• No 12 18.12.2019 • 55. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY ? Nyt paljon edullista tavaraa, vaatetta ja löytöjä ? Kierrätysjoululahja on ilmastoteko! ? Olemme kiinni 24.26.12. Muuten auki joka päivä. ? Kiireiselle Spinny ® Kokonaispalvelu tai uutuus Spinny ® Huolenpitopalvelu SPINNY TOIVOTTAA HYVÄÄ JOULUA! Kirpputori Spinny Kaupintie 13, 00440 Helsinki www.kirpputorispinny.com Avoinna ark 11-19 (myyjät -19.30), La 10-16, Su 12-16 Spinny Teflon Brothers Maltsun hoodeilta maineeseen Kantsun Sävel toivottaa hyvää Joulua! Laulukujalla, Kannelmäessä / www.kantsunsavel.fi kantsunsavel Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! ELÄINLÄÄKÄRIASEMA EVIDENSIA KANNELMÄKI Soittajantie 1, Kannelmäki p. 0201 750 020, evidensia.fi AVOINNA ma-pe 8-19.30 ja la 12-18. Toivoo koko Kannelmäen klinikan väki Soitto 020-alkuiseen numeroon maksaa kiinteän verkon liittymästä 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min ja matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. ELÄINLÄÄKÄRIASEMA EVIDENSIA KANNELMÄKI Soittajantie 1, Kannelmäki p. 0201 750 020, evidensia.fi Ma–pe 8–19.30 ja la 9–15 Soitto 020-alkuiseen numeroon maksaa kiinteän verkon liittymästä 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min ja matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. Petterin ja Lapen kunnianosoitus Eagleseille KANNELMÄEN KESKUSAPTEEKKI Vanhaistentie 1, uuden Alepan vieressä www.kannelmaenapteekki.fi Malminkartanon apteekki Luutnantintie 5, terveysaseman lähellä A-vitamiini emulsiovoide 20g norm. 7,25 € 2 00 Sopii esim. päiväja käsivoiteeksi kuivalle iholle. Tarjous voimassa 31.12. asti tai niin kauan kuin tarjouserää riittää. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
• 2 18.12.2019 PRISMA KAARI KANNELMÄKI Kauppakeskus Kaari, Kantelettarentie 1, 00420 Helsinki PRISMA KAARI AVOINNA 24h PRISMAN VÄKI TOIVOTTAA RAUHALLISTA JOULUA! PRISMA KAARI AVOINNA 24 H SE OLI SELLAINEN ”Pieruverkkarit meets pikkutakki” -joulu. Koitti jouluaattoaamu. Ihminen, elämää pakenevissa verkkareissaan, asettautui sohvalle juomaan joulukahvia ja avasi telkkarin ja laskeutui joulun tunnelmaan. Samaan aikaan toinen ihminen keittiössä odotteli riisipuuron valmistumista suupielet kireinä. Verryttelyhousujen omistaja haki keittiöstä lisää joulukahvia ja talsi takaisin olohuoneeseen. Laittoi television äänettömälle ja kuunteli radiosta joulumusiikkia. Kun on aikaa, niin on aikaa. Voi ottaa rennosti ja miettiä joulun syvintä sanomaa. Riisipuuro oli valmista. Keittiöstä saapui essu päällä ihminen, asetteli höyryävän puurolautasen eteensä ja valmistautui katsomaan Joulurauhan julistusta telkkarista. Samaan aikaan joulukahvia nautiskellut ihminen alkoi luukuttaa Joey Ramonen ”Merry Christmas (I Don’t Want To Fight Tonight)”. Sattui joulumaailmojen yhteentörmäys. Ääniä korotettiin hetkellisesti. Tilanne laukesi Maamme-lauluun, joka hiljensi pariskunnan. Kohta essu vaihtui kimaltaviin sukkahousuihin ja joulunpunaiseen mekkoon. Verryttelyasuiselle yritettiin tarjoilla pikkutakkia, kauluspaitaa ja edes mustia farkkuja, mutta hän ei suostunut. Olkoon, tuumi sukkahoususäntäilijä ja keskittyi asettelemaan hyasintteja riviin. Kello 16 tasan soi ovikello. Siellä oli kirjava joukko sukulaisia parhaimpiinsa tälläytyneenä. Tunnelma eteisessä oli juhlallinen, kerta kaikkiaan jouluisa. Verkkarityyppi huokaisi hiljaa sisäisesti, mutta väläytti ulospäin leveän hymyn ja kehotti vieraita istumaan pöytään. Ja kas, sitten olikin kalapöytä valmiina nautittavaksi hyvässä seurassa. Seurueen rennommin pukeutuneimmalla oli etulyöntiasema muuhun seurueeseen nähden: löysät housut eikä kiristävää ylänappia! Siinä kelpasi sitten nautiskella silakka jos toinenkin ja iso satsi mätiä smetanalla. Harmi vain, että rentoilu ei seurassa meinannut onnistua. Keskustelu pöydässä oli vilkasta ja…jouluisaa. Viiniä kului ja seurue kävi yhä äänekkäämmäksi. Sitten se tapahtui. Aune-täti, joka oli hieman riehakkaalla tuulella, yritti pyyhkiä suutaan joulukuuseksi taiteltuun serviettiin mahdollisimman sievästi, ettei huulipuna leviä. Hän tuli samalla tönäisseeksi punaviinilasiaan, joka kaatui valkoiselle joululiinalle. Sille käsintehdylle pöytäliinalle, jonka isoäidin äiti oli lapsena tehnyt ja jonka isoäiti oli saanut perintönä kotitilaltaan maailmalle lähtiessään. Alkoi kaamea hälinä. Aune huolestui, josko punaviini pääsi kokonaan loppumaan. Kimallesukkahousuinen ryntäsi keittiöön etsimään suolaa. Perintöliinan pelastamisneuvoja sateli. Seurueen iäkkäämmät herrat yrittivät rauhoitella neuvoja jakelevia vaimojaan, mutta todettuaan olevansa tilanteessa voimattomia, etsivät he laseihinsa lisää täytettä ja jatkoivat pirteinä jouluista keskustelua. Urheiluhousuinen mies istui lamaantuneena paikallaan ja toivoi olevansa saunan lauteilla kaksin jouluoluensa kanssa. Suola löytyi ja sitä alettiin viskellä tahrakohtaan tarmokkaasti. Sukkahousuinen juhlamekossaan ei oikein voinut rentoutua koko iltana, koska oli koko ajan mielessä, josko pöydästä jotakin puuttuisi, tarvitsiko joku vieras jotakin, olisiko jokin tilanne päällä. Luumukiisselin ja kahvien ja taatelikakun jälkeen vieraat siirtyivät sohvalle ja nojatuoleihin. Kuului huoh kuin yhteisestä suusta, ja ne, jotka pystyivät, löysäsivät kravattia, avasivat jakkujen napit ja housujen ylänapit. Verkkarityyppi löysäsi hieman lisää housunnaruja ja istui löysänä sohvalla. Hetken seurusteltiin vielä, kunnes tilatut taksit tulivat ja vieraat hyvästeltiin ja saateltiin kotimatkalle. Kun ovi oli painunut kiinni, huokasivat sukkahousuinen ja verkkarityyppi. Sukkahousut ja joulumekko vaihtuivat rivakasti verkkarihousuihin ja teepaitaan. Kello läheni keskiyötä ja pariskunta makoili sohvalla, keskustellen raukeina elämästä yleensä. Sanattomasta sopimuksesta lähtivät he yhtä aikaa etenemään jääkaapille, jouluvoileivät mielessä. Tässä vaiheessa oli aika sama, oliko isosedän tekemää konjakkisinappia vielä jäljellä. Ja vaikka pöytään tarkoitetut säilykeherneetkin löytyivät kauniista tarjoiluastiasta jääkaapin perukoilta, niin sinne jäivät. Pienen huikopalan jälkeen oli aikaa yölliselle joulusaunalle. Ei tarvinnut enää pingottaa. Edessä oli joulun pyhät omassa rauhassa kahdestaan. Karolina Lamroth Kirjoittaja rakastaa musiikkia ja lukemista, on MLL Kannelmäen yhdistysaktiivina aina pienten puolella ja toivoo maailmanrauhaa. Mutsi ja lähiön lumo Joulu on mielentila ILO OPPIA KAHDELLA KIELELLÄ! Kielitaitoisille ja kulttuuritietoisille ihmisille on aina kysyntää. Suomalais-venäläinen koulu (SVK) on kansainvälinen kielikoulu, jonka opiskelukielet ovat suomi ja venäjä. Myös englantia opiskellaan A-kielenä. SVK ottaa syksyllä 2020 oppilaita esiopetukseen ja perusopetukseen. SVK on yhtenäiskoulu, johon voivat hakea kaikki pääkaupunkiseudulla asuvat oppilaat. Tervetuloa tutustumaan: • Esikoulun avoimet ovet keskiviikkona 15.1. klo 8–14 • Peruskoulun avoimet ovet torstaina 16.1. klo 8–14 Kysy lisätietoja apulaisrehtoreilta: • Esija alaluokat: Katri Barannik-Tolvanen, 0295 332 403 • Luokat 7.–9.: Sanna Torvikoski, 0295 332 404 www.svk-edu.fi Junall a vartis sa Helsin gin kesku stasta ! Kannelmäen leikkipuistossa vietettiin uuden rakennuksen avajaisia KANNELMÄEN UUDEN leikkipuistorakennuksen tilojen virallisia avajaisia juhlittiin 26.11. musiikin ja liikunan merkeissä. Aamulla oli lapsiperheillä mahdollisuus tutustua uusiin tiloihin ja iltapäivällä juhlittiin koululaisten kanssa. Tapahtumaa varten oli lainattu urheiluvälineitä Maunulan liikuntahallista. Välipalalla oli omenapiirakkaa ja lämmintä kaakaota. Vuonna 1979 rakennetun leikkipuisto Trumpetin (Trumpettikuja) toiminta päättyi vuoden 2019 alussa. Koska myös leikkipuisto Kannelmäki (Kanneltie1a) oli korjauksen tarpeessa, päätti kaupunki korvata tilat uudella pysyvällä rakennuksella. Uusi leikkipuistorakennus on nyt kaikin puolin valmis ja vanha purettu pois. Uusi rakennus otettiin käyttöön jo elokuussa koulujen alkaessa, mutta syksyn aikana on tehty vielä viimeistelytöitä ja hankittu kalusteita ja tarvikkeita. Sijainti koulun vieressä tekee koululaisten iltapäivätoimintaan osallistumisen helpoksi. Tilat on suunniteltu alueen asukkaiden ja leikkipuistotoiminnan tarpeita ajatellen ja ne mahdollistavat monipuolisen käytön. Rakennuksessa järjestetään arkisin lapsille ja lapsiperheille avointa ja ohjattua toimintaa sekä koululaisille iltapäiväja loma-aikojen toimintaa. Leikkipuistotiloja on tarkoiTanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 25.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Kuninkaantammi, Honkasuo, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, osa Etelä-Haagaa, Kaivoksela, Silvola. Nippujakelu alueen yrityksiin. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Pakilantie 98 A 1, 00670 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Toimittaja Kari Varvikko VTM Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Seija Kuoksa / Eepinen Oy Puh. 010 3206 663 tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 09 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute tus vuokrata toiminta-aikojen ulkopuolella myös kuntalaisille. Leikkipuisto Kannelmäen ohjaajat kertovat, että tiloja käyttää päivittäin yli 100 lasta. Iltapäivisin välipaLeikkipuisto Kannelmäen lastenohjaajat Bart, Leena ja Niikku pitävät huolen, että homma pysyy hanskassa ja kaikilla on mukavat oltavat. lalla käy noin 80 koululaista. Lasten toiminnasta vastaa viisi päätoimista kaupungin keikkipuisto-ohjaajaa. Teksti ja kuva Jauri Varvikko
