• LÄÄKEKAAPPI KESÄKUNTOON! kÄytÄ pyÖrÄilykypÄrÄÄ NEO-AMISEPT KÄSIHUUHDE 100 ml Tarjous voimassa 27.6. asti 2,- (norm. 3,80) Etelä-Kaarelan apteekki Vanhaistentie 1, p. (09) 5660 080 Avoinna kesällä ma-pe 8.30-19.00, la 8.30-14.00 www.etela-kaarelanapteekki.com www.omaplus.fi No 6 10.6.2009 · 45 VUOSIKERTA · JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY · PÄÄTOIMITTAJA KARI VARVIKKO Sää suosi festareita Apollon rehtori Hannu Karvonen eläkkeelle Lauri Komulainen ja ori Sonny (9v.) ovat jo monissa Mätis-festareissa kyydinneet juhlavieraita. Tällä kertaa (31.5) matkassa on mukana annos kansainvälisyyttä; aviopari, proviisorit Sabiruddin Mirza (BanglaDesh), Inna Miroshnyk (Ukraina) sekä tytär Emilia Miroshnyk (3) ja Niklas Henno (Venäjä).
• 2 10.6.2009 Sampo Pankki Oyj, www.sampopankki.fi Kesän kunniaksi Lauantaitanssit Sampo Pankin Kannelmäen konttorissa lauantaina 13.6 klo 12.30­14.00 Lauantaitanssien ohjelmistossa tanssikilpailu avoimessa ja kutsusar jassa klo 12.30­13.00 yleisölle avoin tanssimahdollisuus klo 13­14 tahdit takaa Tanssiorkesteri Tivoli ja Taisto Saaresaho Länsi-Helsingin Asuntomyymälä Prisman kauppakeskus II krs Yh ssä eistyö t munkkikahvit ensimmäisille 50 tanssiparille arvontaa ja muuta ohjelmaa TERVETULOA Hki-Kannelmäki Prisman kauppakeskus II krs KANNELMÄEN KIINTEISTÖT TOIVOTTAA Hyvää kesää! www.kannelmäenkiinteistot.fi Kannelmäen Kiinteistöt Oy on toiminut vuodesta 1979. Sen hallinnassa on lähes 1800 huoneistoa, joissa asuu 3500 asukasta. Tarjoamme asukkaille luotettavia ja tasokkaita asumispalveluja. Haluamme myös jatkossa palvella asukkaita hyvässä yhteistyössä. Toivotamme kaikille asukkaille auringon paistetta ja mukavaa kesää! KANNELMÄEN KIINTEISTÖT OY Soittajankuja 3, 00420 HELSINKI Puh. (09) 530 6280, fax (09) 5303 7070
• 10.6.2009 3 Pääkirjoitus Huh hellettä! Mätis-festareilla ennätysyleisö MAJAVAN MATKASSA Berlusconin pitkä pieru J K iitos loistavan kesäsään vuoden 2009 Mätäjoki-festarit 31.5.onnistuivat erinomaisesti ja yleisöennätys rikottiin varmasti. Useampien arvioiden mukaan festareilla kävi lähes 15 000 ihmistä! Päivän kruunasi Mätis-rock, joka alkoi klo 17.00. Idols-tähti Kalle Löfström otti yleisönsä niin, että fanit juoksivat vielä illan mittaankin miehen perässä. Mätis-festareita tukivat seuraavat yritykset ja yhdistykset: Helsingin kulttuuriasiainkeskus Helsingin Energia Liikuntavirasto Prisma Kopio Niini Kannel-Krouvi Aimopeite Oy Eepinen Oy Tanotorvi-lehti Daymoon K-Supermarket Konala Etelä-Kaarelan apteekki Autonpesu-center Ravintola Britannia K-market Maununneva K-market Iso-Kappa K-market Kannelmäki Ravintola Kultakaivos Kontrix Oy Kaarela-Seura ry kiittää taiteilijoita, yrityksiä ja yhdistyksiä sekä kaikkia tavalla tai toisella mukana olleita tahoja onnistuneesta Mätäjoki-festivaalista vuonna 2009. Kari Varvikko Eurovaalien läheisyys sai myös monet ehdokkaat ja poliitikot pistäytymään paikalla. Juhlahumussa bongattiin varsinaisten tervehdyspuheiden pitäjien Harry Bogomoloffin, Jani Sieväsen ja Jukka Hakon lisäksi mm. Heidi Hautala, Ilkka Taipale, Jacob Söderman ja Sirkka-Liisa Vehviläinen. Taisto Saaresaho ja Tivoli-orkesteri esiintyivät monivuotisella kokemuksella ja Eino Grön sekä Jussi Raittinen taisivat olla paikalla jo kymmenettä kertaa. Kaikilla suosio oli taattu. Myös Stadin juhlaorkesterin erinomaiset muusikot ja solistit saivat ansaitut aplodit. Reggae-orkka Ragablaster sykähdytti omalla rennolla meiningillä ja tunnelma oli korkealla. Imitaattori Keijo Purmonen juonsi tuttuun tapaan ja ilmassa oli niin linnun laulua kuin ambulanssin vauhtiakin. Taikuri Lumous, Pelle Pietro, Hovinarrit, Pomppulinna, tramboliini, non-stop futis jne. takasivat, että myös lapset viihtyivät. os koulussa nukkuu, saattaa jäädä luokalle. Aiheet, joita minun piti käsitellä tänä keväänä, ovat nyt auttamattomasti myöhässä. Toisaalta historia toistaa itseään ja aiheet ovat taas joskus ajankohtaisia niin voitaisiin ehkä ajatella, että olen aikaani edellä 1-4 vuoden verran. Ykkösaihe, jota minulta aina silloin tällöin pyydetään on jokakeväinen koirankakkojen paljastuminen lumen alta. Nythän talven kakat ovat jo jalostuneet vehreäksi ruohoksi ja kauniiksi kukkasiksi. Nauttikaamme niistä. Toinen toivotuista aiheista on EUasiat ja etenkin EU-vaalit. Olen tietoisesti vältellyt kummankin aiheen käsittelyä. Koirista en halua kirjoittaa kielteiseen sävyyn koska pidän kovasti koirista, kissoista ja muista otuksista enkä halua loukata heidän tunteitaan. Hieman Maoa mukaillen, annetaan kaikkien otusten kakkia. Ehkä suhtautumiseeni vaikuttaa myös se, että aina kun olen kirjoittanut jotain huussi-aiheisiin liittyvää, niin jotkut ahdasmieliset, nirppanokkaiset ja tekopyhät ihmiset kauhistelevat näitä niin luonnollisia asioita. Miksi en koskaan kirjoita mistään kauniista ja ylevistä asioista, he ihmettelevät. Mitä siihen sanoisin, no ehkä sen, että hevosistahan ne hevosmiehet tapaavat keskustella. Kyllä ne koirat jatkavat donitsien vääntämistä tulevinakin aikoina. Katsotaanpa taas sitten, kun uudet hanget alkavat sulaa joko tässä sitten aiheeseen päästäisiin. Toinen aihe, johon en ole halunnut koskea edes talikolla rukkaset kädessä on EU-asiat koska en niistä mitään tiedä. Minulle on jäänyt kuitenkin sellainen käsitys, etteivät juuri muutkaan ole sen paremmin kärryillä ko. kysymyksistä. Voisiko olla jopa niin, että kyseessä ovat jonkinlaiset "keisarin uudet vaatteet", joista ei voi edes mitään tietääkään. Mielipiteitä minulla toki on. Ehkä täydellinen tietämättömyyteni on kuitenkin voimavara koska TV-tohtori Kiminkisen mukaan tieto lisää ainoastaan tuskaa ja kuitu paskaa, kuten hän leikkisästi toteaa. Onkohan EU vienyt mitään asioita parempaan suuntaan? Tokkopa. Idioottimaiset määräykset, direktiivit rajoittavat elämäämme sen kaikilla alueilla. Vuosisataista orjakansan alemmuutta potevat suomalaiset haluavat olla mallioppilaita eivätkä tästä syystä kyseenalaista minkäänlaista tolkuttomuutta kun se on kerran "ylemmältä taholta" tullut. Neukkuaikaan viisaus tuli idästä. Nyt se tulee Brysselistä, tehdään niin kuin herrat määräilee. Käytännössä on nähty, etteivät suurvaltiot toimi näin. He soveltavat määräyksiä kansallisen etunsa mukaisesti. Sellaiset isännät kuin Berlusconi tai Sarkozy päästävät maalleen huonoille direktiiveille pitkän, imelän pierun ja toimivat kuten haluavat. Kukaan ei mahda asialle mitään, pois ei voida potkia tai koko systeemi romahtaa. Löytyy sieltä tietysti urheuttakin kun on riittävän pieni maa kyseessä. Suomikin osoitti poikkeuksellista raukkamaisuutta käymällä takavuosina ystävällismielisen Itävallan kimppuun kun käytiin ns. Haider-keskustelua. Itävalta oli äänestänyt väärin omissa vaaleissaan ja siksi Suomikin roikkui rakkikoirana housunlahkeessa. Noloa. Miksi EU:hun otettiin jäseneksi primitiivisiä entisiä itädemokratioita, jotka eivät ole osanneet laittaa edes omia asioitaan kuntoon. Nyt kaikki Euroopan maat ovat saaneet huomenlahjana satoja tuhansia roistoja ja kerjäläisiä riesakseen. Saamme hävetä silmät päästämme kun vaikkapa jenkkituristi ihmettelee, kuinka huonosti Suomi on ihmisoikeusongelmansa hoitanut. No, ovathan kaikenlaiset vassari-prekariaatit saaneet yhden poliittisen vaalivaltin lisää, työtä ei tarvitse kenenkään tehdä ja kaikille pitää antaa mitä he vaan pyytävät. Joopa joo. Mitenkäs ne muut asiat ovat sitten kehittyneet? Ennen EU:ta Espanjasta tuodut tomaatit ja muut hedelmät maistuivat hyviltä kuten auringossa kypsyneet tuotteet edelleenkin tekevät. EU:n myötä hedelmien tulee ai- noastaan näyttää herkullisilta. Muovin alla jollakin ihmeen keinolitkulla kasvatettu tomaatti maistuu nyt kaikkialla yhtä kitkerälle. Keskusliikkeet eivät asiaan puutu koska tuotteet säilyvät paremmin eivätkä nykykuluttajat kohta edes muista miltä hyvät tuotteet maistuivat. Eläköön ahneus. Pääomasijoittajat (huijari-liikemiehet ) ovat ostaneet pilkkahinnalla valtiolta kannattavia toimintoja. Nyt he kiskovat "lakisääteisesti" mielipuolisia hintoja suomalaisilta. Typeriä kauppoja tehneet poliitikot eivät asialle korvaansa lotkauta. Kuinkapa sitten tulisi asioiden olla? Mielestäni EU-parlamenttiin tulisi valita luotettavin testein pelkästään päteviä, energisiä ja sivistyneitä ammattilaisia. Hyvä englanninkielen taito on perusedellytys viralle. Kuinka voidaan edes kuvitella, että joku apinaenglantia mökeltävä lökäpöksy pystyisi lobbailemaan kansainvälisessä seurassa. Katsokaapa vaikka Alexander Stubbia tai Lasse Lehtistä, sellaisia mestareita tarkoitan. Jos pitää olla urheilija, niin Ari Vatanen on oiva esimerkki hienosta edustajasta, jota arvostetaan ja kuunnellaan. Puistattaa, kun ajattelen jotakin hommissaan täysin epäonnistunutta golgatan olgaa, josta nyt oikein presidenttiä on alettu leipoa katkeroituneiden naisten äänin. Juoksijoita en oikein politiikkaan päästäisi. Mielessäni on eräs kultamitaleita maallemme juossut hönisijä, joka ei poliitikonurallaan montaa kertaa pönttöön noussut. Sitten kun nousi, niin kukaan ei saanut selvää siitä, mitä ukko oli sanonut. Ihmisillä on paha tapa äänestää itsensä kaltaisia ihmisiä. Feministit äänestävät kostoksi miehille rääväsuisia akkoja, jotta he vuorostaan kostaisivat miehille kaikki kuvitellut pahat teot. Ei, ei, ei. Vähäisimpäänkin virkaan vaaditaan nykyisin viran vaatima pätevyys ja hakijat testataan perusteellisesti. Olisikohan tässä ideaa politiikkaan? Heikki Majava Seuraava Tanotorvi ilmestyy 12.8.2009. Aineisto toimitukseen 31.7. mennessä. TUSINA-AIVOILLE 1. Bleisi 2. Luudaa 3. Skiglata 4. Kliffa 5. Skitu 6. Tseba 7. Duunata podilkkis 8. Buffa Vastaukset sivulla 10 9. Krigu 10. Rybari 11. Karvatankin ajaja 12.Vildesti Tanotorvi toivottaa hyvää ja lämmintä kesää lukijoilleen!
