• KOKOUS TALISSA! Ilmainen parkki, tasokas sauna, ilmainen kabinetti, jos ruokaillaan. EWS PESULAPALVELU Kannelmäen edullisimmat hinnat! etunne 3,00 tarjous voimassa 11.6. asti 7.5. Pyydä tarjous! puh. 251 444 22, 251 444 30 talicafe@bowling.fi Popliinitakit 24 100 % Suomalaista laatutyötä tyytyväisyys takuulla PESULAPALVELUT MATTOPESUT KORJAUSOMPELUT KULJETUSPALVELU SUUTARIPALVELUT www.bowling.fi EWS PESULAPALVELU Vanhaistentie 3 avoinna 9.30 - 18 la 10 - 14 puh. 09 27093190 e-mail: ews@co.inet.fi www.ewshelsinki.fi No 5 7.5.2008 · 44 VUOSIKERTA · JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY · PÄÄTOIMITTAJA KARI VARVIKKO Motoristeja Kannelmäen Leijonien kevättapahtumassa Kannelmäen ala-asteella. Iso joukko motoristeja tulossa siivoustalkoisiin Aurinkokalliolle 10.5. klo 10.00 Kannelmäessä 40 vuotta asunut Anna-Liisa Rontu toimi neljän Puolustusvoimain komentajan sihteerinä vuosina 1966-1984. Kenraalit taustalla vas.Yrjö Keinonen, K.O. Leinonen, Lauri Sutela ja Jaakko Valtanen. Anna-Liisa Rontu oli neljän komentajan äiti Mätis-rock 31.5. Mätäjokifestarit 1.6.
• ILOISIIN JUHLIIN JA JUHLIEN JÄLKIIN WWW.MATTOLAITURI.INFO 8 20 7
• 7.5.2008 Vas. Pitskut pirteät venyttelevät. Kuva Hillevi Löytöläinen. 5 löin jumpattua. -Tämä on iloinen ja virkistävä asia. Kunnon kohenemisen lisäksi tämä on myös sosiaalisesti hyvin tärkeää. Meillä on fantastiset ohjaajat, jotka täysin vapaaehtoisesti jumpauttavat meitä. Vielä syksyllä en saanut käsiäni taipumaan niin paljon että olisin saanut rintaliivit selän takana kiinni, nyt saan, kertoo Maisa tyytyväisenä. Kuntoilevat ohjaajat Vertaisohjaajien löytyminen yli sadan jäsenen yhdistyksessä, ei ollut vaikeaa. Kaikki neljä ohjaajaa Maire Krohns, Marjatta Hjelt, Hillevi Löytöläinen ja Annikki Turtiainen ovat innokkaita kuntoilijoita. -Aluksi minua jännitti, miten kaikki menee. Löytyykö ryhmään tulijoita, osaanko vetää harjoituksia ja miten meihin ohjaajiin suhtaudutaan. Kaikki on mennyt hyvin. Koulutuksessa saimme eväitä harjoitusten tekemiseen, kertoo Maire kokemuksistaan vertaisohjaajana. Tasapainon ja jalkavoiman parantaminen edistää jokaisen kotona asuvan toiminta- ja liikkumiskykyä, itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua. EKL:n järjestösihteeri Erkki Partanen on laskenut, että yhteiskunta säästää melkoisia summia kun ikäihmiset asuvat kotonaan ja suoriutuvat askareistaan pääosin omin avuin. Laitoshoito maksaa noin 40 000 euroa vuodessa ja lonkkamurtuman hoito noin 14 000 euroa. Pitskun pirteitten kunto nousee vähitellen TÄÄLLÄ ON MAHDOTTOMAN mukavaa ja tänne on ilo tulla. Ohjelma on hyvä ja monipuolinen. Tämä tekee hyvää ja on sosiaalisesti tärkeää. Tänne tulee velvollisuudentunnosta itseään kohtaan. Meillä on fantastiset ohjaajat. On tärkeää että ohjaajat ovat tuttuja ja omasta takaa. Pitskun pirtteitten 75+ jumpparyhmäläiset kehuvat kilpaa uutta harrastustaan ja ohjaajia. Joka tiistai Konalan kirkolla kokoontuu kahden ohjaajan johdolla noin viisitoista jumppaajaa. Tällä kertaa ohjelmassa on kuntopiiri. Eri pisteissä osanottajat tekevät pareittain erilaisia liikkeitä. Ryhmän ohjaajat Marjatta Hjelt ja Annikki Torniainen ovat suunnitelleet ohjelman etukäteen. Tunnin alussa on joka kerta verryttely ja lopuksi venyttely. Joka toinen kertaa ovat vuorossa ohjaajina Maire Krohns ja Hillevi Löytöläinen. Keväällä ohjelmassa on ollut niskahartiajumppa, tasapaino-, lihasvoima-, kuminauha- ja tuolijumppa sekä aerobic. Hannele Viitanen (vas.) ja Maisa Horsma punttijumppaajina. Kuva Hillevi Löytöläinen. Elinvoimaa 75+ Pitäjänmäen Eläkkeensaajat lähtivät viime syksynä mukaan Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n Elinvoimaa 75+ hankkeeseen. Hanke on osa Ikäinstituutin Voimaa vanhuuteen ­projektia. Kumppaneita ovat myös UKK-instituutti ja Raha-automaattiyhdistys. Neljä yhdistyksen liikunnasta kiinnostunutta ja ohjaajaksi haluavaa on osallistunut Elinvoimaa 75+ vertaisohjaajakoulutukseen EKL:n Rajaniemen lomakeskuksessa Virroilla kaksi eri kertaa. Elokuussa halukkaat yli 75-vuotiaat yhdistyksen jäsenet testattiin ja harjoitukset päästiin alkamaan sen jälkeen kun joukko ryhmän jäseniä oli yhdessä ohjaajien kanssa ollut tehokurssilla Rajaniemen lomakeskuksessa. - Hankkeen tavoitteena on parantaa mukaan lähtevien yli 75-vuotiaiden toimintakykyä ja helpottaa arkipäivässä selviytymistä. Pääpaino harjoitteluissa on jalkalihasten voiman parantaminen, kertoo järjestö- sihteeri Erkki Partanen Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:stä. Iloinen asia Niin Hannele Viitanen kuin Maisa Horsmakin myöntävät että keskiiässä tuli vietettyä liikunnan suhteen velttoiluvuosia. Maisa pelasi nuorena pesä- ja lentopalloa. Molemmat ovat kävelleet koulumatkansa. -Iän myötä kuntoilu alkoi uudestaan kiinnostaa. Pyöräilen jatkuvasti. Olen käynyt monta vuotta vesijumpassa ja jumpannut aikaisemminkin. Minusta on tärkeää, että ohjaajamme ovat itsekin vähän iäkkäämpiä ihmisiä. Eivät laita meitä lattialle makaamaan ja harjoituksia tekemään eli malttavat kuunnella meidänkin toiveita ja jokainen saa tehdä harjoituksien omien voimiensa mukaan, sanoo Hannele. Maisa on käynyt tasapainoryhmässä ja kokeillut Hannelen tavoin vatsatanssiakin. Pitskun pirteitten innoittamina kumpikin on ryhtynyt kävelemään entistä enemmän ja kotonakin tulee silloin täl- Koskaan ei ole liian myöhäistä Hankkeessa mukana olevien toimintakykyä seurataan tulevan kolmen vuoden aikana keväisin ja syksyisin tehtävillä testeillä. Niillä mitataan yksittäisen osallistujan edistymistä. Testeinä käytetään tuolista ylösnousua, tandem/puolitandem ­ seisontaa ja 6,1 metrin kävelyä. -Lihasvoiman säilyttäminen jaloissa on elintärkeää. Lihasvoima Pitskun pirteitten ohjaajat Marjatta Hjelt (vas.), Annikki Torniainen, Naure Krohns ja Hillevi Löytöläinen. Kuva Oili Ketola alkaa vähentyä naisilla jo 40-vuotiaana. Harjoittelun aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä, jos vain terveys sallii sen. Tasapainon ja koordinaation säilyttäminen ja parantaminen on tärkeää, koska niiden avulla voi korvata alaraajojen lihasvoiman heikkenemistä, toteaa erikoistutkija, terveystieteiden tohtori Jaana Suni UKK-instituutista. UKK-instituutti on ensimmäistä kertaa mukana hankkeessa, jossa vastuu mukana olijoiden kunnon kohentumisesta on vertaisohjaajien harteilla. Jaana Suni uskoo, että oman yhdistyksen tutut ja läheiset henkilöt saavat liikunnasta innostumaan heidätkin, joita se ei ole aiemmin kiinnostanut. Näin on käynyt Pitäjänmäen Eläkkeensaajissa. Leena-Maija Tuominen Horisontti15 vuotta asukkaiden parhaaksi KUMPPANUUSTALO Horisontin 15-vuotista taivalta juhlittiin Malminkartanossa 21.4.