Avoinna arkisin klo 8–19 Tervetuloa! Kannelmäen Eläinlääkärit on nyt KANNELMÄKI Tervetuloa! Puh. (09) 530 6610 | Soittajantie 1 Avoinna arkisin klo 8-19 | Lauantaipäivystys klo 9-15 (syyskuun alusta toukokuun loppuun) Puh. 020 175 0020 | Soittajantie 1 No 6 10.6.2015 • 51. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Alueesi asiantuntija asuntokaupoissa! JARMO TAIPALE Puh. 040 829 7171 jarmo.taipale@huom.fi www.taipalelkv.fi Huom! ® Taipale LKV Oy Kutomotie 2, 4. krs, 00380 Helsinki Professori Timo Vihavainen: Venäjän suhteen hermoileminen tarpeetonta Tervetuloa lähiapteekkiin! Tervetuloa lähiapteekkiin! Etelä-Kaarelan apteekki palvelee kesällä 1.6.-31.8. arkisin klo 8-19 lauantaisin klo 9-14 Etelä-Kaarelan apteekki Kannelmäen apteekki Kannelmäen ostoskeskus, Vanhaistentie 1, puh. (09) 566 0080 Avoinna ma-pe 8.00-19.00, la 9.00-14.00 Mätisfestareilla viihdyttiin Suomalaisvenäläiselle koululle purkutuomio Pysäkkibileet Pelimannintiellä Helsingin kalastuspäällikkö Matti Mielonen on vastannut Mätisfestarien kalakannasta. Hän jää eläkkeelle ensi vuonna.
2 10.6.2015 Älykääpiöitä ja hengen jättiläisiä Päätoimittaja Kari Varvikon muistelmien toinen osa ’Älykääpiöitä ja hengen jättiläisiä’ on ilmestynyt. Kirjassa Kari kertoo vuosikymmenistä, jolloin hän on toiminut vapaana toimittajana. LEHTIMIEHEN TYÖ on vienyt hänet niin Pohjois-Koreaan kuin Siperiaankin. Hän on tavannut Dalai-Laman, Äiti Amman, Günter Wallraf? n. Palkittuna Helsingin ja Kaarelan vuoden yrittäjänä mies on saanut kokea yrittämisen riemut ja ahdingot. Hän oli mukana Kyläsaari-liikkeessä ja on jo kahdenkymmenen vuoden ajan vetänyt Mätäjoki-festareita. Älykääpiöitä ja Hengen jättiläisiä on saatavissa mm. Kannelmäen ja Myyrmäen Suomalaisesta kirjakaupasta, Kirjavälityksestä, Booky.? ja Stadin Slangin verkkokaupasta ja suoraan kirjailijalta itseltään: kari.varvikko@eepinen.? puh. 0400-447 507 Muistelmien ensimmäisestä osasta ’Kääpiöitä ja jättiläisiä’ on otettu toinen painos ja myös se on jälleen myynnissä. Nyt on aika suojata terassit ja pihakalusteet! Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? Värisilmä PILKE kuullote KAISLA Kalusteja terassiöljy 6550€ /9 l TARJOUS! kirkas 7,28 €/l + sävytys 9750€ /9 l TARJOUS! 10,83 €/l ruskea, harmaa Aino ITSEPALVELUKIRPPUTORI Aino on uudistunut. Nyt meiltä myös huonekaluja. Sitratori 3, Kannelmäen asema Avoinna: Ti-Pe 10-18, La-Su 10-15 • P. 09-454 8560 PALVELEVA KUKKAKAUPPA Kannelmäen ostarilla Kukkien kuljetusja välityspalvelu Vanhaistentie 1, 00420 Helsinki puh. (09) 537 087 Kukkien sidontaa käsillä, joissa on tunteet. Cardella K U K K A Avoinna ma-pe 9-17, la-su 9-16 Kukkien lisäksi paljon lahjatavaraa! MEILLÄ VOIT HARJOITELLA JOKA PÄIVÄ KLO 5-23 SUOMEN PARHAAT PESUKADUT? Autopesu-Center Konala Malminkartanonkuja 1-3 00390 Helsinki Puh. 09-547 1046 Aukioloajat: Ma-Pe 8-20 La 9-16 Su 12-16 Autopesu-Center Herttoniemi Mekaanikonkatu 43 00880 Helsinki Puh. 09-7599150 Aukioloajat: Ma-Pe 7.30-20 La 9-16 Su 12-16 M www.autopesucenter.? www.autopesucenter.? KOE AUTONPESUN HELPPOUS JA VAIVATTOMUUS! Kannelmäen käihmisten aktiivinen arki TILASTOJEN MUKAAN Suomessa yli 75 vuotiaista noin 200.000 asuu yksin kotonaan. Tärkeää ikäihmisten hyvinvoinnille ovat moninaiset elämää helpottavat palvelut. Arki tuntuu ja maistuu paremmalta silloin, kun saa itselleen tarpeellista tietoa vaikkapa kotiin saatavista tai lähellä sijaitsevista palveluista. Aktiivisen arjen ideat ovat yksinkertaisia. Moni kysyy mielessään missä ja miten voisi tavata muita ”ikinuoria”. Miten pitää huolta omasta kunnosta ja miten liikkua turvallisesti ympäristössään? Mitä apuvälineitä tarvitaan toimintakyvyn ylläpysymiseksi? Kannelmäen Palvelutalossa järjestettiin pe 24.4. ”Hyvinvointimessut”, jolloin tarjolla oli kaikkea tuota kaivattua tietoa. Palvelutalolla nähtiin 16 erilaista asiantuntijapistettä. Paikalle olivat saapuneet niin tukisukkien, turvakenkien, kuin apuvälineidenkin asiantuntijat. Länsi-Helsingin kotona asuvista asukkaista Hyvinvointimessuille oli saapunut n. 90 pirteää senioria. Osallistujien mukaan antoisinta olivat erilaiset silmien, tasapainon ja lihasvoiman testaus. Erityisesti uutta kuntosalia oli tullut kokeilemaan lukuisa joukko lähellä asuvia rouvia ja herroja. Uusi kuntosali on lähiseniorien käytössä miltei päivittäin heille laaditun aikataulun mukaisesti. Messuilla kuntosaliaikataulun sai mukaansa hyvien neuvojen kera. Kuultiin myös palvelutalon johtajan Mari-Anne Halttusen kattava tietopaketti kaatumisen ehkäisystä. Kannelmäen Palvelutalon ravintola ”Onnen Apilassa” oli tarjolla tietoa uudesta vuoden 2014 ravitsemussuosituksesta. ”Syö Hyvin” pisteen ravitsemusterapeutin mukaan ikäihmisten tulisi nauttia riittävästi kasviksia, hyviä rasvoja, kuten rypsiöljyä sekä nyrkin kokoisen määrän proteiinia päivittäin. ”Täällä Kannelmäen palvelutalon ravintolassa on hyvä käydä syömässä, kun ei kotona jaksa tehdä. Kuntoilun jälkeen ruoka maistuu muutenkin hyvin”, kertoi messuvieras Liisa. Hyvinvointitapahtumasta tuli osallistujilta hyvää palautetta. Silmästä silmään kohtaaminen on aina palkitsevaa ja vastauksen kysymyksiin sai heti paikan päällä. Citykävely liikutti suurta joukkoa HELSINGIN liikuntakeskuksen kevättempaus Citykävely toteutettiin 26.5. klo 10-12 kymmenennen kerran useassa Helsingin kaupunginosassa. Kannelmäessä kävelytempaus toteutui toisen kerran eri ikäisten monimuotoisena iloisena tapahtumana. Citykävelyn reitin varrella oli viisi erilaista mukavaa toimintarastia, joissa saattoi ohjatusti jumpata, tehdä luovaa liikuntaa, arvuutella tietovisassa, saada Kannelmäen seurakunnan kevätmietelmiä ja hyvää mieltä. Klaneettitien K-kauppias tarjosi reippailijoille virkistykseksi hedelmiä ja tietoa ravinnon merkityksestä hyvinvointiin. Moni sai tästä puhtia jatkaa reippaasti matkaa eteenpäin. Reippailijoita ikähaitarin laidasta laitaan Citykävelyn suunnitteluun ja toimintaan osallistuivat Kannelmäen Palvelutalon terapiatiimin väki, päiväkoti Vanhaisen lapset sekä Apollon ja Pelimannin koulujen oppilaat. Myös Kannelmäen alueella asuvat pirteät ikäihmiset osallistuivat kävelyyn sankoin joukoin. Polulle apuvälineillä liikkuvien vanhusten avuksi jalkautuivat lähikoulujen 80 oppilasta sekä Genworth – yrityksen vapaaehtoistoimijat. Näin Citykävelyn poluilla saatiin nähdä iloisia kasvoja ja reipasta liikuntaa aina 3-vuotiaasta 100-vuotiaaseen asti. Maalissa Kannelmäen Palvelutalon pihalla kävi kuhina kun auringon hellimät punaposkiset kävelijät kerääntyivät maistelemaan kuumia makkaroita, mehua ja kuuntelemaan Pelimannin koululaisten esittämiä reippaita lauluja. Yhteislaulua viriteltiin ja osallistujat olivat samaa mieltä; tehdäänpä tämä City-kävely ensi vuonna uudelleen. Tervetuloa Helsinkipäivän retkelle Mätäjoelle 12.6. klo 10-12 Helsinki-päivän Picknic on Kannelmäen alueella jo tuttu asia. Lähtö Kannelmäen Palvelutalon edestä 12.6. klo 10. Ohjelmassa reippailua luonnossa, iloista musiikkia ja toimintaa. Ydinryhmän muodostavat Kannelmäen Palvelutalon ikäihmiset saattajineen sekä päiväkoti Vanhaisen lapset. www.helsinkipaiva.? SM Ristipellontie 14 00390 Helsinki (Konala) Puh: 09 591 5630 www.mkah.fi ma-pe klo 7-17 Malminkartanon autohuolto Oy
