KOKOUS TALISSA!
Ilmainen parkki, tasokas sauna, ilmainen kabinetti, jos ruokaillaan.
UUDISTETTU KANNEL CAFÉ Kot.kulj. ark. ja sun. klo 10.00-21.30 Avoinna: Pe-la klo 10.00-22.30
aa Sisällä s a! tupakoid
EWS PESULAPALVELU
Kannelmäen edullisimmat hinnat!
Pyydä tarjous!
puh. 251 444 22, 251 444 30 talicafe@bowling.fi
Puku/jakkupuku 25
tarjous voimassa 18.3. asti
100 % Suomalaista laatutyötä tyytyväisyys takuulla
PESULAPALVELUT MATTOPESUT KORJAUSOMPELUT KULJETUSPALVELU SUUTARIPALVELUT
www.bowling.fi
Lounasaikana pizza 6,50 pihvit 9,-, leikkeet 8,-
Vanhaistentie 1, puh. 534 573
EWS PESULAPALVELU Vanhaistentie 3 avoinna 9.30 - 18 la 10 - 14 puh. 09 27093190 e-mail: ews@co.inet.fi www.ewshelsinki.fi
No 2 13.2.2008
· 44 VUOSIKERTA
· JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY
· PÄÄTOIMITTAJA KARI VARVIKKO
Azizin kurdiperhe viihtyy Suomessa:
Elämme maassa maan tavalla
Ipodiakoni Rainer Ressler auttaa ihmisiä rajojen takana
· Tuoretta karitsaa · Jauhelihaa ja possua joka päivä · Herkullista keittolihaa
13.2.2008
3
MAJAVAN MATKASSA
Pääkirjoitus
Rattijuoppoja eniten Konalassa
Isänmaan asialla
N
okkakolarit ja ulosajot synkistivät viime vuoden. Liikennekuolemat lisääntyivät yli neljälläkymmenellä. Samanaikaisesti liikenteestä tavattiin vuonna 2007 noin 4 700 huumeiden käytöstä epäiltyä kuljettajaa. Pääkaupunkiseudulla myös juopuneena ajaminen on lisääntynyt, mutta yhä useammin liikennejuopumistapauksen syyksi kirjataan nykyään kuljettajan käyttämät huumeet tai lääkeaineet. Tarkasteltaessa lehtemme tilaamia poliisien tilastoja kahdelta viime vuodelta Kaarelan ja ympäristön alueen liikenneonnettomuuksista, rattijuopumuksista ja valvonnasta, ovat ne viime vuonna paikoin edellisvuotta huonommat ja paikoin paremmat. Esimerkiksi Kannelmäki - Maununnevan alueella rattijuopumusten määrä on vähentynyt kymmenellä (50/60), mutta sitä vastoin liikenneonnettomuudet lisääntyneet kolmella (105/102). Malminkartanossa rattijuoppoja on jäänyt kiinni vähemmän kuin vuonna 2006 eli suhde on 24/27. Mikä lienee sitten selitys sille, että molem-
mat Haagat ja Lassila ovat paikkoja, joissa ajellaan kännissä. Pohjois-Haaga - Lassila akselilla rattijuoppojen määrä on viime vuoteen verrattuna lisääntynyt peräti viidellätoista tapauksella (48/33) ja Etelä-Haagassa vastaavasti neljällätoista (49/35). Eniten rattijuoppoja ajelee kuitenkin Konalassa. Ratista jäi siellä viime vuonna kiinni 36 kuskia, lisäystä oli 16. Myös liikenneonnettomuudet ja törkeät liikenteen vaarantamiset kasvoivat huomattavasti (36/20, 11/4). Poliisin mukaan valvontaa alueella onkin jatkossa lisättävä. Tilastot kertovat edelleen, että Malminkartanossa poliisi on valvonut liikennettä selkeästi edellisvuotta enemmän ja toisaalta onnettomuudetkin ovat vähentyneet. Etelä-Haagan alueella Vihdintie ja Hämeenlinnanväylällä (sisääntuloväylät) yleinen onnettomuustyyppi on peräänajo. Varsinkin Kannelmäen liikenneturvallisuutta on huomattavasti parantanut se, että teille on rakennettu korotettuja suojateitä ja kiertoliittymiä, yleensäkin teiden linjauksia on muuteltu ja näin saatu autojen nopeutta pudotetuksi ja vaaratilanteita minimoiduksi.
Ä
Sitratorin tuntumaan tarvitaan taksitolppa
aarela-seurassa on paljon pohdittu Kannelmäen asukkaiden eri palveluja, viihtyvyyttä ja turvallisuutta. Heräsi sellainenkin ajatus, että Sitratorille tai sen tuntumaan voitaisiin laittaa taksitolppa. Kannelmäessä on vain yksi taksiasema Vanhaistentiellä. Sitratori ja taksipisteen läheisyys puoltaa paikkaansa paitsi aluetta elävöittävänä ja turvallisuutta lisäävänä tekijänä, myös parempana asukkaiden palveluna.
K
Kun asiaa on tiedusteltu Helsingin Taksiautoilijoilta, sieltä on vastattu ettei Kannelmäessä tarvita toista taksitolppaa asukaspohjan vähyyden takia. Sitratorin läheisyydessä sijaitsevat Kanneltalo, Kela, vanhusten palvelutalo, rautatieasema, kolme ravintolaa jne. Asukkaita Kannelmäessä yhdelle tolpalle on 13 000. Ei muka riitä keikkoja? Kyllä vähän ihmetyttää. Kari Varvikko
lkää antako ulkomailta tulleelle ammattikerjäläiselle rahaa. Antakaa hänelle mielummin maitotölkki, lihapiirakka tai lenkkimakkara. Niistä hän todennäköisimmin hyötyy itse. Rahat menevät ihramahaiselle mafiosolle joka sijoittaa roponne uuden luksusmersun hankintaan. Osa rahoista menee myös huumekauppaan ja aseiden hankintaan. Kerjäläinen on syytön uhri, hänelle ei pidä mieltään osoittaa. Ilman kysyntää ei ole tarjontaa. Jos ei tule rahaa, ei tule myöskään lisää kerjäläisiä. Samat terveiset kehitysapuintoilijoille. Muistakaa että kyseessä on systeemi, jossa rikkaiden maiden köyhät lähettävät rahaa köyhien maiden rikkaille. Ihramahaiset neekeripäälliköt lihovat entisestään, rolexit ja rolls-roycet komistuvat. Loput rahoista menevät Sveitsin pankkeihin ja jäävät sinne hirmuhallitsijan kukistuttua. Rättipäille annettu tuki ohjautuu niin ikään huume- ja asekauppaan, terroristien koulutukseen terroritekojen suunnitteluun ja toteutukseen. Persaukinen ja nälkäinen jää edelleen yhtä persaukiseksi ja nälkäiseksi. Älkää liioin tukeko scientologien ja muiden hihhulihuijarien keräyksiä, rahat eivät jää Suomeen. Kavahtakaa tunteisiin vetoavia keräysteemoja ja varmistukaa, ettei takana ole tulot huijaavia juppirikollisia kuten takavuosien veteraani- ja syöpälapsikeräyksissä. Silloinhan nämä sällit veivät 98% tuloista "keräyskuluina" omaan taskuunsa. Oikeus ei (tietenkään) löytänyt mitään tuomittavaa näiden paskiaisten tekemisistä. Voitte olla täysin varmoja tukiessanne ainakin Kirkon, Pelastusarmeijan ja Punaisen Ristin hankkeita. Mikäli haluatte tukea jotakuta suoraan, tukekaa silloin mieluiten rehellistä suomalaista juoppoa. Käy-
tän tässä ilmaisua juoppo koska se kuvaa ehkä parhaiten kohdehenkilön lämmintä ja läheistä suhdetta päihteiden käyttöön. Mitään halventavaa siinä ei ole. Krapulaa kärsivä rahaton juoppo on oikealla asialla. Hän haluaa ainoastaan lievitystä senhetkiseen surkeaan oloonsa. Hän ei suunnittele vallankumousta tai keinottele pörssissä. Hänen keräyksessään ei ole muita hyötyjiä kuin hän itse. Annetut rahat eivät liioin makaa toimettomina taskussa tai tileillä. Rahat hyödyttävät välittömästi kansantalouttamme lähtiessään pyörimään saman tien. Kun juoppo esittää teille nöyrän pyyntönsä, älkää Herran tähden alkako hänelle sormi pystyssä saarnata valistusta kuten "Mene töihin" tai "lopeta ryyppääminen". Niillä asioilla on sitten oma aikansa. Voi te ulkokultaiset, itseenne tyytyväiset iänikuiset merkonomi-sielut, te ette tiedä mistä te puhutte. Ymmärtääksenne juopon tilan tulee teidän vetää itse malliksi vaikka viikon kokonaisvaltainen ryyppyputki. Näette silloin, että kyseessä ei ole totisesti mikään hauska juhliminen, kuten te viisastelevasti oletatte. Kyllä siitä on juhla ja leikki kaukana. Kädet vapisevat, karvas sappi-oksennus pullahtelee kurkunpäässä, on saattanut jopa tulla kakka housuun. Kuuntele nyt siinä sitten jonkun pöllön esitelmiä paremman elämän ihanuuksista. Ei, ei, ei. Onnettomuuksien ja tapaturmien uhreille annetaan aina ensiksi ensihoito henkiinjäämisen varmistamiseksi. Ei auton alle jääneelle ruveta liioin saarnaamaan että pitäisi katsoa molempiin suuntiin.. Vanhatestamentillisen krapulan ensihoito on välittömästi otettu kalja, siitä se alkaa veri kiertää. Saarnat odottakoot parempia aikoja. Paneutukaa ainakin mielessänne krapulaisen tilanteeseen. Hieman empatiaa, please. "Menkää töihin"- viisaus on käsit-
tämättömän asiantuntematon lausunto. Mihin ihmeen töihin? Yhteiskunta rakentuu siten, ettei kaikille kerta kaikkiaan ole töitä. Kaikilla ei liioin ole sellaisia valmiuksia kuin mille olisi kysyntää. Yritykset pukkaavat ulos ovistaan ammattitaitoisia ahkeria ihmisiä. Globalisaation nimissä Nokiakin heittää väkeä pellolle paljoakaan ennalta varoittamatta.Nokiasta puheen ollen, olen ihmetellyt kuinka täydellisen turvenuijan oloinen heppu voi olla koko firman toimitusjohtaja. Kyntömiehen olemus, tosi surkea takerteleva kouluenglanti, avuton ulosanti, luimistelu, salailu ja pälyily, eipähän anna vakuuttavaa kuvaa eikä herätä uskoa. Toista se oli Jorma Ollilan aikaan, siinä oli herrasmies. Ehkäpä se on Kallasvuo niin sanottu salaviisas, siis sellainen, jonka nerous ei päälle päin loista. No antaapa Ollilan ja Kallasvuon nostella optioitaan ja palataan taas ystäväämme juoppoon. Uskon ja jopa tiedän, että hänen elämäänsä ja henkilökuvaansa valaisee osuvasti Ahti Lammen laulu "Elämän valttikortit". Kaikki on mennyt, koti, työ, vaimo, lapset rahat ja kukkarot sekä entiset turhat ystävät ja tuttavat. Niistä taas laulellaan siinä Vysotskin laulussa... Juopolla ei löydy rikkautta muualta kuin elämänkokemuksista, niitä on vaikka muille jakaa. Ei siitä tilasta "ryhdistäydytä" kuin mahdollisesti AA:n, uskoon tulon tai rakastumisen kautta. Kovin lyhyeksi jäävät usein nämäkin kokeilut. Eletään siis tässä hetkessä eikä illuusioissa. Annetaan juoppoystävälle kolikko mikäli oma taloudellinen tila sen sallii...
Heikki Majava
Seuraava Tanotorvi ilmestyy 19.3.2008. Aineisto toimitukseen 7.3.2008 mennessä.