-25.4. Juhlan kunniaksi Horisontin pajataloon oli rakennettu monipuolinen näyttely talon toiminnasta. Helsingin suurinta asukastaloa, Kumppanuustalo Horisonttia ylläpitää Horisontti Team ry. Talo tarjoaa harrastus- ja työllistymismahdollisuuksia kädentaitopajoissa, atk-palveluissa, kahvilapalveluissa, kierrätystoiminnassa ja monikulttuurisissa toiminnoissa. Toiminta on syntynyt asukkaiden omasta aloitteesta 1990-luvun laman alkuvuosina. Toiminnanjohtaja Jaana Löppönen kertoo, että Horisontti tarjoaa osallistumisen foorumin kansalaistoiminnassa ja vapaaehtoistyön lisäksi se työllistää pääasiassa pitkäaikaistyöttömiä 6-8 kuukauden työsuhteisiin. Nuoret alle 25-vuotiaat työttömät voivat osallistua työelämävalmennukseen, työharjoittelutai työkokeiluun. Vuosittain työvoimapoliittisissa toimenpiteissä on 90120 henkilöä, joista noin neljännes on maahanmuuttajataustaisia. Horisontti Team ry:n atk-osasto ylläpitää matalan kynnyksen atkluokkaa asukkaille ja työttömille tarjoten henkilökohtaista ohjausta ja atk-opetusta. ATK-yhteistyötä tehdään HELKA:n kotikatu-projektissa ja yli kuntarajojen kansalaiskanavahankkeessa, mm. Malminkartanon Kaupunkipolku-reitin toteuttamisessa. Horisontin polkupyöräpajassa kunnostetaan vanhoja polkupyöriä ja tehdään pyörähuollot. Paja on työllistänyt yhden polkupyörämekaanikon vakituisesti jo usean vuoden ajan. Asukaskahvila on asukkaiden kohtauspaikka, jota käytetään lounaskahvilan lisäksi pienimuotoisten yleisötilaisuuksien järjestämiseen. Kerran viikossa on kaikille avoimet Tiistaikahvit klo 14.00. Horisontti Team ry toteuttaa käytännön tasolla Maailman Terveysjärjestö WHO:n Terve ja turvallinen kaupunki-ohjelmaa ja saa toimintaansa tukea Helsingin kaupungin Terve ja turvallinen kaupunki neuvottelukunnalta sekä työllistämistoimikunnalta. Yhdistyksen oma osuus perustoimintojen rahoituksesta on yli 40 prosenttia. RAY tukee projektitoimintaa. Yhdistyksellä on myös kehitysyhteistyöprojekti Luoteis-Somaliassa. Projektissa järjestetään ammatillista koulutusta nuorille aikuisille. Kumppanuustalo Horisontissa toimii lisäksi Malminkartanon Nuorisotalo, lastensuojelua tukeva yhdistys Onnenapila ry, kaksi käsityöyrittäjää ja paikallinen Suomen Ladun retkiseura Pikomalan Retkeilijät. Lisäksi kolme nuorta bändiä on vuokrannut yhteisen harjoittelutilan. Löppönen kehottaakin: Horisontti on prosessi, jossa on tilaa kumppanuudelle ja vapaaehtoistyölle. Ota meihin yhteyttä! Horisontin aktiiveja ovat mm. romaniprojektityöntekijä Jaana Bollström, toiminnanjohtaja Jaana Löppönen sekä vapaaehtoiset Timo Sarvilinna ja Pirkko Hiltunen.
• 6 7.5.2008 PAPPIA KYYDISSÄ Mitä on globalisaatio "Se tarkoittaa, että olen yksin, pyydän ystävän" Otto (5 v) "Yhdessä voisi olla" (Peppi (3 v) "Se on taidetta" (Alice (5 v) "Se on sotakone" (Sebastian (6 v) kin keskustelua fcderaation ­ liittovaltion ja konfederaation ­ valtioliiton luonteesta. Enemmistö kuitenkin vastustaa liittovaltioajatusta. Halutaan säilyttää edelleenkin kansalliset valtiot omine päätöksentekojärjestelmineen, vaikkakin osittain supistuneena ylikansallisen järjestön hyväksi. YK ja EU monine alajärjestöineen ovat esimerkkejä ja tienviittoja tiellä kohti laajempaa kansainvälistymistä ja ihmisyhteisön yhdentymistä yhdeksi ihmiskunnaksi. Kukaan ei pysty ennakoimaan kuinka pitkän ajan tämä kehitys vaatii ja millaisia muutoksia se aikanaan tuo yksilöiden ja kansojen elämään. Yksi asia on kuitenkin varmaa ­ iuhmiskunnan edessä olevia yhä suurempia ja uhkaavampia ongelmia ei pystytä ratkaisemaan kansallisvaltioiden, suurtenkaan, puitteissa ilman yhä laajempaa, maapallon laajuista yhteistyötä ja yhteistä päätöksentekoa olipa kyse elinympäristömme säilyttämisestä ihmisille elinkykyisenä, elintarvikkeiden ja puhtaan veden riittävyydestä kaikille ihmisille, energiatarpeen tyydyttämisestä, riittävän terveydenhuollon ja koulutuksen järjestämisestä kaikille, rikollisuuden ja terrorismin torjumisesta, rauhan turvaamisesta ja konfliktien ennaltaehkäisemisestä. Kansalliset rajat ylittäviä monikansallisia yrityksia lasketaan olevan 78.000 ja niillä on ulkomaisia tuotantolaitoksia lähes 800.000, niiden harjoittama vienti (4.700 miljardia dollaria) kattaa noin 70% maailmankaupasta. Niiden kaupasta kuitenkin valtaosa on sisäistä kauppaa tytäryritykseltä toiselle. Niiden osuus maailman kokonaistuotannosta on vain 8% ja työllisyydestä vain 2 prosenttia. Mutta silti niiden painoarvo mittasuhteiltaan ja taloudellisilta voimavaroilltaan ylittää monien kansallisvaltioiden voimavarat. "Maailman sadan suurimman taloudellisen toimijan joukossa on 51 yhtiötä ja 49 valtiota. Suomi on tällaisella listalla sijalla 39". Suomalaisyritysten ulkomaisissa tytäryhtiöissä työskentelee tällä hetkellä jo enemmistö yritysten kokonaishenkilöstöstä, kun vielä vuonna 2004 ulkomaisissa yrityksiä työskenteli vain noin 30 prosenttia suomalaisyhtiöiden kokonaishenkilöstön määrästä. Yritykset siirtävät kasvavalla vauhdilla toimintojaan ulkomaille. Globaalitalous luo vaurautta, mutta samalla eriarvoisuus kasvaa. Varallisuus kasautuu, mutta samalla myös absoluuttinen köyhyys kasautuu toiseen päähän. "Talousjärjestelmä ei ole terve, PUNARUUSU ON POISSA PUNARUUSUA EI ENÄÄ OLE, se on kadonnut keskuudestamme lopullisesti. Tähän tosiasiaan havahduin muutama viikko sitten ajaessani Maununnevan kautta kohti Pirkkolaa. Samalla viikolla Helsingin kaupungin uusimmasta kaavoituskatsauksesta oli luettavissa, että Punaruusun tontille Mörssäriaukiolle suunnitellaan uusia kerrostaloja. Punaruusu oli aikanaan suosittu ruokapaikka. Sen sisustus oli mauttoman tyylikäs. Muoviset ruusut kristallimaljakoissa koristelivat hämyisän ravintolasalin pöytiä ja epäaidot persialaismatot peittivät lattioita. Pubin puolen kaunistamiseen ei sen sijaan ollut käytetty yhtä paljon pelimerkkejä. Ennätin vierailla Punaruusussa neljällä eri vuosikymmenellä sekä yksityishenkilönä että pappina. Arvioni on, että suomalaisen gourmet-keittiön historiikissa ei ravintolaa koskaan mainita. Yhtä vähän palstatilaa tulee saamaan itse rakennus, vaikka se edustikin tyylipuhtaasti 1960-luvun klassista elementtirakentamista. Punaruusu on nyt poissa, mutta NIINPÄ NIIN. lasten ja imeväisten suusta kuulet totuuden. Näinkin voisi todeta, kun miettii päiväkotilasten määritelmiä mitä globalisaatio merkitsee. Eivät johtavat poliitikot ja tutkijatkaan ole päässeet yksimieliseen ja yksiselitteiseen määritelmään globasaatio käsitteestä, toteaa Kimmo Kiljunen juuri ilmestyneessä kirjassaan Globalisaatio ja demokratian itsepuolustus. Edita. 