kÄytÄ
heijastinta !
Laadukasta
yleis- ja erikoislääkäripalvelua jo yli 0
vuoden ajan.
Jönsaksentie 6, 01600 Vantaa, puh. (09) 504 1011, fax (09) 533 221
Lämpimästi
Tervetuloa
Joulukahville
torstaina 13.12. klo 10-18
Ajanvaraus (09) 5041 0122, www.vantaanlaakarikeskus.?
No 11 2.12.2012
? 48 VUOSIKERTA
? JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY
? PÄÄTOIMITTAJA KARI VARVIKKO
Kannelmäen
Amadeus
toivottaa lukijoille
Hyvää Joulua!
Toni Edelmann
sai ensimmäisen
Tommy Tabermann
-palkinnon
KAARI on Kannelmäkeen valmistuvan
kauppakeskuksen uusi nimi syksyllä 2013
Pääkirjoitus
Kun tupaillassa
alkaa hämärtää
K
annelmäessä on ryhtynyt toimimaan Kannelmäki-liike, joka tähtää asukkaiden yhteiseen hyvään ?kuplimalla? Kelataloa Sitratorin laidalla. Tämä toivottu, niin sanottu Kannelmäen asukastila on yksi 39 hankkeesta, jotka ovat hakeneet mukaan Helsingin kaupungin lähidemokratiakokeiluun.
Huolimatta siitä, että Kannelmäki-liikkeen lisäksi Kannelmäki Kuplii -tapahtuman järjestänä 10.11. oli myös Helsingin sosiaalinen oikeudenmukaisuus ry, lehtemme ei saanut kutsua tilaisuuteen, jonka tarkoituksena oli innostaa ihmisiä osallistumaan oman kaupunginosan kehittämiseen, tarjota vaikuttamisväyliä ja parantaa yleisesti alueen mehenkeä. Tapahtumaa tuki Sosiaaliviraston läntisen aluetyön yksikkö.
Liikkeen peruslähtökohta on oikea. Kannelmäki ja Kaarela tarvitsevat yhteisen asukastilan, varsinkin kun Malminkartanon Horisonttia uhkaa lopettaminen. Onkin sitten toinen kysymys, minkälaisin
voimin ja minkälaisella kokoonpanolla on mahdollista saada taloudellisesti toimiva tila aikaiseksi. Kannelmäki-liikkeen taustalla ovat
Kantsu-rakkauteen heränneet ?50-kymppiset nuoret aktiivit?, jotka eivät sulata Kaarela-Seuran vanhoja kuuskymppisiä starboja, gimmoista puhumattakaan. Jotkut heistä ovat sitä mieltä, että stadilaisten veronmaksajien on hoidettava heille omat pulpettinsa.
Kun itse olen kaksikymppisenä ollut valtaamassa Vanhaa ja neljäkymppisenä kaatamassa Kyläsaaren piippua ja puolustamassa PuuVallilaa, tiedän mistä puhun. Aikoinaan Hermannissa vallattiin tyhjä
puutalo nuorison ja asukkaiden käyttöön. Se oli hieno asia. On kuitenkin toista pyrkiä syleilemään lähes 700 neliön kivitalohuoneistoja
?yleisen edun? kustannuksella.
Parisen vuotta sitten Kaarela-Seuran edustajat kävivät tutustumassa
ao tiloihin ja vuokrat todettiin aivan liian korkeiksi. Toisin sanoen yhdistykset eivät kykene suoriutumaan niistä ilman ulkopuolista rahoitusta. Kannelmäki-liikkeen mielestä apuun tarvitaan Helsingin kaupunkia, joka rupeaisi maksumieheksi. Se tarkoittaa veronmaksajia.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että kysymyksessä on yksityisten yrittäjien omistama kiinteistö. Löytyykö tilalle riittävästi julkista rahoituspohjaa, puhumattakaan yhdistysten maksukyvystä?
Kannelmäessä on useita vapaita Stadin omistamia ja yksityisiä tiloja, joissa voidaan viettää tupailtoja, jos niin halutaan. Uskon, että kaupunki tulee monissa kohdin myös vastaan, jos tahtoa riittää.
Kannelmäki-liikkeen roolia hämärtää kummallisesti se, että sen aivan varmasti hyvää tarkoittavat aktiivit eivät ole halunneet tehdä yhteistyötä Kaarela-Seuran kanssa, joka kuitenkin on toiminut kaupunginosassa yli 50 vuotta. Seuran ansiota on mm., että Sitratorin kupeessa on hieno monitoimitalo, kulttuurin kehto Kanneltalo. Monet meistä entisen Kannelmäki-Seuran jäsenistä ovat jo vuosikymmeniä työskennelleet koko Kaarelan hyväksi.
Kaarelan kokoiseen kaupunginosaan mahtuu varmasti useita toimijoita, mutta yhteistyökyvyttömyys ei aja yhdenkään asukkaan etua. Pahimmassa tapauksessa se jakaa asukkaat kahteen leiriin ja on myrkkyä
asukastoiminnalle, koska aiheuttaa väärinkäsityksiä useilla tahoilla.
Jos ja kun yhdistykset kilpailevat samasta rahoituksesta, syntyy kierre, jonka päässä jonkun rahoitus lakkaa. Kokemuksesta voin sanoa,
että yleensä pitkään toimineet yhdistykset vievät pidemmän korren,
koska innostuksen lopahtaessa uusilta toimijoilta katoaa pohja. Toiminta muuttuu ajan kuluessa liian raskaaksi. Yhteishyvän rakentamisen pitäisi perustua yhteistyölle ja pitkäjänteisyydelle.
Kela-talon muuttaminen asuintilaksi olisi varmaan kaupunginosamme edun mukaista, mutta onko projekti realistinen? Ollaanko
Kelan ym. tilojen kohdalla haukkaamassa liian isoa kakkua? Kannattaisi myös keskittyä Kannelmäen ostoskeskuksen tulevaisuuteen.
Kannelmäki-liikkeen olisi syytä marssia ostarille ja vaatia paitsi palvelujen säilyttämistä, vapaina olevien toimitilojen hyödyntämistä eri
järjestöjen käyttöön.
Kaarela-seuran ja Kannelmäki-liikkeen välejä hiertävät sekä henkilökohtaiset ongelmat että näkemyserot Kaarelan jäähallin rakentamisesta. Liikkeen vetäjät vastustavat hallisuunnitelmaa. Onko tämä
järkevää? Kysynpä vain näin stadilaisena vatipäänä.
Olen sitä mieltä, että parasta lähidemokratiaa on, kun Suur-Helsingin toteutuessa alueelle perustetaan kaupunginosavaltuusto, joka käyttää myös taloudellista päätäntävaltaa. Kaarela-Seura on hyvä
ja kokenut työskentelypohja päätöksenteolle kaikkien asukkaiden
yhteiseksi hyväksi.
Kari Varvikko
Seuraava Tanotorvi ilmestyy 19.12.2012.
Aineisto toimitukseen 10.12. mennessä.
3
2.12.2012
?Olen syönyt äidin tekemänä tätä?
Malminkartanon ala-asteen oppilaiden
ruokamuistoja ja reseptejä
Malminkartanon
ala-asteella nähtiin
yli sadan oppilaan
yhteisnäyttely, kun
vanhempainyhdistyksen hanke tuli päätökseensä 7.11.2012.
VANHEMPAINYHDISTYS pyysi
oppilailta ruokaan liittyviä muistoja
keväällä 2011. Lapset piirsivät lempiruokiensa kuvia, kertoivat mieleen painuneita muistoja ja kirjasivat mieleisiään reseptejä. Aineisto
oli herkullisen kirjava. Lasten töis-
Mummon makkarakastike
Saaid 1a
Malminkartanon ala-asteen oppilaiden
ruokamuistoja ja reseptejä
1 lenkkimakkara
1 sipuli
20 g voita
3 rkl vehnäjauhoja
1 rkl tomaattipyreetä
5 maustepippuria
2 laakerinlehteä
suolaa
1 dl kermaa
Kuori makkara ja pilko se. Leikkaa sipuli silpuksi ja ruskista
voissa jauhojen kanssa. Lisää makkarat, kun väriä alkaa
muodostua ja jatka kunnes jauhot ovat paahteisen ruskeita.
Mausta tomaattimurskalla, maustepippureilla ja
laakerinlehdillä.
Lisää vettä sen verran, että ainekset peittyvät ja hauduta
kastiketta ainakin vartin ajan. Tarkista kastikkeen maku ja
mausta tarpeen mukaan suolalla. Aateloi kastike lopuksi
kermalla ja tarjoa sen kanssa keitettyjä perunoita.
Mummin tekemä
makkarakastike ja
perunat ovat minun
lempiruokaani,
koska hän tekee
sen aina tuoreista
aineosista. Annos
näyttää hauskalta,
koska kastike on
punertavansävyistä
.
Minä olen
syönyt laivalla
etanoita.
Santeri 1b
Olin kerran syömässä
ravintolassa ja söin siellä
lehtipihvin ranskalaisilla ja se
oli hyvää.
Olin kerran syömässä
Dubaissa jotain todella
hyvää ruokaa. Siinä oli
todella erikoisia aineksia,
jotka sopivat ruokaan.
Pihla 2a
Tuomas 6a
Iftin 6a
Olen syönyt Kreikassa ilmakuivattua kinkkua
ja hunajameloonia.
Seppälä Johanna 1a
tä koottiin näyttely, jossa oli esillä
100 lasten tekemää työtä. Koululle
kokoontui satapäinen joukko ihailemaan oppilaiden itse kehystämiä
töitä ja nauttimaan näyttelyn henkeen sopivasti pienestä purtavasta.
Aineistosta koottiin myös Reseptikirja, jossa on kuvien ja tarinoiden
lisäksi 46 reseptiä kaalikääryleistä
mokkapaloihin. Jokainen projektiin osallistunut lapsi sai oman kappaleensa Reseptikirjasta muistoksi.
Vanhempainyhdistys halusi hankkeella saada aikaan alueen lapsille
voimauttavia positiivisia kokemuksia. Oppilaat olivatkin silminnähden
tyytyväisiä saadessaan oman uunituoreen opuksen käsiinsä.
Hanke todistaa, että ruoka on tärkeää. Ruoka yhdistää perheen saman pyödän ääreen niin arkena kuin
juhlassakin. Kultaiseksi muistoksi
voi nousta arkinen nakkikastike siinä missä suvun perinneherkutkin.
Reseptikirja on myynnissä
kymmenen euron kappalehintaan.
Myynnistä saadut tuotot ohjautuvat
vanhempainyhdistykselle ja ala-asteen luokille mm. luokkaretkirahastoihin. Kirjaa voi tiedustella sähköpostitse osoitteesta vanhempainyhdistys.malka@edu.hel.fi
Joulu se tulla jolkuttaa...
NO MUTTA - mihin se syksy menikään? Juuri lopeteltiin mökkikautta ja asetuttiin kaupunkikotiin taloksi. Syystalkoita oli ja meni, säilykkeet ovat siististi pakastimessa,
kellarissa tai ihan vaan kauppojen
hyllyissä. Talvivaatteita kaivetaan
esiin tai mietitään, pitäisikö ?shoppailla? jotain uutta. Aloitettiin harrastuksia ja nyt pitäisi jo kiireesti
olla suunnitelmat jouluohjelmista.