TUSINA-AIVOILLE
1. Spiidata 2. Svetti 3. Symffis 4. Präisis 5. Pikture 6. Nostis 7. Nyysaa 8. Nyysiä Vastaukset sivulla 14 9. Nikkahuuli 10. Mäsäri 11. Meseen 12. Lokis
4
13.2.2008
PUHEENJOHTAJAN PALSTA
V
KAARELA - SEURAN UUTISIA
lo 14 Kanneltalossa. Ohjelman taso pidetään laadukkaana. Oli ilo todeta viime kerralla salin olevan täynnä väkeä juhlimassa maamme itsenäisyyttä. Joulujuhla Sitratorilla on tarkoitus järjestää 13.12. Kello 12 - 16 välisenä aikana yhteistyössä Kanneltalon, Kannel-Krouvin, työväenopiston, nuorisotalon ja muiden kumppanien kanssa. Uutena asiana on yhteistyössä ravintolan kanssa tarkoitus järjestää kevättapahtuma Krouvissa Sitratorilla 11.04. illalla. Tarkemmat tiedot Tanotorvessa myöhemmin. Sikäli kun jotain muita tapahtumia on tulossa, tiedotetaan niistä Tanotorvessa ja yhdistyksen ilmoitustaululla vanhassa ostoskeskuksessa. Kaikille jäsenmaksunsa maksaneille jäsenille, joiden sähköpostiosoite on meillä tiedossa, tullaan jatkossa toimittamaan hallituksen kokouspöytäkirjat, sekä tietoa kaikista kaupunginosaamme koskevista asioista. Kannattaa siis maksaa 10 euroa yhdistyksen pankkitilille, ja ilmoittaa samalla sähköpostiosoitteensa sekä henkilötietonsa. Näin voimme palvella asukkaita nykyaikaisesti. Yhdistyksen hallituksen jäsenille voi myös soittaa, tai ottaa muuten yhteyttä kaikissa niissä asioissa, jotka kiinnostavat tai huolettavat asukkaita. Hyviä vihjeitä ote-
uoden 2008 toiminta on päässyt aktiivisesti käyntiin, ja kokemuksia menneen vuoden tapahtumista on hyvä käyttää osviittana jatkossa. Tammikuun kokouksessaan yhdistyksen hallitus totesi joulukuussa Sitratorilla ensimmäistä kertaa järjestetyn yleisen joulujuhlan onnistuneen mainiosti. Ohjelma oli kaikilta osin hyvää luokkaa, ja kruununa voidaan pitää Tiernapojat -esitystä, jonka suurella ammattitaidolla esittivät rovasti Pentti Simojoki, kirkkoherra Sakari Enrold, pastori Olavi Hatakka ja nuoriso-ohjaaja Pekka Haanpää. Vastaavasta joulutapahtumasta on tarkoitus tehdä perinne, tietenkin kehittäen sitä nyt saatujen vinkkien pohjalta. Mätäjoki -festivaalit on tulevana kesänä tarkoitus järjestää kahtena päivänä 31.5. - 01.6. siten, että lauantaina kello 14 - 18 pidettäisiin Sitratorilla uusimuotoinen juhla nuoriso- orkestereineen. Sunnuntaina kello 11 - 17 pidettäisiin vanhaan tyyliin perhetapahtuma Mätäjoella lohineen, esiintyjineen, kojuineen jne. Toivotaan, että sää suosii, eikä talvi ole siirtynyt tuohon vuodenaikaan. Nythän marraskuumainen keli näyttää vallitsevan koko talven. Perinteinen itsenäisyyspäivän juhla järjestetään jälleen 06.12. kel-
taan mieluusti vastaan. Yhteistoiminta on erittäin tärkeää hyvien tulosten aikaansaamiseksi, kuten lähimenneisyydessä olemme voineet havaita. Uutena yhteistyömuotona todettakoon, että olemme aloittaneet kaupunginrajan ylittävän toimimisen Myyrmäki -seuran kanssa. Meillä on paljon yhteisiä intressejä rajan molemmin puolin. Jatkamme luonnollisesti Kannelmäen turvallisuusprojektia yhteistyössä HELKA:n ja koordinaattori Mikko Virkamäen kanssa, alueemme poliiseja tietenkään unohtamatta. Antoisaa jatkoa alkaneena vuonna kaikille kaupunginosamme asukkaille ! Erik Bärlund puheenjohtaja
- Katsastajista on huutava pula, sanoo Jouni Westerholm.
Tietojärjestelmän muuttuminen ruuhkauttaa katsastusasemia
Ajoneuvohallintokeskuksen tietojärjestelmän muuttuminen on lisännyt katsastusasemien työmäärää. A-Katsastus Oy:n Helsingin ja Vantaan katsastusasemien ja Autotohtori Helsingin päällikkö Jouni Westerholm (44) Hakuninmaan katsastusasemalta sanoo, että varsinkin jonotusajat ovat pidentyneet. - Järjestelmän sisäänajo on hidasta ja kaikki ei vielä toimi oikein hyvin.
vaikuttanut katsastusasemien toimintaan, paitsi siltä osin, että Autotohtoriaseman toiminta oli loppuvuonna melko rauhallista. Nyt kun vaihtoautojen kauppa on vilkastunut on myös Autotohtorilla työt lisääntyneet. Autotohtorin palveluja kannattaa käyttää silloin kun on hankkimassa käytettyä autoa tai on myymässä vanhaa. Kuntotarkastus helpottaa päätöksentekoa niin autoa ostettaessa kuin myydessäkin. Westerholm sanoo pahoittelevansa katsastusaseman ruuhkaa ja jonoja. Paitsi tietojärjestelmä, syynä ruuhkaan on myös henkilöstöpula. Katsastusasemilla ei ole riittävästi katsastajia. - Asetus määrää, että katsastusmiehen täytyy olla insinööri tai teknikko. Nyt kun teknikoita ei enää valmistu, tarvittaisiin asetus ja lakimuutos, jossa vaatimustasoa muutettaisiin ja perustettaiin esimerkiksi ammattikorkeakoulun yhteyteen linja, jolta valmistuisi auto-teknikoita. Kysymykseen voisi myös tulla puhtaasti automekaanikkopohjainen koulutus. - Katsastusmiehen työ on vaativaa ja vastuullista. Hänen pitää kyetä tekemään nopeita päätöksiä ja samalla pyrittävä palvelemaan asiakkaita siten, että asiakkaat ymmärtävät mahdolliset korjaus vaatimusten ja kehotusten vakavuudet. Ihmiset nykyään arvostavat sitä, että heidän autonsa ovat turvallisia ja kunnossa. Ne asiakkaat joille pelkkä katsastuksen hyväksyntä nipin napin riittää ovat onneksi vähentyneet.
Konalassa uusi asema
A-Katsastus on avannut uuden, palvelukonsepteiltaan erilaisen katsastusaseman Konalassa. Asema toimii Automaa Konalan kiinteistössä SEtuhuollon viressä. Westerholm kertoo, että Konalassa tehdään vain vuosikatsastuksia. Aikaa ei tarvitse varata eikä sitä voikaan varata. Katsastajat ottavat vastaan työn sekä maksusuorituksen. Asemalla ei ole lainkaan toimistohenkilökuntaa. Maksuvälineinä käyvät kaikki pankkikortit ja kaikki yleisimmät luottokortit sekä käteinen. S-kortilla saa bonusta. A-Katsastus Konala on ainoa on ainoa katsastusasema Suomessa missä tämä on mahdollista. Asiakas voi seurata katsastuksen etenemistä tai odottaa toimiston puolella katsastuksen päättymistä vaikkapa kahvia juoden. Katsastus kestää keskimäärin 20 minuuttia maksun suorittamiseen menevä aika mukaan lukien.
Tiernapojat Sitratorilla.Vas. pastori Olavi Hatakka, rovasti Pentti Simojoki, kirkkoherra Sakari Enrold ja nuoriso-ohjaaja Pekka Haanpää.
TOIVO KOTTARAINEN
Ystävättäret tapaavat. Toinen on mennyt hiljattain naimisiin ja kertoo: - On niin outoa herätä, kun vieressä on joka ainut aamu sama naama. + Kumpaa sukupuolta sukset ovat? Tietysti naisia, vako alla, nokka pystyssä ja käyttävät siteitä. Toimiakseen tarvitsevat liukuvoidetta ja sauvaa. + Ilkka Kanerva ja Paavo Väyrynen olivat olleet ryyppäämässä.Aamulla Ilkka ehdotti, että he menisivät saunomaan yleiseen saunaan, josko krapula hieman hellittäisi. Hetken saunottuaan Ilkka meni pesulle. Saunassa oli palkattu selänpesijä, vanha , lihava nainen. Kun nainen oli lopettelemassa pesemistään, Ilkka tokaisi:
- Pestään vielä nyt tuo Väyrynenkin. - Jokainen pesee itse oman väyrysensä, pesijäeukko murahti. + Virtanen sai siivousvimman, kun vaimo rupesi siivoamaan. + Kuopion markkinoilla nuori ilotyttö ehdotti isännälle: - Nyt olisi tarjolla pientä pillua sadalla eurolla. Siihen savolaisisäntä: - Kottoo minä suan issoo ja ilimaseks! + Neekeri seisoi ravintolan jonossa ja hänen jalkansa vieressä oli Fazerin
lakupaperi. Tatu Vanhanen käveli ohi, nosti kohteliaana lakupaperin ja sanoi: - Hei, sun henkarit on pudonnu maahan. + Vaimo miehelleen aamusella: - Hana vuotaa, korjaatko? Mies siihen: - Lukeeko otsassani putkimies? Taas vaimo kysyy: - No vaihda edes tuo lamppu ! Ja mies taas: - Lukeeko otsassani sähkömies? Illalla mies saapuu kotiin ja huomaa, että paikat on korjattu. Nainen alkaa selittää: - Kävi hanttimies ja kysyi työtä pulla- tai seksipalkalla. Mies siihen: - No leivoit sitten? Tähän vaimo: - Lukeeko otsassani leipuri? + Miksi naiset teeskentelevät orgasmeja? Siksi, että miehet teeskentelevät esileikkejä. +
A
joneuvohallintokeskus uusi viime marraskuussa tietojärjestelmän, jolloin koko Suomen autojen tiedot ja katsastukset uusiutuivat. Tämä johti siihen, että jokaisen katsastuksen jälkeen asemalla tulostetaan uusi tekninen osa ja jos ajoneuvossa on ilmennyt puutteita, kirjautuu korjauskehotus rekisteriotteelle. Westerholm kertoo, että myös rekisteröintikatsastukset ovat hidastuneet. Kun toimenpide kesti ennen puolisen tuntia, nyt ei tuntikaan tahdo aina riittää. - Uskon että tilanne paranee maaliskuun jälkeen, kun ohjelman päivitykset saadaan kuntoon. Viime vuoden lopun muutoksia oli myös päätös, että EU-maista tuotuja autoja ei tarvitse enää uudelleen teknisesti tarkastaa rekisteröintikatsastuksessa, mikäli katsastus on niissä vielä voimassa. - Autoveron pienentyminen ei ole
- Tilanne paranee maaliskuun jälkeen, uskoo Westerholm.