• 18.12.2019 3 Pääkirjoitus Seuraava numero ilmestyy 22.1.2020 Aineisto toimitukseen 10.1. mennessä. UUSI JOULURUOKA? Ei, vaan sanonta, joka liittyy elämänkokemukseemme, kovuuteemme ja siihen, miten empaattisia ja ymmärtäväisiä olemme eri ikäkausina. Paljon elämänkoulua käyneitä ja erilaisia asioita nähneitä kutsutaan ’monissa liemissä keitetyiksi’. Puhutaan kokemuksesta viisastumisesta. Emme siis pysy samanlaisina läpi elämän, vaan muutumme kokemuksemme karttuessa. Olemme yleensä nuorina idealistisempia, toiveikkaampia ja impulsiivisempia. Vanhempina muutumme pragmaattisemmiksi, mietiskelevimmiksi ja sarkastisemmiksi. Riippuu hyvin paljon elämänkoukeroistamme, miten positiivisesti tai negatiivisesti asioihin eri aikakausina suhtaudumme. Saatamme myös jumiutua poteroihimme makaamaan. Muutokset ovat meissä jokaisessa erilaisia. Toiset säilyttävät nuoruuden uskonsa, toiset menettävät sen. Kuljemme poliittisella ja yhteiskunnallisella mielipidekartalla suuntaan ja toiseen kokemusmaailmamme mukana. Myös persoonallamme on merkitystä. Sanotaan, että ihminen on psykososiaalinen ja -fyysinen kokonaisuus, jossa yhdistyvät fyysinen, psyykkinen ja henkinen terveys. Tähän asiaan vaikuttavat mm. työ, stressi, päihteet, sosiaaliset suhteet ja taidot ja niiden keskinäinen kuormitus. Jos joudumme kovan paineen alle, kestokykyämme koetellaan. Kestämme painetta eri tavoin. Erilaiset prässit elämämme aikana muuttavat meitä ihmisinä. Yhteiskunnallinen sijoittumisemme määrää tätä kulkua. Yksinkertainen, muuttumaton elämä ja työ eivät pakota meitä muutoksiin. Kriisit ja elämän heittelehtiminen saattavat opettaa meille elämänhallintaa ja oleellisia tavoitteita tai sitten murtaa meidät kokonaan. Keräämme kokemusta myös liikkumalla ja tapaamalla erilaisia ihmisiä. Mitä enemmän joudumme olemaan esillä ja kommunikoimaan erilaisten ja eri alojen ihmisten kanssa, kokemuksemme karttuu. Nyky-yhteiskunnassa on suurta hyötyä kokeneisuuden tuomista taidoista ja erityisesti ulospäinsuuntautuvat ja sosiaalisesti osaavat ihmiset kykenevät tätä etua hyödyntämään. Heille portit avautuvat lähes automaattisesti, vaikkakin julkisen minän hallinta on ensiarvoisen tärkeää. Olen itse kulkenut pitkän matkan idealistisesta suuriin positiivisiin muutoksiin uskovasta liberaalista vakavaksi kaiken kyseenalaistavaksi konservatiiviksi. Eurooppalaisessa arvokirjossa sijoitun yhä vasemmistoliberaaliblokkiin. Ilkeäsieluinen voisi kutsua minua kyynikoksi vaikkakin tunnustaudun yhä välittäväksi pessimistiksi. Uskon, että kuljemme niin suuressa globaalissa muutosvirrassa, ettei yksikään puolue kykene muuttamaan suuntaamme konkreettisesti. Olemme sidottuja virran kulkunopeuteen ja voimme vain joko luovia tai laskea päätäpahkaa. En luota poliittisiin liikkeisiin, sillä pitkässä juoksussa idealistiset äärihankkeet ovat kyenneet tuottamaan yhteiskunnalle ja ihmisille paljon pahoinvointia. Yksilöiden tuska on tietysti eri sarjassa kuin koko yhteiskunnan kukoistus. Poliitikot vaativat meiltä jatkuvia uhrauksia ja muutoskykyä. Mihin olemme matkalla ja kenelle rakennamme tätä mielikuvituspalapeliä? Onko kiitollisuuteni mitta terveydenhuollon hinnassa? Poliittiset näkemykset on rakennettu ihmisiin luonnon kautta, ne eivät ole puolueiden keksimiä juttuja tai heidän omaisuuttaan. Politiikka on valtapeliä. Jokainen meistä sijoittuu poliittisella kartalla jonnekin. Liberaalien mielestä konservatiivit ovat väärässä ja päinvastoin. Osapuolet eivät halua tunnustaa, että kumpiakin tarvitaan. Yhteiskuntamme jakautuminen kahteen tiukasti eri tavoin ajattelevaan leiriin on huolestuttava piirre. Uusi hallitus edustaa kaikessa näyttävässä nuoruudessaan ja kokemattomuudessaan toista ääripäätä. Sellaisella politiikalla ei pitkälle pötkitä. Keittämisaika on ollut liian lyhyt. Uskon sinänsä nuoruuden voimaan, kun on vielä syvä luottamus siihen, että maailmaa voidaan muuttaa. Arvostan uutta pääministeriä ja hänen kollegoitaan tässä asiassa. Puolueiden sukupolvenvaihdokset ovat tarpeellisia. En vain ole varma, onko puolueidemme henkinen taso ylipäätään oikealla mallilla, sillä niissä eletään eri tilassa kuin kansan keskuudessa. Jostain syystä puolueissa on mielikuvilla suurempi merkitys kuin konkreettisilla toimilla. Lähtökohdat ovat itsekeskeisiä, eivätkä eroa sinänsä säätyajattelusta. Puolueissa ei ole tapahtunut kokemuksen tuottamaa muutosta. Itsekritiikki on heikkoa ja liikkumavara vähäistä. Poikkeavat, älykkäätkin näkemykset, lyödään primitiivisen koheesion takia heti alas. Vanhasta ajattelusta irrottautumiskyvyttömien vanhojen partojen tilalle nousee heitä matkivia ja samoja mantroja toistavia näennäiskyvykkäitä poliittisia broilereita. Eliittimme on koteloitunut näpertelemään ja sitä sementtiä on rikkomassa vain yksi populistinen puolue. Järjestelmämme on hyvinvointivaltion rapistumisen mukana kriisiytymässä, sillä se ei arvosäätyineen vastaa enää todellisuutta. Kuka toisi uusia näkemyksiä tilalle? Vai olenko itse ylikypsä...? Paras kai siirtyä kinkun paistoon... Hyvää joulua kaikille! Jauri Varvikko, jauri.varvikko@eepinen.fi Keitetty ihminen Petteri ja Lappe go Eagles PETER ’PETTERI’ KOKLJUSCHKIN (s. 1952) asui lapsuutensa ja nuoruutensa Kannelmäessä ja kävi ensin koulua Kanneltien tiilikoulussa, mutta siirtyi sitten Suomalais-venäläiseen kouluun Maununnevalle, josta kirjoitti myös ylioppilaaksi. Meillä oli asunto Vanhaistentien tornareissa kahdeksannessa kerroksessa. Yhtenä aamuna, ehkä vuonna 1969, myös kantsulaiset Juha ’Lido’ Salonen ja Remu Aaltonen seisoivat meidän oven takana ja kysyivät, lähdenkö messiin heidän perustamaansa uuteen bändiin (Kalevala). Mä samoin, että en ehdi, Petteri virnistää. Bändihommat veivät nuoren miehen mukanaan jo 14-vuotiaana. Ensimmäinen ja silloin Suomen nuorin bändi oli Upsound. Upsoundin jälkeen Petteri alkoi musisoida isoveljensä Gugin kanssa Gugi, Titta ja Petteri Triossa. Tämän jälkeen veljekset perustivat Nenä -bändin, joka esiintyi mm. Deep Purple -yhtyeen lämppärinä A-Messuhallissa Helsingissä 1972. Musakatit sittemmin Easy perustettiin 1974. Siinä soittivat basisti Petterin lisäksi Roni Kamras (laulu+kitara), Sami Javne (rummut) ja Christer Nyberg (kitara, koskettimet ja laulu). Easy teki noin neljäsataa keikkaa ja julkaisi vuonna 1979 ainokaiseksi jäänneen vinyylin EASY. EASY teki menestyksekkään comebackin 2013 ja keskittyy nykyään Eagles-musiikin esittämiseen, siitä nimi EASY The Eagles Tribute Band. Nykykokoonpanossa soittavat Petterin, Samin ja Ronin lisäksi kaksi nuoremman polven huippukitaristia; Erno Laitinen ja Lauri ”Lappe” Holopainen . Kantsun kundit yhdessä Olin ylioppilaaksi tulon jälkeen SVK:ssa musaopettajan sijaisena vuoden verran ja sain kimmokkeen opiskella opettajaksi. Ollessani Suutarilan ala-asteen musaluokan opettajana päätimme perustaa kolleegani Pekka Ruuskan kanssa ala-asteikäisille suunnatun yksityisen bändikoulun, sen nimeksi tuli Pohjois-Helsingin Bändikoulu, Petteri kertoo. Ruuska jäi omien kiireidensä (”Rafaelin Enkeli”) vuoksi pois koulutoiminnasta, mutta Petteri laajensi 1990-luvulla toimintaa. Vuonna 1995 Bändikoulun yhteyteen perustettiin Musiikkiteatteri Press, joka tuotti neljä suuren suosion saavuttanutta musikaalia, joihin nuorten oli mahdollisuus päästä mukaan pääsykokeiden kautta. Holopaisen Lapen isä näki Pressmusikaalin ilmoituksen ja ilmoitti poikansa mukaan. Voi sanoa, että se käänne muutti elämäni, Lappe sanoo. Siitä alkoi vuosikymmeniä kestänyt yhteistyö kahden eri-ikäisen, mutta musiikillisesti samanlaisen ammattilaisen kanssa. Petteri laajensi toimintaansa manageripuolelle. Bändejä kertyi: vuonna 1999 Tiktak, vuonna 2002 Indica ja myöhemmin Haloo Helsinki! Vuonna 2004 Holopainen esiintyi kantsulaisen Jerkem-bändinsä kanssa Kanneltalossa ja Petteri oli paikalla kuuntelemassa. Sen seurauksen Jerkem ja Petteri allekirjoittivat managerointisopimuksen ja bändin nimi muutettiin Carmen Grayksi. Yhteistyö jatkui bändin kymmenvuotisen taipaleen ajan vuoteen 2014 asti. Uudet kuviot Nykyään 40-vuotias Lappe opiskeli soittamisen lomassa sosionomiksi ammattikorkeakoulussa. Kun Carmen Gray lopetti, perusti Lappe frendiensa Pete Sirkiän, Juho Pääkkösen ja Rale Tiiaisen kanssa The OHO -yhtyeen. Oli luontevaa, että Petteri otti bändin managerointitoimistonsa Lapsbasso Oy:n suojiin. Kun Petterin uudelleenkasattu EASY-yhtye päätti aloittaa keikkailun The Eagles Tribute bändinä, pyysi hän tuoretta verta mukaan. Kysyin Lapelta, että lähdetkö messiin mukaan ja hän sanoi joo, Petteri sanoo. Kumpikin kaveri on esiintynyt isoille yleisöille. Lapella oli Carmen Gray:n kanssa isoja keikkoja niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Nyt heitetään keikkaa hieman eri henkisissä saleissa, kun rokki-clubien tai festareiden sijaan taika tapahtuu konserttisaleissa, joissa yleisö istuu mukavilla penkeillä. On ollut hienoa huomata, että Eaglesin musiikki koskettaa edelleen monia ja sitä voi fiilistellä parhaimmillaan ”silmät kii” sekä lavan että yleisön puolella. Voi antaa taiteen puhua puolestaan, se on ihan parasta, Lappe sanoo. Eagles on yksi kaikkien aikojen kaupallisesti menestyneimmistä yhtyeistä, sillä sen tuotantoa on myyty kansainvälisesti yli 150 miljoonaa kappaletta, joista pelkästään Yhdysvalloissa yli 100 miljoonaa levyä. Yhtyeen 38 kertaa platinaa myynyt The Greatest Hits 1971– 1975 on maailman toisiksi myydyin albumi. EASY tekee tällä hetkellä parisenkymmentä keikkaa vuodessa ja ne ovat olleet todella suosittuja. Koko repertuaari koostuu Eaglesin hiteistä, joita riittää kahdenkin pitkäsoiton verran. Teksti Jauri Varvikko Petterin, Lapen ja muut EASY The Eagles Tribute Bandin jäsenet voi tavata Kanneltalon keikalla keskiviikkona 29.1.. klo 18. Liput 25,lippupisteistä. EASY The Eagles Tribute Band. Vas. Erno Laitinen, Roni Kamras, Sami Javne, Petteri Kokljuschkin ja Lappe Holopainen. Petteri ja Lappe ovat ikäerostaan huolimatta ehtineet tehdä yhteistyötä jo useita vuosikymmeniä. Kuva Jauri Varvikko.
