Edes ja takaisin Voisiko kulkemisesta tehdä mielekkäämpää ja terveellisempää? Suomalaiset tekevät miljoonia työmatkoja joka päivä. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI NRO 3/2020 WWW.TEKIJÄLEHTI.FI TES-NEUVOTTELUT: MELKEIN VALMISTA Tekija?_2020_3_kansiarkki_ok.indd 1 Tekija?_2020_3_kansiarkki_ok.indd 1 3.3.2020 8.43 3.3.2020 8.43
LÄHDE KEVÄTKOKOUKSEEN! ? Teollisuusliiton ammattiosastojen kevätkokoukset lähestyvät. Ammattiosastojen sääntöjen mukaan kevätkokous on pidettävä maalis–huhtikuussa, ja kokouskutsut on lähetettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. ? Kevätkokoukset ovat avoimia kaikille ammattiosaston jäsenille. Kokouksessa luodaan katsaus edelliseen vuoteen, käsitellään tilinpäätös ja vuosikertomus (toimintakertomus), luetaan tilin/toiminnantarkastajien tarkastuskertomus ja päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapaudesta tilivelvollisille. ? Lisäksi kokouksessa päätetään mahdollisesta ehdokkaidenasettelukokouksen pitämisestä ennen syyskokousta ja käsitellään muita kevätkokoukselle esitettyjä asioita. DELTA I VÅRMÖTET! ? Det börjar bli dags för fackavdelningarnas vårmöten. Enligt stadgarna ska vårmöten hållas inom mars–april och möteskallelserna ska gå ut senast två veckor före mötet. ? Vårmöten är öppna för alla medlemmar i fackavdelningen. På vårmötet föredras bokslutet och verksamhetsberättelsen för föregående kalenderår. Där uppläses också revisorernas / verksamhetsgranskarnas granskningsberättelse samt fattas beslut om fastställande av bokslutet och beviljande av ansvarsfrihet för de redovisningsskyldiga. ? Dessutom besluter vårmötet vid behov om att hålla ett kandidatnomineringsmöte inför höstmötet och behandlar övriga till vårmötet framställda ärenden. LIITTO TIEDOTTAA KEVÄTKOKOUKSET 1.3.–30.4. VÅRMÖTEN 1.3–30.4 Katso ammattiosastojen ilmoitukset: www .teollisuusliitto.fi/ ammattiosastojen-toiminta Du hittar fackavdelningarnas annonser på webben på adressen: www.teollisuusliitto.fi/sv/ fackavdelningarnasverksamhet Tekija?_2020_3_kansiarkki_ok.indd 2 Tekija?_2020_3_kansiarkki_ok.indd 2 3.3.2020 8.43 3.3.2020 8.43
KANNEN KUVAT: PEKKA ELOMAA TIMO LINDHOLM JYRKI LUUKKONEN PETRI PUROMIES SISÄLTÖ 6 TÖIHIN ON MENTÄVÄ, MUTTA MITEN? KANSI Työmatkan pituus, julkisen liikenteen puuttuminen, vuorotyö, turvallisen reitin puuttuminen, julkisen liikenteen kalleus… Siinä muutamia teollisuusliittolaisten syitä valita työmatkavälineeksi auto, vaikka terveys ja ilmastonmuutos patistaisivat julkiseen liikenteeseen, pyöräilyyn tai kävelyyn. Miten työmatkaliikennettä voisi parantaa? 28 KUN TILAUS ON LÄHES LIIAN HYVÄ Omanista viime keväänä tullut kahden jättihallin tilaus oli melkein liian suuri suupala kälviäläiselle hallivalmistajalle Best-Hallille. Positiivisesta ongelmasta on kuitenkin selvitty palkkaamalla työntekijöitä ja järjestelemällä työtä. MELKEIN VALMISTA Suurimmalle osalle Teollisuusliiton sopimusaloista on jo saatu uusi työehtosopimus. Useimmat niistä syntyivät neuvottelemalla. NÄSTAN KLART De flesta av Industrifackets avtalsbranscher har fått ett nytt kollektivavtal. Vägen till de flesta av dem gick via förhandlingsbordet. 50 6 3/2020 Tekijä 3 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 3 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 3 4.3.2020 10.48 4.3.2020 10.48
4 Tekijä 3/2020 ? Ensimmäinen kehittämiskoulutus keräsi Oulun ja Lapin ammattiosastojen aktiivit Murikkaan. Muutkin alueet pääsevät koulutukseen tämän vuoden aikana. ? KOKIJA ”Kerro muille! Apua saa, kun pyytää.” Kai Hyrynkangas ei ole antanut lukivaikeuden lannistaa. Pääluottamusmiehen, Teollisuusliiton valtuuston jäsenen ja valmentajan tehtävät hoituvat, kun hän on löytänyt omat tapansa oppia. AJASSA 5 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 16 KOKIJA Pääluottamusmies Kai Hyrynkangas 19 VIERAILIJA Tutkimusprofessori Timo Partonen 20 Miten yritys kantaa yhteiskuntavastuunsa? 24 ILMIÖ Elvytys antaa taloudelle vauhtia 27 Lyhyet TYÖSSÄ 36 TYÖYMPÄRISTÖ Kuka suojelee vuokratyöntekijää? 38 KÄYTÄNTÖ Sastamalan Vexvellä panostetaan työhyvinvointiin, ja se näkyy 40 Media-ala keskittyy Sanoma-Alma -kaupassa 41 Lyhyet LIITOSSA 42 Kehittämiskoulutus tuo potkua osastoon 44 Nuorelle liiton stipendi palkinnoksi aktiivisuudesta 45 TOIMIJA Ammattiosaston taloudenhoitaja Ville Sonninen 47 OIVALTAJA Ammattiosaston jäsenhuoltaja ja sihteeri Jessica Raita 48 MAAILMA Määrittelisikö EU vähimmäispalkan? 49 Lyhyet 54 Brief in English 55 Työttömyyskassa/ A-kassan VAPAALLA 56 HARRASTAJA Kuorolaulaja Eissen Reponen 58 Pulmat 59 Sarjakuva Seuraava numero ilmestyy 15.4. Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/ lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 (jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta) Muut: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta, Medialogistiikka ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. SUOJAUDU FLUNSSALTA! Lue ohjeet: sivut 37 ja 41 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 4 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 4 4.3.2020 10.48 4.3.2020 10.48
3/2020 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 11.3.2020 Kiire ruokkii työuupumusta T yöuupumuksen aiheuttajaksi on nostettu lukuisia yksilöön ja työympäristöön liittyviä riskitekijöitä. Niiden on myös havaittu olevan yhteydessä ja vuoro vaikutuksessa toistensa kanssa. Tutkitun tiedon määrä on parin viime vuosikymmenen aikana lisääntynyt runsaasti. Samalla tutkimus on edennyt kohti yksityiskohtia ja pilkkou tunut erillisiksi raporteiksi. Niiden seuraaminen ja sisällöllinen hallinta on tutkimuksen ammattilaisillekin työläs tehtävä. Työuupumusta aiheuttavien tekijöiden tutkiminen on tärkeää, sillä tieto on hallitun muutoksen edellytys. Käytännön työelämän kannalta on kuitenkin voinut käydä niin, että työuupumuksen torjuminen on helpottumisen sijaan hankaloitunut tiedon nopean lisääntymisen ja pilkkoutumisen takia. Epätietoisuutta on voinut olla esimerkiksi siitä, mihin työ paikalla ja työyhteisössä vaikut taviin tekijöihin työhyvinvoinnin edistämiseen käytettävissä olevat resurssit pitäisi kohdentaa. Epävarmuuden tyypillinen seuraus on toimenpiteiden kanssa empiminen tai niistä pidät täytyminen epävarmuuteen vedoten, vaikka ongelmat olisivatkin selvästi havaittavissa. Edellä kuvatun takia Työterveyslaitoksen tuore 30 Euroopan maata ja 28 000 Euroopan työolotutkimukseen vastannutta ihmistä käsittävä tutkimus on lupaava askel kohti tiedon kiteytymistä niin, että se voi helpottaa käytännön toimen piteiden organisoimista työpaikoilla. Tutkimuksen mukaan työuupumuksen merkittävimmät riskitekijät työsuhteen laadusta riippumatta ovat kiire ja