13.2.2008
5
Liikenteenvalvonnan haasteet peruspoliisityössä
P
oliisin valtakunnallisen liikenneturvallisuusstrategian mukaan poliisin liikennevalvonnan tulee olla johdettua ja suunnitelmallista. Valvonnalle on asetettava toimintaympäristöanalyysin pohjalta selkeät tavoitteet. Valvonta tulisi kohdistaa sellaiseen liikennekäyttäytymiseen, joka kasvattaa onnettomuusriskejä liikenteessä. Poliisi on ainoastaan yksi tärkeä toimija liikenneturvallisuustyön kokonaisuudessa. Tavoitteiden kannalta parasta lopputulosta ei saavuteta poliisin yksittäisillä toimenpiteillä, vaan sidosryhmien kanssa tehtävällä kiinteällä yhteistyöllä. Helsingin poliisilaitoksen tavoitteena on vaikuttaa liikenteen riskikäyttäytymiseen niin, että liikenteessä kuolleiden ja vakavasti loukkaantuneiden määrä vähenee ja liikenneturvallisuuden taso paranee. Valtioneuvoston periaatepäätökseen perustuen Helsingin liikenneturvallisuustaso määritellään siten, että vuonna 2010 liikenteessä kuolleiden määrä on vakiintunut tasolla 8-10 vuodessa ja loukkaantuneiden määrä on 600, joista jalankulkijoiden osuus on enintään 120. Nykyisillä määrittelyperusteilla sekä oletuksella, että autojen ja moottoripyörien määrä on noin 275.000 vuonna 2010, tulisi liikenneturvallisuusindeksin arvon olla strategiakauden päättyessä 190. Helsingin poliisilaitoksen liikennevalvontastrategian mukaisesti Pasilan poliisipiiri vastaa pitkälti Tanotorvi - lehden lukijakunnan asuinalueen perusliikennevalvonnasta, jota on mm. päihteiden käytön valvonta ja turvalaitteiden käytön valvonta sekä kevyen liikenteen val-
Liikenneonnettomuudet, rattijuopumukset ja valvonta v. 2007 (suluissa v. 2006 luvut)
Rattijuopumukset Tali Pitäjänmäki Reimarla Konala Malminkartano Hakuninmaa Kannelmäki - Maununneva Pohjois-Haaga - Lassila Etelä-Haaga Haltiala - Paloheinä 2 22 11 36 24 5 50 48 49 10 (3) (18) (6) (20) (27) (4) (60) (33) (35) (11) Törkeä liikenteen vaarantaminen 0 (1) 2 (5) 1 (1) 11 (4) 4 (2) 1 (2) 9 (11) 6 (6) 11 (1) 1 (2) Liikenneonnettomuudet 8 (3) 55 (71) 37 (19) 56 (40) 24 (33) 7 (7) 105 (102) 61 (75) 156 (150) 19 (16) Valvontakerrat 1 (2) 31 (33) 11 (14) 47 (53) 14 (52) 19 (26) 125 (116) 46 (39) 74 (66) 14 (18)
Ismo Juvonen
vonta. Myös muu tavanomainen liikennevalvonta, joka perustuu yleisöilmoitukseen tai kansalaisten odotuksiin ja jolla on vain paikallinen merkitys tai joka on vain alueellinen ilmiö, kuuluu poliisipiirien tehtäviin. Poliisipiirit vastaavat itsenäisesti poliisin valtakunnallisten liikennevalvontakampanjoiden toteutuksesta alueellaan. Liikenne- ja erityispoliisi vastaa vilkasliikenteisten pääväylien ja kehäteiden liikennevalvonnasta ja valvonnasta, joka vaatii erityisosaamista ja -kalustoa sekä Espoon ja Vantaan erikseen sovittavasta yhteisestä liikennevalvonnasta. Liikenne- ja erityispoliisin tehtävänä on avustaa pyynnöstä poliisipiirejä alueellisten liikennevalvontakampanjoiden tai teemojen toteutuksessa. Liikenteen kameravalvonnasta vastaa Liikenne- ja erityispoliisin Helsingin liikenneturvallisuuskeskus. Valvonnan suuntaamiseksi mahdollisimman oikein toiminnan tulee perustua sekä valtakunnallisiin
Rattijuopumusluku sisältää myös törkeät rattijuopumukset. Konalassa näyttäisi olevan tarve lisätä valvontaa; onnettomuudet, rattijuopumukset ja törkeät liikenteen vaarantamiset ovat kasvussa. Malminkartanossa poliisi on valvonut liikennettä selettä paikallisiin onnettomuustietoihin ja liikennekäyttäytymisen seurantatietoihin sekä mahdollisuuksien mukaan kansalaisten odotuksiin poliisin liikennevalvonnasta. Edellinen merkitsee sitä, että liikennevalvonnan suuntaamisessakin on tehtävä mm. alueellisia painotuksia. Poliisityön johtaminen on priorisointia. Valvonnan määrän ja vaikutusten tulisi olla seurattavissa. Erityisesti vaikuttavuuden arviointi onkin osoittautunut ongelmalliseksi. Yleisesti käytetty liikenneturvallisuusindeksi; joka on onnettomuuksissa loukkaantuneiden ja kuolleiden suhde ajoneuvokantaan, on osoittautunut riittämättömäksi. Poliisin osuutta on mainitusta tunnusluvusta miltei mahdoton arvioida. Liikenteen valvonnan ohjaamiseksi juuri onnettomuuksien vähentämiseksi tulisi tarkoittaa toimin-
keästi edellisvuotta vähemmän; toisaalta onnettomuudetkin ovat vähentyneet. Etelä-Haagan alueella, Vihdintie ja Hämeenlinnanväylällä (sisääntuloväylät) yleinen onnettomuustyyppi on peräänajo.
nan painottamista ensisijaisesti sinne , missä loukkaantumisiin johtavat onnettomuudet tapahtuvat. Siellä missä on onnettomuuksia, tapahtuu myös loukkaantumisia. Ja siellä, missä tavataan rattijuoppoja, myös onnettomuuksien todennäköisyys on kohonnut. Liikenteenvalvonnan ja peruspoliisityön yhteensovittaminen muuttuu entistä haasteellisemmaksi. Hälytys- ja valvontatehtävien väli-
sen suhteen hallitseminen ei poliisissa pelkästään riitä, vaan liikenteellisetkin ongelmat tulee hahmottaa eri toimijoiden yhdessä ratkaistaviksi. Turvallista vuotta 2008 ! Ismo Juvonen komisario Helsingin kihlakunnan poliisilaitos Pasilan poliisipiiri
Liikenneturvallisuustavoite karkaamassa?
Viime vuonna 47 kuollutta enemmän kuin vuonna 2006
Viime vuonna tieliikenteessä kuoli 47 henkilöä enemmän kuin vuonna 2006. Nokkakolarien ja ulosajojen synkistämän viime vuoden uhrilukumäärän valossa näyttää siltä, että tavoite enintään 250 liikenneuhria vuonna 2010 on karkaamassa käsistä.
LIIKENNETURVAN toimitusjohtaja Matti Järvinen toteaa tilanteen antavan kovia haasteita liikenneturvallisuustyölle. Etenkin autolla liikkuvien ihmisten turvallisuuteen tulee kiinnittää huomiota. Vastuu kuuluu hänen mukaan sekä alan viranomaisille että kuljettajille itselleen. Viime vuoden synkin kuukausi liikennekuolemien näkökulmasta oli kesäkuu, jolloin liikenteessä kirjattiin 48 kuolonuhria aiempien vuosien 32 uhrin keskitasosta poiketen. Myös heinäkuu oli synkkä liikenteessä. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kuolemat ovat vähentyneet vuosien saatossa, ja pyöräilijöiden osalta kehitys jatkui myös viime vuonna. Nokkakolareiden määrä on kasvanut jo 1980-luvulta alkaen. 2000-luvulla on ollut nähtävissä suistumisonnettomuuksissa kuolleiden määrän kasvu. Niinpä turvallisuuskehityksen kannalta kuolemat autolla matkustajien osalta on saatava kuriin. Liikennekuolemia selvittävien tutkijalautakuntien aineistosta on nähtävissä, että erityisesti nuorten kovavauhtiset onnettomuudet ovat lisääntyneet sekä määrällisesti että prosenttiosuutena kaikista onnettomuuksista samanaikaisesti kun liikennevirrassa suurta ylinopeutta (yli 10 km/h nopeusrajoituksen) ajavien kuljettajien määrä on laskenut. Huomattavan suuri ylinopeus on yksi selittäjä tieltä suistumisonnettomuuksien kasvuun. Ylinopeus on tutkimusten mukaan yksi riskinoton tunnuspiirteitä liikenteessä. -PS
Moni fiksu ihminen öykkäröi liikenteessä
Liikenne vaatii meiltä sosiaalisia taitoja. Taitavia olemme silloin, kun noudatamme sääntöjä ja otamme huomioon muut tielläliikkujat ja heidän oikeutensa. Miksi kuitenkin tulee ryttyä, vammoja ja vainajia?
LIIKENNETURVAN jo usean vuoden keräämän liikenteen ilmapiiritiedoston mukaan kuljettajat ovat kertoneet, miten yleisesti he syyllistyvät kielteisiin tekoihin liikenteessä. Uusimmassa, jälleen noin 1000 kuljettajaa kattavassa, tutkimuksessa kerättiin tietoja myös siitä, miten yleistä on myönteinen toisia huomioiva käyttäytyminen. Tulosten pohjalta kuljettajat kohtasivat myönteistä sosiaalista käyttäytymistä eri tavoin riippuen siitä, miten usein he itse tekivät samoja myönteisiä tekoja. Kiittäessään toista osapuolta he saivat usein myös vastakiitosta. Luopuessaan omista oikeuksista ja antaessaan esim. tilaa kaistanvaihtoon he kokivat usein saavansa myös "vastapalvelua". Kuljettajat kertoivat kiittävänsä toisia liikenteessä noin kerran kuukaudessa (31 %) tai kerran viikään toiset kuljettajat heitä koskaan kiitä. Kuljettajista 70 prosenttia kertoi antavansa toisille tilaa kaistanvaihdon helpottamiseksi keskimäärin noin kerran kuukaudessa (30 %) tai kerran viikossa (26 %). Toisten kuljettajien he kokivat luopuneen omista oikeuksistaan tyypillisimmin noin 1 - 3 kertaa vuodessa (35 %) tai kerran kuukaudessa (30 %). Niistä kuljettajista, jotka eivät koskaan luovu omista oikeuksistaan myöskään kaistanvaihdossa, 40 prosenttia ei ollut kohdannut toistenkaan luopuvan niistä. Kuljettajien sosiaalisia taitoja liikenteessä on vastikään selvitetty Turun yliopistossa. Siitä on ilmestynyt LINTU-julkaisu 4/2007. Liikenneturva on tutkinut liikenteen ilmapiiriä useana vuonna, viimeksi viime vuonna. - PS
Vanha sanonta "niin metsä vastaa kuin sinne huutaa" näyttää toimivan myös liikenteessä. Sormen näyttäjälle näytetään sormea ja kiittäjä saa itsekin kiitosta. (Kuva: Pekka Saarnio)
kossa (29 %). Toisilta kuljettajilta he kokivat saavansa kiitosta muutaman kerran vuodessa (30 %) tai noin kerran kuukaudessa (33 %). Kuljettajista, jotka eivät koskaan kiitä, 62 % koki, etteivät myös-
6
13.2.2008
PAPPIA KYYDISSÄ
LASKUTIKUSTA ASIAA
PIDELLESSÄNI LASKUTIKKUA
ensimmäistä kertaa käsissäni matematiikan oppitunnilla, opettajamme ilmoitti juhlallisesti luokan edessä: "Nyt teillä on edessänne väline, jota tulette tarvitsemaan paljon elämässänne". Myöhemmin ymmärsin, että hänen profetiansa ei osunut ihan kohdalleen. Maailmamme on muuttunut lyhyessä ajassa toisenlaiseksi kuin mitä se vielä muutama vuosikymmen sitten oli. Sähköiset viestimet, elintason nousu, kansainvälistyminen jne. ovat saaneet aikaiseksi mm. sen, että ulottuvillamme on asioita, joista emme osanneet aikaisemmin edes uneksia. Kehityksen myötä myös vaatimustasomme elämän ja työelämän suhteen kasvaa ja kovenee: Tiedonvälityksen on tapahduttava reaaliajassa, yhteyksiin ei saa tulla katkoksia eikä sähköposti jumittaa. Vaikka laskutikku on siirretty muistojen arkistoon, on hyvä pitää mielessä, että matemaattiset lainalaisuudet eivät ole muuttuneet.
Historian myytit
"M
Kiire ja liiallinen nopeus aiheuttavat helposti vauhtisokeuden, jonka seurauksena saatamme vieraantua myös ihmiselämään liittyvistä perustotuuksista. Sakari Enrold
Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI
MESSU su 17.2. klo 10 Kannelmäen kirkossa Pastori Riitta Järvinen, kantt. Sirkku Rintamäki. Kirkkokahvit. Klo 11.30 Keskustelua saarnan herättämistä ajatuksista kerhohuoneessa, Riitta Järvinen VIRRESTÄ VOIMAA su 2.3. klo 18 Kannelmäen kirkossa Yhteisvastuun askelissa. Musiikki: Reetta Nikkola (laulu), Tiittu Paju-Holmroos (huilu), Teemu Nikkola (sello) ja Sirkku Rintamäki (piano ja urut). Juonto Virpi Koskinen ja Aili Raitavuo. JOEL HALLIKAISEN KONSERTTI "Rakkautta etsimässä" to 6.3. klo 19 Kannelmäen kirkossa Liput 10 e yhteisvastuun hyväksi ovelta tuntia ennen konserttia NAISTEN ILLALLINEN su 9.3. klo 17 n. 20 Kannelmäen kirkolla Psykologi Taina Repo-Holten kertoo tunteiden tunnistamisesta ja niiden ilmaisemisesta. Illan menu: tyttöjen vuoka, vihersalaatti, patonki, kahvi ja kääretorttu. Hinta 12 e Yhteisvastuun hyväksi. Lippuja saatavana kirkkoherranvirastosta klo 9 14. Lipun voi myös varata, p. (09) 2340 3800. SURURYHMÄ läheisensä menettäneille tiistaisin (11.3., 25.3., 1.4., 8.4. ja 15.4.) klo 18 19.30 Malminkartanon seurakuntakodilla Ryhmässä mukana pastorit Nina Rajamäki (p. 2340 3824) ja Aili Raitavuo (p. 2340 3821), joille ilmoittautuminen 7.3. mennessä FILLARIRETKI ti pe 1. 4.7.Turun saaristossa Päivittäiset pyöräilyt 30 60 km, suunniteltu reitti Rymättylä Nauvo Korppoo Houtskär Iniö Kustavi. Hinta (sisältää bussimatkat Helsingistä Askaisiin ja takaisin, lauttamaksut, yöpymiset ja aamupalat sekä lounaat) n. 250 e. Mukana Heli Salo ja Aili Raitavuo. Ilmoittautumiset (mieluiten maaliskuun loppuun mennessä) Aili Raitavuolle (p. 2340 3821), jolta saa myös tarkempia tietoja. Mukaan mahtuu 20 osanottajaa. Etukäteisinfo kirkolla ti 10.6. klo 18.
