Avoinna arkisin klo 8–19 Tervetuloa! Kannelmäen Eläinlääkärit on nyt KANNELMÄKI Tervetuloa! Puh. (09) 530 6610 | Soittajantie 1 Avoinna arkisin klo 8-19 | Lauantaipäivystys klo 9-15 (syyskuun alusta toukokuun loppuun) Puh. 020 175 0020 | Soittajantie 1 No 2 11.2.2015 • 51 VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Etelä-Kaarelan apteekki Kannelmäen apteekki Kannelmäen ostoskeskus, Vanhaistentie 1, puh. (09) 566 0080 Tervetuloa lähiapteekkiin! Olemme avoinna: arkisin 8:00 20:00 lauantaisin 9:00 15:00 Alueesi asiantuntija asuntokaupoissa! JARMO TAIPALE Puh. 040 829 7171 jarmo.taipale@huom.fi www.taipalelkv.fi Huom! ® Taipale LKV Oy Kutomotie 2, 4. krs, 00380 Helsinki Pelimannintien asukkaat kävivät vastarintaan Kehruuaukion käsityöläiset Kaarelantielle kolmioita Ympäristöagentit Pihkatorilla
2 11.2.2015 SUOMEN PARHAAT PESUKADUT? Autopesu-Center Konala Malminkartanonkuja 1-3 00390 Helsinki Puh. 09-547 1046 Aukioloajat: Ma-Pe 8-20 La 9-16 Su 12-16 Autopesu-Center Herttoniemi Mekaanikonkatu 43 00880 Helsinki Puh. 09-7599150 Aukioloajat: Ma-Pe 7.30-20 La 9-16 Su 12-16 M www.autopesucenter.? www.autopesucenter.? KOE AUTONPESUN HELPPOUS JA VAIVATTOMUUS! Aukioloajat * Ma pe klo 8:00 – 14:00 * Aamiainen: klo 8:00 – 10:00 * Buffetlounas: klo 10:30 – 14:00 • Ravintola Rummun tilat sopivat loistavasti kokousten ja yksityistilaisuuksien järjestämiseen. • Myös catering-palvelut järjestyvät meiltä tilaisuuteen kuin tilaisuuteen. • Asiakkaidemme tyytyväisyys on meille tärkeää, joten hyvä asiakaspalvelu on meille kunnia asia! • Kysy yrityslounassopimuksistamme. Ravintola Rumpu Klaneettitie 10 00420 Helsinki p. 050 4433141 www.ravintolarumpu.fi www.facebook.com/ravintolarumpu xAamiainen xLounas xKahvila xYksityistilaisuudet xKokoukset xPitopalvelu Aamiainen 3.50€ / henkilö sis. puuro, leipä, leikkeleet, kahvi, mehu Buffetlounas 8.80€ /henkilö sis. salaattipöydän, keiton, 2 lämmintä ruokaa, leivät, juomat, jälkiruoan ja kahvin tai teen KA NNEL-PUB Tervetuloa La 14.2. alk. klo 18.30 perinteisiin Ystävänpäivätansseihin uusittuun ravintolaan Klaneettitie 7, 00420 Helsinki Avoinna joka päivä 09-02 PALVELEVA KUKKAKAUPPA Kannelmäen ostarilla Kukkien kuljetusja välityspalvelu Vanhaistentie 1, 00420 Helsinki puh. (09) 537 087 Kukkien sidontaa käsillä, joissa on tunteet. Cardella K U K K A Avoinna ma-pe 9-17, la-su 9-16 Kukkien lisäksi paljon lahjatavaraa! Tanotorvelle nettisivut Ruotsinkielisen koulun ikkunoita rikottiin Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti Kannelmäen, Maununnevan ja Hakuninmaan liikenneturvallisuussuunnitelman yhteydessä 17.11.2005 mm, että Kaarelantiehen liittyvät sivukadut merkitään väistämisvelvolliseksi. Tarkoituksena on ollut, että kaikki Kaarelantien ajonopeuksia hidastavat rakenteelliset toimenpiteet toteutetaan ennen kuin kärkikolmiot asennetaan sivukaduille. Kesällä 2014 valmistuivat Mörssärinaukion hidastejärjestelyt, muut toimenpiteet on toteutettu jo aiemmin lukuun ottamatta Kaarelantien ja Vanhaistentien liittymään suunniteltua kiertoliittymää, jonka toteuttaminen on ajoitettu vuodelle 2016. Kaarelantien väistämisvelvollisuusjärjestelyt muutetaan tänä keväänä, koska on mahdollista, että suunnitellun kiertoliittymän toteuttaminen viivästyy. Muuttuneista liikennejärjestelyistä kerrotaan rakennusviraston asentamilla ilmoitustauluilla. Kaarelantiellä varoitetaan myös liikennemerkillä tasa-arvoisesta Vanhaistentien ja Kaarelantien risteyksestä. Väistämisvelvollisuus Kaarelantien sivukaduille Kuntosali Kuntosali Kannel Gym Kannel Gym • Ei pakkojäsenyyttä • Edulliset aamuajat • Myös 10 kerran kortteja • Riittävästi vapaita painoja SE ON VAIN SINUSTA KIINNI! Katso kaikki: www.kannelgym.? • Puh. 050-541 22 88 Pelimannintie 13 sisäpiha, Kannelmäki Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit KAARELAN RUOTSINKIELISEN ala-asteen henkilökunta ja oppilaat kokivat ikävän yllätyksen viime perjantaina koulupäivän alkaessa. Koulun keittiön ja ruokasalin ikkunat oli lyöty ulkoapäin rikki yön aikana. Lasinsiruja oli keittiössä, ruokasalissa ja ruokapöydillä. Ilkivallasta johtuen oppilaat joutuivat syömään lounaan kertakäyttölautasista omissa luokissaan. Hieman säikähtäneille oppilaille on kerrottu tapahtuneesta. Tekijöistä ei ole tietoa, mutta asiasta on tehty rikosilmoitus. Aino ITSEPALVELUKIRPPUTORI Aino on uudistunut. Nyt meiltä myös huonekaluja. Sitratori 3, Kannelmäen asema Avoinna: Ti-Pe 10-18, La-Su 10-15 • P. 09-454 8560 Maahantuojan Outlet Puoti Y YSTÄVÄNPÄIVÄKSI PERSOONALLISIA L LAHJOJA Espan Enkelit Oy Outlet K Kaarelantie 12 A Avoinna TO – PPE 10-1 18, LA 10-1 14 www.EspanEnkelit.fi TANOTORVI-LEHTI on viimein saanut omat internet-sivut. Sivut ilmestyivät viime kuun puolella ja sivuja päivitetään sitä mukaa, kun aineistoa syntyy ja uusia lehtiä julkaistaan. Sivulta löytyvät linkit myös Kanneltieto-hakemistoon sekä Kaarela-Seuran sivulle. Lukijoilla on mahdollisuus kommentoida uutisia. Toimitus ottaa vastaan lukijoiden uutisvinkkejä julkaistavaksi: tanotorvi@eepinen.? www.tanotorvi.? Maalaukset, gra?ikat, valokuvat ym. luovasti ja laadukkaasti. Kehystämö Galleria Aforte kehystää kaikki kuvasi. Kehruutie 1, Malminkartanon aseman vieressä pohjoispuolella (noin 100 m) puh. 041-537 5019, www.aforte.?