2008. sivuja 222. Kiljusen oman määritelmän mukaan yksilöt ja yhteisöt yhdentyvät maailmanlaajuisesti. "Maailma kasvaa yhteen. Globus pienenee inhimillisen elämän kannalta. On muodostumassa yksi maailmanyhteisö. Globalisaatio on yhteiskunnallinen prosessi, jossa etäisyyden asettamat rajoitteet sosiaalisille, taloudellisille ja kulttuurisille yhteyksille vähenevät ja ihmiskunnan tietoisuus yhteenkuuluvuudesta kasvaa"... "Koskaan aikaisemmin ihmisillä ei ole ollut yhtä paljon yhteistä kuin tänään, ja koskaan aikaisemmin se mikä heidät erottaa, ei ole ollut yhtä ilmeistä". Globalisaatio, kansojen ja yksilöiden yhteenkuuluvuuden idea ei kuitenkaan ole vasta meidän aikanamme keksitty uusi ilmiö. Kiljunen siteeraa Sakari Topeliuksen Maammekirjaa vuodelta 1875, jossa kuvattiin uuden tekniikan mullistavia vaikutuksia ihmisten elämään. Marxin ja Engelsin Kommunistisen puolueen manifestin ennustuksen mukaan: "Vanhan paikallisen ja kansallisen omavaraisuuden ja sulkeutuneisuuden tilalle tulee kansojen kaikinpuolinen yhteys ja riippuvuus toisistaan. Tämä koskee niin aineellista kuin myös henkistä tuotantoa". Kiljunen pohdiskelee kansallisvaltion ja kansallisen demokratian roolia globalisoituvassa maailmassa. Yhdistyneet kansakunnat (YK) ja Euroopan Unioni (EU) ovat esimerkkejä ylikansallisesta ja ylivaltiollisesta yhdentymisestä, jossa kansalliset valtiot luovuttavat yhteisestä sopimuksesta osan suvereniteettiään ylivaltiolliselle järjestölle. Silti luopuessaan osasto suvereniteettiään kansallisvaltiot saavat vastapainoksi enemmän valtaa osallistuessaan ylivaltiolliseen ja ylikansalliseen päätöksentekoon. Näin muodostuva supervalta ei ole silti supervaltio. EU:n puitteissa tosin on käyty ja käydään edelleen- sen muisto säilyy paikkakuntalaisten mielissä. Nähtäväksi jää, minkälainen kukka puhkeaa sen paikalle tulevien talojen liiketiloihin. Sakari Enrold Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI MESSU ÄITIENPÄIVÄNÄ su 11.5. klo 10 Kannelmäen kirkossa Pastori Nina Rajamäki, kanttori Anne Myllylä. Kirkkokahvit. ETSIJÖIDEN EHTOOLLINEN JA TEEMATEE su 11.5. klo 18 Malminkartanon seurakuntakodilla,Vellikellonpolku 8 Seurustelun ja parisuhteen haasteet? Jos ei heilaa helluntaina, niin ei koko kesänä... vai? Lotta Pirilä,Virpi Koskinen RETKI TUUSULANJÄRVEN MAISEMIIN ke 18.6. klo 9.15 ­ 17.45 (Tuusulan kirkko, Martta Wendelin taidemuseo, Halosenniemi, Lottamuseo, lounas Seurakuntaopistolla). Ilmoitt. 9.6. menn. Nina Rajamäki, puh. (09) 2340 3824. Retken hinta 40,-. KANNELMÄEN SEURAKUNNAN LASTEN KESÄKURSSIT 2008 Jalkapallokurssi 6-12-v. tytöille ja pojille 9.-13.6. klo 9.30-11.30 Maununnevan seurakuntakodilla (Juoksuhaudantie 37). Hinta 20 e (sis. jalkapallon). Välipalakurssit 7-12-v. tytöille ja pojille, kaksi kurssia: 2.-6.6. klo 9.30-12 Maununnevan seurakuntakodilla ja 9.-13.6. klo 9.30-12 Malminkartanon seurakuntakodilla (Vellikellonpolku 8). Hinta 20 e. Temppujumppa 4-8-v. tytöille ja pojille 9.-13.6. klo 9.30-12.30 Kannelmäen kirkon nuorisotila Nurkassa (Vanhaistentie 6). Hinta 25 e. Taide- ja käden taidot ­kurssi 4-12-v., kaksi kurssia: 4-7-v. 2.-6.6. klo 9.30-12 ja 812-v. 9.-13.6. klo 9.30-12 Toimintakeskus Jennyssä (Beckerintie 9). Hinta 20 e. Tanssi- ja liikuntakurssi 7-12-v. tytöille ja pojille 3.-6.6. klo 9.30-12.30 Kannelmäen kirkon nuorisotila Nurkassa. Hinta 20 e. Retki Fazerille 10-vuotta täyttäneille ma 16.6. klo 10-12.30. Hinta 10 e. Retki Mustasaareen 7-vuotta täyttäneille ja alle 7-v. huoltajan kanssa ke 18.6. klo 912. Hinta 20 e. Ilmoittautuminen ja maksaminen kursseille ja retkille tapahtuu Kannelmäen seurakuntakeskuksen ala-aulassa,Vanhaistentie 6, ma 12.5. klo 17-19 ja ti 13.5. klo 1718. Huom! Saamamme runsaan kriittisen palautteen johdosta ilmoittautuminen kursseille tapahtuu tänä keväänä perhekohtaisesti eli jokainen perhe ilmoittaa vain omat lapsensa. Tied. lapsityönohj. Marjo Visa, p. (09) 2340 3803 tai marjo.visa@evl.fi kun 225 rikkaimman ihmisen varallisuus on yli 1 000 miljardia dollaria eli yhtä paljon kuin köyhin 47 prosenttia ihmiskunnasta, 2,5 miljardia ihmistä ansaitsee vuodessa. Mitä mieltä on siinä, että kolmen rikkaimman ihmisen omaisuusmassa on suurempi kuin 48 vähiten kehittyneen maan yhteenlaskettu bruttokansantuote, ja näissä maissa asuu yli 600 miljoonaa ihmistä". YK:n arvion mukaan kaikkien ihmisten perustarpeet ­ peruskoulutus, perusterveydenhuolto, puhdas vesi ja ravinto ­ taattaisiin noin 40 miljardilla dollarilla vuodessa. "Tarvittava rahasumma on alle 4 prosenttia maailman 225 rikkaimman ihmisen varallisuudesta". Globaali tulonjaon epäsuhta kasvaa. Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. "Vuonna 1960 maailman väestön rikkain viidennes ansaitsi 30 kertaa enemmän kuin köyhin viidennes. Tällä hetkellä se ansaitsee 60 kertaa enemmän". Absoluuttinen köyhyys ei ole silti enää tämän päivän maailmassa taloudellinen vaan poliittinen ongelma. Ihmiskunnan keskimääräinen kansantulo on noussut 870 dollarista 8 800 dollariin vuosina 1960-2005, eli kymmenkertaistunut puolessa vuosisadassa. Elintarvikkeiden tuotanto ja kulutus ovat lisääntyneet noin 20 prosenttia nopeammin kuin väestön kasvu. Myönteisestä kehityksestä huolimatta yli miljoona lasta kuolee vuosittain absoluuttisen köyhyyden seurauksena. Katulasten määrä on yli 200 miljoonaa. 1,3 miljardia ihmistä joutuu tulemaan toimeen yhden dollarin päiväansiolla. 800 miljoonaa aikuista on vailla alkeellisimpia terveyspalveluja ja lukutaidottomia. Maailma ei ole suinkaan valmis vielä nykyisellään kaikkien näiden ongelmien ratkaisemiseen, vaikka aineellisia resursseja ja voimavaroja riittäisikin, niin puuttuu yhteinen poliittinen tahto ja päätöksentekojärjestelmät. On löydettävä demokraattiset keinot ja menetelmät voittaa nämä ongelmat. Ne eivät poistu sillä, että jotkut poliitikot julistavat vaalitunnuksissaan, että vastakkainolon aika on ohi. Työtä siis riittää tilanteen korjaamiseksi. Juuri tästä on kysymys globalisaation sisällöstä puhuttaessa. Oiva Björkbacka KANNELMÄEN SEURAKUNTA Kaarela-Seuran iltamat Kannel-Krouvissa Horisontin KIRPPUTORI Huonekaluja, astioita, levyjä, vaatteita ym. Avoinna ma - pe 9-18 la - su 10-14 Tuotto työttömien ja Horisontin asukastalotoiminnan hyväksi. Os. Vellikellontie 3 Malminkartano p. 050 404 2621 Wanha Kannel Vanhaistentie 3B IP-Kirpputori Kannelmäessä Uudet aukioloajat: Ma-To 10-18, Pe 11-17, Su 11-16, Lauantai suljettu. Puh.044-9463637 wanhakannel@wippies.com Myyntipaikka 25,- viikko Tervetuloa! - ITSEPALVELU KIRPPUTORI Kannelmäen asema Avoinna: Ti-Pe 10-18 La-Su 10-15 Ma suljettu Paikkavuokrat 25-35,-/vko P. 09-454 8560 Aino Kaarela-Seuran jäsenhankintailtamat pidettiin Kannelmäen KannelKrouvissa huhtikuussa. Taisto Saaresaho orkestereineen viihdytti Olavi Virran merkeissä. Tupa oli lähes täysi ja kaikilla mukavaa. Ja mikä hienointa; uusia jäseniä tuli Kaarela-Seuraan yli 50.