• 4 10.6.2009 PAPPIA KYYDISSÄ Juhlavuosi MAINITSIN TAANNOIN työkaverilleni, että olen käynyt rippikoulun vuonna 1969 eli kolmekymmentä vuotta sitten. On siis meneillään eräänlainen juhlavuosi. Meni hetki kunnes hän tokaisi, että eikös siitä ole silloin kulunut jo 40 vuotta? Säikähdin lievästi tajutessani hänen olevan oikeassa. Ajatuksissani palasin rippikoulumuistoihini. Olin Hakavuoren seurakunnan leirillä Pöyhölässä, Keuruulla. Muistan, miten ensimmäinen ateriamme oli lihakeitto, jota en tahtonut saada alas. Kaiken kruunasi keittäjän (Hiki-Maijan) ilmoitus: "Meillä on tapana, että jälkiruoka syödään samoilta lautasilta". Muutaman tunnin leirikokemuksella tiesin, että kulinaariset nautinnot tulisivat olemaan vähissä. Saman päivän aikana selvisi lisäksi, että ulkovessassa oli kaksi osastoa, joissa molemmissa kolme reikää. Pesutilana toimi Keurusselän ranta. Leirin alun ankeat fiilikset olivat ohi muutamassa päivässä. Seuraavalla viikolla tuli olemaan suuri merkitys elämäni jatkon kannalta. Tutustuin uusiin ihmisiin, joista yksi oli nykyinen Huopalahden lääninrovasti, silloinen leirikeskuksen innokas kesäisäntä. Aloitin syksyllä kerhonohjaajan tehtävät kaverini kanssa Hakavuoren kirkolla. Olin kolmena kesänä isosena ja tapasin eräällä leirillä tulevan vaimoni. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen tuntui luontevalta hakea teologiseen tiedekuntaan. En olisi aikoinani uskonut, että tulen viettämään elämästäni pari vuotta erilaisilla seurakunnan leireillä. Näin on kuitenkin tapahtunut. Jälleen kerran edessäni on kesä sekä rippikoululeiri uusien nuorten kans- Venäjä ­ uskon vai ymmärtämisen asia V sa. Olen joskus miettinyt, että rippikoulujen tuoteselostuksessa pitäisi olla merkintä: "Rippikoulu voi aiheuttaa merkittäviä seuraamuksia oppilaan tulevaan elämään!" Sakari Enrold sakari.enrold@evl.fi Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI MESSU sunnuntaisin klo 10 Kannelmäen kirkossa Kirkkokahvit, 14.6. pastori Aili Raitavuo, kantt. Anne Myllylä SANAJUMALANPALVELUS juhannuspäivänä la 20.6. klo 10 Kannelmäen kirkossa Pastori Olavi Hatakka (saarna), kantt. Anne Myllylä SUVIKEIDAS torstaisin klo 13 Kannelmäen kirkon pienessä seurakuntasalissa 11.6. Kuukauden kirja: Anne Frankin päiväkirja, Aili Raitavuo, Anne Myllylä 18.6. Kuukauden laulut, Kari Härkönen KESÄILLAN MUSIIKKI to 11.6. klo 19 Kannelmäen kirkossa Oi, armo ja rakkaus. Raimo Laukka, baritoni, Anne Myllylä, urut ja piano, O. Merikanto ­ K. Tikka ­ negrospirituaaleja KOHTAAMISIA KESÄSSÄ ti 16.6. ja 23.6. klo 12-14 Sitratorilla Mukana diakoniatyöntekijät J-P Vaittinen ja Heli Salo PERHEIDEN KESÄILTA ke 17.6. klo 18 Malminkartanon seurakuntakodilla (Vellikellonpolku 8). Ohjelmassa yhteislaulua, käsillä tekemistä, yhdessä hiljentymistä ja makkaranpaistoa, Sini Mikkola, Liana Raadik, June Huuhka, Kari Härkönen. KANNELMÄEN SEURAKUNTA enäjä on pysynyt tietynlaisenä mysteerinä ulkomaalaisille, mutta venäjälläkin suhtautumista omaan maahan ja sen historiaan on leimannut kuuluisan venäläisen runoilijan F.I. Tjutshevin luonnehdinta - venäjää ei voi järjellä ymmärtää eikä sitä voi mitata tavallsilla mitoille ­ siihen täytyy vain uskoa. Teologian tohtori, Venäjän ja Itä-Euroopan yliopistolehtori, dosentti Arto Luukkanen ei allekirjoita Tjutshevin lunnehdintaa. Hänen mukaansa se ei käy ohjenuoraksi akateemiselle historiankirjoitukselle. Venäjää voidaan ja sitä pitää tutkia järkiperäisesti, painottaa Luukkanen. Tämä on hyvä lähtökohta Venäjän valtiohistorian pikakurssille Kiovan Venäjästä Putinin ja Medvedevin Venäjään. Luukkanen esittelee tiivistetyssä ja luettavassa muodossa Venäjän valtiolliseen kehitykseen ja muutoksiin vaikuttaneet syyt ­ geopoliittiset tekijät, uskonnon (uskontojen) vaikutukset, slaavilaisten heimojen ja ruhtimaskuntien keskinäisten valtasuhteiden muutokset ja mongolien valtakauden jättämän perinnön Venäjän hallintotapaan. Samalla hän myös mainitsee historian tutkijoiden keskinäiset kiistat ja erilaiset tulkinnat Venäjän historiaan vaikuttaneista tekijöistä. Pysähtymättä sinänsä kiintoisasti kuvattujen Kiovan, Novgorodin ja Moskovan ruhtinaskuntien historiaan tai Romanovien hallitsijasuvun tsaari-Venäjään on syytä tarkastella lähemmin Neuvostokauden kuvausta. Luukkanen aloittaa raflaavasti Neuvostoaikaa koskevan esityksen kysymyksellä "Onko Neuvostoliitto ollut olemassa?" ja vastaa professori Osmo Jussilaa siteeraten: "Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitolle (SNTL) voi parhaiten jättää hyvästit todistamalla, ettei sitä itse asiassa ollut olemassakaan: se ei ollut sosialistinen, ei neuvostovalta, ei tasavalta eikä valtioiden liitto". Silti Neuvostoliittoa, vuosien 1917-1991 neuvostojen maata ilmiönä ja järjestelmänä voidaan ja pitääkin tutkia monista näkökulmista. Luukkanen sanoo valinneensa näkökulmakseen neuvostovaltaa selittävinä termeinä: visio, viha ja väkivalta. Visio liittyy Neuvostoliiton motivaatiojärjestelmään, se legitimisoi itseään paremmalla tulevaisuuden lupauksilla, jota neuvostohuumori ilmaisi termillä "skorobuddismi" (skoro budet = kohta tulee) ja joka toimi järjestelmän porkkanana. Vision, unelmien kääntöpuolella on viha. Viha unelman vastakohtaa, vision toteuttamisen esteenä olevia kohtaan. Viha kohdistui ennen muuta luokkaviholliseen. Viha muuttuu helposti väkivallaksi, kuten historia osoittaa. Toki viha ja väkivalta oli näytellyt merkittävää roolia jo tsaarien ajan Venäjällä, mutta kieltämättä ideologinen perustelu luokkavihaan ja sitä seuraavaan väkivallan käyttöön liittyy nimenoman neuvostokauteen ja erityisesti stalinismiin. Stalinin kuolemaa seurannut Hrushtshevin reformien kausi ja brezhneviläinen pysähtyneidyyden aika (1953-1985) merkitsivät sisäisen terrorin lieventymistä ja osittaisia uudistuksia sekä maan talouden ja kansainvälisen aseman kasvua. Gorbatshovin nousu maan johtoon synnytti yrityksen elvyttää Neuvostoliitto uuden vision, ilman vihaa ja väkivaltaa, avulla. Paikalleen pysähtyneen byrokratian jarrutus esti kuitenkin Gorbatshovin uudistusten toimeenpanon ja vanhoillisten vallankaappausyritys, (elokuu 1991) epäonnistumisestaan huolimatta, johti lopulta koko Neuvostoliiton hajoamiseen. Jeltsinin kausi oli paitsi suurten yhteiskunnallisten mullistusta myös suuren sekasorron kautta. Maan valtavat kansallisrikkaudet siirtyivät yksityistämisprosessin sekavaa tilannetta hyväkseen käyttäneiden muutaman sadan talouskeinottelijan käsiin. Jeltsiläinen perustuslaki korvasi neuvostokauden perustuslain ja keskitti vallan ennen muuta presidentille. Uutta perustuslakia käytti taitavasti hyväkseen Vladimir Putin asemansa ja keskusvallan vahvistamiseksi. Samaa linjaa jatkaa nykyinen Medvedevin- Putinin tandemjohto. Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon Luukkasen selvitys Venäjän puutullikiistan taustoista. Tavoitteena on monopoliaseman valtaaminen maan sisäisessä valtakamppailussa suurimmalle metsäsektoriklaanille ja samalla pyrkimys pitää niin kotikuin ulkomaiset kilpailijat ulkopuolella. Homman aloitti presidentti Putin vuonna 2006, kun Ilim Group yhtiön omistusjärjestelyt oli saatu tehtyä. Yhtiön lainopillisena neuvonantajana ja osakkeenomistajana on 1990-luvulta lähtien toiminut D. Medvedev. Luukkasen loppupäätelmänä on arvio siitä, että uusi sekurokratian hallitsema Venäjä on palaamassa takaisin Kiovan Venäjän hallintomalliin, jossa hallitsija nimittää luottomiehensä Venäjän politiikan ja talouden avainpaikoille. Tuntematon Valko-Venäjä Valko-Venäjä on historian tutkijoillekin ongelma. Sen niminen valtiomuodostuma on syntynyt vasta Neuvostoliiton aikana. Etnisesti ja kielellisesti yhtenäistä suvereenia valtionta ei ole ollut olemassa kuin vasta 1990-luvulta lähtien Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Tosin on muunkinlaisia historiatulkintoja aiemmista valtiomuodostumista. Tosiasia kuitenkin on, että alueellisesti Valko-Venäjän hallinto on kuulunut milloin Polotskin ruhtinaskuntaan, milloin Liettuan suuriruhtimaskuntaan, milloin Puolan ja Liettuan valtioliittoon, milloin Venäjä keisarikuntaan, milloin Neuvostoliittoon. Valko-Venäjän aluetta ovat asuttaneet monet etniset ryhmät, joiden alkuperää on etsitty suomalais-ugrilaisten, balttilaisten ja itäslaavilaisten heimojen keskuudesta. Viikingit saapuivat alueelle 800-1100 lukujen välillä. Alueen jokiväyliä pitkin viikingit ulottivat kauppaja ryöstöretkensä Mustalle merelle ja bysantiaan saakka. Valko-Venäjän kielikin on ongelmallinen. Alueella ei