• kÄytÄ heijastinta ! Laadukasta yleis- ja erikoislääkäripalvelua jo yli 30 vuoden ajan. Jönsaksentie 6, 01600 Vantaa, puh. (09) 504 1011, fax (09) 533 221 Ajanvaraus (09) 5041 0122, www.vantaanlaakarikeskus.fi Tervetuloa Joulukahville perjantaina 17.12. klo 10-18 No 12 15.12.2010 · 46 VUOSIKERTA · JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY · PÄÄTOIMITTAJA KARI VARVIKKO Rati riti rallaa... Joulupukki leipäjonossa Kannelmäen joulujuhla Sitratorilla La 18.12. klo 14.00-16.00 Kannelmäen leijonat 50 vuotta TEE JOULUSTA ITSESI NÄKÖINEN Kuva Tommi Heino
• 15.12.2010 3 Pääkirjoitus MAJAVAN MATKASSA Joulupukki leipäjonossa Silloin kun Marski päreensä poltti T anotorven joulupukki lähti matkaan ja tutustui Ruoka-apu yhdistyksen leipäjonoon entisessä terveyskeskuksessa Myyrmäen Iskostiellä. Pukkimme jakoi parille sadalle ihmiselle toffeita ja oli liikuttavaa huomata, miten niin lasten kuin aikuistenkin ilo oli aitoa ja hymy herkässä. Vaikka työttömyys on tuoreiden tietojen mukaan vähentynyt, tilastoihin kätkeytyy pitkittyvää työttömyyttä ja osa-aikatyön kasvua. Yli vuoden työttömänä olleiden määrä on lisääntynyt lähes kolmanneksella. Irtisanominen merkitsee käytännössä joka toiselle työttömälle työuran loppua. Pienituloisiin kotitalouksiin kuului vuonna 2008 lähes 700 000 henkilöä. Edellisen laman aikana 1990-luvun alkupuolella Tanotorvi jakoi Kannelmäessä sadoille ihmisille yhtenä päivänä pakettiautollisen leipää ja toisena yli 2000 kiloa perunoita. Lehtemme sai runsaasti kiitosta osakseen. Ilmaisjaossa oli mutkiakin matkassa. Leipäjonossa oli myös varakkaita ihmisiä, jotka eivät olleet tyytyväisiä, kun oli vain vaaleata leipää. Eikö ole grahamsämpylöitä? Onko tämä leipä mennyt vanhaksi? Mikä on viimeinen myyntipäivä? Perunajonossa hamuttiin parin kilon pusseja sylikaupalla. Ovatko nämä sikliä vai mitä? Myyrmäen leipäjonossa ihmisille oli tarjolla paljon erilaista ruokaa ja tiistaisin, kun jako tapahtuu, paikalla on aina satoja ihmisiä; joukossa venäläisiä, somaleja, virolaisia, perheellisiä, yksinhuoltajia ja yksinäisiä vanhuksia. Oli jonossa muutama laitapuolenkin mies, mutta selvästikin vähemmistönä eli suurin osa ihmisistä oli oikealla asialla. Parhaimmillaan kritiikki sosiaalipummista taisi mennä siten, että fyrkat sossusta, safkat leipäjonosta, kledjut kirppikseltä, kämppä stadilta ja asumistuki Kelasta. Brenkut hoidetaan eläkkeellä. Onneksi totuus ei ole ihan tämän näköinen. Monet leipäjonossa seisovat kokevat tulleensa niin leimatuksi kuin nöyryytetyksikin. Sosiaalihuollon resursseja olisikin lisättävä, jotta apu tulisi lähemmäksi itse ihmistä. Lapsiperheet, yksinhuoltajat, työttömät ja eläkeläiset ovat todellisia avuntarvitsijoita. Heidän ei ole syytä hävetä sitä, että hakevat ruokaa leipäjonosta. Pikemminkin se on tämän hyvinvointiyhteiskunnan häpeä. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Kari Varvikko KOMMENTTI Alun perin lehtemme piti esitellä myös Ruoka-apu yhdistyksen toimintaa leivän jakajana, mutta yhdistyksen toiminnanjohtaja kieltäytyi haastattelusta, koska joulupukki ja hänen kuvaajansa ottivat leipäjonosta kuvia kysymättä häneltä lupaa. Joulupukki kysyi kuvattavilta luvan. Lehtemme ei kuitenkaan julkaise kuvia, joista voisi tunnistaa niiden kohteet. Vaikka se lain mukaan olisi jopa luvallista, sillä leipäjono on julkinen paikka. H uumoria on montaa sorttia. Mielestäni etevimmillään huumori on itseironiaa ja käänteishuumoria, jota esitetään naama vakavana. Tällöin ymmärtämisen vastuu jää kuulijalle tai lukijalle. Hän sitten ymmärtää leikin tai sitten ei. Selitellä ei pidä. Syksyn hersyvintä huumori-antia on käsittääkseni ollut kahden tunnetun tahattoman standup-koomikon puheet työpaikkakiusaamisesta. Ykköseksi rankkaan ex- pankinjohtaja Sinikka Salon. Hän ilmoitti tulleensa kiusatuksi toimiessaan Suomen Pankissa. Kun häneltä pyydettiin yksityiskohtia, hän ilmoittikin puhuneensa yleisellä tasolla. No niin tai näin, hölmöllekin pitäisi olla selvää, ettei niin rehevää ja komean kokoista ihmistä ainakaan se Mikkelin isopäinen poika pysty kiusaamaan. Kävisi ukko melko keveäksi Sinikan hyppysissä. En edes uskalla kuvitella mahdollista naaman päälle istumista. Olisi takuulla henki katkolla. Toinen hyväkäs, joka ilmoittautui kiusatuksi oli Kepun entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen. Mikäli lehtiä on uskominen kyllä se oli Korhonen, joka muita kiusasi. Vanhasta siellä oikeasti silloin kiusattiin ja tunnutaan kiusattavan edelleenkin. Oma vika, ei pidä olla niin hienotunteinen ja antaa roskaväen hyppiä nenälle. Aina on tietysti mahdollista että Korhonen on on sittenkin piiloherkkä ihminen, joka halusi kompensoida händikäppiään rehvakkaalla ja kovalla käytöksellä. Oikeasti tasapainoisen ja itsensä kanssa sovussa olevan ihmisen tarvitse hakea rohkeutta heikompiaan kiusaamalla. On niitä ihmisiä, jotka eivät anna itseään kiusata. Kekkonen oli yksi heistä. Vanhemmiten Kekkonen muuttui äreäksi, epäluuloiseksi ja vainoharhaiseksi. Hän kuvitteli kuten vanhenevat johtajat yleensäkin, että hänet yritetään kammeta vallasta. Käsitykseni mukaan hän ei loppuvaiheessa uskonut kehenkään muuhun ihmiseen kuin Eino Uusitaloon, uskollisista uskollisimpaan ystävään, joka oli todistetusti niin rajoittunut, ettei hän muodostanut toimillaan kenellekään mitään uhkaa. Vähiin menee se kaveripiiri. Vaan yksi se on joukossa ylitse muiden, kaikissa asioissa. Tietenkin hän on Mannerheim. Marski kohteli alaisiaan ja kanssaihmisiään tiukasti mutta oikeudenmukaisesti. Hän ei päästänyt ketään liian lähelle itseään joten henkilökohtaisten tunteiden vaikutus tehtäviin raskaisiinkin päätöksiin oli mahdollisimman pieni. Eivät yritysten saneeraajatkaan istu iltaisin kaljalla saneerattavien kanssa. Mannerheim oli sivistynyt kosmopoliitti ja aristokraatti. Kerran hänen kuitenkin tiedetään polttaneen pinnansa oikein perusteellisesti Jatkosodan raskaina päivinä vanhan Marskin terveys alkoi pettää. Paine ja vastuu oli sietämättömän kova. Marski joutui lepäämään ja hoidattamaan terveyttään usein ulkomailla, etupäässä hän matkusti Sveitsiin, jossa hän viihtyi ja sai tavata kuninkaallisia ja muita vanhoja ystäviään.Seuraavan tositapauksen on kertonut muistelmissaan jääkärikenraali Paavo Talvela, Marskin arvostama erittäin lahjakas, rohkea ja kova sotilas. Asemasodan ajaksi 1942-1944 Marski lähetti Talvelan sotilasasiamieheksi ja omaksi raportoijakseen Johtajan päämajaan Berliiniin. Talvela pääsi niihin piireihin kuin pitikin. No, Marski kertoi menevänsä Sveitsiin 17 huhtikuuta 1943. Hän kertoi koneen tekevän välilaskun pienelle Rangsdorfin sotilaskentälle tankkausta ja lepoa varten. Marski pyysi, ettei kentällä järjestetä mitään juhlallisuuksia suuren aseveljen kunniaksi. Ei, hän on nyt paroni Marheim, yksityishenkilö. Senhän arvaa, ettei tämänkaltainen homma Saksan tiedustelupalvelulta jää huomaamatta. Talvelan vastusteluista huolimatta hänen mukaansa tuppautui Johtajan päämajasta majuri von Albedyll, vaikutusvaltainen henkilö melko mitättömästä sotilasarvostaan