• Laadukasta yleis- ja erikoislääkäripalvelua jo yli 30 vuoden ajan. Jönsaksentie 6, 01600 Vantaa, puh. (09) 504 1011, fax (09) 533 221 Ajanvaraus (09) 5041 0122, www.vantaanlaakarikeskus.fi TERVETULOA VAPPUSIMALLE kÄytÄ pyÖrÄilykypÄrÄÄ to 29.4. klo 10-18 PÄIVÄN SUPERTARJOUS AQUALAN-L 200G 5 Rajoitettu erä! (norm.hinta 9.66) No 4 21.4.2010 · 46 VUOSIKERTA · JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY · PÄÄTOIMITTAJA KARI VARVIKKO Mätiksellä kevättä rinnassa Vantaan kaupunginjohtaja Juhani Paajanen: Seututasolle demokraattinen organisaatio?
• 21.4.2010 3 Pääkirjoitus MAJAVAN MATKASSA Lumenkaatopaikka on aikansa elänyt Suomalaisia sankareita M aununnevan lumenkaatopaikka Kaarelantien varrella on syytä hävittää. Se on perustettu alueelle kymmeniä vuosia sitten, aikana jolloin lähellä oli vain muutama omakotitalo. Nyt sen välittömässä läheisyydessä on paitsi rykelmä uusia omakotitaloja myös pienimuotista kerrostaloasumista; paikalla jossa aikaisemmin myllättiin multakasoja. pivia kaatopaikkoja, vaan kyllä se on sylttytehtaan oma asia. Lumenkaatopaikka, joka parhaimmillaan oli 26 metriä korkea, on monelta osin hyvin riskialtis läjä. Se voi olla vaarallinen lapsille, sen sisältämät erilaiset yhdisteet ja haitta-aineet ­ mitä sitten lienevätkään ­ saattavat olla haitallisia. Lumikasa sulaessaan voi valua asuintalojen kellareihin ja se tuhoaa myös ympärillä olevaa kasvustoa. Toisaalla lehdessä (s.) tutkija Reijo Valkeapää tivaa vastauksia 12 kysymykseen, jotka kaikki käsittelevät tavalla tai toisella lumenkaatopaikkaa; ihmisten turvallisuutta ja ympäristön suojelemista. Jos kaupunki aikoo tulevanakin talvena kuljettaa lumet ja eri seokset Maununnevalla, perustelujen on syytä olla hyvät ja analyysien puhtaat. Isoveli valvoo. M Kaarelan omakotiyhdistys onkin lähettänyt kaupungin ympäristökeskukselle kannanoton, jossa se haluaa vastauksia monenlaisiin kaatopaikan tuomiin ongelmiin. Omakotiyhdistys on aikaisemminkin, jo vuosikausia sitten, esittänyt, että lumi/jäte/ hiekkakasa olisi siirrettävä muualle. Virkamiehet ovat vastanneet, että kertokaa mihin, niin voimme harkita asiaa. Nythän on kuitenkin niin, ettei asukkaiden tehtävä ole osoittaa so- Meluvalliadressissa jo lähes 450 nimeä K aarelan asukkaat niin Hakuninmaalta kuin Maununnevaltakin ovat vuosikymmeniä kärsineet Hämeenlinnantien meluhaitasta. Kulkeehan väylää pitkin vuorokaudessa noin 65 000 autoa. Vaikka asiasta on toistuvasti huomautettu ja kirjelmöity niin tiehallintoon kuin liikenneministeriöön, mitään ei ole tapahtunut. Kuitenkin jo 20 vuoden ajan viranomaiset ovat luvanneet, että meluvalli rakennetaan. Nyttemmin on lähdetty liikkeelle myös adressin voimin ja tässä vaiheessa lähes 450 asukasta on allekirjoittanut Kaarelan Omakotiyhdistyksen alulle paneman adressin. Toivottavasti adressista on hyötyä, vaikka pahalta näyttää ainakin siltä osin, miten liikenneministeri Anu Vehviläinen otti asiaan kantaa (19.3.2010): "Hämeenlinnanväylän parantaminen ei kuitenkaan valitettavasti mahtunut vuoden 2010 valtion talousarvioesitykseen. Vuosien 2010, 2011 ja 2012 väylänpidon rahat on suurelta osin jo sidottu päätettyihin väylähankkeisiin. Hämeenlinnanväylän joukkoliikennekaistojen ja meluesteiden rakentamista on mahdollista esittää tulevassa liikennepoliittisessa selonteossa, joka annettaneen seuraavan hallituskauden alussa vuonna 2012. Pikaparannusta melutilanteeseen ei siis valitettavasti voi luvata." Kuten jo vuosi sitten totesin, ihmiset ovat perustellusti odottaneet meluesteiden rakentamista. On täysin oikeutettua vaatia, ettei Hämeenlinnanväylän ympäristössä tarvitse vuodesta toiseen olla jatkuvasti melulle alttiina. Varsinkin Hakuninmaalla on kysymys kiireellisestä meluntorjunnasta, sillä melulle altistuvien asukkaiden määrä ylittää moninkertaisesti sille asetetut rajat. KARI VARVIKKO kari.varvikko@eepinen.fi aan ja sen kansalaisten sivistystasosta kertoo se, kuinka maassa kohdellaan eläimiä. Olemme joutuneet kansainvälisen huomion ja inhon kohteeksi varsin julman ja kokonaisuuden kannalta täysin tarpeettoman toimialan, turkistarhauksen takia. Se, että toimintaa selitellään lailliseksi johtuu pelkästään siitä, että ammoin säädetyt lakimme eivät vastaa ihmisten oikeustajua. Puhutaan myös yrittämisen vapaudesta ja kulttuurista, jolla termillä puolustetaan milloin mitäkin vastenmielistä ilmiötä. Takapajuisuutta ja julmuutta se ei kuitenkaan poista. Espanjalaiset joutuivat luopumaan barbaarisesta eläinrääkkäyskulttuuristaan. Härkätaistelut on nyttemmin kielletty. Jotkut maat yrittävät vielä sinnitellä kansainvälistä mielipidettä vastaan. Kanada harrastaa edelleen hirviömäisen julmaa kuuttien nuijimista, saa nähdä kuinka kauan. Japanilaiset teurastavat valaat sukupuuttoon "tieteellisen tutkimuksen" nimissä. Mikään ei tunnu purevan näihin luupäihin. Ollilan arvovaltainen työryhmä yrittää nostaa Suomi-kuvaa. Miksi se ei puutu todelliseen mätäpaiseeseemme, turkistarhaukseen? Olisikohan syynä se, että Ollilan kotiseudulla, Pohjanmaalla on runsaasti tarhaustoimintaa. Onkohan Ollila tullut käyneeksi katsomassa, millaisissa oloissa eläimiä pidetään. Näin jokunen aika sitten kuvan apaattisesta, sairaasta tarhaketusta. Se oli ahdettu järkyttävän pieneen rautalankahäkkiin. Virikkeenä kettuparalla oli pieni puunpala, jonka joku armelias ihminen oli ketulle antanut. Kettu oli etuoikeutettu, koska sen kavereilla ei ollut minkäänlaista lelua seuranaan. Ei sitten minkäänlaista. Täytyy tunnustaa, että minulta pääsi itku tätä kauheutta katsellessa. Tuli mieleen väistämättä ne monet lelut, joita eläinrakkaat ihmiset lemmikeilleen hankkivat. Ihailen Tanja Karpelaa siitä, että hän ei enää halua asettua ehdokkaaksi samaan sakkiin kuin maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila. Tätä entistä sikatilan emäntää ei tunnu mikään hätkähdyttävän. Naama turpeana hän jurottaa aitiossaan ja kiistää kaiken, mitä eläinsuojelurikkomuksista jatkuvasti paljastetaan. Siinäpä meille verraton Suomi-kuvan henkilöitymä. Toivon, että EU tarttuu mitä pikimmin kiinni kaikki törkeydet sallivaan lainsäädäntöömme. Eläinsuojeluihmisten raportit yksityisten ihmisten julmuudesta ja piittaamattomuudesta ovat järkyttävää luettavaa ja katsottavaa. Huumeläävien kissoja ja koiria pidetään saastan keskellä hirvittävissä olosuhteissa. On selvää, että nämä tyypit eivät enää itse ymmärrä, mistä on kysymys. Täydellisesti elämänhallintansa menettäneet alkoholistit, narkomaanit ja hullut eivät saisi eläimiä pitää. Laki ei juuri eläinsuojelurikoksiin puutu. Mitenkä puuttuisi, kun poliittinen tahto puuttuu. Yksityiset eivät saa epäkohtiin puuttua, koska koko lainsäädäntömme puolustaa ensisijaisesti roistojen oikeuksia. Tässäkin asiassa. Kulttuuriimme kuuluu sellainenkin mielenkiintoinen jäänne entisiltä ajoilta kuin metsästys. Useat mieltävät metsästyksen jonkinlaiseksi Martti Kitusen sankarilliseksi taisteluksi karhuja vastaan. Riistanhoidollisiin tekosyihin vedoten metsästäjät haluavat tappaa kaikki metsässä liikkuvat otukset milloin mihinkin petouhkiin viitaten. Millaisia ihmisiä ovat aikamme sanka- rilliset metsästäjät? Useimmiten he ovat hyvin toimeentulevia vatsakkaita tunnevammaisia pomomiehiä. Metsästysreissut suoritetaan yleensä