Hengityksensuojaimen suodatin päivän käytön jälkeen Kittilän kaivokselta. Alla käyttämätön. ASBESTI TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI 6 Sopimuskierros paketissa 28 Kiillon yhteen liimatut 40 Apulantaa ammattiosastoille 50 Avtalsrörelsen i mål 56 Shakki kolahti heti 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten NRO 4/2022 Suomen kaivoksilla altistutaan vaarallisille asbestikuiduille. Onko työntekijöiden suojaaminen kunnossa? Tekija?_2022_4_kansiarkki.indd 1 Tekija?_2022_4_kansiarkki.indd 1 8.4.2022 13.43 8.4.2022 13.43
NÄIN OTAT YHTEYTTÄ Teollisuusliiton Uudenmaan toiminta-alue Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki Toimistosihteeri 020 774 1305 Teollisuusliiton Etelä-Suomen toiminta-alue Aleksanterinkatu 18 A 3. kerros, 15140 Lahti (Kauppakeskus Trio) Toimistosihteeri 020 774 1362 Teollisuusliiton Lounais-Suomen toiminta-alue Linnankatu 50, 2. kerros, 20100 Turku Toimistosihteerit 020 774 1323, 020 774 1343 Teollisuusliiton Itä-Suomen toiminta-alue (Aluekeskus avataan kevään 2022 aikana Kuopioon) Toimistosihteeri 020 774 1402 Teollisuusliiton Länsija Sisä-Suomen toiminta-alue Rautatienkatu 10, 7. kerros, 33100 Tampere Toimistosihteerit 020 774 1372, 020 774 1412 Teollisuusliiton Pohjanmaan toiminta-alue Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa Toimistosihteeri 020 774 1422 Teollisuusliiton Pohjois-Suomen toiminta-alue Mäkelininkatu 31, 4. kerros, 90100 Oulu Toimistosihteerit 020 774 1433, 020 774 1441 TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 449 tyoymparisto@teollisuusliitto.fi JÄSENPALVELU 020 690 446 jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi www.teollisuusliitto.fi ? eAsiointi Työnantajaja tilittäjäpalvelu 020 774 1190 tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi Jäsenpalvelu auki ke klo 17 saakka, to suljettu. TEOLLISUUSLIITTO Pl 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi Työttömyyden varalta teollisuusliittolaiset vakuuttaa: AVOIN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto www.a-kassa.fi LIITTO TIEDOTTAA TO IM IN TA -A LU EE T K ES K U ST O IM IS TO Liiton ja kassan palvelunumerot ma–pe klo 8.30–15 Aluekeskuksiin vain ajanvarauksella! Soita ja kysy. www.teollisuusliitto.fi/yhteystiedot Tekija?_2022_4_kansiarkki.indd 2 Tekija?_2022_4_kansiarkki.indd 2 8.4.2022 13.25 8.4.2022 13.25
4/2022 Tekijä 3 SISÄLTÖ JY RK I LU U KK O N EN KA N N EN KU VA : JO U N I PO RS A N G ER TUKEA ULKOMAALAISELLE TYÖKAVERILLE Moni ulkomaalainen työntekijä pelkää työnsä ja oleskelulupansa puolesta. Työpaikalla jokaisella on mahdollisuus olla tukena ja apuna. ASBESTI ON KAVALAN HITAASTI VAIKUTTAVA ALTISTE KANSI Suomen kaivoksilla työntekijät altistuvat asbestille. Monen kaivoksen työtavoissa on vielä paljon kehitettävää, jotta yksikään työntekijä ei sairastuisi. PERINTEIKÄS LIIMATEHDAS Yli satavuotias Kiilto valmistaa liimoja, laasteja ja tasoitteita kolmostien kupeessa Lempäälän Sääksjärvellä. 28 ? Liimanvalmistuksessa työskentelevä tuotantotyöntekijä Mika Järvinen vie vaahdonestoainetta sekoittajaan. 22 TU O M A S IK O N EN IST OC K 8 Tekija?_2022_4_sisus.indd 3 Tekija?_2022_4_sisus.indd 3 11.4.2022 14.30 11.4.2022 14.30
4 Tekijä 4/2022 Se ur aa va nu m er o ilm es ty y 18 .5 . 28 Liima ja porukkahenki yhdistävät Kiillolla 36 TYÖYMPÄRISTÖ Oppaasta apua ilmastonmuutokseen sopeutumiseen 39 Lyhyet 40 #AJATUSPAJA Koulutuksesta apulantaa ammattiosaston uudistumiseen 43 STIPENDI Jäsenyys tuo turvaa, sanoo liiton stipendin saanut Nadja Keitel 45 OIVALTAJA Luottamusmies Eero Salminen 56 HARRASTAJA Shakinpelaaja Arto Pitkäaho 58 Pulmat 59 Sarjakuva 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 TYÖEHTOSOPIMUKSET Valtakunnallisten työehtosopimusten turvaaminen onnistui 08 KANSI Asbesti vaarana kaivoksilla – mitä pitäisi tehdä? 16 KEKSINTÖ Rahtikontti on kuljetuksen moniottelija 18 MUSEO Teollisuusmuseo tutustuttaa työn ja tehtaiden historiaan 22 Pelko vaientaa ulkomaalaiset työntekijät 27 Lyhyet ? STIPENDI Teollisuusliiton stipendin saanut Nadja Keitel opiskelee koneja automaatioasentajaksi. ”Ainakin ala on sellainen, jolla on tulevaisuudessakin töitä”, hän sanoo. 43 46 MAAILMA Chilessä valtio haluaa päätösvaltaa kaivoksiin 49 Lyhyet 50 I TIDEN Svår avtalsrörelse resulterade i ny avtalsbransch 52 I TIDEN Unga på industrihistorisk vandring 54 BRIEF IN ENGLISH Fighting against migrant worker exploitation 55 A-kassa / A-kassan AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA VAPAALLA ? MUSEO Teollisuusmuseo tarjoaa nähtävää ja koettavaa kaikenikäisille. Alexander Anttila ja Jyri Nieminen innostuivat rakentamaan palikoista Tampereen vanhaa keskustaa. 18 JY RK I LU U KK O N EN A N N IK A RA U H A LA Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Suvi Sajaniemi 040 553 2330 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 KUVATOIMITTAJA Kiti Haila 040 820 9052 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä noudattaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) hyvää journalistista tapaa. Tekija?_2022_4_sisus.indd 4 Tekija?_2022_4_sisus.indd 4 11.4.2022 14.30 11.4.2022 14.30