• 4 18.12.2019 HYVÄT KAARELA-SEURAN JÄSENET, Kaarelan asukkaat, Arvoisa juhlaväki. Oikein hyvää itsenäisyyspäivää minunkin puolestani. On hienoa olla täällä teidän kanssanne tänään juhlistamassa 102-vuotiasta Suomea. Suomen tie itsenäisyyteen ei ollut helppo. Suomi sai itsenäisyytensä suurten historiallisten myllerrysten keskellä. Pian itsenäisyysjulistuksen jälkeen maassamme puhkesi katkera sisällissota. Suomen itsenäisyys on ollut uhattuna ulkoapäin useaan otteeseen. Olemme taistelleet itsenäisyydestä niin Talvisodassa kuin sitä seuranneissa Jatkosodassa ja Lapin sodassa. Sotien jälkeenkin, Kylmän sodan aikana rajojen ulkopuolelta tuleva uhka on ollut osa suomalaista arkea. Olemme tasapainotelleet poliittisesti suurvaltojen välissä, jotta itsenäisyyttämme ei kyseenalaisteta tai uhata. Tänä päivänä Suomi on saanut elää rauhan aikaa jo yli seitsemän vuosikymmentä. Rajamme ovat pysyneet, eikä niiden murtuminen ole nykypäivänä enää realistinen pelko. Toki maailman politiikka on täynnä jännitteitä, jotka suoraan tai välillisesti koskettavat myös meitä, mutta uskallan sanoa, että Kylmän sodan päätyttyä, Berliinin muurin murruttua ja Neuvostoliiton hajottua myös täällä Euroopan itärajalla on voitu huokaista helpotuksesta. Nykypäivänä itsenäisyyttämme uhkaavat kuitenkin aivan erilaiset voimat. Itsenäisyyttämme haastetaan sisältäpäin. Uudet teknologiat, internet, älypuhelimet ja yhteiskunnan digitalisoituminen ovat mahdollistaneet yhä nopeamman, helpomman ja vapaamman tiedonkulun ja viestinnän. Jos miettii aikaa pari kymmentä vuotta taaksepäin, mielipiteitä ilmaistiin toreilla ja turuilla, paikallislehtien sivuilla. Keinot olivat rajatummat ja yleisö oli rajatumpaa. Nykyään kuka tahansa voi laukoa oikeastaan mitä tahansa tuhansille kuulijoille, anonyymisti, netin keskustelupalstoilla. On helppo linnoittautua saman mielisten kanssa omaan ”kuplaan”, perustaa mielipiteet omasta mielestä oikeisiin tiedonlähteisiin, joita maailma on pullollaan. On helppoa nähdä vain yhdenlainen totuus ja yhdenlainen maailma. Nähdä ja tuoda esille vain ongelmia, ei niinkään ratkaisuja. Yhteiskunta on muuttunut yhä monimutkaisemmaksi, ja nyt jos milloinkaan vaaditaan laajaa yhteistyötä, kykyä hahmottaa nykytilan haasteet, kyky tehdä sellaisia päätöksiä, joilla haasteet ja ongelmat ratkotaan, ilman että aiheutetaan uusi ongelmia. Suomi pienenä kansakuntana ei tule kestämään, mikäli vastakkainasettelun ilmapiiri saa yhtään enempää jalansijaa. Tämä on mielestäni suurin uhka Nyky-Suomelle ja meidän itsenäisyydellemme. Enkä halua, että ymmärrätte minut väärin. Arvostan sananja mielipiteenvapautta. Tietenkin jokaisella on oikeus kertoa mielipiteensä, mutta olennaista on, pitääkö korvat auki toisenlaisille mielipiteille. Kaikkia ei tarvitse ymmärtää, mutta kaikkia täytyy kunnioittaa. Yksi suurin ylpeyden aihe minulle suomalaisessa yhteiskunnassa on meidän tasa-arvoisuus. Kansainvälisesti vertailtuna olemme edelleen yksi maailman tasa-arvoisimmista maista. Ja tämä on ehdottomasti yksi itsenäisyyden ajan Suomen suurimmista saavutuksista. Siitä sisällissodan kahtiajakautuneesta maasta saatiin rakennettua tasa-arvoinen, yhtenäinen Suomi. Tästä kannattaa pitää kiinni. Tasa-arvo, kaikkien kuuntelu ja kohtelu tasa-arvoisesti luo turvallisuutta. Tämä on myös yksi keskeisistä ajatuksista, kun suunnittelemme ja kehitämme Helsingin palveluita. Tavoitteemme on, että kaikissa kaupunginosissa on hyvä olla ja elää. Kaupunginosien ja asukkaiden omaleimaisuus on rikkaus, jota täytyy vaalia, mutta samalla kaikille ja kaikkialla on tarjolla yhtäläisiä palveluita. Se luo viihtyisyyttä, tyytyväisyyttä ja turvallisuutta. Tunnetta, että asukkaista pidetään huolta ja heitä kuunnellaan. Helsingin kaupungin strategiassa näkyy vahvasti asukkaiden osallisuuden lisääminen. Kaupunki haluaa kuulla teidän mielipiteitä ja ideoita, kannustaa teitä vaikuttamaan vaikkapa oman asuinalueen palveluihin ja kehitykseen. Se on yksi tapa vahvistaa asukkaiden turvallisuutta. Kun viihdytään ja tunnetaan yhteenkuuluvuutta naapurin kanssa, ei ole tarvetta horjuttaa itsenäisyyttä. Tänä vuonna kaupunki toteutti ensimmäisen kerran kaupunkitasoisen osallistuvan budjetoinnin, jossa asukkaat saivat ideoida ja ehdottaa, ja lopulta päättää, mihin kaupunki laittaa 4,4 miljoonaa ensi vuoden budjetista. Kokeilu on saanut ihan aiheellisesti kritiikkiä, ja tästä otetaan opiksi, mutta joka tapauksessa se oli mielestäni hieno avaus kaupungilta päästää asukkaat askeleen lähemmäksi päätöksentekoa. On tärkeää, että kaupunkilaiset viihtyvät kaupungissaan ja haluavat pitää asuinympäristöstään huolta ja kehittää sitä. Tämä on meidän kaikkien kaupunki, jonka toimivuuteen, siisteyteen ja ystävällisyyteen, voimme jokainen vaikuttaa. Jokainen kokee itsenäisyyden omalla tavallaan. Minä olen suomalainen, mutta itsenäistynyt olen täällä Kannelmäessä. Olen muuttanut tänne lapsena ja saanut itsenäisen identiteettini täällä. Identiteetti rakentuu vahvasti muistoista. Minkälainen olen ollut, miten minuun on suhtauduttu. Monet omaa identiteettiäni rakentavista muistoista liittyvät näihin Kannelmäen ja Kaarelan alueen maisemiin, Vanhaistentien varrella sijaitseviin päiväkotiini, kouluuni, Soittajatien urheilukenttään, jossa aloitin jalkapalloharrastukseni, täältä Kanneltalolta kivenheiton päässä sijaitsevaan lapsuudenkotiini, unohtamatta niitä lukuisia ystävyyssuhteita, joita lapsuudestani saakka olen solminut ja jotka ovat elämäni aikana edelleen säilyneet. Oma identiteetti riippuu siitä missä asuu ja missä viettää aikaansa. Minkälaiseksi kokee elinympäristönsä ja sen miten ympäristö suhtautuu sinuun. Saako ympäristöstä riittävästi tukea, mutta toisaalta vapauksia, turvallisuuden tunnetta ja kannustusta, vai luoko se pelkoja ja epävarmuutta. Turvaton ympäristö on otollista maaperää koko yhteiskuntaa horjuttavalle keskustelukulttuurille, valemedioille, vihapuheille, jopa viranomaisiin kohdistuville painostuskeinoille. Arvoisa juhlayleisö Halusimmepa tai emme, elämme nopeatempoisessa, digitalisoituvassa yhteiskunnassa, jossa tietoa on helposti saatavilla, ja jokainen voi sitä myös helposti itse tuottaa. Usein tuntuu, että tiedontulvan keskellä olisi helpompi vain sulkeutua siihen omaan kuplaan ja sulkea korvat toisenlaisilta totuuksilta tai mielipiteiltä. Mutta jos haluamme pitää tasa-arvoisen ja itsenäisen Suomen pystyssä myös seuraavat 102 vuotta, meidän täytyy pystyä kuuntelemaan toinen toista. Kunnioittamaan erilaisia mielipiteitä. Oppimaan toinen toisiltamme. Tällöin pystymme pitämään yhteiskuntarakenteet kunnossa. Tieto ja yhteiskunnallinen keskustelu ovat tänä vuonna myös tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanoton teemoja. Kuten Presidentti Niinistö on sanonut: ”Suomen vahvuutena on aina ollut kyky toimia yhdessä, tilan antaminen erilaisille mielipiteille ja tiedon monipuolinen käyttäminen.” Viime vuosina keskustelujen vauhti on kiihtynyt, ja niiden sävy on koventunut, mutta me pystymme jokainen omalla toiminnallamme vaikuttamaan siihen, että keskustelut käydään aina toisiamme kunnioittaen. Hyvät ystävät Lopuksi haluan vielä kiittää Kaarelaseuraa tämän juhlan järjestämisestä ja aktiivisesta toiminnasta alueellamme. Olette tehneet vuosikymmenten ajan kunnioittavaa työtä alueen asukkaiden hyväksi ja olen aivan varma, että teette sitä myös jatkossa. Oikein hyvää itsenäisyyspäivää kaikille! Kanneltalossa vietettiin iIolla ja arvokkuudella Suomen itsenäisyyttä KAARELA-SEURA VALITSI jälleen Kaarelan alueen vuoden yrittäjän, joka julkistettiin Kanneltalossa pidetyssä itsenäisyyspäivän juhlassa 6.12. Tänä vuonna kunnia annettiin Kannelmäen ostoskeskuksessa sijaitsevan K-Market Iso-Kapan kauppiaspariskunnalle Mari ja Tommi Kaipaiselle . Kaarela-seura perusteli päätöstään sillä, että kaupassa on erinomainen palvelu ja se on saanut paljon positiivista palautetta. Toisena perusteluna valintaa puolsi se, että Iso-Kapan koko suhteessa moneen markettiin on pieni, mutta valikoima on silti yhtä kattava. Kolmantena perusteluna seura painotti sitä, että kauppiaspari on aktiivisesti osallistunut ja myötävaikuttanut alueemme eri seurojen ja yhdistysten toimintaan tukemalla näitä. Olemme erittäin kiitollisia ja ilahtuneita Kaarela-seuran osoittamasta huomiosta yrittäjätoimintaamme kohtaan, Kaipaiset kiittelivät. Kun reilu viisi vuotta sitten Kesko tarjosi Iso-Kappaa kauppapaikaksi Kaipaisille, olivat he hyvin ilahtuneita ja innoissaan. He lähtivät kehittämään kaikille meille hyvin tuttua kauppaa monipuoliseksi ja laadukkaaksi lähikaupaksi. Kaipaiset ovat paikallisia yrittäjiä. He muuttivat Kannelmäkeen vuonna 1995 aikalailla samaan aikaan eli 3.12. Vuonna 2000 he muuttivat Maununnevalle ja ovat näin ollen asuneet Kaarelassa jo 24 vuotta. Olemme menneet naimisiin, perustaneet perheen ja poikamme ovat syntyneet ja kasvaneet kaarelalaisiksi ja tunnesiteemme alueeseen on hyvin vahva, Tommi ja Mari kertovat. Yrittäjinä he haluavat tarjota parasta palvelua alueen asukkaille ja olla osana koko yhteisön arkea ja juhlaa, sitähän elämä on, arkea ja juhlaa. Kiitos kaikille asiakkaillemme tuesta ja yhteistyöstä! Kaarela-seura ry:n puheenjohtaja Erik Bärlund onnittelemassa K-Market Iso-Kapan kauppiaita ja vuoden yrittäjiä Tommi ja Mari Kaipaista. Kaarelan vuoden yrittäjät Apulaispormestari Tomi Sevanderin juhlapuhe Kaarela-seuran itsenäisyyspäivän juhlassa Kanneltalossa perjantaina 6.12. Kanneltalon johtaja Ia Pellinen ja apulaispormestari Tomi Sevander. KANNELTALOSSA JUHLITTIIN jälleen kerran itsenäisyyspäivän merkeissä. Kaarela-Seura järjesti perinteisen juhlan 55:n kerran. Ohjelmassa oli taiteellllista tanssia, jazzia, vähän kevyempää sekä klassista musiikkia. Juhlapuheen piti Kannelmäen kasvatti, apulaispormestari Tomi Sevander . Tapahtumassa julkistettiin Kaarelan vuoden yrittäjä. Sali oli tietysti tupaten täynnä. Kaarela-seuran juhlaa seurasi nyt kolmatta kertaa kaikille Kaarelan asukkaille ja ystäville tarkoitettu Kaikkien itsenäisypäiväjuhla. Kun tapahtuma järjestettiin 100-vuotiaan Suomen kunniaksi kaksi vuotta sitten, niin ideana oli tarjota hyvää ruokaa ja mieltä matalan kynnyksen periaatteella. Juhla on maksuton ja kaikille tarkoitettu. Idean äiti, Kanneltalon tuottaja Tiina Laukkanen voi olla hyvillä mielin, sillä konsepti toimii. Tunnelma oli lämmin ja väkeä saapui iloitsemaan itsenäisyyttä. Useamman viikon taustatyö ja valmistelu kulminoitui asukkkaille tarkoitettuun yhteistilaisuuteen. Fiilikset ovat odottavan jännittyneet ja mieli juhlallinen, sanoi Kanneltalon johtaja Ia Pellinen juuri ennen tapahtuman alkua. Pitkän juhlapöydän antimiin kuului tällä kertaa perinteistä luomukarjalanpaistia, karjalanpiirakkaa munavoin kera sekä kaiken kruunajaiseksi mustikkapiirakkaa. Lisäksi oli tarjottavaa nyyttärimeiningillä. Hyvän ruoan mausteena oli tunnelmalliset ohjelmanumerot. Itsenäisyys merkitsee vapautta, monimuotoisuutta ja juhlaa. Se on iloa ennen kaikkea, Ia summaa. Ja ilo hehkui kaikkien ilmeistä ja äänistä! llan ohjelmassa Kanneltalon kahvilan stagella esiintyivät muun muassa Helsinki Klezmer Kapelye ja Resting Bitches yhtyeet sekä Kaj Chydeniuksen musiikkia esittävä Ritva Koskensuu Trio. Lapsille oli tarjolla Nukketeatteri Sytkyjen esitys Auditoriossa. Kaikkien itsenäisyyspäivän ohjelman tuottaa Kanneltalo ja Pand – taiteilijat rauhan puolesta. Mukana tapahtumassa ovat myös D-asema, Lännen aikuissosiaalityö, Länsi-Helsingin seurakunnat ja Kansallisteatterin Kaarela-hanke. Teksti Nina Eriksson Kuvat Jauri Varvikko
