No 12 16.12.2020 • 56. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Kauneushoitola & Hieronta Maununnevantie 2, 00430 Helsinki jdbeauty.fi info@jdbeauty.fi 041 318 1716 Meiltä myös lahjakortit jouluksi! Hankasuontie 7, 00390 HELSINKI | P. 020 712 0500 | info@automuovikem.fi | www.automuovi.fi • Korikorjaukset • Muovikorjaukset • Tuulilasit • Huollot • Varaosat • Valtuutettu Saab -huoltokorjaamo ja -varaosaliike Auton korin ja moottorin muoviosien kunnostukset edullisesti. LÄHIKORJAAMO PALVELEE Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! ELÄINLÄÄKÄRIASEMA EVIDENSIA KANNELMÄKI Soittajantie 1, Kannelmäki p. 0201 750 020, evidensia.fi AVOINNA ma-pe 8-19.30 ja la 12-18. Toivoo koko Kannelmäen klinikan väki Soitto 020-alkuiseen numeroon maksaa kiinteän verkon liittymästä 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min ja matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. ELÄINLÄÄKÄRIASEMA KANNELMÄKI Soittajantie 1, Kannelmäki p. 0201 750 020, evidensia.fi Ma–pe 8–19.30 ja la 9–15 Puhelun hinta kiinteän verkon liittymästä 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min ja matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. Kaarelan Vuoden yrittäjä on Elise Djerf Hannu Tuomiselta Mätäjoen linnut 2021 kalenteri Opettaja Hannu Tuomisen Mätäjoen Linnut 2021 kalenterin kannessa on hänen lempilintunsa Liejukana, Gallinula Chloropus. Kuva Hannu Tuominen Oik. Kaarelan Vuoden yrittäjä, parturi-kampaaja Elise Djerf, vetää Hiuspaja -liikettä Vanhaistentiellä, Kannelmäen kirkon vieressä. Laulukujalla, Kannelmäessä www.kantsunsavel.fi kantsunsavel Kantsun Sävelen valmistamat laatikot jouluksi kotiin! Lanttu, porkkana ja peruna 0,5kg 4€ / 2kg 15€ Tilaukset viimeistään 20.12. klo 18.00 Nouto Kantsun Sävelestä 23.12. TilaukseT ja TiedusTeluT info@kanTsunsavel.fi
2 16.12.2020 KAARI ON AVOINNA MA–PE 9-21 LA 9-19 SU 11-18 Jouluaattona Kaari on avoinna klo 8–12. Prisma auki 24 h. Suorittamisesta vapaa joulu Arkihuolesi kaikki heitä. Kauppakeskus Kaaresta, täältä saman katon alta, löydät herkut joulupöytään ja parhaat paketit kuusen alle. Nautiskelija istahtaa ostosten lomassa valmiiseen pöytään ravintolamaailmassamme Kaaren Kulmassa. Löydä vaivattomampi joulu Kaaresta. Ollaan täällä ihan lähellä. Katso Kaaren jouluohjelma ja liikekohtaiset aukioloajat: kauppakeskuskaari.fi Kauppakeskus Kaari • Kantelettarentie 1 • 00420 Helsinki KAUPPAKESKUSKAARI.FI
16.12.2020 3 Pääkirjoitus Seuraava numero ilmestyy 20.1.2021 Aineisto toimitukseen 8.1. mennessä. JOULU TULLA JOLKOTTAA , se on saletti, mutta minkälainen joulu? En usko olevani ainoa, jonka mieleen on tänä vuonna noussut vanha, perinteinen joulu maaseudulla. En tosin ole kaupunkilaispoikana viettänyt yhtään joulua maatilalla, mutta muistissa on useita jouluja niin vanhempieni kuin isovanhempieni mökeiltä Karkkilasta ja Joutsasta. Nuo joulut ovat jääneet mieleeni lämpiminä ja rakkaina, jotenkin idyllisinä. Molemmat aikuisuuden kynnyksellä olevat poikani haluavat käydä aattona tapaamassa myös äitinsä vanhempia, joten emme tänäkään vuonna mene jouluksi mökille, mutta heti tapaninpäivänä pakenemme, ainakin minä vaimoni kanssa. Tarkoituksena on viettää joulua koko viikko aina uudenvuoden aattoa myöten. Kaupunkijoulu saa jälleen jäädä krääsäjouluksi. Muovimaskit, muovikuusi, muovikoristeet, muovilahjat, muovivalot, ledien loiste pihalla... Kävin poikani kanssa kaupoilla katsomassa potentiaalisia lahjoja. En innostunut yhtään. Kaupoissa ei ole yhtään mitään... Siis ei mitään uutta. Kaikki samaa krääsää. Onko kulutusjuhla-aika pysähtynyt viime vuosikymmenelle? Samat suklaat, karkit, pelit, legopalikat, tekniikka, puhelimet, urheiluvälineet, vaatteet ja hilavitkuttimet kuin ennenkin, vain pienellä päivityksellä ja hinnankorotuksella. Niin tylsää! Nuorempi poikani hermostui, kun en heti sanonut joo kahdensadan euron lahjatoiveille, joiden tiedän päätyvän lähes käyttämättöminä kaappiin. En. En oikeasti tarvitse mitään kaupallista. Noh, ehkä uusia vaatteita, mutta ne voi ostaa sitten alennusmyynneistä joulun jälkeen. Joulupöytä on se mitä kaipaan, kuten joka vuosi. Sen lisäksi kaipaan hiljaisuutta, kiireettömyyttä, rauhaa, luontoa, puulämmitteistä saunaa, lunta... Puu-uunin lämpöä, takan loimua, omasta metsästä haetun kuusen tuoksua, mökin vintiltä kaivettuja vuosikymmeniä vanhoja koristeita, villasukkia, kynttilänvaloa, ulkotulia, vedenkantoa avannosta, joulusahtia... Korona ja muut ahdistavat tekijät pysykööt kaupungissa. Joudun ehkä nöyrtymään kauralyhteen verran ja ostamaan sen Tokmannilta, jos ei satu olemaan loppu. En myös pysty estämän ilmastonmuutoksen vaikutuksia, mutta eletään toivossa, että tänä vuonna olisi jouluna lunta. Ainakin Helsinkiä pohjoisemmassa. Tiesittekö, ettei suomalaisessa joulupöydässä syöty 100 vuotta sitten kinkkua? Sikatalous oli tuolloin lapsenkengissä ja sianliha tuli pääasiassa omasta taloudesta. Sian ylläpito oli kallista, joten jos sellainen pientilalla oli, tapettiin se yleensä jo syksyllä, sillä kotieläimille oli talveksi varattu vain vähän lämmintä tilaa ja rehua. Joulupöydän kunkku oli kinkun sijaan lammas ja kala. Koska pyrin nykyään käyttämään hyväkseni lähituotantoa, tulee kaupungissa olemaan joulupöydässä mökiltä tuomani savustettu kalkkuna. Maalla pöytään nousee mökkinaapurini kasvattamaa lampaanlapaa ja kirjolohta. Kypsytän lampaan pitkään, jotta se on mahdollisimman pehmeää, ylikypsää. En sulje pois kinkun mahdollisuutta, mutta se saa olla sitten uudenvuodenaaton ruoka. Toiveeni on löytää joulun jälkeen halpa kinkku. Joskus niitä saa alennuksesta euron kilo. Silloin kannattaa pakkaseen varata myös juhannuskinkku. Toivotaan, että ensi vuonna korona on menneen talven lumia. Tämä vuosi on ollut yrittäjiä ja riskiryhmäläisiä kohtaan todella epäreilu. Taloudelliset seuraukset ovat pitkäaikaisia. Epidemian hyväksi on luettava, että monella elämän arvojärjestys on muuttunut. Omassa kuplassa eläessä voi hitusen ymmärtää entisten korpimaiden elämää. Nyt perheet ovat pieniä, toisin kuin ennen. Se ei kuitenkaan tarkoita, että jouluajan pitäisi olla valotonta ja ilman toivoa. Aina on valoa, pimeimmässä mökissäkin. Se pitää vain huomata. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta, itse kullekin! Ensi vuonna nähdään taas. Jauri Varvikko jauri.varvikko@eepinen.fi Joulu maalla Elise Djerf on Kaarelan Vuoden yrittäjä K aarelan Vuoden yrittäjä on perinteisesti julkaistu Kaarelaseura ry:n järjestämissä itsenäisyyspäiväjuhlissa Kanneltalossa. Tänä vuonna juhlat peruttiin, joten myöskin vuoden 2020 yrittäjän palkitseminen tapahtui pienemmässä piirissä. Valinta osui tänä itsenäisyyspäivänä parturi-kampaamoyrittäjä Elise Djerfiin, joka on vetänyt Hiuspaja-nimistä yritystään Vanhaistentiellä jo 16 vuotta. Kaarela-seuran puolesta kunniakirjan, seuran viirin ja kukat ojensi puheenjohtaja Erik Bärlund . Kaarelan vuoden yrittäjä -titteli annetaan vuosittain tunnustuksena ansiokkaasta ja tuloksia tuottavasta yrittämisestä Kaarelan alueella. Elise Djerf on hyvin pidetty ja kehuttu asiakkaiden keskuudessa, häntä arvostetaan henkilönä. Hän on huumorintajuinen, empaattinen ja filmaattinen. Ja olennaista, hänen työnsä jälki on priimaa, luetteli Bärlund muita perusteita valinnalle. Tänä eriskummallisena vuotena Elisen kohdalle osui myös toinen juhla, sillä hän täytti alkuvuodesta 50 vuotta. Korona on sotkenut vähän kaikki suunnitelmat, eikä juhlimaan ole päästy kunnolla. Järvenpään tyttö Kannelmäessä Elise on syntynyt Järvenpäässä. Vuosien mittaan hän on ehtinyt asua ympäri pääkaupunkiseutua, myös Kannelmäessä. Olin 90-luvulla Kannelmäen seurakunnassa töissä vapaaehtoisena, Elise kertoo. Hänen uransa alkoi legendaarisesta Eka-Salongeista, jossa moni muukin alueemme parturi-kampaajista on käynyt hakemassa kannuksensa. Djerf on ollut parturi-kampaamoalalla 35 vuotta ja niistä 25 vuotta Kannelmäessä. Yrittäjänä hän on toiminut 30 vuotta ja tuntee hyvin alueemme ja asiakkaat. Kävin välillä kääntymässä Lassilassa, mutta asiakkaani painostivat palaamaan Kannelmäkeen, Elise nauraa. 