• Laadukasta yleis- ja erikoislääkäripalvelua jo yli 30 vuoden ajan. Jönsaksentie 6, 01600 Vantaa, puh. (09) 504 1011, fax (09) 533 221 Ajanvaraus (09) 5041 0122, www.vantaanlaakarikeskus.fi kÄytÄ heijastinta ! No 12 16.12.2009 · 45 VUOSIKERTA · JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY · PÄÄTOIMITTAJA KARI VARVIKKO Antti ja Arja odottavat joulua piilopirtissä Kaarelan kouluja uhataan lakkauttaa
• 24.12. Iso-Kappa + Kannelmäki + Maununneva 25.12. Kaikki kaupat suljettu 26.12. Kannelmäki + Maununneva ISO-KAPPA Vanhaistentie 3, Helsinki puh. 09-4778740 taneli.toiviainen@k-market.com ark. 7-21, la 8-18, su 12-21 8-12 12-16, Iso-Kappa suljettu KANNELMÄKI Klaneettitie7, Helsinki puh. 09-5631855 pekka.espo@k-market.com ark. 7-21, la 8-18, su 12-21 MAUNUNNEVA Kaarelantie 14, Helsinki puh. 09-4366980 mika.marjakangas@k-market.com ark. 7-21, la 9-21, su 10-21 PERHEMARKET KANNELMÄEN KIINTEISTÖT TOIVOTTAA ASUKKAILLEEN Kannelmäen Prisma toivottaa asiakkailleen Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! 24.12. jouluaattona klo 8-12 Joulupäivinä 25.-26.12. suljettu Su 27.12 avoinna klo 12-18 Hyvää Joulua! www.kannelmaenkiinteistot.fi Kannelmäen Kiinteistöt Oy on toiminut vuodesta 1979. Sen hallinnassa on lähes 1800 huoneistoa, joissa asuu 3500 asukasta. Tarjoamme asukkaille luotettavia ja tasokkaita asumispalveluja. Haluamme myös jatkossa palvella asukkaita hyvässä yhteistyössä. Toivotamme kaikille asukkaille Hyvää Joulua ja rauhallista Uutta Vuotta! KANNELMÄKI 8-21 (8-18) Kantelettarentie 1, p. (09) 473 844 PRISMASSA ET MAKSA LIIKAA ­ JA BONUKSET PÄÄLLE www.hok-elanto.fi KANNELMÄEN KIINTEISTÖT OY Soittajantie 3, 00420 HELSINKI Puh. (09) 530 6280, fax (09) 5303 7070
• 16.12.2009 3 Pääkirjoitus Kun Kannelmäessä kierrettiin totuutta MAJAVAN MATKASSA Kollaa kestää V ain pari kolme viikkoa sitten ylipormestari Jussi Pajunen kävi delegaation kera kertomassa asukasillassa Kannelmäessä kuinka paljon virkamiehet rakastavatkaan meitä. Helsingin koulutoimenjohtaja Rauno Jarnilakin oli pelkkää hymyä; kiva olla täällä. Ihmiset lähtivät hyvillä mielin kotiin. Kyllä Stadi pitää huolen. Miten sitten kävikään? Kaarelan asukkaat petettiin. Meille ei kerrottu, että suunnitelmissa on lakkauttaa suurin osa Kaarelan kouluista. Lopettamisuhan alaiseksi joutuivat: Apollon lukio ja Malminkartanon ala-aste sekä kirjasto, Lisäksi lakkautetaan Pelimannin ala-aste tai luovutaan osasta Pelimannin ala-asteesta sekä Kannelmäen peruskoulun Kaarelan raitin puukoulusta. Ylipormestari Pajunen ja virkamiehet puolustautuvat todennäköisesti sillä, että keskeneräisistä asioista ei voi puhua, mutta miksi tulla sitten lainkaan kylään? Jos joku asukasillassa olisi älynnyt kysyä, hävittääkö kaupunki opinahjomme, olisiko paneelissa valehdeltu? Luultavasti ainakin jotkut kaartin jäsenet olisivat kieriskelleet pöksyissään. Kaarelassa asuu noin 26 000 ihmistä. Muutaman vuoden sisällä Hakuninmaan jatkeeksi nousee Kuninkaantammi, jonne muuttaa 5000 asukasta ja Honkasuolle noin 2000. Esimerkiksi Kerava on asukasluvultaan samankokoinen kuin Kaarela uudisrakentamisen myötä ja siellä on ainakin 10 koulua. Kaarelassa lapsien lukumäärä tuskin vähenee sillä tavalla kuin jotkut tilastonikkarit ovat väestöennusteissa kaavailleet. Päinvastoin Kaarelassa on kohta lähemmäs 33 000 ihmistä. Ehdotetuilla toimenpiteillä osa Kaarelasta on slummiutumassa. Varsinkin Malminkartanon tilanne tätä taustaa vasten näyttää synkältä. Jo nyt sieltä on viety niin posti kuin pankkikin. Ja sitten vielä kirjasto ja koulut...Muutaman vuoden sisällä lähtee kenties myös terveysasema. Täysin käsittämätöntä sekin, että kaupunki on ajamassa nurin yksityistä valtionapukoulu Apolloa. Koulu ei kärsi oppilaspulasta eikä kaupungilla ole siihen työsuhdetta. Puolueista virkamiesten takana yksimielisesti ainakin tässä vaiheessa on Helsingin kokoomus. Vihreät eivät kuitenkaan vielä oikein tiedä missä kaappi seisoo. Kaarelan kokoomusta äänestävien lasten vanhempien ja isovanhempien kannattaisikin nyt painostaa edusmiehiään. Ja Malminkartanon vihreiden isien ja äitien tulisi ottaa lusikka käteen ja toimia selkeästi alueen sivistyksen ja kulttuurin hyväksi. Jos nyt olisi vaalit niin... Helsingin kaupunginvaltuusto pohtii alasajolistaa ensi vuoden alkupuolella. Ja opetuslautakunta tekee todennäköisesti tammikuussa ennen päätöksen tekoa kouluvierailun Malminkartanon ala-asteelle. Koulun vanhempainyhdistys kerää Malminkartanon kirjastossa nimiä adressiin, jotta koulu ja kirjasto Puustellin monitoimitalossa säilyisivät. Kaarela-Seura ja Tanotorvi ovat mukana tukemassa Kaarelan sivistys- ja opetustointa. Seuraamme tarkasti tilanteen kehitystä ja otamme kantaa myös ensi vuonna. Hyvää Joulua ja toivotaan, että poliitikot tekevät Kaarelan asukkaiden kannalta viisaita päätöksiä vuonna 2010. S Kari Varvikko eitsemän vuosikymmentä sitten Suomi eli ehkä koko historiansa vaarallisinta aikaa. On vaikeaa käsittää, millaisiin lähes ihmetekoihin tuolloin ylsimme. Pakkokin oli, koska vaihtoehtona oli maamme tuhoutuminen, aivan kirjaimellisesti. Kyllä olisi Suomi perin eri näköinen, mikäli emme olisi kestäneet. Tiedämme sen siitä, miltä "luovutettu" Karjala tänään näyttää. Lahoja, sortumassa olevia taloja, metsittyneitä peltoja, romukasoja, lantatunkioita ja apaattisia, alkoholisoituneita muualta pakkosiirrettyjä ihmispoloisia. Suomalaiset olisivat kadonneet ikuisiksi ajoiksi nimettömiin joukkohautoihin Uralin taakse. Minulla oli onni nähdä ja tavata jo nuorena miehenä muutama merkittävä soturi jotka jättivät minuun lähtemättömän vaikutuksen. Ensimmäinen merkkihenkilö oli Uudenmaan rakuunoiden komentaja, Mannerheim- ristin ritari ja everstiluutnantti Yrjö A. Keinonen. Hänen toimiaan seurasin varusmiehen näkökulmasta. Keinonen oli mieleenjäävä persoonallisuus. Keinosen perhe asui Helsingissä joten hänellä oli aikaa paneutua urheiluharrastuksiinsa. Hiihdossa Keinonen oli sarjansa Suomen parhaimmistoa vaikka oli jo 48 -vuotias tuolloin vuonna 1960. Hän rakasti intohimoisesti nyrkkeilyä ja kävi Lappeenrannan varuskunnan salilla illoittain. Keinonen joutui suorastaan määräämään varusmiesten ottelemaan tosissaan ilman herranpelkoa. Kylläpä häneltä tapahtuikin. Komeilla kiertolaakeilla ja alakoukuilla hän pudotti päätä pidempiä korstoja kanveesiin. Pienikokoisena miehenä hän oli uskomattoman nopea, hänen iskukestävyytensä oli ilmiömäinen. Keinonen oli loistava puhuja ja muutenkin esikuvallinen ihminen. Hän eteni sittemmin Puolustusvoimien komentajaksi ohi vanhempien kenraalien. Keinonen joutui poliittisen ajojah- din uhriksi ja menetti virkansa lavastetun "mökkijupakan" vuoksi. Ainakin näin maallikon mielestä tuomio oli väärä. Keinonen jätti alaisilleen elinikäisen arvostuksen ja kunnioituksen maanpuolustusta kohtaan. Ehkäpä Keinosen vika oli se, että hän oli liian ylivoimainen. Keinonen kuoli vatsasyöpään ainoastaan 65-vuotiaana. Hän kirjoitti useita kirjoja joissa hän kertoi muistelmiaan sodasta. Toinen merkittävä vaikuttaja oli niin ikään Marskin ritari. Hän oli everstiluutnantti Ahti K. Vuorensola, Vinkalo, kuten Palolampi häntä kutsui Kollaa kestää- romaanissaan. Vuorensolasta ja hänen sankaritöistään Reino Lehväslaiho on kirjoittanut kirjan. Hänen sotakaverinsa eli Yrjö Keinonen mainitsee Vinkalon lukuisia kertoja omissa teoksissaan. Viipurin poika Vuorensola oli paitsi poikkeuksellisen rohkea ja pätevä sotilas niin muutenkin erittäin menestynyt ihminen. Hän oli suomen nuorin majuri. Vuorensola siirtyi siviiliin 1945 ja luki itsensä ekonomiksi ja toimi kaupan ja teollisuuden palveluksessa sekä myös Keskon piiriin kuuluvan Suomen vähittäiskauppiasopiston rehtorina. Kauppaneuvos Rakel Wihuri palkkasi Vuorensolan Wihuri - Yhtymän koulutusjohtajaksi vuonna 1963. Niissä merkeissä jouduin tapaamaan hänet lukuisia kertoja 1960-1980- luvuilla, VW:n palveluksessa kun itsekin työskentelin kolmen vuosikymmenen ajan. Innostavampaa opettajaa saa hakea., Keinosen tapaan Vuorensolakin oli jäntevä, keskimittainen ja kärppämäisen nopea liikkeissään. Hän oli yksi loistavimmista puhujista mitä olen nähnyt ja kuullut. Hän puhui samanlaista karjalanmurretta kuin Tuntemattoman sotilaan Antti Rokka. Hän sinutteli kaikkia joka oli aivan tavatonta tuolloin 60-luvulla. Hänen äänensä volyymi oli sitä luokkaa, ettei huonokuuloisinkaan jäänyt sanomasta paitsi. Vuorensola piti kursseillaan lähes sotilaallista kuria. Hän teki heti alussa selväksi, ettei hän tule sietämään haukottelua tai punaisia silmiä aamulla. Ollessamme kerrankin Kalpalinnassa VW:n kursseilla, muutama hölmö karkasi illalla ikkunan kautta Hämeenlinnaan juhlimaan. En ole koskaan kuullut sellaista kurinpalautusta kuin mitä Vuorensola aamulla piti. Kaverit saivat heti pakata kassinsa ja lähteä Helsinkiin ilmoittautumaan esimiehilleen, miksi kurssilta maitojunalla kesken kaiken takaisin tullaan. Ahti Vuorensola jäi eläkkeelle 1984. Tapasin hänet useitakin kertoja , koska kävin trubaduuri-ystäväni Hemppa Kuparisen kanssa soittelemassa legendaarisessa Kannas- ravintolassa Eerikinkadulla. Ahti asui jossakin lähellä koska hänellä oli tapana käydä Kannaksessa iltaoluella. Saimme tilaisuuden esittää hänelle vanhoja sota-ajan kappaleita kuten Äänisen aaltoja, Eldanka-jarven jäätä ja Pieniä kukkivia kumpuja. Vanha sotajermu liikuttui silminnähden huomionosoituksista. Vuorensola ehti kokea rintamasotilaiden arvonpalautuksen ja Marskin ritareiden nousun tasavaltamme arvostetuimmiksi henkilöiksi. Ahti Vuorensola kuoli 16 joulukuuta 1994. Kolme kertaa haavoittuneen miehen sotavammat pahenivat iän myötä. Viimeiset hetkensä hän vietti Kaunialan sotavammasairaalassa. Jokunen vuosi sitten kävellessäni Hietaniemen hautausmaalla näin uurnalehdon nupukivessä perin tutun nimen: Ahti K. Vuorensola 26.5.1918 - 16.12.1994. Messinkikilpi on vajaan sadan metrin päässä Marskin haudalta. Hyvä niinkin. Jotenkin olisin kuitenkin ollut iloisempi hieman suuremmasta pystistä. Kyllä hän olisi sellaisen ansainnut. Heikki Majava Seuraava Tanotorvi ilmestyy 20.1.2010. Aineisto toimitukseen 8.1.2010 mennessä. TUSINA-AIVOILLE 1. Snygisti 2. Snäbästi 3. Snäfä 4. Snugu 5. Slandaa 6. Namittaa 7. Mälvä 8. Knebbis Vastaukset sivulla 8 9. Jufasknaut 10. Holtti 11. Kapla 12. Hissi