ole ollut yhtenäistä kieltä. Valtaeliitin kielinä ovat olleet joko liettua tai puola ja venäjä. Valkovenäjää on puhuttu lähinnä maaseudulla talonpoikaiston keskuudessa. Sitäkin on pidetty milloin venäjän, milloin puolan murteena. Kirjakielenä valkovenäjä on saanut alkunsa, kuten suomikin, raamatun käännöksestä. Kirjanpainaja Frantsysk Skaryna/Skoryna käänsi raamatun vanhavalkovenäjän kielelle 1517-1519. Uskonnollisesti valko-venäläiset ovat jakautuneet ortodokseihin, kreikkalaiskatolilaisiin, uniaatteihin, roomalaiskatoliisin, protestantteihin, juutalaisiin ja muslimeihin. Kukapa suomalaisista muistaa, että historiallisesti olemme kuuluneet jopa kaksikin kertaan yhteisen hallitsijan alamaisina samaan valtiokokonaisuuteen valkovenäläisten kanssa. Aikanaan Ruotsin ja Puolan kuninkaan Sigismundin kaudella (1592-1599) ja sitten tsaari-Venäjän aikana 18091917. Oiva Björkbacka Lähteet: Arto Luukkanen, Muutosten Venäjä. Venäjän historia 862-2009. Edita, Kleio, 2009, 517 s,. Arto Luukkanen (toim.) Tuntematon Valko-Venäjä. Edita. Kleio 2009, 459 s. Horisontin Kirpputori Avoinna ma - pe 9-18, la - su 10-14. Os. Vellikellontie 4 Malminkartano p. 050 404 2621 - ITSEPALVELU KIRPPUTORI Kannelmäen asema Avoinna: Ti-Pe 10-18 La-Su 10-15 Ma suljettu Paikkavuokrat 27-37,-/vko P. 09-454 8560 Aino Kannelmäen kukka Olemme lomalla! Palveluksessanne taas 11.8.2009. Hyvää kesää! Palvelemme: ma-to klo 7.30-17.00, pe 7.30-13.00 Kyttäläntie 4, Konala Kotisiivoukset ja remontit luotettavasti Kotitalousvähennyskelpoinen. Ota yhteyttä ja pyydä tarjous. OIKEA FOTOKAUPPA LÄHELLÄSI Parhaat digikamerat, hyvät neuvot ja loistavat kuvat Vanhaistentie 1 (kioski), puh. 531 261 ERK-Team Oy puh. 044-9620049 Luutnantintie 5, 00410 Helsinki Puh. 536 544 www.topshot.fi
• 6 10.6.2009 Apollosta ylioppilaaksi ja eläkkeelle Rehtori Hannu Karvosen pitkä taival KESÄN HELPOIN, EDULLISIN JA VAIVATTOMIN MATTOPYYKKI! 8 20 PITÄJÄNMÄEN PUU OY - Koulujen rankinglistoissa on vaikea nähdä mitään erinomaisia puolia, toteaa rehtori Hannu Karvonen. P erusstadilainen, vieläkin Runeberginkadulla asuva Apollon yhteiskoulun ja lukion rehtori Hannu Karvonen, aloitti koulunkäyntiuransa Lapinlahden kansakoulussa ja kirjoitti ylioppilaaksi Apollon yhteiskoulussa. Koulun nimi juontaa siitä, että tuohon aikaan se sijaitsi Apollonkadulla Etu-Töölössä. Vasta Malminkartanon tultua rakennetuksi, siirtyi koulu monien vaiheiden jälkeen tänne Kaarelaan. Hannu opiskeli teologisessa tiedekunnassa papiksi, ja toimikin runsaat kaksi vuotta Töölön seurakunnassa pappina. Sitten seurasi 11 vuoden jakso nuoriso-ohjaajien kouluttajana Raamattuopistossa, ja vihdoin vuonna 1989 urkeni ura Apollossa rehtorina Malminkartanossa. Ja nyt on sitten eläkkeellesiirtymisen aika. Esitin Hannulle muutamia, ainakin itseäni kiinnostavia kysymyksiä: Mikä on koulun tilanne tällä hetkellä? ­ Kaikilla kouluilla, varsinkin lukioilla, on uhkia olemassa. Meilläkin oli vaikeuksia muutamia vuosia sitten. Tilanne on kuitenkin tänä päivänä oikein hyvä, oppilaita on optimaalinen määrä, emme pysty vastaanottamaan enempää. Talous on kunnossa. On todettava, että meillä on yksityinen, joustava hallintomalli osoittautunut onnistuneeksi. Lisäksi yhteistoiminta alueen vaikuttajien kanssa on onnistunut kiitet- tävästi. Olen itse tyytyväinen koulun toimintaan. Missä asioissa on koulumaailmassa kehitytty ja missä mahdollisesti taannuttu? ­ Valitettavasti ikäluokat ovat pienentyneet. Aiemmin luku ikäluokkaa kohti oli meillä 170, nykyisi vain 70. Tässä tilanteessa aikaansaatu vapaa koulunvalintaoikeus mistä tahansa oppilaitoksesta on tuonut joillekin kouluille ongelmia. Oppilasmäärän pieneneminen on haitta, joka on havaittu myös kouluhallinnossa. Siellä yritetään saada oppilaita menemään lähikouluihin, ei kauemmas kotoa. Maahanmuuttajaoppilaiden määrän kasvu on myös asettanut lisävaatimuksia. Apollossakin on peruskoulun 300:sta oppilaasta 50 maahanmuuttajataustaisia. Vaatimukset siis koulua kohtaan kasvavat. Erityisluokkien tarve on myös kasvanut huomattavasti. Apollossa on satsattu tähän paljon. Meillä on mahdollisuus nopeaan toimintaan asioiden muuttuessa . Oletko huolissasi jostain koulumaailmaa koskevasta? ­ Kouluissa on aivan liikaa kilpailua. Ei pitäisi kilpailuttaa oppilaita kuin liikeyrityksiä. Pitäisi pyrkiä motivoimaan oikein. Kyllä koulussakin saa olla mukavaa. Myös vanhemmuuden katoaminen huolestuttaa. Monet aikuiset ovat menettäneet otteensa jälkikasvuunsa. Tämä liittyy ehkä siihen, et- tä useissa oppilaissa havaitsee selvää motivoitumattomuutta koulunkäyntiä kohtaan. Se koetaan lähinnä viihteen etsimiseksi ja kaveriporukan kanssa oleskelemiseksi. Mitkä asiat toteuttaisit, jos olisit diktaattorina koulujärjestelmässä? ­ Oppiaineitten sisällöt pitäisi saada palvelemaan oppilaita ja yhteiskuntaa. Niitä tulisi selkiyttää. Oppiaineitten määrää tulisi harkita järkevästi. Siis suoraan sanoen vähentää. Yläasteella voitaisiin jakautua Hollannin mallin mukaisesti kahteen linjaan: teoria- linjaan ja käytännönläheiseen linjaan. Kaikki oppilaat eivät jaksa teoria-aineita, mutta suoriutuisivat hyvin käytännönläheisessä opetuksessa. Opettajakoulutuksessa olisi yläasteen ja lukion kohdalla kontrolloitava ja korostettava erityisesti soveltuvuutta. Opettajilla on edelleen käytössään varsin suuri valta. Psykologinen käytännön soveltuvuus tehtäviin olisi otettava hyvin vakavasti. Ovatko oppilaat vuosien saatossa muuttuneet, jos ovat, miten? ­ Erityisopetusta tarvitaan nykyisin aiempaa enemmän. Tapakulttuuri on myös huonontunut. Valitettavasti myös tupakanpoltto on lisääntynyt, puhukoot tilastot mitä tahansa. Meillä Apollossa on 2 erityisluokkaa, joihin voidaan joksikin aikaa ottaa joustavasti ns. vierailijoita muistakin luokista, jos tarvetta ilmenee. Käytäntö on osoittautunut onnistuneeksi. Mitäs tykkäät koulujen ns. rankinglistoista? ­ Vaikea nähdä mitään kovinkaan erinomaisia puolia. Eiväthän ne ota huomioon lähtökohtatilanteita. Miten esim. Tuupovaaran yläasteelta lähdettäisiin SYK:uun tai Ressuun? Jokaisesta lukiosta pystyy oppilas kirjoittamaan hyvät arvosanat omien edellytystensä ja motivaationsa mukaisesti. Apollossa ei ole ollut ongelmia oppilaiden saamisessa peruskoulussa, lukion kohdalla jonkin verran valikoidutaan. Omasta koulusta saisi tulla enemmän oppilaita omaan lukioon. Mitä muuta haluat sanoa lehden välityksellä? ­ Pitää uskoa tulevaisuuteen ja elää tätä päivää niin hyvin kuin pystyy! Mitä jatkosuunnitelmia? ­ Tykkään puutarhanhoidosta, Minulla on kesäpaikka Kangasalla. Muuten ei ole mitään erityisiä suunnitelmia, voin tehdä mitä tykkään. Onnittelut ja kiitokset ansiokkaassta urasta kaupunginosamme nuorison hyväksi tehdystä työstä ja oikein hyviä eläkepäiviä! Erik Bärlund Järeämmät sahatavarat ja puupylväät kyllästetään A-luokkaan ja ohuemmat sahatavarat AB-luokkaan. Kestopuu kestää sateet ja paisteet Kestopuu ruskea 28x95 uritettu 1,50 /m Kestopuu vihreä 28x95 1,20 /m Kestopuu vihreä 48x98 1,95 /m Kestopuu ruskea 48x98 2,40 /m Kestopuu vihreä 48x48 1,10 /m Kestopuu ruskea 48x48 1,25 /m PITÄJÄNMÄEN PUU OY Takkatie 14, 00370 Helsinki puh. 224 2860 Avoinna ark 7-17, la 9-13 www.kanneltieto.fi
• 10.6.2009 7 Kannelmäen peruskoululle kunnianosoitus nuorten tukemisesta ta on Potkuritoiminta. Siinä koulupudokkuutta on onnistuttu ehkäisemään menestyksekkäästi varhaisen puuttumisen, verkostotyön ja vertaistyön avulla. Kunnianosoituksen toivotaan kannustavan myös muita kouluja tukemaan yläkouluun siirtyviä nuoria. Nuorten Akatemia ry tukee 1319-vuotiaiden omaa toimintaa ja siinä oppimista. Kesäilmiöitä K Kannelmäen peruskoulun oppilaita. Kuva Anna Nuorteva NUORTEN AKATEMIA ja Neste Oil palkitsivat kunnianosoituksella Kannelmäen peruskoulun ansiokkaasta yläkouluun siirtyvien nuorten tukemiseksi tehdystä työstä 26.5. Koulu on valittu yhteistyössä paikallisen nuorisotoimen kanssa. Kunnianosoituksen luovuttivat projektipäällikkö Kaisa Pietilä Nuorten Akatemiasta ja markkinointipäällikkö Hanna Vuorenlehto Neste Oililta. - Kannelmäen koulussa on pitkäjänteisesti sitouduttu tukemaan alakoulusta siirtyviä nuoria, kertoo Haaga-Kaarelan nuorisoyksikön toiminnanjohtaja Katri Kairimo. Kairimo sanoo koulun tekevän laajaa yhteistyötä alueen eri toimijoiden kanssa. Erityisen ansiokas- Vas. projektipäällikkö Kaisa Pietilä Nuorten Akatemiasta, markkinointipäällikkö Hanna Vuorenlehto Neste Oililta ja koulukuraattori Johanna Lähteenaro Kannelmäen peruskoulusta. Kuva Anna Nuorteva un äitini oli