AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA Voimannäyttö Lakot laitettiin tauolle, jotta neuvottelut voivat alkaa. Pallo on nyt maan hallituksella. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI NRO 4/2024 8 Pienyrityksissä turva heikkenee 26 Lasi kiertää villaksi 38 Ajankohtaispäivästä tukea 48 Bollen är hos regeringen 53 Employment security on the edge 54 Ay-jalkapallo yhdistää Varaluottamusmies ja ao. 168:n puheenjohtaja Ella Jaakkola oli neljä viikkoa lakossa Vantaan Okmeticilla. #Pa ina vaS yy Tekijä_2024_4_kansiarkki.indd 1 Tekijä_2024_4_kansiarkki.indd 1 9.4.2024 14.10 9.4.2024 14.10
Liitto tiedottaa: näin otat yhteyttä Keskustoimisto TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 449 tyoymparisto@teollisuusliitto.fi JÄSENPALVELU 020 690 446 ma–pe 8.30–12.00 jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi www.teollisuusliitto.fi ? eAsiointi Työnantajaja tilittäjäpalvelu 020 774 1190 ma–pe klo 8.30–12.00 tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi TEOLLISUUSLIITTO PL 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi Työttömyyden varalta teollisuusliittolaiset vakuuttaa: AVOIN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto www.a-kassa.fi Teollisuusliiton toiminta-alueet UUDENMAAN TOIMINTA-ALUE Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki Toimistosihteeri 020 774 1305 ETELÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Aleksanterinkatu 18 A 3. kerros, 15140 Lahti (Kauppakeskus Trio) Toimistosihteeri 020 774 1362 LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Linnankatu 50, 2. kerros, 20100 Turku Toimistosihteeri 020 774 1323 ITÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Vuorikatu 20, 70100 Kuopio Toimistosihteeri 020 774 1402 SISÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Åkerlundinkatu 11 C, 33100 Tampere Toimistosihteeri 020 774 1372 POHJANMAAN TOIMINTA-ALUE Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa Toimistosihteeri 020 774 1422 POHJOIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Mäkelininkatu 31, 4. kerros, 90100 Oulu Toimistosihteeri 020 774 1433 www.teollisuusliitto.fi/yhteystiedot Liiton ja kassan palvelunumerot ma–pe klo 8.30–15 Aluekeskuksiin vain ajanvarauksella! Soita ja kysy. Tekijä_2024_4_kansiarkki.indd 2 Tekijä_2024_4_kansiarkki.indd 2 9.4.2024 14.10 9.4.2024 14.10
4/2024 Tekijä 3 AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA 4 / 24 TYÖPAIKALLA Raimo Jääskeläinen työskentelee Forssan lasivillatehtaan pakkaamossa. Tekijä noudattaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) hyvää journalistista tapaa. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI – 17.4.2024 WWW.TEKIJÄLEHTI.FI EDUNVALVONTA Nadija Kirik osallistui ensimmäisille Teollisuusliiton nuorten tes-päiville. Ilman duunareita emme voi ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa. JERE SEDERGREN Pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu sivu 42 10 PÄÄJUTTU Jenni Turpeinen ja Jarkko Suoranta lakkovahdissa Linde Gasilla Riihimäellä. A N N IK A RA U H A LA LA U RI RO TK O EM M I KA LL IO 26 40 KANNESSA _ok.indd 3 _ok.indd 3 10.4.2024 14.13 10.4.2024 14.13
4 Tekijä 4/2024 SISÄLTÖ KA N N EN KU VA : A N N IK A RA U H A LA 26 TYÖPAIKALLA Lasivillatehdas odottaa seuraavaa nousua 34 TYÖYMPÄRISTÖ Yhä useampi tekee töitä sairaana 38 TAPAHTUMA Luottamushenkilöt verkostoituivat Jyväskylässä 40 EDUNVALVONTA Nuorilla ensimmäiset tes-päivät 42 KOULUTUS Kuukauden kurssilta uusia kykyjä 45 MAAILMA USA:ssa liitto vahvistuu autotehtailla 46 LYHYET 54 HARRASTAJAT Ammattiosasto 23:n jalkapallojoukkue 57 HISTORIA Vuonna 1934 58 PULMAT Ristikko, sudokut, sanaristit ja Taukovisa 05 PÄÄKIRJOITUS Asko-Matti Koskelainen 06 HETKESSÄ Hakaniementori, Helsinki 08 AVAAJA Pienyritysten työntekijöiden turva leikkuulistalla 10 PÄÄJUTTU: #PAINAVASYY Neljän viikon lakosta erätauolle – ja neuvotteluihin? 18 KOKIJA Opintomatkaaja Petri Partanen 20 KATSAUS Eurovaalit tulevat, ole valmis! 24 KÄSITE Mitä ihmettä on käpistely? 48 #VÄGANDESKÄL Strejkande på Fiskars: ”Får se vad regeringen kommer med” 50 NORDEN Dansk fackledare oroar sig för Finland 53 CO-OPERATION ACT Weaker employment security for smaller companies AJASSA TYÖSSÄ PÅ SVENSKA IN ENGLISH LIITOSSA VAPAALLA JU H A TA N H U A Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. VA. PÄÄTOIMITTAJA Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Tiia Kyynäräinen 050 387 4119 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 www.tekijalehti.fi/ mediakortti AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta Ao. 23:n joukkueen Aki Kemppi syötti ayjalkapalloturnauksessa. Seuraava numero ilmestyy 15.5. HYVÄÄ VAPPUA! TU OM A S IK O N EN _ok.indd 4 _ok.indd 4 10.4.2024 14.33 10.4.2024 14.33