huolimatta. Pitkin hampain Talvela joutui ottamaan kaverin mukaansa. Marskin tullessa koneesta Albedyll hyökkäsikin kattelemaan hämmästynyttä Marskia kertoen hänelle Johtajan lämpimät terveiset ja paranemistoiveet. Marski tervehti majuria muodollisen arvokkaasti naama peruslukemilla. Marski veti Talvelan hieman sivummalle ja käytti kieltä, jota tuskin kukaan on Marskin suusta kuullut: -Saatanan perkele,kenraali, minä nimen omaan pyysin saada olla rauhassa ja tuntemattomana. Nyt te raahaatte jonkun helvetin Albedyllin riesakseni. Viekää jumalauta se idiootti pois silmistäni... Litania jatkui ja jatkui. Talvela teki sen minkä sotilaan täytyy. Hän seisoi asennossa kantapäät yhdessä ja otti solvausryöpyn ääneti vastaan. Viimein Marski lähti lentoaseman vessaan. Silloin Marskin lääkäri Kalaja totesi Talvelalle hymy huulillaan, ettei kenraalin pidä välittää. Ukko on kännissä kuin käki. Olen joutunut juottamaan sille konjakkia kipujen vuoksi koko matkan .Vessasta tultuaan Marski oli jo paremmalla tuulella. Tuuli parani entisestään, kun von Albedyll veti salkustaan pullon parhainta luomakunnan shamppanjaa, jonka kolmikko nauttikin mitä parhaimmassa sovussa huoltorakennuksen kanttiinissa... Kenraali Airon viinankäyttöön Marski joutui puuttumaan aika ajoin. Tällöin Marski ei suinkaan huutanut vaan varoitteli Airoa viinasta ja sen vaaroista hienostonutta ironiaa ja satiiria käyttäen. Heikki Majava TOIVO KOTTARAINEN Amerikkalaissotilaat kiduttavat irakilaisia syöttämällä sianlihaa, juottamalla viinaa ja pakottamalla seksuaaliseen aktiin. Meillä sitä kutsutaan pikkujouluksi. + Karjalaiset naiset olivat tutustumassa Niagaran putouksiin. - Tässä ovat kuuluisat Niagaran putoukset, opas selitti, ja jos arvon rouvat ovat hetken hiljaa, niin kuulemme veden kohinaa. + Ruotsalaisperhe oli ostanut porukalla itselleen marjanpoimurin joululahjaksi. - Nyt saadaan paljon marjoja, kun on kone millä kerätä, ilakoi vaimo - Niin, yhtyi mieskin iloon. ­ Rämäytäpäs se kone nyt käyntiin. + Poliisi oli hevosensa selässä odottamassa ylittääkseen kadun, kun pikkupoika uudella kiiltävällä pyörällään pysähtyi hänen viereensä. - Kiva pyörä, poliisi sanoi. ­ Saitko sen joulupukilta? - Jep, juuri niin, pikkupoika sanoi. Poliisi katsoi pyörää antaessaan pojalle 20 euron sakon ja sanoi: - Pyydä joulupukkia ensi vuonna laittamaan heijastin pyörän perään. Poika päätti sisuuntuneena matkia poliisia ja antaa potut pottuina ja tuumasi: - Kiva hevonen sinulla herra konstaapeli, saitko sen joulupukilta? Seuraava Tanotorvi ilmestyy 19.1.2011. Aineisto toimitukseen 7.1. mennessä. TUSINA-AIVOILLE - Kylläpä vain, poliisi vastasi. Pikkupoika katsoi ylös poliisiin ja sanoi: - Kerropa ensi vuonna joulupukille terveisiä, että laittaa mulkun hevosen alapuolelle eikä yläpuolelle. 1. Bräijää 2. Snaga 3. Snärkki 4. Präkää 5. Kriitta 6. Fakissa 7. Brassis 8. Smuglari Vastaukset sivulla 11 9. Smobika 10. Fiukka 11. Bryynaa 12. Flagis
• 4 15.12.2010 S yksyllä 1960 viisitoista kannelmäkeläistä miestä kokoontui ravintola Tullinpuomiin ja päätti aloittaa lionstoiminnan Kannelmäessä. Varsinainen perustamiskirja allekirjoitettiin Ravintola Perhossa 24.2.1961. Klubin ensimmäisinä presidentteinä toimivat Esko Väinölä, Kai Harlin ja Mikko Mikkeli. Ensimmäisinä vuosikymmeninä keskityttiin aktiviteetteihin, joihin julkinen tuki ei yltänyt. Vanhat pöytäkirjat kertovat mm. vaatekeräyksistä rajaseudun lapsille, joulupaketeista Kaarelan alueen koteihin, sokeainkoulun laskiaisajeluista ja liikuntavammaisen pojan koulukyydityksistä. Kannelmäen LC klubi valmistautuu siis juhlimaan 50 vuottaan. Klubi oli ensimmäinen Kaarelan alueelle ja siinä on nykyisinkin jäseniä Kannelmäen lisäksi mm. Lassilasta ja Malminkartanosta. Klubin toimintaan osallistuvat 26 miesjäsenen lisäksi aktiivisesti myös heidän puolisonsa. Klubi lienee tuttu ainakin pitkään Etelä-Kaarelan alueella asuneille mm. soppatykistä, mistä olemme jakaneet eri tilaisuuksissa hernekeittoa joskus ilmaiseksikin. Useat kannelmäkeläiset tuntevat kevätkarnevaalimme ja vuosikymmeniä myymillämme joulukuusilla on vakiintunut ostajakunta. Olemme kuluneiden 50 vuoden aikana keränneet eri tavoin varoja ja jakaneet niitä mm. alueen sotaveteraaneille, nuorten leiri- ja urheilutoimintaan sekä nuorisovaihtoon. Jaamme joka vuosi ennen joulua kolmelle seurakunnan diakoniatoiminnan valitsemalle perheelle lahjakortin jouluostoksia varten. Vuosittain olemme pystyneet jakamaan alueen kohteisiin 4000 ­ 6000 euroa. Tärkeä painopiste toiminnassamme on nuoriso. Klubi on pitkään rahoittanut Kaarelan alueen opettajien ns. Lions Quest ­koulutusta (nuorten elämisen taitojen kehittäminen). Jaamme joka vuosi Kannelmäen peruskouluille 800 euroa 50 ja 100 euron stipendeinä . Stipendikriteerit on laadittu yhteistyössä peruskoulun vanhempainyhdistyksen kanssa ja niiden mukaan ei palkita pelkästään koulussa hyvin menestyviä mallioppilaita. Valinnassa pyritään ottamaan huomioon myös rehti ja reilu käyttäytyminen kaveripiirissä. Normaalisti stipendit jaetaan joulu- ja toukokuussa. Keväällä palkitaan sellaisia oppilaita, jotka ovat eniten parantaneet numeroitaan tai käyttäytymistään. Koska klubin varsinainen 50-vuotisjuhla on ensi keväänä, joulukuun stipendien jako on siirretty juhlan yhteyteen. Samoin eräiden muiden avustusten jako on siirretty kevään juhlaamme. Kolumbus, löytöretkeilijä HISTORIAN IVAA ON, että löytöretkeilijöistä taitamattomin on nykyaan tunnetuin. Kolumbus loysi virallisten tietojen mukaan mantereen, joka ei oikeastaan ollut hukassakaan. Jo munkki Brendan tapasi puoli vuosituhatta aikaisemmin uudella mantereella asukkaita, jotka olivat sinne muuttaneet Euroopasta. Kaiken lisaksi Kolumbus ei edes onnistunut löytämään uutta mannerta, harhautuipa vain muutamalle saarelle, jotka sijaitsevat uuden maailman mannerjalustalla. Itse asiassa muinaisilla löytöretkeilijöillä oli kaiken lisäksi käytössään karttoja, jotka kiinalaiset olivat laatineet koko maapallosta. Gavin Menziesin ansiosta alkaa paljastua se, että silkkitietä ja osittain meritsekin Eurooppaan tihkui useitakin versioita maailmankartoista, jotka olivat kiinalaisten laivastojen 1400-luvun alussa tekemien purjehdusten aikana tehtyjä. Kartoitus- ja paikannusmenetelmat olivat niin tarkkoja, että ne menivät suorastaan eurooppalaisten käsityskyvyn ulkopuolelle. Paikannusmenetelmät perustuivat vesikelloihin ja tähtihavaintoihin. Se tietenkin lisää löytöretkeilijöiden ansiota, että eurooppalaisten matkat oli tehtävä kokeellisesti ja arvauksen va- Kannelmäen leijonien kuusikauppiaat valmiina palvelukseen. miljoona leijonaa keräsi 150 miljoonaa USD, joilla pelastettiin näkö yli 60 miljoonalle sokealle kehitysmaissa mm. kaihileikkauksilla. Avustuksia suunnataan merkittävästi myös suuriin katastrofeihin, viimeksi Haitiin ja Pakistaniin. Kolme vuotta sitten Lions Club International Foundation arvioitiin maailman parhaaksi kansalaisjärjestöksi. Yksi syy lions-järjestön saamaan arvostukseen on se, että avustusten kerääjät, klubien jäsenet, toimivat vapaaehtoisesti