat leimataan helposti ikäviksi ihmisiksi, mutta sääntöjä on pakko noudattaa ja lopulta kyse on kuitenkin kilpailijoiden turvallisuudesta, Heikkilä sanoo. – Katsastuspäälliköllä pitää olla pelisilmää, puhelahjoja ja sääntötuntemusta. Tavoitteena on, että kaikki kilpailuun ilmoittautuneet kuljettajat pääsevät ajamaan. TEHTÄVIÄ KOKO KISAN AJAN Kun katsastus on ohi, Kalle Heikkilä käy kertomassa kilpailun tuomaristolle sen tulokset. Itse kilpailu alkaa kello 10. – Me katsastajat tarkkailemme autoja ja kilpailijoita koko kisan ajan ja varmistumme siitä, että kilpailijat voivat osallistua seuraaviin lähtöihin, Heikkilä kertoo. Katsastajat esimerkiksi tarkastavat, että autot eivät vuoda öljyä tai bensiiniä. Lähtöalueella he varmistavat, että kuljettajilla on kypärä päässä ja auton ovet ja turvavyöt ovat kiinni. – Tekniikan tehtävänä on tarkastaa, että jarruja sumuvalot toimivat. Se on tärkeää varsinkin sateisella säällä, ja jos radalla tapahtuu raju törmäys tai kaato, auto on tuotava katsastettavaksi. Kilpailun jälkeen katsastajat tekevät autoille vielä lopputarkastuksen. Tekniikan päätoimitsijalisenssin lisäksi Heikkilällä on muun muassa rallin ja kartingin tekniikan päätoimitsijalisenssit. Hän on toimitsijana useissa autokilpailuissa vuodessa. – Suosittelen autourheilun toimitsijatehtäviä kaikille, joita ne vähänkään kiinnostavat. Tekniikasta ei tarvitse alussa tietää mitään. Apulaisia tarvitaan joka kilpailuissa. ? Markun Kello ja Koru JM ajettiin Särkikankaan moottoriradalla Jämsässä 17.–18. toukokuuta. Ensimmäisenä kisapäivänä kilpailuun osallistui 149 kilpailijaa 80 autolla. 4/2025 Tekijä 55 VAPAALLA Tekijä_4_2025.indd 55 Tekijä_4_2025.indd 55 4.6.2025 12.32 4.6.2025 12.32
Trukkiliikenne tuotantotiloissa on väistämätön osa sisälogistiikkaa – mutta sen ei tarvitse olla väistämätön riski. Uusi AI Wardian -törmäyksenestojärjestelmä nostaa työturvallisuuden uudelle tasolle tekoälyn, konenäön ja autonomisen reagoinnin avulla. Järjestelmän kehittänyt tšekkiläinen ALIS Tech ja työturvallisuuden ratkaisuihin erikoistunut Sareskoski Oy ovat tuoneet innovatiivisen ratkaisun Suomen markkinoille. AI Wardian hyödyntää trukkeihin asennettavia kehittyneitä tekoälykameroita, jotka tarkkailevat jatkuvasti ajoneuvon ympäristöä. Jalankulkijan astuessa trukin reitille, järjestelmä reagoi sekunneissa – hidastaen tai pysäyttäen trukin automaattisesti vaaran uhatessa. Ohjaamoon asennettu, kameroihin yhdistetty kosketusnäyttö antaa kuljettajalle jopa 360 asteen näkyvyyden trukin ympärille. Se parantaa havaittavuutta kriittisissä paikoissa, kuten sokeissa kulmissa ja vilkkaissa risteyksissä – siellä, missä inhimilliset virheet usein tapahtuvat. – Tärkeintä on, ettei kuljettaja jää yksin vastuuseen trukkiturvallisuudesta. AI Wardian toimii jatkuvasti taustalla, valppaana joka suunnassa ja jokaisena hetkenä, sanoo Sareskoski Oy:n myyntipäällikkö Alena Chernovskaja. AI Wardianin älykkäät kamerat eivät vain tarkkaile – ne myös lukevat. Järjestelmä tunnistaa visuaaliset nopeusrajoituskyltit ja sovittaa trukin