4/2022 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 20.4.2022 Raja-arvoilla suojellaan työntekijöitä T urvallisen ja terveellisen työympäristön paras tae on työolosuhteiden suunnitteleminen jo alun alkaen turvallisiksi ja terveellisiksi. Riskitekijöiden hallinnasta, altistumisten ehkäisemisestä ja raja-arvoista puhuminen kertoo jo siitä, että työpaikalla on tunnistettu ongelma, joka pyritään ottamaan hallintaan. Jos ratkaisua ei löydetä, työympäristö ei ole terveellinen ja turvallinen. Tehokkain tapa toimia on työpaikalla havaitun vaaratai haittatekijän syntymisen estäminen. Jos se ei onnistu, on seuraava tavoite vaaran poistaminen. Sekään ei kuitenkaan aina ole mahdollista. Silloin tehtävälistalla ovat erilaiset riskien ja työn tekemisen hallinnan keinot. Yksi osa tätä kokonaisuutta on rajaarvojen määritteleminen. Raja-arvoon pitäisi pääsääntöisesti päästä ilman henkilönsuojaimia kuten hengityssuojaimet. Ne ovat viimesijaisia keinoja ongelman ratkaisemisessa. Ne auttavat tekemään työtä vaarallisia altisteita sisältävässä työympäristössä, mutta ne eivät tee työympäristöstä turvallista tai terveellistä. Siksi raja-arvojen määrittelyllä on erityinen arvonsa työntekijöiden suojaamisessa työympäristön riskitekijöiltä, kuten asbestilta, puupölyltä ja kemiallisilta aineilta. Mitä vähemmän altistumista tapahtuu, sitä parempi työntekijöiden tilanne on. Tyypillinen asetelma raja-arvojen määrittelemisessä on se, että työnantajien edustajat haluavat asettaa ne höllemmäksi kuin työntekijöiden edustajat, joiden ajattelua ohjaa työntekijöiden turvallisuus. Työnantajien toimintaa ohjaa turvallisuusnäkökohtien rinnalla myös raha. Mitä alhaisemmaksi esimerkiksi asbestin raja-arvo asetetaan, sitä tehokkaammat suojauskeinot työympäristössä ja suojavälineet työntekijöille tarvitaan. Tällainen tehokkuus maksaa. Työntekijöiden terveys ja turvallisuus pitää asettaa taloudellisten näkökohtien edelle. Näin ollen esimerkiksi työntekijöiden EU:ssa ajama asbestin raja-arvo 0,001 kuitua kuutiosenttimetrissä hengitysilmaa kahdeksan tunnin keskiarvona on se, mihin direktiivien säätäjien olisi syytä päätyä. Poliittinen päätöksenteko on työntekijöiden suojelemisen rinnalla myös väline, jolla työolosuhteita parantavien teknologioiden sekä turvaja suojavälineiden kehitystyötä voidaan ohjata. Jos niiltä vaaditaan aikaisempaa enemmän tehokkuutta, sitä tullaan jossain vaiheessa tuotteina ja välineinä tuottajilta myös saamaan. Mitä enemmän tehokkaampia välineitä tuotetaan, sitä alemmalle tasolle voidaan niiden hinnoittelussa päästä. Joskus näissä raja-arvokeskusteluissa on putkahtanut esiin väittämiä, joiden mukaan minkäänlaista ylisuojelua ei pidä ruveta harjoittamaan. Se on kummallinen näkökanta. Se sivuuttaa tyystin turvallisen ja terveellisen työympäristön rakentamisen ensisijaiset tavoitteet vaaran estämisestä tai poistamisesta. Se sopii erittäin huonosti ennakoivan työturvallisuuskulttuurin ajatukseen eikä ota huomioon vaarallisille aineille altistumisen pitkäaikaisvaikutuksia. Lisäksi lainsäädäntö määrää minimoimaan esimerkiksi syöpävaarallisille aineille altistumisen niin pieneksi kuin mahdollista. Raja-arvo on kynnys, jota ei saa ylittää. Myrkyttömiä aineita voi käsitellä vapaasti ja puhdasta ilmaa voi hengittää rajattomasti. Se on ihmisarvoista elämää työssä ja vapaa-ajalla. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja BLOGI www.tekijalehti.fi/blogi ”Ennen [Ukrainan sodan] sotatoimia tilanne ehti mennä parempaan suuntaan, sillä koko maan työllisten määrä koheni vielä helmikuussa 2022 vuoden takaiseen aikaan verrattuna. Tämä näkyy myös Avoimen työttömyyskassan luvuissa. Ansiopäivärahaa saavien jäsentemme määrä oli helmikuussa 20 756, kun vuotta aiemmin luku oli lähes 10 000 korkeampi, 30 401.” IRENE NISKANEN Avoimen työttömyyskassan johtaja Tekija?_2022_4_sisus.indd 5 Tekija?_2022_4_sisus.indd 5 11.4.2022 14.30 11.4.2022 14.30
Sopimuskierros pääosin paketissa T eollisuusliiton kaikki valtakunnalliset työehtosopimukset on nyt solmittu, ja mekaanisen metsäteollisuuden yrityskohtaiset neuvottelut ovat siinä vaiheessa, että reilusti yli 90 prosenttia jäsenistä on sopimusten piirissä. Työmarkkinakierrosta värittivät erityisesti työnantajapuolen Metsäteollisuus ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n irtiotot työehtosopimustoiminnasta. Mekaanisessa metsäteollisuudessa siirryttiin yrityskohtaisiin neuvotteluihin, mutta teknologiateollisuudessa syntyi uusi yleissitova työehtosopimus, kun riittävän suuri joukko alan yrityksiä lopulta liittyi uuteen Teknologiateollisuuden työnantajat ry:hyn. Teollisuusliiton työmarkkinaja sektorijohtaja Jyrki Virtanen kertoo, että neuvottelukierrosta leimasi työnantajapuolen tiukentunut koordinaatio. Aiemmin on keskusteltu alakohtaisesti palkanmaksuvarasta, mutta nyt pöydällä oli jatkuvasti koko Suomen kilpailukyky. – Tuntui, että teknologiateollisuuden pöydässä tehtiin sopimus koko Suomeen, Virtanen sanoo. Työnantajapuoli on virallisesti lopettanut keskitettyjen ratkaisujen tekemisen, mutta käytännössä tilanne on toinen. Myös tekstipuolen asiat ovat tiukasti koordinoituja. – Vaikuttaa aika hullulta, että työnantajapuoli on asettanut tiukat rajat, mutta ei halua Työehtosopimusten neuvottelukierroksella tuli selväksi, että työnantajapuolen tavoitteet eri aloilla ovat tiukasti koordinoituja, vaikka keskitettyjä sopimuksia ei muodollisesti enää tehdä, kertovat Teollisuusliiton sektorijohtajat. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVAT KITI HAILA Ty öe ht os op im uk se t virallisesti neuvotella kolmikannassa, Virtanen sanoo. SYKSYLLÄ NEUVOTELLAAN PALKOISTA Yleiseksi linjaksi muotoutui kahden prosentin palkankorotus. Useimmat sopimukset ovat kestoltaan 1+1 vuotta, eli monilla aloilla vuoden 2023 palkankorotuksista neuvotellaan tulevana syksynä. – Siihen pyritään, että palkkaratkaisu saadaan syksyllä ilman, että koko sopimusta tarvitsee avata, Virtanen kertoo. Teknologiateollisuuden osalta Virtanen on huolestunut uuden työnantajayhdistyksen roolista neuvottelukierrosten välillä. Jatkuvaa neuvottelua ja kehitystyötä on hankala jatkaa, jos vastapuolella ei ole nimetty työhön vaadittavia resursseja. Teollisuusliiton työehtosopimukset neuvotellaan kolmella sektorilla. Virtasen johtamalla sektorilla neuvoteltiin 12 työehtosopimusta. Teknologiateollisuuden lisäksi sopimukset syntyivät muun muassa metsä-, maatalousja puutarha-aloille. LUOTTAMUS KANTAA KRIISIAIKOINAKIN Työmarkkinakierroksella oli kyse myös koko neuvottelujärjestelmän säilyttämisestä. – Tavoitteena oli turvata valtakunnallisten työehtosopimusten tekeminen. Se väritti kierroksen henkeä, kertoo Teollisuusliiton sektorijohtaja Toni Laiho. Nykytilanteessa ei ole itsestään selvää, että työnantajapuoli haluaa tehdä alakohtaisia sopimuksia. – Meillä oli syy ja motiivi osoittaa, että perinteinen järjestelmä tuottaa tuloksia, Laiho kertoo. Kemianteollisuus ry:n kanssa neuvottelut olivat haasteelliset sekä rahan että tekstien suhteen. Lopulta sopimukset syntyivät teknologiateollisuudessa linjatuilla palkankorotuksilla ja sopimuskausilla. www.teollisuusliitto.fi/tyoehtosopimukset Yleissitovien työehtosopimusten sisällöstä tiedotetaan liiton verkkosivuilla, ja yrityskohtaisten sopimusten sisällöstä voi kysyä työpaikan pääluottamusmieheltä. 6 Tekijä 4/2022 6 Tekijä 4/2022 2022 Tekija?_2022_4_sisus.indd 6 Tekija?_2022_4_sisus.indd 6 11.4.2022 14.30 11.4.2022 14.30
– Lisättiin useampaan työehtosopimukseen hallitusti ja harkitusti paikallista sopimista, Laiho kertoo talouden epävarmuuksiin varautumisesta. Laihon johtamalla sektorilla solmittiin 19 työehtosopimusta. Kemianteollisuuden lisäksi sektorilla neuvotellaan muun muassa auto-, jakelu-, painoja tekstiilialoilla. Neuvottelukulttuurit ovat aloilla erilaisia, mikä näkyy erityisesti koronapandemian aiheuttamassa poikkeustilanteessa. – Aloilla, missä on valmiiksi luottamukselliset suhteet, sopimuksen synnyttäminen toimii kriittisemmässäkin tilanteessa, Laiho kertoo. Seuraavaksi jatkuvat liittojen yhteiset työryhmätyöskentelyt. Teollisuusliitto ja Kemianteollisuus järjestivät maaliskuun lopussa myös ensimmäisen yhteisen paikallisen sopimisen koulutuksen Murikka-opistolla. – Suomessa pärjätään yhdessä tekemällä, jos ylipäätään pärjätään, Laiho toteaa. TUHAT UUTTA JÄSENTÄ Mekaanisessa metsäteollisuudessa neuvottelukierroksen asetelmat muuttuivat jo syksyllä 2020, kun Metsäteollisuus ry ilmoitti lopettavansa työehtosopimustoiminnan. – Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kierros on ollut pitkä ja työläs, kertoo Teollisuusliiton sektorijohtaja Jyrki Alapartanen. Mekaanisen metsäteollisuuden alalla on lähes 200 yritystä, joten neuvottelu-urakka on ollut suuri. Huhtikuun alussa yrityskohtaisten sopimusten piirissä oli jo reilusti yli 90 prosenttia alalla työskentelevistä Teollisuusliiton jäsenistä. Uuden tilanteen ja järjestöllisten toimien ansiosta mekaanisessa metsäteollisuudessa on saatu noin tuhat uutta jäsentä Teollisuusliittoon. – Järjestäytymisaste on kohentunut selvästi, mutta potentiaalia on vieläkin, Alapartanen sanoo. Yrityskohtaiset sopimukset ovat noudattaneet kierroksella muodostunutta yleistä linjaa. Sopimuskaudet ovat pääosin kahden tai kolmen vuoden mittaisia. UUSI YLEISSITOVA TES Alapartasen johtamalla sektorilla on neuvoteltu valtakunnalliset työehtosopimukset puusepänteollisuuteen ja hirsitaloteollisuuteen. Yrityskohtaisilla sopimuksilla edetään mekaanisen metsäteollisuuden lisäksi bioteollisuudessa. Puusepänteollisuuden työehtosopimus on pituudeltaan 1+1 vuotta, eli vuoden 2023 alussa neuvotellaan toisen sopimusvuoden palkankorotuksista. Hirsitaloteollisuuden työehtosopimus on kokonaan uusi. Aiemmin mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen piirissä olleet alan yritykset järjestäytyivät Puuteollisuusyrittäjät ry:hyn, joka neuvotteli valtakunnallisen työehtosopimuksen. Hirsitaloteollisuudessa työskentelee noin 700 tuotannon työntekijää ja 200 toimihenkilöä. Uuden työehtosopimuksen piirissä on noin 90 prosenttia alan liikevaihdosta ja työntekijöistä, eli sopimus on yleissitova. Alapartanen pohtii, että hirsitaloteollisuuden mallilla voisi syntyä lisää työehtosopimuksia. – Näkisin, että mekaanisen metsäteollisuuden sisällä on toimialoja, joissa voisi syntyä viisautta palata valtakunnallisten sopimusten piiriin. ? Teollisuusliiton sektorijohtajien Jyrki Virtasen, Jyrki Alapartasen ja Toni Laihon mukaan sopimuskierroksella onnistuttiin monin osin turvaamaan valtakunnallisten työehtosopimusten tekeminen, mutta toisaalta myös yrityskohtainen sopiminen on lisääntynyt. 4/2022 Tekijä 7 AJASSA Tekija?_2022_4_sisus.indd 7 Tekija?_2022_4_sisus.indd 7 11.4.2022 14.30 11.4.2022 14.30