Kiire alkaa jopa ahdistaa - entä ne
joululahjat - mitä, milloin ja keille kaikille.
Hyvä ohje on tehdä ainakin yksi
joulunalusasioista joka päivä. Siivota vaatekaappi turhista, tarkistaa maustehylly, ostaa joulupaperi
ja nauhat ajoissa, samoin kynttilät
niin kotiin kuin haudoille silloin,
kun kassajonot ovat vielä kohtuulliset. Ja muistaa myyjäiset - niistä
saa paljon kivoja juttuja kotiin ja
ystäville viemisiksi. Rumpupolun
palvelutalossa on ahkeroitu pitkin
syksyä ja maanantaina 3.12 heti aamupäivästä olet tervetullut tutustumaan ja etsimään juuri sinulle sopivia tuotteita. Tontut odottavat!
T.A.
4
2.12.2012
MAJAVAN MATKASSA
Taistelujen ritari
KANNELMÄEN OMA POIKA,
M
ennessäni suorittamaan
asevelvollisuuttani Uudenmaan Rakuunapataljoonaan Lappeenrantaan
helmikuussa 1960 en tiennyt mitään komentajastamme, everstiluutnantti Yrjö Keinosesta. Pian opin tietämään, että hän oli poikkeuksellisen ansioitunut
sotilas, Mannerheim-ristin ritari.
Keinonen syntyi runsaat sata vuotta sitten, 31.8.1912 Laatokan Karjalan
Ruskealassa maanviljelijäperheeseen.
Ylioppilaaksi hän kirjoitti Sortavalan
lyseosta ja jatkoi opintojaan Helsingin
yliopistossa aineinaan matematiikka ja
fysiikka. Opiskelun ohella hän vastasi
myös kotitilansa hoidosta. Sota katkaisi opinnot. Talvisodan alkaessa hän oli
jo 27- vuotias reservin vänrikki tai itse
asiassa kornetti, koska hän oli palvellut
ratsuväessä. Sodassa hän otti alusta alkaen asenteen, että hiki säästää verta.
Niinpä hän trimmasi joukkueensa huippukuntoiseksi ja opetti miehensä hyökkäämään, suojautumaan, kaivautumaan
ja ampumaan. Hän tiesi, kuinka kuinka
voidaan toimia tehokkaasti omia joukkoja säästäen. Hänen käymiensä taistelujen suhde oli yksi oma kaatunut naapurin 50 kaatunutta kohden. Loistava tulos. Näistä ansioistaan hän sai Mannerheim-ristin 1942 Kadettikoulussa ollessaan. Tällöin Keinoselle oli selvinnyt,
että hän haluaa jatkossakin sotilaaksi.
Sodan loppuvaiheessa Keinonen sai
esimiehiltään tehtäväksi varautua tuleviin mahdollisiin tarpeisiin varastoimalla aseita. Ennakointi oli täysin laillista, sittemmin säädettiin oikeustajumme vastaisesti taannehtivia lakeja. Keinonen palkittiin isänmaallisuudestaan
istuttamalla häntä 16 kuukautta linnassa. Kovempiinkin tapahtumiin tottunut
Keinonen käytti vankila-aikansa hyväkseen suorittamalla yliopisto-opintonsa loppuun. Keinonen jäi armeijan
palvelukseen ja suoritti Sotakorkeakoulun huippuarvosanoin 1950-53. Aluksi
hän sai mielestään toisarvoisia teoreettisia tehtäviä. Pölyn laskeuduttua Keinonen pääsi vihdoin haluamiinsa käytännön koulutustehtäviin. Hänet siirrettiin Uudenmaan Rakuunoiden komentajaksi 1958. Siitä hän siirtyi Porin
prikaatin komentajaksi loppuvuodesta
1960. Kenraalimajuriksi hänet ylennettiin 1963 ja nimitettiin Uudenmaan sotilasläänin komentajaksi. Ura nousi rakettimaisesti. Keinonen nousi Puolustusvoimain komentajaksi marraskuussa 1965 ohittaen toistakymmentä häntä
virka-iältään vanhempaa kenraalia. Olihan se ennenkuulumatonta, vaikka hänellä oli ylivoimaisesti paras pätevyys
tehtävään koulutuksensa ja kokemuksensa vuoksi. Totta kai siitä kosto seurasi. Mitä korkeammalle ihminen nousee, sen enemmän hän joutuu kateuden
ja vähättelyn kohteeksi.
Keinonen ei pelännyt mitään eikä
ketään. Raivoraittiina hän ei viihtynyt
sosiaalisissa ryyppysakeissa vaan mielummin rakkaiden urheiluharrastustensa parissa. Hän pisti komentajakaudellaan koko puolustuslaitoksen liikkumaan arvoon tai asemaan katsomatta.
Se ei luonnollisesti kaikkia miellyttänyt. Hän tähdensi armeijassakin yksilön arvoa ja halusi erottaa palvelus- ja
vapaa-ajan.
Keinonen ei uskonut mihinkään haihatteleviin rauhanliikkeisiin vaan katsoi, että ne heikentävät maanpuolustustahtoa. Aseeton vastarinta on epärealistista. Hän ei liioin ollut sitä mieltä,
että YYA-sopimus olisi taannut meille ikuisen rauhan eikä siksi olisi pitänyt satsata varusteluun. Tämän mielipi-
Kantsun Amadeus
vangitsi yleisön
joulukirkossa
teensä takia Keinonen joutui monen poliitikon ja kovin monen upseeritoverinsakin epäsuosioon. Keinonen oli myös
tarkalleen tietoinen, mistä päin se mahdollinen tuleva vihollinen oli tulossa.
Keinosen tyylilaji oli räväkkyys ja
ehdoton rehellisyys joskus ehkä diplomatiankin kustannuksella. Hän sai vihamiehiä omasta piiristään, yksi pahimmista myrkynkylväjistä oli kenraali Kauko Pöyhönen. Pöyhöstä Keinonen kutsui leikillisesti Tehtaankadun
kirjeenkantajaksi tämän neuvostosuhteiden vuoksi. Pöyhösen loppu oli erikoinen. Vierailulla Norjassa ollessaan
1970 hän lähti pöllöilemään helikopterin takaa ja käveli suoraan takaroottorin lapaan. Pää hävisi, mutta silti Pöyhönen otti vielä pari askelta eteenpäin käsi
ojossa kameroiden edessä... Toinen merkittävä vihollinen oli hänen adjutanttinsa Veikko Vesterinen, joka kanteli ja
vääristeli esimiehensä tekemisiä. Keinonen oli tietoinen myyräntyöstä eikä
pistänyt Vesteristä sotaoikeuteen. Kolmas merkittävä vastustaja oli kenraali
Sakari Simelius, ahdasmielinen jesuiittatyyppi joka piti kiinni vanhoista kaavoista ja siksi ei voinut sietää uudistusmielistä Keinosta. Pääasia kuitenkin oli,
että Kekkonen arvosti Keinosta. Muutaman kerran Urkki kuitenkin suuttui.
Yksi kerta oli, kun Keinonen kehtasi
saada kalareissulla kuusi haukea ja yhden ahvenen Urkin saadessa ainoastaan
kuusi haukea. Urkki vetäytyi koko loppuillaksi mököttämään tappiotaan. Toisen kerran Urkki suuttui, kun Keinonen
erosi komentajan tehtävästään vastoin
Kekkosen tahtoa. Keinosta ahdisteltiin
monin tavoin. Kun hän louhitutti huvilalleen maakellarin pioneerien avulla koulutustyönä, Uusi Suomi käynnisti siivottoman ajojahdin. Keinonen oli
kuitenkin sopinut asiasta kirjallisesti ja
oli maksanut toimenpiteistä itse. Juttu
kuivi kasaan. Vielä Keinosen erottuakin
vastustajat janosivat kostoa ja väittivät
hänen edustaneen jotenkin epäasiallisesti. Vaikeaa oli täysraittiin ihmisen laskuista mitään virheitä löytää. Jonkin tekemällä tehdyn muotoseikan perusteella Keinoselle kuitenkin tuli pieni sakko,
näin kantelijat välttyivät erottamiselta.
Raukkamaista, tympeää. Sietäisivät hävetä jos vain osaisivat.
Keinonen kuoli yllättäen nopeasti
levinneeseen vatsasyöpään kotonaan
29.10.1977 kello 22.30. Kuolinpäivän
aamuna Kekkosen kuriiri toi lähtevälle kenraalille viestin: Kiitokset rehdistä
esiintymisestä. Kunnioittaen Urho Kekkonen. Tuskin Keinonen tätä enää kuuli. Keinosesta oltiin montaa mieltä. Parhaiten Keinosta luonnehti mielestäni jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth: - Sen
parempaa Puolustusvoimain komentajaa
Suomella ei ole koskaan ollut?.
Heikki Majava
tangokuningas Amadeus Lundberg, Amppu, vangitsi täyden
yleisön Kannelmäen kirkossa viime tiistaina 27.11. Jälleen kerran Amadeus otti kuulijat syliinsä tavalla, mikä hakee vertaistaan. Vaikka nuori
mies ei pyrikään olemaan Olavi Virta vaan oma itsensä, siitä ei pääse mihinkään, että Virta se vaan vie. Ja vertaus ei onnu, sillä se on kunniakasta olla
nuori manttelin perijä. Kun taitelijan taustalla oli vielä tasokas
BellaCanta -kuoro ja säestäjänä
ansioitunut pianisti Vesa Lintula, oli suosio taattu.
Amadeuksella on sellaiset
geenit, että pois alta: isä mainekas, musiikkivirtuoosi Hortto Kaalo Taisto Lundberg ja täti, estraditaitelija, säihkyvä Anneli Sari; itseasiassa koko suku
niin isän kuin äidinkin puolelta pitää sisällään paljon taiteellista lahjakkuutta. Laulajalta on
vastikään ilmestynyt myös joululevy, johon on taltioitu kaikki
perinteiset joululaulut.
Ennen Kannelmäen kirkkoa
mies kävi esiintymässä Savonlinnan Olavinlinnan konserttisalissa. Savonlinnalaiset olivat
otettuja. Tangokuningas ja säestäjät; pianisti Kemal Achourbekov ja viulisti Miritza Lundberg
eivät pettäneet kuulijoitaan ja
ablodit olivat kuten Olavinlinnan sen hetkiselle kuninkaalle
ja hoville kuuluvat.
Ennen ja jälkeen
toukokuun iloisten juhlien
Joulun
Tuo meille pöytäliinat ja
kodin kauneimmat tekstiilit
pesuun!
Autolla suoraan takaovelle
Iskoskujalta.
Ennen joulua Amadeus esiintyy vielä Leppävaaran kirkossa
4.12. ja Tampereen Vanhassa
kirkossa 17.12. Hortto Kaalo
-kiertue käynnistyy 10.12. Lahden Sibelius-talossa ja 12.12.
Tampereen talon isossa salisssa sekä Hämeenlinnan Vanhan
tehtaan Vanaja-salissa 13.12.
