AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA STOP NYT Suurmielenosoitus täytti Senaatintorin. 60 000 teollisuusliittolaista lakossa. Milloin hallitus uskoo? TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI NRO 2/2024 #Pa ina vaS yy 8 Kuka tekee kausityöt? 26 Hallitus murentaa turvaverkkoja 32 Parasta on hyvä työystävä 50 Demonstration fyllde torget 53 Insecurity for seasonal workers 54 Fitneksestä virtaa Tekijä_2024_2_kansiarkki.indd 1 Tekijä_2024_2_kansiarkki.indd 1 6.2.2024 13:58:45 6.2.2024 13:58:45
Liitto tiedottaa: Osallistu kevätkokoukseen! ? Teollisuusliiton ammattiosastojen kevätkokoukset lähestyvät. Ammatti osastojen sääntöjen mukaan kevät kokous on pidettävä maalis–huhti kuussa, ja kokouskutsut on lähetettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. ? Kevätkokoukset ovat avoimia kaikille ammattiosaston jäsenille. Kokouksessa luodaan katsaus edelliseen vuoteen, käsitellään tilinpäätös ja vuosikertomus, luetaan tilin/toiminnantarkastajien tarkastuskertomus ja päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapaudesta tilivelvollisille. ? Lisäksi kokouksessa päätetään mahdollisesta ehdokkaidenasettelu kokouksen pitämisestä ennen syyskokousta ja käsitellään muita kevätkokoukselle esitettyjä asioita. Katso ammattiosastojen ilmoitukset: www.teollisuusliitto.fi/ ammattiosastojentoiminta Delta i vårmötet! ? Det börjar bli dags för fackavdelning arnas vårmöten. Enligt stadgarna ska vårmöten hållas inom mars–april och möteskallelserna ska gå ut senast två veckor före mötet. ? Vårmöten är öppna för alla medlemmar i fackavdelningen. På vårmötet föredras bokslutet och verksamhets berättelsen för föregående kalenderår. Där upp läses också revisorernas/verksamhets granskarnas gransknings berättelse samt fattas beslut om fastställande av bokslutet och beviljande av ansvars frihet för de redovisningsskyldiga. ? Dessutom besluter vårmötet vid behov om att hålla ett kandidat nomineringsmöte inför höstmötet och behandlar övriga till vårmötet framställda ärenden. Du hittar fackavdelningarnas annonser på webben på adressen: www.teollisuusliitto.fi/sv/ fackavdelningarnasverksamhet Kevätkokoukset 1.3.–30.4. Vårmöten 1.3–30.4 Tekijä_2024_2_kansiarkki.indd 2 Tekijä_2024_2_kansiarkki.indd 2 6.2.2024 13:05:14 6.2.2024 13:05:14
2/2024 Tekijä 3 AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA 2 / 24 PÄÄJUTTU Stop nyt! -mielenosoitus keräsi 13 000 mielenosoittajaa aurinkoiselle Senaatintorille Helsingissä 1. helmikuuta. Tekijä noudattaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) hyvää journalistista tapaa. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI – 14.2.2024 WWW.TEKIJÄLEHTI.FI Jokaisella pitäisi olla oma työystävä. SUSANNA MIEKKA Tuotantotyöntekijä 26 KATSAUS Uhkaako Suomesta tulla yövartijavaltio? Asiantuntijat vastaavat. TU O M A S IK O N EN TU U KK A RA N TA LA HARRASTAJA Fitnessurheilu edellyttää oman kehon ja mielen tuntemusta, mänttäläinen Paula Koskenheimo sanoo. JY RK I LU U KK O N EN 54 #Pa ina vaS yy 10 sivu 32 Tekijä_2024_2_sisus.indd 3 Tekijä_2024_2_sisus.indd 3 7.2.2024 13:41:04 7.2.2024 13:41:04
4 Tekijä 2/2024 SISÄLTÖ KA N N EN KU VA : EM IL IE U G G LA 32 TYÖKAVERIT Teemu Karhusaari ja Susanna Miekka 34 TYÖYMPÄRISTÖ Liukkaalla ei parane kiirehtiä 36 VUOROTYÖ Työvuorojen riskit ja käytännöt huomioitava 38 TAPAHTUMA Ay-mazing veti Etelä-Suomen nuoret Himokselle 40 EDUNVALVONTA Liitto: Hallituksen esitykset perusteettomia 54 HARRASTAJA Fitnessurheilija Paula Koskenheimo 57 HISTORIA Vuonna 1923 58 PULMAT Ristikko, sudokut, sanaristit ja Taukovisa 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 HETKESSÄ Rautatieasema, Seinäjoki 08 AVAAJA Kausityöntekijöiden asema ahtaammaksi 10 PÄÄJUTTU 13 000 mielenosoittajaa huusi Riikka Purraa tulemaan ikkunaan 14 LAKKO Työtaistelun kokemuksia ympäri Suomea 18 MATKALLA Lakkojunan matkassa Oulusta Helsinkiin 26 KATSAUS Onko Suomesta tulossa yövartijavaltio? 30 ILMIÖ Osakesäästötili on kärsivällisen työkalu 48 #VÄGANDESKÄL Strejkstämning i Jakobstad och Oravais 50 STOP NU! 13 000 visade sitt missnöje med regeringen 53 GOVERNMENT PROGRAM Seasonal work made less attractive AJASSA TYÖSSÄ PÅ SVENSKA IN ENGLISH LIITOSSA VAPAALLA A N N E KA LL IO LA Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Tiia Kyynäräinen 050 387 4119 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 www.tekijalehti.fi/ mediakortti JO H A N N ES TE RV O Elisabeth Norrback Emma Sandås Seuraava numero ilmestyy 20.3. Mikko Niinisalo, Antti Mikkonen, Joona Tiilikainen, Topi Peurala ja Roope Pirttiniemi 42 JÄSENTUTKIMUS 2023 Luku 6: Työ lisääntyy, vaikka tekijä vanhenee 45 MAAILMA Argentiinassa presidentti kurittaa työntekijöitä 46 LYHYET AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta Tekijä_2024_2_sisus.indd 4 Tekijä_2024_2_sisus.indd 4 7.2.2024 13:41:06 7.2.2024 13:41:06