eläkkeellä, hän kyseli kesäisin milloin hänellä on kesäloma. Päiväkodissa käyvä viisi-vuotias kyselee innokkaana milloin hänen kesälomansa alkaa ­ puhumattakaan koululaisilta, jotka laskevat tarkkaan jäljellä olevat koulupäivät. Tähän aikaan me taidamme kysellä kaikilta työssäkäyviltä milloin olet lomalla ja mitä teet lomalla. Syksymmällä kyselemme heiltä mitä he ovat lomallaan tehneet. Välillä leikittelen ajatuksella millaisia me suomalaiset olisimme jos meillä ei olisi neljää vuodenaikaa ja kesälomaa ja kaikkia muitakin pitkiä lomia. Yhdysvalloissa lomat ovat huomattavasti lyhyempiä kuin meillä. Keski-Euroopassa lomaillaan meidän malliin, tosin siellä kaikki ovat lomalla elokuussa, kun meillä kaikki pysähtyy heinäkuussa. Vanhukset eivät parane heinäkuuksi, lapsia syntyy heinäkuussakin, umpisuolet puhkeavat ja munuaiskivivaivat ilmaantuvat, onnettomuuksia sattuu, tulipaloja joudutaan sammuttamaan ja myymälävarkaat iskevät kesällä siinä missä talvellakin. Monenlaisten toimintojen supistaminen perustuu siihen ajatukseen, että suurimpien asutuskeskusten väki siirtyy pienemmille paikkakunnille (siellä ei vahinkoja satu eikä siellä sairastuta, kuka sitä nyt lomalla). Mutta kaikilla ei ole hinkua matkata maalle ja kaikki kaupunkilaiset eivät ole maalta kotoisin eivätkä ihan kaikki kaupunkilaiset edes omista kesämökkiä. Onneksi ainakin seurakunnat ovat oivaltaneet tämän. Pitäjänmäellä ovat ikäihmisten parissa toimivat järjestöt jo useampana kesänä järjestäneet yhteisvoimin kesätekemistä. Suurimman kortensa kekoon tuo seurakunta, joka pitää jokaviikkoista kesäkahvilaa torstaisin ja järjestää kesäretkenkin yhteistoiminnan ansiosta. Tänä vuonna Pitäjänmäen ikäväki matkaa kesäretkelle Itä-Helsinkiin. Tuntemattomia ja ennen näkemättömiä paikkoja kun on yllättävän lähellä. Saapa nähdä miltä Herttoniemen ranta, Aurinkolahti ja Vuosaaren satama näyttävät. Vaikka en kesäihmiseksi tunnustaudukaan, en voisi kuvitella kesääni ilman kesäteatteria. Sitä on tarjolla pitkin maata. Nyt aion suunnata retkeni Heinolaan (Piukat paikat), Pyynikille Tampereelle (Iso-Heikkilän isäntä ja renkinsä Kalle), Turkuun (monta eri vaihtoehtoa), Hämeenkyröön (Runar ja Kyllikki), Taaborinvuorelle (Nummisuutarit). Kesän teatterinautinnon kruunaa Tampereen teatterikesä elokuussa. Taidenäyttelyiden ja konserttien ystäville on tarjolla vaikka mitä. Välillä ihan hämmästyttää miten innolla väki on kesällä liikkeellä. Maa on täynnä tapahtumia ja väkeä niihin riittää. Toukokuun lopun sunnuntaina hämmästelin Mätäjoella väen paljoutta. Ihan kuin olisivat olleet harjoittelemassa Mätäjoki-festariin menemistä, niin moni juoksija, sauvakävelijä, kävelijä ja koiran tai vauvan ulkoiluttaja oli löytänyt tiensä aurinkoisille teille. Hienoa että yhä useampi myös loikoilee loistavilla nurmikoilla ja ottaa aurinkoa. Kotimme lähellä saattaa olla ennen kokemattomia paikkoja. Tämän kevään uutuus on Kikrunkallio, Mäkkylän ja Helsingin rajalla kohoava korkea kallio. Siellä on vallihautoja, louhikkoja ja korkealta kalliolta upeat näköalat. Oli valmiit polut ja kukkivat kielot. Paikan löytämiseen tarvitsin Pitäjänmäen muistipiiriläisiä, entisiä pitskulaisia poikia, jotka paljastivat lapsuutensa leikkipaikan. Leena-Maija Tuominen Taisto Saaresaho lauantaitansseissa Sampo Pankissa TAISTO SAARESAHO ja Tivoliorkesteri esiintyvät Sampo Pankin kesän kunniaksi järjestämissä Lauantaitansseissa pankin Kannelmäen konttorissa Prismassa lauantaina 13.6. klo 12.30-14.00. Samassa yhteydessä pidetään myös tanssikilpailut avoimessa ja kutsusarjassa klo 12.30-13.00. Yleisöllä on avoin tanssimahdollisuus klo 13.00-14.00. Kaikki halukkaat voivat osallistua myös avoimiin kilpailuihin. Tiedossa on myös palkintoja ja munkkikahveja tanssijoille. Tanssikilpailussa tanssitaan paremmuudesta valssissa, tangossa ja humpassa. Kilpailun ohessa soitetaan myös paritanssimusiikkia tavalliseen tapaan, jossa kaikkien on helppoa panna jalalla koreasti lauantaitanssien tyyliin. Orkesterin ohjelmassa on tanssimusiikin ja kilpailun lisäksi luvassa mahan täydeltä Taikuri Lumouksen kesäisen makeita magioita. Taisto Saaresaho on kannelmäke- SEWERIN VIINIVINKIT SIIS GRILLAAMAAN, GRILLAAMAAN JOKA PÄIVÄ SÄNNÄTÄÄN ... Devils Rock RIESLING ,Pfalz / Saxa, sok 13g, Alko 7,70 Vaalea keltainen. Tuoxussa omenaa, päärynää ja ananasta. Maku kirpeän greippinen ja raikas. Toimii toki broiskun ja possunkin kanssa, mutta enenkaikkea TÄSSÄ SILLE MAKKARAVIINI JOK EI ÖLYESTÄ VÄLITÄ !!! Joseph Mellot Destinéa PINOT NOIR rosé, 11,Loire / Ranska. Kaunis vaalea PINK. Tuoxussa punaherukkaa, mansikkaa ja puolukkaa. Maku rutikuiva ja eloisan elegantti ! Toimii aperona mutta myös broiskun, savukalan ja possunpaahtokyljen kaverina ! ÄIJÄVIINI PUNAISELLE AMMULLE TAI PÄSSILLE ! Rothschild CARMENERE Reserva, Rapel / Chile 10,Sinertävän tumma punainen. Tuoxussa mustaa herukkaa luumua ja multaa. Maku rohean mausteinen ja yrttinen. Siis punaista lihaa yrteillä ja valkosipulilla peliin - ÄIJÄT !!! Sorrun minäkin joskus grillatessa olueen - silloin se usein tummaa ja maukkaan pureskeltavaa kuten esim WELTENBURGER ASAM BOCK 0,5 l a 3,56 6,9% RENTOUTTAVAA KESÄÄ KAIKILLE KANTSULAISILLE JA TOKI MUILLEKIN TANOTORVEN LUKIJOILLE !!! Taisto Saaresaho toinen vas. ja Tivoli-orkesteri. läinen pitkänlinjan levylaulaja, jota vastikään kuultiin mm. Mätäjoki-festareilla. Hänen lisäkseen Tivoli-orkesterissa soittavat klarinettia ja saksofonia Olavi Peltonen, harmonikkaa Antti Grönthal, rummuissa on Teuvo Välijeesiö ja kitarabassossa ihmemies Petteri Lumous Pelkki. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Vanha viinvelmu Seweri Parturi · Kampaamo Nyt ammattitaidolla! · parturi Helka Hartikka · parturi-kampaaja Jenny Remes - meikit, pidennykset · parturi-kampaaja Teija LempiAvoinna: nen - toivottaa niin entiset kuin ma-pe klo 09.00-17.00, uudetkin asiakkaat tervetulleeksi la klo 09-14.00 tai sop.muk. Kantelettarentie 5, 00420 Helsinki, Puh. 566 2644
• 8 10.6.2009 Rikospoliisi ei laula Kaarela-Seuran kannanotto Joukolinjan liikennöintiin Kaarela-Seura on lähettänyt oheisen kannanoton Helsingin kaupungin liikennelaitokselle koskien Joukolinja J37 liikennöintiä. Kaarelan asukkaat ovat tyytyväisiä saatuaan tämän paikallislinjan palvelemaan erityisesti niitä ihmisiä, joille tuottaa pitkien matkojen kulkeminen erilaisista syistä vaikeuksia kauppoihin, apteekkiin, pankkiin, vanhusten palvelutaloihin, terveysasemalle, postiin ja moniin muihin paikkoihin lähes kotiovilta edes takaisin. Kaikki eivät oikein pysty käyttämään muita julkisten liikennevälineiden reittejä, eivät omista tai kykene ajamaan autoa, eivätkä saa sosiaalipalveluna taksiseteleitä. Sitäpaitsi monelle aivan normaalisti liikuntakykyisellekin tämä linja huomattavasti helpottaa liikkumista ja asioimista. Tästä kiitos HKL:lle. Ja kuljettajat ovat oikein mukavia. On kuitenkin ilmennyt myös selviä parannustarpeita. Yleisöltä on tullut paljonkin viestejä, ja itsekin on , linjaa käytettyämme, havaittu puutteita, jotka luulisi olevan varsin yksinkertaista korjata: Aikatauluja ei ole näkyvissä pysäkeillä, ja busseista saatavat minuuttiaikataulut ovat monelle hankalasti tulkittavia. Pysäkeillä voisi olla myös aika, jolloin bussi saapuu paikalle. Eivät ihmiset jää odottelemaan tietämättä bussin tuloaikaa. Esim. Kannelmäen Prismassa käy päivittäin kymmeniätuhansia asiakkaita, joista moni mieluusti käyttäisi tätä linjaa, kunhan tietäisi, milloin se saapuu paikalle. Aikataulutukseen liittyy myös seikka, että ne ovat liian tiukkoja, tapahtuu myöhästymisiä eri syistä. Liikenne ruuhkautuu aika ajoin tietyillä linjaosuuksilla, ja pysäkeillä saattaa kulua yllättävän paljon aikaa esim. rollaattoreilla liikkuvien ja muutenkin autettavien jalkavaivaisten tullessa tai poistuessa. Ei ole realismia, että Urkupillintieltä Kanneltalolle ja sieltä terveysasemalle ja edelleen Prisma Kannelmäkeen useinkaan ajettaisiin 7:ssä minuutissa kaikkine mutkineen, odotteluineen ja kääntö- paikkoineen mm. syistä, että Urkupillintiellä on vanhusten palvelutalo, välillä 42:sen päätepysäkki, Kanneltalon vieressä on palvelutalo ja juna-asema, sitten terveysasema ja sen jälkeen Prisma. Yhdellä pysäkillä voi kulua pari ylimääräistä minuuttia rollaattorien ja pyörätuolien kanssa. On siinä kuljettajalla ihmettelemistä, kun pitää ajaa monta tuntia ilman että vessaan pääsee! Aikatauluja on siis syytä väljentää, koska siten parannetaan palvelua, joka vaikuttaa siihen, kuinka paljon linjaa käytetään. Kuskit