tutussa porukassa ja kylmettymisen välttämiseksi ollaan myös kännissä. Mainittu känni alentaa kuitenkin osumatarkkuutta ja siksi vain osa uhreista kuolee. Useimmat jäävät metsään kitumaan joka asia jyrkästi kiistetään. Matrikkeleissa nämä sankarit ilmoittavat olevansa luonnon ystäviä. Karmein metsästysmatka josta luin oli se, kuinka metsäteollisuutemme huippujohtajat, pankinjohtajat ja liikemiehet kävivät Puolassa virkistäytymässä. Hädin tuskin jaloillaan pysyville sankareille tuotiin lahdattavaksi kesyjä kotisikoja joita sitten yritettiin lahdata kaikenlaisilla pyssyillä konetuliaseita myöden. Osumistarkkuus oli tässäkin tapauksessa heikko, kyllä varmaan herroja nauratti. Reissu antoi varmasti paljon mukavaa muisteltavaa tutussa kaveripiirissä. Paha vaan, kun sattui olemaan toimittajia mukana. Nykyisin näiden maallemme miljarditappioita aiheuttaneiden neropattien sädekehä on muutenkin pahasti himmentynyt. Uudenlainen aikamme sankari lienee se Hesarin toimittaja, joka on esitellyt kuluvana keväänä aukeamakaupalla citykanien näppärää pyydystystä häkillä. Kerrassaan nerokasta. Eikä tässä vielä kaikki. Hymy huulillaan hän myös esittelee kanien tapon ja nylkemisen. Tyytyväisenä hörähdellen hän "pyytää anteeksi" mutta ei lupaa lopettaa touhuaan vaikka lapsiperheet ovat järkyttyneet sankarimme suuresta rohkeudesta. Huvinsa kullakin. Heikki Majava Seuraava Tanotorvi ilmestyy 19.5.2010. Aineisto toimitukseen 7.5. mennessä. TUSINA-AIVOILLE 1. Hugari 2. Hugi 3. Huda 4. Mersut 5. Murtarit 6. Nirri 7. Papusupu 8. Petruska Vastaukset sivulla 8 9. Pfaiffi 10. Praakari 11. Pälskärit 12. Roso Liity sinäkin yhteiseen Kaarela-Seuraan! Liittyminen on helppoa: maksat jäsenmaksun 10 euroa yhdistyksen tilille NORDEA 100430-204303, ja jätät yhteystietosi. Lähetämme sähköpostitse tai postin välityksellä infoa tapahtumista ja alueemme tärkeistä asioista. Manne oli käynyt kaupungissa ostoksilla. Hankintoihin kuului tietysti myös viinapullo. Kun mies saapui kotikyläänsä ja lähti kohti tanssilavaa, saapui paikalle myös virkavalta. - Mitäs sinulla on siellä laukussa? kysyi poliisi. - Mitäs miul, karttahan siel, Manne vastasi. - Mutta kun se hölskyy selvästi, intti poliisi. - Katos se onkii merikartta, manne vastasi sukkelasti. + Mies oli elämänsä ensimmäisen kerran etelässä. Hän tilasi baarissa lasillisen maitoa, mutta baarimikko ei oikein ymmärtänyt, vaan sekoitteli maidon joukkoon aika siemauksen rommia. Mies siemaisi onnellisena juomaa ja huokaisi viimeisen kulauksen jälkeen: - Jumalauta mikä lehmä! TOIVO KOTTARAINEN + Mitä Schumacher tekee hississä? - Painaa Buttonia. + Miksi blondi ei juo teetä? - Pussit tarttuu kurkkuun + Mikä se on, kun neljä blondia istuu penkillä vierekkäin? - Imusarja + Miksi kutsutaan viisasta blondia? - Kultaiseksi noutajaksi. + Mitä eroa on kanalla ja blondilla? - Kana pystyy olemaan munan päällä heilumatta. + Kun blondi pääsi Englantiin, hän purskahti itkuun saadessaan tietää, että Big Ben onkin kello. + Mitä eroa on blondilla ja hammastahnalla? - Blondi ei vaahtoa, kun sitä panee suuhun. + Millä toisella nimellä onanisti tunnetaan? - Mesikämmen. +
• 21.4.2010 5 Itsenäinen vanhuus omassa kodissa on mahdollista Kannelmäkeen Helsinkiin valmistui alkusyksystä 2009 ikääntyvien asukkaiden tarpeisiin soveltuva VVO:n senioritalo ja sen viereen Pääkaupunkiseudun Validia -palveluiden talo. Senioritalon asukkaat voivat tarvittaessa ostaa erilaisia palveluja omien tarpeidensa mukaan naapuritalosta. Tavoitteena on luoda talon asukkaille jokaisen oman maun mukainen koti tarvittavin lisäpalveluin. VANHUUS EI TULE YKSIN. Ainakin, kun katsoo vanhuuseläkkeellä olevien määrää. Yli 65-vuotiaita on tällä hetkellä jo lähes 900 000. Ikääntyminen ja vanhuus käsitteenä ovat kinkkinen juttu. Monen eläkkeelle siirtyvän kunto on hyvä ja jalka nousee edelleen vetreästi. Eläkeläinen saattaa kavahtaa ikään perustuvaa vanhuuskäsitettä. Muita vanhuuden määritelmiä onkin haettu biologisten, fysiologisten ja psykologisten käsitteiden kautta. Olipa vanhenemisen määritelmä mikä tahansa, ikääntyminen tuo väistämättä mukanaan asioita, jotka on huomioitava päivittäisessä elämänrytmissä. Oma koti on usein viimeinen asia, josta halutaan luopua. Kotona asuminen on elämänlaatua lisäävä tekijä, joka merkitsee itsenäisyyttä ja riippumattomuutta. malla esteettömyys ja lisäämällä palveluita. Suomalaiselle luonteenlaadulle ehkä vaikein asia on palvelujen vastaanottaminen. Lääkäri-, kuntoutus- ja kuljetuspalvelujen ostopalveluilla voidaan kuitenkin usein lykätä laitoshoitoon siirtymistä. Senioritaloon muuttaminen ei kuitenkaan tarkoita, että sen jälkeen pitäisi heittäytyä vanhaksi. Jos kunto ja voimat riittävät niin palvelutaloissa voi asua myös ilman lisäostopalveluita. Avuntarpeet voivat olla myös ihan pieniä. Esimerkiksi puolison kuolemasta voi seurata, että keittotaidoton leski tarvitsee ateriapalvelua tai apua vaatehuollossa. Myös saman ikäisten seura ja päivätoiminta pitävät mielen virkeänä. Käytetyistä ostopalveluista ikääntyvä saa kotihoidon vähennyksen verotukseensa tai lapset voivat hyödyntää vähennystä ostaessaan palveluja vanhemmilleen. Palvelutaloon siirtymien ei ole ainoa ikäihmisen asumisvaihtoehto. Erilaisia räätälöityjä asumisratkaisuja löytyy ikääntyville. Perinteisessä VVO:n seniorikoh- Asukkaat mukaan Hakuninmaanpuiston suunnitteluun Kuninkaantammen asukkaat kokoontuivat 24.3.2010 Kannelmäen peruskouluun Runonlaulajantielle kuulemaan Hakuninmaanpuiston puistosuunnittelusta. Paikalla oli noin 30 asiasta kiinnostunutta. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi projektinjohtaja Kimmo Kuisma Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksesta. TILAISUUDESSA ESITELTIIN Helsingin kaupungin uutta hulevesistrategiaa (Kimmo Kuisma), Kuninkaantammen asuinalueen kaavoitusta ja esimerkkejä hulevesien hallinnasta alueella (Suvi Tyynilä), Kuninkaantammen hulevesien hallintasuunnitelmaa (Perttu Hyöty) ja Hakuninmaanpuiston suunnittelun tavoitteita ja aikataulua (Kari Harju). Asukastilaisuudessa kerättiin alueen kartalle nykyisiä tulvapaikkoja sekä muita puiston suunnittelussa huomioon otettavia asioita. Asukkaita kiinnostivat muun muassa Kuninkaantammen rakentamisaikataulu ja lammen kunnostaminen uimakelpoiseksi. Hulevesiasiat nostivat esiin monenlaisia kysymyksiä. Oltiin esimerkiksi kiinnostuneita millaisia viivytysaltaat ovat ja missä ne sijaitsevat, mistä hulevedet virtaavat Mätäjokeen ja mistä Vantaanjokeen, onko Hakuninmaanpuistosta suunniteltu metsäpuistoa vai kaadetaanko kaikki puut ja miten ylläpito sekä kunnostukset hoidetaan. Hakuninmaanpuiston suunnittelusta vastaavaksi konsultiksi on va- Esteettömyys, turvallisuus ja palvelut avainasemassa Kotivuosia pystytään lisäämään usein pienin muutoksin huomioi- teeksi suunnitellussa talossa tai yksittäisessä asunnossa huomioidaan asukkaiden ikärakenne, esteettömyys, hyvät liikenneyhteydet ja palvelujen läheisyys. Vuokran lisäksi ei tule muita kuluja. Joissakin asunnoissa on huomioitu erityisesti turvallisuus ja talossa on erillinen palveluyksikkö. Vuokran lisäksi asukas voi ostaa tarvitsemiaan lisäpalveluita. VVO:n ja Invalidiliiton Asumispalveluiden kohteita löytyy Jyväskylästä, Helsingis- tä ja Tampereelta. Hämeenlinnan