Sitratori 3, Kannelmäen asema Avoinna: Ma-Pe 10-18, La-Su 10-15 P. 09-454 8560 ITSEPALVELUKIRPPUTORI Varaa myyntipaikka nyt myös netistä ainokirpputori.fi No 10 7.11.2018 • 54. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Tällä kupongilla myyntipöytä viikoksi kassalta 18 € /viikko + 5% provisio Pöytiä rajoitetusti. Käytettävä vuoden 2018 loppuun mennessä. Yksi pöytä / kuponki / asiakas. Vain vapaat pöydät nrot 30-49 ja 116-130. ETUKUPONKI vain uudet varaukset Kirpputori Spinny Kaupintie 13, 00440 Helsinki www.kirpputorispinny.com SPINNY TÄYNNÄ TAVARAA! ? Onko eläinystäväsi jo iäkäs? Iäkkään lemmikin kattava terveystarkastus sisältäen verinäytteen nyt kampanjahintaan 7.12.2018 asti! Varaa aikasi evidensia.fi Tervetuloa eläinlääkäriasema Evidensia Kannelmäkeen! Olemme avoinna ma-pe 8-19.30 ja la 12-18. Soittajantie 1, Kannelmäki p. 0201 750 020, evidensia.fi Soitto 020-alkuiseen numeroon maksaa kiinteän verkon liittymästä 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min ja matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. Naisenergiaa Seurakuntavaalit 2018 Helka Hartikan jäähyväiset Kahvikuppi joka ei koskaan jäähtynyt
2 7.11.2018 Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 25.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Pakilantie 98 A 1, 00670 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 010 3206 664 tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 09 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute PESULA NOUTOPALVELU kotiovelta kotiovelle (koko pääkaupunkiseutu) vain 10 € esim. puvuntakki 16 20€/kpl Mattopesut alk. 8 95€/m 2 MATTOJEN JA LIINAVAATEPESUN YKKÖSMESTA TÖÖLÖSSÄ JA MYYRMANNISSA TÖÖLÖNTULLIN • Mannerheimintie 83, Hki • p. 09 2418 770 MYYRMANNIN • Iskoskuja 3 A, Vantaa • p. 040 455 1230 sis. nouto & palautus T A R JO U S T A R JO US ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Olli Hytönen Proteesien pohjaukset ja korjaukset sekä uudet proteesit Kysy myös kotija laitoskäyntejä P. 040 8344 206 Pitkänsillanranta 15, Hki • Korsontie 8, Vantaa Satuhammas Oy MIKÄ TEKISI Kaarelasta, Länsi-Helsingistä tai koko kaupungista entistä viihtyisämmän, turvallisemman tai hauskemman? Helsingin kaupunki on varannut 4,4 miljoonaa euroa kaupunkilaisten ideoiden toteuttamiseen. Omat ehdotuksensa voi jättää 15.11.-9.12. välisenä aikana OmaStadi.hel.fi –verkkosivulle. Toteutettavan ehdotuksen minimisumma on 35 000 euroa, eli kannattaa miettiä vaikuttavia, laajoja alueita hyödyttäviä ideoita. Idean esittäjän ei kuitenkaan tarvitse tietää, paljonko mikäkin maksaa. Ideointivaiheen jälkeen ehdotuksista kehitetään yhdessä toteutuskelpoisia suunnitelmia ja samankaltaisia ideoita voidaan yhdistää isommiksi kokonaisuuksiksi. Tämän jälkeen asiantuntijat laskevat suunnitelmille hinnat. Keväällä kaikki yli 12-vuotiaat helsinkiläiset saavat äänestää ehdotuksista. Kaupunki toteuttaa eniten ääniä saaneet ehdotukset. Kanneltalolla järjestettiin 6. marraskuuta kaikille avoin työpaja, jossa ehdotuksia ideoitiin yhdessä. Vastaavia tilaisuuksia järjestetään eri puolilla Helsinkiä, mm. Pitäjänmäen kirjastolla 19.11. klo 18-20. Katso muut tulevat tapahtumat ja jätä oma ehdotuksesi 9.12. mennessä: OmaStadi.hel.fi. Osallistuva budjetointi alkaa, kerro ideasi! Kantsun Olohuoneella tapahtuu ”Jämälangoista on moneksi” -kerho alkaa keskiviikkona 14.11. klo 18-20 Kantsun Olohuoneella. Kerhon seuraavat illat ovat maanantai 19.11., keskiviikko 28.11. ja maanantai 3.12.2018. ”Neulo ja virkkaa jämälangasta” -kirjastamme löytyy kivoja vinkkejä esim. asusteista. Sen lisäksi ryhmässä voi tehdä esim. vanhainkotiin/palvelutaloon lämmittäviä hartiahuiveja. Osa ryhmästä tekee Ulla-Mumman Kannelmäen Joulupolulle ”jouluörkkejä” koristeeksi lahjoituslangoista. Toki jokainen voi tehdä myös ihan omia käsitöitään kerhossa. Juttuseuraa ja kahvittelua ohjelmassa tottakai! Lämpimästi tervetuloa kaikki käsityön ystävät! T: Ulla & Briitta Lisätietoja 040 504 8984 tai kantsun.olohuone@koskilehto.fi. Kannelmäen ostari, Vanhaistentie 3 Kaarelan Eläkeläiset ry:n SYYSKOKOUS Ke 28.11. klo 13.00 Kaarelantie 86 C kerhohuoneessa. Tervetuloa! Kaarelan Omakotiyhdistys ry:n SYYSKOKOUS Ma 19.11. klo 18.00 Kaarelantie 86 C kerhohuoneessa. Tervetuloa! Kaarelan Seura ry:n sääntömääräinen VUOSIKOKOUS To 22.11.2018 klo 18.00 D-asemalla, Klaneettitie 11. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Kantsun Olohuoneella kokoonnuttiin lokakuun loppupuolella 6.11. pidetyn työpajan suunnittelupalaveriin. Alarivissä Erik Bärlund, Lauri Koski, Ella Tanskanen, Heli Kärkkäinen ja Dora Puhakka. Ylärivissä Briitta Koskilehto, Mia Selander, Hannele Kosola, Heikki Hietanen ja Pia Laulainen. MYYJÄISET La 11.11. klo 10-13 Kaarelantie 86 C-rapun viereinen kerhohuoneisto. Edullisia leivonnaisia, käsitöitä, kirpputori, kahvio ja arpajaiset. Tervetuloa! Kannelmäen eläkkeensaajat ry. Isänpäivälounas 11.11.2018 klo 11-18.30 Ajomiehentie 1, Kauppakeskus Ristikko, Konala Helsinki Avoinna ark. 10-20.30, la 11-20.30 (03), su 11-18.30 Aamiainen ma-pe klo 8-9.30 Puh 045-276 5888 • www.ravintolapallogrilli.fi Ennakkovaraajan etuna kakku ja kahvi jälkiruuaksi veloituksetta koko pöytäseurueelle, kun teet varauksen vielä 7.11.! Ruokalistan löydät niin nettisivuiltamme kuin facebookista. Järjestä pikkujoulusi meillä! Pikkujoulumenu nettisivuilla.