eivät voi tilanteelle mitään. Bussit ovat sieviä, mutta astinlauta on 35 cm korkealla katutasosta! Järki hoi, miten liikuntavammainen pääsee bussiin, kun tavallinen porraskorkeus ainakin omassa talossamme on alle 19 cm rappukäytävässä! Lisäksi kovin moni rollaattori ei mah-du samalla kertaa autoon. Kuljettajan on pakko nousta auttamaan, ja taas aikataulu vinkuu. Ostakaa ensi kerralla asiakasystävällisempiä busseja! Hyvää asiaa ei kannata pilata tuollaisilla turhilla puutteilla, jotka ovat helposti korjattavissa. Täällä linjaa pidetään tärkeänä, ja siitä kannattaa tehdä mahdollisimman hyvin asiakkaita palveleva. Turha kiireen tuntu pois lähibussista! Kannelmäessä, toukokuun 15. päivänä 2009 KAARELA-SEURA R.Y. Erik Bärlund Sosiaalisessa hajoamispisteessä RIKOLLISUUTTA JA SIIHEN JOHTAVIA SYITÄ on tutkittu vuosisatojen ajan. Milloin rikollisuuden syvintä olemusta on etsitty biologiasta ja antropologiasta milloin psykologiasta tai sosiologiasta ja nykyään myös kossupullon etiketistä. Italialainen lääkäri Cesare Lombrosoa löysi 1800-luvulla mielestään mullistavan löydön. Rikollisilla kun oli hänen mukaansa poikkeuksellinen kallonmuoto ja kallonmuodosta pystyi päättelemään jopa rikostyypin, johon henkilö oli syyllistynyt. Tänä päivänä Lombrosan tulkintojen pohjalta kaikki pyöreäkalloiset ukot olisivat hakkaamassa päitään seinään, jottei heitä leimattaisi potentiaalisiksi raiskaajiksi. Jonkun mielestä möhömahaisuuskin voitaisiin tulkita valkokaulusrikollisuuteen liittyväksi. Mielikuva pyylevästä miehestä sikari suussa kultaharkon verran kettinkiä ranteissa on jokaisen rosvoelokuvan stereotyyppi talousrikollisesta. Moni itseään "finanssinerona" pitävä tosin ei edes miellä olevansa talousrikollinen, koska heidän tulkinnan mukaan raja rikollisen teon, epäonnistuneen bisneksen ja viimeisen päälle tehdyn verosuunnittelun välillä on tunnetusti häilyvä. Oma lukunsa ovat tietenkin nämä "laupias samarialaiset" , jotka keräävät milloin syövän, sotaveteraanien tai lasten nimiin lahjoituksia, mutta unohtavat kertoa, että tuotoista merkittävin osa (joissakin jopa 100%:sti ) menee järjestön organisaation pyörittämiseen. Historia sen enempää kuin tämänkään päivän tutkimukset eivät ole pystyneet yksiselitteisesti löytämään syitä miksi toisista tulee enemmän rikollisia kuin toisista. Kaikkihan me olemme rikollisia. Vai onko joku elänyt niin nuhteetonta elämää, ettei ole ikinä kävellyt tien yli punaisia valoja päin, käynyt omenavarkaissa tai "lainannut" työpaikaltaan kopiopaperia? Tai puhumattakaan, että olisi huutanut asuinkumppanilleen liian kovalla äänellä, joka Amnestyn mukaan on jo väkivallan lievempiä tekomuotoja. Historia on tuonut mukanaan varsin mielenkiintoisiakin teorioita rikollisuudesta. Aikoinaan niin kutsuttu Chicagon koulukunta tutki minkä takia suurkaupunki kasvoi sellaiseksi kuin kasvoi. Koulukunnan tieteilijät miettivät miksi tietyt ihmiset asettuivat asumaan juuri tietyille seuduille. Vähän niin kuin itse kukin meistä on voinut ihmetellä miksi lokki paskansi juuri minun auton päälle. Lokin logiikasta ei kukaan ota selvää, mutta Chicagossa huomattiin, että kalliiden asuntojen ja liikekeskuksien ulkopuolelle oli syntynyt alue, jossa oli nuoriso-, jengi- kuin järjestäytynyttä rikollisuuttakin. Tällä ydinkeskustan ulkopuolella olevalla alueella oli valtava määrä poikkeavaa käyttäytymistä, sosiaalisia ongelmia kuten mielenterveysongelmia, alkoholismia, tauteja ja köyhyyttä. Chicagon tieteilijät selittivät ongelmat käsitteellä sosiaalinen hajoaminen. Sillä tarkoitettiin kutakuinkin tilaa, jossa perinteinen ihmisten välinen yhteisymmärrys murtuu tai häviää. Tätä ei pidä sekoittaa parisuhteen luonnolliseen kehittymiseen, vaan sillä liennettiin tarkoitettu laajemmin ihmisten välisiä suhteita. Sen miellettiin tarkoittavan myös sitä, että yhteiskunnan vanhat tavat häviävät. Kirkko, koulu ja toisten kunnioitus menettävät merkitystään ja elämästä tulee vaikeasti ennustettavaa. Olemmeko jo siis sosiaalisessa hajoamispisteessä? Porukkaa on eronnut kirkosta lähes samaan tahtiin kuin avioliitoista. Koulujen ongelmista on kirjoitettu lehdissä useammin kuin Nykäsen Matista ja Mervistä. Ja mitä tulee elämän ennustettavuuteen niin se ulottuu näinä aikoina enintään seuraavaan tilipäivään, jos jollakulla sellainen vielä on. Tomi Sevander väkivaltarikostutkija Valokuvaus- ja akvarellikurssi Kulttuuriyhdistys Perspektiivi ry:n järjestämä kurssi pidetään la 29.8.2009 klo 12-16 Mätäjoella. Maalaamme ja kuvaamme paikallista maisemaa. Kokoontuminen Trumpettitien joen puoleisessa päässä. Tiedustelut: Sinikka Kaustinen, p. 040 ­ 501 0008 TERVETULOA MUKAAN! LÄNTINEN TYÖVÄENOPISTO TOIVOTTAA TANOTORVEN LUKIJOILLE MUKAVAA KESÄÄ! Syksyn opetusohjelma ilmestyy heinä-elokuun vaihteessa - voit hakea oman kappaleesi kirjastoista tai työväenopiston toimistoista. Ilmoittautuminen syksyn kursseille 17.8. alkaen mato klo 16.30-18.30 joko puhelimitse numeroon 310 88610 tai käymällä toimistoissamme. Huom! Internetin kautta ilmoittautuminen alkaen klo 11. Internetissä ilmoittautuminen edellyttää, että olet etukäteen rekisteröitynyt opiston opiskelijaksi ja saanut asiakastunnuksen. Asiakastunnuksen saat käymällä opiston toimistossa tai puhelimitse. Asiakastunnus on henkilökohtainen. Internetsivuilla on ohjeistus ilmoittautumiseen (ks. www.hel.fi/tyovaenopisto). Ilmoittautumispäivät: ma 17.8. alkaen tietotekniikka, ti 18.8. alkaen hyvinvointi ja terveys, kotitalous, luonto, merenkulku, ke 19.8. alkaen käsityö, kirjallisuus, lausunta, to 20.8. alkaen kielet, suomea maahanmuuttajille, ma 24.8. alkaen kuvataide, ihminen, yhteiskunta ja kulttuuri, ti 25.8. alkaen musiikki, liikunta, jooga, tanssi. Toimistomme on 17.6. asti avoinna ma-to klo 9-16, pe klo 9-12. Huom! To 18.6. suljemme klo 12. Toimisto on suljettu 19.6.-2.8. Tiedustelut: Läntinen työväenopisto, Kanneltalo, Klaneettitie 5, puh. 310 88526 tai Pohjois-Haagan opetuspiste, Näyttelijäntie 14, puh. 310 88528. TOIVO KOTTARAINEN Kuinka paljon pitää blondin hametta nostaa varmistuakseen, että kyseessä on oikea blondi? Sen verran vaan, että näkee ovatko kengät oikeissa jaloissa. + Millainen on savolaisten impotentti? ­ Munakoisoo. + - Mitä Bill Gatesin vaimo sanoi hääyön jälkeen? - Nyt tiedän mistä Microsoft sai nimensä. + Koulussa opettaja kysyi: - Mikä on ruskea, nelijalkainen ja asuu metsässä? Jussi: - Hirvi - Oikein, mutta se olisi voinut olla peurakin. - Entä vihreä ja hyppii? Liisa: - Heinäsirkka. OIKEA PRESSUTAVARATALO NYT ON OIKEA AIKA TILATA HIEKKALAATIKOIHIN PVC-VERKKOPEITE SUOJAAMAAN HIEKKA ROSKILTA JA PIENELÄIMILTÄ ! WWW. AIMOPEITE.FI MYYNTI: 09-797238 AIMOYHTIÖ OY HANKASUONTIE 10, 00390 HELSINKI - Oikein, mutta olisi se voinut olla sammakkokin. Silloin Kalle viittasi ja kysyi: - Mikä on iso ja kova ja kun sen laittaa suuhun, mutta löysä ja ryppyinen, kun sen ottaa pois? Silloin opettaja antoi Kallelle korvapuustin. Kalle: - Oikein ajateltu, mutta olisi se voinut olla purkkakin. + Ilmoituksenne on ollut www.seksitreffit.fi sivuillamme kahdeksan viikkoa ilman tulosta. Kokeillaanko viikko ilman kuvaa? Terveisin www. seksitreffit.fi + Tunnistatko itsessäsi lintuinfluenssan oireet? Tykkäät näykkiä siemenpusseja, kotkotat alituiseen, viihdyt munien päällä ja näytät aamulla harakalta... + Kaksi ilotyttöä ryhtyi eräänä hiljaisena hetkenä keskustelemaan työstään. Toinen kysyi: - Miten sinä päädyit tälle alalle? Toinen mietti vähän aikaa ja sanoi: - No, kun minä kävin sen verran kauppakoulua, että huomasin istuvani markkinaraon päällä. + Kaupparatsu iski ravintolasta naisen ja niin kävi, että päädyttiin naisen asunnolle. Nainen odotti jo sängyssä, kun kaupparatsu sammutti valon ja alkoi riisuuntua. Mies sattui olemaan kaljupäinen ja kun hän kumartui aukaisemaan kengännauhojaan, peruukki liukui huomaamatta lattialle. Nainen ojensi kätensä, joka osui kumarassa olevan miehen kaljuun. Hetkisen naisen sormet hapuilivat ympäri sileää päälakea, ja sitten hänen suustaan pääsi huudahdus, jossa oli sekaisin kauhistusta ja riemastusta: - Herrajessus, voiko tämä olla totta! + Mies sanoi naiselle: - Haluatko nähdä minun taikakelloni? - Mitä se tekee? kysyi nainen. - Se kertoo, että sinulla ei ole alushousuja jalassa. - Toi sun kellosi taitaa olla ihan romu, koska minulla sattuu olemaan alushousut jalassa. - Ai, no mun kellon täytyy olla tunnin edellä. + Mikä yhdistää seuraavia tapahtumia: anoppi hukkui, perunat jäätyivät peltoon ja piika tuli paksuksi? Nosto myöhästyi.
