• KOKOUS TALISSA! Ilmainen parkki, tasokas sauna, ilmainen kabinetti, jos ruokaillaan. EWS PESULAPALVELU Kannelmäen edullisimmat hinnat! Pyydä tarjous! puh. 251 444 22, 251 444 30 talicafe@bowling. MATOT PESUUN! VELOITUKSETON KULJETUSPALVELU LÄHIALUEILLA VÄHINTÄÄN 2 MATOLLE! 100 % Suomalaista laatutyötä tyytyväisyys takuulla PESULAPALVE L UT M ATTO PES UT KORJ AUS OMPEL UT SUUTARIP ALVE LUT KULJE TUSP ALV ELU www.bowling. EWS PESULAPALVELU Vanhaistentie 3 avoinna 9.30 - 18 la 10 - 14 puh. 09 27093190 e-mail: ews@co.inet.fi www.ewshelsinki.fi No 11 30.11.2008 44 VUOSIKERTA JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY PÄÄTOIMITTAJA KARI VARVIKKO PELTSI Sierra Leonessa
• Turkkien säilytys/välitys KONALASSA AUTO IHA-Autokatsastus - 10-vuotta Ensimmäinen auto katsastettiin 26.3.1998 Kesän helpoin JOULUN ja vaivattomin puhtautta ja matonpesu raikkautta Autolla suoraan takaovelle. p. 563 1545, mape 8-20, la 1017 www.mattolaituri.info Puh. 540 4300 MYÖS RASKAS KALUSTO Avoinna: ark 8-20, la 9-14 www.iha-autokatsastus. K A T S A S T U S satoja tuhansia katsastuksia kymmeniä tuhansia rekisteröintejä vakuutusmyyntiä kuntotarkastuksia Hyvät asiakkaamme! Teidän luottamuksenne meitä kohtaan on tehnyt tämän mahdolliseksi. Hankasuontie 8 Konalan S-marketin kulmalta 300 m
• 30.11.2008 3 Pääkirjoitus Pois pois Postin tieltä... MAJAVAN MATKASSA John Wayne hoitaa hommat huoltoasemalle. Mutta ei kestänyt kauaa kun toiminta siellä päättyi ja postia vietiin Myyrmäkeen ja näin Martinlaaksossa ei ole enää postia. Kun kymmeniltä tuhansilta ihmisiltä viedään palvelut selittelemällä, että on järkevää tarjota palvelut muun yrityksen yhteydessä tai keskittää asiointia useammasta pisteestä yhteen, on se asukkaiden ja asiakkaiden pettämistä. Kun Postin/Itellan päättäjät puhuvat sähköisistä palveluista, he kokonaan unohtavat invalidit, vanhukset ja eläkeläiset. He unohtavat sen, että on iso joukko ihmisiä, jotka tarvitsevat postin lähelleen, koska eivät osaa tai pysty asioimaan netin välityksellä. Postilla on myös sosiaalinen puolensa eli siellä on ihmisillä mahdollisuus tavata toisiaan. Kun palveluja karsitaan, ei aina oteta huomioon, että liikenneyhteyksienkin pitää pelata. Ihmisille on voitava tarjota myös julkiset kulkuyhteydet uusiin toimipaikkoihin. Nähtäväksi jää, johtaako alueemme postien sulauttaminen niin ikään lisääntyvään työttömyyteen vai tarjoaako Itella hommia myös niille työntekijöille, jotka eivät mahdu enää samaan toimipisteeseen? Muutaman vuoden kuluttua pelkästään Kaarelassa on noin 35 000 ihmistä. He tarvitsevat postin. Kari Varvikko S amalla kun hyvinvointiyhteiskunta narisee liitoksissaan myös sen palveluja heikennetään. Kannelmäessä tämä näkyy mm. siinä, että Kela on lakkauttanut toimipisteensä ja vaarana on, että vuonna 2009 myös Posti lopettaa toimintansa. Kun Posti on nyt uudistamassa myymäläverkostoaan, se katsoo, että palvelutoimintaa on tehostettava. Mitä se merkitsee? Sitä että ensi vuoden aikana Kannelmäen, Lassilan ja Pitäjänmäen teollisuusalueen postit yhdistetään. Vielä ei Postin pääkonttorissakaan tiedetä mihin näistä kaupunginosista uusi myymäläpiste sijoittuu. Suomen lain mukaan jokaisessa kunnassa on oltava vähintään yksi posti. Eli oli kunnassa 3000 tai 30 000 asukasta. Keskittämällä toimintansa kolmen kaupunginosan alueelta yhteen, Posti heikentää asiakaspalveluja merkittävästi. Viimeisessä Posti sinulle -lehdessä tiedottaja Mika Heijari toteaa Itellan palvelun olevan asiakkaiden mielestä sujuvaa ja helposti saatavilla. Postiyrittäjien mielestä posti tuo lisää asiakkaita ja tuloja, palkkioiden lisäksi. Postin palvelut säilyvät paikkakunnalla, vain tapa tarjota palvelu muuttuu kun postiasiat voi hoitaa vaikkapa kaupan yhteydessä olevassa Postin myyntipisteessä. Kuvaavaa kuitenkin on, että aina ei yrittäjäkään ole ilmeisesti tyytyväinen, sillä esimerkiksi kun Martinlaakson posti jokin aika sitten lopetettiin, se siirtyi Nesteen V anhaan hyvään aikaan usean tuvan seinän kunniapaikalla roikkui suojeluskuntakivääri. Suojeluskuntaan nuivasti suhtautuvillakin oli jonkinlainen haulikko tai luodikko luvallista tai luvatonta omatarvemetsästystä varten. Puutavaramiehillä, pirssikuskeilla ja monen sortin liikemiehillä oli perstaskussa browningi henkistä tukea antamassa. Asetta pidettiin vapaan suomalaisen oikeutena. Lainsäätäjä ei ole oikein perillä siitä, miksi ihmiset aseita haluavat. Annetaan kaksi mahdollisuutta, jotka eivät useimmiten kosketa mitenkään hakijaa. Nykymaailmassa metsästys ei ole enää mitenkään välttämätöntä, eivät liioin metsästysaseetkaan. Tarkkuusammunta on mielestäni turhaa ruudin polttoa. Silmän ja käden tarkkuutta voi parhaiten opetella heittämällä tikkaa. Darts- taulun haluaisin kuitenkin kielletyksi, koska sen pisteiden tulkinta ja ymmärtäminen on liian monimutkaista. Pubissa heitto voidaan myös kieltää, koska tietooni on tullut monia tapauksia, joissa täysin viaton istuskelija on saanut tikan päähänsä jonkun känniläisen harhaheitosta. Miesten sielunelämää jossakin määrin tuntevana uskon tietäväni, miksi ihmiset aseita haluavat ja hankkivat. Niitä hankitaan vähän samalla ajatuksella kuin otetaan vakuutus tai laitetaan oveen turvalukko. Tiedetään hyvin, etteivät todelliset roistot juuri lupia tarvitse tai anele. Miksi siis rehelliset ja kunnolliset ihmiset laitetaan puhumaan muunnettua totuutta hankinnan syistä? Monet pitävät aseista, koska ne ovat ainakin niitä harrastavien mielestä erittäin kauniita ja yksinkertaisessa nerokkuudessaan hienomekaniikan mestariteoksia. Arvelen, ettei suurin osa aseita omistavis- ta tai haluavista halua edes koskaan asettaan käyttää. Antiikkiaseet hyväksytään keräilykohteina eikä niiden ympärillä käydä hysterisoitua keskustelua siitä, mitä joku hullu on joskus saattanut aseilla tehdä. On vaan siten, että pojat ovat kautta aikojen pitäneet aseista. Tehdäänpä vaikka leikkimielinen koe jossakin päiväkodissa, jossa on tyttöjä ja poikia kaikista kulttuureista. Laitetaan lelukoriin nukkeja, nallekarhuja ja leikkipyssyjä ja päästetään kakarat irti. Riemunkiljunnan saattelemana tytöt ottavat itselleen nallen tai nuken, pojat tappelevat ankarasti leikkipyssyistä ja kohta on täysi hulina päällä ja kaikilla on hauskaa. Itsekin muistan, kuinka sain 5vuotislahjaksi kovasti toivomani atomipyssyn. Se oli peltinen pistooli, jonka piipussa oli naruun kiinnitetty korkki, joka poksahti irti liipaisimesta vedettäessä. Voi sitä ilon määrää. Joskus 10-vuotiaana sain silloin muodissa ollaen telex-pistoolin. Se oli läpinäkyvästä muovista valmistettu jousitoiminen laite, jolla pystyi ampumaan muutaman sentin mittaisia jäätelötikun pätkän mallisia puupanoksia. Olipahan jonkinlainen alkeellinen nykyisten kuulapyssyjen esivaihe. Oli kuitenkin hieno peli. Mennäänpä sitten länkkärileffoihin. Jukoliste että teki komeaa katsella kun Gary Cooper tai John Wayne pistivät konnia kuriin kuudestilaukeavillaan. Tulipa itsekin vuoltua puusta revolverin mallisia leikkipyssyjä. Myöhemmin ihailin suuresti Clint Eastwoodia sekä länkkäreissä että Dirty Harry- elokuvissa. Kaikkien ainakin tuon ajan elokuvien opetus oli siinä, että aseet olivat vain ja ainoastaan oikeuden asialla ja ilman niitä olisi käynyt köpelösti. Saattaisipa tämä Suo- mikin olla eri näköinen maa, jos täällä olisi pelkästään konferensseja pidetty ja rauhanjunalla ajeltu. Ei pidä antaa muutamien mätien munien pilata asioita. Mitä sitten pitäisi tehdä? Oma ehdotukseni lupakäytäntöasiassa on seuraavanlainen: Osto- ja hallussapitolupa tulee myöntää sellaisille henkilöille, jotka ovat suorittaneet asepalveluksensa ilman rikkeitä. Asepalvelus on riittävän pitkä aika havaita, onko henkilöllä ongelmia vaikkapa mielenterveyden tai käytöksen osalta. Sivareille lupia ei tarvitse myöntää. Voidaan myös ajatella Sveitsin mallia. Siellä jokainen asevelvollisuutensa suorittanut saa henkilökohtaisen rynnäkkökiväärin itselleen kotona pidettäväksi. Näin varmistetaan maan turvallisuus äkillisissä kriisitilanteissa. Ettei tässä nyt sorruttaisi liian suomalaisia suosivaan järjestelmään, niin mielestäni esimerkiksi jokin ulkomaalaisvaltuutettu voisi myöntää harkintansa mukaan ns. kalashnikov- lupia erilaisille vähemmistöryhmille mikäli heidän kulttuurinsa sellaista vaatii. Ettei nyt touhut liian salliviksi menisi, niin jotain kieltoja em. Dart- taulujen lisäksi voisi myös olla. Jonkin tutkimuksen mukaan television väkivaltatarjonta on liian runsasta, samoin varsinkin nuorison suosimat väkivaltapelit. Ehdotan, että kaikki tämänkaltainen roska kielletään. Tilalle tulee järjestää tarjontaa jossa lopettamisen sijaan laitellaan alulle uusia ihmisiä. Sitä tarjontaa on harmikseni vähennetty ainakin maksuttomilla kanavilla vanhan kunnon ATV:n lopetettua toimintansa. Make love, not War, kuten kultaisen 1960-luvun hipitkin viisaasti totesivat. Heikki Majava Seuraava Tanotorvi ilmestyy 17.12.2008. Aineisto toimitukseen 5.12.2008 mennessä. TUSINA-AIVOILLE 1. Skujata 2. Byyrari 3. Bytskata 4. Spiidaa 5. Eetvartti 6. Jemmari 7. Latvaroso 8. Leksat Vastaukset sivulla 11 9. Maastis 10. Persnetto 11. Sadeli 12. Skruibba