4/2024 Tekijä 5 AJASSA Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi Lakko väliaikainen, vappu ikuinen S AK:laisten ammattiliittojen Painava syy -työtaistelutoimet Petteri Orpon oikeistohallituksen työelämäheikennyksiä ja sosiaaliturvan leikkauksia vastaan ovat jatkuneet jo yli puoli vuotta. Toimet keskeytettiin toistaiseksi, kun neljän viikon pituiseksi venynyt teollisuuden ja tavaraliikenteen lakko päättyi sunnuntaina 7. huhtikuuta. Urheilutermein otettiin aikalisä tai erätauko. Työministeri Arto Satonen on moneen kertaan toistellut, että lakkojen ollessa käynnissä neuvotteluja hallituksen suunnitelmista ei voida käydä. Lakkojen keskeyttämisellä pallo heitettiin takaisin hallitukselle: No niin, nyt sitten neuvotellaan? On hyvä antaa maan hallitukselle mahdollisuus olla sanojensa mittainen. Josko viimein järki voittaisi? Ei välttämättä kuitenkaan kannata pidätellä hengitystä. Tähän asti hallitus on pitänyt jääräpäisesti kiinni linjastaan kurjistaa työntekijöiden asemaa. Saattaa olla, että liittojen voimaa joudutaan edelleen näyttämään, mahdollisesti piankin. Maalis–huhtikuun neljän viikon lakon ytimessä olivat strategisesti valitut Raahen ja Tornion suuret terästehtaat, Nesteen Porvoon jalostamo ja yhtiön terminaalit eri paikkakunnilla sekä piikiekkovalmistaja Okmetic Vantaalla. Lakon aikana järjestettyinä kahtena tukilakkopäivänä tuhannet muutkin työntekijät kymmenissä yrityksissä ympäri maata pääsivät näyttämään tukensa ja kiitoksensa pidemmässä lakossa sinnitteleville. Osalta liiton jäsenistöä on kuulunut pettyneitä äänenpainoja lakkojen keskeyttämisestä ilman hallituksen näkyvää taipumista. Menikö lakko hukkaan? Ei mennyt. Lakot ovat näyttäneet, että liitolla on edelleen voimaa, taitoa ja uskallusta vaikuttaa asioihin. Työnantajat ovat nähneet, että työntekijöillä on halu ja kyky ajaa omia etujaan. Arvioiden mukaan useampaan miljardiin nousevat lakkojen kustannukset eivät ole itseisarvo, mutta toivottavasti saa työnantajapuolen harkitsemaan, onko oikeistohallituksen tukeminen oikeasti kaiken tämän arvoista. Lakossa olleiden työpaikkojen lakkotoimikunnat ovat laittaneet itsensä pyyteettä likoon ja tehneet kovaa jalkatyötä lakkojen järjestämiseksi. Työpaikoilla on käyty tärkeitä keskusteluja asioista, joita aiemmin on pidetty ehkä liiankin itsestäänselvyyksinä. Liiton jäsenet voivat olla aidosti ylpeitä siitä, että ovat nostaneet hallituksen aikeet näkyviksi ja yleiseen tietoisuuteen. Mikä tilanne olisi, jos tätä kaikkea ei olisi tehty? Pidemmällä aikavälillä näistä lakoista jää muistiin se, että kyse on oikeudenmukaisuudesta, kohtuudesta ja solidaarisuudesta. Liitto puolustaa jäsentensä etuja, ja heikommista pidetään huolta. Tämä on hyvä viesti myös 1. toukokuuta, kun vietetään perinteistä työn ja työväen juhlaa. Hyvää vappua! Kaikesta huolimatta, ja juuri siksi. ? ”Lakoista jää muistiin se, että kyse on oikeudenmukaisuudesta, kohtuudesta ja solidaarisuudesta.” ASKO-MATTI KOSKELAINEN Va. päätoimittaja Pääkirjoitus _ok.indd 5 _ok.indd 5 10.4.2024 14.13 10.4.2024 14.13
6 Tekijä 4/2024 HETKESSÄ Kuva Emilie Uggla _ok.indd 6 _ok.indd 6 10.4.2024 14.13 10.4.2024 14.13
4/2024 Tekijä 7 AJASSA 5.4.2024 kello 11.04 Kuinka alas pitää ihmisen pystyä vajoamaan, jotta säilyy hengissä hallituksen leikkauksilta? Teatterija mediatyöntekijöiden liitto Teme osoitti tukensa lakossa oleville työntekijöille karnevalistisella giljotiinilimbolla. Hakaniementori, Helsinki _ok.indd 7 _ok.indd 7 10.4.2024 14.13 10.4.2024 14.13