• 10 7.5.2008 Tanotorven lukijamatka: J.L. Runeberg-laivalla risteily Porvooseen Kaarelan Eläkeläiset ry ja Tanotorvi-lehti järjestävät J.L Runeberglaivalla edestakaisen risteilyn Helsingistä Porvooseen tiistaina 20.5. klo 9.00-20.00. Tilausbussi lähtee Kannelmäen ostarilta Vanhaistentie 1 klo 9.00 ja laiva Kauppatorilta klo 10.00. Porvoossa olemme klo 13.20, jolloin tutustumme itse kaupunkiin. Lähtö Porvoosta takaisin Helsinkiin klo 16.00. Bussi vie Kauppatorilta Kannelmäkeen klo 19.30. Mennessä laivalla ruokailu: lohikeitto, leipä, kahvi ja Runebergin torttu. Risteilyn kokonaiskustannus 56 euroa. Mukaan mahtuu 50 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Tiedustelut ja varaukset: matkavastaava Eila Puhakka, puh. 0400 876722 tai päätoimittaja Kari Varvikko, puh. 0400-447 507, kari.varvikko@eepinen.fi Itsepalvelukirpputori Malminkartanon asemalla, myös KIRKASVALOHUONE. Avoinna ti-pe klo 10.00-18.00 la-su 11.00-15.00 ma suljettu Paikkavuokrat 8-12e/vko +20% prov. VODEPI Tuo tarpeettomat tavarasi meille, myymme ne puolestasi. MYYRINKIRPPIS Liesikuja 4 Kauppakeskus Isomyyri Av. ma-pe 10-19, la 10-16, su 12-16 Puh. 488 600, 045 113 9932 Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227 Puustellinrinne 3 Puh. 050-3221112 NYT PIHAT JA PUUTARHAT KUNTOON! Teemme Sinulle kotipihan ja puutarhan viimeisen päälle: · suunnittelu · profilointi · kivi- ja laattatyöt · istutukset yms. Edullisesti ja ammattitaidolla. Hoidamme myös kotisiivoukset ja pienet remonttityöt sopimuksen mukaan. Hyödynnä verovähennys 60 % 4-vuotissynttärikahvit 16.5.-17.5. alkaen klo 10. Nupro Ay 040-5307256
• 12 7.5.2008 Uiko Mätäjoessa tulevaisuudessa taimen? MÄTÄJOEN KEHITTÄMISEKSI on hyvät lähtökohdat. On sekä paikallista aktiivia toimintaa että luontoarvoja ja tunnettavuutta yleensä. Mätäjoen varrella on monta omaleimaista paikkaa, jolla on sekä maisema- että luontoarvoja. On IsoHuopalahden "suisto", Talin kartanomaisema, Strömbergin puisto ja putous ja sen yläpuolella tyven suvanto sekä pieni koski, on Lassilan tervaleppälehto, Kartanonhakan puisto suvantoineen ja Mätäjoen hienot suorat, kanavamaiset osuudet, on pajujen muodostamat lintutiheiköt ja avara peltomaisema ja lähellä Vantaan rajaa jälleen suvanto ja lehtoja. Ulkoilureittejä lienee mahdollista tehdä joen varrelle lisää niin, että pitkin joen vartta voisi mahdollisimman monessa kohtaa liikkua yhtä puolta Vantaan puolelle ainakin Kaivokselaan saakka ja toista rantaa pitkin takaisin. Ja jos joen yli Vanhan Kaarelantien kohdalla rakennettaisiin jossakin vaiheessa uusi silta nykyisen sillan tasoa korkeammalle, niin ulkoilu onnistuisi esteettömästi jokilaaksoa pitkin ja joen merkitys ekologisena käytävänä vahvistuisi. Virkistyskäyttöä voisi opastaa kaupunkien yhteisesti tekemä Mätäjoen oma reittikartta historioineen ja kuvineen ­ vai tekeekö sen jokin Mätäjoen kummiyhdistys, saapa nähdä. Mikäpä estäisi tekemästä Mätäjoesta valuma-alueineen Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhteisen suunnitelman, jonka keskeiset aiheet olisivat veden laadun parantaminen, luontoarvojen turvaaminen, virkistyskäytön ( Mätäjoen ja jokilaakson kokeminen ) mahdollisuuksien lisääminen ja Mätäjoen saattaminen taimenjoeksi. Helsingin puolella veden laatua voidaan parantaa selvittämällä esimerkiksi yläjuoksulla veden laatua heikentävät syyt ja poistamalla ne sekä ehkäisemällä teollisuusalueilta tuleva kuormitus. Koirien ulkoiluttajat voivat vaikuttaa veden laatuun korjaamalla koirien jätökset Mätäjoen rannoilta ja ehkäistä näin bakteerien joutumista veteen. Mätäjokeen laskevien avouomien veden laatua on varmasti tarpeellista tutkia, jotta voidaan arvioida, onko uomiin perustettava esimerkiksi kosteikkoja pidättämään ravinteita. Mitä enemmän veden virtausta voidaan sateiden jälkeen tasata ja viivyttää hulevesiä keräävissä ojissa sitä parempi Mätäjoelle ja IsoHuopalahdelle. Mätäjoen niin kuin muidenkin Helsingin purojen veden laatuun vaikuttaa puroihin johdettujen hulevesien määrä ja laatu. Tässä mielessä valmisteilla olevaan Helsingin hulevesistrategiaan voi kohdistaa suuria odotuksia. Vaativa tulevaisuuden haaste on saada Mätäjoesta taimenvesistö. Mahdollisuuksia on, muuta se vaatii työtä ja rahaa. Helsingin pienvesiohjelmassa on esitetty joidenkin kalojen nousua haittaavien patojen muokkaamista kalojen kululle sopiviksi. Vaikein asia on kalaportaiden tekeminen Strömbergin putouksen ohi. Uskoisin, että Mätäjoella voi tulevaisuudessa olla kummiyhdistyksiä tai ­yrityksiä, jotka kukin omalla tavallaan vaalivat tai kehittävät Mätäjokea ja sen valuma-alueen puroja yhdessä kaupungin kanssa. Jos mietin Mätäjoen nimeä, niin toki se voisi olla onnistuneempi. Itselleni tulee mieleen Kaarelanjoki tai vaikka Vanhauoma; sen nimen yhteydessä tietysti pääsee helposti kertomaan joen historian, sen miksi se on Vanhauoma. Talvella Mätäjoen saaressa ollut maitolaituri joutui pyromaanien kohteeksi ja poltettiin. Lähtökohdaksi Helsingin pienvesiohjelmassa mainittuja tietoja: Mätäjoki virtaa Vantaanjoen vanhassa uomassa. Mätäjoki on Helsingin pisin kaupunkipuro, 7.2. km. Siitä on putkitettu noin 8% ja avouomaa on noin 92%. Vantaalla ja Helsingissä on valuma-aluetta yhteensä 24,4 neliökilometriä, josta Helsingin puolella 15,23 neliökilometriä. Mätäjoen valuma-alue on laajin ja keskivirtaama runsain Helsingin puroista. Keskivirtaama on 206 l/s. alivirtaamakaudella Mätäjokeen johdetaan Silvolan altaasta lisävettä. Valuma-alueen kaksi suurta teollisuusaluetta kuormittavat Mätäjokea voimakkaasti.Yläjuoksulla vedessä esiintyy paljon fosforia ja happipitoisuus on siellä huono.Alajuoksulla happipitoisuus on tyydyttävä ja fosforipitoisuus laskee hieman. Purossa on ollut korkea enterokokkipitoisuus, mikä viittaa runsaaseen ihmis- ja eläinaktiviteettiin puron valuma-alueella.Väriluku ja sameus ovat olleet varsin hyviä. Ekologisesta tilasta mainitaan, että Mätäjoki on potentiaalinen taimenvesistö, jos kalan nousua estäviä vesirakenteita muokataan kalan nousun mahdollistavaksi. Mätäjoen luontaiseen kalastoon kuuluvat hauki, ahven, ruutana ja särki. Puron lähiympäristössä on merkittäviä lintu- ja lepakkokohteita. Mätäjoen virkistyskäyttöarvo on suuri esimerkiksi Etelä-Kaarelassa. Mätäjokeen laskeva Malminkartanon haara on merkittävä vesiaihe Piianpuistossa, jossa ojauoma on tehty mutkittelevaksi ja uomaan on ruopattu lampi. Mätäjoen erityispiirteitä ovat historiallisuus, luontoarvot, virkistysarvot ja monipuolisuus. EinoP ursio joukkueella 13-vuotiaiden sarjaa. Mustien joukkue pelaa 2-lohkossa ja keltaisten 5-lohkossa. Seuran edustusjoukkue eli miesten joukkue pelaa viitosen 1-lohkossa. Seura järjestää jalkapallokoulun kesäloman aluksi 2.