7.11.2018 3 Pääkirjoitus Seuraava numero ilmestyy 28.11.2018. Aineisto toimitukseen 16.11. mennessä. KAARELAN KAUPPAKESKUS KAARI avattiin lokakuun 17. päivä viisi vuotta sitten. Ennen Kaarta paikalla on ehtinyt olla niin Eka-market, Maxi-market kuin Prismakin. Suuri automarket on kuulunut kaarelalaisten elämään vuosikymmeniä. Avautuessaan monet asukkaat pitivät Kaarta ja etenkin Kaaren Prismaa liian suurena, sillä jos tuli hakemaan vain maitoa, joutui kävelemään ’kilometritolkulla’. Kaari oli avautuessaan maamme suurimpia kauppakeskuksia. Nyt se ei enää mahdu kymmenen suurimman joukkoon. Isäni, päätoimittaja Kari Varvikko kirjoitti tasan viisi vuotta sitten Tanotorven pääkirjoituksessaan: ”Samanaikaisesti, kun tämä maamme yhdeksänneksi suurin kauppakeskus tuo uuden ulottuvuuden niin Kannelmäen kuin ympäristönkin asukkaille, Helsingin kaupunki pohtii Kannelmäen tiiviimpää rakentamista. Käytännössä se tarkoittanee mm. Vanhaistentien vanhan ostoskeskuksen uudelleen muotoilua entistä toimivammaksi ostariksi. Maalaamatta piruja seinälle, muuutaman vuoden sisällä Vanhaistentiellä todennäköisesti seisoo uusi rypäs kerrostaloja, joiden kivijalassa on lähipalvelukauppoja, ravintoloita, pienmyymälöitä jne., jotka tyydyttävät paikallisia tarpeita. Kaari on tervetullut piristysruiske Kantsun lähiöelämään. Se tuo samalla tavalla lisäpotkua kuin vaikkapa Myyrmannin ostoskeskus, joka on osoittautunut useiden ihmisten henkireijäksi ankean syksyn ja pimeän talven odotuksessa. Parhaimmillaan toimiva kauppakeskus on keidas myös sellaisille ihmisille, joiden lompakossa on reikä. Puhumattakaan niistä eläkeläisistä, jotka eivät kykene seuraamaan sosiaalisesta elämästä vierottavaa uutta tekniikkaa ja netin maailmaa. Rohkaistessaan ihmisiä ulos neljän seinän sisältä, kauppakeskus voi antaa sellaisia elämyksiä ja kontakteja, jotka luovat paitsi uutta ostovoimaa, ennen kaikkea tuovat ihmiset lähemmäksi toisiaan. Osuuskauppa ja sen kyljessä olevat kymmenet liikkeet ovat haaste paikallisille k-kauppiaille. Kaarelan ja ympäristön yksityisyrittäjät voivat vastata kilpailuun ainoastaan laadulla ja palvelulla. Toivottavaa on, että Kaaren syntysanat heijastuvat myös muihin alueen palveluihin tavalla, mikä palkitsee kuluttajia so Kannelmäen, Kaarelan ja sen ympäristön kymmeniä tuhansia ihmisiä.” Kun katsomme mennyttä viittä vuotta, niin isäni ennustesanat ovat olleet paikkansa pitäviä. Kannelmäen uusi ostari ei tosin ole vielä valmis, mutta odotukset sen suhteen ovat yhä samat. K-kauppiaat ovat todellakin joutuneet vastaamaan Kaaren tuomiin haasteisiin, positiivisella tavalla. Kaikkien alueemme k-kauppojen tuotevalikoimat ovat kasvaneet, palvelutaso parantunut ja asukkaat näin ollen tyytyväisempiä. Mitä tulee itse Kaareen, niin alkuun kävijät eivät tuntuneet löytävän sitä. Prisma veti väkeä, mutta kakkoskerroksessa tuntui joskus päivisin aavemaiselta, niin vähän ihmisiä siellä oli. Nyt tilanteessa on tapahtunut selvä muutos. Kun rakennuttaja HOK-Elanto myi tavaratalon ruotsalaiselle Niamille, tehtiin tilohin rakenteellisia muutoksia, lisättiin rullaportaita ja koko konseptia muutettiin asiakasystävällisemmäksi. Ja kuten pääkirjoituksessa viisi vuotta sitten sanottiin, Kaaresta on tullut niin piristysruiske kuin henkireikä arjen ankeuteen. Se on sosiaalinen tapahtumapaikka, olohuone, jossa alueen asukkaat törmäävät toisiinsa. Jos kuulumiset vaihdettiin ennen Kannelmäen ostarilla, niin nyt ne vaihdetaan joko Prismassa, kauppakeskuksen käytävillä tai kahviloissa. Eläkeläiset istuvat Kaaren käytävien penkeillä kuin Espanjan rantabulevardilla katsellen Prismasta rantautuvia ostosjonoja. Kaari vetää vuodessa saman verran kävijöitä kuin Suomessa on asukkaita. Se on sopivassa paikassa Hämeenlinnantien ja Kehä I:n yhtymäkohdassa. Keskuksessa on riittävästi parkkipaikkoja niin alueen asukkaille kuin vieraillekin. Ei voida kieltää, etteikö Kaari olisi nostanut Kannelmäen joskus hieman negatiivistakin imagoa paremmaksi. Koko Kaarelan ja Tanotorven jakelualueen asukkaiden kannalta kauppakeskus on tuonut paljon hyvää. Nyt ei ole tarvetta ajaa tukka putkella Jumboon, Itäkeskukseen tai Selloon, vaan ostokset voi suorittaa lähellä kotia. Kaari on pyrkinyt avautumaan myös ulospäin, mikä tarkoittaa kauppakeskuksen johdon yhteydenpitoa paikallisiin toimijoihin ja yhteistyötä eri tapahtumien suhteen; tukea esim. Mätäjokifestivaaleille. Kaupallisista arvoista voidaan olla montaa mieltä, mutta tuntuu siltä, että kauppakeskus Kaaresta on tullut meidän kaarelalaisten oma liike. Toivottavasti myös seuraavat viisi vuotta menevät yhtä suotuisissa merkeissä. Jauri Varvikko, jauri.varvikko@eepinen.fi Kauppakeskus Kaari viisivuotias K aarelan halki kulkeva Mätäjoki virtaa vihreässä laaksossa läpi koko läntisen kaupungin. Kaikki mitä joella ja joelle tehdään vaikuttaa siten isoon osaan Helsinkiä ja Vantaatakin. Töitä Mätäjoen luonnon eteen tehdään siksi koko laajan vesistön alueella. Tämä on otettu lähtökohdaksi myös Virtavesien hoitoyhdistyksen puitteissa toimivassa Kaarelanjoki-hankkeessa, joka Kaarelaan painottuvasta toiminnasta huolimatta toimii mahdollisuuksien mukaan myös muissa Mätäjoen osissa. Tänäkin vuonna hankkeen purotalkoita järjestettiin kahdet. Ensimmäiset olivat yhdessä WWF Suomen Patokato-hankkeen sekä Miessakit ry:n kanssa Hakuninmaanojalla lähellä Runon koulua järjestetyt “yksityistalkoot” elokuun lopussa, toiset taas olivat Kaarelan reunaa viistävällä Konalanojalla Vihdintien varressa järjestetyt kaikille avoimet yleisötalkoot syyskuun lopussa. Jo vuosia jatkuneen tavan mukaisesti samalla kellonlyömällä Kaarelanjoki-hankkeen yleisötalkoiden kanssa alkoivat myös Helsingin perhokalastajat ry:n järjestämät yleisätalkoot joen pääuomassa Pitäjänmäen Talissa. Yleisötalkoiden järjestelyjä tukivat tänäkin vuonna Teknos, SKES, Vaelluskala ry sekä Helsingin kaupunki. Talkoiden lisäksi Mätäjoella on toki ollut paljon muutakin toimintaa; padonpurkuhankkeesta aina kalakuoleman aiheuttaneen happikadon torjumiseen. Mitä kuuluu tulevalle tekokoskelle? Alkukesästä Tanotorvessakin raportoitu Kartanonhaan padonpurkuhanke on hidastellut mm. tarvittaviin lupiin ja muihin teknisiin kysymyksiin liittyvien syiden takia. Eikä sitä siksi tänä syksynä saada vielä toteutettua. Voimme kuitenkin luottaa siihen, että WWF:n Patokato-hanke ja Helsingin kaupunki saavat työt käynnistymään varsin pian. Tarkoituksena on korvata Kartanonhaan pato tekokoskella niin, että vedenpinnan taso patoaltaassa säilyy eikä kuivina kausina vesi pääse enää kulkemaan padon alitse. Mätäjoen alajuoksulla vastaavan tekokosken toteuttaneen Jami Ahon laatima toteutussuunnitelma on jo paperilla ja padon purkamisen alkaminen siintää nyt siis ensi keväässä. Kalakuolema patoaltaassa Myös valtakunnanmedioihin päätynyt kesäinen kalakuolema Kartanonhaan patoaltaassa oli tärkeä muistutus puroluonnon herkkyydestä. Tarkkaa syytä kalakuoleman