• 4 16.12.2009 Kolme henkilökuvaa Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI MESSU, 4. adventti su 20.12. klo 10 Kannelmäen kirkossa Pastori Riitta Järvinen (saarna), kantt. Sirkku Rintamäki. Kirkkokahvit. Kaikille avoin yhteislaulutilaisuus LAULETAAN YHDESSÄ to 17.12. klo 10 isossa seurakuntasalissa. "Arkihuolesi kaikki heitä", Anne Myllylä. Kahvitarjoilu. MUSIIKKIPIIRI to 17.12. klo 18.30 kirkon kerhohuoneessa Aiheena Oskar Merikanto, ohjaajana Olavi Hatakka Kunnia korkeudessa ­JOULUKONSERTTI la 19.12. klo 19 Kannelmäen kirkossa Jenni Lättilä, sopraano, Ain Anger, baritoni. Pakilan koraalikuoro Musica Sacra, joht. Rauno Myllylä. Jarmo Eerikäinen, piano, Anne Myllylä, urut.Vapaa pääsy. Konsertin jälkeen glögitarjoilu. Kannelmäen leijonat myyvät JOULUKUUSIA Kannelmäen kirkon pihalla 19.12. klo 10-18, 20.12. klo 11-17 ja 21.12. klo 14-18. KAUNEIMMAT JOULULAULUT Kannelmäen kirkossa · la 19.12. klo 15 Lasten ja perheiden kauneimmat joululaulut Laulujen jälkeen kynttiläpolku kirkkopuistossa. Mukana lapsi- ja nuorisokuoro Kannelkellot, Tiittu Paju, huilu, Sirkku Rintamäki, Sini Mikkola ja Aila Pihlajavesi · su 20.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut Riitta Järvinen, Sirkku Rintamäki ja Tuula Kilpisen lausumia joulurunoja · ke 6.1. klo n. 11.15 Kauneimmat joululaulut loppiaisena Jumalanpalveluksen jälkeen isossa seurakuntasalissa. Mukana Riitta Järvinen ja Kari Härkönen. YKSINÄISTEN JOULUTERVEHDYKSET ma 21.12. klo 15.30-19 Välitä lämmin jouluajatus lähimmäiselle! Voit osallistua yksinäisten joulumuistamiseen tuomalla joululämpimäisiä, hedelmiä tai muuta jouluhyvää kirkkoherranvirastoon tervehdyspäivänä 21.12. klo 9-14. Hyvän mielen joulutervehdysten lähetteinä toimii seurakunnan vapaaehtoisia sekä isoskoulutusnuoria yhdessä työntekijöiden kanssa. Joulutervehdykset viedään koteihin klo 16-19. Jos haluat liittyä mukaan, ilmoittaudu Tiina Railolle, p. (09) 2340 3853. Palauteilta ma 28.12. klo 17 Toimintakeskus Jennyssä, Tiina Railo, Ulla-Maija Tuura. DIAKONIAN VASTAANOTTOAIKA ke 23.12. klo 10-12 Toimintakeskus Jennyssä (Beckerintie 9) ja Kirkon diakoniatoimistossa (Vanhaistentie 6). AATTOHARTAUDET ke 24.12. · klo 13 Perheiden aattohartaus Kannelmäen kirkossa Sini Mikkola, Sirkku Rintamäki, lapsikuoro Kannelkellot · klo 16 Aattohartaus Kannelmäen kirkossa, Olavi Hatakka, Aili Raitavuo, Anne Myllylä, Tiina Vahevaara, sopraano · klo 16 Aattohartaus Malminkartanon Suuren ristin aukiolla, Sakari Enrold · klo 23 Aattohartaus Kannelmäen kirkossa, Airi Heikkinen, Kari Härkönen JOULUKIRKKO pe 25.12. klo 10 Kannelmäen kirkossa Aili Raitavuo (saarna), Nina Rajamäki, kantt. Sirkku Rintamäki,Vox Canora ­kuoro TAPANINPÄIVÄN MESSU la 26.12. klo 10 Kannelmäen kirkossa Nina Rajamäki (saarna), Olavi Hatakka, kantt. Anne Myllylä MESSU su 27.12. klo 10 Kannelmäen kirkossa Airi Heikkinen (saarna), Sini Mikkola, kantt. Kari Härkönen UUDENVUODEN VASTAANOTTO to 31.12. klo 19-22 Malminkartanon seurakuntakodilla (Vellikellonpolku 8). Tervetuloa mukaan yksin, kaksin tai porukalla! Ohjelmassa iltapalaa, yhteistä ohjelmaa, ehtoollishartaus ja ilotulitus. Ilmoitt. 28.12. menn. kirkkoherranvirastoon, p. (09) 2340 3800. Mukana pastori Airi Heikkinen, p. (09) 2340 3823 ja diakoni Tiina Railo, p. (09) 2340 3853. ILOA TAITEESTA "Picasson jäljillä" Kuusi taideiltaa maanantaisin ajalla 11.1. ­ 15.2.2010 klo 18.30 kirkon kurssihuoneessa opettaja Eira Pekarin johdolla. Tarvikemaksu 10 e. Ilmoittautumiset virastoon 8.1. mennessä. KRITO-RYHMÄ "Toiveena sisäinen paraneminen" Ryhmä kokoontuu 12 kertaa torstaisin alk. 28.1.2010 klo 18. Materiaalina käytämme Paula Tähtisen ja Mirja Sinkkosen kirjaa Toiveena sisäinen paraneminen. Ilmoitt. 22.1. menn. Tiina Railolle, p. (09) 2340 3853 tai tiina.railo@evl.fi. Kaikki ryhmään tulevat haastatellaan henkilökohtaisesti. Paavo Lipponen, Muistelmat I, WSOY, 552 s. Ulpu Iivari, Lähikuvassa Ulf Sundqvist, Otava, 288 s. Claes Andersson, Jokainen sydämeni lyönti, WSOY, 175 s. Paavo "Mooses" Lipposen muistelmat I alkaa tavanomaisesti lapsuudesta, syvyyttä haetaan mittavasta sukututkimuksesta, joka vie kauas taaksepäin Ruotsin, Tanskan ja Flanderin kautta Kaarle Suureen! Niinpä Paavo toteaa kuuluneensa herraskaiseen perheeseen, vaikkei sentään aivan vallasväkeen. Sukuselvitys vie kirjasta n. 150 sivua, jonka jälkeen päästään varsinaiseen asiaan ja miehen maailmankuvan muotoutumiseen. Mutta silti edessä oli vielä pitkä matka opiskelun ja urheiluharrastusten kautta sosiaalidemokratiaan ja puolueen opiskelijajärjestön kautta itse emäpuolueen toimitsijaksi tutkimussihteerin vakanssilla. Siitä ura urkeni pääministeri Koiviston avustajaksi, kansanedustajaksi, pääministeriksi ja lopulta eduskunnan puhemieheksi eli valtakunnan protokollalistan kakkoseksi presidentin jälkeen. Opiskelijaliikkeen radikalismi sorvasi Lipposesta oman tulkintansa mukaan "kulttuuriradikaalin", joka sosdem.liikkeessä esiintyi aluksi ns. "pälkäneläisenä". Hän irtaantui kuitenkin varsin nopeasti radikaaleimmista ryhmäkuntalaisista, joista osa liukuikin suoraa päätä taistolaisleiriin. Paavo ystävystyi Väinö Leskisen kanssa ja tuki tämän yritystä korjata SDP:n linjaa ja rakentaa suhteet Kekkoseen, Neuvostoliittoon ja jonkinasteiseen vasemmiston yhteistyöhön. Lipponen julistautui kuitenkin kommunistien vastustajaksi. Kommunistit näyttävät olevan hänelle pääosin taistolaisväritteisiä. Vaikka häneltä lohkeaakin pari myönteistä arviota Ele Aleniuksesta, Kalevi Kivistöstä ja jopa Arvo Aallostakin, niin SKP:n saarislainen enemmistö ei näytä silti häntä kiinnostavan. Paavo kertoo, miten hän toukokuussa 1978 "luki lakia kommunisteille" ja "opetti Siikarannassa rakennusväkeä". Hän jättää mainitsematta, että rakennustyöläiset - joukossa taisi olla muutamia sosdemojakin ­ hämmästelivät Paavon jyrkkiä puheita. Tilaisuuden toisena alustajana olin rakentanut oman puheeni työväen yhteistyötä korostavaksi. Pahoittelin yhdessä muiden kuulijoiden kanssa Paavon äksyilyä. Muistelijan muisti on valikoivaa. Tsekkoslovakian tapahtumien yhteydessä Paavo intoutuu kehumaan miten silloinen nuordemari Liisa Manninen joukkoineen punalippua heiluttaen Neuvostoliiton suurlähetystön portilla "pelasti Suomen maineen: olisimme olleet todella rähmällään, jos ketään ei olisi mennyt Tehtaankadulle protestoimaan miehitystä". Paavo unohtaa täysin, että Suomessa ainoat poliittiset puolueet, jotka ilmaisivat selkeästi kielteisen kantansa Neuvostoliiton johtaman Varsovan liiton joukkojen toiminnalle Tsekkoslovakiassa olivat nimenomaan SKP-SDKL. Mainittakoon, että jopa Uusi Suomi varoitteli, että SKP:n kanta vaarantaa Suomen Neuvostoliittosuhteet! Neuvostoliittosuhteitaan ja omia "kotiryssiään" Paavo kuvailee laajasti muistelmissaan. Samalla hän korostaa: "Suhtauduin Neuvostoliittoon suurella kunnioituksella, mutta halusin pitää sen kaukana Suomesta". SDP:n puoluesihteerinä toiminut Ulpu Iivari täsmentää, että puolueen toimintaohjeiden mukaan "esimiehelle oli raportoitava sekä etuettä jälkikäteen tapaamisista itäisten diplomaattien kanssa. Minkäänlaista kirjallista materiaalia ­ edes Työväen Kalenteria ­ ei saanut antaa. Kiellettyjen asioiden listalle kuului myös puoluetovereiden tai puolueen sisäisen tilanteen arviointi". En tiedä miten tarkkaan Lipponen noudatti näitä puolueensa ohjeita seurustellessaan diplomaattien kanssa. Joka tapauksessa hän kertoo pikkutarkasti yhteyksistään ja ystävyysverkostonsa rakentamisesta niin itään kuin ja pääosin länteen päin. Muistelmien I osa päättyy vuoteen 1979, jonka jälkeen Lipposen poliittisen uran kehityksessä tapahtui selvä nousujohteinen taite pääministerin sihteeristä varsinaiseksi poliittiseksi vaikuttajaksi. Hänestähän alettiin jo povailla EU:lle ensimmäistä presidenttiä. Hesarin gallupissa Lipponen nousi toiselle tilalle Sauli Niinistön jälkeen Suomen tulevana presidenttinä! Mutta siitä seuraavissa muistelmien osissa. seuraajaksi. Sorsan jälkeen puolueen puheenjohtajaksi valitun Pertti Paasion kaudella SDP oli ajautunut vaikeuksiin. Se oli kärsinyt tappioita kaksissa vaaleissa. Vaadittiin puheenjohtajan vaihdosta ja ylimääräistä puoluekokousta. Se järjestettiinkin lopulta syksyllä 1991. Uudeksi puheenjohtajaksi ja puolueen pelastajaksi pyydettiin Ulf Sundgvist. Puoluekokouksen äänestyksessä Uffe valittiin selvällä äänten enemmistöllä - 219 äänellä puheenjohtajaksi, muiden ehdokkaina olleiden äänimäärät: Matti Louekoski 55, Erkki Tuomioja 33 ja Tarja Halonen 19 ääntä. Komeasti alkanut puoluejohtajan homma sai ikävän käänteen, kun pankkikriisin jälkiselvittelyssä Sundgvist joutui altavastaajaksi ja tuomittiin oikeudessa mittaviin vahingonkorvauksiin ja ehdolliseen vankeuteen. Hänen oli luovuttava puheenjohtajan tehtävistä ja etsittävä muita ansiolähteitä yksityisyrittäjänä ja konsultina. Lisäksi vielä kurkkusyöpä ja aivokasvain vei hänet pitkäksi aikaa sairaalahoitoon. Ulf Sundgvist luonteenlaatua ja peräänantamattomuutta kuvastaa, että hän on kaikista näistä vaikeuksista huolimatta jaksanut toipua ja aloittaa uuden aktiivisen elämänvaiheen: "Teen todennäköisesti työtä hamaan loppuun asti. Toivon voivani rakentaa parempaa maailmaa lastenlapsilleni kuin olen kyennyt rakentamaan omille lapsilleni". Jokainen sydämeni lyönti Lähikuvassa Ulf Sundqvist Ulpu Iivarin piirtämä lähikuva puoluetoveristaan on sympaattinen kuvaus työläiskodin pojasta politiikan huipulle nuorena nuosseesta tyylikkäästi pukeutuvasta, kohteliaasta ja lupaavasta tulevaisuuden toivosta, joidenkin arvioiden mukaan hän oli aikoinaan vahvin ehdokas Suomen tulevaksi presidentiksi. Ulf Sundqvist on syntynyt 1945 ja siten 1941 syntynyttä Paavo Lipposta neljä vuotta nuorempi. Sundqvistin poliittinen ura eteni kuitenkin riuskempaa tahtia kuin Paavon. SDP: n jäseneksi hän tuli vuonna 1964 perustamansa Socialdemokratiska Studentföreningenin kautta. Hänet valittiin Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajistoon ja hallitukseen seuraavana vuonna 1965 ja SYL:n puheenjohtajaksi 1968. Saman vuoden kunnallisvaaleissa hänet valittiin Sipoon valtuustoon ja 1970 eduskuntaan. Vuoden 1972 hajotusvaaleissa Uffen äänimäärä kasvoi ja se osaltaan oli nostamassa hänet Paasion ns. "nappulaliigahallituksen" opetusministeriksi 27 vuotiaana! Tätä - Suomen historian nuorin ministeri - titteliä Uffe kantaa edelleenkin. Sundqvist ohitti Paavo Lipposen myös puoluesihteerivalinnassa Jyväskylän puoluekokouksessa 1975. Ratkaisijana oli Paasion jälkeen puheenjohtajaksi noussut Kalevi Sorsa, joka päätyi puntaroinnissaan Sundqvistin kannalle, koska "Paavo ei ollut puoluesihteeriainesta". Vuonna 1979 kauppa- ja teollisuusministeriksi nimitetty Sundqvist joutui jättämään ministerin tehtävät kesällä 1981 siirryttyään Työväen säästöpankkiin eläkkeelle jäävän pääjohtaja Ilmari Lavonsalon Claes Andersson on näistä 60-luvun vasemmistolaisista kulttuuriradikaaleista vanhin (s. 1937). Claes siirtyi SDP:sta vasemmalle SKDL:oon. Hänestä tuli uuden Vasemmistoliiton ensimmäinen puheenjohtaja, kansanedustaja ja kulttuuriministeri. Koulutukseltaan Claes on psykiatri ja työskenteli ennen poliittista uraansa pitkään mielisairaalalääkärinä. Lääkärin toimensa ohella hän oli aktiiviurheilija ­ jalkapalloilija, kirjailijana hän on julkaissut 22 runokokoelmaa ja 6 proosateosta sekä näytelmiä, lisäksi hän on suosittu jazz-pianisti. Claes Anderssonin omaelämäkerrallinen "Jokainen sydämeni lyönti" kirja on taiteilijan, runoilijan koskettava muistelus elämästään eri rooleissaan, rakkaudesta, ystävyydestä, intohimoista, kohtaamistaan ihmisistä, sairauksistaan, potilaistaan ja heidän ongelmista, alkoholismista, mutta myös puolueesta ­ Vasemmistoliitosta ja seuraajastaan SuviAnne Siimeksestä. Claesin kirja poikkeaa täysin totutuista omaelämäkerrallisista kirjoista. Siinä ei ole painettua sisällysluetteloa alussa. Luvut on eroteltu tekstissä numeroituina (1- 38) ilman otsikointia. Claes ei ole pitänyt tarpeellisena laatia pitkiä nimiluetteloita kohtaamistaan ihmisistä (vrt Lipposen kirja). Osa henkilöistä esiintyy tekstissäkin vain nimen etukirjaimena. Lääkärin vaitiolovelvollisuus potilaistaan lienee osaltaan vaikuttanut tämänkaltaiseen tekstitykseen. Ruotsia taitamattomana kiitos myös suomentajalle Liisa Ryömälle nautittavasta lukukokemuksesta. KANNELMÄEN SEURAKUNTA Oiva Björkbacka