-4.6. Malminkartanon ala-asteen kentällä. Syksyllä järjestetään vielä kaksipäiväinen jatkokurssi. Tavoitteena on perustaa uusi joukkue, jossa pelaajat olisivat 2000-01 syntyneitä poikia ja tyttöjä. Lisätiedot ja ilmoittautumiset jukka.tarkkala@kolumbus.fi ja puhelimitse 040-7643168. Kauneusja terveyspalveluja LASSILAN HAMMASLÄÄKÄRIASEMA K aupintie 11 B, 00440 HELSINKI puh. 562 6093 Malminkartanon Peto taas turnausvoittoon Hangossa Ihoterapeutti Sky-kosmetologi Tarja Kallio Rakennekynnet ­ sokeroinnit Jenny Makkonen NUORTEN jalkapalloilijoiden mieli lämpeni koko päivän kestäneen rankkasateen päätteeksi. 13-vuotiaiden Hanko Cup päättyi Malminkartanon Pedon voittoon. Taukoamaton sade pehmitti kentän niin, että loppuottelu jäi pelaamatta. Peto voitti sarjan neljällä otteluvoitolla ja yhdellä tappiolla ja nappasi pokaalin mukaansa. Tämä oli seitsemäs kerta kun Peto 95 sai turnausvoiton. Tärkeimpiä voittoja ovat olleet Aulanko Cup ja VJS:n pääsiäisturnaus Myyrmäessä. Myyrmäen turnaukseen joukkue osallistui kolmena peräkkäisenä vuotena. Ensimmäisellä kerran joukkue valittiin tremppari-joukkueeksi, toisella se voitti B-sarjan ja kolmannella A-sarjan. Joukkue perustettiin syksyllä 2001, jolloin 5- ja 6-vuotiaat pojat aloittivat harjoittelun Puustellin koulun salissa. Ensimmäiset oikeat pelit pelattiin seuraavana vuonna Helsinki Open -turnauksessa ja FC Kontu Cupissa. Joukkue osallistui myös Helsingin piirin peli-iltoihin Lassilan kentällä ja sittemmin myös piirisarjaan. Nyt käynnistynyt pelikausi on joukkueelle seitsemäs ja joukkue on käynyt myös Ruotsissa Örebro Cupissa. Keväällä 2008 Peto pelaa neljällä joukkueella Helsingin piirin otteluissa. Nuorimpien Peto 98 pelaa 10-vuotiaiden sarjaa. Joukkueessa pelaa myös kaksi vuotta nuorempia, jotka usein voittavat ketteryydessä kaverinsa. Peto 95 pelaa kahdella Peto pelaa alkukesällä 28 piirisarjojen ottelua. Lähiseudun kentillä pelataan nämä ottelut: 28.4. 18:15 Peto95/mus - HJK-j/East sin Lassilan kenttä 5.5. 18:00 Peto95/kelt - PuiU/sin Kannelmäen kenttä 9.5. 18:30 HPS/Barca - Peto95/mus Pirkkolan kenttä 12.5. 18:30 PPV/2 - Peto miehet Pirkkolan kenttä 13.5. 18:15 Peto98 - MPS Malminkartanon kenttä 19.5. 18:15 HJK-j/West - Peto95/kelt Kannelmäen kenttä 26.5. 18:00 Peto95/kelt - HJK-j/Kmäki sin Kannelmäen kenttä 27.5. 18:00 Peto98 - FC POHU Malminkartanon kenttä 9.6. 18:30 Dal - Peto miehet Pirkkolan kenttä 10.6. 18:45 Peto98 - Herto Lassilan kenttä Kaikkia HJK:n sinivalkoisia ja Peton keltamustia pyydetään kannustamaan 26.5. klo 18 Kannelmäen kentälle kun kotiseudun kuninkuus ratkaistaan. Ajanvaraukset Kannelmäki Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4, 00420 Helsinki (Prismaa vastapäätä) Ajanvaraus puh. (09) 566 0981 HAMMASLÄÄKÄRI ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) HAMMASLÄÄKÄRIT Leo Katz Lars Swanljung Marja Vana (suuhygienisti) HLL Eero Auvinen Tervetuloa! Säännöllinen suun ja hampaiden hoito kannattaa. 5482 420 Elina Veltheim Henrikintie 5 F, Hki 37 Ajanvaraus ark. 8-18, puh. 558 818 Nyt meillä käy myös Visa-electron ja MasterCard PARTURI-KAMPAAMO KANNELTIE 11 Avoinna: ark. 9-18 la. 9-14 Kanneltie 11, 00420 HKI, p. 5666 281 KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 563 5393 · LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA JA HIERONTAA · KOTIKÄYNTEJÄ · ACU-HIERONTA LISÄNÄ HOITOIHIN
• 7.5.2008 13 Kausivuosi 59 Linnanmäellä yhteistyönä kirjoittaneet kirjan "Naisen elämä ­ juuri nyt" (OTAVA). Tulos on käytännöllisen asiapitoista tekstiä kahdelta ammattilaiselta, jotka vastaavat pitkälti kysymykseen: Millainen nainen olen? Olenko vihdoinkin keskiiässä sellainen kuin haluan vai edelleen toisten odotusten kuvajainen? Onko kestävä parisude vain tahdon asia? Kannattaako juosta kauneuden vai terveyden perässä? Ainakin kirjansa esimerkeillä tekijät antavat koko joukon tajuttavia vastauksia. ENSIO SUOMINEN (19342003) tuli tutuksi suomalaisille tv-katselijoille, sillä tämän nimi oli melko useasti kotimaisten elokuvien, yms valmistajaryhmän joukossa. Ja aiheellisesti, sillä Ensio Suomisen elokuviin liittyvä ura alkoi jo 1950. Tamperelainen huipputoimittaja Kalevi Kalemaa on kirjoittanut monet elämäkerrat useammasta teatteritaiteen henkilöstä (Edvin Laine, Veikko Sinisalo, family-Roine, jne), ja viimeisin on LIKEN "Ensio Suominen. Kansallislavastaja". Kun Suominen on työskenteli muun muassa Matti Kassilan, Aarne Tarkaksen, Edvin Laineen, Mikko Niskasen ja Kalle Holmbergin, Rauni Mollbergin kanssa, niin elämäntyö on ollut rikasta. Suomalaisen mittapuun mukaan jopa ainutlaatuista. Kalemaa on tutustunut asiakirjalähteisiin, lehtidokumentteihin sekä suorittanut kymmeniä haastatteluja ja tuloksena on varsin mielenkiintoinen henkilöhistoria. Mutta myös osa suomalaista lavastetaidetta. Juuri tältä osin Kalemaan kerronnat filmikikoista ja ­tempuista ovat mieluisaa luettavaa kotimaisten elokuvien ystäville. Saamme tietää, miten moni erikoislavaste on syntynyt. Siis kiitokset. Mutta vähemmän mielenkiintoista ovat ryyppyretket ja syrjähypyt. Oli perusteltua korostaa Kalemaan tekstin osuvuutta, sillä vertailun vuoksi mainittakoon suurlehden kriitikko L.M, joka parisen vuotta sitten teki saman tyylisen kirjan sotavuosien silloisista nuorista aloittelevista näyttelijöistä, joista tuli sittemmin alansa ykkösnimiä. L.M. toistamalla suoraan haastateltujen tekstiä talutti lukijain tietoon epähistoriaa. Pari esimerkkiä kertokoon puolestaan. Tuleva suurnimi oli koulutyttönä Saksassa kesällä 1936 ja näki Berliinin kisojakin. Muistiin oli jäänyt, että 5000 metrin juoksussa johtoporukassa ollut Suomen Ilmari Salminen kaatui ja jäi kuudenneksi. Mutta seuraavana päivänä Salminen otti vahingon takaisin ja voitti kympillä kultaa. Väärin. Salminen voitti jo avajaispäivänä (2.8.1936) kultaa, mutta viisi päivää myöhemmin (7.8.) voittajaehdokas Salminen kaatui vitosella, kun Lauri Lehtinen astui Salmisen piikkarin päälle! Toinen mielestäni koominen muistikuva on eräältä toiselta valkokankaan tähdeltä, joka (yo 1939) todella oli nuorena viestilottana Mikkelissä 1942. Tällä oli jonkinlainen kosintaankin ylettynyt suhde Päämajassa Erfurthin esikunnassa yhteysupseerina palvelleeseen suomalaiseen majuri Herbert von Freymanniin. Joka ilmeisesti seurustelun siivittämiseksi oli kertonut olleensa virkansa puolesta jopa Kaukopässä 4.6.1942 Marskin syntymäpäivillä. Kuten Hitlerkin. Väärin. Kun jokaisen läsnä olleen, jopa Hitlerin salonkivaunun siivoojienkin nimet, on tiedossa, niinValvontaosaston nimitarkassa listassa ei ole Herbertiä! RISTO ANTTILA on kirjoittanut useamman kirjan luovutetun Suomenlahden osan saarista tai rannikkokunnista. Uusin teos on yhtä avartava ja mielenkiintoinen kuin edellistkin ja nyt kyseessä on Anttilan "s/s Suursaari 19271945. Suomenlahdelta Petsamoon". Yhdestä paikallisliikenteen matkustaja-aluksesta saa kylläkin jo paljon tekstiä, mutta Anttila kertookin kaiken sen taustatiedon, mikä liittyy matkustajahöyry Suursaareen, sekä sen ajan yhteiskunnalliset muutokset kuten sodat ja sekä saarialueen ihmisten kohtaloita. Vieläkin on esimerkisi KotkanHaminan alueella elossa ihmisiä, jotka muistavat yhteysalus Suursaaren. Laiva liikennöi normaalioloissa Koivistolta