taustoista ei koskaan saatu, mutta se tiedetään, että viime kädessä kaloja tappoi hapen loppuminen vedestä. Taustalla olivat luultavasti pitkä sateeton hellejakso, hulevesien mukana tullut jätevesivuoto jostakin Kaarelan alueelta. Pelastus tuli SansOx Oy:n osallistumisesta talkoisiin. SansOx asensi omalla kustannuksellaan patoaltaaseen hapettimen, jonka ansiosta happitilanne parani nopeasti kun samaan aikaan kaupunki aloitti taas juoksutuksen Silvolan altaasta Mätäjokeen. Sähköt hapettimeen saatiin kaupungilta Kaarelaseuran avulla. Talkoissa alkoivat myös virtaustutkimukset Kaksissa Kaarelanjoki-hankkeen talkoissa työ keskittyi taas kerran virtavesiluonnon yleistilan ja erityisesti joen yläjuoksun uhanlaisen taimenkannan olosuhteiden parantamiseen. Hakuninmaanojalla nostettiin kiveämällä vedenpintaa kevyenliikenteen väylän alittavan tierummun kohdalla, jotta kalat pääsisivät paremmin liikkumaan betoniputken läpi puron eri osien välillä. Konalanojalla talkoissa sen sijaan rakennettiin kutusoraikkoja ja poikaskivikkoja taimenille, kerättiin purosta roskia pois ja avattiin yksi siltarumpu, joka oli tukkeutunut veden mukana kulkeutuneesta puutavarasta ja roskasta. Talkoolaisia näissä talkoissa oli kaikkiaan komisenkymmentä. Osa oli monivuotisia talkookonkareita, mutta ilahduttavasti talkoissa näkyy aina myös uusia kasvoja. Lähiluonto ja sen eteen tehtävä konkreettinen työ onneksi kiinnostavat useimpia ihmisiä. Paikalla talkoissa oli myös ryhmä Metropolian opiskelijoita, jotka kaarelalaisen ohjaajansa Kaj Lindedahlin johdolla ryhtyvät tutkimaan virtausnopeuksia Mätäjoen taimenten kutusoraikoilla. Tutkimuksesta saadaan arvokasta tietoa soraikoilla vallitsevista olosuhteista ja siitä miten niitä mahdollisesti voidaan jatkossa parantaa. Ensimmäiset mittaukset opiskelijat saivat itse rakentamansa soraikon paikalta. Tästä on Mätäjoellakin hyvä jatkaa taas ensivuoteen! Mikael A. Manninen Lisätietoa Mätäjoen asioista saa seuraamalla hankkeen kotisivua osoitteessa www.facebook.com/Kaarelanjoki/ Mätäjoella taas askelia kohti parempaa Hymy oli herkässä kun talkookivet lensivät rannalta kohti Konalanojaa. Kuvassa Jyrki Viidanoja (vas) sekä Teemu Mökkönen. Kuva: Henrik Kettunen/Vaelluskala ry. Monen ikäisiä talkoolaisia poistamassa tierummun aiheuttamaa vaellusestettä Hakuninmaanojalla. Kuva: Mikael A. Manninen/Kaarelanjoki-hanke Suunnittelukokous Kartanonhaan tulevan kosken paikalla alkukesästä. Kuvassa Jami Aho, Manu Vihtonen, Jauri Varvikko, Elina Erkkilä, Katja Pellikka, Hasse Härkönen sekä Jouni Karppinen. Kuva: Mikael A. Manninen/Kaarelanjoki-hanke
4 7.11.2018 Välittävää naisenergiaa HEITÄ YHDISTÄÄ naiseus, äitiys ja tahto saada jotain hyvää, tarpeellista ja pysyvää aikaiseksi. Heillä kaikilla on annettavaa omaan hyvinvointiin ja arjessa jaksamiseen liittyen. He kaikki tietävät myös mitä on muuttaa uuteen ympäristöön, selviytyä ja löytää oma paikkansa. Dora Puhakka on töissä Nicehearts ry:ssä ja toimii aluekoordinaattorina 1.1.2017 aloitetussa Naapuriäidit lähiötoiminnan mahdollistajana -hankkeessa Helsingin alueella. Peali Juva, Mary Luhende ja Zielita Virtanen toimivat Naapuriäideissä vapaaehtoistyöntekijöinä. Naapuriäidit tarjoavat asuinalueillaan naisten tarpeita vastaavaa lähiötoimintaa. Naapuriäidit järjestävät tapahtumia, jotka on suunnattu alueen naisille, perheille tai samassa elämäntilanteessa oleville. Tavoitteena on, että naapuriäiteihin mukaan tulevat naiset yhdistävät voimavaransa ja osaamisensa ja järjestävät erilaista ryhmätoimintaa, mentorointia sekä toimivat tukihenkilöinä. Me haluamme tarjota alustan Suomeen muuttaneille naisille, joilla voi olla hankala löytää oma polkunsa. Ulkomailta muuttanut nainen, joka on kotona lasten kanssa, syrjäytyy herkemmin. Siksi on tärkeää löytää heidät, sanoo Dora Puhakka. Kun he saavat vertaistukea ja käytännön asiat alkavat rullata, niin elämä helpottuu. Sen myötä stressi vähenee ja elämälle löytyy uusi tarkoitus. Kaksivuotinen hanke on nyt päättymässä, mutta lisää on varmasti luvassa. Toiminnan jatko selviää marraskuussa. PEALI JUVA (41) on kotoistin Intiasta ja asunut lähes 10 vuotta Kannelmäessä. Junaradan molemmilla puolilla asunut kahden lapsen äiti viihtyy alueella erinomaisesti. Kannelmäkeä ympäröivää luontoa hän arvostaa erityisesti. – Täällä on kaunis luonto. Valokuvaan sitä mielelläni, Peali kertoo. Luonnossa liikkumisen ja valokuvaamisen lisäksi hän hoitaa hyvinvointiaan harjoittamalla päivittäin Sahaja Yoga -meditaatiota. Meditoinnin ideana on tyhjentää mielestä kaikki ajatukset. Häiritsevistä ajatuksista vapaaseen tilaan pääseminen on Pealin mielestä helppoa. Sisäinen hyvinvointi on tärkein. Kun ihminen on sisäisesti tyytyväinen, ei hän tarvitse paljoa, Peali vakuuttaa. Kaiken muun ihmiseltä voi viedä, mutta ei sisäistä tasapainoa. Meditaatiosta ihminen saa voimaa, rauhaa ja positiivista energiaa. Meditointi auttaa hallitsemaan stressiä. Musiikki on tärkeä osa meditaatiota. Ammattimuusikoksi opiskelleelle Pealille myös musiikki on tärkeä terapian lähde. Silloin kun olen surullinen, niin istuudun soittimen ääreen. Musiikin myötä surullinen mieli lähtee pois. Muita tärkeitä voiman ja hyvinvoinnin lähteitä Pealille ovat ystävät, joita hän tapaa säännöllisesti. He tekevät usein yhdessä ruokaa. Peali pyrkii joka vuosi käymään lomalla Intiassa lataamassa akkuja. Joulukuu on paras kuukausi lomailuun, koska Suomessa on silloin pimeää ja kylmä. – Loman jälkeen olen täynnä energiaa ja rakkautta. Peali tuli mukaan Nicehearts-yhdistyksen toimintaan viime keväänä, kun hän laittoi Doralle sähköpostia. Doraa hän kehuu vuolaasti, joka on hänen mukaansa aktiivinen, auttavainen ja rohkaiseva. – Nicehearts on ollut minulle kanava päästä eteenpäin, Peali sanoo. Olen nyt aloittanut työkokeilun Niceheartsin WahvaNainen-toimintamallissa. Peali on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri. Hän toivoo kovasti saavansa töitä sosiaalityöntekijänä. Hänellä on alan lisenssihakemus meneillään Valvirassa. Pealin mukaan meillä kaikilla on opittavaa toistemme kulttuureista. Suomalaiset ovat hänen mielestään jokaisen omaa tilaa kunnioittavia, rehellisiä, luotettavia ja vaatimattomia. ? MARY LUHENDE (33) on kotoisin Tansaniasta. Suomeen hän tuli vuonna 2008 opiskelemaan Haaga-Heliaan. Restonomiksi valmistunut Mary työskentelee työnjohtajana pesulayrityksessä ja on viihtynyt työssään hyvin. Miehensä Antin hän tapasi Malminkartanossa. Heillä on kaksi poikaa. Olen viihtynyt todella hyvin Suomessa, eikä minulla ole huonoja kokemuksia. Mary kuvaa suomalaisia rehellisiksi, ystävällisiksi ja luotettaviksi. Suomalaiset ovat myös aika hiljaisia. Siksi alkuun voi tulla tunne, että he ovat ilkeitä. Kun heidän kanssaan alkaa keskustella, niin huomaa, että he ovatkin ystävällisiä. Kyse onkin vain ennakkoluuloista, jotka johtuvat kulttuurieroista. Mary on luonteeltaan positiivinen ja uskoo vahvasti positiivisuuden