16 vuotta sitten eräs asiakas vinkkasi minulle, että Vanhaistentiellä olisi vapautunut entisen Varubodenin kauppatiloista minulle sopiva liiketila. Siitä lähtien on oltu sitten tässä. Yrittäjyys velvoittaa Yrittäjyydestä kysyttäessä Elise miettii hetken ja vetää sitten henkeä. Eiköhän se ole verta, hikeä ja kyyneliä, sanoo Elise nauraen. Ei ehkä ihan noin vakavaa, mutta joka tapauksessa vaativaa, ylämäkiä ja alamäkiä. Aaltomaisia liikkeitä, jotka vaativat nopeita ratkaisuja ja päätöksiä, Elise summaa. Elise on selvästi vahva persoona, yrittäjän perikuva. Optimistinen, ei anna periksi. Joskus myös ehdoton. Tällaiset ajat kuin nyt ovat poikkeuksellisia. Turha niitä on jäädä märehtimään. Ei muuta kuin uuteen lentoon! Elise jakaa huolen kollegoiden kesken. Korona on koskettanut kaikkia yrittäjiä, mutta eritoten parturikampaajia. Tämä on kovin murheellista, sillä emme voi tehdä etätöitä. Keväällä kaikki pysähtyi. Eteen tuli työttömiä päiviä. Tiedän kollegoja, jotka joutuivat lopettamaan. Se on totaalinen katastrofi. Elise tunnustaa, että välillä yrittäminen on ollut liipaisimella. Sitten on kuitenkin löytynyt jostain pontta jatkaa. Tämä on elämäntapavalinta. Ei tässä tunteja lasketa. Ammattitaito edellä Elise haluaa sydämellisesti kiittää asiakkaitaan, joista monet ovat pysyneet mukana koko 35 vuotta. Ammattitaito on olennaisin asia. Jokainen voi kehittää itseään ja oppia uutta eri puolilta. Pitkäaikaiset asiakassuhteet luodaan korkean ammattitaidon ja asiakaslähtöisyyden perustalle. Työtä ja asiakkaita pitää ajatella yksilöinä. Se kantaa. Kohtele jokaista kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan. Elise peräänkuuluttaa myös muiden parturi-kampaajien yhteistyön perään. Hän toivoisi, että alan yrittäjät auttaisivat ja jeesaisivat toisiaan enemmän, sillä kaikki ovat samassa veneessä. Hiuspajassa on tällä hetkellä myös vuokratuolin paikka auki. Olen valmis tarjoamaan paikkaa varteenotettavalle ja taitavalle parturi-kampaajalle, joka on valmis kehittämään itseään. Saisi olla minua parempi, Elise nauraa... Tanotorvi onnittelee Kaarelan vuoden 2020 yrittäjä Elise Djerfiä! Teksti ja kuvat Jauri Varvikko Kaarelan Vuoden yrittäjä kunniakirja annetaan vuosittain jollekin alueemme yrittäjistä tunnustuksena ansiokkaasta ja tuloksia tuottaneesta yrittämisestä. Yrittäjän valitsee Kaarela-seuran hallitus. Kaarela-seura ry:n puheenjohtaja Erik Bärlund onnittelemassa Hiuspajan yrittäjää Elise Djerfiä. Kunniakirjan lisäksi hänelle luovutettiin seuran viiri ja ruusuja.
4 16.12.2020 KUN TÄSSÄ ON NYT lukenut ja kuunnellut asiantuntijoiden neuvoja ja ohjeita, niin tulee jotenkin outo olo. Tuntuvat kaikki tietävän tasan yhtä paljon eli eivät juuri yhtään mitään. Siksi pidän itseäni oikeana ukkona neuvomaan samalta pohjalta, koska en minäkään mitään tiedä. Lopettakaa ihmisten tarpeeton hysterisointi. Ikääntyneiden ihmisten mielenterveys alkaa olla katkolla. Onhan tämä pandemia toki ikävä sairaus. Se menee aikanaan ohi kuten muutkin pandemiat ovat menneet. Aikoinaan todettiin viisaasti, että flunssa kestää kaksi viikkoa, lääkityksellä se paranee neljässätoista vuorokaudessa. Varsinkin vanhat tädit ovat erityisen vauhkoina toimiessaan terveyspoliiseina. Yritän olla provosoitumatta. Lepra eli spitaali ei aikoinaan parantunut. Tästä syystä sairastuneet vietiin loppuelämäkseen Seilin saareen. Heidän kuoltuaan sinne alettiin viedä hulluja. Tuskin hekään siellä paranivat. Alkakaa hyvät päättäjät ajattelemaan jo aiheutuneita tuhoja. Varsinkin nuorten kohdalla on jo havaittu, että ns. etänä koulua käyneet ovat osittain pudonneet kelkasta. Kuuleman mukaan heitä ei enää oikein mistään löydy. Käden taitoja vaativia asioita ei etänä opita. Koska ihminen on sosiaalinen otus, niin hän haluaa toimia yhdessä lajitovereittensa kanssa. Pidän tätä hömpötystä paitsi julmana niin myös järjettömänä. En halua arvostella mitenkään poliittisia päättäjiämme. He ovat varmaankin viisaita omalla alueellaan. Elämänkokemus heiltä kuitenkin puuttuu. Kolmekymmentäviisivuotias ei vielä voi ymmärtää, että ei pidä mennä terveys tai talous edellä. Mielestäni pitäisi mennä ihmisyys ja inhimillisyys edellä. Pidän puistattavana, etteivät laitoksissa olevat vanhukset saa tavata omaisiaan infektoitumisriskin vuoksi. Tulee mieleen se vanha kirjoituspöydän takana syntynyt päätös siitä, ettei kuolemansairaille ihmisille saanut antaa kipuihin morfiinia, koska he olivat vaarassa tulla narkomaaneiksi. Nyt ymmärretään jo paremmin. Toisaalta sama ralli jatkuu. Mieluummin kielletään kaikenlainen oma ajattelu ja tehdään varman päälle, ettei jouduttaisi syytetyksi lehdistön taholta. Lääketehtaat tulevat tekemään todella suurta tiliä nykyhysterian aikana. Luin Suomen Kuvalehdestä aika mielenkiintoisen jutun, jossa kerrottiin, että HUS on ostanut 100 miljoonalla eurolla testejä ulkolaiselta laboratoriolta. Jos oikein ymmärsin, niin tilaaja maksoi 10.000 testiä päivässä etukäteen. Tarve olikin sitten ainoastaan nelisen tuhatta testiä. Käyttämättä jäänyt osa maksettiin silti. No, varmuus on tietysti maksimoitava, muuten meteli on odotettavissa. Ulkolaiset tahot ovat aina osanneet vedättää suomalaisia. Meniköhän se sähkönsiirtokauppakaan ihan oikein? Ei mennyt. Mitä Lapin matkailulle tapahtui? Se loppui ja todennäköisesti kymmeniksi vuosiksi. Odotettavissa on, ettei mihinkään tulla enää lentämään edullisesti. Ehkä hyvä niin. Mitä teemme näille sadoille ja tuhansille kelorakennuksille. Ne voidaan purkaa ja osat numeroida. Ne voidaan tuoda eteläiseen Suomeen ja kasata uudelleen. Näin tehtiin aikoinaan Terijoen upeille pitsihuviloille. Kiinteitä upeita hotelleja ei voida siirtää, saattaisivat ne kuitenkin toimia kelvollisina elintasopakolaiskeskuksina... Urheilu ja kulttuuri on ajettu alas pandemian nimissä. Tässä on mielestäni se vaara, että ihmiset alkavat pian tulla toimeen jatkossakin ilman näitä harrastuksia. Tyhjille katsomoille urheilu tai esiintyminen on mielestäni järkyttävää. Pitäisiköhän sovinnolla lopettaa koko touhu siksi ajaksi, kun on pakko? Nyt jos koskaan ihmisen pitää olla terve. Terveydenhoito on aika lailla pysähdyksissä. Leikkausjonot pitenevät, hammashoito ja suun terveys niin ikään. En ole nähnyt missään päivitettyjä selvityksiä siitä, paljonko tämä vaatii uhreja. Ihmiset ovat sovinnolla tottuneet siihen, että apua ei haeta. Tämä on aika kamala juttu. Olemmeko tehneet jotakin ylivertaisen hyvin? Miksi olemme selvinneet niin hyvin? Syy tähän on onneton maantieteellinen sijaintimme. Asumme sivussa kaikesta. Tiet on tukittu, kukaan ei mene minnekään eikä kukaan tule tänne. Pandemia kestää aikansa teimme sitten tai jätimme tekemättä. Hyväksytään se, ettei saa matkustaa. Annetaan kuitenkin ihmisten tavata toisiaan ja eletään mahdollisimman normaalisti. Mennään inhimillisyys edellä. Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Älkää vaipuko synkkyyteen Mätäjoen linnut kalenterina OPETTAJA, VALOKUVAAJA Hannu Tuominen sai pari vuotta takaperin idean julkaista kirjan linnuista. Silloin kyse ei ollut Mätäjoen linnuista, vaan Guineanlahden rannalla Beninissä sijaitsevan Grand Popon linnuista. Kuvaustyön seurauksena syntyi kirja ”100 Grand Popon lintua”, joka ilmestyi viime vuonna. Tuominen ei ole ammattikuvaaja, vaan harrastaja, mutta hänellä on alalta jo monien vuosien kokemus. Ajatus lintukalenterista tuli sen myötä, kun hän kävi kuvaamassa Mätäjoen linnustoa. Alueemme asukkaiden nähtyä Hannun kuvia Facebookissa, Kannelmäki-liikkeen sivulla, esittivät he toiveen niiden saamiseksi kalenteriin. Nyt kalenteri on valmis! Vihreä aktiivi Hannu Tuominen on eläkkeellä oleva opettaja ja kansainvälinen asiantuntija. Täysin hän ei ole varsinaisia töitään jättänyt, vaan opettaa yhä Stadin ammattiopistossa 10-luokkia. Hän pitää luonnossa liikkumisesta, pyöräilystä ja palstanpidosta. Hannu on aktiivipoliitikko, mm. Helsingin seudun ikivihreiden puheenjohtaja, Helsingin sosiaalija Mätäjoen linnuista on ilmestynyt kalenteri, joka kelpaa vaikkapa joululahjaksi. Kannattaa olla nopea, sillä kalentereita on rajallinen määrä. Suosin niukkuuden politiikkaa, sanoo kalenterin kuvannut ja teettänyt opettaja Hannu Tuominen hymyillen. HÄMEENLINNANVÄYLÄ (Vt3) on yksi pääkaupunkiseudun tärkeimmistä sisääntuloväylistä. Tiellä on ajoittain ruuhkaa Kannelmäen ja Kaivokselan välillä ja liikenne aiheuttaa meluhaittaa. Kuninkaantammen uuden asuinalueen rakentaminen on edennyt, mikä edellyttää uuden eritasoliittymän rakentamista. Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen (ELY-keskus), Helsingin kaupungin ja Vantaa kaupungin laatimia tieja katusuunnitelmia esitellään joulukuussa järjestettävässä verkkotilaisuudessa. Tilaisuudessa kerrotaan myös liikenneväylien asemakaavoituksen tilanteesta. Hämeenlinnanväylä on vilkasliikenteinen maantie ja liikenteen sujuvuus on tärkeää Helsingistä pohjoiseen suuntautuvalle liikenteelle. Hämeenlinnanväylällä Kannelmäen ja Kaivokselan välisellä osuudella liikkuu keskimäärin noin 54 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus on noin 6 % kokonaisliikennemäärästä. Väylä on tärkeä valtakunnallisen tavaraliikenteen kannalta. Viime vuosina liikennemäärä on kasvanut noin 3–4 % vuosittain. Hämeenlinnanväylä on ajoittain ruuhkautunut. Yksi pullonkauloista on Kannelmäen eritasoliittymän ja Kaivokselan eritasoliittymän väli. Tulevaisuudessa Kuninkaantammen ja Myyrmäen alueen rakentaminen sekä Kaivokselan teollisuusalueen kehittäminen asuinalueeksi synnyttävät uutta liikennettä. Hankkeen tavoitteena on liittää nykyistä ja tulevaa maankäyttöä luontevasti Hämeenlinnanväylään ja parantaa henkilöautoliikenteen, joukkoliikenteen, tavaraliikenteen sekä jalankulun ja pyöräilyn sujuvuutta ja turvallisuutta. Tavoitteena on, että luonnonympäristölle ja Kaivokselan pohjavesiesiintymälle ei aiheuteta haittaa. Liitooravien reviirit ja niiden väliset reitit otetaan huomioon suunnittelussa. Myös joukkoliikenteen ja tavarakuljetusten matka-ajan ennustettavuuden parantaminen on yksi tavoitteista. Rakennettavat meluesteet vähentävät liikenteen aiheuttamia meluhaittoja asutukselle. Uudet kaistat ja eritasoliittymä sujuvoittavat liikennettä ja liikkumista Hämeenlinnanväylälle suunnitellaan kolmannet kaistat Kannelmäen ja Kaivokselan välille. Lisäksi suunnitellaan uusi Kuninkaantammen eritasoliittymä. Kaivokselan nykyistä eritasoliittymää parannetaan rakentamalla Helsingin suunnasta uusi ramppi Silvolan suuntaan. Suunnitelmaan sisältyy myös parannuksia Hämeen-linnanväylän bussipysäkeille sekä jalankulun ja pyöräilyn järjestelyille. Vanhan Kaarelantien, Kuninkaantammen eritasoliittymän ja Kuninkaantammen asuinalueen välille suunnitellaan uusi katu, joka sijoittuu Kehä II:lle aikaisemmin varattuun maastokäytävään. Nykyisiä katuliittymiä parannetaan. Eritasoliittymälle ja uusille kaduille laaditaan tarvittavin osin asemakaavat ja katusuunnitelmat. Helsingin alueella asemakaavoitusta valmistellaan 26.5.2020 päivätyn osallistumisja arviointisuunnitelman mukaan. Tavoitteena on esitellä kaavaehdotus sekä osallisilta valmistelun aikana saatu palaute kaupunkiympäristölautakunnalle keväällä 2021. Vantaalla on käynnissä koko kaupungin yleiskaavan laatiminen, minkä saatua lainvoiman aloitetaan tämän suunnittelualueen asemakaavojen ja asemakaavamuutosten laatiminen. Yleisötilaisuus verkossa 16.12.2020 klo 18-19.30 Suunnitelmaluonnosten esittelytilaisuus järjestetään verkkotilaisuutena vallitsevan koronatilanteen vuoksi. Tilaisuudessa esitellään suunnitelmaluonnokset ja keskeiset muutokset aikaisempiin luonnoksiin nähden. Kuulijat voivat esittää tilaisuudessa kysymyksiä chatin kautta. Tilaisuus järjestetään Microsoft Teams Live – tapahtumana, jota voi seurata tietokoneella, tabletilla tai älypuhelimella. Tilaisuuteen voi osallistua linkin avulla, joka lisätään 14.12. seuraaHämeenlinnanväylän parantamisesta ja Kuninkaantammen eritasoliittymästä laadittuja suunnitelmaluonnoksia esitellään verkkotilaisuudessa 16.12.2020 Mätäjoen linnut 2021 kalenteria saa 10 euron omakustannushintaan. Jos voittoa jää, lahjoitan rahat Beninin Grand Popon orpokodille, Hannu Tuominen sanoo. terveyslautakunnan varajäsen ja HUS:n tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja. Tuominen on asunut 22 vuotta elämästään Mätäjoen varsilla, Kannelmäessä ja Malminkartanossa. Välillä hän asui muualla, mutta on nyt palannut Malminkartanoon. Kiinnostus valokuvaamiseen lähti liikkeelle lintubongailusta. Vedin aikanaan Malminkartanossa asukasyhdistyksen nimiin linturetkiä. Jokivarren linnusto on monipuolinen ja mielenkiintoinen ja tuli silloin hyvin tutuksi. Kuvat kalenteriksi Tutustuttuaan jälleen Mätäjokeen ja sen lintuihin; muun muassa liejukanoihin, hanhiin ja satakieliin, alkoi kertyä niistä myös valokuvia. Nyt osa linnuista on päässyt toivottuun kalenteriin. Kalenterissa on yhteen
5 16.12.2020 Sähköpalvelu ¥ 045 852 1722 juha-matti@sahkopalvelukulmala.? www.sahkopalvelukulmala.? SÄHKÖASENNUKSET KULMALA OSTAMME KULTAA JA HOPEAA! Tule käymään NettiKullan ostopisteessä Lapinlahdenkatu 19! Arvioimme kultaja hopeaesineittesi arvon ILMAISEKSI! Tilaa maksuton myyntipaketti: WWW.NETTIKULTA.FI puh. 0449877049 HINTATAKUU PARAS HINTA Vanhaistentie 8, 00420 Hki puh.nro 040 350 0086 www.e2sahko.fi HELSINKI I VANTAA I ESPOO Liila Viisari Kaari WWW.MATTOKYMPPI.FI UUTUUS KALEO VILLAMATTO ALKAEN 140X200 295 € PEHMEÄ LÄMMIN KODIKAS VILLAMATTO KUVAMESTARIT KUVIA KOKO KYLÄLLE Mätäjoen linnut kalenterina Jouluisia runoja: Pieni tiuku helisi ja pieni mekko kahisi ja pienet siivet lehahtivat ja pienenpieni valo syttyi pimeään. Se oli pieni enkeli, joka harteillani lepäsi ja korvaani kuiskasi, Sinua aina seuraan ja aina rinnallasi kuljen! • • • Tämä ratikka vie sokkeloisille kaduille, uneen, rommitotin tuoksuun ja kuuman maissin makuun, kojuille, joissa myydään punavihreitä kynttilöitä, sydämen muotoisia pipareita, lasipalloja talvimaisemin ja pähkinöitä. Ja tämä ratikka vie Prahan jouluun. • • • Sinä muistat aina Aleksin joulukadun hämärissä, loistavissa tähtivaloissa ja sen ohuen, valkoisen, hauraan lumipeitteen. Minä muistan aina, kun en vielä nukkunut ja sängystäni katselin joulukuusta valoineen loistaen hämärässä, kuusen hopeanauha, punaiset, kultaiset pallot ja ja se enkeli ja se tähti. Sinä muistat aina ensimmäisen joulun, kun vanhempasi olivat eronneet. Minä muistan aina, kun sain lahjaksi päiväkirjan, sellaisen lukollisen, jonka kannessa oli sulkakynä. Sinä muistat aina ne joulut oman perheesi kanssa. Minä muistan aina, sen ensimmäisen joulun yksin. Ja minä muistan aina, ettei minun enää ole pakko olla yksin Ja sinä muistat aina, että jonain päivänä sinä olet ehkä yksin? Tanja Talaskivi-Munther valle sivulle: www.vayla.fi/uudellamaalla-suunnitteilla/vt-3-kannelmaen-ja-kaivokselan-valilla-jakuninkaantammen-etl Uusin esittelyaineisto ja suunnitelmaluonnokset esillä 9.-22.12. Väylävirasto: www.vayla.fi/uudellamaalla-suunnitteilla/vt-3-kannelmaen-ja-kaivokselan-valilla-ja-kuninkaantammen-etl Helsinki: www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/julkaisut-ja-aineistot/ilmoitukset/katu-ja-puistosuunnitelmat/katuja-puistosuunnitelmat, karttapalvelussa: https://kartta.hel.fi/link/8Fi1Zv Vantaa: www.vantaa.fi/asuminen_ ja_ymparisto/kadut_ja_viheralueet/ ajankohtaiset_katu-_ja_viheraluehankkeet/myyrmaki ja osallistuvavantaa.fi Lisätietoja suunnittelusta antavat 9.