Lavansaaren, Seiskarin, Tytärsaarien, Sursaaren ja Haapasaaren kautta Kotkaan. Jo lokakuusta 1939 alkaen Suursaari osallistui saarten väestön evakuointiin, minkä tekijä selvittää. Mikä kipeä toimenpide sentään onnistui kohtuullisen siedettävästi. Jo Talvisodassa Suursaari oli mukana huolto- ja korvaamattomana sairaalalaivana. Erikoinen vaihe Suursaari-alukselle koituu, kun laivaa tarvitaan Talvisodan jälkeen Suomen ainoan valtamerisataman, Petsamon satamaliinteessä. Suursaari pääsi Norjan rannikoa myöten turvalupaehdoilla marraskuussa 1940 kolhuitta perille ja toimi sitten Petsamossa aina kesään 1943 asti. Tuolloin Suursaari tuli taas Kotkan-Suursaaren liikenteeseen armeijan käyttössä. Rauhan tultua 19.9.44.Suursaari asetettiin Neuvostoliiton Itämeren Laivaston käyttöön ja uusi liittolainen tarvitsi Suursaarta Turusta käsin huoltokäytössä meneillään olevassa sukellusvenesodassa. Saksan antautuminen lopetti taistelut, mutta neuvostoliittoilaiset olivat ihastuneet Suursaareen, mikä jouduttiin 105 laivan joukossa luovuttamaan sotakorvauksena Neuvostoliitolle kesällä 1945. Kirjan kuvitus loistavaa, mutta Anttilalla on laajassa raportoinnissa muutama asiavirhe, joskin ylimääräisenä plussana filatisteille on selvitys Suursaaren leimallisesta "postipysäkki-roolista". Tsaari Nikolai I:n pojanpojan pojanpoika Tanskan kansalainen DIMITRI ROMANOFF vieraili Dorrit-puolisonsa kolme vikkoa sitten Porvoossa ja osallistui Porvoon tuomiokirkon tuhorahaston kartuttamiseen. Tämä erittäin sivistys herrasmies oli arvostettu vieras, mutta oli vasta toista kertaa Suomessa. Kun porvoolainen isäntäväkikään ei näyttänyt tuntevan kaikkia Romanov-suvun marrskuu-käänteitä vallankumouksen 7.11.1917 jälkeen, niin kysäisin vieraalta, tiesikö Dimitri Romanoff noiden viikojen dramatiikkaa, että Haikossa oli keisarillisen Venäjän aito kruununperijä Wladimir (koska irtisanoutunut Nikolai II perheineen oli jo odottamassa Leninin järjestämää teloitusta) ja tämän lisäksi juuri eräinä samanaikaisina päivinä (2527.11.1917) uuden Leninin hallituksen edustajana Jozif Stalin oli Helsingissä sos.demarien puoluekokouksessa kiihottamassa Suomen työväkeä, kun juuri suurlakko oli mennyt mönkään, aseelliseen vallanottoon kuten Pietarissakin oli tehty. Sekä samassa pitäjässä (Porvoon mlk) oli vielä 10 km:n päässä Kulloon kartanossa piilossa väärällä nimellä Leninin syrjäyttämän entinen Venäjän pääministeri Aleksandr Kerenski? Sekä myös Ilolan kartanossa! Tässä oli täysin uutta tietoa pariskunta Romanoffille, mistä avartavuudesta vieraat ehtivät jo kahdesti lausua minulle kiitokset. Mikä kiittely katkesi siihen, että "nyt Romanoffit lähtevät Porvoon keskustaan tutustumaan palaneeseen kirkkoon että empiiriseen kaupunginosaan". Suuren urheilujuhlan 75 minuuttinen tunnelma oli ohitse. Selityksenä Kerenskistä, että tällä korkeana virkamiehenä oli tietenkin suomalaistuttuja ja Kulloosa oli Boije sekä Ilolassa aktivisti Frankenhaeuser. Kerenskin suomalaisapurit hoitivat vielä joulukuussa tämän Rovaniemen, Sallan ja Savukosken kautta turvaan Norjaan jouluna 1917. KAUSI 59 ALKOI Linnanmäellä ja ja merkittävin uutuus, samalla Linnanmäen kautta aikain suurin yksittäinen investointi on SALAMA. Se on 420 metriä pitkä ja 17 metriä korkea rata, jossa vauhti kiihtyy aina 60km/h asti.Vaakatasossa pyörivä neljän hengen vaunu antaa tiukoissa mutkissakin matkustajilleen pehmeät kyydit kuten myös jyrkissä mäissä. Mutta ilmeisesti nuorison eräs suosikki tuleekin näyttämön puolelta, sillä Peacockissa alkaa 5.8. 2008 Helsingin Kaupunginteatterin tuottama kansainvälinen koulumaailmaan liittyvä, vuoden 2006 Disney-menestys "High School Musical", minkä on ohjannut MARCO BJURSTRÖM. Jo nyt on ennakkolippuja ostettu 20000 kpl! Kun musiikalissa on suuria joukkokohtauksia, niin siihen saatiin avustajia viime joulukuun karsintojen perusteella ja mukana keräilyerissä oli 900 teini-ikäistä! Ruotsalaisen menestyskirjailija JOHAN THEORININ (s. 1963) onnistuneen Helsingin vierailun aiheena oli tämän ensimmäisen suomennetun teoksen"HÄMÄRÄN HETKI" julkistaminen. Nyt Tammen julkistama kirja sai viime vuonna Ruotsin dekkariakatemianparhaan esikoisen palkinnon. Eikä syyttä, sillä dekkari on lukuelämys sen alan harrastajalle. Juoni käsittelee Öölannin saarella 1970-luvun alussa kadonnutta pikkupoikaa, jota ei laajoista tutkimuksista huolimatta löydy. Uusi käänne tulee 20 vuotta myöhemmin, kun pojan äiti saa puhelinsoiton merikapteeni isältään, sillä tämä on havainnut uuden johtolangan. Olisiko vanhalla pelottelijalla jotain yhteyttä asiaan? Theorinin kuvauksen eräs etu on siinä, että hyvin Öölannin olot tunteva kirjailija liikkuu uskottavasti aiheensa ympäristössä. Jo nyt on tiedossa, että Theorinin uusin romaani (Nattfåk) ilmestyy suomeksi v. 2009. ULLA JÄRVI (s. 1962) on Suomen Lääkärilehden toimittaja ja TUULA VAINIKAINEN (s. 1958) on tiedotusihminen ja nämä ovat 11 PARAS KESÄPESU 1 kpl VAAHTOVAHALLA 17 2 pesun kortti KONALASSA, MALMINKARTANONKUJA 1-3 MA-PE 8-20 LA 9-16 SU 12-16 www.autopesucenter.fi VUOKRATAAN KANNELMÄESSÄ EDULLISESTI TOIMITILAA Pelimannintie 15 208 m2 Purpuripolku 3-5 F 73 m2 Tiedustelut Kari Karjalainen Puh. 09-530 6280, 0400-421615 KANNELMÄEN KIINTEISTÖT OY Soittajankuja 2-4, 00420 Helsinki KEHYSVISA OY Luovayastamistä Keh Kehystämisen erikoisliike, laaja mallisto, asiantunteva palvelu Runonlaulajantie 70, 00420 Helsinki puh. 09-530 8800 OIKEA FOTOKAUPPA LÄHELLÄSI Parhaat digikamerat, hyvät neuvot ja loistavat kuvat Luutnantintie 5, 00410 Helsinki Puh. 536 544 www.topshot.fi Pekka Vanhala www.haaganlaakarikeskus.fi Haagan Lääkärikeskus 32 vuotta yleislääkäritoimintaa PÄÄ-ASIAA! Mies & Nainen, tyyli on tukassa! alk. 17 EUR. ERIKOISHAMMASTEKNIKKO YRJÖ HASANEN Puh. 532 502 040-515 9364 Kanneltie 15 K 82 iltavastaanotto sop. mukaan Lönnrotinkatu 17 B, Puh. 693 1830 Kokoproteesit, tiivistykset ja korjaukset nopeasti. Myös kotikäyntejä. Verhoomo KATTUUNI Laadukasta työtä: · Uudet ja vanhat huonekalut · Veneverhoilut Vellikellontie 4, Malminkartano Puh. 040-560 6830 kattuuni@jippii.fi Alexander Paile Lääket.kir.tri, vastaava lääkäri Adolf Lindforsin tie 1.A. Ei ajanvarausta. Avoinna (näyttelijäntien risteys) Puh. 562 2677 ma-pe 9-15 PARTURI HAIRLOCKS Iskostie 2 lh 2, Myyrmäki Ark. 9.30-18.00 P. 411 11041 / Marita Kannelmäessä päivä- ja