ajonopeuden automaattisesti. Näin tiloihin voidaan luoda helposti aluekohtaisia nopeusrajoituksia ilman fyysisiä esteitä tai erillisiä lähettimiä. AI Wardian voidaan yhdistää älykkäisiin LED-projektoreihin, jotka tekevät näkymättömästä näkyvää. Liiketunnistimiin liitetyt LED-projektorit heijastavat lattiaan selkeitä vaNäe enemmän – reagoi nopeammin: AI Wardian tuo 360° turvan sisälogistiikkaan roitusmerkkejä, jotka aktivoituvat ajoneuvon lähestyessä. Yksi sovelluksista on dynaaminen suojatie: LED-projektori heijastaa suojatien lattiaan vain, kun kulku on turvallista. AI Wardian toimii täysin itsenäisesti. Se ei vaadi käyttäjän jatkuvaa huomiota, eikä sen tehokkuus riipu kuljettajan vireystilasta. Järjestelmä suojaa työntekijöitä, varastoitua materiaalia ja tuotantolaitteita kellon ympäri – ilman taukoja tai kompromisseja. – Tässä järjestelmässä yhdistyvät tekoäly, turvallisuus ja käytännön logistiikka. Se ei ainoastaan tue kuljettajaa, vaan täydentää häntä siellä, missä ihmisen havainnointikyky voi pettää, Chernovskaja toteaa. AI Wardian on osa Sareskosken kokonaisvaltaista työturvallisuuden ratkaisumallia. Järjestelmä toimitetaan avaimet käteen -periaatteella: tarvekartoituksesta asennukseen ja käyttöönottoon. Tuloksena on huippuluokan turvaratkaisu, joka mukautuu juuri sinun tuotantotilasi erityispiirteisiin. Lisätietoa ratkaisusta: www.sareskoski.com Mainos AI Wardian artikkeli v3.indd 1 AI Wardian artikkeli v3.indd 1 27.5.2025 12.33.07 27.5.2025 12.33.07 Tekijä_4_2025.indd 56 Tekijä_4_2025.indd 56 4.6.2025 12.32 4.6.2025 12.32
4/2025 Tekijä 57 HISTORIA Kuva Työväen Arkisto Teksti Marita Viinamäki / Työväenmuseo Werstas VAPAALLA Ty ön te ki jö ill e ke sä lo m an m ah do lli st av a la in sä äd än tö ke hi tt yi vä hi te lle n vu od es ta 19 22 lä ht ie n, jo llo in ty ös op im us la ki in ki rj at ti in vu od en ty ös uh te es sa ol le el le vu os ilo m ak si vi ik ko . Vu od en 19 39 en si m m äi ne n vu os ilo m al ak i an to i sa do ill et uh an si lle ty öl äi si lle jo no in pa ri n vi ik on lo m an . Ku va ss a ta m pe re la is et La pi nn ie m en pu uv ill at eh ta an ku to ja t na ut ti va t ta uo lla au ri ng os ta ja eh kä ha av ei le va t lo m as ta . V U O N N A 19 46 Trukkiliikenne tuotantotiloissa on väistämätön osa sisälogistiikkaa – mutta sen ei tarvitse olla väistämätön riski. Uusi AI Wardian -törmäyksenestojärjestelmä nostaa työturvallisuuden uudelle tasolle tekoälyn, konenäön ja autonomisen reagoinnin avulla. Järjestelmän kehittänyt tšekkiläinen ALIS Tech ja työturvallisuuden ratkaisuihin erikoistunut Sareskoski Oy ovat tuoneet innovatiivisen ratkaisun Suomen markkinoille. AI Wardian hyödyntää trukkeihin asennettavia kehittyneitä tekoälykameroita, jotka tarkkailevat jatkuvasti ajoneuvon ympäristöä. Jalankulkijan astuessa trukin reitille, järjestelmä reagoi sekunneissa – hidastaen tai pysäyttäen trukin automaattisesti vaaran uhatessa. Ohjaamoon asennettu, kameroihin yhdistetty kosketusnäyttö antaa kuljettajalle jopa 360 asteen näkyvyyden trukin ympärille. Se parantaa