KANNELMÄEN SEURAKUNTA
Horisontin
KIRPPUTORI
Huonekaluja, astioita, levyjä, vaatteita ym. Avoinna ma - pe 9-18 la - su 10-14 Tuotto työttömien ja Horisontin asukastalotoiminnan hyväksi. Os. Vellikellontie 3 Malminkartano p. 050 404 2621
Wanha Kannel
Vanhaistentie 3B IP-Kirpputori Kannelmäessä Uudet aukioloajat: Ma-To 10-18, Pe 11-17, Su 11-16, Lauantai suljettu. Puh.044-9463637 wanhakannel@wippies.com Myyntipaikka 25,- viikko Tervetuloa!
- ITSEPALVELU KIRPPUTORI
Kannelmäen asema Avoinna: Ti-Pe 10-18 La-Su 10-15 Ma suljettu Paikkavuokrat 25-35,-/vko P. 09-454 8560
Aino
yytinmuodostus on ihmisyhteisöjen toimintaan olennaisena osana kuuluva ikivanha käytäntö, joka rikastuttaa elämää ja näyttelee merkittävää osaa yhteisöjen erilaisissa selviytymisstrategioissa. Yhteisöissä vaikuttavien historiallisten myyttien runsaus ja voimakkuus kertoo paljon sen toimintakyvystä ja hyvinvoinnista". (Sodan totuudet. Yksi suomalainen vastaa 5,7 ryssää. toim. Markku Jokisipilä, Ajatuskirjat. 2007. s.179). Yhteisön jäsenet saattavat ymmärtää täysin selkeästi, ettei tietty historiallinen myytti oli asiallisesti paikkansapitävä, mutta pitävät siitä huolimatta siitä kiinni ja toistavat myytin sanomaa, koska se vastaa esittäjiensä etujen mukaista tapahtuneen tulkintaa paremmin kuin totuus sellaisenaan, kuten professori Markku Jokisipilä toteaa. Professori Osmo Jussila kaataa uusimmassa kirjassaan (Suomen historian suuret myytit. WSOY 2007) useita Suomen valtiolliseen kehitykseen ja itsenäisyyteen liitettyjä myyttejä. Hän toteaa, että uusia myyttejä syntyy ja luodaan jatkuvasti. Eräs sitkeimmistä itsenäisyytemme historian tulkintaan liittyvistä myyteistä koskee vuoden 1918 tapahtumia. Näistä tapahtumista on kulunut jo 90 vuotta, mutta edelleenkin halutaan kaivaa esiin vanha vapaussotamyytti, jopa niin, että todisteeksi vapaussotatulkinnoille vedetään koko myöhempi historia talvi- ja jatkosotineen, vaaran vuosineen (19441948), YYA-kausi, tietyin varauksin vuoden 1961 noottikriisi ja Tshekkoslovakian vuoden 1968 tapahtumien jälkimaininkeihin liittyen Neuvostoliiton suurlähettilään Aleksei Beljakovin toiminta Suomessa 1971-72 sekä Neuvostoliiton puolustusministeri Dmitri Ustinovin "tunnusteluksi" lopulta tulkittu kysymys yhteisistä sotaharjoituksista 1978. Professori Esko Salminen nimittää vuoden 1918 sisällissodasta jatkunutta julkista keskustelua "päättymättömäksi sodaksi" (Päättymätön sota. Sisällissota julkisessa sanassa 1917-2007. Edita. 2007). Salmisen ajatuskulku on, että kansakuntaa jakava sota jatkuu yhä. Toisen maailmansodan päättymiseen saakka oli vallalla valkoisten voittajien totuus. Sotien jälkeen ja erityisesti Väinö Linnan "Täällä pohjan tähden alla" kirjan herättämä keskustelu käänsi aiemman historian kirjoituksen valkoisten voittajien propagandaksi, josta alettiin käyttää nimitystä "valkoinen valhe". Salmisen mukaan uusi "punainen totuus" propaganda löi läpi osittain presidentti Kekkosenkin myötävaikutuksella. Hänen mielestä on aika jälleen uudelleen arvioida tulkintoja. Kun 1918 kansalaissodasta ei saatu kunnon vahvistusta vapaussotamyytille, niin siihen kelpasi erinomaisesti talvisota ja sen jatko ja varsinkin viime
aikoina ylipaisutettu Talin-Ihantalan taistelujen "torjuntavoitto", joissa Suomen uljaat sotilaat lunastivat omalla verellään maamme vapauden ja itsenäisyyden. Väheksymättä mitenkään sotiemme veteraanien henkilökohtaisia uhrauksia, on toki syytä tarkastella objektiivisesti myöskin sotia edeltäneen ja sotien aikaisen maamme poliittisen ja sotilaallisen johdon toimintaa ja heidän tekemiään virhearvioita. Samanaikaisesti ei voida unohtaa myöskään stalinilaisen neuvostojohdon rikollista toimintaa Suomea, mutta ennen muuta omia neuvostoliiton kansoja kohtaan. Alussa siteeraamani Markku Jokisipilän toimittama artikkelikokoelma sisältää runsaasti viime sotien historian kriittistä uudelleenarviointia ja uutta tietoa. Petroskoin yliopiston historian professori Juri Kilin antaa hyvin kriittisen arvion Neuvostoliiton ja Venäjän sotahistorian Suomea koskevasta tutkimuskirjallisuudesta. Neuvostoliitossa erityisesti talvisotaa on kutsuttu myös vaietuksi sodaksi. Turun yliopiston poliittisen historian dosentti Martti Julkunen tarkastelee Suomen talvisodan heijastumista kansainvälisessä tietoisuudessa. Turun yliopiston poliittisen historian professori Timo Soikkanen tutkailee jatkosodan synnyn syitä ja Suomea sodan objektina ja subjektina. Turun yliopiston poliittisen historian professori Vesa Vares esittelee talvi- ja jatkosodan uuspatrioottisia tulkintoja suomalaisissa populaariesityksissä mm. korkeajännitys-lehdissä, elokuvissa ja kirjoissa. VTM Christian Jokinen peilaa saksalaisten sotahistorian ja muistelmakirjoitusten pohjalta Lapin sotaa saksalaisten silmin. Helsingin yliopiston yhteiskuntahistorian laitoksen tutkija VTT Ilona Kemppaisen väitöskirjaa "Isänmaan uhrit - sankarikuolema Suomessa toisen maailmansodan aikana" pidetään ns. uuden sotahistorian merkittävänä suomalaisena avauksena. Hänen artikkelinsa tässä teoksessa käsittelee sotia koskevan historiakeskustelun laajenemista ja moniarvoistumista sodan kuvauksesta sodan kokemukseen ja sukupolvien erilaista näkökulmaa. Painavin anti kirjassa on sen toimittajan Markku Jokisipilän osuus. Omassa väitöskirjassaan "Aseveljiä vai liittolaisia? Suomi, Hitlerin Saksan liittosopimusvaatimukset ja Rytin-Ribbentropin sopimus" (SKS 2004) hän jo kumosi ns. "ajopuu-, koskivene-, ja erillissotateoriat" osoittaen perustellusti, että Suomen johto suuntautui selkeästi liittosuhteeseen Hitler-Saksan kanssa jo välirauhan 1940 aikana. Toimitustyön ja alkusanojen lisäksi häneltä on kaksi artikkelia tässä käsiteltävänä olevassa kirjassa. Niissä hän tutkailee sotien luonnetta laajemmasta kansainvälisestä perspektiivistä ja osoittaa, että kansallisesti rajoittunut näkökulma vääristää sotien luonteen ymmärtämistä. Jokisipilä irvailee uuspatrioottista kan-
sallisglorian kirkastamisyrityksiä, joiden mukaan luotiin "kuva pienestä Suomesta, joka taisteli 50kertaista vihollista vastaan sekä talvi- että jatkosodassa ja voitti molemmilla kerroilla. Kaiken lisäksi tämä käsittämätön uroteko suoritettiin suurimmaksi osaksi ilman merkittävää ulkopuolista apua." (s. 175). Myyttien murtajana on ansioitunut myös professori Heikki Ylikangas, jonka tutkimus "Tie Tampereelle" (WSOY 1993) herätti aikanaan suuren mediakohun. Ylikankaan uusin tutkimus "Romahtaako rintama? Suomi puna-armeijan puristuksessa kesällä 1944" (Otava. 2007) sai vastaansa vähintään yhtä kipakan vastaväitteiden ryöpyn sotahistorian laitoksen eversteiltä, jotka suoralta kädeltä halusivat tyrmätä Ylikankaan laskelmat kesän 1944 perääntymisvaiheen aikana teloitettujen sotilaskarkureiden määrästä. Armeijan viralliset tilastot kertovat 89 ammutun nimet. Muiden lähteiden perusteella Ylikangas päätyy arvioon 250 ammutusta. Mitä hän pitää alakanttiin olevana lukuna, mutta lähinnä oikeana. Se on hänen mukaansa myös varsin pieni suhteutettuna armeijan kokoon ja esimerkiksi Neuvostoliiton ja Hitler-Saksan vastaaviin omien ampumien määrään. Ehkäpä enemmän kuin tämä ammuttujen määrää koskeva erimielisyys, ärsyttää joitakin TaliIhantala torjuntavoiton paisuttelijoita Ylikankaan kuvaus neuvostoarmeijan suurhyökkäyksen kesäkuussa 1944 aiheuttamasta paniikinomaisesta rintamakarkuruudesta ja aina päämajaan asti edenneestä masennuksesta hävityn sodan noustessa silmien eteen. Kesäkuun 12.-25. päivän välisenä aikana käytännössä karkureiksi arvioituja katsotaan olleen vähintään 20.000 sotilasta. Varsinaisesti karkureiden määräksi ilmoitettiin 5.000. Yleisimpänä syynä karkuruuteen oli yksinkertaisesti sotaväsymys sekä joukko-osaston hajoaminen suurhyökkäyksen aikana pommitusten ja tykistökeskitysten seurauksena. Jokainen sota päättyy aina enemmän tai vähemmän kestävään rauhaan. Mutta historiantutkimus eikä vain sotahistorioiden tulkinnat ovat tietenkin päättymätön prosessi. Silloinkin, kun ei ole varsinaisesti enää uutta todisteaineistoa löydetty tai edes löydettävissä on tilaa erilaisille tulkinnoille: miksi tehtiin niinkuin tehtiin? Olisiko ollut muita vaihtoehtoisia toimintamalleja? Miten toisenlaisiin ratkaisuihin ja toimintamalleihin päätyminen olisi vaikuttanut tulevaan kehitykseen? jne. Tällaiset pohdinnat eivät ole pelkästään ajanvieteviihteeksi tarkoitettua jossittelua. Niihin liittyy alussa mainitsemani uusien myyttien luomisen tarve ja samalla vanhojen hylkäämistä.
Oiva Björkbacka
13.2.2008
KAARELAN KAAVAT MITÄ UUTTA TIEDOSSA Aluearkkitehti Anu Kuutti ja kaupunginsuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Maija Anttila kertovat suunnitelmista tiistaina 26.2. klo 19.00 Kaarelantie 86:n kokoustilassa. TILAISUUTEEN ON VAPAA PÄÄSY Järjestää Kaarelan Sosialidemokraatit ry.