voimaan. Ja kun se kumpuaa sisimmästä, niin se näkyy myös ulospäin ja siirtyy myös muihin. Yksin ei pidä jäädä. Moni asia helpottuu tekemällä asioita yhdessä muiden kanssa. Hän kertoo saaneensa paljon sisältöä elämäänsä AGORA – taide ja teatteri omaistyössä-projektista, jonka kautta hän on tutustunut uusiin ihmisiin. Kokemusten, ajatusten ja ideoiden jakaminen toisten kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Haluaisin tutustua enemmän muihin alueella asuviin äiteihin. Toivoisin myös lisää tapahtumia äideille ja leikki-ikäisille, Mary lisää. Hän haluaisi vaihtaa ajatuksia muiden äitien kanssa esimerkiksi lastenkasvatukseen liittyen. Vanhempien tausta vaikuttaa lapseen ja se voi tuoda haasteita arkeen, viimeistään silloin, kun lapsi aloittaa koulunkäynnin. Lasten kasvatus uudessa ympäristössä ei ole helppoa. Kodin rutiinit ja toimintatavat voivat poiketa suomalaisten vastaavista. Kun muutin Kannelmäkeen, en ollut alkuun aivan varma onko tämä hyvä paikka asua, Mary kertoo. Nyt olen sitä mieltä, että Kannelmäki on sijainniltaan erinomainen paikka. Täällä on paljon hyviä kävelyreittejä ja puistoja, joissa on hyvät mahdollisuudet lasten kanssa ulkoiluun. Ja kulkuyhteydet ovat hyvät. Mary kohtasi Doran Kanneltalolla jo vuonna 2013, mutta Nicehearts yhdisti heidät muutama vuosi myöhemmin, kun Dora pyysi Maryä mukaan toimintaan. ? Kanneltalon kahvilassa kohtaavat neljä iloisesti hymyilevää naista. Jokainen heistä on muuttanut Suomeen muualta ja he asuvat nyt kaikki Kannelmäessä.
5 7.11.2018 14 95 Välittävää naisenergiaa Nicehearts ry • on vuonna 2001 perustettu tyttöja naistoimintaa tuottava yhdistys • tavoitteena on mahdollistaa, että tytöt, naiset sekä sellaisiksi itsensä kokevat löytävät oman paikkansa yhteiskunnassa sen tasa-arvoisina ja yhdenvertaisina jäseninä • ehkäisee syrjäytymistä vahvistamalla tyttöjen ja naisten osallistumismahdollisuuksia ja edistämällä jatko polkujen sekä oman paikan löytymistä yhteiskunnassa • yhdistyksen arvoja ovat tasa-arvo, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys ja ilo • luo pitkäkestoisia naisten keskinäisiä verkostoja ja edistää eri kulttuuristen ja eri-ikäisten kohtaamisia arjessa • toiminta on saanut alkunsa tytöille suunnatusta nuorisotyöstä Vantaalla vuonna 2001 ja laajentunut sen jälkeen tyttöja naistyöstä myös Espooseen, Helsinkiin ja Lappeenrantaan. ZIELITA VIRTANEN (40) tuli Suomeen Filippiineiltä vuosi sitten tavattuaan suomalaisen miehen. Olihan kaikki aivan uudessa ympäristössä alkuun outoa ja pelottavaakin. Tunsin oloni hieman yksinäiseksi ja alakuloiseksi, kertoo Zielita. Minua on auttanut se, että pyrin aktiivisesti löytämään ratkaisuja. Saan voimaa rukoilusta, sulkapallon peluusta ja muiden ihmisten tapaamisesta, kertoo Zielita. Hän kuvaa itseään työnteosta nauttivaksi itsenäiseksi naiseksi. Suomessa hän arvostaa luontoa, hiljaisuutta ja turvallisuutta. Ihmiset ovat täällä rehellisiä. Zielitalla on 6vuotias lapsi, joka aloitti syksyllä esikoulun. Ja pian Zielitan 62-vuotias äiti tulee vierailulle Suomeen. Kannelmäessä viisi kuukautta asunut Zielita tuli mukaan Naapuriäititoimintaan toukokuussa. Kirjanpitäjäksi opiskellut Zielita on aloittanut työharjoittelun Nordeassa. Ja tottakai haluan jäädä Suomeen, sanoo Zielita tyytyväisenä. ? DORA PUHAKKA (42) on syntynyt Namibiassa. Suomeen hän tuli ensimmäisen kerran 1,5-vuotiaana vanhempiensa kanssa, jotka tulivat tänne opiskelemaan. Doran ollessa 6,5-vuotias perhe palasi Namibiaan. Hän on valmistunut Namibiassa taloustieteiden kandidaatiksi. Vuonna 2004 hän tuli jälleen Suomeen opiskelemaan kahdeksi vuodeksi ja jäi sille tielle. Hän on naimisissa ja hänellä on kaksi lasta. Hyvää oloa Doralle tuottaa oma perhe, joka koostuu ydinperheestä, afrikkalaisesta suurperheestä ja yhteisöistä, joihin hän kuuluu ja joissa hän saa olla mukana. Voimaa hän saa erityisesti toisten ihmisten kohtaamisesta. Sielu kaipaa toista sielua, Dora tiivistää. Dora nauttii suuresti oleskelusta järven rannalla sijaitsevalla mökillä. Hän pitää luonnossa uimisesta ja puusaunassa saunomisesta. On aivan eri asia pulahtaa uimaan puhtaaseen järviveteen kuin uida kloorivedessä. Ja sähkösauna on kuin grilli, joka kyllä menettelee paremman puutteessa. Se ei kuitenkaan vedä vertoja saunomiselle puilla lämmitetyssä mökkisaunassa. Doralla on kaksi kotia: toinen Namibiassa ja toinen Suomessa. Suomea hän kuvaa kotoisaksi, aidoksi ja tyyneksi. Naapuriäiti-hankkeessa Doran toimenkuvana on kannustaa ja tukea naapuriäitejä alueelliseen osallisuuteen. Hän mentoroi, kertoo toiminnasta ja järjestää koulutuksia. Minulle on ensiarvoisen tärkeää saattaa ihmisiä yhteen. Saan enemmän mielenrauhaa, kun ihmiset ovat sovussa keskenään. Doran mielestä Kannelmäessä on mukava elää ja asua. Asuinalueena Kannelmäki on toimiva. Paikka, jossa Suomeen muuttaneet naiset voivat tuntea olonsa kotoisaksi. Kantsulaiset ovat lämpimiä ja vastaanotto on hyvä. Tämä on myös melko monikulttuurinen alue, joten kukaan ei erotu ihan silmiinpistävästi joukosta, Dora kertoo. Kannelmäen seurakunta on antanut minulle paljon ja on lähellä sydäntäni. Olen mm. vetänyt siellä lapsiäiti-jumppaa ja pitänyt pyhäkoulua. Oman äitini kautta olen saanut kosketuksen hengellisiin arvoihin. Hän piti aikanaan Namibiassa pyhäkoulua. Myös Kannelmäesssä sijaitseva Kanneltalo elävöittää aluetta ja tarjoaa monipuolista kulttuuritoimintaa. Doran mukaan meillä kaikilla on omat heikkoutemme ja vahvuutemme. Meillä on myös paljon annettavaa toisillemme. Toivon, että yhä useampi tulisi rohkeasti mukaan lähiötoimintaan taustoista ja syntymäpaikasta riippumatta. ? Teksti Nina Eriksson Kuvat Jauri Varvikko Naapuriäidit lähiötoiminnan mahdollistajana -hanke • Nicehearts ry:ssä on alkanut 1.1.2017 kaksivuotinen Naapuriäidit lähiötoiminnan mahdollistajana -hanke. • tavoitteena on luoda elinvoimaa lähiöihin aktivoimalla eri etnistä taustaa olevat naiset kehittämään ja tuottamaan naisten ja heidän yhteisöjensä tarpeisiin vastaavaa lähiötoimintaa. • päämääränä on, että naisten osaaminen tunnistetaan, tunnustetaan ja otetaan käyttöön aluekehityksen tukemiseksi sekä lähiötoiminnan kehittämiseksi ja toiminnan juurruttamiseksi. • Naapuriäidit toteuttavat ja juurruttavat asuinalueillan omia sekä yleisesti naisten tarpeita vastaavaa lähiötoimintaa (mm. ryhmätoiminta, mentorointi ja tukihenkilötoimiminen) ja tapahtumia, jotka on suunnattu alueen naisille, perheille tai samassa elämäntilanteessa oleville. • toiminta edistää yhteisöllisyyttä ja osallisuutta, oman osaamisen hyödyntämistä ja uusien toimintamuotojen syntymistä alueella. • pääosin Euroopan sosiaalirahaston rahoittama projekti. Osa rahoituksesta tulee toiminta-alueilta eli Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungeilta. • aluekoordinaattorina on Helsingissä taloustieteiden kandidaatti Dora Puhakka. www.nicehearts.com Zielita Virtanen vas. ja Dora Puhakka oik.