Hortto Kaalojen kokoonpanossa
ovat lisäksi mukana mm. Marko
Putkonen, Feija Åkerlund, Ellen Åkerlund, Tero Ylevä haitarissa ja Jorma Ojanperä kontrabassossa.
Amadeus kertoo, että ensi
vuoden tammi-huhtikuun hän
keskittyy uuden levyn tekemiseen. Taiteilija ei vielä kerro
levyn kokoonpanoa, mutta valottaa kuitenkin sen verran, että sooloalbumista on kysymys.
Mukana on paljon kitaraa ja
vuosien aikana kerääntynyttä musaa.
puhtautta
ja raikkautta
Mattolaiturilta
puh. 563 1545 ? ma-pe 10-19 ? la 10-17
www.mattolaituri.?
Autolla suoraan takaovelle.
p. 040-455 1230
? ma-pe 10-19 ? la 10-17
www.mattolaituri.info
HAETAAN LEHTIEN
JA MAINOSTEN JAKAJIA
Haetaan reippaita ja tunnollisia
tänä vuonna vähintään 14 vuotta täyttäviä nuoria
sekä ajokortin ja auton omaavia aikuisia
LUKIJALTA
Tervehdys !
Tanotorven numero 10:ssa sivulla 7 oli Kannelmäen Ala-asteen 5 B
luokkalaisten tekemä juttu, johon oli päässyt kiusallinen asiavirhe.
En päässyt lukemaan ja tarkastamaan kirjoitusta ja näin sen vasta lehdessä. Oikaisu pitäisi olla:
Lions Club Helsinki/Kannelmäen Nenäpäivän tuotto (yli 1800
?) menee kokonaisuudessaan kehitysmaiden lasten ja nuorten hyväksi. Se on UNICEFin keräys.
21-24.12. Kirkon pihan Kuusimarkkinoiden tuotto menee mm.
Kannelmäen peruskoululle lahjoitettaviin stipendeihin.
Ystävällisin terveisin
Markku Liikka
LC Hki/Kannelmäen presidentti
Heikki Majava
Olen mielenkiinnolla lukenut juttujasi ja nauttinut niistä, kiitos!
Ajatusjuoksumme on monessa asiassa hyvin samankaltainen. Pieni oikaisu viime kolumniin kuitenkin: legendaariset suomalaiset Pekka ja Toivonen eivät suinkaan ole ruotsalaisten keksintöä,
vaan norjalaisten!
Terv. Seppo Pitkänen
P.S. Manitsemaasi uudempiakin taidokkaita ?rohkeita? lauluja
syntyy silloin tällöin. Kuuntelepa esim. YouTubesta ?Peeniskateus?, esittäjänä Turos Hevi Gee.
TUSINA-AIVOILLE
1. Skoiji
7. Spigeli
2. Peffa stikkaa tisikan nakkia, 8. Olla stimmissä
?mtsan pullaa
9. Skyfä
3. Stikkaa faidua
10. Skäbä
4. Jeevli
11. Skäfä
5. Dotsi
12. Gyysaa
6. Deilaa
Vastaukset sivulla 11
lehtien ja mainosten jakajiksi.
Soita ja kysyy lisää puh. 09 561 56 400
tai tutustu ja täytä hakemus
ZZZ OLVDGXXQL À
Helsingin Jakelu-Expert Oy
[[[ LNI\ ½
Kuulumme valtakunnalliseen SSM Jakeluryhmään.
Joulun sävelmistä
kevään kursseihin
Lauluyhtye BellaCantan ja Amadeus Lundbergin
joulukonsertti ti 4.12. klo 19 Leppävaaran kirkossa. Vapaa pääsy.
Vapaaehtoinen käsiohjelmamaksu 15 ?, jonka tuotto menee
kuoron konserttitoiminnan tukemiseen
Kirjallisuuden sääilmiöitä Minerva Schulzin luento
ma 3.12. klo 18.30?20 Kannelmäen kirjastossa
Lausuntamatinea Kanneltalon lausujat esiintyvät
la 8.12. klo 15 Kanneltalon auditoriossa. Ohjaus Iiro Kajas
Sukupolvien väliset haasteet työelämässä
Tiina Lehdon luento to 13.12. klo 19?20.30 Kanneltalon auditoriossa
Ilmoittautuminen kevään kursseille alkaa
Ma 10.12. kielet, suomea maahanmuuttajille
Ti 11.12. käsityö, kotitalous, tietotekniikka, luonto ja ympäristö,
yhteiskunta, me-renkulku, musiikki, kuvataide, kirjallisuus ja teatteri
Ke 12.12. liikunta, hyvinvointi ja terveys.
Ilmoittautuminen klo 11?16 toimistoissa tai puhelimitse
09 310 88610 sekä internetin kautta www.ilmonet.fi klo 11
alkaen. Lisätietoja kevään opinto-ohjelmassa, jonka voit
hakea kirjastoista tai opiston toimistoista.
Läntinen työväenopisto ? Kanneltalo
Klaneettitie 5
puh. 09 310 88520
www.hel.?/tyovaenopisto
5
2.12.2012
Kannelmäkeen
valmistuva
kauppakeskus
on saanut nimen:
KAARI
VAATIVIMPIINKIN LASITUSKOHTEISIIN
LASIEN KORJAUKSET JA VAIHDOT RIPEÄSTI
JA VARMASTI YMPÄRI VUOROKAUDEN.
OMA ERISTYSLASIVALMISTUS SEKÄ LAAJA
LASIVARASTO TAKAAVAT NOPEAT TOIMITUKSET.
KAIKKI SISUSTUSLASITUKSET, ESIM. LASIOVET-, SUIHKUTILAT-, LASIKAITEET!
Lasitusliike Kivijärvi Oy ? Taivaltie 6 Vantaa
www.lasitusliike.fi
SUUTARI
Prisman parkissa
Kaikki suutaripalvelut
Kannelmäen Prisman parkkitasossa.
Myös avainpalvelut.
Myynnissä vöitä, lompakoita ym.
Avoinna ark. 10-18, la 10-16
Puh. 09-773 2376, 040-511 4544
www.autopesucenter.?
SUOMEN PARHAAT PESUKADUT?
KOE
AUTONPESUN
HELPPOUS JA
VAIVATTOMUUS!
www.autopesucenter.fi
Autopesu-Center
Herttoniemi
Mekaanikonkatu 43
00880 Helsinki
M
Autopesu-Center
Konala
Malminkartanonkuja 1-3
00390 Helsinki
Puh. 09-7599150
Aukioloajat:
Ma-Pe 7.30-20
La
9-16
Su
12-16
Puh. 09-547 1046
Aukioloajat:
Ma-Pe 8-20
La
9-16
Su
12-16
Tanotorvi myös Facebookissa!
www.facebook.com/Tanotorvi
Loppusyksystä 2013
avautuva Kauppakeskus Kaari sijaitsee Helsingin Kannelmäessä,
vilkkaiden Kehä I:n ja
Hämeenlinnanväylän
varrella. Kauppakeskus
on vielä rakenteilla.
Valmistuttuaan se on
pääkaupunkiseudun
viidenneksi suurin
kauppakeskus.
? KAUPPAKESKUS KAARI on
HOK-Elannon historian mittavin
hanke. Viiden kilometrin säteellä
Kaaresta asuu yli 200 000 asukasta,
joille tarjoamme mahtavat puitteet ja
monipuoliset palvelut päivittäisten
asioiden hoitoon. Arvioimme, että
kauppakeskuksessa tulee olemaan
vuosittain noin 6,5 miljoonaa kävijää. Kaaressa on Prisman lisäksi jopa 80 erikoisliikettä, muun muassa
aivan uudenlainen Sokos ja upea ravintola-alue, kertoo HOK-Elannon
toimitusjohtaja Matti Niemi.
Avaran ja valoisan Kauppakeskus Kaaren liikeala tulee olemaan
45 000 m2 ja bruttoala 101 000 m2.
Sen sisään mahtuisi kahdeksan täysimittaista jalkapallokenttää.
Kaaren nimi sointuu Kaarelaan,
Kannelmäen alkuperäiseen keskukseen. Kauppakeskusjohtaja Kaj
Grahn kertoo nimiprosessin olleen
mielenkiintoinen mutta haastava. ?
Nimessä on tunnetta. Alusta asti on
ollut johtotähtenä olla asiakkaita lähellä. Kaari on syleilevä nimi, joka
muodostaa sillan kauppakeskuksen
ja sen asiakkaiden ja liikkeiden sekä
lähialueen asukkaiden välille. Nimi
ja muoto kohtaavat, sillä kaarevuus
on nähtävissä kauppakeskuksessa.
Kaari on löydettävissä myös sijainnista, olemmehan Kehä I:n kaarella.
Uuden kauppakeskuksen tavoitteena on olla jatkuvassa, aidossa ja
aktiivisessa vuorovaikutuksessa asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden
kanssa uusinta tekniikkaa hyödyntäen. Alueen liikennejärjestelyitä ja
pyöräilykulttuuria on jo kehitetty yhdessä lähialueen asukkaiden ja Helsingin kaupungin kanssa. Tarjolla on
pysäköintitilat 1500 autolle ja paikkoja löytyy myös sähköautoille. Polkupyörille on varattu 600 paikkaa.
Kaaren suunnittelussa tärkeä painopiste on ollut helpon ostoskoke-
muksen tarjoaminen. Sisällä kauppakeskuksessa liikkeet on sijoitettu
alueittain. Tavaratalot, päivittäistavarat ja ravintolat ovat helposti saavutettavissa ensimmäisessä kerroksessa. Toisesta kerroksesta löytyy
kansainvälisten ketjujen ja muiden
erikoisliikkeiden monipuolinen tarjonta muodista kahviloihin. Kolmanteen kerrokseen sijoittuvat muun
muassa terveys- ja hyvinvointipalvelut. Kaaressa asiakkaita palvelevat esimerkiksi Sokos, Prisma, Alko, H&M, Pentik, Tiger, BR-Lelut,
Vero Moda, Jack & Jones, Name It,
Vila, Diacor, apteekki ja Puls och
Träning -kuntosali.
Kauppakeskus Kaareen sijoittuvan Sokoksen miljöö on täysin uudistunut, trendikäs ja raikas. Kaksikerroksinen kokonaisuus on var-
ta vasten suunniteltu kauppakeskusympäristöön sopivaksi. Ravintoloita on yhteensä yhdeksän niin
ikään kahdessa kerroksessa. Mukana on niin uusia kuin tuttujakin ravintoloita, joissa viihtyvät kaikenikäiset herkuttelijat. Ravintola-alue
on ainutlaatuinen kokonaisuus, jossa käytetyt ratkaisut ovat uusia ja
elämyksellisiä.
HOK-Elanto on kaupan alan edelläkävijä energiatehokkuudessa, ja
ympäristöosaaminen näkyy uuden
kauppakeskuksen ratkaisuissa. Tavoitteissa on rakennuksen aikainen
LEED-sertifikaatti, jossa pyritään
hopeatasolle.
Uuden nimen myötä avautuu
Kauppakeskus Kaaren nettisivut
osoitteessa kauppakeskuskaari.fi.
Merimies on maissakin erimies
ON TIISTAI AAMUPÄIVÄ. Kannelmäen Halsuantie 5-7 alakerran kokoushuoneen täyttää vilkas puheensorina. Paikalla on miehiä ja naisia.