–22.12. välisenä aikana: Uudenmaan ELY-keskus: Sami Mankonen, puh. 0295 021309, sami.mankonen@ely-keskus.fi Helsingin kaupunki: Jukka Tarkkala, puh. 09 310 37302 jukka.tarkkala@hel.fi Vantaan kaupunki: Teemu Vihervaara, puh. 043 826 7180, teemu.vihervaara@vantaa.fi Palautetta suunnitelmaluonnoksista voi antaa 30.12. asti Suunnitelmista voi esittää mielipiteen tai toimittaa lisätietoa: Helsingin kaupunki, Liikenneja katusuunnittelu, Jukka Tarkkala, PL 58214, 00099 Helsingin kaupunki tai jukka.tarkkala@hel.fi sä 14 lintukuvaa, yksi joka kuukaudelle + kansikuva ja tammikuu 2022. Kalenterista löytyy Hannun ottamia kuvia seuraavista Mätäjoen linnuista: liejukana, kanahaukka, sinisorsa, pikkuvarpunen, nauruja kalalokki, tavi, haapana, nokikana, valkoposkihanhi, tundrametsähanhi ja fasaani. Hannu on myynyt halukkaille kalenteria sovitusti Mätäjoen grillipaikalla Kartanonhaassa. Ensimmäinen 100 kappaleen painos on jo myyty loppuun, mutta tarkoitus on painattaa sitä mukaa lisää, kun kysyntää riittää. En tee tätä voitontavoittelun vuoksi. Hinta, 10 euroa, kattaa vain tuotantokulut. Jos myynnistä jää voittoa, lahjoitan rahat joululahjaksi Grand Popon orpokodille Beninissä, Hannu sanoo. Paikallinen vaikuttaja Hannu Tuominen on ollut paikallinen vaikuttaja jo pitkään. Aikanaan hän esti Malminkartanon täyttömäen laajennuksen. Nyt hän on huolissaan Malminkartanon arboretumin tilasta. Mätäjoen luonto ja eläimistö ovat lähellä sydäntä. Myös asukkaiden palvelut ja toimiva asuinympäristö. Paikallista ymmärrystä tarvitaan. Olen pyrkinyt vaikuttamaan mm. uuden terveysaseman ja sen palvelujen puolesta HUS:n tarkastuslautakunnassa ja sosiaalija terveyslautakunnassa, joissa olen jäsenenä. Hannu arvostaa suuresti Pitäjänmäeltä Malminkartanon ja Kannelmäen välistä työntyvää viheraluetta, ”vihersormea”. Vantaanjoen ja Mätäjoen vesistöjen tärkeyttä ei voi väheksyä. Ne ovat tärkeitä viheralueita, joiden varrella asuu merkittävä määrä ihmisiä. Tänä vuonna niiden kulutus on kasvanut hirmuisesti. Mätäjoenlaakson tilanne on parantunut paljon aiemmasta, mutta on tärkeää rajata luonnontilaiset osat virkistysliikunnalta, jotta ne eivät pääse tuhoutumaan. On hienoa, että ihmiset liikkuvat, mutta kaupungin pitää vastata myös lisääntyneeseen kulutukseen. Tuominen aikoo tehdä kalenterista ensi vuonna toisen version, sillä Mätäjoen linnusto on niin monilukuinen. Siihen asti hänet saattaa bongata joko Mätäjoelta kuvaamasta. luonnosta tai vaikkapa poliittisilta kentiltä. Hannu on myös aktiivinen kommentoija Kannelmäki-liikkeen facebook-ryhmässä. Kalentereita voi tilata Hannulta suoraan: hannu.tuominen@vihreat.fi Teksti Jauri Varvikko Järeämmän, lintujen kuvaamiseen soveltuvan kamerakaluston Hannu Tuominen hankki Beninin linnuista kertovaa kirjaansa varten. Kuvaaja ei tunnusta olevansa varsinainen luontokuvaaja, mutta kuvien laatu puhuu kyllä toista. Kuva Jauri Varvikko
Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Kauppakeskus Kaari Vanha Turun maantie 15, Etelä-Haaga www.bikeline.fi Kaarelantie 14, Helsinki Puh. 050 436 5484 mika.marjakangas@k-market.com www.facebook.fi/kmarketmaununneva MAUNUNNEVA Palvelu pelaa: ark. 7-22, la 9-22, su 10-22 Laadukas lähikauppasi Suosi paikalli sia palvelui ta! Parturi-Kampaamo Mia Laine P. 09-566 6281 • Kanneltie 11, 00420 Hki Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki Puh. 09-477 8740 Palvelemme normaalisti ma-la 8-21 ja su 10-21 Loppuvuoden poikkeavat aukioloajat: 24.12. klo 8-15 , 25.12. klo 10-18 , 26.12. klo 10-21 , 31.12. klo 8-21, 1.1. klo 10-21 Kiitos kuluneesta vuodesta. Hyvää joulua ja onnellista vuotta 2021! t. Kauppiaanne Mari ja Tommi henkilökuntineen ISOKAPPA Kantelettarentie 7, 00420 Hki P. 09 5862 021 Avoinna klo 10-17 , la ja muina aikoina sopimuksen mukaan PARTURI KAMPAAMO HANNASTIINA P. 09 566 6129 SITRATIE 1, 00420 HKI Kaarelantie 84, 00420 Helsinki • Puh. 045 638 0254 www.rmphuolto.fi • asiakaspalvelu@rmphuolto.fi Ravintola BRITANNIA Vanhaistentie 1, 00420 Helsinki P. 020 719 1975 • www.britannia.fi Avoinna ma-pe 10.30-23, la-su 12-23 Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN Klaneettitie 7, 00420 Helsinki P. 09 563 3900, 09 563 3901 www.taksimpizzeria Lämmintä Joulua toivottaa Kaustisenp.3, Kannelmäki puh. 0400 605 692 Avoinna: ark 11-17.30 puh. myynti: 09-4362655 puh. huolto: 09-4775002 Aino ackténtie 8, 00400 Helsinki | P. 09 588 5595 Avoinna ark. 9-17, la 9-14 | www.kultakaraatti.fi Parturi-Kampaamo MARI LEINO p. 045-1312 721 Laurinniityntie 2, 00440 Helsinki Käynti Kaupintien puolelta. www.marileino.fi Parturi-Kampaamo Senefiina Hanuripolku 5, Kannelmäki, puh. 040 594 2620 PUUNHOITOA ja -KAATOA 040 521 99 59 Kai Vogt Huom! Myynnissä erä Napapiirillä kasvaneita joulukuusia kotiinkuljetuksella! Puh. 040-6688137 Arctic Viking Oy Apollon Yhteiskoulu toivottaa hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Kaarnatie 4, 00410 Helsinki Kiitän kaikkia asiakkaita kuluneista vuosista ja toivotan rauhallista joulun aikaa! Ystävällisin terveisin, Aino Mussalo Varaukset www.haaganjalkaterapia.fi P. 045 220 9888 | Tinatie 5, 00440 Hki Suuri kiitos asiakkaille ja yhteistyökumppaneille kuluneesta vuodesta! Joulupuodista la 19.12 klo 10-14 lahjakortit ja tuotelahjat hyvinvointiin! Tervetuloa! Lahjakortit kätevästi myös: www.haaganhieronta.fi www.haaganjalkaterapia.fi
7 16.12.2020 SIUNATTUA JOULUN AIKAA! Joulua ei ole peruttu. Tänäkin vuonna kuuluu enkelin viesti: “Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle.” Joulu on jo lähellä, mutta koronatilanne voi muuttaa nopeastikin tapahtumasuunnitelmia. Tarkistathan ajantasaiset tapahtumatiedot nettisivuiltamme helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki Jouluaattona 24.12. Facebook-sivullamme – Liity mukaan etänä! • Klo 6 viittomakielelle tulkattu jouluhartaus • Klo 16 jouluaaton hartaus Kauneimmat Joululaulut Facebookissa Liity etänä mukaan laulamaan Facebook-sivullamme: • pe 18.12. klo 18 • su 20.12. klo 15 englanninkielinen Greatest Christmas Carols • ma 21.12. klo 18 Askarteluvideot Youtubessa Jouluaskarteluvideoita pienille ja vähän isommillekin löytyy Youtube-kanavaltamme. Jouluikkunat • Tervetuloa kävelylle Kannelmäen kirkon valopuistoon ja katsomaan kirkon ikkunoissa olevia jouluasetelmia! Tuttujen hahmojen mukana kulkee Lastenkirkon Päkä-lampaan joulupolku, johon liittyvän kertomuksen ja laulut voi kuunnella ikkunaan kiinnitetyistä kylteistä QR-koodien avulla. • Jouluikkunat löydät myös Malminkartanon kappelilta ja Paikasta (Kauppakeskus Kaari, -1. krs) Keskusteluapua Jos jokin painaa mieltäsi, ota rohkeasti yhteyttä kirkon keskusteluapuun, jossa päivystetään numerossa 0400 22 11 80 joka ilta klo 18-24, tai sähköpostilla tai chatissa osoitteessa kirkonkeskusteluapua.fi. Seurakunnan työntekijät tavoitat puhelimitse ja sähköpostitse. Seuraa somessa! Facebook-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet. Instagram: @kannelmakisrk, @kantsunurkka #valaisetpimeän #ilmansinua #joulurauhaa Bök i Kårböle GENOM HELA coronatiden har man diskuterat nyttan av ansiktsmasker. Traditionellt har man sett hur befolkningen i Japan genom tiderna har burit olika former av ansiktsmask. Förutom att skydda sig för olika sjukdomar har många ansett att andningsskydd även kan behövas pga den smutsiga luften i storstäderna. Vår regering avkrävdes redan på våren riktlinjer för hur masker skall användas, men eftersom man hade brist på skyddsutrustning för vårdpersonal, blev det inte aktuellt med någon allmän rekommendation. Dessutom visade genomgång av olika forskningar, att det inte är helt klart att användningen av masker på något avgörande sätt inverkar på spridning av virussjukdomar. Sedan dess har åsikterna växlat mellan för och emot. Fastän jag varken är virolog eller aerodynamikexpert vill jag ändå dra mitt strå till åsiktsutbytet. Det viktiga är att känna igen olika typer av masker. Den mest skyddande klassificeras som typ FFP3, som har en avskiljningsgrad på minst 98 %. De är utformade som heltäckande ansiktsskydd och är avsedda för vårdpersonalen. En litet billigare variant har beteckningen FFP2, och har en avskiljningsgrad på 95 %, det betyder att 5 % av viruspartiklarna kan passera den. Den mest förekommande i dagligt bruk kallas kirurgiskt munoch nässkydd, det är ett skydd som man trär över näsan och hakan, med gummilänk bakom öronen. Man påminner om att denna masktyp inte skyddar bäraren speciellt bra. En färsk dansk undersökning visar att dessa skydd kan ha en praktisk effekt på bara 15 %, vilket inte är mycket, men ändå någonting. Hur mycket de skyddar allmänheten är inte lätt att klarlägga. Enligt de forskningar som ministeriet presenterade, är effekten inte lätt att påvisa. Det är alltså mera fråga om en politisk övertygelse. Då regeringen uppmuntrar oss att bära ansiktsmasker, anser allmänheten att regeringen fungerar rätt. Många länder fungerar på det sättet. Det