11.2.2015 3 Pääkirjoitus PELIMANNINTIELLÄ bussilinja 41 pysäkin siirtoa vastaan järjestetty mielenosoitus keräsi lähes 200 osanottajaa. Pääosin senioreista ja liikuntarajoitteisista koostunut väkijoukko pysäytti spontaanisti poistettua pysäkkiä ohittavan bussinkin. Poliisi joutui hätistelemään innostunutta joukkoa takaisin jalkakäytävälle. Mielenosoittajajoukko marssi siirretyltä pysäkiltä Klaneettitien risteyksessä olevan notkon kautta seuraavalle pysäkille, jonne mielenosoitus päätettiin. Tapaus oli monella tavoin merkittävä Kannelmäessä, koska tämänkaltaiset mielipiteenilmaisut ovat nykyisin varsin harvinaisia. Itse en muista kuin nuorison järjestämän mielenosoitusmarssin pitkin Pelimannintietä nuorisotilojen saamiseksi joskus 70-80-luvun taitteessa. Mikä merkitys on tällaisella mielenilmauksella? Ihmiset lähtevät harvoin barrikadeille. Jos hyvinvoinnin ja palvelujen taso on korkea, ei ihmisiä kiinnosta nousta taistelemaan omista eduista, vaan he pysyvät kotona. Kertooko ihmisten tyytymättömyys myös yleisestä tyytymättömyydestä palvelujen katoamista ja heikkenemistä kohtaan? Kuulin mielenosoituksessa useiden ihmisten valittavan, että niin kaupat kuin sairaanhoito on viety luvattoman kauas. Nyt vanhusten pitää syödäkseen ja laboratorioon päästäkseen kävellä vielä bussillekin, voimat eivät riitä. Ja nyt eletään sentään pääkaupungissa. Mikä on HSL:n tehtävä? Ketä ovat HSL:n asiakkaat? Jos asiaa ajatellaan yksityisestä yritysnäkökulmasta, niin palveluhan tuotetaan maksavalle asiakkaalle, asiakasta varten. Eläkeläinen on maksanut eläkkeensä ja veronsa palkastaan, hän ei ole toimeentulotukea saavaan verrannollinen, vaikka näin vanhuksia tuntuu nykyisin arvotettavan. Välinpitämättömyys vanhuspalveluja kohtaan näyttää lisääntyneen. Miksi HSL ei kuuntele asukkaita ja bussilinjaa käyttäviä? HSL laskee kaiken ajassa ja rahassa, bussilinjojen logistiikan lähtökohdista, ei asiakkaiden tyytyväisyysnäkökulmasta; kuten nykysuomalaisessa yhteiskunnassa yleensäkin. Vain työtätekevillä muurahaisilla, heidän kiireellään ja tuottamallaan rahalla on merkitystä. Tässä on perustavanlaatuisesti jotain pielessä. Oma näkemykseni on, että samaan aikaan kun yleinen sektori on saanut vuosikymmeniä porskuttaa byrokratiasta lihavana, olemme luoneet yhteiskuntasektorin, jossa erinäiset ihmiset ovat olemassa vain järjestelmää varten ja koneistossa toimitaan näennäisesti asioiden parantamiseksi, mutta todellisuudessa kyse on järjestelmän paisumisesta ja monimutkaistumisesta. Samaan aikaan taloudelliset syyt vaativat tehostamista ja kululeikkauksia. Koska byrokratiajärjestelmä ei osaa tehostaa järkevästi itseään, leikataan ja heikennetään mielivaltaisesti palveluita ja kärsijöiksi joutuvat asiakkaat. En väitä, että tämä pysäkin siirto olisi maailman suurin asia, mutta se kertoo yleisemmin siitä, miten järjestelmä toimii asiakkaita kuuntelematta ja ruohonjuuritasolle menemättä. Helsinki ja sen liikelaitokset pyrkivät tekemään taloudellista voittoa, mutta keneltä voitto otetaan ja miten? Onko HSL:n yleensäkään tarpeen päästä voitolliseksi? Eikö tässä ole kyse asukkaiden palvelemisesta? Nettija kännykkäpalvelut ovat kivoja nuorille ja työssäkäyville, mutta entä vanhukset ja henkilökohtainen palvelu? Annettakoon HSL:lle myös positiivista palautetta. Se on nykyaikainen ja toimiva kokonaisuus. Sähköiset palvelut, aikataulujen täsmällisyys ja monet oheispalvelut tekevät siitä miellytttävän konseptin. Myös kalusto on parantunut. Yhtymän pitää kuitenkin muistaa sen perustehtävä, ja se on ihmisten kuljettaminen mahdollisimman vaivattomasti ja helposti paikasta A paikkaan B. Matkustaja ja hänen pääsemisensä pysäkille on tämän järjestelmän ensimmäinen ja oleellisin asia. Jauri Varvikko päätoimittaja Ps. Tanotorvella on nyt viime numerossa lupaamani nettisivut. Sivut löytyvät osoitteesta: www.tanotorvi.? Käykääpä tutustumassa. Mielipidettä kuunneltava Asukkaat osoittivat mieltään Seuraava Tanotorvi ilmestyy 11.3.2015. Aineisto toimitukseen 27.2. mennessä. Kannelmäessä, Pelimannintiellä, pidettiin keskiviikkona tammikuun 21. mielenosoitus poissiirretyn bussipysäkin takaisinsaamiseksi. Pelimannintien asukkaat eivät sulata pysäkin siirtämistä. Saavumme paikalle hieman ennen ilmoitettua aikaa. Pysäkin ympäristö on jo täynnä väkeä ja lisää valuu kokoa ajan. Edes kirpakka pakkassää ei saanut päätökseen pettyneitä asukkaita jäämään kotiin. Ihmiset vaihtavat kuulumisia ja purkavat harmistustaan, toiset uhkuvat taistelutahtoa. Jotkut kantavat kylttejä, joissa lukee iskulauseita: Haluamme vanhan pysäkin takaisin! Uusi pysäkki on turvallisuusriski! Vastustamme pysäkinvaihtoa! Mitä täällä tapahtuu? ”Kyllä tämä turhauttaa. Emme voi ymmärtää tätä päätöstä.” ”Olemme täällä kaikkien asukkaiden puolesta. Klanettitien pysäkkiä käyttävät ovat ottaneet asiassa yhteyttä virkamiehiin aina eduskuntaa myöten.” Asukkaat ovat selvästi kyllästyneet selityksiin. Tätä ei sulateta. Osa ihmisistä nostattaa tunnelmaa uhoamalla, että kohta tästä mennään kaupunkiin asti. Poliisiauto ilmestyy tien toiselle puolelle. Rollaattorein, kävelykepein ja rullatuolein varustautuneet eläkeläiset katsovat uhmaten maijaa. Sitten alkaa tapahtua. Päätepysäkiltä ajaa linja-auto, numero 41. Kuljettaja aikoo ajaa pysäkin ohi. Sehän ei käy. Kuin sovitusti ryntäävät liikuntarajoitteiset ja vanhukset yhdessä ajoradalle ja pysäyttävät bussin kulun. Tapahtuma on selvän spontaani, mutta eläkeläisiä ei pysäytä mikään. ”Pysäkki takaisin!” huutavat asukkaat. Vihdoin myös poliisiin tulee vipinää. He olettivat mielenosoituksen sujuvan rauhallisesti, mutta eipä mennytkään. ”Pois ajoradalta!”, huutaa naispoliisi. ”Päästäkää bussi kulkemaan, liikennettä ei saa pysäyttää.” ”Entä jos en poistukaan?” sanoo vanhempi mies uhmakkaasti. ”Lakia ei saa rikkoa”, sanoo poliisi. Väkijoukko palaa vastahakoisesti ja jupisten takaisin pysäkille. Bussi jatkaa matkaa, kuljettaja tervehtii mielenosoittajia selvästi hymyillen. Olisikohan kuljettaja halunnut pysähtyä jutustelemaan vai onkohan kiire siirretylle pysäkille? Pysäkillä iso merkitys asukkaille Paikalle on saapunut kaupungin varavaltuutettu Tomi Sevander (SDP). Tomi toivoo tilanteeseen asukkaiden toiveita tukevan päätöksen. Hän sanoo ymmärtävänsä asukkaiden harmistusta. Myös Kaarela-seuran puheenjohtaja Erik Bärlund osoittaa tukensa asukkaille. ”Asioiden on mentävä asukkaiden toiveiden mukaisesti. Eihän tässä pysäkin siirrossa ole mitään järkeä.” Kohta väkijoukko lähtee liikkeelle. Tarkoituksena on kulkea seuraavalle pysäkille, jonne asukkaiden oma pysäkki on siirretty. Yli kaksisataapäinen ikäihmisten remmi venyy äkkiä koko matkan pituiseksi. Ihmiset nostelevat kylttejään ja ilmeet puhuvat paljon. Pysäkin siirrosta vastaava liikennesuunnittelija ei ole kutsusta huolimatta tullut paikalle, ei myöskään kukaan muu HSL:n edustaja. Tämä harmittaa, sillä moni uutta pysäkkiä käyttävä olisi halunnut näyttää suunnittelijalle, miten vaikea uudelle pysäkille vievää mäkeä on päästä talvella ylös. ”Suunnittelija olisi saanut työntää rullatuolissa olevan tyttäreni ylös. Itse en siihen enää kykene”, sanoo Raili Lajunen. HSL eri mieltä asukkaiden kanssa Linjan 41 pysäkkimuutosta perustellaan sillä, että vuorotarjonta ja valinnanvara näin parani. 41 ja 43 pysähtyvät Viulutien luona nyt samalla pysäkillä, kun ennen bussit pysähtyivät eri pysäkeillä. Ajoradalta katsottaessa välimatka Klaneettitien pysäkiltä Viulutien pysäkille vaikuttaa lyhyeltä. Mutta kun lähtee kulkemaan jalkakäytävää pitkin poistetulta pysäkiltä Viulutien pysäkille, huomaa, että matka on huomattavasti kuviteltua pidempi. Jyrkkä nousu mäen päälle hankaloittaa entisestään kulkua varsinkin liukkaalla kelillä. Pysäkin poisto haittaa erityisesti pyörätuolilla liikkuvien, ikäihmisten, huonokuntoisten ja lastenvaunuilla liikkuvien arkea, kun siirtyminen kodista palveluiden pariin on tehty hankalammaksi ja jopa vaaralliseksi, kun ihmiset oikaisevat tietä pitkin. Vähintään 40 vuotta vanha Klaneettitien pysäkki on autio. Kukaan ei käsitä, mitä haittaa pysäkistä on ollut. ”Tässä on kaksi pointtia. Pysäkin siirron hyöty on vähäisempi kuin haitta ja päätöksen tehnyt virkamies ei myönnä virhettään”, toteaa Julle Tuuliainen. Tämä ei jää tähän Mielenosoittajat ovat kerääntyneet uuden Viulutien pysäkin luo. Bussi numero 56 pysähtyy ja matkustajat seuraavat tilannetta ihmeissään linja-auton ikkunoista. Vaatimuskylttejä heristellään viimeisen kerran ja kaikki kirjoittavat nimiään HSL:lle vietävään adressiin. Mielenosoitus on ohi, porukka hajautuu omaan suuntaansa, takaisin vanhan pysäkin viereisiin taloihin, joissa asuntoja on 426. Luulisi tuollaisen porukan tarvitsevan oman pysäkin... Liikennesuunnittelija Petteri Kantokari kertoo, että pysäkinvaihto hyödyttää Viulutien lähiasukkaita. Vanha pysäkki on jouduttu poistamaan, koska pysäkkien välimatka on liian pieni ja näin ollen suunnitteluohjeen vastainen. Nyt sovinnoksi on ehdotettu, että päätepysäkki voitaisiin siirtää Pelimannintien päästä lähemmäksi vanhaa pysäkkiä. Samaan paikkaan pysäkki ei kuitenkaan välimatkasta johtuen tule. Uuden pysäkin rakentaminen taas vaatii rahaa. Keskustelemme mielenosoituksen jälkeen Raili Lajusen kanssa puhelimessa. Raili on lujana. ”Tämä ei jää tähän, pysäkki takaisin tai järjestämme uuden mielenosoituksen!” Teksti: Jauri Varvikko ja Nina Eriksson Kuvat: Jauri Varvikko Seniorit rynnivät tielle. 41:llä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin pysähtyvä vanhan pysäkin kohdalla.