• 16.12.2009 5 PAPPIA KYYDISSÄ Joulun enkeli htäkkiä, keskellä yövuoroa, tilanne on päällä. Vielä hetkeä aikaisemmin Betlehemin kedolla kaikki oli normaalin rauhallista. Lampaat nukkuivat ja paimenet hoitivat omia rutiinejaan laumansa keskellä. Nämä paimenet olivat ensimmäisen joulun ensimmäiset ihmiset, joille ilmoitettiin koko ihmiskuntaa järisyttävä viesti: "Älkää pelätkö, teille on syntynyt Vapahtaja!" Viestintuojana, aikansa uutisankkurina toimi Jumalan sanansaattaja, taivaan enkeli, joka puhutteli heitä kirkkauden ympäröimänä. Y Enkelin poistuttua, paimenet lähtivät katsomaan seimen lasta. Kaikki oli juuri niin kuin heille hetkeä aiemmin oli kerrottu. Pelko muuttui ylistykseksi ja kiitokseksi. Tänä jouluna meillä on mahdollisuus kuulla enkelin ilmoitus Vapahtajan syntymästä tutusta evankeliumista (Lk. 2:1­20). Voisiko tuo viesti herättää myös meissä ilon ja kiitollisuuden tunteen? Voisimmeko olla "enkeleitä toisillemme", kuten eräs tunnettu suomalainen muusikko laulussaan kyselee? Sakari Enrold sakari.enrold@evl.fi Apteekkari Anita Oksanen on pitänyt Kaarelan apteekkia 26 vuotta. Apteekki on kuin kirkko keskellä kylää Etelä-Kaarelan apteekki tulee tänä vuonna toimineeksi 50 vuotta. Kannelmäen ostarilla sijaitseva apteekki on kuluneet vuosikymmenet ollut kuin kirkko keskellä kylää. Itse asiassa se oli paikallaan jo ennen kirkkoa. Se on ollut asukkaiden sosiaalinen kohtauspaikka, jossa on kerrottu niin ilot kuin surutkin. PROVIISORI ANITA OKSANEN on toiminut Kannelmäessä apteekkarina 26 vuotta. - Tullessani tänne apteekkariksi, täällä toimittiin vanhan mallin mukaan. Kaikki tapahtui käsipelillä; oli toki lasku- ja kirjoituskoneet, mutta tietokoneet tulivat vasta muutaman vuoden kuluttua ja ne käsittelivät ainoastaan reseptejä. Varsinainen moderni systeemi alkoi siitä kun varastovalvonta yms. meni tietokoneelle. Vuonna 1987 Oksanen perusti myös sivuapteekin Malminkartanoon.1990-luvulla ostarin apteekki suureni tuplasti ja nyt pinta-alaa on vajaa 400 m2. Tänä päivänä lääkkeitä Kaarelassa syödään entistä enemmän, mutta myös asukasmäärä on lisääntynyt. Oksanen sanoo, että lääkkeiden ostaminen ja käyttö on tullut tarkoituksenmukaisemmaksi ja informaation myötä myös turvallisemmaksi. Suomessa myydyimpiä lääkkeitä ovat sydän- ja verenpainelääkkeet sekä kolesterolilääkkeet. Etelä-Kaarelan apteekissa reseptilääkkeiden osuus on 60 %. Käsikauppalääkkeistä myydään eniten kipulääkkeitä. - Lama heijastuu myös apteekin myynnissä. Ihmisillä ei ole varaa ostaa kaikkia lääkkeitä kerralla vaan niitä hankitaan pienissä erissä. Kannattavuus on apteekissa jonkun verran laskenut, koska reseptilääkkeiden hinnat ovat alentuneet. Näpistykset ja väärennettyjen reseptien määrä ovat lisääntyneet. Etelä-Kaarelan apteekissa käy päivittäin noin 200-300 asiakasta. Pää- ja sivuapteekissa asiakkaita palvelee kahdeksan farmaseuttia, kolme proviisoria ja kahdeksan tekniseen henkilökuntaan kuuluvaa. Apteekkari Oksasella on elinikäinen oikeus pitää apteekkia. Ihan heti hän ei aiokaan luopua ammatistaan, jossa on vuosien saatossa voinut tavata tuhansia ihmisiä. - Kannelmäkeläiset ovat ihania. Heidän kanssaan on kiva keskustella. Kun yhteistyökumppanina on lisäksi koko terveydenhoidon kirjo, niin tässä ollaan todellakin keskellä kirkonmäkeä ja tehdään töitä yhteiseksi hyväksi. Tässä yhteydessä kiitämme kaikkia asiakkaitamme kukista ja muista huomionosoituksista apteekin 50vuotiskahvitarjoilun yhteydessä. Marita Bärlund vas., Seidi Ylänen ja Rauha Keino myivät asukkaiden askartelu- ja käsityökerhon joulumyyjäisissä. laulun merkeissä - 40-henkinen Pelimannin ala-asteen koululaisten kuoro tuli vierailulle Rumpupolulle. Mahtavaa! Lapset juttelivat vanhusten kanssa nauttiessaan mehua, pipareita ja karkkeja. Lopuksi laulettiin yhdessä Lippulaulu ja Maamme. Talossamme toimii viikottain sekä askartelukerho että "ompeluseura" joidenka töiden tuloksia myytiin jo ulumyyjäisissämme,jotka ovat modostuneet vuosittaiseksi menestykseksi.Tarjolla on aina tosi taidokkaita tuotoksia mitä mielikuvituksellisimmista aiheista ja materiaaleista. On huomatavaa,että toimimme ilman ulkopuolista ohjausta tai erillisiä määrärahoja.Luulisi ja uskomme, että kaupungilta löytysi sekä rahaa että ohjaaja-apua,kun sitä osaisi oikeista paikoista hakea.Tähän eivät omat voimavaramme riitä,vaan tarvitsisimme apua nuoremmalta ja uuden median keinot osaavalta taholta.Mikähän se olisi? Uuden toimintavuoden odotuksessa, Hyvää Joulua toivottaen Asukastoimikunta/Tuire Auhto P.S.Aivan viime aikoina olemme saaneet ohjausta vesivärimaalauksessa sekä "kuvioaskartelussa" ja tällaista talon taholta tulevaa toimintaa tarvittaisiin kernaasti lisää... Asukastoiminta vilkasta Rumpupolun palvelutalossa KULUNUT SYKSY on sujunut paljolti musiikin merkeissä;Yrjänä Sauros oli tyttärineen musisoimassa usealla instrumentilla-kitara ja huuliharppu isällä ja saksofoni! ja piano tyttärellä.Molemmat myös lauloivat yhdessä ja erikseen melodisia kappaleita,nostalgiaa unohtamatta näin ikäihmisten luona vieraillessa. Kiitokset vielä heille. Kannelkylän oma kuoro esiintyi Oktober-fest juhlassa laulattaen myös meitä."Ja meillä kaikilla oli niinmukavaa.." Marraskuussa oli vuorossa nuori Hiski Wallenius,joka reippaasti säesti äitinsä Pirjo Mikkolaisen valisemia kansakoululauluja ja me saimme taas laulaa sydämemme pohjasta.Musiikilla on ihan parantava vaikutus mielialaan M.O.T. Itsenäisyysjuhlaa vietimme myös Kilpikonnapatsas on nyt Pitskussa OLEN VUOSIA OLETTANUT että menemme terveysasemalle kun olemme sairaita. Menemme terveenä vain johonkin yleiskokeeseen tai rokotettavaksi. Eli paikan nimen pitäisi olla sairauskeskus. Kuinka ollakaan Pitäjänmäen terveysaseman ylilääkäri Kristian Siekkinen on samaa mieltä. Hän olisi mieluummin sairaus- kuin terveyskeskuksen ylilääkäri. Siitäkin huolimatta että hänen mukaansa terveysaseman väen on määrä antaa meille terveyttä ja hoitaa meitä niin että pääsemme eroon sairauksista tai ainakin että meitä hoidetaan oikein ja hyvin. Mies ei liioin allekirjoita väitetä että hänen työpaikallaan asiat ovat huonosti kun käytävillä on tyhjää ja muutenkin joka paikassa on hiljaisen oloista. Hässäkän oloisessa paikassa asiat ovat ylilääkärin mukaan huonosti. Pitäjänmäen Eläkkeensaajien koolle kutsumaan tilaisuuteen "Mihin menet Pitäjänmäen terveysasema?" kokoontui niin paljon väkeä, että Konalan kirkon tuolit loppuivat. Tilanahtaudessa tutustuimme selkeäsanaiseen ja pontevaan ylilääkäriin. Hän ei luvannut meille että terveysasema pysyy ikuisesti Pitäjänmäellä. Mutta todennäköisesti tähän hätään riittää laboratorion sulkeminen. Pahin uhka koko Helsingin terveysasema-toiminnalle on lääkäripula. Olemmeko me potilaat niin mahdottomia että meitä ei ole kiva hoitaa? Jouluna on tosikiva pohtia mitä voisi tehdä, ettei oman kylän kirjastoa, koulua, terveysasemaa tai muuta kunnallista palvelua lopeteta. Ei estänyt Pitskun labran sulkemista 1803 allekirjoitusta ja 9 järjestön kannanotto. Saa nähdä auttaako kirjaston sulkemista vastustava nimilista paperisena ja nettiversiona. Valoa pimeyteen ja iloa ainakin omaan elämääni toi Ikäväki-ryhmän saama palkinto. Olemme monen järjestön voimin järjestäneet vuodesta 2006 lähtien erilaista kesätoimintaa ikäihmisille. Sitä ennen oli yhteisvoimin perustettu Pitäjänmäen-Konalan Korttelikerho ja organisoitu Kunnossa kaiken ikää ­projektin tiimoilta tasapaino-kuntosaliryhmä ja vesijumpparyhmä. Helsingin kaupungin vapaaehtoistyön neuvottelukunta antoi Ikäväki-ryhmälle vuoden 2009 kilpikonna-kannusteen eli palkinnon tekemästämme työstä. Perusteluissa sanotaan: "Oman asuinalueen aktiviteeteilla on tärkeä osuus kaupunkilaisten viihtyvyyden ylläpitämisessä ja erityisesti ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä". Kilpikonnapatsas pääsee vuoden mittaan kanssamme moniin paikkoihin. Hienointa on että puuhassa ovat mukana monet eri tahot: Pitäjänmäen Eläkkeensaajat, Pitäjänmäki-seura, Sotainvalidien Veljesliiton Pitäjänmäen osasto, Pit-Ko Pitäjänmäen-Konalan Ikäihmiset, Konala-seura, Pitäjänmäen seurakunta ja Palvelukeskus Kotikallio/Hoiva Oy. Tukea olemme saaneet myös Helsingin sosiaaliviraston vapaaehtoistyön koordinaattorilta. Teatterissa, elokuvissa, konserteissa ja taidenäyttelyissä käynti, lukemisharrastus ja vapaa-ajan opiskelu vähentävät tutkimusten mukaan ennenaikaisen kuoleman vaaraa. Vähiten harrastavien joukossa esimerkiksi sydän- ja verenkiertoelinten tauteihin kuoleminen oli todennäköisempää kuin aktiivisesti harrastavien joukossa. Hyvän terveyden kokeminen liittyy yhdistys- ja kerhotoimintaan, opiskeluun ja matkustamiseen. Me-henki eli tunne siitä että kuuluu johonkin ja on henkilökohtaisissa suhteissa muiden yhteisön jäsenten kanssa lisää myös elinikää. Me olemme rakentaneet yhteistoimin Pitäjänmäen ja Konalan ikäväen parissa me-henkeä, kartuttaneet yhteisömme sosiaalista pääomaa eli arkikielellä sanottuna yhteisöllisyyttä. Hyvä me! Leena-Maija Tuominen
• 6 16.12.2009 Lionsit aktiivisia joulun alla Leijonia kuusikauppiaina. Kannelmäen Prisman johtaja haluaa kuunnella asiakkaita - Haluan tehdä Kannelmäen Prismasta menestystarinan. Nyt rakennamme pohjaa keväällä 2011 avattavalle kauppakeskuksen toiselle osalle. Peruslähtökohtina ovat palvelujen saatavuus, siisteys, asiakaspalvelu ja lempialueeni henkilökunnan tyytyväisyyden kehittäminen, sanoo Kannelmäen Prisman johtaja Kaj Grahn (40). KANNELMÄEN LEIJONAT ovat jälleen liikkeellä joulun alla. Kuten jo parina aikaisempana vuonna, jaamme Pelimannin ja Kannelmäen koululla stipendejä kunnostautuneille oppilaille. Itsenäisyyspäivän tienoilla stipendejä sai kuusi käytännön aineissa menestynyttä ja hyvää toveruutta osoittanutta nuorta. Leijonat avustavat joulun alla myös muutamia perheitä, jotka ovat taloudellisen tuen tarpeessa sairaudesta tai muista syistä johtuen. Jouluavustukset ovat toiminnassamme jo pitkä perinne, kertoo klubipresidentti Ismo Vantola. Yhteistyö muiden alueen toimijoiden kanssa ja näkyvyys eri tilai- suuksissa on tärkeää. Aina kysymys ei ole varojen hankinnasta, vaan olemme usein järjestäneet "ilmaisanteja" jakamalla yleisölle soppaa ulkoilmatilaisuuksien iloksi. Tärkeä osa leijonien varainhankintaa on joulukuusien myynti, joka tänäkin jouluna on Kannelmäen kirkon parkkipaikalla. Leijonakuuset tulevat kuten aina ennenkin Lohjalta. Laadukkaan kuusen lisäksi takaamme kuusikaupasta hyvän joulumielen, koska kertyvät varat käytetään sataprosenttisesti hyväntekeväisyyteen. Kuusimarkkinat ovat avoinna lauantaina 19.12. klo 1018, sunnuntaina 20.12. klo 11-17 ja maanantaina 21.12. klo 14-18. Kannelmäen Prisman uusi johtaja Kaj Grahn painottaa henkilökunnan merkitystä asiakaspalvelussa. KAJ GRAHN SIIRTYI alkuvuodes- Tonttupaja Suomalaisvenäläisen koulun esikoulussa 3.12. ta Kannelmäen Prisman johtajaksi Prisman myymäläpäällikön vakanssilta, kun entinen johtaja Markku Tissola ryhtyi HOK-Elannon viiden prisman aluejohtajaksi. Grahn on operatiivisena myymäläpäällikkönä parin vuoden ajan seurannut läheltä uuden Prisman