• 10.6.2009 9 Kauneusja terveyspalveluja LASSILAN HAMMASLÄÄKÄRIASEMA K aupintie 11 B, 00440 HELSINKI puh. 562 6093 · PARTURIKAMPAAMO · KOSMETOLOGIPALVELUT Konalassa avattu uusi kirpputori Aurinkobasaari KOMMENTTI Vastaus Kaarela-Seuran Tiehallinnolle lähettämään kirjeeseen 3.4. OLEMME LOMALLA 18.6.-12.7. Ajanvaraukset Kannelmäki Meluesteet Hämeenlinnan väylälle KIRJEESSÄNNE ESITÄTTE, että Tiehallinto ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin meluesteiden rakentamiseksi Hämeenlinnan väylälle Kannelmäen ja Kaivokselan välille. Tiepiiri pitää Hämeenlinnan väylän meluntorjuntaa ja joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantamista erittäin tärkeänä hankkeena. Suunnitelmavalmiuden puolesta hankeen toteuttaminen voitaisiin aloittaa välittömästi. Hankkeen tiesuunnitelma ovat hyväksytty vuonna 2007 ja rakennussuunnitelma on valmis. Hanke kuuluu teemahankkeeseen Joukkoliikenteen edistäminen pääkaupunkiseudun säteittäisillä pääväylillä. Valitettavasti kyseiselle tee-mahankkeelle ei toistaiseksi ole osoitettu rahoitusta. Hankkeen rakennuskustannusarvio 24,3 M. Tiepiirin perustienpidonrahoituksen puitteissa hanketta ei ole mahdollista toteuttaa. Tiepiiri selvittää parhaillaan miten rakentamiskustannuksia voitaisiin alentaa hankkeen tavoitteiden toteutumista vaarantamatta. Meluntorjuntakohteet ovat olleet esillä myös valtion lisätalousarvioiden (elvytysbudjettien) laadinnassa. Talousarvioihin esitettävät hankkeet eivät ole suoraan Tiehallinnon valittavissa, vaan liikenne- ja viestintä-ministeriö nimeää lisätalousarvioon esitettävät hankkeet. Tammikuussa julkistetussa vuoden 2009 ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnettiin rahoitusta Turunväylän Munkkiniemen ja Munkkivuoren kohdan melusuojaukseen. Vuoden 2009 toista lisätalousarviota valtioneuvosto käsittelee elokuussa. PÄÄ-ASIAA! Tyyli on tukassa! alk. 18,- ERIKOISHAMMASTEKNIKKO YRJÖ HASANEN Puh. 532 502 040-515 9364 Kanneltie 15 K 82 iltavastaanotto sop. mukaan Lönnrotinkatu 17 B, Puh. 693 1830 Kokoproteesit, tiivistykset ja korjaukset nopeasti. Myös kotikäyntejä. Sami Nieminen on kunnostanut entisen Kartanokirppiksen toimivaksi Aurinkobasaariksi. KONALASSA Hankasuontiellä vuosia sijainnut kirpputori Kartanonkirppis on vaihtanut omistajaa ja uudeksi yrittäjäksi on ryhtynyt Sami Nieminen. Samalla kirppiksen nimi on vaihtunut Aurinkobasaariksi. Samin Aurinkobasaari on aikaisemmin toiminut kirpputorina Naantalissa, mutta muutettuaan pääkaupunkiseudulle Sami käynnisti kirppiksen Konalassa viime huhtikuussa. - Entisen omistajan jäljiltä olemme remontoineet ja laittaneet kirpputorin uuteen uskoon. Paikkoja on 155 ja pöytävuokra on Uudenmaan alhaisin eli 25 euroa viikko. Tervetuloa katsomaan ja viihtymään uudistetussa kirppiksessä. Aurinkobasaarissa on tilaa 900 m2 ja siellä on kahvio, kameravalvonta sekä hälytysportit. Aurinkobasaari ostaa myös kuolinpesiä ja hakee tavaraa. Kotiinkuljetuspalvelu maksaa Helsingin alueella 25 euroa.. PARTURI HAIRLOCKS Iskostie 2 lh 2, Myyrmäki Ark. 9.30-18.00 P. 411 11041 / Marita Kannelmäessä päivä- ja Tiehallinto Suunnittelupäällikkö Maarit Saari Ympäristövastaava Arto Kärkkäinen Palvelut ammattitaidolla City Style Puh. 562 2550 parturi-kampaamo Hopeatie 10, (käyntios. Childtinpolku 2) P-Haagan aseman vieressä, 00440 Helsinki LUKIJALTA Kannelmäen ja Malminkartanon välisestä liikenteestä Silmäaseman silmälääkärit ja vapaat ajat voit katsoa osoitteesta www.silmaasema.fi Kannelmäen Silmäasema Kantelettarentie 1, Prisma p. (09) 477 255 p. 020 71228860 ma-pe 10-18, la 10-15 ma-pe 9-19 ja la 9-16 1.6.-31.8. ma-pe 9-18 ja la 9-16 www.silmäasema.fi Uusi sijaintimme Prisman II:ssa kerroksessa Olemme avoinna koko kesän. Tervetuloa! · Opiskelija- ja eläkeläisalennus Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4, 00420 Helsinki (Prismaa vastapäätä) Ajanvaraus puh. (09) 566 0981 HAMMASLÄÄKÄRI Silmälääkäri lähelläsi! HLL Eero Auvinen Tervetuloa! Säännöllinen suun ja hampaiden hoito kannattaa. Nyt meillä käy myös Visa-electron ja MasterCard PARTURI-KAMPAAMO KANNELTIE 11 Avoinna: ark. 9-18 la. 9-14 Kanneltie 11, 00420 HKI, p. 5666 281 HAMMASLÄÄKÄRIT Leo Katz Lars Swanljung Marja Vana (suuhygienisti) KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 563 5393 · LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA JA HIERONTAA · KOTIKÄYNTEJÄ · ACU-HIERONTA LISÄNÄ HOITOIHIN ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? Raimo Hartonen otti kantaa haastattelussaan pääsiäisviikon Tanotorvessa Kannelmäen ja Malminkartanon yhdistävän tien puolesta ehdottamatta tien paikkaa. Itse olen ihmetellyt joskus samaa asiaa. Alueet ovat vain kivenheiton päässä toisistaan, mutta teitä pitkin matkaa tulee kilometrejä. Syy on se, että välissä oleva puisto on jo niin kapea, että mielessään siitä voi kurkottaa yli. Mätäjokea reunustava puisto on osa pitkää viherkäytävää, jota pitkin pääsee EteläHaagasta aina Paloheinään asti. Sellaista yhteyttä ei pidä mennä katkaisemaan. Jos joku yhteys pitäisi rautatiesillan viereen rakentaa, niin samanlainen pitkä silta autoille, niin, että sen ali puistossa olevat pääsisivät aivan yhtä vapaasti. Sellainen tulee vaan liian kalliiksi, vie aina puiston rauhaa ja mahdollistaa Malmin- kartanolaisille oikotien Hämeenlinnantielle, eli siitä tulisikin haluttu reitti ja liikenne olisi jopa vilkasta. Laittaisin paikallisliikenteen Malminkartanon ja Kannelmäen välille kiertämään Ruosilantien kautta yhdistämällä Pelimannintien Ruosilanpolkuun kehän vartta pitkin käyttäen nykyistä kevyen liikenteen väylää. Alue on meluinen, koska se on risteysalueen vieressä. Tie ei muuttaisi paljoakaan tilannetta. Silti siinäkin täytyisi olla Mätäojan ylitys sillalla, hidasteita läpiajorallin vähentämiseksi, raskaamman liikenteen kieltoja erittäin hyvät kevyen liikenteen järjestelyt. Jo nyt, ilman suurempia korjauksia, se voisi sopia Jouko-bussille. Ilkka Salonen HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420 Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) Henrikintie 5 F, Hki 37 Ajanvaraus ark. 8-18, puh. 558 818
• 10 10.6.2009 Risto Räppääjä tunnetaan! SINIKKA Nopolan ja Tiina Nopolan luoma suosittu hahmo Risto Räppääjä jatkaa aluevaltauksia kirjoissa, äänikirjoissa, teatterissa ja valkokankaalla. Kustannus Tammen vuonna 1997 alkaneen sarjan uusin osa (10:s) tulee julki vielä kesän aikana nimellä "Risto Räppääjä ja kuuluisa Kamilla", minkä kuvitus on Aino Havukaisen ja Sami Toivosen. Kyseessä on kirja, cd-äänikirja, mikä on myös ladattava versio. Äänikirjojen lukijana on asiansa taitava taiteilija Paavo Kerosuo ja Kerosuo on myös parhaillaan Helsingin Kaupunginteatterin menestyksen saman asian Räppääjä "ja villi kone" musiikkinäytelmässä. Räppääjä esiintyy myös ulkomailla, sillä sankaria on saatavilla lähes kymmenessä maassa. Tuoreimmat räppääjä-käännökset ovat Japanissa, mistä kuvamme "Hilpuri Tilli". Myös Kullervo on jo ilmestynyt tokiolaisen Komine Shoten´n kustantamana. Kun ä-kirjainta esiintyy vain muutamissa maissa, niin ulkomaisissa painoksissa löytyy muotoa vaikkapa "Risto Rapa" slaavialueella. eräät laatijat ovat lainanneet pitkähköjäkin liitetekstejä sivuillensa. Mikä tosin on vain vahventamassa sisältöä. Teoksen laaja koko aihepiiri löytyy sivuilta: www.avaimetelamaan. com, mutta todetaan kuitenkin, että esillä ovat: Riittävä liikunta, ravinto ja sen erittely, psyykkinen hyvinvointi (kiitollisuus ja anteeksianto), ihmisen motivoituminen (Juha Mieto osuuskin), kulttuuri on osa elämää, vanheneminen (noin 10 osakuvausta), rakkauden eri vaiheet ja "vapaus". Sekä lopuksi moniaiheinen : Lisätietoa terveesti uteliaille. Koko kirjan osalta puhujajoukossa ovat mm Esko Aho, Johannes Koroma, Tapani Kiminkinen, Paula Risikko, Aino Sarola, etc. Tutustuminen sisältöön on monen päivän juttu! Merkittävä historiallinen tietolähde on aikaan löytynyt entisen pääministerin ja pitkäaikaisen eduskunnan puhemiehen V.J. Sukselaisen jäämistöstä. Näet Sukselainen oli Aunuksessa syyskuun puolivälissä 1941 rintamaluutnanttina, kun käsky kävikin tulla Helsinkiin maan