• 4 30.11.2008 Mikä oli se Kantsun henki? - Kyllä se oli yhteisöllisyys ja turvallisuus. Se että kaikki tunsivat toisensa. Lapsuus oli vain niin mukavaa. Eipä silti, meillä on vieläkin yhdessä mielettömän hauskaa ja huumoria riittää. Koskaan emme ole tapelleet keskenämme. nään monenlaisissa urheilulajeissa myöhemmin 1960-luvulla. Sittemmin myös koulunkäynti tiivisti kanssakäymistä. Lapset viihtyivät jatkuvasti ulkona Kannelmäen kansakoulu Kanneltie 1:ssä vihittiin vuonna 1961 ja siinä aloitti vuosikymmenen puolivälissä koulunkäynnin myös Kanneltien veljesjoukko. Kansiksesta muistuvat mieleen mm. reksi Rauni Aaltonen, maikat Raili Hämäläinen, Arto Karhunen, Maili Sarjamo sekä Matti Kettula, joka saattoi joskus laittaa oppilaan hakemaan Ala-Elannosta itselleen Marlboroa. - Ei taitaisi tänä päivänä onnistua! - Lapsena olimme paljon ulkona. Urheiltiin; pelattiin pesistä, nelistä, tennispallojääkiekkoa, futista, lätkää, hypättiin korkeutta, hiihdettiin, laskettiin pulkalla mäkeä AurinkokalliollaSe on melkein varmaa, että koko stadin korttelikiekko sai alkunsa Kannelmäessä. Jotkut pojista pelasi futista niin hyvin, että olivat puhtaalla pelillä mukana voittamassa HJK/Toulosen 12-vuotiaiden sarjan Helsingin piirinmestaruuden. Jossain vaiheessa Kanneltien kundeilla oli myös kertsitilat ja pyöräkellarissa pingispöytä. Mätiksellä pludattiin ja talvella siellä käytiin luistelemassa. Keihästä heitettiin Malminkartanon pelloilla. - Kyllä sitä joskus tapeltiinkin. Taloyhtiöiden välillä oli pihamatseja. Varsinkin hurritalojen kans- Kanneltie 6 ja 15 pelaamassa pesistä Vanhaistentien 4:n nuoria vastaan pudekassa. KANNELTIE 6:SSA JA 15:SSÄ kasvaneet kuusi viisikymppistä äijää palasi juurilleen Kannelmäkeen keskustelemaan siitä, mikä Kantsussa oli niin kivaa ja miksi siellä vieläkin tekee mieli käydä katsomassa lapsuuden ja nuoruuden maisemia. Ilkka Järvinen, Heikki Lehikoinen, Kalevi Manninen, Timo Mustonen, Reima Simola ja Pekka Vesa syntyivät kaikki 50 vuotta sitten. He viettivät lapsuuden samoilla pihoilla, kävivät samoja Kantsun kouluja, rupesivat kummeiksi toistensa lapsille. - Hyvä ettei sentään naitu ristiin! miehet nauravat. Mannisen Kalea lukuun ottamatta kaikki ovat nykyisin perheellisiä. Jengistä Kaarelassa asuvat vielä Vesan Pekka ja Järvisen Ile. Ammattien kirjokin on moninainen; päällikkö, johtaja, vahtimestari, huoltomies, virastomestari ja koulun rehtori. Poikien syntymävuonna 1958 kerrostaloja käsittävä Vanhainen eli Kannelmäki otti ensi askeliaan. Emil Österberg viljeli vielä Pilslättin torpan maita. Maununnevalle ja Hakuninmaalle oli jo rakennettu vuosien ajan rintamamiestaloja, mutta laajemmat kivitalojen rivistöt odottivat tuloaan. Vuonna 1958 alkoi Erottajalta kulkea Kannelmäkeen bussi 28, joka myöhemmin muuttui 42:ksi. Kanneltie 6 sijaitsee parin kolmen sadan metrin päässä Kanneltie 15:stä. Voisi kuvitella, että lapset olisivat keksineet kaverinsa naapuritaloista eikä etäämpää, toiselta puolelta katua ja metsää. Miten lapset löysivät toisensa? Yksi syy saattaa olla se, että yhdessä Vanhaistentie 4:n eli tornitalojen kanssa Kanneltie 6 ja 15 muodostivat vuonna 1958 keskenään Asuntosäästäjien taloyhtiön: Säästökannel Oy, Asunto Oy Säästötupa ja Säästövanha Oy. Kuvaavaa on, että noiden kolmen taloyhtiön nuoret kilpailivat keske- Vas. ylh. Reima Simola,Timo Mustonen, Heikki Lehikoinen, Kalevi Manninen, Ilkkka Järvinen ja Pekka Vesa. sa oli joskus ongelmia. Pääasiassa tappelua kuitenkin harrastivat pudekan- ja ostarin jengit ja me ei kuuluttu niihin. - Ja tietysti myös tsilaria piti kiusata. Talonmies oli meille kuitenkin tärkeä, sillä se piti yllä järjestystä. Vanhaisten puisto oli lapsien menopaikka. Ennen kuin kirkko valmistui vuonna 1968, pudekassa oli vielä taisteluhautoja, jotka toimivat kakrujen leikkipaikkoina. Myöhemmin kaivannot täytettiin vaarallisina. Lapsille oli järjestetty myös ruokailua. - Pudekassa sneppailtiin autoja; corgy- ja batmanautot saivat kyytiä. Jättärin keräys eli paperikeräys oli voimissaan. Sen jälkeen kun paperit oli saatu viedyksi keräyspisteeseen paperikauppaan, marssittiin ostamaan pennin nallekarkkeja. Samalla kerättiin purkka- ja Villin lännen kuvia. Kun pojat olivat murrosiässä, Kannelkylä rakennettiin ja Martinlaakso rata aloitti liikennöimisen vuonna 1974. EKY:ssä reksinä oli Mikko Mikkeli ja piirustusta opetti Zorro. - Ja bändeistä paras oli ilman muuta Hurriganes. Joraamista ruvettiin harjoittelemaan diskoelämässä Byggalla, Lintsin luolassa, Myyrmäen koulun diskossaJuhannuksena mentiin Kaunissaareen. Skideinä ei juotu juurikaan kaljaa, mutta silloin harvoin kuin juotiin, juotiin viinejä ja ehkä jopa väkeviä. Kun ikää karttui, ravintola Britannia avasi nuorille ovensa. Tanssimassa käytiin Tavastialla ja Monopolilla. Jotkut valmistuivat ylioppilaiksi, toiset kävivät ammiksen Vuonna 1983 Järvisen Ile oli yhdessä Valkaman Maken ja Pukosen Tompan kanssa perustamassa amerikkalaista jalkapalloseura Whipsiä. Wolverines, Whipsin jälkeläinen, pelaa tänä päivänä SM-sarjassa. - Olemme viettäneet yhdessä kymmenet juhannukset ja poikkeuksetta aina myös muistelleet Kannelmäkeä. Lapsuuden muistot ovat hienoja. Kantsu oli kiva paikka kasvaa ja varttua. Kari Varvikko Oik.Timo, Heikki, Reima ja Kalevi Kannelmäen kansakoulussa vuonna 1966. Oik.Timo, Heikki, Reima, Kalevi sekä Ilkka ja Pekka saman koulun pihalla vuonna 2008.
• 30.11.2008 5 www.aktia. Vakaata tuottoa arvostavalle Aktia Pankki Oyj:n debentuurilaina 6/2008 Aktian debentuurilaina on perinteinen ja helppo sijoitusmuoto. Maksamme sijoituksellesi 5,00 %:n vuotuisen koron. Laina-aika on 5 vuotta ja sijoittamastasi nimellispääomasta maksetaan vuosittain 20 % takaisin jo laina-aikana. Tällöin sijoituksestasi vapautuu joka vuosi erä, jonka voit sijoittaa edelleen haluamallasi tavalla. Korko Vähimmäismerkintä Merkintäaika Listalleottoesite 5,00 %:n nimelliskorko maksetaan vuosittain jälkikäteen* 1 000 euroa 6.10.2008 30.1.2009 Merkintäpaikoista ja Aktian kotisivuilta www.aktia.fi Tervetuloa monikulttuuriseen kirjastoon! Ismail Rahima Ibrahim tuli töihin Kannelmäen kirjastoon maaliskuussa 2008. Hän on viihtynyt hyvin kirjastossa ja aloittaa oppisopimusoppilaana ensi vuonna. 1. Rahima, kerro itsestäsi! Minä olen Ismail Rahima Ibrahim. Olen tullut Somaliasta vuonna 1990. Minulla on iso perhe. Meitä on 6 henkeä, neljä lasta ja isä ja äiti. Minun vanhin tyttäreni on 13 v. ja nuorin on 6-vuotias. Myös minun mieheni on Somaliasta. Hän on tullut Suomeen samoihin aikoihin kuin minä, mutta tapasimme täällä. Menimme naimisiin täällä Suomessa. Mieheni työskentelee bussinkuljettajana. 2. Kuinka tulit kirjastoon töihin? Minun mieheni ystävä entinen somaliliiton johtaja kertoi miehelleni, että kirjasto etsii monikulttuurisia työntekijöitä, koska monilla alueilla Helsingissä asuu paljon somalitaustaisia maahanmuuttajia. Pääkirjastossa oli rekrytointikokous, johon kerättiin kirjastotyöstä kiinnostuneita somalitaustaisia opiskelijoita ja muita työnhakijoita. Tilaisuuden lopussa huomasin, että kirjastotyö kiinnostaisi minua. Kannelmäen kirjasto piti hyvänä sitä, että asun kirjaston lähialueella. Tulin kirjastoon haastatteluun ja aloitin työharjoittelijana. Nyt olen ollut puoli vuotta töissä kirjastossa ja viihdyn hyvin. Ensi vuonna aloitan oppisopimusopinnot. 3. Mistä pidät eniten kirjastotyössä? Minä pidän asiakaspalvelusta ja kirjojen hyllyttämisestä. 4. Miten olet parantanut suomenkielen taitoasi työssäoloaikana? Se paranee suomen kieltä puhumalla ja kirjoittamalla. Kirjoitan työssä erilaisista asioista ja näin opin kirjoittamaan paremmin. Käyn myös suomen kielen kursseilla viikoittain. 5. Käykö kirjastossa paljon somalialaisia asiakkaita? Mitä he kysyvät? Kyllä käy. He kysyvät somalin, suomen- ja englanninkielisiä kirjoja. Monet naiset lainaavat lastenkirjoja ja kaunokirjallisuutta. Koululaiset lainaavat tällä hetkellä High school musical- ja Hannah Montana sarjoja. 6.Mitä toivot kirjastolta tulevaisuudessa? Minä toivon, että työ menisi hy- Ismail Rahima Ibrahim vin ja saisin opintoni valmiiksi ja saisin työpaikan. 7. Mikä on mielimusiikkiasi? Minä pidän somalialaisesta musiikista. Lempilaulajani on Hassan Aden Samatar, jonka levyjä kuuntelen. 8. Minkälaisista kirjoista ja elokuvista pidät? Minä pidän dokumenttielokuvista ja kaunokirjoista ja lasten saduista ja tarinoista. Pidän mm. Mahamed Ibrahim Hadrawin ja Abdullahi Suldan Timacadden kirjoista ja runoista. 9. Aiot pitää somalinkielisiä satutunteja. Luetteko paljon kotona? Lähetä satutunneista viesti lukijoille! Kyllä minä pidän somalinkielisiä satutunteja ja minä luen kotona somalinkielisiä ja suomenkielisiä kirjoja. Rahimaa haastatteli Sinikka Kytömaa Debentuurilainalle ei ole asetettu vakuutta. Lainalla on huonompi etuoikeus kuin Aktian muilla sitoumuksilla. *Lainan emissiokurssi on vaihtuva ja sen efektiivinen vuotuinen tuotto on 5,00 % liikkeeseenlaskupäivänä ja 100 %:n emissiokurssilla. Jos emissiokurssi nousee, efektiivinen tuotto laskee ja jos emissiokurssi laskee, efektiivinen tuotto nousee. Tule konttoriimme, niin kerromme lisää. Poliisikomentaja Jukka Riikonen Itsenäisyyspäivän juhlassa Kanneltalossa Helsingin poliisikomentaja Jukka Riikonen pitää juhlapuheen Itsenäisyyspäivän juhlassa Kanneltalossa 6.12. Muussa ohjelmassa mm. Kannelmäen voimistelijat, Pelimannin oppilaskuoro, kanteleensoittoa Sini Katajamäki, yksinlaulua Kalle Keltakangas ja Taisto Saaresaho, korsuorkesteri Rytmihäiriö, Procantus kuoro. Valitaan vuoden Kaarelan yrittäjä. Tilaisuus alkaa klo 14.00. Ravintola. Järjestää: Kaarela-Seura ry. Vapaa pääsy. Kannelmäen Joulujuhla Sitratorilla 13.12. klo 14.00 Kannelmäen joulujuhlaa vietetään Sitratorilla lauantaina 13.12. klo 14.00-16.30. Ohjelmassa mm. Joulurauhan julistaminen, Kannelmäen seurakunnan tiernapojat, Taisto Saaresahon joululauluja, imitaattori Keijo Purmonen, lapsikuoro, jouluruno, joulupukki jakaa lahjoja, torilla myynnissä joulutarvikkeita. Tukijoina mm. Kanneltalo, Kannel-Krouvi, Kannelmäen K-market, Tanotorvi Järjestää: Kaarela-Seura ry. Vapaa pääsy.