7
Pelimannintien ja Klaneettitien liittymän liikennejärjestelyt muutetaan
JO VUOSI SITTEN Tanotorvi kiinnitti huomiota siihen, että käännyttäessä Kannelmäessä Pelimannintieltä Klaneettitielle on syytä muistaa, että oikealla oleva kaista ei ole ryhmittymiskaista vaan bussipysäkki. Kuitenkin näytti siltä, että lähes joka toinen autoilija ryhmittyi bussipysäkille. Näin on tänäkin päivänä. Lokakuussa 2007 Helsingin kaupungin liikennesuunnittelupäällikkö päätti esittää liikennejärjestelyjen muuttamisesta ao liittymässä. Asiaa ei kuitenkaan enää talvea vasten ehditty saada eteenpäin vaan se jäi päätettäväksi helmikuulle 2008. Vastikään päätetyssä suunnitelmassa esitetäänkin Klaneettitien erotuskaistan jatkamista noin kuudella metrillä Pelimannintien liittymään. Bussipysäkkiä siirretään kahdeksan metriä itään ja merkitään oi-
Myytävänä
Hieno kolmio Kannelmäessä. Hyvällä, rauhallisella paikalla Paimenhuilunpolulla myytävänä 3h, keittiö, 57,5 m2. Loistava pohjaratkaisu. 1 asuinkerros. Oma tontti. Tiedust. omistajalta 050-3309434 (15.2. alk.) Rivitalo, Vanhaistentie12, 108,7 n. 5 h, avokeittiö, sauna, lasit. parv. ja piha. Ihant.lapsiperheelle, koulut ja palvelut lähellä, vieressä urehilukenttä. Hyvä asunto, vapautuu 1.7.2008, mh. 249.500,-, omistajalta, p. 0503036590.
kealle kääntyvä kaista Pelimannintien pohjoisreunaan. Toimenpiteellä selkeytetään liittymässä ajoa.
Toimenpiteet toteutetaan viimeistään kevään ja kesän kuluessa.
Tarvitseeko raskas kalusto oman parkin Pelimannintiellä?
KANNELMÄEN PELIMANNINTIELLÄ sijaitseva sadan
metrin pituinen paketti- ja kuorma-autojen sekä bussien parkkipaikka on joidenkin lukijoiden mielissä herättänyt närää. Heidän mielestään on väärin, että isot autot valloittavat kotikadun tienposken. Etenkin, kun tavallinen autoilija saa sakot, jos parkkeeraa ao paikoille. Kuitenkin kuormureilla on myös oikeus pysäköidä henkilöautoille tarkoitetuille pysäkeille. Voidaan tietysti myös kysyä, onko oikein, että kuorma-auton kuljettaja joutuu pysäköimään kilometrien päähän kotoaan?
KONALASSA
A U T O IHA-Autokatsastus
K A T S A S T U S
- SE YKSITYINEN Hankasuontie 8
Konalan S-marketin kulmalta 300 m Puh. 540 4300
www.iha-autokatsastus.fi
MYÖS RASKAS KALUSTO
Avoinna: ark 8-20 la 9-14
8
13.2.2008
Kurdit elävät maassa maan tavalla
- Olemme sopeutuneet erittäin hyvin niin työpaikkaamme kuin muutoinkin suomalaiseen elämään. Rasismiin silloin tällöin törmää, mutta kyllä sekin on erittäin harvinaista. Maassa on elettävä maan tavalla, sanovat Vantaalla asuvat kurdit Kawa (33) ja Noqsha Aziz (32).
K
awa työskentelee baarimikkona HOK-Elannon ravintoloissa mm. Martinrallissa Martinlaaksossa. Noqsha puolestaan toimii hammashoitajana Helsingin kaupungin Kallion terveysasemalla. Se että molemmat, Pohjois-Irakista kotoisin olevat kurdit ovat mukana työelämässä, on harvinaista, sillä kurdien työttömyysaste Suomessa on korkea, lähes 60 %. Vuonna 2005 Kawa työskenteli vielä Kaarelassa, Punaruusu-ravintolassa Maununnevalla. Sitten kapakka paloi ja sen toiminta loppui. - Punaruusu oli hyvä paikka ja asiakkaat mukavia. Ikävää oli se, että edellinen omistaja, joka oli turkkilainen, oli lyönyt jotakin naapuriaan ja me saimme syyt niskoille. Ihmiset eivät tajunneet, että omistaja oli vaihtunut. - Niinpä ilmeisestikin iskusta kaunaa kantava mies soitti jatkuvasti poliisille ja valitti toiminnastamme. Parhaimmillaan poliisit saattoivat käydä ravintolassa jopa kahdeksan kertaa kuukaudessa ja aina tarpeettomasti. Ei siellä koskaan ollut mitään rähinöintiä, Kawa muistelee.
Rakkauden perässä Suomeen
Kawa ja Noqsha asuivat lapsina molemmat samassa kaupungissa Derbendikanissa Kurdistanin alueella Pohjoi-Irakissa. Noqshan perhe, johon vanhempien lisäksi kuului viisi lasta, tuli kiintiöpakolaisena Suomeen vuonna 1996. Irakissa insinööriksi opiskeleva Kawa joutui aikoinaan lähtemään maasta poliittisista syistä ja saapui Suomeen Kreikan ja Turkin kautta Hollannista vuonna 2000. - Sitä se rakkaus teetti. Noqshan perässähän minä tänne tulin. Meidät vihittiin maistraatissa ja nyt meillä on hienot lapset Bawand (6) ja Ränu (4). Vielä kun saisin Suomen kansalaisuuden. Noqshalla ja lapsilla se jo onkin. Eiköhän se kevään aikana onnistu minullekin, Kawa pohdiskelee. Noqsha ja Kawa osaavat kurdin ja arabian kielen lisäksi hyvin suomea. Lapset käyvät tarhassa ja esikoulussa ja puhuvat suomea kuin suomalaiset lapset ikään. Ränun sydäntä lähellä on musiikki ja Bawand pelaa futista FC Kontussa. Ja mikä on pelatessa, kun isä on Suomen kurdien
Lapset Bawana (6) ja Ränu (4) rakastavat futista ja musiikkia.
jalkapallojoukkueen johtaja. - Olemme neljä kertaa osallistuneet Hauholla Visakivenopiston turnaukseen ja voittaneet sen kolmasti, Kawa toteaa hieman ylpeyttä äänessään. Oman toimensa ohella myös tulkkina työskentelevä Noqsha puolestaan harmittelee sitä, että häntä luullaan usein venäläiseksi tai virolaiseksi ja mielistely on joskus arveluttavaa. Kawa on joutunut työssään jopa käsirysyyn, kun isokokoinen huumehörhö hyökkäsi Martinrallissa tiskin yli. Hyvin mies tapahtuman kuitenkin selvitti ja kurdi kuljetti äijää mukaansatempaavasti ovien ulkopuolelle. - Valitettavasti tänä päivänä Turkki tappaa jatkuvasti siviilejä myös Irakin puolella. Turkin ja PohjoisIrakin tilanne vaikeuttaa PohjoisIrakin kurdihallinnon ja kurdiyhteisöjen haluja neuvotella Turkin kanssa. Näin myöskään Turkin pyrkimys EU:n ei varmastikaan edisty.
Kurdistan antaa odottaa itseään
Kurdeja on maailmassa noin 40 miljoonaa ja he asuvat usean eri valtion alueella. Puolet heistä on Turkissa ja 12 miljoonaa Iranissa, 6 miljoonaa Irakissa ja 2 miljoonaa Syyriassa. Euroopassa kurdeja on noin 700 000 ja Suomessa 5000. Kurdien yhteinen maantieteellinen alue on Kurdistan, joka jakautuu pääosin Iranin, Irakin ja Turkin alueille. Useat kurdit ovat kaksi- ja monikielisiä. Kurdin kielen lisäksi he puhuvat esimerkiksi Iranissa persiaa ja Irakissa ja Syyriassa arabiaa. Kari Varvikko
Lapsuudessa seinillä oli korvat
Sen paremmin Noqsha kuin Kawakaan ei elänyt lainkaan lapsuutta. Pelko ja ahdistus oli lähes jokapäiväistä elämää. Vuonna 1988 he seurasivat kun taivaalla jyrisivät Saddamin pommihelikopterit. Kurdeja surmasivat välillä Iran ja välillä Irak ja kuin pisteeksi iin päälle nyt myös turkkilaiset ovat lähteneet sotimaan kurdien maalle Irakin puolelle. Aikoinaan Saddam halusi tuhota niin sunnimuslimit kuin shiiatkin. - Yöt kuluivat usein pommisuojassa. Itku oli herkässä. Lapsina meille opetettiin, että seinillä on korvat. Kotimme tuhottiin useaan kertaan ja yhdessä juoksimme karkuun. Näimme kun ihmiset kuolivat maanteille. Nuo ajat ahdistavat yhä ja palaavat jatkuvasti mieleen. Kawa ja Noqsha sanovat, että periaatteessa Kurdistanin alue on hyvin rauhallinen. Siellä asuu muslimien lisäksi myös kristittyjä. Uskonto ei ole sinänsä määräävä tekijä, sillä kaikki puhaltavat yhteen hiileen ja ovat kurdeja.
- Punaruusu oli hyvä paikka ja asiakkaat mukavia.
Kawa ja Noqsha vierailulla kotimaisemissa.
Dolma-viininlehtikääryleet on suosittu ruoka kurdien keskuudessa.
13.2.2008
11
Kauneusja terveyspalveluja
KOKO PERHEEN
LASSILAN HAMMASLÄÄKÄRIASEMA
K aupintie 11 B, 00440 HELSINKI puh. 562 6093
LUKIJALTA
Kaarelan Eläkeläiset Päiväkummussa 7.1. - 12.1.2008
Ikkunasta avautuu talvinen suomalainen maisema: Lohjanjärven lahdenpoukama saarineen, taustalla mantereen metsänreuna. Näkymä on toisella tavalla kaunis kuin kesällä: syvä järvi on vielä avoin, tummanharmaa; rannat, puut ja pellot osittain lumen pei¬tossa, kaiken kaikkiaan hiukan alakuloinen. Sisällä Päiväkummussa ei sen sijaan ole alakulon häivääkään. Meidän kannelmäkeläisten ryhmä on lähes kokonaan sijoittunut päärakennukseen, niin että tuttuja kasvoja tulee vastaan joka käänteessä käytävillä, aulassa, kokoontumistiloissa. Huone on oivallinen väliaikaiskoti: leveät vuoteet, hyvin toimiva ja tilava peseytymistila, isot peilit ja oma televisio. Talossa on ohjelmaa jokaiseen makuun: urheiluhenkisille kunnostaan huolehtijoille jo heti aamulla rantasauna, allas- ym. jumppaa; huvittelunhaluisille iltaisin tanssia ja laulantaa; päivän mittaan terveysluentoja, erilaisia pelejä, keskustelutilaisuuksia ynnä muuta. Ruokailu on oman messunsa arvoinen: lämminsävyisessä, taitavasti valaistussa ruokasalissa on hyvin tilaa liikuskella tai istua paikoillaan upean näköalan ja elävien kukkien katveessa. Ateriat ovat niin yltäkylläisiä ja maittavia että vähitellen on pakko alkaa säännöstellä syömistään. Historiallisen Ylhän rusthollin entinen päärakennus eli nykyinen Vanha-Emäntä on Päiväkummun alueen kruunu. Se tuo tuulahduksen vuosisatojen takaisista karjalohjalaisista oloista ja antaa samalla kuvan maassamme tapahtuneesta kaikenkaltaisesta kehityksestä. Viiden vuorokauden oleskelu Päiväkummussa oli epäilemättä meille itse kullekin keidas pitkän talvikauden erämaassa. Ehkäpä se myös vaivihkaa tuli täyttäneeksi toisenkin tavoitteen: lisäsi keskinäistä avoimuutta ja vahvisti yhteenkuuluvuuden tunnetta. Raila Vepsäläinen
Rumpupolun palvelutalon "pärinöitä"
Kerrotaampa teille muillekin asuinpaikkamme ihmisille, mitä talomme sisällä tapahtuu. Itsenäisyysjuhla pidettiin sinivalkoiseksi koristellussa Rumpali-ravintolassamme. Aihena oli tällä kerralla Lotta-toiminta. Siitä kerrottiin ja luettiin muisteloita ja lausuttiin runoja. Musiikkia soitettiin ja pikkusuolaisia maisteltiin. Ahkera askarteluryhmämme,joka toimii askartelutilassamme joka maanantaiaamu klo 10, järjesti hulppeat joulumyyjäiset. Torstaisin päiväkeskuksessa klo 14 toimiva jutteleva ompeluseura avusti. Tavarat oli aseteltu tosi aistikkaasti esille ja kauppa kävi mukavasti. Siitä kaikille kiitos. Mainio Kannelkylän kuoro johtajanaan Kristiina Wahlstein tuli viihdyttämään meitä ihanalla jouluisella ohjelmallaan ja me talon asukkaatkin saimme yhtyä lauluun. Kyllä se virkisti. Kiitokset vielä teille jokaiselle. Keittiömme järjesti maistuvan jouluaterian ja palanpainikkeeksi soivat joululaulut elävän musiikin säestyksellä. Emännille ja soittajalle kiitokset. Uuden vuoden aloittvat neljä upeata hanuristinaista konsertillaan sunnuntai-iltapäivän iloksi. Voi niitä yleisön iloisia ilmeitä ja jopa kyyneleitä,joita nähtiin, kun nostalgiset sävelmät seurasivat toinen toistaan. Suurkiitokset. Arki on alkanut ja toimintaa jatkavat askartelu, ompeluseura, kirjansidonta ja kirjallisuusryhmä. Myös korttiryhmä on palannut askartelutilaan. Ei täällä ainakaan pitkästy,jos intoa ja kuntoa riittää mukanaoloon. Kaiken tämän lisäksi on talon virallinen toiminta, joka olkoon toisen jutun aihe. Nämä "pärinät" ovat asukkaiden omia juttuja, joita jatketaan voimien mukaan. Niitä meille kaikilla toivoen. T.A.