luomisvaiheita. Kun Prisman ensimmäinen vaihe valmistui viime huhtikuussa, se oli iso urakka. Prisman uusi johtaja viihtyy ihmisten joukossa. - Tämä on antoisaa työtä. Tekemisessä tarvitaan virtaa ja minusta tuntuu, että minulla sitä on. Ennen Prismaan tuloaan Grahn koulutti vuosia HOK:n Jollas-instituutissa tulevia S-ryhmän esimiehiä. Se on antanut hänelle hyvän pohjan viedä asioita eteenpäin myös käytännössä ja hän voi toteuttaa tietotaitojaan nykyisessä työssään. - Pidän perusturvallisuudesta ja on todellakin hienoa, kun hommat sujuvat ja on paljon ihmisiä ympärillä. Asiakkaita on kuunneltava ja palaute on tärkeätä. On upeata katsella, kun henkilöstön eli 130 ihmisen tyytyväisyys on lisääntynyt. Kiinnitän erityistä huomiota yrityksen avoimuuteen ja tiedottamiseen. - Yhteistyö ja se, että esimiehet myös kehittävät ihmisiä eivätkä vain komentele, on merkittävää. Uskon, että kun Prisma vuonna 2011 laajenee, meille on syntymässä upea kokonaisuus, Grahn toteaa ja toivottaa samalla hyvää joulua ja mukavaa uutta vuotta kaikille asiakkaille. Kanneltalon konserttisali ja galleria remontoidaan Ohjelmatoiminta jatkuu mm. kahvilan esityssarjalla SUOMALAIS-VENÄLÄISEN koulun esikoulun henkilökunta järjesti lapsille ja aikuisille yhteisen mukavan iltapäivän torstaina 3.12. Lapset saivat askarrella aikuisten kanssa joulukortteja, painaa jouluisia lahjapusseja sekä leipoa pipareita. Esikoulun vanhemmat järjestivät askarteluiltaan runsaat jouluherkkumyyjäiset. Monen mukana esikoulusta lähtikin herkullista lanttulaatikkoa, pipareita, joulutorttuja ja -leipää. Sekä lapset että aikuiset olivat tapahtumaan erittäin tyytyväisiä. Esikoulun toinen kerros oli koristeltu kauniilla jouluvaloilla ja jouluisilla askarteluilla. 10 seinälle ripustettua tonttuihin liittyvää kysymystä sai tunnelman toisessa kerroksessa jännittyneeksi. Tonttuvisa pisti pienetkin lapset miettimään ankarasti. Oikeat vastaukset löytyivät onneksi käytävän toisesta päästä. "Oli kiva vastata tonttukysymyksiin, vaikka ne olivatkin vähän vaikeita." Pohdiskelivat eskarilaiset visan jälkeen. Ulkopuolisten kiinnostus koulua kohtaan oli ilahduttavaa, ja he kiittelivät paljon mahdollisuudesta tutustua Suomalais-venäläisen koulun esikouluun. Opettajienkin mielestä iltapäivä oli hyvin onnistunut. "Oli mielekästä seurata, miten innoissaan lapset askartelivat ja viettivät aikaansa vanhempiensa kanssa. Näin joulun alla yhteinen aika on tärkeää kaikille." Lotta Simola Kanneltalon kymmenen vuotta vireillä ollut korjaushanke toteutuu. Tämän vuoksi talon konserttisali ja galleria ovat puolisen vuotta poissa käytöstä. Ohjelmatoiminta ei kuitenkaan lopu vaan jatkuu pienimuotoisempana kahvilassa järjestettävällä esityssarjalla sekä elokuva- ja lastenesityksillä auditoriossa. KORJAUSHANKKEEN toteutuksen on määrä alkaa vuoden 2010 alussa. Mittavin remontointikohde on konserttisali, jonka katsomosta tehdään nouseva ja esiintymislavasta kiinteä. Näin näkyvyys katsomosta esiintymislavalle parantuu ja esiintymislavasta saadaan sekä tukeva että turvallinen. Lisäksi talon ilmastointia parannetaan ja gallerian valaistus- ja ripustusjärjestelmät uusitaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että konserttisalissa ja galleriassa ei voida järjestää esityksiä tai näyttelyitä remontin aikana. Lisärakentamisosat on karsittu remonttisuunnitelmasta kustannusten noustua budjetoitua suuremmiksi. Alustavan suunnitelman mukaan konserttisali ja galleria avataan uudelleen yleisölle taiteiden yönä 27.8.2010. Vaikka esitystoiminta konserttisalissa ja galleriassa hiipuukin hetkeksi, tarjoaa talo kevään aikana edelleen monenlaisia tapahtumia. Auditoriossa nähdään klassikkoelokuvia sekä nukketeatteriesityksiä lapsille. Uutena toimintamuotona Helsingin kulttuurikeskus järjestää Kanneltalon kahvilassa torstai-iltaisin pienimuotoisia klubiiltoja, joissa on tarjolla musiikkia ja sanataidetta. Luvassa keväällä on mm. Juha Kukkosen Leonard Cohen -ilta Minä ja Leonard, Ilpo Tiihonen, Merja Ikkelä, Sara Puljulan musiikkia ja runonlausuntaa yhdistävä PoeTrio, Jarmo Saaren Trubamolli, Arttu Takalo ja Marzi Nyman Duo, Ninni Poijärvi Trio. Näihin kahvilan tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Ohjelmatiedot päivitetään vahvistuessaan Kanneltalon nettisivuille osoitteeseen www. kanneltalo.fi. Kanneltalossa toimivat Helsingin kaupungin suomenkielisen työväenopiston läntinen alueopisto ja Kannelmäen nuorisotalo jatkavat toimintaansa normaalisti. Kannelmäen kirjastossa on parhaillaan meneillään palvelualue- ja valaistusremontti ja kirjasto avattaneen tammikuun 2010 puoleen väliin mennessä. Kanneltalon lipunmyyntipiste on suljettu kevään avautuakseen jälleen konserttisalin käyttöönoton yhteydessä syksyllä 2010. Horisontin Kirpputori Avoinna ma - pe 9-18, la - su 10-14. Os. Vellikellontie 4 Malminkartano p. 050 404 2621 - ITSEPALVELU KIRPPUTORI Kannelmäen asema Avoinna: Ti-Pe 10-18 La-Su 10-15 Ma suljettu Paikkavuokrat 27-37,-/vko P. 09-454 8560 Aino Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket Palvelemme: ma-to klo 7.30-17.00, pe 7.30-13.00 Kyttäläntie 4, Konala Kannelmäen kukka Avoinna: ma-pe 9.00-17.00 la-su 9.00-14.00 Vanhaistentie 1 (kioski), puh. 531 261 OIKEA FOTOKAUPPA LÄHELLÄSI Parhaat digikamerat, hyvät neuvot ja loistavat kuvat Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227 Luutnantintie 5, 00410 Helsinki Puh. 536 544 www.topshot.fi
• 8 16.12.2009 Mari Salokangas ja Arja ja Antti joulun odotuksessa. simman suureen itsenäisyyteen. - Raahaan Arjaa ja Anttia mukanani joka paikkaan. Heidän pitää näkyä ja kokea, olla olemassa. Kun vielä 1960-luvulla kehitysvammaisia piiloteltiin, niin tänään me käymme teatterissa, konserteissa, taidenäyttelyissä. Olemme matkustelleet Kreikassa, Italiassa, Tukholmassa, Tallinnassa ja Arja on käynyt jopa Moskovassa. - Tärkeätä on luoda ulkopuolelta tulevan hälinän keskelle myös rauhaisa, esteettinen ja henkevä olotila. Merkittävä arvonsa on myös kauneudella. Kaunis ympäristö ja taiteet elvyttävät ja voimistavat ihmistä. Piilopirtissä eletään myös monenlaisia tunnelmapalasia: takassa roihuaa valkea, kynttilät valaisevat ja erilaiset tuoksut hivelevät aisteja. Mari, Arja ja Antti tekevät paljon myös yhdessä: koti- ja pihatyöt sekä ruuan laitto jaetaan. Arja ja Antti harrastavat musiikkia. Antti soittaa huuliharppua ja Arja on voittanut mm. kehitysvammaisten karaokekilpailun. Niinpä perhekodissa myös juhlitaan kerran kuukaudessa. Happeningissa on joko teema tai sitten ei. - Vieraat tuovat ohjelmaa tullessaan ja me järjestämme tarjoilun; välillä on gourmet-ruokaa, välillä keittoa ja sämpylää. Vieraita on laidasta laitaan: taiteilijoita ja eri alojen asiantuntijoita. Se on korkean laadun yhdessäoloa; lämpöä, rakkautta ja iloa riittää. Mari sanoo, että kehitysvammaiset voivat opettaa paljon muille ihmisille: työmoraalia, uskollisuutta, luotettavuutta, välittämistä ilman ehtoja, aitoa ihmisen kohtaamista ja vastuun kantamista. - Rahan, tehokkuuden ja kovien arvojen maailmassa, jossa narsistiset lähtökohdat vaikuttavat enenevissä määrin, nuo edellä mainitut arvot alkavat olla harvinaisia. Kun Mari täytti vuosia, Antti kirjoitti hänelle synttärirunon: Yön kuningatar, kaunis prinsessa, pelastusenkeli ihana äitipuoli Älä itke kohta keitetään kahvit And häpi birthday. Kehitysvammaisten piilopirtissä asutaan tshehovilaisessa hengessä Vaaleanpunaisessa pitsihuvilassa, kehitysvammaisten perhekodissa Villa Tusculum -piilopirtissä Malminkartanossa asutaan tshehovilaisessa hengessä. Kehitysvammaiset Arja Salo (43) ja Antti Salo (31) kurkkailevat akkunasta sysipimeään yöhön. Pihaa valaisevat kymmenet kynttilät välkkyvät keltaisina renkaina kuusikon vihreää syliä vasten. Joulun odotus on sydämissä. M alminkartanon piilopirtissä ystävien kanssa lausutaan runoja ja lauletaan. Siellä syödään kinkkua ja kaikkea muuta perinneruokaa; käydään kartanolla ja joulukirkossa. Kehitysvammaisten motto aina ja nyt on: "Tee toiselle se minkä toivoisit itsellesi tehtävän." Villa Tusculumissa ei ole uutta tekniikkaa, ei tietokonetta ei televisiota. Piilopirtin emäntä, erityisopettaja Mari Salokangas sanoo hänen ja nuorten olevan luomuja eikä aika tule silti pitkäksi. Piilopirtti on paikka, missä balalaikka soi, missä käydään herkkiä ja henkeviä keskusteluja, missä juhlitaan ja pidetään myös hauskaa. Villa Tusculumissa asustava perhehoidon puolesta puhuja Mari on entinen Marjatta-koulun ja Pelimannin ala-asteen opettaja, joka on sitoutunut hoitamaan ja kasvattamaan Arjaa ja Anttia. Marjatta-koulusta Marin piilopirttiin Antti on Marin tuttu jo syntymästä, sillä hänen äitinsä oli nuoruudessa Marin kollega. Antti on asunut talossa 10 vuotta ja hän on ollut Marille kuin oma lapsi. Aikanaan poika kävi Marjatta-koulua ja muutti 12-vuotiaana Lahteen Sylvia-kotiin. (Molemmat koulut ovat erityislasten steiner-kouluja.) Lahdessa Antti oppi valtavan määrän asioita; puun-, metallin- ja keramiikan työstämistaitoja sekä lisäksi vielä puutarha- ja navettatöitä. Helsinkiin palattuaan hän opiskeli kolme vuotta puhtaanapitoa ja palvelua diakonia-ammattikoulussa (DIAK). Antti osaa lukea ja kirjoittaa, mutta selkeästi puhuminen tuottaa vaikeuksia. Nykyisin mies työskentelee Aulan leipomossa Engelin aukiolla.. Arja ei sukunimestään huolimatta ole sukua Antille. Hän myös kävi Marjatta-koulua, mutta muutti 9- vuotiaana perhehoitoon Karjalohjalle. Arja on asunut useammassa paikassa ja pääasiassa maalla, jossa hän oppinut eläinten hoitoa, maatalon töitä ja puusavottaa. Hän on työskennellyt myös koulun keittiössä, hoidellut hevostallia ja oppi palkaksi myös ratsastamaan. Helsinkiin Arja palasi neljä vuotta sitten ja löysi sosiaaliviraston kautta tiensä Villa Tusculumiin. Tällä hetkellä hän työskentelee kokoustarjoilujen hoitajana ja avustaa toimistotöissä Lastensuojelun Kes- kusliitossa Eirassa. Malminkartanon piilopirtissä Arja ja Antti ovat onnellisia ihmisiä. Heidän silmänsä nauravat. Marin perhehoidon teesit Mari kertoo, että ensimmäinen lähtökohta on, että kehitysvammaiselle taataan perusturva. Häntä on autettava sellaisissa asioissa, joissa apua tarvitaan, mutta samalla on kunnioitettava ihmisen itsemääräämisoikeutta ja pyrittävä mahdolli- Teksti: Kari Varvikko Kuvat: Tommi Heino Uusi kampaamo Kannelmäessä PARTURI-KAMPAAJA Pia Gül on avannut parturi-kampaamo Hair Shop Ocean Bluen uusissa tiloissa Soittajantiellä Kannelmäessä. Pia, joka on käynyt Lahden ammattikoulun parturi-kampaamolinjan sanoo panostavansa niin ammattitaitoon kuin asiakkaiden viihtyvyyteenkin. - Toistaiseksi työskentelen yksin, mutta jossain vaiheessa saan varmasti myös apuvoimia. Kannattaa tulla kokeilemaan edullisia tarjouksia. Avajaistarjouksena on mm. väri- ja leikkaus 49 e. Pia sanoo, että jatkossa on tarkoitus tehdä myös hiuspohjan hoitoja. Lapsille liikkeessä on myynnissä hiuspompuloita, lahjapaketteja yms. - Hyvää joulua ja tervetuloa pistäytymään! · Pub Punakulman Joulu · Aattona avoinna 09-02 Aamusta alkaen glögiä ja pipareita Illalla Joulukaraoke Joulupäivänä avaamme klo 09 Tervetuloa! Louhelan ostoskeskus, Vantaa · Puh. 534 232 - Jatkossa teemme Ocean Bluessa myös hiuspohjan hoitoja, Pia Gül sanoo.