ja palkatta. Erilaisilla aktiviteeteillä kerätyt varat menevät kokonaisuudessaan avustustoimintaan. Leijonat maksavat aina itse klubi-iltansa, matkansa yms. menot. Tästä vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita pyydämme ottamaan yhteyttä jäsen- ja nuorisojohtajaamme Markku Liikkaan (soppatykki@nettilinja.fi). Juhlajoulukuusia kirkon pihalla Tänäkin jouluna Kannelmäen leijonat myyvät jälleen perinteisiä kotimaisia luomukuusiaan Kannelmäen kirkon pihalla sunnuntaina 19.12. klo 11-17, ja maanantaista keskiviikkoon klo 14-20. Tuotot menevät lyhentämättömänä hyväntekeväisyyteen. Juhani Putkonen LC Hki/Kannelmäen presidentti Näkö 60 miljoonalle sokealle Klubi osallistuu myös kansainvälisten kohteiden rahoittamiseen kansainvälisen järjestönsä kautta. Suuri projekti v.2007 oli sokeuden vastustaminen, ns. "SightFirst"II" kampanja. Sen avulla maailman yli Kannelkellot julkaisi upean levyn ja jokaisella on kuorossa oma merkittävä paikkansa. Yhdessä heistä tulee Kannelkellot. Nuorisokuoro syntyi lapsikuoron rinnalle, etteivät nuoret kokisi olevansa liian vanhoja lapsikuoroon ja siksi lopettaisi laulamista. Kuoroon ei ole pääsykokeita. Kuorot harjoittelevat yhtenä päivänä viikossa eri aikoina. ­ Kuoromme jäsenet ovat tavallisia, ihania lapsia, joilla on intoa laulaa. Kuorotoiminnassa minulle tärkeää ovat herkkyys, raikkaus ja ilo. Toisaalta hauskanpidon ohella luomme kuorolle yhteisiä tavoitteita ja teemme täysillä, kertoo Rintamäki. Kannelkelloilla onkin haasteita riittänyt, mm. viime helmikuussa kuoro lauloi valtiopäivien ekumeenisessa avajaisjumalanpalveluksessa Helsingin tuomiokirkossa tasavallan presidentti Tarja Haloselle, presidentti Mauno Koivistolle, hallitukselle ja eduskunnan väelle. Jumalanpalvelus radioitiin tuolloin suorana lähetyksenä. 13-vuotiaalle Laura Salmiselle äänilevyn tekeminen toi uusia, mielenkiintoisia kokemuksia. ­ Levy kuulostaa hienolta, en olisi uskonut että teemme tällaista. Tykkään kuunnella musiikkia ja laulaa, ja tämä on minulle kiva harrastus. Siirryin syksyllä lapsikuorosta nuorisokuoroon. Ensi syksynä teemme nuorisokuoron kanssa matkan Norjaan. lisia taitoja, ja niitä Sirkku Rintamäellä on kuorolaisten vanhempien mielestä. Kaija Pulkkisen tytär Noora Pulkkinen on ollut kuorossa mukana jo kuusi vuotta. ­ Itseäni levyn musiikki puhutteli vahvasti ja vaikutti suoraan tunteisiini. Sirkku on loistava kuoronjohtaja ja pedagogi, Sirkku on Sirkku! Kuoroharrastus tuo seurakuntayhteyden luontevasti myös koko perheelle, kertoo Kaija Pulkkinen. Kuorolaisten vanhemmat ovatkin kuorolle tärkeä voimavara. Osa vanhemmista vastaa kuoropuvuista, osa organisoi myyjäisiä, osa leipoo ja ideoi myytäviä tuotteita, osa toimii apuvanhempina konserteissa ja ennen jumalanpalveluksia. Pakko ei ole tehdä ja mukana voi olla omien voimavarojensa mukaan. Esimerkiksi meidän perheessä tämän jutun kirjoittaminen meni myyjäispullien leipomisen edelle. Ehkäpä juttuja kirjoitan vastakin, kun ekaluokkalainen tytär Tilda-Ruth kertoo jatkavansa kuorossa tietenkin ensi ja ensi ja ensi ja ensi ja ensi....vuonna! Suosittelen lämpimästi Kannelkellojen upeasointista Käsi kädessä -levyä, siinä on sielukkuutta ja yhdessä soimisen riemua. Levyä voi tiedustella Kannelmäen seurakunnasta, puh. (09) 2340 3800 (ma-pe klo 9-14). Makupala levyltä löytyy YouTubesta (www.youtube.com) hakusanalla Kannelkellot. Mari Hyttinen Kuva Nani Härkönen Lapsi- ja nuorisokuoro Kannelkellojen levynjulkistuskonsertissa välittyi kuorolaisten ja muusikoiden riemu ja ilo. LAPSEN OIKEUKSIEN päivänä 20. marraskuuta lähes täydessä Kannelmäen kirkossa vietettiin iloista levynjulkistuskonserttia: lapsi- ja nuorisokuoro Kannelkellojen ensimmäinen levy Käsi kädessä ilmestyi ja samalla yksi kuoron unelmista täyttyi. Lapsi- ja nuorisokuoro Kannelkellojen jokaisella jäsenellä on aihetta hymyyn. Juuri ilmestynyt levy kokoaa yhteen kuorolaisille rakkaat ja monille tutut laulut kuten Käsi kädessä, Ihme, Sallikaa lasten tulla ja Ei ole olemassa parempaa. Erityisen rakas juuri ilmestynyt levy on kuoroa vuodesta 1998 johtaneelle kanttori Sirkku Rintamälle, jolta äänitettä on kysytty ja toivottu vuosien mittaan. ­ Toivon, että levyltä välittyisi se riemu ja ilo, jota olemme lasten kanssa kokeneet, ja että kaikki, jotka levyä tarvitsevat, löytäisivät sen. Levyn teko lähti lopulta liikkeelle, kun kollegani, äänentoiston ammattilainen Kari Härkönen tuli töihin kirkkomuusikoksi Kannelmäen seurakuntaan. Ehdotin hänelle levyn tekoa ja hän innostui heti asiasta. Olemme sovittaneet levyn laulut yhdessä. Levyllä soivat myös monenlaiset soittimet kuten tinapillit, huilu, sello, perkussiot ja monet muut. Soittajina on ystäviämme, niin musiikin ammattilaisia kuin intohimoisia harrastajia. puhtautta ja raikkautta Joulun pöytäliinat verhot matot Pääset autolla suoraan takaovellemme Iskoskujalta. Levyllä välittyy ilo ja riemu Kuorolaiset ovat eri-ikäisiä, lapsikuorolaiset 6­11-vuotiaita ja nuorisokuorolaiset noin 12-18-vuotiaita, P. 563 1545 Ma - Pe 9-19, La 10-17 www.mattolaituri.info Musiikki tuo yhteen 40-jäsenisen lapsi- ja nuorisokuoron vetäjältä vaaditaan monipuo- Toisinajattelija rassa, kun vastaavia kehittyneitä paikannusmenetelmiä ei ollut käytettavissä. Samalla kun Kolumbuksen löydöt avasivat espanjalaisille tien uskomattomiin rikkauksiin, on asian kääntöpuolena karibiintiaanien kohtalo, kun joidenkin käsitysten mukaan näitä ei jaanyt jaljelle ainuttakaan, silla he eivät tunteneet vetoa orjuuteen, ja olivat uusien isäntienkin mielestä sopimattomia orjantöihin. Näin itsemurhien, tappamisten ja tautien jälkeen on kohtalaisen ilmeistä, että karibeja ei enää ole olemassa. Vastaavasti Kolumbusta, taitamatonta tunarinavigoijaa, joka uskoi löytäneensa Intian, arvostetaan merkittävänä löytöretkeilijänä. Esko Karinen Hispaniolan eli Haitin saarella Kannelmäen leijonat 50 vuotta Toisinajattelija
• 15.12.2010 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Kannelmäen kukka Avoinna Ma-Pe klo 9.00-17.00 La-Su 9.00-14.00 Vanhaistentie 1, puh. 531 261 Kantelettarentie 7, 00420 HELSINKI, puh. 504 2341 5 Hyvää näkyvyyttä ja turvallista joulumatkaa! KONALASSA, MALMINKARTANONKUJA 1-3 MA-PE 8-20 LA 9-16 SU 12-16 www.autopesucenter.fi - Puh. 0104219100 Jägerhornintie 3 www.leipatalo.com Kannelmäen Kampaamo-Parturi Vanhaistentie 3, Helsinki, Puh. 538 834 KAIKKIEN AUTOMERKKIEN KOLARIKORJAUKSET MYÖS VARKAUSVAURIOT T:mi AUTOPELTITYÖ NEVALAMPI Harri Nevalampi P. 0500-501 294 Vakkatie 22 00430 Helsinki Mäntsälän lähileipomo Kiitämme asiakkaitamme yhteistyöstä ja toivotamme rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2011 24.12. - 9.1. liike suljettu. Hyvää Joulua Helka, Katja ja Teija Kantelettarentie 5, 00420 Helsinki, puh. 566 2644 Parturi-Kampaamo Seneffiina Hanuripolku 5, Kannelmäki, puh. 5042 397 HUOVITIE 7 POHJOIS-HAAGA Terveyskeskuksen vieressä P. 588 4057 Nordea Pankki Suomi Oyj Aukioloajat: Ma-pe 06 - 21, la-su 10 - 21 Huolto ma-pe 08 - 17 Kaarelantie 84, 00420 Helsinki Puh (09) 5630 670, www.ripoil.fi Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Bike Service OY Huopalahdentie 16, puh. 477 5002 Rauhallista joulua ja hyvää Uutta Vuotta 2011 toivottaa Hyvää Joulua Ja Onnellista Uutta Vuotta Asiakkaillemme SITRATIE 5 - KANNELMÄKI - PUH. 531 979 Hopeatie 2 Helsinki-HaagaKannelmäki 0200-3000 nordea.fi ja Onnellista Uutta Vuotta! Kaarelan vuoden yrittäjät! toivottaa Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Klaneettitie 7, Kannelmäki K N N E L- P U B A Maununnevantie 2, puh. (09) 2410 810 KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 563 5393 KANNELMÄEN ELÄINLÄÄKÄRIT GAMLAS VETERINÄRER Soittajantie 1, 00420 Hki p. 530 6610 Lämmintä joulumieltä Kulttuurikahvila Voila Kanneltalo, puh. 3103 2422 Hyvää Joulua God Jul Malminkartanon Kiinteistöt Oy Puh. 530 8050