10.6.2015 3 Pääkirjoitus KAARELAN KOULUISSA on vaikeuksia. Niin Pelimannintien kuin Suomalais-venäläisen koulun rakenteissa on teknisiä ongelmia. Kukaan ei sano sanaa ’home’ ääneen, mutta tästä lienee kysymys. Koulut joutuvat joka tapauksessa perinpohjaisen remontin alle. Aikanaan rakentamisessa tehdyt virheet on korjattava, mahdollisimman pian ja nopeasti. Tekniset ongelmat eivät kuitenkaan ole ainoa haaste. Tämän lisäksi on rakenteellisia ja laadullisia ongelmia. Yhtä syytä näihin ei ole. Toukokuun lopussa julkaistussa ylioppilastutkintomenestystä mittaavassa vertailussa SVK oli 367. ja Apollon yhteiskoulu 426., lähes viimeisenä. Tässä ei sinänsä ole mitään uutta. Sijoitukset olivat odotettuja. Mistä tämä heikko pärjääminen johtuu? Yksi varma syy on oppilaiden huono opiskelumotivaatio. Joku voisi ilkeästi puhua vaatimattomasta oppilasaineksesta. Oppilaat valikoituvat eriarvoisiin kouluihin yhteisvalinnan kautta. Ahkerat ja pärjäävät hakeutuvat näennäisesti parhaimpiin ja halutuimpiin kouluhin. Heikon keskiarvon ja vähän vaihtotehtoja omaavat joutuvat valitsemaan jäljelle jäävistä. Syntyy eriarvoisuutta vailla vaihtoehtoja. Harva SVK:n oppilas uskoo työllistyvänsä venäjän kielellä tai saavansa toivomaansa arvostusta, joten miksi tsempata? Vanhemmat taas tykkäävät puhua opettajien heikosta tasosta. Joskus pätevien opettajien löytäminen on saattanutkin olla ongelma, mutta ei tänä päivänä. Suomalaisten koulujen opettajien ammattitaito on maailman huippua. Korkeakoulutettuja aineenopettajia on työttämänä ennätyksellinen määrä. Korkeakoulutettujen työttömyys on kaikilla aloilla kasvussa. Humanistien lisäksi niin tradenomit kuin insinöörit astelevat koulun penkiltä suoraan kortistoon. Jokin tuntuu olevan vinossa, koko matkalta. Suomessa on perinteisesti koulutettu ihmisiä talouden rattaita varten, kilometritehtaalle. Tästä syystä opetusjärjestelmää on pyritty tasapäistämään. Ylioppilaat ovat olleet vähemmistö. Jostain syystä viime vuosikymmeninä korkeakoulututkinnosta on tullut ’kaikkien kauraa’. Lähes puolet oppilaista koulutetaan akateemisiin tehtäviin, mutta missä ovat kaikki akateemista koulutusta vaativat työpaikat? Lukio on tarpeellinen yleissivistävä laitos, joka toimii etenkin pojilla välietappina, ennen kuin nuoret tietävät, mitä elämässään haluavat tehdä. Pojille lukioon pääsy voi tosin olla vaikea prosessi, sillä tietokoneet, pelit ja ystävät tuppaavat viemään luvattomasti aikaa. Pojat pyrkivät laiskuuttaan ja kypsymättömyyttään menemään sieltä, missä aita on matalin. Heille saattaa seinä tulla vastaan hyvin varhain. Lopputuloksena meillä on liian aikaisin vääriä kouluvalintoja tehneitä, pudokkaita ylioppilaita ja liikakoulutettuja akateemisia työttömiä. On jotenkin käsittämätöntä, että ihmisiä, joiden kielitaitoa, osaamista ja tutkintoa ennen arvostettiin taivaisiin, joutuu nyt työttömyyskortistoon vailla keinoa työllistyä alalleen. Tätä ongelmaa ei ratkaista koulutusta lisäämällä, sillä vaatimusten, tutkintojen ja kielipaletin määrän lisääminen eivät takaa Suomessa tänä päivänä työpaikkaa. Olisiko aika miettiä koulutusjärjestelmän täysremonttia? Suomi ei ole enää sama maa kuin 30 vuotta sitten. Tulevaisuuden ammatit eivät ole välttämättä akateemisia tai teoreettisia, vaan korkeatasoisiin käsitöihin, kemiallisiin prosesseihin, biologiaan ja luontoon liittyviä käytännön tason töitä. Lukio-opiskelun pitäisi valmistaa nuoria yhtäaikaisesti ammatillisiin tehtäviin Ruotsin mallin mukaan. Meidän on päästävä vanhoista harhaisista arvoista, jotka määrittelevät tulevaisuuden alavalintoja. Koulutus on hyvä, mutta työ parempi. Opiskeluvaatimukset eivät saa ylittää käytännön työn vaatimuksia. Sille ei ole tarvetta. Työ on primitiivisessä mielessä leikkiä, josta jokaisen pitää saada nauttia. Työ tuottaa tulosta ja siitä oppii, jos sen tekijä nauttii tekemisen ilosta. On väärin korottaa oppilaille asetettuja vaatimuksia, jos lopputuloksena vain pieni prosentti palkitaan ja muiden vuosien panostukset jäävät vaille merkitystä. Olympialaisten motto citius, altius, fortius (nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin) ei tarkoittanut alkujaan ponnistelujen maksimointia, vaan jokaisen yksilön voimavarojen kasvua suhteessa asettamaansa panokseen. Meistä jokaisen pitää saada itse asettaa tämä panos, sitä ei pidä asettaa ulkopuolelta. Jauri Varvikko päätoimittaja www.gymnasium.se Koulu(tukse)ssa mätää Seuraava Tanotorvi ilmestyy 15.8.2015. Aineisto toimitukseen 3.8. mennessä. MAANANTAINA 25.5. pidettiin Suomalais-venäläisellä koululla, joka on valtion omistama kielikoulu, tiedotustilaisuus koskien sen tulevaisuutta. Koulu on kärsinyt usean vuoden ajan pahoista sisätilaongelmista. Vaikka niitä onkin korjaustoimenpitein saatu vähennettyä, on tilanne tällä hetkellä niin paha, että vaaditaan tehokkaampia toimenpiteitä ongelmien ratkaisemiseksi. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi koulun rehtori Tuula Väisänen, ja Senaatti -kiinteistöjen edustajina olivat asiakaspäällikkö Jari Auer, kiinteistöpäällikkö Jari Toljander sekä rakennuttajapäällikkö Timo Juolevi. Opetushallitusta edusti yliarkkitehti Reino Tapaninen. Heti aluksi kertoi asiakaspäällikkö Auer, että vanha koulu tullaan purkamaan, ja kokonaan uusi ja ajanmukainen koulu tullaan rakentamaan nykyiselle paikalle. Näinollen pelko siitä, että kaupunginosamme menettäisi yli 700:n oppilaan koulun lukioineen, on tarpeeton. Auer totesi, että vaikka vuosien aikana tehdyt osittaiset parannustyöt ovatkin olleet hyödyksi, ei niillä kuitenkaan ole saatu poistettua sisätilaSuomalais-venäläinen koulu täysremonttiin ongelmia. Teknisiä ongelmia on ollut paljon, ja toiminnalliset seikat koulunpidossa hankaloituneet. Tulevan rakennusurakan toivotaan pääsevän alkamaan syksyllä 2017, ja mikäli asiat etenevät ilman tarpeettomia viivästyksiä, uuteen valmiiseen kouluun päästään syksyllä 2019. Tämä luonnollisesti edellyttää kaava-asioiden, virastokierrosten ja suunnittelun sekä urakkajärjestelyjen joustavaa etenemistä, sekä sitä, etteivät valitukset ole hidastamassa rakentamisen aloittamista. Väistötilojen löytäminen näin suurelle koululle on vaikeaa. On todennäköistä, että eri ikäluokat joudutaan hajasijoittamaan useaan eri paikkaan. Kaupunginosamme muut koulut ovat poissuljettu mahdollisuus, kun Pelimannin ala-asteen täysremonttikin alkaa syksyllä 2015. Sen oppilaat sijoitetaan Kannelmäen eri kouluihin, ja mm. jo lopettamispäätöksen saanut ns. puukoulu Kaarelanraitilla jatkaa toistaiseksi toimintaansa. Kiinteistöpäällikkö Toljander selvitti aiemmin tehtyjä sisätilailmatutkimuksia ja korjaustoimenpiteitä. Parannusta on saatu niin paljon, että tulevaan täysremonttiin asti koulunpitoa voidaan jatkaa nykyisissä tiloissa. Korjaustöitä tehdään koko ajan, tiivistetään rakenteita ja tehostetaan ilmastointia. Vanhemmille kerrottiin myös, että oppilaiden ja perheiden näkemykset tullaan uutta rakennettaessa huomioimaan mahdollisimman hyvin. Jari Toljander totesi, että ilmasto-ongelmien varsinaista aiheuttajaa on ollut erittäin vaikea löytää. Jatkossa tullaan myös liikennepölyn ja -melun vaikutukset poistamaan tehokkaasti. Rehtori Tuula Väisänen totesi suuren osan oppilaista tulevan lähialueilta, joten koulun säilyttäminen nykyisellä paikalla on tärkeää kaupunginosankin kannalta. Samaa mieltä on myös Kaarela -Seura ry. Pitää ottaa huomioon, että kaupunginosassa on meneillään ja suunnitteilla viisi suurta asuinrakentamiskohdetta (Kuninkaantammi, Honkasuo, Malminkartanon radanvarsi, Kannelmäen ostoskeskus ja Halsuantien alue), jotka valmistuttuaan lisäävät alueemme asukaslukua yli 8.000:lla. Näistä on iso osa kouluakäyviä lapsia ja nuoria. Näinollen meillä ei ole varaa menettä ainuttakaan koulua, mikäli halutaan pitää kiinni lähikouluperiaatteesta ihan käytännössä eikä vain juhlapuheissa. Erik Bärlund PELIMANNIN SEUDUN asukkailla oli iloinen tapahtuma Purpurin seniorikerhon järjestämänä lauantaina 16.5. Pelimannintie 20:n bussipysäkin kohdalla. Iloon oli aihetta, sillä aiemmin käytöstä poistettu pysäkki oli uudestaan otettu käyttöön pitkän kansalaistoimintaprosessin ansiosta. Kaikki palasi siis entiselleen, ja asukkaat säästyvät tarpeettomalta ja monille liiankin rasittavalta kapuamiselta seuraavalle pysäkille. Nyt tämäkin pysäkki on linjan 41 käytössä, joten kukaan ei menettänyt mitään itseään koskevaa etua. Asukkat kiittelivat paikalla olleita valtuustojäseniä Risto Rautavaa ja Tomi Sevanderia asian saaRiemukkaat pysäkkibileet SUPER SCHOOLS on kahdeksan eurooppalaisen ystävyyskoulun, Collège Jean Jaurès (Ranska), Collège Pierre et Marie Curie (Ranska), St. Augustine’s College (Irlanti), Pen-YDre High School (Wales), Cardinal Wiseman (Englanti), Athénée Royal (Belgia), Björkvallsskolan (Ruotsi), Kannelmäen peruskoulu (Suomi), välinen vuosittainen urheilukisa, jossa mitataan joukkueja yksilölajitaitoja sekä yhteishenkeä. Jokainen koulu järjestää kisan vuorollaan omalla koulullaan. Jokaisessa joukkueessa on 20 henkeä, 10 tyttöä ja 10 poikaa, jotka liikunnanopettajat ovat katsoneet kykeneviksi edustamaan omaa kouluaan. Joukkue harjoittelee tavoitteellisesti ja monipuolisesti koko lukuvuoden. Joukkueeseen pääsy tarjoaakin loistavan mahdollisuuden kehittyä monipuolisena urheilijana. Oppilaan näkökulmasta kisa tarjoaa muutakin kuin vain urheilua. Se, että pääsee ulkomaille koulutovereiden kanssa, parantaa yhteishenkeä Super Schools nuorten kansainvälinen urheilumatka masta positiivisesta lopputuloksesta, eikä HSL:kään jäänyt kiitoksista paitsi. Valtuutetut olivat sitä mieltä, että virkamiestason suunnittelijoiden ja päättäjien kannattaisi ennakkoon selvittää päätöstensä seuraukset ja kannattavuus. Tämä siitäkin huolimatta, että työpaine saattaa virastoissa olla kova. Näin säästyttäisiin turhilta jälkikäteen muodostuvilta ongelmilta ja kiistatilanteilta. Tässäkin tapauksessa on työaikaa kulunut aivan turhaan varsin paljon asian saattamiseksi asukkaita tyydyttävään ratkaisuun. On hienoa, että kansalaistoiminta Kannelmäessä tällä tavoin on osoittanut merkityksensä asukkaiden etujen varmistajana! Erik Bärlund ja antaa mahdollisuuden tutustua jo ennestään tuttuihin tai täysin vieraisiin oppilaisiin paremmin. Matka on ainutlaatuinen tilaisuus kokea urheilun iloa ja kansainvälisyyttä. Tärkeintä matkassa on kuitenkin hyvä ja kannustava ilmapiiri. Tämä kokemus jää varmasti mieleen, se kasvattaa myös ihmisenä ja opettaa vastuullisuutta omasta itsestään. Viikon kestävän kisan aikana ehditään kilpailla niin jalkapallossa, koripallossa, sulkapallossa, pöytätenniksessä, yleisurheilussa, maastojuoksussa kuin uinnissakin. Oppilailta vaaditaan monipuolista urheilullisuutta ja kykyä toimia joukkueessa sekä oikeaa asennetta. Kisan päättää yhteinen lopputilaisuus, jossa selviää kokonaiskilpailun tulokset ja lopuksi päästään ? ilistelemään diskoon. Tänä vuonna Kannelmäen peruskoulun joukkue teki historiaa sijoittumalla hopealle kokonaiskilpailussa. Koulumme joukkue pärjäsi myös yksilökisoissa ja oppilaat saavuttivat paljon mitalisijoja, mm. kultaa keihäästä, pelastusuinnista, aitajuoksusta ja kuulantyönnöstä. Koko matkan tarkoituksena on tutustua muiden maiden kulttuureihin, tapoihin ja matkalta on mahdollista saada uusia ystäviä. Super Schools -toiminta on Kannelmäen peruskoulun yksi parhaimpia puolia ja se tulee säilyttää pitkään perinteenä vielä tulevaisuudessa. 2016 kilpailut järjestetään Dungarvanissa, Irlannissa. Eerika Kuurne, Mia Kolehmainen ja Milla Uusitalo Vas. kirkkoherra Sakari Enrold, puh.joht. Erik Bärlund, kaupunginvaltuutettu Tomi Sevander ja asukasaktiivi Maikki Tuuliainen pysäkkibileissä.