• 5 18.12.2019 Bök i Kårböle MYCKET SLÄNGS, men ändå sparas lösöre av olika slag, även till synes obetydligt sådant, och av olika orsaker. Så också i Kårböle ungdomsförening, där man sparat en tavla med ett protokollsutdrag och ett tidningsurklipp med fotot av en främmande man. Det upplevdes så värdefullt att det inramades och hängdes upp i salen på Håkansbergs ungdomsföreningslokal. Efter lite detektivarbete och innantilläsning av den bleka texten på tavlan klarnar endel saker. Kårböle församlings kyrkostämmas möte 19.12.1948… Kårböle församlings kyrkostämma, samlad kring gemensamma överläggningar rörande kyrkans och skolans angelägenheter , framför till sin namne, Kårböle by i Finland sina bästa hälsningar och välgångsönskningar för framtiden. Protokollsutdraget har överlämnats åt Kårböle uf av kyrkoherde E.Brundin 31.3.1949. Mannen i tidningsurklippet är alltså kyrkoherde Einar Brundin och det står att han gästade Esbo kyrka där han stod i sin 230:nde nordiska predikstol. I Kårböle gick man man ur huset för att höra kyrkoherdens hälsning från Kårböle i Sverige. I protokollet för Kårböle uf 10.4.1949 finns faststansat ett tidningsurklipp som ger förklaringen. Kyrkoherde Brundin hade 40 år tidigare hållit sin första predikan i Kårböle kapell och då han återvände och höll sin predikan hade han tagit initiativet till att inleda närmare kontakt mellan Kårböle i Sverige och Kårböle i Finland. Kontakter till Finland hade ju skapats under krigstiden, men hade intiativet tagits på basen av Finlands behov av hjälp under och efter kriget eller valdes Kårböle enbart på grund av namnet? Hur visste man i Kårböle i Hälsingland överhuvudtaget då om en namne i Finland? Harry Peldan, den dåtida ordföranden i Kårböle uf, hälsade kyrkoherde Brundin varmt välkommen tillsammans med alla de intresserade kårbölebor som fyllde festsalen på Håkansberg i mars 1949. Kyrkoherde Brundin berättade om Hälsingland och hälsingarnas seder och berörde särskilt förhållandena i Kårböle. Han illustrerade framställningen med skioptikonbilder, den tidens diabilder i glas, som med jämna intervaller byttes ut till följande. Det finns skäl att tro att kyrkoherde Brundin övernattade på Abrams hemman i Kårböle ( Gruvsta). I föreningens aprilprotokoll antecknas intresset för att inleda brevkontakt med kårbölebor i Hälsingland. Följande personer önskade skriva brev: Börje och Kurt Juslin, Rolf Santala, Erik Löfgren, Ejda Winqvist, Ros-Maj och Margit Westerholm, Gunda Lönnberg, Berit Holmberg, Maj och Mia Löfgren, Kurt Söderberg, Olavi Helin och Jarl Felin. Huruvida brevskrivandet kom igång känner vi inte till. Idag 70 år senare har några av personerna blivit tillfrågade, men dessa kan inte erinra sig en sådan aktivitet. Hbl skriver vidare att prosten Otto Weckström inbjuds till återinvigningen av Kårböle kyrka i Hälsingland. Avsikten är att någon eller några från Helsinge Kårböle skall resa med. Hbl skriver också att Kårböle uf överlämnade en vackert textad adress till kyrkoherde Brundin med texten: ”En hälsning från Kårböle by i Helsinge till sin namne i Sverige”. Samtliga närvarande bybor hade undertecknat adressen, som var tänkt att inramas och förvaras i Kårböle kyrkas sakristia. Tror du att den fortfarande finns på väggen i sakristian i Kårböle kyrka i Hälsingland? Idag berättar Google att Kårböle i Hälsingland ligger vid Kårån, en mindre sidoå till Ljusnan. Pilgrimsleden, Sankt Olofsleden följer Ljusnan till Nidarosdomen dvs Domkyrkan i Trondheim. Att den har en sträckning på den finska sidan från Åbo gör anknytningen speciellt intressant. I Kårböle Hälsingland har man återuppbyggt en stavkyrka, Kårböle kapell som har sin förebild i en medeltida offerkyrka. Till övriga sevärdheter hör Kårböle Skans,en försvarspost mot Norge. Kårböle by med ca 100 invånare evakuerades pga skogsbränderna år 2018. Nu är platsen välbesökt av turister som vill se förödelsen. Till minnet av släckningsarbetet restes i år en minnessten med devisen Tillsammans är vi starka. Astrid Nurmivaara Från Kårböle i Hälsingland till Kårböle i Hlesinge www.kultatukku.fi Espoo, Kauppakeskus Espoontori, ark. 10-18 la 11-15 Helsinki, Kauppakeskus Ristikko, ark. 10-18 la 11-15 Helsinki, Kauppakeskus Itis (Hansasilta 2. krs.), ark. 10-18 Ostamme päivän hintaan: • kaikki kultaja hopeakorut • kellot • hammaskulta • pöytähopeat • rahat (joissa jalometallia) Voit myös tilata turvapussin ja lähettää esineesi meille maksutta postin kautta Verkkokauppa ja 9 myymälää, joissa Suomen suurin valikoima secondhand ja vintage -koruja Valikoimassa paljon merkkikoruja ja harvinaisuuksia sekä uusia kultasormuksia! Kanneltalossa nähdään tammikuussa suomalaista pekingoopperaa. Wusheng Companyn uusin teos Trog pureutuu taistelulajien ytimeen. NÄYTTÄVIÄ HYPPYJÄ , miekan heilutuksia, tanssia, kehorytmiikkaa, taisteluasentoja – harjoitussalissa saa nähtäväkseen monenlaista liikettä. Tekeillä on suomalaisen pekingoopperaryhmä Wusheng Companyn kymmenes teos Trog, joka saa ensi-iltansa Kanneltalossa 22.1.2020. Kiinassa peking-oopperaa opiskellut Antti Silvennoinen , ryhmän taiteellinen johtaja ja Trogin ohjaaja, koreografi ja esiintyjä, kertoo peking-oopperan liikekielen yhdistelevän balettia ja kung-futa. Peking-oopperassa on paljon elementtejä sirkuksesta ja tanssista, mutta minulle se on ennen kaikkea teatteria. Tarinaa kerrotaan vahvoilla ja korostetuilla liikkeillä, joista jokaisella on syy olla lavalla. Musiikin ja liikkeen vuorovaikutus Liikkeen lisäksi musiikki on keskeinen osa teosta. Teoksen äänimaisema koostuu monenlaisista elementeistä: on lyömäsoittimia, suomeksi laulettuja perinteisiä peking-oopperamelodioita, kehorytmiikkaa ja digitaalista tuotettua ääntä. Peking-oopperaan kuuluu vahva vuorovaikutus musiikin ja liikkeen välillä. Ajatuksena on, että liike antaa impulssin musiikille. Pelkistetyllä lavalla äänisuunnittelun tehtävänä on myös piirtää esiin lavasteet ja maalata maisemat, kertoo musiikista ja äänisuunnittelusta vastaava Pekka Saarikorpi , jolla on myös näyttämörooli esityksessä. Mielenkiintoisen lisänsä äänisuunnitteluun tuo uusin teknologia. Esityksessä on käytössä MI.MUhanskat, joiden avulla käden liikkeillä pystyy esimerkiksi nostamaan ja vähentämään äänenvoimakkuutta. Tällaisia hanskoja ei ole koskaan aiemmin käytetty teatteriproduktioissa. Henkilökohtainen kasvutarina Peking-oopperat pohjaavat tyypillisesti kiinalaiseen kirjallisuuteen, mutta Trog perustuu englantilaisen kirjailija John Evansin runomuotoiseen tekstiin. Ensimmäistä kertaa näyttämölle sovitettu teksti kertoo eristäytyneestä ja menneisyytensä kieltävästä Trogista, jonka salaperäinen Crystalman johdattaa matkalle kohti todellista mestaruutta. Teksti käsittelee taistelulajien ydintä: fyysinen voima ei riitä, jos haluaa todella kasvaa ihmisenä. Täytyy olla ymmärrys omista voimista, jotta voi kantaa vastuunsa ja käyttää omia taitojaan muiden ihmisten hyväksi, Silvennoinen kertoo. Silvennoinen kohtasi tekstin ensimmäistä vuonna 2012 ollessaan Kiinassa. Kanadalainen ohjaaja olisi halunnut ohjata tekstin Silvennoiselle, mutta suunnitelma ei toteutunut. Teksti jäi kuitenkin kummittelemaan Silvennoisen mieleen. Teksti resonoi vahvasti omiin kokemuksiini peking-oopperan harjoittelun parissa, sillä niin kuin taistelulajit, myös peking-ooppera on hyvin tekniikkapainotteista. Teosta työstäessä olen samalla käsitellyt omaa taiteilijauraani. Teksti Milka Räisänen Kuva Teemu Ullgrén Wusheng Company: Trog Esitykset Kanneltalossa ke 22.1., pe 24.1., la 25.1., to 30.1. ja pe 31.1. klo 18 Liput 15,-/12,Kesto n. 50 min Kiinalaista perinnettä ja uusinta teknologiaa ja Kaarela-Seura toivottavat lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2020! Nähdään taas ensi vuonna!
• 6 18.12.2019 OLEN AINA suhtautunut nykyteatteriin jyrkän ennakkoluuloisesti kuten kaikkiin muihinkin taidemuotoihin, jotka varustetaan nykyalkuliitteellä. Ennen oli paremmin. Nykyteatteri näyttää ja kuulostaa minusta siltä, että kirkuvat sekopäät törmäilevät lavan reunasta toiseen kädet levällään sekavia huudellen. Joskus jopa joku klassinen teos raiskataan aivan mielipuoliseksi. Ammutaan konepistoolilla romukuntoisia jääkaappeja ja pesukoneita. Ai että lehtien kriitikot tykkäävät. Koska en ole asiantuntija, en pysty vastaamaan siihen, tehdäänkö nämä nerontyöt tajuntaa laajentavien aineiden avustuksella vai onko kyseessä määrättyjen lääkkeiden ottamatta jättäminen. No, niin tai näin... Viime viikot olemme saaneet nauttia huikeasta arjen teatterista. Näytelmän nimi voisi olla vaikkapa Postin nousu ja tuho. Juonen kulku on seuraava: Vanha, hyvin toimiva Posti todetaan auttamattomasti vanhanaikaiseksi ”asiantuntijoiden” toimesta. Kaikki mullistetaan ja hakeudutaan uusille toiminta-alueille. Tämän mahdollistaa se, että Posti on edelleenkin voittoa tuottava liikelaitos. Otetaan poliitikot apuun, nimitetään uusi matkailusta ja 1 golfinpeluusta kiinnostunut arrogantti hallitus, palkataan miljoonalla eurolla / vuosi toimitusjohtaja, joka pelaa golfia. Muutetaan välillä nimi Itellaksi ja sitten taas takaisin. Miksi siihen ei pysty kukaan vastaamaan. Miljoonia paloi siihenkin touhuun. Ajetaan alas vanha tuottava peruspalvelutoiminta. Mennään ulkomaille, sehän ainakin oli muotia. Tappioita tulee. Siirrytään väen väkisin logistiikkatoimintaan vajaalla tietämyksellä. Tappiota tulee niin että hirvittää. Suututetaan henkilökunta ja AY-liike. Ajaudutaan järjettömään lakkoon, jota ei osata hoitaa. Pakkoraossa kutsutaan neljä viisasta apuun ja saadaan vihdoin viimein käsistä karannut lakko loppumaan. Uhkana oli jo tukilakkojen alkaminen. Tällöin kuvaan olisivat astuneet tyypit, jotka ovat oikeasti pahoja ja jotka eivät kaihda mitään keinoja. Amerikassa oli aikoinaan tällainen super AY-mies, Jimmy Hoffa. Jenkit olivat tosin sen verran kovempia, että he valoivat Hoffan sementtiin ja kätkivät kaverin rakenteisiin. Kukaan ei tiedä minne. Postin toimitusjohtaja loikkasi rahalaukut pullollaan jo aiemmin. Lieköhän mennyt paremmille greeneille pelaamaan. Jälkipuinti tulee olemaan armoton. Sirpa Paatero uhrattiin. Se oli vahinko, koska Paatero on ainakin näin setämiehen mielestä varsin näpsäkän näköinen donna. Huoltomiesten kannattaa rasvata Postin ja Maan hallituksen ovien saranat. Sittenpä hieman neuvottelijoiden olemuksesta. Neuvottelija on jonkinlainen esiintyvä taiteilija. Hänen naamansa tulee olla kuin se tunnettu petolinnun takapuoli. Hymyillä ei saa, koska se saatetaan katsoa heikkoudeksi. Uhkailu ja pelottelu kuuluu asiaan. Näytelmää ymmärtämättömästä vaikuttaa, että henkilöt olisivat tosissaan ja toistensa pahimpia vihollisia. Mieleeni muistuu eräskin poliittinen neuvottelu vuodelta 