4 11.2.2015 Nuoruuteni idoli, reissumies Tapsa Rautavaara sai syntyessään 8.3.1915 käteensä huonot kortit. Hänen äitinsä Hilda Maria joutui lähtemään kotoaan Oulunkylästä Nokialle synnyttämään tuttavien luokse. Syntymäpaikka oli sauna. Tuon ajan käsityksen mukaan aviottoman lapsen saanti ei ollut kovin trendikästä. Yhteiskunta näytti heti alusta alkaen pirullisuutensa äidille ja pojalle. Isättömyys ei päässyt unohtumaan pojalta missään vaiheessa Opettajat ja koulukaverit tunsivat sadistista iloa kiusaamisesta. Alituinen nälkä vaivasi. Pukeutumisessa poika kilpaili lähinnä variksenpelättien kanssa. Kiusaamiseen kyllästyneenä äiti muutti pojan kanssa Tampereelle. Siellä köyhyys ja isättömyys oli ehkä historiallisista syistä suvaitumpaa. Kaikki olivat köyhiä. Kodin ja koulun sapuskat eivät riittäneet, lisämuona piti hankkia mielikuvitusta käyttäen. Isokokoinen kaveri oli myös isoruokainen. Pienikokoinen olisi selvinnyt vähemmällä. Löytyipä pojalle yksi ilmainen harrastus, kivien heittely. Siihen hän ei kyllästynyt. Tampere kiinnosti aikansa, kotiin Oulunkylään oli kuitenkin ikävä ja sinne mentiin takaisin. Koulun lääkäri suositteli hontelolle, riisitautiselle nuorelle miehelle urheilua, muuten paha perisi. Tapsa liittyi Oulunkylän Tähteen, seuraan, jota hän edusti koko elämänsä ajan muiden seurojen houkuttelusta huolimatta. Tapsasta tuli esimerkillinen harjoittelija. Keihäänheitto oli sopivaa jatkoa kivien heittelylle. Musikaallisen kaverin hyvä rytmitaju oli eduksi juuri keihäänheitossa, kaiken oli tapahduttava sekunnilleen jotta heitto onnistuisi. Puuttuvan voiman Tapsa sai jouduttuaan hätäaputöihin kivilouhokseen. Louhos oli maaseudulla joten ruokaakin löytyi jo paremmin. Takaisin Oulunkylään tultuaan Tapsa sai urheilututtavuuksiensa avulla tilapäistyötä OTK;n myllyltä. Ruokaa alkoi löytyä ja harjoitteluunkin liikeni tiloja talon puolesta. Tapsa heitteli myllyllä lyijykuulaa seinään. Tuntui olevan tehokas keino koska kaaret pitenivät ja mestaruuksia alkoi tulla. Aikaa riitti myös lauleluun ja kitaran soittoon. Sotareissulla urheilupiireistä tuttu Tapsa pääsikin sodan loppupuolella Aunuksen radioon soittelemaan levyjä ja juttelemaan mukavia. Radio teki hänestä varsin tunnetun mediapersoonan. Keihäänheiton huippukunto ajoittui kesälle 1943, jolloin hän heitti Karhumäen kentällä harjoituksissa epävirallisesti yli 80 metriä. Heitto mitattiin. Tuon ajan maailmanennätys oli Yrjö Nikkasen nimissä oleva 78,70. Paras virallinen heitto kantoi 75,47 joka sekin oli sen ajan koivukeihäällä heitettynä pitkä kaari. Lontoon olympialaisissa Tapsa voitti kultaa tuloksella 69,77. Viimeistään Lontoon kullan jälkeen Tapsasta tuli koko kansan sankari. Läheltä piti, ettei häntä olisi kelpuutettu Lontooseen yli-ikäisyyden takia. Mainittakoon, että Lontoon Wembleyn heittopaikka oli lähinnä perunapeltoa, koska järjestäjät eivät pitäneet lajia tärkeänä. Kisojen jälkeen Tapsasta tuli koko kansan viihdyttäjä. Suomi tuli tutuksi. Joka kunnassa, kylässä ja kaupungissa tuli käytyä. Autot olivat kehnoja kuten tietkin. Majoitus oli useimmiten ala-arvoisissa matkustajakodeissa samassa huoneessa kiertueella olevien kavereiden kuten Repe Helismaan, Esa Pakarisen ja Masa Niemen kanssa. Ei ihme, että pinna kiristyi katkeamaisilleen. Kevennys löytyi useimmiten perikansallisin keinoin, joka sekin rassasi kovasti perusraitista huippu-urheilijaa. Tapsa kesti kuitenkin ja oli säästäväinen. Perhe kasvoi ja omakotitalo Oulunkylään valmistui ”pienistä palasista”. Jättiläissuosio ei koskaan noussut Tapsalle päähän. Hän oli aina uskollinen periaatteilleen ja muisti kurjan lapsuutensa. Luonteeltaan hän oli perisuomalaisen rehellinen, rehti, avulias ja ystävällinen. Pehmeä ja herkkä hän myös oli. Se välittyy hänen kappaleistaan, hän sävelsi ja sanoitti lapsilleen kauniin Sininen unikappaleen, siis sen, jossa Nukku-Matti pöristelee autollaan... Kukapa olisi : esittänyt herkemmin laulut Päivänsäde ja menninkäinen, Kulkuri ja joutsen tai Isoisän olkihattu. Hänen viimeiseksi levytyksekseen jäi enteellisesti Reino Markkulan laulu En päivääkään antaisi pois. Tapsan lähtö oli traaginen. Hän liukastui Tikkurilan uimahallissa 1979 lyöden päänsä kohtalokkain seurauksin. Aivoverenvuotoa ei heti havaittu. Meinasi tulla itku silmään kun katselin äskettäin TV:n suurta urheilugaalaa. Yllättäen siinä oli varttitunnin mittainen osio 100 vuotta täyttävästä legendasta. Oli Lontoon huippuhetket sekä katkelmia hänen taipaleeltaan sekä niistä 25 elokuvasta, joissa hän ehti näytellä. Gaalassa häntä edusti upea Leena-tytär. Tapsaa luonnehti mielestäni loistavasti erään tuttavaperheen tytär, joka oli tavannut Tapsan lapsena: Oli siinä uskomaton aikuinen. Niin jutteli pienelle lapselle kuin kaverilleen ja oli luonnollinen. Herran jestas, mikä karisma siinä ihmisessä oli. Niin oli. Heikki Majava Tapio Rautavaaran urheilusaavutukset: Keihäänheiton TUL:n mestaruudet 1934, 1935, 1936, 1943, 1947, 1948 ja 1949. Keihäänheiton Suomen mestaruudet 1944, 1945, 1947, 1948 ja 1949 Olympiakultaa Lontoossa 1948, hopeaa Antwerpenin työläis-olympialaisissa 1937. Jousiammunnan Suomen mestaruus 1955, jousiammunnan maailmanmestaruus joukkuekilvassa 1958 MAJAVAN MATKASSA VÄLILLÄ OLI ILMASSA merkkejä liikenteen vähenemisestä. Aamulla eivät autot ajaneet katkeamattomana virtana Konalantietä pitkin Turuntielle ja siitä Espooseen. Nyt virta on taas niin paha että muutamissa kohdissa ei pääse aamulla ruuhka-aikaan edes kadun yli. Vihdintiellä jonotetaan oikein kunnolla ja kehä I idästä länteen on tukossa. Bensan hinta on halpaa ja omalla autolla ajetaan ihan entiseen malliin. Jännityksellä seuraan miten uusi länsi-metro vaikuttaa espoolaisten liikkumiseen. Meidän nurkillamme metro ei varmaan vaikuta juuri mitään. Pohdin toisinaan miten tulisimme toimeen ilman kännyköitä, monia tv-kanavia, liukuesteitä, sauvakävelysauvoja tai vesijumppa-tunteja. Mutta miten tulisimme toimeen ilman bussilinjaa 550?. Kyseisellä bussilla matkaisin Herttoniemen sairaalaankin hoidattamaan lapsena telomaani peukaloa käsikirurgiselle osastolle. Taas täytyy kehua miten hienosti kaikki erikoissairaanhoidossa toimi. Otti tietysti aikansa ennen kuin vaivani oli siinä mallissa että päädyin erikoislääkärin käsittelyyn. Kehuja