aikapaine. Työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät ovat tutkimuksen mukaan samanlaisia vakinaisissa, määräaikaisissa ja vuokra työsuhteissa toimiville ihmisille. Suurin vaikutus työn imuun, eli työhön liittyvään myönteiseen tunne ja motivaatiotilaan, on työn tulosten näkemisellä, työn merkitykselliseksi kokemi sella, työyhteisön sosiaalisella ilmapiirillä sekä esimiehen tuella ja palautteella. Näiden taustalla olennainen asia on liiallisen työkuorman ehkäiseminen. Jos edellä olevat työhyvinvointiin ja työuupumukseen vaikuttavat tekijät ajatellaan työpaikkakohtaisiksi tehtäviksi, jotka halutaan hoitaa hyvin, ei lista näyttäisi olevan mahdot toman pitkä. Toinen uupumuksen torjuntaa ja hyvinvoinnin parantamista tukeva seikka on, että käytetyt käsitteet ovat helposti ymmärrettävissä. Niiden perusteella on oletettavasti mahdollista rakentaa toimintamalleja ja kohdentaa toimenpiteitä työpaikkakohtaisesti soveltaen. Tukea työpaikkojen toiminnan kehittämiseen voi kysyä Teollisuusliitosta. PETTERI RAITO Päätoimittaja Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/ lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 (jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta) Muut: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta, Medialogistiikka ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. BLOGI www.tekijälehti.fi/blogi ”Kiistojen ratkaisemista sopimisen kautta voisi kehittää myös yhdistetty valtakunnansovittelijan ja yt-asiamiehen virkakoneisto. Valmista mallia ei tietysti ole, mutta tälle olisi varmasti tilausta.” ARTO HELENIUS Teollisuusliiton kansainvälisen edunvalvonnan erityisasiantuntija Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 5 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 5 4.3.2020 10.48 4.3.2020 10.48
SO PI M U S Sopimuskierros lähestyy maalia ? Viime elokuussa alkanut työehtosopimusten (tes) neuvottelukierros alkaa pöllyytellä jo kalkki viivoja. Teknologiasektorin kaikki tessit ovat valmiina. Kemiansektorilla auki oli Tekijän painoon mennessä viisi sopimusta. Puutuote ja erityis alojen sektorilla auki oli yksi sopimus kummassakin. Sopimusten piirissä oli suurin osa liiton jäsenistä. Kilpailukykysopimuksen (kiky) mukaiset 24 palkatonta talkootuntia poistuivat kaikista sopimuksista riippumatta siitä, oliko niistä sovittu erillisellä allekirjoituspöytäkirjalla tai työehto sopimuksessa. Palkankorotukset toteutuivat yleisen linjan mukaisesti jäsenten ostovoiman turvaten. Teksteissä saatiin edistysaskelia. Joissain asioissa jouduttiin antamaan myös periksi. ? Suurin osa sopimuksista saatiin aikaan neuvottele malla. Tiukin vääntö käytiin mekaani sessa metsä teollisuudessa, jossa sopimus syntyi vasta neljän viikon lakon jälkeen. Suurin ongelma oli työnantajia edustavan Metsäteollisuus ry:n työn tekijöiden edunvalvonnan ja aseman heikentämiseen tähtäävä kova linja sekä neuvotteluhaluttomuus. TEOLLISUUSLIITON SOPIMUSALAT JÄSENISTÄ Malmikaivokset Pelti ja teollisuuseristysala Teknologiateollisuus Autoalan kauppa ja korjaamotoiminta Kemian perusteollisuus Muovituote ja kemian tuoteteollisuus Öljy ja maakaasu ja petrokemianteollisuus Mekaaninen metsäteollisuus Puusepänteollisuus Jakelu Maaseutuelinkeinot Media ja painoalan työntekijät Metsäkoneala Puutarhaala Suorajakelu Taimitarhaala Tekninen huolto ja kunnossapito Turkistuotantoala Turvetuotantoala Viher ja ympäristörakentamisala Viestintäalan toimihenkilöt Puolustusministeriön työpaikat Fiskars Finland Oy Ab:n työntekijät Kumiteollisuus Lasikeraaminen teollisuus Lasitus, rakennuslasitus ja lasinjalostusala Jalometalliala Tekstiilihuoltoala Tekstiili ja muotiala Autonrengasala Harja ja sivellinala Kenkä ja nahkateollisuus Veneenrakennusteollisuus Bioteollisuus Metsäala SO PI M U S SO LM IT TU 92 % +6 % Neuvottelu tulos syntynyt, sopimusta ei ollut hyväksytty ennen Tekijän painoonmenoa NEUVOTTELUTILANNE 4.3. Suurimmalle osalle Teollisuusliiton sopimusaloista oli saatu Tekijän painoon mennessä uusi työehtosopimus. Suurin osa niistä syntyi neuvottelemalla. ? UPM Plywoodin Savonlinnan vaneri tehtaan pääluotta musmies Kimmo Natunen löytää valtakunnansovittelijan tekemän sovitteluehdotuksen kautta syntyneestä työehtosopimuksesta hyvää ja huonoa. ”Kustannuskompensaationa toteutettu leikkaus palvelusvuosilisään kohtelee työn tekijöitä epätasa puolisesti. Toisaalta oma hintansa on silläkin, että työnantaja sai uusia mahdollisuuksia työaikajoustoihin. Miten niitä otetaan tai ei oteta käyttöön, nähdään kuitenkin vasta tulevaisuudessa. Kokonaisuutena tilanteeseen nähden ratkaisu on vielä sellainen, että tämän kanssa pystyy elämään. Pitää muistaa, että sopimus korottaa työntekijöiden ansioita yleisen linjan mukaan, ja että työajan lyhennysprosenttien korotuksen myötä palkaton talkootyö poistuu. Se ihmetyttää, että minkälaisen signaalin Metsäteollisuus ry halusi jäsenyritystensä työntekijöille neuvotteluhaluttomuudellaan lähettää. Kun mekaaniseen metsäteollisuuteen tarvitaan koko ajan uusia työntekijöitä, niin ei se houkuttelevuuden kannalta ainakaan hyvä viesti ole.” TEKSTI PETTERI RAITO KUVAT PEKKA ELOMAA VAIKEUKSIEN KAUTTA SOPIMUKSEEN Mekaanisen metsäteollisuuden ja puusepänteollisuuden luottamusmiehet olivat 27. helmikuuta koolla Helsingissä kuulemassa, mitä uudet työehtosopimukset pitävät sisällään sekä miten ja miksi niihin oli päädytty. ? Stora Enson Honkalahden sahan pääluottamusmies Juha Konttinen pohti tilaisuuden jälkeen. ”Kun taustat kuunteli, niin tuli sellainen tunne, että työnantajilta tuli niin kovat painostustoimet, että meillä ei ehkä välttämättä oltu siihen varauduttu. Jouduttiin tekemään ratkaisu, mikä pystyttiin tekemään. Eihän tämä voitto ole. Sanoisin, että taistelun jälkeen saatiin korkeintaan tasapeli.” ? Lahdessa sijaitsevan Askon sohva tehtaan Insofan pääluottamusmies Mikko Heino arvioi, että työntekijöiden kannalta hankalimmat sopimuskohdat ovat palvelusvuosi lisien leikkaaminen ja työnantajan saama mahdollisuus vuosiloman jakamiseen. ”Ne ovat suurimmat harmin aiheet, mitä olen työn tekijöiltä kuullut. Toisaalta meillä kiky toteutettiin viemällä pekkasista kolme päivää pois. Tämän sopimuksen myötä saimme nuo päivät takaisin .” ? Pietarsaaressa sijaitsevan UPM:n Alholman sahan pääluottamusmies Vuokko Piippolainen toteaa suoraan, että sopi muksesta on vaikea löytää mitään hyvää. Työehtosopimusinfoon hän oli tyytyväinen. ”Se on oikein, että asiat kerrotaan sellaisina kuin ne ovat. Nyt pitää ottaa opiksi. Meillä pitää olla seuraavalla sopimuskierroksella työkalut valmiina, käyttäytyy Metsäteollisuus ry miten tahansa.” Ty öe ht on eu vo tt el ut 6 Tekijä 3/2020 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 6 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 6 4.3.2020 10.48 4.3.2020 10.48