6 7.11.2018 P ikkupoikana kävin katsomassa Errol Flynnin leffan Robin Hood. Olihan huikea kokemus. Sherwoodin iloiset veijarit sovelsivat lakia oman tulkintansa mukaan, ryöväsivät rikkailta ja antoivat köyhille. Siis päinvastoin, mitä nykyhallitukset tekevät. Elokuva oli värillinen, se lisäsi todellisuuden tuntua. Onnistuneen keikan jälkeen kaverukset kestitsivät itseään metsässä sinne rakennetun pitkän pöydän ääressä. Paistia syötiin ja viiniä juotiin ja sitten laulettiin. Ihastuin varsinkin siihen viiniin, se oli kauniin punaista ja maistui varmaan tosi hyvältä. Niinpä kotiin tultuani halusin kaakaon sijaan lasillisen viiniä. Selitin, mistä tämä outo pyyntö johtui. Koska meillä sattui olemaan karahvissa punaviiniä, niin isovanhempani kaatoivat minulle hymy naamallaan fingerporillisen tätä ihanaa nektaria. Mutta voi murheen päivää. Olikohan aine pilaantunutta? Tuskin olin pienen kulauksen suuhuni saanut, niin jouduin yökkien sen välittömästi pois sylkemään. Se oli kauhean pahaa, ihan kuin jotain myrkkyä. Sherwoodin veijarit olivat minua törkeästi pettäneet. Viesti meni kerrasta perille. Tapahtumasta alkaen olen inhonnut kaikkia viinejä enkä ole niitä juonut. Suhtaudun suurella varauksella ihmisiin, jotka kertovat nauttivansa viinin juonnista. Teeskentelijöitä taitavat olla. No kyllä niitä viinien lisäksi muitakin ällöttäviä juomia löytyy, tässäpä muutamia: Olut on mielestäni kamalan makuista ja sopii jonkinlaiseksi diureetiksi ja laksatiiviksi. Pomeranssiviina, etenkin taskulämpimänä on hirveää. Olen nauttinut (ehkä väärä ilmaisu) sitä yhden ainoan kerran, keväällä 1959 Simpeleellä Jaska Uimosen taksin takapenkillä. Kulaus kesti sisälläni arviolta viisi sekuntia. Yök. Katajanmarjaviina oli myös pahaa. Tuli nautittua sitäkin kulauksen verran kesällä 1957 Imatralla kaverini isältään böllimästä pullosta. Sisällä kesto samaten muutamia sekunteja. Noiden kokemusten jälkeen en ole voinut juoda mitään noista juomista. En myöskään giniä sellaisenaan enkä lonkerona. Katajanmarjan maku tuntuu puistattavana niissäkin. Etova tuoksu estää myös konjakin juonnin. Inho pohjautuu Vappuun 1958. Olin hankkinut tuolloin pullon yhden tähden jallua liikemies Kyösti B:ltä. Juontiyritys päättyi elämänikäiseen inhoon sekä yhden tähden jallua että kaikenlaisia konjakkeja kohtaan. Samaa myrkkyä ne mielestäni kaikki ovat. Viskistä on turha edes puhua. Jo pelkkä sana yököttää. Pidänkin viskinjuojia suurina teeskentelijöinä. Ykkösinhokkini on kuitenkin juoma nimeltä Riga balsam. Join sitä erehdyksessä yhdellä kulauksella juomalasillisen, kun olin luullut sitä kokikseksi. Tämä tapahtui Riikassa kesällä 1973. Lasi oli laitettu täytettynä ruokakattauksen yhteyteen. Saattaisi tähän listaan vielä muitakin inhottavia juomia tulla, nämä noin esimerkeiksi. Hyvää asiassa on se, että olen saanut näillä kokemuksilla itselleni elinikäisen aversioeli inhotushoidon. No kelpaakos minulle nyt sitten yhtään mikään? Jo vain, kelpaa. Vuosikymmeniä kestäneiden kokeilujen perusteella, yrityksen ja erehdyksen kautta, olen kelpuuttanut kaksi tuotetta: Jägermeister eli Jekku. Se on napattava jääkylmänä ja heti perään runsaasti myöskin kylmää vettä. Sitten on vielä Kossu ja votka. Nämä molemmat tulee blandata runsaalla spritellä, kokiksella, puolukkaja karpalomehulla. Blandista tulee olla niin paljon, ettei brenkku maistu lainkaan. No kun se näin vaikeaa on, miksi ylipäätään tarvitsee mitään juoda? No siksi, että olen selvin päin aivan toivottoman arka ja aikaansaamaton ihminen. En osaa tai uskalla seurustella luontevasti vastakkaisen sukupuolen kanssa. Tästä syystä en ole koskaan edes opetellut tanssimaan. Vaan kylläpä tähänkin arkuuteen lääke löytyi. Muutama kossu naamaan niin johan alkaa tapahtua. Juttu luistaa, puujalkavitsit sinkoilevat, karaoke luistaa kuten torvisoittokin. Muutun eri ihmiseksi, sellaiseksi jollainen haluaisin aina olla. Kaltaisiani ihmisiä on koko Suomen väestöstä noin 96 prosenttia. Se kuuluu luontaiseen perimäämme. Alkoholi sopii lääkkeenä otettavaksi ehkä noin viidelle miljoonalle suomalaiselle. Lopuille se on kuitenkin myrkkyä. Kukaan ei tiedä kokeilematta mitä vaikutusta siitä hänelle on. Runsaasta alkoholin nauttimisesta seuraa aina ja vääjäämättömästi ankara krapula, taudeista kauhein. Pohmelo on kuitenkin otettava ansaittuna rangaistuksena, sitä ei saa alkaa parantelemaan. Parantelu on tiettävästi vaikeaa, kellosepän tarkkuutta vaativaa puuhaa, joka useimmilta epäonnistuu. Tuolloin niin sanotusti mopo karkaa. Siis, krapula on kärsimällä kärsittävä. Uskokaa minua, vanhempaa ukkoa. Mie tiijjän. Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Mopon hallinta ohjeita Puhuvat sakset hiljenee Kannelmäkeläisen parturi-kampaamo Puhuvat Saksetyrityksen omistaja Helka Hartikan työsarka saksien parissa tulee nyt tiensä päähän ja on aika siirtyä nauttimaan ansaituista eläkevuosista. NYT ON HYVÄ LÄHTEÄ , sillä muutoksen tuulet ovat puhaltamassa, sanoo pitkän linjan parturi Helka Hartikka . Tällä hän tarkoittaa perinteisen parturiammatin tulevaisuutta, joka hänen mielestään on ainakin pääkaupunkiseudulla jäämässä katoavaksi kansanperinteeksi. Muutoksen tuulet puhaltavat myös Helkan omassa elämässä, sillä hän on pian jättämässä taakseen lähes 50 vuotta kestäneen työsarkansa hiustenleikkuun parissa. Tahti ei kuitenkaan hidastu. Nyt minulla on viimeinkin vapaus ja aikaa tehdä sitä mitä rakastan, kuten ulkoilla, Helka huokaa. Pitkän linjan