havaittavuutta kriittisissä paikoissa, kuten sokeissa kulmissa ja vilkkaissa risteyksissä – siellä, missä inhimilliset virheet usein tapahtuvat. – Tärkeintä on, ettei kuljettaja jää yksin vastuuseen trukkiturvallisuudesta. AI Wardian toimii jatkuvasti taustalla, valppaana joka suunnassa ja jokaisena hetkenä, sanoo Sareskoski Oy:n myyntipäällikkö Alena Chernovskaja. AI Wardianin älykkäät kamerat eivät vain tarkkaile – ne myös lukevat. Järjestelmä tunnistaa visuaaliset nopeusrajoituskyltit ja sovittaa trukin ajonopeuden automaattisesti. Näin tiloihin voidaan luoda helposti aluekohtaisia nopeusrajoituksia ilman fyysisiä esteitä tai erillisiä lähettimiä. AI Wardian voidaan yhdistää älykkäisiin LED-projektoreihin, jotka tekevät näkymättömästä näkyvää. Liiketunnistimiin liitetyt LED-projektorit heijastavat lattiaan selkeitä vaNäe enemmän – reagoi nopeammin: AI Wardian tuo 360° turvan sisälogistiikkaan roitusmerkkejä, jotka aktivoituvat ajoneuvon lähestyessä. Yksi sovelluksista on dynaaminen suojatie: LED-projektori heijastaa suojatien lattiaan vain, kun kulku on turvallista. AI Wardian toimii täysin itsenäisesti. Se ei vaadi käyttäjän jatkuvaa huomiota, eikä sen tehokkuus riipu kuljettajan vireystilasta. Järjestelmä suojaa työntekijöitä, varastoitua materiaalia ja tuotantolaitteita kellon ympäri – ilman taukoja tai kompromisseja. – Tässä järjestelmässä yhdistyvät tekoäly, turvallisuus ja käytännön logistiikka. Se ei ainoastaan tue kuljettajaa, vaan täydentää häntä siellä, missä ihmisen havainnointikyky voi pettää, Chernovskaja toteaa. AI Wardian on osa Sareskosken kokonaisvaltaista työturvallisuuden ratkaisumallia. Järjestelmä toimitetaan avaimet käteen -periaatteella: tarvekartoituksesta asennukseen ja käyttöönottoon. Tuloksena on huippuluokan turvaratkaisu, joka mukautuu juuri sinun tuotantotilasi erityispiirteisiin. Lisätietoa ratkaisusta: www.sareskoski.com Mainos AI Wardian artikkeli v3.indd 1 AI Wardian artikkeli v3.indd 1 27.5.2025 12.33.07 27.5.2025 12.33.07 Tekijä_4_2025.indd 57 Tekijä_4_2025.indd 57 4.6.2025 12.32 4.6.2025 12.32
58 Tekijä 4/2025 PULMAT Taukovisa Teknologiateollisuuden uusi työehtosopimus on kestoltaan A) vuoden B) kaksi vuotta C) kolme vuotta D) neljä vuotta Teollisuusliiton hallituksessa on jäseniä A) 9 B) 13 C) 18 D) 22 Teollisuusliiton valtuuston jäsenmäärä on A) 25 B) 42 C) 63 D) 85 Kuka puoluejohtaja sanoi vaali-iltana alueja kuntavaalien tulokseen liittyvän ”vilunkipeliä”? A) Antti Lindtman B) Antti Kaikkonen C) Petteri Orpo D) Riikka Purra Sähköntuotannon kolmen kärki Suomessa vuonna 2024 oli, eli eniten sähköä tuottivat A) ydinvoima – vesivoima – tuulivoima B) ydinvoima – tuulivoima – vesivoima C) tuulivoima – ydinvoima – vesivoima D) vesivoima – ydinvoima – tuulivoima Missä näistä maista valuuttana ei ole euro? A) Kroatia B) Puola C) Irlanti D) Kypros Maailmankaikkeuden yleisin alkuaine on A) vety B) helium C) happi D) hiili Mikä vesinokkaeläintä koskeva väite ei ole totta? A) urokset ovat myrkyllisiä B) se on muniva nisäkäs C) se aistii sähkön D) se