satelee myös tuttavalta joka toipuu aivoverenvuodosta kohtalaisen pitkän sairaalakeikan jälkeen. Harmittaa kun aina vain valitetaan ja moititaan julkista terveydenhoitoa. En usko että hoitotoimenpiteillä olisi jokin ikäraja. Milloin kerrotaan että yli 70-vuotiaita ei hoideta tai että yli 80-vuotiaita ei enää leikata. Ei hoideta eikä leikata jos lääkärit katsovat että toimenpiteet eivät edistä vanhuksen toimintakykyä tai ovat liian vaarallisia. Melko pienillä kustannuksilla Helsingissä aiotaan lisätä ikäihmisten toimintakykyä. Suunnitelmissa on että päiväsaikaan vanhukset voisivat matkustaa puolella hinnalla busseissa, metrolla ja lähijunissa. Kunhan halpa liikkuminen ei vain houkuttele hyppäämään bussin kyytiin parin pysäkinvälin matkalle, jonka tähän asti on tottunut kävelemään. Vaikka liikennevirrat pääkaupunkiseudulla ovat jatkuvasti kasvaneet, olemme kaukana suurkaupunkien ruuhkista. Mutta vähempikin autoilu riittäisi. Leikillisesti olen miettinyt voisiko joku taho suorittaa jonain viikonloppuna laskelman, jolla selvitettäisiin miten paljon väkeä on liikkeellä pelkästään urheilun takia: kilpailijoina, katsojina, harrastajina, lasten kuskaajina. Luku olisi varmasti melkoinen. Edesmennyt professori Terttu Arajärvi esitti taannoin haastatellessani häntä että etenkin Helsingissä lapsille pitäisi hankkia vain sellaisia harrastuksia minne he voivat itse mennä julkisille kulkuvälineillä. Hänen mielestään vain jääkiekkoa pelaavat tarvitsevat kuljetusapua koska heillä on niin painavat välineet. Miksi hyväksymme sumeilematta lapsille harrastuksia jotka ovat kaukana kotona. Kun hämmästelen miksi isovanhemmat viikosta toiseen kuljettavat lastenlapsiaan ympäri kaupunkia harrastuksesta toiseen, on selitys, kun lapsi niin haluaa sitä ja sitä. Kotinurkille ei saada koskaan tanssitunteja eikä satujoogaa kun olemme valmiita menemään niiden perässä pitkienkin matkojen taakse. Tiedän että tiloista on huutava pula. Minneköhän on hautautunut selvitys jonka avulla oli tarkoitus saada koulun käyttö joustavammaksi. Päinvastoin viime syksynä yritimme järjestää Pitäjänmäen Muistipiirin 10-vuotisjuhlat Pitäjänmäen yläasteen koululla. Juhlia ei saa pitää koululla viikonloppuna!!! Leena-Maija Tuominen Kulkemisen tolkuton raskaus Suomalainen sankari 100 vuotta Kanneltalon talvilomaleffasarjat tarjoavat laatuelokuvia ja klassikkoja Kanneltalon Talvilomaelokuvat on pilkottu tänä keväänä kolmeen eri sarjaan. Animaatioaamut klo 10 on suunnattu perheen pienimmille, Nojatuolimatkallesarjassa klo 14 esitetään laatuelokuvia aikuiseen makuun. Kasvukipuja klo 17 tarjoaa kosketuspintoja nuorten maailmaan. Elokuvat nähdään Kanneltalossa 16.–20.2., maanantaista perjantaihin. JANOSCHIN lastenkirjat kuuluvat saksalaisen lastenkirjallisuuden aateliin, ja kuvittaja-kertojan luomat Pikku Tiikeri ja Pikku Karhu -hahmot nauttivat samanlaista kulttiasemaa Saksanmaalla, kuin muumit täällä Suomessa. Osa Janoschin tuotannosta on päätynyt myös Tarinatuokio-animaatioiksi, joista nähdään Kanneltalossa Oi, ihana Panama ja Sammakkoprinssi (ma 16.2.) ja Villin lännen tarina (pe 20.2. klo 10. ) Karhuherra Paddington puolestaan on klassikkohahmo Englannista. Jaksoja alkuperäisistä Täältä tulee karhuherra Paddington -nukkeanimaatioista nähdään Kanneltalossa ti 17. ja to 19.2. Keskiviikkona 18.2. Animaatioaamussa nähdään ranskalais-animaatio Ruohonjuuritasolla vuodelta 2011. Nojatuolimatkalle klo 14 Hiihtolomaviikon sääolosuhteet eivät hetkauta, kun iltapäivisin klo 14 voi asettautua mukavasti nojatuolimatkalle Kanneltalon aikuisten laatuelokuvien sarjan ääreen. Maanantaina 16.2. matkataan aurinkoiseen Botswanaan, jossa Mma Ramotswe onkin Naisten etsivätoimisto nro 1:n ylpeä omistaja (Ladies detective agency no 1, K11). Tiistaina vietetään Iltapäivä Toscanassa (Copie conforme, S). Abbas Kiarostamin ohjaaman elokuvan pääosissa hehkuu Juliette Binoche. Keskiviikkona nähdään näillä leveysasteilla harvemmin nähtyä libanonilaista elokuvaa: Nadine Labaki on ohjannut ja näyttelee itse pääosaa Beirutissa sijaitsevan kauneushoitolan työntekijöistä ja asiakkaista kertovassa elokuvassa Caramel (K3). Torstaina matkataan Kreikkaan ja aurinkoiselle Korfun saarelle elokuvassa Eläimet ja muu kotiväkeni (K3). Gerald Durrellin suosittuun omaelämänkertaan perustuvassa ? lmatisoinnissa seurataan Durrellin perheen edesottamuksia saaren eläimistön ja asukkaiden kanssa 1930-luvulla. Elokuva sopii myös koko perheen viihdykkeeksi. Perjantain matkakohde on Ranska: Louis Mallen ohjaus Zazie, Pariisin päiviä (K7) on värikäs ja vauhdikas, jopa sarjakuvamainen komedia villikkotyttö Zazien, joka karkumatkallaan Pariisin kaduilla törmää mitä erikoisimpiin hahmoihin. Kohunimiä ja kulttiklassikkoja nuorille Kasvukipuja-sarjassa nähdään nuorten elokuvia ja samalla näkökulmia maailmaan matkalla aikuisuuteen. Maanantain elokuva Kattona tähtitaivas (I taket lyser stjärnorna, K12) johdattelee katsojan 14-vuotiaan Jennan elämään, jossa teini-ikäisen kuviot sekoittaa äidin vakava sairaus. Tiistaina 17.2. nähdään kohutun, elokuvan uudeksi ihmelapseksi tituleeratun ohjaaja-näyttelijä-käsikirjoittaja Xavier Dolanin elokuva Kangastuksia (Les amours imaginaires, K7). Visuaalisesti vahva kanadalaiselokuva on kolme nuoren rakkaustarina. Keskiviikon 18.2. elokuvavalinta Kosteikkoja (Feuchtgebiete, K16) on suunnattu yli 16-vuotiaille ja käsittelee seksuaalista heräämistä. David Wnendtin kuohuntaa herättänyt elokuva kuvaa humoristisella ja häpeilemättömällä otteella kehollisuuteen ja naisten seksuaalisuuteen liittyviä teemoja. Torstaina nähdään kulttiohjaaja Wes Andersonin Moonrise kingdom (K12). Siinä teini-ikää lähestyvät Sam ja Suzy pakenevat villiin luontoon Uuden-Englannin rannikon saarilla. Vuoteen 1965 sijoittuvan elokuvan väritys on murretun pehmeä, kuin vanhoissa polaroid-valokuvissa. Talvilomaleffasarjan päättää pe 20.2. klo 17 François Truffaut’n klassikko Jules & Jim (K16). Henri-Pierre Rochen samannimiseen romaaniin perustuva elokuva on kolmiodraama, kuvaus kahden nuorukaisen rakkaudesta samaan naiseen. Kaikkiin elokuviin on vapaa pääsy, eikä niihin tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Lisätiedot elokuvista kanneltalo.? Juliette Binoche ja Iltapäivä Toscanassa. Moonrise kingdom.
