Tanotorvi-lehti 12/2016 - Lehtiluukku.fi

No 12 14.12.2016 • 52. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Urheilukatu 5, 00250 Helsinki | www.kotijoukkue.? Ota yhteyttä alueesi asiantuntijaan Markku Hakala kiinteistönvälittäjä LKV, KTM 040 486 1986 markku.hakala@kotijoukkue.? Asunnollesi paras näkyvyys = Asunnollesi paras hinta Lämminhenkinen Eläinlääkäriasema Evidensia Kannelmäki Tervetuloa! Avoinna: ark 8 – 19.30, la 9– 15 Soittajantie 1 Puh. 0201 750 020 (kesälauantait, kesä-elokuu suljettu) Ajanvaraus 24/7 evidensia.? Malminkartanon ala-asteen kuudesluokkalaiset Miska Kärävä ja Veeti Muukkonen esittelevät opetuksessa hyödynnettävää Zora-robottia. 57 senttistä Zoraa ohjaillaan tabletilla ja se opettaa ohjelmointia ja tarjoaa oppilaille kokemuksia robotiikasta. ma–pe 8–19, la 10–16 Vanhaistentie 3, K-Marketin vieressä www.kannelmaenapteekki.? Saat tarjouksen myös Malminkartanon apteekista Luutnantintie 5, terveysaseman lähellä TERVETULOA JOULUGLÖGILLE JA LAHJAOSTOKSILLE APTEEKKEIHIMME PE 16.12. KLO 10-17! Mielekästä oppimista Lämpöä jalkoihin villasukkia palvelutaloihin Kannelmäen vanha ostari on pian historiaa
2 14.12.2016 Bök i Kårböle VARJE ÅR I DECEMBER fi rar vi vår självständighet och nu inleds det stora jubileumsåret, som fi ck mig att tänka lite extra på saken. Jag satt igår och slötittade på slottsbalen, funderade vad den egentligen vill säga oss och hur jag skall förhålla mig till hela saken. Är det för klänningarna jag tittar? Är det för att se vem som är med vem, eller vad är det riktigt jag fi rar när jag tittar på den? Emellanåt kände jag mig t.o.m. lite dum när jag sitter och tittar. Jag hade läst nånstans att det fi nska folket är det enda som tittar på när andra fi rar. Plötsligt sent på kvällen fattade jag det unika med självständighetsbalen. Vilken annan fest samlar en sådan brokig skara på ett jämlikt sätt?? Festen börjar med veteranerna, som allt fl er kommer med sina rollatorer och rullstolar. Vi visar vördnad för de som faktiskt gjort något för självständigheten. Det spelar ingen roll, vilken position eller status de haft i samhället. Presidentparet visar genuint intresse för deras berättelser vid kaff ebordet och deras ansikten lyser när någon är intresserad och lyssnar. Det är värt att fi ra! Sedan kommer en allehanda brokig skara av vinnare i sport (våra nationalhjältar idag), företagare, frivilligarbetare, kulturmänniskor, ledare, samhällsaktiva, inte att förglömma riksdagsledamöterna i en salig blanding av stilar. Till sist dyker kyrkans ledare, militären, diplomaterna, regeringen och hela samhället är så gott som representerat (förutom de ”vanliga” arbetarna, utslagna, sjuka, arbetslösa). Detta är något helt unikt tror jag, som vår jämlika, opretentiösa, äkta kultur åstadkommer år eft er år. Flera länder kunde ta efter konceptet. Hur skulle det se ut i Sverige, om en liknande fest skulle ordnas? Klass-skillnaderna har varit små i Finland och det är skäl att arbeta för att det så förblir. Det upprätthåller en stabilitet i samhället. Finland har fått fi n publicitet inom många områden under den senaste tiden. Hur fi rar vi det? Jag har märkt att vi kanske inte alla gånger fokuserar på det som vi har anledning att fi ra, utan knegar på i vårt anletes svett. Finländare är vana att arbeta hårt. Firandet får vänta. I Kårböle Gille r.f ville vi fi ra att vår svenskspråkiga byskola, som ligger på Sorolavägen 2, fyllde 120 år. Festen var gemytlig, med gamla lärare, personal, tidigare elever, föräldrar och aktiva gillemedlemmar. Skolan är en viktig knutpunkt för oss svenskspråkiga här i Kårböle. Där har vi lärt känna varandra, och ungdomarna känner igen och hälsar på oss vuxna i bussen. Det känns gott. Vad annat är det värt att fi ra? Att Guggenheim-projektet inte blev av? Tja, därom kan man väl ha många åsikter och härifrån ”bygden” sett, så spelar det kanske inte så stor roll. Vardagslivet fortsätter som vanligt. Lucia fi rar vi fi nlandssvenskar varje år 13.12, och det händer att hemma i familjerna sprider små Lucia-fl ickor ljus och delar ut lussekatter. Om det fi nns någon som hinner baka sådana ännu? Många traditioner håller på att urvattnas p.g.a. vår livsstil. Vi hinner helt enkelt inte fi xa allt vid sidan av jobbet. Så är det nu bara, det enda vi kan verkligen lita på är att allt förändras. Kanske är det värt att fundera nångång över, vad du skulle kunna fi ra, något extra, som sätter lite guldkant på vardagen. Harriet Fagerholm Kårböle Gille r.f. Vi ? rar... Kaaren parhaat jouluvinkit ja joulunajan ohjelman löydät: KAUPPAKESKUSKAARI.FI/JOULU KANTELETTARENTIE 1, 00420 HELSINKI • KAUPPAKESKUSKAARI.FI Tuhansien toiveiden joulupajassa tapahtuu taas! Herkullisimmassa joulupajassa koristellaan piparkakkuja. Tule koko perheen voimin la 17.12. klo 10–15 ja su 18.12. klo 11–16. Kaaren lahjapakkaamossa saat lahjat pakettiin kätevästi ja kauniisti. Taikova joulupukki vierailee jälleen Kanneltalon jouluisessa tapahtumassa lauantaina 17.12. klo 15.00. Seurakunnan Tiernapojat ovat paikalla ja Kannelmäen oma tangolaulaja Taisto Saaresaho ja iskelmäkuningatar Raija Koso ovat estradilla hanuristi Erkki Kallion säestyksellä Kanneltalon kahvilassa. Tervetuloa viettämään iloista lauantaipäivää koko perheen voimin. Vapaa pääsy. Järjestää: Kaarela-Seura ry. Kannelmäen Joulujuhla Kannelmäen Joulujuhla Kanneltalossa La 17.12. klo 15-17 Kanneltalossa La 17.12. klo 15-17
14.12.2016 3 Pääkirjoitus Seuraava numero ilmestyy 25.1.2017. Aineisto toimitukseen 13.1. mennessä. UUDET PISA-TULOKSET ON JULKAISTU. Suomen Pisa-tulokset ovat laskeneet vuodesta 2006, vaikkakin olemme yhä maailman kärkikastia. Muutos edellisvuoteen ei ole suuri, mutta silmiinpistävää ovat erot tyttöjen ja poikien kesken. Poikien tulokset ovat pudonneet kuin lehmän häntä. Etenkin alueelliset erot ovat suuria. Opetusministeriön mukaan lasku olisi taittumaan päin. Onko syytä olla huolissaan? Ei periaatteessa. Suomen opetuksen taso on korkeaa. Itse olisin huolissani tulosten sukupuolirakenteesta. Tytöt menestyvät koulussa poikia paremmin. Onko Suomen koululaitos tyttöjä ja heidän menestymistään tukeva? Yliopistojen sukupuolirakenteen perusteella vastaus on kyllä. Viralliset tahot selittävät erilaisia tuloksia asenne-eroilla ja motivaatio-ongelmilla. Jos kerran kyse ei ole potentiaalista, vaan pojilla on erilainen asenne, niin voisi olettaa, että koulujärjestelmässämme on silloin jotain vinossa. Oma empiirinen näkemykseni on, että opetusjärjestelmä on poikia homogeenisempia tyttöjä suosiva. Pojat tulevat kehityksessä tyttöjen perässä, mutta opetusjärjestelmä ei tätä huomioi kuin opettajien omien toimien kautta. Tämäkin saattaa joskus tuntua siltä, että poikia suositaan. Opetushallitus pyrkii hämärtämään sukupuolen merkitystä kouluissa, mutta miksi pojat eivät saa olla poikia ja tytöt tyttöjä, jos heidän oppimisensa ja oppimismetodinsa ovat etenkin murrosiässä erilaisia? Jos sukupuolta ei oteta huomioon, johtaa se automaattisesti joidenkin poikien putoamiseen kelkasta. Mielestäni kyse ei ole sukupuolen ylikorostamisesta, jos eri sukupuolta olevat vaativat erilaisia malleja. Pitäisi myös keskustella opettajakunnan naisistumisesta ja poikien mahdollisten roolimallien puutteesta. On selvää, että sukupuolia ei saa yleistää liikaa, mutta aivan kuten koulut pyrkivät moniarvoisuuteen, pitää muistaa että emme ole lähtökohdiltamme tasa-arvoisia, vaan eri vahvuuksin varustettuja. Etenkin ikä ja kehityksen taso vaikuttavat. Kun opetuksessa joudutaan ottamaan huomioon myös kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat, on silloin huomiotava myös sukupuolinäkökulma. Poikia ei pidä tietenkään suosia tyttöjen kustannuksella, mutta meidän pitää pitää huolta siitä, ettei poikien ovet sulkeudu heidän edessään, vaan pysyvät auki siihen asti, että he ovat riittävän aikuisia kantamaan suurempaa vastuuta opiskeluistaan ja tekemisistään. Peruskouluissa otettiin tänä syksynä käyttöön uusi opetussuunnitelma. Paperilla kaikki näyttää hyvältä. Jos ohjelmat pystytään toteuttamaan toiveiden mukaan, taittunevat myös erot tyttöjen ja poikien Pisa-tuloksissa. Motivaatio ja vastuu ovat avainsanoja. Kaarelan kouluissa muutokset näyttävät etenevän hienosti. Oppilaat tuntuvat innostuneilta ja aktiivisilta, vaikka monia sosioekonomisia