• 10 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Parturi-Kampaamo 16.12.2009 Kannelmäen kukka Avoinna Ma-Pe klo 9.00-17.00 La-Su 9.00-14.00 Vanhaistentie 1, puh. 531 261 Kantelettarentie 7, 00420 HELSINKI, puh. 504 2341 MARI LEINO Pohjois-Haaga, Näyttelijäntie 24, 562 5663 Hyvää Joulua ja Rauhallista Uutta Vuotta! LEIPOMOMYYMÄLÄ Puh. 0104219100 Jägerhornintie 3 Av. ma-pe 10.00-14.00 T: Kannelmäen kirjasto - Mäntsälän lähileipomo Kiitämme asiakkaitamme yhteistyöstä ja toivotamme rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2010 24.12.09-3.1.10 liike suljettu. Kannelmäen Kampaamo-Parturi Vanhaistentie 3, Helsinki, Puh. 538 834 KAIKKIEN AUTOMERKKIEN KOLARIKORJAUKSET MYÖS VARKAUSVAURIOT T:mi AUTOPELTITYÖ NEVALAMPI Harri Nevalampi P. 0500-501 294 Vakkatie 22 00430 Helsinki Hyvää Joulua Helka ja Teija Kantelettarentie 5, 00420 Helsinki, puh. 566 2644 Parturi-Kampaamo HUOVITIE 7 POHJOIS-HAAGA Terveyskeskuksen vieressä P. 588 4057 Seneffiina Hanuripolku 5, Kannelmäki, puh. 5042 397 Siivous ja Pienkorjaus NupRo Ay Puh. 040 530 7256 Aukioloajat: Ma-pe 06 - 21, la-su 10 - 21 Huolto ma-pe 08 - 17 Kaarelantie 84, 00420 Helsinki Puh (09) 5630 670, www.ripoil.fi Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Bike Service OY Huopalahdentie 16, puh. 477 5002 Ensimmäinen kampaamo Kannelmäessä on Eeva Halonen, p. 534 733 Vanhaistentie 1, Kannelmäen ostoskeskus Rauhallista joulua ja hyvää Uutta Vuotta 2010 toivottaa Hyvää Joulua Ja Onnellista Uutta Vuotta Asiakkaillemme SITRATIE 5 - KANNELMÄKI - PUH. 531 979 Salon Kanteletar Lämmintä joulumieltä Kulttuurikahvila Voila Kanneltalo, puh. 3103 2422 KANNELMÄEN ELÄINLÄÄKÄRIT GAMLAS VETERINÄRER Soittajantie 1, 00420 Hki p. 530 6610 toivottaa Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Klaneettitie 7, Kannelmäki K N N E L- P U B A Maununnevantie 2, puh. (09) 2410 810 KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 Hyvää Joulua God Jul 563 5393 Itsestään huolehtiva ihminen katsoo tulevaisuuteen. Aktiivisen kuntoutuksen ja fysioterapian asiantuntija lähelläsi: Fysioterapiakeskus OMT-klinikka, Laulukuja 4 B, Kannelmäki Ajanvaraukset 09-530 6960 www.omt-klinikka.fi Malminkartanon Kiinteistöt Oy Puh. 530 8050
• 16.12.2009 11 Malminkartanolaiset: Apollon lukiota ei lakkauteta Helsingin kaupungin virkamiestyöryhmä on esittänyt säästökohteita kunnan eri toimialoille. Yhdeksi säästötoimeksi on mainittu Apollon lukion lakkauttaminen. Apollon Yhteiskoulu on vuonna 1919 perustettu yksityinen valtionapukoulu, joka on saanut toimilupansa valtiolta. Helsingin kaupunki ei ole sopimusosapuoli eikä työnantajamme. Siten kaupunki ei voi lakkauttaa yksityisiä lukioita. Julkisuudessa on esitetty virheellisiä tietoja Apollon lukion tilanteesta. Toisin kuin on väitetty, Apollon lukio ei kärsi oppilaspulasta. Päinvastoin lukioomme pyrkijöitä on ollut enemmän kuin olemme voineet ottaa ja siksi olemme päättäneet lisätä ensi kevään oppilaaksiottoa. Kriittisessä yhteishakuvaiheessa julkaistu virheellinen tieto lukiomme lakkauttamisesta saattaa vähentää lukioomme hakeutumista. Koulumme on ottanut uudeksi linjakseen ympäristöpainotuksen ja kestävän kehityksen. Meillä hyvä ympäristö nähdään tärkeimpänä ihmisoikeutena. Apollon Yhteiskoulu, yläkoulu ja lukio, on oman alueensa tärkeä yhteisöllisyyden kehto. Koulussamme välitetään oppilaista ja ollaan sitoutuneita yhteisten päämäärien toteuttamiseen. Välittäminen näkyy erityisesti hyvin järjestettynä erityisopetuksena, oppilashuoltotyönä, toimivana vuorovaikutuksena koko kouluyhteisössä ja kodinomaisena ruokalana. Koulumme tarjoaa erinomaista yleissivistävää koulutusta eritasoisille oppilaille. Alakoulujen kanssa sovitun yhteistyön tarkoituksena on kasvattaa oppilaat välittämään ympäristöstään aina esikoululaisesta lukiolaiseen saakka. Koulumme tulee tarjoamaan laajaa ympäristöopetusta eri oppiaineissa ja tavoitteemme on myös saada alakoulun tapaan vihreä lippu. Oma alueemme Malminkartano lähiseutuineen on ansainnut omat korkeatasoiset koulunsa. Apollon lukiota ei lakkauteta, vaan päinvastoin haluamme yhdessä malminkartanolaisten kanssa kehittää alueestamme viihtyisän ja menestyvän. Jari Honkala rehtori Koulua ja kirjastoa ei saa viedä! Malminkartanon ala-asteen koulun vanhempainyhdistys on tyrmistynyt Helsingin virkamiesten palveluverkkotyöryhmän ehdotuksesta lakkauttaa Malminkartanon ala-asteen koulu ja kirjasto. "JOS KOULU JA KIRJASTO viedään, ei tähän kylään jää mitään, paitsi kaljakuppiloita..." totesi alaaseteen vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Heli Kärkkäinen uutisen kuultuaan ja jatkaa "...alue on jo menettänyt aiempaa hyvää mainettaan, ja koulun ja kirjaston lakkautus uhkaisi kurjistaa aluetta entisestään". Neljän lapsen äitinä Kärkkäinen ei pysty ymmärtämään poliitikkojen perusteluja. "Kiinteistösäästöjä ei tule syntymään koulun ja kirjaston lakkautuksella. Alueella on jo nyt runsaasti vapaata kiinteistötilaa. Isoja tiloja hyvillä paikoilla. Koulun vieressäkin on vapaana rakennus, josta kukaan ei ole ollut kiinnostunut." Kirjasto sijaitsee samassa rakennuksessa Malminkartanon ala-asteen koulun kanssa. Kirjastolla ja koululla on yhteiset aulatilat siten, että esim. liikuntasaliin kuljetaan yhteisen aulan halki. Kirjaston lapsiasiakkaiden osuus on 40%, kun se pääkaupunkiseudulla yleisesti on n. 20-25%. Kirjaston tilojen vuokraaminen ulkopuoliseen käyttöön olisi teknisesti varsin vaikeaa toteuttaa. - "Jos kirjasto viedään, menee koulukin ja päin vastoin" tiivistää Kärkkäinen. Malminkartano on osallistunut kaupungin koulujenkarsintatalkoisiin aikaisemminkin. Kaksi vuotta sitten eka- ja tokaluokkalaiset siirrettiin aineopetusluokkia poistaen nyt lakkautusuhan alla olevaan rakennukseen. Tyhjäksi jääneet ensi- ja toisluokkien koulutilat ovat nyt tyhjillään - kaupunki ei ole saanut niitä vuokrattua. Lisäksi luokkia yhdisteltiin mm. siten, että enää ei ole "kolmosia" ja "nelosia" vaan esimerkiksi ala-asteella yksi luokista on 3-4B. Siis kaksi eri luokka-astetta on yhdistetty yhdeksi luokaksi. "Tää on tosi kiva. Välillä on tosin vähän hankalaa, kun joutuu auttamaan nelosia" toteaa pilke silmässään Emma Korhonen, joka on nyt kolmannella ja yksi 3-4B:n oppilaista. Ala-asteen vanhempainyhdistyksen johtokunnan jäsen Anu Turkkila listaa vielä omat huomionsa alueen kehityksestä ja tulevaisuuden näkymistä: - Kaarelan alueella asuu yli 26.000 asukasta ja siellä on 2 kirjastoa. Kaupunki on linjannut, että kirjastoja pitäisi olla 1 kpl/10.000 asukasta. Ei siis ole mitään perusteita sille, että juuri Malminkartanon kirjasto pitäisi lakkauttaa vaikka suhdetta 1:10000 hiukan tarkistettaisiinkin. - Malminkartanon kirjasto on kylän sydän, käytännössä ainoa julkinen tila alueella. Se on välttämätön henkireikä kaikille Malminkartanon asukkaille. Alueella ei ole muuta kulttuuritarjontaa. - Alueen koulu mm. kuuluu opetustoimen rahanjaossa positiivisen diskriminaation koulujen ryhmään. Kaupunki siis haluaa tukea toimintoja, jotka ehkäisevät alueen lasten ja nuorten syrjäytymistä. Miten kirjaston lakkauttaminen palvelee tätä tarkoitusta? - Koulussa on juuri ministerin äskettäin julkisuudessa ilmaisema ideaalisuhde maahanmuuttajalapsia (20 %:n luokkaa). Ei liian paljon - ei liian vähän. Kotoutuminen sujuu ja opitaan kansainvälisyyttä. - Alueen päiväkodit ovat täynnä. Koululaisia on paljon lähivuosina. Jo ensi vuoden koulutulokkaita on runsaasti enemmän kuin tämän vuoden tilapäisen notkahduksen aikana. - Koulussa on uusi innostunut rehtori, joka on juuri saanut työnsä organisoitua ja koulun muutoin- kin ammattitaitoinen ja sitoutunut opettajakunta on lähdössä mukaan moneen uuteen projektiin (KiVa koulu, ym. ym.). - Slummiutumiskierre alkaa, jos kaikki peruspalvelut viedään. Täällä ei ole kulttuuria, ei urheilua, ei mitään julkista eikä yksityistäkään mielekästä ajanvietettä. - Malminkartano on tiivistä asumista junaradan välittömässä läheisyydessä; ekologista ja tehokasta, silti riittävän pientä yhteisöllisyyteen, eli juuri mitä nyt juhlapuheissa arvostetaan. "Miksi tällainen alue sitten halutaan Helsingin päätöksillä halvauttaa ja slummiuttaa?" kysyy Turkkila. Ari Korhonen Apollon Yhteiskoulun vanhempainyhdistys paheksuu APOLLON YHTEISKOULUN vanhempainyhdistyksen johtokunta paheksuu tapaa jolla Helsingin opetusviraston virkamiehet levittävät vääriä tietoja Apollon Yhteiskoulun lukion osalta. Vanhempainyhdistyksen luotettavista lähteistä saamien tietojen mukaan Helsingin opetusvirasto ei ole edes neuvotteleva osapuoli tässä asiassa. Apollon lukio on poistettava lakkautettavien lukioiden listalta heti ja virkamiesten on korjattava julkisesti virheelliset uutisoinnit. Apollon Yhteiskoulun vanhempainyhdistys paheksuu myös lopettamisaikeita, joiden kohteena ovat Malminkartanon alakoulu sekä kirjasto. Helsingissä 8.12.2009 Apollon Yhteiskoulun vanhempainyhdistyksen johtokunta TERVETULOA KANNELMÄEN VOIMISTELIJOIDEN TUNNEILLE! Kevätkauden 2010 tunnit alkavat 7.1. ja päättyvät 23.5. Poikkeuksena Pirkkolan vuorot: 3.1.