? 3/2020 Tekijä 7 LIITOSSA Sopimuskierros lähestyy maalia 92 % ANU LUHTANEN Kemian sektorijohtokunnan jäsen, autokunnostaja, Käyttöauto Oy, Seinäjoki EI PAIKALLISTA ERÄÄ, HYVÄ ”Olin hyväksymässä autoalan kaupan ja korjaamo toiminnan työehtosopimusta. Kaikki palkankoro tukset tulevat kaikille. Meillä ei ole paikallista erää. Se on hyvä. Palkankorotukset noudattavat yleistä linjaa eli prosentti on 3,3. Automyyjille saatiin yksi työaikaa lyhentävä arkipyhä lisää. Olen todella tyytyväinen sopimukseen. Autoalan neuvottelutulos saatiin melko kivutto malla prosessilla verrattuna esimerkiksi teknologia teollisuuteen. Osaltaan tämä saattaa johtua siitä, että vastapuolena oli neuvotteluissa eri työnantaja liitto kuin monella muulla Teollisuusliiton alalla. Pidän huonona sitä, että tällä kierroksella näyttää esteitä tessovuille nostaneen myös työnantajien yksittäisten henkilöiden asenne ja toiminta. Egojen ei pitäisi mennä asioiden edelle.” KARI GULLSTEN Taimitarhaalan neuvottelukunnan jäsen, varaluottamusmies, Fin Forelia Oy, Rovaniemi MUKAVASTI MENI ”Taimitarhaala solmi sopimuksen Teollisuusliiton erityisalojen sektorin toimialoista ensimmäisenä. Me annoimme toimistoille valtuudet, että he saavat tehdä esisopimuksen. He pääsivät ripeästi sopimukseen, eikä muuta tarvinnut kuin allekirjoittaa. Vastapuolen neuvottelijoilla oli sellainen asenne, että tulos pitää saada. He suhtautuivat myötämielisesti asioihin, mitä esitimme. Ei tietenkään kaikki läpi mennyt. Mutta neuvotteluhenki oli hyvä. Kiky oli aiheuttanut paljon mutinaa meidän työpaikalla. Sen pois saaminen oli suuri asia. Palkoista sovittiin teknologiateollisuuden viitoittaman linjan mukaisesti. Korotukset olivat ihan kohtuutasolla. Yllättävän hyvin meni siihen nähden, että ounastelin, että siinä voi tulla vaikeitakin neuvotteluita.” MIKAEL KAARTOAHO Media ja painoalan neuvottelukunnan jäsen, pääluottamusmies, Hansaprint Oy, Turku HYVÄSSÄ HENGESSÄ SOPUUN ”Kiky ei aiheuttanut ongelmia, koska olimme jo edellisessä sopimuksessa sopineet, että kikyt lähtevät pikkuhiljaa pois, tosin mielestäni kovaan hintaan. Teknologiaalan sopimusta mukailtiin. Kun rajat tiedettiin, ei siitä tullut kauhean suurta vääntöä. Meillä oli selkeä kanta, ettei voitu tehdä halvempaa sopimusta kuin tekno, ja työnantajapuolelle oli selvää, että enempää emme voi saada. Se ero meillä on teknon sopimukseen, että sillä on 0,6 prosentin järjestelyerä ja meillä on 0,8 prosenttia niin sanotulla puoliperälaudalla. Jos ei päästä sopuun, vain 0,4 jaetaan työnantajan määräyksellä. Tähän kohtaan se oli tyydyttävä ratkaisu, vaikka olisi toivonut, että olisimme saaneet järjestelyerän pienemmäksi. Eniten olen tyytyväinen tapaan, millä neuvottelijat toimivat. Neuvottelujemme vetäjä oli ajan tasalla ja porukkamme hyvin valmisteltu.” Tilanne lehden mennessä painoon 4.3. Seuraa liiton verkkosivuja www .teollisuusliitto.fi sekä verkkolehteä www.tekijälehti.fi. Seuraa myös Teollisuusliiton Facebook ja Twitteruutisia. HAASTATTELUT JARI ISOKORPI JA SUVI SAJANIEMI KUVAT KITI HAILA Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 7 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 7 4.3.2020 10.48 4.3.2020 10.48
Jalkaudutaan – vai pyöräilläänkö? 8 Tekijä 3/2020 Töihin on mentävä, tavalla tai toisella. Suurin osa Teollisuusliiton jäsenistä kulkee töihin omalla autolla, mutta voisiko muukin olla mahdollista? Työmatkaajille on tarjottava aito mahdollisuus käyttää julkisia kulkuvälineitä, jalankulkua tai pyöräilyä. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT JARNO ARTIKA, PEKKA ELOMAA JA HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN EN Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 8 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 8 4.3.2020 10.49 4.3.2020 10.49
Jyväskylän Moventaksella tarkastajana työskentelevä Arto Pasanen juoksee tai pyöräilee 12 kilometrin työmatkansa ympäri vuoden. Matkaan menee 35 minuutista reiluun tuntiin riippuen kulkutavasta ja kelistä. 3/2020 Tekijä 9 AJASSA ? Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 9 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 9 4.3.2020 10.49 4.3.2020 10.49
KÄVELLEN 10 Tekijä 3/2020 Teollisuusliiton jäsenpaneelin kyselyyn viime vuoden lopulla vastasi 2 500 jäsentä. Heistä 1 500 kertoi avoimissa vastauksissa kokemuksiaan työmatkaliikkumisesta. Jäsenpaneeliin kuuluu noin 3 700 vapaaehtoista teollisuusliittolaista. Paneelia uusitaan ja täydennetään vuosittain. Seuraavan kerran jäsenpaneeliin voi ilmoittautua syksyllä. ESTEITÄ KÄVELLÄ, PYÖRÄILLÄ TAI KÄYTTÄÄ JULKISTA LIIKENNETTÄ MITEN KULJET TÖIHIN? MITEN PITKÄ ON YHDENSUUNTAINEN TYÖMATKASI? OMALLA AUTOLLA 81 % 10 20 9 7 22 5 19 3 ALLE 5 KM 22 % 1 PYÖRÄILLEN YLI 50 KM BUSSILLA 10–19 KM 28 20–49 KM MOPOLLA TAI MOOTTORIPYÖRÄLLÄ KIMPPAKYYDILLÄ 5–9 KM JUNALLA Vastaaja saattoi valita useamman kuin yhden vaihtoehdon Avoimmissa vastauksissa usein annettuja syitä OLISIKO SINUN MAHDOLLISTA KULKEA TÖIHIN? JULKISILLA 31 % 21 10 9 PYÖRÄILLEN KÄVELLEN KIMPPAKYYDILLÄ Vastaajina työmatkansa omalla autolla, moottoripyörällä tai mopolla kulkevat MIESTEN JA NAISTEN VASTAUKSET OMALLA AUTOLLA 84 % / 72 % KÄVELLEN 7 % / 14 % BUSSILLA 5 % / 11 % JOKA SEITSEMÄS MYÖS PYÖRÄILEE TÖIHIN. PUOLET KÄYTTÄÄ POLKUPYÖRÄÄ, KOLMANNES KULKEE JALAN. LÄHDE Teollisuusliiton tutkimusyksikkö 2019 TYÖMATKA KYSELY ? Työmatkan pituus ? Työn raskaus ? Laiskuus ? Pyörä varastettu tai pyörä rikki ? Sähköpyörään siirtymisen kalleus ? Turvallisen kevyen liikenteen väylän puuttuminen tai sen huono kunto ja talvikunnossapito ? Julkisen liikenteen puuttuminen tai sen sopimattomuus vuorotyöhön ? Julkisen liikenteen kalleus ? Lasten vieminen tai hakeminen työmatkalla päiväkodista, koulusta tai harrastuksista ? Kiirehtiminen harrastuksiin, luottamustehtäviin tai muita velvollisuuksia hoitamaan ? Kaupassa käyminen tai? KYLLÄ Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 10 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 10 4.3.2020 10.49 4.3.2020 10.49