• 6 15.12.2010 Kanneltalo täyttyi Itsenäisyyspäivänä Kuten niin useasti ennenkin Kanneltalo oli jälleen täynnä, kun siellä vietettiin Itsenäisyyspäivän juhlia 6.12. Juhlapuheen piti lapsuutensa ja nuoruutensa Kannelmäessä asunut kansanedustaja Risto Autio. KaarelaSeura valitsi tällä kerralla kaksi vuoden yrittäjää: isän ja pojan eli Tanotorven päätoimittaja Kari Varvikon sekä lehteä kustantavan Eepinen Oy:n toimitusjohtaja Jauri Varvikon. Kaarela-Seuran puheenjohtaja Erik Bärlund vas. palkitsi Tanotorvi-lehden tekijät Eepinen Oy:n toimitusjohtaja Jauri Varvikon ja päätoimittaja Kari Varvikon. TILAISUUDEN ALOITTI Kannelmäen voimistelijoiden edustava ryhmä Evergreens ohjaajanaan Jaan Lepistö. LuoMuKanteleet soivat heleästi Maarit Aarvalan johdolla. Yleisö saattoi vain todeta sen valtavan kehityksen, mikä kanteleen soitossa on tapahtunut sitten Väinämöisen ja Elias Lönnrotin ajan. Iskelmälaulaja Raija Koso lauloi sydämellä Rauno Lehtisen kappaleen On hetki sekä Saukin suomentaman Pieni Kukkanen. Kaarela-Seuran hallituksessakin istuva tangolaulaja Taisto Saaresaho tulkitsi Veteraanien iltahuudon ja Äänisen aallot. Molempia taiteilijoita säesti Erkki Kallio. Puhallinorkesteri Apollo johtajanaan Tero Haikala puhalsi komeasti niin Jääkärien marssin kuin Oi Kallis Suomenmaan. Mätis-festareillakin nähty, kultaisen harmonikan aikoinaan voittanut, harmonikkamestari Anne-Mari Kanniainen näppäili hanuria häkellyttävän taitavasti. Lopuksi Kannelmäen oma lauluryhmä Kannelkylän kuoro johtajanaan Kristiina Wahlstein esitti V. Hannikaisen tuotantoa. Äänet soivat kauniisti kun "Läksin minä kesäyönä käymään" kaikui uusitussa Kanneltalon juhlasalissa. Lopuksi yhdessä laulettu Maamme-laulu antoi ihmisille hyvän mielen ja joulun odotuksen tunnetta. Kuvat Tommi Heino, jos ei toisin mainita. Kansanedustaja Risto Autio: Suomi ei voi eristäytyä ARVOISAT JUHLAVIERAAT , kunnioitetut sotiemme veteraanit, hyvät naiset ja herrat. On suuri kunnia päästä puhumaan itsenäisyyspäivänä Kanneltaloon, myös itselle hyvin merkityksellisiin puitteisiin. Minun nimeni on Risto Autio, olen viettänyt varhaisimman lapsuuteni Kaarelassa, vuonna 1960 Kannelmäkeen muuton jälkeen, varttunut täällä aikuiseksi ja lopulta, niin monien muiden tapaan, parisuhteen ja työn vuoksi muuttanut sitten muualle. Itse päädyin kaksikymmentä vuotta sitten asumaan Hausjärvelle Kanta-Hämeeseen, vaikka työni teatterin ja tv:n parissa ovatkin pääasiassa olleet Helsingissä. Kansanedustajana tuon tähän tilaisuuteen nyt myös valtiovallan terveisiä. Arvoisat juhlavieraat. Itsenäisyyspäivän puheet ovat niitä pitäville erittäin haasteellisia. Miten voi kiittää tarpeeksi juhlavasti ja riittävästi niitä suomalaisia miehiä ja naisia, jotka ovat mahdollistaneet sen, että ylipäätään juhlimme itsenäisyyttämme. Miten kuvailla tämän päivän Suomea ja omia ajatuksia isänmaasta niin, että muutkin sen ymmärtävät ja ajatukset myös hyväksyvät. Itsenäisyyden miettiminen kirvoittaa tietysti myös politikoimaan, mutta mielestäni enemmän kuin henkilökohtaisten mielipiteiden ilmaisuja varten nämä tilaisuudet vaativat sellaista Suomen nykytilanteen yleistä arviointia ja pohdintaa, johon jokainen voi yhtyä. Olen aiemmissa itsenäisyyspäiväpuheissani verrannut Suomen ikää isäni ikään, kahteen miltei saman mittaiseen ajanjaksoon. Vertaus konkretisoi itsenäisen Suomen matkan kovin lyhyeksi. Isänmaamme historia on vain ihmisen ikäinen. Monet teistä tunsivat isäni Simo Aution, Kannelmäen kansakoulun vahtimestarin. Tänä vuonna tällä vertauksellani on myös erityinen merkitys, sillä isä-Simon elämänkaari päättyi elokuussa... 87-vuotiaana. Mutta ymmärrätte mitä tarkoitan. Täälläkin on tänään läsnä sotaveteraaneja ja muita ikäihmisiä, jotka voivat muistella itsenäisen Suomen elonkaarta omana elämänkaarenaan. Suomessa elää tällä hetkellä n. 500 satavuotiasta kansalaista, reippaasti isänmaataan vanhempaa ihmistä. Suomen valtio on nuori, 93-vuotias, ja Suomi voi hyvin. Paremmin kuin koskaan. Äskeiseen vertaukseeni on kätketty Suomen valtion tämän hetken suurin sosiaalinen, myös kansantalouden, haaste. Väestömme ikääntyy Euroopan ennätysvauhdilla. Sodan jälkeiset ikäluokat ovat Suomessa suuremmat kuin muualla Euroopassa. Suomessa on nyt 1,4 miljoonaa eläkeläistä, kuuden vuoden päästä pari miljoonaa. Yleinen korkea elintaso, kehittynyt lääketiede ja hoiva, myös terveellinen ravinto ovat saaneet aikaan sen, että keskimääräinen elinikämme nousee rajusti. Tällä hetkellä se on n. 78 vuotta. Naiset elävät miehiä kuusi vuotta pidempään, keskimäärin 81v ja miehet 75 v. Vuonna 2025 väestöstämme 43% on yli 63-vuotiaita. 2050 eli n. 40 vuoden päästä yli 90-vuotiaita tulee olemaan yli 80 000 henkeä, joista satavuotiaita saattaa hyvinkin olla puolet. Tämän ennusteen ja tietenkin omien elämänvalintojemme mukaan, jokainen meistä voi laskea haluaako tepastella Mätiksen kuvetta vuonna 2050! Minun kolme ja puolivuotiaat kaksospoikani ovat silloin keski-ikäisiä ukkoja, jotka minä tulen haastamaan vaikkapa maratonjuoksuun. Onhan nytkin vanhin maratonin juossut 98-vuotias. Vakavasti puhuttuna, miten kustannetaan elämä työelämän jälkeen, jos se on pidempi kuin mitä työura oli? Riittävätkö eläkemaksut? Tänä vuonna työelämästä poistui jo enemmän väkeä, kuin oli tulijoita. Ns. kohtaanto-ongelma on perin kummallinen, työttömyydestä huolimatta työ ja tekijä eivät kohtaa. Hyvästä esimerkistä käyköön hoiva-ala, josta seuraavan kymmenen vuoden aikana eläköityy n. 200 000 henkeä. Jotta poistuvan työvoiman jättämä aukko voitaisiin paikata koulunsa lopettavista nuorista 18 % pitäisi saada opiskelemaan hoiva-alaa. Epäilenpä, että viidennes nuoristamme ei lähde tälle sinänsä arvostetulle, mutta heikosti palkatulle alalle. Miten siis paikata ja jopa lisätä hoivahenkilöstön määrää ikääntyvän väestön kasvun myötä? Huoltosuhteen korjaamisen ratkaisuksi on esitetty työurien pidentämistä. Aivan oikeutetusti kansalaiset ovat reagoineet kielteisesti, kun puhumme vain eläkeiän siirtämisestä. Työuria voi pidentää myös alkupäästä, jopa keskeltä. Nuorten pitää aloittaa työt mahdollisimman pian ja työssä- Kannelmäen voimistelijat. Raija Koso. LuoMuKanteleet. Anne-Mari Kanniainen. Apollo-orkesteri. Kuva Heikki Tuurala. Erkki Kallio vas. ja Taisto Saaresaho.