syö lajitovereitaan Minä vuonna lottoarvonnat aloitettiin Suomessa? A) 1925 B) 1948 C) 1971 D) 1992 Kuvassa on Fenderin kuuluisa kitaramalli nimeltään A) Tropocaster B) Stratocaster C) Mesocaster D) Termocaster 10 KYSYMYKSET LAATINUT MIKKO NIKULA / KUVA ISTOCK 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Te ht äv ie n ra tk ai su t: w w w .t ek ija le ht i.f i/ va pa al la Täytä sanaristin keskusta niin, että syntyy kymmenen 9-kirjaimista sanaa. W W W .S A N A R IS .F I/ ER K K I V U O K IL A W W W .S A N A R IS .F I/ ER K K I V U O K IL A W W W .S A N A R IS .F I/ JU H A H Y V Ö N EN W W W .S A N A R IS .F I/ JU H A H Y V Ö N EN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN SANARISTI SUDOKU Tehtävien ratkaisujen QR-koodi on pysyvä. Sitä ei tarvitse päivittää! Oik eat vas tau kse t: C D C D B B A D C B 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Tekijä_4_2025.indd 58 Tekijä_4_2025.indd 58 4.6.2025 12.32 4.6.2025 12.32
4/2025 Tekijä 59 Liitto tiedottaa: näin otat yhteyttä Keskustoimisto TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi ma–pe 8.30–15 JÄSENPALVELU 020 690 446 jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi www.teollisuusliitto.fi ? eAsiointi Työnantajien jäsenmaksutilitykset 020 774 1190 tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi ma–pe 8.30–12 1.–31.7. ma–to 8.30–12, pe suljettu TEOLLISUUSLIITTO PL 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi Työttömyyden varalta teollisuusliittolaiset vakuuttaa: AVOIN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 ma–pe klo 8.30–12 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto www.a-kassa.fi Teollisuusliiton toiminta-alueet UUDENMAAN TOIMINTA-ALUE Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki Toimistosihteeri 020 774 1305 ETELÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Aleksanterinkatu 18 A 3. kerros, 15140 Lahti (Kauppakeskus Trio) Toimistosihteeri 020 774 1362 LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Linnankatu 50, 2. kerros, 20100 Turku Toimistosihteerit 020 774 1323, 020 774 1343 ITÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Vuorikatu 20, 70100 Kuopio Toimistosihteeri 020 774 1402 SISÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Åkerlundinkatu 11 C, 33100 Tampere Toimistosihteerit 020 774 1372, 020 774 1412 POHJANMAAN TOIMINTA-ALUE Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa Toimistosihteeri 020 774 1422 POHJOIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Mäkelininkatu 31, 4. kerros, 90100 Oulu Toimistosihteerit 020 774 1433, 020 774 1441 www.teollisuusliitto.fi/yhteystiedot Aluekeskuksiin vain ajanvarauksella! Soita ja kysy. www.teollisuusliitto.fi/ yhteystiedot Aluekeskukset suljettuina 23.6.–1.8. WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN VAPAALLA HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN RISTIKKO Tehtävien ratkaisujen QR-koodi on pysyvä. Sitä ei tarvitse päivittää! Tekijä_4_2025_kansiarkki.indd 59 Tekijä_4_2025_kansiarkki.indd 59 3.6.2025 11.04 3.6.2025 11.04