3/2020 Tekijä 11 ? AJASSA K ävelyn ja pyöräilyn hyödyistä on paljon tutkimustietoa. Kävely kohottaa kansanterveyttä ja -taloutta yhtä edukkaasti kuin pyöräily, vaikka kävely ei ehkä nykyisin saakaan samanlaista huomiota kuin pyöräily. Kävelyyn on kuitenkin yhdistetty entistä useammin paitsi ruumiin, myös sielun tasapaino. Kymmeniä tuhansia ihmisiä käsittävien tutkimusten mukaan jalankulku ennalta ehkäisee masennusta. Tämä saattaa liittyä myös saastepäästöjen vähentymiseen kävelyn suosion myötä. Tutkijat varoittavat näet nykyisin siitä, että masennussairaudet ovat sitä todennäköisempiä, mitä saastuneempaa ilmaa hengitämme. Ihmiskunnan suuret ajattelijat ovat kautta aikain ylistäneet kävelemistä. Heistä käveleminen on helpotus – elleipä peräti oleellinen edellytys – ongelmien ratkaisulle. Kirjailija-filosofi Friedrich Nietzsche on jopa todennut, että vain kävellessä syntyneet ajatukset ovat minkään arvoisia. Kävelyyn ei tarvita laitteita tai varusteita. Ja kun kävely nopeutetaan polkuvoimaksi, pyöräili jöidenkin tiedetään vähentävän yhteiskunnalle sälytettäviä kustannuksia. He pysyvät muita terveempinä leikaten tuntuvasti myös työnantajan kuluja vähäisemmillä sairauspäivillään. Pyöräily vähentää saasteita ja melua nopeuttaen myös ajoneuvoliikennettä pienentämällä ruuhkia. Pyöräily lisää paikallisten liikkeiden elinvoimaa ja vähentää yhteiskunnan kustannuksia. 10 pyörää mahtuu yhden auton pysäköinti paikkaan, ja pyöräily on halvempaa verrattuna autoiluun. PYÖRÄILY TUO RAHAA, AUTOILU VIE Jalankulun ja pyöräilyn väylien rakentaminen ei vaadi luonnon peittämistä asfalttiin niin laajoilta aloilta kuin autotiet. Viheralueiden säilyttämisellä on ratkaiseva rooli asukkaiden terveydelle ja mielen tasapainolle. Viheralueiden saavutettavuus on tasa-arvokysymys. Köyhimmät ja eritoten heidän lapsensa hyötyvät eniten lähiluonnosta. Vihervyöhykkeet lisäävät kevyen liikenteen suosiota. Kilometrin pyörämatka tuntuu tutkimusten mukaan paljon lyhyemmältä viherväylällä kuin keskellä brutaalia betoniarkki tehtuuria. Työmatkaa ei edes taiteta kevyin konstein, jos se tuo vain kokemuksen ahdistavasta rumuudesta ja kulun jarruuntumisesta esteisiin. Kansainvälisten suunnittelustandardien mukaan laskien pyöräilyn kehittäminen tuo aina rahaa kaupungille, autoiluun investointi vie aina rahaa kaupungilta. Helsingin kaupunki suunnitteluvirasto on esimerkiksi laskenut, että 20 miljoonan investointi pyöräilyyn toisi yli 800 miljoonaa euroa rahaa terveysja muina hyötyinä vuoteen 2025 mennessä. Saman rahan laittaminen autoiluun köyhdyttäisi kaupunkia. TILAISUUS ON TARJOTTAVA Liikenteen suuren muutoksen vastuuttaminen yksittäisille ihmisille on kohtuutonta ja vaikutuksiltaan tehotonta. Teollisuusliiton kyselyn mukaan jäsenet tietävät tämän hyvin, sillä heillä ei useinkaan ole mahdollisuuksia käyttää julkista liikennettä, tai sitten matka töihin on liian pitkä kävelyyn tai pyöräilyyn. Kyselyn mukaan liiton jäsenet ovat samaan aikaan tietoisia niistä keinoista, joilla tilaisuus kestävään matkantekoon tarjotaan. Jutun lopussa työmatkakyselyn avoimissa vastauksissa käy ilmi samat asiat, mistä liikenteen ja liikkumisen asiantuntijatkin puhuvat. HYÖTYLIIKUNNALLA MITTAVAT TERVEYSVAIKUTUKSET On tervettä muistaa, että suuria ja valtaisia varoja vieviä kansatautejamme voitaisiin kurittaa yksinkertaisesti kävelemällä ja pyöräilemällä. Näihin olisi koko Suomessa hyvät mahdollisuudet, sillä joka neljäs pääsisi pyörällä töihin enintään 10 minuutissa. Auto on kätevä, mutta terveyden ja ympäristön takia kannattaa miettiä, voisiko auton välillä vaihtaa pyöräilyyn tai kävelyyn – ja päätöstä on tehtävä helpommaksi. TERHO LAURIKAINEN työskentelee kiteeläisellä Kidexillä puuseppänä. Hän kulkee 25 kilometrin työmatkan käytettynä ostetulla vuosimallin 2002 citymaasturilla. Maasturia tarvitaan varsinkin talvella, kun varhain työmatkalle lähdettäessä aura-auto ei ole vielä kylänraitille ehtinyt. ”Oma auto on täällä ihan välttämätön, jotta pääsee kulkemaan. On huolestuttava kuunnella uutisia polttoaineen hinnankorotuksista.” Lue lisää Laurikaisen ajatuksista: www.tekijälehti.fi JA RN O A RT IK A Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 11 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 11 4.3.2020 10.49 4.3.2020 10.49
12 Tekijä 3/2020 Vastoin ennakkoluuloja, pääkaupunkiseudulla on keskimäärin maan pisimmät työmatkat. Tälläkin seudulla pyörällä pääsisi kuitenkin töihin puolet asukkaista hilkun alle puolessa tunnissa. Koko maassa keskimääräinen työmatka olisi pyörällä muutaman minuutin lyhyempi eli selvästi alle puolen tunnin. Helsingin seudulla asuu yli 30 prosenttia kaikista maan työssä käyvistä. – Nykysuositusten mukaan reipasta liikkumista tulisi harjoittaa 2,5 tuntia viikossa tai raskasta 1,5 tuntia. Säännöllinen liikkuminen kohottaa kestävyyskuntoa vaikuttaen suotuisasti painoon ja kehonkoostumukseen. Tämä pienentää riskiä sairastua sydänja verisuonitauteihin ja kakkostyypin diabetekseen, luettelee säännöllisen arki liikkumisen vaikutuksia terveyskasvatuksen projektitutkija Iina Raudasoja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta. – Ja liikuntaa voi kerryttää pitkin viikkoa, pieninä pätkinä, innostaa saman laitoksen tutkijatohtori Elina Hasanen. Hasanen painottaa maankäytön ja kaavoituksen ratkaisevaa osuutta siinä, miten mahdollisuudet luodaan. Asunnot, työpaikat, palvelut, koulut ja päiväkodit on sijoitettava niin, että jalan ja pyörällä kulkeminen on mahdollista. Töihin tullessa tuntuu jo hienolta… ”Aamuvuoroviikolla pitää olla menossa ulos ovesta klo 4.40. Ensimmäinen kilometri juosten voi olla vähän vaikea. Toinen tuntuu jo paremmalta. Ja aina tuntuu hienolta, kun on päässyt töihin!” ? Arto Pasasella on teräskunto, eikä siinä suinkaan vielä kaikki: ”Murheet jäävät lenkkipolun varrelle”. Nassikkana Pasanen oli hiihtänyt paljon, aikuisena pelannut sulkapalloa. Mutta nykyisen kestoliikuntansa Pasanen aloitti ryhtyessään ”juoksen telemaan” perheenjäsentensä kanssa neljä–viisitoista vuotta sitten. Vähitellen juoksulenkit pitenivät jo 15–20 kilometriin. Kaveripiirikin laajentui, kun vanhimman siskonsa kautta Pasanen tutustui muihin juokse misen harrastajiin ja mies liittyi myös Hippoksen Maratonkerhoon. Ja ne työmatkat Moventakselle, ne taittuvat siis nyt juosten tai pyöräillen, ympäri vuoden. MATKA-AIKA RIIPPUU KELISTÄ… – Pyörällä menee kesällä semmoiset 35 minuuttia, tännepäin on aika mäkistä maastoa. Talvella menee 45 minuuttia tai jopa tunti, kelistä riippuen. Juoksemalla menee vähän toista tuntia. Toisinaan juoksumatka kotiinpäin menee myös inter valliharjoittelussa, ja silloin aikakin kutistuu. Hyötyliikkuja harmittelee sitä, että talvipyryillä pyöräteitä ei aina aurata kunnolla. – On käynyt niinkin, että olen tullut töihin nopeammin juosten kuin mitä olisin tullut pyörällä. Pyöräillen Pasanen tulee töihin ehkä yhtenä tai kahtena päivänä viikossa, enimmäkseen siis taival taittuu juosten. Kesäisinä aamuina hän juoksee satunnaisesti jopa 20:n tai 30 kilometrin ylimääräisen lenkin työmatkansa lisäksi. Hyötyliikunta käy Pasasella, juoksutapahtumien ja puolimaratonien harrastajalla, myös harjoittelusta. Hän kertoo välillä juurikin ”keventävänsä” työmatkakilometrien määrää, jos tulossa on lähitulevaisuudessa jokin varsinainen urheilusuoritus. Pasasella on hybridipolkupyörä. Talveksi