8 Tekijä 4/2024 Työntekijän turva heikkenee pienissä yrityksissä H allitusohjelmaan on kirjattu joukko muutoksia, joilla Orpon-Purran hallitus tavoittelee pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten vahvistamista. Teollisuusliiton juristi Jenniveera Tabell kuitenkin uskoo, että pienten yritysten toimintaedellytykset eivät muutosehdotuksista parane. Päinvastoin edellytykset saattavat jopa heiketä, kun parempaa turvaa etsivä hyvä ja osaava työvoima hakeutuu mieluummin suuriin yrityksiin töihin. Hallituksen muutosehdotuksiin lukeutuu, että yhteistoimintalain soveltamisen raja nostetaan nykyisestä vähintään 20 henkeä työllistävistä vähintään 50 henkeä säännöllisesti työllistäviin yrityksiin. – Nosto merkitsisi, että iso määrä työntekijöitä jäisi muutostilanteissa yhteistoimintalain työntekijöitä suojaavien elementtien ulkopuolelle. Työntekijöiden kohtelu jäisi näin työantajan hyväntahtoisuuden ja vapaaehtoisuuden varaan, Tabell kertoo. Suomessa on alle kymmenen henkeä työllistäviä yrityksiä yli 400 000 ja alle 50 henkeä työllistäviä yli 16 000. Yt-lain ulkopuolella on jo nyt satoja tuhansia palkansaajia ja määrä on kasvamassa edelleen. YT-LAKI TUO TURVAA TYÖNTEKIJÖILLE Yhteistoimintalain tarkoituksena on muun muassa turvata riittävä ja oikea-aikainen tiedonkulku työnantajan ja henkilöstön välillä, sekä turvata henkilöstölle vaikutusmahdollisuuksia yrityksen päätöksenteossa silloin, kun se koskee heidän työtään, työolojaan tai asemaansa yrityksessä. Työntekijä kohtaa yt-lain soveltamisen erityisesti muutosneuvottelutilanteissa. Laki muun muassa määrää, missä tilanteissa työantajan on käytävä työntekijöiden kanssa muutosneuvottelut, milloin ne on aloitettava, mistä on neuvoteltava, kuinka kauan neuvottelujen on kestettävä. – Yt-menettelyissä asiat tulevat käytyä läpi tietyn kaavan mukaisesti. Jotta kaava menisi oikein, työnantajan on noudatettava huolellisesti yt-lain vaatimuksia, Tabell sanoo. – Jos neuvotteluita ei käydä, työnantaja voi melko vapaasti esittää ainakin tuotannolliset perusteet irtisanomisille ja muille muutoksille. Kun ei olla lain piirissä, vaihtoehtoisten, työntekijöille parempien ratkaisujen harkitsemisen ja niiden käytettävyyden kirjallisen arvioimisen velvoite pääosin puuttuu. Jos yt-menettelyä ei yrityksessä tarvitse noudattaa, jokainen työntekijä on omillaan suhteessa työnantajaan. Tabellin mielestä yt-lain mukaisten menettelyiden puuttuminen työpaikoilla johtaa helposti siihen, että esimerkiksi riittäviä tietoja yrityksen kokonaistilanteesta ei saa tarpeeksi ajoissa. – Jälkikäteiskontrolli on aina hankalaa, jos asiat ovat jo tapahtuneet. Lisäksi Tabell sanoo, että työntekijöille yt-lain noudattamisella voi olla iso rahallinen merkitys. – Lain rikkomuksista seuraa sanktioita. Hyvitykset maksetaan jokaiselle työntekijälle ja Hallitus on poistamassa yhteistoimintalain velvoitteet alle 50 hengen yrityksiltä. Muutos tarkoittaa, että yhä suurempi työntekijäjoukko jää ilman yt-lain tuomaa suojaa. TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN KUVITUS EMILIE UGGLA AVAAJA _ok.indd 8 _ok.indd 8 10.4.2024 14.13 10.4.2024 14.13
4/2024 Tekijä 9 silloin saatetaan puhua tuhansista euroista per työntekijä. PIENILTÄ POISTUU TAKAISINOTTOVELVOITE Hallituksen esityksessä merkittävää pienten ja myös suurten yritysten kannalta on, että hallitus esittää muutosneuvotteluaikojen vähimmäiskestojen puolittamista. Nykyisen lain mukaan neuvottelujen vähimmäisajat vaihtelevat riippuen neuvottelun syystä ja neuvottelujen kohteena olevien työntekijöiden määrästä. Esimerkiksi alle kymmenen hengen irtisanomista, lomauttamista ja osa-aikaistamista koskevien neuvotteluiden vähimmäisaika on 14 päivää. – Systeemin muutos vaatisi ihmisiltä huomattavaa taloudellista varautumista. Kun vielä työttömyysturva heikkenee sekä kestoltaan että tasoltaan ja myös sosiaaliturva heikkenee, ihmisten mahdollisuus tulla taloudellisesti toimeen heikkenee huomattavasti. Pieniin, alle 50 henkeä työllistäviin yrityksiin kohdistuu myös hallituksen ehdottama takaisinottovelvoitteen poistaminen. Työntekijää ei ehdotuksen mukaisesti enää tarvitsisi ottaa takaisin, jos hänet on irtisanottu. – Tämä vauhdittaa tilanteita, joissa työntekijöitä voidaan vaihtaa esimerkiksi silloin, kun he ovat kalliita, heillä on terveysongelmia tai he ovat muuten työnantajan näkökulmasta hankalia, Tabell kertoo. – Tämä muuttaa työsuhteen jatkuvuuden yhä hatarammaksi. Jatkossa ei riitä enää, että työntekijä hoitaa työnsä työsopimuksen edellyttämällä tavalla vaan pitää olla sulava, miellyttävä ja työnantajan näkökulmasta nöyrä ja kuuliainen. Työntekijät joutuvat näin hyvin alisteiseen asemaan. PIENTEN VETOVOIMA HEIKKENEE Hallitus perustelee muutosehdotuksiaan työllistämisen esteiden purkamisella ja erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten vahvistamisella. Paljon käytetty perustelu on myös, että yrittäjille ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on iso kynnys. – Mielestäni palkkauksen ongelma ei ole se, etteikö henkilöistä pääsisi yksilöperusteisesti eroon aika nopeastikin. Jo