2/2024 Tekijä 5 AJASSA Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi Huoli hyvinvointivaltiosta K un ammattiyhdistysliikkeen ja maan hallituksen edustajat puhuvat hyvinvointivaltion säilyttämisestä, on taustalla kaksi toisistaan poikkeavaa käsitystä siitä, miten hyvinvointivaltion pitäisi kansalaisia kohdella. Ay-liikkeen tavoitteena on kohtuullisen toimeentulon takaava sosiaaliturva tilanteissa, joissa työttömyys kohtaa, terveys reistailee tai elämisen edellytykset muista ymmärrettävistä syistä vaikeutuvat. Ajatuksena on tuen kohdentaminen elämän katkostilanteisiin siten, että uuden työn löytäminen, tervehtyminen ja ongelmien ylittäminen voivat toteutua. Hallituksen tavoitteena on toteuttaa valtiontalouteen säästöjä esimerkiksi työttömyysja sosiaaliturvaa leikkaamalla. Taustalla on arvio siitä, että sosiaaliturvan taso on aikaisemmin ollut siinä määrin korkea, että se on ehkäissyt ihmisiä parantamasta heikentynyttä tilannettaan. Kun turvan tasoa madalletaan, ajaa se ihmiset toimimaan tilanteensa korjaamiseksi. Työmarkkinakysymyksissä hallituksen ja ayliikkeen näkökulmat ovat niin ikään kaukana toisistaan. Hallitus ajaa työntekijöiden järjestäytymiseen perustuvan neuvottelumallin purkamista, ja työpaikkojen yhteistoiminnan vaakakupin kääntämistä työnantajien vallan kasvattamiseksi paikallisesti ja valtakunnallisesti. Tähän liittyy tavoite palkankorotusten lakisääteisen maksimin asettamisesta ja työsuhdeturvan heikentämisestä. Ay-liike vastustaa tällaista politiikkaa. Se ajaa työntekijöiden järjestäytymiseen perustuvaa neuvottelemisen ja sopimisen mallia, jossa työehtosopimuksin määritellään työsuhteen ehtojen minimitasot, joista voidaan yhteistoiminnassa sopia paikallisesti paremmin. Työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia ajatellen hallituksen pyrkimyksenä on rajoittaa työntekijöiden poliittista lakko-oikeutta. Ay-liikkeen näkökulmasta se on perusoikeuksien rajoittamista, mikä ei ole hyväksyttävää. Kaiken taustalla näyttää olevan kaksi ihmiskäsitystä. Ensimmäisessä tunnistetaan ihmisten pyrkimys selviytyä vastaantulevista ongelmista ja halu viettää itsellistä elämää ilman yhteiskunnan tukia töitä tehden tai yrittämällä. Se nähdään ominaisuudeksi, jota kannattaa tukea ja jonka toteutumiselle kannattaa antaa mahdollisuus. Toisessa painotetaan ihmisten taipuvaisuutta päästä helpolla ja vaatia liikoja. Tämä nähdään ominaisuudeksi, jota ainakin palkansaajien ja työttömien keskuudessa pitää kaitsea. Se, että keskusteluyhteys hallituksen ja ay-liikkeen välillä ei ole avautunut, voi olla yhteydessä näkökulmien eroavuuteen. Näkökulmien eron ei kuitenkaan pitäisi olla este keskusteluja neuvotteluyhteyden avautumiselle. Jos huoli hyvinvointivaltion tulevaisuudesta on todellinen, huolta ei voi huojentaa, eikä parempaa tulevaisuutta rakentaa kuin yhteistyöllä osapuolten asema ja vastuu tunnustaen. ? ”Parempi tulevaisuus rakennetaan yhteistyöllä.” PETTERI RAITO Päätoimittaja Pääkirjoitus Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Tiia Kyynäräinen 050 387 4119 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 www.tekijalehti.fi/ mediakortti Tekijä_2024_2_sisus.indd 5 Tekijä_2024_2_sisus.indd 5 7.2.2024 13:41:07 7.2.2024 13:41:07
6 Tekijä 2/2024 HETKESSÄ Kuva Jani Laukkanen 1.2.2024 kello 8.44 Kimi Sarkkila ja Kari Mehtälä matkasivat Oulusta Helsinkiin Stop nyt! -suurmielenosoitukseen. Lue lisää lakkojunan matkaajien mietteistä sivulta 18! Rautatieasema, Seinäjoki Tekijä_2024_2_sisus.indd 6 Tekijä_2024_2_sisus.indd 6 7.2.2024 13:41:10 7.2.2024 13:41:10
2/2024 Tekijä 7 AJASSA Tekijä_2024_2_sisus.indd 7 Tekijä_2024_2_sisus.indd 7 7.2.2024 13:41:11 7.2.2024 13:41:11
