Ilmainen nouto & palautus! Pesemme matot, takit, peitot, päiväpeitteet, tyynyt, petauspatjat, pyyhkeet, lakanat. Kilopyykki. Pesulat löydät Itiksestä sekä Juvanmalmilta! HELPOTA HELPOTA ARKEASI & NAUTI ARKEASI & NAUTI PUHTAUDESTA! PUHTAUDESTA! Pesumesta Itäkeskus / Asiakkaankatu 5 (katutaso) / Puh 09 323 9001 Pesumesta Espoo / Rajamaankaari 15 / Puh 050 4848 222 www.pesulat.com www.pesulat.com No 10 1.11.2023 • 59. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY KAIKKI PARTURI-KAMPAAMOPALVELUT AMMATTITAIDOLLA KOKO PERHEELLE Soita tai varaa aika netissä 24/7 Meiltä myös Kevin.Murphy -tuotteet. TERVETULOA ! Salon Klipsi Kaari | Kantelettarentie 1 (Sokos) puh. 040 755 2580 | www.salonklipsi.fi AVOINNA ma-ke 10-18, to-pe 10-20, la 10-18 Klaneettitie 7, 00420 Hki 045 7872 9240 Avoinna Ma-Pe 6.30-23, La 8-23, Su 9-23 KANNELMÄKI SOITA JA VARAA AIKA 050 4677 229 Valmistamme käsityönä Valmistamme käsityönä uudet hammasproteesit uudet hammasproteesit Proteesien korjaukset ja pohjaukset Proteesien korjaukset ja pohjaukset EHT hammasproteesien asiantuntija EHT hammasproteesien asiantuntija Huudikoutsit kylässä Vas. huumetyöntekijä Pietari Holma, huudikoutsit Henri Grönholm, Jenni Huittinen ja Mia Ekberg. Kaarelan Eläkeläiset ry 50 vuotta isänpäiväbrunssi pöytävaraukset ja tiedustelut info@kantsunsavel.fi Menun löydät kotisivuiltamme kantsunsavel.fi Laulukujalla, Kannelmäessä www.kantsunsavel.fi kantsunsavel 12.1 1.20 23
2 1.11.2023 RAUHA TÄLLE KODILLE. Rauha sinulle. Rauha on sisäistä ja ulkoista. Sisäinen rauha tai rauhattomuus tulevat ulos olemisena ja tekoina. Mihin tai mistä sinä kaipaat rauhaa juuri nyt? Kun ulkoinen tai sisäinen rauha kaipaa tukitoimia, kun rauhattomuus valtaa mielen, hetkeen keskittyvä läsnäolo ja hengitykseen keskittyvä harjoitus voivat toimia apukeinona. Asetu tukevasti paikallesi. Tunne, että missä oletkin, maa ja sen pinta kannattelee sinua. Hae katseelle jokin puhutteleva kohde, jotakin kaunista tai itsellesi merkityksellistä. Vaihtoehtoisesti voit painaa silmät kiinni. Keskity hengitykseen: Elämänantajan sinusta itsestäsi riippumattomaan lahjaan. Se kulkee sinussa ja sinun kauttasi. Antaudu, hengitys tapahtuu ilman sen kummempaa suoritusta. Salli sisäänja uloshengityksen olla suurin piirtein saman mittaisia. Jatka sopivan hetken verran 5-20 min. (Voit esim aloittaa muutamasta minuutista ja lisätä niitä vähä vähältä.) Anna ajatusten tulla, jos niitä on tullakseen, anna niiden mennä, yritä sallia itsellesi hetkiä ilman ajatuksia, muistoja tai suunnitelmia. On vain hengitys – sisään ja ulos. Liitä lopuksi tähän hetkeen oma luettelosi asioista, joista tänään, juuri tässä hetkessä olet kiitollinen. Voit kirjoittaa niitä ylös kiitollisuuspäiväkirjaan. Olet rakas, olet tärkeä, sinä riität. Jumalan siunaus tähän päivään ja elämääsi. Maika Vuori, rovasti Kirkkoherra Pitäjänmäen seurakunta Lääninrovasti maika.vuori@evl.fi Rauhaa Yhteisellä tiellä Bök i Kårböle DÅ JAG FÖRSTA GÅNGEN KOM till Gamlas för att inspektera en bostad för vår familj, år 1967, åkte jag förstås med buss 42. Den körde längs den gamla Tavastehusvägen och hade ändhållplats vid gamla köpcentret ”Köpis” vid Gamlasvägen 3. Sedan dess har mycket hänt med våra kommunikationer. Tavastehusvägen har blivit fyrfilig riksväg med flerplanskorsningar. Dessutom har vi fått tåg till Gamlas 1975 och många nya busslinjer. Tavastehusvägens trafik har nu fått sin stomlinje, nr 400, från Vandaforsen till Kampen. Först försökte jag stiga på den vid Pilslättsvägen, men det lyckades inte så jag insåg att den hållplatsen inte fungerar för 400. Då jag hade ärende till Arbis på Dagmarsgatan 3 fick jag uppleva mina barndomskvarter. Buss 400 lät mig stiga av vid Hanken och promenera längs Dagmarsgatan (min barndomsadress var Dagmarsgatan 16) mot Nationalmuseet. Den vägen brukade jag promenera för att ta spårvagn nr 3 till min skola Norsen. Nu stämmer inte spårvagnarnas numrering, så en gamyl måste lära sig att använda HRTs app för att komma rätt fram. Följande glädjande upplevelse väntar jag på, då jag får åka snabbspårvagn nr 15 mellan Östra Centrum och Otnäs. Jag ger gärna HRT en eloge för planeringen. Det samma kan jag inte säga stadens övriga trafikplanering. Tavastvägen skulle fredas för kollektivtrafik. Den ser tämligen tom ut en stor del av dagen, i stället trängs bilarna på Sörnäs strandväg. Ett annat stjärnexempel på tokigheter utgör Esplanadernas ändring till enfilig. Där har alltid funnits mycket utrymme för fotgängare och cafégäster. En stor del av året står den breddade trottoaren tom, med bilarna köar och gasar på den enda körfilen. Nu tar trafikplanerarna nya tag: Brunnsgatan skall stängas för bilar, det blir alltså ny rallykörning på de få andra gatorna i centrum. Men tokerierna tar inte slut här. Nu vill biträdande borgmästare Sinnemäki stänga en del av centrum för bensinbilar. Det lär vara för att Helsingfors skall uppnå sina miljömål. Att bemästra miljömålen är en viktig global uppgift. De stora aktörerna angående CO2 utsläppen är som vi alla vet USA, Kina och Indien och Ryssland. Busen inom EU är Tyskland. Självfallet skall alla länder sköta sina egna utsläppsmål, men Finland lär inte hamna i skamhörnet pga. biltrafiken i centrum av Helsingfors. Övergången till mera miljövänliga trafikformer skall skötas med allmänna politiska åtgärder. Här behövs nog inte Sinnemäkis lokala hjältedåd, som försätter oss helsingforsbor i överraskande ojämlika situationer. Jag använder gärna de kollektiva trafikformerna, som oftast är välskötta. Men då jag har behov av att komma åt någon händelse i centrum av Helsingfors vill jag ha kvar min rätt att komma fram med bil, även en bensindriven. Bensinen får staten sedan beskatta enligt behov, bara sannfinländarna tar sitt förnuft tillfånga (fast det lär väl också ta sin tid). Peter Rehnström Gamlasbo Bra och dålig trafik i Gamlas och Helsingfors • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 WWW.NETTIKULTA.FI Asiakkaiden suosittelema Tule ilman ajanvarausta tai varaa aika puh. 044 9877 049. Teemme myös kotikäyntejä. Lapinlahdenkatu 19, Helsinki ma-pe 10-16, la-su ja iltaisin sop. mukaan KULTAA & HOPEAA OSTAMME Jumalanpalvelukset Kannelmäen kirkossa • Messu sunnuntaisin klo 10. Kaksikielinen messu 5.11. (suomeksi ja englanniksi). Messun jälkeen tarjolla