nyt koeajat ovat pitkät ja irtisanomisajat lyhyet, Tabell epäilee. – On totta, että ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on iso kynnys monelle yrittäjälle, mutta mielestäni ongelma ei ole se, etteikö työntekijöistä pääsisi helposti ja nopeasti eroon, vaan työnantajalle tuomat taloudelliset velvoitteet. Muutokset muuttavat pienten yritysten työntekijöiden turvan. Tällä voi olla iso merkitys myös yrityksille. – Näen, että mitä heikommaksi työntekijöiden turva pienissä yrityksissä menee, sitä vähäisemmäksi käy pienten yritysten vetovoima. Ihmiset pyrkivät sinne, missä turva on parempi eli yli 50 työntekijää työllistäviin yrityksiin, Tabell uskoo. – Jatkossa pieniin yrityksiin voi olla tarjolla vain sellaista työvoimaa, joka ei muualle pääse. Tämä tuskin on pienten yritysten etu. ? Jos yt-menettelyä ei yrityksessä tarvitse noudattaa, jokainen työntekijä on omillaan suhteessa työnantajaan. AJASSA AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai viestipalvelu X:ssä (ent. Twitter) @finindustrial . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. _ok.indd 9 _ok.indd 9 10.4.2024 14.13 10.4.2024 14.13
10 Tekijä 4/2024 LAKKO Lakot tauolle, PALLO HALLITUKSELLE Neljä viikkoa kestänyt teollisuuden ja tavaraliikenteen lakko keskeytettiin, jotta neuvottelut maan hallituksen kanssa voivat alkaa. Tekijä seurasi lakon tunnelmia ympäri Suomea. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN, TIIA KYYNÄRÄINEN JA JOHANNES WARIS KUVAT PETRI BLOMQVIST, PEKKA ELOMAA, JAAKKO HEIKKILÄ, ANTTI HYVÄRINEN, JANI LAUKKANEN, PATRIK LINDSTRÖM, JUHA METSO, JOUNI PORSANGER, ANNIKA RAUHALA, LAURI ROTKO JA MIKAEL SOININEN _ok.indd 10 _ok.indd 10 10.4.2024 14.13 10.4.2024 14.13
4/2024 Tekijä 11 >> #Pa ina vaS yy 5.4. Linde Gas, Riihimäki LA U RI RO TK O Pääluottamusmies Jarkko Suoranta ja ammattiosaston sihteeri Jenni Turpeinen. _ok.indd 11 _ok.indd 11 10.4.2024 14.13 10.4.2024 14.13
12 Tekijä 4/2024 LAKKO ”Jo ennen leikkauksia ihmiset ovat olleet tiukalla ” E nsimmäisen lakkoviikon keskiviikkona pääluottamusmies Sami Ryynänen kertoo, että Nesteen Porvoon jalostamolla poliittinen työtaistelu tarkoittaa polttoaineen toimitusten keskeyttämistä. – Porteista ei lähde tippaakaan tieja lentoliikenteen polttoaineita, Ryynänen sanoo. Työtaistelu on rajattu koskemaan jalostamon satamaa ja jakeluterminaalia. Jalostamon tuotantoa ei ajeta alas työtaistelun aikana. Talviolosuhteissa alasajo olisi riski turvallisuudelle ja laitteille. Käytännössä myös satamassa ja jakeluterminaalissa tehdään töitä, sillä työtaistelutoimien ulkopuolelle rajatut kriittiset polttoaineen toimitukset hoidetaan. Esimerkiksi puolustusvoimat ja talojen lämmittäjät saavat tarvitsemansa polttoaineen. Maan hallituksen ohjelmassa on muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan romutus ja perustavanlaatuisia toimia työntekijöiden neuvotteluaseman heikentämiseksi. Hallituksen puheenvuoroissa kuitenkin vähätellään toimien vaikutusta. – Vähättely on irvokasta. Jo ennen leikkauksia ihmiset ovat olleet tiukalla korkean inflaation takia. ”YHTEISTYÖ ON VOIMAA” Ensimmäisenä tukilakkopäivänä ABB Marine and Portsin pääluottamusmies Jyrki Nieminen kertoo, että oikeistohallituksen leikkaukset ja työelämäheikennykset ovat puhuttaneet työpaikalla. – Keskustelut ovat kiivastuttaneet. Purran virnuilut puhuttavat, Nieminen kertoo. Hän viittaa valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) esiintymisiin leikkuulautojen ja saksien kanssa. Yhteiskunnallisen keskustelun koveneminen huolestuttaa työntekijöitä. – Puhutaan lakonmurtojoukosta. Kohta tarvitaan rauhanturvajoukkoja, Nieminen sanoo. Finnsteve-yhtiöiden Helsingin pääluottamusmies Jape Lovén AKT:sta toteaa, että yhteiskunnalliset keskustelut ovat menneet mauttomuuksiin. – AKT:n aktiiveja ja johtohenkilöitä on verrattu liivijengeihin. Keskusteluympäristö on mennyt sairaaksi, Lovén sanoo. VR Transpointin rautatielogistiikan eteläisen alueen varapääluottamusmies Perry Warren Raideammattilaiset JHL:stä toteaa, että lakkoa ei haluta, mutta se on työntekijän keino pitää puolensa. – Hallitusohjelma oli meille nyrkinisku päin kasvoja. Nyt on meidän vuoromme ilmoittaa kantamme, Warren sanoo. 13.3. Neste, Porvoo Sami Ryynänen. Jape Loven, Perry Warren, Jyrki Nieminen ja Mikko Saarinen. PE KK A EL O M A A _ok.indd 12 _ok.indd 12 10.4.2024 14.13 10.4.2024 14.13