ongelmia ei lähiökouluista pystytäkkään täysin poistamaan. Toivottavasti Helsingin mallia saadaan levitettyä tuloksellisesti myös maakuntiin. Hyvää joulua ja menestystä kaikille, sukupuolesta ja lähtökohdista riippumatta. Nähdään ensi vuonna. Jauri Varvikko päätoimittaja Pisa, pojat ja peruskoulu Uuden Kantsun rakentaminen alkaa näkyä vanhan ostoskeskuksen katukuvassa, kun tulevaa työmaa-aluetta aletaan aidata. Purkutöihin ryhdytään tammikuussa ja ne etenevät vaiheittain. Ensimmäinen asuintalo valmistuu arviolta syksyllä 2018. ALOITE VANHAN OSTARIN purkamisesta sekä uusien asuintalojen ja liiketilojen rakentamisesta tuli alun perin alueen kiinteistönomistajilta. Osa alueen liiketiloista on ollut jo tyhjillään ja rakennusten tekninen kunto on tullut elinkaarensa päähän. Hankkeen toteuttamisesta vastaa Pohjola Rakennus Oy Uusimaa. Uuden Kantsun rakentaminen vaati asemakaavamuutoksen, jonka Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi syksyllä. Määräajassa ei tullut yhtään valitusta, joten rakennustöihin päästään suunnitellusti. Alue on saanut nimekseen Sävelkortteli. Kaikkiaan kortteliin tulee 11 asuinkerrostaloa. Ensimmäiseksi aloitetaan Asunto Oy Helsingin Nuotin rakentaminen. Sen asuntojen ennakkomarkkinointi on alkanut ja varsinainen rakennusaika tarkentuu myöhemmin. Helsingin Nuotissa on asuntoja kaikkiaan 26, kooltaan 36–98,5 neliömetriä. Uuden Kantsun kaikissa asuntoyhtiöissä tulee olemaan kerhohuone, parvekkeellinen saunaosasto sekä pyykinpesuja kuivaushuoneet Olkkarille uusi osoite Alueen purkutyöt aloitetaan Kanneltien puoleisesta rakennuksesta, jossa sijaitsee nykyisin muun muassa Kantsun vapaaehtoisten pyörittämä Olkkari. Se muuttaakin tammikuun alussa tilaan, jossa nyt toimii kirpputori. – Uuden Kantsun rakennusaika työnsuunnittelussa. Näin ollen poikkeustilanteissa saatetaan tehdä melua aiheuttavia töitä illalla kuuteen asti. Uuden Kantsun ensimmäisen vaiheen järjestelyt eivät juurikaan vaikuta autoliikenteeseen, sen sijaan asiakaspysäköinti ja jalankulkureitit ostarilla ja sen ympäristössä tulevat muuttumaan. – Muutoksista kerrotaan etukäteen ja uudet reitit tullaan opastamaan selkeästi, Olli Lehtinen sanoo. Uuden ajan Kantsu Rakennushankkeen projektipäällikkö Sanni Husso uskoo, että Uudesta Kantsusta muodostuu viihtyisä ja moni-ilmeinen kortteli. – Alueen arkkitehtuuri on selkeää ja edustaa modernia kaupunkisuunnittelua kuitenkaan unohtamatta Kannelmäen perinteitä ja ympäröivää rakennuskantaa. – Monipuoliset palvelut pyritään keskittämään aukion läheisyyteen. Uuteen Kantsuun tulee kaksi päivittäistavarakauppaa, erikoispalveluita ja -liikkeitä sekä ravintolapalveluita. Britannian toiminnan jatkumisesta Uudessa Kantsussa on jo sovittu. Sanni Husso on itsekin kantsulainen. – Asun kivenheiton päässä Uudesta Kantsusta ja odotan innolla, että alue tulee valmistumaan kokonaisuudessaan. Mistä tietoa? Pohjola Rakennus Oy Uusimaa tiedottaa projektin etenemisestä säännöllisesti Uuden Kantsun verkkosivuilla osoitteessa www.uusikannelmaki.fi . Työmaan viikoittaiset tapahtumat kerrotaan työmaa-aitaan tulevalla ilmoitustaululla. Asuntojen myynnistä vastaa Huoneistomarkkinointi Oy, joten tietoa on myös osoitteessa www.huom.fi . – Tulemme järjestämään keskusteluja infotilaisuuksia alueen asukkaille projektin eri vaiheissa. Tammikuun alkuun on suunnitteilla open house -tyyppinen tilaisuus jossakin tyhjässä liiketilassa. Siitä varmempaa tietoa myöhemmin, Sanni Husso sanoo. Teksti Leena-Kaisa Simola Kuvat Olli Urpela ja Pohjola Rakennus Oy Uusimaa Uuden Kantsun rakentaminen alkaa Uusi Kantsu tulee olemaan viihtyisä ja monipuolinen kortteli, joka tarjoaa asukkailleen myös päivittäiset palvelut. Havainnekuva Kanneltieltä katsottuna. Kannelmäen ostoskeskuksen purkutyöt aloitetaan tammikuussa ja alueen rakentaminen asuntopainotteiseksi kaupunkikortteliksi alkaa. Ensimmäinen asuintalo, Asunto Oy Helsingin Nuotti, valmistuu arviolta syksyllä 2018. – Uuden Kantsun rakennusprojektin eri vaiheista kerrotaan alueen asukkaille ja naapureille säännöllisesti, lupaavat projektipäällikkö Sanni Husso ja työmaapäällikkö Olli Lehtinen. tulee varmasti näkymään katukuvassa, mutta pyrimme minimoimaan ympäristölle aiheutuvat häiriöt, työmaapäällikkö Olli Lehtinen lupaa. Pääosin purkuja muitakin töitä tehdään normaalin työajan puitteissa 7–15.30. – Viereisen päiväkodin lapset nukkuvat päiväuniaan 11.30–14.00, jonka huomioimme melutöiden osalta
4 14.12.2016 SUOMALAISET , ryhdistäytykää. Tätä menoa kuolemme sukupuuttoon sadassa vuodessa. Olemme asuneet alueellamme jokusen vuosituhannen. Olemme kestäneet pimeyden, kylmyyden, nälän ja monet sodat. Väkimäärämme on lisääntynyt tästä huolimatta. Meistä on kehittynyt poikkeuksellisen sitkeitä varmaankin juuri näistä vaikeuksista johtuen. Nyt kun on leipää ja lämmintä, lisääntyminen on pysähtynyt. Onhan tänne kyllä tulossa monenkinlaista väkeä, lukumäärä varmaankin lisääntyy, suomalaisuus on kuitenkin uhattuna. Fennomaanina olen samaa mieltä kuin A I Arwidsson aikoinaan, emme halua olla mitään muuta kuin suomalaisia. Meillä on ylivertainen kulttuuri maailmanlaajuisestikin ajatellen. Meillä on hyvä, käyttökelpoinen uskontomme joka soveltuu omiin tarpeisiimme, lapset kastetaan ja vainajat haudataan sopivin menoin. Suomen lippu hulmuaa ja suvivirsi soi koulujen päättäjäisissä. Jotain parannettavaa kuitenkin saattaisi olla. Emme ole noin kansana, aivan kreikkalaisen kauneusihanteen mallikappaleita. Meillä on pyöreä pää, lyhyet jalat ja pitkä selkä. Tässä mielessä asiaa voitaisiin korjata. Kuten olemme nähneet, karjalaiset ovat hieman eri oloisia kuin savolaiset tai hämäläiset. Tämä johtuu etenkin laukkuryssien myönteisestä vaikutuksesta. Olettehan lukeneet Juhani Ahon Juhan, siinä kerrotaan kuinka vikkelä Uhtuan Shemeikka hurmasi suomalaisia neitoja. Tämä on luonnon eugeniikkaa, näin tuleekin tapahtua. Kohtuullisella sekoituksella pääsemme eroon sisäsiittoisuuden aiheuttamista perinnöllisistä vaivoista. Katsokaa pohjanmaalaisia, Vaasan seudulla asuvia ihmisiä. He ovat tummaa, ryhdikästä, elinvoimaista väkeä. Selitys tähän on provenceläinen 1600-luvulla jäihin juuttunut Etoile du Nordniminen laiva ja sen 60 merimiestä. He muuttivat talvikauden aikana koko maakunnan perimän. Tarkoitan tällä, että muuttoliikkeessä saattaa olla paitsi uhka niin myös mahdollisuus. Vielä kerran, kulttuuriin ei saa puuttua koska se on hyvä. Yksi lempikirjoistani on Veikko Huovisen Kylän koirat. Se kertoo sotkamolaisen koirayhteisön puuhista keväällä juoksuaikaan. Koirat toteuttavat luonnon lakia, yksikään syntynyt jälkeläinen ei ole saman näköinen. Yhteistä on se, että ne kaikki ovat terveitä ja reippaita. Sotkamolaisten koirien lisäksi otan esimerkin Ruotsin kuningashuoneesta. Kuningashuone rappeutui aikoinaan tapainturmellukseen. Apuun tuli Napoleonin kenraali Bernadotte, reipas sotasankari josta tehtiin uusi kuningas. Loppu on jatkuvaa menestystarinaa. Hänen jälkeläisensä avioituivat kukin vuorollaan terveiden porvarisneitojen kanssa. Prinsessat tekivät samoin, katsokaapa ja verratkaa. Niin ovat jälkeläiset kuin suoraan satukirjasta. Europppalaiset kuningasja ruhtinassuvut degeneroituivat kun he menivät rahaja omistussyistä naimisiin sukulaistensa kanssa. Tuloksena saatiin pitkänaamaisia, oudosti käyttäytyviä pösilöitä. Ehkäpä tärkeinpänä tulevaisuuteemme vaikuttavana tekijänä otan esiin ilmiön, josta meidän täytyy päästä eroon. Meille on pesiytynyt outoa porukkaa, joka on ottanut tehtäväkseen solvata sekä Venäjän että USAn presidenttejä, etenkin juuri tätä Trumpia. Nämä henkilöi eivät aja maamme etua vaan tuhoavat sitä, ehkäpä se on näiden rääpäieiden tarkoituskin. Kun ei pystytä rakentamaan niin revitään Näille tyypeille ei pidä antaa mitään valtaa ns suvaitsevaisuuden nimissä. Ilmiö on tuttu koulumaailmasta, kun ei itse pärjätä niin huomio keskitetään muiden häiritsemiseen. Suomalaiset ovat maailman kansojen joukossa valiosakkia, meitä arvostetaan kaikkialla. Mistä kumman syystä meidän pitää itse aliarvioida itseämme? Ottakaamme jälleen mailia ruotsalaisista. Eivät he sen kummempaa porukkaa ole kuin mekään. Yksi ero on. He ovat vilpittömän tyytyväisiä itseensä ja tekemisiinsä. Miksi me seisomme ovisuussa lakki kourassa anteeksi pyydellen? Meillä on mahtavat näytöt. Kaksi maapallomme ehkä pirullisinta ukkoa, Stalin ja Hitler, he arvostivat Suomea ja suomalaisia. Jopa Kremlissä Stalin huomautti rauhanneuvottelijoillemme kun he tarjosivat Marskiamme sotasyylliseksi, jättäkää hänet rauhaan, sitä miestä teidän on paljosta kiittäminen. Herraonnemme on muutenkin ollut hyvä. Presidenttimme ovat olleet suoraselkäisiä maamme etua ajavia ihmisiä. Valtaoikeuksien alas ajokaan ei ole riistänyt heidän arvovaltaansa. Vertailkaapa ihan noin muuten vaan heitä muihin valtioiden johtajiin. Hyvin me pärjäämme tässäkin asiassa. Meitä saisi olla paljonkin enemmän. Kuvitelkaapa, jos meitä olisi ollut vaikkapa 50 miljoonaa viime kahinoiden aikana... vaan kun ei ollut ja silti me pärjäsimme. Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Kylän koirat Itsenäisyyspäivän vastaanotto Kanneltalossa HARRY BOGOMOLOFF K okoonnumme joka vuosi näinä aikoina viettäämään itsenäisyytemme juhlaa ja vuosipäivää. Itsenäisyys alkaa olla suurimmalle osalle meistä jo itsestään selvyys. EU-Suomessa asuu harveneva joukko niitä jotka joutuivat olemaan itsenäisyyden takuumiehiä ja -naisia silloin, yli 70 vuotta sitten kun maamme kävi henkiinjäämiskamppailua ennakkoon ylivoimaista vihollista vastaan. Siinä taistelussa kaatui noin 90.000 sotilasta ja vammautui noin 200.000. Armeijamme vahvuus oli yli 530.000 miestä kun vastapuolella oli kolminkertainen määrä miehiä sekä miltei rajattomat materiaaliresurssit. Selvisimme kuitenkin hyvin koko sodasta verrattuna siihen totaaliseen tuhoon jonka suuri määrä Euroopan maista joutui kärsimään. Siviiliuhrien määrä jäi sekin suhteellisen pieneksi kiitos tehokkaan ilmatorjunnan. Toki meillä oli karjalaisten asuttaminen ja pula-aika mutta materiaaliset tuhot olivat kuitenkin sangen vähäiset. Sotakorvausteollisuus vauhditti Suomen teollistamista ja kaupungistumista. Kuinka kauan meidän sitten pitää näitä asioita toistella ja muistella? Mielestäni menneisyyden tunteminen, tunnistaminen sekä tunnustaminen ovat keskeisiä elementtejä kansakuntamme tien rakentajille. Vielä on joukossamme sotiemme veteraaneja, miehiä ja naisia, jotka ovat tuon yhteisen menneisyytemme itse kokeneet. Kun Suomi aikanaan viettää 120-vuotispäiväänsä niin heitä ei enää ole. Olisikin ensisijaisen tärkeätä, että kouluissamme opetettaisiin maamme historia huolella ja perusteellisesti jotta lapset ja nuoret oppisivat, että mikään asia ei ole itsestään selvyys. Itsenäisyyden kokemiseen sisältyy hyvin voimakkaana vapauden käsite. Vapautta on ainakin kahta lajia: on vapaus tehdä ja sanoa asioita ja sitten on käänteisesti vapaus jättää ne tekemättä tai sanomatta. On vapaus äänestää, kannattaa ja tukea erilaisia aatteita. On myös oikeus jättää koko asia joidenkin toisten tehtäväksi. Suosittelen kuitenkin meille kaikille mahdollisimman monipuolista osallistumista yhteisten asioiden hoitamiseen, kukin voimiensa mukaan. Monet meistä suhtautuvat maahanmuuttoon vähintäänkin varautuneesti. Ihmisten mieliä askarruttavat ne ristiriitaiset näkemykset joita esitetään maan johtavia uutiskanavia myöten. Toisaalta kerrotaan, että ilman maahanmuuttoa emme selviä tulevaisuuden palveluyhteiskunnan haasteista toisaalta kuvataan myös niitä kielteisiä ilmiöitä jotka seuraavat kultturien erilaisuuksen vanavedessä. Mielestäni on selvä, että nykyisen kaltainen tukiin ja avustuksiin nojaava passiivinen integroiminen on tullut menetelmänä tiensä päähän. Tarvitaan pikalinja työelämään ja suomalaiseen yhteiskuntaan — suomalaisten ehdoilla. Presidenttimmekin toteamus ”Maassa maan tavalla” ansaitsee kaiken huomion ja arvostuksen. Paheksun eräiden tahojen harrastamaa vertailua, jossa osapuolina ovat milloin Karjalan evakot, milloin Ruotsiin lähetetyt sotalapset ja sitten Lähi-idän pakolaiset. Omat ovat omia. Syyrian kärsiviä ihmisiä meidän on autettava kykymme mukaan. Suomesta muuttaa pätevää ja osaavaa väkeä myös muualle Euroopan unionin maihin, parempaan ilmastoon ja parempien töiden perään. Niinkin on aina ollut, ilmastosta tuskin voi olla eri mieltä. Suomessa on siis edelleen paljon parannettavaa. Työttömyysaste on liian korkea, talouskasvu liian verkkaista. Työllisyyden kohentamiseen tarvitaan noin 3 4 % vuotuinen kasvu jota taas ei saada aikaan nykyisillä rakenteilla. Kun talous ei kasva eikä työllisyys parane niin seuraukset ovat kovia kaikille kansalaisryhmille, eikä vähiten eläkeläisille. Eläkkeiden leikkaamista on jo väläytelty seurauksena eläkevakuuttajien salkkujen heikosta kannattavuudesta. Se salkku taas ei pullistu ilman kannattavaa yritystoimintaa. Talouskasvu puolestaan on välttämätön jotta selviäisimme tulevaisuuden haasteista. Terveydenhoito, koulutus ja sosiaalisektori nielevät nyt rahaa josta osa on lainattava ulkomailta kun verotulot eivät riitä katItsenäisyyspäivää juhlittiin jälleen Kanneltalon juhlasalissa 6.12. runsaan ohjelman ja täyden salin kera. Tilaisuuden juhlapuhujana oli Helsingin kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajana Harry Bogomoloff. tamaan menoja. Ongelma on suuri sekä valtakunnan että kaupungin puolella, vaikka Helsinki ei kuulu surkeiden suorittajien joukkoon. Maan sisäinen muutto on välttämätöntä jotta työn ja sen tekijän tiet kohtaavat. On jotenkin absurdia, että meillä on työtöntä väkeä sadoin tuhansin ja samalla eteläisen naapurimaamme duunareita on jokaisella pääkaupunkiseudun työmaalla, heitä nyt tässä moittimatta. Itse olen vuoden vaihtuessa päättämässä 32. vuoden kaupunginvaltuutettuna. Matka joko jatkuu tai sitten ei, se selviää aikanaan keväällä. Nytkin on ollut päätettävää riittävästi. Viimeisin suuri kysymys oli iso Gee, jonka kohtalosta päätettiin viikko sitten. Nyt tarjolla ollut versio ei ollut enää ihan huono mutta asia oli pilattu huonoilla aikaisemmilla ehdotuksilla. Käyttömenojen riski olisi jäänyt nyt operaattorille, ei kaupungille. Mutta hyvä näin, asia on pois päiväjärjestyksestä. Museoväki voisi yrittää piiskata Kiasman lentoon mielenkiintoisten näyttelyiden avulla. Itsenäisyyspäivän vietto on muuttunut minun elinaikanani sangen perusteellisesti. Kun olin pieni niin Senaatintorilla oli juhlatilaisuus, presidentti puhui ja oltiin hartaita. Koko päivä oli hiljainen ja harras, sotien koettelemuksista oli kulunut vain vähän aikaa. Miltei jokaisessa perheessä oli sotaveteraani, silloin vielä nuori, jonka elämä jatkui rauhan aikana joko hyvin tai huonosti. Ulkoinen uhka oli pimeähkössä kaupungissamme läsnä joka päivä. Niitä epävarmuuden aikoja ei varmasti kukaan kaipaa. Siksi on tärkeätä, että huolehdimme tavalla tai toisella uskottavan puolustuskyvyn ylläpitämisestä. Rukoilkaamme samalla, ettei sitä tositilannetta ikinä enää tulisi. Emme myöskään kaipaa nähtyjä ja varmaan jo kohta käynnissä olevia eri anarkistija aktivistiryhmien ’mielenosoituksia’ jotka eivät ole muodoltaan muuta kuin silkkaa räyhäämistä ja vahingontekoa. Helsingin Sanomissa on tänään vieraskolumni jossa aiheena isänmaallisuus ja arvot. Vanhat perusarvot koti, uskonto ja isänmaa ovat selvitysten mukaan menettäneet merkitystään. Tilalle ovat tulleet mm. asuminen, työura ja raha, sekä ylpeys näistä. Yksilö on astunut kollektiivin eteen luomaan omaa todellisuuttaan, kollektiivisten arvojen kustannuksella. Tämä on voinut tapahtua pitkän rauhanomaisen kehityksen johdosta. Meidän ei tarvitse kuitenkaan siirtyä ajassa kovin kauas taaksepäin jolloin saatoimme seurata liikuttuneinakin naapurimaamme Viron laulujuhlilta kumpuavaa isänmaallisuutta ja laulavaa vallankumousta sekä toisaalla muurin kaatumista. Nämä kaikki tapahtumat ovat juureltaan kansallisen yhtenäisen tahdon ilmentymiä ja selvästi itsenäisyyden toteuttamisia isänmaan rakkaudesta. Itsenäisyys ilman yhtenäisyyttä ei ole kestävällä pohjalla. Uskontoa ja Jumalaa tulee yleensä ikävä silloin, kun kohdataan todellinen ja vakava kriisi. Mielenkiintoista on, että nykyajassa kansakuntamme on ollut yhtenäisimmillään jääkiekon maailmanmestaruuden voittamisen yhteydessä, vuosina 1995 ja 2011. Olen muuten saanut osallistua Ruotsissa ja Norjassa vastaavanlaisten merkkipäivien viettoon. Niissä on korostunut voimakas luottamus tulevaisuuteen ja myös iloisuus. Historia on perin toisenlainen mutta peräänkuulutan meidän itsenäisyyspäivän viettoon lisää hauskuutta — eihän tämä ole kurja asia vaikka se vaivalla onkin hankittu ja puolustettu. Iloitkaamme yhdessä!