4 10.6.2015 Saamastani runsaasta palautteesta päätellen meitä niinsanotun tietoyhteiskunnan ulkopuolisia pässinpäitä on tosi paljon. Oma tuskainen harjoitteluni jatkuu yrityksen, erehdyksen ja joskus jopa onnistumisen kautta. En olisi koskaan voinut kuvitella kuinka paljon aikuisviihdettä ja suoranaista törkyä netistä löytyy. Hurskastelematta mitenkään täytyy sanoa, että jopa minua puistattaa välillä. Yritin tässä taannoin klikata jotain herkkää ja kaunista masiinastani, mutta toisin kävi. Kuvaruutuun ilmestyi ties mistä harvinaisen suurikokoinen neekeri, joka jylmäsi täydellä mahdilla lilliputtimaisen pienen kiinattaren kanssa. Olin kaiketi painanut pahaa aavistamatta jotain esille tarjottua ehdotusta. Ja edelleenkin kun olen etsimässä jotain arvokasta tietoa, niin esiin hyppää pyytämättä ja yllättäen sama pariskunta edelleen ankarasti ”kissalta piiloon” laitellen. En ole mikään rasisti, kaukana siitä, mutta liika on liikaa. En saa hommaa poikki omilla taidoillani. En liioin kehtaa kysellä tukihenkilöiltäni neuvoa. Mieleeni tuli mainio Bill Murrayn elokuva Päiväni murmelina. Siinä päähenkilö herää joka aamu uudestaan samaan eiliseen päivään eikä voi liioin keskeyttää loputonta jo ennen koettua päivää. Olen myös ajatellut, että olisikohan kyseessä sittenkin jonkinlainen paljon puhuttu freudilainen kateus. Kongon poika tuntuu todella pärjänneen työkalupakilla käytyään. Ehkäpä alan vähitellen tottua Kongon ukon jatkuvaan kummitteluun. Palataanpa sitten surutyöasioihin. Kulunut vuosi on ollut todella kauhea. Tuntuu, ettei kulunut aikakaan ole auttanut juuri lainkaan. Koska homma on kroonistunut, niin tulee tämä surutyö vielä kauan kestämään, todennäköisesti vielä vuosia. Olen väitellyt tarkoituksella kapakoissa käymistä, koska uskon sanontaan että koskaan asiat eivät voi niin huonosti olla etteikö niitä brenkulla vielä huonommiksi saisi. Ei paljon naurata tai laulata. Mahtaako tässä edes aika riittää, kun sitä ei enää mikään pojankoltiainen ole. ” Toisella puolella” näkemiseen en usko, vaikka huomattavan viisaat kaverini niin vakuuttelevat. Ilahdun, jos olen ollut väärässä. Lievääkin kekkulin ottoa karttelen myös siksi, että olen huomannut potevani jälleen jo ennestään tuttua hulluutta. Olen huomannut, että puuhailen jälleen jotain täysin järjetöntä matkoille menoa. Ilmoitan tässä ja ensi viikolla virallisessa lehdessä, ettei yli 0,5 promillen menevässä kekkulissa antamillani lausunnoilla ole mitään tekemistä tosiasioiden kanssa. Ovatpahan jotakin sen hetken toiveajattelua. Jos joku esittäisi minulle illan kuluessa vaikkapa Kuuhun menoa, niin olisin ehdottomasti sinne lähdössä, vaikkapa saman tien. Luulisi, että olisin viisastunut vuosikymmenten mittaan vaan en ole. Olen joskus jopa maksanut vapaaehtoisesti matkoja, joille en ole itse lähtenyt mukaan. Matkoista puheen ollen, kävin tässä ystävieni yllytyksestä Puerto de la Cruzissa, maanpäällisessä paratiisissa. Ei olisi pitänyt lähteä. Jokainen puistonpenkki, kivimuuri, kapakka tai kadunkulma toi ikävällä tavalla mieleen entiset hyvät ajat. Tuntui siltä, että jokainen jo arpeutunut haava aukesi uudelleen. Syy oli täysin omani, ei olisi pitänyt lähteä. Itseäni viisaammat kyllä varoittelivat minua ennakolta, mutta milloinkas sitä uskoo järjen ja kokemuksen sanoja. Nyt ymmärrän enemmänkin kuin hyvin, miksi Viipurin evakot eivät koskaan halunneet mennä takaisin naapurin raiskaamaan kotikaupunkiinsa, Ikävä kyllä, näitä puertoja on kohdallani ehkä liiankin kanssa. Ei tässä oikein tiedä, mihin sitä uskaltaa mennä. Ei vielä ainakaan sinne etelään. Kouvolassa kyllä tekisi mieleni käydä siellä asuvien hyvien ystävien vuoksi. Imatrasta en ole ihan varma. Ei pidä kuitenkaan vaipua synkkyyteen. Keskityn nyt ainakin joksikin aikaa tabletilla harjoitteluun. Alan epäillä, että jonkinlainen koukuttuminen on jo tapahtunut. Olen huomannut, että entinen tietolähteeni, Otavan Iso tietosanakirja 1930luvulta, 15 osaa sekä kaksi täydennysosaa 1950luvulta, eivät enää anna aivan viimeisintä tietoa ainakaan tämän päivän asioista. Toisaalta lukeminen on rauhallisempaa, koska tämä em. jylmäävä neekeriukko ei ainakaan pomppaa esiin sen sivuilta. Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Kongon ukko kummittelee Kannelmäessä 35 vuotta asunut professori Timo Vihavainen: Mainettaan parempi lähiö Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professori Timo Vihavainen muutti perheineen Kannelmäen Kannelkylään vuonna 1980. Kannelmäessä ja sen ympäristössä on hänen mielestään erinomaiset ulkoilumahdollisuudet. Perheen nyt jo edesmennyt springerspanieli tunnettiin alueella. Kannelkylästä tie vei Larin Parasken polulle Hakuninmaalle. Timolla on kaksi aikuista tytärtä ja poika. Lasten kasvettua aikuisiksi omakotitalossa asuminen alkoi kyllästyttää ja nykyisin professori asuukin Anu-vaimonsa kanssa Helsingin keskustan tuntumassa meren läheisyydessä. ”Kaarelaa on ajoittain ikävä” sanoo Vihavainen tyynen rauhallisesti. Juuret Kaarelaan eivät kuitenkaan katkea, sillä Hakuninmaalla sijaitsevaa omakotitaloa remontoidaan nyt vanhimman tyttären oman perheen käyttöön. Venäjä kuin varkain Opinnot Helsingin yliopistossa toivat Sulkavalla syntyneen Timo Vihavaisen pääkaupunkiin vuonna 1965. Helsingin yliopistossa käännettiin venäläisiä dokumentteja harrastusmielessä. Valmistumisen jälkeen hänellä oli kaksi perehtymisvaihtoehtoa: venäjä tai kiina. 70-luvun alkupuolella hän opiskeli yhden lukuvuoden Moskovan yliopistossa. 30-vuotta sitten Venäjän tutkimus oli vähäistä, eikä siihen panostettu. Venäjän tutkimuksessa on sen jälkeen tapahtunut valtava muutos. Raja hiipuu, kulttuuripiiri hämärtyy Timo Vihavainen uskoo Venäjän rajan hiipuvan ja kulttuuripiirin rajan jo hämärtyneen. Aiemmin ei kulttuurivaihtoa idän ja lännen vastakkainasettelusta johtuen erityisesti ollut. Suhtautuminen Venäjään on Suomessa muuttunut ja on tapahtumassa selkeä paradigmamuutos, jota nykyinen Putinin kauden politiikka jossain määrin hidastaa, mutta ei pysäytä. Fyysinen raja on ja pysyy yhä. Miten näet Venäjän lähikehityksen pääpiirteittäin? ”Kun leipä loppuu, nähdään, jatkuuko Putinin suosio. Ja jos lännen ja idän vastakkainasettelu jatkuu, ylläpitää se nykyisen hallinnon suosiota.” Suomen hallituksen vaihdos ei professori Vihavaisesta tunnu pahalta, koska nyt ei ole NATOon liittyminen uhkana. Yleinen ilmapiiri Venäjällä kansan keskuudessa taas on, että Suomi on jo NATOssa. Sosiaalisessa mediassa näkyy kiihkeätä pelkoa ja ihmiset ovat kovin aggressiivisia. Onko ihmisten venäjänpeloille aihetta? ”Hermoileminen on tarpeetonta”, suomettumisen historiaa tutkinut Vihavainen sanoo. ”Kepulla on 200-vuotiset juuret ja siten vanha, hyvä linja.” Tuhoutuuko Länsi? Vuonna 2009 Timo Vihavainen julkaisi kirjan Länsimaiden tuho, vuonna 2011 Itäraja häviää ja vuonna 2014 ilmestyi Vanhan Venäjän paluu. Miten on, tuhoutuuko länsi? ”Venäjä pysyy ja olisi ihanteellinen liittolainen Euroopalle. USA joutuu taloudellisista syistä lähtemään. Läntinen kulttuuripiiri heikkenee ja talous taantuu. Talousongelmien päätrendi on: miten korvaamme öljyn, maakaasuahan riittää.” Suomessa on Timon mielestä meneillään selkeä muutos. Euroopassa vasemmisto ei näytä yleisesti tarjoavan mitään, mikä jättää tyhjiön. Maahanmuutto ja perinteisten arvojen katoaminen luovat suuria ongelmia. Konservatiivien ja liberaalien arvokiistat