8 Tekijä 2/2024 Kausitöiden houkuttelevuus heikkenee V iime vuoden lopulla eduskunta hyväksyi merkittävän määrän työttömyysturvaa koskevia muutoksia. Joukossa oli myös ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan saamisen edellytyksenä olevan työssäoloehdon pidentäminen ja euroistaminen. Syyskuun 2. päivä tänä vuonna aletaan soveltaa ehtoa, jonka mukaan palkansaaja on oikeutettu työttömyyspäivärahaan, jos hän on työskennellyt 28 kuukauden tarkastelujakson aikana yhteensä 12 kuukautta, ja jos hän on lisäksi ansainnut työstään tuloa vähintään 930 euroa kuukaudessa vuoden 2023 tasossa. Aiemmin työssäoloehto kertyi 26 kalenteriviikossa vähintään 18 tunnin viikkotyöajalla. Työssäoloehtojen muutokset ovat ongelmallisia nuorille vain lyhyen aikaa työelämässä olleille, mutta muutokset vaikeuttavat myös kausityötä tekevien elämää. – Joidenkin kausityötä tekevien kohdalla työssäoloehtoa on hyvinkin haasteellista saavuttaa. Heidän kohdallaan päivärahaa ei ole mahdollista saada ajalle, kun oman alan töitä ei ole. Uhkakuva on, että henkilön ansioja elintaso putoavat todella matalalle, Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Riikka Vasama kuvailee muutoksen seurauksia. Suomessa on tuhansia ammattilaisia, joiden päätoiminen työ ajoittuu vain tietyille kuukausille. Esimerkiksi maaja metsätaloudessa sekä viherja ympäristörakentamisalalla töitä tehdään pääsääntöisesti vain lumettomina kuukausina. Vasaman mukaan on hyvin tyypillistä, että sesonkiluonteista työtä tekevät hakeutuvat muille aloille töihin sesonkien ulkopuolella. Etenkin vain työkauden ajaksi työsopimuksen tehneet hakevat muun alan töitä. On kuitenkin heitäkin, jotka ovat periaatteessa vakituisessa työssä, mutta joutuvat lomautetuksi sesonkien ulkopuolella. Näiden henkilöiden elintasoa heikentävät työttömyysturvan omavastuupäivien nosto sekä kaavaillut ansioturvan porrastukset. – On hyvä muistaa, että esimerkiksi maaja metsätalousaloilla tehdään sesongin aikana todella pitkää päivää. Jaksamisen kannalta olisi todella hurjaa, jos henkilö jatkuvasti vaihtaisi kiivastahtisesta työstä toiseen. Eikä kaikilla paikkakunnilla ole edes työtä tarjolla. Uuden työn saaminen edellyttäisi siis paikkakunnan vaihtamista, Vasama sanoo. KAUSIALAT EIVÄT HOUKUTTELE Työttömyysturvan muutokset tarkoittavat kausityöläisille väistämättä, että heidän olisi löydettävä työkausiensa ulkopuolella muuta työtä. Vasaman mukaan muutokset työttömyysturvassa heikentävät entisestään kausityön houkuttelevuutta. – Jo nyt työnantajilla on hankaluutta löytää työvoimaa. Nämä alat eivät kovasti suomalaisia houkuttele johtuen juuri sesonkiluonteisuudesta, Kausitöitä tekeville hallituksen päätökset, esitykset ja suunnitelmat aiheuttavat päänvaivaa ja tulonmenetyksiä. Kausityöhön hakeutuu yhä vähemmän halukkaita. TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN KUVITUS EMILIE UGGLA AVAAJA + ALSO IN ENGLISH English translation on page 53 Tekijä_2024_2_sisus.indd 8 Tekijä_2024_2_sisus.indd 8 7.2.2024 13:41:11 7.2.2024 13:41:11
2/2024 Tekijä 9 työn raskaudesta ja matalahkosta palkkatasosta, Vasama pohtii. Työehtojen ja -olojen sekä palkkauksen vuoksi jo nyt esimerkiksi maaja puutarha-aloilla ulkomaisen työvoimaan osuus on iso. Teollisuusliiton ja Maaseudun Työnantajaliiton arvion mukaan noin puolet alalla työskentelevistä työntekijöistä on ulkomaalaistaustaisia. lähiruuasta ja ekologisuudesta. Nämä alat ovat Suomen huoltovarmuudenkin kannalta tärkeitä aloja, Vasama sanoo. – Uskon, että hallituksen toimien vuoksi alojen houkuttelevuus ei tule kasvamaan. ULKOMAISILLE TYÖNTEKIJÖILLE LISÄÄ EPÄVARMUUTTA Orpon-Purran hallituksen jo tekemät päätökset sekä esittämät suunnitelmat eivät ole ongelmallisia pelkästään suomalaisille kausityötä tekeville. Vaikka hallitus on esittämässä joitakin kannatettavia toimia ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön kitkemiseksi, ulkomaalaistaustaisen työntekijän epävarmuutta kasvatetaan selvästi. – Hallitus kaavailee, että työntekijän oleskeluluvalla olevan henkilön on kolmen kuukauden sisällä työsuhteen päättymisestä löydettävä uutta työtä. Jos näin ei tapahdu, hänen olisi poistuttava maasta, Vasama sanoo. – Kenelle tahansa työn löytäminen kolmen kuukauden sisällä on haastavaa, saati sitten ulkomaalaiselle, jolla ei ole verkostoja. Jos työsuhde loppuu väärään aikaan vuodesta, voi olla lähes mahdotonta löytää uutta työtä. Vasaman mielestä monet hallituksen esittämistä suunnitelmista voivat itse asiassa lisätä ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden hyväksikäytön riskiä. Epävarmuutta lisäävien rajoitusten säätäminen heikentää työntekijöiden mahdollisuutta puolustaa oikeuksiaan. ? Joidenkin kausityötä tekevien kohdalla työssäoloehtoa on hyvinkin haasteellista saavuttaa. AJASSA – Kun puhutaan kausityöntekijöistä, joillain työpaikoilla osuus on 80–90 prosenttia, joillakin jopa sata prosenttia. Suomalaiset nuoret eivät sesonkiluonteisille aloille halua hakeutua opiskelemaan ja suorittamaan tutkintoja. Moni tutkinnon suorittanutkin jättää kausialan sen luonteen vuoksi. Alojen heikko houkuttelevuus heijastuu myös huoltovarmuuteen. – Monet kausiluonteiset alat ovat hyvin tärkeitä Suomelle. Puhumme ruuan tuotannosta, AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai viestipalvelu X:ssä (ent. Twitter) @finindustrial . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. Tekijä_2024_2_sisus.indd 9 Tekijä_2024_2_sisus.indd 9 7.2.2024 13:41:11 7.2.2024 13:41:11
NYT PÄÄJUTTU riittää! Joukkovoima näkyi ja kuului Helsingissä Senaatintorilla 1.2. järjestetyssä Stop nyt! -suurmielenosoituksessa. Teollisuusliiton jäsenet ja liittojen puheenjohtajat korostivat, että Suomessa tarvitaan nyt sopimista. Samaan aikaan jopa 60 000 teollisuuden työntekijää oli lakossa. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVAT PEKKA ELOMAA, TUUKKA RANTALA JA EMILIE UGGLA Tekijä_2024_2_sisus.indd 10 Tekijä_2024_2_sisus.indd 10 7.2.2024 13:41:16 7.2.2024 13:41:16
2/2024 Tekijä 11 >> #Pa ina vaS yy Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto puhui mielenosoituskansalle. Matti Varis ja Juha Pakarinen tulivat mielenosoitukseen Pohjois-Karjalasta. Senaatintori täyttyi ammattiliittojen tunnuksista, ilmapalloista ja banderolleista. riittää! PE KK A EL O M A A PE KK A EL O M A A PE KK A EL O M A A TU U KK A RA N TA LA Tekijä_2024_2_sisus.indd 11 Tekijä_2024_2_sisus.indd 11 7.2.2024 13:41:20 7.2.2024 13:41:20
12 Tekijä 2/2024 Savonlinnalainen Tiia-Mari Härkänen arvioi, että tarvitaan vielä kovempia toimia hallituksen taivuttelemiseksi. Porvoolainen Karl-Johan Hjelm yllättyi iloisesti mielenosoituksen väenpaljoudesta. PÄÄJUTTU S top! Nyt! -huudot raikuivat torstaina 1.2.2024 Helsingissä Senaatintorilla, kun SAK:n ja STTK:n järjestämän suurmielenosoituksen väki kertoi mielipiteensä Orpon-Purran hallituksen suunnitelmista. Hallitus ajaa ennennäkemättömiä heikennyksiä sosiaaliturvaan ja työntekijän asemaan yhteiskunnassa. Teollisuusliittolaisia saapui mielenosoitukseen sankoin joukoin eri puolilta Suomea. Nesteen Porvoon jalostamolla työskentelevä Karl-Johan Hjelm toteaa, että toimettomaksi ei kannata jäädä. – Ei voi syyttää ketään muuta, jos ei itse tee mitään, Hjelm sanoo. 40 vuotta työelämässä ollut Hjelm on huolissaan hallituksen suunnitelmista. Muun muassa irtisanomisten helpottaminen ja lakko-oikeuden rajaaminen olisivat rajuja toimia. – Minulla ei ole enää pitkästi työelämässä, mutta heille, jotka jäävät tekemään töitä, asia on todella tärkeä, Hjelm sanoo. Senaatintori täyttyi ammattiliittojen tunnuksista, ilmapalloista, banderolleista ja päättäväisistä ihmisistä. Hjelm oli iloisesti yllättynyt väkimäärästä ja toivoo viestin menevän perille. – Ottakaa hallituksessa järki käteen ja koettakaa keskustella, että löydetään parempi ratkaisu, Hjelm sanoo. HALLITUKSEN ENSITOIMET JO TUNTUVAT – Yhteiset asiat ja hallituksen heikennykset työntekijöitä ja heikompituloisia kohtaan saivat tulemaan torille, kertoo savonlinnalainen Tiia-Mari Härkänen. Metsä Woodin Punkaharjun kertotehtaalla työskentelevä Härkänen kertoo, että hallituksen ensimmäiset toimenpiteet jo tuntuvat arjessa. Meillä on #PainavaSyy toimia! Teollisuusliitto on järjestänyt viime syksystä alkaen tunnin mittaisia ulosmarsseja ja päivän lakkoja useilla toimipaikoilla ympäri Suomea vastalauseena Suomen hallituksen ajamalle leikkauspolitiikalle ja työehtojen heikennyksille. Liitto järjesti 1.–2.2.2024 kaksipäiväisen poliittisen lakon. Lakon piirissä oli 740 toimipaikkaa ja noin 60 000 teollisuuden työntekijää. Perjantaina 2. helmikuuta Teollisuusliitto ilmoitti uusista poliittisista lakoista, jotka kohdistuvat useille teollisuuden toimialoille. Työnseisaukset ovat kestoltaan kolmipäiväisiä ja ne toteutetaan 14.–16.2. Lakkojen piirissä on noin 60 000 teollisuuden työntekijää. Työtaistelutoimet ovat osa SAK:laisten liittojen yhteistä Painava syy -kampanjaa. Senaatintori, Helsinki PE KK A EL O M A A EM IL IE U G G LA Tekijä_2024_2_sisus.indd 12 Tekijä_2024_2_sisus.indd 12 7.2.2024 13:41:24 7.2.2024 13:41:24