• 6 30.11.2008 PAPPIA KYYDISSÄ Pikkujoulusaarna Median tapa osoittaa jonkun ihmisryhmän huonovointisuus tilastoista vie huomion pois siitä seikasta, että tutkimusten mukaan taloudellinen tilanne on yleisesti ottaen parantunut Matti Vanhanen maaliskuussa 2008. Mutta kuinka sattuikaan, pääministeri Matti Vanhasen viidennen hallitusvuoden lopulla päättyivät lihavat kasvun vuodet ja alkoi talouden taantuma. Se alkoi Amerikasta, kuten 30- luvullakin. Meillä vakuutettiin, että maamme talous on kunnossa, lamaa ei tule. Mutta se tuli siittenkin. Ei kaikille: rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät entisestään kuten ennenkin. Firmat järjestävät tänäkin vuonna työntekijöilleen pikkujoulujuhlia. Monessa rmassa niitä vain synkistää, kun perinteisen kahvin ja konjakin ohella jaetaankin monille irtisanomis- ja lomaustuslappuja. Tämän aloittivat suuret firmat ja niiden alihankkijoina toimivien pikkurmojen on vastaavasti supistettava tuotantoaan ja vähennettävä väkeä. Maaliskuussa 2008 Helsingin Myllypurossa Herttoniemen seurakunnan järjestämässä ruuanjakelupisteessä aloitettiin aamuyhdeksältä vapaaehtoisvoimin ruuan jakelu. Jonoa oli alkanut kertyä jo puoli tuntia aikaisemmin. Paikalla kävi päivän mittaan 600-800 ihmistä. Leipäjonossa oli silmiinpistävän paljon maahanmuuttujia ja eläkeläisiä sekä lapsiperheitä. Heikki Hursti keksi järjestää opiskelijoille kerran kuukaudessa oman jakelupäivän. He kun eivät kehdanneet käydä yleisissä jakelupaikoissa. Kirkon järjestämän hartaushetken jonossa seistä jaksaneet saivat tuhdin ruokapaketin pääsiäisen viettoon. Ruokakassiin kertyi leipää, vihanneksia ja kasviksia, hedelmiä, jogurtteja, glögiä, pullaa ja lammasta. Hurstin, seurakuntien ja Pelastusarmeijan ruoka-apuun turvautuu pääkaupunkiseudulla vuosittain yli 100 000 henkilöä. Avuntarvitsijoita on tietenkin muuallakin, Siitä kertoo mm. Hurstille tulleet pyynnöt ruokajakelupisteiden järjestämiseksi muissakin kaupungeissa. Mediassa kiistellään silti ovatko leipäjonot 2000-luvun Suomessa tarpeellisia, vai ovatko ne vain helppo keino rappioalkoholisteille ja työtä vieroksuville loisia hyväntekeväisyyden varassa ja säästää sosiaalikorvaukset ja muut mahdolliset tulonsa viinaan, huvituksiin, ulkomaanmatkoihin yms. Tutkimusten mukaan syynä on todellinen köyhyys, joka on kasaantunut erityisesti pääkaupunkiseudulle mm. korkeiden asumiskustannusten vuoksi. Monien on valittava ostaako itselleen tarpeelliset lääkkeet apteekista, maksaako asunnostaan ja käy leipäjonossa saadakseen jotain syödäkseen. Köyhiä - EU:n määritelmän mukaan ovat ihmiset, joiden käytettävissä olevat tulot jäävät alle 60 prosenttia kaikien tulojen mediaanista, eli keskitulosta, jonka ylä- ja alapuolella on yhtä paljon kotitalouksia. Suomessa tämän määritelmän mukaisesti köyhiä on noin 650 000 ihmistä. Helsingissä lasketaan olevan 55 000 köyhää. Matti Vanhasen hallitukset ovat jatkaneet edeltäjänsä pääministeri Paavo Lipposen uusliberaalia talouspolitiikkaa. Sen seurauksena tuloerot ovat kasvaneet. Sitähän osoittivat jälleen tämän syksyn verotilastotkin. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK:n) hallituksen puheenjohtaja ja Kone Oyj:n hallituksen puheenjohtaja vaatii Hesarin tietojen mukaan jälleen työntekijöiltä palkkamalttia. EK:n jäsenyrityksissä palkat nousivat keskimäärin 4,1 prosenttia vuonna 2007. Keskiansio oli 2700 euroa kuukaudessa. Herlinin omat ansiot sensijaan kohosivat 250 prosenttia 2,5 miljoonaan euroon. Eikä Antti Herlin ole edes ansiotulojensa osalta listan kärjessä vaan vasta 20. Pääomatulojenkin osalta hän oli vaatimattomasti listalla vasta 253. (n. 1,6 miljoonaa e/v). Verotettavaa tuloa kertyi siis yhteensä runsaat 4,1 miljoonaa euroa. Väestön hyvätuloisin 10 prosenttia nosti palkkojaan 68 prosentilla (keskipalkka 52 085 e/v) vuodesta 1994 - vuoteen 2005. Pienituloisin kymmenys sai tyytyä 18,1 prosentin tulonlisäykseen (keskitulot 9 462 e/v). Samaan aikaan yritysten maksamat osingot omistajilleen ovat nousseet 10 prosentista 30 prosenttiin. Pääomatulot rikastuttavat suurten tulojen saajia myös alhaisemman veroprosentin ansiosta. Palkkatulojen osuus on laskenut kansantulosta. Samalla ovat erilaiset sosiaalituet, kuten eläkkeet, lapsilisät, opintotuet, työttömyys-korvaukset, sairauspäivärahat ym. ovat jääneet tuntuvasti jälkeen reaaliansiotason kehityksestä, eivätkä vastaa ostovoimaltaan lähellekään sitä mitä ne olivat vielä 80- ja 90-luvulla. Pelkästään toimeentulotuen perusosaa olisi korotettava 35 prosenttia, että se vastaisi ostovoimaltaan samaa kuin vuonna 1994. Markkinafasismia on erilaisten luottokorttien ja pikavippien yleistynyt käyttö. Suomen Pankkiyhdistyksen tilastojen mukaan lähes 40 prosentilla kotitalouksista on kulutusluottoja. Nuorten aikuisten kohdalla luku on 50 prosenttia. Velka on veli otettaessa veljenpoika maksettaessa. Luottorekisterissä maksuhäiriömerkintä voi aiheuttaa monenlaisia vaikeuksia asianomaiselle. Tälläisiä tapauksia on kirjattu yli 300 000. Maksamattomat velat siirtyvät oikeuden päätöksellä ulosmitattaviksi. Velallisten avuksi on kehitetty velkaneuvottelujärjestelmä. Jono velkaneuvotteluun on kuitenkin pitkä. RAJAN PINNASSA K äväisin muutama viikko sitten Tallinnassa. Rajamuodollisuuksia ei enää ollut. Tuntui uskomattomalta kävellä laivasta maihin joutumatta minkäänlaiseen jonoon. Kukaan ei kysellyt passia tai henkilöpapereita. En voinut mitään sille, että mieleeni nousi monenlaisia muistoja erilaisista tullimuodollisuuksista vuosien varrelta. Pahimmassa paikassa olin 70-luvulla, kun Tallinnan tulli löysi poplarini taskusta Raamatun, jonka eräs uskova ystävä oli minulle laivalla antanut. Jouduin tuolloin pienimuotoiseen kuulusteluun ja antamaan kirjallisen selvityksen siitä, miksi kyseinen kirja oli mukanani ja samalla allekirjoittamaan paperin, jolla sitouduin tuomaan teoksen paluumatkalla takaisin Suomeen. Viime viikkoina on puhuttu Euroopan unionin ja Venäjän välisestä viisumivapaudesta. Ulkoministerimme on kertonut Suomen suhtautuvan asiaan myönteisesti. Samanaikaisesti on pääkaupunkiseudulla käynnistynyt kuntavaalien jälkeen hanke, jossa puuhataan Helsingin ja Vantaan yhdistämistä. Näitä mullistuksia ihmetellessäni en voi olla hätkähtämättä siihen tosiasiaan, että paikallisesti elämme täällä Kaarelassa tahtoen ja tahtomattamme rajan pinnassa. Malminkartanon ja Kannelmäen vä- liset liikenneyhteydet ovat peräisin kylmän sodan ajalta. Onneksi asia on tiedostettu sekä Malminkartanon asukasyhdistyksessä että Kaarela-seurassa. Sakari Enrold Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI ITSENÄISYYSPÄIVÄN SANAJUMALANPALVELUS la 6.12. klo 10 Kannelmäen kirkossa. Pastori Olavi Hatakka (saarna), kantt. Sirkku Rintamäki. Jumalanpalveluksen jälkeen Partiolippukunta Susiveikkojen PARTIOMYYJÄISET klo 11.1513.30 seurakuntakeskuksessa. Kirpputori, arpajaiset, onnenpyörä, grillimakkaraa, partionäyttely, lasten seikkailurata, leivonnaisia, kahvio, käsitöitä, muurinpohjalettuja, kuvia vuosien varrelta. MESSU 2. adv.sunnuntaina 7.12. klo 10 Kannelmäen kirkossa Pastori Jukka Pakarinen (saarna), kantt. Sirkku Rintamäki, nuorten lauluryhmä ja bändi. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu Nurkassa klo 10. SEURAKUNTA RUKOILEE rukousilta klo 17 Kannelmäen kirkossa. Illassa mukana Riitta Järvinen (juonto), Nina Rajamäki ja Ulla Hyttinen (puhe), Jukka Stenlund ja Tomi Sirkiä (musiikki) sekä joukko työntekijöitä ja seurakuntalaisia. Rukoilemme yhdessä itsemme ja toistemme puolesta monin eri tavoin. Luoteis-Helsingin musiikkiopiston KANTELEKONSERTTI Mun kanteleeni kauniimmin ti 2.12. klo 18 Kannelmäen kirkon kappelissa. Kahvitarjoilu.Vapaa pääsy. ILONAN PIKKUJOULUT to 4.12. klo 17.3019.30 Toimintakeskus Jennyssä (Beckerintie 9). Tule yksin, kaksin tai vaikka koko perheen voimin juhlistamaan Ilonan syksyn päättymistä. Tarjolla joulutunnelmaa musiikin, askartelun, syömisen ja rennon yhdessäolon merkeissä. Illan päättää yhteinen hartaus. Tunnelmoimassa mukana vapaaehtoiset Terhi ja Markus Bäckman sekä diakoni Ulla-Maija Tuura. Lauluyhtye BellaCantan ja kitarayhtye GuitArten perinteinen JOULUKONSERTTI to 4.12. klo 19 Kannelmäen kirkossa. Konsertissa kuullaan laulu- sekä kitarasovituksia tutuista ja hieman harvinaisemmistakin joululauluista. Konsertin ovat ko
• 30.11.2008 7 Pentti Arajärvi Kannelmäessä: Oppivelvollisuutta pidennettävä molemmista päistä Tri Pentti Arajärvi kiinnitti erityistä huomiota lapsiin ja lapsiperheiden hyvinvointiin puhuessaan Kaarelan Sosialidemokraattien 50-vuotisjuhlissa Kannelmäessä sunnuntaina 16.11. Arajärvi kantoi huolta yksinhuoltajaperheiden osuudesta yhteiskunnassa. Hän myös totesi, että kouluttamatta jäänyt nuori on riski itselleen ja yhteiskunnalle. Hälyttävää Suomen kannalta on, että lähes 15 prosenttia 25-vuotiaista ei ole saanut mitään tutkintoon johtavaa koulutusta peruskoulun jälkeen. Arajärvi ilmoitti henkilökohtaisesti kannattavansa oppivelvollisuusiän pidentämistä molemmista päistä. - POHJOISMAISEN hyvinvointiyhteiskunnan kantava idea on, että kaikki pidetään mukana niin etuuksien maksajina kuin saajina. Tästä periaatteesta ei pidä luopua. Kaikki indikaattorit osoittavat, että hyvinvoivat yhteiskunnat ovat myös vauraimpia vaikka vauraimmat eivät aina ole hyvinvoivia. Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta merkitsee toimivia, veroilla rahoitettuja palveluja, jotka ovat niin korkeatasoisia, että ei synny halua hankkia yksityisiä kilpailevia palveluja. Se merkitsee vakuutusperusteisia palkkaan sidotuilla maksuilla maksettuja ansioon suhteutettuja etuuksia silloin, kun työkyvyttömyyden, työttömyyden tai sairauden riski toteutuu, kun hankitaan lapsia tai kun tullaan vanhaksi. Samalla se merkitsee samojen riskien ja elämäntilanteiden kattamista verovaroilla maksetuilla vähimmäisetuuksilla, joiden taso takaa säällisen elämän. Tästä kaikesta on kyse, kun koetamme luoda parempaa yhteiskuntaa. Arajärvi totesi lapsissa olevan tulevaisuus. Siksi lasten ja lapsiperheiden hyvinvointiin on syytä erityisesti kiinnittää huomiota. Lähes puolet Suomen väestöstä kuuluu lapsiperheisiin. Jos laskemme yhteen alaikäiset lapset ja heidän vanhempansa, syntyy yhteensä noin 2,3 miljoonan hengen kokonaisuus, josta lapsia on runsaat miljoona satatuhatta. Lapsiperheille on tyypillistä pienituloisuus. Väestön pienituloisimmasta viidenneksestä yli puolet, lähes 600.000 henkeä kuuluu lapsiperheisiin. Osittain tämä on seurausta laskentatekniikasta, kun perheen tulot jaetaan tietyllä kaavalla perheenjäsenten kesken. Toisaalta tosiasia on sekin, että lapsi on todellinen kuluttaja. Toimeentulotukea saavat lapsiperheet ovat runsaat 10 prosenttia kaikista lapsiperheistä ja toimeentulotukea saavien perheiden lapset ovat samoin runsaat 10 prosenttia kaikista lapsista. Lapsiperheet ovat noin neljännes toimeentulotukia saavista kotitalouksista. - Heikossa asemassa olevien lapsiperheiden joukko ei ole kovin yhtenäinen. Monissa tapauksissa kuitenkin perheen vanhemmat ovat jääneet vaille koulutusta ja ovat siksi sangen heikossa työmarkkina-asemassa. Korkean koulutuksen saaneet pätkätyöläiset ja matalapalkkaiset tai epävakaassa työmarkkina-asemassa olevat ovat merkittävä pienituloisten lapsiperheiden ryhmä. Yksinhuoltajaperheiden osuus köyhissä lapsiperheissä on suhteellisen suuri ja eri tutkimukset osoittavat, että köyhyysriski on kaikkein suurinta yksinhuoltajaperheissä. Näissä perheissä on tyypillistä välinpitämättömyys niiden tekijöiden suhteen, joilla syrjäytymistä torjutaan. sen halpoja ainakin jos verrataan vaihtoehtoisiin kustannuksiin, kuten lastensuojeluun. Kouluttamatta jäänyt nuori on riski itselleen ja yhteiskunnalle. - Hälyttävää Suomen kannalta on, että lähes 15 prosenttia 25-vuotiaista ei ole saanut mitään tutkintoon johtavaa koulutusta peruskoulun jälkeen. 