1939. Tshekkoslovakian presidentti, ikämies Emil Hacha kävi Berghofissa neuvottelemassa Saksan ja Tsekkien YYA-asioista. Johtaja käytti tapojensa mukaisesti karkeaa kieltä, huusi ja räyhäsi kuin mielipuoli. Se lähestymistapa yleensäkin kannatti. Hitler uhkaili Tshekkoslovakiaa tuholla. Sivistynyt ikämies Hacha sai ilmeisesti sydänkohtauksen ja pyörtyi. Samalla myös Hachan peräruuvi petti ja kakat tulivat housuun. Aatulla oli suuria vaikeuksia pitää pokkansa. Vain vaivoin hän sai pyydettyä vartijat paikalle tyrskäysten lomassa. Vihdoin hän pyysi, että viekää se ukko siistiytymään... Ihmeellinen on puhutun sanan voima. Tshekkien ja Saksan tuleva yksipuolinen yhteistyö sinetöitiin sittemmin hyvässä hengessä. Stalinin neuvottelutaktiikka oli täysin erilainen. Tulokset olivat kuitenkin vertailukelpoisia Aatun tulosten kanssa. Stalin pysytteli mielellään taka-alalla eikä halunnut antaa mitään suoria käskyjä omissa nimissään. Kerranpa olivat taas kaverukset menossa illalla Stalinin datshalle ryyppäämään. Molotovia ei kiinnostanut juopottelu eikä laulu. Hän oli työnarkomaani ja viihtyi papereiden parissa. Niinpä hän yritti livetä porukasta vedoten työkiireisiin ja verenpaineeseensa. Stalin alkoi tuijottaa Molotovia, latasi kaikessa rauhassa piippunsa ja pössäytti komean savupilven. Toinen silmä sikkarassa hän totesikin sitten Molotoville, että kuulehan Skrabin, eikös se ole parempi, että ihmisellä on vähän verenpainetta kuin että sitä ei ole lainkaan. Niinpä Molotov osallistui pitkin hampain ryyppäjäisiin. Stalinin perustelut olivat kiistattomat. Tästä huomataan, että samaan hyvään lopputulokseen voidaan päästä monellakin eri tavalla, Tarina ei kerro, tuliko Molotovin taloudessa ylimääräistä housupyykkiä ... Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Petolinnun peräpeili Maltsun kasvatit Pyhimys, Heikki Kuula ja Voli Teflon Brothersin Mikko Kuoppala, Jani Tuohimaa ja Heikki Kuula ovat Malminkartanosta, jossa nuoruus kulki perinteisiä lähiöelämän uomia. Vihainen lähiöräppi ja riimittely pisti poikien urat liikkeelle ja noste jatkuu. Jätkistä on tullut suomiräpin isoja nimiä, joilla riittää uskollisia faneja sekä soittolistojen kärkihittejä. Sen lisäksi heillä on omat soolouransa, joten keikkoja riittää. M altsussa eletyt vuodet ovat vaikuttaneet merkittävästi niin biisien sanoituksiin kuin siihen, millaisia teemoja niissä käsitellään. Etenkin vanhemmassa tuotannossa tuoksuu vahvasti lähiöelämälle ja kulmilla eletylle nuoruudelle. In da ghetto Maltsu, eli Malminkartano on stadilainen peruslähiö. Voisi jopa sanoa Maltsua Kantsun pikkuveljeksi, tosin niin ei sano kuin kantsulainen. Maltsulaisten mielestä kantsulaiset ansaitsee turpaan, jos uskoo Teflon Biblea, Teflon Brotherseista tehtyä hervotonta räppihistoriikkia. Kukapa ei olisi kuullut Pämppää, Maradona tai Lähiöunelmia -biisejä, kukapa ei tuntisi Pyhimystä, Kuulaa ja Volia. Mutta keitä ovat nämä kolme jäbää, Mikko Kuoppala, Heikki Kuula ja Jani Tuohimaa ? Räppiskenen ulkopuolisille he ovat tavallisia Apollon koulun kasvatteja, jotka pyörivät muiden maltsulaisten kanssa oman alueensa kulmilla pelaten, hengailen ja kaljoitellen. Aivan kuten muutkin sata heidän sen aikaiseen piiriin kuulunutta lähiönuorta. Neljänkympin loppupuolta käyvät veijarit ovat monilta osin samanlaisia kuin muutkin entiset ja nykyiset maltsulaiset. Perhe ja jälkikasvu kasvavat ja duunikin olisi voinut olla tavanomainen. Mikä meni siis vikaan, että hoodit vaihtuivat, levoton nuoruus gangstameininkeineen laantui valtakunnalliseksi tähteydeksi ja yli 100 keikan vuositahtia pyöriväksi bileshowksi popkertseineen? Onko Maltsu jo unohtunut mielestä? Onko vanhuus leikannut lähiönuoren angstilta terän? Me ollaan omasta mielestä ihan tavallisia kundeja. Ei me erotuttu muista nuorista, joiden vanhemmat ja sisarukset yhä pyörivät täällä. Pyhimys tulee Maltsun assalle haastikseen vanhempiensa luota, jotka asuvat kiven heiton päässä. Heikin äiti asuu nykyään Kannelmäessä. Maltsulaisuus on meille tärkeä juttu, tunnemme rehellistä kotiseuturakkautta. Me oltiin aika kovia urheilee, pelattiin kesäisin PETOssa futista ja talvisin lätkää. Volin urheilu-ura jatkui jopa niin pitkään, että hänestä olisi voinut yhtä hyvin tulla ammattilaisurheilijakin. Tarinankertojia a’la Elias Lönnrot Teflonien aiemman tuotannon rankkojakin teemoja käsittelevät riimitykset sekä Teflon Bible -kirjassa kerrotut tarinat Apollo Fight Clubista Sahtilabraan antavat vaikutelman villistä nuoruudesta, mutta se ei täysin pidä paikkaansa. Tietyssä kasvuympäristössä kasvaminen on kuitenkin saanut heidät näkemään ja kokemaan kaikenlaista, mistä ainekset hyvään suomirap-lyriikkaan ovat syntyneet. Olemme enemmänkin niitä tarinankertojia, kuin niitä kaikista hurjimpia, toteavat yhtyeen jäsenet. – Katselimme tarkkiksen jätkien sekopäisiä touhuja huuli pyöreänä. Kaveruksille musiikin tekeminen on taiteellista ilmaisua eikä väkivallan ihannointi siihen kuulu. He käsittelevät vaikeita asioita huumorin avulla, jotta niiden järjettömyys enemmän opettaa kuin kannustaa tietynlaiseen toimintaan. Alkujaan keskeistä oli tietynlainen ehdoton kotiseuturakkaus ja hood-meininki, mikä loi katu-uskottavuutta. Osa biisien sanoituksista on tositarinaa kuten oikeita henkilöitä ja hetkiä, mutta tapahtumat ovat suurilta osin fiktiota. Maltsu on yhä tärkeä osa meitä, mutta meillä ei ole enää tarvetta samanlaiseen katu-uskottavuuden ylläpitoon kuin nuorena. Emme allekirjoita gangstaräpin väkivallalla uhoamista. Emme olleet koskaan niitä pahimpia jätkiä. Haluamme käsitellä vaikeita asioita hauskasti. Musiikkimme ei noudata normeja ja meillä on oma taiteellinen ilmaisutapamme. Lähiökasvattien kotiseuturakkautta Voli, eli Jani Tuohimaa tuntee Maltsun ehkä parhaiten, sillä hän on syntynyt siellä ja käynyt alueen kaikkia kouluja, Urputien, Pihkapuiston, Puustellin ja Apollon. Pyhimys tai maltsulaisittain Kuoppalan Mikko ja Heikki Kuula kävivät syntymässä Kalliossa ennen Malminkartanoon muuttoa. Heikin perhe muutti Maltsuun hänen olleessaan pieni. Pyhimys ehti käydä muutaman luokan SYK:ssa, Haagassa, ennen siirtymistään Apolloon, missä kaikki frendit olivat. Apollo oli kundien jokapäiväinen opinahjo, jonka ympärillä koko homma pyöri. Mikko ja Heikki kävivät myös Apollon lukion. Kaikilla oli lähtökohdat muunlaiseen koulutukseen ja uraan. Pyhimys ja Kuula jatkoivatkin yliopistoon ja korkeakouluun. Musa kuitenkin vei lopulta mukanaan. Pointti on selkeä. Kun me tehtiin meidän debyytti T-albumi, niin oltiin enemmän angstisia teinejä ja juttu tuntui vakavammalta, vaikka toisaalta oltiinkin tsoukilla liikenteessä. Kotiseutu-uskollisuus oli enemmänkin läppä, vittuilua itselle ja toisille, jonka ympärille rakennettiin, vedettiin juttuja överiksi. Musaskene on kuitenkin muuttunut ajan myötä. Jos nuorena rikottiin tiettyjä rajoja, niin sen jälkeen oli aika laajentaa niitä. Tästä me tietysti saadaan kuulla jatkuvasti somessa, kun törmätään vanhoihin maltsufrendeihin ja UG-hemmoihin, et ketä me kuvitellaan nykyään olevamme. Tosiasiassa me ollaan maltsulaisuudesta nykyään ylpeämpiä kuin ennen. Tie suosioon Lähiöjuurilla on osansa myös siihen, että jätkät uskaltavat olla aidosti sitä mitä he ovat ja erityisesti painottavat olevansa taviksia. Heille tärkeää on musiikin tekeminen ja siinä jatkuvasti uusien rajojen rikkominen. He eivät tavoittele jäähalleille tai stadioneille, vaan pitävät tärkeänä esiintyä lähellä ihmisiä. Tavoite on kasvattaa yleisömäärää pikkuhiljaa ja pitää setti suunnilleen samana. Kundit heittävät vuodessa yli sata keikkaa, mutta se ei tunnu 20 vuotta räpkertsejä rustailleita kaveruksia hidastavan. Teflon Brothersin jäsenet elävät viikolla tavallista perheelämää, mutta viikonloput on pyhitetty keikkailulle. Teflonit kokevat rauhoittuneensa. Kyllä ne pussikalja-ajat ovat menneet. Pämppääminen ei ole enää se juttu. Keikoiltakin ajetaan mieluummin himaan kuin jäädään jonnekin notkumaan. Duuni on tuottanut tulosta ja Teflonit ovat roikkuneet biisilistojen kuunnelluimpina artisteina jo vuosia. Menestyksekkäät soolourat Mikko, alias Pyhimys, on luonut itsensä vahvasti läpi myös sooloartistina. Palkintoja on sadellut. Myös Heikin soolokeikkalenterissa on vähän tyhjää. Jos ei olla heittämässä Teflonien keikkaa, kierretään soolona. Kolmikolle on tärkeää tehdä Teflonien kautta sosiaalista ja kaupallisempaa musaa ja esiintyä yhdessä, vaikka heillä on myös soolourat. Teflon Brothers on hauskanpitoa. Se on erinäköinen kuin sooloartistit, kundit sanovat. Yksin on paljon vaikeampi viihdyttää. Pyhimys sanoo, että haluaa pitää edes yhden bändeistään kasassa. Valinta on selvä, sillä bilemusalle riittää kysyntää ja samaan aikaan voi keittää sooloartistina vähän vahvempaa ja syvempää huttua. Tefloneilta on tulossa keväällä uusi levy, jota jäämme jännityksellä odottamaan. Tuntuu, että Teflonit on aika liukas tapaus. Sen pinnalla ei pysy mikään. Sanoitukset ovat häpeämättömiä, mutta undergroundin tilalla tarjoillaan kattausta suuremmalle yleisölle. Pitkä matka on kuljettu graffitteja bommaavista nuorisohäiriköistä kokoa kansan Teflareiksi. Lähiöskenen syvyys Kun kuuntelee Teflonien vanhaa tuotantoa, niin aikajanassa näkyy paljon synkempikin jatkumo. Menee vakavaksi. Hubba bubban sijaan Muistojen Malminkartanosta kumpuaa Pyhimyksen Ei unta ennen Maltsuu... ja muita Mikon ja Heikin soolourien henkilökohtaisia riimityksiä. Jani, Heikki ja Mikko Maltsun mestoilla, Keskusaukiolla. Tästäkin grillistä on tullut ostettua spudari tai toinen.