4/2024 Tekijä 13 >> #Pa ina vaS yy ”LEIKKAUSTOIMET OVAT EPÄOIKEUDENMUKAISIA” Päivän tukilakkoon osallistuivat myös Keitele Groupin Kemijärven liimapuutehtaan ja sahan työntekijät. – Hyvillä mielillä ollaan vastustamassa näitä heikennyksiä ja leikkauksia. Ne ovat epäoikeudenmukaisia, liimapuutehtaan pääluottamusmies Esa Enilahti kuvailee. – Lakkoasiat huolestuttavat eniten. Myös ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus tuottaa huolta, varapääluottamusmies Benny Laine kertoo. Orpon-Purran hallitus ajaa nyt paikallisen sopimisen laajentamista järjestäytymättömille työnantajille. – En oikein ymmärrä, mitä hallitus ajaa tällä takaa. Mieleen tulee, että halutaan poistaa kaikki valvovat tahot taustalta, Laine pohtii. Kemijärvellä ollaan tarvittaessa valmiita jatkamaan lakkotoimia. – Uskon, että voimia löytyy yhä uusiinkin toimiin, Laine miettii. ”TAISTELEMME, JOTTA MEITÄ KUULTAISIIN” Toisen lakkoviikon alussa Okmeticilla lakkoväsymystä ei näy. – Ei voi sanoa, että lakkoiltaisiin hyvällä mielellä, mutta lakkoillaan vahvasti. Jäsenistö on vahvasti takana, pääluottamusmies Paavo Niskasen sanoo. – Pääluottamusmiehenä haluan korostaa tällaisessa vuorotyötalossa lakkotoimikunnan merkitystä. Se on ihan ehdoton, että saamme kaikki ihmiset tavoitettua kasvokkain, Niskanen kiittelee. Luottamusmies Markus Saarelaa mietityttää hallituksen esittämä paikallisen sopimisen laajennus. – Huolestuttaa luottamusmiesjärjestelmän heikentäminen. Pelko on, että työntekijöitä todellisuudessa edustaisi työnantajan edustaja, Saarela miettii. Varaluottamusmies ja Koivuhaan ao. 168:n puheenjohtaja Ella Jaakkola lisää kritiikkilistaan lakko-oikeuden rajoitukset. – Se on todella huolestuttavaa. Millä me sitten taistelemme oikeuksistamme, Jaakkola kysyy. – Me haluamme, että meitä kuullaan, Niskanen muistuttaa. 15.3. Vuosaaren satama, Helsinki 15.3. Keitele Group, Kemijärvi Jape Loven, Perry Warren, Jyrki Nieminen ja Mikko Saarinen. Ville Rantala, Benny Laine, Juha-Matti Javarus ja Esa Enilahti. 18.3. Okmetic, Vantaa Paavo Niskanen, Ella Jaakkola ja Teemu Pitkänen. JA N I LA U KK A N EN JO U N I PO RS A N G ER A N N IK A RA U H A LA _ok.indd 13 _ok.indd 13 10.4.2024 14.13 10.4.2024 14.13
14 Tekijä 4/2024 LAKKO ”TULEVIENKIN SUKUPOLVIEN PUOLESTA” Outokummun Tornion tehtaiden pääluottamusmies Tommi Sauvolainen kertoo, että ihmisten tietoisuus on kasvanut kesän ja syksyn edetessä ja hallituksen toimien seurauksena. – Ihmiset ymmärtävät, että tässä taistellaan sekä omista työehdoista että tulevien sukupolvien työehdoista, Sauvolainen sanoo. Sauvolainen kertoo, että eniten työntekijöissä huolta herättää ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus ja paikallisen sopimisen laajennukset. – Olemme ennen pystyneet sopimaan asioista. Pelko on, että tulevaisuudessa työnantaja voi sanella entistä enemmän. Sähköasentajien yhdyshenkilö Tuomas Torvinen Meillä on #PainavaSyy toimia! Teollisuusliitto on järjestänyt viime syksystä alkaen poliittisia työtaistelutoimia ympäri Suomea vastalauseena Suomen hallituksen ajamalle leikkauspolitiikalle ja työehtojen heikennyksille. Työtaistelutoimet ovat osa SAK:laisten liittojen yhteistä Painava syy -kampanjaa. Liitto järjesti 11.3.–7.4.2024 neljä viikkoa kestäneen lakon, jonka piirissä oli 11 keskeisessä toimipaikassa noin 4 000 teollisuuden työntekijää. Sen aikana liitto järjesti tukitoimena myös kaksi vuorokauden mittaista laajempaa työnseisausta. 15.3. lakon piirissä oli lisäksi 76 toimipaikkaa ja noin 6 500 teollisuuden työntekijää. 5.4. lakon piirissä oli lisäksi 56 toimipaikkaa ja noin 4 300 teollisuuden työntekijää. SAK:laisista jäsenliitoista neljän viikon lakkoon osallistuvat Teollisuusliiton lisäksi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Sähköliitto, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Rakennusliitto sekä Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT. Lakossa oli yhteensä noin 7 000 työntekijää. Helmikuussa liitto järjesti 1.–2.2. kaksipäiväisen ja 14.