• 15.12.2010 9 Urho Kekkonen - Lohen sukua Juhani Suomi, Lohen sukua. Urho Kekkonen. Otava, 2010, 751 sivua JUHANI SUOMI kirjoitti kahdeksanosaisen Urho Kekkosen elämäkerran ja toimitti lisäksi julkisuuteen Kekkosen päiväkirjat neljänä kirjana. Kekkos-kirjoja on toki paljon muitakin, mutta ilmeisesti kustantajan ajatus, että tarvitaan vielä yksi tiiviimpi laitos laajemman lukijakunnan käyttöön, on oikea. Monille kaksitoistaosainen Kekkossarja on aivan liian laaja ja raskas luettavaksi. Juhani Suomen yksiosaiseksi tiivistämä elämäkerta käsittää sekin 751 sivua, joten siinäkin riittää kahlaamista ainakin joulunpyhiksi. Tosiasia on, että nuoremman polven lähihistorian tuntemus on varsin suppea ja vanhemmillakin ikäluokilla muisti tekee jo omat tepposensa. Olennaista on, että Kekkosen jälkeen tuli muotiin entisen presidenttimme mustaaminen. Hänen aikaansa alettiin kuvata hyvin synkin värein ja itse Kekkonen maalattiin milloin yksinvaltiaaksi diktaattoriksi, milloin juonikkaaksi vallankäyttäjäksi, milloin Suomen etujen myyjäksi ja Neuvostoliiton agentiksi. Kekkosen poismenon jälkeen alettiin mediassa väittää, että vasta nyt saatettiin sanoa asiat niin kuin ne olivat pelkäämättä myllykirjeitä tai vieläkin pahempaa. Toisaalta kukaan ei voi kiistää, etteikö hän saavuttanut todellisuudessa nauttimansa suuren kansan suosion oman persoonansa voimalla. Hänen kuningasajatuksena oli nimenomaan saada Suomen suhteet naapurimaihin ja erityisesti itäiseen suurvalta naapuriimme luottamukselliseksi, koska vain siten saatettiin luoda toimivat suhteet myös länteen. Toinen hänen suurista tavoitteistaan oli kansakunnan yhdistäminen. Henkilökohtaisesti hän koki vuoden 1918 tapahtumat ja kansamme syvän kahtiajaon demokratiaamme kaventavana ja hyvinvoinnin kasvun esteenä. Kekkosen kuningastie oli hyvin rosoinen ja ristiriitojen täyttämä. Juhani Suomi on valinnut kirjan motoksi Juhani Siljon runon vastavirtaan: "Vastavirtaan nousee lohen suku...". Se kuvastaa hyvin Kekkosen elämänvaiheita ja asennoitumista. Hän oli monessa mielessä vastavirran kulkija. Suomen kuvaus poliitikko Kekkosen urakehityksestä on jatkuvaa kamppailua oikeistolaisten vastustajiensa kampitusyrityksiä vastaan. Kekkosen päävastustajina oli SDP:n oikeistolaiset Tannerin-Leskisen johdolla, samoin kokoomuksen oikeistolaiset Tuure Junnila ja muut, mutta myös oman maalaisliiton oikeistovoimat Kalliokoski, Kukkonen, Vennamo ym. Näiden ponnistelut Kekkosen syrjäyttämiseksi keskittyivät lopulta Honka-liiton muodostamiseen vuoden 1962 presidentinvaaleissa. Tässä yhteydessä on syytä muistuttaa, että vaikka Suomen teos antaakin hyvän läpivalaisun maamme sisä- ja ulkopolitiikan suuntataisteluista 1930-1960-luvuilla, niin rajoittuminen pelkästään Kekkosen ympärille, sen muodostama kuva jää kuitenkin liian kapea-alaiseksi erityisesti sisäpoliittisen kehityksen osalta. Oiva Björkbacka PAPPIA KYYDISSÄ Joulukirkkoon M onissa elokuvateattereissa on nykyään elektroninen infotaulu, jossa näytetään vapaiden paikkojen lukumäärä tuleviin näytöksiin. Seurakunnan tilaisuuksissa on useimmiten riittävästi paikkoja, mutta erityisesti joulun alla jopa Kannelmäen suuri kirkko (520 istumapaikkaa) jää pieneksi. Seuraavassa esitän oman ennustukseni vapaiden paikkojen määrästä jouluaaton hartauksissa tilaisuuden alkuhetkellä: perheiden aattohartaus klo 13, vapaita paikkoja 48, aattohartaus klo 16, vapaita paikkoja 9, Malminkartanon aattohartaus klo 16, vapaita seisomapaikkoja raikkaassa ulkoilmassa riittävästi, joulu- yön hartaus kirkossa klo 23, vapaita seisomapaikkoja yli 20. Näyttää siltä, että tunnelma tulee olemaan tiivis, mutta tilat riittävät juuri ja juuri. Jouluevankeliumi (Lk. 2) kertoo Jeesuksen syntymästä. Koska majatalossa ei ollut vapaita paikkoja, Joosef ja Maria ohjattiin eläinten suojaan, joka sai toimia synnytyssalina. Läheisen kedon paimenet saapuivat enkelin ohjaamina ensimmäisinä katsomaan seimessä makaavaa lasta. He olivat ihmeissään ja iloissaan, heidän mielensä valtasi kiitollisuus. Yhä edelleen kahden vuosituhannen jälkeen kokoonnumme seimen äärelle tullessamme joulukirkkoon. Seimi kuvaa Jumalan rakkautta, jo- ka syntyi ja syntyy yhä uudelleen keskellemme pienen lapsen muodossa. Tässä on tulevaisuus ja toivo. Marian tavoin saan kätkeä joulun tapahtumat sydämeeni ja tutkia, mitä ne voisivat merkitä minulle tänä jouluna omassa elämäntilanteessani. Sakari Enrold sakari.enrold@evl.fi UUDENVUODENVASTAANOTTO pe 31.12. klo 19­24 Malminkartanon seurakuntakodilla Tervetuloa yksin tai perheen kanssa! Ohjelmassa iltapalaa, yhteistä ohjelmaa, ehtoollishartaus (klo 23) ja ilotulitus. Ilm. viim. 29.12. kirkkoherranvirastoon, p. (09) 2340 3800. Mukana Ulla-Maija Tuura ja Aili Raitavuo. Tervetuloa juhlimaan joulua kotikirkkoosi! Kannelmäen Joulujuhla Sitratorilla 18.12. klo 14.00 Kannelmäen joulujuhlaa vietetään Sitratorilla lauantaina 18.12. klo 14.00-16.00. Ohjelmassa mm. Joulurauhan julistaminen, Taisto Saaresahon joululauluja säestäjänä Erkki Kallio, taikuri Lumous, Pelle Pietro, Kannelmäen seurakunnan musiikkiohjelmaa, lausuntaa Tuula Kilpinen. JOULUPUKKI. Torilla myynnissä joulutarvikkeita. Tervetuloa. Vapaa pääsy. Järjestää: Kaarela-Seura ry JOULUAATTO PE 24.12. · klo 13 Perheiden aattohartaus Kannelmäen kirkossa Nina Rajamäki, Kari Härkönen · klo 16 Aattohartaus Kannelmäen kirkossa Aili Raitavuo, Anne Myllylä, Jussi Merikanto, baritoni, Marjaana Merikanto, piano · klo 16 Aattohartaus Malminkartanon Suuren ristin aukiolla, Sakari Enrold · klo 23 Jouluyön hartaus Kannelmäen kirkossa Kaisa Hirvonen, Kari Härkönen JOULUKIRKKO (sanajumalanpalvelus) la 25.12. klo 10 Kannelmäen kirkossa Riitta Järvinen, Virpi Koskinen, Anne Myllylä, Stefan Stanciu, panhuilu TAPANINPÄIVÄN MESSU su 26.12. klo 10 Kannelmäen kirkossa Markus Ek, Nina Rajamäki, Kari Härkönen. UUDENVUODENPÄIVÄN SANAJUMALANPALVELUS la 1.1.2011 klo 10 Kannelmäen kirkossa Nina Rajamäki, Anne Myllylä. LOPPIAISEN MESSU to 6.1. klo 10 Kannelmäen kirkossa Riitta Järvinen, Sirkku Rintamäki. Kirkkokahveilla Kauneimmat joululaulut ja joulurunot, Sirkku Rintamäki ja Reeta Nikkola, laulu ja lausunta. KAUNEIMMAT JOULULAULUT · la 18.12. klo 15 Lapsiperheiden kauneimmat joululaulut Kannelmäen kirkossa Kaisa Hirvonen, Aila Pihlajavesi, Sirkku Rintamäki, Kannelkello, Äitija isäkuoro · su 19.12. klo 18 Kannelmäen kirkossa Aili Raitavuo, Sirkku Rintamäki, Pia Kyntäjä, mezzosopraano KANNELMÄEN SEURAKUNTA, Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI, p. (09) 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi, www.helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket Palvelemme: ma-to klo 7.30-17.00, pe 7.30-13.00 Kyttäläntie 4, Konala Kannelmäen kukka Avoinna: ma-pe 9.00-17.00 la-su 9.00-14.00 Vanhaistentie 1 (kioski), puh. 531 261 Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227