siihen löytyy nastarenkaat. Vaatetuksessa on talvikeleille monenlaista sateenja tuulen pitävää varustetta, ja jalkoihin löytyy niin piikkikenkiä kuin karkeilla maastokuvioilla varustettuja lenkkareita. VIRTAA TÖIHIN, JA TOISIINKIN TÖIHIN Tuuliturbiinien vaihteistoja valmistavassa Moventaksessa Pasanen tekee vaihteiston osien tarkastusta koordinaattimitta koneella. ”Tonneja halotaan”, Pasanen huomauttaa. Hänen tiiminsä näet var mistaa, että tuotteet on tehty piirustusten mukaisiksi jopa tuhan nesosamillin tarkkuudella. Työ on monipuolista, vaatien välillä myös tietokoneiden ohjelmointia tai vanhojen ohjelmien päivitystä. – Työkaverit ovat mukavia! Se vaikuttaa paljon viihtymiseen ja jaksamiseen, Pasanen vielä alleviivaa. Mutta tärkeän osansa jaksamiseen tuo hyötyliikunta. – Tämä antaa virtaa. Tämä antaa voimaa selviytyä päivän askareista. Kun Moventaksella on ollut omat aallonpohjansa ja työntekijöitä on irtisanottukin, on Pasanen kouluttautunut toiseenkin ammattiin. Hän on ammattitutkinnon suorittanut hieroja, ja hän tekee jatkuvasti päätyönsä ohella myös hierontatyötä. Hän ei uskoisi jaksavansa kahta työtä, jolleivat työmatkat taittuisi hyötyliikunnalla. Työmatkaliikunta saa kuntopuolella ”ihmeitä” aikaan. – Mitä sä teet? Niin Pasanen kertoo elämänsä ensimmäisen kehonkoostumusta mittaavan testaajan ihmetelleen, kun testissä paljastuivat ”ihanteelliset” arvot ihan kaikessa. JAKSAMISTA ELÄMÄÄN – Minä juoksin Puijon laaksossa, kun tyttären leikkaus Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa alkoi. Juostessa pystyy käsittelemään vaikeitakin asioita. Pasasen vanhin tytär oli kokenut 19-vuotiaana täysin odottamatta neliraajahalvauksen. Isä purki huoltaan ja tuskaansa juoksemalla. Tytär istuu tällä haavaa pyörätuolissa, mutta lannistu misesta ei ole puhettakaan. Sairaalakäynnit ja kuntoutuskin jatkuvat edelleen. – Tyttäreni on taistelija ja tavattoman positiivinen ihminen, Pasanen kertoo ja näyttää tyttärestään Sinistä videon, joka todistaa asiaa. Pasanen uskoo, että kuntoilu voi auttaa elämän vaikeiden hetkien kohdatessa. – Jokaisella on elämässä murheita. Ne jäävät sinne lenkkipolun varteen. Kuntoilu antaa voimaa selviytyä. Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 12 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 12 4.3.2020 10.49 4.3.2020 10.49
3/2020 Tekijä 13 ? AJASSA – Arjesta on tehtävä helppoa. Ja on tärkeää kiinnittää huomiota kaupunkiluonnon määrään, se lisää viihtyisyyttä ja halukkuutta pyöräilyyn, tutkija alleviivaa. Yliopistonlehtori Mikko Simula painottaa hänkin koko yhdyskunnan infrastruktuurin tärkeyttä. Hän kehuu Oulua, jossa viimeiselle asuntomessualueelle tehtiin ensimmäiseksi kävelyn ja pyöräilyn infra työt ennen kuin ensimmäistäkään taloa ryhdyttiin suunnittelemaan. Jyväskylästä löytyy sen sijaan sekä huonoa että hyvää esimerkkiä. Pyöräilyä on helpotettu, mutta kaupungin ulkopuolelle on myös tontitettu ja rakennutettu valtaisa Sepän automarkettikeskit tymä, jonne ei helpolla pääse kuin henkilöautolla ja joka kovertaa keskustaa tyhjäksi kaupallisista palveluista. – Ja nyt sitten on tehty Jyväskylän keskustan elävöittämissuunnitelma, Hasanen huokaa. Simula toteaa, että verotus voi olla yksi hyvä instrumentti ilmastonmuutoksen hillintään. – Vihreän veropolitiikan on otettava kuitenkin maksukyky huomioon. Se ei saisi rangaista kaukana asuvia pienipalkkaisia, jotka saattavat asua kaukana juurikin siksi, että he ovat pienipalkkaisia. Jotain toivoa toisi paluu progressiiviseen verotukseen. ARTO PASANEN työskentelee Jyväskylän Moventakselta tarkastajana. Hän juoksee tai pyöräilee 12 kilometrin työmatkansa ympäri vuoden. "Suunnittelua tämä vaatii", Pasanen toteaa. Hän alkaa jo loppuviikosta suunnitella seuraavan viikon ohjelmaa, milloin on vietävä mitäkin varusteita, millä pelillä ja mihin suuntaan. ”TÄMÄ ON MINUN SIIRTONI” Jos maapallo halutaan pitää asuttavassa kunnossa myös lapsille ja lapsenlapsillemme, on hiilijalanjälkeä pienennettävä, myös liikenteessä. – Tämä on minun siirtoni. Teen työmatkat hyötyliikunnalla. Eipä pyöräilystä tai juokse misesta paljon saasteita tule. Pasanen kertoo miettineensä liikkumis muotonsa valinnassa vireytensä, terveytensä ja kuntonsa ohella ilmaston muutosta. Hänelle on myös tavattoman mieluista olla työssä nimen omaan tuuli myllyjen osia valmistavassa tehtaassa. – Parempi täällä on olla töissä kuin hiilivoi malan osiksi meneviä tuotteita valmistavassa tehtaassa. Jotta kevyen liikenteen suosio saataisiin nousemaan, Pasasella on ensinnäkin hyvin armollinen ehdotus itse työmatkalaisille. – Jokainen saa aloittaa siltä tasolta, mitä oma kunto on. Jos lähtee vaikka kolmen kilometrin lenkille, voi ensin aina kävellä yhden pylväänvälin, sitten taas juosta seuraavan pylväänvälin, sitten taas kävellä… – Eikä kaikille juokseminen edes sovi, toiset tykkää hiihtää, toiset pyöräillä, Pasanen kuvailee. – Työnantajien panoksesta tulee ensimmäi seksi mieleen se, että voisi olla työsuhdepyöriä. Työnantajien pitää joka tapauksessa varmistaa se, että kuntoilija pääsee työmatkansa jälkeen suihkuun, ja että varusteille on hyvät kuivatustilat. Pasanen on joutunut itse hankki maan oskarinoksamaisen kuivaustelineen, jotta kamppeet ennättäisivät kuivua kotimatkaa varten. Pasanen toivoo, että kaupungit ja kunnat kääntäisivät tiehuollossa etusijajärjestyksen toisin päin. – Siitä pidetään huolta, että autoilijoiden käyttämät tiet aurataan ensin. Ja pahimmassa tapauksessa ne lumet sitten viskataan puoli metriseksi kinokseksi pyörätielle. Enpä usko, että tämä kovasti innostaisi aloittelevaa pyöräilijää tai juoksijaa, Pasanen uumoilee. H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN EN Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 13 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 13 4.3.2020 11.32 4.3.2020 11.32