KAMPAAMO
PÄÄ-ASIAA!
Mies & Nainen, tyyli on tukassa! alk. 17 EUR.
ERIKOISHAMMASTEKNIKKO YRJÖ HASANEN
Puh. 532 502 040-515 9364
Kanneltie 15 K 82 iltavastaanotto sop. mukaan Lönnrotinkatu 17 B, Puh. 693 1830 Kokoproteesit, tiivistykset ja korjaukset nopeasti. Myös kotikäyntejä.
Kanneltalon remontti
Minua kiinnostaa Kanneltalon remontti asiakkaana. Käytän kirjasto-, työväenopisto-, ohjelma-anteja paljon. Nyt kun remontti alkaa ja kestää kauankin, mihin meidät asiakkaat ohjataan? Ja mitä siellä remonttoidaan, kun tuntuu, että talo on moitteeton ja äskettäin valmistunut? Onko kyseessä home-, putki- vai tilaongelmia? Ettei käy kuin työpaikassani, missä on lähes joka kymmenes vuosi jokin remppa meneillään, eli remppa rempan vuoksi. Nimimerkki Leena
PARTURI HAIRLOCKS
Iskostie 2 lh 2, Myyrmäki Ark. 9.30-18.00 P. 411 11041 / Marita
Kannelmäessä päivä- ja
Kannelmäen Hammaslääkäriasema
Laulukuja 4, 00420 Helsinki (Prismaa vastapäätä) Ajanvaraus puh. (09) 566 0981
HAMMASLÄÄKÄRI
Haagan Taideseuran vuosinäyttely lähestyy
HAAGAN TAIDESEURA valmistautuu 42. vuosinäyttelyyn joka pidetään Pohjois-Haagan Yhteiskoululla hiihtolomaviikolla. Uusia jäseniä on seuraan otettu ja onkin mielenkiintoista nähdä mitä uutta he näyttelyyn tuovat tullessaan. Näyttelyn jyrytti seuran oma raati, komissaareina ovat Ulla Finnilä ja Raija Tuuri apunaan Jaana Saxelin. Mukana on 48 taiteilijaa, töitä tarjottiin 200 ja niistä mukaan otettiin 130. Entisen tavan mukaan koko viikon ajan on myös taidearpajaiset, taidebasaari ja herkkuja pursuava kahvio. Vuoden alussa vaihtui seuran puheenjohtaja. Marja-Riitta Mustonen siirtyi seuran "etäjäseneksi" ja tehtävässä aloitti Irma Joutsi. Hän on seuran pitkäaikainen jäsen, mutta pitänyt vain välillä luovaa taukoa. Seurassa on noin 95 jäsentä, lisäksi seuran kursseille ja retkille, ei kuitenkaan näyttelyihin, voi osallistua kannatusjäsenenä. Marja-Riitta Mustonen
HLL Eero Auvinen
Tervetuloa!
Säännöllinen suun ja hampaiden hoito kannattaa.
Vas. opettaja Lassi Raunio, mikrotukihenkilö Jarkko Ruuska, rehtori Hannele Koli-Siiteri ja opistosihteeri Pekka Kankainen.
www.haaganlaakarikeskus.fi Haagan Lääkärikeskus
32 vuotta yleislääkäritoimintaa
Työväenopiston toimitilat laajenivat Pohjois-Haagasa
LÄNTINEN TYÖVÄENOPISTO on
saanut 516 m2 lisätilaa PohjoisHaagan Näyttelijäntien toimipisteen välittömästä yhteydestä. Vakuutusyhtiö Varman omistamissa tiloissa on aiemmin toiminut HOK-Elanto, jolta tilat on nyt vuokrattu. Rakennuksen keskikerrokseen on tekeillä verhoilun ja kuvataiteen opetustilat, pieni teorialuokka ja näyttelytilat, jossa toteutetaan myös liikunnan ja tanssin opetusta. Työväenopiston aluerehtori Hannele Koli-Siiteri sanoo, että toimipisteessä pyritään rakentamaan yhteistyötä alueen asukkaiden ja järjestöjen kanssa. Opetus on jo alkanut ja tiloissa kokoontuvat mm. liikunta- ja joogaryhmät sekä Ystäväntuvan kulttuuriluennot. - Näyttelijäntien käyttöä lisätään vähitellen ja tavoitteena on kädentaitojen yhteistyö ja hyvinvoinnin tila, joka pyörii syksyllä täysillä, Koli-Siiteri toteaa.
Alexander Paile
Lääket.kir.tri, vastaava lääkäri
Adolf Lindforsin tie 1.A. Ei ajanvarausta. Avoinna (näyttelijäntien risteys) Puh. 562 2677 ma-pe 9-15
Vasemmalla väistyvä pj Marja-Riitta Mustonen, sihteeri Laura Majuri ja oikealla uusi pj Irma Joutsi.
ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI?
HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420
Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari)
HAMMASLÄÄKÄRIT Leo Katz Lars Swanljung Marja Vana (suuhygienisti)
Henrikintie 5 F, Hki 37 Ajanvaraus ark. 8-18, puh. 558 818
Nyt meillä käy myös Visa-electron ja MasterCard
PARTURI-KAMPAAMO KANNELTIE 11
Avoinna: ark. 9-18 la. 9-14 Kanneltie 11, 00420 HKI, p. 5666 281
KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 563 5393
· LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ
HOITOJA JA HIERONTAA · KOTIKÄYNTEJÄ · ACU-HIERONTA LISÄNÄ HOITOIHIN
13.2.2008
vastus ovat taidetta kaikille aisteille ja pitävät aikuisenkin mielenkiinnon vireillä. Lasten ikäsuositus tässä esityksessä on neljä vuotta. Esitystä täydentää Jussi Liimataisen intensiivinen pianosäestys. Ooppera on myynyt täysille saleille KOM-teatterin näyttämöllä, ja nyt tarjoutuu tilaisuus nähdä se vierailuesityksenä Pohjois-Haagan yhteiskoululla. Esitys on osa Pohjois-Haagan yhteiskoulun 8B-luokan Kevätrieha-tapahtumaa, jolla kerätään varoja luokan leirikoulumatkaan Ilorantaan. Tapahtumassa on tarjolla monenlaista mukavaa kevään ensimmäisen päivän viettoon, mm. makkaranpaistoa, hernesoppaa, puhvetti, kirppari, leivonnaisia, koiravaljakkoajelua ja poniratsastusta. Satuooppera Kampela PohjoisHaagan yhteiskoulun salissa Pietari Hannikaisen tie 6 1.3. klo 13.00 Sari Mällinen, nuket ja Jussi Liimatainen, piano. Musiikki ja libretto Kaj Chydenius. Kesto n. 40 min. Liput 5 /kpl ja 15 /perhe ovelta ennen esitystä
13
NUKKEOOPPERA on nukketeatterin muoto, johon kovin monella ei liene ollut tilaisuutta tutustua. Kaj Chydenius, monien ikivihreiden sävelten luoja, on paneutunut tähänkin lajiin ja tehnyt monien vuosien aikana myös lastenoopperoita useille näyttelijöille eri puolilla Suomea. Näyttelijä Sari Mälliselle hän on
tehnyt libreton ja sävellyksen Grimmin veljesten luomaan Kampela-satuun. Klassikkotarinassa käy todeksi vanha sanonta ahneen lopusta, joka ei aina ole kovin ruusuinen. Sari Mällisen virtuoosimainen eläytyminen esityksen lukuisiin hahmoihin, hänen äitinsä Terttu Mällisen ilmeikkäät nuket ja sisarensa Riitta Mällisen herkullinen la-
Puutteellinen onnettomuustutkinta
VUONNA 2001 SORTUI YHTENÄ JA SAMANA PÄIVÄNÄ kolme
teräsrunkoista taloa New Yorkissa. Kahteen törmäsi lentokone ja kolmas, WTC7, sortui muuten vaan. Teräsrunkoisia rakennuksia on rakennettu 1800-luvun puolivälistä alkaen ja tämä oli ensimmäinen kerta kun yksikään niistä sortui. Olisi hyödyllistä selvittää sortumismekanismi, jotta jatkossa oltaisiin viisaampia pelastustöissä ja palosuojelussa. Pian sortumisen jälkeen levitetty tarina lattioiden sortumisesta pannukakkujen tapaan pinoksi on valheellinen. Tornitalojen lattiat eivät muodosta pannukakkua, vaan lattiat oli ripustettu keskirungon ja ulkokehän palkistojen väliin. Lattiat olivat muodoltaan enemmänkin reikäleipiä kuin pannukakkuja. Onnettomuustutkinta on sortuneiden rakennusten osalta tehty. Onnettomuustutkinnan suoritti NIST, National Institute of Science and Technology. Tutkinnan suorittaja valittiin vasta sen jälkeen kun rakennusten jäännökset eli teräkset oli jo rahdattu Kauko-Itään kierrätykseen. NIST on todennut seuraavaa: - Säilytettyjä näytteitä ei ole riittävästi, jotta niistä voitaisiin todeta sortumisten syy. - Rakennuksissa olleet tulipalot eivät ole kuumentaneet teräksiä sellaisiin lämpötiloihin, että rakennusten teräksissä olisi tapahtunut sulamista. Ulkokehällä lämpötila on jäänyt 250 asteeseen, kun vielä 450 asteessa lujuudesta olisi ollut 75% jäljellä. - Kirjoituspöytätutkimuksena on tutkittu tornitaloa neljän kerroksen kokoisesta siivusta, ja laskettu millaisia taipumia pystyrunkoon pitää tulla, jotta sortuminen alkaa. Tästä on tehty johtopäätös, että tällaisia muutoksia on tapahtunut, kun rakennus kerran on alkanut sortua. - WTC7:n osalta tutkintaa ei ole suoritettu ollenkaan, paitsi että yhdessä näytteessä on todettu voimakasta korroosiota ja rikkijäämiä. Kritiikki: Kun WTC7:n kokoinen 47-kerroksinen talo sortuu ilman että mikään törmää siihen, olisi lainkin puolesta suoritettava asiallinen onnettomuustutkinta. Voimakas korroosio ja rikki viittaa teräspurkutöissä käytettävään thermaattiin. Tornitalojen osalta selvittämättä jää, miten sortuminen on jatkunut. Osumakohdan yläpuolella oleva rakennuksen osa on painanut 10% rakennuksen koko painosta, ja sen massan ei pitäisi olla riittävä että sortuminen voisi jatkua alakerroksiin asti. Mutta näin siis Amerikassa. Suomessa suuronnettomuustutkinta ei voisi olla näin leväperäistä. Selvittämättä jäi mm. poksahdukset, joiden ääni muistutti purkutöissä laukeavia panoksia, sulan teräksen lammikot onnettomuuspaikalla, sekä se, miten rakennukset, jotka ovat saaneet epäsymmetrisiä vaurioita, sortuvat symmetrisesti. WTC7:n osalta selvittämättä jäi, miksi se ylipäänsä sortui. Larry Silverstein, rakennusten omistaja, lipsautti haastattelussa, että WTC7 päätettiin vetää (alas). Myöhemmin Larry korjasi, että tarkoitti, että palomiehet päätettiin siis vetää (pois). Alasvetoon olisikin tarvittu etukäteispanostaminen. Muuten Larrylla oli hiukan tuuriakin onnettomuudessa. Kalliita asbestisaneerauksia ei tarvinnutkaan tehdä, kun rakennukset sortuivat. Larry sai vakuutuksista korvauksen kahdesta terrorihyökkäyksestä, olihan lentokoneita kaksi, eli yhteensä 7000 miljoonaa dollaria. Ei paha, kun Larry itse maksoi taloista 15 miljoonaa taalaa puolisen vuotta aikaisemmin. Esko Karinen Lähteitä: Larryn haastattelu: YouTube: hakuna Larry Silverstein tai WTC7. Netissä sortumismekanismista esim. www.911physics.net Ian Henshallin kirja: 911: The New Evidence.