• 14 7.5.2008 Viherpeukaloiden toivekausi Taas se alkaa, kaikkien viherpeukaloiden toivekausi! Innokkaana Kartanonhaan palstaviljelijänä ajattelin lähettää teille kuvan viimesyksyn sadostani, jotta olisi mihin tähdättävä tänäkin kesänä : ) Kurpitsa oli niin painava, kolmattakymmentä kiloa, että kottikärryt tarvittiin avuksi. Myös maissisadosta tuli hyvä. Kartanonhaan palstat ovat mitä ihaninta, sanoisinko, maalaismaisemaa. Rusakot ja fasaanit antavat oman leimansa tähän rehevään idylliin. Kasvimaaharrastus on mitä parhainta mielenvirkistystä, joka auttaa myös itseäni jaksamaan lähihoitajan työssäni. Oletko nähnyt kesäkuun alussa kukkivat kurjenpolvet auringonlaskun aikaan? Sitä auringon säteiden,valon ja varjon kauneutta ei voi sanoin kuvata. Ystävällisin terveisin; Ritva Liejumäki, Malminkartano Kannelmäen seurakunnassa on haettavana 22.5. klo 15 mennessä SEURAKUNTASIHTEERIN TYÖSUHDE Tehtävään valittava toimii kirkkoherranvirastossa toisena seurakuntasihteerinä. Työn painopistealueina ovat viestintä, hallintosihteerin tehtävät sekä arkistonhoito. Seurakuntasihteerit ovat toistensa sijaisia ja lomittajia. Tehtävän hoito edellyttää hyviä vuorovaikutustaitoja, viestinnän perustaitoja, ATK-osaamista sekä soveltuvaa opistoasteen tai ammattikorkeakoulun tutkintoa. Palkkaus on kirkon virkaehtosopimuksen mukainen.Vaativuusryhmä 402. Tehtävä tulee ottaa vastaan 1.8. tai sopimuksen mukaan. (Koeaika 6 kk.) Tiedustelut: kirkkoherra Sakari Enrold, p. 09­2340 3810. Kotitalousvähennys VEROTUKSEN PITI YKSINKERTAISTUA, mutta sitten tuli kotitalousvähennys. Nyt kukaan huolellinen veronmaksaja ei voi jättää hyödyntämättä tätä etua verotuksessa. Vähennys on ihanan monimutkainen. Ensin mummo rollaroi kirjaston nettiin tarkastamaan, onko yrityksen y-tunnukset kunnossa. Lukemattomat ovat ne poikkeukset ja poikkeuksen poikkeukset, jotka säätelevät tätä vähennystä. Kaivon rakentaminen kelpaa vähennyksiin, mutta kerrostalossa suoritettava putkiremontti ei kelpaakaan. Arvata sopii, millainen virkailijakunta verotoimistoon pitää palkata plaraamaan näitä lippusia ja lappusia. Kumminkin kaikilla ihmisillä on varmasti asumiseen liittyviä kuluja. Rahat menevät joko vuokriin tai sitten ylläpitoon ja korjauksiin, tai siivoukseen tai johonkin muuhun. Ilmaista ei ole kenenkään asuminen, joskaan kaikki eivät tietenkään asumistaan itse maksa. Silloin ei toisaalta ehkä ole niitä verotettavia tulojakaan. Ainoa uskottava selitys koko vähennysjärjestelmään on, että verottaja tällä tavoin yrittää houkutella osaa harmaasta tai pimeästä yrittäjyydestä valkoisen työn piiriin. Tässä vähennys epäonnistuu pahoin: Vähennyksellä palkitaan niitä aloja, joissa pimeä työ on yleistä, eli keinotekoisesti lisätään ostovoimaa niille aloille, joissa pimeä työ on ongelma. Muut alat, joissa kireä työvoiman ostamisen verotus myös kiristää kysyntää, näille ei ole luvassa helpotusta. On syytä muistaa, että taannoinen työsuoritusten verollepano, eli velvollisuus maksaa pelkästä työstäkin alvit, yhdellä iskulla nosti työvoiman hintaa, ja sitä ei ole hyvitetty millään tavoin yksityisille kuluttajille, joille valkoisen työn hinta tällä tavoin nousi viidenneksellä. Sen sijaan, että näperrellään kampaajien alvialennusten kanssa, ja kyykytetään kansaa vähennyslappujen täyttämisillä, olisi reilusti saatava suomalainen työ kilpailukykyisemmäksi kuluttajille kaikessa työvoiman tarjonnassa. Se, että verottaja ottaisi hiukan vähemmän työn teettäjän ja tekijän välisestä kaupasta, on mahdollista järjestää monellakin yksinkertaisella ja tasapuolisella tavalla. Silloin ei tarvitsisi myöskään anoa palautuksia sellaisesta mikä ei verottajalle kuulu. Esko Karinen VAHTIMESTARI-SIIVOOJAN TYÖSUHDE Tehtävään valittava toimii Kannelmäen seurakunnan toimitiloissa vahtimestari-siivoojan tehtävissä ylivahtimestarin laatiman työvuorosuunnitelman mukaisesti. Työn pääasiallisena sisältönä ovat seurakunnan tilojen yleisvalvonta ja siistiminen sekä suntion tehtävät jumalanpalveluksissa, kirkollisissa toimituksissa ja muissa tilaisuuksissa. Tehtävän hoito edellyttää sopivaa koulutusta (esim.suntio, laitoshoitaja tai vastaava),ATK-perusosaamista ja yhteistyökykyä. Palkkaus on kirkon virkaehtosopimuksen mukainen.Vaativuusryhmä 303. Tehtävä tulee ottaa vastaan 1.7. tai sopimuksen mukaan. (Koeaika 6 kk.) Tiedustelut: ylivahtimestari Juha Lepistö, p. 09­2340 3815. LASTENOHJAAJAN MÄÄRÄAIKAINEN TYÖSUHDE 11.8.2008­31.5.2009 Tehtävään valittava toimii laaja-alaisesti seurakunnan lapsi- ja perhetyössä. Työaika on 38,15 h/vko. Tehtävän hoito edellyttää piispainkokouksen hyväksymää lapsi- ja perhetyön tutkintoa tai vastaavaa koulutusta. Alan työkokemus katsotaan eduksi. Palkkaus on kirkon virkaehtosopimuksen mukainen. Vaativuusryhmä 401. Tehtävään valitun tulee ennen työsuhteen vastaanottamista esittää 6 § 2 momentin mukainen rikosrekisteriote. (Koeaika 4 kk.) Tiedustelut: lapsityönohjaaja Marjo Visa, p. 09­2340 3803. Hakemukset työtodistuksineen lähetetään Kannelmäen seurakunnan kirkkoherranvirastoon,Vanhaistentie 6, 00420 Helsinki Miksi Britta ei tarjoillut? Olin menossa syömään ravintola Britanniaan 22.4. Minulle ei tarjoiltu vaan nuori mies ja nainen seurustelivat keskenään eivätkä noteeran- neet lainkaan asiakasta. Kysynkin, onko seurustelu tärkeämpää kuin asiakaspalvelu? Mistä tälle henkilökunnalle palkka maksetaan? Muualla Kannelmäessä olen saanut hyvän palvelun ja kelvannut asiakkaaksi, mutta Britta oli kyllä alanoteeraus. Urpo Seppälä Kannelmäen Eläkkeensaajat järjestää Äitienpäivämyyjäiset Marjut Lehtisen tauluja esillä Vodepissa kerhohuoneistoossa Kaarelantie 86 klo 10-14 paljon leinonnaisia,arpoja kirpputori ym.ym Tervetuloa APU AINA YÖTÄ PÄIVÄÄ Sarjalippuja myydään kesäjumpissa, LASIN KORJAUKSET JA KEHYSTYKSET Kantelettarentie 11, 00420 Hki Puh. 507 1309 PUISTOJUMPPAA KANNELMÄESSÄ Puistojumppaa 19.5. alkaen Mätäjoen lammikon viereisellä viheriöllä (Kartanonhaka-Fonectan puh.luettelo 44-F5). Jumpat ovat maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 19.00­20.00. Puistojumpan kertamaksu on 3 . Etukäteen ostettuna 25 /10 kerran sarjalippu. Sarjalippuja myydään puistojumpissa ja Kannelmäen Voimistelijoiden toimistolla. Maksu käteisellä tai Smartumin liikuntaseteleillä. Jumpat pidetään säävarauksella. Muista ottaa mukaan juomapullo ja tarvittaessa päähine auringonsuojaksi. Kannelmäen Voimistelijat ry Klaneettitie 16­18 B 00420 Helsinki Puhelin (09) 458 0773 info@kannelmaenvoimistelijat.fi www.kannelmaenvoimistelijat.fi TUPLAKIOSKI Perhekunnantie 3 Vodepi-kirppiksessä Malminkartanossa on esillä taiteilija Marjut Lehtisen maalauksia. Näyttely on avoinna 15.5. asti. Kirppiksen pitäjä Pia Voutilainen (kuvassa) kertoo, että hänellä on tarkoitus myös jatkossa pitää taidenäyttelyitä Vopedin kahviossa. ­ Tervetuloa vain, meillä on hyvän kirpputoritavaran lisäksi tarjolla myös maukasta pullaa ja kahvia. · Elintarvikkeet · Veikkaus. Uutena palveluna pakettiautonvuokraus 60,-/vrk Kartanon Kievari Vastaukset tusina-aivoille 1. Keinua, huojua 2. Peruna 3. Tulisuudelma 4. Kermakko 5. Suuri, kova, kauhea 6. Kivääri 7. Kiiltokuva 8. Kohmelo, krapula 9. Ryyppy 10. Juomaraha, lahjus 11. Kelju, epäreilu 12. Huijari KONALAN RENGAS OY KESÄRENKAILLE KYYTIÄ! Poistohinnoin varastossa olevat alumiinivanteet, Continental, Gislaved, Nokian, Michelin, Goodyear, Semperit ja Barum. Hankasuontie 4, puh. 548 6562 Avoinna ark. 8-18, la 9-14 RAVINTOLA AIKUISTEN MAKUUN. Karaoke la klo 15.00-20.00 Tietovisa ma klo 18.00-20.00 Bingo ke klo 19.00-20.00 Internet ja Canal TV käytössä. Hyvä biljardi! Avoinna joka päivä klo. 09.00-02.00 Puustellinpolku 4, puh. 563 3083 Toisinajattelija LUKIJALTA Toisinajattelija