• 7 18.12.2019 Maltsun kasvatit Kirjailija Hippo Taatila on kirjoittanut Maltsussa kasvaneista Teflonin kundeista aikamoisen järkäleen, yli 450 sivuisen tiiliskiven, joka kertoo kolmen kaveruksen matkan lähiön kujilta maamme arvostetuimmiksi räppäreiksi ja bilebändiksi. Teflon Bible on kovaa kamaa. Jopa niin kovaa, että välillä käy mielessä, onko Taatila hullu vai nero vai kumpaakin. Kielenkäyttö on yhtä ilotulitusta alusta loppuun ja vie kerronnan todellisuuden toiselle puolen. Voiko kolmesta maltsulaisesta jätkästä kirjoittaa näin paljon? Kyllä voi! Teflon Bible on surrealistinen matka lähiöstä Suomen arvostetuimpiin musapiireihin. Taatila lataa taatulla vauhdilla kaikki Suomen räpskenen tähdet ja tapahtumat mukaan. Tylsää kohtaa ei löydy. Onko kaikki totta vai legendaa? Jutut eivät ole vain teflareiden kerrontaa, vaan alan muut starat saavat sanoa sanottavansa. Jos et usko, niin omapa on puutteesi. Kirjan kuvittanut Vilunki 3000 ei jää huonommaksi, vaan lyö vahvan leimansa kirjaan. Jokaisen teflarifanin pitää saada tämä hillitön eepos hyllyynsä. Teflon Bible: Pyhimyksen, Heikki Kuulan ja Volin tie maltsun ghetosta suomiräpin messiaiksi (Hippo Taatila, Johnny Kniga 2019) Onko julkinen vitsinvääntö ja suunsoitto muuttumassa keski-ikäisten äijien haikeiksi melankolisiksi itkuvirsiksi? Odottaako oven takana ura vanhempien starbujen vakavina väinämöisinä? Jokainen lähiökasvatti kantaa messissään paljon suurempaa säkkiä kuin heti uskaltaa tunnustaakaan. Julkisen rallattelun takana on jotain syvempää ja pimeämpää, tuskaisia tarinoita, jotka tuntuvat rinnassa samalta kuin krapula-aamuna älyttömän rilluttelun jälkeen, kun on fiilis, ettei uskalla peiton alta katsoa ja itkettää... Onko ympyrä sulkeutumassa? Elääkö dissaamisesta, irvailusta ja roolinvedosta kypsyneiden jäbien takana kuitenkin jotain vahvempaa ja vakavampaa? En epäile hetkeäkään. Teflon Brothers on koko kansalle rakennettu huumorisävytteinen maltsukerros, liukas Luigi, joka panee uhittelun sijaan kaiken huumoriksi. Se sopii nuorille, jotka eivät uskalla avata verhojaan. Varttuneiden jätkien henkilökohtaisissa sanoituksissa ja poliittisissa näkemyksissä voi kuitenkin saavuttaa jotain siitä aamuisesta melankoliasta; piilotetuista loukkaantumisista, epäreiluudesta, sisäisestä rehellisyydestä, vitutuksesta, menetetyistä rakkaudentunteista ja pahoinvoinnista, lähiöelämän varjopuolista. Teflon Brothers on reilusti stadilainen, koominenkin lähiöbändi, kun taas Mikko, Heikki ja Jani ovat hoodinsa tuotoksia, joissa on useita kerroksia. Jokainen voi valita, mihin kerrokseen rinnastuu. Tänään voidaan pämpätä ja huomenna voidaan olla ystävii, luusereita tai jättiläisii. Maltsun kundit ovat kasvaneet aikuisiksi ja se elämä on ihmisen parasta aikaa. Teksti ja kuva Jauri Varvikko 1 ANJAN KISKA Anja tuntee kaikkien vanhemmat ja kaikki tuntee Anjan. Anja myy kaljaa ja röökiä lupalapuilla alaikäisille, kuuntelee murheet ja vittuilut, silittää poskea ja antaa tarvittaessa litsarinkin. Joo, Anja vasikoi Ruokavaraston murron, mutta itsepähän luupäät luulivat, ettei tuttu mamma vasikoisi. 2 APOLLON YHTEISKOULU Luoteen jengi ei syki SYKissä tai norkoile Norssissa. Välitunneilla isot koirat syövät pienet, ja vanhat maikat lähtevät hermolomalle samaa tahtia kun sijaiset tulevat sisään. Muut koulut pitävät pistokokeita, Apollossa järjestetään huumetestejä. 3 ASEMA Peruskallioon porattu 200-metrinen tunneli. Maailman kuumottavin mesta kävellä marraspimeällä, jos kunnossapito ei ole muistanut tsekata valaistuksia. Tällä suoralla on rikottu monta Kalevan kisojen karsintaennätystä, kun on juostu karkuun kirveen kanssa riehuvia avohoitopotilaita tai pelon haistavia tarkkislaisia stiletteineen. 4 FUTISKENTTÄ Malminkartanon Peli-Tovereiden aka ”Pedon” Camp Nou. Täältä harvemmin lähtee maailmalle litmasia tai mikluja, koska Maltsun mentaliteetti tuottaa enemmän Roy Keanen, John Terryn ja Vinnie Jonesin mentaliteetilla varustettuja pelaajia. 5 INTERPIZZA Myöhempien aikojen tulokas kaukana Etelä-Maltsussa. Sen verran hyvät lätyt, että etenkin pajaripäissään tänne on toisinaan pakko suunnistaa tuulta ja räntää uhmaten. 6 ITKUMUURI Vanhoille päälliköille varattu Keskusaukion laidan kerääntymispaikka. Hannu Karpo Live Show. Täällä kuulee vanhojen merikarhujen, rauhanturvaajien ja urheilijoiden sankaritarinat ja yksityiskohtaiset tapauskertomukset vajoamisesta pohjalle. 7 JÄTEMÄKI Malminkartanon Pedon koutsien ikiaikainen kidutusväline, 426 kunnian porrasta. Herkkikset voivat tulla tänne pussailemaan tai ihastelemaan maisemia, jos rinteille sammuneiden spugejen laatanhaju ei haittaa. 8 KANNELMÄKI Vitun pellejä. Ansaitsee turpaan. 9 KINKKIKISKA Nuudelit ja natriumglutamaattiliemi pahvikupissa, viidellä markalla. Lämmittää kivasti helmikuisena pakkaspäivänä. Täältä voi ostaa jopa sinkkuröökin, jos mutsin kukkarosta haetut pennit eivät riitä askiin. 10 MALTSUN RÄKÄLÄT Kievari ja Musta Kissa, frendien vanhempien konttorit. Ennen kännykkäaikaa näihin mestoihin voi soittaa lankapuhelimella ja varmistaa, ovatko fossiilit kantapöydässään viettämässä häppäriä. 11 MALTSUN MÄKKI Vietnamilaisten grillikoju. Tykit kevätrullat. Näiden kanssa kesäpäivänä yksi huurteinen bisse, niin on jin ja jang tasapainossa. 12 MYYRMÄKI Vitun pellejä. Ansaitsee turpaan. 13 MÄTÄJOKI Savipohjapuro Kantsun ja Maltsun välissä. Mätiksellä voi käydä pärisyttämässä kyykkää kenenkään häiritsemättä. Rannalla kasvaa silokkeja ja kalaakin purosta tulee, mutta omalla vastuulla: aika ajoin jokin vantaalainen maalifirma varoittaa vesistöön päässeistä kemiallisista yllätyksistä. 14 PIHKIKSEN HOODIT Pihkapuisto, pohjoispuolen paras mesta. Puistonpenkkejä, mimmejä, väsääjiä ja säätäjiä. Aika ajoin joku puskarunkkarikin, jonka mikrokikkelille voi nauraa. 15 PIIANPUISTO Apollon koulun lähipuistikko. Apollo Fight Clubin Thunderdome. 16 PIZZA HOUSE Veljesten Abu ja Aho pyörittämä gourmet-keidas. ”AAkerhon” kanssa saa tingata hinnoista tai ostaa velaksi. Kanta-asiakkaiden kohtelu on niin kermaista, että omistajat ansaitsevat postikortin ruotsinlaivalta. 17 PÖLKKY Pyhiinvaelluspaikka. Puistikkoon kaatunut puu, jonka eteen viritellään notskia pakkasiltojen lämmikkeeksi. 18 RUOKAVARASTO Malminkartanon Stockmann. Luoteisen Stadin hermoheikoimmat kassat ja vittumaisimmat stevarit. Paistopisteeltä on helppo syyhkiä karjalanpiirakoita, ennen kuin se siirretään kassoja vastapäätä. Bissehyllyn kuollut kulma siirtyy peiliasennuksen myötä ajasta iäisyyteen. 19 TERVEYSASEMA Täällä käydään tikattavana ja parsittavana, niellään gastroletkua ja kustaan purkkiin ja saadaan diagnoosi siihen mystiseen tautiin, jossa on kaikki klamydian tunnusmerkit. 20 VONKKU Von Klanin puisto, skedejengin place to be. Vonkun koriskentällä on toisinaan nähty jonkun Pere Klinga -wannaben harjoittelevan hyppyheittoaan. Ehkä se ei tiennyt, että Maltsu on fudislähiö. 10 MALTSUN RÄKÄLÄT Kievari ja Musta Kissa, frendien vanhempien konttorit. Ennen kännykkäaikaa näihin mestoihin voi soittaa lankapuhelimella ja varmistaa, ovatko fossiilit kantapöydässään viettämässä häppäriä. 11 MALTSUN MÄKKI Vietnamilaisten grillikoju. Tykit kevätrullat. Näiden kanssa kesäpäivänä yksi huurteinen bisse, niin on jin ja jang tasapainossa. 12 MYYRMÄKI Vitun pellejä. Ansaitsee turpaan. 13 MÄTÄJOKI Savipohjapuro Kantsun ja Maltsun välissä. Mätiksellä voi käydä pärisyttämässä kyykkää kenenkään häiritsemättä. Rannalla kasvaa silokkeja ja kalaakin purosta tulee, mutta omalla vastuulla: aika ajoin jokin vantaalainen maalifirma varoittaa vesistöön päässeistä kemiallisista yllätyksistä. 14 PIHKIKSEN HOODIT Pihkapuisto, pohjoispuolen paras mesta. Puistonpenkkejä, mimmejä, väsääjiä ja säätäjiä. Aika ajoin joku puskarunkkarikin, jonka mikrokikkelille voi nauraa. 15 PIIANPUISTO Apollon koulun lähipuistikko. Apollo Fight Clubin Thunderdome. 16 PIZZA HOUSE Veljesten Abu ja Aho pyörittämä gourmet-keidas. ”AAkerhon” kanssa saa tingata hinnoista tai ostaa velaksi. Kanta-asiakkaiden kohtelu on niin kermaista, että omistajat ansaitsevat postikortin ruotsinlaivalta. 17 PÖLKKY Pyhiinvaelluspaikka. Puistikkoon kaatunut puu, jonka eteen viritellään notskia pakkasiltojen lämmikkeeksi. 18 RUOKAVARASTO Malminkartanon Stockmann. Luoteisen Stadin hermoheikoimmat kassat ja vittumaisimmat stevarit. Paistopisteeltä on helppo syyhkiä karjalanpiirakoita, ennen kuin se siirretään kassoja vastapäätä. Bissehyllyn kuollut kulma siirtyy peiliasennuksen myötä ajasta iäisyyteen. 19 TERVEYSASEMA Täällä käydään tikattavana ja parsittavana, niellään gastroletkua ja kustaan purkkiin ja saadaan diagnoosi siihen mystiseen tautiin, jossa on kaikki klamydian tunnusmerkit. 20 VONKKU Von Klanin puisto, skedejengin place to be. Vonkun koriskentällä on toisinaan nähty jonkun Pere Klinga -wannaben harjoittelevan hyppyheittoaan. Ehkä se ei tiennyt, että Maltsu on fudislähiö. Aivan hulvaton ja räävitön Teflon Bible Karttakuva, selitykset ja kansi: Teflon Bible (Hippo Taatila, Johnny Kniga 2019)
• 8 18.12.2019 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta KANNEL-PUB Klaneettitie 7, Kannelmäki Avoinna ark. ja Su klo 09-02, Pe ja La 09-05 Jouluaattona ja Uudenvuodenaattona klo 09-05 Kauppakeskus Kaari Avoinna: ark 11-17.30 puh. myynti: 09-4362655 puh. huolto: 09-4775002 Vanha Turun maantie 15, Etelä-Haaga www.bikeline.fi Talvitarjous huolloista Pyörien säilytys Luistimien teroitus Maalaukset, grafiikat, valokuvat ym. luovasti ja laadukkaasti. Kehystämö Galleria Aforte kehystää kaikki kuvasi. Kehruutie 1, Malminkartanon aseman vieressä pohjoispuolella (noin 100 m) puh. 041-537 5019, www.aforte.fi Avoinna • Ti Pe 11 17 • La 10 14 • TERVETULOA! Kehystämö Galleria Aforte kehystää kaikki kuvasi Kehruutie 1, alminkartanon aseman vieressä pohjoispuolella (noin 100 m) puh. 041-537 5019, www.aforte.fi Avoinna ti 12-18, ke-pe 10-18, la 10-14 • TERVETULOA! Kiitokset kaikille asukkaillemme kuluneesta vuodesta! Heka Länsi Oy Kaarelantie 14, Helsinki Puh. 050 436 5484 mika.marjakangas@k-market.com www.facebook.fi/kmarketmaununneva MAUNUNNEVA Palvelu pelaa: ark. 7-22, la 9-22, su 10-22 Laadukas lähikauppasi Suosi paikalli sia palvelui ta! Parturi-Kampaamo Mia Laine P. 09-566 6281 • Kanneltie 11, 00420 Hki Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki Puh. 09-477 8740 Palvelemme normaalisti ma-la 8-21 ja su 10-21 Loppuvuoden poikkeavat aukioloajat: 24.12. klo 8-14 , 25.12. 10-16 , 26.12. klo 10-21 , 31.12. klo 8-21, 1.1. klo 10-21 Kiitos kuluneesta vuodesta. Hyvää joulua ja onnellista vuotta 2020! t. Kauppiaanne Mari ja Tommi henkilökuntineen ISOKAPPA Kannelmäen Kampaamo-Parturi Vanhaistentie 3, Helsinki • 09 538 834 Kantelettarentie 7, 00420 Hki P. 09 5862 021 Avoinna klo 10-17 , la ja muina aikoina sopimuksen mukaan PARTURI KAMPAAMO HANNASTIINA P. 09 566 6129 SITRATIE 1, 00420 HKI Kaarelantie 84, 00420 Helsinki • Puh. 045 638 0254 www.rmphuolto.fi • asiakaspalvelu@rmphuolto.fi Kauppakeskus Kaari Katsastamme autosi kauppareissun aikana! Katsastus PAKETTI 60 € hinta sis. päästömittaukset+OBD www.katsastuskontti.fi 010 5838 682 www.katsastuskontti.fi P. 010 5838 682 Ravintola BRITANNIA Vanhaistentie 1, 00420 Helsinki P. 020 719 1975 • www.britannia.fi Avoinna ma-to 11-24, pe-la 11-04, Su 12-24 Gluteeniton Konditoria Kakkutupa Avoinna Ma-To 10.00-16.30, Pe 10.00-17.00 P. 040 570 9779 | Konala, Riihipellonkuja 3 Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN MAUNULA Rajametsäntie 32 PIRKKOLAN UIMAHALLI Pirkkolan metsätie 6 Cafe maunula Cafe pirkkola KUPARIPATA LounasRavintola HANKASUONTIE 8, 00390 HELSINKI P. 0442400880 | www.kuparipata.fi Klaneettitie 7, 00420 Helsinki P. 09 563 3900, 09 563 3901 www.taksimpizzeria PESULA NOUTOPALVELU kotiovelta kotiovelle vain 10 € Liinavaatteet 5,50 €/kg Mattopesut alk. 8,95 €/m 2 TÖÖLÖNTULLIN • Mannerheimintie 83, Hki • p. 09 2418 770 www.ttpesula.fi info@ttpesula.fi MATTOJEN JA LIINAVAATEPESUN YKKÖSMESTA TÖÖLÖSSÄ NOUTOPALVELU KOTIOVELTA KOTIOVELLE