kasviskeittoa kirkon pihalla. Bilingual Mass (Finnish and English) in Kannelmäki Church at 10 a.m., on Sun. 5 November. Viittomakielelle tulkattu messu 26.11. • Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18 • Pyhäinpäivänä la 4.11. klo 10 sanajumalanpalvelus ja Kko 18 Vainajien muistoilta, jossa luetaan vuoden aikana kuolleiden seurakunnan jäsenten nimet, ja jokaiselle sytytetään kynttilä alttarikaiteelle. • Iltaehtoollinen Malminkartanon kappelilla su 5.11. klo 18. Musiikkia Kannelmäen kirkossa Konsertteihin vapaa pääsy, ohjelma 10 € (käteisellä). • Syysaatteita to 9.11. klo 18. Jenni Lappalainen, piano, esittää Ilmari Hannikaisen pianoteoksia. • Duo Lux Syksyisiä unia la 11.11. klo 16. Sandy Ahjo, huilut, Marja Nevankallio, konserttikantele, Susanna Mäkinen, huilu, ja Laura Winter, konserttikantele. Klassista sekä jazzsävyistä tunnelmamusiikkia säveltäjäniminä muun muassa Sarmanto, Haimelin, Sibelius, Clarke. • Vaittisen Vene Back to the 80s la 18.11. klo 18. Vaittisen vene -yhtye: Pekka Vaittinen, Laulu, kitara ja huuliharppu, Milla Parolin ja Sindy Komulainen, taustalaulu, Timo Laakso, rummut, Juha-Pekka Olli, basso, Kalle Kuusimäki, kitara ja Pekka Peltonen, koskettimet. Veneen omia gospellauluja sekä nostalgisia riparilauluja 1980-luvulta nykyhetkeen. Vapaa pääsy. • Requiem-konsertti la 25.11. Klo 18. Suomalainen Kamarikuoro johtajanaan Eric-Olof Söderström esittää kaksi Requiem-helmeä, Gabriel Faurén ja Camille Saint-Saënsin Requiemit kuorolle, solisteille ja uruille. • Lauletaan yhdessä avoin yhteislaulutilaisuus kirkossa to 2.11. ja 16.11. klo 10.15–11.30. Klanun Mummola la 11.11. klo 10–13 Klanulla. Lapsille ja aikuisille leikkiä, askartelua ja lukemista yhdessä vapaaehtoisten mummojen kanssa. Avoimet ovet. Aikuisille Lähetyspiiri ti 7.11. klo 17–18.30 Klanulla. Vieraana Virve Rissanen Lähetysseurasta Avoin piiri. Eläkeläisten päivähetki ke 8.11. ja 22.11. klo 12.30–14 Klanulla. Keittolounas. Hartaus ja vapaata seurustelua. Vapaaehtoinen ruokaraha. Viittomakielinen raamattupiiri kirkossa tiistaina 28.11. klo 15, vieraana kirkkoherra Virpi Koskinen. Lue lisää tapahtumista nettisivuiltamme. Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki. Kirkko Vanhaistentie 6 Virasto ja Klanu, os. Klaneettitie 6–8 A, p. 09 2340 3800, ma–pe klo 9–14, kannelmaki.srk@evl.fi Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa FB: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet. IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka Apollon yläkoulun esittely ke 10.11. klo 18-19.30 Ilmoittaudu osoitteessa: apollonyhteiskoulu.fi Toivotamme huoltajat ja oppilaat lämpimästi tervetulleiksi. Esittely tapahtuu Meetin välityksellä. Yleisopetuksen lisäksi: Montessori-linja uutta Apollossa, ainutlaatuista Suomessa Luova linja ja Urhea-toiminta Toivotamme huoltajat ja oppilaat lämpimästi tervetulleiksi. Lisätietoa meistä: www.apollonyhteiskoulu.fi Instagram: @apollonyhteiskoulu, @apollonmontessorilinja Facebook: Apollon Yhteiskoulu ke 8.11. klo 17.30 Kaarnatie 4, rakennus 3
1.11.2023 3 Pääkirjoitus LÄHES PÄIVITTÄIN saa lukea nuorten henkisistä ongelmista. Jos neljännesvuosisata sitten vain yksittäisillä nuorilla oli psyykkisiä ongelmia, niin nykyään jo joka kolmannella. Jos aiemmin häiriöiden syitä lähdettiin hakemaan kotoa, niin nykyisin niiden katsotaan olevan moninaisempia. Nuorten psykiatristen häiriöiden diagnoosien määrä on kasvanut reilun 10 vuoden aikana yli 50%. On jo tavanomaista, että lähes kolmanneksella nuorista on jonkinlainen diagnoosi, joka joudutaan ottamaan huomioon niin koulunkäynnissä kuin opiskelupaikoilla. Tutkimusten mukaan mielenterveyshäiriöt eivät ole kuitenkaan lisääntyneet hälyttävästi, vaan kyse on niihin viittaavista oireista. Oireet voivat olla masentuneisuutta, ahdistuneisuutta tai uupumista. Monilla on syömiseen liittyviä ongelmia. Oireet muuttuvat häiriöksi, jos ne kestävät useita vuosia ja häiritsevät jokapäiväistä elämää pidemmän aikaa. On aivan luonnollista, että ihminen tuntee välillä masentuneisuutta tai ahdistusta, mutta nämä oireet eivät vaadi välitöntä hoitoa. Onkin todennäköistä, että nykyään on yleisempää tuoda tunteet esiin. Aiemmin niitä piiloteltiin tai ne eivät häirinneet opiskelua tai työntekoa samassa määrin. Meille asetetut vaatimukset ja odotukset ovat saattaneet kasvaa. Apua haetaan nyt herkemmin. Emme elä enää siinä kapeassa maailmassa kuin ennen. Työmarkkinoille ei mennä tuosta vain. Vaaditaan tiukkaa opiskelua ja suorituksia. Vaikka meillä on erilaisia julkisia verkostoja, ei toivotun työn ja asunnon löytäminen ole itsestäänselvyys. Enää ei rynnätä suoraan avioliittoon, joten yksinasuminen ja yksinäisyys ovat yleistä. Pysyvää parisuhdetta on vaikea löytää. Jos nuoret seurasivat ennen vanhempiensa polkuja, tekevät he nykyisin itsenäisiä päätöksiä. Roolimallit ovat kadonneet ja itsenäistyminen tapahtuu omavalintaisesti. Muotin ulkopuolella oleminen vaatii vahvaa identiteettiä, mutta sen hakeminen tuntuu olevan monelle vaikeaa. Omaa paikkaa ei meinata löytää. Syntyy näköalattomuutta. Kun nuoren yksilön aikuistumiseen, joka on itsessäänkin stressaavaa, lisätään globaali ongelmakirjo: ilmastonmuutos, pandemia, sodat, hajonneet sosiaaliset verkostot, yhtenäiskulttuurin katoaminen, ydinperheen puuttuminen, juurettomuus ym., ollaan haasteiden edessä. Ei ihme, että tulee pahoinvointia. Vietämme yhä enemmän aikaa sosiaalisessa mediassa, josta eri ongelmat ja epätodelliset mallit tulevat vyöryn lailla syliin ja asetumme kriisien keskelle, vaikka ne eivät meitä suoraan koskettaisikaan. Syntyy kysymys, mitä minä voin tehdä maapallon ja muiden pelastamiseksi? Kuka minä olen? Mitä minun pitää tehdä? Emme kykene tekemään paljoakaan, joten monet ryhtyvät kontrolloimaan elämäänsä, syömistään, kulutustaan ja käyttäytymistään. Maailmalta vyöryvät viestit ja tendenssit laittavat meidät asettamaan vaatimuksia itsellemme, jolloin ne kasvavat liian suuriksi. Seurauksena on psyykkisiä ja terveydellisiä vaivoja. Nyky-yhteiskunnan hektisyys on myös yksi ongelmista. Meidän pitäisi oppia päästämään välillä irti ja tunnustaa, että emme pysty kaikkea hallitsemaan, eikä ole tarpeenkaan. Kelpaat juuri sellaisena kuin olet. Jauri Varvikko jauri.varvikko@eepinen.fi Terveys, identiteetti ja globaalit ongelmat Seuraava numero ilmestyy 29.11.2023 Aineisto