• 10 15.12.2010 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Toivotamme asiakkaillemme Joululla on kysyntää POPTORI on Suomen johtavin musiikin ja viihteen äänitallennetuottaja. Näppärästi firma vauhditti Adventiksi joulun tunnelmaamme, sillä koko pöydällinen ajankohtaista alan uutuutta tai iäti menestyvää tuotetta oli tiedotusväen edessä toiminimen perinteisessä "Sadonkorjuujuhlassa". Avaus oli suoraan kuin tv:n tietokilvasta, joskin vastaus saatiin heti Erkki Puumalaisen mikrofoninkautta. "kaksi miljardia ihmistä tuntee jo Joulupukin ja yli miljardi tietää, että Pukki tulee Suomesta. Kun suomalainen sisältövienti verkostoidaan juuri Joulupukin ympärille, on sille saatavissa kiinnostuksen lisäksi paras mahdollinen luottamuspääoma. Maailmahan on täynnä valepukkeja, kuten Elviksestä on miljoona kopiota". Mutta tietäkää, jatkoi Puumalainen, aito oikea Pukki on suomalainen merkkitavara maailmalla. Kun Joulupukki on virallista Suomea, niin myös Poptori Joulupukin virallisena levy-yhtiönä on kehittänyt valmiin konseptin, millä Joulua voidaan levittää kaikkialle maailmaan CD, DVD ja CD-postikortteina! Kantateoksemme on "Winter Wonderland" on kuvitettu JOULUPUKIN kotona ja musiikkiin on luotu 5.1 ääniympäristö! Kun nämä ilmestyvät kymmenissä maissa, niin laulut on käännetty ja ne lauletaan kussakin maassa näiden parhailla artisteilla. Lisätiedot erikielisinä: www.poptori.fi/miden/2010 . TAPANI PERTUSTA mainitaan nykyisin aina, että mies on eläkkeellä. Miten ihmeessä Perttu kuitenkin on ollut virkeänä tv:n asiaohjelmissa uudenlaisessa roolihahmossa (Henrik Paltamo) ja nyt vielä Tapani palkittiin 17.11. kultalevyllä "Oon Sun Mies" koosteesta, 12 kappaletta. Onnittelut. Viime mainittu on nyt myös saatavilla DVD muodossa. Yhtälailla sekä kuulija että katselija nauttii kultalevy-Ossi Ahlapuron hengellisen musiikin esityksistä ja tuntuu, että kyseessä on enemmän kuin musiikkia? Ahlapuron "Kuinka Kaunista On" Samaan sarjaan kuuluu Juhamatin ja nuoren Anninan "You Raise Me Up" sekä "Olen Kuullut On Kaupunki Tuolla". Myös Katja Lukin on mukna herkällä tulkinnalla kappaleella "Herra Kädelläs". Ossin Zorbas-roolista erityisesti: www.ossiahlapuro.com Cat Cat on ollut Poptorin kantavia voimia 17 vuotta Dublinin ajoista alkaen."Neitoduo" on tuottanut myös koko joukon suomalaisia sävelteoksia ja joukossa on hengellinen kokoelma "Saviruukku". Kaunista esitystä ja sanat puhuvat puolestaan! Edelleen, Heikki Kahila on mukana ja pitäisikö myönteisenä mainintana sanoa "senioriviihteen" asiamiehenä? Kultalevyn saivat myös Tyyne&Martta reippaalla erilaisella albumilla "On Nainen Kaunis Ihminen". Nämä "Siviän tyttäret" eivät ole jääneet sotaisesti tuleen makaamaan, sillä Ralph Siegel´n "Tsingis Khan" on superhittinä uudessa merkityksessä. Danny on ISO-D ja jo konsertin "Tunteiden Ilta" on nyt uudella nimellä 20 kappaleen "Tunteiden Dannynä". Vielä lisätietovihje: www.poptori,fi ARVOKIRJAN tuottajat, Mikko Mäntyniemi ja Pekka Kantanen ovat todella nähneet vaivaa ja osoittaneet hyvää asiatajua valmistaessaan teoksen "Aikamatka Viipuriin" (oma kustanne 22.11. 2010). Tekijät olivat kutsuneet tiedotusväen viime keskiviikkona, mihinkäs muualle, kuin Mechelininkatu 39, klo 8.30 ravintola Lehtovaaraan, mikä suorastaan tulvii vuonna 1916 Viipurissa perustetun samannimisen perinteitä. Teoksen ideana on paljolti huolella tietotekstitetty sivuaukeama, missä vasemmalla on suomalaisen Viipurin kuva ja vieressä neuvostoliittolaisten muokkaaman Viipurin kuva nykypäiviltä. Järjestelmä toimii moitteettomasti ja vanhat kuvat joko postikorteista tai normaaleista valiokuvista. Tyylikkään ulkoasun on tehnyt graafikko Mari Haaksluoto. Nykykuvat ovat nelivärisiä ja eräät vanhat kuvat ovat tietokoneellisesti myös jälkiväritetty. Kirja vie lukijansa vaivatta noin 10 vuoden takaiseen Viipuriin ja samalla aistitaan silloinen elämänrytmi ja tajutaan jälleen mennyt historiamme. On kyllä muistettava, ettei se "vanha Viipuri enää koskaan palaa", kuin kuvissamme sekä muistoissa. Siksipä rohkeat tekijät ansaitsevatkin kiitokset. Yhteyksiä tekijöihin saa: mikko@mikkonantyniemi.fi tai: pekka@kantanen.net. Myös mikko 044-569 87 45 ja pekka 044-355 89 98. SUOMEN suurimmalle humanistiselle tieto- ja tiedekirjakustantajalle (SKS), mikä on samalla myös maamme vanhin yhtäjaksoisesti toiminut kustantamo, on ollut kunniaksi julkaista prof. Matti Klingen perusteellinen ja oikeaan osunut tutkimus: "Suomalainen ja eurooppalainen menneisyys. Historiankirjoitus ja historiakulttuuri keisariana". Klinge on aidosti täysin pätevä käsittelemään aihetta ja ilmoittamaan siitä todistuksen. Teos näet irtautuu perinteisistä historiantutkimuksen oppialarajoista ja tuo esiin huomattavasti laajempaa ilmiötä: suomalaisen keisariajan historiankulttuuria kokonaisuudessaan sisällyttäen siihen muun muassa kaunokirjallisuuden, arkeologian, genealogian, hiljalleen kehkeytyvät yhteiskuntatieteet, tilastolliset tutkimukset ja biografiat. Klinge pystyy näyttämään toteen, kuinka keisariaikana julkaistut teokset osoittivat Suomen ja nimenomaan suomeksi kirjoittavan Suomen yltäneen sekä sivistyksellisesti ja tieteellisesti että kirjatuotannon kannalta täysipainoiseksi eurooppalaiseksi kulttuurikansaksi. Teoksen sivumäärä on muhkea, 360 kpl. Kirjan luettelo-osassa runsaat hakemistot, myös sellaisten kirjallisten lähteiden osalta, joita ei mainita viitteinä. On ilmeistä, että teosta tullaan käyttämään kansainvälisessä vertailussa, yms. Siihen Klingen kirja yltää hyvin, onhan prof. Klingen teoksia ollut jo vuosikymmeniä saatavilla suurkielellä. Siksi, että Klinge on tunnustettu "Napoleonin varjon" päteväksi tulkitsijaksi, millä tarkoitetaan sitä uutta aikakautta, mikä syntyi 1807 Tilsit´n päätösten seurauksena, kun ken Venäjästä tuli pitkäksi aikaa mahtitekijä. Menettihän Ruotsikin eräitä nimeltä mainittuja läänejä 1809, mistä muodostui kartalle keisarillinen suuriruhtinaskunta. AMERIKAN alkuperäiskansat ovat kiehtoneet eurooppalaisia siitä lähtien, kun Kolumbus 1492 Intian matkallaan eksyi näiden luo. Myytit ja epätotuudet ovat eläneet alusta alkaen ja erityisesti Hollowood-elokuvien vauhdittamana tutkijamme Rani-Henrik Amdersson ja Markku Henriksson ovat kirjoittaneet Amerikan alkuperäiskansoista perusteellisen tietoteoksen (540 sivua), mikä todella antaa aukottoman yleiskuvan lukijoilleen kyseisistä kansoista aina esihistorialliselta ajalta nykypäivään. Niin poliittiset kuin kulttuureihinkin liittyvät tapahtumat. Sillä esim. intiaaneilla on riittänyt miehittäjävaltioita että alistajia. Pelinappularooli on ollut päällimmäisenä! Mutta kuitenkin intiaanit ovat edelleenkin mantereen merkittävä osa kulttuuri-, talous- ja poliittista elämää. Teos selvittää myös intiaanien juridisen aseman manteren luonnonrikkauksien omistajina. Sillä lukuisissa laeissa on mainittu erityspiirteet. Teoksessa on hyvä kuvitus ja sen nimi on "INTIAANIT. PohjoisAmerikan alkuperäiskansajoen historia" (Gaudeamus kustannus H:ki) Pekka Vanhala Pyhien aiheuttamat poikkeukset aukioloaikoihimme: · 24.