Kun heitä katselee tarkemmin, voi
huomata että kyseessä on jo hieman
varttuneempaa porukkaa. Helsingin
Seudun Merieläkeläiset siellä viettävät ?kerholla?, joksi kokouspaikkaa kutsutaan, viikoittaista yhdessäolo hetkeään. Merimieseläkekassa
on ystävällisesti luovuttanut erään
kerhohuoneistonsa tähän tarkoitukseen. Seinillä on tauluja vanhoista
laivoista ja lehtihyllyssä etupäässä
oman alan julkaisuja. Päivän lehtiä
tutkitaan kotona.
Pöytiin on keräytynyt ryhmiä, jotka kahvia hörppien ja pullaa mutustellen juttelevat menneistä, merillä
vietetyistä vuosista tai ajankohtaisista tapahtumista. Väkeä on koolla 20-30 henkeä. Jos tämän porukan seilaamat vanavedet vedettäisiin kartalle, saataisiin koko maailman kattava kohtalaisen tiheä verkosto. Paikalla on kaikkia laivoilla olevia ammattikuntia kuten matruuseita, poosuja, timppoja, kokkeja, tarjoilijoita, konepäälliköitä, merikapteeneja, stujuja jne. Entiset jobit tosin ovat tässä porukassa unohtuneet, kaikki ovat merieläkeläisiä
ja heitä yhdistävät merillä vietetyt
vuodet ja kokemukset siellä.
Yhdistys on perustettu vuonna
1975 ja sen tarkoituksena on järjestää jäsenkunnalleen mielekästä
Merieläkeläiset kokouksen pidossa.
tekemistä. Vuosikokouksessa valitaan hallitus, joka sitten laatii ohjelman käyttäen yhteisiä varoja, jotka koostuvat jäsenmaksuista, kahvikassan tuloista, myyjäistuloista
ja arpajaisista.
Vuosittain käydään päiväretkillä
jossakin päin Etelä-Suomea, tehdään teatterimatkoja, vieraillaan taidenäyttelyissä, käydään kylpylämatkoilla sekä Suomessa että Virossa ja
hyvin odotettu on jokavuotinen jouluristeily Tukholmaan.
Puheenjohtajana on ollut vuodesta -98 Pentti Ojanen, joka lähti
merelle 1955 ja kerkesi seilaamaan
sekä kauko- että lähiliikenteessä.
Myöhemmin Pena siirtyi Merimiesunionin palvelukseen, jossa toimes-
sa oli eläkkeeseen saakka. Sihteerinä ja varapuheenjohtajana on toiminut Robert Herdin. Roope on periaatteessa käynyt saman kierroksen
kuin Pena, mutta hieman aikaisemmin. Vielä täytyy mainita rahastonhoitaja Eino Ketolainen, joka hänkin on ollut pitkään tuossa luottamustoimessaan. Muita jäseniä ovat
Anja, Riitta, Unski, Timo (jutun kirjoittaja)ja Jorma. Kesäkuukausina
ja lyhyenä aikana joulun lähellä ei
ole toimintaa.
Kuten kaikissa eläkeläiskerhoissa
uusia jäseniä tulee ja vanhoja poistuu iän myötä.
Kahvinkeiton ja leivonnaisten
hankinnan tekee ennalta sovitut henkilöt vuorolistan mukaan. Kahvin-
juojat heittävät jonkun lantin kahvikassaan ja täten saadaan pyöriteltyä tuota suomalaisille niin tärkeää toimintaa. Aina silloin tällöin
on pöydässä vähän hienommat tarjoilut, joka tarkoittaa että jollakin
on merkkipäivä ja hän tarjoaa juhlan kunniaksi.
Yhdistyksessä on tällä hetkellä
noin 200 jäsentä, joista miehiä 60
% ja naisia loput 40 %. Kannattajajäseniksi voidaan hyväksyä myös
puolisoita. Nuorin jäsen on 46-vuotias ja vanhin on tällä kertaa Paavo,
joka on 92-vuotias ja käy ?kerholla? melkein joka viikko. Paavo on
noita vanhan kansan ihmisiä, jonka yläpääkin toimii korkeasta iästään huolimatta täysin moitteettomasti. Kuvienotto hetkellä valmistaudutaan katsomaan merentutkimusalus Arandalta tehtyä videofilmiä. Kerholle kokoontunut joukko
seuraa kiinnostuneena tapahtumia
valkokankaalta, aina silloin tällöin
kommentoiden näkemäänsä.
Tämä aika vuodesta on myös sitä aikaa kun valmistaudutaan omiin
joulumyyjäisiin. Tänä vuonna tuo
päivä on sunnuntaina joulukuun 16
pnä klo 10 -13. Meillä on runsaasti
leivonnaisia, hyvät arpajaiset ja pullakahvit sitä haluaville. Toivotammekin kaikki halukkaat tervetulleiksi tekemään edullisia jouluostoksia.
Teksti ja kuvat:
Timo Nenonen
6
2.12.2012
Toni Edelmann sai Suomen ensimmäisen
Tommy Tabermann -palkinnon
Muurlan lasiveistos pitää sisällään Tommy Tabermannin kuvaannollisen sielun ja sydämen..
?Tommy Tabermann
oli tuottelias ja laajaalainen runoilija.
Hänen runoutensa
on musiikkia,
veistoksia, kuultavia
kuvia ja läheisyyttä.
Säveltäjä Toni
Edelmann tavoittaa
musiikissaan tämän
maailman ja omassa
tuotannossaan
edistää humaania
elämännäkemystä,
mikä on Tommy
Tabermannin työssä
keskeistä.?
NÄILLÄ SANOILLA kanslianeuvos
Risto Laakkonen ojensi historian
ensimmäisen Uudenmaan Kirjoittajat ry:n Tommy Tabermann -palkinnon säveltäjä Toni Edelmannille
Billnäsin ruukissa lauantaina 1.12.
2012. Tilaisuutta kunnioittivat läsnäolollaan valtiovallan edustajana kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki, kansanedustaja Maarit FeldtRanta, Uudenmaan Kirjoittajien perustajajäsen Juhani Silván ja Raaseporin kaupunginjohtaja Mårten
Johansson.
Tommy Tabermann -palkinto on
Uudenmaan Kirjoittajien 2-5 vuoden välein jakama tunnustus ansiokkaasta kirjallisesta tai muusta kirjallisuutta edistävästä taiteellisesta työstä. Palkinto jaettiin nyt ensimmäisen kerran, kun Tabermannin syntymästä on kulunut 65 vuotta. Palkinto sisältää 5000 euroa sekä
Muurlan lasisen veistoksen.
Uudenmaan Kirjoittajat kiteyttää
palkinnon jakoperusteet Tommy Tabermannin omassa kirjailijan työssään korostamiin teemoihin: rauhaan ja rakkauteen, yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen solidaarisuuteen sekä työssä ja elämässä elävään utopiaan.
Palkinto jaettiin Nuori Tommy
Tabermann symposiumin yhteydessä. Symposiumin ystävä- ja asiantuntijajohdannot kertoivat mistä,
millaisista olosuhteista ja keiden
vaikutuspiireissä Tabermann kasvoi kirjailijaksi ja yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi.
Vuoden 2012 palkintoraatiin kuuluivat kuraattorina kanslianeuvos
Risto Laakkonen, kirjailija Tuija
Wuori-Tabermann, Uudenmaan
Kirjoittajat ry:n varapuheenjohtaja, päätoimittaja Kari Varvikko ja
Uudenmaan Kirjoittajat ry:n sihteeri, toimittaja Jorma Hyvönen.
Palkinnon yhteistyökumppaneina
olivat Gummerus, Muurlan Lasi
ja Tradeka.
Tabermann Edelmann
Niitylle minä sinut veisin on Toni
Edelmannin Tommy Tabermannin
runoihin sävelletty kaunis ja herkkä kokoelma musiikkia, johon pitää
hurmioitua oman rakkaan kanssa
sängyssä - kynttilän hämärässä kajossa niin marraskuun rännässä kuin
sinivalkoisen hangen sydämessä.
Toni Edelmannin koti on Luhangassa, romanttisesti keskellä kaunista Suomea. Siellä missä mies säveltää siintää molemmin puolin kirkkaat vedet; Päijänne ja Luhanka-järvi. Itse talo on kuin suoraan Sillanpäästä; mäen kummulla, rengin tupa
vasemmalla, oikealla aitassa odottaa piikatyttö, rannassa savusauna,
mies Ainoa ahdistamassa, ympärillä niittyä ja syksyn kuulautta. Hiljaisuus. Edelmann soittaa tuvassa.
Tabermann hymyilee ja rakastaa...
- Tapasin Tommyn ensi kertaa Vanhan kuppilassa 1970-luvun alussa. Kerroin hänelle, että olin säveltänyt kaksi hänen
runoaan.?Mahdollisuus? ja ?Laulu
kärsivästä sydämestä?. Kolmekymmentä viisi vuotta myöhemmin sävelsin nuo runot uudestaan osaksi
?Hyvänyön iltasoiton?.
Ensimmäisen tapaamisen jälkeen
Toni oli silloin tällöin yhteydessä Tommyyn. 1970-luvulla he jopa
esiintyivät yhdessä. Tommy luki runojaan ja Toni soitti pianolla hiljaista musiikkia taustalla.
- Pidin hänen tavastaan lausua
omia runojaan. Silloin tällöin kohtasimme myös Lauttasaaren nyrkkeilysalilla.
Edelmannin cd:ssä ?Jatkaa matkaa yksinäinen?. Vuosien mittaan
Toni loittoni Tommyn tavasta kirjoittaa runoja ja tulkita maailmaa.
Kun Tommy pyysi säveltämään runon ?Lempeys? Eija Ahvon 50-vuotisjuhliin, runo ei puhutellut muusikkoa millään lailla eikä hän saanut sitä sävelletyksi.
Vuonna 2006 Edelmannin käteen
osui hyllystä sattumalta Tommyn
vanha runokirja. Sen välistä putosi
ryppyinen paperi, jossa oli runoilijan säveltäjälle lähettämä, Eijalle
tarkoitettu runo ?Lempeys?. Toni luki runon ja ihmetteli, kuinka hän ei
ollut osannut säveltää näin vaikuttavaa runoa. Nyt sävelet loksahtelivat lempeästi paikoilleen aivan kuin
ne olisivat olleet syksyn lehtiä, joita
tuuli lennätti maahan, kunkin omalle paikalleen.
- Sain ajatuksen säveltää ja dramatisoida Tommyn runoista ?Hyvänolon iltasoiton?. Kerroin Tommylle Café Engelissä projektistani.
Hän ilahtui ja lupasi tulla lausujaksi. Hän ei halunnut esiintymispalkkiota. Hän sai tarpeeksi rahaa kansanedustajan työstä.
Kun Edelmann sai syksyllä 2009
tiedon Tommyn sairaudesta, hän
päätti luopua projektista. Joulu alla
hän kuitenkin tapasi Tommyn, joka
kehotti häntä jatkamaan sävellysprojektiaan. Niin miehet sitten kehittelivät hommaa Engelin pöydässä. Esiintyjät olisivat: Tommy Tabermann, Eija Ahvo, Susanna Haavisto, Juha Tikka ja Toni Edelmann.