­25.4. Ilmoittautuminen tapahtuu INTERNETISSÄ, osoitteessa www.kannelmaenvoimistelijat.fi alkaen 28.12.2009 klo 8:00. Toimistolla päivystetään tiistaina 29.12. ja torstaina 7.1. klo 14­19. Yhteystiedot: Klaneettitie 16­18 B, 00420 Helsinki, info@kannelmaenvoimistelijat.fi, vs. toiminnanjohtaja: Katri Liikonen p. (09) 458 0773. Puheenjohtaja ja aikuisten liikunnan vastaava: Kati Kauravaara p. 050 583 6802. Lasten liikunnan vastaava Heidi Juntunen p. 050 555 9594. Osta seinäkalenteri 2010 ja tue lasten, nuorten ja aikuisten liikuntatoimintaa! Hinta: 15 / kpl, 25 / 2 kpl. Tilaukset: info@kannelmaenvoimistelijat.fi. KEVÄTKAUDEN 2010 TUNNIT JA KURSSIT: YLEISTÄ: Tunneille ja kursseille ilmoittaudutaan etukäteen verkkosivujemme (www.kannelmäenvoimistelijat.fi) ilmoittautumisohjelman kautta. Aikuisten Isosalitunteihin voi osallistua maksamalla jumppamaksun ja valitsemalla vapaasti haluamansa tunnin viikoittain. Lauantain JokaNaisen jumppa on kaikille kertamaksullinen 4 ja jumppaamaan voivat tulla muutkin kuin jäsenet. Tässä mainittujen tuntien lisäksi seurassa on kaksi esiintyvää ryhmää: Tanssillisen voimistelun yli 18-vuotiaiden ryhmä (ohjaaja Sari Hakala) sekä seuran ohjaajista koostuva Evergreens-ryhmä. Tuntien kuvaukset sekä liikuntapaikkojen osoitteet ja kartat löytyvät verkkosivuiltamme. Pidätämme oikeudet muutoksiin. AIKUISTEN TUNNIT: Kertamaksullinen, kaikille avoin JokaNaisen jumppa, hinta 4 : LA 10:00­11:00 K-mäen alakoulu (Kanneltie 1), Vaihtuva ohjaaja. ISOSALITUNNIT (sis. aerobic-. jumppa- ja kehonhuoltotunteja): MA 17:00­18:00 Niska-selkäjumppa, Pelimannin a-a, Satu MA 18:00­19:00 JokaNaisen jumppa, Pelimannin a-a, Satu MA 19:00­20:00 Body, Pelimannin a-a, Satu MA 19:30­20:30 JokaNaisen jumppa, Länsi-Hgin lukio, Hanna TI 18:00­19:00 Miesten Sporttipiiri, K-mäen yläkoulu (EKY), Satu TI 19:00­20:00 Niska-selkäjumppa, K-mäen yläkoulu (EKY), Satu TI 19:00­20:00 JokaNaisen jumppa, Pihkapuisto,vaihtuva ohjaaja TI 20:00­21:00 Venyttely-rentoutus, Pihkapuisto, vaihtuva ohjaaja KE 20:00­21:00 Venyttely-rentoutus, Kannelmäen alakoulu, Satu TO 18:30­19:30 Keppijumppa, Länsi-Hgin lukio, Kirsi SU 19:00­20:00 Hikijumppa, Kannelmäen pk, Heidi PIKKUSALITUNNIT (ilmoittautuminen jokaiseen erikseen): Aerobic: KE 18:00­19:00 BodyStep, Tanssistudio, Satu PE 18:30­19:30 BodyStep, Tanssistudio, Satu Jumppa: MA 18:30­19:30 FlowGymnastics, Purpuri, Sari KE 19:00­20:00 Niska-selkäjumppa, Purpuri, Kati KE 19:00­19:55 JokaNaisen jumppa, Tanssistudio, Satu KE 19:15­20:15 Hikijumppa, Puukoulu, Tea KE 20:00­21:00 JokaNaisen jumppa, Tanssistudio, Liisa TO 19:00­20:00 Hikijumppa, Tanssistudio, Lia TO 20:00­21:00 JokaMiehen jumppa, Tanssistudio, Lia PE 16:30­17:30 Ikinuoret, Tanssistudio, Satu SU 17:15­18:15 Niska-selkäjumppa, Puukoulu, Kati SU 18:15­19:15 Niska-selkäjumppa, Puukoulu, Kati SU 17:00­18:30 Kuntopiiri Pirkkola Susanna/Jari Huom! 3.1.­25.4. Vesiliikunta: SU 19:00­19:40 Vesijumppa, Pirkkola, Satu Huom! 3.1.­25.4. SU 19:40­20:20 Vesijumppa, Pirkkola, Satu Huom! 3.1.­25.4. SU 20:20­21:00 Hydrobic, Pirkkola, Satu Huom! 3.1.­25.4. Kehonhuoltotunnit: MA 17:45­19:00 Taiji, Apollon yhteiskoulu, Katri TI 20:00­21:00 Pilates, Kannelmäen yläkoulu (EKY), Satu TO 19:45­21:00 Jooga, Kannelmäen alakoulu, Lauha PE SU SU SU 17:30­18:30 Pilates, Tanssistudio, Satu 16:30­17:30 Pilates, Tanssistudio, Satu 17:30­18:30 Pilates, Tanssistudio, Satu 19:15­20:15 Venyttely-rentoutus, Puukoulu, Kati Tanssilliset tunnit: SU 19:30­20:30 Dance ladies 18 v täyttäneet, Tanssistudio, Jaana LASTEN / NUORTEN TUNNIT: Perheliikunta ja vauvajumppa: KE 17:30­18:15 Perheliikunta 1­6v, Pelimannin a-a, Susanna TO 16:30­17:15 Vauvajumppa 3kk­1v, Puukoulu, Susanna TO 18:00­19:00 Perheliikunta 1­6v, Malminkartanon a-a, Sanna SU 15:00­15:45 Telinejumppa 5­8 v, t&p, K.mäen alakoulu, Taija SU 18:00­18:45 Perheliikunta 1­6v, K.mäen a-a, Heidi 4­10-vuotiaiden lasten tunnit: MA 18:00­19:00 Tanssillinen voimistelu 7­8v tytöt, Puukoulu, Hele TI 16:30­17:30 Kidmix 9­10v, Puukoulu, Ella KE 17:15­18:15 Tanssill. voimistelu 9­10v tytöt, Puukoulu, Tuuli TO 16:30­17:30 Kidmix 9­10v, Tanssistudio, Emma TO 17:00­18:00 Telinejumppa 5­8v t+p, M.kart.a-a, Sanna + Mari TO 17:30­18:15 Jumppakoulu 5­6v tytöt ja pojat Puukoulu, Anni TO 18:15­19:15 Tanssill. voimistelu 7­8v tytöt, Puukoulu, Anni LA 11:15­12:00 Jumppakoulu 4­6v t+p, K-mäen alak., Heini+Mari SU 16:00­16:45 Jumppakoulu 4­6v t+p, K-mäen alak., Taija + Aija SU 17:00­17:45 Jumppakoulu 4­6v t+p, K-mäen alak., Taija + Aija 11­18-vuotiaiden nuorten tunnit: MA 17:30­18:30 Tanssillinen voimistelu 13­15v, Purpuri, Elina MA 19­20 Tanssin ja voimistelun alkeet 13­15v, Puukoulu, Hele TI 17:30­18:30 Dancemix 11­12v, Puukoulu, Ella KE 18:15­19:15 Tanssill. voimistelu 11­12v tytöt, Puukoulu, Tuuli TO 17:30­18:30 Dancemix 13 v täyttäneet, Tanssistudio, Emma SU 17:00­18:00 Dance fusion 13­15v, Purpuri, Jaana SU 18:30­19:30 Dance fusion 16­18v, Tanssistudio, Jaana Vakuutus: Seura vakuuttaa kaikki 4­10-vuotiaat. Heillä on käytössään vakuutukselliset jumppakoulupassit. Passi ei ole käytössä perheliikuntaryhmissä. Muut jumppaajat voivat halutessaan ostaa kauttamme edullisesti Pohjolan Jumppaturvavakuutuksen (4). Jäsenmaksu 2010: 10 /aikuiset, 5 /alle 19 v. lapset, opiskelijat, työttömät, eläkeläiset Tuntimaksut keväällä 2010: Vauvajumppa: Perheliikunta: Lapset ja nuoret: Aikuiset: 80 (+ jäsenmaksu lapsilta ja aikuisilta) 100 (+ jäsenmaksu lapsilta ja aikuisilta) 1 tunti / vko 65 , lisätunti + 20 1 tunti / vko 70 , lisätunti + 25 Aikuisten erityistunnit ­ EI lisätuntialennusta: Kuntopiiri: 95 Pilates, Taiji, Jooga, Tanssillinen voimistelu 18-v. (ma): 85 Dance ladies: 70 Vesijumppa, Hydrobic 60 Ikinuoret: 55 HUOM! erityistunti + jumppa = erityistunnin hinta + 25 . Tuntien peruutukset keväällä: Hiihtoloma 22.2.­28.2. Kaikki paitsi Pirkkolan tunnit peruttu. Pirkkolan allasvuorot peruttu 21.3., 4.4. ja 18.4. YO-kirjoitukset helmi-maaliskuussa (Apollo ja L-Helsingin lukio) Pääsiäinen 1.4.­5.4. Kaikki tunnit peruttu. Vappu 30.4.­1.5. Kaikki tunnit peruttu. Helatorstai 12.5.­13.5. Kaikki tunnit peruttu. KURSSIT: 7.1. Pilates Intro (alkeet) klo 19:15­21:15. Vain yksi kerta! 13.1.­10.2. Niska-selkäkoulu II, klo 17:30­19:00, Purpuri, Kati 26.­28.2. Perheliikuntakurssi Kisakallion Urheiluopistolla 24.­25.4. Voimaa kesään -kurssi Kisakallion urheiluopistolla Touko-kesäkuussa 2010 Painonhallintakurssi I Elokuussa 2010 Painonhallintakurssi II
• 12 16.12.2009 Merkkivuosi YLI puolitoistavuotta Suomessa on "juhlittu" 200 vuoden takaisia asioita ja rempseistä teemoista röyhkein oli syyskuulta ihmisiä pyydettäessä juhlatilaisuuteen, "kun 1809 päästiin eroon Ruotsista". Ruotsissa on sentään johdonmukaisesti käytetty yhteisesti sovittua nimikettä "merkkivuosi 1809" (märkesår), mutta Suomessa on keksitty aidossa stalinistisessa ja putinilaisessa hengessä jos jonkinlaista aihetta vuosille 1808-09. Valtiovallan hellimät termit ovat olleet "itsenäisyytemme alkoi 1809" ja "Suomi sai oman hallituksensa", jne. Kun kaiken aikaa 1808-09 kyseessä oli laiton noin "Suomen alueen miehitys" ja 8 entisen Ruotsin valtion läänin liittäminen Venäjän itsevaltiuteen Onpa siksi ollut tervetullut Feeniks Kustannus OY:n teos "Suomen sota 1808-1809". Alaotsikolla : taustat * tapahtumat * muistomerkit. Kolmen kirjoittajan joukko on asiantuntijoita ja kokeneita kannanottajia: VTM Reima T.A. Luoto, VTT Pekka Visuri ja suurlähettiläs Heikki Talvitie. Tekijät valaisevat moitteettomasti Euroopan 1700-luvulta, mikä suurvaltakilpailu johtaa siihen, että alueelliset valloitukset tulevat suosituiksi. Kun vielä hyvin kuvataan Ranskan vallankumouksen (1789) vaikutus muutoinkin läntisen maailman ajattelutapaan, niin Ruotsin silloinen tilanne "idän ja lännen välissä" saa oikeat puitteet. Näet Ruotsin sotilasvoima ei ollut sitä tasoa, mitä olisi vaadittu 1600-luvun perinnön vaalimiseen tai säilyttämiseen. Kaarle XII oli jo aloittanut valtakuntansa murentamisen. Esiteltävä teos perehdyttää lukijansa muuhunkin kuin Suomen sodan taistelutietoihin, sillä yhteiskunta tulee myös selvitetyksi suurvaltahyökkäyksen taustalle. Lisäksi koko tämän vuoden hehkutettu taivaallinen Haminan rauha (1809) saatetaan oikeisiin mittoihinsa, sillä se oli yhtä vähän lahja Suomen kansalle, kuin UKK:n säätämä tieto Leninin lahjasta antaa "tsuhnille" itsenäisyys 1917-18. Puuttumatta enempää tietokirjan laatuvaatimuksen täyttävään teokseen, todettakoon, että ennen kaikkea pohjoismainen kehitys tuodaan lukijain eteen aivan tähän päivään asti. Siis mukana on Norjan "uudelleen synty" 1905, 1800-luvun merkittävät tasapainoheilahtelut, suursota 1914-18, Neuvosto-Venäjähän synty ja siitä alkuun laitettu maailmanvallankumouksen yritys. Mikä on saakin loistavan jalansijan länsiliittoutuneiden tuhotessa Stalinin mieliksi joukon eurooppalaisia valtioita ja lännen havahtuessa, vasta NATOn synty 1949 lopettaa enemmät rajojen siirtelyt. Onnistunut kirja. Hyvät kartat, paljon tuttuja maalaustaiteen teoksia ja piirroksia. Perusteelliset lähdeluettelot ja lopussa värikuvasivut sodan 1800-09 muistomerkeistä Pohjanlahden molemmin puolin. Kirjan johdosta oli Suomalaisella Klubilla 25.11. esittelytilaisuus, sillä tämä kirja on nyt saatavilla Suomen kotimaisten kielten lisäksi myös venäjäksi. Ruotsiksi kirjan nimi on "Sverige och Finland vid skiljevägen 1810-1812 ­ från kriget till våra dagar", ja pääosin tiedot ovat samat suomalaisen kanssa. Mutta Ruotsin vaihtaessa kuningashuonetta, kun ensin Kustaa VI Adolf oli sysätty 1809 syrjään (mutta ei hengiltä), niin Kaarle XIII oli nimellisesti kuninkaana vuoteen 1818 asti, minkä jälkeen nykyinen Bernadotte-suku aloitti esityön jo 1810 nimetyllä marsalkka Baptistella ja nimeksi tuli 1818 Kaarle IV Juhana. Baptiste sopi Turussa Venäjän YYA-linjasta, mikä on pitänyt eri muodoissa. Siksi ruotsalaislukijoille on lisätty onnistuneesti näitä kiinnostavia yksityiskohtia. Venäjäksikin tekstiä on pitänyt eräiltä osin muuttaa tai täydentää, sillä nyky-venäläisen perustietomäärä ei riitä ymmärtämään seikkoja, mitkä pohjoismainen kulttuuriperintö on tuonut kansalaisilleen jo synnyinlahjajana. Jopa Venäjä ja sen Suuriruhtinaskunta on pitänyt yksilöidä. Arvokas teos siis kolmena eri painoksena, mitkä sopivat mainiosti lahjakirjoiksi. * * * Valitut Palat julkisti 25.11.2009 toimeksiantonsa TNS Gallup Oy:n [Suomen Gallup] toteuttaman kyselytutkimuksesta (tehty viime elokuulta 17-26), missä tiedusteltiin kuvitteellisessa tilanteessa Suomen tasavallan presidentin vaalista. Tutkimus oli siis suoritettu, ennen