25-vuotiaalla pitäisi kuitenkin ammatillisen koulutuksen tai edes lukion olla suoritettuna. Emme elä enää yhteiskunnassa, jossa perusopetuksen penkiltä voisi siirtyä suoraan työelämään tai ainakin nämä tapaukset ovat sangen harvoja. 15 prosenttia ikäluokasta merkitsee noin 8000 lasta vuodessa. Jos laskemme, että henkilön pitäisi olla työelämässä yli 30 vuotta, merkitsee tämä, että meillä on käytännössä työelämään kouluttamatta 240.000 henkeä kolmessakymmenessä vuodessa. - Selvää on, mistä joukosta tulevaisuuden työttömät, syrjäytyneet ryhmät syntyvät. Se osoittaa myös, että aikuiskoulutuksenkin alalla riittää loputtomiin tehtävää. Parasta tässäkin olisi hoitaa nuorten koulutus ajoissa. Siksi ainakin henkilökohtaisesti kannata lämpimästi oppivelvollisuusiän pidentämistä molemmista päistä. Esiopetus voisi olla osa oppivelvollisuutta, koska näin parannetaan koulukypsyyttä. Ne kolme prosenttia kuusivuotiaista, jotka eivät ole esiopetuksessa, saattavat hyvinkin olla se kolme prosenttia, joka siitä eniten hyötyisi. Oppivelvollisuus voisi jatkua peruskoulun jälkeenkin, koska silloin saataisiin jatkokouluttautuminen ainakin alkuun. Käytännössähän nykyisin pääosa nuorista kouluttautuu paljon yli 18 vuoden iän. Oppivelvollisuuden pidentämisellä vedettäisiin mukaan ne, joilla ei muutoin halu, kyky ja motivaatio riitä. Arajärvi kertoi Suomen niitävän jatkuvasti mainetta erilaisissa kansainvälisissä vertailuissa. Mitattiinpa koululaisten saavutuksia, korruption vähäisyyttä, kilpailukykyä, ympäristönsuojelun tasoa tai sosiaalista pääomaa, olemme aina kärjessä tai kärjen tuntumassa. Yhdistyneiden Kansakuntien kehitysohjelman hyvinvoinnin mittausasteikolla olemme vuosikaudet olleet viiden parhaan joukossa. Mikään tästä ei kuitenkaan anna oikeutta heittäytyä lepäämään laakereilla. Kuvat: Heikki Tuurala SEWERIN VIINIVINKIT APUA KAAMOXEEN, YSTÄVÄT!!! BAG IN THE BOX - on laatikkoviinien FIINIMPI nimi - tässä muutama maistuva vihje ! 1) KALAHANA DEVILS ROCK RIESLING 3 l hanapakkaus Saxasta 25,90 Vaalean keltainen. Tuoxussa greippiä ja vihreää omenaa. Maku pirteän hapokas ja tasapainoinen. Perusviini siialle, kuhalle,ahvenelle ja äyriäisille ! 2) LIHAHANA TARAPACA CABERNET SAUVIGNON/MERLOT 3 l 29,90 hanapakkaus tyylillä Chilestä! Kaunis syvänpunainen. Tuoxussa vahvasti mustaherukkaa, minttua ja tammen vaniljaa. Maku suuta hyväilevä ja viipyvä. Pihvejä pöytään !!! Laakereilla ei ole syytä levätä Arajärvi sanoi, että vanhemmat saattavat suhtautua passiivisesti koulun merkitykseen. Heikosti koulutettujen vanhempien kyky auttaa lasta ja havaita koulutuksen hankkimisessa olevia ongelmia on vähäinen. Tämän takia kaikki ne toimet, jolla voimme edistää lasten koulunkäyntiä, kuten tukiopetus, erityisopetus, koulukerhot, aamu- ja iltapäivätoiminta sekä koulupsykologi- ja -kuraattoripalve¬lut, ovat välttämättömiä. Ne ovat ehkäiseviä ja lisäksi tehokkaita. Ne ovat myös suhteelli- 3) LIPITTELYHANA (varokaa näissä on kaikissa 4 ploa!) PRIMITIVO DOPPIO PASSO 3 l Etelä-Italiasta 25,90 Kaunis punainen. Tuoxussa punaisia marjoja hilloina!!! Maku makean täyteläinen ja mukaansa vievä - huom 16 g jäämäsokeria/litra. Härskinhelppoa lipitellä sellaisenaan muttei kavahda keveitä liharuokiakaan jos makeus ei haittaa!!! ALKO ON NYT TULVILLAAN GLÖGEJÄ ja nehän maistuvat kun tullaan lenkiltä ja nokka tuhisee ja ja viluttaa... Tässä Vanhan Viinivelmu Sewerin glögiohje teille kaikille - 2 ploa Alkon Hehkuviiniä (paras pohja), 1 plo perus-punaviiniä, 20 cl kirkasta viinaa (esim Tapio), 10 cl Jallua ( tähtien määrällä ei oo väliä) Kaada kaikki tarpeexi isoon astiaan ja sekoita. Sitten takaisin tyhjiin pulloihin. No jossseivät mahdu niin siinähän kuumennatte lopuista ekan satsin. TILLBEHÖR - rusinat ( jos löydätte keltasia niin aina parempi ), kuorittuja KOKONAISIA manteleita (ne hileet on tosi JÄRKKYJÄ!), ja kruunuxi pilkottuja, kuivattuja VIIKUNOITA. Uskokaa tai älkää joudutte niiden ansaan loppuelämäxi ! Ärtsyn hyvää ITSENÄISYYTTÄ tvoo Seweri (ja Eero) seweeri@ welho.com Kaarela-Seuran puh.joht. Erik Bärlund ojensi seuran viirin Kaarelan Sosialidemokraattien puh.joht. Sirkka-Liisa Vehviläiselle.
• 8 30.11.2008 Kannelmäen kirkkoherrojen perspektiivi yltää vuosien taakse Ihan heti ei tule mieleen kahta kirkkoherraa, jotka istuisivat ravintolassa hyvässä sovussa ja miettisivät yhdessä menneitä ja katselisivat tulevaa.. Kannelmäen eläkkeellä oleva kirkkoherra Pentti Simojoki (70) kertoo vastikään saaneensa palautteen: Muistatko, olin sinun rippikoulussa vuonna 1968. Kannelmäen nykyinen kirkkoherra Sakari Enrold (54) puolestaan sanoo, että hänet pyydettiin vihkimään aviopari koska vihit vanhempani vuonna 1981. nen on sokea Jumalan töille ja uskoo olevansa joku napa. Enrold kertoo erityisesti kunnioittavansa niitä ihmisiä, jotka sitoutuvat antamaan omaa aikaansa toisten hyväksi. Viikoittainen diakoniaruokailu, myyjäiset ja vuosittainen yhteisvastuukeräys ovat asioita, jotka koituvat lähimmäisten parhaaksi. Arjen keskellä kamppaileville ja elämässään ahtaalle joutuneille seurakunnan kynnys tulee pitää matalana. On kuitenkin hyvä muistaa, että seurakunta ei toimi ainoastaan seiniensä sisällä, vaan kaikkialla Kannelmäessä ja Kaarelassa eli siellä missä seurakunnan jäsenet elävät ja vaikuttavat. Vastuu pienestä ihmisestä kuuluu jokaiselle eikä sitä voi siirtää yksinomaan kirkon tai yhteiskunnan harteille. Kirkkoherra yksinäinen johtaja? Kirkkoherran virkaa pidetään yleisesti hallinnollisena toimena. Sitä se hyvin pitkälle onkin, varsinkin silloin kun joutuu työskentelemään yksin. Kirkolliset toimitukset ovat kuitenkin myös palkitsevia. Pentti Simojoki oli kirkkoherrana silloin, kun Kannelmäessä jouduttiin 1990-luvun alussa lakkauttamaan seitsemän virkaa. Seurakunnan kokonaisbudjetti oli tuolloin noin 7 miljoonaa markkaa, nykyisin se on 1,8 miljoonaa euroa. Budjetointi ja henkilöstön rekrytointi ei ole pelkkää byrokratiaa vaan siinä voi vaikuttaa myös positiivisesti. Hengellinen ja taloudellinen johtaminen ei saa mennä liian kauaksi toisistaan. Seurakunnassa, jossa virat ovat erikseen, on enemmän sääntö kuin poikkeus, että kirkkoherra ja talouspäällikkö ovat riidoissa keskenään. Kannelmäessä kirkkoherra onneksi hoitaa molemmat hommat. Sakari Enrold oli pappina Kannelmäessä silloin kun Simojoki teki leikkauksia. Jo tuolloin Enrold oli sitä mieltä, että hyvin toimiva organisaatio edellyttää yhtä kunnon johtajaa. Minulle jäi se kuva, että nuo irtisanomiset oli pakko tehdä. Ne poikivat myös paljon valituksia ja työilmapiiriä myrkytettiin. Taloudellinen laskukausi näyttää olevan edessä myös tulevana talvena. Mitä tekee kirkkoherra En- rold, jos itse joutuu samanlaiseen tilanteeseen kuin kirkkoherra Simojoki? Seurakunnassa taantuma tulee vuoden parin viiveellä, mutta jos joutuisin tuon tehtävän eteen, pyrkisin maltillisuuteen, pehmeisiin keinoihin 1990-luvun seurakunnan irtisanomisten syynä oli kirkollisverotulojen ehtyminen; Kannelmäen seurakunnan määrärahoja pienennettiin. Nyt Simojoki sanoo, että seurakuntayhtymän hallinnossa oli hiukan hätävarjelun liioittelua. Silloin oltiin sitä mieltä, että porukkaa on liikaa ja rönsyjä on karsittava. Huonojen aikojen pelko heijasteli taustalla enemmän kuin todellinen tilanne edellytti. Kannelmäen kirkko on palvellut asukkaita 40 vuotta. Joulun alla seurakunta muistaa jälleen yksinäisiä ja jakaa diakonian kautta myös maallisia lahjoja, joulupaketteja entistä enemmän. Kannelmäen kirkkoherrat Pentti Simojoki ja Sakari Enrold toivottavat kaikille lehden lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta. Kari Varvikko K irkkoherroille on tullut perspektiiviä vuosikymmenien taakse. Simojoki on toiminut pappina 46 vuotta, josta kirkkoherrana lähes 20 vuotta, vuoteen 2001. Enrold on ollut Kannelmäen pappina vuodesta 1981 ja kirkkoherrana viimeiset seitsemän vuotta. Vuosikymmenien kokemus samassa seurakunnassa lisää turvallisuutta, vaikka yhteen aikaan pidettiinkin tärkeänä, että pappi vaihtaisi seurakuntaa mahdollisimman usein. Simojoki ja Enrold painottavat kuitenkin, että papin pysyvyydellä on oma merkityksensä. Monesti viranomaiset vaihtuvat, mutta ihmiset tarvitsevat turvaa, jotta voivat tarkastella viuhtovaa menoa ympärillään. Miehistä huomaa, että he omalla tavallaan arvostavat toisiaan. Enrold kuvailee Simojokea hienoksi ihmiseksi. Pena on syvällinen teologi. Esimiehenä hän ei ollut tiukka vallankäyttäjä, vaan pyrki johtamaan olemalla esimerkkinä muille. Simojoki toteaa, että miehillä on hyvä ja hieno yhteys. Sakke on kirkkoherra, jolla on herkät hoksottimet. Hän pystyy lukemaan muita ihmisiä, hänellä on hyvä tilannetaju ja kohtaa ihmiset tavalla, joka herättää luottamusta. Niin ikään Jokelan ja Kauhajoen kaltaisten surmien edessä kirkon rooli on korostunut. Kirkkoherrat ovat sitä mieltä, että tällaisten murhenäytelmien yhteydessä pappien ja diakoniatyön läsnäolo on välttämätöntä. Ihmisiä on kuunneltava. Kristillinen usko antaa rohkeutta kohdata toisen ihmisen hätä ja kärsimys. Kirkon työntekijän oman suhteen Jumalaan on oltava selkeä ja turvallinen. Hänellä on oltava kanttia olla paikalla; kirkon ovien on oltava avoinna ja sen työntekijöiden käytettävissä. - Ihmisiä on kuunneltava, painottavat kirkkoherrat Sakari Enrold vas. ja Pentti Simojoki. Kannelmäen kirkossa edistyksellistä toimintaa Simojoki sanoo, että kun piispa Aarre Lauha 40 vuotta sitten vihki Kannelmäen kirkon, hän totesi vihkimispuheessaan myös tähän päivään sopivan näkemyksen: Elämme aikaa, jolloin ihmiskunnan yhteys on käynyt kaikille yhä ilmeisemmäksi ja velvollisuutemme inhimillisen hädän lievittämiseksi ja vääryyden poistamiseksi kirkastunut tehtäväksemme. Lauha totesi tuolloin, että kristillinen seurakunta ei voi istua jouten kädet ristissä eikä olla paikoillaan vain omaa hengellisyyttään hoivailemassa. Hän myös sanoi, että Kannelmäen kirkkoa ei ole rakennettu perinnäisiin muotoihin juuttunutta uskonnollisuuden harjoittamista varten, vaan se on tarkoitettu liikkeellä olevan, Jumalan tahtoa kyselevän ja sitä tottelevan kansan ilmestysmajaksi. Simojoki ja Enrold sanovat Kannelmäen kirkossa toteutetun pitkälle Lauhan ajatuksia. Kirkko on ollut ensimmäisenä solmimassa yhteyksiä kastettavien lasten koteihin. Ensimmäisenä koko maassa pienet lapset ovat myös saaneet tulla ehtoollispöytään vanhempien kanssa siunattavaksi. Simojoki ei kuitenkaan omalla kohdallaan halua katsoa asioita edistyksellisesti vaan perushengellisesti - uskon näkökulmasta. Jumalan töitä on tulkittava rohkeasti ja avoimin silmin. Ihmiset tarvitsevat sisimmässään Jumalan siunausta. Syntikäsitykseni ei ole moraalinen. Synti on se, jos ihmi- Ihmisiä on kuunneltava Vuoden 2007 lopussa kaarelalaisista kuului kirkkoon 69,7 %., helsinkiläisistä 69,6 % ja koko maassa prosentti oli 81,7. Vielä 1970luvulla kirkko ja poliittinen maailma olivat vastakkain. Nyt tilanne on toinen: kirkkoa arvostetaan, mutta ei kuitenkaan aina osallistuta sen toimintaan. Vierastaako nuoriso kirkkoa? Jos mittarina pidetään rippikoulua, niin ei. Kannelmäessäkin rippikoulua käyvien määrä on suurempi kuin kirkkoon kuuluvien määrä. Edellisen talouskriisin aikana 1990-luvun taitteessa, kun kirkko harjoitti diakoniatyötä, ihmiset liittyivät kirkkoon. Jälleen on taloudellinen taantuma uhkaamassa ja todennäköisesti monet hakevat lohtua kirkosta myös nyt.