Kittilän kaivoksen pääluottamusmies Jani Jesiöjärvi vaatii, että koko maanalainen kaivos julistettaisiin asbestialueeksi. 8 Tekijä 4/2022 ASBESTI on kuitumaisten silikaattien ryhmä. Niitä esiintyy yleisesti Suomen kallioperässä. Kaivostoiminnassa pienetkin asbestiesiintymät voivat aiheuttaa merkittävää altistumista asbestikuiduille. Asbesti on edelleen eniten työperäisiä sairauksia ja ennenaikaisia kuolemia aiheuttava kemiallinen altiste Suomessa. Tekija?_2022_4_sisus.indd 8 Tekija?_2022_4_sisus.indd 8 11.4.2022 14.30 11.4.2022 14.30
4/2022 Tekijä 9 ? Kolme kaivosta, kolme tapaa toimia Asbesti on syöpävaarallisuudessaan armoton altiste, mutta sen aiheuttamat sairaudet voivat ilmetä vasta vuosikymmentenkin päästä. Kevitsan, Kittilän ja Kemin kaivoksissa työntekijöiden suojaamisen tapa on kaikissa erilainen. ”Vastuun kantavat ne, jotka nyt tekevät päätöksiä”, sanoo Kittilän kaivoksen pääluottamusmies Jani Jesiöjärvi. AJASSA TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT JAAKKO HEIKKILÄ JA JOUNI PORSANGER Tekija?_2022_4_sisus.indd 9 Tekija?_2022_4_sisus.indd 9 11.4.2022 14.31 11.4.2022 14.31
10 Tekijä 4/2022 K aikille syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille altistuu 20 000 työntekijää vuodessa. 2010-luvulla asbestille altistuneiden luku kolminkertaistui 4 000:een. Työterveyslaitos kertoo nousun johtuvan Pohjois-Suomen kaivosteollisuuden työntekijämäärien kasvusta. Asbestikuitujen hengittäminen voi aiheuttaa keuhkosairauksia, muiden muassa asbestoosia ja keuhkosyöpää. Samoin kuidut lisäävät kurkunpääja munasarjasyövän riskiä. Asbesti on ainoa tunnettu syy keuhkopussin tai vatsakalvon syöpään, mesotelioomaan. Asbestikuitujen turvallista rajaa ei ole. Kaikki altistuminen lisää riskiä. Sairaudet puhkeavat yleensä 10–40 vuoden kuluessa altistumisesta. Työturvallisuuslakia täydentää valtioneuvoston asetus syöpävaarallisista töistä ja asetus asbestityön turvallisuudesta. Jälkimmäistä ei suoraan sovelleta kaivostyöhön, vaan lähinnä luvanvaraiseen asbestipurkutyöhön, mutta sitova raja-arvo kaikille on 0,1 kuitua kuutiosenttimetrissä hengitysilmaa kahdeksan tunnin keskiarvona. Asbestin purkajan hengitysilman kuitupitoisuus ei saa ylittää 0,01 kuitua kuutiosentissä ilmaa. Varsinaisen kaivoksia koskevan asbestilainsäädännön puutteessa on Suomen säädöstöä yritetty paikata Työterveyslaitoksen oppaalla ”Asbestiriskien hallintaohjeet kaivoksille”. TIUKENNUS TULOSSA EU:n asbestidirektiivin sitovaa raja-arvoa ollaan nyt laskemassa, sillä asbesti aiheuttaa EU-maissa arviolta 30 000–90 000 kuolemaa vuodessa. Kaikki sairastuneet eivät saa diagnoosia ammattitaudista. Direktiivin tiukennusta on pohdittu EU:n työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavassa komiteassa. Työntekijöiden edustajat vaativat rajan laskemista 0,001:een, työnantajien ja hallitusten edustajille riittäisi kymmenluokkaa sakeampi arvo eli 0,01 kuitua. Asbestin vaarallisuus tiedettiin jo 1900-luvun alussa. Asbestiteollisuus vaikutti kuitenkin siihen, ettei elintärkeää tietoa vaaroista levitetty sen enempää tieteellisten tutkimusten kuin lehdistönkään kautta. ? Koronarajoitusten takia myöskään Kittilän kaivokselle ei saatu vierailulupaa. ”Asbestikuitujen turvallista rajaa ei ole.” Tekija?_2022_4_sisus.indd 10 Tekija?_2022_4_sisus.indd 10 11.4.2022 14.31 11.4.2022 14.31
4/2022 Tekijä 11 ? AJASSA Euroopan parlamentin päätöslauselma viime vuoden lopulta yhtyy työntekijöiden kantaan ja vaatii raja-arvon laskemista 0,001:een koskien myös kaivostöitä. Lauselma huomauttaa, että ympäristöön leviävien asbestikuitujen terveysvaikutukset on mittavasti aliarvioitu ja että altistumisen tasot voivat saavuttaa töissä tulevat altistukset. Ympäristövahingot pitäisi torjua jo ennalta, niiden syntylähteellä, ja saastuttajan pitäisi maksaa. Tekijä pyysi maaliskuun puoliväliin vierailulupaa kolmelle Pohjois-Suomen kaivokselle. Kittilän kultakaivos ja Kemin ferrokromikaivos ilmoittivat, ettei vierailu ole mahdollista yritysten koronarajoitusten takia. Kevitsan nikkeli-kuparikaivos ei ilmoittanut syytä vierailun epäämiseen. Tekijä kuitenkin kävi pohjoisessa suunnitelmien mukaan haastatellen asbestille altistavien kaivosten teollisuusliittolaisia luottamushenkilöitä. KEVITSASSA ASBESTILÖYTÖ 2013 Todistajien mukaan Kevitsan avolouhoskaivoksen töiden vaativuutta määritelleen ryhmän käytössä ei ollut vuonna 2013 saman vuoden syyskuussa tehtyä työpaikkaselvitystä. Selvityksessä todetaan: ”Kaivosalueella työskennellessä altistutaan muun muassa kivipölyn sisältämälle tremoliitille, joka kuuluu asbestikuituihin.” Edellinen lainaus on työtuomioistuimen päätöksestä viime vuoden huhtikuulta. Päätös koskee kaivoksen ja Teollisuusliiton edustamien työntekijöiden välistä juttua haittalisien maksamisesta. Päätös toteaa riidattomaksi sen, että sitovat rajaarvot ylittäviä kuitupitoisuuksia mitattiin vasta vuonna 2018. Selvityksen ja raja-arvojen ylittymisen välillä Kevitsan kaivoksen omistaja vaihtui kanadalaisesta FQML:stä ruotsalaiseen Bolideniin, jonka työntekijöitä on kaivoksella nyt noin 570. Aliurakoitsijoiden työntekijöitä on noin 200. YLLÄTYSKÖ? Kevitsalaiset kertovat olosuhteistaan sodankyläläisen hotellin pitkässä pöydässä. Paikalla ovat pääluottamusmies Jari Leskisenoja ja 1. varatyösuojeluvaltuutettu, kaivososaston luottamusmies ? Moottorimaski suojaa hengitystä, mutta sitä on hankalaa tai mahdotonta käyttää pakkasessa. Tekija?_2022_4_sisus.indd 11 Tekija?_2022_4_sisus.indd 11 11.4.2022 14.31 11.4.2022 14.31