Tommy ehdotti projektille uutta ni-
jälkeen säveltänyt paljon muitakin
Tommyn runoja.
Näin kertoo maestro Edelmann;
mies joka ei ole rahan kipeä. Hän
elää musiikille. Joka päivä on sävellyspäivä. ? En juurikaan ota palkkaa
sävellyksistäni.?
Kun Edelmann muutti Luhankaan, hän vanhana Koiton Laulun
veteraanina perusti heti kuoron kylään. Tänä päivänä nämä Luhangan
laulajat käyvät mm. viikon ajan laulamassa paikallisen kuoron kanssa
Inarissa. Edelman hoitaa sävellykset
ja hän ei koskaan moiti kuorolaisia
väärin laulajiksi. Mies jopa hommaa
bussin, jotta matka jatkuu...
- En kalasta, koska minulle kalastajat tuovat niin hauet, ahvenet, lah-
- Pidin Tommyn tavasta lausua runojaan, sanoo Toni Edelmann.
meä: ?Niitylle minä sinut veisin?.
Tommy kuoli heinäkuussa 2010.
- Estradille jäi neljä - tai ehkä sittenkin viisi. Joskus kun meistä neljästä tuntui siltä, että olimme jumissa suunnitelminemme, putosi lattialle paperipinojen keskeltä runo,
jonka olimme unohtaneet. Tommy
oli läsnä, huurteinen valkoviinilasi kädessääm, lempeä hymy huulillaan. Tuija, Tommyn vaimo otti
yteyttä ja halusi minun toteuttavan
sävellystyöni. Tein sen. Ja olen sen
nat, muikut kuin taimenetkin ovelle. Tämä on luksusta! Upeita ihmisiä. Minulla on täällä Luhangassa
hiljaista ja ihanaa. Nautin kaikilla
sykkeillä! Se on niin, että Luhanka kutsuu.
Teksti ja kuvat: Kari Varvikko
Katso myös: uudenmaan@gmail.
fi, twitter@ukiruudenmaan, https:/
www.facebook.com/groups/uudenmaan
Joka toinen ruotsalainen harrastaa shoppailua.
Luku olisi meillä varmaan yhtä suuri. Varsin
moni tavara, joka shoppailijan kokoelmiin päätyy, on tehty Kiinassa tai jossain muussa halvan työvoiman maassa. Ja moni tavara on tehty
amerikkalaisen mallin mukaan. USA:sta meille
on rantautunut sekin tapa, että joulu alkaa kaupoissa marraskuun alussa heti kun halloweenistä on päästy. Hämmästelin moista ilmiötä viisi vuotta sitten Pohjois-Carolinassa Yhdysvalloissa. Kauan ei kestä kun ilmiöt leviävät valtameren yli meille ja muuallekin Eurooppaan.
Tanskalainen Kirsten Jacobsen on kirjoittanut hienon kirjan ihailemastani kirjailijasta
Henning Mankellista. Opin Mankellin henkilökohtaiselta avustajalta, että olemme muuttuneet kuluttajiksi, jotka ajattelevat omaa hyväänsä ja puhumme solidaarisuuden sijasta oikeudenmukaisuudesta eli yksilön tarpeista ja
haaveilemme megatason kuuluisuudeEn osta.
Tähän kaikkeen sitten istutaan kaunis kuva
leppoisasta ja perhekeskeisestä joulusta. Kukaan ei kanna huolta siitä missä ja kenen kanssa
lapseton ikäihminen tai nykyajan sinkku viettää
joulunsa. Takavuosina meitä kehotettiin unohtamaan kaikenlainen kiire ja häärääminen jou-
lun takia. Jopa kaikkitietävät martat väittivät
että kukaan ei vietä joulua vaatekomerossani.
Rakastan joulua ja sen valmistamista, mutta
rajansa kaikella. Niin joulun ylikorostamisella kuin sen mitätöimisellä. Miksi en saisi uppoutua ihaniin jouluruokaresepteihin ja kuvitella millaiselta mikin ruoka maistuisi ja miltä uudenuutukainen kakku näyttäisi. Kun olen
aikani hypistellyt ohjeita, päädyn tekemän niitä tuttuja ja turvallisia jouluruokia, jotka ovat
maistuneet meille vuodesta toiseen.
Vanhana olemisessa on se hieno puoli, että voi kuvitella luovansa suvulleen perinteitä. Tein joulukortteja tyttärentyttäreni kanssa.
Yllättäen hän kysyi mitä tälle kortin tekoperinteelle tapahtuu kun sinä kuolet. Hetken mietittyäni ehdotin että hän ryhtyisi ylläpitämään
tätä perinnettä.
Maailmanmatkailuni kohdemaana oli tänä syksynä Tanska. Ihastelin sitä tanskalaisten elintarvikkeiden määrää, mitä kaupoissa
oli. Monia ylikansallisten yhtiöiden tuotteita
oli turha hyllyistä hakea. Luomutuotteita oli
paljon ja nekin kaikki merkitty ?tanskalaista?
kyltillä. Tanskalaiset ovat myös osanneet pitää kiinni tekstiiliteollisuudesta. Moni vaate-
merkki ja ?liike on tanskalaista alkuperää. Totta kai luonnon olosuhteet ovat maataloudelle
otollisemmat kuin meillä, mutta kummallinen
tarve meillä on haikaille muiden maiden tuotteiden perään.
Lieneekö tämäkin ilmiö tekemisissä kansallisen omanarvontuntomme kanssa. Mennyttähän se kohta muutenkin on, kun ei huolita turvallisuusneuvostoon eivätkä urheilijatkaan sen
puolesta onnistu ihmeitä tekemään.
Kaikesta huolimatta jään innolla odottamaan
milloin olen mukana kuin Pitäjänmäen seurakunnan bändi kirkkoherran johdolla laulattaa
joululauluja.
Hyvää Joulua ja
Onnellista Uutta Vuotta!
Teemme sen mahdolliseksi
Leena-Maija Tuominen
Kannelmäki, Lassila, Pitäjänmäki
nordea.fi
Nordea Pankki Suomi Oyj
Made in China ja a´la America
7
2.12.2012
Päiväkotien
paikkatilanne
Kannelmäessä
huolestuttaa
Kaupunginvaltuusto
päätti 30.11.2011,
että suomenkielistä
lasten päivähoitoa
varten perustetaan
oma varhaiskasvatusvirasto, joka aloittaa
toimintansa vuoden
2013 alusta. Syksyllä
2012 järjestettiin
neljä alueellista
asukastilaisuutta,
jotka keskittyivät
organisaatiomuutokseen ja uuden varhaiskasvatusviraston
toimintaan.
Vas. Helka ry:n Päivi Savolainen ja Pirjo Tulikukka vetävät yhteen ryhmätöitä.
SYKSYN VIIMEISESSÄ asukastilaisuudessa Kannelmäen ala-asteella kartoitettiin asukkaiden näkemyksiä, odotuksia ja toiveita liittyen uuden varhaiskasvatusviraston
toimintaan sekä päivähoitopalveluiden kokonaisuuteen ja palveluiden
laatuun. Lisäksi keskusteltiin myös
siitä, minkälaisia asukasosallisuuden muotoja ja vaikuttamiskanavia
asukkaat toivovat jatkossa.
Varhaiskasvatuksen
sisältöön ollaan
tyytyväisiä
Asukastilaisuudessa päivähoidon
henkilökunta sai runsaasti kiitosta
ansiokkaasta työstään. Henkilökunnan vaihtuvuus koettiin jossain määrin ongelmaksi, ja asukkaat kantoivat myös huolta henkilökunnan hy-
Kannelmäen
Joulujuhla
Kanneltalossa 15.12. klo 13.00
Taikova joulupukki vierailee
Kanneltalon jouluisessa
tapahtumassa lauantaina
15.12. klo 13.00. Seurakunnan
nuoret Tiernapojat ovat paikalla
klo 13.30. Kannelmäen oma
tangolaulaja Taisto Saaresaho ja
iskelmäkuningatar Raija Koso ovat
estradilla hanuristi Erkki Kallion
säestyksellä Kanneltalon kahvilassa.
vinvoinnista ja jaksamisesta. Henkilökunnan toimintaan oltiin pääosin
kuitenkin tyytyväisiä.
Omahoitajasysteemi ja pienryhmätyöskentely koettiin toimiviksi
järjestelyiksi, vaikka henkilökunnan poissaolot tuovat omat haasteensa. Päivähoidolla ei ole näihin
yhteistä kaupunkitasoista linjausta,
vaan eri päiväkodeissa on käytössä
erilaisia käytäntöjä toiminnan organisoimiseksi.
Varhaiskasvatuksen sisältöjen
osalta eniten kehitettävää koettiin
olevan kulttuurikasvatuksessa ja erityisesti siinä, että olisi mahdollisuus
järjestää nykyistä enemmän retkiä
esimerkiksi teatteriin, konsertteihin
ja museoihin. Toisaalta tärkeintä on
kuitenkin lasten itsensä päiväkodissa tuottama kulttuuri ja se tulee jatkossakin olemaan kulttuurikasvatuksen ydin.
Kehitettävää koettiin olevan myös
päiväkotiruokailun järjestämisessä.
Tilaisuudessa koettiin, että monissa
kunnissa ruokailutilannetta ja ruokaan tutustumista on kehitetty kokonaisvaltaisempaan suuntaan esimerkiksi erilaisten maistelumenetelmien avulla. Helsingissäkin ruoka-asiat ovat olleet esillä ja ruokaan liittyviä pedagogisia sisältöjä on alettu
huomioida esimerkiksi niin, että ruokailutilanteesta on pyritty saamaan
aiempaa miellyttävämpi ja rauhallisempi. Myös erilaisia palstaviljel-
miä on perustettu joidenkin päiväkotien pihoille ja näitä on hoidettu
myös yhdessä vanhempien kanssa.
Paikkatilanne
päiväkodeissa
herätti huolta
Kannelmäen asukastilaisuudessa
nousi esiin vanhempien huoli alueen tiukasta päivähoitopaikkatilanteesta. Kannelmäen alueella lasten
määrä on kasvanut ennustettua nopeammin ja tilanne on muuttunut aiempaa tiukemmaksi. Tällä hetkellä kaikille lapsille löydetään hoitopaikka päiväkodista, ja suurin osa
perheistä on tyytyväinen saamaansa hoitopaikkaan. Alueella tehdään
kartoitusta mahdollisten uusien tilojen käyttöönotosta, jotta kaikille
halukkaille pystytään järjestämään
päivähoito lähipalveluna, mutta tarkempaa tieto tulevaisuuden ratkaisuista ei vielä ole.
Paikkatilanteen lisäksi keskustelussa nousi esiin se, että nykyisin
vanhemmat tekevät aiempaa enemmän töitä epäsäännöllisiin aikoihin
ja vaikka sekä iltahoitoon että ympärivuorokautiseen erikoistuneita päiväkoteja on olemassa, niin ne
eivät aina ole riittävän lähellä. Tähän toivottiin parannusta tulevaisuudessa.