-26.12. apteekki suljettu. · 31.12. palvelemme klo 9-16. · 1.1. ja 6.1. apteekki suljettu. Apteekki Isokannel Muuten palvelemme normaalisti HYVÄN OLON MAAILMA puh. 4778010 ma-pe 9-20, la 9-18 ja su 12-16. Kannelmäen kauppaTervetuloa! keskus/Prisma 2. krs. PÄÄ-ASIAA! Tyyli on tukassa! alk. 18,- LASSILAN HAMMASLÄÄKÄRIASEMA K aupintie 11 B, 00440 HELSINKI puh. 562 6093 PARTURI HAIRLOCKS Iskostie 2 lh 2, Myyrmäki Ark. 9.30-18.00 P. 411 11041 / Marita ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420 Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) HAMMASLÄÄKÄRIT Leo Katz Lars Swanljung Marja Vana (suuhygienisti) Henrikintie 5 F, Hki 37 Ajanvaraus ark. 8-18, puh. 558 818 AIKUISTEN TUNNIT: Lauantaijumppa, hinta 5 /krt (myös ei-jäsenille) LA 10:00­11:00 Pelimannin ala-aste, vaihtuva ohjaaja ISOSALITUNNIT (sis. jumppa, aerobic ja kehonhuolto): MA 17:00­18:00 Niska-selkäjumppa, Pelimannin ala-aste, Satu MA 18:00­19:00 JokaNaisen jumppa, Pelimannin ala-aste, Satu MA 19:00­20:00 Zumba + Body, Pelimannin ala-aste, Satu MA 18:00­19:00 Hikijumppa, Eeva-Maria, Apollon yhteiskoulu MA 18:30­19:30 Hikijumppa, Kannelmäen yläkoulu, Sanna TI 18:00­19:00 Hikijumppa, Pihkapuiston ala-aste, Hanna TI 19:00­20:00 Lattaribic, Pihkapuiston ala-aste, Hanna TO 18:30­19:30 Keppijumppa, K-mäen yläkoulu, Eeva-Maria TO 19:30­20:30 JokaMiehen jumppa, K-mäen yläkoulu, Eeva-M. TO 19:00­20:00 Lattaribic, Länsi-Hgin lukio, Hanna PE 17:00­18:00 JokaNaisen jumppa, K-mäen yläkoulu, Katri SU 19:00­20:00 Hikijumppa, Pelimannin ala-aste, avoinna Heidi K. MUUT TUNNIT: Aerobic: MA 20:00­21:00 Lattaribic, Puukoulu, Hanna KE 18:00­19:00 BodyStep, Puukoulu, Satu PE 18:30­19:30 BodyStep, Puukoulu, Satu Jumppa: MA 19:30­20:30 Tanssill. voim. yli 18-v jatko, L-Hgin lukio, Ulla MA 19:00­20:00 Niska-selkäjumppa, Puukoulu, Hanna TI 18:00­19:00 Miesten Sporttipiiri, Purpuri, Satu TI 19:00­20:00 Niska-selkäjumppa, Purpuri, Satu TI 18:00­19:00 JokaNaisen jumppa, Puukoulu, Tiina KE 19:00­20:00 JokaNaisen jumppa, Puukoulu, Satu KE 19:00­20:00 Niska-selkäjumppa, Purpuri, Kati KE 20:00­21:00 JokaNaisen jumppa, Purpuri, Liisa TO 20:00­21:00 Tanssill. voim. yli 18-v jatko, Länsi-Hki lukio, Ulla PE 16:30­17:30 Ikinuoret, Puukoulu, Satu PE 17:00­18:00 FlowGymnastics, Purpuri, Eeva SU 17:00­18:00 Niska-selkäjumppa, Puukoulu, Kati SU 18:00­19:00 Niska-selkäjumppa, Puukoulu, Kati Tanssilliset tunnit: PE 18:15­19:15 Zumba, Kannelmäen yläkoulu, Katri SU 19:30­20:45 Dance ladies yli 18 v, Purpuri, Jaana 85 110 70 35 80 40 Kehonhuoltotunnit: MA 19:00­20:00 Venyttely-rentoutus, Purpuri, Tuuli TI 20:00­21:00 Pilates jatko, Purpuri, Satu KE 20:00­21:00 Venyttely-rentoutus, Puukoulu., Satu TO 19:45­21:00 Jooga, Puukoulu, Lauha PE 17:30­18:30 Pilates jatko, Puukoulu, Satu SU 17:30­18:30 Pilates alkeet, Kannelkylän kerhohuone, Satu SU 19:00­20:00 Venyttely-rentoutus, Puukoulu, Kati Vesiliikunta: SU 19:00­19:40 Vesijumppa, Pirkkola, Satu SU 19:40­20:20 Vesijumppa, Pirkkola, Satu SU 20:20­21:00 Hydrobic, Pirkkola, Satu LASTEN / NUORTEN TUNNIT: Perheliikunta ja vauvajumppa: KE 17:45­18:30 Perheliikunta 1­6v, Pelimannin a-a, Mari MA 17:00­17:45 Vauvajumppa 3kk­1v, Puukoulu, Susanna MA 18:00­18:45 Taaperojumppa 1-2 v, Puukoulu, Susanna TO 18:00­18:45 Perheliikunta 1­6v, Malminkart. a-a,ohj. avoin SU 15:15­16:00 Perheliikunta 4­6v, Pelimannin a-a, Heidi SU 16:15­17:00 Perheliikunta 1­3v, Pelimannin a-a, Heidi 4­10-vuotiaiden lasten tunnit: (t+p = tytöt ja pojat) TI 17:00­18:00 Dance junior 9­10v t+p, Puukoulu, Anna KE 17:00­17:45 Jumppakoulu 4­6v t+p, Pelimanni, Mari KE 17:00­18:00 Tanssill. voim. 9­10v tytöt, Puukoulu, Anni TO 17:00­17:45 Jumppakoulu 4­6v t+p, M-kart. a-a, ohj.avoin TO 17:30­18:15 Jumppakoulu 5­6v t+p Puukoulu, Anni TO 18:15­19:15 Tanssill. voim. 7­8v tytöt, Puukoulu, Anni LA 11:15­12:00 Jumppakoulu 4­6v t+p, Pelimanni, Heini SU 12:00­12:45 Jumppakoulu 4­6v, t+p, Pelimanni, Sanna SU 13:00­13:45 Telinejumppa 4­6v t+p, Pelimanni, Sanna SU 14:00­14:45 Telinejumppa 7­9v t+p, Pelimanni, Sanna 11­18-vuotiaiden nuorten tunnit: MA 17:00­18:00 Tanssillinen voimistelu 11­12v, Purpuri, Tuuli MA 18:00­19:00 Tanssillinen voimistelu 13­15v, Purpuri, Tuuli KE 18:00­19:00 Tanssin ja voim. tekn. yli 13v, Purpuri, Anna KE 19:00­20:00 Tanssill. voimistelu 13­15v, Puukoulu, Elina TO 17:00­18:00 Dance fusion 11­12v, L-Hgin lukio, Anna H. TO 18:00­19:00 Dance fusion 13­15v, L-Hgin lukio, Anna H. SU 17:30­18:30 Dance fusion 13­15v, Purpuri, Jaana SU 18:30­19:30 Dance fusion 16­18v, Purpuri, Jaana Pidätämme oikeudet muutoksiin. Viimeisin tieto aina verkkosivuillamme. Yhteystiedot: Kannelmäen Voimistelijat ry Klaneettitie 16­18 B, 00420 Helsinki info@kannelmaenvoimistelijat.fi puh. (09) 458 0773, www.kannelmaenvoimistelijat.fi KEVÄÄN 2011 OHJELMA Kevätkauden tunnit alkavat 10.1. ja päättyvät 22.5. Poikkeuksena Pirkkolan vesijumpat, jotka alkavat 9.1. ja päättyvät 17.4. Tuntien kuvaukset, syksyn peruutukset ja liikuntapaikkojen yhteystiedot löydät verkkosivuilta www.kannelmaenvoimistelijat.fi tai ottamalla yhteyttä toimistoon. Ilmoittautuminen: www.kannelmaenvoimistelijat.fi: Tunneille ilmoittaudutaan aina etukäteen. Jos valitset isosalitunnin, voit osallistua kerran viikossa mille tahansa isosalitunnille. HUOM! Osa isosalitunneista vaihtuu pikkusalitunneiksi ja vaatii näin paikan lunastamista tietyltä tunnilta. Tarvittaessa kannattaa ilmoittautua jonoon, sillä peruutuspaikoille otetaan jonotusjärjestyksessä. Katso poikkeukselliset ennakkoilmoittautumismahdollisuudet verkkosivuiltamme. Ennakkoilmoittautuminen syksyn 2010 jumppaajille on internetissä auki viikolla 50 (13.12.­19.12.) Varsinainen ilmoittautuminen alkaa maanantaina 3.1. klo 8:00. Päivystykset ovat 4.1. kevätstartissa Kannelmäen yläkoululla klo 17:30­20 sekä 11.1. toimistolla klo 14­19. Jäsenet eivät ole vakuutettuja, poikkeuksena kaikki 4­10vuotiaat, joiden hintaan kuuluu jumppaturvavakuutus (ei koske perheliikuntaryhmiä). Jäsenmaksu 2011 - Aikuiset 10 - Lapset, opiskelijat, työttömät ja eläkeläiset 5 - Kannatusjäsenmaksu 100 Jäsenmaksun lisäksi kausimaksut Vauvajumppa: Perheliikunta: Lapset ja nuoret: 1 tunti / vko lisätunti ½ hintaan Aikuiset: 1 tunti / vko Lisätunti ½ hintaan Länsi-Helsingin lähimmäispalvelu Leevi ry. www.leeviry.net Hellikoti ­ läheisyyttä ­ yksityisyyttä Helsingin Pohjois-Haagassa sijaitseva Hellikoti on vaihtoehto perinteiselle ikäihmisten palveluasumiselle. Hellikodissa on kaikilla asukkailla oma huone ja kylpyhuone. Lisätietoja ja hakemuskaavakkeita saat Leevistä puh. 09-25391 400/Heli Lahtinen. Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4, 00420 Helsinki (Prismaa vastapäätä) Ajanvaraus puh. (09) 566 0981 HAMMASLÄÄKÄRI KEVÄTSTARTTI tiistaina 4.1.2011 klo 18:00­20:00 Kannelmäen yläkoululla (Runonlaulajantie 40) Tarjolla on: Liikunta- ja terveysneuvontaa Maksuton jumppa klo 18:30­19.30 Ilmoittautumisopastusta TERVETULOA! HLL Eero Auvinen Tervetuloa! Säännöllinen suun ja hampaiden hoito kannattaa. Aikuisten erityishintaiset tunnit: (ei lisätuntialennusta): 65 o Ikinuoret: o Pilates, Jooga, Dance Ladies, Zumba: 95 o Vesijumppa / Hydrobic 90