5 14.12.2016 KUOPIOLAINEN Sirpa Kähkönen jo toista kertaa Finlandia-ehdokkaana Kuopio-sarjaan kuuluvalla teoksellaan Tankkien kesä. Hänen edellinen Finlandia-ehdokas Graniittimies (2014) kirjansa on nyt ehdolla Pohjoismaitten neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Tankkien kesä on erilainen lukukokemus. Kirjailija on lähtenyt rohkeasti etsimään uutta kirjoitustyyliä romaanilleen. Sen kertomus etenee kuin näytelmän henkilöiden monologeina. Teksti on paikoin kuin runomuotoista romaania, se on sisällöltään myös aateromaani, jossa nousevat esiin niin natseja myötäillyt äärioikeistolaisuus kuin kommunistien puolueriidatkin, suhtautuminen Neuvostoliittoon. Tapahtuma ajankohdaksi on rajattu viikko 17 —24. elokuuta 1968, eli Tšekkoslovakian miehitys, johon kirjan nimi Tankkien kesä viittaa. Tapahtuma paikkana on kuitenkin Kuopio ja henkilöt kuopiolaisia. Ihmisten kertomusten ja muistelmien kautta historia ulottuu kuitenkin sotia edeltäneisiin ja sotavuosiin. Kommunistisen Tuomen suvun kautta ollaan yhteydessä myös Neuvostoliittoon siirtyneisiin ja siellä kadonneisiin sukulaisiin ja toisaalta sodan jälkeen 1945 Saksaan lähteneiden tai sinne vietyjen kohtaloihin ja myöhemmin myös Ruotsiin muuttaneisiin. Viikkoon tiivistetty ajan ja ihmiskohtaloiden kuvaus on eräällä tavalla läheistä sukua James Joycen Ulysses ja Volter Kilven Alastalon salissa romaaneille, joissa kirjan tapahtumat keskittyvät yhteen päivään. Sirpa Kähkönen hallitsee henkilökuvauksen ja repliikkien uskottavuuden näytelmäkirjailijan taidollaan. Runollisuudesta tyylinäytteenä kommunistiseppä Lassi Tuomi teksti sivulla 196: ”Kuka täällä hakkaa ja jyskyttää? Lassi, Lassi, Lassi, kuin räikyvän sotilastanssin poljento. Suljen silmät , kaikki pyörii, minä tanssin ripaskaa permannolla, saappaat hakkaavat tahdin, kasvot vilistävät ympärillä, nauravat suut, hampaiden lomasta lentää sanoja, Piki-Lassi, Paja-Lassi, kädet takovat, haitarit huutaen venyvät, kauluslaatat välkkyvät, kyyhkysparvi sävähtää lentoon aukiolta, miehet shakkinappuloina, saappaat polkevat –” Kirjailijan sanataituruus ja rohkean omaperäinen sanavalinnat ja lauserakenteet herättävät kiinnostuksen uuteen tyylilajiin. Alun perin historiantutkijaksi valmistautunut kirjailija on luonnostaan historiallisiin romaneihin suuntautunut. Siitä on osoituksena hänen Kuopio-sarjansa, mutta myös isoisänsä Tammisaaren vankilakokemuksista kertova kirjansa Vihan ja rakkauden liekit – Kohtalona 1930-luvun Suomi. Historiatutkijanotetta vaati myös hänen Graniittimies kirjansa. Oiva Björkbacka Runollinen viikko historiaa Kannelmäen Kahvilan Kirsi Uotila Kaarelan vuoden 2016 yrittäjä KANNELMÄEN vanhalla ostarilla sijaitsevan Kannelmäen Kahvilan vetäjä Kirsi Uotila valittiin Kaarelan vuoden 2016 yrittäjäksi itsenäisyyspäivän juhlassa Kanneltalossa. Perusteeksi valinnalleen Kaarela-Seura totesi, että Kirsi on palvellut ansiokkaasti asiakkaitaan Kannelmäessa jo useita vuosikymmeniä. Hän on toiminut Kaarelan alueella niin kioskikuin kahvilayrittäjänä aina 1980-luvulta lähtien. Kirsi Uotilalle luovutettiin kunniakirjan lisäksi Kaarela-Seuran viiri. Tilaisuudessa palkittiin seuran kultaisella merkillä myös Kaarela-Seuran pitkäaikainen yhteistyökumppani, taiteilija Raija Koso sekä seuran hallituksen jäsenet Mauri ja Eeva Wiik, joiden ansioksi taas katsottiin aktiivinen ja ansiokas yhdistystyö ja yhteistyö alueen muiden toimijoiden kanssa. Tanotorvi onnittelee kaikkia palkittuja. Kuvat Mauri Wiik Stadin Slangikuoro. Kannelmäen voimistelijoiden 9-11 vuotiaiden tanssiryhmä. Frim Fram Duo. Taiteilija Raija Koso palkittiin juhlassa seuran kultaisella merkillä. Kaarela-Seuran pitkäaikainen aktiivi ja varapuheenjohtaja Kari Varvikko jätti jäähyväiset seuran hallitukselle. Kari muutti viime kesänä Vallilaan ja keskittyy jatkossa lapsuudenmaisemansa asukasyhdistystyöhön. Kaarela-Seura kutsui hänet kunniajäseneksi tunnustuksena ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta työstä Kaarelan alueen hyväksi. Ohessa Karin Kanneltalossa käyttämä puheenvuoro. KARI VARVIKKO Parisen viikkoa sitten jäin pois Kaarela-Seuran hallituksesta. Liityin Kannelmäki-Seuraan 28-vuotiaana. Nyt täytän 73. Takana on lähes 45 vuotta Kannelmäkija Kaarela-Seuran jäsenyyttä, josta kolmisenkymmentä vuotta kului hallituksen varapuheenjohtajana ja Tanotorven päätoimittajana. Takana ovat myös useina vuosina järjestämäni kirkkokonsertit ja 20 vuoden ajan vetämäni Mätäjoki-festarit. Jäsenyyttä en ole kuitenkaan hylännyt. Poikani ovat kasvaneet täällä pikkupojista miehiksi ja heistä vanhempi Jauri jatkaa jalanjäljissäni. Hän on jo vuoden toiminut Tanotorven päätoimittajana ja on nyt ottanut paikkani myös seuran hallituksessa. Muutin pois kotoani Hermannista, Sörkän vankilan kupeesta vuonna 1966. Nyt tasan 50 vuotta myöhemmin, äitini kuoltua viime kesänä 94-vuotiaana, olen palannut vaimoni kanssa, joka myös on vuosia vaikuttanut seuran hallituksessa, takaisin lähtöruutuun. Kun olen saanut toimia nuoresta miehestä harmaaksi ukoksi kantsulaisten ja kaarelalaisten parhaaksi, on se ollut palkitsevaa. Siinä on kulunut vaatimattomasti yli puolet elämästäni. Kaarelan monet järjestöt, koulut, seurakunta ja asukkaat ylipäätänsä ovat tulleet tutuiksi. Aina homma ei ole ollut helppoa vaan joskus virkamiesten kanssa on pitänyt vääntää peistä välillä kovastikin. Kotiseutuyhdistyksen tärkeä tehtävä on kantaa huolta alueen asukkaiden ja ympäristön kaikenpuolisesta hyvinvoinnista. Mielestäni Kaarela-Seura ja sen edeltäjä Kannelmäki-Seura ovat onnistuneet tässä hyvin. Minusta on erinomainen asia myös se, että seuralla on ollut jo yli 50 vuoden ajan käytössään laajalti leviävä Tanotorvi-lehti. Päätorvena rakastin lehteä parhaimmillaan kuin lastani. Sen toimittaminen oli välillä vaativaa, mutta niinikään haastavaa ja kiinnostavaa. Myös lehteä tässä on vähän ikävä. Mutta aikansa kutakin. Tanotorvi on tärkeä yhdysside asukkaiden, poliittisten päättäjien ja eri organisaatioiden välillä. Sitä pitää vaalia sähköisen viestinnän ohessa myös jatkossa. Kiitän Kaarela-Seuraaja kaikkia kantsulaisia wja kaarelalaisia menneistä vuosikymmenistä. Se oli mukavaa niin kauan kuin sitä kesti reilut 40 vuotta. Siinä on sarkaa myös tuleville polville, joiden uskon rakentavan minulle rakkaiksi tulleista Kannelmäestä, Maununnevasta, Hakuninmaasta ja Malminkartanosta entistäkin paremman paikan asua ja elää. Kari Varvikosta Kaarela-Seuran kunniajäsen Kaarela-Seuran uusi hallitus Torstaina 24.11. pidetyssä vuosikokouksessa valittiin Kaarela-Seuran vuoden 2017 hallitus. Tulevalle toimikaudelle hallitukseen valittiin: Puheenjohtaja Erik Bärlund Vanhaistentie 8 E 33 00420 Helsinki 050-5277200 lbarlun2@welho.com Varapuheenjohtaja Jauri Varvikko Pakilantie 98 A 1 00670 Helsinki 040-5125105 jauri.varvikko@eepinen.? Sihteeri Leena Timoskainen Kanneltie 10 B 24 00420 Helsinki 0400-614704 leena.timoskainen@ welho.com Taloudenhoitaja Hannele Kosola Kanneltie 86 E 57 00420 Helsinki 040-8344807 hannele.kosola@gmail.com Mikael Berchtold 050-4356130 mb_cht@hotmail.com Pekka Haanpää 045-6651575 pekka.haanpaa@helsinki.? Heikki Hietanen 0400-950833 tarja.hietanen@hel.? Päivi Kiili-Laakko 050-4107741 paivi.kiili@mammaliina.? Lauri Koski 044-5340019 lauri.koski@hotmail.com Taisto Saaresaho 050-3804368 taisto.saaresaho@kolumbus.? Heikki Tuurala 040-5868965 heikki.tuurala@gmail.com Mauri Wiik 046-6313437 mauri.wiik@luukku.com Sakari Enrold (vara) 050-3801253 sakari.enrold@evl.? Ilpo Haaja (vara) 050-3907658 ilpo.haaja@arctech.? Tomi Sevander (vara) 050-5612581 tomi.sevander@welho.com
6 14.12.2016 Hei me osataan! Peruskoulu on muutoksessa. Uusi opetussuunnitelma otettiin tänä syksynä käyttöön kaikissa Suomen peruskouluissa. Miten tämä näkyy Kaarelassa? Malminkartanon ala-asteella ollaan otettu muutokset innolla vastaan. Koulussa on tekemisen meininki; oppiminen on kaikkien yhteinen projekti, jossa oppilaiden erilaiset vahvuudet otetaan huomioon. K aikkien kouluikäisten perheiden tiedossa on, että tänä syksynä peruskouluissa on toteutettu uutta opetussuunnitelmaa. Sen myötä on tullut paljon muutoksia opetukseen. Malminkartanon ala-asteella ollaan lyhyessä ajassa saatu aikaan paljon. Käytävällä tunnin alkua odottavat oppilaat ja luokkiaan lähestyvät opettajat kohtaavat iloisesti toisensa. Kaikesta huomaa, että oppilaiden ja opettajien välillä vallitsee luottamussuhde. Oppilaat ovat saaneet entistä enemmän vaikuttaa koulun arjen suunnitteluun ja ideointiin. Heidän toiveitaan ja ehdotuksiaan on huomioitu. Koulussa vallitsee kiireetön ja leppoisa tunnelma. Samaan aikaan kuitenkin tuntuu, että jotakin on meneillään koko ajan. Välittäminen kunniaan ”Haluan olla rehtorina vaikuttamassa siihen, että koulu on paikka, jossa kaikilla on hyvä olla. Pidän tärkeänä, että henkilökunta koostuu aikuisista, jotka aidosti välittävät ja auttavat oppilaita, tai kollegoitaan, onnistumaan”, sanoo Malminkartanon alaasteen rehtori Tiina Savonen. ”Meidän koulun vahvuus on, että täällä oppilaille tehdään erilaisia oppimispolkuja.” Rehtori kertoo, että Malminkartanon ala-aste on ollut etukenossa kohti