5 11.2.2015 LAUANTAINA 17. TAMMIKUUTA vietettiin Pihkapuiston ala-asteen koulussa jo toisen kerran Pihkatori-tapahtumaa. Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetty tapahtuma sai niin suuren suosion, että päivä päätettiin järjestää myös tänä vuonna. Päivä aloitettiin yhteisellä salitilaisuudella, jossa koulun ympäristöagentit pääsivät esittelemään itsensä ja koulun vihreitä tapoja. Yleisöstä valitut vapaahtoiset näyttelivät erilaisia ympäristöystävällisiä tapoja, joita me katsojat yritimme arvata. Pihkatorilla pääsi kiertelemään myyntipöytien äärelle sekä juttelemaan koulun aikuisten ja muiden vanhempien kanssa. Päivän aikana lapset saivat myydä omia vanhoja lelujaan, kirjojaan ja muita tavaroitaan. Myyntipöytiin oltiin myös leivottu monenlaisia herkkuja. Myyntitoiminta oli aktiivista, iloista ja siitä jäi hyvä mieli sekä aikuisille että lapsille. Pihkatorin aikana oli mahdollisuus myös tutustua koulumme Oppilaskunnan toimintaan sekä päästä pelaamaan ympäristöagenttien Käsityöläisten palveluita Kehruuaukion äärellä Malminkartanon Kehruuaukio on koonnut ympärilleen joukon eri alojen käsityöläisiä. Uusimpia tulokkaita ovat ompelimo ja kehysliike. Malminkartanon Kehruuaukion äärellä on joukko pieniä liikehuoneistoja, joihin on sijoittunut käsistään taitavien yrittäjien palveluita. On graa? sta suunnittelua, media-alan palveluita, taidemaalari Liisa Grudein ateljee sekä uusimpina tulokkaina ompelimo ja kehysliike, jonka vuokralaisena harjoittelee alttoviulisti. Galleria Aforte myy ja kehystää taidetta Kehystäjä Tero Grönlund opiskeli ammattinsa 1990-luvun puolivälissä Taidekehystäjät ry:n kursseilla. Hän on myös noudattanut saamiaan alan ammattilaisten ohjeita alusta saakka: esimerkiksi gra? ikan kehystyksessä hän käyttää aina happovapaita passepartout-aukkopahveja ja taustapahveja. Aluksi Gröndlund piti kehystämöä Vihdin Nummelassa. Kun hän muutti Helsinkiin, liike löysi uudet tilat ensin Laivanvarustajankadulta ja sitten Pikku-Huopalahdesta. Keväällä 2014 Galleria Aforte muutti Malminkartanon Kehruuaukiolle, aivan kivenheiton päähän asemasta sen pohjoispuolelle. ”Taide on aina kiinnostanut minua, ja olen harrastanut erityisesti taidegra? ikkaa”, Tero Grönlund kertoo ja näyttää edesmenneen huippugraa? kon Pentti Lumikankaan teosta. Maalausten ja grafiikan lisäksi Grönlund kehystää valokuvia, julisteita ja vaikkapa kunniakirjoja. Parhaillaan työn alla on erään mainostoimiston tilaama liki 50 diplomin kehystys. ”Ammattikehystäjä tekee aina mittatilaustyötä. Kehys valitaan yksilöllisesti kohteeseen sopivaksi. Myös laseja on erilaisia. Arvotöihin kannattaa ottaa UV-säteilyltä suojaava lasi”, Grönlund neuvoo. Vanhan musiikin tuntija haaveilee viulukoulusta Grönlundin liiketilaan rajatussa harjoitushuoneessa soittaa alttoviuluaan liikkeen kiinni ollessa Vappu Helasvuo, tunnetun viulistin ja kapellimestarin Pekka Helasvuon tytär. Vappu Helasvuo on monitaitoinen, vanhaan taidemusiikkin erikoistunut free lancer, joka on mukana myös uuden helsinkiläisen Encanto Festivalin taustavoimissa. Encanto toteutti vastikään Leppävaaran Sellosaliin ja Lahden Sibeliustaloon 1700-luvun marionettioopperan tuotannon. ”Haaveilen lähikulttuurin kehittämisestä Malminkartanossa, jonka Kappeli Vellikellonpolulla sopii hyvin konserttitilaksi. Suunnitelmissa on myös pikkulasten viulukoulun perustaminen”, Vappu Helasvuo kertoo. Ompelimo palvelee Kehruuaukiolla Vastapäätä Galleria Afortea on palvellut asiakkaita jo kolmen vuoden ajan Ompelimo Suvinen. Yrittäjä Maarit Suvinen valmistui vuonna 2001 pukuompelijaksi Roihuvuoren ammattioppilaitoksesta. Ennen oman ompelimon perustamista hän omaksui asiakaspalvelutaitoja toimiessaan vaateja kenkämyyjänä. Viihtyisästä liiketilasta näkee, että Suvinen on asettunut aloilleen ja jäädäkseen. Työpöydät sekä erilaiset ompelukoneet ja saumurit ovat kaikki löytäneet paikkansa. ”Vaikka pystyn valmistamaan leningin alusta loppuun, suuri osa asiakkaitteni antamista työtehtävistä on lyhennyksiä, kavennuksia, vetoketjujen vaihtoa, vintage-vaatteisiin tehtäviä muutostöitä tai verhojen ompelua”, Maarit Suvinen kertoo. Hän painottaa, että ompelijalta vaaditaan tarkkuutta ja kykyä tuottaa viimeisteltyä jälkeä. Kun tekee pienetkin työt huolellisesti, asiakas palaa uudelleen ja suosittelee ompelimoa myös ystävilleen. Kehruuaukion kodikasta liikepaikkaa Tero Grönlund ja Maarit Suvinen kiittelevät yhteen ääneen. Ilmainen autopaikka löytyy aina, ja M-junalla on etäämmältäkin helppo tulla käymään. Teksti ja kuvat: Matti Tuomisto Tero Grönlund toi kehystämönsä Galleria Aforten Malminkartanon Kehruuaukiolle. Liiketilasta on erotettu harjoitushuone alttoviulisti Vappu Helasvuolle. Maarit Suvisen ompelimo on kotiutunut Kehruuaukiolle. Suvinen osaa valmistaa niin leningin kuin kaventaa kuntosalilla hoikistuneen asiakkaan housut. Ympäristöagentit Pihkatorilla Lajittelu-peliä. Lajittelu-pelissä kisattiin siitä, kuka osaa lajitella parhaiten eli tietää minne mikin roska kuuluu. Lajittelu-kisa oli usean oppilaan mielestä mahtava! Pihkatori-päivän aikana luokissa myös tehtiin kierrätysaskartelua sekä painettiin omia kauppakasseja. 1A-luokkalaisten tekemistä kangaskasseista tuli todella hienoja ja niitä on varmasti kiva käyttää tulevilla kauppareissuilla. 2-3A-luokkalaiset pääsivät puolestaan antamaan rikkinäisille ja parittomille sukille uuden elämän, kun niistä tuli mitä mielikuvituksellisimpia otuksia. Näillä käsinukeilla leikitään varmasti vielä pitkään. Kiitos kaikille osallistuneille! Ehkä näemme ensi vuonna uudelleen! Riikka Aaltonen luokanopettaja Pihkapuiston ala-aste Tuo aamulla, hae illalla 2 2 2 2 2 Puhtautta ja raikkautta! Petarit, täkit ja tyynyt! Pääset autolla suoraan takaovellemme, myös noutopalvelua ma-pe klo 8-11. p. 040-455 1230 ma-pe 11-19 • la 11-17 www.mattolaituri.fi 2 2 2 Päivän aikana lapset saivat myydä omia vanhoja lelujaan, kirjojaan ja muita tavaroitaan.