hallituksenkäyttöön. Sukselaisesta tuli muistiinmerkitsijä niin sanottuun "Iltakouluun", mikä oli valmisteleva keskustelutilaisuus hallituksen jäsenille sekä sinne erityisesti kutsutuille alan asiantuntijoille. Sukselainen on hoitanut työnsä todella kiitettävällä tavalla ja niinpä tuloksena on jopa sanatarkkoja puheenvuoroja. Työ on alkanut jo syksyllä 1941, mutta muistiinpanot ovat säilyneet vain ajalle 15.4.1942 ­ 6.6.1945. Kun nyt ammattimiehet Kauko Rumpunen ja Ohto Manninen ovat toimittaneet nämä muistiinpanot kirjaksi "Faktillisesti tämä tarkoittaa antautumista". Jatkosodan hallitusten iltakoulupöytäkirjat. (EDITA), siinä on tapahtunut ainutlaatuinen palvelus historiasta kiinnostuneille. Toimitusmiehet ovat täydentäneet teoksen runsailla oheistiedoilla ja hakemistoilla, joten siihen on helppoa avartavasti perehtyä. Todettakoon, ettei tämä esiteltävä kirja puutu Talvisotaan (koska siitä on jo vastaavaa tietoa), eikä sellaista asiasta löydy merkintään, mistä pääministeri on sanonut, ettei muistiota tehdä! Paljon on pientä tietoa, mihin ministerit olivat halunneet paneutua. Mutta samalla paljastuu, että hallituksemme olivat todellisia rajoitusja kieltotehtaita. Myös lukijan pitää muistaa, ettei kyseessä ole historiankirja, vaan OSA päätöksenteon historiaa. Ja tekstistä paistaa läpi, että maamme korkein poliittinen porras oli tyytyväinen, kun se sai hallita ilman haitallisia demokraattisia. vaaleja, vuodesta toiseen. käsittelee Itä-Karjalaa 1941-1944 ja teoksessa on useiden keskeisten hyvien "maantiekarttojen" ohella pääpaino 97:ssa sivussa, mitkä käsittävät sota-aikaisia, tuolloin valmistettuja topografikarttoja (joita tehtiin 114 eri sivua). Käytännössä koko valloitettu Itä-Karjala saatettiin 1.20000 topografikartoiksi, sillä armeijamme tarvitsi niitä sotilaallisiin tehtäviin. Tähän karttakirjaan on otettu tärkeimmät alueet, kuten Laatokan ranta ja Syvärin tienoot sekä Rukajärvi että Karhumäki. Käytännön syistä tähän karttakirjaan karttalehdet on pitänyt pienentää muotoon 1:50 000. Nämä kolme saatavilla olevaa "kiellettyä karttakirjaa" ovat ainutlaatuinen opasväline niille, jotka tekevä muistelumatkoja Neuvostoliiton vaatimille alueille sekä Itä-Karjalaan, sillä esim. sotaveteraani löytää jostain tukikohta-alueelta jokaisen polun, pellonreunan tai puron oikeanlaisessa "suunnistuskartassa". Täten nämä mainiot karttakirjat saattavat hyvinkin kuulua matkamiestemme tarpeelliseen varustukseen! Moni veteraani tunnistanee vielä tuolloin näkemänsä tukikohtaalueensa karttalehdet tutuiksi? Veli-Matti Syrjöltä alkulauseessa on hyvä historiikki, miten kartoitukset ovat syntyneet. Sana "kielletty" selittyy siten, koska Liittoutuneiden Valvontakomissio (Nl) huomasikin maaliskuussa 1945 vaatia kaikki Suomen sotilas- ja siviiliviranomaisten hallussa olleet Itä-Karjalan kartat luovutettavaksi, mikä varastopuhdistus tuli suurin piirtein suoritetuksi syksyyn 1945 mennessä. Onneksi karttoja oli eräissä pikkuarkistoissamme, joita tuolloin osattu penkoa. Luovutusvaatimus 1945 ei kuulunut rauhansopimukseen. Kirjan lopussa on Jyrki Tiittasen keräämä paikannimihakemisto, mikä on ainutlaatuinen. Sillä nimikäytäntö oli sota-aikana jo monimuotoinen, kun nimiä oli karjalaksi, vepsäksi, ja tietenkin venäjäksi, niin nimet vääntyivät moniin lähes samanlaisiin muotoihin. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa Syvärin keski- VUOKRATAAN KANNELMÄESSÄ EDULLISESTI TOIMITILAA Pelimannintie 15 208 m2 Purpuripolku 3-5 F 73 m2 Tiedustelut Kari Karjalainen Puh. 09-530 6280, 0400-421615 KANNELMÄEN KIINTEISTÖT OY Soittajankuja 3, 00420 Helsinki SUOMEN MERIMUSEON (Vellamo) kesäkauden näyttelyn (Saari, satama ja meri) avauksessa 5.6. Kotkassa osoitettiin ensimmäiseksi huomiota merivoimien insinöörikommodori (evp), ALPO TUURNALALLE tämän meriaiheisen näyttelyn ja taidekirjansa johdosta. Tuurnalalla on ollut ainutlaatuinen tilaisuus lähes 40 vuoden ajan asua mökkilomaa Suomen valtiolle kuuluvassa Santahaminan viereisessä pienessä metsäisessä sotilassuljetussa Kuninkaansaaressa ja siellä vapaa-aikana on syntynyt teos: "Kuninkaansaari ­ Akvarellinkeveä saaripäiväkirja kolmelta vuosikymmeneltä" (kustannus John Nurmisen Säätiö). Sveaporin Ehrensvärd-ajoista saari on ollut kolmen kolmen eri valtakunnan käytössä ja upeiden näkymien lisäksi sieltä löytyy patteripaikkoja, entisiä ammusvarastoja ja jopa ilmavalvonnan Raija-tutkan (1943-45) asema. Suomen Merimuseossa on koko kesän vaihtelevaa ohjelmaa ja tiedot löytyvät nettisivuilta. 12 PARAS KESÄPESU 1 kpl VAAHTOVAHALLA 20 2 pesun kortti KONALASSA, MALMINKARTANONKUJA 1-3 MA-PE 8-20 LA 9-16 SU 12-16 www.autopesucenter.fi S-RYHMÄ piti 19.5. lehtimiehille tervetulleen tiedotustilaisuuden kahdesta oman ryhmänsä asiakasomistajien merkistä, joista toinen on myös tuoretuotteisiin laajeneva, jo 1967 Suomen vanhimpana alallaan ilmestynyt Rainbow ja kuvassa oikealla toinen näistä X-tra. Näiden tuotteiden valikoima käsittää 1300 nimikettä, mikä tulee ennen pitkää laajenemaan 2000:een tuotteeseen! S-ryhmästä johtaja Risto Pyykönen kertoi esitelmässään, että näin merkittyjen tuotteiden huokeusero muihin nähden on vähintään 20% ja yhteispohjoismaisessa X-tra:ssa ero hieman edellistäkin suurempi. S-tunnus (yllä vasemmalla) on vanhempi kuin Suomen itsenäisyys, sillä se on täyttänyt jo 100 vuotta. Sryhmän omat merkit tehdään Suomessa ja ulkomailla. Tuotteiden kotimaisuusaste on noin 49%, mutta se nousee tuoretuotteiden valikoiman myötä, muistutti Pyykönen. Lehdistö kiitti Pyyköstä laajan käsitteistön selkeyttämisestä. ET RYHMÄ OY Kuortaneelta on julkistanut hyvin toimitetun koostekirjan "Avaimet elämään. Kirja joka ei koskaan vanhene". Teoksen toimituskuntaan ovat kuuluneet koeteltua kansalaiskuntoa osoittaneet: Simo Nikula, Jouko Pursiainen, Vesa Kinnunen ja Esko Tuovila. Kirjoittajajoukko on lopulta monikymmenpäinen, sillä 260-sivuisen kirjan artikkeleiden NYT PAKETTIAUTO VUOKRALLE! Todella edullisesti, 75,-/vrk Puh. 0400 729963 EDITAN Kleio-sarjassa on ilmestynyt dosentti ARTO LUUKKASEN toimittamana yli 10:n nuorehkon tutkijan työryhmän 450sivuinen tietoteos "TUNTEMATON VALKO-VENÄJÄ". Vaikka ValkoVenäjä on selvästi itsenäinenvaltio omalla politiikallaan ja etsimässä tietä EU:n, niin silti se on kuin kurkkaus vanhan hyvän ajan neuvostoliittolaiseen todellisuuteen. Mutta kuitenkin Luukkas-toimitus tutustuttaa meidät aivan täsmäajassa Valko-Venäjän kulttuuriin, musiikkiin, arkkitehtuuriin ja kieleen. Sekä menneisyyteen satojen vuosien taakse että polttavaan päivänpolitiikkaan. Asiantunteva teos ei edes säästele nykyistä presidenttiä Lukashenkaa, jonka politiikka on joskus lännestä katsottuna täysin arvaamatonta. EDITAN Kleio on julkaissut viime vuosina kolme muutakin Arto Luukkasen Neuvostoliiton jälkitilaan liittyvää tutkimuksellista teosta ja näistä sekä muista yli 30:stä kleioista löytyvät esittelytiedot: www. kleio.fi Sekatavara Legenda Perhekunnantie 3 · Elintarvikkeet · Veikkaus. YHDEN KERRAN täytyy heristää sormea kirjantoimittajille, sillä sivun 63 kuva Päämajan infosta Rytille ja hallitukselle ei ole missään tapauksessa päivämäärältä 3.2.1943, vaan Mikkelistä huhtikuun loppupäiviltä 1942. Kuka epäilee minun korjaustani, niin katsokoon Suomen Kuvalehden ensimmäistä numeroa kesäkuulta 1942 , niin tämä sama kuva on jo siellä. juoksulla Syvärin aseman eteläpuolella Koskenlaa (Podporoze) vastapäätä oleva lomalaislaituri, yms Nishi=Nissi=Lepikko! Kartastossa on myös yksittäisten sivujen tilausohjeet ja toimitusaika on noin yksi viikko. Muutoin kaikkien myynnissä olevien karttakirjojen tiedot ovat saatavilla: www. atlasart.fi Pekka Vanhala Ravintola Kartanon Kievari Puustellinpolku 4, Malminkartano puh. (09) 563 3083 Avoinna joka päivä 09­02 Tervetuloa! Vastaukset tusina-aivoille 1. Paikka 2. Juosta 3. Purjehtia 4. Kiva, mukava 5. Ulkohuussi 6. Keppi 7. Jakaa 8. Ilotyttö 9. Sota 10. Ryyppy 11. Hevosmies 12. Paljon ATLASART Kustannusosakeyhtiön kolmiosainen lähinnä viime sotiimme liittyvät "Kielletyt salainen kartat" sarja on nyt valmis, kun osa 3. on tullut kauppoihin. OSA 3.