toimitukseen 17.11. mennessä. Kaarelan Eläkeläiset ry 50 vuotta KAARELAN ELÄKELÄISET ry:n 50-vuotisjuhlaa vietettiin Vartiokylän Työväentalolla 11.10.2023. Paikalle oli saapunut runsaasti väkeä. Juhlamieli oli korkealla. Yhdistys perustettiin aikanaan nimellä Etelä-Kaarelan Eläkeläiset ja perustajia oli 19 henkeä. Alusta lähtien on kerhon toiminta ollut monipuolista harrastustoimintaa. Juhlassa juontajana toiminut Marita Henriksson toivotti jäsenet tervetulleeksi. Juhlapuheen piti Pentti Leppänen , jonka vanhempien keittiössä 50 vuotta sitten yhdistys perustettiin. Pentti Leppänen totesi puheessaan syitä yhdistyksen perustamiseen. Siihen aikaan monet miehet päätyivät sairauseläkkeelle ja naisilla oli kansaneläke. Tarvittiin sosiaalistaja kulttuuritoimintaa. Nykyäänkin yhdistyksillä on suuri merkitys yksinäisyyden estämisessä ja yleisessä hyvinvoinnissa. Se tekee työtä aktiivisesti, että eläkeläiset eivät olisi yksin. Yhdistys jakaa tietoa eläkeläisten elämää koskevista asioista. Lopuksi Pentti Leppänen toivoi, että pitäkäämme huolta ystävistämme ja naapureistamme, ettei ketään unohdettaisi. Ohjelmassa esiintyivät yhdistyksen omat jäsenet. Laulettiin, nähtiin näytelmä, oli runonlausuntaa ja revyy. Haitarinsoittoa unohtamatta. Ritva Aronen kiitti kiitospuheessaan kaikkia läpi vuosien toimineita, innostuneita kerholaisia, jotka ovat mahdollistaneet tämän kerhon toiminnan. Yhdessä olemme vahvoja. Raija Antikainen Kaarelan Eläkeläiset ry Tervetuloa digikurssille Asukastalo Purpuriin! Hankasuontie 7, 00390 Helsinki I puh.020 712 0500 I info@automuovikem.fi I www automuovi.fi • UUSIEN RENKAIDEN MYYNTI • RENGASTYÖT JA TASAPAINOTUS! • RENGASHOTELLI 90€ TALVIPYÖRIEN VAIHDOT Nopeasti ja Nopeasti ja ammattitaidolla ammattitaidolla Soita 020 712 0500 Hankasuontie 7, 00390 Helsinki | puh. 020 712 0500 info@automuovikem.fi | www.automuovi.fi Henkilöja pakettiautot Arkisin klo 8.00-16.30. Suosittelemme ajanvarausta, näin vältyt jonottamiselta 30€ 30€ Vapaata tilaa. Sis. yhden pyörien vaihdon,pesun, kuntotarkastuksen SYYSHUOLTO 169€ AMMATTITAIDOLLA • Kultaja kellosepäntyöt • Tilaustyöt • Kaiverrukset • Helmien punotukset • Korvien reijitykset Hanki lahjasi kivijalkamyymälästä! Meiltä mm. Lumoava ja Nomination -korut. www.kultakaraatti.fi Aino ackténtie 8, 00400 Helsinki P. 09 588 5595, 044 578 8188 Kaarela-Seura ry järjestää yhdessä Suomen Syöpäpotilaat ry:n kanssa digikurssin, jossa tutustutaan Omakantaan, Maisaan ja Omaoloon. Kurssi on avoin kaikille ja se on ilmainen. Kurssipäivät: Ilmoittautumiset viim.: OmaKanta ma 13.11. klo 13–15 pe 10.11. Maisa ke 22.11. klo 12–14 pe 17.11. Omaolo ke 13.12. klo 12–14 pe 8.12. Mukaan kurssille tarvitset oman älypuhelimen tai tietokoneen ja mikäli haluat käytännössä harjoitella palvelujen käyttöä, tarvitset myös omat verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenteen kirjautuaksesi palveluihin. Mukaan mahtuu 15 osallistujaa / kurssikerta. Kurssipaikka on Asukastalo Purpuri, Purpuripolku 6, 00420 Helsinki. Ilmoittautumiset kursseille Asukastalo Purpurin koordinaattorille p. 050 32 44 329 tai sähköposti: asukastalopurpuri@gmail.com. Tervetuloa! Vartiokylän Työväentalolle oli 11.10. saapunut runsaasti väkeä.
4 1.11.2023 OLLAKSEEN USKOTTAVA , ihmisen tulee jatkuvasti olla huonolla tuulella ja mököttää. Hyväntuulisuus ja naureskelu tulkitaan heikkoudeksi, eli ”hän ei ota tehtäviään vakavasti”. Ihmisen tulee siis olla alituisesti kuin takapuoleen ammuttu karhu, siis noin kuvaannollisesti. Joihinkin ammatteihin huonotuulisuus soveltuu erityisen hyvin. Maanpuolustustehtävissä ei kuulu vitsailla. Sotureista arvostan eritoten kenraali Paavo Talvelaa. Hän oli ukko, jota jopa Mannerheim pelkäsi. Ehkä oli syytäkin. Sotahommansa Talvela hoiti esimerkillisesti. Hän ei turhia tunteillut vaan antoi palaa. Poliitikot eivät liioin turhia naureskele. Pidin paljon Paavo Lipposen jäyhästä tyylistä. Häneen oli syytä pitää jonkinlaista turvaväliä, jotta ei olisi joutunut ”nahkurin orsille” Iso koko ja urheilutausta herättivät myös aiheellista kunnioitusta ja pelkoa. Kekkonen oli tunnetusti kova jätkä. Suomen nykyiset päälliköt eivät vielä ole joutuneet tosipaikkaan. Mahtanevatko pärjätä? Maailmalla on tarjota kovia ukkoja. Ehkäpä kovin on Turkin presidentti Erdogan. Siinä on isäntä, jota saksalaiset voisivat ihastuneena kutsua määritelmällä ”todellinen arschgesicht”. Kauaksi ei jää Unkarin pääministeri Viktor Orban. Hän pääsee liki Erdogania viehätysvoimassaan. Mihinkäs minä sen Sergei Lavrovin unohdin? En minnekään. Jouduin tässä miettimään asiat uusiksi, koska luin tarkasti Hesarin kuukausiliitteen Lavrovista kertovan jutun. No niin. Kaveri on teräksenluja huippuvirkamies. Hän toteuttaa annetut käskyt eikä turhaan mietiskele, meneekö oikein vai väärin. Käsky on käsky. Hän on asunut vuosikausi New Yorkissa ja puhuu loistavaa englantia. Hän on huippukoulutettu, sivistynyt ihminen. Viran ulkopuolella hän on älykäs keskustelija, hän tupakoi runsaasti ja naukkailee mielellään hyvää viskiä. Hänellä on poikkeuksellisen katu-uskottava naama ja olemus. Kun nyt näistä kovan luokan veijareista puhutaan, niin täytyy muistaa myös Irakin Saddam Hussein. Siinä oli paha jätkä. Hän teki mitä mieleen tuli, eikä paljoa neuvoa kysellyt tai lakikirjasta toimiaan tarkastanut. Hänellä sinni piti loppuun saakka. Muistamme televisiosta, kuinka hän haukkui häntä syyttäneet tuomarit karkein sanankääntein. Vielä, kun häntä hirtettiin, meteli oli mitä melkoisin. Karjuminen loppui vasta luukun aukaisuun. No, Aatu oli myös omanlaisensa virtuoosi. Muistuu mieleen, kun hän kävi eräänlaista rauhanneuvottelua Tshekkoslovakian presidentin, vanhamies Emil Hachan kanssa. Hitler vaati täydellistä antautumista, vanhamies Hacha vetosi lakimiehenä joihinkin naurettaviin pykäliin. Aatu päästi todellisen pirun irti, syytteli ja uhkaili kuin mielenvikainen. Vanhamies Hacha sai sydänkohtauksen ja pyörtyi ”tuhrien” samalla housunsa. Tämä huvitti Aatua suuresti. Hän käski viedä ukon elvytettäväksi. Jonkin ajan kuluttua Hacha autettiin takaisin neuvottelupöytään. Naama valkeana ukko allekirjoitti antautumispöytäkirjan ilman vastaväitteitä. Näin se suurvaltapolitiikka pelaa... En nyt tässä yhteydessä viitsi enää käsitellä Ugandan diktaattori Idi Aminin kulinaarisia mieltymyksiä ja muita hauskuuksia... Niin, elämme nytkin perin mielenkiintoisia aikoja. Kovat ajat synnyttävät kovia ukkoja kovia akkojakaan unohtamatta. Kovanaamat voittavat kisat hyvin usein valitettavasti. Hulluksi heittäytyneitä pelätään, vaikka kyseessä olisi ainoastaan teatteriesitys, mistäpä sitä koskaan ihan varmasti tietää? Ihminen haluaa rauhaa ja mukavia turvallisia oloja. Ei hän riidellä halua. Siksi maailmanhistoria todistaa, että karkeutta ja julmuutta arvostetaan. Hullua, hullua... Mutta mitäs minä näistä olen kiinnostunut? No varmaankin siksi, että olen itse lampaanluontoinen pehmeä lällykkä. Noin Mamban sanoin,”halusin olla hyvä ja ystävällinen”, ei, ei. Sillä lailla ei menestytä, se on todettu. Olisikohan syytä vielä näin vanhoilla päivillä liittyä johonkin näytelmäkerhoon? Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Nahkurin orsilla Huudikoutsit kylässä Asukastalo Purpuri sai yllättäviä vieraita, kun Irti Huumeista ry:n ja Kulttuurin ja hyvinvoinnin liiton Kukunori ry:n jalkautuvaa vertaistukea tarjoavat huudikoutsit tulivat kylään. HUUDIKOUTSIT OVAT päihteitä käyttävien keskuudessa toimivia koulutettuja vapaaehtoisia vertaistyöntekijöitä. Huudikoutsitoiminnan tarkoituksena on tavata kaduilla ja kujilla aikaansa viettäviä ihmisiä, jotka tarvitsevat vertaistukea. Huudikoutsit ovat läsnä, kuuntelevat ja keskustelevat ja ohjaavat tarvittaessa päihdesairaita palveluiden piiriin: Kelaan, sosiaalityöntekijöiden pariin, päihdeklinikalle, matalan kynnyksen palveluihin. Pääkaupunkialueella toimii projektissa yhteensä yhdeksän huudikoutsia. Nyt Asukastalo Purpurin kokoustilassa heistä istuu neljä sekä Irti Huumeista ry:n ja Kukunori ry:n kaksi ohjaajaa. Huudikoutsit Laura Mandell-Mäki, Henri Grönholm, Mia Ekberg ja Jenni Huittinen ovat selvästi motivoituneita, todella innostuneita työstään ja siihen vahvasti sitoutuneita. Koutseja luotsaavat huumetyöntekijät Pietari Holma ja Nancy Gönberg. Huumetyön vastaava Petra Müller ja huumetyöntekijä Iiro Timonen jäivät Länsi-Pasilan toimistolle päivystämään. Koutseja on nyt viisi, mutta rekrytoimme koko ajan lisää vapaa-ehtoisia mukaan, Pietari Holma sanoo. Henkilökohtaista kokemusta Kaikki koutsit omaavat henkilökohtaista kokemusta päihteistä ja niiden aiheuttamista lieveilmiöistä, kuten rikollisuudesta irrottautumisesta. He tekevät jalkautuvaa työtä koko pääkaupunkiseudun alueella ihmisiä kohdaten ja auttaen. Mukana heillä on aina evästä ja hygienitarvikkeita. Ideana on avustaa päihteiden käyttäjiä vertaisena ja olla esimerkkinä suunnanmuutoksesta, ihminen ihmiselle. Saamme kaupungilta hävikkiruokaa, jota jalkautuvat koutsit ottavat mukaansa kierroksille, Holma kertoo. Työkenttänä pääkaupunkiseutu Huudikoutsit toimivat koko pääkaupunkiseudun alueella. Heitä voi tavata siellä missä ihmiset liikkuvat. Tavallisimpia paikkoja, mistä meidät löytää, ovat juna-asemat, metro, ostarit, puistot ja puistikot, erilaiset julkiset tilat ja tapaamispaikat, koutsit kertovat. Huudikoutsitoiminnalla on kaksikin toimipistettä, mutta jalkautuminen on jutun oleellinen osa työtä. Toiminta tapahtuu arkisin. Lisäksi järjestetään erilaisia pop up -tapahtumia. Kiertäminen tapahtuu suunnitelmallisesti ja tasapuolisuuteen pyrkien, painottuen kuitenkin niille alueille, joissa tuelle on eniten tarvetta ja missä on eniten ihmisiä sosiaalija terveyspalveluiden ulkopuolella. Meihin voi olla myös yhteydessä, soittaa, kertoa Facessa tai laittaa viestiä. EmTrumpettikuja 4 talot aiotaan purkaa OSOITTEESEEN Trumpettikuja 4 suunnitellaan uusia asuinkerrostaloja. Tontilla sijaitsee nykyisin neljä kolmikerroksista asuinkerrostaloa. Suunniteltu uudisrakentaminen edellyttää alueella olemassa olevien, vuonna 1978 valmistuneiden, hissittömien, 3-kerroksisten asuinkerrostalojen purkamista. Uudet asuinkerrostalot ovat alustavissa suunnitelmissa 5–6-kerroksisia. Asuntojen pysäköintipaikat on suunnitelmissa sijoitettu maantasoon. Suunnittelun tavoitteet ja alue Asemakaavan muutos koskee asuinkerrostalojen korttelialuetta, joka sijaitsee osoitteessa Trumpettikuja 4. Suunnittelualueen rajauksessa on asuintontin lisäksi mukana osa Trumpettikujan katualueesta ja osa tontin itäpuolelle sijoittuvasta puistoalueesta. Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa olemassa olevien asuinkerrostalojen korvaaminen uusilla, nykyisiä rakennuksia korkeammilla asuinkerrostaloilla. Maankäytön tehostamista pidetään mahdollisena, sillä suunnittelualueen nykyinen tehokkuus (rakentamisen määrän ja tontin koon suhde) on matalahko naapuritontteihin verrattuna. Asuintontin nykyinen tonttitehokkuus on noin e=0,55. Suunniteltu uusi tonttitehokkuus on noin e=0,95. Suunnittelualue sijoittuu Mätäjoen puistoalueen ja leikkipuisto Trumpetin välittömään läheisyyteen. Kannelmäen juna-asema ja aseman läheisyyteen sijoittuvat palvelut löytyvät alle 500 metrin etäisyydeltä suunnittelualueesta. Edellä mainitut lähtökohdat tarjoavat loistavat mahdollisuudet alueen kehittämiseen asumisen alueena. Tontilla olemassa olevien hissittömien asuinkerrostalojen peruskorjaamisen sijaan kaavamuutoksen lähtökohdaksi on otettu uusien, esteettömien asuinkerrostalojen rakentaminen alueelle. Osallistuminen ja aineistot Osallistumisja arviointisuunnitelmaan ja alustavaan viitesuunnitelma-aineistoon voi tutustua 6.–24.11. seuraavissa paikoissa: • verkkosivuilla https://www.hel.fi/suunnitelmat. • Kannelmäen kirjastossa, Klaneettitie 5, 00420 Helsinki Kaupunkiympäristön asiakaspalvelu palvelee puhelimitse numerossa 09 310 22111 ja verkossa https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/yhteystiedot/yhteystiedot . Myös suunnittelijaan voi olla yhteydessä. Suunnitteluun liittyvää aineistoa päivitetään Helsingin karttapalveluun https://kartta.hel.fi/suunnitelmat. Mielipiteet osallistumisja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta pyydetään esittämään viimeistään 24.11.2023. Kirjalliset mielipiteet lähetetään Helsingin kaupungin kirjaamoon (Pohjoisesplanadi 11–13) sähköpostiosoitteeseen helsinki.kirjaamo@hel.fi tai postiosoitteeseen Helsingin kaupunki, kirjaamo, kaupunkiympäristön toimiala, PL 10, 00099 Helsingin kaupunki. Huudikoutsien tehtävänä on jalkautua ja tavata päihteidenkäyttäjiä siellä, missä apuakin tarvitaan. Vas. huudikoutsit Mia Ekberg, Jenni Huittinen, huumetyöntekijä Pietari Holma ja huudikoutsi Henri Grönholm.