–16.2. kolmipäiväisen poliittisen lakon. Molempien lakkojen piirissä oli noin 750 toimipaikkaa ja noin 60 000 teollisuuden työntekijää. SAK:n ja STTK:n järjestämä Stop nyt! -suurmielenosoitus keräsi 1.2. yli 13 000 ihmistä Helsingin Senaatintorille. Viime joulukuussa SAK:laisten liittojen yhteiseen toimintapäivään 14.12.2023 kuului noin 100 000 työntekijän lakko, jolloin Teollisuusliiton lakkojen piirissä oli noin 40 000 työntekijää. Jo aiemmin syksyllä 2023 liitto järjesti ympäri maata alueellisia tunnin mittaisia ulosmarsseja ja vuorokauden mittaisia lakkoja, joihin osallistui yli 10 000 työntekijää. sanoo, että Sähköliiton työntekijät ovat osallistuneet lakkoon laajasti. – Seisomme vahvasti näiden lakkotoimien takana ja niin pitkään kuin tarvitsee. Ei Suomea ole ennenkään laitettu nousuun köyhiä ja pieniä ihmisiä päähän potkimalla. Yhdessä rintamassa ovat myös Rakennusliiton jäsenet, sanoo Caverion Suomen Tornion luottamusmies Sami Huru. – Tuemme Teollisuusliittoa ja näitä toimenpiteitä hallitusta vastaan. ”UPPINISKAISUUS OTTAA KOVILLE” Nesteen Naantalin terminaalin pääluottamusmies Kimmo Aho kuvailee, että mielialat työntekijöiden keskuudessa ovat rauhalliset, mutta Tuomas Torvinen, Tommi Sauvolainen ja Sami Huru. Kimmo Aho. 21.3. Outokumpu, Tornio 28.3. Neste, Naantali JA A KK O H EI KK IL Ä M IK A EL SO IN IN EN _ok.indd 14 _ok.indd 14 10.4.2024 14.14 10.4.2024 14.14
#Pa ina vaS yy 3.4. Karhulan tori, Kotka hallituksen jääräpäisyys ja ylimielisyys ottaa koville. – Hallituksesta vedotaan vaaleilla saatuun mandaattiin. Eivät ihmiset niin tyhmiä ole, etteivätkö he huomaisi, etteivät he antaneet mandaattia hallitusohjelmalle. – Ei näitä leikkauksia ollut kenenkään vaaliohjelmissa. Ei valtiovarainministeri Purrakaan ollut sakset kädessä vaalimainoksissa. Hallituksen lakko-oikeuden rajoitukset muistuttavat Ahosta toimintaa itänaapurissamme. – Ajatellaan vähän niin, että me valtaapitävät teemme hallitusohjelman ja jos ette siitä pidä ja reagoitte, säädämme lain, jolla reagointi estetään. ”PERIKSI EMME ANNA” Lakon neljännellä viikolla SAK järjesti lakkolaisille tukitapahtumia ympäri Suomea. Karhulan torille tukitapahtumaan saapunut Sulzer Pumpsin pääluottamusmies Iikka Marttinen nimeää hallituksen toimiakin suuremmaksi ongelmaksi sen haluttomuuden neuvotella. – Tästä tulee olo kuin diktatuurissa. Hallitus on tehnyt päätöksensä ja niistä se ei peräänny. Ei arvosteta toisten mielipiteitä, eikä niihin haluta ottaa kantaa, Marttinen ihmettelee. Iikka Marttinen ja Heikki Seppälä. Jarkko Eloranta. JU H A M ET SO 4.4. SAK:n keskustoimisto, Helsinki ”Mahdollisuus olla sanojensa mittainen” 4/2024 Tekijä 15 >> – Mielestäni asioista pitäisi löytää kultainen keskitie. On selvää, ettei kaikkia asioita voi hallituksen toimista poistaa, mutta löydettäisiin joku kompromissiratkaisu. Samaa mieltä on Enersense IN:n pääluottamusmies Heikki Seppälä. – Ensin ajetaan nämä lakko-oikeuden rajoitukset voimaan. Sitten aletaan ajaa muita lakimuutoksia. Missään ei haluta tulla vastaan, Seppälä moittii hallitusta. ”HALLITUKSELLA ON NÄYTÖN PAIKKA” Toisena tukilakkopäivänä Valmet Rautpohjan pääluottamusmies Tuomo Leinonen kertoo, että yhteisellä asialla ollaan. – On tärkeää, että seisomme täällä nuorison ja tulevaisuuden puolesta, Leinonen sanoo. Ei näitä leikkauksia ollut kenenkään vaaliohjelmissa. Ei valtiovarainministeri Purrakaan ollut sakset kädessä vaalimainoksissa. Neljännen lakkoviikon torstaina SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kertoo tiedotustilaisuudessa, että SAK:laiset ammattiliitot keskeyttävät poliittiset työtaistelutoimet. Tavoitteena on saada neuvottelut käyntiin, sillä Orpon-Purran hallitus on kieltäytynyt neuvotteluista lakkojen aikana. – Hallituksella on nyt mahdollisuus olla sanojensa mittainen, Eloranta sanoo. Eloranta korostaa, että SAK:n tavoitteet eivät ole muuttuneet. Paikallisen sopimisen ja lakko-oikeuden kysymyksiin tarvitaan ratkaisuja ennen kuin neuvottelut voidaan aloittaa vientivetoisesta palkkamallista. Työntekijäpuolella on valmius aloittaa aidot neuvottelut välittömästi. – Pallo on hallituksella, Eloranta korostaa. SAK:n hallitus kokoontuu seuraavan kerran 18.4. punnitsemaan tilannetta. Kaikki vaihtoehdot ovat auki. – Miten tämä päättyy, vaikuttaa siihen, miten syksyllä lähdetään työehtosopimusneuvotteluihin, Eloranta sanoo. A N TT I H YV Ä RI N EN M IK A EL SO IN IN EN _ok.indd 15 _ok.indd 15 10.4.2024 14.14 10.4.2024 14.14