är ingenting fel med att bära en kirurgisk mask. Du måste bara komma ihåg att viruset sprids på många sätt, mycket via händerna. Du måste kombinera alla säkerhetsåtgärder för att undvika smittan: Håll avstånd, bär mask, tvätta händerna, undvika att ropa och sjunga, nys inte! En ansiktsmask av tyg kan vara praktisk, men dess skyddsgrad är den sämsta. Professor James Reason från Manchesters universitet har skapat en riskhanteringsmodell som kallas schweizerost-principen. Om du vill skydda dig med en skiva schweizerost mot vattendroppar, kommer du att bli våt vid hålen. Om du sätter två skivor efter varandra blir möjligheten för dropparna att komma igenom mindre, men några kommer i alla fall fram. Lägg tre skivor efter varandra, då börjar chansen för att dropparna träffar dig bli liten, men det är ändå inte omöjligt. Då du har många sätt att skydda dig, skall du använda flera kompletterande metoder, så minskar du risken för att råka illa ut. Det här gäller i högsta grad med covid-smittan Håll avstånd och håll er friska, vaccinet kommer! Peter Rehnström Den problematiska masken KULTATUKKU.FI HELSINKI • Kauppakeskus Ristikko, Ajomiehentie 1. Avoinna ma-pe 10-18 Ostamme kultaiset ja hopeiset korut, kellot ja rahat. Myös kultalaatat, kultahampaat ja pöytähopeat kelpaavat eikä korujen tarvitse olla edes ehjiä. Arvion saat myymälässämme saman tien ja rahatkin ihan hetkessä vaikka käteisenä. ja Kaarela-Seura toivottavat lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2021! Nähdään taas ensi vuonna! MESSUT RADIO DEIN KANAVALLA Koronatilanteen vuoksi messuihin voi osallistua korkeintaan 10 henkilöä. Määrään lasketaan kuuluvaksi myös messun toimittajat. Messuja voi seurata suorana lähetyksenä sunnuntaisin klo 10 Facebook-sivullamme tai kuunnella Radio Dein kanavalla Helsingin taajuudella 89,0 MHz, kaapeli 101,9 tai osoitteessa www.radiodei.fi/kirkko/ KIRKKOHERRANVAALI Pitäjänmäen seurakunnassa järjestetään kirkkoherranvaali sunnuntaina 7.2.2021. Tutustu ehdokkaisiin Ehdokkaat antavat saarnanäytteet sunnuntain klo 10 messun yhteydessä seuraavasti: I vaalisijalle asetetun Tuomas Hynysen vaalinäytepäivä 10.1.2021 II vaalisijalle asetetun Hilkka Niemistön vaalinäytepäivä 17.1.2021 III vaalisijalle asetetun Maika Vuoren vaalinäytepäivä 24.1.2021. Vaalipaneeli Ehdokkaisiin voi tutustua myös yhteisessä vaalipaneelissa keskiviikkona 27.1.2021 klo 18. Vaalipaneeliin on mahdollisuus ehdottaa kysymyksiä. Kysymysehdotukset tulee lähettää perjantaihin 22.1.2021 klo 15 mennessä sähköpostitse osoitteeseen anne.ylonen@evl.fi tai risto.holappa@evl.fi tai postitse osoitteeseen Pitäjänmäen seurakunta, Turkismiehenkuja 4, 00370 Helsinki. Kuoreen merkintä ”vaalipaneeli”. Saarnanäytteet ja vaalipaneelin voi kuunnella nettiradion kautta osoitteessa www.radiodei.fi/kirkko/ tai seurata suorana lähetyksenä Facebook-sivullamme. Pitäjänmäen seurakunta Turkismiehenkuja 4, 00370 Helsinki | Puh. 09 2340 5600, ti, to, pe klo 12-15, ke klo 14-18 pitajanmaki.srk@evl.fi www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta Rauhaisaa joulunaikaa!
8 16.12.2020 Neukkuturismin jälkeen: Venäjä ei ole onnistunut turismissaan Toisinajattelija Toi sin aja tte lij a TURISMI ON OLLUT merkittävä tuotannonhaara, työllistäjä ja valuutantuoja Neuvostoliitossa. Maailmanlaajuisesti turismiteollisuus on (tai oli) ehkä suurin teollisuudenhaara. Pelkästään Viru-hotellin henkilökunta laskettiin tuhansissa. Jokaisessa kerroksessa oli valvoja, sen lisäksi kuunteluasemalla oli kuuntelijat, tulkit ja raportoijat. Kirjalliset raportit nakuteltiin koneella. Ja tämähän on vasta pintaa, sen lisäksi turistit työllistivät matkanjohtajia ja oppaita, kabaree-tanssijoita, tarjoilijoita, ovimiehiä ja miliisejä. Epävirallisesti vielä joukkoa hämärämiehiä, valuutanvaihtajia ja prostituutteja. ???????? Inturist oli KGB:n haaraosasto. Tämä ei ole vitsi, se todella oli osa KGB:ta. Turistien seuraaminen ja heidän kontaktiensa selvittäminen oli huomattavan työllistävää. Periaatteessa jokainen matka suunniteltiin, missä nähtävyyksissä käydään ja miten sanat asetellaan siten että Neukkulan etevyys tulee todistettua. Suunnitteluun käytettiin huomattavia voimavaroja, samaten tapahtumien raportointiin ja tietenkin raporttien lukemiseen. Nähtävyyksiä rakennettiin. Jopa heinäsuova, jossa Lenin piilotteli, oli järjestetty käyntija museokohteeksi. Valuutanhankintaa Neuvostoliitossa oli valtava pula ulkomaan valuutasta. Länsivaluutan hankinta oli keskeistä, jotta eliitille saatiin hankittua länsitavaroita ja jotta pystyttiin pyörittämään lähetystöjä ja vakoojaverkostoja ulkomailla. Oli pakollinen valuutanvaihto, sen lisäksi valuuttakaupat, Berjozkat, joista voi ostaa vain länsivaluutalla. Valuuttabaareissa juotiin ja usein kaksin käsin, sillä niin masentavassa ympäristössä kuin Neukkula, juominen oli sekä paikallisten että turistien keskeinen harrastus. Valheellinen ympäristö ja elämä kuluttaa ihmistä ja usein se kulumisen mekanismi toteutuu alkoholin vaikutuksella. Keskeiset käyntipaikat Käyntikohteista kolmen kärki oli Leningrad, Tallinna ja Moskova. Moskovasta muistetaan Neuvostoliiton saavutusten näyttely, joka ei ollut nimestään huolimatta niin uuvuttava kuin luulisi, siellä oli huvipuiston tuntua. Mutta unohtaa ei pidä Mustaa merta, Krimiä ja Sotshia. Jopa Abhasian rannikko oli vielä tuolloin normaali matkakohde. Matkat Mustalle merelle olivat verraten suosittuja ja kilpailivat tasaveroisesti Mallorcan ja Keihäsmatkojen kanssa. Hännänhuippuna olivat Aasiankin puolelle ulottuneet kiertomatkat, jonka valinneet kiersivät Buharaa myöten eksoottisia seutuja. Suomalaiset etunenässä Muunmaalaiset eivät matkustelleet aivan siinä mitassa kuin suomalaiset. Niinpä suorina lukuina verraten Venäjän turismi ei näytä olevan sen alempana kuin neukkuaikaankaan. Turismia pitäisi verrata kuitenkin mieluimmin niihin mahdollisuuksiin mitä turismilla voisi olla Venäjän taloudelle. Hurja 90-luku Hurjalla 90-luvulla huvimatkailu väheni mutta liikematkailu lisääntyi. Jopa ennen kielletyissä kaupungeissa käytiin. Sieltä löytyi huomattava kehittynyttä teknologiaa joka jäi vailla kaupallista hyödyntämistä. Tuttava pääsi tutustumaan kolmiulotteiseen esitykseen jo tuolloin. Vasta tänä vuonna olen nähnyt tavallisessa kauppaliikkeessä kolmiulotteisen esityksen (liikkuvan 3D Mario-hahmon). Huvimatkailun kiinnostavuutta vähensi huomattavasti mahdollisuus väkivallan kohteeksi joutumiseen. Nousussa oli myös poliisin luvattoman suuri kiinnostus lisätuloihin ja dollareihin. Putinin aikana Nykyään matkailu Venäjälle on vähentynyt ja voi sanoa Venäjän matkailun olevan aallonpohjassa, varsinkin mitä tulee suomalaisiin. Se on harvojen huvia. Koronarajoitukset ovat tietenkin se viimeinen niitti. Mutta ilman koronaakin tavallisen matkailijan katse suuntautuisi kokonaan toisaalle kuin Venäjälle. Neukkuturismin osalta kirjoitus perustuu Ville-Juhani Sutisen samannimiseen kirjaan. Esko Karinen TANORISTIKKO • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 TILITOIMISTOPALVELUT MAUNULAN TILITOIMISTO OY P. 050 341 0501 Kanneltie 12 B 7, Kannelmäki www.maunulantilitoimisto.fi M vain 1 €! Sesonkipuodin Piirakkabistron tuorepaahdettu pieni kahvi TÄLLÄ KUPONGILLA 1 kuponki / asiakas Voimassa 20.12.2020 as?. Kauppakeskus Kaari, 1. krs Edullinen muuttopalvelu pääkaupunkiseudulla 2 kantajaa ja kuljetus pks-alueella 110,/h tai sopimuksen mukaan. Myös pelkkä kuljetus kaikenlainen tavara. Auton käynnistysapu ja pienten vikojen ratkaisu esim. renkaan vaihto. Palvelemme myös yöllä ja viikonloppuna sekä pyhinä. P. 040-6688137 Arctic Viking Oy