5 1.11.2023 MONIEN TUTKIMUSTEN mukaan suomalaiset liikkuvat liian vähän. Liikunnallinen elämäntapa on asiantuntijoiden mukaan vieras asia liian monille. Yhtäällä ollaan huolissa lasten liian paljosta paikallaan olosta, toinen taho murehtii työikäisten liikkumattomuutta ja onpa niitäkin joiden mielestä me ikäihmiset emme liiku tarpeeksi emmekä aina ihan oikealla tavalla. Isäni oli ollut ennen sotaa lupaava keskimatkojen juoksija. Lievä haavoittuminen lopetti kilpauran, mutta viimeiset lenkkinsä hän juoksi yli 80-vuotiaana. Hiihtäminen piti lopettaa kun silmät eivät kestäneet pakkasta ja viimaa – sama vaiva on periytynyt minullekin ja hiihtolenkit jääneet unholaan. Isältä opin liikunnallisen elämäntavan. Kilpaurheilijaa minusta ei tullut. Siskosta tuli ja veljet pelasivat tamperelaiseen tapaa jääkiekkoa ja kesällä jalkapalloa. Lopullisen kipinän liikunnan tärkeyteen sain loukkaannuttuani auto-onnettomuudessa yli 40-vuotiaana. Minulle kerrottiin että kuntoutuminen, joka sisälsi monenlaista liikuntaa, voisi edesauttaa voimieni ja liikuntakyvyn kohenemista. Kun miehenikin innostui liikkumaan, päädyimme lopulta juoksemaan maratonia. Juoksuni on juostu, mutta tarve liikkua on jäänyt: jumppaa, joogaa, vesijuoksua, vesijumppaa, sauvakävelyä, kävelyä. Saattaa olla esimerkin voimaa, että läheiseni urheilevat, tanssivat, joogaavat, juoksevat, hiihtävät, uivat, käyvät kuntosalilla, pyöräilevät. Sukumme nuorin – kaksivuotias – matkii innokkaana kaikkea mitä isoveli tekee jalkapalloharjoituksissa. Minun etuoikeuteni on Pitäjänmäen Eläkkeensaajien jäsenenä valita yhdistyksen liikuntatarjonnasta mieleiseni lajit: maanantaina etäjooga, tiistaina kuntosali, keskiviikkona etäjumppa, torstaina tuolijumppa, perjantaina kimppalenkki. Yhdistys on toistaiseksi saanut liikunnan organisoimiseen avustusta Helsingin kaupungilta, mutta maksettavaa jää jäsenillekin. Rahan ympärille liikunta ja liikkumattomuus viime kädessä kiertyy. Osa lasten liikuntaharrastuksista on kalliita. Monille perheille jopa liian kalliita. Lahjakas jalkapalloilijan alku ei voi treenata montaa kertaa viikossa, koska perheen rahat eivät riitä maksuihin, puhumattakaan jääkiekkoilun kustannuksista. Edesmenneen presidentin Martti Ahtisaaren vaimo Eeva Ahtisaari sai aikaan alaluokkalaisten iltapäivähoidon. Voisiko seuraavan presidentin puoliso ryhtyä toimenpiteisiin, että lapsille saadaan harrastusmahdollisuudet koulun yhteyteen iltapäivisin. Ovathan monet kansalaisjärjestöt organisoineet iltapäivähoitoa. Miksei yhtä hyvin monen eri lajin treenejä voisi järjestää kouluilla. Lapset saisivat kokeilla eri lajeja perusteellisemmin kuin koulun liikuntatunneilla. Samalla voisi myös organisoida varojen keräämisen vähävaraisten perheiden lasten liikuntaharrastukseen. Ihan alkajaisiksi saattaisin haastaa eläkkeensaajat tukemaan lasten liikkumista – vaikkapa sillä indeksikorotuksella mikä on eläkeläisille luvassa ensi vuonna, samaan aikaan kun esim. opiskelijoiden elinolosuhteita kavennetaan lähes häikäilemättömästi. Eivätkä monet lapsiperheet pääse sen helpommalla. Leena-Maija Tuominen Liikun, liikut, liikkuu Vanhaistentie 8, 00420 Hki P. 040 350 0086, 010 324 8880 www.e2sahko.fi Aitoa talonmiespalvelua pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo ja Vantaa) senioritalkkarit@gmail.com www.senioritalkkarit.fi Apua arjen pieniin ja suuriin ongelmiin! P. 040 160 4230 Huudikoutsit kylässä HUUDIKOUTSITOIMINTA on tarkoitettu sinulle, joka kaipaat arkeesi päihteetöntä tekemistä hyvässä porukassa. Huudikoutsit kohtaavat ihmisiä, ovat läsnä kuunnellen ja keskustellen sekä ohjaavat tarvittaessa palveluiden piiriin. Toiminta on vertaistuellista ja tavoitteena on edistää omaa sekä muiden toipumisprosessia. Saat myös oivan tilaisuuden tutustua mielenterveysja päihdetyöhön sekä kehittää opiskeluja työelämätaitoja. Toimintaan voi osallistua matalalla kynnyksellä oman elämäntilanteen mukaan. Joka päivä on tarjolla kahvit ja lounas. Ota yhteyttä ja tule tutustumaan! Toimistomme sijaitsee Länsi-Pasilassa osoitteessa Fredriksberginkatu 2, 00240 Helsinki. Toinen toimipisteemme sijaitsee yhteisissä tiloissa päiväkeskus Illusian kanssa Leppävaarassa osoitteessa Läkkisepänkuja 4, 02650 Espoo. Yhteystiedot Petra Müller, huumetyön vastaava petra.muller@irtihuumeista.fi 050 472 0372 me kykene tarttumaan yksittäisiin tapauksiin, mutta pyrimme vaikuttamaan päihdeilmiöihin laajemmin, koutsit summaavat. Kannelmäki ei tuen kärkipäässä Huudikoutsi Laura Mandell-Mäki on Kannelmäestä kotoisin. Oletteko olleet aiemmin Kannelmäessä? Onko täällä paljon tuen tarvetta? Ollaan oltu. Kantsussa on tietysti omat alueensa, joissa tukea tarvitaan, mutta Helsingin kaupunki on ottanut alueen aika hyvin haltuun. On D-asema ja yhteisöllisyyttä. Alue on monin tavoin rauhoittunut, Laura kertoo. Laura ei pidä esim. Sitratoria ongelmallisena. Kyse on ihmisistä, jotka pääsääntöisesti vain hengaavat. Häiriöitä on vähemmän kuin monilla muilla alueilla Helsingissä. Kaikilla päihdetausta Kaikilla huudikoutseilla on jonkintasoinen oma päihdetausta, sillä tarkoituksena on auttaa porukkaa omalla kokemuksella ja kannustaa päihderiippuvuuden kanssa kamppailevia. Koutsit ymmärtävät itse minkälaisten ongelmien ja haasteiden keskellä akuutin päihderiippuvuuden kanssa elävät taistelevat. Kohderyhmämme ovat päihdesairauksista kärsivät, syrjäytyneet, palveluiden ulkopuolella olevat huono-osaiset ihmiset, koutsit sanovat. Idea on kuunteleminen, läsnäolo, neuvonta ja ohjaus, ei valistaminen. Pelkkä kysymys mitä kuuluu, helpottaa monen oloa, kun saa sanottua asian ulos. Koutsien omakohtaiset vertaiskokemukset, toipumistarinat ja opit suunnataan muiden auttamiseen ja tukemiseen, jotta päihteistä kärsivät kykenisivät löytämään voimavaroja, motivaatiota ja verkostoja päihteettömyyden tavoitteluun ja omaan muutokseen. Samalla se tukee koutsien omaa toipumista, antaa mahdollisuuksia itsensä kehittämisen, paluuseen työelämään ja sosiaalisten verkostojen rakentamiseen. Mielekäs toiminta vahvistaa päihteettömyyden ylläpitoa ja kuntoutumista. Samalla viivalla Koutsit ovat kaikki samalla viivalla. He saavat myös toisistaan vertaistukea. Tässä porukassa voi olla oma itsensä, ei tarvitse peitellä menneisyyttään. Toiminta tuo sisältöä elämään. Hyöty on molemminpuolista. Koutsit purkavat päivän tapahtumat aina yhdessä toimistolla, jotta tapaamisista ei jäisi paineita tai ahdistusta. Joskus tilanteet ovat voineet olla uhkaaviakin, mutta tavallisesti kohtaamiset sujuvat hyvin. Uhkaavia tilanteita laukaisevat tekijät liittyvät yleensä muuhun, ne eivät kohdistu itse koutseihin. Olemme enemmänkin rauhoittava ja turvallisuutta luova tekijä. Koulutusta ja uusia taitoja Vapaaehtoiset koutsit saavat toiminnan kautta huudikoutsikoulutuksen ja todistuksen työstään. Koulutus kestää viisi viikkoa. Jalkautuminen tapahtuu heti. He saavat työn puolesta bussilipun ja päivittäisen lounaan. Palkkaa heille ei makseta, vaan he saavat Kelan peruspäivärahaa, mutta myös työkokeilu on mahdollista, jolloin on oikeus työttömyysetuuteen. On hienoa, kun voi auttaa muita ja vähentää haittoja. Päihteiden käyttö on hyvin itsekästä puuhaa. Avun antaminen on hoitoa aiemman itsekeskeisyyden vastapainoksi, mikä tuo onnistumisen kokemuksia, huudikoutsi Henri Grönholm sanoo. Tässä oppii, miten ihmisille puhutaan, miten heitä tuetaan. Opimme lukemaan tilanteita, pelisilmä paranee. Teemme mitä voimme. Annamme evästä, kohtaamme. Huudikoutsitoiminta tuo koutseille useita uusia oppeja, opiskeluja työelämätaitoja, joista ponnistaa elämässä eteenpäin. Oma menneisyys muuttuu voimavaraksi ja kääntyy voitoksi, koutsit sanovat. Tästä on hyvä jatkaa! Teksti ja kuva Jauri Varvikko Mielipiteet voi esittää myös suoraan suunnittelijalle. Tapaamisaika tulee sopia etukäteen. Viranomaisille ja muille asiantuntijoille järjestetään erillinen neuvottelu ja heiltä pyydetään tarvittavat lausunnot. Kun mielipiteet on saatu, suunnittelu etenee ja laaditaan kaavaehdotus. Kaavoituksen etenemisen vaiheet ja osallistumismahdollisuudet on kuvattu viimeisellä sivulla. Kaavoitus vireille tontin omistajan hakemuksesta Korttelialueet ovat yksityisomistuksessa. Kaavoitus on tullut vireille tontin omistajan hakemuksesta. Kaupunki valmistelee asemakaavan muutoksen perusteella mahdollisesti kyseeseen tulevan maankäyttösopimuksen hakijan kanssa käytävissä neuvotteluissa. Suunnittelualueella on voimassa kaksi asemakaavaa (vuosilta 1976 ja 1977) ja niissä alue on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi, katualueeksi ja istutettavaksi puistoalueeksi. Uusia huudikoutseja etsitään mukaan toimintaan! Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy, Perämiehenkatu 12 E, 00150 Helsinki, p. +3589 682 1102, www.bm-ark.?, etunimi.sukunimi@bm-ark.? Trumpettikuja 4 Ilmakuva ja alueleikkaus TRUMPETTIKUJA AURINKOKALLIO TRUMPETTIKUJA 4 Ilmakuva Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy:n viitesuunnitelmasta.