6 11.2.2015 Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (Prismaa vastapäätä) P. (09) 566 0981 HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KELA-KUNTOUTUSTA • KOTIKÄYNTEJÄ Kauneusja terveyspalveluja Paikallista palvelua meillä olet hyvissä käsissä (09) 539 938 malminkartanonhammas.fi Puustellintie 4 Hiihtolomaviikolla shampoon ostajalle hoitoaine puoleen hintaan. Parturi-Kampaamo MARI LEINO Meikit ja hiukset PIRJO LEINO P. (09) 562 5663 Tervetuloa! Näyttelijäntie 24, Pohjois-Haaga www.marileino.? Parturi-Kampaamo Mia Laine P. 566 6281 Kanneltie 11, 00420 Helsinki ERIKOISHAMMASTEKNIKKO ERIKOISHAMMASTEKNIKOT: Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym. KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus puh. 09 563 1500 Myyrinhammas Iskostie 4, 01600 Vantaa www.myyrinhammas.? Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla VANHOJEN KIISTAKUMPPANEIDEN entisen valtiovarainministeri Iiro Viinasen ja entisen kansanedustaja Esko Seppäsen dramatisoitu keskustelu esitettiin TV:ssä jokin aika sitten. Sen teksti perustui näiden kahden veteraanipoliitikon yhteiseen keskustelukirjaan Vasen oikea, oikea vasen. Helsingin työväenkirjasto pani vielä paremmaksi. Kirjakahvilan keskusteluvieraiksi oli kutsuttu livenä esiintyneet Esko Seppänen ja Iiro Viinanen sekä nuoremman polven poliitikot Vasemmistonnuorten puheenjohtaja Li Andersson ja Kokoomuksen Nuorten Liiton puheenjohtaja Susanna Koski. Viime mainitut julkaisivat myös yhteisen keskustelukirjan Punavihreä Sinivalkoinen. Keskustelun johdattelijana oli Työväenliikkeen kirjaston ystävien puheenjohtaja Pentti Arajärvi. Keskustelu aloitettiin Arajärven esittämällä kysymykselle, miten keskustelijat suhtautuvat eutanasiaan. Seppäsen ja Viinasen kantahan oli tullut tutuksi jo heidän yhteisestä keskustelukirjastaan. Kumpikin vaikean sairauden kokeneena pitivät tarpeellisena, että laissa myönnettäisiin oikeus elämän päättämiseen avustettuna, jos henkilö ei oman sairautensa ja tilansa vuoksi kykene itse päättämään päiviään eikä kestä kovia kipuja eikä parantuminen ole mahdollista. Li Andersson yhtyi näiden käsityksiin. Susanna Koski oli varauksellisempi. Tämän jälkeen päästiin varsinaisiin illan aiheisiin politiikkaan ja talouteen. Tässä osioissa tuli selvästi esiin myös sukupolvien väliset erot. Seppänen ja Viinanen olivat jo oman keskustelukirjansa kautta selvitelleet vanhoja kiistojaan ja löytäneet myös yhteisiä kiinnekohtia ja olivat valmiimpia tietynasteisen konsensus ja kompromissi politiikan tunnustamiseen. Viinanen jopa totesi, että oli kirjan johdosta saanut palautetta, joissa oli kyselty onko hän siirtynyt vasemmistoon. Sekä Seppänen että Viinanen totesivat, että maamme talouspoliittisissa ratkaisuissa on tehty virheitä, joiden seurauksista kansalaiset ovat joutuneet kärsimään. Molemmat pitivät tuloeroja liian suurina, eivätkä pitäneet johtotason ylisuuria palkkoja ja palkkioita maamme kilpailukykyä parantavana. Viinanen myönsi veronkierron vääristävän verotilastoja. Samoin hän totesi, että tulonsiirtojen vaikutuksia ja määriä peitellään usein hämärien nimikkeiden alle. Esimerkiksi maataloustuesta puhutaan paljon, mutta yritysten saamiin eri nimikkeillä esiintyviin elinkeinotukiin ei kiinnitetä huomioita, vaikka ne ovat määrältään suurempia kuin maataloustuet. Ammattiyhdistysliikkeen roolin ymmärtäminen osoittautui mielipiteitä jakavaksi. Ay-liikkeisiin kuulumattomat Esko ja Iiro arvostelevat ayliikettä liian johtajavaltaiseksi ja epädemokraattiseksi. Esko kuitenkin korosti ay-liikkeen roolia työntekijöiden etujen ajajana. Iiro halusi poistaa työehtosopimusten yleissitovuuden ja kannatti yrityskohtaisia palkkasopimuksia. Nuoet Li ja Susanna erosivat mielipiteissään tässä kysymyksessä selkeämmin. Li puolusti ayliikettä, kun Susannan mielestä ne joutaisi kokonaan lopettaa. Samoin Susanna katsoi, että palkoista pitäisi sopia suoraan työpaikoilla. Se loisi hänen mielestään parhaat edellytykset työpaikkojen säilymiseen kotimaassa. Nämä näkemyksensä Li ja Susanna esittävät kirjassaan vielä jyrkemmässä sävyssä. Erimielisyys koski myös työaikaa. Li pitää työajan lyhentämistä esimerkiksi 6 tuntiin kannatettavana, koska se luo paremmat edellytykset työssä viihtymiseen ja vähentää esimerkiksi liiallisesta rasituksesta aiheutuvia sairaslomia ja työstä poissaoloja. Tutkimukset osoittavat myös, että työajan lyhentäminen nostaa työ tuottavuutta. Susanna puolestaan pitää työajan lyhentämistä haitallisena, koska se lisää työvoimakustannuksia. Edellistäkin jyrkempi mielipide-ero koski perustuloa, jota Li puolusti sitkeästi ja Susanna puolestaan tyrmäsi kaikki ajatukset perustulosta. Susannan mielestä se johtaisi vain laiskotteluun ja keinotteluun yhteiskunnan kustannukselle, eräänlaiseen pidennettyyn lapsilisään. Kokoomuksen linjan mukaisesti Susanna oli valmis myös siirtämään esimerkiksi terveydenhuollon ja muut hoivapalvelut yksityisten yrittäjien hoidettavaksi. Hän vakuutti, että siitä koituisi kunnille säästöjä ja ihmiset saisivat joustavammin ilman jonotusta tarvitsemaansa hoitoa. Itse asiassa kokoomuksen tavoitteena on siirtyminen amerikkalaiseen vakuutuslaitosten kautta hoidettuun yksityiseen terveydenhuoltoon. Kokoomusta ja kokoomusnuoria ei näytä hetkauttavan, että USA:ssa presidentti Barack Obaman ainoaksi vaalikamppailunsa aikana esittämistä tavoitteista niukin naukin läpiajama uudistus on varsin torsoksi jäänyt terveydenhoitolaki. Obamalla oli suuria vaikeuksia ajaa lakiuudistus läpi republikaanienemmistöisessä kongressissa ja senaatissa. Republikaanit ovat ilmaisseet pyrkivänsä sen kumoamiseen heti päästyään uudestaan valtaan. Sukupolvierot suomalaisen vasemmiston ja oikeiston riveissä näkyi keskustelussa ja erityisesti keskustelukirjoissa siinä, että vasemmiston Esko ja Li olivat selvästi paremmin samoilla linjoilla peruskysymyksissä kuin Susanna ja Iiro. Susanna toistaa varsin selkeästi kokoomuksen nuoren puheenjohtajan ja pääministerin Stubbin linjanvetoja ja retoriikkaa: konsensusta ei tarvita, kompromisseihin on suhtauduttava varauksin. Kirjassaan Susanna tunnustaa suoraan, että ”Kokoomuksen Nuorten Liitto on tinkimättömästi oikeistolaisempi kuin emopuolue. Sen riippumaton politiikka perustuu tinkimättömään arvoperustaan…” Julkaistut vaaligallupit ennakoivat kokoomuksen kannatuksen laskeneen Stubbin puheenjohtaja kaudella. Monet näkevät siinä tietyn linjaeron vaikutuksen nuoremman ja vanhemman kokoomus sukupolven välillä. Eduskuntavaaleihin on aikaa enää vajaat kolme kuukautta. Vaaleissa kansalaiset antavat arvionsa noudatetusti politiikasta ja valtakirjan vaaleissa valituksi tuleville 200 kansanedustajalle. Vaalin tulos vaikuttaa tietyllä painollaan tuleviin politiikan linjanvetoihin ja ratkaisuihin. Oiva Björkbacka Vasen oikea. Punavihreä sinivalkoinen PROHIUS PROHIUS Teija Lempinen ja Benita Luoma Uusille asiakkaille töistä 20% alennusta kevään ajan. Tasausleikkaukset naiset alk. 30,miehet alk. 20,Klaneettitie 4 • Puh. 045 896 6666 Bök i Kårböle DEN VACKRA järnvägsstationen i Hapsal i västra Estland ruvar på ett gruvligt för? utet. Efter att tågtra? ken till Hapsal upphörde 2004 har stationen fungerat som ett museum som förevisar den estniska järnvägstra? kens historia. Hapsal var i början av 1900-talet en viktig kurort för aristokratin i S:t Petersburg och Reval. I Hapsals bästa restaurang Kuursaal ? nns förstorade, suddiga fotogra? er från 1920-talet som visar förmögna herrar som spatserar längs med stranden i påkostade kostymer och somriga halmhattar. Välklädda damer i spetsklänningar tittar förväntansfullt in i kameran. På 1940-talet tjänade tågstationen i Hapsal som samlingsplats för deportationer av oskyldiga människor som skickades till Sibirien. En stor del av dem strök med i svält och sjukdomar som grasserade i de sovjetiska arbetslägren. Andra ? ck nackskott för att de var ”klass? ender” i egenskap av till exempel lärare eller sjökaptener. Tiotusentals ester försvann i den sovjetiska terrorns köttkvarn medan omvärlden såg på med händerna i kors. Jag har nyligen