kohde valmistuu vuonna 2011. VVO:n Helsinkiin toteutettavassa Viikin kohteessa asumiseen sisältyy palveluohjausta, turva- ja hoitopalveluita ja ohjattua harrastustoimintaa. Vuokran lisäksi maksetaan erillistä palvelumaksua. Viikkiin vuonna 2011 valmistuva palvelukonsepti toteutetaan yhteistyössä Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n kanssa. littu Pöyry. Suunnittelua vetää kaupungin puolelta projektipäällikkö Kari Harju. Asukkaille halutaan tarjota mahdollisuus osallistua puiston suunnitteluun. Tilaisuudessa sai ilmoittaa kiinnostuksensa liittyä asukastyöryhmään, josta valitaan kaksi edustajaa puistosuunnittelun ohjausryhmään. Nämä edustajat kutsuvat suuremman asukastyöryhmän koolle kommentoimaan kokouksissa nousseita asioita ja vievät alueen asukkaiden viestiä ohjausryhmän kokouksiin. Asukastyöryhmään ilmoittautui määräaikaan mennessä 13 henkilöä. Työryhmän järjestäytymiskokous pidettiin 8.4.2010 Helsingin kaupungin rakennusvirastossa. Paikalle oli päässyt 7 asukastyöryhmään ilmoittautunutta. Asukastyöryhmäläiset valitsivat keskuudestaan ohjausryhmään asukasedustajiksi kaksi henkilöä. Suuremman asukastyöryhmän työskentely jatkuu sekä tapaamisissa että sähköisessä työtilassa. Seuraava kaikille avoin asukastilaisuus järjestetään puiston yleissuunnitelmaluonnosten esittelemiseksi syys-lokakuussa. ENERGIAONGELMAT RATKEAVAT siinä vaiheessa kun ymmärretään hyodyntää se tosiseikka, että kaikki materia on energiaa ja suunnataan voimavarat sen keksimiseksi miten sitä muunnetaan, jaetaan ja annostellaan sopivalla tavalla. Einsteinin suhteellisuusteorian kaavan toisella puolella on energia ja yhtäläisyysmerkin toisella puolen massa. Loppu kaavasta kertoo muuntosuhteen, joka on varsin edullinen massalle, eli pienikin määrä materiaa sisältää suuren määrän energiaa. Siten aurinkokaan ei kulu yön aikana silminnähden, vaikka jättiläismäinen ydinreaktio jatkuu myös auringon ollessa horisontin alapuolella. Aurinko tulee säteilemään miljardeja vuosia jokseenkin samannäköisenä vaikka sen massaa muuttuu koko ajan energiaksi. Ihmiskunnan haaste on toteuttaa auringon kaltainen ydinreaktio hallitusti voimalaitoksessa, jolloin energian puute tulee ratkaistuksi silloinkin kun aurinko ei muuten juuri näyttäydy leveysasteillamme. Tämä ydinreaktio ei ole viime kädessä uusiutuvaa energiaa samalla tavoin kuin auringonkaan energia ei ole uusiutuvaa. Onkin harmillista, että EU perusteetta määrittelee uusiutuviksi energiantuottomuodot, jotka perustu- Toisinajattelija Toisinajattelija Energiaratkaisu joka pitää papiirin yössä kerättävästä aurinkoenergiasta. Meillä talvella on 23 tuntia pimeätä tai hämärää, pitäisikö kalpeasta keskipäivän valoviirusta tosiaan kerätä energiaa? Hakkeen kerääminen ei onnistu nykyisin ilman veronmaksajain tukitoimia. Hake ei edes säästä fossiilisia polttoaineita, koska hakkeen kerääminen ja kuljetus kuluttaa fossiilienergiaa. Mikäli metsässä käytetään höyrykonetta hakkeen tekoon, ja kuorma-autossa häkäpönttöä, jokainen käsittää, ettei voimalaitokselle enää riitä juuri mitään, keruuja kuljetuskoneet käyttävät sen mitä onnistuvat tuottamaan. Mielestäni ihmiskunnan kannattaisi yhdistää voimavarat ja ratkaista energiaongelma kerralla. Fyysikot uudelleen El Alamoon, mutta tällä kertaa rauhanomaisessa tarkoituksessa! Putkimies - KATOS VAAN, toi hana vuotaa tänään enemmän ku eilen. - Mitäs jos kokeilis jakarilla. - Ei käy, leuat ei aukee riittävästi. Täytyy lainata naapurista. --- Nonyt on järeempi avain. Toi sekottaja hämää. Se vois olla kuumavesi- tai kylmävesihana tai molemmat. Tipat on haaleita. - Kokeillaans kiristää ensin kuumavesihanan karaa. Noni! - Nyt tipat väheni, mut vesi kylmeni. Ahah, molemmat on vuotanu. - Sitte sama kylmävesihanalle. Oho, nyt käänsin vähä liikaa. Lähti liitos tiputtaan. - Muistelen et toi toinen naapuri kehu kerran putkitongillaan. --- Sehän vuotaa melkosesti, alkaa lattiaki kastua. Avataans leuat auki. Kyllä tää tästä. Onhan järeet. Ja sitte vääntämään. - Perkele. Sehän suihkuttaa silmille. Onneks se ei oo kuumaa. Nyt täytyy vääntää kikkapihdeillä vastaan. Pitäs olla kolmas käsi. - Jumalauta putkiliitos pamahti poikki. Voi perkele et on kylmää. Lattia jo lainehtii. - Pitäs löytää löytää pääsulku. Se on tietysti jossain kellarissa lukkojen takana. - Huoltomiehen numero? --- No tietysti se oli talvilomalla ja jätä viesti! - Nyt se valuu jo seinän raosta alakertaan. - Palokunnan numero? --- Palomestari täällä terve. Kuule tarvittas vähän laitteita. 3-kerroksinen kivitalo on jo kylmänä ja meillä on miinus kakskymmentä ja sähköt on poikki. Täällä on kunnon tulva. - Joo siellä yks omatekonen putkimies kiristeli vähän paikkoja. Vesi pääsi tuhoamaan lämmityksen. Niil oli suora. - Tarvitaan varavoimakone, jatkoroikkia, kuumailmapuhaltimia, muutama pumppu ja sit jotain johon voitas imeyttää. Kyllä sä tiedät. - Niin ja lähetä tänne evakuointibussi että toi porukka saadaan lämpöseen. Ja sitte ambulanssikin, sillä toi putkimies kiristelee jo siihen malliin hampaitaan että se tarttee rauhottavia. Pekka Peltola vat auringon aiheuttamiin tuuliin ja säteilyyn, mutta uusiutumattomaksi aurinkoa jäljittelevän ydinreaktion. Nykyisiä, verraten suttuisia atomivoimalaitoksia on syytä pitää harjoitteluvaiheena ennenkuin päästään varsinaiseen päästöttömään ydinvoimaan. Parempia voimalaitoksia odotellessa ei ole syytä syyllistyä hötkyilyyn. Tuulivoimalaitokset ja hakkeen poltto eivät ole kestäviä ratkaisuja. Tuulivoimalaitos tuottaa voimaa kun sitä ei tarvita, ja pakkaspäivänä seisoo hiljaa. Aamukahvit keitetään kai vain niinä tuulisina päivinä. Tuuleen panostetut kansantalouden voimavarat saadaan takaisin vain mikäli energian hinta nousee voimakkaasti. Se ei ole luultavaa, energian paljoudesta johtuen. Merelle sijoitettava tuulivoimapuisto on hukkaan heitettyä varallisuutta, jo tuulen aiheuttama värinä lyhentää laitteiden käyttöikää ja jos siihen lisätään jäiden aiheuttamat paineiskut, koneistot ja lavat jäävät lyhytikäisiksi. Aurinkokeräimistä innostuneiden olisi syytä muistaa, että auringon tulokulma on meillä sama kuin Alaskassa tai Siperiassa. Meillä on hitusen lämpimämpää ainoastaan Golf-virran ansiosta. Kukapa ei hörähtelisi ajatukselle na- Esko Karinen