uuttaa opetussuunnitelmaa. ”Olemme rohkeasti lähteneet mukaan erilaisiin hankkeisiin tietämättä mihin ne johtavat. Opettajat ovat osallistuneet niihin aktiivisesti”, kertoo seitsemän vuotta koulua johtanut Savonen. Kaikkien etu on, että koulun ja kodin välinen yhteistyö toimii. Koulu tekee myös lähikoulujen kanssa säännöllisesti yhteistyötä. ”Kun oppilaat ovat osallisia ja saavat vaikuttaa toimintatapoihin, niin työrauha ja yleinen ilmapiiri paranevat. Vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä”, rehtori uskoo. Oppilaat innokkaina mukana muutoksessa ”Meillä on säkkituoleja, ruotsia, yhteiskuntaoppia ja ilmiötä...” koulun kuudesluokkalaiset antavat esimerkkejä uuden opetussuunnitelman tuomista uusista tuulista. Kaikki vaikuttavat tyytyväisiltä muutoksiin, joita he ovat yhdessä saaneet toteuttaa. ”Kouluun ei enää tilata uusia pulpetteja, vaan meille tulee jatkossa uudenlaisia työtiloja”, kertoo oppilaiden luokanvaloja Kirsti Khoury. Oppiminen ei enää tapahdu vain luokkahuoneessa pulpetissa istuen. Perinteisten pulpettien lisäksi luokassa on säkkituoleja ja luokan ulkopuolella on myös pehmeitä istuimia. Siellä oppilaat voivat työskennellä esim. pienryhmätunneilla. ”Saamme tulla tänne Mukula-tilaan vaikkapa tekemään matematiikan tehtäviä tai lukemaan kirjaa silloin kun meillä on lukupiiriä”, oppilaat kertovat. ”Oman opettajan pitämien oppituntien paikkoja ei ole merkitty lukujärjestykseen. Eri oppiaineita opiskellaan jaksoissa. Näin voimme integroida oppiaineita keskenään”, kuvaa Kirsti. Koulussa on paljon ryhmä-ja paritöitä. Yksin opiskellaan yhä vähemmän. Yhdessä oppimalla jokaisen yksilölliset vahvuudet pääsevät helpommin esille. Samalla myös saa toisilta tukea oppimisessa. Ryhmä on hyvä tuki hiljaisemmallekin oppilaalle. Ja jos toinen puhuu, niin toinen komentaa. Oppilaat ovat osallisia ja vaikuttavat koulun toimintatapoihin Kaikilla oppilailla on vuorotellen mahdollisuus osallistua oppilaskunnan kokouksiin. ”Me valitsemme joka kerta erikseen kuka menee”, kertovat kuudesluokkalaiset. Syksyn aikana on jo ehditty toteuttaa erilaisia ideoita. ”Ystävänpäivänä meillä oli Halipassit, jotka valmistimme kartongista. Keräsimme halaamalla merkintöjä passiin.” ”Meidän koulu on hyvä koulu. Meillä ei ole oikeastaan ollenkaan kiusaamista”, oppilaat kertovat. Jos jotakin kiistaa ilmenee, niin oppilaat osallistuvat niiden ratkaisemiseen. Yhtenä keinona kiusaamistilanteiden selvittämiseksi on oppilaille järjestetty VERSO-koulutus, joka on vertaissovitteluun perustuva keino riitojen ratkaisemiseksi vapaaehtoisesti. ”Meitä on kaksi versolaista ja riitelijät. Pyrimme keskustelemalla selvittämään riidan”, sanovat kuudesluokkalaiset. Kuudesluokkalaisten ideoimaa on niinikään Raita-Ritaritvälituntivalvojat. ”Meidät tunnistaa paidasta. Kun me ilmestymme välitunnille, niin ”Luota, osallistu, opi!” Malminkartanon ala-asteen toiminta-ajatus Kuudesluokkalaisten luokkatiloissa on vielä vanhanmalliset pulpetit, mutta tulevaisuudessa niistä ollaan luopumassa Malminkartanon ala-aste toimii Puustellin monitoimitalossa, jossa on myös Malminkartanon kirjasto.
7 14.12.2016 SUOMEN PARHAAT PESUKADUT? Autopesu-Center Konala Malminkartanonkuja 1-3 00390 Helsinki Puh. 09-547 1046 Aukioloajat: Ma-Pe 8-20 La 9-16 Su 12-16 Autopesu-Center Herttoniemi Mekaanikonkatu 43 00880 Helsinki Puh. 09-7599150 Aukioloajat: Ma-Pe 7.30-20 La 9-16 Su 12-16 M www.autopesucenter.? www.autopesucenter.? KOE AUTONPESUN HELPPOUS JA VAIVATTOMUUS! toiset oppilaat voivat tulla kertomaan meille, jos joku kiusaa. Meitä voi olla helpompi lähestyä kuin aikuista.” Koulun ruokalassa kokeiltiin jonkin aikaa ideaa, jossa sai vapaasti valita pöydän. Tämäkin oli oppilaiden oma keksintö. Vähemmän kokeita, laajaalaisempaa oppimista Perinteisiä läksyjä kuudesluokkalaisilla ei ole. Oppilaat saavat itse suunnitella tehtävientekoaikataulunsa. Maanantaisin läksyt tarkistetaan. Perjantaisin luokalla on ns. plussatunti, jonka oma opettaja pitää. Se on yhdistetty läksyja tukiopetustunti. Kaikista oppiaineista ei ole koetta, vaan keskitytään oppimisprosessiin ja laaja-alaiseen osaamiseen. Joulutodistusta ei myöskään enää anneta. Sen sijaan kaikilla luokka-asteilla pidetään arviointi-ja tavoitekeskustelut. ”Monissa oppiaineissa meillä ei ole perinteisiä oppikirjoja, vaan hyödynnämme tietotekniikkaa ja sähköisiä oppimateriaaleja”, Khoury sanoo. Teknologia sulautetaan osaksi oppimisympäristöä ja kaikkea opetusta. Mukavan mausteen koulutyöhön tuo muun muassa Zora-robotti, joka vierailee aika ajoin koulussa opettamassa ohjelmointia. Ilmiöoppimista ja monilukutaitoa Ilmiöoppimen on tullut osaksi oppimista. Käytännössä se tarkoittaa, että oppilaat oppivat hallitsemaan kokonaisuuksia. Malminkartano-teema on esimerkki jo toteutetusta ilmiöpohjaisesta oppimisesta koulussa. Oppilaat saivat itse valita ryhmän ja lähestymistavan, tuotos ja näkökulma oli valittavissa. Tuloksena oli mm. lyhytelokuva Malminkartanosta, esitys M-junasta ja tutkimus Malminkartanon liikenteestä sekä Malminkartano-lautapeli. ”Tärkeää on kriittinen suhtautuminen kaikkeen”, korostaa Kirsti. ”Opettajana olen tyytyväinen, että tulee uudenlaista näkökulmaa ja toimintamalleja. Kasvatamme yhdessä lapsia tulevaisuuden ammatteihin. Tärkeää on, että nuori oppii etsimään tiedon ja oppii valikoimaan olennaista tietoa. Monilukutaito tukee tätä taitoa.” Kun ilmiöpohjainen oppiminen on tullut pysyväksi osaksi koulunkäyntiä, sen tekeminen vaatii yhteistyötä koulun kaikkien toimijoiden kesken. Näin se myös tuottaa tuloksia. Yksintekemisen aika on ohi ja oppilaiden erilaisia vahvuuksia hyödynnetään, mikä on hieno asia. ”Oppiminen on prosessi. Jokaista lasta autetaan luottamaan omiin vahvuuksiinsa ja yhteisöönsä, jossa osallistumalla yhdessä opitaan”, rehtori Tiina Savonen kiteyttää. Teksti Nina Eriksson Kuvat Jauri Varvikko 1. Edellisenkin opetussuunnitelman tavoitteena on taata oppilaille tarpeelliset tiedot ja taidot sekä innostaa oppimaan – tämä ei ole muuttunut. Keskeisinä tavoitteina on vahvistaa oppilaan aktiivisuutta, lisätä opiskelun merkityksellisyyttä, ja mahdollistaa onnistumisen kokemukset jokaiselle oppilaalle. Oppiminen on iloista! 2. Oppimisen arvioinnissa korostetaan monipuolisuutta. Uusi opetussuunnitelma korostaa arviointia, joka ohjaa ja edistää oppimista. Palautetta annetaan muillakin tavoin kuin todistuksina. Koulussamme ei enää anneta joulutodistusta, vaan kaikilla luokka-asteilla pidetään arviointija tavoitekeskustelut loka-marraskuussa. 3. Lisäksi koulussamme arvioinnin välineinä käytetään Iloisen oppimisen taloa, jossa oppilas itse arvioi oppimistaan konkreettisesti värittämällä tavoitteen saavuttaessaan sen. 4. Valinnaisuus lisääntyy. Nyt oppilas saa valita valinnaisaineen 4-6 –luokilla. Uusia oppiaineita ovat myös yhteiskuntaoppi (4lk ja 6lk) ja ruotsi (jo 6lk). Toisaalta käsityö ei ole enää jakaantunut tekstiiilija tekniseen työhön, vaan kaikille opetetaan yhteistä käsiyötä. 5. Laaja-alainen osaaminen karttuu kaikissa aineissa. Tavoitteisiin kuuluvat ajattelun ja oppimisen taidot, vuorovaikutusja ilmaisutaidot sekä monilukutaito. Lisäksi arjen taidot ja itsestä huolehtinen, tieto ja viestintäteknologinen osaaminen, työelämätaidot ja yrittäjyys sekä yhteiskunnallisen osallistumisen ja vaikuttamisen taidot. 6. Teknologialla on yhä suurempi merkitys koulun arjessa ja koodaaminen eli ohjelmointi sekä robotiikka tulevat tutuksi jo ala-asteella. 7. Oppimisympäristöt ja -tilat muuttuvat. Opiskellaan myös koulun ulkopuolella. 8. Yksin opiskellaan yhä vähemmän, oppiminen on yhteisöllistä ja dialogista. 9. Ilmiöoppiminen tulee osaksi koulua (oppiaineiden yhteinen kokonaisuus), jolloin syvennetään ja laajennetaan teemaa. 10. Oppilas on osallinen ja hän saa vaikuttaa koulun toimintapoihin. 11. Jokainen oppija ja opettaja on erilainen – yhdessä me muodostamme toimivan kokonaisuuden Malminkartanon alaasteen! Tervetuloa mukaan koulun toimintaan ja rakentamaan yhdessä tulevaisuuden koulua! Kasvatuskumppanuutemme on lapsenne etu! Tiina Savonen rehtori Malminkartanon ala-asteen blogi: http://malkanblogi.blogspot.? / Uusi opetussuunnitelma mikä muuttuu ja joko muutos on näkyvissä? Uuden opetussuunnitelman mukaisesti kaikki tilat ovat oppimisen tiloja. Myös kannettavat tietokoneet kuuluvat opetusvälineisiin. Oppimisen ilo ja välittäminen ovat meille tärkeitä asioita, seitsemän vuotta koulua johtanut rehtori Tiina Savonen sanoo. Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit TULE LIIKKUMAAN HYVÄSSÄ SEURASSA! Kevätkauden ilmoittautumiset alkavat 2.1.2017 Uusia tunteja lapsille mm. FreeGym, vauvajumppa ja taaperoiden jumppakerho. Aikuisille tarjolla pilatesta, kahvakuulailua, tanssia, vesiliikuntaa, perusjumppaa yms. Koko kevätkausi (9.1.-14.5.2017) alkaen 100€! Lisätietoa: www.kannelmaenvoimistelijat.fi info@kannelmaenvoimistelijat.fi Puh: 050 505 1578 Kaarelantie 12 A, 00430 Helsinki