2/2024 Tekijä 13 Stop nyt! -mielenosoitus keräsi Senaatintorille jopa 13 000 mielenosoittajaa. + LUE LISÄÄ Juttuja Teollisuusliiton työtaistelutoimista: www.tekijalehti.fi/uutiset Tietoa Teollisuusliiton Painava syy -toimista: www.teollisuusliitto.fi/painavasyy Tietoa SAK:n kampanjasta ja muiden liittojen toimista: www.sak.fi/painava-syy #Pa ina vaS yy – Karenssipäivät vaikuttavat itseenikin tällä hetkellä, kun on lomautuksia, Härkänen kertoo. Vuoden alusta lähtien työttömäksi jäävien ja lomautettavien työntekijöiden karenssipäivien määrä nousi viidestä seitsemään. Kahden päivän päivärahan menetys tuntuu kukkarossa. Härkänen toivoo paluuta suomalaisen yhteiskunnan vahvuusalueelle, sopimiseen. – Etsittäisiin yhteistä linjaa, ei mentäisi sanelupolitiikalla. Tuntuu kurjalta, ettei kysytä vaihtoehtoja ja mitä mieltä esimerkiksi ammattiyhdistysväki on, Härkänen sanoo. YHTEISESSÄ RINTAMASSA Kontiolahdelta Pohjois-Karjalasta suurmielenosoitukseen saapuivat Medisize Oy:llä työskentelevä Matti Varis ja Thermo Fisher Scientific Oy:llä työskentelevä Juha Pakarinen. – Vastustamme työelämäheikennyksiä yhteisessä rintamassa puoluerajoista huolimatta, Varis sanoo. – Koko hallitusohjelman paketti menee työntekijöitä vastaan, Pakarinen sanoo. Hallituksen työntekijävastaiset toimet ovat saaneet työväen aktivoitumaan. Varis kertoo, että hänen työpaikallaan noin 250 allekirjoitti hallituksen suunnitelmia vastustavan vetoomuksen, ja liittoon on tullut uusia jäseniä yli 20. – Kiitos hallitukselle, että järjestäytymisaste nousee. Asia kiinnostaa ja puhututtaa, Varis sanoo. Kärjistynyt tilanne olisi avattavissa maltilla ja aidoilla neuvotteluilla. Tähän asti lakimuutosten tasapuolinen valmistelu ei ole ollut mahdollista, sillä hallitus on asettunut työnantajien puolelle. – Koko konkkaronkka aidosti sopimispöytään. Neuvotteluhalukkuutta löytyy meidän puoleltamme, Pakarinen sanoo. – Laitetaan muutokset jäihin ja keskitytään työntekoon. Ei vietettäisi aikaa toreilla ja lakoissa. Ei tämä ole mukavaa meillekään, saati työnantajille, Varis sanoo. SOPIMISTA, EI ALISTAMISTA Suurmielenosoituksen lavalle nousi iso joukko ammattiliittojen ja keskusjärjestöjen puheenjohtajia kiittämään torille saapuneita ja painottamaan, että jatkoa seuraa, jos hallitus ei muuta asennettaan. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto totesi, että oikeistohallituksen tavoitteena näyttää olevan suomalaisen sopimusyhteiskunnan rikkominen. – Hallituksen ja elinkeinoelämän tavoite on alistaa työntekijät mahdollisimman heikkoon asemaan, Aalto sanoi. Puheenjohtajat korostivat, että Suomi pärjää yhdessä kehittämällä, ei yksipuolisesti leikkaamalla. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta totesi, että jälleen on näytetty suomalaisten lähtevän liikkeellä kertomaan mielipiteensä, kun siihen on painava syy. – Viisas hallitus ottaisi aikalisän, pistäisi lakihankkeet hyllylle ja palaisi reiluun tasavertaiseen neuvottelupöytään, Eloranta sanoi. ? PE KK A EL O M A A PE KK A EL O M A A Tekijä_2024_2_sisus.indd 13 Tekijä_2024_2_sisus.indd 13 7.2.2024 13:41:25 7.2.2024 13:41:25
14 Tekijä 2/2024 LAKKO ”Paskat fiilikset, mutta asia on tärkeä” TEKSTI ALEKSI VIENONEN KUVA PATRIK LINDSTRÖM N este Oyj:n Porvoon jalostamo meni pääosin kiinni torstaina 1. helmikuuta kello 7.00. Jalostamoa alettiin ajaa ylös jälleen seuraavana lauantaina. Pääluottamusmies Sami Ryynänen arvioi kahden päivän lakon aiheuttavan noin viikon tuotantokatkoksen. Tavaraa saatiin kuitenkin ulos asiakkaille jo lauantaina, koska jalostamolla on varastoa. – Olemme Pohjoismaiden suurin kemianteollisuuden keskittymä. Meillä meni seitsemältä lähettämön portit kiinni. Säiliöautot eivät kulje täältä asiakkaille, satama on seis, ja jalostamo on ajettu turvalliseen tilaan, Ryynänen kertoi portille tilannetta seuraamaan saapuneelle toimittajajoukolle aamun pimeydessä. MEDIA EI PÄÄSE LAKKOVAHTIEN LUOKSE Paikalla median edessä olivat vain Ryynänen ja varapääluottamusmies Toni Kauhanen. Muut lakkovahdit olivat jakautuneet uloimman sulkuvyöhykkeen sisäpuolen porteille, joille ei sivullisilla ole asiaa. Kauhanen kertoi, että hänen lakkomielialansa ei ole korkealla. Maan hallituksen toimet herättävät hänessä huolta ja tilanne on vakava. – Tämä kaamea keli kuvaa hyvin tuntemuksiani. Paskat on fiilikset, mutta tärkeän asian äärellä ollaan. Ihmetellä täytyy, että vielä 2020-luvulla pitää Suomessa vielä tällaisista asioista tapella, Kauhanen sanoi. – Hallituksen pitää ottaa askel taaksepäin ja tulla neuvottelupöytään, tai muutoin Suomesta tulee työntekijöille ihan kehitysmaa, hän jatkoi. Kauhasen