Tuija Kokko
Kulttuuriyhdistys Perspektiivi ry:n kevät 2008 kursseja:
Purpuripolku 4:n kerhotila
Pääsiäisaskartelu -kurssi su 17.02.-08 klo. 12.00 - 16.00 vetäjänä Marja-Liisa Poikonen Marmorointi -kurssi su 09.03.-08 klo 12.00 16.00 vetäjänä Kalevi Suuronen Kirjansidonta -kurssi la-su 15.-16.03. 2008 klo. 12.00 - 16.00 vetäjänä Kalevi Suuronen Paperikukka -kurssi su 13.04.-08 klo 12.00 16.00 vetäjänä Marja-Liisa Poikonen
Haagan Taideseuran 42. vuosinäyttely
16-24.2.2008 Pohjois-Haagan Yhteiskoululla, Pietari Hannikaisentie 6 (bussit 40, 41, 43, 51) Avajaiset la 16.2. klo 14-18 Avoinna: ma-pe 13-19, la-su 12-17 Koko viikon avoinna myös taidebasaari ja kahvio, lisäksi taidearpajaiset. Lämpimästi Tervetuloa! Haagan Taideseura ry
Tiedustelut ja ilmoittautuminen - Sinikka Kaustinen 040-5010008 - Marja-Liisa Poikonen 040-8379725 - Kalevi Suuronen 040-7069033
Jenny Munne 95 vuotta Kannelmäessä
Kannelmäessä yhdessä Arvi Munnen (88) kanssa asuva Jenny Munne täytti 95 vuotta 21.1.08. Munnet ovat olleet naimisissa jo 64 vuotta ja Kaarelassa he ovat asuneet vuodesta 1956. Iso joukko eri ikäpolvien lapsia toivottaa pirteille vanhuksille mukavia elonpäiviä ja pitkää ikää! Tanotorvi yhtyy onnittelijoihin.
" HETKITTÄIN" Helena Eliasson Linda Jääskeläinen Öljyvärimaalauksia ja grafiikkaa Kannelmäen kirjastossa 2.2 23.2.2008 Klaneettitie 5 Avoinna ma to 10.00 20.00 pe 10.00 1 8.00, la 10.00 16.00
Vuodet ovat kohdelleet hyvin Arvia ja Jennyä.
SEWERIN VIINIVINKIT
Helmi Etelä-Afrikasta!
Durbanville Hills Sauvignon Blanc ( Alko 10,- ) Oljenkeltainen valkoviini. Tuoxussa kesäpaikan nokkospuskaa, sitruunan kuorta ja aavistus hunajaa. Maku kirpeän hapokas ja herukanlehtinen, jopa rapea. Kokeile tomaatti-mozzarella-salaatin kanssa, etkä KYLLÄSTY !!!
Kunnon pihviviini Argentiinasta!
Trapiche Reserva Malbec/Bonarda ( Alko 9,- ) Komea syvänpunainen viini. Tuoxussa mustaherukkaa ja kuivaa luumua. Maku pehmeän mausteinen ja mehevä. Erinomainen kumppani punaiselle lihalle ja vahvoille juustoille !
Toisinajattelija
Seweri on kannelmäkeläinen, pitkän linjan viiniammattilainen ja hyvän ruuan ystävä, joka järjestää myös ohjattuja viininmaistajaisia asiakkaan haluamasta aiheesta yli 1200 "luennon" kokemuxella!!! Kysy lisää - seweeri@ welho.com.
Nukkeooppera vierailee Haagassa
Toisinajattelija
14
13.2.2008
Johtavaa animaatiota
HELSINGIN KAUPUNGIN Taidemuseo Tennispalatsin kevät Vappuun asti on omistettu animaatiolle. Museon molempiin kerroksiin levittyvä näyttely esitterlee yli 500 alkupereäistä taidetoesta, miten PIXARelokuvien rakastetut hahmot ja lumoavat maailmat ovat viimeisen 20 vuoden aikana syntyneet. Mukana on luonnospiirustuksia, veistoksia ja elämyksellisiä tiloja.Vaikka pixarit ovat ovat tietokoneanimaatioita, niin silti perinteisen taiteen tekemisen keinot ovat keskeisiä. Pixarin on Disneyn omistama tytäryhtiö, mutta toiminta edustaa täysin ainutlaatuista tuotantoa. Tmän näyttelyn alkuperäistuottaja on New York City Museum of Modern Art, mutta kansainvälisestä kierrättämisestä vastaa Lontoon Barbican Art Galleries. Avaustilaisuus oli poikkeuksellisen juhlava, kun suomalaisten suuryritysten lisäksi näyttelyn takana on myös USAn Helsingin suurlähetystö, niin piakkoin Helsingistä uuteen tehtävään pois siirtyvä suurlähettiläs Marilyn Waren puheessaan osasi asettaa näyttelle oikeat kansainväliset puitteet. Näyttelyy kuuluu myös työpajajoja, jotka ovat tarkoitettuja anmaation harrastajille. Lisäksi on erikseen tiettyinä päivinä Nukketyöpöytä sekä sunnuntaityöpajat. Näihin pääsevät myös alle 10-vuotiaat vanhempien seurassa. Joka sunnuntai on oma työohjelma Kaikki tilaisuudet ovat hyvin opastettuja. Pixarin kanssa samaan aikaan on myös kattava katsaus suomalaiseen animaatiotaiteeseen "SUOMI OHOI", mihin kuuluu mm. suurempi nukke suurehko kotimainen nukkeanimaatio "Kaukosaaren kirous" Koko kevään kaikki tiedot löytyvät: www.taidemuseo.hel.fi **** McKeen 2/1000 sekunnilla (kaksi tuhannesosaa). Kisojen jälkeen vielä tarkkuusmittaus paljasti, että McKeen uintirata oli 6 millimetriä pitempi kuin Larssonin. Uintiajassa 1/1000 osa vastaa 1.4 millimetriä. Larsson voitti siis noin 3 millimetrillä. Tasaradalla voitto olisi ollut toisin! Seuraava tiedustelu suurlehdeltä on kuulemma, kuka suomalainen osaa kuiskata äänekkäimmin. **** TV-1 NÄYTTI pari viikkoa Tanskassa valmistetun dokumentin tanskalaisista Talvisodan vapaaehtoisista. Lämminhenkisenä muisteluna, missä vahvasti taustadokumentteihin pohjautuneena kolme tuolloista Suomessa ollutta kertasi muistojaan. Kuten aina olen tämäntyylissä yhteyksissä korostanut, ellei lukija tai katsoja omaa erityistuntemusta, siinä tapauksessa ollaan kokonaan kertojan rehellisyyden tai epärehellisyyden varassa että armoilla. Sillä puppua on vaivatonta tuottaa. Kun kuitenkin TV-dokumentti oli myyty Suomeenkin, niin juuri siksi tavanomainen ravistelu. Jos jätetään pienimmät perättömyydet ja unohtamiset sivuun, niin kuitenkin on todettava: Esityksessä mukana olleet eivät yrittäneetkään kehua sotataidoillaan, koska se tulijoiden seikkailuluonteen vuoksi olikin niin olematonta, etteivät tammikuussa 1940 jo saapuneet ruotsalaiset ja norjalaiset Lapin pohjoismaisen prikaatin upseerit voineet missään tapauksessa hyväksyä juutteja mukaan. Vastoin muistelua, Suomen Päämaja ei missään tapauksessa hädissään yrittänyt sijoittaa tanskalaisia rintamatehtäviin, sillä Oulun suomalaiset kouluttajaupseerit havaitsivat, että tositilanteessa ensimmäisenä taistelupäivänä 50% tanskalaisista olisi poissa riveistä. Onneksi oikein korostettiin tanskalaisten kuuden lentäjän ammattitaitoa, mutta kun annettiin ymmärtää filminpätkän avulla, että ltn. Ullrich olisi lentänyt yksitaso Fokkerilla, niin kaikki kuusi lensivät vain kaksitaso Gladiatoreilla. Ensimmäisenä lentäjistä kaatui ltn. Rassmussen 2.2.40, joka haudattiin Valkealan sankarihautaan iltapimeällä kynttilä- ja myrskylyhtyvalaistuksessa. Aiheellisen pommitusvaaran vuoksi. Pari päivää hautajaisista kaatuivat sekä Ullrich että Kalmberg 13.2.40. Virheistä: Suomen Talvisota-tappiot eivät olleet 60 000 kaatunutta, vaan noin 26 000. Talvisota ei alkanut Helsingin pommituksella, vaan kaikkien rintamien suurhyökkäyksillä. Käännösvirheistä vaikkapa "palopumppu" on moottoriruisku, Tanskan"patron" on suomeksi patruuna, ei panos. Viimeisessä Matula-dekkarissa patruuna oli kylläkin 20 kertaa "ammus", mikä kerrankin löytyi liivin taskusta. Mahtava tasku ammukselle! Muisteluissa paikkakunta Loviisa vilahti vain yhden kerran, vaikka 21.3.1940 puolet tanskalaisista siirrettiin Oulusta Loviisaan. Viitattiin rauhantuloon 13.3.40, mutta jäi täysin selvittämättä [mitä muistelijat eivät tietäneetkään tai olivat unohtaneet], että Tanskan antautuminen 9.4.40 Saksalle muutti olot kokonaan. Noin puolet tanskalaisista pääsi Oulusta kotiin sankareina 23.3. Loviisan tanskit (yli 500) taasen olivat maaliskuun "katsotaan ja odotetaan tilanteessa", jolloin vapaa-aikaa jäi runsaasti. Komendatintalon lisäksi kouluja oli majoituskäytössä ja oleskelupaikassa puhuttiin. Mistä taas TV-dokumentissa ei hiiskuttu sanaakaan, että jo Oulussa oli syntynyt eräs villitys, mikä jatkui Loviisassakin. Kun noin 550 ulkomaista nuorehkoa miestä saapuu Loviisaan, niin lemmenasiat tulevat esiin. Ja vapaita naisia on, koska omat miehet ovat asepalveluksessa. Loviisassakaan tanskalaiset eivät saaneet ottaa huoneita esim. majoitusliikkeistä, eikä naisia voitu tuoda kouluille. Kun tanskalaiset ovat ikäänkuin tarpeettomina Suomessa, niin Suomen UM pyytää Ruotsilta läpikulkulupaa Tanskaan. Ruotsin UM ei myönnä ja suullisesti kerrotaan selvennyksenä, että tanskalaiset ovat tunnetusti rahattomia ja ilman matkavaatteita. Mikä takaa, etteikö osa pyytäisi turvapaikkaoikeutta, kun Tanska on jo 9.4.40 miehitetty? Entä, jos tanskit karkaavat kuljetuksen aikana ja lähtevät taistelemaan brittien puolelle PohjoisNorjaan? Ruotsin valtio ei halua mitään selkkauksia Saksan kanssa, koska Wehrmacht on jo Atlannin ja Ruotsin välissä. Vaikeutuisiko jopa Itämeren liikenne? Ruotsin neuvo on, että viekää tanskalaiset laivalla Kööpenhaminaan. Niin Ruotsi on turvassa. Tähän oli ulkoministeriömme tyytyminen. TV-esityksessä ei mainittu kertaakaan nimeä Mannerheim, joka sentään tuli 28.4.40 Loviisaan tarkastamaan tanskalaisrivistön. Ja kiittää. Historiamme kuuluisa s.s. Arcturus tuli Loviisaan ja niin 30.5. lähti loppujoukko kotia kohti. Mikä todettiin TV:ssä ja Kööpenhaminassa oltiin kerrotusti 3.6. Lähtöpäivänä Päämajaa edusti kenraali O. Enckell muiden korkeiden upseereiden kanssa. Mitä ei muistettu. TV kertoi oikein, ettei Suomen asepuvuissa saanut mennä maihin, mutta Kööpenhaminan Pelastusarmeija toi varastoistaan useamman autolastin vanhoja vaatteita kuulusteluihin meneville sotasankareille. Kyydissä oli ollut 350 miestä, mutta Suomeen sai jäädä noin 150 ansiotyöhön. Loppukesästä 3000:n asukkaan Loviisassa leviää tieto, että epätavallisen useat naiset ovat "siunatussa tilassa". Ja ensimmäinen au-lapsi syntyi jo joulukuussa 1940. Kevään 1941 loppuun mennessä tilanne on selvä. Tanskalaisten 10 viikon Loviisa-vierailu on tuottanut lapsia siten, että henkikirjoitusapuakin jouduttiin pyytämään ministeriöstä asti. Päätös: aviottomat lapset merkitään äitien mukaan, mutta kun joukossa on myös naisia, joiden aviomies on ollut asepalveluksessa, niin nämä jäävät "perheen sisäiseksi asiaksi". Loviisan ja parin lähikunnan "isäinpäivän johdosta" väestömäärä kasvaa 30 merkinnällä "isä tanskalainen sotilasvapaaehtoinen". Oulussa sama kirjanpito merkitsi vastaavaksi luvuksi 15 kpl. Kun hommaa ei oltu hoidettu esim, hotellissa tai matkustajakodissa, niin ainoa vaihtoehto oli joko kotiasunto tai luonto. Näet 90 % tanskalaisista siirrettiinkin huhtikuun lopulla telttoihin! Oulussa naisia saattoi suojata luonto pakkastalven muodossa. Mutta olisi ollut syytä tanskalaistelevision kertoa omilleenkin seikka, että 1941 loppukesästä ja syksyllä asia tuli näyttävästi julki Tanskassa. Kun Jatkosota oli alkanut, niin oli miehittäjäsaksalaistenkin edun mukaista, että Suomeen tuli runsaasti tanskalaisia lehti- ja radiomiehiä. Jopa Äänislinnaan tuli lokakuussa 1941 viikko Karjalan Armeijan perässä kymmenkunta tanskijournalistia ja nämä olivat jo Helsingissä heinäkuussa kuulleet "kasarmikaupunkien lapsilykystä". Tanskan Punainen Risti käynnisti oma avustusja kummiliikkeen juuri Oulun sekä Loviisan au-äideille. Mikä huipentui siihen, että jo joulua vietti pieni joukko "vapaaehtoisten heiloja" Tanskassa. Joku jopa tapasi lapsensa isänkin. Ainakin Itä-Uudenmaan lehdetkin kertoivat asiasta, olivathan ruotsinkieliset lehdet suhtautuneet myötätuntoisesti käynnissä olleeseen saksmanniriiusteluun. Muutoin Tanskasta pääsi melko vaivatta Jatkosodan aikana Suomeen, Tanskaan sai Suomesta tilata lehtiä, Hbl, Vbl, ÅU, jne. Mutta Ruotsin lehtiä ei saanut tuoda Tanskaan! Tanskassa perustettiin ainitlaatuinen Loviisan ja Oulun sotalapsirahasto", minkä pääoma oli 31.12.1941 kokonaista 1 milj. Smk. Tukiaisrahasto lopetettiin 1960.