14 Tekijä 3/2020 Liikuntaa nimenomaan yhteiskunnalliselta kannalta tarkkaileva Simula pitää tärkeänä sitä, että Suomessa kansalaisjärjestöt painostaisivat päättäjiä. Jyväskylän Pyöräilyseura on Simulasta toiminut kaupungissa esimerkillisesti, jotta kuntapäättäjät taipuisivat suosimaan pyöräilyä. – Ei ole toimia ilman kansalaisjärjestöjen painetta. Ja nopeimmin muutokset saadaan aikaan, kun kansalaisjärjestöt, julkishallinto ja liike-elämä verkostoituvat keskenään. Pyöräily voi Simulan mukaan avata uusia ansaintamahdollisuuksia, kuten vaikka lastipyörien myynnissä. VALTIO JA KUNNAT YHTEISTYÖHÖN – MAL-sopimukset eli maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukset ovat ainoa toimiva sopimusmenettely kuntien ja valtion välillä, kun edistetään isojen joukkoliikenneja asuntoinvestointien toteuttamista. Tampereen ratikka ja Länsimetro ovat esimerkkejä näistä. Toivottavasti MAL-sopimukset toteutuvat myös Jyväskylässä, Lahdessa ja Kuopiossa. Tarvetta olisi myös kevyemmille sopimustyypeille, joiden avulla muissakin kaupungeissa saataisiin eteenpäin kunnan ja valtion yhteistyötä edellyttäviä kaupunkikehittämishankkeita, sanoo Kuntaliiton liikenneasiantuntija Johanna Vilkuna. Kevyen liikenteen suosiminen on asiantuntijasta ”ratkaisevan tärkeää” liikenteen päästöjen leikkaa misessa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa. Suosimiseen kuuluu myös sangen tärkeänä elementtinä nopeusrajoitusten laskeminen taajamissa, esimerkiksi Rovaniemen keskustassa nyt 30 kilometriin tunnissa. Vilkunakin allekirjoittaa tämän toteaman: sen kaistan liikenne lisääntyy, jolle annetaan tilaa. – Uudistuvaan tieliikennelakiin tulee pyöräkatu. Pyöräkadulla ajoneuvoliikenne hoidetaan pyöräilyn ehdoilla, ei toisin päin. Liikenteen sähköistäminen on Vilkunasta yksi ratkaisu. Henkilöautokannan sähköistyminen on tärkeää, mutta päästöt eivät vähene, jos ajetut kilometrit ja autojen koko kasvavat. Akku materiaalien tuotannon eettisyydessä on ongelmia, kuten harvinaisia maametalleja henkensä kaupalla kaivavat kongolaislapset todistavat. Vilkuna hyödyntäisi mahdollisimman paljon biokaasua. Työmatkojen verohelpotuksissa pitäisi hänestä päästä kulkuneuvoneutraaliin ratkaisuun, yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta unohtamatta. KUNNOSSAPITO KUNTOON Helsingin Polkupyöräilijöiden eli HePon toiminnanjohtaja Henni Ahvenlampi toteaa, että kaikki tarvitsevat autoa joskus. Mutta arkipyöräily on tehtävä houkuttelevaksi ja helpoksi. Erityisesti pitää satsata jalankulun ja pyöräilyn erotteluun, sillä niissä kuljetaan hyvin eri nopeuksilla, samoin talviseen kunnossapitoon. – Liukkauden torjumiseksi meidän ilmastoomme soveltuu harjaus ja nestemäinen suolaus. Sepeli rikkoo kumeja. Jalankulun väylillä kulkevat myös lastenrattaat, rollaattorit ja pyörätuolit, joiden käyttäjät liikkuvat aivan eri nopeuksilla kuin polkupyöräilijät. Mutta kaikki nämä ryhmät ovat heikommassa asemassa liikenteessä kuin moottoriajoneuvojen kuljettajat. Väylien laadukkuus toisi heille turvaa moottoriliikenteen vaaroilta. HePon liikennepoliittisessa ohjelmassa vaaditaan ratkaisua myös siihen, että valtaisten rakennus työmaiden liepeillä eivät väliaikaiset pyörätiet yhtäkkiä loppuisi, usein ilman opastusta kiertoreiteistä. – Ja kaupunkien ja kuntien on kilpailutettava jalankulun ja pyöräilyn väylien rakentaminen yhtä laadukkaasti kuin ajoteiden. Nyt kehnosti suunnitellut ja toteutetut kaadot keräävät hulevedet väärin, asfaltti ei kestä kunnossapitokoneiden painoa ja pahimmassa tapauksessa korjaukset ovat olleet vielä huonompia kuin alkuperäisen urakan reklamoidut työt. LÄHTEITÄ Tilastokeskus, Sitra, Helsingin kaupunki suunnitteluvirasto, KeskiSuomen pyöräilyohjelma, WHO, Suomen ilmastopaneeli, European Cyclists´ Federation ja aivotutkija, professori Shane O´Maran teos In Praise of Walking (Lontoo 2019). AXU SAHA on varastotyöntekijä Espoon Orionilla, koti sijaitsee Helsingissä. Töihin meno taittuu julkisilla eli metrolla, mutta aamuvuoroviikolla Saha juoksee takaisin kolme–neljä kertaa viikossa, 14 kilometriä. Työpaikallaan hän on nähnyt pyöräilyn suosion kasvun: ”Kun annetaan mahdollisuus, työmatkaliikunta lisääntyy.” Orionilla pyöräkatokset, suihkut ja vaatteiden kuivauskaapit ovat viimeisen päälle. Lue lisää Axu Sahan ajatuksista: www.tekijälehti.fi PE KK A EL O M A A Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 14 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 14 4.3.2020 12.22 4.3.2020 12.22
”Kuljetuskalusto sellaiseksi, että saa polkupyörän mukaan.” MIES, 37 ”Työpaikat maksaisivat osan esimerkiksi bussikortista… ilmastoteko.” MIES, 45 ”Työmatkakuljetukset, joilla pääsisi töihin.” MIES, 45 ”Lämmin pyöräparkki työpaikalle.” MIES, 35 ”Autoilijoille yritys tarjoaa vapaan pysäköintipaikan (ja sähkön). Vastaavasti työn antaja voisi tukea julkisen liikenteen käyttäjiä, työsuhdematkalippu.” MIES, 63 ”Työnantajan pitäisi antaa esimerkiksi kypärä ja talvirenkaat pyöriin jo turvallisuuden vuoksi ja työmatkatapaturmien ehkäisemiseksi.” MIES, 63 3/2020 Tekijä 15 AJASSA TEOLLISUUSLIITON JÄSENPANEELIN VAATIMUKSIA JA KEINOJA TYÖMATKALIIKENTEEN KEHITTÄMISEKSI ”Pyöräily voisi olla mahdollista kesäisin, vaatisi kuitenkin suihkutilan töissä.” MIES, 58 ”Lisää nopeaa raideliikennettä. Pitäisi kaavoituksella suosia suht´ tiivistä asumista eikä rakentaa omakoti taloja korpeen, mikä vaatii talouteen kaksi autoa. Sujuvia ja turvallisia pyöräilyreittejä lisää.” NAINEN, 52 ”Nykyinen reitti kulkee valtatien reunaa, kevyen liikenteen väylän rakentaminen.” MIES, 48 ”Pyöräteiden kuntoa pitäisi kohentaa roimasti ja leventää, lisäksi ne pitäisi suunnitella turvallisemmiksi.” MIES, 28 ”Pyörätiet parempaan kuntoon, kuopat ja kynnykset pois, lumet aurataan ja tiet suolataan.” NAINEN, 52 ”Pyöräteitä lisää, talvikunnossapidon lisääminen.” MIES, 51 ”Julkista liikennettä enemmän maaseudulle, että kävisi myös vuorotyöläisille.” MIES, 46 ”Lähtisin markkinoimaan ajatusta hyötyliikunnan ja ajankäytön tehostamisen muodossa, päivittäisen liikunnan tai ainakin osan siitä voisi hyvin suorittaa työmatkan yhteydessä.” MIES ”Yksi keino voisi olla verotuksellinen, eli jos kulkee jalan tai pyörällä, niin saisi vähän verohelpotuksia.” MIES, 53 ”Autoilu voisi maksaa enemmän lyhyillä matkoilla. Linja-autovuorot sopiviksi vuorotyöläisille.” NAINEN, 57 ”Mielelläni käyttäisin bussia, jos olisi edes bussipysäkit omalla asuinalueella. Julkinen liikenne on toimiessaan loistava vaihtoehto.” NAINEN, 51 ”Saavutettavuus. Ei ole mielekästä odottaa [busseja], vaihtaa ja odottaa taas… Hinnan pitäisi myös olla kohtuullinen.” NAINEN, 40 ”Poikittainen liikenne runsaasti paremmaksi.” MIES, 45 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 15 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 15 4.3.2020 10.49 4.3.2020 10.49