• 10.6.2009 11 PARANEMINEN ON AINA IHME. Yksinkertaisenkin haavan lääkäri voi vain sitoa, ommella sekä kohentaa potilaan yleisvointia. Itse paranemista lääkäri ei voi toteuttaa. Ihme kulkee niin sanoakseni vetten päällä, paranemiseen vaikuttaa sellaisia epämääräisiä asioita kuten esimerkiksi elämäntahdon suuruus. Samasta syystä lumelääkkeet ovat tehokkaampia kuin lääkärikunta haluaisi myöntää. Edellytyksenä on, että potilas niihin itse uskoo. Toisaalta paraskaan hoito ei auta toivonsa menettänyttä. Parantavasta puoskarista klassisin esimerkki on munkki nimeltä Rasputin sadan vuoden takaa. Venäjän tsaariperillisen verenvuototauti oli tappava, ja lääkärit eivät onnistuneet tyrehdyttämään verenvuotoa. Rasputin sen sijaan onnistui tyrehdyttämään verenvuodon toistuvasti. Nykyisin lääketiedekin pärjäisi tämän taudin kanssa, mutta on edelleen satoja tai tuhansia tauteja, joihin lääketiede ei vieläkään osaa vaikuttaa. Suomalaisessa kansanparannuksessa on Ras- Liikunta pitää kunnossa BETONIRAUDOITTAJA Sorjo Saarinen täytti 80 vuotta Myyrmäessä 13.5. Miehellä on lukkarinrakkautta myös Kannelmäkeen, jossa hän asui Kantelettarentiellä vuodet 1959-72 ja toimi lähes koko ajan myös taloyhtiön hallituksessa. Sorjo joka nuoruudessaan oli aktiivien ammattiyhdistysmies, sanoo olevansa pienistä vaivoista huolimatta lähes elämänsä kunnossa. Tästä hän kiittää kymmeniä vuosia jatkunutta liikuntaharrastustaan. Viime vuonna Sorjo pyöräili 3 500 kilometriä ja kuntosalilla sekä vesijumpassa hän käy säännöllisesti. Aktiiviaikanaan Sorjo Saarinen oli mm. Rakennustyöväen liiton liittohallituksessa ja erilaisissa tehtävissä ammattiosastossa. Rauhan asia oli hänen sydäntään lähellä ja hän toimikin vuosikausia Työpaikkojen Rauhantoimikunnassa. Allekirjoittaneella on ollut ilo tuntea Sorjo niin liikunnan kuin yhteiskunnallisen sanavalmiuden tiimoilta jo vuosikymmeniä. Betoniraudoittaja Sorjo Saarinen on aina ollut sanojensa mittainen mies, joka riskinä raudoittajana on pitänyt pienen ihmisen puolta. Unohtamatta huumoria; Sorjolla on myös pilkettä silmäkulmassa. Tanotorvi onnittelee nuorekasta päivänsankaria ja lehtemme toteaa, että Myyrmäen uimahallissa nauru pidentää ikää. Kari Varvikko Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227 Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuuri- ja kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 32.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Toisinajattelija Pyöräily pitää miehen tiellä kesät talvet, 80-vuotias Sorjo Saarinen tuumii. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Kari Varvikko Osoite: Klaneettitie 11 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Lääk.kir.tri Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Toisinajattelija Puoskari parantaa tä on kyseenalainen. Mielisairaus ja puoskarointi ei kuulosta hyvältä yhdistelmältä, mutta eipä Suomessa vielä yleisesti psykiatrien käyttämä Freudilainen tutkimusotekaan ole juuri muuta kuin puoskarointitasoinen hoitomuoto. Vaikeasti toteutettava tehtävä petollisten huijaripuoskarien paljastaminen varmaan on. Toivoa kumminkin sopisi, ettei vakavamielisten puoskaroijien työtä vaikeutettaisi. Jos maa julistetaan virallisesti litteäksi, ja lääketieteen kanssa kilpailu kielletään, niin tuskin sillä ihmisten terveys paranee. putinin tapaan myös osattu seisauttaa veret. Kuppausta taas pidetään ehkä vastenmielisenä, vaikka tosiasiassa on vaivoja, joihin veren laskeminen auttaa. Useat ikätoverini nauttivat verenohennuslääkkeitä, vaikka kuppaus saattaisi olla luonnonmukaisempi tapa ohentaa verta. Jäsenten sijoiltaan menot ja niksauttelut on osattu hoitaa. Nykyajan lääkäri taas ei koske potilaaseen juuri muuta kuin puukolla. Hypnoosi, akupunktio, yrtit, manipulaatiohoidot ovat kaikki sellaista, mille lääketiede ei paljoa painoa laita. Kuitenkin näihin verrattuna lääketiede vaikuttaa paikoitellen, anteeksi vain, itse aikamoiselta puoskaroinnilta. Virallinen lääketiede rakastaa lääkkeitä. Näitä troppeja ja käärmeöljyjä tuottaa lääketeollisuus, joka ei ehkä haluakaan, että potilas paranisi, vaan mieluiten käyttäisi kallista ja tehotonta lääkettä kuolemaansa saakka. Esimerkki tällaisesta on kolesterolilääkitys, jonka teho ja hyödyllisyys esimerkiksi tohtori Heikkilän mieles- KOTISIIVOUSPALVELUA Edullista ja luotettavaa kotisiivouspalvelua. Hyödynnä verovähennys 60 %. Nupro Ay 040-5307256 Kirpputori AURINKOBASAARI Vaihda meillä tavara rahaksi. Pöytämaksu 25/vko Avoinna ark.10.30-18.00, la-su 10.00-15.00 Uudistettu kirppis Puh. 0400-912146 Hankasuontie 7, 00390 Helsinki www.aurinkobasaari.fi Esko Karinen Tuo tarpeettomat tavarasi meille, myymme ne puolestasi. MYYRINKIRPPIS Liesikuja 4 Kauppakeskus Isomyyri Av. ma-pe 10-18, la 10-15, su 11-15 Puh. 488 600, 045 113 9932 VALTUUTETTU LUKKOLIIKE KANNELMÄESSÄ LÄHELLÄ SINUA Soittajantie 1, 00420 Helsinki Puh. 0424468 260 www.lukkorengas.fi KEHYSVISA OY Luovayastamistä Keh Kehystämisen erikoisliike, laaja mallisto, asiantunteva palvelu Runonlaulajantie 70, 00420 Helsinki puh. 09-530 8800 Mukavaa kesää Tanotorven lukijoille toivottaa Malminkartanon Kiinteistöt Oy. Luutnantintie 1 A, 00410 Helsinki Puh. 530 8050, toimisto@malminkartanonkiinteistot.fi Markkinointi/ Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 5308 1990 Fax. 5308 1991 E-mail: tanotorvi@eepinen.fi APU AINA YÖTÄ PÄIVÄÄ Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,05 EUR/pmm Takasivu: 1,25 EUR/pmm Paino: Allatum Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400 LASIN KORJAUKSET JA KEHYSTYKSET Kantelettarentie 11, 00420 Hki Puh. 507 1309
• Tavallista parempi ruokakauppa! Takuumurea NAUDAN ULKOFILEE palana 16 Atria 90 kg · Laadukasta jauhelihaa · Luullista lihaa · Tuoretta porsasta BROILERIN OHUTLEIKKEET 450g-560g(8,88-7,14kg) Snellman kunnon 4 00 rasia PAISTIJAUHELIHA 400 g, K-plussakortilla (7,23kg), ilman korttia 3,99 eur/rasia (9,98kg) Herkkutorilta Ruokamestarin KARITSAN KARE myös marinoituna Lihakaupan omasta keittiöstä · Kaalikäryleitä · Lihapullia ja -piirakoita · Perunoita · Lämpötiskiltämme lounasruokaa 2 Ingman 89 rasia Carlsberg 19 kg 90 kg Juhlaruokia tilauksesta VANILJAKERMAJÄÄTELÖ III-OLUT 0,33 l tlk 24-pack, Plussakortilla (2,06l), ilman korttia 24,24/ltk (2,61l) 0 99 1l pkt 19 95 ltk sis. pantit 3,60 Tarjoukset voimassa torstai-lauantai 11.-13.6. Juonnettu Nyt myös perjantaisin ja lauantaisin klo 20.00 bändien jäädessä kesätauolle KARAOKE KANNELTALON KESÄ KAUPUNKITANSSIT Maanantaisin Sitratorilla ilmaista tanssinopetusta klo 17.30-18.15. ma 15.6. jenkka ma 22.6. rumba ma 29.6. EI OPETUSTA ma 6.7. polkka ma 13.7. masurkka ma 20.7. hidas valssi ma 27.7. jive ma 3.8. bugg ma 10.8. samba ma 17.8. salsa ma 24.8. blues ma 31.8.cha-cha 11.-28.8. VÄREILYÄ ­ RYIJYT LIIKKEESSÄ Tiina Veräjänkorva ja Kehitysvammaisten käsityöpaja Kisälli galleriassa Taiteiden yönä työpaja ­ tule kokeilemaan miten ryijyteokset muuttuvat pala palalta! GALLERIA avoinna ma-to 9-20, pe 9-18, la-su suljettu Vapaa pääsy TERVETULOA UUSITULLE TERASSILLEMME TULOSSA SYKSYLLÄ pe 21.8. klo 17.00-20.00 TAITEIDEN YÖ Koko talo täynnä hyörinää, tarinoita ja musiikkia pienistä ja suurista elävistä: monenkokoisista, monennäköisistä, monenkuuloisista! Mukana mm. lastenmusiikkiorkesteri Ammuu!, Nukketeatteri Annos, Eppu Nuotio, trubaduuri Tomi Pulkkinen & Riitta Leivo, kitarayhtye GuitArte, Ogbako Umuaka eli Igbo-lasten kerhon musiikkiesitys sekä Umuanna Cultural Groupin nigerialainen musiikkiesitys Vapaa pääsy NÄYTTELYT 2.-30.6. TERVETULOA KESÄ! Inkeri Koukonen Akvarelleja kahvilassa 1.7.-6.8. URHOOLLISET URUT Hanna Holma Monotypioita galleriassa Tervetuloa ruokailemaan! Arkisin myös lounasta. Avoinna: ma-to 9 - 24 pe-la 9 - 02 su 9 - 23 Katso lisää www.kanneltalo.fi Kanneltalo, Klaneettitie 5 Lipunmyynti puh. (09) 310 12000 sekä Lippupalvelu