parturi Iitistä kotoisin oleva Helka valmistui parturiksi Kouvolan ammattikoulusta vuonna 1971. Pääkaupunkiseudulle tie vei vuonna 1974. Vuotta vanhempi parturi kävi hakemassa siinä vaiheessa vielä ujon ja aran nuoren naisen työkaveriksi Martinlaaksossa sijaitsevaan liikkeeseen. Kuten monet vanhemman polven kaarelalaiset muistavat, ennen oman kampaamon perustamista Helka työskenteli vuosia Ekasalongissa. Puhuvat Saksetnimi keksittiin yhteistyössä lähipiirin kanssa. Helka kertoo, että ajatus yrityksen nimestä lähti liikkeelle sakset-sanasta. Sopivaa sanaa kaveriksi ääneen miettiessään, katsoivat hänen tyttärensä ja pojan tyttöystävä toisiansa ja tokaisivat yhdestä suusta: Puhuvat Sakset. Nimi on sittemmin herättänyt hilpeyttä, sillä suorasanainen Helka ei puhumista pelkää. Joskus on asiakaskin kysynyt parturiaikaa puhelimitse lausahtamalla, että puhuvatko sakset tänään, muistelee Helka nauraen. Asiakas on tärkein Helka suhtautuu jokaiseen asiakkaaseen yhtä arvostavasti. Asiakas on aina tärkein. Kun palvelen asiakasta, niin silloin muu on vähempiarvoista. Tyytyväinen asiakas palaa myös uudelleen, sanoo Helka. Helka on aina käyttänyt työasua, joka aikanaan vaadittiin kaikilta alalla työskenteleviltä. Nykyisin tuskin kukaan hiusalan työntekijöistä pukeutuu työasuun. Helka kertoo, että vielä 70-luvulla ei ilman sukkia voinut olla töissä ja terveystarkastaja kävi usein tarkistamassa työtilat. Eläkkeelle jäämisestä hän kertoo tehneensä päätöksen vuosi sitten. Viisitoista vuotta omaa liikettä pyörittänyt Helka sanoo vakituisten asiakkaiden suhtautuvan vaihtelevasti eläkkeelle lähtöön. Toiset onnittelevat ja toiset tiedustelevat, että aikooko hän vielä jatkaa työskentelyä kotona. Helka ei kuitenkaan aio enää huolehtia muiden kuin aviomiehensä hiuksista. Suunnitelmat elävät Helka ylistää junarataa, jonka ansiosta työmatka Kannelmäen ja Ruskeasannan välillä on sujunut kätevästi. Hän on vuosia kävellyt aamuisin kaksi kilometriä juna-asemalle. Reipas kävely aamuisin herättää mukavasti. Nyt työmatkareippailut saavat jäädä. Viimeinen työpäivä osuu samalle päivälle, kun hän täyttää 65 vuotta eli 30.11.2018. Sen jälkeen koittaa ansaittu vapaa-aika. Alun perin oli tarkoitus muuttaa maalle metsään asumaan, sanoo Helka hymyssä suin. Suunnitelma saanee kuitenkin jäädä hamaan tulevaisuuteen, sillä kolmannen lapsenlapsen on määrä syntyä joulukuussa. Nuorekas Helka pitää metsässä liikkumisesta. Ja mustikoiden keruu on hänen yksi lempitoimista. – Kun muistaa vetää olkapäät taaksepäin, niin ryhti säilyy, neuvoo ryhdikkäänä eläkkeelle siirtyvä Helka. Teksti Nina Eriksson Kuvat Jauri Varvikko Helka on aina käyttänyt työasua, joka aikanaan vaadittiin kaikilta alalla työskenteleviltä. Nykyisin tuskin kukaan hiusalan työntekijöistä pukeutuu työasuun. Vaikka Helka onkin ammatiltaan parturi, Puhuvat Sakset on tarjonnut myös kampaamopuolen palveluita.
11 7.11.2018 Bök i Kårböle MIN NÄSTAN ENDA kunskap om Albanien bestod av Enver Hoxha och hans 173 000 mystiska försvarsbunkrar. Det fanns alltså gott om utrymme att lära sig mera, så när jag hörde om en gruppresa dit, anmälde jag mig direkt. Vi blev 32 deltagare + reseledare Per ”Putte” Kock . Bakgrunden är ju att Putte jobbat med ett EUprojekt i Tirana under flera år och känner staden som sina fickor. Bekväm nedresa 20.9 med Turkish Airline via Istanbul, landning på moder Teresas flygfält i Tirana. Här möter vi den första motsägelsen i Albanien. Moder Teresa, nunnan som blev helgonförklarad är född i Skopje, Makedonien och var katolik. Trots det är hon hyllad i Albanien, som har en muslimsk majoritet (55 %). Men det indikerar att trosstridigheter inte förekommer i i landet, här kan man samsas mellan muslimer, katoliker, ortodoxa och bektashi, en religion med inslag av sufism. Under resan blev undervisade i hur landet har erövrats av många krigsherrar, greker, romare, serber, normander, turkar, bulgarer, italienare och tyskar. Den första självständigheten 1912, blev inte bestående. En svag kung Zog (1928 -1939) blev avsatt då italienarna invaderade landet. Enver Hoxha blev frihetshjälten år 1943, som tyvärr inte förstod att avstå från makten, utan körde landet in i ekonomisk katastrof. Folkhumorn stavar numera hans namn NEVER Hoxha! Efter kommunismens fall har landet småningom repat sig, men är ännu ekonomiskt svagt med lantbruk som huvudsysselsättning, låga inkomster, svagt socialstöd och stor arbetslöshet. Nu strävar landet framåt, sedan 2014 NATO medlem och EU-kandidat. All turistservice vi provade på var vänlig och förmånlig. Tiranas centrum upplevde vi som prydligt och upputsat, förutom Hoxhas mausoleum som man låter förfalla. Vi besökte den obligatoriska betongbunkern och besåg ett prydligt centrum med ståtlig ryttarstaty av nationalhjälten Skanderbeg, som bekämpade turkarna på 1400-talet. Arkitekturen vi beundrade visade sig vara italiensk, efter arkitekterna kom Mussolinis trupper och erövrade landet 1939. Över havet är det bara 70 km till Italien. Även det lokala ölet, Birra Tirana, provades och godkändes. Många fick även bekanta sig med det lokala destillatet Raki, med varierande smak. Till det säger man Gezuar! Dagsturerna gick till olika historiska mål, som Skanderbegs slott i Kruja. Sen gick resan över vindlande bergsvägar till söder och turiststaden Saranda, helt nära ön Korfu. Butrint i Albaniens sydspets var en arkeologisk skatt med spår av greker och romare. Vår fina guide Dafina