6 1.11.2023 Toisinajattelija Toi sin aja tte lij a Nietzschen siskon ”pulleat pikku kätöset” ERÄISSÄ KIRJALLISUUSLUETTELOISSA esiintyy Nietzschen kirjoittama ”Minä ja siskoni”kirja. Paitsi että se ei ole Nietzschen kirjoittama, vaan pornografinen teos siitä miten Nietzschen sisko on jo pienenä alkanut hoidella pikku Friedrichiä. Teos on ollut suosittu kuten porno usein. Miksi juuri Nietzsche on valikoitunut pornon kohteeksi, saattaa riippua 1800-luvun lopulla yleisestä huhusta jonka alullepanijana on ollut säveltäjä Richard Wagner . Ystävänä Wagner on kirjoittanut lääkärilleen ja pohtinut (ilman perusteita) että voisivatko Nietzschen terveysongelmat johtua masturboinnista. Vaikka kirje oli yksityinen, Wagnerin sihteeri joka ei pitänyt Nietzschestä, levitti tietoa kirjeestä. Nietzsche ja hänen koko perheensä stigmatisoitui tästä. Kuvaa sinällään hyvin silloista terveydenhoidon tasoa että tällaisia on pohdittu. Nietzschen terveysongelmien hoito aiheutti muutenkin enemmän ongelmia kuin itse sairaus. Mm. Friedrich Nietzschen suolisto vaurioitui parkkihappoperäruiskeiden takia. Lääkkeiden myrkyt ovat saattaneet myös aiheuttaa mielisairauden, josta Nietzsche kärsi elämänsä viime vuosina. Mutta enemmän Nietzschen siskon pikku kätöset ovat tehneet hallaa Nietzschen tuotantonnon ymmärtämiselle. Vieläkin käsitetään Nietzsche jonkinlaisena protonatsina, protokansallissosialistina. Mkäli natsina pidetään henkilöä joka ei kannata nationalismia eikä sosialismia ja joka vastustaa antisemitismiä, kenties sitten Friedrich Nietzscheä voi pitää läheisenä natsismille. Se oli Nietzschen sisko, Elisabeth , joka oli antisemiitti ja natsimielinen. Hän mm. julkaisi Nietzschen muistiinpanoista kootun kirjan Friedrichin kuoltua. Siihen kirjaan oli koottu mielivaltaiseen järjestykseen erilaisia lauseenpätkiä Nietzschen sekavista muistikirjoista. Yhdistämällä lauseita sopivasti saatiin luotua mielikuvaa Nietzschestä natsina. Nietzsche kuoli mielisairaana vuonna 1900 ja sisko eli vuoteen 1935. Hän piti natsimielistä hovia talossa jossa hän hoiti Nietzscheä ja sittemmin tämän arkistoa. Vieraina kävi mm. Adolf Hitler , jolle Elisabeth lahjoitti Nietzschen kävelykepin. Hitlerillä oli tapana keräillä talismaneja, joten lahja oli mieleinen. Hitler tuskin koskaan luki Nietzscheä vaikka hänen kirjansa olikin Hitlerin kirjahyllyssä. Eliabethin pulleat pikku kätöset ovat saaneet aikaan että Nietzschen ajatuksista vallitsee edelleen paljon vääriä käsityksiä. Monet käsittävät Nietzschen natsimielisenä. Se on kaukana totuudesta. ”Yli-ihminen” Koska ihminen hylkää jumalan, on ihmisen itse asetuttava jumalan paikalle. Ja eikö näin ole käynytkin. Näin syntyy yli-ihminen. Nietzsche on ajankohtainen edelleen. ”Hän säät ja ilmat säätelee” ja hän on nykyisin ihminen. Tämä kanssa rinnakkaisena esiintyy ilmiö missä tiede kohotetaan jumalan paikalle. Syntyy uskonnon muoto skientismi, missä tiede korvaa jumalan. Ja näinhän on myös käynyt nykyyhteiskunnassa. Tieteisusko on uskonnon muodoista nykyisin laajimmin omaksuttu. Missään tapauksessa yli-ihmisellä ei ole koskaan tarkoitettu mitään Hitlerin kaltaista vaikka Elisabethin pulleat pikku kätöset ovat käsitystä siihen suuntaan vieneet. ”Ehkä” Nietzschen filosofia on ”ehkän” filosofiaa. Ne varmat kannat puuttuvat. Tässä olisi opeteltavaa mm. ilmastonmuutokseen uskoville. Planeetat kiertävät radallaan ja isoja asioita tapahtuu. On säteilyä jos jonkinlaista. Mutta pienen ihmisen huomio kiinnittyy siihen että on lämmennyt asteen sadan vuoden aikana ”ihmisen aiheuttamana”. Voi miten naurettavaa ja miten paljon on sellaista mistä emme tiedä tai vaikka tietäisimme jotakin, emme välitä tietää enempää koska se ei sovi uskomuksiimme. Aforismit Nietzschen aforismit ovat osuvia, vaikkapa tämä: Nykyinen kiire aiheutuu siitä että ihminen on paossa itseään. ”Minun kunnianhimonani on lausua kymmenessä virkkeessä se, minkä muut sanovat kokonaisessa kirjassa, se, mitä muut eivät sano kokonaisessa kirjassa”. Lähde: Sue Prideauxin kirja Nietzschen elämä, alaotsikko En ole ihminen, olen dynamiittia. On muuten mielenkiintoinen ja monifasettinen kirja, joskaan lyhytpinnaisille ei ehkä sovi yli 500-sivuiset kirjat. Esko Karinen KJELL WESTÖN yhdeksäs romaani ”Molly ja Henry” (Otava, 509 s, suomennos Laura Beck) on erittäin moniulotteinen kuvaus suomalaisesta yhteiskunnasta Talvisodan lopulta tammikuussa 1940 välirauhan kautta jatkosodan alkuun kesällä 1941. Kirja ei kuitenkaan ole historiakatsaus vaan rakkausromaani, kahden ihmisen Mollyn ja Henryn välisen ihmissuhteen kuvaus poikkeusaikana. Parisuhde kietoutuu Westöllä Helsingin suomenruotsalaiseen ”yläluokkaan”, jolla poikkeusoloissakin, korttiaikanakin menee paremmin kuin tavallisilla suomenkielisillä. Ruotsinkielisen kielivähemmistön elämän kuvaajana Westö on lähes kaikissa kirjoissaan tämän hetken kirjoittajista ehdoton ykkönen. Taitavasti pienillä yksityiskohdilla, kahvin, voin, bensan, viinan hankkimisilla Westö kuvaa kielivähemmistön yhteenkuuluvuutta, ”hankintoja” vaikeissakin oloissa. Rakkausromaanin päähenkilöt Molly ja Henry eivät ole mitään rakastuneita nuorukaisia, vaan työssäkäyviä vahvoja persoonia, joiden yhteiseloa eri vivahteineen Westö kuvaa antaumuksellisen tarkasti. Molempien perheja elämänpiiri tulee suomenruotsalaiseen tapaan laajasti esille. Päähenkilöt ovat ammateiltaan hyvin erilaisia: Molly on teatterija elokuvanäyttelijä, Henry ansioitunut toimittaja pääkaupungin Hufvudstadsbladet-lehdessä. Kaikki näyttää hyvältä, mutta ei olekaan. Molly ei saa teatterissa haluamiaan näytelmärooleja, sivuosia vain. Henry, erittäin arvostettu toimittaja taas joutuu lehden toimituksessa boikottiin: hänen rintamakirjoituksiaan ensin sensuroidaan, sitten ne jätetään kokonaan julkaisematta. ”Totuus on sodan ensimmäinen sankarivainaja”, on yleinen määritelmä. Näin myös Suomen sodissa 1940 ja 1941–44. Henry haluaisi edes vähän kirjoittaa näkemäänsä ja kokemaansa rintamalta, mutta ei onnistu. Propagandaa sodasta pitää kirjoittaa. Voittoja ja sankaritekoja. Kuvatessaan Henryn toimittajatuskaa Westö on parhaimmillaan kuten myös Mollyn epätoivoisissa pyrkimyksissä erilaisiin näyttelijärooleihin. Miksi toiset vievät roolit? Eikö hän olekaan hyvä? Henryn rintamatuskaa taas lisää nuoruuden muisto Helsingin ruotsinkielisten valkoisten koulupoikien tappajaryhmästä vuoden 1918 keväällä, Henrykin oli mukana ampumassa aseettomia punaisia – kostoksi. Aihe on ollut Westöllä esillä aiemminkin. Westö kuvaa erittäin taitavasti sitä armeijan taholta tulevaa hiljaista painostusta HBL-lehteä kohtaan, jolla Henry saadaan vaiennettua. Erittäin taitava on myös kuvaus Mollyn teatterimaailmasta. Miten