12
PARAS TALVIPESU 1 kpl VAAHTOVAHALLA
Pesutarjous voimassa 30.4.08 asti
19
2 pesun kortti
KONALASSA, MALMINKARTANONKUJA 1-3
MA-PE 8-20
LA 9-16
SU 12-16
www.autopesucenter.fi
VUOKRATAAN KANNELMÄESSÄ EDULLISESTI TOIMITILAA Pelimannintie 15 208 m2 Purpuripolku 3-5 F 73 m2
Tiedustelut Kari Karjalainen Puh. 09-530 6280, 0400-421615
KANNELMÄEN KIINTEISTÖT OY
Soittajankuja 2-4, 00420 Helsinki
SUURLEHTI on julkaissut mielipidekyselyn, mikä olisi katkerin suomalainen urheilutappio. Ehdolla on esim. Juha Miedon vuoden 1980 kisojen 15 km Wassbergille 1/100 sekunnilla. Siihen maaliin tuloon liittyi sellaista dramatiikkaa, että FIS:n ja KOK:n säännöt kielsivät niin sanottujen sekuntien luettelemisen, mutta bingohallitaustainen jenkkikuuluttaja alkoi jo 20 sekunnista alkaen laskea Wassbergille kiinniotettavaa aikaa. Kyseessähän oli selvä toimitsijavirhe ja yleisesti arvioitiin, että kuulutus auttoi ruotsalaista. Jos etsitään yleisesti olympiahistorian nolointa tappiota, niin se on mielestäni vuoden 1972 kesäkisoista 400 metrin sekauinnissa, kun Ruotsin Göran Larsson voitti USAn
APU AINA YÖTÄ PÄIVÄÄ
LASIN KORJAUKSET JA KEHYSTYKSET Kantelettarentie 11, 00420 Hki Puh. 507 1309
Pekka Vanhala
OIKEA FOTOKAUPPA LÄHELLÄSI Parhaat digikamerat, hyvät neuvot ja loistavat kuvat
Luutnantintie 5, 00410 Helsinki Puh. 536 544
www.topshot.fi
Vastaukset tusina-aivoille
1. Itkeä 2. Hiki 3. Raukkamainen 4. Leikki 5. Kuva 6. Nostalgia 7. Tutkia, ta rkastaa 8.Varastaa 9. Tupakoija 10. Ryyppy, juomasekoitus 11. Mukaan 12. Lokasuoja
Kannelmäen kukka
Vuoden 2007 yrittäjä Avoinna Ma-Pe klo 9.00-17.00 La-Su 9.00-14.00 Vanhaistentie 1 (kioski), puh. 531 261
Sirpan kotikutomo Kannelmäen ostarilla
apteekin edessä perjantaina 15.2. Saatavilla taskullisia talvihameita ja housuja myös pienille ja pyöreille. Lasten haalarit ja damaskit sekä naisten ja miesten villahousut 10 % TALVIALENNUKSELLA. Tervetuloa myös Kannelmäen maalaismarkkinoille 9.3. Paikkanumerot 10 ja 11.
Verhoomo KATTUUNI
Laadukasta työtä: · Uudet ja vanhat huonekalut · Veneverhoilut
Vellikellontie 4, Malminkartano Puh. 040-560 6830 kattuuni@jippii.fi
13.2.2008
15
Talvi-ihon kuntoutukseen!
Tarjous on voimassa 29.2.2008 asti.
BÖKRÄYSKULMA
Tanotorvi seurasi ex-ammattinyrkkeilijä Kurt Mattssonin kanssa Amin Asikaisen vaiheita hänen otellessaan entistä kevyen keskisarjan maailmanmestaria, meksikolaista Luis Ramon Campasia vastaan Kisahallin kehässä helmikuun alussa.
Aqualan Plus 100 g 4.50 (norm. hinta 5.36) Aqualan L 200 g 7.50
(norm. hinta 8.94)
ETELÄ-KAARELAN APTEEKKI
Kannelmäen ostoskeskus, Vanhaistentie 1, puh. (09) 5660 080
Avoinna ma-pe 8.30-20.00, la 8.30-15.00
www.etela-kaarelanapteekki.com www.omaplus.fi
A
PUH. 440 450, 440 451 VANHAISTENTIE 3A KANNELMÄKI
sikainen aloitti ottelun todella hyvin; hän suojeli tarkasti ja jakoi tehokkaasti vastaiskuja. Miehellä oli suurimman ajan matsia suojaus mainiosti paketissa. Hieman ottelua häiritsi se, että näyttävän näköisesti sipsutteleva Campas osasi myös puskea ja sai Asikaisen silmäkulman auki. Campasista näki, että hän oli maailman tähti. Mies löi vaarallisesti vartaloon ja varsinkin vasen koukku puri. Kun Aminin salamanopea oikea koukku pamahti, luupäinen meksikolainen sekosi, vaikka vetäytyikin hyvin.
Jotkut protestoivat, että ottelua ei olisi tullut keskeyttää vaan ensin olisi pitänyt laskea lukua ja antaa Campasille vielä mahdollisuus. Eli että kehätuomari veti kotiinpäin. Erkki Merosen päätös oli kuitenkin aivan oikea; Meksikon pugilistin kädet roikkuivat voimattomina ja mies oli ulkona. Ei ammattilaiskehässäkään ole tarve aiheuttaa suuria riskejä. Aminin taustahahmo on Kannelmäessä toimistoaan pitävä, Euroopan mestari Olli Mäen poika Pekka. Hänelle on annettava tunnustus siitä, että osasi valita oikea tyypin Asikaisen vastustajaksi. Otti niin sano-
Kaksi ammattimiestä: Pekka Mäki ja Amin Asikainen.
tusti riskin joka kannatti. Pekka on todennut, että valitessaan Aminin vastustajia, hän ensimmäiseksi tsekkaa heidät pelkällä näköhavainnolla. Hän käy mahdollisia ottelijoita lävitse levykkeiltä, joissa näkyvät heidän viimeiset matsinsa. Mitähän hän näkikään meksikolaisen ex-maailmanmestarin levykkeillä? Campas ei ole mikään eilisen teeren poika. Käydyn matsin jälkeen on helppo yhtyä siihen Pekan näkemykseen, että Asikaisella on vielä tänä vuonna edessään joko EMottelu tai maailmanmestaruuskamppailu Helsingissä. Kumpi se on, jää nähtäväksi. Amin Asikaisen, Pekka Mäen, Welldonin promoottori Risto Juvosen ja sponsoreita hoitelevan Hannu Huhtasen näkymät ovat tällä hetkellä valoisat. Amin nousee maailmanlistoilla ja se tuo haasteita, mutta niihin on nyt valmiutta myös vastata. Ei kun siitä vaan iskemään, kun on iskun aika! Kurt Mattsson Kari Varvikko
LOUNASTARJOUS
Sis. juoman ja salaattipöydän.
ARK. KLO 10-15
6
50
KANNELMÄEN ELÄIN LÄÄKÄRIT GAMLAS VET E RINÄR ER
www.kannelmaenelainlaakarit.com Soittajantie 1 Musikantvägen 1
Liity sinäkin yhteiseen Kaarela-Seuraan!
Liittyminen on helppoa: maksat jäsenmaksun 10 euroa yhdistyksen tilille NORDEA 100430-204303, ja jätät yhteystietosi. Lähetämme sähköpostitse tai postin välityksellä infoa tapahtumista ja alueemme tärkeistä asioista.
09 - 530 6610
Palveluksessanne ELL Beatrice Cleve ELL Johanna Mäkitaipale ELL Stina Eklund-Uusitalo ELL Anna Mikkola Koirahieroja Noora Sunila Trimmaaja Keijo Saviluoto
Ark. 8-19 La 10-16
Kattavat palvelut Rokotukset ja mikrosirut Sisätaudit ja iho-ongelmat Hammashoito Kirurgia Röntgen ja ultraääni Laboratorio Ruuat ja tarvikeet Koirahieronta Trimmaus
Palvelemme: ma-to klo 7.30-17.00, pe 7.30-13.00
Avoinna: Ma-to klo 10.00-22.00, Pe-la klo 10.00-23.00 Su klo 11.00-22.00 Myös kotiinkuljetus klo 10.00-21.30
Tunne alueesi palvelut!
www.kanneltieto.fi
Luotettavaa kiinteistönvälitystä jo vuodesta 1994
TILITAITO KY
Maija Salonen
Tunnelitie 2 00320 Helsinki puh. 09-5871 564 fax 09-5875 948 gsm 050-517 1201 tilitaito@saunalahti.fi · kirjanpidot · arvonlisäveroasiat · tilinpäätökset · palkkalaskenta · veroilmoitukset · yhtiöiden perustamiset
Nyt koiranruokien kotiinkuljetus 5
Lähialueille 5 km säteellä ja kantakaupunkiin
Tilaa trimmausaika! Hinnat alk. esim . (sis. kynsien leik.) Mäyräkoira 45 Snautseri kääpiö 45 keski 70 suuri 80 Villakoira pieni 45 keski 50 "arkitrimmi" Westie, Skotti, Cairn 55
· huoneistot · tontit · toimitilat
· kiinteistöt · loma-asunnot · myös vuokrauspalvelu
SOITA ILMAINEN ARVIO p. 586 2500 tai lähetä tekstiviesti CC ARVIO numeroon 17252
Vihdintie 2, 00350 Helsinki (Etelä-Haaga) www.ykkoshuoneistot.fi
Kartanon Kievari
RAVINTOLA AIKUISTEN MAKUUN.
Karaoke la klo 15.00-20.00 Tietovisa ma klo 18.00-20.00 Bingo ke klo 19.00-20.00 Internet ja Canal TV käytössä. Hyvä biljardi!
Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuuri- ja kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 32.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Kari Varvikko Osoite: Klaneettitie 11 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Lääk.kir.tri Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Markkinointi/ Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 5308 1990 Fax. 5308 1991
E-mail: tanotorvi@eepinen.fi
Avoinna joka päivä klo. 09.00-02.00 Puustellinpolku 4, puh. 563 3083
KONALAN RENGAS OY
SUURALE - TALVIRENKAAT 40-45% ALENNUKSELLA! Continental, Gislaved, Nokian, Michelin, Goodyear, Semperit ja Barum. Alumiinivanteet poistohinnoin.
Hankasuontie 4, puh. 548 6562 Avoinna ark. 8-18, la 9-14
Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,05 EUR/pmm Takasivu: 1,25 EUR/pmm Paino: Allatum Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400