• 15.12.2010 11 Rikospoliisi ei laula Joulurauhanturvaajat V · Pub Punakulman Joulu · ollut valitettavan aitoa, on pyritty ottaa tien päältä sivuun. Vaikka joulu on useimmille ilon ja valon juhla, kaikille se ei sitä ole. On syytä muistaa, että tuolla on aina toisenlaisia joulutarinoita, elämään kuuluvia, surullisia sellaisia, jotka eivät välttämättä näy. Eräänkin perheen jouluateria keskeytymistä olin todistamassa, kun muutama päivä aikaisemmin ohitusleikkauksesta kotiutuneen perheen isännän metallihakasilla ja tikeillä parsittu rinta ei kestänytkään joulupöydän antimia. Varoiteltu kuulemma oli, mutta intoa ja näläntunnetta oli liikaa. Tai se isäntä, joka sanoi perheelleen, että tulee koristelemaan joulukuusen aattona, mutta joka ei ikinä kotiutunutkaan sairaalasta pallolaajennustoimenpiteestä. Tai se tuiki tavallinen perhe, jossa poikaa turhaan odotettiin jouluaterialle. Poika kun oli "annoksensa" jo ottanut. Äidille pojan huumekuolema jouluaattona oli karmaiseva kokemus. Tai se sydänsuruista kärsinyt nuori nainen, jota äitikään ei saanut lohduteltua. Jouluaattona pilleripurkista löytyi viimeinen lohtu. Tai se rouva, joka ei uskonut miestään, kun tämä muistutti joulupöydässä vaimoaan, että pureskelisi kinkun kunnolla, jottei tukehtuisi. Ei uskonut rouva miestään, joten nielaisu jäi viimeiseksi. Tai se Arska, joka jäätyi lehtiroskiksessa, koska muutakaan paikkaa joulunviettoon ei tuolloin ollut ja kukaan ei ollut välittämässä. Tai se isoäiti, jota perhe oli tulossa hakemaan hautuumaa kierrokselle, mutta joka ei avannutkaan enää oveaan. Joulunodotus oli ollut liian raskas yksin eläneelle isoäidille. Tai se vanhus, jota ei kaipaillut kukaan. Ja ne lukuisat kynttilöistä alkunsa saaneet tulipalot, ravintoloissa joulunsa viettäneet maket ja penat, joiden joulu ei eroa tavallisesta illasta mitenkään. Rähinä alkaa veren alkoholipitoisuuden noustessa, oli juhlapyhä tai ei. Tai ne perheet, joissa ongelmat avataan samaan aikaan viinapullon kanssa ja joiden seurauksena turvakotien ovet käyvä. Olkoon nämä muistutuksia elämän realismista samalla kun voimme olla turvallisin mielin siitä, että meillä on hursteja, sairaaloissa hoitsuja ja lääkäreitä, hätäkeskuksissa päivystäjiä, poliisi- ja paloasemilla turvallisuuden ammattilaisia, kirkoissa henkimaailman auttajia, eri sektoreilla työskenteleviä lukuisia henkilöitä, joiden tarkoitus on turvata meidän kaikkien joulun vietto. Toivotaan siis meille kaikille rauhallista ja turvallista joulua sekä ennen kaikkea onnellista uutta vuotta. Tomi Sevander väkivaltarikostutkija kaupunginvaltuuston varavaltuutettu rakennuslautakunnan vpj iisitoista vuotta kestäneen poliisiuran aikana olen viettänyt liki joka toisen joulun työpaikalla. Ammatinvalintakysymys, mutta on sitä yritetty rakentaa tunnelmaakin. Kinkkua, laatikoita ja rosollia on ollut riittävästi verrattain suurinälkäisille virkamiehille. Suutkin saatiin makeaksi kansalaisten tuomilla karkeilla ja pipareilla, vaikka ainahan pipareiden uskoteltiin olevan myrkytettyjä. Kertaakaan ei ole henki salpaantunut ja näkökykykin on edelleen tallella. Jouluisin työsarkaa on riittänyt, vaikka jouluaattoisin Helsingin kadut varsin tyhjiä ovatkin. Kaduilla kun liikkuu lähinnä hälytysajoneuvoja , takseja ja niitä punanuttuisia valkopartaisia setiä, jotka kiirehtivät paikasta toiseen. Osa on ollut liikkeellä autolla, osa taskumatin voimalla. Ne raittiit ja autoilevat pukit, joiden poskipuna on joskus La 18.12. klo 15 ja Ti 29.12. klo 18.00 Kinkkubingo Aattona avoinna 15-02 Glögiä ja pipareita Illalla Joulukaraoke Joulupäivänä avaamme klo 15 Louhelan ostoskeskus, Vantaa · Puh. 534 232 VALTUUTETTU LUKKOLIIKE KANNELMÄESSÄ LÄHELLÄ SINUA Soittajantie 1, 00420 Helsinki Puh. 0424468 260 www.lukkorengas.fi Tuo tarpeettomat tavarasi meille, myymme ne puolestasi. LÄNTINEN TYÖVÄENOPISTO TOIVOTTAA HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA TANOTORVEN LUKIJOILLE! Kevään opetusohjelma on ilmestynyt. Voit hakea oman kappaleesi kirjastoista tai työväenopiston toimistoista. Ilmoittautuminen kursseille jatkuu ­ kysy vapaita paikkoja! Kevään opetus käynnistyy 10.1.2011 alkavalla viikolla. Huom! Toimistomme on suljettu 20.12.-23.12 ja 31.12. Tiedustelut: Läntinen työväenopisto, Kanneltalo, Klaneettitie 5, puh. 310 88526 ja Pohjois-Haagan opetuspiste, Näyttelijäntie 14, puh. 310 88528. FC POHU etsii Prinsessoja sekä Ritareita! FUTISKERHO 2005-07 syntyneille tytöille ja pojille. 25.1.2011 KLO 18.00-19.00 9 kertaa, tiistaisin. Pohjois-Haagan yhteiskoulun alasalissa, Pietari Hannikaisentie, 00400 HELSINKI 9 krt. / 75 sis. T- paidan, pallon ja pelipassin Ilmoittautumiset: futiskoulu@FCPOHU.fi MYYRINKIRPPIS Liesikuja 4 Kauppakeskus Isomyyri Av. ma-pe 10-18, la 10-15, su 11-15 Puh. 488 600, 045 113 9932 Vastaukset tusina-aivoille 1. Leikkiä, pelata 2. Piippu 3. Hermostunut 4. Tehdä, laittaa nopeasti 5.Velka 6. Kiinni 7. Leikki 8. Salakuljettaja 9. Alakansakoulu 10. Auto 11. Naida, rakastella 12. Onni, tuuri Apollon yhteiskoulun YLIOPPILAAT SYKSYLLÄ 2010 Anttila Matti Alpertti Hagel Niko Valtteri Hartikainen Jussi Pekka Högbacka Jere Jalmari Jimale Anab Daud Kneip Toni Cássio Koivula Jon Sebastian Lindholm Niina Kaarin Meriläinen Karri Juhani Toroi Anu Marianne Wahlgren Nina Marita Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuuri- ja kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 32.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Kari Varvikko Osoite: Klaneettitie 11 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Lääk.kir.tri Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Markkinointi/ Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 5308 1990 Fax. 5308 1991 E-mail: tanotorvi@eepinen.fi APU AINA YÖTÄ PÄIVÄÄ Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,05 EUR/pmm Takasivu: 1,25 EUR/pmm Paino: Allatum Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400 LASIN KORJAUKSET JA KEHYSTYKSET Kantelettarentie 11, 00420 Hki Puh. 507 1309