gav oss en detaljerad och humoristisk beskrivning av områdets historia. En dag användes även för utflykt till Korfu (EU och Grekland) där vi fann kejsarinnan Sissis sommarpalats Achilleion, en överraskning åtminstone för mig! Den sista utflykten gick till Hoxhas litet dystra födelsestad Gjirokaster. Där fick vi besöka diktatorns födelsehem och avnjuta folkdansuppvisning av några pigga unga flickor. Albanien har ännu en lång väg att gå, men vi får hoppas att det lyckas. Ännu finns några problem med korruption och knarkhandel. Påfallande var att det fanns ganska många nya dyra Mercedes och Porschebilar som inte rimmade med den allmänna låga lönenivån. Utvecklingen i grannländerna Kosovo och Makedonien bjuder också på utmaningar. Resan fulländades av vår kunniga reseledare, effektiva lokala guide Fiori och det trevliga ressällskapet som gruppen erbjöd. Jag kan rekommendera Albanien som resemål, men det lönar sig nog att ha en kompetent reseledare. Peter Rehnström På upptäcktsresa i Europas okända hörn Hoxhas fördelsehem i Gjirokaster. Gamlasbo vid Hoxhas bunker i Tirana Nationalhjälten Skanderbegs ryttarstaty i Tirana KANNELMÄKELÄISEN Antti J Ahosen omaelämäkerta on kokemusrikas kuvaus vuonna 1934 syntyneen kirjoittajan elämänvaiheista ja kansainvälisestä työurasta. Työtehtävät vievät hänet poikkeuksellisiin olosuhteisiin eri puolelle maailmaa, aikana ennen nykyisiä viestintämahdollisuuksia. Hänen toimintansa kehittyvissä ja teollistuvissa maissa Afrikassa ja Aasiassa on osoitus sisukkuudesta, ehtymättömästä mielenkiinnosta ja rohkeudesta. Hän on toiminut viennin parissa ja myöhemmin koulutusja tutkimustehtävissä YK:n alaisissa kehitysjärjestöissä. Ahosen kirjoittama omaelämäkertateos kantaa nimeä Kahvikuppi jossa kahvi ei jäähtynyt koskaan. Tämä omintakeinen ja puhutteleva nimi perustuu Ahosen Jakartassa juomaan kahviin. Ahonen ei perustele teoksensa nimeä tarkemmin, vaan jättää sen merkityksen tulkinnan lukijan tehtäväksi. TEOS ALKAA vuodesta 1917, jolloin Suomi eli autonomian alkuaikoja. Ahonen avaa jonkin verran isänpuoleisen suvun miesten kohtaloita niin ensimmäisen kuin toisenkin maailmansodan aikoina. Ahosen isä työskenteli Saksassa kolme vuotta 1900-luvun alussa. Isän ammatinvalinta ja rohkeus luo selkeästi pohjaa Ahosen omalle elämänpolulle. Lukiossa Ahonen kirjoitti tulevaa elämänpolkua enteilevän aineen ”Matkakirja ja elokuvat saattajina etäisiin maihin”. Lukemattomat koulutusja tutkimusmatkat eri puolille maailmaa seuraavat toinen toistaan käsittäen noin 70 maata. KAUPPATIETEIDEN maisteri Ahonen on ollut koulutuksensa ja työnsä puolesta näköalapaikalla Suomen sisäja ulkomaankaupan vaiheissa useiden vuosikymmenien ajan. Kiinnostus kaupallisesta alasta heräsi koulun loppuvaiheessa ja armeijassa tuleva ammatinvalinta sai vahvistuksensa, sillä nuori mies viihtyi erityisesti ekonomien parissa. Viisikymmentäluvulla Ahonen aloitti opinnot Helsingin kauppakorkeakoulussa ja ensimmäinen ulkomaanmatka suuntautui Rotterdamiin, jonne Ahonen lähti kesällä vuonna 1957 työharjoitteluun. Kesän lopulla nuorukainen hyppäsi rekkakuskin kyytiin ja matkasi Pariisiin. Tästä alkavat toinen toistaan seuraavat yksityisja työmatkat eri maihin. Pidempiä ajanjaksoja Ahonen on työskennellyt asiantuntijatehtävissä Nigeriassa, Intiassa, Ghanassa, Pakistanissa, Afganistanissa ja Indonesiassa. Ulkomaanmatkakuvaukset ovat elämäkerran parasta antia. Ahosella on taito kuvata tapahtumia mukaansatempaavasti. Ahonen tutustuttaa lukijan kulloiseenkin kohdemaahan kuvaten kaunista luontoa, historiaa, arkipäivän olosuhteita ja paikallisten ihmisten elämää niin, että hetkittäin tulee tunne, että itsekin olisi mukana tilanteissa. TEOS VILISEE ihmisiä ja erilaisia kohtaamisia niin työssä kuin sen ulkopuolella. Tämä vaatii lukijalta tarkkuutta. Avuksi tulevat Ahosen omakohtaiset havainnot, jotka pitävät yllä sen luettavuutta. Hän ei arvostele ketään eikä ole ylimielinen, vaan antaa arvoa erilaisille toimintatavoille niitä kunnioittaen. Jotkin tapahtumat kehkeytyvät uhkarohkeiksi seikkailuiksi, joista Ahonen selviää onnen ja neuvokkuuden avulla. Mikään ei lannista Ahosta. Eivät ruokamyrkytykset, trooppiset kuumeet eivätkä usein ympärillä rehottava rikollisuuskaan. Ahosen omaelämäkerrassa perhe jää pitkälti taustalle. Vaimo ja kaksi lasta saavat paljon kiitosta siitä, että ovat suhtautuneet positiivisesti ja ymmärryksellä hänen pitkiin ulkomaan työpesteihin. Muutamissa kohdin hän antaa ymmärtää, että kaipuu kotiin perheen luo vaivasi ja yksinäisyyteen kaukana kotoa ei heti ollut helppoa sopeutua. OMAELÄMÄKERTA LOPPUU pohdintoihin suomalaisen yhteiskunnan nykytilasta. Ahonen ottaa kantaa niin työllisyyteen, hallituksen toimintoihin kuin maahanmuuttoonkin. Ahonen ei tyydy vain arvioimaan vaan myös esittää parannusehdotuksia. Ahosen luonnon, ympäristön sekä kaukaisten maiden elinolosuhteiden ja -tapojen kuvaukset herättävät ihastusta. Jo yksistään niiden vuoksi tämä omaelämäkerta on lukemisen arvoinen teos. Teksti Nina Eriksson Kuvat Antti J Ahosen arkisto Tiedustelut: Antti Ahonen, p. 09 7244 704, 0500 837 511 Antti J Ahonen Uudemman ajan tutkimusmatkailija Kahvikuppi jossa kahvi ei jäähtynyt koskaan. Antti J Ahosen omaelämänkerta. Omakustanne, 248 s. Kirjan nimi viittaa Jakartan pääkadun Jalan Thamrinin varrella sijaitsevaan kahvilaan. Jakartaa alettiin modernisoimaan 1990-luvulla ja työt aloitettiin pääkadun varrelle rakennettavilla kerrostaloilla.