kuin oli julkistettu USAn presidentti Obaman saamasta Nobelin rauhanpalkinnosta. Haastateltiin kaikkiaan 1002 henkilöä (yli 15-vuotiaita), eikä Ahvenmaa ollut mukana. TNS ilmoittaa virhemarginaaliksi korkeintaan 3 %yksikköä suuntaan tai toiseen. Tulos oli mielestäni uskomaton, mutta kuvastaa Obaman kansainvälistä suosiota ja toisaalta Tarja Halosen yleisesti tiedossa olevaa hyväksynnän laskua. Näet useampi kuin joka kolmas suomalainen äänestäisi tilanteessa "ehdokkaat Halonen ­ Obama" Barack Obamaa! Kannatusluvut täsmällisesti olisivat: Halonen 52% ja Obama 38%. Tyhjiä ääniä tässä tilanteessa olisi 10%. Jos vaaleissa saisivat äänestää vain ylemmät toimihenkilöt, Kokoomuksen kannattajat ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneet, Obama tulisi valituksi %luvulla 49% vastaan Halonen 41%. Ammattiryhmien eroja on myös melkoisesti. Alemmat toimihenkilöt asettuisivat kuitenkin Halosen taakse (60%)ja "työväestöstä" 56% äänestäisi Halosta. Kokoomusta kannattaneet olisivat Obaman takana 61% , mutta Vasemmistoliiton ja SDP:n kannattajat olisivat Halosen takana ennen Obamaa. Vihreiden kannattajat olisivat myös Halosen takana (57%), mutta perussuomalaisten kannattajien keskuudessa voittaja olisi Obama 47% vastaan Halosen 43%. Yleisesti miehet olisivat innokkaammin Obaman takana kuin Halosen. Ikärakenteella ei olisi mitään merkitystä esitettyjen ryhmien sisällä. Olipa virkistävä tutkimustieto. Mutta muistettakoon myös, kuinka Obaman voittaessa USAssa, Suomen afrotaustaiset toivoivat, että Suomessakin pata olisi valttia. Tieto-Finlandian sai Henrika Tandefelt kirjalla, mikä oli ilmestynyt samanaikaisesti molemmilla kotimaisilla kielillä Suomeksi teos on "Porvoo 1809. Juhlamenoja ja tanssiaisia". (SKS ja suomennos Jussi T. Lappalainen). Ruotsiksi teos on Borgå 1809. Ceremoni och fest. (SLS). Tandefelt on ansainnut tunnustuksensa, sillä tekijä on perehtynyt varsin hyvin vuosiin 1808 ja 1809. Eihän tarkoitus ollutkaan tehdä analysoivaa historiointia Suomen ja maailmantilanteessa, vaan juuri Porvoota tuolloin. Lukija kokee todella liikkuvansa 200 vuoden takaisessa ympäristössä. Lisä kiitos on syytä antaa Henrika Tandefeltille, sillä tämä käytti koko ajan kiitospuheenvuorossaan kirjan vuodesta sovittua termiä merkkivuosi. Mutta palkinnon säätelijä käytti yhtä johdonmukaisesti tästä vuodesta termiä JUHLAVUOSI. Mikäs juhla se on, kun maa miehitetään laittomasti ja Suomi eli 200 vuotta sitten kuukausia ryöstäjien sekä kuoleman kynsissä? Jos ehdokas Mikko Ylikangas olisi saanut Finlandian huumeita koskettavalla lääkekirjallaan, ei sekään olisi ollut väärin. Sillä juuri viime sotiemme lääkintähuollosta Ylikangas antaa loogisen ja selventävän kuvan. leenvalloitusta. Koala on julkaissut toisen maailmansodan brittien menestyneimmän hävittäjälentäjän, Johnnie Johnsonin muistelmat "Spitfire-ässä". Käsikirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran jo 1956 ja siis nyt suomeksi. Johnson yleni vuosia sodan jälkeen peräti Ilmamarsalkaksi ja sota-aikaisista suorituksista Johnson on palkittu oman maansa korkeiden kunniamerkkien lisäksi myös USAn, Ranskan ja Belgian vastaavilla. Johnson pääsi melkein alusta alkaen mukaan, kun syyskuun 3 pnä 1939 Britannia ja Ranska liittolaisineen julistivat sodan Saksalle ja täten avattiin II maailmansota. Lukija seuraa tämän jälkeen Luftwaffen ja RAF:n kamppailua Johnsonin matkassa aina toukokuulle 1945 asti. Tämän jälkeen Johnson soti viisi vuotta myöhemmin vielä Korean sodassakin USAn joukoissa. Kun tajuaa englantilaisen lord-äänensävyn tekstissä, olihan vastassa vain "hunneja", niin kerronnan ymmärtää. Normandia tulee hyvin kuvatuksi ja Saksan loppuviikot. Erityistä on, että Johnson kertoo myös sen harhaiskun, minkä britit tekivät 18 Mosquito-koneella Kööpenhaminaan. Tanskan vastarintaliike pyysi RAF:a tekemään tuhoiskun Shell-talossa olevaan Gestapon komentokeskukseen, mutta merkkauskone eksyikin törmäämään rautatieaseman valotorniin ja perässä tulevat luulivat luostarikoulun pihaan kolaroitunutta konetta maalisavuksi ja muutamassa sekunnissa lähes 100 pientä koululaista sai surmansa. Tapahtuma oli niin kipeä, että vasta 35 vuotta myöhemmin huhtikuussa 1980 Tanskan kuningatar paljasti tuhoon liittyvän muistomerkin. Pyyntösähkeessä holger danskit korostivat, ettei vastarintaliike tule unohtamaan tätä merkittävää iskua, jos se tehdään! Mistä tulikin totta epätoivotulla tavalla. Isku oli muutoin täysin tarpeeton, sota saattoi loppua minä päivänä tahansa! Johnson myöntää brittien olleen 1940-41 selvästi alakynnessä Luftwaffea vastaan ja me suomalaisetkin saimme siitä todistetta jos kuinka. Kun britit määräsivät välirauhan aikana Suomen valtameriliikenteen laivat meno- tai tulotarkastukseen Fär-saarille tai Kirkwalliin, niin Norjasta käsin saksalaisten JU 88 koneet tuhosivat suomalaisia kontrolloitavia kauppalaivoja (vaikkapa arvokkaita Thordenin laivoja), eivätkä brittikoneet pystyneet estämään. Lopuksi muutoin britit 1941 ryöstivät vapaana olleet suomalaislaivat (8 kpl) ja kaiken kukkuraksi julistivat täyden sodan 6.12.1941! Ravintola Kartanon Kievari Puustellinpolku 4, Malminkartano puh. (09) 563 3083 Avoinna joka päivä 09­02 Tervetuloa! Kantsun Kevät 2010 tena Uutuu Torstai-klubi Artisteina mm. Harri Saksala & Holle Holopainen Ninni Poijärvi trio Juha Kukkonen: "Minä ja Leonard" PoeTrio: Ilpo Tiihonen, Merja Ikkelä, Sara Puljula. Jarmo Saaren Trubamolli Arttu Takalo & Marzi Nyman Duo HUOM! Torstai-klubiin vapaa pääsy! Katso ohjelma: www.kanneltalo.fi Klaneettitie 5, Helsinki Kahvilan BRITTIEN lentosotakirjoja on suomeksi julkaistu varsin vähän, mikä aikanaan johtui siitä, ettei häikäilemättömän vihollismaamme tekemisistä oltu kiinnostuneita. Itse sotahan briteille on ollut satoja vuosia kansallisurheilua, mistä ei ole saanut myöhästyä, jos vain on ollut pieninkin mukana olon sauma. Rauhanteot ovat olleet järjestään Britannialle taloudellisesti onnistuneita, mitä nyt kuitenkin USAn karkaaminen Lontoon komennosta 1776, vaikka eroamisesta tapeltiin vuosikaudet ja vielä 1812-1815 Englanti yritti uudel- Pekka Vanhala EESTIN TUOTTEET JÜRI-MARI MARKET 2 KLANEETTITIE 4 (KANNELMÄKI) 200m rautatieasemalta AUKIOLOAJAT: TI ­ PE 11.00-19.00, LA 11.00-18.00, SU 12.00-18.00, MA SULJETTU Vastaukset tusina-aivoille 1. Tyylikkäästi 2. Niukasti 3. Pieni 4. Nuuska 5. Liukua, luisua 6. Ajaa kovaa, hurjastella 7. Kehno, huono 8.Yömaja 9. Lievä kirosana 10. Kansalaisluottamus 11.Vankilatuomio 12. Juoppo
• 14 16.12.2009 Kauneusja terveyspalveluja LASSILAN HAMMASLÄÄKÄRIASEMA K aupintie 11 B, 00440 HELSINKI puh. 562 6093 Oikaisu PIRKKOLAN JÄÄHALLISSA 9-vuotiaille ja nuoremmille lapsille · PARTURIKAMPAAMO · RAKENNEKYNNET · MYÖS LAHJAKORTIT Sunnuntaisin 10.1.-14.3.2010 klo 10.30-11.45 Ohjaajina luotettavat Karhu-Kissa valmentajat ja pelaajat. Luistimet, kypärä+ristikko, hanskat ja kaulasuojus mukaan. Hinta 70,- sis. harjoitukset, mailan, harjoituspaidan ja vakuutuksen. Lisätietoja Kiekkokoulun rehtorilta: Pertti Ratilainen, puh 0400 506 883 TERVETULOA ! Päiväkoti Vanhaisen lastentarhanopettaja Ritva Uosukainen (vas.) sekä Kannelmäen palvelutalon fysioterapeutti Riitta Grönlund (oik.) Ajanvaraukset Kannelmäki PÄÄ-ASIAA! Tyyli on tukassa! alk. 18,- ERIKOISHAMMASTEKNIKKO YRJÖ HASANEN Kanneltie 15 K 82 Kannelmäessä päivä- ja iltavastaanotto sop. mukaan Lönnrotinkatu 17 B, Puh. 693 1830 Kokoproteesit, tiivistykset ja korjaukset nopeasti. Myös kotikäyntejä. feel ok FYSIOTERAPIA / TYÖNOHJAUS / JOOGA Puh. 532 502 040-515 9364 LEMPEÄÄ HATHAJOOGAA tiistaisin klo 17.15 - 18.45 alkaen 12.1.2010 Kuntoutussäätiöllä, Pakarituvantie 4-5, Malminkartano Tied. Merja Rosenholm, fysioterapeutti, joogaohjaaja p. 050 917 5999 / merja.rosenholm@welho.com / www.feel-ok.fi PARTURI HAIRLOCKS Iskostie 2 lh 2, Myyrmäki Ark. 9.30-18.00 P. 411 11041 / Marita Oikaisu Tanotorven artikkeliin "Valtakunnallisena iäkkäiden ulkoilupäivänä vanhukset ja lapset leikkivät yhdessä" (julkaistu Tanotorvessa 4.11.09) varten. Artikkelissa oli kaksi kuvatekstiä väärin: Suurimmassa ylävasemmalla sijainneessa kuvassa oli virheellisesti mainittu lastentarhanopetta-jan nimeksi Ritva Uosukainen vaikka kuvassa on lastentarhanopettaja RitvaLiisa Heino. Artik-kelin alalaidassa sijainneeseen kasvokuvaan nimeksi on mainittu Riitta Grönlund, vaikka kuvas-sa on palvelutalon johtaja Heidi Sipiläinen. Oheisessa kuvassa on oikeat henkilöt, eli koko ulkoilutapahtuman koordinaattorit: Päiväkoti Vanhaisen lastentarhanopettaja Ritva Uosukainen (vas.) sekä Kannelmäen palvelutalon fysioterapeutti Riitta Grönlund (oik.) Tanotorvi-lehti pahoittelee sekaannusta. Palvelut ammattitaidolla HAMMASLÄÄKÄRIT Leo Katz Lars Swanljung Marja Vana (suuhygienisti) Vastine Tanotorvessa oli 4.11. 09 Aira Samulinin haastattelu, jossa kirjoitettiin miehestäni Sten Suviosta. Mielestäni Samulin antoi vääriä tietoja niin persoonastani kuin Stepastakin. Lainaus: "Setäni viimeisin vaimo oli miehelleen kateellinen ja hän ei edes hautajaisiin kutsunut sen paremmin liittojen edustajia kuin kavereitakaan. Valle Resko ja Yrjö Piitulainen menivät kuitenkin kutsumatta hautajaisiin: "Perkele, kyllähän me Stepan hautajaisiin tullaan!" Olin Stepan kanssa naimisissa 28 vuotta ja mielestäni pärjäsimme erittäin hyvin. Kade en ollut mistään. Valle Reskoa sen paremmin kuin Yrjö Piitulaistakaan en voinut estää tulemasta Stepan hautajaisiin, sillä kyseiset mieheni ystävät olivat jo kuolleet joitakin kuukausia tai viikkoja aikaisemmin. Yrjön poika Harri Piitulainen sen sijaan kylläkin oli hautajaisissa. Sitäkään vastaan minulla ei ole mitään, että Sten Suviolle laitetaan muistolaatta Kannelmäkeen. Raili Suvio City Style Puh. 562 2550 parturi-kampaamo Hopeatie 10, (käyntios. Childtinpolku 2) P-Haagan aseman vieressä, 00440 Helsinki Henrikintie 5 F, Hki 37 Ajanvaraus ark. 8-18, puh. 558 818 MALMINKARTANON HAMMASLÄÄKÄRIT Esko Liukkonen hammaslääkäri Sanna Vuori suuhygienisti · perushammashoito · puhdistukset · valkaisut · protetiikka · implantit · panoraamaröntgen Ajanvarukset p.539 938, Puustellinpolku 5 Meille myös hammashoidon palvelusetelillä ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? Upeat hiustenpidennykset aidoista hiuksista edullisesti! · Opiskelija- ja eläkeläisalennus Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4, 00420 Helsinki (Prismaa vastapäätä) Ajanvaraus puh. (09) 566 0981 HAMMASLÄÄKÄRI LUKIJALTA HLL Eero Auvinen Tervetuloa! Säännöllinen suun ja hampaiden hoito kannattaa. HAMMASLÄÄKÄRIT Mätäjoesta tyylikäs Leena Kontiola Elina Veltheim luonnollinen puistojoki? 