8 14.12.2016 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Parturi-Kampaamo Sene? ina Hanuripolku 5, Kannelmäki, puh. 5042 397 KANNEL-PUB Klaneettitie 7, Kannelmäki PROHIUS PROHIUS Klaneettitie 4 • Puh. 045 896 6666 Kuntosali Kuntosali Kannel Gym Kannel Gym Pelimannintie 13 sisäpiha, Kannelmäki Puh. 050-541 22 88 • www.kannelgym.? Kannelmäen Kampaamo-Parturi Vanhaistentie 3, Helsinki • 09 538 834 Autopelti-Hytöset Vakuutusyhtiöiden hyväksymä kolarikorjaamo. Kyttäläntie 4, Konala ? 0400 692 225 www.autopeltihytoset.? Aino ITSEPALVELUKIRPPUTORI Sitratori 3, Kannelmäen asema Avoinna: Ti-Pe 10-18, La-Su 10-15 • P. 09-454 8560 Kauppakeskus Kaari Avoinna: ark 11-17.30 puh. myynti: 09-4362655 puh. huolto: 09-4775002 Vanha Turun maantie 15, Etelä-Haaga www.bikeline.fi Talvitarjous huolloista Pyörien säilytys Luistimien teroitus Kaarelantie 84, 00420 Helsinki Puh. 09 563 0670 / 045 638 0254 www.rmphuolto.fi • asiakaspalvelu@rmphuolto.fi Kehystämö Galleria Aforte kehystää kaikki kuvasi Kehruutie 1, malminkartanon aseman vieressä pohjoispuolella (noin 100 m) puh. 041-537 5019, www.aforte.fi Avoinna ke 11-17, to-pe 10-18, la 10-14 • TERVETULOA! Puh. 563 2114 Ostarin rakennustöistä huolimatta toimimme normaalisti. Vanhaistentie 1 Ajanvaraukset: 09-497 071 Vanhaistentie 8 Tervetuloa! Helka, Katja, Lissu + Uno-koira Kantelettarentie 5, 00420 Helsinki, puh. 566 2644 Ateljee Kantillin ompelija Lämmintä Joulua toivottaa Kaustisenp.3, Kannelmäki puh. 0400 605 692 www.ateljeekantilli.? Parturi-kampaamo Vanhaistentie 8, 00420 Hki puh.nro 040 350 0086 www.e2sahko.fi Parturi-Kampaamo Mia Laine P. 09-566 6281 • Kanneltie 11, 00420 Hki Jalkahoitaja Anne p. 040 -8510 171 Kiitokset kaikille asukkaillemme kuluneesta vuodesta! Heka-Haaga Oy Heka-Kannelmäki Oy Heka-Malminkartano Oy ww.ravintolamisteli.? Ruosilantie 10, Konala Tervetuloa! Kaarelantie 14, Helsinki Puh. 010 292 2190 mika.marjakangas@k-market.com www.facebook.fi /kmarketmaununneva MAUNUNNEVA Palvelu pelaa: ark. 7-22, la 9-22, su 10-22 Laadukas lähikauppasi Rauhaisaa joulua ja onnea vuodelle 2017 Kannelmäen kirjasto Avoinna Ma-To 10.00-16.30, Pe 10.00-18.00 Puh. 040 570 9779 • Konala, Riihipellonkuja 3 Gluteeniton Konditoria Kakkutupa Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki p. (09) 436 6390 Kannelmäen Kahvila Vanhaistentie 1, 00420 Kannelmäki Puh. 040 214 3730 • Avoinna ark. 8-16
9 14.12.2016 VUODEN PARAS PÄIVÄ kouluikäisenä oli joulupäivä. Silloin sain kaikessa rauhassa lojua sohvalla ja lukea joululahjaksi saamaani kirjaa. Kuusi tuoksui ja tiesin että saatavilla on kaikenlaista hyvää ruokaa ja herkkuja. Mutta samalla odotin että tapaninpäivänä pääsen tädeillemme kylään. Siellä olisi enkelikello ja luumukiisseliä kermavaahdolla. Aikanaan muutin Helsinkiin Tampereelta ja näin Kalliossa ”astiakaupassa” enkelikellon. Tätini enkelikello oli ollut pikkutytön mielestä hienoimpia joulukoristeita mitä voi olla. Hämmennys oli suuri kun tajusin että enkelikello voi olla myös Kiinassa tehty halpa tekele. Rohkeasti olen ostanut huonoon kuntoon menneen enkelikellon tilalle aina uuden. Tiedän että varakkaampien perheiden tyttärillä on hieno hopeinen esiäideiltä peritty enkelikello. Mutta halpa kapistus ajaa saman asian. Nyt on muotia karsia tavaroitaan ja järjestää ne uudella tavalla. Ilmiötä nimitetään konmarittamiseksi japanilaisen Marie Kondon mukaan. Jo muutama viikko sitten kerrottiin että kierrätyskeskukset ja käytettyjen tavaroiden liikkeet hukkuvat joulun alla joulukoristeisiin. Olen ihaillut monessa paikassa sinisellä ja kullalla koristeltuja joulukuusia. Meillä on varastossa vain punaisia joulupalloja ja kynttilöiden valo on valkoista eikä sinistä. Olen päättänyt pitää perinteistä kiinni ja käyttää vanhoja koristeita. Ei voi joka joulu juosta muoti-ilmiöiden perässä ja haalia nurkkiinsa lisää ja lisää joulukoristeita. Välillä tuntuu siltä että syömme jouluna ihan vääriä ruokia. Kuka nyt itse enää tekee lanttu-, porkkanatai perunalaatikkoa, kuka leipoo englantilaisen joulukakun tai kuka tohtii tarjota joulupöydässä lasimestarin silliä, rosollia tai kinkkua. Ruokaohjeet ja -ohjelmat tarjoavat uutta kokeiltavaa vaikka kuinka paljon. Uskallan pullikoida vastaan ja uhmallakin teen imellettyä hämäläistä perunalaatikkoa, mantelilla maustettua perunalaatikkoa, mätikakkua, graavaan siikaa ja lohta, leivon joulutorttuja ja tarjoan hedelmäsalaattia, riisipuuroa ja sekahedelmäkeittoa. Kinkun asemasta syömme savukalkkunaa (kuten niin monena vuonna ennen tätä joulua). Tärkeintä on kuitenkin saada paikalle lapsia ja lastenlapsia. Tokaluokkalainen kyseli vuosi sitten voisiko se oikea joulupukki tulla mummilaan tänä vuonna. Hämmästelin kysymystä, mutta tyttö luetteli takaisin päin kaikki joulupukit ja -joulumuorit, jotka hän oli tunnistanut. Mutta oli yhtenä jouluna käynyt se oikea pukki ja häntä tyttö nyt kaipasi. Olipa ukki aikanaan onnistunut roolissaan niin hyvin, ettei 3-vuotias häntä tunnistanut. Ja sitä joulupukkia jään minäkin odottamaan. Leena-Maija Tuominen Enkelikello ja luumukiisseli Iso-Kapan kinkku on joulupöydän kunkku ISO-KAPPA meidät löydät myös facebookista www.facebook.com K-Market Iso-Kappa Vanhaistentie 3, 00420 HELSINKI | Puh. 09-4778740 Palvelu pelaa Ma-la 8-21, su 12-18 Chef Wotkin´sin laadukkaat kinkut ja muut jouluherkut (mm. laatikot, rosolli, pateet…) tilattavissa vielä 18.12. saakka ?? Tämä on jo kolmas joulu Iso-Kapan kauppiaina. Haluamme kiittää Teitä lämpimästi hyvät asiakkaat saamastamme palautteesta ja kannustuksesta. Viestien ja kommenttien perusteella teemme oikeita asioita. Matka jatkuu ja otammekin mielellään vastaan palautetta voidaksemme jatkaa kaupan kehittämistä, jotta kaupassa olisi aina kiva käydä. Kohta on joulu ja toivomme, että voitte viettää sen läheistenne kanssa nauttien hyvästä seurasta ja maukkaasta ruuasta. Jouluterveisin, kauppiaanne Mari ja Tommi henkilökuntineen. ?? Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! MONELLE KANNELMÄKELÄISELLE TUTTU PAPPI, rovasti Aili Raitavuo on jäänyt eläkkeelle. Aili Raitavuo työskenteli Kannelmäen seurakunnassa vuodesta 1984 alkaen. Lähtöjuhlaa vietettiin Kannelmäen kirkossa adventtisunnuntaina 27.11. Kaarela-Seuran tervehdyksen juhlaan toi seuran puheenjohtaja Erik Bärlund. Rovasti Aili Raitavuo eläkkeelle ja Kaarela-Seura toivottavat lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2017! Nähdään taas ensi vuonna! VIETIMME PÄIVÄKOTI Kannelmäessä Itsenäisyyttä kuunnellen Sakari Kuosmasen Finlandiaa. Keskityimme kuuntelemaan hämärässä huoneessa, mitä soittimia kappaleessa kuulimme soitettavan. Oli tunnelmallista huomata, miten hienosti lapset löysivät soittimia. Ryhmämme viisivuotias herrasmies valittiin Hovimestariksi, hänen tehtävänään oli viedä jokainen vuorollaan juhlalounaalle. Perheille oli kerrottu etukäteen juhlapäivästä, joten lapset ja henkilökuntamme olivat juhlavaatteissa. Kilistimme lounaalla maidolla: hyvää Itsenäisyyspäivää! Ennen jälkiruokaa kuuntelimme Maammelaulun. Eräs lapsista muisti hienosti: ”hei, se kuuluu laulaa seisten!”. Taas lapset osasivat hienosti kuunnella ja osa lauloikin mukana. Nelivuotias poika totesi: ”Taisi se Suomi taas voittaa sen lätkämatsin!” Jälkiruuan nautittuamme sinivalkoisessa juhlalounaspöydässä oli aika mennä lepäämään. Päivälevon jälkeen vaihdoimme juhlamekot ja solmiot takaisin päälle. Opimme kuvasta, kuka on Sauli Niinistö, millainen on presidentin linna, Suomen lipussa on sininen risti ja tiesipä eräs ryhmän viisivuotias jo kertoa seuraavaa: ”Suomi on niinku Itsenäinen ja se tarkoittaa, että Sauli päättää meidän asioista.” Aloitimme tanssit. Harjoittelimme yksin ja yhdessä valssia. Paria sai vaihtaa, kun kappale vaihtui. Ihania pyörähdyksiä juhlavaatteissa – mukavaa! Ulos lähtiessä nelivuotias neiti totesi: ”Mun silmät ihan muuttui kyllä sydämen muotoisiksi….mä niin rakastan tota (ja osoitti viereistä nelivuotiasta poikaa)”. Tapakasvatusta parhaimmillaan, pientenkin kanssa voi hyvin käsitellä vaikkapa Suomen Itsenäisyyttä. Ryhmämme lapset ovat iältään 3-5 vuotiaita. Terveiset päiväkoti Kannelmäestä, Hyvää Itsenäisyyspäivää! Itsenäisyyspäivän tansseissa Ihastuttiin! Vanhuksille villasukkia KANNELMÄKI-LIIKKEEN neulekerhon aktiivit Maria Blomqvist ja Sirpa Hanski ovat tempaisseet jälleen ja neuloneet parin muun kerhon jäsenen kanssa useita kymmeniä pareja villasukkia, pyörätuolipeittoja ja lapasia Kannelmäen vähävaraisille vanhuksille jouluiloksi lämpöä tuomaan. Työt luovutettiin kotihoidonohjaaja Tarja Luomalalle ja Kannelmäen palvelukeskuksen sosiaaliohjaaja Iisa Turuselle itsenäisyyspäivän jälkeen Kantsun Olkkarissa. Nämä tulevat todella tarpeeseen, Tarja Luomala sanoo ja kertoo, että neuleita tullaan viemään jaettavaksi Kaarelan alueen kaikkiin palveluyksiköihin: Kannelmäkeen, Malmikartanoon ja Muurimestariin. Maria ja Sirpa, jotka käyvät myös kerran kuussa neulomassa palvelutalossa, kiittelevät lankoja lahjoittaneita. Haluamme kiittää kaikkia lankoja lahjoittaneita. Projekti jatkuu ja lankalahjoituksia otetaan vastaan! Teksti ja kuvat Jauri Varvikko Sosiaaliohjaaja Iisa Turunen (vas.) ja kotihoidonohjaaja Tarja Luomala ottivat tyytyväisinä neuletyöt vastaan. Kannelmäki-liikkeen ’neulootikot’ Maria Blomqvist ja Sirpa Hanski lupaavat jatkaa töiden tekemistä, jos vain langat eivät lopu kesken.