ihmissuhteet, juonittelut, kaupankäynnit, sukupuoliset käyttäytymiset vaikuttavat roolijakoihin niin teatterissa kuin elokuvissakin, kovaa leikkiä, jossa Molly ei menesty! Pääosassa Westön rakkausromaanissa on upeasti kuvattu Helsinki. Parempi väki asuu Töölössä ja Eirassa, mutta onneton Henry joutuu asumaan Kalliossa III linjalla! Tämän kaupungin luokkajaon Westö tuo ohimennen lukijan tietoisuuteen. ”Molly ja Henry” on upean traaginen romaani kahden ihmisen kamppailusta poikkeusoloissa sodan ja rauhan välimaastossa. Voiko siinä rakkaus kukoistaa? Westön kirja ”Molly ja Henry” kertoo paljon paitsi rakkaudesta myös sodista. Silti se rauhan asialla. Se on hyvä näinä päivinä! Pekka Hurme Westön vahva kuvaus Suomen sota-ajasta Av. ma-to klo 9-17, pe klo 9-16 | Purpuripolku 6, 00420 Hki Ota yhteyttä: toimintakoordinaattori, 050 324 4329, asukastalopurpuri@gmail.com | facebook.com/asukastalopurpuri Asukastalo on avoinna tervetuloa! Asukaskahvit Ma klo 11.30-13.00 Kahvittelua, rupattelua ja oleskelua. Tarjolla kahvia, mehua ja pientä purtavaa. Svenskt språkcafé Joka toinen tiistai (parittomat viikot) klo14.00-15.30 Vi ska ha det roligt tillsammans, tala svenska, dricka kaffe och bli bekanta med varandra. Kielikahvila Ke klo 14.00–15.45 Tule harjoittelemaan suomen kieltä Rennossa ilmapiirissä kahvikupin ääressä keskustelemme eri teemoista. Peli-iltapäivä To klo 13.00–15.00 Tervetuloa pelaamaan koukuttavaa Rummikub-peliä. Ajan kulua ei edes huomaa. Neulontapaja Joka toinen torstai (parittomat viikot) klo 14.00–17.00 Puseroita, sukkia, lapasia tai mitä mieleen tulee. Sohvaperunat Pe klo 13–15 Purpuriin on hankittu TV. Katsotaan yhdessä mitä kannattaa katsoa! Kalevi Suurosen mustavalkovalokuvanäyttely Asukastalo Purpurissa marraskuun ajan ASUKASTALO PURPURISSA on marraskuun ajan esillä taiteilija Kalevi Suurosen mustavalkovalokuvanäyttely. 22 valokuvan näyttely koostuu Suurosen vuosien varrella ottamista mustavalkoisista luontoja henkilökuvista. Asukastalo Purpuri on avoinna arkisin klo 9-17. Osoite Purpuripolku 6, 00420 Helsinki. Tervetuloa!
7 1.11.2023 Kantelettarentie 7, 00420 Hki P. 09 5862 021 Ajanvaraukset: 09-497 071 Vanhaistentie 8 • Tervetuloa! Kauneusja terveyspalveluja Parturi-Kampaamo MARI LEINO p. 045-1312 721 Laurinniityntie 2, 00440 Helsinki www.marileino.fi Muista isää 12.11.! Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Purpuripolku 6, 00420 Helsinki Aineistot: tanotorvi@eepinen.fi Painos 18 000 kpl Ilmoitusmyynti: Seija Kuoksa / Eepinen Oy P. 010 3206 663, 045 1323 828 seija.kuoksa@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Etuja takasivu: 1,30 /pmm Paino: Botnia Print Oy, Kokkola Jakelu: SSM Oy / Hjex Oy Hankasuontie 3, 00390 Hki http://hjex.fi/jakelupalaute Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Kuninkaantammi, Honkasuo, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, osa EteläHaagaa, Kaivoksela, Silvola. Nippujakelu alueen yrityksiin. KÄVIN PERHEEN KANSSA katsomassa nuorisomusikaalin Et sä kumminkaan mitään tajuu. Musikaalissa oli kohtaus, jossa perheenäiti tilitti elämästään äitinä. Jatkuvasta huolesta, joka ei vain ota laantuakseen, ja paineesta olla hyvä vanhempi. Ja miten pitäisi osata päästää nuoresta irti. Kaiken sen jälkeen, mitä oli tapahtunut lapsen syntymän jälkeen, se tuntui äidistä hyvin vaikealta. Esitys oli kaiken kaikkiaan hyvin samastuttava, sain nauraa ja liikuttua oikein huolella. Puimme esitystä kotimatkalla porukalla. Kuopus sanoi, että esityksen äidin tilitysosuus oli todella tylsä ja häntä alkoi nukuttaa. Itse katsoin tätä kohtausta kyynelsilmin ja pala kurkussa. Esikoinen sanoi, että esityksen äidin huolehtiminen kuulosti aika tutulta. Hän kysyi jatkokysymyksenä, että olenko itse sitä mieltä, että olen vähän ylihuolehtiva äiti. Vastasin olevani. Kerroin myös huomanneeni sen, että omaa toimintaa on vaikea muuttaa. Mutta elämä on ihmisen parasta aikaa opetella uusia taitoja! Puolustelin itseäni kertomalla, että ehkä lapsen ennenaikainen syntymä keskosena jätti sellaisen pysyvän huolivaihteen päälle. No, rehellisesti, sekään ei ole mikään syy olla yrittämättä muuttua. Etenkin kun on todistettavasti selvitty vauvavuosista ihan hengissä eteenpäin! No, onhan huolivaihde ja helikopterointi muuttanut muotoaan vuosien varrella. Olen jo vuosia luottanut siihen, että flunssan vaivatessa lapset saavat silti hengitettyä normaalisti ja nukkuvat yöunensa ilman hengityskatkoja. Pieni rohina ei ole merkki lähestyvästä katastrofista. Lasten ollessa pieniä heräsin jokaiseen pieneen risaukseen, ja olin hälytysvalmiudessa mihin aikaan vuorokaudesta tahansa. Nykyään herään juuri ja juuri herätyskelloon sen soidessa. Mitä vanhemmiksi lapseni ovat kasvaneet, ja oppineet uusia asioita ja taitoja, sitä enemmän oma luottamukseni elämän kantamiseen on kasvanut. Silti joudun usein tietoisesti sopimaan itseni kanssa, että mielikuvitukseni lähtee ansaitulle huilille enkä kuvittele draaman kaarella tapahtumia aasta ööhön. Vaikeaa se on, mutta oman mielenterveyden kannalta tärkeä taito. Kun lapsillani ei vielä ollut älypuhelimia, ystäväni näytti, miten seurailee ekaluokkalaisen tyttärensä koulumatkan sujumista puhelimen sijaintitiedoista. Mietin silloin, etten pidä tästä isoveli valvoo -näkökulmasta, ja pitäisi lapsilla olla jokin oikeus yksityisyyteenkin. Mieleni muuttui vuosia myöhemmin, kun lapsi hukkasi viikon vanhan puhelimensa lumihankeen, josta sen oli eräs ystävällinen sielu poiminut talteen. Tämän episodin jälkeen kaikkien perheenjäsenten sijaintitiedot laitettiin näkyviin. Uskon tämän toimenpiteen säästäneen puhelinlaskua, koska en enää soittele heille, että ”Mis oot?” Senkus katson puhelimestani. On se kyllä kolahtanut omaankin nilkkaan. Perheenäidin salapyrähdykset kauppoihin tai ravintoloihin eivät ole enää salaisia, joten aivan turha kertoa peitetarinoita. Eväät ja kledjut: huolivaihde on tapissa, jos lapsillani olisi nälkä tai kylmä. Kun työmatkalla muistan, etten kaivanut kaapeista lasten paksumpia takkeja esille, vaikka tiesin, että luvassa on kylmä aamu. Silloin mielikuvituksen autuas kela käynnistyy. No niin, nyt se laps menee kouluun ohuessa takissa, on varmaan ilman hanskojakin, iltapäivällä valuu jo räkä, illalla nousee kuume ja sitten loppuviikon hän on sairaana, ja minä teen etätöitä ja keitän kuumaa mehua. Toinen paha tilanne on se, jos lapsi lähtee urheilemaan ja luvassa on monen tunnin treenit ja päivällinen jää väliin. Jos hänellä on nälkä eikä ole eväitä! Mitä jos lapsi ei jaksa urheilla, kun on niin nälkä? Mitä jos hän tuupertuu treenien jälkeen maahan silkasta heikotuksesta? Kuka siitäkin sitten on vastuussa? Eväsvastaava eli minä tietysti! En tiedä, mistä nälkäskenaario on saanut alkunsa. Ei