5482 420 Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) Kannelmäen alueella on kiitettävästi ruvettu siistimään pikku metsiköitä. Vaan miten on Mätäojan rantuus tässä Kannelmäen ja Malminkartanon alueella? Lähes päivittäisenä joen rannalla liikkuvana en voi muuta kuin kauhistella sitä risukkoa, mustia roskapusseja, saastaa ja epäsiisteyttä. Paikoin jokea ei edes näy, vaikka nyt ei ole lehvistöä. Kesällä puskiston lehdet peittävät armeliaasti likaisuuden. Onpa eräässä kohden joki jo umpeutumassa, sorsatkaan ei- Nyt meillä käy myös Visa-electron ja MasterCard PARTURI-KAMPAAMO KANNELTIE 11 Avoinna: ark. 9-18 la. 9-14 Kanneltie 11, 00420 HKI, p. 5666 281 vät siinä viihdy. Kun mennään Pitäjänmäelle päin, joen ranta on siistimpi. "Tanssilavan" ja pellon kohdalla ranta on siisti. Voisiko joku puistotyöntekijä siistiessään pahempaa ryteikköä jättää rannalle tasavälein pensaita? Näin Mätäjoesta tulisi Kannelmäen osalta tyylikäs luonnollinen puistojoki. Hyvää Joulua. Marja JALKAHOITAJA VASTAANOTTAA Ajanvaraus puhelimitse: Silmäaseman silmälääkärit ja vapaat ajat voit katsoa osoitteesta www.silmaasema.fi Kannelmäen Silmäasema Kantelettarentie 1, Prisma p. (09) 477 255 p. 020 71228860 ma-pe 10-18, la 10-15 ma-pe 9-19 ja la 9-16 1.6.-31.8. ma-pe 9-18 ja la 9-16 www.silmäasema.fi Uusi sijaintimme Prisman II:ssa kerroksessa Silmälääkäri lähelläsi! HAIR SHOP OCEAN BLUE AVAJAISTARJOUS: Väri ja leikkaus alk. 49 Soittajantie 4 b 00420 Helsinki Puh. 09- 428 90 573 09-253 9 1107 Klaneettitie 10, Kannelmäki
• 16.12.2009 15 Kirpputori AURINKOBASAARI Vaihda meillä tavara rahaksi. Pöytämaksu 25/vko Avoinna ark.10.30-18.00, la-su 10.00-15.00 Uudistettu kirppis Puh. 0400-912146 Hankasuontie 7, 00390 Helsinki www.aurinkobasaari.fi Rikospoliisi ei laula Tuo tarpeettomat tavarasi meille, myymme ne puolestasi. Vanerillinen ikkunaruutu ei lupaa hyvää MYYRINKIRPPIS Liesikuja 4 Kauppakeskus Isomyyri Av. ma-pe 10-18, la 10-15, su 11-15 Puh. 488 600, 045 113 9932 U seammassa Kaarelan alueen lapsiperheessä taidettiin sohlata aamuvellit ohi suun joko suoraan syliin tai mikäli kävi tuuri niin syöttökaukaloon, kun mediassa uutisoitiin koulujen ja kirjastojen lakkautusuhista. Äkkiseltään kaavailut näyttävät siltä, että Kaarelan seutua monien muiden asuinalueiden ohella ollaan ajamassa niin sanotusti alas. Kun lakkautusuhan alle joutuneita tiloja etsi kartalta, niin lähiöt ovat yllättäen yliedustettuina. Huomioitavaa on sekin, että suurinta päätäntävaltaa pitävät tahot saavat äänensä hieman eteläisimmiltä alueilta. Syy miksi tällaisia lakkautuslistoja ylipäätään on laadittu, juontuu osaltaan eräiden poliittisten ryhmien niiauksista budjetinlaatijoiden suuntaan. Tämän seurauksena on perustettu palveluverkkotyöryhmä, jonka työn hedelmänä odotetaan noin 10 miljoonan euron vuotuisia säästöjä. Kaupungin 4 miljardin euron vuosibudje- tissa tuo summa näyttää kohtuullisen pieneltä. Sinällään julkishallinnossa tehtävät säästötoimet eivät ole aina huono asia, mikäli ne tehdään oikeassa paikassa oikeaan aikaan oikein perustein. Nyt ollaan etsimässä jotain mitä ei tahdo löytyä. Täytyy myös muistaa, että politiikkahan on enemmissä määrin peliä. Nyt ensimmäinen siirto on tehty ja turhat arkailut jätettiin sikseen. Kaarelan osalta se tarkoittaa, että uhrataanko Maununnevan puukoulu Pelimannin ala-asteen vuoksi ja saako Malminkartanon kirjasto väistyä, jotta alueen naperoilla olisi jatkossakin lyhyt koulumatka. Ja sanotaanko Apollon koulun isoimmille veijareille, että tuon ikäiset joutavat käymään koulua vähän etäämmälläkin. Peliä kovennetaan sitä mukaan kun vastustusta ilmenee. Lopputulosta voi jo nyt arvailla. Mikäli rakennusten tiloista ei saada haluttuja tehoja irti, niin jääkö käteen opetustyön tuntiraameihin tehtävät leikkaukset. Se tarkoit- taisi opettajien palkkapussiin setelin kokoisia reikiä. Tällaista vastakkainasettelua on taatusti odotettavissa kun aletaan laittaa niin sanotusti kovat piippuun. Nyt lakkautusuhan alle joutuneet tilat eivät ole valikoituneet listalla sattumalta, vaan kysymys on puhtaasti matematiikasta. Hallintokuntien virkamiehet ovat laatineet laskentakaavan, joka tarkastelee kaupungin käyttämiä tiloja suhteessa mm. oppilasmääriin, suhteessa vallitsevaan väestörakenteeseen ja suhteessa väestörakenteen ennusteisiin. Paitsi että tällaisen laskentakaavan tuloksia voi huoletta kyseenalaistaa, kaavan riski lienee myös siinä, että ennusteet eivät toteudu tai, että suhdeluvut on vetäisty hatusta. Ja nämä tehostamispyrkimykset ovat lähes tyhjiä arpoja, mikäli tyhjilleen jäävään koulurakennukseen ei löydykään uutta ulkopuolista toimijaa ulkopuolisine rahoineen. Eli ollaan vielä monien vääntö- jen päässä siitä kun koulujen ikkunoihin aletaan sovittelemaan vanerinpalasia. Mikäli näin tullaan tekemään, se ei jää huomaamatta, eikä kuulematta. Hyvää ja Rauhallista Joulua ja Paljon Onnellisempaa Uutta Vuotta. Tomi Sevander väkivaltarikostutkija kaupunginvaltuuston varavaltuutettu rakennuslautakunnan vpj VALTUUTETTU LUKKOLIIKE KANNELMÄESSÄ LÄHELLÄ SINUA Soittajantie 1, 00420 Helsinki Puh. 0424468 260 www.lukkorengas.fi APU AINA YÖTÄ PÄIVÄÄ TOIVO KOTTARAINEN - Tiedätkö mitä eroa on paniikin ja pakokauhun välillä? - Ei kai niillä tarkasti ottaen ole minkäänlaista eroa. - Onpahan. Paniikki on se, kun ensimmäistä kertaa toteaa, ettei pysty toista kertaa ja pakokauhu on se, kun toista kertaa huomaa, ettei pysty ensimmäistäkään. + - Tiedätkö, kuka on pankin parhain asiakas? - Se on mies, joka lähestyy kassanhoitajaa panoaikeissa. + Lounais-Suomen maatalousnäyttelyn järjestäjille sattui aikoinaan melkoinen kömmähdys, kun juhlaohjelmaan oli painettu seuraavasti: Klo 10.00 näyttelyn portit avataan Klo 11.15 siat saapuvat Klo 11.30 nautakarja saapuu Klo 11.45 Tasavallan presidentti saapuu Klo 12.00 yhteinen lounas + Tyttö kertoi ystävättärelleen LÄNTINEN TYÖVÄENOPISTO TOIVOTTAA TANOTORVEN LUKIJOILLE HAUSKAA JOULUA JA HYVÄÄ UUTTA VUOTTA! Kevään opetusohjelma on ilmestynyt.Voit hakea oman kappaleesi kirjastoista tai työväenopiston toimistoista. Ilmoittautuminen kursseille jatkuu ­ kysy vapaita paikkoja! Toimistomme on suljettu 21.12.-3.1. Avaamme ma 4.1. klo 9. LASIN KORJAUKSET JA KEHYSTYKSET Kantelettarentie 11, 00420 Hki Puh. 507 1309 purkaneensa kihlauksensa. - Mutta miksi? - Ville osasi kaikki mahdolliset rivot laulut, siksi. - No lauloiko hän niitä jatkuvasti? - Ei, mutta vihelteli. + Monet miespuoliset toimistovirkailijat haaveilevat konttorikoneista, jotka jakavat, mutta eivät kerro. + Voiko Hoffmannin tipoista tulla raskaaksi? - Kyllä voi, jos tipat ovat peräisin herra Hoffmannista. + Mikä on frigidi nainen pohjanmaalaisittain? - Sehän on Alahärmä. - Entäs impotentti mies? - Se on Alaveteli. Tiedustelut: Läntinen työväenopisto, Kanneltalo, Klaneettitie 5, puh. 310 88526 ja Pohjois-Haagan opetuspiste, Näyttelijäntie 14, puh. 310 88528. puhtautta ja raikkautta Joulun pöytäliinat verhot matot Pääset autolla suoraan takaovellemme Iskoskujalta. P. 563 1545 Ma - Pe 9-19, La 10-17 Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuuri- ja kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 32.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Kari Varvikko Osoite: Klaneettitie 11 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Lääk.kir.tri Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Markkinointi/ Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 5308 1990 Fax. 5308 1991 E-mail: tanotorvi@eepinen.fi www.mattolaituri.info KOTISIIVOUSPALVELUA Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,05 EUR/pmm Takasivu: 1,25 EUR/pmm Paino: Allatum Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400 Edullista ja luotettavaa kotisiivouspalvelua. Hyödynnä verovähennys 60 %. Nupro Ay 040-5307256
• Konalasta kaikki jouluherkut! Tervetuloa valitsemaan oma herkullinen tuoresuolattu suomalainen joulukinkku. Meiltä löydät myös erilaiset valmiit joululaatikot, joulukalat, pateet sekä hyytelöt. Ammattitaitoinen henkilökuntamme on valmis auttamaan joulumenuun suunnittelussa. Tuoreet kalkkunat, savukalkkunat ja muut joulun herkut PRESIDENTTI KAHVI 500g, ei Gold Label, yksittäin 3,53 pkt, raj. 1 erä/tal. Lapin Liha Tuoresuolatut joulukinkut! Muut joulun herkkuruoat omasta keittiöstä! SAKSANHIRVIKÄRISTYS 750g (6,65kg), pakaste, rajoitus 2 pkt/talous Sunnuntai ERIKOISVEHNÄJAUHO 2kg (1,58kg) plussakortilla, ilman korttia 1,33/ps (2,66kg) 4 99 4 79 0 2 pkt 80 pkt Saarioinen ISOT JOULULAATIKOT 700g (4,13kg) (peruna-, porkkana-, lanttu- tai maksa-) 2 89 rs Pirkka ps KARJALANPAISTI 800g (4,93 kg), plussakortilla, ilman korttia 6,40 rasia (8,00kg) 3 95 rs Tarjoukset voimassa torstai-lauantai 17.-19.12. Kinkku joulupöytään! Vielä ehdit saada jouluherkkusi bingosta. KINKKUBINGO to 16.12. ja pe 18.12. klo 18.00 Ravintola avoinna myös jouluna: 24.12. klo 10.00-02.00, 25-27.12. klo 09.00-02.00 Toivotamme asiakkaillemme lämminhenkistä Joulua ja ihmisläheistä Uutta Vuotta 2010. Myyrin Krouvi Uomatie 11, Myyrmäki Puh. 507 4477