16 Tekijä 3/2020 KOKIJA Tarinan opetus – kerro! ”Ei tästä nyt tarvitse ilmoitustaululle tiedotetta laittaa, mutta kerro lukivaikeuksista muille! Apua saa, kun apua pyytää.” Pääluottamusmies, puuseppä Kai Hyrynkangas kehottaa lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksista kärsiviä olemaan avoimia ongelmastaan. Hän on ollut. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT JUSSI PARTANEN ”L ukeminen ei maittanut, kirjoittaminen ei maittanut, läksyjen teko ei maittanut, kokeisiin lukeminen ei maittanut. Mutta siihen aikaan asia kuitattiin: Noh, pojat on poikia… Kokemäen Kuurolan kylän alakoululainen Kai Hyrynkangas ei silloin 1970-luvun alkupuolella saanut tukea tai ymmärrystä lukemisen ja kirjoittamisen ongelmiinsa. Päinvastoin, pienen kyläkoulun opettajalla oli aika erikoisia kasvatusmetodeja eikä hän tiennyt, että lukivaikeudet kulkevat suvussa. Opettaja oli luotsannut jo äitiä samassa koulussa ja töksäytti pojalle: ”Et sinäkään opi lukemaan, kun ei äitiskään oppinut”. – Yläasteella englannin opettaja sanoi, että saat aineestani vitosen, kun pidät suusi kiinni. Kyllähän minä tosin puhun enemmän kuin laki sallii, mutta nämä tunnit pysyin hiljaa, Hyrynkangas jatkaa kivikkoisen koulutiensä kuvailua. Lapset olivat opettajia viisaampia. – Kaverit ymmärsivät. Minua ei koskaan tyrkytetty mihinkään sihteerin hommiin, kun piti jossain pelissä pitää kirjaa. Tai jos piti, laitoin vain etukirjaimet. Ainoa koulun kirjastosta lainattu kirja, Tarzanin seikkailut, on sekin Hyrynkankaan mielikuvan mukaan edelleen palauttamatta. – Mutta on se lukemattakin. En ole elämäni aikana lukenut ainuttakaan kirjaa. Todistuksissa oli kaikissa lukuaineissa tasaista vitosta ja kutosta, Hyrynkangas toteaa. Sen sijaan käsitöistä, kotitaloudesta ja liikunnasta tuli kiitettäviäkin arvosanoja. Niin, liikunta on näytellyt tärkeää osaa aivan lapsuudesta lähtien. – Urheilu täytti sen kolon, mikä läksyiltä jäi. – Nuorempana yleisurheilin ja hiihdin paljon. Olen vuonna 1974 perustetun Teljän Nousun 216. jäsen, Hyrynkangas kertoo ylpeyttä äänessään. Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 16 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 16 4.3.2020 10.50 4.3.2020 10.50
3/2020 Tekijä 17 ? METALLIMIEHESTÄ TULI PUUSEPPÄ – Teollisuudessa meitä on paljon, Hyrynkangas toteaa lukivaikeuksien yleisyydestä Teollisuusliitonkin jäsenistön keskuudessa. Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet ohjaavat ikään kuin luonnostaan niille aloille, joilla tarvitaan kädentaitoja. Hyrynkangas kertaa nykyiseltä kansanedustajalta Jari Myllykoskelta kuulemansa tarinan. – Kaverilla oli huono koulutodistus, eikä työnantaja millään tahtonut ottaa häntä töihin. Myllykoski sanoi, että anna pojalle moottori kasattavaksi. Poika kasasi moottorin ennen kuin edes ohjeita ehdittiin antaa. Ja poika sai työpaikan. Ammattitaitoa on, mutta lukeminen ja kirjoittaminen on vaikeaa. Ammattikoulu tuntui itsestään selvältä valinnalta peruskoulun päättyessä myös Hyrynkankaalle. – Siihen aikaan oli metalliala muotia. Kaikki menivät metallipuolelle, ja minä perässä. Mutta päivääkään en ole metallihommia tehnyt, Hyrynkangas toteaa. Isä oli jo Puustellilla töissä – ja jonkin aikaa myös pääluottamusmies. Hyrynkankaallekin urkeni elinikäinen työura samaan firmaan. – Olen ollut Puustellilla yli 35 vuotta töissä. Hyrynkangas kertoo, että hän on päättänyt olla täysin avoin omista lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksistaan. Samaan hän kehottaa muitakin. – Ei tästä nyt tarvitse ilmoitustaululle tiedotetta laittaa, mutta kerro ainakin työnantajalle, lähimmille työkavereille ja muille luottamusmiehille. Apua saa kun on avoin ja pyytää apua, Hyrynkangas vakuuttaa. ”TIEDOTTEENI OVAT SELKOSUOMEA” Hyrynkangas on ollut pääluottamusmies Puustellilla vuodesta 2013. Luottamustehtävät tulivat vähän kuin verenperintöä isän jalanjäljissä. Hyrynkangas oli noin 20 vuotta osaston luottamusmiehenä, mutta ensin hän empi ehdokkuuttaan pääluottamusmieheksi. Syihin kuului se, että luottamustehtävässä joutuu tekemään työpaikkatiedotteita. – Mutta kaveri kehotti, sinne vaan luottamusmieheksi! Hän lupasi olla apuna tiedotteiden laatimisessa. Ja apuja on tullutkin. Tiedotteet kirjoitetaan erään laisena ryhmätyönä. Hyrynkangas laatii pohjat eli tiivistää itse sanottavan asian ja sen ytimen. Kirjoittamisessa etevämpi työkaveri sitten korjaa sanaja pilkku virheet. Järjestely toimii enemmän kuin hyvin. – Olen saanut kehuja tiedotteistani. Kun itsekin tuskailen liian pitkien tai monimutkaisten tekstien kanssa, niin osaan sanoa tärkeimmät asiat. Minun tiedotteissani ei ole turhaa lakitekstiä tai mitään diipadaapaa. Hyrynkangas pitää nykyajan tekstinkäsittelyohjelmia erinomaisena apuna lukuja kirjoitusvaikeuksista kärsiville. Ennakoiva tekstaaminen ja automaattinen punakynä avittavat tekstin oikeinkirjoitusta. – Aiemmin otin kynän ja laitoin pari sanaa paperille ja sitten tuli perään suttua. Nyt kirjoitan tietokoneella ja ohjelma alleviivaa punaisella, jos sana on väärin. Ohjelma tarjoaa minulle oikeita sanoja. NIMET, NETTI JA ENGLANTI KOMPASTUTTAVAT – En osaa ruotsia tai englantia. En osaa sivistyssanoja. Minun pitää aina kiertää sana selittämällä se muilla sanoilla, Hyrynkangas toteaa. – En muista nimiä, Hyrynkangas jatkaa lukivaikeuksista kärsiville hyvinkin tuttua ongelmalistaa. Nimissäkin auttaa avoimuus. – Olen ollut yli 25 vuotta lasten urheilukoulun vetäjänä. Sanon aina lapsille, että kun Kaitsu ei muista nimiä, niin Kaitsu kutsuu esimerkiksi pipon tai paidan tai silmälasien mukaan tai hiusten värillä eikä siitä tarvitse välittää. Aina nousee innokkaita käsiä, jos urheilukoulussa tarvitaan kirjoittamisapua ja jos apuohjaajana toimiva lukioikäinen ei kaikkea kirjaamistyötä ennätä tehdä. Avoimuus toimii siis lastenkin kanssa, Hyrynkangas painottaa. Hyrynkangas viivytteli pitkään Facebookiin liittymistä nimenomaan lukivaikeuksien takia. Hän pitää hyvin arveluttavana sitä kehityssuuntaa, että kaikki viranomaisten palvelut yritetään digitalisoida ja siirtää nettiin. Netissä seikkailu ei näet helpolla onnistu lukivaikeuksista kärsiville, eli seurauksena on vain lisää syrjintää. – Ihan hirvittävä ajatus! Näin tiivistää Hyrynkangas puolestaan tiedot siitä, että yhä useammassa konsernissa yritetään vääntää konsernin kieli englanniksi vähät välittämättä siitä, osaavatko työntekijät sitä ollenkaan tai jos osaavat, millä tasolla, tai kuinka paljon on lukivaikeuksista kärsiviä työntekijöitä. ”KYSYMÄLLÄ TIETO LÖYTYY” – Ei tämä etu ole, hankalammaksi tämä lukivaikeus elämän tekee. Joudun tekemään enemmän töitä kuin muut, Hyrynkangas toteaa. – Työnantaja ei pakota minua niihin tehtäviin, joissa pitäisi ohjelmoida tietokonetta. Tieto koneelta ajetut työmääräykset ja muut rutiinihommat pysyvät kyllä hanskassa. – Kuuntelen, selvitän, kyselen. Siinä Hyrynkangas tiivistää omat selviytymiskeinonsa puolestaan pääluottamusmiehen tehtävän vaatimien, monimutkaistenkin asioiden haltuun ottoon. Hyrynkangas kertoo, että hän voi aina soittaa aluetoimistoon tai liittoon ja esittää kysymyksiä. On myös erittäin hyvä, että yleensä kaikki liiton koulutus materiaali tulee jälkeenpäin osallistujille sähköpostissa. Hän ei pysty tekemään koulutuksen aikana tarkkoja muistiinpanoja, joten tietopaketit ovat tärkeitä. Liitolta Puustellin pääluottamusmies toivoisi lisää tukea lukivaikeuksista kärsiville. ”Netissä seikkailu ei helpolla onnistu lukivaikeuksista kärsiville. Kaikkien viranomaispalvelujen digitalisointi lisää syrjintää.” AJASSA Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 17 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 17 4.3.2020 10.50 4.3.2020 10.50