• 30.11.2008 9 Ylh. Peltsi Kailahun koulutuskeskuksen portilla. rusasioita ja koulutetaan myös ammattiin. - Ihmisille opetetaan mm. talonrakennusta, leipomista, ompelua, kankaanvärjäystä, puutöitä. Peltsi joka on ikänsä asunut Kaarelassa sanoo, että kyllä Länsi-Afrikan Sierra Leonen Kailahun kylässä nähty ja koettu pisti miettimään. Maan sisällissota oli pitkä ja julma. Lapsista 80 prosenttia menetti vanhempansa, sisaruksensa tai läheisen sukulaisensa. Yksi kolmasosa lapsista pakotettiin sissisotilaiksi. - Keskuksessa ihmiset saavat terapiaa ja asioista keskustellaan. Päällisin puolin kaikki näyttääkin hyvältä. Ihmiset ammentavat elinvoimansa musiikista ja ilonpidosta. Jokainen päivä sinä aikana kun asuin kylässä, alkoi niin, että ihmiset kokoontuivat aamuisin puoleksi tunniksi pihalle laulamaan erilaisia lauluja. - Jollakin tavalla kaikesta kuitenkin näkyi, että sittenkään kaikki ei ollut ihan ok. Sotahan sai nimenomaan alkunsa tästä kylästä ja se myös päättyi siellä vuonna 2002. Peltsi kertoo, että nuoret tiesivät mikä Nenäpäivä on. Sen esikuvahan on BBC:n ja Comic Relien luoma Red Nose Day, jota on järjestetty Englannissa vuodesta 1988. Ja vuosien aikana Sierra Leonessa on toki käynyt muitakin toimittajia kuin suomalaisia - Hassuttelu ja hauskapito sai alkunsa välittömästi jo silloin, kun yritimme laittaa punaisia neniä paikallisten asukkaiden nenien päälle. Nenäthän olivat ihan eri kokoa eivätkä meinanneet sopia erimallisiin, ehkä hivenen leveämpiin nokkiin. Peltsin ja Pasin 300 kilometrin matka maastoautolla Sierra Leonen länsirannalta sisämaahan kesti 9 tuntia ja paluu 11 tuntia. Pumui! Pumui! Nulele! Nulele! Valkonaama! Mustanaama! - Sissit ovat repineet pojat kodeistaan, kouluttaneet heidät ampumaan toisiaan; muita ihmisiä. Pieniä tyttöjä on raiskattu ja pahoinpidelty. Yhdellekin tytölle, joka yritti paeta, oli syötetty ihmisen lihaa. Vanhempia, siskoja ja veljiä on silvottu lasten edessä. Olot kehittymässä vakaampaan suuntaan Sierra Leon on väkiluvultaan suunnilleen Suomen kokoinen. YK:n hyvinvointi-indeksin mukaan se on maailman toiseksi kehittymätön valtio. Sen jälkeen kun 11 vuoden sisällissota päättyi, ihmisiä ovat koetelleet tulvat ja terveyskriisit. Loppuvuodesta 2006 maassa puhkesi koleraepidemia. Malaria on kuitenkin erityisesti lasten keskuudessa Sierra Leonen pahin terveysongelma. Vaikka maan menneisyys onkin synkkä, sen olot ovat viime vuosina kehittyneet parempaan suuntaan. Sisällissodan päättymisen jälkeen valtaosa pakolaisista on palannut kotiseuduilleen. Sierra Leonen Punainen Risti on perustanut sotalapsille ja entisille lapsisotilaille viisi lasten tuki- ja kuntoutuskeskusta eri puolille maata. Kailahun on yksi niistä. Suomen Punainen Risti avusti vuonna 2006 Kailahun keskuksen rakentamista 81 000 eurolla, josta 67 500 tuli ulkoministeriön varoista. Kailahun kylän raittia. Y leX:n juontaja Mikko Peltsi Peltola (34) vieraili Ylen Hyvän Nenäpäivän merkeissä Sierra Leonessa viime syyskuussa. Ennen ja jälkeen vuoden 2008 Nenäpäivää 14.marraskuuta hänen ja TV2: n toimittaja Pasi Toivosen ohjelmia Sierra Leonesta nähtiin ja kuultiin televisiossa ja radiossa useampaan otteeseen. Toimittajien matkan tarkoitus oli tutustua Nenäpäivän keräyskohteeseen Punaisen Ristin ylläpitämään Kailahun kylän koulutuskeskukseen, jossa opetetaan ihmisille pe- Kari Varvikko Lähiöseremonia suomalaisille toimittajille meneillään. Paikallisen Punaisen Ristin päällikkö. Koulutuskeskuksessa opetetaan ihmisiä erilaisiin ammatteihin, mm. ompelemaan ja tekemään rakennustöitä. Alh. entiset lapsisotilaat ovat tehneet portaat.
• 10 30.11.2008 TOIVO KOTTARAINEN Poliitikko tuli lääkäriin, koska hänellä oli kipuja kurkussa. Pitkällisen tutkimuksen jälkeen lääkäri sanoi: - Teillä on peräpukamat kurkussa. - Kuinka ihmeessä? Mistä ne ovat tulleet? - Ei se ole kovinkaan harvinaista suurilla paskanpuhujilla. + Tuohtunut soittaja: - Minkälainen keskus teillä oikein on...? Tähän sanavalmis savolaistyttö keskuksesta: - Enpä tuota tiijä keskusta, mutta reunoja ovat kyllä kehuneet. + - Jos sinun pitäisi luopua naisista tai viinasta, niin kummasta luopuisit? - Riippuu vuosikerrasta. + Äiti tuli töistä kotiin ja hänen 5vuotias Elli-tyttönsä juoksi innoissaan vastaan. - Hei äiti, mä näin tänään jotain jännää! Vai niin. Mitä? - Mä näin mitä isi teki naapurin Mirkun kanssa. Ensin isi riisui Mirkun ja sitten Mirkku avasi isin housut ja isi pussasi Mirkkua ja - Kuule Elli, minulla on nyt vähän kiire, mutta tehtäisiinkö niin, että kerrot huomenna tuon jutun isin synttärijuhlissa? Seuraava päivänä kun vieraat olivat koolla ja nostaneet alkudrinkkinsä ja päivänsankari oli aloittamassa tervetuliaispuhetta, Elli alkoi malttamattomana kertoa jännää kokemustaan. - Mä näin mitä isi teki naapurin Mirkun kanssa. Ensin isi riisui Mirkun ja sitten Mirkku avasi isin housut. Sitten isi pussasi Mirkkua ja sitten - Ääh, äiti! Mikä sen nimi onkaan, jonka sä otat aina suuhun, kun Ekisetä tulee käymään ja isi on pelaamassa tennistä? Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227 KOTISIIVOUSPALVELUA Edullista ja luotettavaa kotisiivouspalvelua. Hyödynnä verovähennys 60 %. Nupro Ay 040-5307256 Tuoretta hirvenlihaa Laadukasta jauhelihaa Luullista lihaa Tuoretta porsasta Lihakaupan omasta keittiöstä Kaalikäryleitä Lihapullia ja -piirakoita Perunoita Lämpötiskiltämme lounasruokaa Juhlaruokia tilauksesta
• 30.11.2008 11 LUKIJALTA Kiitos kaupungille Kiitoksia Helsingin kaupungille siitä, että Kannelmäen ostarin keskustan korkeat pensaat on leikattu pois. Vielä kun saataisiin myös autoja vähennetyksi, niin aukiolle vuonna 1965 pystytetty Harry Kivijärven veistos pääsisi kunnolla oikeuksiinsa. Joukko kannelmäkeläisiä Tero Sompilta neljä jännäriä yksistä kansista Tero Somppi, Hyvä paha maailma (Myllylahti 2008). Olen lukenut kaarelalaisen Tero Sompin kaikki viisi dekkaria ja pitänyt jokaisesta. Kun vertaan Sompin tekstiä vaikkapa muutamiin 60luvun salapoliisiromaaneihin, on ero Sompin hyväksi huikea. Tähän on tietysti syynä paitsi kirjailijan lahjakkuus ja oma tietotaito, myös uusi tekniikka, mikä mahdollistaa tarinan taustoimisen. Tosin sekin vaatii älyä ja vikkelyyttä, että löytää lähteet joista ammentaa. Hyvä paha maailma koostuu neljästä pienoisromaanista, joissa kirjoittaja kuljettaa lukijansa rikospoliisi Mikko Vuoren mukana Espanjan aurinkorannikolle, Ranskan Champagnen maakuntaan, Bosnia Hertzegovinaan ja Yhdysvaltoihin. Espanjassa huijataan lomaosakkeilla, Ranskassa eletään kiristyksellä, Bosniassa jahdataan sotarikollisten paljastajia ja Jenkeissä Mikko Vuoren vaimo ja tytär joutuvat mukaan kidnappaukseen. Se että kirjoittaja on tehnyt kokoelman jännäreitä, on itse asiassa ollut vaativa kirjoitustyö. Kirjailija on luonut monta eri kertomusta, jotka kaikki ovat myös hyvin kantavia. Neljä lähes satasivuista pienoisromaania samoissa kansissa antaa odotuksia ja haasteita myös lukijalle. Äkkiseltään hyppääminen yhtä kyytiä jutusta toiseen on itse asiassa hyvinkin piristävää. Kerronnan sujuvuudesta kertoo se, että sitä rupeaa kahmimaan, missä seuraavassa stoorissa mennään. Lopputulos on, että Somppi on pannut paperille neljä jännää tarinaa yhden hinnalla. Ja sehän on lukijan eduksi se! Paitsi juonen kehittely, asioiden taustojen selvittely ja useimmiten varsinaisten tietojen osalta jopa faktoissa pysyminen, antaa kirjalle todellisuuteen pohjautuvaa jäntevyyttä; lukija elää sellaisten tapahtumien mukana, joiden raamit ovat maailmassa olemassa. Kun sen vain oikein oivaltaa, maailmahan on vähintäänkin juuri niin jännittävä ja kummallinen kuin Somppi kuvaakin. Tarinoiden päähenkilö Mikko Vuori on jo ottanut lukijoiden mielessä paikkansa poliisina. Hänen vaatimaton, mutta ovelasti hahmottuva ja oivaltava persoonansa on paitsi sympaattinen myös empaattinen. Ja ennen kaikkea hän on inhimillinen; poliisi joka osaa pelätäkin. Mikko Vuorta olisi vaikea kuvitella aukomassa päätään maijan ik- kunasta, mutta rikospoliisin harkitsevaan ja tutkivaan rooliin hän sopii hyvin. Uskon Mikko Vuoren poliisiuran jatkuvan verevänä Sompin näppäimistöllä vähintäänkin siihen asti, kun Mikon ja Ninan tytär Jenna pääsee ylioppilaaksi. Kari Varvikko Homeopatia ei ole todellista hoitoa Lehden pohjanoteeraus artikkeleissa on saavutettu. Artikkeli homeopatiasta (jostain syystä otsikossa isolla kirjaimella) osoittaa täydellistä kritiikin puutetta. Homeopatia on hyvä esimerkki toimimattomista uskomuslääketieteen edustajista. Kukaan ei ole pystynyt todistamaan, että homeopaattien väittämää veden muistia olisi, tai että hoidolla olisi minkäänlaista vaikutusta. Seuraavaksi lehti voikin sujuvasti kirjoittaa Kannelmäessä nähdyistä tontuista, lumimiehistä ja UFOista. Homeopatian ei