10 14.12.2016 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO ERIKOISHAMMASTEKNIKOT: Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym. KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus puh. 09 563 1500 Myyrinhammas Iskostie 4, 01600 Vantaa www.myyrinhammas.? Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (kauppakeskus Kaaren vieressä punatiilitalo) P. (09) 566 0981 www.kannelmaenhammaslaakariasema.com • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KELA-KUNTOUTUSTA • KOTIKÄYNTEJÄ Avaamme tammikuun alussa Lassilan puolella uusissa tiloissa Laurinniityntie 2. Tervetuloa! Muista myös tuotetarjouksemme vaikka pukinkonttiin! Parturi-Kampaamo MARI LEINO Näyttelijäntie 24 045-1312 721 www.marileino.? Kauneusja terveyspalveluja HELSINGIN JAKELU-EXPERT OY Katso lisätiedot ja täytä työhakemus www.lisäduuni.fi tai soita [09] 5615 6400 Täytätkö tänä vuonna vähintään 14 vuotta? Oletko reipas ja vastuuntuntoinen? Töitä myös autopiirijakajille (oma auto) TULE JAKAMAAN LEHTIÄ JA MAINOKSIA TÖITÄ MYÖS AUTOPIIRIJAKAJILLE HELSINGIN rakennuslautakunta luvitti 29.11. Helsinkiin yhteensä 293 asuntoa, joista 234 rakennetaan Kuninkaantammeen. Matalaenergiarakentamisella profi loituvan Kuninkaantammen alueelle myönnettiin kolme rakennuslupaa yhteensä neljälle kerrostalolle ja kahdelle rivitalolle. Rakennuksiin asennetaan aurinkopaneelit, joilla tuotetaan sähköä kiinteistöjen tarpeisiin. Helsingin rakennusvalvonta Kuninkaantammen rakentaminen sai vauhtia HELSINGIN RAKENTEILLA oleva uusi kaupunginosa Kuninkaantammi on saanut ensimmäiset asukkaansa. Ensimmäiset asuintalot on rakennuttanut Icecapital Oy ja Skanska. Talot sijaitsevat Taidemaalarinkadulla Kuninkaantammen keskustassa. As. Oy Helsingin Sienassa on vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja lamelli-, pienkerrosja rivitaloissa yhteensä 75. Seuraavaksi valmistuvassa As. Oy Helsingin Umbrassa on 53 vapaarahoitteista omistusasuntoa kolmessa kerrosja rivitalossa. Asuntojen koot vaihtelevat yksiöistä 4–5 huoneen asuntoihin. Umbrassa on myös ullakkoasuntoja. Kohteiden arkkitehtisuunnittelun on tehnyt Ark7 Oy. Kuninkaantammen keskustan kaava-alueella on rakenteilla 278 asuntoa viidellä tontilla. Vuonna 2017 käynnistyy kymmenkunta hanketta. Alueen erityispiirre on ilmastoviisas rakentaminen. Sadeja sulamisvesien viivyttämisellä kaduilla, puistoissa ja korttelipihoilla ehkäistään kaupunkitulvia. Pihojen sadepuutarhat ja viherkatot ovat paitsi teknisiä ratkaisuja myös alueen viihtyisyyden lisääjiä. Asuintalojen tulee olla energiatehokkaita ja niiden tulee hyödyntää uusiutuvaa, esimerkiksi aurinkoenergiaa. Kuninkaantammi on myös puurakentamisen alue: keskusta-aluetta ympäröivät korttelit rakennetaan puusta. Kuninkaantammi rakentuu Luoteis-Helsinkiin Keskuspuiston ja Vantaanjoen tuntumaan. Vanha teollisuusja varastorakennusten alue on aloittanut muodonmuutoksensa 5 500 asukkaan ekologisesti kestäväksi kaupunginosaksi. Värikkään alueen keskustasta tulee kerrostalovaltainen, ja keskustaa ympäröivät pientaloalueet puistoineen. Alueen ympärillä säilyvät monipuoliset viheralueet ja ulkoilureitit. Lisätiedot: Kuninkaantammen aluerakentaminen: Kimmo Kuisma, projektinjohtaja, Helsingin kaupunginkanslia, aluerakentaminen, puh 09 310 25808, kimmo.kuisma ( at ) hel.? Kuninkaantammeen ensimmäiset asukkaat Muista lähettää kotimaan paketit ajoissa ja viimeistään 20.12. Kaikki hyvä on lähellä Klaneettitie 7, Helsinki | Puh. 09 563 1855 jani.pyorre@k-market.com | www.facebook.? /kmarketkannelmaki K-Market Kannelmäki Graavit, savukalat, pateet ja muut joulun herkut meiltä. Tilaa etukäteen ja nouda. Kiitokset kuluneesta vuodesta, hyvää joulua ja menestystä vuodelle 2017! Toivottavat kauppiaat Niina ja Jani henkilökuntineen. TILAA MEILTÄ JOULUKINKKU! Vältä ruuhkat ja tilaa meiltä laadukas Tammisen joulukinkku. Tee tilaus myymälässämme tai www.k-market.? /kaupat/kannelmaki viimeistään 16.12. Osallistu myös arvontaan. KANNELMÄKI ark 7-22 la 8-22 su 10-22 Palvelu pelaa Kaarelan jäähallihanke valtuuston käsiteltäväksi HELSINGIN kaupunginhallitus käsitteli 7.12. Kaarelan jäähallihankkeeseen liittyvää rahoitusta kokouksessaan ja päätti esittää kaupunginvaltuustolle sen hyväksymistä. Seuraavaksi asia siirtyy kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi ja jos päätös on myönteinen, oikeuttaa se kaupunginhallituksen myöntämään Helsingin Liikuntahallit Oy:lle urheiluja ulkoilulaitosrahastosta 2 516 000 euron lainan jääharjoitushallin rakentamiseen. Hankkeen esitteli kaupunginjohtaja Jussi Pajunen. Esittelyssä hanketta perusteltiin seuraavasti: Helsingin Liikuntahallit Oy on kaupunkikonserniin kuuluvan Jääkenttä-säätiön kokonaan omistamaa yhtiö. Helsingin Liikuntahallit Oy omistaa tai vuokraa kuutta harjoitusjäähallia, joissa on yhteensä 13 jäärataa. Harjoitusjäähallit sijaitsevat Hernesaaressa, Konalassa, Malmilla, Paloheinässä, Salmisaaressa ja Vuosaaressa. Konalan halli toimii entisestä tehdasrakennuksesta vuokratuissa tilapäistiloissa, joissa toimintoja ei voi järjestää nykyisiä vaatimuksia vastaaviksi. Nyt rakennettava harjoitusjäähalli korvaa Konalan hallin ja sen vakituiset jäävuorot siirretään uuteen jäähalliin. Samalla Konalan jäähallin toiminta lopetetaan. Liikuntalautakunta on, kaupunginhallituksen 13.6. myöntämän oikeuden perusteella, vuokrannut 15.9. Helsingin Liikuntahallit Oy:lle Kaarelassa sijaitsevan, 14 057 m²:n suuruisen alueen jääharjoitushallia varten ajaksi 1.10.2016 31.12.2043. Helsingin Liikuntahallit Oy hakee kokonaiskustannusarvioltaan 6 300 000 euron (alv %) hankkeelle Helsingin kaupungilta 2 516 000 euron lainaa. Kaupungin lainan lisäksi hanketta on suunniteltu rahoitettavan pankkilainalla 2 516 000 euroa, omarahoituksella 703 500 euroa ja Opetusja Kulttuuriministeriön hankeavustuksella 564 500 euroa. http://www.hel.? /static/public/hela/ Kaupunginhallitus/Suomi/Paatostiedote/2016/Kanslia_2016-12-07_Khs_43_ Pt/index.html Hankesuunnitelman mukaan rakennukseen tulee kaksi jäärataa, tarvittavat pukuhuone-, varusteja sosiaalitilat sekä suurehko liikuntatila.