ainakaan omasta elämästäni, sillä olen aina ollut ruokapatojen ääressä ajoissa paikalla. Ehkä huoli johtuu siitä, että tiedän, millaista on, jos verensokeri on alhaalla: suututtaa eikä mikään ole hyvin. Mutta mitään vakavaa ei ole koskaan sattunut, vaikka en olisikaan suorittanut eväiden tai vaatteiden etsintää esimerkillisesti. Silti on vaikea olla huoleton mutsi, joka viittaisi vain kintaalla moisille ensimmäisen maailman ongelmille. Kuulin lapsiltani olevani sekä ylihuolehtiva että lepsu äiti, joten tietynlainen tasapaino on olemassa. Karolina Lamroth Kirjoittaja rakastaa musiikkia ja lukemista, on MLL Kannelmäen jäsenenä aina pienten puolella ja toivoo maailmanrauhaa. Mutsi ja lähiön lumo Minä suojelen sinua kaikelta JANNA PARTURI KAMPAAMO HIUSTENLEIKKAUS KAMPAAMO alk. 30€ PARTURI alk. 20€ VÄRIT alk. 70€ Korvien rei’itys alk. 20€ Nenän rei’itys 40€ Ripset tai Kulmat 40€ AVOINNA MA-PE 9.00-18.00 LA 9.00-17.00 SU SULJETTU Vihdintie 3-5, 00320 Helsinki puh. 045 275 3077 Pakilantie 13, 00630 Helsinki puh. 0400 377 822 Peesaako Helsinki hallituksen budjettilinjaa? HELSINGIN VALTUUSTOSTA KUULUU hälyyttäviä uutisia. Helsinki suunnittelee 100 miljoonan euron leikkausta terveydenhoidon ja muista hoivakuluista. Kaupungilla ei tietävästi ole mitään akuuttia tarvetta tämän tapaisiin leikkauksiin. Helsinki on hoitanut nämä toimet itsenäisesti ja tasolla, joka on ollut hyvä esimerkki muille soteuudistuksen mukaista hyvinvointialueensa hoivajärjestelmää vasta luodessaan. Olen monien muiden tavoin ilmaissut kiitokseni Helsingin kaupungin terveydenhoidon tasosta. Ja voin suoraan verrata tilannettani monien muiden alueiden tilanteessa, jossa ei ole mahdollisuutta päästä alle puolen tunnin asianmukaiseen hoitoon esimerkiksi sydänkohtauksen sattuessa. Minä olen tämän kokenut jo viitisen kertaa. Ja joka kerran jälkeen olen kiitollisena miettinyt, olisinko vielä tässä naputtamassa näitä juttujani, jos sattuisin asumaan jossakin Lapin korvessa tai muuallakin, josta matka lääkäriin saattaa olla tunteja vaativan matkan päässä. Näin voin todeta, kun vertaan monien tuttujenikin kohtaloita, joiden elämä päättyi 20-25 vuotta sitten. Älkäämme antako heikentää tai romuttaa hyvin toimivaa systeemiä. Hallitus on omaa budjettiesitystään perustellut, että leikkaukset ovat välttämättömiä valtion velkakierteen lyhentämiseksi. Kuitenkin valtion budjettiesitys sisältää velan edelleen kasvua. Helsingillä ei ole tällaista velkataakkaa harteillaan. Helsingissäkin on ongelmia hoiva-aloilla pätevän henkilökunnan saamisessa. Muualla maassa se on ilmeisesti vielä tuntuvampi ongelma. Tämä ongelma ei kuitenkaan ratkea vähentämällä nykyistäkin henkilökuntaa, joka on seurausta useimmiten liian raskaista työoloista, pitkistä työvuoroista ja palkkauksen puutteista. Palkkaukseen tosin ammattiliitot saivat ajettua vuosikausia kestäneen kamppailun avulla lopulta parannusta. Mutta sekään ei ratkaise työaikoja koskevia ongelmia ja koulutuksen puutteita. Helsingin terveydenhoidon tilanne on kiistatta maamme parhainta. Täällä on hyvin toimiva terveysasemien verkosta. Täällä on maamme paras ja laajin erikoissairaaloiden verkosta, jonka keskus on Yliopiston sairaala. Olen kuitenkin joutunut arvostelemaan Kannelmäen terveysasemaa koskevia päätöksiä. Meillä oli hyvin toimiva kunnallinen terveysasema, jossa sovellettiin oma lääkärijärjestelmää siten, että jokaisella lääkärillä oli oma vastuualueensa, joten hän tunsi henkilökohtaisesti potilaansa ja potilaat tunsivat hänet. Silloin ei tarvinnut käyttää ylimääräistä aikaa papereitten tutkimiseen jokaisen potilaan kohdalta vaan päästiin heti asiaan ja hoidon määrittämiseen. Valitettavasti kaupunki ei ryhtynyt ajoissa toimiin, kun havaittiin talossa ilmenneet ilmasto-ongelmat. Ensin terveysaseman laboratorio siirrettiin muualla. Rakennuksen korjausten jälkeen laboratoriota ei voitu enää siirtää takaisin ja muidenkin tilojen kohdalta tuli selväksi, että on etsittävä uusi tila. Sellaista lupailtiin Kaaren kauppakeskuksen laajennustöiden jo alettua, että sieltä varataan sopivat tilat. Se miellytti Kannelmäkeläisiä olihan Kauppakeskus kaikille helposti tavoitettavissa ja sinne oli muutenkin asiaa lähes päivittäin. Näitä tiloja ei kuitenkaan saatu, mutta viereisestä rakennuksesta kuitenkin. Mutta yllättäen sinne ei muuttanutkaan tuttu henkilökunta vaan tilalle tuli Terveystaloyhtiön toimipiste, jonka piti korvata kaupungin terveysasema samoin toimintaehdoin. Näinhän ei kuitenkaan tapahtunut. Omalääkäri-järjestelmästä luovuttiin. Ajanvaraus lääkärin tarkastukseen pitkittyi. Ja puhelimitsekin ajanvarauksen teko saattoi vaatia jopa päivän pari. Omaa laboratoriotakaan ei saatu takaisin, joka sekin vaati lisäaikaa. Tämä oli ensimmäinen varoittava oire, että kaupungissa aletaan toteuttaa kunnallisen terveyskeskusjärjestelmän vähittäistä purkamista ”valinnanvapauden” merkeissä. Oiva Björkbacka TILITOIMISTOPALVELUT MAUNULAN TILITOIMISTO OY P. 050 341 0501 Kanneltie 12 B 8, Kannelmäki www.maunulantilitoimisto.fi M
8 1.11.2023 TANORISTIKKO • ALEPA MALMINKARTANON AUKIO • ALEPA SITRATORI • ASUKASTALO PURPURI • D-ASEMA KANNELMÄKI • K -MARKET MAUNUNNEVA • K -MARKET SITRATORI • KAARELANTIE 86 KERHO • KANNELMÄEN SRK-KESKUS • KANNELMÄEN PALVELUTALO • KANNELMÄEN TERVEYSASEMA • KANNELMÄEN VOIMISTELIJAT, Maununneva • KANNELTALO, KAHVILA, KIRJASTO • KAUPPAKESKUS KAARI • KAUPPAKESKUS RISTIKKO • KIRJASTOT (Malminkartano, P-Haaga) • LEEVI KANNELMÄKI • LÄÄKÄRIASEMA HEELA • MUIJA SECOND HAND SHOP • PALVELUTALO LEEVI • PARTURI-KAMP. HIUSPAJA • RAVINTOLA BRITANNIA • S -MARKET KAIVOKSELA Lukeeko ovessasi ei mainoksia? TANOTORVEN jakelupisteet: KULTATUKKU.FI HELSINKI • Kauppakeskus Ristikko, Ajomiehentie 1. Avoinna ma-pe 10-18 Ostamme kultaiset ja hopeiset korut, kellot ja rahat. Myös kultalaatat, kultahampaat ja pöytähopeat kelpaavat eikä korujen tarvitse olla edes ehjiä. Arvion saat myymälässämme saman tien ja rahatkin ihan hetkessä vaikka käteisenä. TILAA NOUTO: p. 09 2418 770 PESULA Räsymatot alk. 50 €/m 2 TÖÖLÖNTULLIN T A R JO U S T A R JO U S 10 -15 % Vaate-, liinavaateja mattopesun ykkösmesta pääkapunkiseudulla Vesipestävät untuvatakit info@ttpesula.fi • www.ttpesula.fi ILMAINEN NOUTOPALVELU kotiovelta kotiovelle (koko pääkaupunkiseutu) tilauksen ollessa yli 100 € Muuten kuljetus vain 10 € sis. nouto & palautus LIITY KAARELA-SEURAAN! Liittyminen on helppoa: maksa jäsenmaksu 15 euroa yhdistyksen tilille Nordea FI09 1004 3000 2043 03 ja kirjoita yhteystietosi viestikenttään. Lähetämme infoa tapahtumista ja alueemme tärkeistä asioista. Saat myös alennusta alueemme palveluista, mm. Ravintola Britanniassa, Ravintola Sävelessä, Parturi-Kampaamo Hiuspajassa ja Kaaren Suutarissa.