• 9 18.12.2019 Huipputuloiset ja köyhät JOULU LÄHESTYY täällä onnellisten ihmisten, tasa-arvoisessa ja turvallisessa joulupukin kotimaassa. Näinhän tätä rakasta kotimaatamme kuvataan ulkomaailmassa. Paitsi näitä kansainvälisiä arviointia meillä kullakin on tietenkin oma näkemyksemme ja myös tutkittua tietoa asian tilasta. Tietokirjallisuuden finlandiapalkintoehdokkaana oli Anu Kontulan ja Hanna Kuuselan tutkimus Huipputuloiset. Suomen rikkain promille. (Vastapaino 2019, 360 s.) Haastattelututkimuksen kohteena oli Suomen rikkain promille väestöstä. Tulotilastojen mukaan tulonsaajien ylimpään promilleen kuuluu 4 745 ihmistä. Tämän ryhmän bruttotulot olivat vuonna 2016 keskimäärin 684 000 euroa eli 22 kertaa enemmän kuin suomalaisen keskivertotulonsaajan 31 000 euroa. Tilastokeskuksen käyttämä pienituloisuusraja on sama kuin EU:n käyttämä suhteellinen köyhyysraja, jonka mukaan köyhä tai pienituloinen on jos vuositulot ovat pienemmät kuin 60 prosenttia väestön keskimääräisestä tulotasosta. Tämän mukaan yhden aikuisen henkilön pienituloisuusraja on 14 700 euroa vuodessa. Vuonna 2016 köyhiä oli tilastokeskuksen laskelman mukaan 654 000 henkeä. Kontulan ja Kuuselan haastattelemat 90 rikasta suomalaista kertoivat mitä ajattelevat itsestään ja muista. Haastelluista oli omaisuutensa perijöitä 26, suuryritysten johtajia 32 ja yrittäjiä 32. Näiden ryhmien palkkatulot ja omaisuuseli pääomatulot ja siitä johtuen verotus ovat varsin erilaisia. Bruttotulojen osalta ryhmän rikkain 10 prosenttia sai 1 181 059 euroa, mutta alin 10 % 113 185 euroa eli noin 10 kertaa vähemmän. Pääosan tuloistaan saivat perijät ja yrittäjät pääomatuloistaan, johtajien tulojen lähteenä olivat palkkatulot ja vain pieni osa pääomatuloja. He olivat myös suurimpia veronmaksajia. Suomalaisten rikkaimman promillen keskimääräinen veroprosentti oli 34 %. Mutta verotilastot eivät kerro koko totuutta, sillä suuri osa pääomatuloista jää verottajalta piiloon kuten erilaisten omaisuudenhallintayhtiöden ym. ulkomaisten veroparatiisien tileillä olevat varat. Millaisina rikkaat kokevat oman roolinsa Suomalaiset nykyrikkaat haluavat esiintyä tavallisina keskiluokkaisina ihmisinä, jotka eivät halua kerskailla omaisuudellaan. Omaisuutensa perineet kokevat, että heidän tehtävänsä on kasvattaa suvun omaisuutta ja jättää seuraavalle polvelle suurempi osa. Useat haastatelluista perijöistä korosti mielellään sukunsa ansioita ”luoneet vaurautta, hirveän määrän työpaikkoja…rakensivat Suomen sellaiseksi mitä se on tänään…” Mutta vain harva perijöistä sanoo suosivansa Suomea merkittävissä sijoituspäätöksissään. Suomessa ammattijohtajat ilmestyivät yrityksiin, kun vanhat patruunat väistyivät sivummalle 1900-luvun alussa. Ammattijohtajat ottivat johdon käsiinsä suurissa yrityksissä vasta sotien jälkeen. Menestys näkyy myös palkkapussissa. Ansioita ovat kasvattaneet erityisesti bonusja optiojärjestelyt.. Johtajat katsovat ansainneensa korkeat palkkiot. Vertailukohteena eivät ole muut työntekijät vaan ulkomaisten yritysten johtajien palkkiot sekä myös omistajien pääomatulot. Monet johtajat korostavat omaa rooliaan ”he ovat käsin poimittuja huippuyksilöitä jotka kääntävät yritysten suuntia ja ratkaisevat niiden kohtaloita”. Kukaan haastatelluista johtajista ei nosta esiin sitä, että muut työntekijät ansaitsisivat palkkionsa yrityksen menestyksen tekemisestä. Useimmat ammattijohtajista kertovat tekevänsä 50-70tuntisia työviikkoja. ”Mä olen töissä koko ajan. On sitten viikonloppu tai ilta-aika, niin olen aina online”. Yrittäjät ”eivät tee tavallisessa mielessä työtä vaan paiskivat hommia rakkaudesta lajiin… Se on elämäntapa ja intohimo ennen kaikkea”. Huipputuloiset ovat pettyneet politiikkaan ja vaaleihin. Monet kaipaavat vahvaa johtajaa ja johtajuutta. Eräällä yrittäjällä on seinällään Kekkosen ja Putin kuvat. Toinen ammattijohtaja pettyi, kun yritystaustainen Juha Sipilä sortui turhaan pehmoiluun. Perijät pelkäävät, että maa kurjistuu, ellei ammattiliittoja saada kuriin. ”Ay-liike torppasi myös Sipilän hallituksen lupaavasti alkaneen tien”. Osa varsinkin nuoremmista huipputuloisista ruttaa myös Elinkeinoelämän keskusliiton ”EK on taas menneisyyttä. Siitä on pelkkää haittaa... EK edustaa vanhoja aloja ja vanhoja äijiä…Sehän on ollut pitkälti se vuorineuvosmaailma”. Oman ryhmänsä huipputuloisten joukossa muodostavat yritysten hallitusammattilaiset, joita kutsutaan linkkaajiksi. Suurlinkkaajilla on vähintään kolme ja superlinkkaajilla vähintään neljä hallitusjäsenyyttä. Raskas sarja eli ”kymmenikko” on erittäin vaikutusvaltainen ja mukana monissa edunvalvonnan hankkeissa, hallituksissa ja valiokunnissa. Huipputuloiset kapinoivat verotusta vastaan, vaaditaan perintöveron poistamista, pääomaveron alentamista, palkkatulojen veroprogression alentamista. Veroilla kustannettavia palveluja kehutaan mutta veroparatiisien käyttäjiä ymmärretään. Sosiaaliturvan saajia moralisoidaan mutta verovälttely hyväksytään tiivistävät tutkijat huipputuloisten verokapinan. Yritysjohtajille on vahva usko tasa-arvoon. He uskovat, että Suomessa on kaikilla tasa-arvoiset mahdollisuudet edetä, ja näkevät itsensä elävänä esimerkkinä omilla ansioilla muovatusta menestyksestä. Mitä mieltä ovat köyhät Ajatuspaja Vasemmistofoorumi ry julkaisi Eeva-Maria Grekulan väitöskirjatyöhön liittyvän raportin Kertomuksia nykyajan köyhyydestä: syitä ja ratkaisuehdotuksia (Raportteja 3/2019, 46 s.) Aineistona on keväällä 2019 internetissä julkaistuun köyhyyttä 2010-luvulla kokeneille osoitettu kysely. Yhteensä 515 köyhyyttä kokenutta henkilöä vastasi kyselyyn kirjallisesti sekä haastatellut 7 henkilöä mukaan lukien. Muutama lyhyt vastaus kuvastaa ihmisten tuntemuksia mitä köyhyys on? ”Tulot ovat pienemmät kuin elämiseen tarvittavien menojen summa… Rahat eivät riitä ihmisarvoiseen elämiseen… Raha ei riitä aina edes ruokaan… Elää kädestä suuhun. Toimintamahdollisuudet vähäiset. Välttämättömien menojen (asuminen, ruoka, sairauskulut) jälkeen ei rahaa jää yhteiskunnalliseen osallistumiseen, Et elä, vain olet… Jatkuva stressi, puute vähän kaikesta, näköalattomuus, tarpeista tinkiminen…Häpeä, väsymys ja leimaantuminen… Hengissä oloa, ei elämistä. Vihaa, vihaa, vihaa ja epätoivoa…Köyhyys on syvää osattomuutta, eriarvoisuutta. Puutetta kaikesta siitä, mikä on toisille normaalia. Se on sairauksien kanssa vielä lohduttomampaa, eli sitä toivoa ei todellakaan ole ollut näkyvissä näinä kymmeninä vuosina… Koko ajan joutuu lainaamaan ystäviltä. Sitten menee nekin suhteet pieleen, kun ei voikaan maksaa heti takaisin…Köyhyyteen ajetaan, siihen ei ajauduta…Koulut jääneet kesken, koska oli pakko käydä töissä ja voimat eivät riittäneet kumpaankin”. Kolme parasta ratkaisuehdotusta köyhyyden vähentämiseksi: riittävän tasoinen perustulo verokiertoon puuttuminen asumisen hinnan kohtuullistaminen Paljonko on tarpeeksi? Yli 230 vastaajaa mainitsi perustulotavoitteeksi 800-1000 euroa kuukaudessa. Se on pienempi kuin edellä mainittu EU:n suhteellinen köyhyysraja yhden hengen taloudessa, joka vuoden 2017 tasolla olisi 1230 euroa eli 14 760 euroa vuodessa. Köyhyys ihmisoikeus loukkauksena Suomea velvoittavat kansainväliset ihmisoikeussopimukset. YK ja Euroopan neuvosto ovat kritikoineet Suomen perusturvaa liian matalaksi, mutta tuloksetta. ”Kaikille kuuluisi riittävä perustoimeentulo. Se on ihmisoikeus! Me Köyhätkin ollaan ihmisiä ja meillä on oikeus ihmisarvoiseen elämään” kuuluu köyhyyttä henkilökohtaisesti kokeneiden ihmisten vaatimus. Hyvää ja rauhallista joulua niin huipputuloisille kuin köyhille ja pienituloisille! Tehkäämme Suomesta todella onnellisten ja tasa-arvoisten ihmisten kotimaa! Oiva Björkbacka JOULUAATTO-AAMUNA piti herätä aikaisin, heti seitsemän jälkeen. Äiti aloitti aaton puuhat vaihtamalla lakanat. Likaiset lakanat laitettiin kylmään vinttiin odottamaan, että ne pestään pesutuvan padassa kevään korvalla, kun ne kuivuisivat auringon lämmittämässä vintissä pitkillä naruilla. Lakanan vaihdon jälkeen alkoi joulun lopullinen valmistelu, ruoat piti valmistaa, kuusi koristella, käydä haudoilla, saunoa. Ruokia ei oikein voinut valmistaa etukäteen, koska ei ollut sopivia säilytystiloja. Jääkaapin saimme vasta 1960-luvun alussa. Oli siis tehtävä lanttuja hämäläinen imelletty perunalaatikko, makaronija maksalaatikko, keitettävä livekala ja tehtävä valkokastike. Porkkanat ja punajuuret, joita tarvittiin rosolliin, keitettiin edellisenä päivänä. Ne säilyivät sanomalehteen käärittyinä yön yli. Kinkun saimme lihakaupassa töissä olevalta tädiltä valmiina. Lasimestarin silli oli tehty muutamaa päivää aikaisemmin. Joululeipä ja -pulla leivottiin aatonaattona ja keitettiin sekahedelmäkeitto. Samaan aikaan kun Martat ihmettelivät miksi naiset aikovat viettää joulun komerossa – kaappeja ei pidä siivota jouluksi, kuten olin olettanut vuosikymmeniä alkoi monen perheen joulupöytään ilmestyä kaupan laatikoita, lähinnä Saarioisten. Nyt kun minulta kysytään jouluruoista, aika arkailleen soperran, että aion tehdä porkkana-, bataattija hämäläistä perunalaatikko. Sen voin kertoa sitten topakammin, että lanttulaatikon ostan valmiina. Sen jätän kertomatta, että juuri kukaan ei lanttulaatikkoa joulupöydässämme syö. Sen sijaan itse tehdyt laatikot maistuvat. Enää ei oikein tiedä onko hyvä ihminen, kun tekee ruoan itse vai olisiko parempi, jos ostaisi kaiken valmiina. Jättämämme hiilijalanjäljet ovat joka tapauksessa liian suuret. Ponnekkaasti lajittelen roskat ja todistelen itselleni, että tämä on oikein. Samaan aikaan kuitenkin ajan omalla autolla, olen lentänyt lomakohteisiin tänä vuonna, asun tilavassa asunnossa, huoneissa on varmasti liian lämmintä. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Kouluni rehtori kertoi, että hän on niin köyhistä oloista, että talviaamuina vesi oli tuvassa vadissa ja ämpärissäkin jäässä, ruokaa oli niukalti ja hyvä jos kaikilla lapsille oli kengät, että pääsi kouluun. Kurjuuskilpailuja en halua järjestää, mutta hämmentyneenä pohdin, että moni hyvä asia, jonka olemme saaneet, onkin nyt osoittautunut pahaksi. Hämmentää miten monessa asiassa oma sulkupolveni on vaatimuksineen ollut väärässä. En hyväksy kaikesta huolimatta sitä, että meidän päällemme sälytetään kaikki virheet. Ainahan nuoret ovat olleet oikeassa ja vanhat väärässä, niin näemmä nuoruudessani kuin vanhuudessani. Mutta onneksi on joulu! Silloin saamme ja meidän pitää olla armollisia itsellemme ja muille. On oikeus keskittyä läheistensä hyvinvointiin ja yrittää tuottaa iloa niin monelle kuin mahdollista. Tänä päivänä on monta tapaa tukea myös heitä, joilla ei aina mene hyvin. Arvostan suuresti monen pyyteettömän järjestön avustustyötä ja erityisesti kirkon diakoniatyötä. Kirkko ei leuhki tällä työllä eikä kerää irtopisteitä, vaan auttaa ja kannattelee niitä joiden elämä ei ole parhaassa mahdollisessa kunnossa. Leena-Maija Tuominen Joulu moneen makuun