mukaan Nesteen jalostamolla työnantajien edustajat ovat suhtautuneet nyt alkavaan poliittiseen lakkoon jopa ymmärtäväisesti. – Kyllä työnantajakin ymmärtää, että tämä ei kohdistu työnantajaan, vaan hallituksen toimiin. LAKKO SAI LAAJAN KANNATUKSEN Ryynäsen mukaan torstaina alkanut poliittinen lakko sai Porvoon jalostamon työntekijöiden joukossa laajan kannatuksen. – Suurin osa oli sitä mieltä, että nämä toimet olivat oikeita, ja osa oli sitä mieltä, että nämä ovat riittämättömiä. Sitten oli niitäkin, jotka kritisoivat lakkoa, mutta iso joukko on lakon takana. Ryynäsen mukaan suurin osa henkilöstöstä ymmärtää hyvin lakon syyn. Se on kuitenkin vaatinut keskustelutilaisuuksia, joissa asioita on käyty henkilöstön kanssa läpi. – Hallitus on aika ovelasti rakentanut paketin. Monen toimenpiteen vaikutus tulee vasta viiveellä. Mutta kun asiaa on työntekijöiden kanssa yhdessä käyty läpi, on heillä lamppu syttynyt. Lakkojen tavoite on Ryynäsen mukaan selvä: saada maan hallitus käymään aitoja neuvotteluja hallitusohjelman työelämäja sosiaaliturvamuutoksista ay-liikkeen kanssa. – Sanoisin, että nyt ollaan historiankirjaa kirjoittamassa. Palkansaajapuolella ei ole vaihtoehtoja. On pakotettava hallitus takaisin sopimisen tielle, Ryynänen summasi. Neste, Porvoo Nesteen pääluottamusmies Sami Ryynänen ja varapääluottamusmies Toni Kauhanen antoivat lausuntoja tiedotusvälineille Porvoon jalostamon pääportilla aamuvarhain 1.2. >> Tekijä_2024_2_sisus.indd 14 Tekijä_2024_2_sisus.indd 14 7.2.2024 13:41:29 7.2.2024 13:41:29
2/2024 Tekijä 15 >> ” Ei mitään minäminä-meininkiä ” TEKSTI JOHANNES WARIS KUVAT ESKO KESKI-VÄHÄLÄ K okkolassa työnseisaus pysäytti miltei koko suurteollisuusalueen kahdeksi päiväksi. Alueella on parisen kymmentä teollisuuslaitosta. Yhteensä noin 2 400 henkilöä työskentelee alueella. Bolidenin sinkkitehtaan pääluottamusmies Markus Polso on lakkopäivinä ehtinyt Helsinkiinkin suurmielenosoitukseen. Polso edustaa noin neljää sataa työntekijää tehtaalla. Kokkolan suurteollisuusalueelta noin kuudenkymmenen aktiivin porukka hyppäsi mielenosoitusjunaan aamulla ja suuntasi Senaatintorille. – Huomasi, että porukka oli täysillä mukana. Todella hyvä yhteishenki. Oli mukava olla yhdessä samanhenkisessä porukassa, yhteisen asian puolesta, ei mitään minä-minä-minä-meininkiä, Polso sanoo. HALLITUKSEN TOIMINTA KÄSITTÄMÄTÖNTÄ Toisena lakkopäivänä 2.2. kourallinen pääluottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja alueelta kokoontui yhdessä Teollisuusliiton Pohjanmaan aluepäällikön Erno Välimäen kanssa käymään läpi aiempia toimenpiteitä ja suuntamaan katseen seuraaviin. – Rehellisesti pitää sanoa, että harmittaa. Haluaisimme tehdä työtä rauhassa ilman työtaisteluita, mutta siihen vaaditaan hallitukselta vastaantuloa, paluuta neuvottelupöytään, Polso sanoo. Hallituksen toimintaa hän pitää ”käsittämättömänä”. – Täällähän on aina neuvoteltu ja sovittu. Miksi ei sitten tällä kertaa? Ei tällaista poteroista huutelua kaivata enää 2020-luvulla, Polso sanoo. – Meidän isovanhempamme ja vanhempamme ovat saaneet lähes tyhjästä neuvoteltua meille sunnuntaipalkat, työajanpidennykset, lomat. Perintö pitää jättää meidän lapsillemme. ”HALUAMMEKO OTTAA 50 VUOTTA TAKAPAKKIA?” Umicoren pääluottamusmies Timo Nurmi edustaa noin 120 tuotannon työntekijää. Belgialaisomisteisen yrityksen hydrometallurgisella jalostamolla järjestäytymisaste on perinteisesti ollut korkea. Vaikka työtaisteluihin on aiemminkin osallistuttu, oli tällä kertaa jokin tosin. – Minä olin suorastaan hämmästynyt aamulla portilla, kuinka hyvin jengi on aktivoitunut. Tällaista määrää vapaaehtoisia lakkovahteja ei ole ollut aikaisemmin. Viesti on mennyt perille, Nurmi sanoo. Nurmi kuitenkin valittelee, että monelle hallituksen leikkaukset ja heikennykset eivät ole vielä oikein auenneet. Heitä on sekä nuoremmissa että pitkään talossa olleissa. Nurmen mielestä jokaisen ”pitäisi sen verran historiaa tuntea”, että tietää miten nykyiset työehdot on saatu. – Nämä taistellut asiat eivät ole itsestäänselvyyksiä ja nyt niitä ollaan viemässä pois. Irtisanomissuoja on tullut 1960-luvulla. Haluammeko ottaa yli viisikymmentä vuotta takapakkia? Perse penkkiin tai portille seisomaan! Työtaistelupalaveria pitämässä Teollisuusliiton Pohjanmaan toiminta-alueen päällikkö Erno Välimäki, liiton sopimusasiantuntija Petri Ahokas, Bolidenin työsuojeluvaltuutettu Marko Pelto-Arvo, Jervoisin pääluottamusmies Juha Hassel, Unicoren pääluottamusmies Timo Nurmi ja Bolidenin pääluottamusmies Markus Polso. Kokkolassa 2.2. Bolidenin pääluottamusmies Markus Polso ja työsuojeluvaltuutettu Marko Pelto-Arvo, Jervoisin pääluottamusmies Juha Hassel, Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Petri Ahokas ja Unicoren pääluottamusmies Timo Nurmi lukevat juuri tullutta tiedotetta Teollisuusliiton uudesta lakosta. #Pa ina vaS yy Kokkolan suurteollisuusalue Tekijä_2024_2_sisus.indd 15 Tekijä_2024_2_sisus.indd 15 7.2.2024 13:41:30 7.2.2024 13:41:30