16 Tekijä 4/2024 LAKKO #Pa ina vaS yy + LUE LISÄÄ Juttuja Teollisuusliiton työtaistelutoimista: www.tekijalehti.fi/uutiset Tietoa Teollisuusliiton Painava syy -toimista: www.teollisuusliitto.fi/painavasyy Tietoa SAK:n kampanjasta ja muiden liittojen toimista: www.sak.fi/painava-syy – Lakkotauossa on kysymys siitä, että annetaan pallo maan hallitukselle. Nyt heillä on näytön paikka, varapääluottamusmies Eero Kelppe sanoo. Lakkovartiossa olevat työsuojeluasiamies ja osaston varaluottamusmies Jani Matinaho sekä kokoonpanija Kalle Huhta-Aho pitävät hallituksen esityksiä laaja-alaisesti huonoina. – Toimet ovat työnantajille kuin Grand Slam. Vaikka saisimme neuvottelemalla edes puolet heikennyksistä pois, silti jäämme pahasti kakkoseksi tässä taistossa, Huhta-Aho sanoo. ”NEUVOTTELU EI VOI OLLA SYNKKÄ YKSINPUHELU” Linde Gasin Riihimäen toimipisteen pääluottamusmies Jarkko Suoranta kertoo, että työpaikan tukilakko piti hyvin. – Hallituksen täytyy tulla vastaan aika paljon. Neuvottelu ei voi olla vain synkkä yksinpuhelu. Hallituksen suunnitelmat eivät ole vielä muuttuneet, mutta työntekijäpuolen valmius toimia on tullut selväksi. – Nyt porukka ymmärtää, missä mennään. Jos ei tehdä mitään, ollaan altavastaajia sen jälkeen. Paikallisen sopimisen laajentaminen voi tarkoittaa sitä, että sopimuksia on jatkossa tekemässä kouluttamattomia luottamusvaltuutettuja, joilla ei ole ammattiliiton tukea takanaan. – Silloin vietäisiin työntekijöitä kuin pässiä narussa, Suoranta sanoo. ”ODOTTAVALLA KANNALLA OLLAAN” Fiskarsin lakkovahdissa laskeskellaan, että päivä on seitsemäs lakkopäivä sitten viime syksyn jälkeen. – Mehän emme aikaisemmin ole olleet lakossa, että tämä on monelle ollut uutta ja jännää, työsuojeluvaltuutettu Reija Mettovaara toteaa. – Rintama on pitänyt meidän puolellamme, vaikka meillä paljon nuoria kavereita, joilla on isot asuntolainat ja tarkkaan lasketut budjetit, missä joka kympillä on merkitystä, logistiikkatyöntekijä Jaana Koskisalo sanoo. Edellispäivän SAK:n ilmoituksen jälkeen pallo on hallituksella. – Olemme vähän odottavalla kannalla, Mettovaara sanoo. Mettovaaran mukaan henki on pysynyt hyvänä koko talven ja Painava syy -kampanja on muistuttanut mistä ammattiliitoissa on kyse. – En muista, että milloin viimeksi olisi puhuttu näin paljon yhteiskunnallisista asioista työpaikalla. ? 5.4. Linde Gas, Riihimäki 5.4. Fiskars, Raasepori 5.4. Valmet Rautpohja, Jyväskylä Tanja Mettovaara, Jaana Koskisalo ja Reija Mettovaara. Jarkko Suoranta. Lakkovahtiin oli paljon tulijoita. PE TR I BL O M Q VI ST LA U RI RO TK O PA TR IK LI N D ST RÖ M Paikallinen sopiminen on OK, kunhan… osapuolet ovat keskenään tasaveroisia: työntekijöiden edustaja tuntee alansa TES:n ja hänellä on ammattiliiton asiantuntijat puolellaan tehty sopimus ei voi sisältää pelkästään heikennyksiä työntekijöille yleissitovuus ei vaarannu – ilman sitä ei ole kunnon minimiehtoja: palkat, lomarahat, ylityö-, sunnuntai ja arkipyhäkorvaukset, yms. ovat vaarassa heikentyä tai jotkut jopa poistua kokonaan Maan hallitus haluaa purkaa juuri nämä ehdot. #PainavaSyy _ok.indd 16 _ok.indd 16 10.4.2024 14.14 10.4.2024 14.14
#Pa ina vaS yy Paikallinen sopiminen on OK, kunhan… osapuolet ovat keskenään tasaveroisia: työntekijöiden edustaja tuntee alansa TES:n ja hänellä on ammattiliiton asiantuntijat puolellaan tehty sopimus ei voi sisältää pelkästään heikennyksiä työntekijöille yleissitovuus ei vaarannu – ilman sitä ei ole kunnon minimiehtoja: palkat, lomarahat, ylityö-, sunnuntai ja arkipyhäkorvaukset, yms. ovat vaarassa heikentyä tai jotkut jopa poistua kokonaan Maan hallitus haluaa purkaa juuri nämä ehdot. #PainavaSyy _ok.indd 17 _ok.indd 17 10.4.2024 14.14 10.4.2024 14.14
Toimiva yhteiskunta on aidosti yhteinen ”P ysyvää rauhaa ei voi saavuttaa, jos ihmiset eivät koe, että heitä kuunnellaan ja kaikki otetaan huomioon yhteiskunnassa, Petri Partanen toteaa. Vertailupohjaa erilaisesta yhteiskunnasta Partanen sai marras–joulukuussa 2023, jolloin hän osallistui Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen 18 Tekijä 4/2024 (SASK) opintomatkalle Kolumbiaan. – Kolumbiassa näkyi yhteiskunnallinen eriarvoisuus, joka on aivan erilaista kuin Suomessa, Partanen toteaa. Miljoonakaupungeissa Bogotassa ja Medellínissä näkyivät äärimmäinen köyhyys ja äärimmäinen rikkaus. Yhteistä pohjaa on hankala rakentaa slummien ja luksushotellien asukkaiden välille. – Kolumbiassa ei ole tulonjakoa tasaavaa mekanismia, jollainen ay-liikekin on. Rauhan rakentaminen on ollut hankalaa maassa, jossa korruptio on kukoistanut ja vallasta ovat kamppailleet eri huumekartellit ja sissijoukot. Myös ammattiyhdistysliikkeen toiminta on ollut Kolumbiassa erittäin hankalaa. Ay-aktiivien murhat ovat olleet yleisiä ja toimintaa on rajoitettu rajusti. Tänä päivänä Kolumbiassa ay-liike pyrkii kasvattamaan jalansijaansa, mutta toiminta on vielä hajanaista. Partanen kertoo, että kolumbialaisten ay-aktiivien Opintomatkalla Kolumbiassa käynyt Petri Partanen toivoo, ettei Suomessa unohdettaisi, miten hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVAT ESKO KESKI-VÄHÄLÄ JA PETRI PARTANEN KOKIJA Kolumbiassa ei ole tulonjakoa tasaavaa mekanismia, jollainen ay-liikekin on. Ammattiliittojen tarjoama koulutus on antanut tietoa ja kokemuksia Petri Partaselle. >> _ok.indd 18 _ok.indd 18 10.4.2024 14.14 10.4.2024 14.14