ole todettu soveltuvan kenellekään, vaan itse asiassa kyseisen hoidon takia potilaat ovat jäänet vaille todellista hoitoa. Artikkelissa on hieno lause, jonka mukaan homeopaattisilla lääkkeillä ei ole kemiallisia- eikä sivuvaikutuksia. Mitäköhän se lääke siis on. Vesikin on kemiallinen yhdiste. Edes jonkinlainen yleissivistys voisi olla eduksi kirjoittajalle.Lehti ei ole hintansa arvoinen - vaikka se on ilmainen. Tommi Partanen Quebeciläinen runojuna tunkee es-mollissa Hannu Niklander, Hopeatornien maa (TAI-teos) Karkkilalainen Hannu Niklander on kirjoittanut kuudennen runokokoelmansa Hopeatornien maa. Se sijaitsee Kanadassa, jonne runoilija vie lukijansa veturin matkassa. Tuossa reissussa ei rähjäännytä vaan kirjoittaja, kokiessaan Uudella mantereella useita uusia ahaa elämyksiä, muistelee myös vanhaa. Tunnelin pimeässä voi ja sopiikin suudella jotakuta lähellä istuvaa naista. Niin isä opetti joskus juovuspäissään. Se minulta on jäänyt tekemättä, vaikka on tässä elämässä tullut jonkin verran suudeltua ja ajettua tunnelien lävitse. Siellä ilma painuu kipeästi korviin pyörien kivinen kolina kaikuu seinämistä. Koko ruumista kohisuttaen juna porautuu vuoren sisään niin kuin vähintäänkin suudeltaisiin. Niklanderin runosuoni sykkii herkästi; onhan miehellä pitkä kirjailijan ura takanaan. Ensimmäisen runokirjansa Kotiinpäin hän julkaisi vuonna 1974. Kaikkiaan hän on kirjoittanut 17 teosta. Vuonna 1999 hänelle myönnettiin Kirjallisuuden valtionpalkinto romaanista Aurinko katsoo taakseen. Runot koostuvat paitsi matkailusta myös ranskalaisen Kanadan elämyksistä: vaahterasiirakrepeistä, vaaleasta hernekeitosta, kappeleista ja kupoleista. Junassa lyyrillisyys tiivistyy, mutta hetkittäin myös luonto ja itse elämä ovat runoilijan kynässä. Niklander rinnastaa yllättävästi ja kärjistää aforistikon tavoin. Runoissa on iloisuutta ja sellaista eteenpäin menemisen meininkiä, että se vie mukanaan. Tekstiä lukiessa tulee hyvälle tuulelle ja taskuun hyvin sopivaa kirjasta voi suositella luettavaksi esimerkiksi junassa Van- Terveisiä voroille Viime keväänä kävi erään Pelimannintien verkkokellarissa pitkäkyntisiä. He veivät yksiä jos toisiakin ihmisten tavaroita. Myös itseltäni hävisi tavaraa, jolla oli tunnearvoa. Toivottavasti joulukuusen koristeet löysivät hyvän kodin, olihan joukossa lapsuuteni aikaisia ja lapsiltani saatuja esineitä. Toivottavasti ihmisillä, jotka koristavat kuusensa varastamillaan koristeilla on hyvä joulumieli. Itselläni kun sitä ei oikein ole. P.Lehtonen taanlaakson ja Helsingin välillä. Vaikkakin kirjoittaja toteaa, että quebeciläisen veturin haikea huuto tunkee es-mollissa. Kari Varvikko Kannelmäkeläiset Tukholmassa Näin Kantsussa Vaalit tai ei menetimme Kelan ja pian postin. Milloin lähtee apteekki tai pankki? Juottolat ne kyllä jäävät. Saatiinpa sentään peruskorjattu terveysasema takaisin ja pian puolet jätti Prisma-korttelista valmistuu. Ja onhan asema-alue ja Sitratorin ulkonäköä vähäsen kohennettu. Vaaleista päätoimittaja kirjoittaa, että ne olivat täyttymys tai pettymys. Yksi merkittävä havainto jäi huomaamatta, että Länsi-Helsingin alueella vain Kannelmäki jäi SDP enemmistöiseksi. Tämä on se joka herättää ihmetystä, huokaisua, riemua tai surua. Mutta onko syytä, että näin äänestettiin? Elämä jatkuu myrskyn kourissa. Fred Koroleff TUTUSTUMINEN Tukholman Suomalaisen seurakunnan kirkkoon sekä Tukholman Suomalaisen seuran Ikinuorten tapaaminen olivat Kannelmäen Eläkkeensaajien syksyisen Tukholman matkan huippuhetkiä. -Yhdistyksemme väki vieraili seitsämän vuotta sitten vieraillut Tuhkolman Ikinuorten luona Alppilan Eläkkeensaajien kanssa. Ajatus uudesta matkasta on itänyt pitkään ja nyt päätimme toteuttaa sen. Vastavuoroisesti olemme nyt toivottaneet tukholmalaiset ikinuoret vierailulle Helsinkiin ja Kannalmäkeen, kertoo Kannelmäen Eläkkeensaajien puheenjohtaja Soili Hakkarainen. Kannelmäkeläisiä oli Tukholman satamassa vastassa Tukholman Ikinuorten Leena Sopenlehto, joka johdatti vieraat kiertoajelulle Ruotsin pääkaupungissa. Kiertoajelun aikana kannelmäkeläiset tutustuivat myös Suomalaisen seurakunnan kirkkoon. Kirkon vaiheita matkalaisille esitteli diakoni Fabian Lah- Vastaukset tusina-aivoille 1. Ajaa 2. Maalivahti 3.Vaihtaa, lainaa, asua 4. Itkeä 5. Hyvä, tehdä hyvää, eetvarttia 6. Maalainen 7. Tyhmä ihminen 8. Läksyt 9. Maastojuoksu 10. Taloudellinen tappio 11. Satula 12. Kuoppa delma. Kirkossa on mm. Suomessa vuonna 1995 valmistetut urut. Alvikin medborgashusetssa matkalaisia odotti joukko Tukholman Ikinuorten jäseniä puheenjohtajansa Terttu Kinnusen johdolla. Kannelmäkeläiset saivat nauttia Ikinuorten monipuolisesta ohjelmasta. Yhdis- tyksen kuoroa johti Mikko Niskanen. Soili luovutti tukholmalaisille Eläkkeensaajien viirin ja kannelmäkeläiset ilahduttivat isäntiään omalla ohjelmallaan. Tukholman Ikinuoret olivat hiljattain käyneet e
• 12 30.11.2008 Kengät jalassa kylässä S Suomen ensimmäinen monitaiteellinen soundpainting-esitys PLAY! SOUNDPAINTING ENSEMBLE TAITAA ÄÄNIMAALAUKSEN SALAT KANNELTALOSSA NÄHDÄÄN ja kuullaan 3. ja 4.12. Suomen ensimmäinen poikkitaiteellinen soundpaintingesitys. Lavalle nousee Play! Soundpainting Ensemble eli kaksitoista soundpainting-muusikkoa ja neljä tanssijaa, jotka soundpaintingkieltä käyttävän live-säveltäjän ohjaamana luovat sävellyksen ja koreograan tässä ja nyt. Soundpainting on säveltäjä ja saksofonisti Walter Thompsonin luoma tyy säveltäjän ja yhtyeen vuorovaikutuksen tuloksena. Jokaisesta esityksestä tulee erilainen, eikä koskaan voi tietää etukäteen ihan tarkalleen mitä tulee tapahtumaan. Lopputulos voi olla melodista klassista, kansanmusiikkia, rokkia, slapstickiä, avantgardea, sirkusta, jotain siltä väliltä tai vähän näitä kaikkia. Kaikki riippuu siitä keitä lavalla seisoo ja mihin suuntaan he haluavat esityksen viedä. sonen (huilu) Kukka Lehto (viulu) Jutta Jelys (klarinetti) Sami Kurppa (klarinetti) Marouf Majidi (tar) Helmi Camus (koskettimet) Ilja Venäläinen (koskettimet) Mikko Rajala (basso) Anders Perander (lyömäsoittimet) Jenni Suominen (tanssi) Nadja Pärssinen (tanssi) ja Marjaana Veikkanen (tanssi). otaveteraani on tullut pojanpojan syntymäpäiville. Eteisessä alkaa melkoinen häärääminen. Jostain on löydettävä jakkara, jolle veteraani voisi istua. Tavoitteena on saada veteraanilta kengät pois jalasta. Suomalaiseen olohuoneeseen ei kukaan saa milloinkaan mennä ulkokengät jalassa. Näin pysyy koti siistimpänä eikä sinne kulkeudu ylimääräisiä bakteereja ja pöpöjä. Lattiaan ja mattoon ei saa koskettaa kenkä, jolla on kävelty ulkona. Ranskassa ja monessa muussa eurooppalaisessa kodissa on kiva käydä kylässä. Ei tarvitse riisua kenkiä jalastaan. Ei niitä riisuta Yhdysvalloissakaan. Kiinassa sen sijaan sisällä pitää olla sukkasillaan tai paljain jaloin. Olen päättänyt tehdä ikäkapinan. Pidän kengät jalassa kylässä kuin kylässä. On naurettavaa että mummu-ikäinen nainen tasapainoilee vieraassa eteisessä kenkiä riisuessaan. Ihan loskaisella kelillä ja talvella lupaan vaihtaa ns. sisäkengät. Aion myös mennä bussiin ensimmäisenä tai päästän edelläni vielä vanhemman naisen tai miehen. En pahastu vaikka joku aukaisee minulle oven tai tarjoutuu jopa auttamaan takin päälle. Luulen että yhä useammin ilahdun siitäkin kun joku teitittelee minua. Kaupassa tai pankissa voisi tuntea itsensä arvokkaasti venhenevaksi jos joku vaikka antaisi minun etuilla. 1970-luvulla haluttiin heittää kaikki hyvät tavata romukoppaan. Ne muka kuuluivat vain rikkaalle yläluokalle. Siinä me silloiset nuoret olimme väärässä niin kuin monessa muussakin. Ikäkapinaani kuuluu entistä tiukempi kanta huonosti hoidettujen kunnallisten ja valtiollisten asioitten hoitamiseen. Ei ne vanhojen ihmisen hoitoon liittyvät asiat yksillä kuntavaaleilla kohene. Helsingin Kaupunginteatteriin kannattaa mennä katsomaan millaista peliä pidettiin vanhan Kekkosen aikaan Suomen maassa. Jari Tervon Myyrä-romaani on taipunut hauskaksi ja nasevasti toteutetuksi näytelmäksi. Antti Litja valkoisissa boksereissa ja uhkeassa koivistolaisessaan on unohtumaton Kekkonen. Menneisyydelle on välillä hyvä nauraa. Q-teatterin Macbethissa ei naurata kertaakaan. Voimallinen ja ravisteleva tulkinta pakottaa ottamaan kantaa silmittömään vallanhaluun, joka on jokaiselle ihmiselle ominaista. Näytelmän erikoisuus on naisnäyttelijä Elina Knihtilä Macbethinä. Mitään lisäarvoa ei tästä syntynyt, mutta hienoa työtä teki niin Knihtilä kuin kaikki muutkin näyttelijät. Kansallisteatteri kerää katsomon takuuvarmasti täyteen joka ilta kun näyttämölle kapuaa joukko näyttelijöitä laulamaan Kulkurin lauluja. Arto af Hällströmin johdolla on koottu 25 Tauno Palon esittämää laulua, joiden tulkitsemisesta Jukka-Pekka Palo, Katariina Kaitue, Juha