• 6 21.4.2010 Ryssänä Suomessa RYSSITTELY ON TULLUT taas kielenkäyttöön ja mediaan. Sehän oli jonkin aikaa lähes piilossa. Ryssät ja tshuhnat olivat naapureitten käyttämiä lempinimityksiä aikoinaan tsaarivallan kaudella. 30-luvun ja erityisesti sotien aikainen propagandakieli on tietenkin oma lukunsa. YYA-kaudella kielenkäyttöä siivottiin ainakin julkisessa keskustelussa ja lehdistön palstoilla. Mutta nyt jälleen itsetuntoa pyritään pönkittämään ryssittelemällä avoimesti naapureitamme. Joskaan virallisesti ei puhuta ikuisesta verivihollisesta, niin monet toistelevat itsetuntonsa kohottamiseksi vanhoja kliseitä ja uhoavat ryssävihaansa. Kyseessä on kuitenkin laajempi ilmiö - kasvamassa oleva muukalaisvihamielisyys. Lama on lisännyt maahanmuuttajakriittistä henkeä, uskotaan näiden vieraiden vievän suomalaisilta työpaikat ja käyttävän hyväkseen meidän verovaroillamme ylläpitämää sosiaaliturvajärjestelmää. Jotkut pelkäävät, että venäläiset uusrikkaat tulevat ja ostavat maame järvien arvokkaimmat rantapalstat. Suomessa oli aiemmin laki, joka rajoitti ulkomaalaisten maanomistusoikeutta. Silloin oli kyse metsäfirmojemme omaisuuden suojelusta ulkomaalaisia kilpailijoita vastaan. Oma lukunsa on maamme maahanmuuttopolitiikan virheet ja suoranaiset puutteet, jotka herättävät kansalaisten keskuudessa ihmettelyä, eikö asioita voisi järjestää paremminkin. Miksi oleskelulupa-asioiden käsittely on niin hidasta? Eikö maahanmuuttajien työhön sijoittamisessa voisi päästä nykyistä parempiin tuloksiin. Oikeutetusti suomalaiset työttömät rakennustyöläiset puolestaan karsastavat rakennusliikkeitä, jotka suosivat vierastyöläisiä, joiden avulla säästetään palkka- ja verokustannuksia. Maahanmuuttoasioiden ministeri Astrid Thors varoitti, että maahanmuuttokriittisten vihapuheet saattavat johtaa myös vihatekoihin, ellei asioihin puututa. Silloin ollaan jo tekemisissä arkipäivän rasismin kanssa. Rasismi ja vääränlainen kansalliskiihko eivät kuulu todelliseen isänmaallisuuteen. Voimme olla ylpeitä suomalaisuudestamme, mutta se ei saa muuttua ylimielisyydeksi ja vihaksi muita kansallisuuksia kohtaan. Kulttuurierot aiheuttavat tietenkin osaltaan monia hämmentäviä seikkoja, mutta toisaaalta on syytä korostaa monikulttuurisuuden sisältävän koko inhimillistä kulttuuriamme rikastuttavan voimavaran. Humaaniin kulttuurikäsitykseen ei tietenkään kuulu, että hyväksyisimme joidenkin kulttuurien piirissä vielä olevia epäinhimillisiä rituaaleja ja tapoja, erityisesti lasten hyväksikäyttöä, fyysisesti ja henkistä väkivaltaa. Me suomalaiset kerromme mielellämme, miten hyvin meillä on esimerkiksi kielikysymys hoidettu, kun on kaksi virallista kieltä ja lisäksi mm. saamelaisten kulttuuria ja kieltä tuetaan valtion taholta. Maamme venäjänkieliset ovat esittäneet myös venäjänkielelle ns. vähemmistökielen asemaa. Sinänsä merkille pantavaa on, että varakkaiden venäläisten turistien lisääntymisen myötä on meilläkin kiinnostuttu venäjänkielen opiskeluun paikkakunnilla, joissa maksukykyisiä venäläisiä nykyään vierailee entistä enemmän. Asioilla tahtoo olla usein myös kääntöpuolensa. Kun aiemmin väheksyvästi nuuhkaisten huomautettiin, että venäläiset tunnistaa hajusta ja naureskeltiin kun vähäisin valuuttavaroin liikkuneet turistit yrittivät votkapullolla maksaa ostoksiaan suomalaisia liikkeissä. Silloin monissa tavarataloissa oli venäjänkielinen lappu: "vain kaksi asiakasta kerrallaan". Nyt samojen liikkeiden ikkunoissa näkee venäjänkielisiä kylttejä: "täällä puhutaan venäjää!" Niin muuttuu maailma. Muistan, että esimerkiksi Marokon basaareissa saattoi usein kuulla, kauppamiesten huutelevan suomeksi: "ostakaa hyvä tavara, halpa hinta!" Jotkut panivat vielä paremmaksi: "Stockmanin laatu, Anttilan hinta ". Suomeen avioliiton kautta tullut venäläinen Inna Latiseva julkaisi kirjan, Ryssänä Suomessa. Vieras väärästä maasta. Otava, 2010 238 sivua, jossa hän kuvaa omakohtaisia kokemuksiaan suomalaisten suhtautumisesta venäläisiin perhepiirissä, tuttavien keskuudessa, työssä ja lasten koulukokemuksia. Inna Latisevan kirja olisi helppo sivuuttaa toteamalla, että hän yleistää liikaa ja purkaa mielipahaansa epäonnistuneesta aviosuhteestaan. Toiseksi voisi väittää, että hänen tuttavapiirinsä on muodostunut kovin yksipuolisesti venäläisiin nurjamielisesti suhtautuvista ihmisistä ja että tokihan monet meistä suomalaisista arvostaa venäläisyyttä, venäläisiä ihmisinä ja erityisesti Venäjän rikasta kulttuuria. Mutta on toki myönnettävä, että Inna Latisevan kritiikissä on paljon perääkin ja antaa aihetta pohtia, mistä suomalaisten keskuudessa ilmenevä ja viime vuosina lisääntynyt venäläisvastaisuus ja jopa suoranainen vihamielisyyskin on saanut kasvualustaa ja mitä pitäisi tehdä maittemme ja kansojemme ystävyyssuhteiden parantamiseksi. Kaikille on selvää, ettei ole paluuta eikä tarvetta YYA-kauden viralliseen fraasirituaaliin. Tarvitaan normaalia ihmisten välistä kanssakäymistä, toistemme huomioon ottamista. Huomaan, että Inna Latisevan kuvaus omasta maastaankin on tietyssä mielessä yksipuolinen. Hän mainitsee, ettei Venäjällä suhtauduta vihamielisesti entisiin sotien aikaisiin vihollisiin suomalaisiin ja saksalaisiin. Se pitää paikkansa. Mutta kuva on toisenlainen, jos otetaan puheeksi kaukasialaisperäiset ihmiset. Politiikka on muuttanut ihmisten suhtautumista toisiin kansallisuuksiin. Monilla vierasmaalaisilla opiskelijoilla Venäjän korkeakouluissa olisi varmaan paljonkin huomauttamista suhtautumisesta "väärästä maasta tulleisiin opiskelijoihin". Suhtauminen maassa sukupolvien ajan asuneisiin juutalaisiin on kautta aikojen ollut pääosin kielteinen. Silti Venäjän historialla, neuvostokausi mukaan lukien, on oma osuutensa siihen, että tietty yhteisöllisyys ja sosiaalinen kanssakäyminen on siellä paljon kehittyneempää kuin esimerkiksi meillä Suomessa. Valitettavasti Venäjän nykyinen kapitalistinen suuntaus on alkanut liiaksi matkia läntistä individualismia ja oman voiton pyyntiä. Ongelma on laajempi kuin yhden valtion piirissä ilmenevät kansalliset vihamielisyydet ja kansallinen sorto. Kysymys on koko ihmiskunnan yhteisestä perinnöstä. Miten me järjestämme olomme ja elomme tällä yhteisellä planeetallamme. Miten voisimme rakentaa keskinäiset suhteemme niin, että maailmamme kehittyisi ilman väkivaltaa ja sortoa, että yhteisvastuullisesti huolehtisimme maapallomme säilyttämisestä elinkelpoisena ja luonnon monipuolisuutta korostavana. Oiva Björkbacka VNTV - vantaan netti-tv TERVETULOA VIIHTYMÄÄN! Valmistamme ruoka-annoksia ja lounasta arkisin www.wandawebtv.com VANTAAN NETTI-TV on uudenajan interaktiivinen paikallis-tv, jonka kautta on myös globaali näkyvyys. Se pitää sisällään omaa tuotantoa: juttuja kiinnostavista vantaalaisista henkilöistä ja ajankohtaisaiheista. Kari Varvikko, puh. 0400-447 507, kari.varvikko@eepinen.fi Rainer Munther, puh. 040-964 3931, rainer.munther@gmail.com Vuokralainen ­ tule keskustelemaan Helsingin kaupungin vuokra-asukasyhdistys ry (HKVY) järjestää keskusteluillan asukkaille, päättäjille, tiedotusvälineille sekä muille asiasta kiinnostuneille Pohjois-Haagan yhteiskoulussa Pietari Hannikaisen tie 6, torstaina 22.4. klo 18.00. Keskusteluillan teemana on suunnitelma Helsingin kaupungin aravarahoitteisten kiinteistöyhtiöiden pääomafuusioitumisesta. Paikalla keskustelemassa ovat kaupunginhallituksen vpj. Arto Bryggare (sdp), asuntolautakunnan jäsen Asmo Koste (vas.) ja fuusiotyöryhmän asukasedustajat Annikki Heinonen ja Pertti Villo. Jätkäsaaren, Kalasataman ja Kruunuvuorenrannan rakentaminen käynnistyy lähivuosina. Olemmeko valmiit kustantamaan kaupungin vuokra-asuntojen uudisrakentamisen näille alueille? Tule mukaan kuulemaan ja keskustelemaan siitä, mitä fuusioituminen käytännössä tarkoittaa ja miten se vaikuttaa vuokriin ja palveluihin. Tilaisuudessa kahvitarjoilu. Tervetuloa. Perjantaisin elävää musiikkia tai karaoke klo 20.00 Karaoke lauantaisin klo 20.00 Tietovisa keskiviikkoisin klo 19.00 Bingo maanantaisin klo 20.00 Biljardi ja darts koska vain haluat Ennen ja jälkeen iloisten juhlien tahrojen kanssa heti Mattolaiturille! Avoinna: ma-to 9 - 24 pe-la 9 - 02 su 9 - 23 puh. 563 1545 · ma-pe 10-19 · la 10-17 www.mattolaituri.info