ovat tulleet perinteisen oikeisto-vasemmisto akselin tilalle. ”Yksi aikakausi näyttää päättyneen. Viimeksi kun oli lama, näytti siltä, että tästä ei nousta, sitten tuli Nokia ja noustiin. Tämänkaltainen positiivinen kehityskään ei ole poissuljettu, mutta sitä on vaikea ennalta nähdä.” Prosessit ovat pitkiä ja niissä on sekä nousuja, että laskuja. Ennustaminen on vaikeaa. Aika pakata tavarat Viime vuonna Vihavaiselle myönnettiin yhtenä harvoista suomalaisista Venäjän Ystävyyden kunniamerkki. Tämän vuoden toukokuussa pidettiin taas Helsingin yliopistolla jäähyväisjuhlat. Nyt on aika siivota työhuone, joka on vuosien varrella täyttynyt kirjoista. Eläkkeelle siirtyminen ei kuitenkaan tarkoita tuottamisen loppua, sillä emeritusprofessorilla on tekeillä parikin kirjaa. ”Teemat pysyvät samoina”, toteaa Vihavainen. Purjehdus ja lukeminen kuuluvat Vihavaisen vapaa-ajan nautintoihin. ”Olen purjehtinut Tanskaan asti”, kertoo Vihavainen leppoisasti. Jo 15-vuoden ajan purjehdus on ollut professorin ja Anun yhteinen harrastus. Purjeveneen omistajalla riittää alati pientä puuhastelua veneensä parissa. Purjehtiminen tarjoaa oivan tavan ”olla hetkessä” ja irrottautua arjesta. Matkustelu kuuluu myös pariskunnan mieliharrastuksiin. Eläkkeelle siirtymisen myötä on auennut tilaisuus viettää pidempiä aikoja myös kotikonnuilla Sulkavalla, jossa Vihavaisen kotitalo sijaitsee. Tosin kymmenen vuotta nuorempi vaimo on yhä kiinni työelämässä, joten Vihavainen viettää varmasti edelleen paljon aikaa pääkaupunkiseudulla. Teksti Nina Eriksson Kuvat Jauri Varvikko Mitä mieltä Suomessa saa olla Suvaitsevaisto vs. arvokonservatiivit Venäjän tutkimuksen professori jatkaa työtään nyt emerituksena ja mereltä käsin. Timo Vihavainen, Marko Hamilo, Joonas Konstig. Minerva 2015 Historioitsija Timo Vihavainen, tiedetoimittaja Marko Hamilo ja kirjailija Joonas Konstig ovat julkaisseet kirjan Mitä mieltä Suomessa saa olla. Kirja haastaa perinteisen arvoliberalistisen maailmankatsomuksen ja asettaa useita sen arvokäsitteitä kyseenalaisiksi. Kirjassa käsitellään monia julkisuudessa usein näkyviä termejä ja tabuja, kuten yksilöä, yhteisöä, tasa-arvoa, isänmaata, uskontoa, monikulttuurisuutta, maahanmuuttoa, feminismia, rasismia ja poliittista korreuktiutta, joista on vaikea puhua julkisesti leimaantumatta. Mietitään niin perinteisiä yhtymäkohtia ja syitä eri asioiden ja arvojen synnylle ja primitiivisille tarpeille ja sille, miksi arvoliberalistinen näkökulma ei välttämättä ole oikea tai ainoa, eikä ns. suvaitsevaiston arvokonservatiiveja syyllistävä sormi perusteltu. Teoksen idea on tuoda faktoja Suomessa käytävään arvokeskusteluun, vähentää mustavalkoisuutta ja perustella syitä, miksi kaikki meistä eivät halua olla arvoliberaaleja ja miksi sekin on ok. Miksi on tervettä kyseenalaistaa syötettyjä ’totuuksia’, ’hyveitä’ ja miksi joidenkin perinteisten yhteisöllisten arvojen vaaliminen on yhteiskunnan kannalta hyvä asia. Teksti on sujuvaa ja arvokonservatiiviset argumentit hyvin perusteltuja, vaikkakaan eivät aina kiistattomia. On selvää, että suomalainen suvaitsevaisto ei voi ohittaa niitä olan kohautuksella. Lähtökohtaisesti jakaudumme kaikki karkeasti joko liberaaleihin tai konservatiivieihin ja yhteiskuntarauha on näiden ääripäiden keskinäisestä konsensuksesta riippuvaista. Suomessa on korkea aika nostaa kissa pöydälle ja käydä tarkemmin läpi niitä periaatteita, millä eri arvojen hyvyyttä mitataan ja kellä on oikeus sanoa mielipiteensä ilman toisen osapuolen leimaamista tai leimautumista. Arvokeskustelu on kaikilta osin tervetullutta Suomeen. Yhden totuuden maa ja arvoliberaalien globaalit asetelmat vaativat ravistelua ja perusteellista tarkastelua. Välillä käsitteet menevät hieman sekaisin, sillä liberaalit ja konservatiiviset arvot ovat joissain yhteyksissä yhteiskunnallisesti päällekkäisiä. Kirja tuntuu käyneen käsi kädessä Suomen eduskuntavaalitulosten kanssa, vaikkakaan teksti ei ole poliittisesti värittynyttä kuin ehkä kulttuurirelativismin osalta. Teksti Jauri Varvikko Pyhän kolminaisuuden kirkko näkyy suoraan Timon työhuoneen ikkunasta. Nyt näkymästä on luovuttava. Timon on aika pakata tavarat yliopiston työhuoneestaan. Seinällä näkyvät kuvat rakkaista purjeveneistä.
5 10.6.2015 IHMISET PITÄVÄT kalastuksesta. Mätisfestareilla tämä on näkynyt kohta jo kahdenkymmenen vuoden ajan, kun Stadin liikuntavirasto on jokaiselle festarille tuottanut tankkiautollisen satoja kirjolohia Rautalammilta, Suomen suurimmasta kalanviljey? rmasta Savon Taimenesta. Vaikka kalat ovatkin savolaisia, se ei ole haitannut satoja vapaa-ajan kalastajia, jotka ovat jo heti festaripäivän aamunkoitteessa vapoineen Mätiksellä. Kalastamisen riemu oli näkyvää myös juuri juhlituilla 19. Mätisfestereilla. Kaarelalaiset ja ympäristön asukkaat saavat hienoista saaleistaan kiittää Helsingin kalastuspäällikkö Matti Mielosta. Stadilainen Vaasankadun ja Harjutorin kulmien kasvatti jää eläkkeelle ensi vuonna, mutta lupaa, että sama käytäntö jatkuu myös tulevaisuudessa – ? suja riittää, jos vain Mätäjoki-festarit jatkuvat. Mielonen tuli suurelle yleisölle tutuksi jo 1980-luvulla, jolloin hän kalasti MTV 3:n aamutv:ssa yhdessä toimittaja Heikki Huttusen kanssa 12 vuoden ajan. Ohjelman idea oli, että katsojat näkivät minkälaisMatti Mielonen – Mätiksen kalastajien suojelupyhimys ta saalista kalastajat saivat ja mukana merellä oli aina joku tunnettu henkilö kokemassa verkkoja. Kolmosverkko kalasti niin Seurasaaren selällä kuin Helsingin edustan saarillakin. Kerran miehet kävivät kalassa jopa Virossa. Vaikka kalastuslupien myynti Helsingin alueella onkin vähentynyt ja verkkokalastus suorastaan lähes romahtanut, Stadin vesistöissä kalastaa, onkimiehet mukaan lukien, noin 50 000 ihmistä. Verkkokalastus on pudonnut 80-luvun 8 000 verkkokannasta alle 2000:een. Syitä ovat mm. hylkeet, verkkokalastajien ikääntyminen sekä kalavesien tilan muutokset. Paitsi kotitarvekalastajat myös viimeiset ammattikalastajat lopettelevat pyyntiä. Taimenia odotellaan Kaarela-Seura ry esitti jo parisenkymmentä vuotta sitten, että Mätäjokeen istutettaisi taimenia. Kalaa istutettiinkin myöhemmin alajuoksulla, mutta yläjuoksulla ei taimenia näy, mutta sen sijaan kylläkin kirjolohia Mätis-festarien aikaan. Seura on ehdottanut mm. kalaportaan rakentamista Pitäjänmäen Strömbergin putouksen yhteyteen. Sittemmin keskusteluun on tuotu vaihtoehdoksi myös luonnonmukainen, ekologinen kalatie, joka olisi puolet edullisempi kuin kalaporras. Minusta se olisi hienoa, jos taimenet saataisi nousemaan Talista ylös aina Kaarelaan saakka, Matti Mielonen toteaa. Kari Varvikko Bök i Kårböle DÅ JAG FUNDERADE PÅ när jag första gången var i Kårböle, kom jag ihåg hur jag på hösten 1963 hamnade här. Jag hade börjat mina studier vid Tekniska högskolan vid Sandvikstorget, då jag såg en lapp på anslagstavlan. Helsingfors tra? kverk behövde några teknologer som skulle utföra arbetsstudiemätningar i bussar och spårvagnar. Det gällde att mäta hur lång tid det tar för en konduktör att ta betalt av passagerarna. Jag blev en i den lilla gruppen som sändes ut i bussarna med en kronometer i handen för att utföra mätningarna. Så åkte jag omkring under några veckor för att mäta hur lång tid de olika biljettformerna förbrukade. En dag skulle jag på en linje långt norrut, till ett ställe jag aldrig hade hört talas