• 10 18.12.2019 JOULUNPYHIEN HARTAUDET JA JUMALANPALVELUKSIA Jouluaattona ti 24.12. • Klo 13 perheiden aattohartaus kirkossa, Milla Mäkitalo, Sirkku Rintamäki, Kannelkellot • Klo 16 aattohartaus kirkossa, Konsta Korhonen, Kari Härkönen • Klo 16 aattohartaus Malminkartanon kappelin pihalla, Sakari Enrold • Klo 23 jouluyön hartaus kirkossa, Sakari Enrold, Kari Härkönen Joulupäivän messu ke 25.12. klo 10, Nina Rajamäki, Konsta Korhonen, Sirkku Rintamäki Tapaninpäivän sanajumalanpalvelus to 26.12. klo 10, Lotta Petäjäniemi, Sirkku Rintamäki Uudenvuoden kynttiläkirkko ke 1.1. klo 18 kirkossa, Milla Mäkitalo, Kari Härkönen Loppiaisen sanajumalanpalvelus ma 6.1. klo 10, Nina Rajamäki, Sirkku Rintamäki Hyvä Tuomas joulun tuopi la 21.12. klo 18 kirkossa. Iloista jouluttelua, musiikkia meiltä ja muualta. Vokaaliyhtye CantoNovo, Anne Myllylä ja Vaskikvintetti Väärä Vitonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kauneimmat Joululaulut su 22.12. klo 18 kirkossa ja ma 6.1.2020 seurakuntasalissa n. klo 11. MESSUJA TAMMIKUUSSA • Vauvakirkko su 12.1. klo 10. Suurenmoinen pieninkin on! Oma kirkko perheen pienimmille. • Aamuehtoollinen kirkossa ke 15.1. klo 9.15. Aamiainen seurakuntasalissa hintaan 1,50 €. • Iltaehtoollinen kirkossa 15.1. alkaen keskiviikkoisin klo 19. • Kantaattimessu su 19.1. klo 10 kirkossa. Musiikkina mm. J. S. Bachin kantaatti BWV 155. Sirkku Rintamäki, sopraano, Katja Mäkiö, altto, Mikko Helenius, tenori, Tuomas Heikkilä, basso, kamarikuoro Vox Canora ja nuorisokuoro Kannelkellot, Oulunkylän seurakunnan kamarikuoro Chorus Sine Nomine ja Suomalainen barokkiorkesteri (FiBO). Voit osallistua koraalien laulamiseen, harjoitukset ennen messua klo 9.30. • Messu ja iltatee su 19.1. klo 18 Malminkartanon kappelissa. TOIMINTAA KLANUSSA , os. Klaneettitie 6–8 A 4. • Hiljaisuuden jooga to 2.1., 9.1. ja 16.1. klo 18-19.30. Ilmoittautuminen 23.12. mennessä milla.makitalo@evl.fi tai p. 09 2340 3881. • Työtupa, avoin käsityöja askartelupiiri 7.1. alkaen joka toinen ti klo 15–19 • Raamattupiirejä 7.1. alkaen maanantaisin klo 10 ja tiistaisin klo 18 • Lähetyspiiri 14.1. alkaen joka toinen ti klo 18–19.30 • Vauva-, Esikoisvauvaja Perhekerhot 14.1. alkaen PAIKASSA , Kauppakeskus Kaari -1. krs Keskeneräisten käsitöiden piiri. Löytyykö kaapistasi keskeneräisiä käsitöitä tai haluaisitko löytää tarmon aloittaa jotain uutta? Etsitkö käsityöpiiriä, jonne saisit ottaa vauvasikin mukaan? Tule Paikkaan parittomien viikkojen maanantaisin 13.1. alkaen klo 14–15.30. Tiedustelut perhetyöntekijä Sanna Lång, p. 09 2340 3861. Kannelmäen kirkko Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI. Virasto, Klaneettitie 6–8 A, p. 09 2340 3800. Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8. helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki, facebook.com/kannelmaenseurakunta Kivikirkot kertovat Toisinajattelija Toi sin aja tte lij a KESKIAIKAISET KIVIKIRKOT ansaitsevat oman tarinansa. Näitä kirkkoja on paljon ja ne on rakennettu varsin lyhyen ajan sisällä. Näkökulmaa kivikirkkoihimme antaa vertailu Helsingin tunnusmerkkiin, tuomiokirkkoon, joka on rakennettu keisarillisella määräyksellä. Siitä annettiin kokonaisurakka venäläiselle, Helsingissä asuneelle kauppiaalle. Kauppias tuotti muurarit Jaroslavista ja Helsingin tunnetuin rakennus on siten melkein puhtaasti venäläistä tekoa. Nykyihmiset kai ajattelevat että julkinen valta on määrännyt kivikirkotkin rakennettaviksi. Mutta ei, kivikirkkojen tarina on toisenlainen. Rakennuslupa ja arkkitehti Seurakunnan edustajat ovat lähetystönä menneet pyytämään lupaa piispalta rakentaa kirkko. Rakennusmestarilla on ollut piirustukset ja kenties pienoismalli, mutta nämä ovat hävinneet noin 600 vuoden aikana. Edes rakennusmestarin/arkkitehdin henkilöllisyys ei useimmiten ole selvillä, kun tarkoitus ei ole ollut tuoda itseä esille, vaan palvella korkeaa tarkoitusta nöyryydellä. Rakennusmestarit ovat olleet etupäässä saksalaisia, se tiedetään. Saksalaisvaikutteet ovat meillä olleet muutenkin vahvoja, Turku on ollut Tukholmaa tärkeämpi kauppakumppani Hansaliitolle. Piispa on myöntänyt rakennusluvan ja luvannut vihkiä kirkon, muutoinhan se ei edes olisi kirkko. Rakentava organisaatio Rakennustyöt on tehty paikallisella työvoimalla ja rasitus on perustunut manttaalijakoon. Rakennustarvikkeiden toimitukset ovat määräytyneet samalla perusteella. Mestarin apuna on ollut tyypillisesti kolmisen muuraria paikallisten lisäksi. Tilinpitoon on ollut tarvetta, ja niihin on käytetty puuliisteitä tai sauvoja, joihin on merkitty päivämäärät ja suoritukset. Tätä voisi pitää kansan kirjoitustaidon alkuna, paitsi että puuliisteitä, tuohia ja sauvoja (pulikoita) oli käytetty pitkään jo tätä ennenkin. Valmistelevat työt On tarvittu suuri määrä kiviä, joiden yksi sivu on lohkottu suurinpiirtein suoraksi. Osaisiko nykyihminen edes lohkoa kiviä alkeellisin välinein? Lisäksi pieniä kiilakiviä on tarvittu tukemaan isoja kiviä seinien valun aikana. Tiiliä on tarvittu suuri määrä ikkunoiden ja ovien kamanoihin, päätykolmioihin ja holveihin. Tiilet on saatu vaivaamalla savea, laittamalla se muotteihin kuivumaan ja polttamalla tiilet. Tiilen poltto vaatii tarkkuutta, poltto ei saa jäädä kesken, toisaalta liian suuri kuumuus pilaa tiilet. Laastin tekoon on tarvittu kalkkia, joka on poltettu. Kalkkia on usein jouduttu tuomaan kauempaa, vain muutaman kirkon lähellä on ollut kalkkivaroja. Hiekkaa on tietenkin myös tarvittu laastin teossa. Suuri määrä järeää puutavaraa, sivut piilutettuna on tarvittu telineisiin ja kattoristikoihin. Lisäksi käsin sahattuja kattolautoja ja paanuja. Keskikokoiseen kirkkoon menee noin 50 000 naulaa, jotka on taottu paikan päällä. Katon tervaamiseen on varauduttu tervanpoltolla. Valmistelevat työt ovat vieneet tyypillisesti kolmisen työntäyteistä vuotta. Rakennustyö Päinvastoin kuin on ennen luultu, perustus käsinsovitetuista kivistä, kuorimuurin eli seinien muuraus tasakertaan, kattoristikot ja vesikatto on tehty yhden rakennuskauden aikana. Keväällä aloitettu kirkko on ollut syksyllä vesikatossa ja parhaimmassa tapauksessa vihitty käyttöönkin yhden vuoden aikana. Seuraavassa rakennusvaiheessa on rakennettu hirsistä holvin tuki, ja muurattu holvi, sisäkatto, usein seuraavana vuonna. Kalkitusvaiheessa rakentajat ovat usein maalanneet primitiivisiä kuvia laastiin, vihkiristejä ym. Osassa kirkkoja on hyvinkin rajuja piirroksia paholaisista. Näitä on myöhemmin peitetty tai korvattu hienostuneemmilla kuvilla. Kirkko on kalkittu sisältä ja päältä valkoiseksi. Ulkopinnoissa nykyisin näkyviä kivipintoja rakentajat pitäisivät hoitamattomuutena. Voimannäyte Jotta tällainen ponnistus on ollut mahdollinen, elintason on pitänyt olla hyvä. Ravinnosta ei ole ollut puutetta ja sivistystason ja osaamisen on pitänyt olla korkeaa luokkaa. Motivaation on pitänyt olla suuri. Kirkot ovat osoitus talkoohengestä ja yhteen hiileen puhaltamisesta. Pakkotyöllä kun ei synny kuin sutta ja sekundaa. Miten sitten kävikään Rakennusaikaan keskiaikainen ilmasto oli hyvin suotuisa, selkeästi nykyistä lämpimämpi. Jatkossa ilmasto kuitenkin viileni ja alkoi olla katovuosia. Hovi Ruotsissa tarvitsi suuria verotuloja jotka kiristivät elämisen ehtoja. Sotaretkille tarvittiin miehiä, syntyi työvoimapulaa ja nälkää. Kuningas ryöstätti kirkkojen kultaja hopeaesineet uskonpuhdistuksen nimissä. Kaksisataa vuotta kirkkojen rakentamisen jälkeen neljännes suomalaisista kuoli kolmen peräkkäisen katovuoden aiheuttamaan nälänhätään. Siinäpä sitä on ollut katastrofaalista ilmastonmuutosta. Tuolloinkin muutoksen uskottiin johtuvan ihmisestä, kuten nykyisinkin. 300 vuotta sitten ilmastonmuutoksen on uskottu aiheutuvan ihmisten tekemistä synneistä. Rosling on väärässä Nykyeliitin mielikirja on Hans Roslingin Faktojen maailma, jossa selitetään kaiken menevän aina vain parempaan suuntaan. Näinhän ei asia ole, vaan kehitys voi johtaa myös satoja vuosia kestävään alennustilaan. Yksi selvimmistä osoituksista on maisemassamme seisovat noin sata keskiaikaista kivikirkkoa, jotka ovat muistona ajasta, jolloin kaikki oli paremmin kuin seuraavina 400 vuotena. Lähihistoriastakin löytyy todisteita siitä, miten musta joutsen (odottamaton muutos, Nicholas Talebin käyttämä termi) pilaa kaikki laskelmat ja trendit. Nyky-yhteiskunnallemme suurin välitön uhka tulee siitä, että raunioitetaan hyvinvointiyhteiskunta näennäistieteeseen perustuvan ilmastouhkan nimissä. Sen lisäksi tulevaisuudessakin ihmiskuntaa odottaa nippu ylittämättömiä hankaluuksia, joista vain osan voimme aavistaa. Kirkkoihin kohdistuu uusia uhkia kaikkien näiden satojen vuosien jälkeen. Holtittomat juopot, satanistit ja eräiden uskontojen edustajat näkisivät mieluusti nämä kirkot liekeissä. Jälkipolvi, riipaise lakki päästä kunnioituksesta menneitä sukupolvia kohtaan vieraillessasi näissä kadonneen ajan monumenteissa. Esko Karinen Lähde: Markus Hiekkanen, Suomen kivikirkot keskiajalla. Sähköpalvelu ¥ 045 852 1722 juha-matti@sahkopalvelukulmala.? www.sahkopalvelukulmala.? SÄHKÖASENNUKSET KULMALA Hurmaava hiusseppele ja 2 426 muuta kurssia Helsingin työväenopisto Ilmoittaudu ilmonet.fi
• 11 18.12.2019 Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (kauppakeskus Kaaren vieressä punatiilitalo) P. 09 566 0981 www.kannelmaenhammaslaakariasema.com • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 09 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 09 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KOTIKÄYNTEJÄ Kauneusja terveyspalveluja Ajanvaraukset: 09-497 071 Vanhaistentie 8 • Tervetuloa! PARTURI-KAMPAAMO SALON KLIPSI PALVELEE KAAREN SOKOKSEN YHTEYDESSÄ ma-ke 10-18, to-pe 10-20, la 9-17 TERVETULOA ! Salon Klipsi Sokos Kaari puh. 040 755 2580 | www.salonklipsi.fi Tässä tulee hyvä lehti! Parturi-Kampaamo MARI LEINO p. 045-1312 721 Laurinniityntie 2, 00440 Helsinki www.marileino.fi Lomalla 22.12-29.12 Rauhallista joulunaikaa! Pohjois-Haagan Urheilijat juhlistivat lauantaina 8.11. perinteiseen tapaan kauden päätöstä Pohjois-Haagan yhteiskoululle. Tulevaan kauteen valmistautuminen on ollut jo kesästä asti täydessä vauhdissa mutta aina on hyvä hetkeksi myös pysähtyä ja muistaa mennyttä. Kauden päätösjuhlassa palkitaan vuoden mittaan ansioituneita seuratoimijoita ja pelaajia kaikista ikäluokista. Juhlasali natisi liitoksistaan kun yli 300 ihmistä kerääntyi seuraamaan tilaisuutta. Tulevalla kaudella seuran panostus junioritoimintaan tulee näkymään alueellamme entistäkin enemmän. Lukuisat päiväkotija koulutapahtumat, naisten ja lasten futiskoulut ja arjen joukkuetoiminta pitävät seuran työntekijät ja valmentajat liikkeessä. Kuvat: Timo Kakko-Quednau FC POHU päätti kauden juhlallisesti Juhlasali natisi liitoksistaan kun yli 300 ihmistä kerääntyi seuraamaan tilaisuutta. 2011 syntyneiden poikien joukkueenjohto palkittiin ansiokkaasta kaudesta toiminnanjohtajan maljalla. Nuorimpien ikäluokkien pelaajille jaettiin peli-iltoihin osallistumisesta mitalit. to 9.1.2019 klo 17.30 infoa Apollon yläkoulusta 6. lk vanhemmille ti 21.1. ja ke 5.2. klo 13-15 avoimet ovet lukioon tutustuville ti 21.1. klo 17.30 lukion design-linja esittäytyy Apollon Yhteiskoulu Arentipolku 1 00410 Helsinki rehtori 040 827 4585 opo 040 455 9084 WWW.APOLLONYHTEISKOULU.FI ku va : T iin a B ec ke r Jouluglögit tarjoillaan perjantaina 20.12.2019 ip. Tervetuloa! Kaustisenpolku 3 Avoinna: ti pe klo 12-18 | puh. 0400 605 692 kantilli.ompelee@gmail.com • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227
• 12 18.12.2019 KAARI ON AVOINNA MA–PE 9/10-20/21 LA 9-19 SU 11-18 Prisma auki 24 h Kauppakeskus Kaari • Kantelettarentie 1 • 00420 Helsinki KAUPPAKESKUSKAARI.FI Mutkatonta joulua! Joulu on saapunut Kauppakeskus Kaareen. Täältä saman katon alta löydät kätevästi kaiken tarvittavan osuvista lahjaideoista joulupöydän antimiin. Anna samalla aikaa myös itsellesi ja vietä hengähdyshetki glögimukin äärellä uudessa ravintolamaailmassamme Kaaren Kulmassa. Löydä vaivattomampi joulu Kaaresta. Ollaan tässä ihan lähellä. Lue lisää ja katso Kaaren jouluohjelma: kauppakeskuskaari.fi