9 16.12.2020 VANHAENGLANNINLAMMASKOIRA Helmeri oli jähmettynyt paikoilleen. Se seistä tönötti jäykkänä ja tuijotti pimeässä pusikkoon. Sen omistaja yritti turhaan komentaa sitä liikkeelle. Kuka täällä joulukuisessa pimeydessä haluaisi kuljeskella yhtään enempää kuin oli pakko. Sitä paitsi kotona olisi glögiä ja takkatuli. Mutta koira vain tuijotti kiinteästi tienviereiseen pusikkoon ja kuunteli tarkkaan. Varmuudeksi se haukahti muutaman kerran, mutta pusikosta ei vastattu. Lopulta Helmeri antoi periksi ja käänsi kuononsa kohti kotimäkeä. Kun Helmeri emäntineen oli kadonnut kuuloetäisyyden taakse, pusikosta kömpi esiin pikkuinen, parrakas, hiippalakkinen mies, joka pyyhki hikeä otsaltaan. ”Huh! Olipa täpärällä!” ajatteli mies ja lähti nopein askelin etenemään kohti katulamppujen kajossa näkyviä asuintaloja. Päästyään ensimmäisen kerrostalon viereen hän taiteili itsensä huoltotikkaille ja kiipesi ketterästi neljännen kerroksen asunnon parvekkeelle. Sitten hän kurkisti parvekkeen ovesta sisään. Olohuoneessa oli hämärää, talon väki oli näköjään nukkumassa. Hän kokeili parvekkeen ovea, joka olikin auki, avasi oven ja astui sisään. Hetken hän kuulosteli pimeydessä ääniä. Kuului vain unista tuhinaa ja jonkun kuorsausta. Hän hipsi asunnossa eteenpäin ja löysi lastenhuoneen. Siellä, kerrossängyssä nukkuivat hänen päämajastaan saamiensa tietojen perusteella yläsängyssä Sampo ja alasängyssä Lilja. Lilja nyyhkytti unissaan. Tästä mies oli huolissaan. Sillä päämajaan oli kantautunut tieto, että Lilja murehti päivittäin sitä, että Joulupukki ei pääse tänä vuonna matkaan ollenkaan, koska korona on sulkenut koko maailman. Tämähän ei tietenkään pidä paikkaansa, sillä joulupukki lähtee aattona liikkeelle, oli säätila tai asiain tila mikä hyvänsä. Mies kaivoi taskustaan punaisella musteella kirjoitetun kirjeen. Punainen muste on erikoismustetta, joka näkyy vain lapsille. Ei tarvitse edes osata lukea ymmärtääkseen viestin. Riittää, että tuijottaa mustekirjoitusta ja sitten vain tietää kirjeessä sanotun asian. Kirjeessä luki: ”Hei Lilja! Sinun ei tarvitse pelätä eikä surra. Tulen jouluaattona kylään, niin kuin aina ennenkin. Joulun taika on vahvempi kuin korona. Pian nähdään! Terveisin Joulupukki ja apurinsa Tonttu.” Tonttu piilotti kirjeen Liljan tyynyn alle ja lähti seuraavaan kohteeseen. Mies kurkisti keltaisen omakotitalon ikkunasta. Mitä hän näkikään! Olohuoneessa oli pikkuruinen tonttuovi! Ja oven eteen oli pinottu pieni keksipino. No tämäpäs sattui! Tonttuovissa nimittäin on semmoinen jännä juttu, että se johdattaa seinien ja esteiden läpi eri maailmoihin. Tonttu tulla tupsahti tonttuovesta olohuoneeseen. Hän päätti maistaa vähän keksejä ennen kuin lähti katsomaan, missä talon lapset olivat. Puistellessaan keksinmuruja parrastaan hän hiipi talon yläkertaan, jossa sijaitsi Timon huone. Timo nukkuikin sikeästi, kuola valui poskelta ja kuului unista maiskutusta. Tonttu katseli päämajastaan saamiaan asiakirjoja. Erääseen niistä oli kirjattu Timon vuolas purskahdus, jonka hän oli eräänä päivänä tarjoillut äidilleen. Se kuului näin ”Se on hyvä, ettei kukaan enää teeskentele, että joulupukki on olemassa. Se ei ole kovin uskottavaa, että oikeasti joku vanha random ukko tulisi meille ja antaisi lahjoja.” Tonttu kaivoi punaisen takkinsa povitaskua, onki sieltä kirjeen ja sujautti sen Timon tyynyn alle. Kirjeessä luki: ”Hei Timo! Ikäväkseni kuulin, että et usko enää minuun. Saanko kysyä miksi? Tarkennan, että olen oikeastaan ikinuori ja lisäksi olen tuntenut sinut vauvasta asti, samoin kuin sukulaisesi. Tiedän, että sinulla monta lahjatoivetta. Voi olla, että niistä jokin toteutuu – mutta vain, jos uskot minuun! Aattona nähdään! T: Joulupukki ja apurinsa Tonttu.” Kirje oli nyt tyynyn alla ja Timo edelleen unessa. Tonttu hiipi ulos talosta ja katosi pimeyteen. Karolina Lamroth Kirjoittaja rakastaa musiikkia ja lukemista, on MLL Kannelmäen yhdistysaktiivina aina pienten puolella ja toivoo maailmanrauhaa. Mutsi ja lähiön lumo Tonttu nähty Kannelmäessä Ilmoittaudu ilmonet.fi Helsingin työväenopisto Mekkomania ja 2 553 muuta inspiroivaa kurssia HETI ALKUUN myönnettäköön, että lähidemokratiaa on kokeiltu myös Helsingissä. Idea ei siis ole uusi. Historiasta kiinnostuneet voivat nopealla verkkohaulla löytää erilaisten kokeilujen värikkään historian. Tästä huolimatta, tai ehkäpä jopa siitä johtuen, olen jo pidemmän aikaa ihmetellyt kaupunkiimme pesiytynyttä pelkoa aiheen ympärillä. Miksi pelkäisimme jotain, jota moni muu paikkakunta toteuttaa toimivasti? Voisimmeko keskustella lähidemokratian laajemmasta käyttöönotosta myös Helsingissä ilman, että keskustelijat löytävät itsensä Knossoksen labyrinttia muistuttavan muutosvastarinnan kyhäelmän keskeltä. Kaupunkimme väkimäärän kasvu näyttää väistämättömältä. Onko tämä hyvä asia vai ei, on erillinen keskustelunsa. Totuus kuitenkin on, että helsinkiläisenä koen kunnallisen päätöksenteon karkaavan yhä kauemmas meistä kaupunkilaisista väkimäärän ja kaupungin kasvun jatkaessa iloista marssiaan. Etätyöaika on onneksi antanut aikaa katsella sinne aidan toiselle puolen ja todeta ruohon olevan hieman vihreämpää – ainakin kuntalaisten osallisuuden kannalta. Olemmeko me kuntapäättämisen kannalta samalla viivalla Hämeenlinnan tai Nurmijärven kanssa? Tai entäpä Pukkilan? Meille on myyty ajatus siitä, että meillä on hyvin edistyksellinen lähidemokratian konsepti käytössä. Helsingissä sitä kutsutaan osallistavaksi budjetoinniksi. Osallistavan budjetoinnin tavoitteet ovat varmasti jalot, mutta todellisuus vaikuttaa lähinnä asuinalueiden väliseltä nälkäpeliltä tai vähintään kyyniseltä hajota ja hallitse-politiikalta, joka vie huomion ongelmanratkaisusta pelillistettyyn kamppailuun rahoituksesta. Voittajia ovat suuret väkirikkaat asuinalueet. Tässä asetelmassa yksittäinen ihminen, se kaupungin asukas, näyttelee hyvin pientä roolia ja pienemmät asuinalueet keräilevät pöydältä tippuvia murusia nälänpitimeksi. Tämä keskittämistä idolisoiva kehityskulku on aiheuttanut sen, että laajassa kuvassa asukkaan asema palveluiden käyttäjänä ja demokratian perusyksikkönä on merkityksetöntä. Isossa kaupungissa äänekäskin kritiikki on helppo ohittaa, koska ”massa” on suuri. Vaaleilla valituille valtuutetuille on äärimmäisen houkuttelevaa puolustautua toteamalla, että meillä on Helsingissä x määrä terveyskeskuksia, x määrä kirjastoja tai x määrä asukastiloja. Kyllä, kaikki nämä ovat Helsingissä, mutta minua ei läntisessä Helsingissä, Espoon rajalla asuvana, lämmitä pätkääkään esimerkiksi Kalasataman massiivinen hyvinvointikeskus. Täältä katsottuna se voisi yhtä hyvin olla Vihdissä. Samoin uusi keskuskirjastokin on hieno, mutta omien lähipalveluiden kannalta täysin epäolennainen. Palveluiden siirtyminen yhä kauemmas niiden käyttäjistä ei ole Helsingin kunnallista demokratiaa vaivaava sairaus, vaan epidemiologisessa mielessä sen yksi näkyvimpiä oireita. Tätä on helppoa havainnollistaa kysymällä itseltään, että mikä yhteys minulla on lähimpään demokraattisesti valittuun kuntapäättäjään. Väitän, että esimerkiksi Pukkilassa saattaisin törmätä häneen lähikaupassa. Ja olen varma, että Pukkilan lähikaupassa kohdattu kuntapäättäjä tietää heti, että mistä lähipalvelusta puhun, kun kysyn asiaa suoraan häneltä. Helsingissä tämä on huomattavasti epätodennäköisempää. Helsingissä kokonaisuuksista on tullut niin valtavia, että harvalla kaupunginvaltuutetulla on todellista mahdollisuutta perehtyä jokaisen kaupunginosan yksilöllisiin ja erilaisiin olosuhteisiin, vaikka halua olisi. Nykäisy hihasta lähikaupassa ei paljoa lämmittäisi, vaikka siihen mahdollisuus olisikin. Tähän ongelmakohtaan ratkaisu voisi hyvin olla lähidemokratia. Käytännön toteutus voisi olla aluejohtokuntien tai -valtuustojen muodossa tai mikä tahansa kuntalain sallima toteutusmuoto. Esimerkkejä on lukuisia ympäri Suomen ja tulokset puhuvat sen puolesta, että myös Helsingissä omanlainen ratkaisu on kokeilemisen arvoinen asia. Tärkeintä olisi kuitenkin se, että maailman toimivin kaupunki ei olisi yksistään järjestelmälähtöistä, vaan samalla myös ihmislähtöistä, mahdollistavaa ja erityisesti asukasta lähellä. Miikkael Azaize perheenisä, Konala Peikko nimeltä lähidemokratia KOMMENTTI