om, Södra Kårböle. Det var en föregångare till buss 42. Bussnumren som följer postnumret togs i bruk år 1966. Finns det någon som kommer ihåg vilket nummer vår buss hade före det? Varför ville man göra denna mätning? Det var de första planerna för att övergå till förarens biljettförsäljning. Bussen skumpade ut långa vägar längs Nurmijärvivägen och svängde in på det okända området. Jag minns svagt att bussens ändhållplats kanske var vid Elantos butik på Kantelevägen. Vem kunde väl bo i denna gudsförgätna byggd? Hur gick historien sedan? Trafikverket började införa förarens biljettförsäljning. Nya små kassaapparater utvecklades och konduktörerna blev mera sällsynta. Denna utveckling fortsatte hela 1970-talet. De sista spårvagnarna ändrades till förarbetalning i början av 1980-talet. I dag ser vi det som helt normalt att alla har ett kort som avläses automatiskt vid bussdörren. Med denna teknik har vi fördubblat bussens arbetsproduktivitet. Förut behövdes det två personer för att transportera 50 passagerare till centrum, i dag klarar man av det med en persons arbetsinsats. Och hur gick det sedan för mig? När fanns det konduktörer i Kårbölebussen? FACEBOOK, nettilehtien lukemista, sähköposteja, googlaamista, bloggausta. Asioita joista en parikymmentä vuotta sitten tiennyt mitään. Osasta en mitään vielä kolme-neljä vuotta sitten. Nyt tietokone, älypuhelin ja tabletti ovat jokapäiväisiä työvälineitä ja ystäviä. Kävin lukioikäisenä kerran pari viikossa katsomassa äitini tätiä Tampereelle Koukkuniemen vanhainkodissa. Vielä 1960-luvun alussa vanhempi väki toivoi, ettei koskaan joutuisi vaivaistalolle. Nykykäsityksen mukaan hyväkuntoiset vanhukset asustivat omissa huoneissaan ja heillä oli monenlaista yhteistä tekemistä. Mielikuva kaikessa rauhassa keinutuolissa istuvista mummuista ja papoista piirtyi mieleen. Heillä ei ollut kiirettä mihinkään eikä pakollisia velvotteita. Ruokapöytään piti mennä aikataulun mukaisesti. Sairauksista ei nuorille puhuttu, joten siitä puolesta en paljon tiennyt. En nyt ihan vielä ole siinä iässä että olisin edes 1960-luvulla kalvennut vanhainkotiin, mutta paljon ei puutu. Minut on ”aivopesty” pitämään huolta siitä että säilytän toimintakykyni mahdollisimman pitkään. Eli syön terveellisesti, harrastan monipuolista liikuntaa, pidän huolta sosiaalisista suhteista, osallistun kulttuuri-rientoihin, harjaannutan muistiani. Ohjeita ja neuvoja on lähes loputtomiin. Ajankäyttötutkimusten mukaan yli 64-vuotiaan aika kuluu kotitöissä, ystävien ja sukulaisten tapaamisessa, harrastuksissa ja liikuntariennoissa. Tilastojen mukaan televisiota katsotaan 3-4 tuntia päivässä, lehtiä luetaan toista tuntia ja radiota kuunnellaan tuntikaupalla. Somessa ei vanha väki kovin paljon vietä aikaansa. Todellisuus on toisenlainen. Ilman tutkimusta tiedän että minulta menee joka päivä aikaa rutkasti facebook-viestien lukemiseen, netistä löytyy mielenkiintoisia asioita ja sähköpostitkin pitää kahlata läpi. Ei siellä somessa ole pakko olla mukana, sanoo moni. Mutta sieltä saa myös elämäänsä monenlaista uutta tietoa, tietoa tapahtumista ja pysyy ajan hermolla keikanlaisista ilmiöistä. Nythän on hallitusohjelmaa myöten todettu että näinä ankeina aikoina kulttuurin harrastaminen on elintärkeää. Niinpä vietän sometonta aikaa kesällä taidenäyttelyissä – Mänttään on ainakin pakko päästä, kesäteatterissa ja saattaapa matkan varrella osuva muutama musiikkijuttukin. Jos on kuutena kesänä käynyt Heinolan kesäteatterissa, on sinne pakko mennä nytkin. Ulkomaalainen –näytelmässä saa tekijöiden mukaan nauraa muukalaisvihalle ja erilaisuuden pelolle. Mukana Anu Sinisalo, Ulla Tapaninen, Taisto Oksanen ja Pari Pehkonen. Suomenlinnan kesäteatterin Choderlos de Laclosin Valheet ja Viettelijät kuvaa Ranskan aateliston rappiota. Näytelmän on dramatisoinut ja ohjannut Juha Kukkonen. Rooleissa mm. Minna Suuronen ja Antti Virmavirta. Aion matkata syntymäkaupunkiini ja mennä Pyynikin kesäteatteriin, jossa liikutaan tänä kesänä maalaismaisemissa. Avioliittosimulaattorissa eletään Länsi-Suomen maaseudulla. Maatilaa pyörittää ahkera mutta vähäsanainen Jussi ja hänen hiljaiset sukulaisensa: isä, setä ja pikkuveli. Mikä muuttuu, kun Jussin morsiankokelas, vilkas ja lörppö itäsuomalainen Aino tulee kuukaudeksi harjoittelemaan maalaiselämää. Mukana Esko Roine, Eija Vilpas, Tom Lindholm, Mari Turunen, Ville Majamaa ja Samuli Muje. Näytelmän ohjaa Tommi Auvinen. . Kesällä on hauska mennä yhdessä lastenlasten kanssa kesäteatteriin. Suosikkejani ovat Turun Vartiovuori ja Tampereen Komediateatteri. Tampereella musiikkinäytelmä Ihmemaa Ozissa seikkaillaan Smaragdikaupungissa Velhon, Variksenpelättiminen, Leijonan ja Peltimiehen seurassa. Turun kesäteatterissa Vartiovuorella on myös seikkailut mielessä. Aarresaarella on luvassa miekkoja, musketteja, suolavettä, viidakon vaaroja ja merten hurjimuksia. On puhuva papukaija ja kolikoiden kilinää. Lähiseudultakin löytyy hyvää katsottavaa. Tikkurilassa Vantaalla Kotiseutula Påkaksessa viihdyttää pieniä ja suuriakin katsoja Risto Räppääjä ja pakastaja-Elvi. Vantaan näyttämön kesäesitys on ikiihana Viulusoittaja katolla. Leena-Maija Tuominen Somettaminen ja aikani käyttö Då vår lilla familj 1968 skulle ? ytta ut från Teknologbyn i Otnäs, blev vi erbjudna en gammal Arava-bostad på Gamlasvägen 8. Jag besökte bostaden en gång, den andra gången jag var i Gamlas. Sen ? yttade vi in med vår nyfödda son i juli. Det var första gången min fru såg Gamlas och vår nya bostad. Sen dess har vi bott här, nu i vår tredje bostad. Och bussen använder vi ofta! Peter Rehnström Mätisfestareilla viihdyttiin jo 19. kerran JÄLLEEN KERRAN tuhannet ihmiset kansoittivat Mätisfestarit Kartanonhaassa Kannelmäen ja Malminkartanon välisellä jokialueella helluntaipyhänä 24.5. Helsingin kaupungin tervehdykset tilaisuuteen toivat kaupunginvaltuutetut Risto Rautava ja Tomi Sevander. Ennen virallista juhlan avausta sadat ihmiset osallistuivat Kannelmäen kirkkoherra Sakari Enroldin johtamaan Mätismessuun. Monipuolisesta ohjelmasta vastasivat tuttuun tapaan Eino Grön, Jussi Raittinen, FrimFram Sirpa Suomalainen ja Juki Välipakka, Stadin Slangikuoro johtajanaan Matti Reittamo, Tivoliorkesteri solisteinaan Raija Koso, Pekka Lumme ja Taisto Saaresaho, Stadin juhlaorkesteri ja Maria Hänninen, imitaattori Tuomo Heikkilä. Lapsille suunnatusta ohjelmasta vastasivat mm. taikuri Lumous ja klovnit Pietro ja Ola. Juontajina toimivat kokeneet toimittajat Pirjo Tuohimaa ja Lasse Finska. Jokeen laskettiin jälleen myös satoja kirjolohia ja innokkaimmat kalastajat saivat välittömästi uistimeensa komeita vonkaleita, joita kelpasi viedä kotiin tuliaisiksi. Monet virvelöijät ja onkijat kysyivätkin, tuleeko Mätikseen lohia myös ensi vuonna, jolloin vietetään tapahtuman 20-vuotisjuhlaa. Järjestäjät kertoivat, että Stadin liikuntavirasto on luvannut jatkaa käytäntöä niin kauan kuin festareita riittää. Kaarela-Seura ry kiittää kaikkia juhliin osallistuneita tukijoitaan; taiteilijoita, liikkeenharjoittajia, Helsingin kaupunkia, Kannelmäen seurakuntaa ja ennen kaikkea hienoa yleisöä. Ensi vuonna Mätifestarit pidetäänkin jo 20. kerran ja silloin on myös luvassa unohtumattomat karkelot. Kalastajat pääsevät pyydystämään lohia jatkossakin, vaikka lähdenkin ensi vuonna eläkkeelle, sanoo Mätiksen kalastajien suojelupyhimys Matti Mielonen.