Muje, Seppo Pääkkönen, Olli Ikonen ja muut selviytyvät hienosti. Visuaalisesti upea esitys, josta jäi mukava olo moneksi päiväksi. Kom-teatterissa opastetaan nuoria kirjoittajia. Kati Kaartisen Kolmas on kertomus kolmen pariskunnan elämisen vaikeudesta. Elämänkokemuskaan ei välttämättä anna eväitä tasapainoiseen ja onnelliseen elämään. Vaikka Kaartisen tekstiä on muokattu moneen kertaan, ei se oikein elä näyttämöllä. Hyvien näyttelijöiden suorituksia on ilo seurata melkeinpä riippumatta siitä mitä he esittävät. Ikäkapinaan kuuluu sekin että voi ihailla Pekka Valkeejärven näyttelemistä ja toivoa ettei tämä näytelmä loppuisi koskaan. Sekään ei haittaa että sisar on perustanut tämän ihailija-klubin. Leena-Maija Tuominen Kuva: Ilari Nummi. live-sävellysviittomakieli muusikoille, tanssijoille, näyttelijöille, kuvataiteilijoille ja muille esiintyville taiteilijoille. Kieleen kuuluu tällä hetkellä yli 1000 merkkiä, joiden avulla live-säveltäjä (soundpainter) voi luoda rakenteita ja kertoa esiintyjäryhmälleen tarkalleen, minkä luontoista improvisaatiota hän haluaisi seuraavaksi esitettävän. Kokonainen sävellys tai poikkitaiteellinen esitys voidaan luoda reaaliajassa, esityksen edetessä. Sävellys synPlay! on yksi soundpaintingkielen keskeisimmistä merkeistä. Kokoonpano leikkii musiikin elementeillä ja rakenteilla, tavoitteenaan tutkia musiikin ja esiintymisen sisäisiä ja ulkoisia rajoja sekä soundpainting-kielen antamia mahdollisuuksia. Soundpaintereinä konsertissa toimivat Sonja Korkman (laulu) ja Teea Aarnio (laulu, tanssi). Heidän lisäkseen mittavaa kokoonpanoa muodostavat Charlotta Hagfors (laulu) Mimmi Laakke 3.12. klo 19 ja to 4.12. klo 10 Kanneltalo Play! Soundpainting Ensemble Liput 7/5 e, varaukset puh. (09) 310 12000 sekä Lippupalvelu Torstain aamuesitykseen vapaa pääsy, ryhmien ennakkovaraukset puh. (09) 3103 2415 Lipunmyynti puh. (09) 310 12000/ lipunmyynti.kanneltalo@hel. Lippuja myös Lippupalvelun myyntipisteistä ja nettikaupasta (www. lippupalvelu.). KONSERTIT TI 2.12. KLO 19 K21: PARRATON PARRAKKAIDEN SEURASSA Brahms ja kaksi hänen tärkeimmistä seuraajistaan parturin näkökulmasta. Gerhard Schulz viulu Helmi Kuusi viulu Anna Huttunen alttoviulu Marko Ylönen sello Juho Pohjonen piano - Bartók, Dvorák, Brahms LIPUT 10/8 ¤ KE 3.12. KLO 19 TO 4.12. KLO 10 PLAY! SOUNDPAINTING ENSEMBLE Soundpainting, laulu: Sonja Korkman & Teea Aarnio, tanssi. Charlotta Hagfors lauluMimmi Laaksonen huilu Kukka Lehto viulu Jutta Jelys klarinetti Sami Kurppa klarinetti Marouf Majidi tar Helmi Camus koskettimet Ilja Venäläinen koskettimet Mikko Rajala basso Anders Perander lyömäsoittimet Jenni Suominen tanssi Nadja Pärssinen tanssi Marjaana Veikkanen tanssi LIPUT 7/5 ¤ aamukonserttiin vapaa pääsy, ryhmien ennakkovaraukset puh. (09) 3103 2415 KE 10.12. KLO 19 TYÖVÄENOPISTON JOULUKONSERTTI Virittäydy joulun tunnelmaan yhteislaulun ja työväenopiston musiikkiryhmien esitysten parissa! VAPAA PÄÄSY TO 11.12. KLO 19 CAT LEE & CO - SWINGING AT CHRISTMAS Miss Cat Lee laulu, huilu Stefanos Hirvonen akustinen kitara Honey Aaltonen virvelirumpu Timo Tuppurainen kontrabasso LIPUT 8/10 ¤ Osa konsertin tuotosta lahjoitetaan Sylva Ry:lle TANSSI 8.-10.1.2009 KLO 19 ROJO PUNAINEN Flamencotanssija koreografi Maija Lepistön teos 14:lle flamencontanssijalle käsittelee elävän musiikin ja rytmin yhteyttä tanssijoiden liikkeeseen, liikkeen ääntä tai äänettömyyttä, reaktioita ja vastareaktioita. LIPUT 12/10 ¤ Kaarelan eläkeläisten PIENET TAI SUURET TEKIJÄT LUENNOILLE ON VAPAA PÄÄSY! Pienet tekijät: alusasut, sukkahousut, laukut, huivit, vyöt, kengät Muotitoimittaja Kaisa Virtasen luentosarja päättyy to 4.12. klo 19-20.30 Kanneltalon auditoriossa Tahar Ben Jelloun Pekka Kankaisen luento ma 1.12. klo 18.30-20 Kanneltalon kirjastossa Fredrika Runeberg Marja Hakalinin luento ma 8.12. klo 18.30-20 Kanneltalon kirjastossa Iloa ruoasta hyvää, kaunista ja terveellistä Kotitalousopettaja Mirka Paunosen luento ke 10.12. klo 11-12.30 Pitäjänmäen-Konalan korttelikerhossa (Vähäntuvantie 4) Joulukonsertti: Sydämeeni joulun teen ke 10.12. klo 19 Kanneltalon konserttisalissa. Tilaisuudessa kuullaan musiikkiryhmien esityksiä ja lauletaan yhdessä perinteisiä ja uusia joululauluja Tahar Ben Jelloun Pekka Kankaisen luento to 11.12. klo 12-13.30 Munkkiniemen palvelukeskuksessa (Laajalahdentie
• 30.11.2008 13 Kun vauvat hekottivat perhekahvilassa Niin vauvat kuin vähän isommatkin lapset suorastaan hekottivat, kun äidit nostivat heitä laulun tahdissa: Iso musta kissa istui ikkunalaudalla ja Bingo oli sen nimiAsikkalan puiset rattaatHämä hämähäkki Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Kannelmäen Kannelkodin yhteistyössä ylläpitämässä perhekahvilassa oli meneillään yhteinen hetki lasten ja aikuisten kesken.. V aikka paikkana olikin vanhustentalo, vain muutama talon asukas ehti seuraamaan lasten ja äitien leikkejä aamukiireiltään , mutta sitäkin enemmän oli äitejä ja lapsia; yhteensä yli 40. Perhekahvila onkin pienten lasten perheiden ja hoitajien kohtauspaikka MLL:n Kannelmäen paikallisyhdistys ja Kannelkoti ovat syksystä alkaen järjestäneet yhteistyössä per- hekahvilatoimintaa vanhustentalon kahviossa. MML:n paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Liisa Jaakkola ja perhekahvilan vetäjä Kati Viik kertovat, että perhekahvilasta on tullut hyvin suosittu. - Meillä on täällä yhteisiä leikkituokioita, musiikki- ja jumppahetkiä ja yhteislaulua lasten ja vanhempien kanssa. Myös Kannelkodin vanhukset ovat osallistuneet tilaisuuksiin ja ovat olleet iloisia näh- dessään paljon pieniä lapsia ja nuoria äitejä ja isiä. Kannelkodin perhekahvila Vanhaistentie 15:ssä kokoontuu joka tiistai klo 9.30-11.30. Tähän mennessä kahvilassa on laulujen leikkien lisäksi nähty ja kuultu ihonhoitoesittely, valokuvausta, lastenvaate-esittely, reseptinvaihtoa ja paljon muuta yllätysohjelmaa. Joulukuussa on vuorossa jouluaskartelua, pikkujoulut, joulupuuro ym. Kati Viik vetää perhekahvilaa myös vanhusten iloksi. Seuraavan kerran voit piipahtaa perhekahvilassa ensi tiistaina 2.12. Viimeisen kerran tänä vuonna perhekahvila on avoinna 16.12., jolloin esitetään joululauluja ja leikkejä. Eri puolilla Suomea on yli 400 perhekahvilaa ja niitä ohjaavat vapaaehtoiset vastuuhenkilöt. Kahvilat ovat kaikille avoimia kohtaamispaikkoja, joissa sekä lapset että ai- kuiset tapaavat toisiaan ja toimivat yhdessä. Siellä kohtaavat myös eri sukupolvet ja kulttuurit. www.mll./toiminta/perhekahvilat Kauneus- ja terveyspalveluja www.haaganlaakarikeskus. Haagan Lääkärikeskus 34 vuotta yleislääkäritoimintaa Maanmainiot ALOEVERA tuotteet Tanotorven alueella myynti tmi Osmo Turtiainen p 040 9300529 www.osturt.com JALKAHOITOA ammattitaidolla, myös kotikäyntejä Puh. 040-7568332 Silmäaseman silmälääkärit ja vapaat ajat voit katsoa osoitteesta www.silmaasema. Kannelmäen Silmäasema Kantelettarentie 1, Prisma p. (09) 477 8860 ma-pe 10-18, la 10-15 www.silmäasema.fi Silmälääkäri lähelläsi! Alexander Paile Lääket.kir.tri, vastaava lääkäri Adolf Lindforsin tie 1.A. Ei ajanvarausta. Avoinna (näyttelijäntien risteys) Puh. 562 2677 ma-pe 9-15 HAMMASLÄÄKÄRIT Leo Katz Lars Swanljung Marja Vana (suuhygienisti) PÄÄ-ASIAA! Mies & Nainen, tyyli on tukassa! alk. 17 EUR. ERIKOISHAMMASTEKNIKKO YRJÖ HASANEN Puh. 532 502 040-515 9364 Kanneltie 15 K 82 iltavastaanotto sop. mukaan Lönnrotinkatu 17 B, Puh. 693 1830 Kokoproteesit, tiivistykset ja korjaukset nopeasti. Myös kotikäyntejä. KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 563 5393 LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA JA HIERONTAA KOTIKÄYNTEJÄ ACU-HIERONTA LISÄNÄ HOITOIHIN PARTURI HAIRLOCKS Iskostie 2 lh 2, Myyrmäki Ark. 9.30-18.00 P. 411 11041 / Marita Kannelmäessä päivä- ja Henrikintie 5 F, Hki 37 Ajanvaraus ark. 8-18, puh. 558 818 Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4, 00420 Helsinki (Prismaa vastapäätä) Ajanvaraus puh. (09) 566 0981 HAMMASLÄÄKÄRI City Style Puh. 562 2550 parturi-kampaamo Hopeatie 10, (käyntios. Childtinpolku 2) P-Haagan aseman vieressä, 00440 Helsinki HLL Eero Auvinen ParturiKampaamo Tervetuloa! Säännöllinen suun ja hampaiden hoito kannattaa. Mari Leino Pohjois-Haaga, Näyttelijäntie 24. 562 5663 LASSILAN HAMMASLÄÄKÄRIASEMA K aupintie 11 B, 00440 HELSINKI puh. 562 6093 Pikkujoulumeikkaukset edullisesti! - Opiskelija- ja eläkeläisalennus Nyt meillä käy myös Visa-electron ja MasterCard ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? PARTURI-KAMPAAMO KANNELTIE 11 Avoinna: ark. 9-18 la. 9-14 Kanneltie 11, 00420 HKI, p. 5666 281 HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420 Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) PARTURI-KAMPAAMO Sitratie 1, puh. 5666129 TERVETULOA!