Leikkipuistotoiminta
keräsi kiitosta
Leikkipuistojen avointa toimintaa
arvostettiin korkealla. Erityisesti
leikkipuistoissa järjestetty kesäruokailu keräsi kovasti kiitosta. Leikkipuistoissa on mahdollisuus tavata muita lapsiperheitä, minkä koettiin tukevan yhteisöllisyyttä. Lisäksi leikkipuistojen tiloja on mahdollista saada perheiden omaan käyttöön esimerkiksi erilaisten juhlien järjestämistä varten, mitä pidettiin hyvänä.
Varhaiskasvatusvirasto
lukuina
Toimipisteitä noin 400
Päiväkodit, ryhmäperhepäivä?
kodit, leikkipuistot, perhetalot
Hoidossa olevia lapsia
yhteensä noin 21 000
?
Päiväkotihoito noin 19 600
?
Perhepäivähoito noin 1400
?
Lisäksi leikkipuistokävijöitä
noin 8500 päivässä
Henkilöstöä yhteensä noin 5 500
?
Päivähoitoalueilla/leikkipuistotoiminnassa 230-460/ alue
?
Hallinto- ja tukipalvelut
Kotihoidon tuki 8414 lasta,
Yksityisen hoidon tuki 2083 lasta
Sitratorilla joulutunnelmaa.
Paljon muutakin mukavaa ohjelmaa.
Tervetuloa. Vapaa pääsy.
Järjestää: Kaarela-Seura ry.
Päivähoidon johtaja Satu Järvenkallas, Pohjoisen päivähoitoalueen päällikkö Henni Ilmolahti, päiväkodin johtaja
Marjo Virtanen.
8
2.12.2012
23 tosiasiaa kapitalismista
Toisinajattelija
V
Sotaan syylliset
maan koneisiin, infrastruktuuriin
ja työntekijöiden koulutukseen.
Rahoitusmarkkinat ja reaalitalous on saatava paremmin tasapainoon. Viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana rahoitus on
muuttunut rengistä isännäksi. Rahoituspääoman nopeat liikkeet
ovat tehneet taloudesta epävakaata ja työsuhteista epävarmoja. Rahoitusmarkkinoiden vauhtia on vähennettävä. Rahoitusmarkkinaverot ja tiukemmat yrityskauppojen rajoitukset ovat välineitä, joilla rahoitusmarkkinoiden kiertonopeutta voidaan laskea niin, että rahoitus on reaalitaloudelle hyödyksi, eikä haitaksi tai turmioksi.
Vapaiden markkinoiden ideologit toistelevat, että valtio ei
ole ratkaisu yhteiskunnan epäkohtiin. Chang päinvastoin esittää, että valtiovallan on otettava
taloudessa suurempi ja aktiivisempi rooli. On luotava parempia
hyvinvointivaltioita, parempaa
sääntelyjärjestelmiä varsinkin
rahoitusalalle ja parempaa teollisuuspolitiikkaa. Chang ei siteeraa teoksessaan Björn Wahlroosia
eikä tämän ideologista oppiäitiä
amerikkalaista Ayn Randia (vrt
TV. MOT ohjelma 12.11.2012)
vaikka vastaväite on kuin suoraan Nalle Wahlroosille tarkoitettu.
Maailman talousjärjestelmä
vaatii perinpohjaista remonttia,
jotta kehitysmaat saavat lisää poliittista tilaa toteuttaakseen niille paremmin sopivaa talouspolitiikkaa. Sitä varten maailmantaloudessa kehitysmaita on suosittava ?epäreilusti?.
Äärioikeisto Suomessa
on nuorten tutkijakolmikon Dan
Koivulaakso, Mikael Brunila ja
Li Anderson tutkielma äärioikeistoliikkeistä. Äärioikeisto Suomessa. (Into Kustannus Oy. 2012.
336 sivua). Itse asiassa kirjassa
tarkastellaan laajasti äärioikeistolaisia populistisia liikkeitä muissakin Euroopan maissa. Kirjoittajat pyrkivät vastaamaan kysymyksiin miten uusi ja vanha äärioikeisto eroavat toisistaan? Mitä
ääri- tai radikaalioikeisto tarkoittaa tänä päivänä? Miten oikeistopopulismi liittyy fasismiin? Mitkä ovat populistisen oikeiston ja
fasististen katuliikkeiden yhtymäkohdat? Ja miltä näyttää tämän päivän suomalainen äärioikeistolainen toiminta?
Pysähtymättä tässä yhteydessä eurooppalaisten ääriliikkeiden
kuvauksiin kiinnittyy huomio siihen, että tietyissä kysymyksissä
suomalaisen oikeistopopulismin
arvomaailma on samankaltainen,
mutta tiettyjä eroavuuksia niissä
on johtuen Suomen maantieteellisen aseman ja poliittisen tilanteen erilaisuudesta. Yhtymäkohtina on ennen muuta muukalaisvihamielisyys ts. maahanmuuttokriittisyys. autoritaarisuus ja populismi. Nämä radikaalioikeistolaisten puolueitten ideologiaa
kuvaavat piirteet ovat politiikan
tutkijan, professori Cas Mudden
määritelmiä.
Ensin mainittu ideologinen nativismi pohjautuu ajatukseen, et-
tä valtio kuuluu tietyn kansallisen ryhmän asuttavaksi ja että
tämän kansakunnan ulkopuoliset ihmiset ja ajatukset muodostavat uhan yhtenäiselle kansallisvaltiolle. Nativismi on sekoitus muukalaiskammoa ja nationalismia. Näin ahdas kansallisvaltiotulkinta ei nykymaailmassa sovi enää juuri yhteenkään todelliseen valtioon. Kaikissa maissa on
väestömuutosten johdosta enemmän tai vähemmän eri kansallisia
ja etnisiä ryhmiä valtioiden täysivaltaisina jäseninä.
Autoritaarisuus on uskoa tarkkojen sääntöjen yhteiskuntaan,
uskoa oikeanlaiseen auktoriteettiin ja sellaisen oikeutettuun asemaan, jonka vastustamisesta rangaistaan.
Populististen radikaalioikeistolaisten puolueiden politiikkaan
kuuluu radikaalinen liberaalin
demokratian mm. pluralismin ja
vähemmistöjen perustuslaillisten oikeuksien vastustaminen.
Puolueiden oikeistolaisuus pohjautuu näkemyksiin kansalaisten välisestä epätasa-arvosta ja
yhteiskunnan jaosta kahtia: kansa vastaan korruptoitunut eliitti.
Perussuomalaisten arvot, näkemykset ja toiminta sopivat täysin kuvauksiin radikaalioikeistolaisista populistipuolueista. Perussuomalaiset ovat korostetusti
populistinen puolue edustaessaan
?kansan tuntoja? eliitin sijaan. Se
korostaa nativistisesti tai etnonationalistisesti Suomea ja suomalaisuutta. Maahanmuuttajien oikeuksia pidetään lähtökohtaisesti toissijaisina.
Kirjan tekijät pitävät perussuomalaisten suurimpana saavutuksena suomalaisen politiikan
ja poliittisen ilmapiirin oikeistolaistamista. ?Puolueen strategiaan kuuluu julkisen keskustelun rajojen jatkuva haastaminen
shokeeraavien julkilausumien ja
voimakkaan vastakkainasettelun
avulla? Selvimmin tämä näkyy
suhteessa europolitiikkaan ja talouspopulismiin?. Oikeistolaistumisessa ei ole olennaista miten eri kysymyksiä käsitellään,
vaan ylipäänsä mitä kysymyksiä käsitellään.
Poliittiset liikkeet oikealta vasemmalle ovat jatkuvan uudistuksen sekä uudelleen asennoitumisen prosessissa. Siksi oikeistolaistumisen uudistamisprosessia on tutkittava ja ymmärrettävä.
Tässä esitelty kirja on hyödyllinen lähdeteos poliittisen radikaalioikeiston arvomaailman ja toiminnan ymmärtämiseen.
Toisinajattelija
apaan markkinatalouskapitalismin kannattajille vakavan
haasteen esittänyt
Cambridgen yliopiston taloustieteen professori, filosofian tohtori Ha-Joon Chang (s. 1963 Etelä-Korea) tiivistää näkemyksensä Winston Churchilliä mukaillen aforismiin ?kapitalismi on
huonoin talousjärjestelmä, ellei
lasketa mukaan kaikkia muita talousjärjestelmiä?.
Ha-joon Changin kirja 23 tosiasiaa kapitalismista (Into Kustannus Oy, 2012. 294 sivua) on
terävän hauska vastaväite vapaan
markkinatalouden kannattajien
levittämiin myytteihin kapitalismin ihanuudesta ja muistutus
seikoista, joista nämä vaikenevat.
Chang ei vastusta sinänsä kapitalismia hänen mukaansa on vain
?lakattava ihannoimasta rajoittamatonta vapaiden markkinoiden kapitalismia?. Sen tilalle on
perustettava paremmin säännelty
kapitalismin muoto.
Uuden talousjärjestelmän tulee perustua sen tosiseikan tunnustamiseen, että ihmisen rationaalisuus on pahasti rajoittunut.
Finanssikriisi paljasti, että olemme saaneet aikaan järjestelmän,
jonka monimutkaisuus ylittää kykymme ymmärtää ja hallita sitä.
Talousjärjestelmän tulisi tuoda esiin ihmisluonteen parhaat
puolet pahimpien sijasta. Organisaatiot on suunniteltava siten,
että ne palkitsevat jäseniään luottamuksesta, solidaarisuudesta,
rehellisyydestä ja yhteistyöstä.
Rahoitusjärjestelmää on uudistettava siten, että lyhytaikaisten
osakkeenomistajien vaikutusvalta vähenee. Energiankulutuksen
vähentämisestä ja koulutukseen
investoimisesta tulisi palkita nykyistä paremmin.
Emme voi kuvitella, että kaikille maksetaan aina ?ansionsa?
mukaan. Köyhien maiden köyhiä ihmisiä ei tule syyttää heidän omasta köyhyydestään, kun
todellinen syy löytyy köyhien
maiden huonoista kansallisista
talousjärjestelmistä ja rikkaiden
maiden maahanmuuton rajoituksista. Toisaalta rikkaiden maiden,
varsinkin Yhdysvaltojen, suuryritysten johtajille maksetaan
perusteettoman korkeita palkkoja ja muita etuuksia. Chang toteaa kuitenkin, että markkinoiden
tuottamat lopputulokset eivät ole
?luonnollinen? asiantila. Niitä
voidaan myös muuttaa.
Kehitysmaiden talouden ongelmiin erikoistunut Chang käyttää esimerkkeinä monien rikkaiden maiden, niin joukossa myös
Suomen, tilannetta ja talouden
kehitystä. Voi helposti yhtyä hänen huomioihinsa nykykapitalistisen vapaan markkinatalouden ristiriidoista ja niiden vääristä tulkinnoista taloustieteilijöiden keskuudessa. Hän polemisoi
määritelmää jälkiteollisesta ajasta. (Tosiasia numero 9 ?Emme
elä jälkiteollista aikaa?).