18 Tekijä 3/2020 – Murikassa voisi olla selkokielinen peruskurssi tietokoneen käytöstä. Alettaisiin, ei nyt ihan töpselin seinään laitosta, mutta melkein, Hyrynkangas naurahtaa. Ja kaikista liiton tiedotteista voisi olla sellainen de luxe -versio, jossa oleellisimmat tiedot olisi tiivistetty muutamiin isoilla kirjaimilla painettuihin otsikoihin. Tämä voisi tulla vaikka luottamusmiesten uutiskirjeen mukana. ARJEN APUA LUKIVAIKEUTEEN Jo lapsuusiässä aloitettu kuntoutus vähentää ja korjaa lukivaikeuksia kaikkein parhaiten. Aikuisella kuntoutus on hitaampaa ja vaatii paljon motivaatiota, työtä ja aikaa, mutta aikuinenkin voi helpottaa arkeaan monin tavoin. ? Opettele käyttämään tietokoneen oikolukuohjelmaa. Se etsii ja korjaa kirjoitusvirheet puolestasi. ? Tietokoneiden ja älypuhelinten helppokäyttösovellukset tuovat apua muistiinpanojen tekemiseen, tekstin kuuntele miseen ja lukemiseen, kirjoittamiseen ja reittien löytämiseen, vaikka ne eivät vielä ole kovin tunnettuja. Esimerkiksi puhelin voi muuttaa tekstin puheeksi ja puheesi tekstiksi. ? Löydä Word ja PowerPointohjelmien lukutoiminto. Se lukee asiakirjan tekstin sinulle ääneen. Lisää sovelluksia voi ostaa, usein varsin edullisesti. Apuvälineiden valinnassa ja käytössä auttaa esimerkiksi Erilaisten Oppijoiden Liiton apuvälinekeskus. ? Nauti kirjallisuudesta kuuntelemalla äänikirjoja. Myös opiskelulukemista löytyy jo runsaasti puhuttuna. Celiapalvelu on keskittynyt saavutettavaan kirjallisuuteen. – Minusta ei olisi myöskään huono idea, että lukivaikeuk sista kärsiville luottamusmiehille järjestettäisiin oma tapaaminen. Saisi vertaistukea ja ideoita. Kuulisi, miten toiset hoitavat asioita. Hyrynkangas on myös Teollisuusliiton valtuuston jäsen. Hän ei pysty yksiselitteisesti arvioimaan, onko lukivaikeus vaikuttanut tämän luottamus tehtävän hoitoon. Omassa valtuustoryhmässä on kuitenkin helpompi puhua kuin suuressa salissa, kun porukka on tuttu ja ryhmä on pienempi. ? ? Hyödynnä saavutettavuusdirektiiviä. Se määrää, että monien laitosten, virastojen ja organisaatioiden informaation tulee olla myös selkoversiona. Selkokieli on helppoa suomen kieltä. On arvioitu, että noin 20 prosenttia suomalaisista hyötyy selkokielestä. Esimerkiksi vero.fi palvelu löytyy selkokielellä. ? Älä salaa tai peittele lukivaikeuttasi. Se vie vain kohtuuttomasti energiaa. Kerro mieluummin muille, miksi jotkut asiat tuottavat sinulle vaikeuksia. Lukivaikeus ei ole sen ihmeellisempi asia kuin vaikkapa kuulon alenema tai heikentynyt näkö. ? Osallistu rohkeasti koulutuksiin ja kursseille. Kerro kouluttajalle vaikeudestasi. Opettajan tehtävänä on löytää keinot oppimisesi tueksi. Esimerkiksi Murikasta saat apua ja tukea oppimisen vaikeuksiin. ? Jos tunnistat oppimisvaikeuksia lapsillasi, vaadi heille tukea. Tutkimuksen mukaan vaikeuden kanssa pärjää paremmin myös aikuisena, jos tukea tähän aivoperäiseen ongelmaan on saatu jo varhain. MARJO NURMI Murikkaopiston opettaja Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 18 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 18 4.3.2020 10.50 4.3.2020 10.50
3/2020 Tekijä 19 VIERAILIJA Miten sopeuttaa unija työrytmi kellojen kääntelyyn? TIMO PARTONEN Kirjoittaja on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tutkimusprofessori. AJASSA E uroopan unioni miettii luopuako kesäajan käytöstä ja valitako pysyvästi kesäaika vai talviaika. Aihe on altis lobbaukselle kuten ”Kesäaika on kuin matkustaisi viereiselle aikavyö hykkeelle”, ”Se on vain yksi tunti” ja ”Kesäaikaan siirtymisen kielteiset vaikutukset keväällä kumoutuvat syksyllä”. Näitä viljellään paitsi suuren yleisön kesken, myös tarkoitushakuisesti jopa tieteen harjoittajien väitteissä. Se, millaiseen päättelyyn nämä virheelliset väitteet nojaavat, on kuitenkin läpivalaistu ja kumottu. Kesäaika on talviaikaa haitallisempaa. Paitsi vuorotyö, epäsäännöllinen työaika ja aikaerolennot, myös univelka ja kesäaika kellonsiirtoineen häiritsevät elimistön sisäisen kellon toimintaa. Aihetta on syytä tarkastella yhteiskunnan ja terveyden näkökulmasta, sillä niihin liittyvillä päätöksillä on myös kansan terveydellisiä seurauksia. Sisäisen kellon toimintahäiriöt altistavat univaikeuksille ja kaamos oireilulle sekä niiden välityksellä edelleen lihomiselle, tyypin 2 dia be tekselle sekä sydän ja verenkiertoelimistön sairauksille. Myös tietyt syöpätaudit näyttävät ilmaantuvan etenkin yötyön tai aikavyö hykeylityksiä sisältävän työn seurauksena, ja WHO on luokitellut tällaiset työtehtävät todennäköisesti syöpää aiheuttaviksi. Päivärytmin myöhentymisen ja iltavirkkuuden yleistymisen takia univaikeuksista johtuvat niin välittömät kuin pitkäaikaiset haitat ovat lisääntymässä. Iltavirkut nukkuvat huonommin, liikkuvat vähemmän ja syövät epäterveellisemmin kuin muut. Ilmaston muu toksen takia puolestaan talvet muuttuvat valottomammiksi, mikä lisää kaamosoireita. Nämä muutokset näkyvät jo suomalaisissa. Yhä useampi on univelkainen, ja työelämässä mukana olevilla unetto muudesta kärsivien osuus on jatkanut kasvuaan. Työikäisillä naisilla on yleistynyt myös runsas kaamosoireilu. Vyötärölihavuus on yleistynyt työikäisillä miehillä ja naisilla sekä eläkeikäisillä naisilla. Päivärytmin myöhentyminen ja iltavirkkuuden voimistuminen näkyvät jo myös elinajassa. Suomalaisten entisten huippuurheilijoiden joukosta iltavirkut kuolivat muita nuorempina, ja tämä tuli ilmi 56 ikävuoden jälkeen. Suomi ei tässä ole poikkeus. Viesti maailmalta on selkeä: mitä ilta virkumpi henkilö on, sitä runsaammin hänelle kertyy terveysvaaroja. Yhtään poikkeusta tästä ei toistaiseksi ole. Britannian biopankkitutki muksen mukaan 63 ikävuoden jälkeen iltavirkut kuolivat muita nuorem pana. Seurantatutkimus yli 40vuotiaista briteistä osoitti iltavirkkujen sairastavan useammin verenpainetautia ja kuolevan nuorempina. Herää kysymys: suojaisiko päivärytmin aikaistaminen näiltä vaaroilta? Päivärytmiään voi kolmessa viikossa aikaistaa 2–3 tunnilla hakeu tu malla aamuvaloon ja välttämällä iltavaloa, syömällä aamiaisen pian heräämisen jälkeen, lounaan säännöllisesti ja päivällisen ennen kello 19:ää, välttämällä kofeiinia kello 15:n jälkeen, välttämällä päiväunia kello 16:n jälkeen, ja jos liikunta on osa päivärutiinia, niin ajoittamalla liikunta aamuun. Näillä keinoin uni paranee ja stressi helpottaa. ”Sisäisen kellon toimintahäiriöt altistavat univaikeuksille.” Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 19 Tekija?_2020_3_sisus_ok.indd 19 4.3.2020 10.50 4.3.2020 10.50