6 10.6.2015 ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KELA-KUNTOUTUSTA • KOTIKÄYNTEJÄ Kauneusja terveyspalveluja Paikallista palvelua meillä olet hyvissä käsissä (09) 539 938 malminkartanonhammas.fi Puustellintie 4 Parturi-Kampaamo Mia Laine P. 566 6281 Kanneltie 11, 00420 Helsinki Laatua ja palvelua arvostavalle Puh. 563 2114 Vanhaistentie 1 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO ERIKOISHAMMASTEKNIKOT: Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym. KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus puh. 09 563 1500 Myyrinhammas Iskostie 4, 01600 Vantaa www.myyrinhammas.? Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (Prismaa vastapäätä) P. (09) 566 0981 • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen Etkö saanut Tanotorvea? Anna palautetta http://jakelupalaute.fi / tanotorvi KARI VARVIKKO JATKAA värikkäitä muistelmiaan. Nyt on pääosassa ne 33 vuotta, jotka hän on jaksanut puurtaa vapaana toimittajana (freelancerina), ja yrittäjänä vuodesta 1982, Helsingin vuoden yrittäjä (1996) ja Kaarelan vuoden yrittäjä (2010) tittelin saajana, myös verovelkojen vuoksi konkurssin kärsineen yrittäjän tuskat kokeneena. Vuonna 2009 opetusministeriö myönsi hänelle ylimääräisen lehtimieseläkkeen ”tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta lehtimiehenä”. Tähän tunnustukseen on helppo yhtyä tuntien Karin toimintatarmon, ahkeruuden ja monipuolisen asioihin perehtyneisyyden. Vertaa esim. kirjan lopussa 5 sivun mittainen lista Karin uraputkesta. Varsinaisen elämänuran ja ansioiden hankinnan ohella Kari on jakanut aikaansa ja voimiaan moninaisissa yhdistysten mm. kotiseutuyhdistysten ja kaupunginosajärjestöjen luottamustoimissa sekä lehtimiesjärjestöissä, Uudenmaan kirjoittajat ry:n varapuheenjohtajana ja yhdistyksen lehden Eliaksen päätoimittajana. Tässä vain muutamia keskeisimpiä Karin toimintasaroista, unohtamatta TV-ohjelmia, lyhytelokuvia Mätäjoen juoksun varrelta ja Mätiksen vesifestivaalien ansioituneena promoottorina ym. ym. Kari sanoin: ”Stadilaisena ja Stadin Slangi ry:n Tsillari-lehden päätoimittajana minusta on kliffaa heittää hetulaa myös tästä rikkaasta faijani kielestä”. Kari antaa kirjassaan kauniin tunnustuksen myös isänsä, kotiseutuneuvos, Klaus (Klasu) Varvikon elämäntyöstä ja esimerkistä Hermanni Vallilan seudun asukkaiden etujen ajajana. Muistelmien toinen osa alkaa muistikuvista kirkollisista piireistä. Rukouspalvelun Pirkko Jalovaara kaataa rukouksen voimalla ja pienellä käden tönäisyllä ihmisiä. Karikin on kaadettavien jonossa ja miettii onko kyseessä suggestion ja hypnoosin rajatilasta? Kari jatkaa uskovaisten haastatteluilla arkkipiispa Martti Simojoesta Dalai-Lamaan ja äiti Ammaniin. Hän käy Valamon luostarissa Heinävedellä neljän päivän pyhiinvaelluksella. Myöhemmin Kari on puuhaamassa Tanotorven kirkkokonsertteja Kannelmäen. Pitäjämäen ja Munkkiniemen kirkoissa. Ensimmäinen tapahtuma oli 1995 Kannelmäessä pääsiäisenä 1995 järjestetty Matteus Passio jazzkonsertti. Musiikki on aina ollut Karin sydäntä lähellä. Hän on järjestänyt monille muusikkoystävilleen esiintymistilaisuuksia. Hän osallistui myös Kannelmäen soitannollisen seuran toiminnan alullepanoon jonka mukaan tuli myös Mia Vasaran ? amenco-tanssiryhmä. Kari on tavannut ja haastatellut myös monia kirjailijoita ja taiteilijoita niin kotimaassa kuin ulkomaillakin yhteisten matkojen merkeissä. Matkat ovat suuntautuneet Pohjois-Korean Pjongjangiin, Moskovaan ja Siperiaan, Jugoslavian Sarajevoon ja Tansaniaan. Osa tarinoista on toisten kertomaa, jotka Kari on muistiin merkinnyt. Jutut ovat pikkutarinoita mitä erilaisimmista aiheista. On luonnollista, että Kari toiminnan miehenä ja vapaana toimittajana nousi myös alan yhdistystoiminnan kärkeen.. Hän toimi Suomen Aikakauslehdentoimittajain Liiton (SAL) puheenjohtaja vuosina 1984-87. sekä Suomen Sanomalehtimiesliiton freelancer-osaston (nyk. Suomen Freelancerjournalistit ry) puheenjohtaja. Päähuolen aiheena olivat toimittajien tekijäoikeudet, freelancereiden sopimus minimipalkkioista ja eläkekysymykset. Työnantajat pitivät toimitusta lehtien ainoana tuottamattomana yksikkönä. Varsinkin kaupan alan lehdistä puuttuu lähes kokonaan kirjoittavien toimittajien työ. Toimittajista on tullut mainostekstien nikkaroijia. Sähköinen viestintä on vienyt mainosrahoja lehdiltä, se on johtanut puolestaan toimitusten supistuksiin. Vuonna 2014 irtisanottiin 170 journalistia. Useita lehtiä on lakkautettu. Uusi tekniikka tietokoneet ovat vaikuttaneet journalistien työn luonteen ja myös sosiaalisen panoksen muuttumiseen. Ne ovat vieraannuttaneet työn osalta elävästä elämästä. Kari oli mukana perustamassa Valtakunnallista freelancer-valtuuskuntaa Vapaiden toimittajien teemavuonna 1987. Silloin vapaita toimittajia oli arviolta noin 700. Nyt järjestäytyneitä freelancer-yrittäjiä on noin 1600. Ansiotasovertailussa freelancerit jäävät jälkeen toimituksellisen henkilöstön keskiansioista. Vuonna 2012 freelancereiden keskiansiot olivat 2 025 euroa kuukaudessa ja vakinaisilla toimittajilla 3 625 euroa. Naisten ansiot olivat miesten tuloja pienemmät. Kari on viettänyt yli 30 vuotta kesänsä Joutsan mökillä. Sieltä on muistelmiin kertynyt monia kiintoisia pikkuväläyksiä paikkakunnan ihmisistä ja tapahtumista. Joutsassakin Karilla oli julkkiksia mökkinaapureina ja saunakavereina. Kaalikeittoa syötiin radiopomojen Erkki Raatikaisen ja Eino S. Revon kanssa. Kirja päättyy kuinkas muuten aito stadilaisen tarinassa stadin slangin historiaan. ”Slangi on murre siinä kuin muutkin. Nimenomaan vanha stadin slangi oli oma kielensä. Sitä puhutaan Suomen kieliopilla”. Suomen, ruotsin ja venäjän ilmaisut sekaantuivat tavalla, mikä vaihteli kaupunginosasta toiseen. Lisäksi maalta muutti uutta väkeä ja niiden mukana tuli myös uusia ilmaisuja slangiin. Niinpä ei ole yksimielisyyttä siitä, ”miten se oikein sanotaan.” Slangi on hyvin vaikea kielimuoto, koska se on puhuttua tarinaa. Siksi sen lukeminenkin on välillä raskasta. Jäämme odottamaan Karin lupailemaa kolmatta osaa, jolle on jo varattu asiaan kuuluvasti nimikin – Äly hoi! Järki älä jätä! Karin suunnitelmissa on kuitenkin ilmeisesti ensin paneutua Hermannin ja Vallilan kaupunginosien historiaan. Joten päätämme tämän tarinan stadin kundin Arvo Turtiaisen säkein: ”Oli ? mtsika slabaria risaset pläägät…” Oiva Björkbacka Älykääpiöitä ja hengen jättiläisiä ILMAINEN kiertokävely keskiaikaisessa Kaarelan kylässä lauantaina 13.6. klo 10-11.00 ja tiistaina 16.6. samaan kellonaikaan. Lähtö Kaarelan VPK-talolta Palotie 5. Oppaana Astrid Nurmivaara p.050-438 5354 (ei ennakkoilmoittautumista) Yksilöllisesti valmistetut tukipohjalliset JALAT MAASSA www.jalatmaassa.? Klaneettitie 4, 00420 Helsinki, Kannelmäki Kristiina Nurminen (Saari) Apuvälineteknikko, kuntohoitaja Ajanvaraus 0400 512 447 K Kaikki tarpeellinen pperheen tärkeimmille! N Nyt myös K Kauppakeskus K Kaaresta. KANNELMÄKI, Klaneettitie 7, 00420 Hki Puh. (09) 563 3900, (09) 563 3901 PALVELEMME: • ma-to 10-22 • pe 10-23 • la 11-23 • su 11-22 pizzataxi.?