• 21.4.2010 7 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen: Kehä II tulee, jos on tullakseen PAAJANEN TOTEAA, että Kehä II:n tilanne on vähän odottava. Se ei ole lyhyen tähtäyksen suunnitelmissa. Kaupungit etsivät yhä yhteistä käsitystä siitä, mikä väylä Kehä II oikein on? Niin että helsinkiläiset, vantaalaiset ja espoolaiset voisivat olla yhtä mieltä sen kehittämisestä. - Helsinki tarvitsee käytännössä Hämeenlinnantien ja Kehä II: n risteystä, jotta voidaan rakentaa Helsingin Hämeenlinnantien itäisiä alueita. Kehää tarvitaan myös Myyrmäen liittämiseksi isoihin pääväyliin. Espoo haluaa sitä, jotta sen isojen omakotialueiden pääkatujärjestelyt voidaan siellä yksinkertaistaa ja pelkistää. Keskustelua käydään siitä, minkä tasoinen väylä halutaan. Ajan henki on, että syntyessään Kehä II on enemmän katutyyppinen kuin moottoritie. - Suunnitelmapuolella tilanne on sen verran auki, että ihmettelen jos Kehä II:n rakentaminen alkaa vielä tällä vuosikymmenellä. Kyllä se menee ensi vuosikymmenelle vaikka liikenteellinen tarve on entistä suurempi. Jos kehitys jatkuu sillä tavalla, että hyvinvointi edelleen lisääntyy ja pääkaupunkiseutu kasvaa ja erilaiset aktiviteetit lisääntyvät, niin poikittaisväyliä tarvitaan. seen on kuviteltua suurempi. - Vantaalla tämä on jo nähty, mutta Helsingissä sitä ei ole vielä tajuttu, mutta nyt helsinkiläinenkin käsitys on pikku hiljaa hahmottumassa. Espoolaisetkin ovat tulossa perässä, sillä kun Kauniaisista mennään lentokentälle kuukausilipulla edestakaisin, ei tarvitse maksaa taksimaksua. Kehäradan valmistumisen myötä Martinlaakson radan murheellisen kuuluisat asemat korjataan ja laatua nostetaan. - Niistä tulee ihmisille entistä viihtyisimpiä ja turvallisempia, lupaa Paajanen. Mitä isompi organisaatio sitä huonommat palvelut Marja-Vantaa Kehäradan merkittävin hanke Marja-Vantaa on 30 000 asukkaan asuinalue, joka rakennetaan Kivistön eteläpuolelle. -Se on tärkeä kehittämisalue. Jos ajattelemme meidän laajamittaista asuntotuotantoa, sille ei enää löydy merkittäviä uusia alueita. Lentokenttä ja lentoliikenteen melualue, isot päätiet, arvokkaat luontoalueet; Sotunki, Keimolan korvet vaikuttavat, ettei löydy paljon alueita, jotka voitaisi ottaa asumiseen. Tässä mielessä Marja-Vantaa on alue, joka voidaan vielä rakentaa lentomelusta huolimatta. Se on meidän viimeinen uusi iso kaupunginosa. - Toisaalta sitten, koska me emme voi rakentaa asuntoja, niin meillä on erittäin hyviä työpaikkataajamia, kuten lentomelualueet. Rata tekee sen, että niille alueilla pääsee hyvin töihin niin Pukinmäestä kuin Malminkartanostakin. On hienoa ja tärkeätä, että saamme näin uusia työpaikkaalueita. Nythän meidän työpaikka-aluefocus on ollut Aviapolis ja Tikkurila, pääradan varren asemaalueet, joissa on vielä jonkun verran kapasiteettia rakentamiseen. Näiden jälkeen tulee Marja-radan alue Kivistön ja Sanomalan väli, kertoo Paajanen. Marja-Vantaan Keimolan Kesoilin kohdalle nousee kauppakeskus joka pyritään tekemään isoksi ja laadukkaaksi seudulliseksi ostoskeskukseksi. Uusia työpaikkoja Marja-Vantaan rakentaminen luo noin 30 000-40 000. Kaupunginjohtaja Paajasen haastattelu on kevään aikana nähtävissä laajempana versiona kahdessa eri osassa myös Vantaan netti-tv:ssa www.wandawebtv.com Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen tuo Vantaan kaupungin tervehdyksen Mätisfestareille sunnuntaina 30.5. Kehärata on suuri hanke Kehäratatyöt ovat käynnissä ja tunnelit on louhittu vuoden päästä. Vuonna 2014, kun siirrytään syysaikatauluihin junat alkavat kulkea. Hanke on aikataulussa ja etenee hyvin. - Kehärata on Vantaalle, mutta myös Helsingille erittäin tärkeä hanke. Se yhdistää Läntisen Helsingin Huopalahdesta Vantaan rajalle ja lentokentälle ja edelleen päärataan. Oikeastaan se yhdistää kaikki Helsingin pääradan asemat lentokenttään ja Helsingin läntisiin kaupunginosiin. Kun rata on valmis, silloin pääsee junalla Malmilta Malminkartanoon. Junia menee molempiin suuntiin viiden minuutin välein. Tämä tarkoittaa myös sitä, että eri kaupunginosien, vaikkapa Huopalahdesta Kivistöön, radan varren kaikkien asemien seudut tulevat aktivoitumaan radan vaikutuksesta. - Työpaikat lisääntyvät, kulku helpottuu ja asuntojen arvostus nousee. Tällä on toisin sanoen tärkeä aluepoliittinen merkitys. Lisäksi se yhdistää keskeisen Helsingin ja keskeisen Vantaan rantaradan kautta Kauniaisiin Espooseen. Paajanen toteaa, että radan merkitys pääkaupunkiseudun rakentee- - Kyllä meillä Helsinki-Vantaa akselilla on hyvät keskusteluyhteydet, toteaa kaupunginjohtaja Juhani Paajanen. Vantaan kaupunginjohtaja Juhani Paajanen kertoo oheisessa haastattelussa käsityksiään Suur-Helsingistä, Helsingin ja Vantaan yhdentymisestä, pääkaupungin seudullisesta yhteistyöstä. Hän puhuu myös Kehäradan ja Marja-Vantaan merkityksestä niin Vantaalle kuin koko pääkaupunkiseudullekin. Paajanen on sitä mieltä, että Kehä II:n rakentaminen siirtyy ensi vuosikymmenelle. K aikilla metropolialueilla keskustellaan tänä päivänä siitä, miten isot kaupunkialueet toimisivat parhaiten, miten voitaisi tuottaa parhaat palvelut ja miten myös demokraattinen päätöksenteko toteutuisi mahdollisimman hyvin. Koko itsenäisyyden ajan pääkaupunkiseutua on kehitetty alueliitoksilla vaikka välillä on keskusteltu laajemmistakin kysymyksistä. Alue on jatkuvasti kasvanut ja palvelujen tuottaminen on noussut entistä tärkeämmäksi. Miten hallinnoidaan ja mikä on hallintobyrokratia, on jäämässä sekundäärikseksi. Se, että kansalaiset ovat mukana päätöksenteossa, kansalaisjärjestöjen toiminnan vahvistaminen ja yleensäkin paikallinen ote asioihin koetaan kuitenkin monella taholla tärkeäksi. Tätä kautta käydään nyt avointa keskustelua siitä mitä etuja tai haittoja on suur-Helsingillä, jonka muodostaisivat Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen. Kuin myös Helsingin ja Vantaan välisistä suhteista. - Tutkimme samalla tällaista eurooppalaistyyppistä seutuajattelua, että meillä olisikin seututasol- la myös demokraattinen organisaatio. Se tuottaisi seututason palvelut ja paikallinen taso hoitaisi lähipalvelut. Meillä on aika paljon resursseja kiinni ja ilmeisesti seuraavassa hallitusohjelmassa eduskuntavaalien jälkeen tapahtuvat nämä isommat liikkeet, joissa päätetään minkälaista valmistelua kansallisella tasolla lähdetään viemään eteenpäin. Haitoista ja eduista puhuessaan Paajanen sanoo, että mitä isompi organisaatio sitä suurempi byrokratia ja sitä huonommat palvelut. Suuren organisaation hyöty isoissa linjakysymyksissä on se, että voidaan tehdä esimerkiksi kattavia maankäyttöratkaisuja. - Toisaalta kun tiedämme, että Vantaan kaupunkirakenne on pitkälle valmis, emme voi purkaa kaupunginosia ja rakentaa niitä uudestaan. Päätiet ja niiden ulosmenot, rautatie- ja metrolinjaukset ovat olemamassa. Myös itämetro on rakenteellinen iso kysymys kuten on rata länteenkin. Tutkimusten mukaan 60 000 asukkaan kunta/kaupunki pystyy tuottamaan palvelut kaikkein tehokkaammin. - Julkisuudessa on näkynyt käsityksiä, että lähinnä Helsinki on ajamassa liitoksia ja muut ympä- ristön kaupungit haluaisivat olla itsenäisiä? - Näin on. - Ollaanko nyt pattitilanteessa? - Ei, kyllä meillä on HelsinkiVantaa akselilla hyvät keskusteluyhteydet ja miksei myös HelsinkiVantaa-Espoo-Kauniainen