12 Tekijä 4/2022 Tea Pikkarainen. Mukana on Keski-Lapin kaivosmiesten ammattiosaston puheenjohtaja Juha Karppinen Pahtavaaran kultakaivoksesta. Pahtavaara on tuotannollisen toimintansa taas kertaalleen lopettanut, toinen sodankyläläinen kaivos lähellä Kevitsaa. Karppinen kertoo, että hänen tietoonsa Pahtavaaran asbesti tuli jo 1990-luvulla – kahvia keittäessä. Kaivosalueen kaivosta nostettu vesi ei enää mennyt kahvinkeittimen suodattimesta läpi kuitupitoisuutensa takia. Tämän jälkeen kaivoksella alettiin suojata työntekijöitä asbestilta. Varavaltuutettu Pikkarainen on pettynyt siihen, että Kevitsan kaivos kertoi työntekijöille ”yllättyneensä”, kun sitovan raja-arvon ylittäviä asbestipitoisuuksia löydettiin vuonna 2018, ja kun vasta silloin ryhdyttiin työntekijöitä suojaamaan. Leskisenoja toivoo, että koko kaivos julistettaisiin asbestialueeksi. Nyt ”montussa”, eli avolouhoksen alimmilla tasoilla, on poravaunujen ympärillä säteeltään vain 50 metrinen suojavyöhyke, jossa on käytettävä moottorimaskia, eli hengitysilmaa suodattavaa hengityksensuojainta. Moottorimaskit eivät sinänsä pysty suojaamaan työntekijöitä Pohjois-Suomen pakkasissa. Työterveyslaitoksen mukaan puhaltavien hengityksensuojainten käyttö pakkasella on hankalaa tai mahdotonta. Kevitsan työsuojeluraportissa, joka on päivätty kesäkuulle 2019, eli asbestin löytymistä seuranneena vuonna, muistutetaan pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan tiedottamisvelvollisuudesta. ”Vaahdottamon ja myllyhallin välisessä käyntiovessa ja myllyhallin muissa ovissa ei ollut varoitusmerkintää asbestista.” Puhelinhaastattelussa työsuojeluvaltuutettu Antti Mattila muistuttaa, että Kevitsa on avolouhos. – Pölyä, joka nousee räjäytyksistä ja louhintatyöstä, ei pystytä hallinnoimaan. Kukaan ei pysty ennakoimaan, minne se kulkeutuu. Oletettavaa on, että koko alueella on kuituja. Jännää onkin, miten tähän 50 metrin suojarajaan on päädytty, Mattila miettii. Työsuojelutarkastuksen raportti vuoden 2019 syyskuulta kertoo, että asbestille asetettu sitova raja-arvo ylittyy louhoksella porauksen aikana ja useammassa paikassa rikastamolla. Mattila toteaa, että rikastushiekka-allas on yksi merkittävä asbestia sisältävän pölyn lähde. Valtuutettu kertoo, että allasta kastellaan pölyn leviämisen estämiseksi. – Mutta ei se kaikissa olosuhteissa onnistu, Mattila kuvaa. TILAA JA VALVONTAA PUUTTUU Kevitsalaiset ovat huolissaan siitä, että kaivoksen työntekijämäärän kasvaessa tilat eivät ole pysyneet tahdissa mukana. Kaikki eivät edes halutessaan ehtisi peseytyä työvuoronsa jälkeen. Luottamushenkilöiden mielestä varsinkaan urakoitsijoiden työntekijöitä ei myöskään valvota riittävästi. Asbestisairaudet voivat johtua myös kotiin pölyn mukana kulkeutuvista asbestikuiduista. Pikkarainen kertoo, että Kevitsan urakoitsijat saattavat hyvinkin pitää autoaan montussa tai kaivoksen parkkipaikalla. Autoon on kengissä ja vaatteissa kulkeutunut rapaa, joka jää sinne kuivumaan ja sitten pölyämään, eikä autoakaan välttämättä pestä. – Sillä voidaan lähteä sitten suoraan kylille, Pikkarainen toteaa. Urakoitsijoihin on kiinnitetty huomiota työsuojelutarkastuksessa vielä viime vuonna. ”Avolouhoksessa oli aliurakoitsija suorittamassa porausta ilman ohjeiden mukaista hengityksensuojainta. Kaivosyhtiön edustaja puuttui asiaan, ja työ keskeytettiin.” Tarkastusraportti ei arvioi, kuinka pitkään työntekijä oli altistunut. Kevitsalaiset toivovat kaivoksen kaikkien työntekijöiden suojelemiseksi viranomaisilta tiukempia otteita alkaen siitä, että ensimmäisenä altistumisen torjuntakeinona pitäisi olla pölynhallinta. Lain mukaan henkilönsuojaimien pitäisi olla vasta viimeisin keino. – Suomen kaivoksilla on asbestin suhteen villin lännen meininki. Annetaan aikaa vuosikausia parannustoimien tekemiseen, Mattila murehtii. Riittääkö ennustusten mukaan vain lyhyen elinkaaren omaavien kaivosten omistajayhtiöillä mielenkiintoa investoida työntekijöiden suojaustoimiin? Tätäkin Sodankylässä pohdittiin, sillä Suomen metallikaivokset eivät näytä tuottavan voittoa eivätkä maksa siten juuri lainkaan yhteisöveroa. Teollisuusliitonkin tukema Finnwatchjärjestö sanoo, että kyseessä on ennen kaikkea aggressiivinen verosuunnittelu, eli verojen välttely. RAKSOILLA ERI KÄYTÄNTÖ – Huputetaan, ilmastoidaan, ja sinne menee hermeettisesti teipattu ihminen Tyvek-haalari päällä. Ja kun hän tulee osastosta ulos, hän peseytyy. Näin kuvaa Kittilän kaivoksen pääluottamusmies Jani Jesiöjärvi rakennusalan asbestintorjuntaa. – Kaivoksilla ei asioita tehdä läheskään niin kuin ne rakennusalalla tehdään. Kanadalaisen Agnico Eagle -yhtiön omistamassa, maanalaisessa Kittilän kaivoksessa aloitettiin määrätietoinen asbestintorjunta vuonna 2016. Silloin geologit havaitsivat silmämääräisesti ensimmäistä kertaa kuituja. Jesiöjärvi huomauttaa, että poranäytteistä asbestin löytäminen on onnenkauppaa. Ohut kaira ei välttämättä osu kananmunan tai koripallon kokoisiin asbestiesiintymiin, ARSEENI on maaperässä luonnostaan esiintyvä raskasmetalli. Arseeni on syöpävaarallinen aine, eivätkä raskaana olevat saa altistua sille. Arseenin pitoisuus Suomen maaperässä on paikoitellen hyvin korkea. Arseeni imeytyy elimistöön työperäisessä altistumisessa pääasiassa hengitysteitse. Tekija?_2022_4_sisus.indd 12 Tekija?_2022_4_sisus.indd 12 11.4.2022 14.31 11.4.2022 14.31