10 16.12.2020 AION NUKKUA jouluaatto-aamuna pitkään. Minun ei tarvitse herätä aikaisin aamulla vaihtaakseni lakanat. Äiti herätti meidät lapset ennen seitsemää. Lakanoiden vaihto oli aatto-aamun ensimmäinen työ. Tapa oli monessa muussakin hämäläisessä perheessä. . Lapsuuteni kodissa isä ja veljet kävivät ostamassa joulukuusen Tammelan torilta. Isä oli lainkuuliainen kansalainen eikä hakenut kuusta lähimetsästä. Huhujen mukaan metsässä oli kaupungin palkkaamia vahteja. Minulle joulukuusi on tuotu parvekkeelle ja laitettu jalkaan. Koristelupuoli on vielä avoinna. Tehtävän on vuosia hoitanut yksi lastenlapsistani, takavuosina ukin kanssa ja nykyisin minun kanssa. Mutta voiko lapsenlapsi tulla isoäidin luokse? Marttojen ohjeiden mukaan komeroita ei tarvitse jouluksi siivota, jollei aio viettää joulua komerossa. 1950ja 1960-luvuilla vaatteet tuuletettiin, likapyykki pestiin ja suursiivo tehtiin pari päivää ennen joulua. Olohuoneessa oli posliinikukka, joka kiipesi ylös ja sivuille puuritilässä. Sain muutaman pennin palkkaa, kun kostealla pumpulitupolla pyyhin kukan lehdiltä pölyt pois. Lapset järjestivät varmuuden vuoksi kirjoituspöydän laatikot – piti tehdfä tilaa mahdollisille uusille lahjoille. Iltapäivällä koristeltiin joulukuusi. Kuusessa oli oikeat kynttilät, kunnes isä teki itse sähkökynttilät. Ne saivat palaa kuusessa melkein ympäri vuorokauden. Oikeiden kynttilöiden polttamista oli pakko rajoittaa, kun väkeä oli kuusen ympärillä aina paljon. Mieluisin hetkeni joulun aikaan oli joulupäivän aamu. Silloin sai yöpuku päällä kaikessa rauhassa lukea kuusen vieressä sohvalla joululahjaksi saatua kirjaa. Kukaan ei patistellut mihinkään. Suurin osa jouluruoista valmistettiin jouluaattona. Ei ollut jääkaappia. Kellarissa oli pakkasasteita. Oli vain keittiön kylmäkomero, jossa oli pieni luukku ulos. Sieltä virtasi kylmää ilmaa. Maito siellä säilyi yön yli. Joulupöydässä oli tarjolla rosollia, lasimestarin silliä, lanttulaatikkoa, makaronilaatikkoa, maksalaatikkoa, livekalaa ja valkokastiketta, keitettyjä perunoita ja herneitä sekä kinkkua. Jälkiruokana oli sekahedelmäkeittoa. Hankalin valmistettava oli livekalan kanssa tarjottava valkokastike, koska se paloi helposti pohjaan. Kaikki ruoat valmistettiin hellalla, joka iltapäivällä oli hehkuvan kuuma. Uuni oli ollut lämpimänä monta tuntia. Isän sisar oli töissä Savo-Karjalan Osuusteurastamolla Varkaudessa. Hän lähetti kinkun hyvissä ajoin linja-autokyydillä Tampereelle. Miesten ja poikien mielestä kinkussa oli parasta valkoinen ihrakerros, sen päälle laitettiin sinappia ja hyvää oli. Tädit ja setämme ehtivät meille vasta viimeisellä kaupungista tulevalla rollikalla. Tädit olivat töissä kaupoissa. Joulupäivänä rollikat ja onnikat eivät kulkeneet. Tapaninpäivänä mentiin kylään kahden yhdessä asuvan tädin luo. Siellä oli tarjolla erityisherkkua: luumukiisseliä kermavaahdon kanssa. Joulahjat piilotettiin vintille. Nuorimman veljeni kanssa teimme vintille tutkimusretkiä. Pakettien ulkonäöstä saattoi päätellä, oliko paketissa yöpuku vai kirja. Lapset saivat lahjaksi urheiluvälineitä: suksia, luistimia, jääkiekkomailoja, lätkiä, eristysnauhaa. Joulupukkina oli vuodesta toiseen seinänaapuri. Viisivuotiaana pikkusisko halusi mummu-pukin. Yksi tädeistä otti tehtävän vastaan, kriminkoipiturkki päälle, huivi päähän ja keppi käteen. Aikuiset kyselivät muorilta kaikenlaista, niin että muori ja kyselijät nauroivat välillä kippurassa. Lapsia se ei haitannut, tärkeintä oli saada lahjat. Isotätimme oli vihainen, kun aikuiset eivät käyttäytyneet kunnolla. Kuvia lapsuuteni jouluista ei ole, mutta jos ja kun vietän joulua yksin tai etänä läheisteni kanssa, voin muistella millaista oli joulu kymmeniä vuosi sitten. Leena-Maija Tuominen Mummupukki ja luumukiisseli PRISMA KAARI KANNELMÄKI Kauppakeskus Kaari, Kantelettarentie 1, 00420 Helsinki PRISMA KAARI AVOINNA 24h PRISMAN VÄKI TOIVOTTAA RAUHALLISTA JOULUA! PRISMA KAARI AVOINNA 24 H ILO OPPIA KAHDELLA KIELELLÄ! Kielitaitoisille ja kulttuuritietoisille ihmisille on aina kysyntää. Suomalais-venäläinen koulu (SVK) on kansainvälinen kielikoulu, jonka opiskelukielet ovat suomi ja venäjä. Myös englantia opiskellaan A-kielenä. SVK ottaa syksyllä 2021 oppilaita esiopetukseen ja perusopetukseen. SVK on yhtenäiskoulu, johon voivat hakea kaikki pääkaupunkiseudulla asuvat oppilaat. Tervetuloa tutustumaan: • Esikoulun avoimet ovet keskiviikkona 1 3.1. klo 8–14 • Peruskoulun avoimet ovet keskiviikkona 27.1. klo 8–14 Seuraa tiedotusta koulun nettisivuilta. Kysy lisätietoja apulaisrehtoreilta: • Esija alaluokat: Katri Barannik-Tolvanen, 0295 332 403 • Luokat 7.–9.: Sanna Torvikoski, 0295 332 404 www.svk-edu.fi Uusi valois a puuko ulu! Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 25.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Kuninkaantammi, Honkasuo, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, osa Etelä-Haagaa, Kaivoksela, Silvola. Nippujakelu alueen yrityksiin. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Pakilantie 98 A 1, 00670 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava VTM Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Seija Kuoksa / Eepinen Oy Puh. 010 3206 663 tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 09 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute HA MM AS KA AR I HA MM AS LÄ ÄK ÄR IAS EM A HA MM AS LÄ ÄK ÄR IAS EM A HA MM AS KA AR I OY Va nh ais ten tie 3, 00 42 He lsin ki • Pu h. (09 ) 43 66 39 • Fax (09 ) 56 6 31 44 • Krn ro 39 7.4 56 • LY 06 86 07 6-5 • Ko tip aik ka He lsin ki Van ha iste nti e 3, 00 42 He lsin ki, Pu h. 09 43 66 39 HAMMASKAARI HAMMASLÄÄKÄRIASEMA HAMMASLÄÄKÄRIASEMA HAMMASKAARI OY Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki • Puh. (09) 4366 390 • Fax (09) 566 3144 • Krnro 397.456 • LY 0686076-5 • Kotipaikka Helsinki Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki, Puh. 09 4366 390 Toimimme edelleen Wanhalla Ostarilla kaikki palvelut samalla klinikalla • Implanttiklinikan palvelut kirurgiasta valmiiseen kruunuun tai siltaan • Panoraamaja 3D-kuvaukset • Keraamiset täytteet, laminaatit ja kruunut jopa yhdellä käynnillä • Kaikki yleishammaslääkäripalvelut • Suuhygienistin hoito ja valkaisut JOULUTARJOUS: • Valkaisu vastaanotolla 250€ • Zoom-valkaisu 350€ • Maksuton implanttihoitoarviointi (voimassa 20.1.2021 asti) Jari Laitinen , EHL suukirurgia, implanttikirurgia Pauliina Uutela , yleishammaslääkäri Olga Vabistsevits , yleishammaslääkäri Jaakko Partanen , erikoistuva hammaslääkäri Tuire Laitinen , suuhygienisti Sari Vuorinen , suuhygienisti
11 16.12.2020 Parturi-Kampaamo Mia Laine P. 09 566 6281 Kanneltie 11, 00420 Hki Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (kauppakeskus Kaaren vieressä punatiilitalo) P. 09 566 0981 www.kannelmaenhammaslaakariasema.com • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 09 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 09 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KOTIKÄYNTEJÄ • EPIDEMIAN AIKANA TURVALLISESTI YKSI ASIAKAS KERRALLAAN HOIDOSSA. Kauneusja terveyspalveluja PARTURI-KAMPAAMO SALON KLIPSI PALVELEE KAAREN SOKOKSEN YHTEYDESSÄ ma-ke 10-18, to-pe 10-20, la 9-17 TERVETULOA ! Salon Klipsi Sokos Kaari puh. 040 755 2580 | www.salonklipsi.fi Ajanvaraukset: 09-497 071 Vanhaistentie 8 • Tervetuloa! Miksi koronarokotuksia ja rajoituksia vastustetaan? UUSI TAUTI , covid 19 – koronavirus yllätti vuosi sitten. Siihen ei ollut rokotetta ja levisi kevään kuluessa pandemiaksi. Nyt joulukuun alussa tartuntoja on koko maailmassa ollut jo yli 66,5 miljoonaa, tautiin kuolleita yli 1,5 miljoonaa. Suomi on koronaviruksen torjunnassa ollut maailman tilastoissa kärkipäässä suhteutettuna väkilukuun – tartuntoja yli 27 600, kuolleita 413 (6.12. mennessä). Keväästä saakka olemme odottaneet rokotetta. Nyt jo Suomessakin on aloitettu ensimmäiset rokotukset ja vuoden vaihteen jälkeen rokotuksia päästään laajentamaan, mutta kestänee silti kenties ensi kesään saakka ennen kuin rokotteita on kaikille halukkaille saatavilla. Sekään ei vielä takaa, että tämä uusi virustauti olisi kokonaan selätetty. Rokotuksia ei ole harkittu pakolliseksi. Silti herättää hämmästystä, että Suomessakin, jossa keväästä saakka on varsin kuuliaisesti noudatettu terveydenhoitovirastojen ja hallituksen ohjeita, joilla on rajoitettu ihmisten vapaata liikkumista, suljettu kulttuurilaitoksia, teattereita, liikuntasaleja