akselilla. Myös kehyskunnat eli Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Tuusula, Kerava. Sipoo ja Porvookin ovat olleet kiinnostuneita laajemmista yhteyksistä. Pääkaupunkiseudulla on monien palvelujen osalta jo vuosia tehty seudullista yhteistyötä. Voidaanko ajatella että seudullinen yhteistyö jatkuu, kenties syvenee entisestään, mutta sen sijaan suuriin yhteenliittymiin ei mennä? - Palveluista suurempi osa on seutupalveluja; liikkuminen, vesi, jätevesi, energia, erikoissairaanhoito, yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetus jne. Ne ovat oikeastaan seudullisia asioita ja niiden tuottamien palvelujen laatu on korkealla ja Eurooppalaisittain olemme ihan kärkikaupunki metropolialueilla. - Hallinnon kannalta toisaalta pitäisi pyrkiä siihen, että veronmaksajien rahoja käytetään mahdollisimman vähän ja taitavasti. Tässä hal- linto on aika pirstoutunut ja nyt tutkitaan juuri tätä, että jos hallintoa koottaisi yhteen, voitaisiinko sillä saada toimintaa tehostetuksi. Pienien organisaatioiden ja päällekkäisen hallinnon tuottavuutta voitaisi nostaa ja samalla rahalla saisimme enemmän palveluja. Paajanen on sitä mieltä, että jos ja kun seututasolla lähdetään rakentamaan päätöksentekoa eli rakennetaan jopa seututason valtuuston vaalit, niin on mietittävä onko alueella myös verotusoikeus kuten Ruotsissa, jossa on seutuvero ja kunnallisvero. Ne ovat käytännössä palkasta maksettavia veroja. - Jos me seututasolla pystytämme tällaisen organisaation, niin kysymys kuuluu: pitäisikö meidän sitten jakaa isoja kuntia pienemmiksi? - Testaamme näitä ajatuksia parhaillaan ja keskustelemme niistä ja keskustelujen pohjalta teemme johtopäätöksiä, löytyykö sellaisia asioita, joista olemme niin yhtä mieltä, että niitä voidaan lähteä viemään eteenpäin. Teksti: Kari Varvikko Kuva: Tommi Heino
• 8 21.4.2010 Terapeuttiset hathajoogaryhmät Merja Rosenholm fysioterapeutti, joogaohjaaja LASSILAN HAMMASLÄÄKÄRIASEMA K aupintie 11 B, 00440 HELSINKI puh. 562 6093 Pekka Lundström ja Erkki Paavola. Pääsiäinen Perspektiivissä p. 050 5999 www.feel-ok.fi HAMMASLÄÄKÄRIT Leo Katz Lars Swanljung Marja Vana (suuhygienisti) Pekka Lundström tarttui Kannel Krouvin ohjaksiin PEKKA LUNDSTRÖM, joka viimeksi toimi kiinteistönvälittäjänä ja aikaisemmin15 vuotta Ruusulankadun keilahallin toimitusjohtajana aloitti huhtikuun alussa oikein virallisesti työskentelyn Kannel Krouvin ravintoloitsijana Kannelmäessä. Pekka on jo kolmannen polven ravintolan pitäjä, sillä isovanhemmat omistivat aikoinaan Hilden-ravintolat, joita olivat mm. Oiva ja Bistro. Myös Hilden ­leipomo oli heidän luomuksiaan. Pekan vanhemmat puolestaan pitivät 10 vuotta Königravintolaa 1970-80-luvulla. Kannel Krouvia lähes 16 vuotta vetänyt Erkki Paavola siirtyi osasairaseläkkeelle, mutta työskentelee konsulttina hotelli- ja ravintola-alalla. Oiva Meriläinen, Sinikka Kaustinen ja Kari Konttinen. TAITEILIJAT Oiva Meriläinen, Sinikka Kaustinen ja Kari Konttinen toivottivat vieraat tervetulleeksi pääsiäismyyjäisiin ja avoimien ovien päivään Kulttuuriyhdistys Perspektiiviin Kannelmäen Purpuripolku 4: ssä sunnuntaina 28.3. Esillä oli paljon erilaisia asetelmia, käsitöitä, lasimaalauksia, tauluja yms. Pääsiäistunnelma oli hieno ja vieraat viihtyivät hyvin taiteen ja käsitöiden keskellä. Henrikintie 5 F, Hki 37 Ajanvaraus ark. 8-18, puh. 558 818 Apteekin HYVÄN OLON (norm. 14,84) Relatabs-uutuus, mansikanmakuinen maitohappobakteerivalmiste 30 purutabl. Tarjous voimassa 15.5. asti maailmasta Kaarelan eläkeläiset toimii Kaarelantie 86 C Äitienpäivämyyjäiset 8.5. klo 10.00-14.00 kerhohuoneistossa Kaarelantie 86. Tarjolla mm.: leivonnaisia, arpoja, käsitöitä, kirpputori. Buffetista kahvia ja pullaa sekä mehua. Tervetuloa Länsi-Helsingin lähimmäispalvelu Leevi ry. www.leeviry.net Apteekki Isokannel HYVÄN OLON MAAILMA Kannelmäen kauppakeskus/Prisma 2. krs. | ma-pe 9-20, la 9-18 Hellikoti ­ läheisyyttä ­ yksityisyyttä Helsingin Pohjois-Haagassa sijaitseva Hellikoti on vaihtoehto perinteiselle ikäihmisten palveluasumiselle. Hellikodissa on kaikilla asukkailla oma huone ja kylpyhuone. Yhteisiä tiloja ovat oleskelutilat, keittiö ja saunatilat. Hellikodissa on myös vierashuone, joka on tarkoitettu tilapäiskäyttöön esim. omaishoitajan loman ajaksi. Lisätietoja ja hakemuskaavakkeita saat Leevistä puh. 09-25391 400/Heli Lahtinen. PÄÄ-ASIAA! Tyyli on tukassa! alk. 18,- ERIKOISHAMMASTEKNIKKO YRJÖ HASANEN Puh. 532 502 040-515 9364 Kanneltie 15 K 82 iltavastaanotto sop. mukaan Lönnrotinkatu 17 B, Puh. 693 1830 Kokoproteesit, tiivistykset ja korjaukset nopeasti. Myös kotikäyntejä. VUOKRATAAN KANNELMÄESSÄ EDULLISESTI TOIMITILAA Pelimannintie 15 208 m2 Purpuripolku 3-5 F 73 m2 Tiedustelut Kari Karjalainen Puh. 09-530 6280, 0400-421615 PARTURI HAIRLOCKS Iskostie 2 lh 2, Myyrmäki Ark. 9.30-18.00 P. 411 11041 / Marita Kannelmäessä päivä- ja Palvelut ammattitaidolla KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 563 5393 · LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA JA HIERONTAA · KOTIKÄYNTEJÄ · ACU-HIERONTA LISÄNÄ HOITOIHIN ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? City Style Puh. 562 2550 parturi-kampaamo Hopeatie 10, (käyntios. Childtinpolku 2) P-Haagan aseman vieressä, 00440 Helsinki KANNELMÄEN KIINTEISTÖT OY Soittajankuja 3, 00420 Helsinki HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420 Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) Upeat hiustenpidennykset aidoista hiuksista edullisesti! · Opiskelija- ja eläkeläisalennus KOMPASSISUUNTIA KEVÄÄN ILOIHIN Kevätkonsertti Läntisen alueopiston musiikkiryhmät esiintyvät Kanneltalon auditoriossa ti 20.4. klo 19 alkaen.Vapaa pääsy. Kartan ja kompassin käyttö Jorma Lahtisen ja Jorma Liljebergin luento ke 21.4. klo 17-18.30 Kanneltalon auditoriossa.Vapaa pääsy. Maastovaellus Luukissa Seitsemän lammen maastovaellus sekä kartan ja kompassin käytön maastoharjoitus su 25.4. klo 10-14. Kokoontuminen Luukin ulkoilumajan parkkipaikalla klo 10 mennessä. Kurssimaksu 15 euroa. Kullervon erilaiset tulkinnat Päivi Hytösen luento ke 21.4. klo 11-12.30 Pitäjänmäen-Konalan korttelikerhossa (Vähäntuvantie 4).Vapaa pääsy. Eläinaiheiset runot Iiro Kajas lausuu pe 23.4. klo 1314.30 Kotipirtissä (Kauppalantie 44).Vapaa pääsy. Pietarin keisarillisia palatseja Anna-Liisa Esalan luento ma 26.4. klo 13-14.30 Meilahden virkistyskeskuksessa (Heikinniementie 2).Vapaa pääsy. Kasviretki Mätäjoelle la 29.5. klo 13-15. Oppaana kasvimuseon intendentti Arto Kurtto. Kokoontuminen Kanneltalon pääoven edessä klo 13. Ei ennakkoilmoittautumista. Tiedustelut: Läntinen työväenopisto, Kanneltalo, Klaneettitie 5, puh. 310 88526. Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4, 00420 Helsinki (Prismaa vastapäätä) Ajanvaraus puh. (09) 566 0981 HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen Tervetuloa! Säännöllinen suun ja hampaiden hoito kannattaa. Silmäaseman silmälääkärit ja vapaat ajat voit katsoa osoitteesta www.silmaasema.fi Kannelmäen Silmäasema Kantelettarentie 1, Prisma p. (09) 477 255 p. 020 71228860 ma-pe 10-18, la 10-15 ma-pe 9-19 ja la 9-16 1.6.-31.8. ma-pe 9-18 ja la 9-16 www.silmäasema.fi Uusi sijaintimme Prisman II:ssa kerroksessa Silmälääkäri lähelläsi!