4/2022 Tekijä 13 AJASSA mutta nekin tietysti räjähtävät kuitupölyksi louhinnan yhteyteen sattuessaan. Kittilässä on nykyisin asbestialueiksi merkityillä tasoilla hengityssuojainpakko, louhoksen seiniä ja kivikasoja kastellaan pölyämisen estämiseksi, kaivosajoneuvojen ohjaamoissa on Hepasuodattimet, työntekijöiden kuljetuksiin käytettävät henkilöautotkin poistuvat asbestialueilta vesisuihkujen, eräänlaisten sumuseinien läpi, ja kaikkien pitäisi peseytyä ennen kotiin lähtöä. Omia työntekijöitä kaivoksella on noin 500, aliurakoitsijoita on vaihtelevasti 550–650:n välillä. Puhdistautumistilojen käyttö on kuitenkin päässyt lipsumaan, pääluottamusmies kuvailee. – Valvontaa, erityisesti urakoitsijoiden työntekijöiden valvontaa, pitäisi tiukentaa. Ja minusta koko maanalainen kaivos pitäisi merkitä asbestialueeksi, Jesiöjärvi vaatii. Työsuojelutarkastus paljastaa sekin urakoitsijoiden suojaamisen puutteet. Vielä vajaa vuosi sitten huomautettiin, että lyhytaikaista työtä tekeville aliurakoitsijoille ei ollut asianmukaista paikkaa suojaintensa puhdistamiseen tai säilyttämiseen. Puhelimitse haastateltu työsuojeluvaltuutettu Pasi Nikkinen komppaa pääluottamusmiestä valvonnan lepsumisesta. – Hyvin paljon joutuu urakoitsijoille huomauttamaan suojainten käytöstä. Räjäytettyjä kiviä ei saisi lastata ilman kastelua, mutta sellaistakin tapahtuu. Malmikivestä ei ole mittauksissa löydetty asbestikuituja. Mutta työsuojeluvaltuutettu huomauttaa, että sivukiveä murskataan ja käytetään rakennusten ja teitten pohjina. – Siellä ulkoilmassa voi asbesti pölytä, Nikkinen uskoo. PÖLYCOKTAILIN VAIKUTUKSET? Aivan kuten muissakaan Suomen kaivoksissa, asbesti ei ole Kittilän ainoa vaarallinen altiste. Kittilässä on esimerkiksi arseenia. Ennen kaivosuraansa puolustusvoimien palveluksessa ollut Jesiöjärvi kertoo, että Kittilään tullessaan vuonna 2008 hän liittyi kaivospelastajaryhmään. Kovakuntoinen mies pääsi läpi tiukoista testeistä, ja keuhkojen tilavuudeksi mitattiin tuolloin 7 litraa. Nyt ovat asiat toisin. Jesiöjärvi altistui kaivoksella pahasti räjähdysaineiden kemikaaleille vuonna 2011, ja edessä oli ambulanssireissu sairaalaan. Kaivoksen alkutaipaleella työnantaja ei myöskään vaatinut tunnelityöntekijöiltä hengityssuojainten käyttöä. Jesiöjärvellä on nyt astma ja siihen jatkuva lääkitys, ja keuhkojen tilavuus on huomattavasti kutistunut. ? Sodankylässä haastatellut Kevitsan kaivoksen pääluottamusmies Jari Leskisenoja (vas.), 1. varatyösuojeluvaltuutettu, kaivososaston luottamusmies Tea Pikkarainen ja kaivosmiesten osaston puheenjohtaja Juha Karppinen Pahtavaaran kaivokselta. ? Tekija?_2022_4_sisus.indd 13 Tekija?_2022_4_sisus.indd 13 11.4.2022 14.31 11.4.2022 14.31
14 Tekijä 4/2022 Jesiöjärvi vaatii kaivosyrityksiltä vastuullisia toimia asbestilta ja kaikilta muiltakin altisteilta suojaamisessa. – Tällä hetkellä päätöksiä tekevät henkilöt kantavat ison vastuun siitä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Joku sen vastuun lopulta kantaa. KEMISSÄ MITATAAN JA SUOJATAAN Outokummun omistaman Kemin kaivoksen johtaja Tom Söderman katsoo, ettei enää vuonna 2018 kenellekään kaivosammattilaisille voi asbestin esiintyminen tulla yllätyksenä. – Työskentelin itse vuonna 1992 malminetsinnässä tulevan Pahtavaaran kaivoksen alueella. Malmissa oli selkeästi alueita, missä esiintyi tremoliitti-aktinoliitti-sarjaan kuuluvia mineraaleja (asbestia). Vierailin kaivoksella, ja siinä yhteydessä oli asbestista suojaaminen esillä. Tiettyjen rikastamon sisällä olevien laitteiden päälle oli asennettu niin sanottuja pölynpoistohuppuja, ja pintojen kosteina pitäminen oli tärkeä tavoite, Söderman kertoo 30 vuoden takaisista kokemuksistaan. – Me sijoitimme vuosina 2017–2018 Kemin kaivoksella 700 000 euroa vuodessa asbestilta suojautumiseen, Söderman kertoo. Teams-yhteyksillä haastatellun Södermanin lausunnot saavat kemiläisen kabinetin pöydässä vain hyväksyviä nyökkäyksiä kaivoksen luottamusmiehiltä. – Laskettiin tuossa varastopäällikön kanssa, että jokaista työntekijää kohden on varusteita 3 000 euron edestä, työsuojeluvaltuutettu Jaska Puijola kertoo. – Nyt kaikki saavat muotoon valetut kuulonsuojaimet yhtiön kustannuksella, pääluottamusmies Pasi Heikkinen mainitsee. Kaivoksella on Outokummun omia tuotantotyöntekijöitä 150, urakoitsijoiden yli 500. Kemissä on ollut tupakasta vieroittamisen tukitoimia, sillä tupakointi monikymmenkertaistaa asbestin aiheuttaman keuhkosyöpäriskin. Vieroitus on vain pieni osa Kemin jatkuvaa asbestintorjuntaa. – Vihreällä alueella ei tarvita