16 Tekijä 2/2024 Juho Mäkinen, Tero Mäkinen, Kari Siuro ja Teijo Haukijärvi olivat lakkovahdissa perjantaina 2.2. Korkeakosken sahalla. LAKKO >> ” Hallituksen täytyy kantaa oma vastuunsa ” TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVA EMMI KALLIO J uupajoen Sahantiellä on perjantaiaamuna 2.2. poikkeuksellisen hiljaista. Siellä sijaitseva UPM-Kymmene -konserniin kuuluva Korkeakosken saha on toista päivää lakossa. – Lakkorintama on pitänyt hyvin. Osallistumme nyt toista kertaa hallituksen työelämäheikennyksiä vastustavaan lakkoon, kertoo pääluottamusmies, kunnossapitoasentaja Tero Mäkinen. Mäntysaha työllistää kaikkiaan 80 ihmistä. Heistä tuotannossa on lähes 70. – Se helpottaa yksilön osallistumista lakkoon, kun sen mittasuhde on tuotu vahvasti julkisuuteen. Näin laajalla lakolla on pakko olla vaikutusta, Mäkinen miettii. RIVIT TIIVISTYVÄT Tero Mäkisen lisäksi sahan portilla lakkoa vartioi varapääluottamusmies, sahatyöntekijä Teijo Haukijärvi. Kaksikko oli edellisenä päivänä paikalla Helsingin suurmielenosoituksessa. – Olin ensimmäistä kertaa mukana suurmielenosoituksessa. Siellä oli kaikin puolin hyvä tunnelma. Olen lakossa, jotta työelämän pelisäännöt eivät heikkenisi, Haukijärvi sanoo. Haukijärvi toimi pitkään Korkeakosken sahan pääluottamusmiehenä. Painava syy -kampanjan aikana Teollisuusliitto on saanut kymmenkunta uutta jäsentä sahan väestä, hän kertoo. – Hallituksen suunnitelmat ovat selvästi aktivoineet työntekijöitä liittymään ammattiliittoon. Monen kelkka on nyt kääntynyt meidän eduksi, Mäkinen lisää. Haukijärvi on huolissaan erityisesti siitä, kuinka lapsiperheet pärjäävät, jos leikkaukset toteutuvat, sillä moni hallituksen kaavailemista heikennyksistä osuu juuri heihin. – Vastustan myös ensimmäisen sairauslomapäivän muuttamista palkattomaksi. Kyllä silläkin seurauksensa on, jos työntekijät rupeavat tulemaan kipeinä töihin. HINTALAPPU HUOLETTAA Tero Mäkistä mietityttävät lakon kustannukset. – En haluaa edes tietää, mitä tämä maksaa Suomelle tai työnantajalleni. Hallituksen täytyy kantaa oma vastuunsa lakon hintalapusta. Hänen veljensä, kunnossapitoasentaja Juho Mäkinen on samoilla linjoilla. – Hallitus ei voi sanoa, että me olemme yksin aiheuttaneet tämän, kun se ei suostu rakentaviin neuvotteluihin. Jos sopimalla jotain koitetaan saada aikaa, kaikkien tarvitsisi tulla vastaan. Juho Mäkinen toimii lakkovahtina puolustaakseen muun muassa lakko-oikeutta. – Se on meidän ainoa keinomme puolustautua eikä se missään nimessä kuulosta hyvältä, että sitä aiotaan rajata. Perjantaina puolilta päivin miehet saavat puhelimiinsa viestin Teollisuusliitosta. Viesti kuuluu näin: Työpaikkasi on lakossa 14.–16.2. Lakko koskee tes:n mukaisia töitä ja työntekijöitä. – Ei nyt päässyt isosti yllättämään, että tämä ei jäänyt tähän. Olemme jo henkisesti valmiita siihen, että lakot jatkuvat, Tero Mäkinen toteaa. UPMKymmene, Korkeakoski Tekijä_2024_2_sisus.indd 16 Tekijä_2024_2_sisus.indd 16 7.2.2024 13:41:31 7.2.2024 13:41:31
2/2024 Tekijä 17 #Pa ina vaS yy ”Moni työkaveri on liittynyt jäseneksi ” TEKSTI SIRKKA-LIISA AALTONEN KUVA JARNO ARTIKA ”E duskuntavaalien alla puhuivat verojen keventämisestä ja bensanhinnan alentamisesta. Vallan muuta tuli. Nykyinen hallitus on perustettu valheelle, joensuulainen koneasentaja Antti Kuittinen toteaa lakonisesti. Helmikuun 1. päivän torstaiksi Kuittinen oli jo hyvissä ajoin varannut vuotuisen hammaslääkärikäynnin. Mielessä kävi ajan peruminen ja lähtö mukaan Helsingin mielenilmaukseen. Perumatta jäi, ei tarvitse sitten uudelle ajalle ottaa palkatonta töistä. Kuittisen työpaikka on John Deere Forestry Oy:n tehtaalla Joensuussa. Työpiste on tällä hetkellä ohjaamon varustamon kokoonpanossa. Samassa porukassa töitä paiskii neljä muuta kollegaa. – Työkaverit ovat ihan parhaita tyyppejä! Tästä porukasta on vain hyvää sanottavaa. Vähemmän hyvää sanottavaa Kuittisella on nykyisen