• 10 21.4.2010 Eläköön huumori ARKTISEN Banaanin sarjakuvakirjoihin on tullut uusi lisä, sillä ruotsalaisen Malin Biller´n (s.1979) "ILOBILLERI" kokoelma julkistettiin 19.3. Helsingissä kevätesittelyssä, mistä seurasi menestys "Tampere Kuplii-sarjakuvatapahtumassa. Biller on Ruotsin suosituin sarjakuvapiirtäjä ja taiteilijan töitä julkaistaan Pohjoismaissa 30:ssä lehdessä. Billerin valttina on suorasukaisuus ja siitä seuraa totuttujen tapojen kyseenalaistaminen ­ piirrosten voimin. Totuuden nimissä vaikka Biller on suosittu, tämä on herättänyt myös pahennusta huumorillaan. Eräs Billerin käsittelykohde on mainosmaailma ja populaarikulttuuri kliseineen. Toinen Tampere-tapahtuman taitelijavieras oli Pertti Jarla (s. 1971), joka esittäytyi uudella Fingerpori-kirjalla. Kyseessä oli kaupungin "Heräämisopas". Nyt Jarlan mielikuvituskaupunkia kansoittavat kaduilla liikkuvat kirkolliset apotit, tietäjien gurut, kansainvaellusten gootit ja jopa sympaattisen Vapahtajammekin (ei japanilainen). Myös kovia kokenut paavikin on mukana, joka sattumoisin onkin juuri joutunut selvittelemään kansainvälisen tv:n edessäkin kirkkokunnassaan tapahtuneita epäsiveettömyyksiä. Yleisnäkemys Jarlalla kuitenkin on, ettei tämä loukkaa perinteisesti uskovia piirejä, mutta "seurakunnan" gootit ja gurut kylläkin saavat huutia. Kirjan esipuheessa Kirkko ja kaupunki-lehden toimittaja Juhani Huttunen antaa hyväksyntänsä Jarlan ilmaisuille. Arktinen Banaani kustantaa myös Banaani Pokkarisarjassa "KirjaIN vuosi" sarjassa ja nyt on ilmestynyt "Vuosi 2010". Tämä 250-sivuinen taskukirja on antoisa pakkaus, sillä siinä esitellään avartavasti vuoden 2009 tuotantoa. Lyhyesti, mutta osuvasti Kirjoittajina on 24 "nuorehkoa" kriitikkoa, mutta ammattisilmää kyllä osataan osoittaa. Siinäpä juuri piileekin KirjaIn:n merkitys, sillä kukapa tavallinen lukija ehtisi perehtyä vuoden koko tuotantoon, mutta tässä koosteessa tulevat kymmenet kirjat näppärästi esitellyiksi. Kuva liitteineen. Lisäksi pokkari antaa hyvää tilastotietoa vuodelta 2009, sillä kukapa muutoin tietäisi, että vuoden 2009 myydyin kaunokirja oli Laila Hirvisaaren "Pihkovan kellot" (82 400 kpl) ja kakkosena oli Ilkka Remeksen "Isku ytimeen" (72 900 kpl). Käännetyistä kaunokirjoista kärjessä oli Henning Mankel, mutta nuorten ja lastenkirjoissa saavutetaan huippuluku: Mauri Kunnas "Robin Hood" (89 000 kpl). Toistetaan vielä, että Pokkari on helppolukuinen, mutta ei sekava. Samalta kustantajalta ilmestyy myös lehti "KirjaIN", missä käsitellään vuoden mittaan ajankohtaisia tapahtumia sekä uutisia. Melkoinen paino on myös arvosteluilla, mutta kirjamonipuolisuutta on. Tänä vuonna kyseinen lehti ilmestyy 5 kertaa, vuosi 2009 oli 6 kertaa. Lisätietoja kaikesta: www.sarjakuva.com on maalannut taiteilija, rouva Irmeli Kaunisto. Storyvillessä on kuvattu ja kotiteatteri-ääniympäristöön miksattu TAPANI PERTUN albumi on "Oon sun mies" ja missä on mukana Tapanin kultalevytkin. Kuvassamme kultalevy Pasi Kaunisto. Juupajoelta kuluu hyvää, sillä "Kuumilla Aalloillaan" ovat Tyyne&Martta tulleet suosituiksi niin sanotulla "naishuumorilla", missä nämä kertovat ilmaisevansa asiansa päin pläsiä! Rouvien tuotantoa ovat: Uutuussinkku, mikä on iätön versio Reetun "kolmikymppisestä", nyt nimellä "Kuumakymppinen". Tulossa on "Pitkäsoitto". Poptoria löytyy täydellisesti www-sivuilta. Muutoin tuotteet löytyvät tuhansista myyntipisteistä. Diplomi-insinööri Petteri Järvinen on maamme tunnetuin tietotekniikkakirjailija, jonka katsauksia on saatu lukea jo vuosia. Ja nämä artikkelit ja jopa koulutustilaisuudet ovat herättäneet ansaittua mielenkiintoa sekä hyväksyntää. Kustantaja: Docendo (WSOYpro Oy) on tuottanut yleiseen käyttöön Petteri Järvisen kirjan "Yksityisyys ­ turvaa digitaalinen kotirauhasi". Syytä on ollutkin, sillä uusia teknisen valvonnan muotoja syntyy koko ajan. Koska yhtään jo käytössä olevaa järjestelmää ei pureta, niin pian täysin yksityisiä ihmisellä ovat vain tämän ajatukset, kuuluu Järvisen ennustus! Järvisen perustelee käsityksensä. Googlen, Facebookin ja muidenkin näennäisesti ilmaisten nettipalveluiden avulla ihmiset saadaan luovuttamaan henkilökohtaiset tietonsa amerikkalaisille yrityksille, jotka voivat käyttää saamiaan tietoja kaupallisiin tarkoituksiin. Google tietää nimesi, henkilötietosi, salaisuutesi ja tiedostosi ­ eivätkä Euroopan tietosuojalait rajoita niitä! Tästä tärkeimmät suuntaviitat, mitä Järvisen teos käsittelee ja se sisältää myös ohjeet, miten kansalainen voi suojautua, mutta siihen tarvitaan jonkin verran osaamista että vaivaa. Ettei tässä maalata paholaista seinille, niin kuitenkin vielä yksi tulevaisuuden kuva. Kun jo on lukkoon lyöty suunnitelma Helsingissä autoileville ruuhkamaksun GSPseurannasta, niin jatkossa "isoveli" tietää tarkalleen missä kuski on päivän mittaan liikkunut ja kännykkäverkko kertoo keille on soiteltu, yms. Että sananlasku käy toteen: TIETO ON VALTAA: Eräs lehti, missä löytyy Järvisen tekstejä, on TIETOKONE. hin valmistaudutaan, mitä niissä tapahtuu. Myöskin käy ilmi, ettei itsenäisen naisen elämä tuolloin ollut ruusuilla tanssimista: oli velkoja, vapauden rajat ja moraalinvartijoiden tuomio. Näyttely päättyy nykyajan näkökulmiin näyttelyn aiheista. Asiantuntevan kolmiosaisen työn ovat suorittaneet taiteilijat Elina Lifländer ja Eliisa Sorvali. Mutta tässäkö kaikki? TAMMI kustannus julkisti samana päivänä fil. tri ANNA KORTELAISEN (s. 1968) "ERI KIVAA! Onerva ­ Kaupungin naiset 1910". Harvoin tapaa niin täyspainoista kuva-albumia ja leikekirjaa tuon ajan otsikon mukaisista päähenkilöistä kuin Anna Kortelaisen Helsinki-keskeinen suurteos. Liioittelematta täytyy sanoa, että kyseessä on enemmän kuin historian kirja, sillä niin monipuolinen tieto- ja kuvakooste Helsingistä. Lukija elää myötä näyttelynkin hahmot, kuten Helene Schjerfbeckin, Eero Snellmanin, Ragni Cawénin, Olga Forslundin, jne. Sekä Onervan kirjoittamat taidekritiikit tuolta ajalta. Näistä löytyy lisätietoja kotioloihin: www.tuusulanjarvifestivaali.fi. Samalla tulevat tiedot tapahtumien ja klubisarjojen yleisöpäivistä ja muusta ohjelmasta. Anna Kortelaisesta vielä niin paljon, että kyseessä on sama tutkija, jonka viimevuotinen teos: "Hurmio ­ oireet, hoito ja ennaltaehkäisy" oli palautetta tuottanut lukijainmenestys. Onhan Anna Kortelainen varsin tunnettu radioääni sekä tv-esiintyjä. SKIKKAUS on Keski-Euroopasta v. 2008 Suomeen levinnyt urheilumuoto, mikä on yhdistelmä rullahiihtoa ja rullaluistelua (maastorullaluistelu). Ilmakumipyörien ansiosta harjoittelu voidaan aloittaa heti lumien lähdettyä maastosta ja lajia voi siten harrastaa pitkälle syksyyn asti! Parasta skikkauslenkkiä ovat asfalttipinnoitteet, mutta tuolloin tulee ottaa huomioon jalankulkijain turvallisuus ja yleensä tarkoin seurata muuta liikennettä. Marko Kantaneva on tehnyt suomalaisille kuntoilijoille opaskirjan: "SKIKE OPAS, tekniikka, harjoittelu ja välineet". Oppaassa (19) on 71 sivua ja näillä on yhteensä puolensataa värikuvaa. Kun skikkaus on paljolti sukua sauvakävelylle, minkä valmentaminen kuuluu Kantanevan ohjelmistoon, niin välineistön tärkeä osa kunnon sauvat ja turvakypärä. Asiasta kiinnostuneet saavat lisätietoa: www.skike.com Kaikenlaisten, etäistenkin kuntourheilutapahtumien tiedotuskanava on Suomen Ladun välittämä, mikä löytyy: www.kaukoretket.fi Kannelmäki Sykkii tapahtuma ke 28.4. Kanneltalolla - tule mukaan! KANNELMÄKI SYKKII -tapahtuma kerää Kannelmäen asukkaat ja toimijat yhteen ideoimaan, innostumaan ja osallistumaan keskiviikkona 28.4. klo 15-19 Kanneltalon aulaan. Tarjolla on