suojauksia. Kun kuituja on mittausten mukaan 0,01–0,05 kappaletta kuutiosentissä, ollaan keltaisella alueella ja on pakko käyttää hengityksensuojainta. Kun kuituja on yli 0,05, on pakko käyttää hengityksensuojainta ja täysvarustusta, Puijola kertoo. Moottoroituja maskeja on monenlaisia. Niskaja hartiaongelmien välttämiseksi valtuutettu tekee kovasti töitä löytääkseen aina vain kevyempiä suojaimia. Asbestimittauksia tehdään kerran kuussa. Sekä maan alla että päällä työtään tekeville laitetaan satunnaisotannalla joka vuoroon mukaan myös olkapäälle istutettuja pieniä imureita, joilla mitataan kuitumääriä hengitysvyöhykkeeltä. Maan alle kuljetaan autoilla, joiden kaikki sisätilat on päällystetty elintarvikemuovilla, jotta ne on helppo puhdistaa asbestikuituja sisältävästä ravasta ja kurasta. Porareiden työvuoroissa kahta päivää seuraa kaksi yötä, ja aina toisen yön jälkeen työntekijät pesevät autot niin päältä kuin sisältä. ? Kemin kaivoksen työsuojeluvaltuutettu Jaska Puijola (vas.) ja pääluottamusmies Pasi Heikkinen vaativat, että urakoitsijoiden valvontaa tulisi kiristää asbestilta suojaamisen varmistamiseksi. Kuvassa myös liiton kaivostoimitsija Terho Ihalainen. Tekija?_2022_4_sisus.indd 14 Tekija?_2022_4_sisus.indd 14 11.4.2022 14.31 11.4.2022 14.31
4/2022 Tekijä 15 AJASSA Kaivoskoneiden ohjaamot on ylipaineistettu, ja niissä samoin kuin ajoneuvoissa on Hepasuodattimet. Työmaalla ohjaamon ulkopuolella, eli niin sanotusti ”perässä”, ollessa on oltava hengityksensuojain kasvoilla. Niiden tiiviys testataan säännöllisesti. – Kaivoskoneita uusittaessa on pitkän tähtäimen tavoitteena siirtyä sähkökäyttöisiin, Heikkinen kertoo. Kiviä ei saa lastata tai kuljettaa muuta kuin vedellä märiksi kasteltuina. Kaikki ajoneuvot ajavat sumuseinän läpi tullessaan 500 metrin syvyydessä sijaitsevaan huoltopaikkaan. Työntekijöiden on puhdistettava vaatteensa ja kenkänsä erityisissä puhdistuskonteissa ennen huoltotiloihin tai ruokailuun menemistä. Vuoron päätteeksi on käytävä suihkussa. Peseytymisajasta mainitaan työehtosopimuksessa, että se on sovittavissa työnantajan kanssa. Luottamusmiehet toivovat, että työnantaja ottaisi tämän asian tosissaan, sillä työnantajalla on velvollisuus suojella työntekijöitä syöpävaarallisilta aineilta. ”SUHTAUDUTTAVA RIITTÄVÄLLÄ VAKAVUUDELLA” Teollisuusliiton työympäristöasiantuntija Jenni Uljakselta riittää ymmärrystä niille vaikeuksille, joita syntyy, kun työpaikalta löydetään uusi ja haittaominaisuuksiltaan vielä tuntematon altiste. – Sitä on sen sijaan todella vaikea ymmärtää, jos asbestiin ei suhtauduta riittävällä vakavuudella. Ei ole uusi tai ihmeellinen uutinen, että asbesti on vaarallista. – Sitova raja-arvo ei missään nimessä saa ylittyä, Uljas alleviivaa. Asiantuntija ei pidä johdonmukaisena sitä ajatusta, että vasta raja-arvon löytyessä ryhdyttäisiin asbestinhallintaan. Sitovaan raja-arvoon nähden jo 10 prosentin kuitumäärän pitää lykätä liikkeelle toimenpiteet. Uljas sanoo, että yhden hetken mittaus ei näet takaa, etteikö jo seuraavassa hetkessä olisi paljon isompia kuitupitoisuuksia. – Asbestialueet pitää merkitä selkeästi, ja siellä on käyttäydyttävä sen mukaisesti. Kaikille on tiedotettava alueista, ja rajalla on puhdistauduttava kunnolla. Suomalaiskaivoksissa on muitakin altisteita – nikkeliä, kvartsia, arseenia, kromia – ja asbestin tavoin niiden ensisijainen torjuntakeino on pölynhallinta. Vedellä kastelu on kaikenlaisen pölyn leviämisen eston ensisijainen keino. Tämänhetkinen lainsäädäntö on asiantuntijasta iso ongelma, kun asbestin haittoja torjutaan. Asbestiasetushan ei puhu mitään kaivoksista, joten työsuojelutarkastajien on vaikea vedota lakiin. EU:n asbestidirektiivin uudistamisen eteen tehdäänkin liitossa nyt Uljaksen sanojen mukaan ”hartiavoimin töitä”. Hän kertoo pitäneensä esillä kaivosten asbestia, ja Suomessa myös virkamiehistö on hänestä ymmärtänyt ongelman. Kunhan direktiivi ”implementoidaan”, eli viedään Suomen lainsäädäntöön, kaivokset pyritään saamaan siihen samassa rytäkässä. Työntekijöitä Uljas kehottaa pitämään huolen siitä, että työsuojelutarkastajat ovat täysin tietoisia kaikista todellisista olosuhteista kaivoksilla. Tarkastajia ei saa jättää vain työnantajien antaman tiedon varaan. Kaivosyhtiöt ovat isoja. Uljaksen mielestä niiltä pitää löytyä resurssit asbestiriskien hallintaan. – Raja mahdollisen ja mahdottoman välillä on motivaatio. Avolouhoksen olosuhteita on vaativaa hallita, mutta edes siellä ei mielestäni mahdotonta. Kun on ymmärrystä, löytyy motivaatiota. Ja motivoitunut löytää myös resurssit. KAIKKI ON TEHTÄVÄ! Kaivoksista vastaava Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Terho Ihalainen tähdentää, että lain mukaan työnantajien on otettava kaikki mahdolliset ja tunnetut keinot käyttöön työntekijöidensä suojaamiseksi. Hän muistuttaa myös siitä, että syöpävaarallisille aineille altistuvat työntekijät on pyydettävä muita säännöllisemmin perusteellisiin terveystarkastuksiin. EU-parlamentin päätöslauselma vaatii asiassa näin: ”Työterveyden ja -turvallisuuden yhteydessä on aina käytettävä parasta mahdollista tekniikkaa mahdollisimman korkeatasoisen suojelun saavuttamiseksi.” ? Kuituisimmilla alueilla myös Kemissä vaaditaan täysvarustus Tyvek-haalareista alkaen. Mannekiinina Pasi Heikkinen. ? LUE LISÄÄ: www.tekijälehti.fi Lue verkkolehdestä jutun pidempi versio. Tekija?_2022_4_sisus.indd 15 Tekija?_2022_4_sisus.indd 15 11.4.2022 14.31 11.4.2022 14.31