• 14 30.11.2008 Vääryyskirja KAKSI ALANSA asiantuntijaa, Helsingin sosiaaliasiamies Lilli Autti ja Vantaan sosiaali- ja potilasasiamies Miikkael Liukkonen ovat sitä mieltä, että sosiaaliturvajärjestelmän laiminlyönnit tulisi saattaa rikoslain piiriin. Ettei asia jäisi vaille perusteluja, niin KELAn tutkijat Tuuli Hirvonen ja Markku Laatu ovat toimittaneet jatko-osan vuoden 2006 KELAn VÄÄRYYSKIRJALLE ja tämän uuden teoksen nimi on yksinkertaisesti Toinen Vääryyskirja. Lähikuvia sosiaalisista epäkohdista. Kun teokseen tutustuu, niin huomaa 16-jäsenisen ammattituntijajoukon ravistelevan melkoisesti sosiaalialan heikkouksia. Kukin kirjoittaja 16:sta valottaa luotettavasti alalla ilmenevistä puutteista. Näitä ovat ennen kaikkea työttömiin, asunnottomiin, koululaisiin ja opiskelijoihin kohdistuvat epäkohdat, mitkä oikeuttavat kysymään, onko Suomi enää hyvinvointivaltio? Kun puutteita esiintyy, niin asiat voidaan muotoilla jo perusturvarikoksiksi. Syytteeseen pitäisi joutua määrärahoista päättävät tahot kuten kunta ja sairaanhoitopiirit. Esimerkiksi lautakuntien jäsenet rinnastetaan jo nykyisessä lainsäädännössä virkarikosmielessä virkamiehiin. Vain yksi jokaisen tajuttava esimerkki holtittomuudesta: Kouluavustajat tekevät työtään 9-10 kuukautta lukuvuodessa. Sitten pidetään sovittu palkanmaksun keskeytys kesän ajaksi, miltä ajalta ei voi edes hakea työttömyysturvaa! Näin tärkeät sosiaalialan henkilöt pidetään syrjäytetyssä asemassa säästösyistä. kellusveneissä, tunnelmat ja kauhut, niin historianharrastajille kirja on korvaamaton. Juuri siis oivallisine kuvineen. Toisaalta kirja on kertomus myös noin 30 000 miehestä, jotka menehtyivät sukellusveneoperaatioissa. * * * Loviisalainen ESKO SIPILÄINEN on viime vuosina vakiinnuttanut asemansa kotimaisen ilmailuhistorian taitajana. Näytteenä ovat olleet useat kirjat että artikkelit sekä vierailut esitelmätilaisuuksissa. Kirjamessujen aikana Esko Sipiläinen oli Ilmailumuseon vieraana ja aiheena oli Suomen ilmavoimien suorittama epäonnistunut suurpommitus neuvostoliittolaiseen Lavansaareen 17-18.9.1943 (kirja N.o 2.). Viimeisimmät kirjansa Sipiläinen on numeroinut 1-4, mikä järjestysnumero ilmenee aina kirjain kansissa. * * * Saman aiheinen on Sipiläisen n:o 1 Mahdoton tehtävä. Suursaari piti ottaa pois neuvostojoukoilta maaliskuun lopulla 1942 ja ylipäällikkö antoi tehtävän kenraalimajuri Aaro Pajarille. = Taist. Os. P. Tehtävä onnistui 27.3.1942 ja saari luovutettiin pois vasta syyskuun 1944 välirauhan sopimuksen jälkeen. tuli Porkkalan kautta holtittomana, siipi tulessa alas Lapinjärven rautatieaseman koillispuolelle 11.8.1941 noin klo 2.00. Stalin oli määrännyt 10.8.41 TB: t kostolennolle Berliiniin, mikä yritys ei onnistunut. Esim. USAn sotilasasiamies Berliinissä saattoi raportoida omilleen Washingtoniin, että harvat pommit putosivat Berliinin laita-alueille mitättömillä tuhoilla. Emme saa koskaan tietää, mitä tapahtui TB-koneessa niiden viimeisten kymmen minuuttisten aikana, mitä kone oli ilmassa sen ollessa välillä Mäntsälä-Ruotsinpyhtää. Sen verran olen itse kuullut jo Mäkelän kirjojen aikoihin kirjojen tietovirheistä is-väeltä, että yliluutnantti Maksim Antopov hyppäsi noin 400 metristä laskuvarjolla tuhoon tuomitusta koneesta. Paikka oli Ruotsinpyhtään Viirilässä Musan suolle ja Max jäi kiinni laskuvarjostaan mäntyyn. Max. veti valjaat poikki puukolla. Varjon löysi aamupäivällä Martta Nyman, jonka pihalle se sitten tuotiin. Kasvojaan kolhinut Max lähti etelään päin ja kohtasi parin kilometrin metsämarssin jälkeen Petjärven tiellä is-lähetti Heikki Hampaalan. Joka opasti lentäjän Ruukin sk-toimistolle. Hypyn jälkeen kaartava kone jatkoi vielä ainakin 15 km ja peräytyy liukulaskussa Lapinjärvelle. Koneessa oli vielä tuolloin 10 miestä ja 6 kuolee puita pohjoissuunnasta katkovan koneen syöksyessä sellaiseen runsaan parin metrin kiveen. Neljä jäi eloon, mitkä saadaan kiinni. Sotavankeudesta selvisi lokakuussa 1944 kotiin kaksi, joista veteraani Krysin kävi 1987 katsomassa kolaripaikkaa. Ja kertoi antautumisrangaistuksistaan. Yhteystiedot kirjoihin: Itä-Suomen ilmasilta. Esko Sipiläinen, 040-590 8853 (Loviisa) * * * Helsingin nelipäiväiset Kirjamessut saavuttivat suuremman suosion kuin koskaan aikaisemmin. Eräs uteliaisuuden aihe olivat itse kirjailijat, jotka olivat varsin näytävästi esittelytilaisuuksissaan. Eikä runsas kirjasyksykään ole jäänyt vaikuttamatta. Luotettavia sotien dokumenttikirjoja Suomessa toimittava helsinkiläiseltä KOALA-kustannukselta tuli Lawrence Patersonin SAKSALAISET SUKELLUSVENEET. Takaaajajista takaa-ajetuiksi. Brittiläinen Paterson on jo vuosia sitten perehtynyt saksalaiseen sukellusveneaseeseen, joten mikään lonkalta heitetty kirja ei enää ole kyseessä. Kuten ei ollut edellinenkään, tietorikas U564:stä kertonut. Patersonin kuvausten alku on 1920-luvulta ja tuolloinhan keisarillisen Saksan kadottua Weimarin tasavaltainen Saksa joutui länsiliittoutuneiden kovaan kahlintaan, kuten tapahtui myös 1945 tappiollisen sodan jälkeen. Patersonin kirjassa on runsas sotavuosien valokuvakooste ja mukana on paljon ennen julkaisemattomia kuvia. Vaikka Paterson seuraa tarkasti historian aikataulua, niin kirjan sisällön muodostavat noin 60 sukellusvenemiehen omat kokemukset että muistelmat. Ne eivät ole viime vuosien haastatteluja, vaan lähteenä on käytetty jo sota-ajan kertomisia. Kun Paterson selvittää uskomattoman tarkasti päivittäiset olot suItäisellä Uudellamaalla, Lapinjärvi keskipisteenä tunnettiin hyvin elokuun puolesta välistä 1941 alkaen niin sanotun neuvostoliittolaisen, nelimoottorisen TB- 7:n surmansyöksy. Sipiläisen juuri ilmestynyt n:o 3 on nimeltään Pommituslento Berliiniin pakkolasku Lapinjärvelle. Useammissa kirjoissaan Sipiläinen käyttää ilmaisua: Kirjaksi koonnut Esko Sipiläinen, kuten myös tässä teoksessa. Tämä on melkeinpä rehti tunnustus, että teos perustuu arkistoviittauksiin. Vaikka Sipiläinen toki käyttää omaakin tekstiä, mutta tämä punnitsee samalla eri lähteiden arvon sekä luotettavuutta. Jostain syystä silloinen sensuuri Päämajan luvalla salli alueen sanomalehtien julkaista TB.stä uutisia elokuussa1941. Erikoista oli myös, lapinjärveläinen nuori is-stm CarlGustaf Rosenquist otti värivalokuvia Rutumin metsässä palavasta pommikoneesta. Kun sota-aikainen tiedustelu-upseeri J.L. Mäkelä 1960-luvun puolivälissä alkoi julkaista sota- ja vakoilukirjoja, niin eräässä niissä TBtarina oli kerrottu suorastaan väärin. Mitkä virheet ovat löytyneet perintönä jopa 30 vuotta myöhemmin ilmestyneissä kirjoissa. Kyse ei ollut desanttikoneesta, vaan Sipiläisen kirjan nimen mukaisesti pommikoneesta, mikä ei päässyt koskaan Saarenmaan-tasoa kauemmaksi Leningradin alueelta. Ja vaurioitunut kone Kun viime viikkojen aikana on useammassa kirjassa kerrottu Jatkosodan tunnetuimmasta neuvostopommikoneen (TB-7) alassyöksystä Lapinjärven metsään 11.8.1941 noin klo 2.00, niin ohessa minun tietoani samasta lennosta. En puutu siihen, mitä muut ovat vuosikymmenien aikana asiasta kertoneet. Tässä tulee tapaukseen liittyvä jonkin verran poikkava tietämykseni ja Porvoosta hakemani kuvaharvinaisuus. Mikä myös todistaa Porvoo-osuuden! Lapinjärvellä syöksyi palavana alas 11.8. 41 klo 2.00 neuvostopommittaja TB-7. Neljä koneen konekivääriampujaa jäi henkiin, joskin nämä yrittivät monen tunnin ajan kotiin päin lyhyeksi jääneellä metsävaelluksellaan. Nelikko törmäsi aamulla metsätiellä hevoskärryillä liikkuvaan maanviljelijä Emil Virtaseen, joka ihastui sotureiden karvavuorattuihin lentosaappaisiin. Vaihtokauppa syntyi, kun välirahaksi löytyi savukeaski. Vastineeksi tulivat suomalaiset saappaat. Lähistön asukkaita oli jo saapunut Tiiliruukin tien luo ihmettelemään lentokoneen tuhoutumista ja näille Emppu (Felixin veli) esitteli komeita lentosaappaitaan. Manne Wallenius oli lainannut tutultaan sk-mieheltä kiväärin ja päätti lähteä etsimään harhailevia lentosotamiehiä. Nämä löytyivätkin erään pellon reunasta ladon luota. Ensin aseistetut neuvostomiehet ottivat patruunat pois Walleniuksen kivääristä ja sitten ryövättiin tupakat. Wallenius sai kuitenkin poistua! Seuraava vaihe oli, että sotilaspojat Bengt Strömgård ja Holger Tikander löysivät kaksi
• 30.11.2008 15 LENITA LANSEERASI UUDEN SANAN. Saimme ymmärtää, että ne kaikki jotka eivät osaa ääntää virheettömästi, voivat pitää suunsa kiinni. Tätä Suomen kansa juuri tarvitsikin, eli lisää kannustusta, kun olemme tällaisia mahdottomia hölöttäjiä. Mutta mitä tehtäisiin niille sadoille miljoonille intialaisille, kiiinalaisille, malaijeille ja muille, jotka puhuvat tätä Lenitan apinaenglantia? Nähtävästi heidän tehtävänsä on vaan painaa päätä kyyryyn hikipajoissa ja antaa Lenitan ja kaltaistensa hoitaa puhuminen. Ja mikähän olisi aito, Lenitalle kelpaava ääntämys? Kävisikö Pohjois-Englannin murre? Ainakin tuntemani myyntipäällikkö väitti minulle vielä kymmenisen vuotta sitten, että hän ei voi yletä rmassaan, koska ei osaa puhua. Muitakin syitä voi olla, mutta totta toinen puoli. Englantihan on ollut vielä 60-luvulla täydellinen luokkayhteiskunta, ja on sitä vieläkin, vaikka ulkoiset merkit ovatkin vähentyneet. Tällai- Ennakoi. Ennakoi. Tiedät Tiedät Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuuri- ja kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 32.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Toisinajattelija Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Kari Varvikko Osoite: Klaneettitie 11 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Lääk.kir.tri Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Toisinajattelija Apinaenglantia Englanti on uusi esperanto, kieli, jonka avulla kaikki sitä lukeneet voivat vaihtaa ajatuksia keskenään kautta koko maailman. Tämä on hienoa! Tohtoriväitöskirjatkin ovat maailmassa ehkä 80-prosenttisesti englanninkielisiä, ja lopuissakin on englanninkielinen lyhennelmä. Joten erilaisten pakkokielien sijaan pitäisi olla oikeus oppia englantia ja myös ilmaista ajatuksiaan sillä, kukin kykyjensä mukaan. Voitaisiinko sopia, Lenita, siitä, että tärkeintä on kumminkin mitä sanoo, ei se miten sanoo. Mongerretaan vaikka sana päivässä, jos on asiaa. Esko Karinen KEHYSVISA OY Luovayastamistä Keh Kehystämisen erikoisliike, laaja mallisto, asiantunteva palvelu Runonlaulajantie 70, 00420 Helsinki puh. 09-530 8800 sessa yhteiskunnassa johto ei vaan voi puhua työläisenglantia. Puheenparsi on Englannissa yksi viimeisimmistä linnakkeista luokkaerottelun suhteen. Suomalaisilla on ollut tuuria, ja meidät on otettu hyvin vastaan Englannissa, koska Suomen kouluissa on opetettu juuri sellaista ylemmän keskiluokan englantia, johon voi yläluokka suhtautua hyväksyvästi ja alaluokka arvostavasti. Lenitalle tiedoksi, että jollei ajatuksia ja termejä päivitetä, niin sanoakseni tänäännytetä, ne joutavat ennenpitkää historian kaatopaikalle. Sinne vaan, yhdessä lehtineekerin, loiskiehunnan ja ryssä-nimitysten sekaan. Elitismi on vastenmielinen asenne ja kuuluu muun roskan joukkoon. Sana apinaenglanti olisi rasismia, jos sitä käyttäisi eriväristen ihmisten puheesta. Kun sitä käytetään oman maan kansalaisiin, se on elitismiä, jota voisi pitää rasismin lievänä muotona. Ja elitismistähän meillä on pitkä perinne, eikä vähiten kielen suhteen. PALJON HYVIÄ LAHJAIDEOITA! Verenpainemittari Panasonic EW 3106 olkavarsimittari 87,- LED-valopinsetit Favora kasvojen puhdistuspakkaus sisältää 3 tuotetta, normaalihinta 33.70, tarjous voimassa 24.12.2008 asti Tervetuloa ostoksille! 25,www.omaplus. Etelä-Kaarelan apteekki Kannelmäen ostoskeskus, Vanhaistentie 1, puh. (09) 5660 080 Avoinna ma-pe 8.30-20.00, la 8.30-15.00 www.etela-kaarelanapteekki.com Nämäkö grafteja? Samanaikaisesti kun Helsingin nuorisovastaavat, poliitikot ja virkamiehet keskustelevat siitä, pitäisikö nuorten saada harjoittaa graftitaidetta, Kannelmäen Klaneettitie 11: ssä nämä taiteilijat iskivät kahdesti toimituksemme rappuun. Kun yhdet sotkut saatiin pestyksi, toiset ilmestyivät yön yli nukkumisen jälkeen. Tämän johdosta valvontaa alueella on tehostettu. Samalla kun lehtemme toimitus irti- sanoutuu töhrytaiteesta, emme pane hanttiin, jos itseään toteuttaville nuorille löydetään Stadista paikkoja, joissa he voivat maalata oikeita grafteja. Tuo tarpeettomat tavarasi meille, myymme ne puolestasi. VUOKRATAAN KANNELMÄESSÄ EDULLISESTI TOIMITILAA Pelimannintie 15 208 m2 Purpuripolku 3-5 F 73 m2 Tiedustelut Kari Karjalainen Puh. 09-530 6280, 0400-421615 MYYRINKIRPPIS Liesikuja 4 Kauppakeskus Isomyyri Av. ma-pe 10-19, la 10-15, su 11-15 Puh. 488 600, 045 113 9932 KANNELMÄEN KIINTEISTÖT OY Markkinointi/ Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 5308 1990 Fax. 5308 1991 E-mail: tanotorvi@eepinen. Soittajankuja 2-4, 00420 Helsinki TILITAITO KY Maija Salonen Tunnelitie 2 00320 Helsinki puh. 09-5871 564 fax 09-5875 948 gsm 050-517 1201 tilitaito@saunalahti. kirjanpidot arvonlisäveroasiat tilinpäätökset palkkalaskenta veroilmoitukset yhtiöiden perustamiset Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,05 EUR/pmm Takasivu: 1,25 EUR/pmm Paino: Allatum Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400