träffat en lång rad estlandssvenskar som har genomlevt det sovjetiska skräckväldet. ”Vi är en traumatiserad minoritet. Alla känner till någon som torterades, deporterades eller avrättades av de sovjetiska myndigheterna”, sade den estlandssvenske åter? yttaren Bo Stenholm då jag träffade honom i Tallinn i fjol. Hans farbror försvann på ett sovjetiskt arbetsläger och återfanns aldrig. Femtio år senare sökte Bo upp den plats i Sibirien där hans farbror troligen dog för att rekonstruera det som hände. Ovissheten om vad som hänt alla nära och kära är plågsam att bära. Det är viktigt att minnas det fasansfulla och bearbeta det ofattbara. Det besinningslösa våldet som kännetecknade den sovjetiska ockupationen har lämRöda stjärnor i garderoben Mikael Sjövall är styrelsemedlem i föreningen Kårböle Gille och bosatt i Malmgård. nat sina spår i det estniska samhället. Under den skenbart välmående ytan jäser en obearbetad ångest. De sovjetiska skuggorna är som blödande sår som rister och värker. Inget bandage biter på dem. Men det hjälper att tala om dem. Den forna maktens män i Kreml har förpassats till Valhall eller tagit sin till? ykt till datjan. Det går inte längre att åtala de makthavare som bar ansvaret för de sovjetiska folkmorden. Tiden läker inte alla sår. Hur återupprättar man tron på rättvisan då oräkneliga orättvisor har sopats under mattan? Att blotta sanningen är en smärtsam, men nödvändig process. De som överlevde Sovjetdiktaturen vore betjänta av en internationell sanningskommission som kunde utreda och exponera sovjetiska brott mot mänskligheten. Östeuropa skulle behöva ceremonier där världssamfundets ledare kunde hedra minnet av de tjugo miljoner människor som ? ck parturi-kampaamo sätta livet till i sovjetiska förföljelser. Så länge man inte gör upp med sin historia föreligger en risk att historien upprepar sig. Järtecknen är fullt synliga. Ett nytt kallt krig är på uppsegling. ”Estland och Lettland har all anledning att vara rädda för Ryssland”, sade president Putins personliga rådgivare Sergej Markov i november. Mikael Sjövall Denna krönika publicerades ursprungligen i Hufvudstadsbladet den 3.2.2015 SITRATIE 5 KANNELMÄKI PUH. 531 979 Kaarela-Seura ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään ke 11.3.2015 klo 19 Kanneltalon kahviossa
7 11.2.2015 NÄIN VUODEN ALKUPUOLELLA on hyvä hiukan palauttaa mieleen mitä on tullut kirjoiteltua. Ohojen puolelle voisi ainakin laskea itsenäisyysaiheisen kirjoituksen siltä osin, että sanoin että Suomessa ei olisi ollut valmiuksia elintarvikkeiden säännöstelyyn vuonna 1917-1918. Tässä erehdyin, nimittäin kyllä oli, ja läskimahaisinkin helsinkiläisporvari menetti painostaan maailmansodan vuosina pari-kolmekymmentä kiloa. Säännöstelystä huolimatta helsinkiläiset saivat tottua noin 40 tunnin viikottaiseen jonotukseen per perhekunta elintarvikkeita saadakseen. Tätä taustaa vastaan on vielä helpompi ymmärtää, kuinka heikon elintarviketilanteen on pitänyt oikein ollakaan alimmissa tuloluokissa, varsinkin kun vielä linnoitustöiden loppuminen sai aikaan työttömyyttä. Täällä pohjantähden alla-kirjaa pidetään jonkinlaisena kokonaisnäkemyksenä punakapinasta eli veljessodasta, mutta täytyy sanoa, että kun tapahtumat kumminkin lähtivät Helsingistä, niin kokonaisnäkemys se ei ole, koska se ei kerro tapahtumista sieltä mistä rähinä sai alkunsa. Helsinkiläinen kokoava kaunokirjallinen teos jää ikuisiksi ajoiksi puuttumaan, sillä joku So? Oksanen tai Kjell Westö ei sellaista pysty tekemään. Silloinen tilanne on kuviteltavissa, mutta kuvitelma heijastaa kuvittelijan mieltä yhtä paljon kuin silloista todellisuuttakin. Ja edelleenkin olen siis sitä mieltä, että heikko elintarviketilanne viime kädessä aiheutti koko kapinan. Toinen Oho tulee siitä, että olisimme nyt erikoisessa tilanteessa, mikäli olisimme aikoinaan ostaneet Karjalan ja Petsamon takaisin Jeltsiniltä, ja jota siis jossain aiemmassa kirjoituksessani kaipailin. Presidentti Koivistohan ei tällaisista projekteista ollut ollenkaan innoissaan, vaan halusi mieluummin käyttää jokseenkin vastaavan summan rahaa inkeriläisten ”auttamiseen”, ”paluumuuttamisen” avulla. No, inkeriläinen asutus ainakin on tuhottu Venäjällä päätöksen ansiosta, ja kenties jotain hyvää on siitäkin projektista tullut, vaikken olekaan hyvistä puolista tietoinen. Putinin yllättävien toimien perusteella voi nyt olettaa, että ajateltua hankalampiakin karikkoja olisi Karjalan ja Petsamon takaisin lunastamisessa ollut. Sikseensä se olisikin ollut tehtävä muodostamalla niistä erikoistalousalue, jolla olisi ollut omaa lainsäädäntöä Hong Kongin tapaan. Sotilaallisesti tilanne kumminkin olisi nyt hankala, sillä vaikka alue kuuluisi Suomelle, sen aseellinen puolustaminen olisi hankala rasti, jos Putin katsoisi nyt, ettei Jeltsinin tekemien tekemien sopimusten noudattaminen ole enää kiinnostavaa. Samahan toisaalta koskee Ahvenanmaankin puolustamista, maahamme kuuluisi siinä tapauksessa molemmin puolin demilitarisoituja alueita. Kysymysmerkkien puolelle pitää laskea myös jo aikaa sitten kirjoittamani ”Euro valkosipulilla”. Siinä kaavailin olevan todennäköistä, että kansa Kreikassa ei suostu äänestämään puoluetta, jotka lupaa maksaa lainat takaisin. Ja näin taitaa käydä. Ihmeellistä, että tällainen tavis pystyy aavistamaan kehityskulun, joka tulee ihan yllätyksenä koko Euroopan päättäjille ja talousasiosta vastaaville. Nöyrä olettamukseni onkin, että ainakin Saksan päättäjät ovat asian oivaltaneet jo heti alusta, mutta koska kyseessä ovat olleet Kreikan Saksan pankeilta otetut velat, niin ne on ollut mukavinta maksattaa yhteisvastuullisesti, jotteivät ne kaatuisi yksin Saksan veronmaksajille. Kreikkaan toimitetut mersut ovat olleet myös saksalaisella velkarahalla rahoitettuja, joten siltäkään osin Kreikkaa ei ole heti voitu päästää selvitystilaan. Onpa Kölnin lähellä tekeillä olleet Kreikan merivoimien uudet sukellusveneetkin ollut hyvä toimittaa ja maksattaa yhteisesti ennenkuin ostaja ojentaa tyhjät kämmenet. Joten, vaikka meillä ei ole omia sukellusveneitä, niin olemme kuitenkin olleet mukana rahoittamassa sellaisen maan sukellusveneitä, jonka pahin vihollinen on toinen natomaa, Turkki. Ja nyt, kun lainat jäävät asiallisesti ja olennaisesti maksamatta, tulemme loppupelissä olemaan sukellusveneiden lahjoittajia. Joo, olkaa hyvät vaan siellä Kreikassa, laitetaanko tulemaan muutama Suunnon kompassikin kaupanpäällisiksi? Toinen Kysymysmerkki pitää esittää siitä, miten päättäjät eivät käsitä sitä, että de? aatiopeikkoa pakoon juoksemalla tulee vielä isompia peikkoja vastaan. Euroopan keskuspankin johtaja Draghi uhoaa tekevänsä mitä tahansa (whatever it takes) pelastaakseen euron, mutta vastaavan lupauksen tekivät kyllä Neuvostoliitonkin johtajat. Jos talous kaatuu, se kaatuu, uhoamisesta huolimatta. Kaatumisen vaihtoehtona meille on tiedossa laihoja vuosia ja elintasokuilun repeäminen viisaan Ruotsin ja tyhmän Suomen välille. Euroopassa sen sijaan, että sallittaisiin markkinoiden korjausliike, syötetään vain lisää rahaa pelureille. Euroopan keskuspankin ja sen johtajan laman vastaisia toimia tekisi mieli verrata Suomen 90-luvun lamaan. Jos Draghin oppeja olisi silloin noudatettu, SKOP olisi edelleen pystyssä, nyt suurimpana pankkina, ja vastuullisemmin toimineet muut pankit olisivat pienempiä. Silloista kiinteistöjen hintakuplaa ei olisi puhkaistu, vaan markkoja olisi painettu sellainen määrä, että kaikkiin asuntoihin olisi lopulta löytynyt ostaja. Korot olisi asetettu nollaan, jolla olisi varmistettu valuuttapako ja se ettei pääomaa olisi ohjannut mikään taloudellinen lainalaisuus. Jos pankkijärjestelmää pidetään liike-elämän verenkiertona, niin Draghi haluaa antaa potilaalle reilun tujauksen vettä verenkiertoon. Mahtaneeko potilas parantua? Esko Karinen Lähde sisällissodan osalta: Samu Nyström: Helsinki 1914-1918, toivon pelon ja sekasorron vuodet Pari Ohoa ja muutama Ähäkutti Toisinajattelija Toisinajattelija Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 28.