7 10.6.2015 K AN NEL-PU B Juhannuksena perinteiset allas-/ grillibileet! Grillaamme molempina päivinä. Klaneettitie 7, 00420 Helsinki Avoinna joka päivä 09-02 TOVE JANSSONIN MÖKIN Klovharun saareen rakentanut Brunström ei käyttänyt arkipuheessaan kuulemma adjektiiveja. Sepä oivallista, kielikuvien ja taivaanrannan maalareita lienee tässä maailmassa muutenkin liikaa. Mutta sitten käykin ilmi, ettei ammutusta haahkasta saatu ”hyvää” ateriaa. Mitä hemmettiä, pitääkö ruokaa arvostella? Jos on ihan pakko, niin voisi kai sanoa, että haahka ei täyttänyt hänen makuodotuksiaan. Sitten saadaan samassa muistelmateoksessa kuulla, että Brunströmin mukaan pääskyset pesivät vain taloihin, joissa asuu ”onnellisia” ihmisiä. Aika haihattelua, mahtaako tämä Brunström kuulua peräti wiccoihin? Eräs tuttuni sen sijaan ilmeisesti suunnittelee viestejään tuntikausia saadakseen ne mahdollisimman ytimekkäiksi ja tarkoiksi omalta kannaltaan. Adjektiivit todella puuttuvat kokonaan. Pahaa-aavistamaton ei osaa epäillä mitään, vaan liittää omia luulojaan viesteihin, jolloin tulkinta vie aivan metsään. Siten vaikkapa sanonta ”ratkaistaan myöhemmin” tosiasiassa tarkoittaa kahdeksan miljardin valovuoden kuluttua, kun viestin saaja luulee asian tosiaan tulevan myöhemmin ratkaistuksi. Tällainen viestintä edellyttää lukijalta aivan toisenlaista tarkkaavaisuutta kuin normaaliteksti, ja on ehkä hyvä ettei tällaisia viestittelijöitä ole enempää. Hyvällä tavalla tarkkaa kerrontaa edustaa Tacituksen Germanicus. Ehdoton taideteos, jonka ytimekkyyden takana on pergamentin eli lampaannahkojen, joille kirja kopioitiin, kalleus. Kirja on sivumennen sanoen ensimmäinen, jossa suomalaiset mainitaan, ja kannattaa ehdottomasti lukea, mitä Tacitus meistä kertoi reilusti yli tuhat vuotta sitten. Meikäläinen lukeutuu ilman muuta haihattelijoihin, karmeana esimerkkinä viimekesäinen kirjoitus, jossa hökkelikylä jatkuu muka silmänkantamattomiin. Silmä, huonokin, näkee jopa kuuhun asti. Hiukan parempinäköinen näkee linnunradan tähtiäkin ja kaukoputkella jopa vieraisiin galakseihin. Hökkelikylä ei jatku sinne asti. No jaa, tein kirjoituksen alla prima-menetelmällä, kerralla ja puolessa tunnissa. Korjailemalla pääsisi eroon turhista adjektiiveista ja korneista mielikuvista, kuten yleisestä ”alta aikayksikön” joka merkinnee mitä tahansa vuosisadasta nanosekuntiin. Onneksi 80-luvulla kieltä saastuttanut ”kullinluikaus” on sentään jo poistunut kielikuvien joukosta. Esko Karinen Tarkkaa kerrontaa Toisinajattelija Toisinajattelija Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 28.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 Osoite: Laitilantie 2, 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 010 3206 663 E-mail: tanotorvi@eepinen.? Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,10 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400 http://hjex.? /jakelupalaute HELSINGIN JAKELU-EXPERT OY Katso lisätiedot ja täytä työhakemus www.lisäduuni.fi tai soita [09] 5615 6400 Täytätkö tänä vuonna vähintään 14 vuotta? Oletko reipas ja vastuuntuntoinen? Töitä myös autopiirijakajille (oma auto) TULE JAKAMAAN LEHTIÄ JA MAINOKSIA TÖITÄ MYÖS AUTOPIIRIJAKAJILLE PALLOGRILLI • Suomalainen ruokaravintola • Kauppakeskus Ristikko Ajomiehentie 1, Konala Avoinna ma-pe 7.30-20, la 10-18 Puh. 045-2765888 Loppuvuosi juhliessa Tiina palaa Kannelmäkeen Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227 Arkeen ja Juhlaan Avoinna Ma-To 10.00-16.30, Pe 10.00-18.00 Puh./tilaukset 040 570 9779 Konala, Riihipellonkuja 3 Gluteeniton Konditoria Kakkutupa Kehystämö Galleria Aforte kehystää kaikki kuvasi. Kehruutie 1, Malminkartanon aseman vieressä pohjoispuolella (noin 100 m) puh. 041-537 5019, www.aforte.? PUUTARHAMULTAA Luonnon kivija kalliomurskeet vuodesta 1980 Maanrakennus Sillanpää Runonlaulajantie 69 P. 0400 451 599, 0400 432 145 TIINA OKSANEN palaa Kannelmäkeen Parturi-Kampaamo Kannelhiuksen palvelukseen muutaman vuoden poissaolon jälkeen. Hän ehti työskennellä Kannelhiuksessa vuosina 2003-2006. Monet vanhat asiakkaat ovatkin jo käyneet kyselemässä, koska pääsevät laittamaan hiuksiaan hänellä. ”Tämä tuntuu kotiinpaluulta. On kiva tulla takaisin”, Tiina sanoo. Tiina toivottaa niin uudet kuin vanhatkin asiakkaat tervetulleiksi. ”Myös ilta-ajat ovat sovittavissa sekä lauantaisin sopimuksen mukaan.” Kannelämen vanhalla ostarilla sijaitseva Parturi-Kampaamo Kannelhius on avoinna koko kesän. Tiina aloittaa työt 20.7. ”MEIDÄN ASIAKKAAT ovat meille kuninkaita ja kuningattaria” nauraa Parturi-Kampaamo Hiuspajan vetäjä Elise Suojasalo iloisen tarttuvasti. Kannelmäen kirkon kupeessa Vanhaistentie 8 sijaitseva ParturiKampaamo Hiuspaja viettää kymmenvuotissyntymäpäiväänsä 5. heinäkuuta. ”Ja loppuvuosi meneekin sitten juhliessa” kertoo Elise. ”Jotakin yllätystä on asiakkaille luvassa syksyn mittaan”, Elise jatkaa. Hänen lisäkseen asiakkaita palvelee Sari Raevuori, joka on myös pitkän linjan ammattilainen alallaan. ”29 vuotta olen ollut tällä alalla ja Kannelmäessä olen työskennellyt 17 vuotta” Elise sanoo. Kymmenvuotistaipaleen kunniaksi lähtevät Elisen iloiset terveiset niin vanhoille kuin tulevillekin asiakkaille. ”Meidän asiakkaat ovat maailman ihanimpia ihmisiä. Kaikki ovat tervetulleita. Ja täällä ei jäykistellä”, Elise lisää kammatessaan asiakkaansa hiuksia. Sari Raevuori ja Elise Suojasalo. MIS MIS ORIENTAL ORIENTAL MARKET MARKET Ristipellontie 17, Konala, Helsinki Avoinna MA-PE 09-20, LA 10-20, SU 12-18 Puh. 050 596 6122 Tervetuloa!
8 10.6.2015 Messu sunnuntaisin klo 10 Kannelmäen kirkossa Viikkomessu keskiviikkoisin klo 18 Malminkartanon kappelissa (26.8. asti), Vellikellonpolku 8 Linturetki to 11.6. klo 23–01 Tervetuloa kuuntelemaan yölaulajia Mätäjoen maastoon! Yhteinen kokoontuminen klo 22.45 Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9. Asiantuntijaoppaana retkellä prof. Juhani Lokki. Mukana myös Aili Raitavuo ja Ulla-Maija Tuura. Jennyn Olohuone 1.7. alkaen keskiviikkoisin klo 12–15 Avoin kohtaamispaikka Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9. Kahvija leipätarjoilu, soppalounas. Mukana vapaaehtoiset ja diakonit. Kesäseurat Kannelkodissa to 9.7. klo 18 Kahvit klo 17.30 alkaen. Mukana Aili Raitavuo ja Anne Myllylä, os. Vanhaistentie 15. Kesäillan pieni pyhiinvaellus to 23.7. Hyvän Paimenen kirkolle Pakilaan Lähtö Kannelmäen kirkolta klo 18. Perillä vesper ja iltatee. Ota mukaan pienet retkieväät, juomapullo ja hyvät patikointijalkineet. Säävaraus. Matkakumppaneina Heidi Metsälä ja Tuula Kojo-Gregoriadis. Kesäsoppaa, seuraa, huolenpitoa • to 25.6. klo 12–14 Malminkartanon aukiolla • to 30.7. klo 12–14 Sitratorilla Musiikkia ja kuvaa yhdistävä vesper to 16.7. klo 19 Kannelmäen kirkossa Tiia Saari, sopraano, Tuomas Lehtinen, baritoni, Lauri Kiviranta, urut, Kaisa Mäenpää, klarinetti, Laura Laurila, maalaaminen, Sibelius-Akatemian opiskelijoista koostuva lauluyhtye, Maria Tuokko, musiikinjohto, piano, sävellykset ja sovitukset. Vapaa pääsy, ohjelma 10 € Soi kunniaksi Luojan -konsertti su 2.8. klo 19 Kannelmäen kirkossa Anu Hälvä, sopraano, Jouni Somero, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Kannelmäen seurakunta Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI Puh. 09 2340 3800 www.helsinginseurakunnat.? /kannelmaki www.facebook.com/kannelmaenseurakunta Kesän herkut uudistuneesta K-market Kannelmäestä! lähikauppa palvelemme MA-PE 7-22, LA 8-22, SU 10-22 KANNELMÄKI Klaneettitie 7, 00420 Helsinki puh. 09-5631855 jani.pyorre@k-market.com meidät löydät myös facebookista www.facebook.com 099 kg MINIVESIMELONI Espanja 099 kpl (9,99/kg) JUUSTOJA VAKOSIPULIVOIPATONGIT 100 g 099 kpl (2,47kg) Popsi Poprilli GRILLIMAKKARA 400 g 099 kpl (9,99/kg) Mansikkajogurttija Hasselpähkinätäyte SUKLAALEVYT 100 g 084 kpl Pirkka MAITO, KEVYT 1 l 078 kpl Pirkka MAITO, RASVATON 1 l 1998 pack Karhu OLUT 4,5 % 0,33 l 18-pack 895 kg Grillivalmiit pihvit POSSUN ULKOFILEESTÄ Eri marinadeja, Suomi Kahvi mukaan joka päivä 1€/kuppi. AAMUKAHVI KLO 7-10 0,50€/KUPPI. KOKOA ITSE MIELEISESI RAIKAS SALAATTI SALAATTIBAARISTAMME 14,90/kg TARJOUKSET VOIMASSA TO-LA 11.-13.6.2015 599 kg Tuore kokonainen KIRJOLOHI Suomi