AJASSA 4/2024 Tekijä 19 kanssa käydyissä keskusteluissa korostui heidän halunsa rakentaa samankaltaista yhteiskuntaa kuin Suomessa. Tilanne on nyt nurinkurinen, sillä Suomessa ollaan pikemminkin purkamassa vuosikymmenten aikana rakennettua pohjaa. Maan hallitus näyttää haluavan heikentää ay-liikettä, leikata sosiaaliturvaa ja kasvattaa tuloeroja. – Mennään kohti menneisyyttä eikä tulevaisuutta. TIETO ON TOIMINNAN PERUSTA Kokkolalainen Partanen työskentelee nykyisin projektipäällikkönä. Aiemmin hän toiminut muun muassa Boliden Kokkola Oy:n pääluottamusmiehenä, SAK:n paikallisjärjestön ja aluejärjestön puheenjohtajana sekä Teollisuusliiton valtuuston jäsenenä. Yhteiskuntapolitiikka on hänelle tuttu laji, sillä hän on toiminut kaupunginvaltuutettuna sekä ollut kahdesti ehdolla eduskuntavaaleissa. Työelämän kansainvälistymistä Partanen on opiskellut muun muassa käymällä pohjoismaisen Genevekoulun, jossa pureudutaan esimerkiksi YK:n kansainvälisen työjärjestön ILO:n toimintaan. – Geneve-koulu oli silmiä avaava. Liitolla on mahtavia koulutusmahdollisuuksia. Partanen korostaa, että ILO on hyvä esimerkki rauhan rakentamisesta yhteistyöllä. ILO:ssa valtiot, työntekijät ja työnantajat neuvottelevat kolmikantaisesti maailmanlaajuisia työelämän minimipelisääntöjä, joita maat voivat parantaa omilla lainsäädännöillään. Sopimisen vahvuudet ovat selvät: kun kaikkia kuullaan ja kaikkien mielipiteet vaikuttavat, ovat päätökset kestäviä. Suomessakin hyvinvointiyhteiskuntaa on rakennettu kolmikantaisesti sopien, mutta viime vuosikymmeninä on kuljettu vastakkainasettelujen suuntaan. – On sivistyksen mitta, miten ollaan valmiita kuuntelemaan toisia ja hyväksymään toisten mielipiteet. Partaselle isänmaallisuus on tervettä yhteistyön tekemistä. Suomi pärjää maailmanmarkkinoilla, kun emme keskity erimielisyyteen ja sisäisten rajojen piirtämiseen. – On tärkeää korostaa yhteistyötä, jolla tämä maa on rakennettu. TIETO LISÄÄ AKTIIVISUUTTA Ammattiyhdistysliikkeen jäsenmäärä on ollut laskusuunnassa. Partanen pohtii, että yhteiskunnallisen aktiivisuuden hiipuminen voi johtua huonosta historian tuntemuksesta. – Kansalaisjärjestöjä ja niihin liittyvää aktivismia ei voi ymmärtää, jos ei tiedä matkaa, joka tähän asti on kuljettu. Turvalliset työolot, kohtuulliset palkat ja tasa-arvoinen yhteiskunta eivät ole tippuneet taivaasta, vaan ay-liikkeellä on ollut vahva rooli niiden rakentajana. – Jos järjestötoiminta loppuu, verellä, hiellä ja kyynelillä sadan vuoden aikana ansaittu annetaan pois passiivisuudella ja lyhytnäköisyydellä. Tiedon lisääminen on siis tärkeää. Yhteiskunta toimii paremmin, kun ihmiset tietävät, miten yhteiskunta on rakennettu ja miten jokainen voi osallistua ja pitää puolensa. – Ammattiliitoilla on vahva sivistävä tehtävä. MAAILMANLAAJUISET HAASTEET Tänä päivänä monet ratkaistavat kysymykset ovat maailmanlaajuisia. Kansainvälinen talousjärjestelmä on yhteinen ja esimerkiksi ilmastonmuutoksen uhat koskettavat kaikkia. – Tuuli puhaltaa pilvien tasolla, se ei välitä valtioiden rajoista. Kolumbialle ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen torjunta ovat suuri haaste, sillä noin puolet maan viennistä koostuu fossiilisista polttoaineista. Jos tuo kauppa loppuu, eikä tilalle tule muuta, voi elintaso laskea entisestään ja yhteiskunta ajautua jälleen kaaokseen. Kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan niin ilmastonmuutoksen torjunnassa kuin työehtojen kehittämisessä. Kun esimerkiksi kolumbialaisten työntekijöiden työehdot paranevat, vähenee epäterve kansainvälinen hintakilpailu, joka perustuu työntekijöiden riistoon. Partanen on SASK:n kouluttama kunnon työn lähettiläs. – SASK auttaa ihmisiä kehittyvissä maissa, jotta he saisivat heille kuuluvan osansa ahneista kansainvälisistä tuotantoketjuista. ? Miljoonakaupunkien pienituloiset kolumbialaiset asuvat usein rinteisiin rakennetuilla alueilla. Kolumbian pääkaupungissa Bogotassa on äärimmäistä rikkautta ja köyhyyttä. PE TR I PA RT A N EN PE TR I PA RT A N EN _ok.indd 19 _ok.indd 19 10.4.2024 14.14 10.4.2024 14.14