18 Tekijä 4/2022 Kaksi Teollisuusliiton opiskelijajäsentä tutustui tamperelaisen teollisuuden 200-vuotiseen historiaan. Näyttely toi heille mieleen muistoja lapsuudesta ja antoi ajattelemisen aihetta. Manse ennen ja nyt MUSEO ALEXANDER ANTTILA Koneja tuotantotekniikan opiskelija, Tampere JYRI NIEMINEN Julkaisutuotannon opiskelija, Tampere Tekija?_2022_4_sisus.indd 18 Tekija?_2022_4_sisus.indd 18 11.4.2022 14.32 11.4.2022 14.32
4/2022 Tekijä 19 AJASSA ? TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVAT JYRKI LUUKKONEN S uomen teollistuminen alkoi sahoista ja puuhiomoista 1860-luvulla. Tampere oli noihin aikoihin pieni ja vireä teollisuuskaupunki, jota kutsuttiin Suomen Manchesteriksi. – Ai, Manse-nimitys on noin vanha juttu, sanoo Alexander Anttila. Hän on tutustumassa toisen Teollisuusliiton opiskelijajäsenen, Jyri Niemisen, kanssa Työväenmuseo Werstaan Teollisuusmuseo-näyttelyyn. Se kertoo Tampereen teollistumisesta. Kaksisataa vuotta sitten teollisuus keskittyi Tammerkosken varteen. – Nykyään teollisuutta ei ole enää samalla tavalla keskustassa, mutta laitakaupungilta sitä kyllä löytyy, Nieminen toteaa. Näyttely alkaa esiteollisesta ajasta. Esillä on käsityöläisvärjärin esineistöä, ja puhetta on lumpun lajittelusta. Siitä tehtiin Tampereella paperia käsin jo 1700-luvun lopulla. Skotlantilainen James Finlayson perusti kaupunkiin puuvillatehtaan 1820, ja Frenckellin paperitehdas sai ensimmäisen paperikoneensa 1842. – Ennen tätä näyttelyä missään ei ole kattavasti kerrottu Tampereen teollisuudesta, sanoo Työväenmuseo Werstaan yleisöpalvelupäällikkö Ulla Rohunen. PITKÄÄ PÄIVÄÄ PIENELLÄ PALKALLA Teollistumisen ohella näyttely kertoo myös tehdastyöläisten arjesta. Siihen kuuluivat pitkät työpäivät, pienet palkat ja ahtaat asunnot. Anttila lukee opastaulusta, että aikanaan teollisuusyritykset rakennuttivat asuntoja työväestölle saadakseen riittävästi työvoimaa. – Jos nytkin rakennettaisiin lähelle työpaikkoja sellaisia asuntoja, joihin työntekijöillä olisi varaa, niin voitaisiin saada paremmin tekijöitä, hän pohtii. Nieminen puolestaan ihastelee Tampereen Villateollisuustyöväen ammattiosaston lippua. Ay-liike alkoi nostaa päätään Suomessa 1800luvun lopulla. Tuolloin sai alkunsa muun muassa Tampereen Kirjatyöntekijäin Yhdistys, johon Nieminen kuuluu. Teollisuusliiton opiskelijajäsenet Jyri Nieminen (vas.) ja Alexander Anttila sekä Työväenmuseo Werstaan yleisöpalvelupäällikkö Ulla Rohunen eläytyvät 1890-luvun tehdastyöläisen arkeen. Ylärivissä on Frenckellin paperitehtaan työntekijöitä ja etualalla Tampellan kehräämön naisia. Tekija?_2022_4_sisus.indd 19 Tekija?_2022_4_sisus.indd 19 11.4.2022 14.32 11.4.2022 14.32
20 Tekijä 4/2022 JYRI NIEMINEN perehtyy 1990-luvun alun hervantalaiseen opiskelijaelämään. Vuosina 1977–80 valmistuneessa Mikontalossa teekkarit asuivat solukolmioissa, lukivat Mikrobittiä ja kuuntelivat musiikkia C-kaseteilta. ”Vanhemmillanikin oli C-kasetteja, kun olin pieni.” Suomalaisen palkansaajan keskimääräinen viikkotyöaika vuonna 2020 oli 36,3 tuntia. Haluaisitko, että työaikaa lyhennettäisiin? Valtaosa museovieraista on vastannut kyllä. Alexander Anttila pitää siitä, että näyttely herättelee kävijöitä ajattelemaan. Jyri Nieminen testaa, miten hän olisi selvinnyt entisajan tehdastyöläisenä. ”Oi, joi! Rahasi eivät riittäneet”, toteaa Alexander Anttila pelin päätyttyä. ”Elämä oli tuolloin vielä varsin epäoikeudenmukaista. Vuokrakulut olivat paljon isommat kuin palkka”, Nieminen tuskailee. – Meidän ammattiosastomme täytti juuri 130 vuotta. Se on yksi Suomen vanhimpia. Näyttelyssä kerrotaan, että suurlakko vuonna 1905 johti kiivaisiin työtaisteluihin. Tehdastyöläiset vaativat palkankorotuksia ja kahdeksan tunnin työpäivää. Lakon innostamana työväki järjestäytyi. – Tänäkin päivänä työläiset taistelevat oikeuksistaan ja eduistaan, ja tämän taistelun kautta heidät vakuutetaan siitä, että heidän kannattaa liittyä liittoon, Anttila toteaa. NYKYPÄIVÄ MYÖS LÄSNÄ Tampere tunnetaan erityisesti tekstiili-, kenkäja konepajateollisuudesta. Niinpä Teollisuusmuseossa onkin esillä muun muassa erilaisia kangasnäytteitä, ensimmäinen teollisesti valmistettu kenkä ja Lokomolla palvellut alasin. – Se on aika ilmaisuvoimainen esine. Erityisesti jalustasta näkee, että alasin on ollut kovassa käytössä, Rohunen sanoo. Näyttely ei kuitenkaan keskity vain vanhaan esineistöön, vaan Teollisuusmuseo kertoo myös tämän päivän tamperelaisesta teollisuudesta. Sitä edustaa muun muassa Frameryn äänieristetty puhelinkoppi, jossa voi kuunnella työn ääniä. – Menneisyys ei ole irti nykyajasta. Monet asiat, kuten työajat, työolot, työturvallisuus ja palkka, puhuttavat työntekijöitä edelleen, Anttila ja Nieminen sanovat. Molemmat aikovat tulla Teollisuusmuseoon uudestaan. Mukaan he ajattelivat pyytää vanhemmat, isovanhemmat tai jonkun työtoverin työssäoppimispaikasta. ? Tekija?_2022_4_sisus.indd 20 Tekija?_2022_4_sisus.indd 20 11.4.2022 14.32 11.4.2022 14.32