Changin mukaan jälkiteollinen
tietotalous on pelkkä myytti. Teollisuustuotanto on edelleen elintärkeää. Tämä myytti ohjaa sijoittajia väärään suuntaan. Sijoittajia on kannustettava investoi-
JOKAINEN LAPSIKIN TIETÄÄ
Venäjällä, että Suomi aloitti jatkosodan. Meidän kouluissamme on opetettu, että saksalaisten
joukkojen kauttakulkusopimus
Suomen alueella oli salamyhkäinen operaatio, jolla valmisteltiin
jatkosotaa.
Suomi olisi näin alkanut valmistelut sodan aloittamiseksi jo
hyvissä ajoin ennen varsinaista
jatkosodan puhkeamista.
Toisekseen, kun Suomi on toistuvasti kieltäytynyt purkamasta
sotasyyllisten tuomioita, on ajateltava, että vaikka tunnetusti tuomiot ovat oikeusjärjestyksen vastaiset, niin jotain moitittavuutta
presidentti Rytin ja muiden syyllisinä tuomittujen toiminnassa on
ollut, koskapa tuomiot on haluttu
pitää voimassa.
Selitys siitä, että tuomiota ei
tarvitsisi ottaa vakavasti, ja että
hyvämaineisuus ei ole kärsinyt
tuomiosta on merkillistä puhetta.
Sittenhän kaikki muutkin oikeusistuimien tuomiot ovat mitä sattuu, eikä niitäkään tule ottaa kovin vakavasti. Halla-ahohan tällaista ehdottikin oman tuomionsa
kohdalla. Ehkäpä jotkut tuomiot
ovat tarkoitettu vakavasti otettaviksi ja toiset eivät. Rytin kohdalla vankilassa vietetty aika on kyllä ollut ihan oikeaa epälaatuaikaa
ja vankilan leipä on ollut ihan oikeaa vankilan leipää.
Jospa tässä listattaisiin ensin
muutama todellinen sotaan syyllinen:
Englannin syyllisyys
Ei ole totuttu ajattelemaan Englantia syyllisenä jatkosotaan, mutta tosiasia kylläkin on, että Englanti epäsi laivoiltamme Navy sertifikaatit, kulkuluvat, josta syystä
ruoan tuonti maahamme estyi tai
suuresti vaikeutui. Tämä oli vakava seikka, kun maamme ei ollut ruoantuotannon suhteen omavarainen, ja aito nälänhätä uhkasi.
Tällä toimenpiteellä Englanti työnsi meitä Saksan suuntaan.
Englanti loi mahdollisimman
hyvää suhdetta Neuvostoliittoon
meidän kustannuksellamme.
Neuvostoliiton syyllisyys
Neuvostoliitto valmistautui Suomen tuhoamiseen välirauhan ai-
kana. Neuvostoliitto vaati silloiselta kumppaniltaan, Saksalta,
toistuvasti vapaita käsiä Suomen
likvidoimiseksi, kuten Molotovin käyttämä termi kuului. Tämä agressio olisi ollut jatkoa Talvisodalle.
Saksan syyllisyys
Hitler ikävä kyllä ilmoitti Barbarossa-hyökkayksen alkaessa Suomen olevan rinnallaan. Tosiasiassa hänellä ei tietenkään ollut valtuuksia puhua puolestamme. Tällä
lausunnolla on ollut ilmeistä vaikutusta maailmalla. Oma syyllisyytemme ei kuitenkaan synny
vieraista puheista.
Sotilasjohdon syyllisyys
Sotilasjohdon yhteydet Saksaan
olivat läheiset, ja sellaistakin yhteistyötä ja sotapeliä on ilmennyt,
jolle ei ole ollut maan johdon hyväksyntää. Toisaalta tätähän sotilaat tekevät kaiken aikaa ja sillä ei ole tässä merkitystä, sillä sotaan syyllisinä tuomitut ovat olleet
siviilijohdon puolelta.
Totuus kauttakulkusopimuksesta
Saksalaisten kauttakulun tarve
syntyi Pohjois-Norjassa olevien
joukkojen takia. Ei olisi ollut mielekästä kieltää kauttakulkua, sillä
Suomessa kauttakulki myös neuvostojoukkoja Hangon tukikohtaansa. Itse asiassa saksalaiset ja
neuvostolaiset olivat kauttakulun aikaan ystävällisissä suhteissa
keskenään, ja saksalaisten kauttakulun salliminen ei ole ollut vihamielinen teko venäläisiä kohtaan.
Kauttakulku ei ole ollut sotaan
valmistautumista eikä alueen luovuttamista hyökkäysalustaksi. Jatkosodan aloittamiseen Suomi ei
ole tämän kautta syyllistynyt.
Totuus tuomioista
Sotasyyllisyysoikeudenkäynti on
toteutettu neuvostotyylisenä näytösoikeudenkäyntinä Helsingin
Säätytalolla. Kuukausi käsittelyaikana on mitättömän vähän tämän suuruusluokan asialle.
Sen kaikki varmaan tietävätkin,
että tuomiot on perustettu takautuvaan lainsäädäntöön. Sellainen
menettely ei ole oikeusjärjestyksen mukaista.
Se, että edes minkäänlaista
moitittavuutta ei voi laskea presidentin tai sotasyyllisinä tuomittujen työskentelyssä, ei taas ole
yleisessä tiedossa.
Jo pelkkä tekijän profilointi
osoittaa syytökset mielettömiksi, sillä luonteeltaan Ryti on mahdollisimman kaukana sotakiihkoilijasta. Päin vastoin, sotaan liittyvä materiaalinen tuhoaminen on
ollut kauhistus tarkan taloudenpitäjän luonteen omaavalle ?päärikolliselle?.
Miksi tuomioita ei pureta?
On hämmästyttävää, että väitetään, ettei tuomio ole vienyt tuomittujen kunniaa. Tottakai se on
vienyt. Virheellisiin tuomioihin
voivat vedota venäläiset, muut
sotaan syylliset (ks. edellä) sekä
omat myyrämme, neuvostopolitiikan ja Venäjän nykyisen voimapolitiikan myötäilijät. Vähintä mitä
voitaisiin tehdä syyttöminä tuomittujen puolesta, ja ennenkaikkea totuuden puolesta, olisi purkaa tuomiot.
Tuomioiden purkamattomuus
perustuu nähdäkseni vain siihen,
että suomettuneisuuden aikakauden kasvatit eivät kärsi katsoa peiliin, ja tunnustaa, miten virheellisiin arvioihin heidän maailmankuvansa on perustunut.
Jeltsinin aikana ei olisi ollut mitään vaikeutta korjata asia. Jeltsin
on ollut siinä mielessä harvinaislaatuinen kaveri Venäjän hallitsijana, että tämä antoi arvoa totuudelle tarkoituksenmukaisuuden
kustannuksella.
Mutta se aika meni jo, ja valtiojohtomme on nähtävästi pysyvästi
juuttunut valheiden verkkoon, ja
emme uskalla puolustaa totuutta. On turha väittää, etteikö tämä
asia lastaa painoa myös nykyisille suhteillemme Venäjän kanssa.
Esko Karinen
PS. Tämä kirjoitus paikkaa hiukan kesäistä kirjoitustani Francon
tie, Suomen tie. Kyllä myöntää
täytyy että olimme Francoa tiukemmassa pinteessä ja vaihtoehtomme rajoitetummat. Eli olen
tehnyt kotiläksyt paremmin, mm.
lukemalla Rytin päiväkirjat.
Oiva Björkbacka
Hammashoitoa ja erikoishammaslääkäripalveluja
Kannelmäessä 24 vuotta
Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki
p. (09) 436 6390
Jari Ahlberg
dos, EHL protetiikka ja purentafysiologia
Jari Laitinen
EHL suukirurgia, implanttikirurgia
Birit Keva, yleishammaslääkäri
Jaakko Partanen, yleishammaslääkäri
Tuire Laitinen, suuhygienisti
Sari Vuorinen, suuhygienisti
9
2.12.2012
PAPPIA KYYDISSÄ
VIHILLE 12.12.12
Helposti naimisiin Paikassa tai
Kannelmäen kirkossa klo 12?18
? Paikassa (Kantelettarentie 1, Prisman
alakerta) vihitään drive-in-tyyliin
saapumisjärjestyksessä.
Me äänestetään teitä
PÄÄTIMME JÄRJESTÄÄ lokakuisena iltapäivänä soppatykkivierailun Malminkartanon aseman läheisyyteen. Emme ilmoittaneet tulostamme etukäteen (paitsi viranomaisille) ja näin tilaisuuteen ei liittynyt
minkäänlaisia ennakkopaineita. Iskujoukkomme muodostui kahdesta työharjoittelua tekevästä koululaisesta, seurakuntaharjoittelua suorittavasta opiskelijasta sekä kolmesta seurakunnan työntekijästä. Kaluston kasaamisen jälkeen kohtasimme
kolmen tunnin aikana kymmeniä
ihmisiä, joista kaukaisimmat olivat
kaksi japanilaista turistia.
Itselleni nuo tunnit olivat positiivinen kokemus. Tapasin monta tuttua seurakuntalaista, joiden kanssa oli mukava päivittää kuulumiset. Sain tutustua uusiin ihmisiin
ja olla pienen hetken läsnä heidän
elämässään.
Lähestyvät kunnallisvaalit huomasi siitä, että moni piti meitä ?persuina? tai vihreinä, vaikka katoksessamme luki isoilla kirjaimilla: Kannelmäen seurakunta. Paras saamamme palaute kuuluikin näin ollen:
?Me äänestetään teitä?.
1. ADVENTTISUNNUNTAI su 2.12.
? Klo 10 PERHEMESSU Kannelmäen kir-
kossa. Kirkkoglögit ja ohjelmaa kirkolla.
? Klo 12 KARTANOMESSU Malminkartanon seurakuntakodilla. Kirkkokahvit. Kirkkoherra Sakari Enrold kertoo Malminkartanon kappelin hankesuunnitelmasta.
? Klo 18 GLORIA! ADVENTTI-ILLAN
KONSERTTI Kannelmäen kirkossa. Eteläsuomalaisen Osakunnan Laulajat ja Juvenalia-kuoro, solistit sekä orkesteri, joht. Teemu Tommola ja Matti Järvinen. Vivaldi, J.S.
Bach. Vapaa pääsy. Ohjelma 5 ?.
Tällaisia kohtaamisia on syytä järjestää myös jatkossa. Arvelen, että alueellamme on henkilöitä, jotka
ovat valmiita osallistumaan soppatykkivierailun käytännön järjestelyihin. Mikäli olet yksi heistä, ota rohkeasti yhteyttä allekirjoittaneeseen.
Sakari Enrold
sakari.enrold@evl.fi
Kaarela-seuraa tukevat:
Kaarela-Seuran yhteisö-/
tukijäseniksi ovat liittyneet
Kannelmäen Srk
Heka-Kannelmäki
Kulttuuriyhdistys Perspektiivi
?
?
?
?
ITSENÄISYYSPÄIVÄN
GOSPELMESSU
To 6.12. klo 10, Pitäjänmäen
kirkko Partiolaisten kirkkopyhä. Lipunnosto klo 9.00. Jukka
Vanne (s), Marika Palm (a), Maija
Nuorteva (k), nuorten lauluryhmä
ja seurakunnan bändi. Messun
jälkeen kunniakäynti Pitäjänmäen
sankarihautausmaalle, Sotarovastintie 7. Jukka Vanne, Pikomalan
laulajat, joht. Jori Männistö.