ym. on yhtäkkiä noussut järjestäytynyttä liikettä rokotusten vastustamiseksi. Samalla on alettu vastustamaan muitakin varotoimenpiteitä, joukkotilaisuuksien välttämistä, turvaetäisyyttä ja kasvomaskeja ihmisjoukoissa. Osa pitää rokotuksia jopa vaarallisempana kuin itse tautia. Voin ymmärtää, että ihmisiä arveluttaa, ovatko nämä varsin nopeassa tahdissa valmistuneet rokotteiden turvallisuus riittävän hyvin varmistettu. Mutta yleinen kielteinen suhtautuminen lääkkeisiin sotii jo tautihistorioiden ja lääketieteen kehityksestä saatuja varmistettuja kokemuksia vastaan. Me kaikki haluamme elää hyvinvoivina ja terveinä elinvuotemme, mutta olemme läheisillemme vastuussa myös siitä, että apua tarvitsevia autetaan oikealla tavalla ja käytettävissämme olevilla keinoilla. Tietenkin kaikki kuolemme aikanaan. Emme silti voi elää huolettomina kuin viimeistä päivää. On syytä muistaa, että monet aiemmin väistämättöminä kuolemantauteina pidetyt kansantaudit on saatu kukistettua. Jo lapsille annetut rokotteet ovat estäneet niiden ilmaantumisen myöhemmällä iällä. Kansalaisten terveydentilan parantuminen on merkinnyt myös kansantaloudelle merkittäviä säästöjä terveydenhoidon ja sosiaaliturvan menoissa. Nykyinen covid-19 pandemia on ollut kova koettelemus myös kansantalouden kannalta. Se on aiheuttanut monille yrityksille taloudellisia menetyksiä. Työntekijöitä on irtisanottu tai lomautettu. Mutta toisaalta monet yritykset ovat tehneet aiempaa parempaa tulosta. Kun kansainvälinen matkailu ja liikenne ovat supistuneet on toisaalta kotimainen kulutus lisääntynyt. Suomalaiset ovat alkaneet etsiä kotimaisia lomamatkailukohteita, hankkineet kesämökkejä ja käyttävät enemmän kotimaisia tuotteita. Näin aiempaa suurempi osa tuloista käytetään kotimaisen kansantalouden hyväksi. Näitä kotimaisen koronakaranteenin aikoja tullaan varmaan vielä tutkimaan, miten tämä aika on vaikuttanut perhe-elämään, kulttuurija liikuntaharrastuksiin, ystävyyssuhteisiin ja ihmisten yleiseen terveyteen ja hyvinvointiin. Kukaan ei odottanut, että tämä pandemiaksi kasvanut uusi tauti mullistaisi näin suuressa määrin ihmisten tavanomaiseksi kokemaa elämänlaatua ja olojen muutosta. Näitä laajoja ihmisjoukkoja ja jopa koko maailmaa koskettavia tapahtumia on historiassa tavattu nimittää myös sukupolven kokemuksiksi. Sellaisena varmaan tullaan muistamaan tämä koronaviruskausikin varsinkin nuorimpien ikäluokkien muistissa, mutta myös meille ikääntyneillekin se merkitsee tietynlaista uutta elämänvaihdetta, kokemusta joka värittää elämämme merkkivuosia yhtenä mieleen jäävänä ajanjaksona. Nyt jopa perinteinen joulunviettokin jäänee muistoihimme aiempaa pienemmässä perhepiirissä tapahtuvana juhlahetkenä. Niinpä toivotankin kaikille: RAUHALLISTA JOULUA JA ONNELLISEMPAA UUTTA VUOTTA! Oiva Björkbacka Kehystämö Galleria Aforte kehystää kaikki kuvasi Nyt erä kehystettyjä julisteita -50% Taidetta ja käsitöitä Maalaukset, grafiikat, valokuvat ym. luovasti ja laadukkaasti. Kehystämö Galleria Aforte kehystää kaikki kuvasi. Kehruutie 1, Malminkartanon aseman vieressä pohjoispuolella (noin 100 m) puh. 041-537 5019, www.aforte.fi Avoinna Ke 11-17 • To-Pe 10-18 • La 10-14 • TERVETULOA! Kehruutie 1, Malminkartanon aseman pohjoispäässä Puh. 041 537 5019 www.aforte.fi | kehys@aforte.fi Avoinna Ti 12-17, Ke-Pe 10-17, La 10-14 TANOTORVEN ILMESTYMISAIKATAULU 2021 Nro Teema Aineistopäivä Ilmestymispäivä 1 Kuluttaja 8.1. 20.1. 2 Liikenne 29.1. 10.2. 3 Asuinympäristö 26.2. 10.3. 4 Ruoka ja juoma 26.3. 7.4. 5 Vapaa-aika 30.4. 12.5. 6 Kesä 28.5. 9.6. 7 Perhe 30.7. 11.8. 8 Liikunta 27.8. 8.9. 9 Yrittäjä 24.9. 6.10. 10 Kauneus ja terveys 22.10. 3.11. 11 Itsenäisyyspäivä 19.11. 1.12. 12 Joulu 10.12. 22.12. Etelä-Haagan kirjasto on suljettu remontin vuoksi 16.11.–29.12.2020. Jo ennestään suosittu helsinkiläiskirjasto pyyhkäisee pölyt yltään ja toivottaa asiakkaat juuri ennen vuodenvaihdetta jälleen tervetulleeksi entistä ehompaan ja valoisampaan tilaan. KIRJASTOSSA TEHDÄÄN mittavia uudistustöitä ja uusitusta kirjastosta tulee entistäkin viihtyisämpi. Kauniin, 2-kerroksisen kirjaston lastenosasto uusitaan kokonaan ja koko kirjaston pinnat maalataan. Myös uusia valaisimia asennetaan ja vanhoja vaihdetaan. Asiakkaille tulee enemmän istumapaikkoja, kun yläkerrassa sijaitseva palvelutiski puretaan. Myös yleisö-WC uusitaan. Saamme uusia huonekaluja ja asiakkaiden toivomia oleskelupaikkoja. Alakertaan tulee kaksi pienehköä palvelutiskiä sekä monitoimipiste, jossa on mm. kopiokone. Lainausja palautusautomaateista toinen tulee olemaan esteetön, joten sitä on lastenkin mukava käyttää, kertoo kirjastonjohtaja Lauriina Vilkkonen . Etelä-Haagan kirjaston asiakkaat voivat valita varausten noutopaikaksi minkä tahansa toisen Helmet-kirjaston. Jos vaihtoehtoista noutopaikkaa ei ole valittu, varaukset menevät remontin ajan Pohjois-Haagan kirjastoon. Etelä-Haagan kirjaston palautusluukku ei ole remontin aikana käytettävissä. Etelä-Haagan kirjasto remontoidaan viihtyisäksi olohuoneeksi Etelä-Haagan kirjasto sijaitsee keskeisellä paikalla aivan Haagan peruskoulun ja Haagan puiston naapurissa. Kuva: Marjo Haatainen. Oletko ehdolla ensi vuoden kunnallisvaaleissa? Kysy edullista mainospakettia! P. 010 320 6663, 045 1323 828 Seija Kuoksa, seija.kuoksa@eepinen.fi Tässä tulee hyvä lehti!
Asunto Oy Helsingin Tahti Vanhaistentie 1b, 00420 Helsinki Kannelmäen Sävelkorttelista kajahtaa pian uusi ja kaivattu Tahti. Kuusikerroksisen Tahdin kodeista löytyy tyylikkäitä valintoja, tarkkaan mietittyjä neliöitä ja jopa ullakkotunnelmaa. Koteja löytyy aina yksiöistä kolmioihin. Omintakeinen Sävelkortteli on alueella raikas tuulahdus, jossa asuminen on ihanan rauhaisaa. Varattavissa esimerkiksi: Huoneisto m2 krs mh € vh € 1h+kt 36.5 2/6 65 056 216 900 2h+kt 47.5 4/6 76 217 253 900 3h+kt+s 69.0 5/6 92 980 309 900 Autohallipaikat 22 000 ENERGIALUOKKA B 2018 | ARVIOITU VALMISTUMINEN 6/2022 | TULEVA RS-KOHDE | KAUPUNGIN VUOKRATONTTI ENNAKKOMARKKINOINNISSA Pohjola Rakennus Oy Suomi | Televisiokatu 4, 00240 Helsinki | 020 7759 630 | kodit.uusimaa@pohjolarakennus.fi | pohjolarakennus.fi Teemme uusia mukavuusalueita Pohjola Rakennus luo mukavuusalueita yli 30 vuoden kokemuksella niin asiakkaille, työntekijöille kuin yhteistyökumppaneillekin. Asiakkaillemme olemme luotettava ja lähellä. Suunnittelemme ja rakennamme vuosittain yli 2 000 kotia, joita yhdistävät hyvä sijainti, toimiva pohjaratkaisu ja laadukkaat materiaalit. Työntekijöillemme tarjoamme kiinnostavia työtehtäviä, mahdollisuuden kehittää omaa osaamista sekä mukavat kollegat. Yhteistyökumppanimme tuntevat meidät tarmokkaina ja määrätietoisina ammattilaisina, joiden kanssa asiat etenevät. Aivan. Kun haluat löytää oman mukavuusalueesi, voit luottaa meihin. UUSIKANNELMÄKI.FI MEILTÄ SAAT BONUSTA Saat S-Etukortilla Bonusta apteekkimyymälässä maksetuista tuotteista tai palveluista. Bonus ei kerry reseptitai itsehoitolääkkeistä. Lue lisää s-kanava.fi. MEILTÄ SAAT BONUSTA Saat S-Etukortilla Bonusta apteekkimyymälässä maksetuista tuotteista tai palveluista. Bonus ei kerry reseptitai itsehoitolääkkeistä. Lue lisää s-kanava.fi. Voimaa jouluun Apteekki Isokanteleesta! DeviSol Strong 50 mikrog 200 tabl. Matalan D-vitamiinitason nostoon. 19,80 (0,10/tabl.) Norm. 26,43 (0,13/tabl.) Multivita Ascorbin 500 mg 200 tabl. C-vitamiinin saannin varmistamiseen. 12,50 (0,06/tabl.) Norm 16,67 (0,08/tabl.) Multivita Magnesiumsitraatti +B6 greippi 90 tabl. Hyvin imeytyvä magnesiumsitraattivalmiste. 11,00 (0,12/tabl.) Norm. 15,35 (0,17/tabl.) Kantelettarentie 1, 00420 Helsinki puh. (09) 477 8010, www.isokannel.fi Avoinna: ark. 9–20, la 9–18, su 12–17 Tarjoukset voimassa 31.12.2020 asti. MEILTÄ SAAT BONUSTA Saat S-Etukortilla Bonusta apteekkimyymälässä maksetuista tuotteista tai palveluista. Bonus ei kerry reseptitai itsehoitolääkkeistä. Lue lisää s-kanava.fi. Saat S-Etukortilla Bonusta apteekista ostetuista tuotteista ja palveluista. Verkossa Bonusta kertyy S-apteekki.fi-sivustolla tehdyistä ostoista. Bonus ei kerry reseptitai itsehoitolääkkeistä. Lue lisää: s-apteekki.fi/bonus