monipuolista ohjelmaa kaikille kannelmäkeläisille. Ota myös varaslähtö vappuun Kanneltalon kahvila Voilássa, kahvila tarjoaa tapahtuman yhteydessä kahvin/siman ja munkin tarjoushintaan 2 euroa! Tilaisuus on maksuton, paikalle voi tulla vain piipahtamaan tai halutessaan jäädä seuraamaan tapahtumia pidemmäksikin aikaa. Tervetuloa mukaan Kannelmäen sykkeeseen! Lisätietoa ohjelmasta: Luvassa on mm. jazz-esitys pianolla, Kannelmäen voimistelijoiden taiji-aiheinen liikuntatuokio, rintanappipaja, paikallisten yhdistysten ajankohtaisia kuulumisia sekä Kannelmäen uusien kaupunginosasivujen ja kannelmäkeläisiltä kerättyjen paikallistapahtumaideoiden esittelyä. Lisäksi esillä on Operaatio Pulssin "Mä ja mun mesta - nuorena Länsi-Helsingissä" -kuvataidekilpailun satoa. Tilaisuudessa voi myös osallistua Kannelmäen slogan -kilpailuun ja saada keksimänsä sloganin hauskana rintanappina mukaansa. Slogan-kilpailussa jaossa on paikallisia palkintoja, kilpailun voittajalle on luvassa täytekakku! Tilaisuuden yhteydessä myös Kannelmäki kiertää -tavaranvaihtopiste, jossa voi vaihtaa omia tarpeettomaksi käyneitä tavaroitaan toisilta vapautuneisiin aarteisiin. Vaihto tapahtuu ilman rahaa "tuo tullessasi, vie mennessäsi" -periaatteella, muistathan siis ottaa omat vaihtotavarasi mukaan tapahtumaan tullessasi! Tilaisuuden järjestävät Helka ry: n CADDIES-projekti ja Helsingin kulttuurikeskus/Kanneltalo, Operaatio Pulssi! yhdessä kannelmäkeläisten yhdistysten ja asukkaiden kanssa. Lisätietoa tapahtumasta: Helka ry:n projektityöntekijä Terhi Vilkman, p. 09 641 045, terhi.vilkman@helka.net, www.kaupunginosat.net/kannelmaki, www.helka. net/caddies. Tapsan Tahdit on tänä vuonna Nokialla heinäkuun 22-25 päivinä ja jo ensimmäisenä päivänä, torstaina 22.7. jaetaan Iskelmä-Finlandia palkinto (10 000). Palkinnon saajan valitsee Pirkko Mannola, mutta kyseessä ei ole kirja-Finlandia palkinnon tyylinen jakoperuste, vaan nimettävältä edellytetään vuosia jatkunut pitkä ja menestyksekäs työ esiintyjänä tai toisaalta nuoremman taiteilijan vahvat näytöt huomattavasta menestyksestä. Esiraati on valinnut Nokian ehdokkaiksi seuraavat: Mikko Alatalo, Jussi Raittinen, Juha Tapio, Laura Voutilainen ja Jean S. yhtye. Iskelmä-Finlandia jaettiin ensimmäisen kerran v. 2001. Kuten jo aikaisemminkin, myös tänä vuonna TV2 lähettää torstain konsertin suorana, minkä yhteydessä suoritetaan palkinnonjako. Vaikka nelipäiväisen musiikkitapahtuman sisältö on suurin piirtein tiedossa, lyödään ohjelmat lukkoon vasta toukokun aikana! Sitenpä kannattaa seurata lisätietoja: www.tapsantahdit.fi Nuorten tekemää taidetta valokuvaja kuvataidenäyttelyissä Millaista on elää Kannelmäessä, miten asuinympäristö vaikuttaa nuoren identiteettiin? Operaatio Pulssin "Mä ja mun mesta"-kuvataidekilpailun satoa esillä Kanneltalon kahvilassa 20.-30.4.2010. Neulanreikäkameraa, solarigrafiaa, valomaalausta... Operaatio Pulssin Koekuvassa! Kokeellisia valokuvausmenetelmiä -kurssin tuotosten näyttely Malminkartanon kirjastossa 14.4.-14.5.2010. Operaatio Pulssi! on syksyllä 2009 alkanut kolmivuotinen projekti, joka tarjoaa harrastustoimintaa ja kohtauspaikkoja 12-18-vuotiaille Malminkartanon, Kannelmäen ja Pohjois-Haagan alueella. Viihdemusiikin äänitallenteita tuottava POPTORI Oy on tuonut koko joukon uutta kuultavaa markkinoille. Dannyn uusin kokoelmalevy on "Ihmiset rakastakaa" ja tästä on myös CD postikortti. Miellyttävä yllätys on jo 11 vuotta Dannyn kanssa musisoinut Katja Lukin ja tämä laulaa D´Voices nimisessä kokoonpanossa. Kun 1960-luvun musiikki on aina kiehtonut Katjaa, mihin kuuluu Laila Kinnusen, Ann-Christinen ja Carolan tuotantoa, niin nyt Vexi Salmi on tältä pohjalta tehnyt kappaleen, mistä on tullut Katjan läpilyönti "Rahiseva rautalanka". Jukka Kuoppamäeltä on tullut ykköshittien "Minun lauluni" levy, mikä on myös DVD muodossa. Pasi Kaunisto taitaa myös hengellisen musiikin ja siksipä nyt POPTORI julkaisi koosteena Kauniston hengellisiä äänitteitä. Mukana on myös muodossa tai toisessa koko perhe, sillä tytär Milja vastaa upeista sovituksista ja Vernan viuluosuudet ovat puhtaita. Kotelon kansikuvan Kannelmäen kukka Avoinna: ma-pe 9.00-17.00 la-su 9.00-14.00 Vanhaistentie 1 (kioski), puh. 531 261 Ateneumissa on avattu näyttely "ONERVA - Kaupungin naiset" ja tämä kattava ja onnistunut näyttely on avoinna aina 28.8.2010 asti. Näyttelyssä kirjailija L. Onerva (1882 ­ 1972) esittelee elämyksellisen Helsinkinsä. On värikkäitä iltamenoja, taidenäyttelyitä, teatteriensiiltoja, jopa elokuvia, puheenaiheita, kahviloita ja ravintoloita. On muistettava, että eletään mitä keskeistä tsaariaikaa. L. Onerva (oik. Onerva Lehtinen) näyttää, miten iltamenoi- Pekka Vanhala Vastaukset tusina-aivoille 1. Puukko 2.Vuoro 3. Naama, kasvot 4. Teräväkärkiset kengät 5. Murtomaasukset 6. Henki 7. Papukeitto 8. Paloöljy 9. Piippu 10. Parturi 11. Päällyskengät 12. Tyttö, nainen
• Löydä vuokrakotisi. www.vvo.fi Tämän vuoksi Asiakkaamme arvostavat varmaa vuokrasuhdetta, jonka varaan asumisen voi laskea pitkällekin tulevaisuuteen. Koska olemme ymmärtäneeet asukkaidemme toiveita ja tarpeita jo 40 vuotta, olemme Suomen suurin maanlaajuinen asuntoyritys. VVO-kotikeskus Salomonkatu 5 B, 2. krs 00100 Helsinki puh. 020 508 3400 Avoinna ma-pe 8.30 - 15.30 paakaupunkiseutu@vvo.fi Olisiko joku näistä sinun kotisi? Etu-Töölö kt 118,3 m² Konala KT 59,5m² Mene huoneeseesi. Omaan kotiisi. Lopeta jahkailu ja muuta vihdoinkin omaan kotiin. 20-vuotissynttäreitään juhliva Kiinteistömaailma on koonnut avuksesi Eka Oma Koti -tietopaketin. Siitä selviää miten pääset asunnon säästämisen alkuun ja saat ostettua oman kodin. www.kiinteistomaailma.fi/ekaomakoti 3h, k, s, kph, khh. Avara, v.-05 täysin remontoitu läpitalon huoneisto. Mh. 557.362 , Vh. 569.000 Caloniuksenkatu 8 A 227644 2h, k, kph, s, parv., ransk.parv. Reilunkokoinen parveke länteen, tilava k ja kph/s. Velaton lähtöhinta 155.000 . 228590 Aittatie 11 A. kkinen Mikko Rii ällikkö ä rahoitusp 5910 050 426 Pohjois-Haaga 51,5 m² 2h, kk, rt. Unelmapaikalla Pohjois-Haagassa erittäin siistikuntoinen ja tasokkaasti remontoitu. Velaton lähtöhinta 129.000 Näyttelijäntie 5-7 227310 Reimarla KT 32,5m² 1h, k, kph, lasit parv. Muuttovalmis, siisti yksiö. Hissi. Velaton lähtöhinta 95.000 . Rakentajantie 10 C. 228526 Kun ostat tai myyt, pankkipalvelut Mikolta! Sampo Pankki Kannelmäki Prisma-keskus, 2. krs Kantelettarentie 1, 00420 Helsinki Kiinteistömaailma Kannelmäki Länsi-Helsingin Asuntomyymälä Oy LKV Prisma, Kantelettarentie 1 00420 Helsinki Puh. 010 622 4300 kannelmaki@kiinteistomaailma.fi Etelä-Haaga Länsi-Helsingin Kodit Oy Kauppalantie 22 00320 Helsinki Puh. 010 622 4500 etela-haaga@kiinteistomaailma.fi Konala Ristikko, Ajomiehentie 1 00390 Helsinki Puh. 010 622 4500 ristikko@kiinteistomaailma.fi Puhelun hinta kiinteän verkon liittymistä on 0,0821 /puh + 0,059 /min, mobiiliverkon liittymistä 0,0821 + 0,169 /min. Liisa Töyrylä 050 591 8888 Markku Johansson 0500 405 511 Rainer Lindström 050 380 9930 Laura Pulli 050 593 8888 Anneli Pesonen 050 369 4488 Matti Hannila 050 401 8778 Mervi Hämäläinen 050 361 5959 Sami Lahti 041 507 6551 Heikki Liinpää 050 593 7777 Keijo Kouva 050 401 8112 Päivi Riihimäki 050 591 7777 Tuija Nylander 050 554 9977 Tuomas Hinkkuri 040 565 2755 Virve Rannela 050 412 9392 Päivi Forsberg 050 514 3012 Tommi Näsiaho 050 468 2808 Kaarina Kohonen 050 306 8055 Tauno Mustisto 050 564 3388 Minna Johansson 050 595 2625 Välityspalkkioesimerkki: Varma 1200 + 4,0 % velattomasta kauppahinnasta (sis. alv.), vähimmäispalkkio 2500 www.kiinteistomaailma.fi