11 14.12.2016 PARI VUOTTA SITTEN ihmiset nousivat yhtenä miehenä julistamaan, että he ovat Charlieita, je suis Charlie. Tämä sen jälkeen kun islamilaisterroristit olivat hyökänneet Charlie Hebdo-pilalehden toimitukseen ja juutalaiseen ruokakauppaan Pariisissa. Julistautumalla Charlieiksi yritettiin välittää sanomaa, että yhteiskunta puolustautuu islamistista terroria vastaan, ja etteivät ihmiset pelkää. Tai eivät pelkää niin paljon, etteivät uskaltaisi sanoa olevansa Charlieita, iskun kohteita. Yksittäisen ihmisen olisi jo uskalletumpaa sanoa olevansa Charlie. Se onnistuu nähtävästi vain niin suuressa joukossa, ettei koe olevansa henkilökohtaisesti vaarassa. Näinpä puskuritarrat ”Olen Charlie”, eivät ole ottaneet tulta (jos sanaleikki sallitaan), eli eivät ole suosittuja. Voisi hyvin olla, että sellaisella tarralla varustettu auto saattaisi saada pari ylimääräistä naarmua kylkeensä jossakin Itäkeskuksen parkkipaikalla tai Sitratorin tuntumassa. Eli, terroristien ote on todellisuutta. Kerroin leikilläni, että laittaisinko tämän kirjoituksen nimeksi ”Olen Lars Vilks”, ja tutut riensivät heti sanomaan, että se olisi hullua ja ei voisi tietää, mitä siitä seuraisi. Joten, olisiko syytä todeta, että tilanne on jo päällä? Tapahtunut tähän mennessä Lars Vilksille Lars Vilks on tehnyt hiukan Harro Koskisen Sikamessias-tyyppisen taideteoksen. Kuvassa Muhammedin pää on koiran ruumiissa liikenteen keskellä. Päätä ei tietäisi Muhammedin pääksi, jollei taiteilija itse sanoisi sen esittävän Muhammedin päätä. Siinä missä Harro Koskinen sai 1970-luvulla paheksuntaa ja maallikkosaarnaajan nostaman kanteen, jonka johdosta KKO vahvisti asiasta 210 markan sakon Koskiselle, Vilksin työ on aiheuttanut kaikenmoista muuta, ja ei yksin Vilksille. Marraskuussa vuonna 2010 tuli julkisuuteen Mogadishun jalkapallokentällä kuvattu video, jossa hyvällä ruotsilla luvattiin leikata Vilksin pää irti. Ja että nämä ihmiset (siis väkivaltaa pakoon lähteneet pakolaiset) tavoittavat Vilks-koiran mistä tahansa loukosta minne Vilks yrittääkään piiloutua. Paria viikkoa myöhemmin. 5.12.2010 Taimour Abdulwahab teki räjäytyksen jouluruuhkassa Drottninggatanilla Tukholmassa. Omaksi onnettomuudekseen Taimour sössi homman ja onnistui tappamaan vain itsensä. Taimour jätti jälkeensä viestin, jossa kertoo syykseen tehdä terroriteko mm. Vilksin olemassaolon ja vertaa Vilksiä sikaan. Vuonna 2011 järjestäjät peruvat Vilksin osallistumisen Göteborgin kirjamessuille, koska hänen turvallisuuttaan ei voida taata. Vuonna 2015 Kööpenhaminassa Omar El-Hussein yrittää tunkeutua tilaisuuteen, johon Vilks osallistuu. Omarilla on automaattikivääri m/95. Omar ei onnistu tappamaan Vilksiä, mutta ampuu selkään tilaisuudesta paennutta ohjaaja Finn Nørgaardia, joka kuolee. Lars Vilks on itse ollut ympärivuorokautisessa suojelussa salaisessa olinpaikassa vuodesta 2007. Peli poikki Suomessa Suomessa järjestettiin isoja mielenosoituksia kun kävi ilmi, että kansallismieliseen mielenosoitukseen osallistunut oli potkaissut miestä rintaan. Parinkymmenen metrin päässä paikasta, jossa tämä tapahtui, sattui toisenlainen väkivallanteko paria vuotta aikaisemmin, ilman mielenosoituksia. Bussinkuljettaja oli mennyt huomauttamaan kahdelle nuorelle sotkemisesta, jonka johdosta toinen sotkijoista otti bussinkuljettajaa kiinni takaapäin ja toinen löi edestä. Bussinkuljettajan menetettyä tajuntansa tämä putosi polvilleen, jolloin lyöjä potkaisi bussinkuljettajaa kasvoihin voimainsa takaa. Bussinkuljettaja vietiin tehohoitoon laajojen kallonsisäisten verenvuotojen takia. Kun tekoon syyllistyneet ovat näitä väkivaltaa pakoon lähteneitä, niin kenellekään ei tule mieleen osoittaa mieltään raakaa katuväkivaltaa vastaan, joka vieläpä kohdistuu työtään tekeviin ja hyödyllistä yhteiskunnallista tehtävää suorittavaa kansalaista vastaan. Surullinen tosiasia on, että nämä väkivaltaa karussa olevat pakolaiset syyllistyvät katuväkivaltaan keskimääräistä useammin. Raiskauksien suurvalta Aikaisemmin Burkina Fasoa on pidetty raiskauksien suurvaltana, jossa on eniten raiskauksia väkilukuun verraten. Tai pitäisi kai sanoa paremminkin rekisteröityjä raiskauksia, sillä Burkina Fasoa etelämpänä Afrikassa raiskauksia ei välttämättä rekisteröidä, ketä kiinnostaa. No, äskettäin breitbart.com-sivusto, Trumpia kannattavien sivusto julkaisi uutisen, jonka mukaan Ruotsi olisi ohittanut Burkina Fason raiskausten määrässä. Tämä tietenkin pahastutti ruotsalaisia kovin, niinkuin totuus aina. Mene tiedä, miten asia lienee Suomessa, ainakin trendi meillä on sama kuin Ruotsissa. Helsingin käräjäoikeuden rikospuolen juttulistoja silmäilemällä näyttäisi siltä että raiskauksia on paljon ja tekijöiksi epäillyillä on tyypillisesti sangen eksoottisia nimiä. Juutalaisten asema Voisi alkaa tunnustaa se tosiasia, että juutalaiset ovat yksi ryhmä, joita kohtaan suuntautuu erityistä terroritekojen uhkaa. Malmössa juutalaissyntyiset kokevat uhan konkreettisesti ja juutalaisten maastamuutto (lähinnä Israeliin) lisääntyy. Malmössähän tunnetusti on suuri muslimiuskoisten maahanmuuttajakeskittymä ja mm. Rosengård-lähiö on tullut kuuluisaksi erikoisista olosuhteistaan. Rosengårdiin palomiehet eivätkä ambulanssit mene ilman poliisisaattuetta. Esko Karinen Lars Vilksin vaiheet referoitu Dagens nyheterin artikkelista. Onks Vilksei näkyny? Toisinajattelija To is in aja tte lij a Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 28.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 Osoite: Pakilantie 98 A 1, 00670 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 010 3206 663 E-mail: tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,10 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400 http://hjex.fi /jakelupalaute Etkö saanut Tanotorvea? Anna palautetta http://jakelupalaute.fi / tanotorvi Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227 Café Asmin Uusi edullinen salaattibaari Annokseen kuuluu veloituksetta pohjana salaattimix, tomaatti ja kurkku. Lisäksi leipäkuutiot, nachot ja siemensekoitus. AVAJAISTARJOUS! Neljä valinnaista täytettä 7,50 € Voimassa 14.1.2017 asti. Café Asmin Kanneltalo, Klaneettitie 5 • Puh. 0400 2640914 Avoinna ma-to klo 10-20, pe klo 10-18 ja la klo 10-16 sekä muina aikoina tapahtumien yhteydessä. TURVAVYÖ OY • turvavöiden hihnan uusinnat • turvavöiden huollot • uudet turvavyöt • jatkolukot Muutamme 2.1.2017 Lukkokatu 8, 05840 HYVINKÄÄ ? 040 5468 610 • www.turvavyo.? Avoin kaikille Meillä voit opiskella ja harrastaa tavoitteellisesti tai ihan vain omaksi iloksesi. Kurssit tarjoavat monipuolista tekemistä jokaiselle taidoista ja koulutuksesta riippumatta. Valitse yli 1 000 kurssin joukosta ja ilmoittaudu verkkosivuillamme. HELSINGIN AIKUISOPISTO • Ke 11.1. infotuokio 6.-luokkalaisten vanhemmille klo 17.30 • Ke 25.1. klo 10 -12 ja ti 7.2. klo 10-12 avoimet ovet lukioon tutustuville • Ke 25.1. infotuokio Apollon lukiosta klo 17.30 Kantsun Olohuone muuttaa uusiin tiloihin, Alepan viereen, entiseen kirppiksen tilaan 2.-7.1.2017 välisenä aikana. Tarvitsemme tuolloin vapaaehtoista talkooapua paikalle sekä päivisin, että iltaisin jokaiselle päivälle. Vapaaehtoiseksi voi ilmoittautua kahvila Herkussa arkisin klo 8-15 tai Kannelmäki-liikkeen sekä Kantsun Olohuoneen Facebook-ryhmissä. Kantsun Olkkari muuttaa!
12 14.12.2016 SK HAMMASKAARI HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Toimimme edelleen Wanhalla Ostarilla kaikki palvelut samalla klinikalla • Implanttiklinikan palvelut kirurgiasta valmiiseen kruunuun tai siltaan • Panoraamaja 3D-kuvaukset • Keraamiset täytteet, laminaatit ja kruunut jopa yhdellä käynnillä • Kaikki yleishammaslääkäripalvelut • Suuhygienistin hoito ja valkaisut Jouluksi hohtava hymy: Valkaisu vastaanotolla 295€ Zoom-valkaisu 390€ Pauliina Uutela , yleishammaslääkäri Olga Vabistsevits , yleishammaslääkäri Jaakko Partanen , erikoistuva hammaslääkäri JOULUN HARTAUDET JA JUMALANPALVELUKSET KANNELMÄEN KIRKOSSA , Vanhaistentie 6 Jouluaattona la 24.12. * klo 13 Perheiden aattohartaus Lotta Petäjäniemi, Tiia Saari * klo 16 Aattohartaus Konsta Korhonen, Anne Myllylä, Anu Hälvä, sopraano * klo 23 Jouluyön hartaus Virpi Koskinen, Kari Härkönen, nuorten lauluryhmä Joulupäivän messu su 25.12. klo 10 Nina Rajamäki, Sakari Enrold, Tiia Saari Tapaninpäivän sanajumalanpalvelus ma 26.12. klo 10 Lotta Petäjäniemi, Kari Härkönen MALMINKARTANON KAPPELIN PIHALLA, Vellikellonpolku 8 Jouluaattohartaus la 24.12. klo 16, Sakari Enrold KAUNEIMMAT JOULULAULUT • su 18.12. klo 18 Kannelmäen kirkossa, Konsta Korhonen, Tiia Saari • ti 20.12. klo 17.30 ja 18.30 Kauppakeskus Kaaressa, Sakari Enrold, Kari Härkönen • loppiaisena pe 6.1.2017 klo 11.15 kirkolla seurakuntasalissa JOULULOMAKERHO ALAKOULUIKÄISILLE ti 3.1. ja ke 4.1.2017 klo 10–14 Nurkassa Kerhossa leikitään, pelaillaan, askarrellaan, tehdään yhdessä välipalaa. Ilmoittautuminen kantsunurkka.? -sivulla su 25.12. asti. Ohjaajina Iisa ja So? a. Tiedustelut Valtterilta, p. 050 380 1307. Kannelmäen seurakunta Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI Puh. 09 2340 3800 www.helsinginseurakunnat.? /kannelmaki www.facebook.com/kannelmaenseurakunta Kanneltalon kevät nyt myynnissä kanneltalo.? Kanneltalon lipunmyynti on poikkeuksellisesti avoinna ma 19.12. Lipunmyynti on suljettu to 22.12.16–ma 2.1.17. Tänä aikana lippuja myy Lippu.?. PRISMA KAARI KANNELMÄKI Kauppakeskus Kaari, Kantelettarentie 1, 00420 Helsinki PRISMAN VÄKI TOIVOTTAA RAUHALLISTA JOULUA! PRISMA KAARI AVOINNA 24 H 24.12. KLO 16 SAAKKA