hallituksen yksisilmäisyydestä ja ylimielisestä asenteesta. – Ei ole muistissa ihan vastaavaa hyökkäystä työntekijöitä kohtaan. Taannoin työkavereiden kanssa todettiin, että vaikka aikanaan Juha Sipilän kikyä vastustettiin, niin nyt alkaa olla jo Sipilää ikävä. KIPUKYNNYKSELLÄ Mikä hallituksen esittämistä ehdoista ja kiristyksistä on pahin, sitä Kuittinen ei erottele. Kokonaisuus mättää, ja että kaikki heikennykset on rysäytetty eteen kerralla. – Samaan aikaan ajetaan pakkolakeja ja heikennetään sosiaaliturvaa. Miten pahasti yhdelle ihmiselle voikaan sattua, kun usea heikennys osuu yhtä aikaa. Ihminen ajetaan todella ahtaalle. Kuittinen murehtii pienipalkkaisia ihmisiä ja osaaikaista työtä tekeviä, joille asumistuki on ollut välttämätön. Hänestä työn pitäisi olla sen verran kannattavaa, ettei ihmisen tarvitsi lisäksi juosta yhdelläkään luukulla. – Nyt aiotaan viedä kaikki elämisen edellytykset. Tuntuu, että haetaan äärimmäistä kipukynnystä. PILVEN HOPEAREUNUS Hallituksella ja työnantajaleirillä on peiliin katsomisen paikka, pohtii Kuittinen. Äärimmäisen tulehtuneeksi ajautunut tilanne ei ole lähtöisin työntekijäpuolelta. – Työntekijät eivät ole pyytäneet mitään lisää, vastapuoli tämän aloitti. Nyt EK ja työnantajajärjestöt huutavat, että kuinka paljon lakkoilu maksaa. Katsoisivat vaan peiliin. Kuittinen arvioi, että tilanne on niin pahasti jumissa, että pari helmikuun lakkopäivää ei vielä riitä. Ja kun seuraavaan taisteluaaltoon pitää ryhtyä, siihen ollaan myös valmiita. Mies muistelee aikaa yli 20 vuoden takaa, jolloin lähes jokainen duunari kuului liittoon. Sittemmin järjestäytymisaste hiipui, nyt suunta on toinen. – Huomattavan moni työkaveri on joko palannut liiton jäseneksi tai liittynyt uutena. On ollut sen verran tehokas kampanja tämä hallituksen aiheuttama jupakka. Jokaisella pilvellä on hopeareunuksensa. ? Koti, Joensuu Antti Kuittinen vietti lakkopäivää 1.2. kotonaan Joensuussa. Hän on ”pitkän linjan poikamies”, jolle työn vastapainoksi käteen tarttuu usein kirja. Työntekijät eivät ole pyytäneet mitään lisää. >> Tekijä_2024_2_sisus.indd 17 Tekijä_2024_2_sisus.indd 17 7.2.2024 13:41:34 7.2.2024 13:41:34
MATKALLA ”Kohta duunarilla ei ole sananvaltaa enää mihinkään ” Hallituksen säästöja heikennystoimet saavat laajaa kritiikkiä Teollisuusliiton jäsenistöltä. Oulusta Senaatintorin mielenosoitukseen matkanneessa junassa puhututtivat erityisesti työelämään kohdistuvat heikennykset. TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN KUVAT JANI LAUKKANEN OULU–HELSINKI 1.2.2024 KLO 5.21–11.35 18 Tekijä 2/2024 Tekijä_2024_2_sisus.indd 18 Tekijä_2024_2_sisus.indd 18 7.2.2024 13:42:37 7.2.2024 13:42:37
#Pa ina vaS yy Keijo Alahuhtala, Juha-Pekka Pelkonen ja Teemu Sanaksenaho lähdössä osoittamaan mieltä Helsinkiin Senaatintorille. 2/2024 Tekijä 19 >> Tekijä_2024_2_sisus.indd 19 Tekijä_2024_2_sisus.indd 19 7.2.2024 13:42:39 7.2.2024 13:42:39
20 Tekijä 2/2024 O n varhainen torstaiaamu. Räntäsateinen Oulun rautatieasema toivottaa hyvää matkaa sadoille Teollisuusliiton jäsenille. Määränpää on Helsingin Senaatintori, missä matkalaiset osallistuvat SAK:n ja STTK:n STOP nyt! -mielenosoitukseen. Aikaisesta aamusta huolimatta laaja jäsenjoukko on lähdössä innokkaana kertomaan mielipiteensä Suomen hallituksen tekemistä sosiaalija työttömyysturvan leikkauksista sekä esittämistä työelämän heikennyksistä. – Jos tänään ei ole valmis lähtemään viemään hallitukselle sitä viestiä, että nyt riittää, niin ei SAK:n paikallisjaoston puheenjohtaja Teija Uusivirta kirjoittaa viestiä hallitukselle. >> valmiutta tule koskaan, sanoo Kraton Chemical Oy:n pääluottamusmies Marko Käpynen. Käpysen mielestä hallituksen esittämät työelämän heikennykset ovat niin rajuja, että painava viesti on hallituksen suuntaan lähetettävä. – Tässä taistellaan oikeasti isoista asioista, Käpynen sanoo. – Jos luottamusmiehen ohi saadaan sopia työehdoista, se tarkoittaa pitkässä juoksussa sitä, että mitä virkaa luottamusmiehellä on ja mitä virkaa liitoilla on. Onko meillä enää liittoja, jotka neuvottelevat meidän sopimuksistamme. Kaikki tulee tämän jälkeen neuvottelematta ja työnantajan sanelusta. KÄSITTÄMÄTÖNTÄ YKSIPUOLISUUTTA Orpon-Purran hallituksen leikkausja heikennystoimia vastustava mielenosoitus Pääluottamusmies Marko Käpysen mielestä viesti hallitukselle on selvä: Nyt riittää! MATKALLA Tekijä_2024_2_sisus.indd 20 Tekijä_2024_2_sisus.indd 20 7.2.2024 14:29:37 7.2.2024 14:29:37