• 7.5.2008 15 ILAHDUTA ÄITIÄ 11.5.! Kotimainen Favora ihonhoitosarja -15% 10.5.2008 asti BÖKRÄYSKULMA Baletti ei riitä. Lyödäkin pitää KISAHALLISSA OLI ammattilaisilta 18.4. Amin Asikaista lukuun ottamatta paikalla olivat parhaat meikäläiset ammattibokraajat. Heistä Juho Tolppola luonnollisesti se pääottelija. Tolppola esiintyi edukseen. Itse asiassa hän oli yllättävän hyvä. Olin melkein äimän käkenä, mistä mies on löytänyt uudet aseet. Eikä vastustaja, Argentiinan pampalta paikalle saapunut inkkari Gomezkaan, ollut heikommasta päästä. Matsi oli tasaista, vaikkakin kulki Tolppolan talutusnuorassa ensimmäiset neljä erää. Mutta kun kundien päät kolahtivat yhteen, molemmilta lähti iskemisen halu. Varsinkin alkuperäiskansojen viininviljelijä aikoi panna kokonaan pillit pussiin, kun nupissa oli muka niin suuri haava, mutta erotuomari Esa Lehtosaari hallitsi tilanteen ja pani kaiffarit jatkamaan ottelua. Tolppolan oikea käsi oli klesa jo ennen matsia ja ottelun edetessä se alkoi näkyä myös miehen otteissa. Vauhti hiipui ja alkoi pomppiminen. Parissa viimeisessä erässä inkkarikin heräs, kun hiffas, että Tolppola rupes vaisuks. Loppusaldoksi Tolppolasta jäi, että mahdollisuudet jatkossa paranivat vaikka yhäkin kundin otteissa on liian paljon tehottomuutta. Juhon pitäisi kehittää itseään enemmän monipuoliseen kniibaamiseen ETELÄ-KAARELAN APTEEKKI Kannelmäen ostoskeskus, Vanhaistentie 1, puh. (09) 5660 080 Avoinna ma-pe 8.30-20.00, la 8.30-15.00 Kesän aukioloajat :1.6.-31.8. ma-pe 8.30-19 ja la 8.30-14 www.etela-kaarelanapteekki.com www.omaplus.fi Mäntsälän lähileipomo · Täytekakut · Voileipäkakut · Leivät ja leivonnaiset (Huom! Kaikki ruisleivät 100% ruista) HUOVITIE 7 POHJOIS-HAAGA Terveyskeskuksen vieressä P. 588 4057 Avoinna ark. 8.30-16.00, La. suljettu eikä niinkään hyppelyyn. Itsekin yli sata matsia bokranneena ja ammattilaisena Ranskassa kerran jopa bökränneenä, olen sitä mieltä, että tarkkuutta tarvitaan; on osattava väistää ja osattava ottaa vastaan. Onhan meillä toki ollut myös näitä joraajia etten sanoisi balettitanssijoita, jotka ovat menestyneetkin. Entinen olympia-mitalisti Limmosen Jomi oli aikoinaan hyvä väistämään ja yksi maailman parhaista balettitanssijoista. Jomi oli arka, mutta älykäs kundi. Nyrkkeilyssä arkuus voi olla hyväkin asia, mutta kyllä sitä lyödäkin pitää. Tanotorven edustajana Kisahallin ammattilaiskehän laidalla funtsasin, että ketäs mun idoleita olivatkaan 50-60-luvulla? Hittasin sellaiset nimet kuin Pentti Hämäläinen, Reima Virtanen, Harri Siljander, Ilkka Koski ja Pentti Rautiainen. Itse asiassa Helsingin olympialais- ten kaikki suomalaiset nyrkkeilijät olivat urhoja. Pekka Kokkosta unohtamatta. Siinä on Hagiksessa kukkakauppias vailla vertaa. Jään kannustaen ja spennaten venttaamaan Tolppolan ja Asikaisen tulevia matseja. Kurre Mattsson VALTUUTETTU LUKKOLIIKE KANNELMÄESSÄ LÄHELLÄ SINUA Henri Kasurinen 50 vuotta Kannelmäessä päivänvalon ensi kerran nähnyt, vanha Kantsun kundi Henri Kasurinen, joka asui Kannelmäessä vuoteen 1993, täytti 50 vuotta 8.4. Henkka kävi koulunsa EKY: ssä ja pääsi ylioppilaaksi vuonna 1978. Tämän jälkeen hän opiskeli insinööriksi ja siirtyi sittemmin, isänsä Pentti Kasurisen kuoleman jälkeen, vuonna 1987 Kasurisen Konepajan toimitusjohtajaksi. Kasurisen Konepaja on perustettu vuonna 1950 ja nykyisin se toimii Kirkkonummella. Yritys on erikoistunut tavaran nostolaitteiden valmistamiseen ja kehittämiseen. Konepaja vie tuotteitaan mm. Venäjälle ja Baltiaan. Se työllistää 12 henkeä. Henkan harrastuksiin kuuluvat keilailu, golf, penkkiurheilu ja erityisesti Leijona-toiminta ja hän on jäsenenä Vantaa/Pähkinärinteen Lions klubissa. Hän toimii n-piirin piirihallituksessa lohkon puheenjohtajana. Pähkinärinteen klubi pyörittää mm. minigolf-toimintaa Lammaslammen kentällä. Henkka kiittää kaikkia merkkipäiväänsä muistaneita. Soittajantie 1, 00420 Helsinki Puh. 0424468 260 www.lukkorengas.fi Ravintola avoinna Äitienpäivänä 11.5. klo 11-18 MOOTTORIRAVINTOLA Henri Kasurinen vietti 50-vuotisjuhliaan Ylästön kotiseututalossa. Paikalla oli runsaasti väkeä. Kuvassa kantsulaisia ystäviä.Vas. Seija ja Markku Silander, Leena Hartikainen, Leena Timoskainen, Henri Kasurinen, Hannu Koli, Ulla Juolahti ja Pirkko Kasurinen. Tervetuloa! Merimies jonka alta räjäytettiin laiva täytti 70 vuotta Martinlaaksossa asuva Merimies Bjarne Fagerström täytti 70 vuotta 29.4. Monet lukijamme ehkä muistavat Bjarnen siitä, kun hän parisen vuotta sitten kertoi Tanotorvessa elämänsä kovimmasta paikasta. Nuorena 18-vuotiaana jungmannina Bjarne oli 52 vuotta sitten mukana viemässä aseita suomalaisella rahtilaiva Korsöllä Algerian kapinallisille. Pari kuukautta sen jälkeen kun aseet oli luovutettu Tangerissa, alus räjäytettiin tai se ajoi miinaan Biskajanlahdella 6.11.57. Bjarne on yhäkin sitä mieltä, että laivaan oli kiinnitetty aikapommi ja kysymyksessä oli Ranskan kosto, koska Korsö oli kuljettanut aselastin Ranskan vihollisille. Haverissa kuoli kolme merimiestä. Kahdeksasta eloonjääneestä hengissä on Bjarnen lisäksi vielä Ahvenanmaalla asuva Jarmo Farell. Tanotorvi onnittelee hyväkuntoista Bjarnea ja toivottaa hänelle paljon lisävuosia. TYÖTÄ TARJOLLA KANNELMÄESSÄ ETSIMME UUSIA MYYJIÄ Kannelmäen toimistollemme. Tule tekemään arvokasta työtä ja hankkimaan uusia tilaajia Käsikädessä-lehdelle. Maksamme tilaushankinnasta reilun provision, jolla pääset normaaliin kuukausiansioon. Uusille myyjille on sovittavissa aamu- ja iltavuoroja sekä 20­36-tuntinen työviikko. Koeajalle voidaan sopia myös takuupalkka. Lisäksi käytössä ovat sekä lounas- että liikuntasetelit. Soita rohkeasti, kysy lisää ja sovi tapaaminen. Yhteydenotot arkisin klo 9­15, myyntipäällikkö Tapio Viljanen, p. 046 850 7585. Oy MTKL Vireä Mieli Ab on Mielenterveyden keskusliiton (MTKL) omistama kustannusyhtiö. Yrityksemme tuotto käytetään MTKL:n kautta vapaaehtoisen mielenterveystyön tukemiseen. Päätuotteemme on "hyvän mielen hyötylehti" Käsikädessä. Lehti on ilmestynyt yli 30 vuotta ja sillä on 12 000 tilaajaa. Bjarne Fagerström Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuuri- ja kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 32.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Kari Varvikko Osoite: Klaneettitie 11 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Lääk.kir.tri Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko TILITAITO KY Maija Salonen Tunnelitie 2 00320 Helsinki puh. 09-5871 564 fax 09-5875 948 gsm 050-517 1201 tilitaito@saunalahti.fi · kirjanpidot · arvonlisäveroasiat · tilinpäätökset · palkkalaskenta · veroilmoitukset · yhtiöiden perustamiset Markkinointi/ Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 5308 1990 Fax. 5308 1991 E-mail: tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,05 EUR/pmm Takasivu: 1,25 EUR/pmm Paino: Allatum Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400