SINKKUTAPAAMINEN
30-100 VUOTIAILLE
Pe 7.12.klo 19, Annankatu 14
D Pikkujoulu. Pitäjänmäen srk:n
bändi, yhteislaulua ja visailua.
Joulupukin vierailua varten ota
mukaan n. 3 ? maksava lahja.
Järj. Huopalahden rovastikunta ja
Helsingin tuomiorovastikunta
2. ADVENTIN MESSU
Su 9.12. klo 10, Pitäjänmäen
kirkko Marika Palm (s), Martti
Pitkänen (a), kirkkokuoro, joht.
Kylli Ahola, Leena Talvio, urkuri.
Kirkkokahvit.
KAUNEIMMAT JOULULAULUT
Su 9.12. klo 18, Pitäjänmäen
kirkko Haka Kekäläinen, juonto,
Kylli Ahola, urut, Leena Talvio,
piano
NUORTEN MESSU JA
JOULUJUHLA
Ti 11.12. klo 18, Pitäjänmäen
kirkko Marika Palm, Arttu Heinilä, Tuula Nurminen ja nuorten
bändi.
PYHÄKOULU
To 13.12. klo 17.30,
Pitäjänmäen kirkko
Joulun ihmeen äärellä.
Seuran jäsenille alennuksia antavat:
Kukkakauppa Cardella
Parturi-kampaamo Hiuspaja
Ravintola Villihanhi
Kannel Café
LAULUMATKA POHJOISEN KAAMOKSESTA ETELÄN AURINKOON ti 4.12.2012
klo 19 Kannelmäen kirkossa. Laulustudio All
Voicen oppilaat. Vapaa pääsy.
ITSENÄISYYSPÄIVÄN SANAJUMALANPALVELUS to 6.12. klo 10 Kannelmäen kir-
kossa. Pekka Haanpää, saarna, Sakari Enrold, liturgia, Sirkku Rintamäki, urut, kamarikuoro Vox Canora. Päätösmusiikki on
uruilla soitettu Jean Sibeliuksen Finlandia.
Jumalanpalveluksen jälkeen partiolippukunta Susiveikkojen myyjäiset kirkolla.
JOULUINEN AAMUPYSÄKKI ti 11.12. klo
9. Ehtoollinen kirkon kappelissa. Joulupuuro, sämpylät ja kahvit seurakuntasalissa. Sakari Enrold, Tuula Kojo-Gregoriadis ja Sirkku Rintamäki.
ELÄKELÄISTEN JOULUJUHLA to 13.12.
klo 13. Ohjelma Kannelmäen kirkossa ja sen
jälkeen riisipuuro ja kahvit seurakuntasalissa.
? Kirkkoon voi varata vihkiajan
ennakkoon kirkkoherranvirastosta,
p. 09 2340 3800.
? Avioliiton esteiden tutkinta kannattaa
tehdä viimeistään 3.12.
Lue lisää kirkkohäät.fi
KAUNEIMMAT JOULULAULUT
? su 9.12. klo 18 Kannelmäen kirkossa Anne Myllylä, Katri Mattila, huilu ja Olavi Hatakka
? to 13.12. klo 18 Kannelmäen kirjastossa (Klaneettitie 5), Anne Myllylä ja Aili Raitavuo
? la 15.12. klo 15 Lasten kauneimmat
joululaulut Kannelmäen kirkossa, lapsikuoro Kannelkellot sekä Tiernapojat, Sirkku Rintamäki ja Lotta Pirilä
? su 16.12. klo 12 Malminkartanon seurakuntakodilla, Kari Härkönen ja Aili
Raitavuo. Kahvitarjoilu.
? su 16.12. klo 18 Kannelmäen kirkossa
nuorisokuoro Kannelkellot, Sirkku Rintamäki ja Riitta Järvinen
KANNELKELLOT LAULAA JOULULAULUJA ke 12.12. klo 17-18 Kannelmäen Pris-
massa ja la 15.12. klo 11-12 Helsingin Stockmannilla ja Akateemisessa kirjakaupassa.
Kannelkellojen TIERNAPOJAT la 15.12. klo
13.15 Kanneltalon aulassa.
KANNELMÄEN SEURAKUNTA,
Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI,
p. (09) 2340 3800,
www.helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki
www.facebook.com/kannelmaenseurakunta
Joulunaika Pitäjänmäen
seurakunnassa
METALLIMESSU
To 13.12. klo 19,
Pitäjänmäen kirkko
Liturgi Haka Kekäläinen, saarna
Martti Pitkänen, diakoni Mikko
Saari, Metallimessubändi- ja kuoro. Yle taltioi messun.
PERHEIDEN JOULUKUVAELMA
PÄIVÄKERHOLAISTEN
ESITTÄMÄNÄ
La 15.12. klo 16, Pitäjänmäen
kirkko Lapsi- ja perhetyön pastori Leena Eino, lastenohjaajat ja
kanttori Kylli Ahola. Tarjoilua.
3. ADVENTIN MESSU
Su 16.12. klo 10, Pitäjänmäen
kirkko Haka Kekäläinen (s),
Leena Eino (a), Leena Julin (k).
Kirkkokahvit.
JOULUN VALO
Su 16.12. klo 18, Pitäjänmäen kirkko Akateemisen laulun
joulukonsertti, joht. Ruut Kiiski.
Liput 10 ?.
VIRSIEN YHTEISLAULUILTA
Ke 19.12. klo 18, Pajamäen
seurakuntakoti Tule toivomaan
lempivirttäsi, kuuntelemaan ja
laulamaan kanssamme. Mukana
Torsti Inberg ja Pirkko Karasti.
KAUNEIMMAT JOULULAULUT
SEURAKUNNAN BÄNDIN
SÄESTÄMÄNÄ
To 20.12. klo 19, Pitäjänmäen
kirkko Martti Pitkänen (kontrabasso), Jukka Vanne (kitara),
Leena Talvio (piano).
4. ADVENTIN MESSU
JA PUUROJUHLA
Su 23.12. klo 10, Pitäjänmäen
kirkko Marika Palm (s), Leena
Eino (a), Leena Talvio (k). Messun
jälkeen yhteinen puurojuhla.
PERHEIDEN AATTOHARTAUS
Ma 24.12. klo 13, Konalan
seurakuntatalo Leena Eino,
Leena Talvio, urut, Anna-Liisa
Pillak, laulu.
AATTOHARTAUS
Ma 24.12. klo 15, Pitäjänmäen
kirkko Marika Palm, Leena Talvio, urut, Anna-Liisa Pillak, laulu.
JOULUYÖN HARTAUS
Ma 24.12. klo 23, Pitäjänmäen kirkko Martti Pitkänen,
Jukka Vanne ja Maija Nuorteva.
Seurakunnan bändi soittaa.
JOULUAAMUN MESSU
Ti 25.12. klo 8, Pitäjänmäen
kirkko Leena Eino (s), Marika
Palm (a), Arttu Puukko (k).
TAPANINPÄIVÄN MESSU
Ke 26.12. klo 10, Pitäjänmäen
kirkko Haka Kekäläinen (s), Jukka Vanne (a), Arttu Puukko (k).
KAUNEIMMAT JOULULAULUT
Ke 26.12. klo 18, Konalan seurakuntatalo Martti Pitkänen,
juonto, Leena Talvio, piano.
MESSU
Su 30.12. klo 10, Pitäjänmäen
kirkko Jukka Vanne (s), Martti
Pitkänen (a), Leena Talvio (k).
Kirkkokahvit.
UUDENVUODENPÄIVÄN
MESSU
Ti 1.1. klo 10, Pitäjänmäen
kirkko Marika Palm (s), Haka
Kekäläinen (a), Leena Talvio (k).
LOPPIAISEN MESSU
Su 6.1. klo 10, Pitäjänmäen
kirkko Leena Eino (s), Jukka
Vanne (a), Leena Talvio (k).
Kirkkoherranvirasto,
Turkismiehenkuja 4,
p. (09) 2340 5600
avoinna ma, ti, to, pe klo 9-14,
ke klo 12-18.
pitajanmaki.srk@evl.fi
www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki
Pitäjänmäen kirkko,
Turkismiehenkuja 4
Konalan srk-talo,
Kyntäjäntie 4
Pajamäen seurakuntakoti,
Pajamäentie 14
Lahjaksi kultaa?
EUROKRIISIN KESKELLÄ joku talousnero voisi antaa vinkin rikkaille sijoittaa joululahjarahat tänä vuonna kultaan. Vinkki ei ole mikään
uusi, sillä kulta on ollut arvossaan kautta aikojen. Saihan Jumalan Poikakin syntymälahjaksi
itämaan tietäjiltä kultaa, suitsuketta ja mirhaa.
Heitä ennen Jeesuksen seimen äärelle ehtivät
paimenet. Mikä oli heidän lahjansa? Ei kullan
hippuakaan. He vain kertoivat Marialle ja Joosefille, mitä enkeli oli vastasyntyneestä ilmoittanut. Miksi he lähtivät Betlehemiin? He lähtivät, koska he olivat huomaavaisia ja täynnä
iloa Vapahtajan syntymästä.
Ajattelen, että paimenten käynti Jeesuksen
seimen äärellä ei ollut yhtään arvottomampaa kuin tietäjät kalliine lahjoineen. Joskus
tuntuu, että huomaavaisuus on kultaakin arvokkaampaa. Joku ihminen voi tänäkin jouluna olla kultakorujen ympäröimänä, mutta silti yksin ja unohdettuna.
Anna lahjaksi ystävällinen kohtaaminen.
Katso lähimmäistäsi silmiin ja ala ahkerasti
käyttää sanoja ?ole hyvä? ja ?kiitos?. Avaa ovi,
anna istumapaikka junassa, bussissa ja ratikassa. Lähetä joulukortti, meili, tekstari tai soita
puhelu lähimmäisillesi. Ole läsnä kotijoukkosi kanssa. Älä piilota itseäsi rahan ja tavaran
taakse. Sinä ja minä olemme itsenämme arvokkaampi lahja rakkaillemme kuin kulta tai
timantit. Tässä vihaisten lintujen ?angrybirdmaailmassa? me tarvitsemme ystävällisiä kasvoja, hyviä sanoja ja lämmintä läsnäoloa, jolloin sylimme ovat vapaat peliohjaimista, jotta
olisi tilaa tulla lähelle. Paimenet menivät tervehtimään Jeesus-lasta tyhjin käsin. Silti heidän vierailunsa Betlehemin seimellä on jäänyt maailmanhistoriaan kuten itämaan tietäjienkin vierailu.
Jeesuksen läheisyyteen ovat kaikki tervetulleita varallisuudesta riippumatta. Jumalan
lahjan saa ottaa vastaan tyhjin käsin ja kiitollisin mielin. Ja Kristuksen käsinä ja jalkoina
me saamme tuoda joulun lähimmäisillemme
antamalla lahjaksi hyvän sanan, ystävällisen
katseen ja uskollisen esirukouksen.
Siunattua joulua!
Martti
Pitkänen
kirkkoherra
Pitäjänmäen seurakunta