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 Osoite: Laitilantie 2, 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 010 3206 663 E-mail: tanotorvi@eepinen.? Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,10 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400 http://hjex.? /jakelupalaute Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227 HELSINGIN JAKELU-EXPERT OY Katso lisätiedot ja täytä työhakemus www.lisäduuni.fi tai soita [09] 5615 6400 Täytätkö tänä vuonna vähintään 14 vuotta? Oletko reipas ja vastuuntuntoinen? Töitä myös autopiirijakajille (oma auto) TULE JAKAMAAN LEHTIÄ JA MAINOKSIA TÖITÄ MYÖS AUTOPIIRIJAKAJILLE PALLOGRILLI • Suomalainen ruokaravintola • Kauppakeskus Ristikko Ajomiehentie 1, Konala Avoinna ma-pe 7.30-20, la 10-18 Puh. 045-2765888 Mäntsälän lähileipomo • Täytekakut • Voileipäkakut • Leivät ja leivonnaiset (Huom! Kaikki ruisleivät 100% ruista) HUOVITIE 7 POHJOIS-HAAGA Terveyskeskuksen vieressä P. 588 4057 Avoinna ark. 8.30-16.00, La. suljettu Arkeen ja Juhlaan Avoinna Ma-Pe 10.00-16.30 Puh./tilaukset 040 570 9779 Konala, Riihipellonkuja 3 Gluteeniton Konditoria Kakkutupa Suomalainen Kirjakauppa Myyrmäki K-market Iso-Kappa • K-market Ristikko Stadin Slangi ry. verkkokauppa Kansan Uutiset verkkokauppa • Booky.? Kääpiöitä ja jättiläisiä nyt kaupoissa KÄÄPIÖITÄ JA JÄTTILÄISIÄ Kari Varvikko Ki V Kari Varvikon KÄÄPIÖITÄ JA JÄTTILÄISIÄ Tanotorven päätoimittaja Kari Varvikon muistelmat ’Kääpiöitä ja jättiläisiä’ on nyt saatavissa seuraavista paikoista: Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhteisvastuukeräys 2015 on alkanut tämän vuoden viikolla 6, ja se jatkuu maaliskuun puoliväliin asti. Kannelmäen seurakunta osallistuu keräykseen perinteiseen tapaan mm. työntekijöittensä ja vapaaehtoisten voimin lipaskeräyksen muodossa Kauppakeskus Kaaressa. Tästä mahdollisuudesta suuri kiitos kauppakeskukselle. Siellä onkin näkynyt valkoisiin yhteisvastuu -liiveihin sonnustautuneita kerääjiä menneellä viikolla. Toinen lipaskeräysjakso on viikolla 11 (09. 14.03.2015) samassa paikassa. Keräysvaroilla tuetaan Suurella sydämellä -vapaaehtoisverkoston toimintaa kotimaassa ja lasten koulunkäyntiä luonnonmullistusten koettelemassa köyhässä Haitissa. Suurella sydämellä -vapaaehtoisverkosto auttaa erityisesti yksinäisiä, sairaita ja taloudellisessa ahdingossa olevia tai muista syistä elämässään vaikeaan tilanteeseen joutuneita ihmiYhteisvastuukeräys 2015 on alkanut siä. Myös uusien vapaaehtoistyöntekijöiden rekrytointia ja koulutusta tehostetaan. Haitin saarella Karibiassa auttaa Yhteisvastuu lapsia saamaan koulutusta. Uusia kouluja rakennetaan, ja ne suunnitellaan kestämään maanjäristyksiä sekä hirmumyrskyjä. Sähkö tuotetaan aurinkopaneeleilla, ja biokaasua hyödynnetään koulujen keittiöissä sekä biomassaa lannoitteena puutarhassa. Avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu. Esimerkkeinä todettakoon, että 20 eurolla saa 4 -luokkalainen lapsi Haitissa koulukirjat koko vuodeksi. Samansuuruisella lahjoituksella kootaan ruokakassi varattomalle perheelle. Vapaaehtoiset kokoavat kassin toimittaen sen perille henkilökohtaisesti ilman välikäsiä. Yhteisvastuu on lähimmäisenrakkauden kansanliike, joka auttaa hädänalaisia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta niin Suomessa kuin kehitysmaissakin. Keräyksen tuotosta ohjataan 60 % Kirkon Ulkomaanavun välityksellä kehitysyhteistyöhön ja katastro? apuun, 20 % vuosittain valittavaan kohteeseen Suomessa ja 20 % kirkon ja seurakuntien tekemään avustustyöhön. Jokaisesta lahjoitetusta eurosta 80 % ohjataan hädänalaisten auttamiseen Suomessa ja kehitysmaissa. Loput käytetään vaikutustoimintaan sekä seuraavan keräyksen tukitoimiin ja keräyksen hallintoon. Kannelmäen seurakunnan keräysvastaavana toimii Heidi Metsälä, jolta saat lisätietoa, ja jolle voit halutessasi ilmoittautua vapaaehtoiseksi. Tavoitat hänet puhelimitse numerosta 09-23403842 ja sähköpostitse osoitteesta heidi.metsala@evl.? . Tevetuloa mukaan tukemaan Suurella sydämellä -vapaaehtoisverkoston laajentuvaa toimintaa maassamme, Haitin lapsia saamaan koulutusta, sekä sikäläisiä perheitä selviytymään taloudellisen ahdingon vaikeuksista. Erik Bärlund
Liput 09 310 12000 (ark. 12–18) ja Lippupalvelu Klaneettitie 5 | kanneltalo.? Liput 09 310 12000 (ark. 12–18) ja Lippupalvelu Klaneettitie 5 | kanneltalo.? ke 25.2. klo 19, alk. 13/9 € Kansainvälistä kitarajazzia! Hollantilaisen kitaravelhon Jesse van Rullerin ja suomalaisen Niklas Winterin duo esittää omaa uutta tuotantoa. Luvassa musiikkia täynnä rytmejä ja vahvoja värejä! ti 3.3. klo 19, alk. 13/9 € Bernhard Henrik Crusellin, Franz Schubertin ja Carl Maria von Webernin tuotantoa. Piia Komsi – laulu, Taavi Oramo – klarinetti, Matleena Nyman – piano ma 16.2.?pe 20.2., vapaa pääsy Animaatioaamut klo 10 perheen pienimmille. Nojatuolimatkalle -sarja klo 14 aikuiseen makuun. Kasvukipuja-sarja klo 17 nuorille. Katso tarkka ohjelma kanneltalo.? Kannelmäessä Improvisaatioteatteri Häpeämättömät ti 24.2. klo 18, vapaa pääsy Improklubilla yleisö loitsii heittäytymishaluiset näyttelijät yhä uusiin seikkailuihin. Kannelmäe Kohtauksia kl lk Freunde 6 2 ?pe 20 20 22 vapa leffat van Ruller Winter Niklas Jesse & Crusell und leffat TalvilomaKANNELMÄEN KIRKOSSA • MESSU sunnuntaisin klo 10, kirkkokahvit. VIIKKOMESSU keskiviikkoisin klo 19. • AAMUPYSÄKKI ti klo 9.15 ehtoollinen kirkon kappelissa ja aamiainen (1,50 €) seurakuntasalissa. 17.2., Aili Raitavuo, Tuula Kojo-Gregoriadis, Maria Tuokko 3.3. Nina Rajamäki, Heidi Metsälä, Sirkku Rintamäki. • MUKSUKIRKKO ke 11.2. ja 18.3. klo 10. Kirkkohetki perheen pienimmillekin. Mahdollisuus ehtoolliseen. Lotta Pirilä. • SANAN JA RUKOUKSEN ILTA su 1.3. klo 17 kirkon kappelissa. ”Sydämeni puhuu sinulle, Jumala”, Nina Rajamäki. • NAISTEN ILLALLINEN su 8.3. klo 17–19.30 seurakuntasalissa. ”Innostu elämästä!” Puhujana yrittäjä, logoterapeutti LTI Seija Kosunen. Mukana Ulla Hyttinen, Heidi Metsälä, Nina Rajamäki ja Sirkku Rintamäki. Illalliskortti 15 € ovelta. Tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. MALMINKARTANON KAPPELISSA, Vellikellonpolku 8 • MESSU JA ILTATEE su klo 18, 22.2. Virpi Koskinen, Kari Härkönen, 8.3. Sakari Enrold. • LEIPÄSUNNUNTAIN PUUHAMESSU su 15.3. klo 15, Lotta Pirilä. • HILJAISEN LAUANTAIN PÄIVÄRETRIITTI la 4.4. klo 10–16. Tule valmistautumaan pääsiäisyön ja -päivän riemuun paastoamalla päiväksi myös puheesta. Ohjaajina Maritta Laiho ja Konsta Korhonen. Vapaaehtoinen ruokaraha. Ilmoittautumiset pe 27.3. mennessä kirkkoherranvirastoon, p. 09 2340 3800. SOPPAA SITRATORILLA pe 27.2. klo 12–14. Vapaaehtoiset ja J-P Vaittinen, Ulla-Maija Tuura. JENNYN MUMMOLA la 7.3. klo 10–13 lapsille ja perheille Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9. Laulua, leikkiä, askartelua, välipala. Maksuton, ei tarvitse ilmoittautua. Yhteyshenkilö Raili Kettunen, p. 050 469 3716. YHTEISVASTUU 2015 Liity arjen enkeleiden joukkoon ja tule lipaskerääjäksi Kauppakeskus Kaareen viikolla 11. Kysy lisää ja ilmoittaudu Heidille, p.09 2340 3842 tai heidi.metsala@evl.? Keräysvaroilla tuetaan Suurella sydämellä -vapaaehtoisverkoston toimintaa kotimaassa ja lasten koulunkäyntiä Haitissa. …ja paljon muuta! Katso lisää tapahtumakalenterista nettisivuiltamme tai Kevät 2015-esitteestä. Esitteen saat kirkolta tai Paikasta (Kauppakeskus Kaari, -1. krs). Kannelmäen seurakunta, Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI Puh. 09 2340 3800, www.helsinginseurakunnat.? /kannelmaki www.facebook.com/kannelmaenseurakunta MEILLÄ VOIT HARJOITELLA JOKA PÄIVÄ KLO 5-23 Nordea P ankki Suomi Oyj Helsinki-Pitäjänmäki Hiomotie 30 0200 3000 nordea.? Pidä varasi huippukunnossa. Älä anna varojesi rapistua äläkä tuloskunnon karista. SiSu pistää varasi systemaattiseen valmennukseen. Tule juttelemaan, miten suuntaat säästösi ja sijoituksesi tavoittelemaan lajiensa mestaruutta. Tehdään sinulle SiSu – Sinun Suunnitelmasi varojesi hoitoon. Tutustu osoitteessa nordea.? /sisu tai soita Asiakaspalveluumme 0200 3000 (pvm/ mpm) 24h/vrk ja varaa aika tapaamiseen. Teemme sen mahdolliseksi