12 7.11.2018 TAKAVUOSINA MAKSETTIIN julkishallinnon hommissa kalliin paikan lisää. Helsingissä sai samasta työstä vähän korkeampaa palkkaa kuin esim. Jyväskylässä. Tasa-arvoisessa Suomessa ei moista järjestelmää virallisesti enää ole. Nyt on pääkaupunkiseudulla ja vähän muuallakin Etelä-Suomessa kuntien kuiitenkin pakko maksaa työntekijöilleen enemmän palkkaa kuin muualla Suomessa. Olen alkanut epäillä, että päinvastainen järjestelmä on käytössä esim. Tampereella. Eli kauppojen myyjät, hotellien henkilökunta, torikauppiaat ja -myyjät, teatterin ovimiehet, kahviloiden työntekijät, bussikuskit ja monet muut työntekijäryhmät saattavat saada parempaa palkkaa kuin kollegansa pääkaupunkiseudulla. Miten on muuten ymmärrettävissä, että tamperelainen asiakaspalvelu on aivan toista luokkaa kuin täällä etelässä. Tampereella jutellaan, hymyillään, neuvotaan ja ollaan ystävällisiä. Voisiko väki olla tätä ihan luonnostaan? Siis hitaat hämäläiset. Vaikka on niinkin käynyt kotinurkilla, että tiukkapipoiselta vaikuttava kanssahenkilö osoittautuukin yllättäen tamperelaiseksi, vaikka olen luullut häntä alkuperäis-helsinkiläis-tuppisuuksi. Seura on tehnyt kaltaisekseen. Mutta on yksi ero. Helsingissä katsojat uskaltavat teatterissa nauraa ja taputtaa jopa kesken esityksen. Minusta Sirkku Peltolan uusin näytelmä Pässi Tampereen Työväen Teatterissa on monessa kohtaa hauska ja pureva esitys, mutta väki istui hiljaa. Onneksi olin saanut lahjaksi liput Ismo Leikolan Stand up Show No niin -esitykseen. Yleisö oli nuorempaa ja paremmin pukeutunutta kuin teatteriyleisö noin yleensä. Ja väki nauroi ja taputti ja sitä enemmän mitä kaksimielisempiä jutut olivat. Näyttelijät aina väittävät, että yleisö vaikuttaa siihen millainen esityksestä tulee. Helsingin Kaupunginteatterin Studio Pasilassa Agapetuksen Syntipukkia oli hyvä seurata, kun edes osa yleisöstä nauroi ja reagoi. Esityksen toteutus oli mielenkiintoinen: kuusi näyttelijää arpoi kolme kertaa esityksen aikana mitä roolia he esittäisivät. Kun Santeri Kinnunen kukkamekossa vikittelee työkaveriaan, on naurussa pitelemistä. Piristävän erilainen esitys. Näytelmän esittäjänä Martti Suosalo ja yleisö, näin lukee Parasta elämässä -näytelmän käsiohjelmassa. Näin esityksen Turussa. Helsinkiin se on tulossa keväällä. Yleisö on tiiviisti mukana Suosalon kanssa pohtimassa mikä kaikki on parasta elämässä. Koskettava tarina pikkupojan kasvamisesta mieheksi ja miehen elämästä. Oli myös hauska! Pirjo Määttä vangitsi yleisönsä esittäessään Kansallisteatterin Omapohjassa Jennifer Tremblayn Listaa. Irene Ahon ohjaamassa esityksessä naisen elämä on listoitettu. On kiireelliset asiat, vähemmän kiireiset ja liukuvat. Viimeiseen ryhmään putoaa aina raskaana olevalle naapurille annettava lääkärin nimi ja yhteystiedot – kohtalokkain seurauksin ja itsesyytöksin. Tyylikäs ja liikuttava esitys. Siinä missä tiedämme Syntipukin juonen käänteet, muistamme myös miksi Gabrielin pitäisi tulla takaisin. Kansallisteatterin Willensaunassa Sampo Sarkola hurmaa Gabrielina paperikauppias Paula Siimeksen ja tämän sisaren Karin Paciuksen ja yleisönkin. Onneksi Minttu Mustakallio uhmakkaana orpona hoitaa tilanteen ”kotiin”. Kiitos ohjaaja Vesa Vierikko ja koko työryhmä! Anna Krogeruksen kirjoittamassa ja Kaisa-Liisa Logrenin 9 hyvää syytä elää näytelmässä Ryhmäteatterissa pohditaan syrjäytymisen perimmäistä olemusta. Urkki-koira (unohtumattoman koiramainen Juha Kukkonen ) on ainoa, jolla menee hyvin. Nuori nainen on eristäytynyt tyhjään kämppäänsä. Välillä häntä käy moikkaamassa mielenterveyshoitaja, hysteerinen äiti soittelee ja tupsahtaapa siskokin katsomaan. Runoileva postimieskin yrittää hieroa tuttavuutta. Loppujen lopuksi kaikilla muillakin on elämä pois raiteiltaan, mutta onneksi lopussa valo alkaa pilkistää. Napakka kannanotto mielenterveysongelmiin ja niiden hoitoon. Leena-Maija Tuominen Halpa vai kallis hymy KAUPUNGINOSAMME KAARELA on viihtyisä jokialueineen sekä monine puistoineen, jotka mahdollistavat ulkoilun laajoilla viheralueilla. On lenkkipolkuja, hyvät pyöräilytiet ja jopa kaupungin korkein maakohta, Malminkartanonhuippu ( 91 m ), joka antaa mahdollisuuden kovempaankin kuntoharjoitteluun. Esim. sen huipulle vievä portaikko (varsinaiset ”Tahdon portaat” ) 426:sine askelmineen panee varmasti pulssin koville. Siitä vaan ylös ja alas muutaman kerran! Valitettavasti vain sisäharjoittelutilat ja palloilukentät ovat vuosikausia olleet huonoimmasta päästä tässä kaupungissa. Koulujen sisäilmaongelmat ja säiden muuttuminen ovat vaikeuttaneet etenkin talvisten liikuntamuotojen harrastamista. Koulujen muuten ihan erinomaisia jumppasaleja ei ole voitu tarpeeksi käyttää. Kuitenkin Kaarelan asukasluku on jatkuvassa kasvussa, joten näiden tilojen tarve myös lisääntyy. Luonnonjääkentät ovat nykyisin hyvin lyhyitä aikoja vuodesta käytössä, kun ei ole riittävästi pakkasta. Onneksi kaupunkimme päättäjät ovat vihdoinkin heränneet tukemaan kenttäja sisähallitilanteen parantamista. Esim. Kannelmäen kirkon viereinen puistokenttäja leikkialue on saatu erinomaiseen kuntoon. On myös kunnostettu Kanneltien kentän entinen lentopalloalue moderniksi nuorten toiminta-alueeksi. Ja nyt tänä syksynä vihdoin jalkapallokenttä ”Aliksella” Kanneltiellä on saanut tekonurmen. Lisäksi tänne on saatu Maununnevan puolelle Hämeenlinnantien viereen erinomainen kaksiratainen harjoitusjäähalli, jossa on myös voimistelusali. Tämä jäähalli on nyt sitäkin tärkeämpi, kun Pirkkolan molemmat hallit ovat täysremontin takia suljettuina parisen vuotta. Jäähallillemme on erinomaiset bussiyhteydet, linjat 42 ja 43 kulkevat aivan vierestä. Hämeenlinnantiellä on myös pysäkki 100:n metrin päässä. Joten paikallisten ei tarvitse tulla hallille omalla autolla. Erityiset kunniamaininnan ansaitsee kaupunginosamme suurin liikuntaseura, Kannelmäen Voimistelijat. Se ei jäänyt ihmettelemään alueen koulusalien tilannetta, vaan hankki itselleen Maununnevalta liiketilan ja kunnosti se omaksi liikuntahallikseen. Rohkeaa toimintaa! Kun on kiitoksen paikka, niin kiitämme kaupungin virastoja, luottamuselimiä ja eri järjestöjä sekä yksityshenkilöitä, jotka ovat olleet mukana näissä liikuntapaikkojen kehittämishankkeissa. Jatkakaamme yhteistyössä samaan malliin! Kaarela -Seura ry. Erik Bärlund puheenjohtaja Kaarelan liikuntapaikat kehittyvät PUHEENJOHTAJAN PALSTA OmaStadi sinun ideasi kaupungin budjettiin Helsinki on varannut 4,4 miljoonaa euroa kaupunkilaisten ideoiden toteuttamiseen. Tule kuulemaan lisää osallistuvasta budjetoinnista ja muotoilemaan loistavia ehdotuksia yhdessä! OmaStadi Ideoi. Osallistu. Vaikutu. Lue lisää ja katso muut osallistuvan budjetoinnin tapahtumat: OmaStadi.hel.fi 20.11. klo 18-20 Pitäjänmäen kirjasto Iso-Kapassa panostettu kylmälaitteisiin K-MARKET ISO-KAPPA on satsannut uusiin panimokylmälaitteisiin. Näin on iso osa juomista saatu kylmään. Myös isot virvoitusjuomat löytyvät nyt kylmästä. Alkoholittomien oluiden, siidereiden ja kauppavahvuisten viinien kysyntä on kasvussa. Kauppias Tommi Kaipainen on tämän johdosta monipuolistanut niiden valikoimaa ja nämä tuotteet löytyvät myös kylmäkaapista. Kauppias Tommi Kaipainen esittelee kylmään siirrettyjen juomien laajentunutta valikoimaa. Erityisesti viinien myynti on kasvussa. Esim. Charles Dulac Pinot Grigio kuohuviini (alk. 5,5) on saavuttanut asiakaskunnassa suurta suosiota. KILPAILU Kerro mielipiteesi Tanotorven facebook-sivuilla www.facebook. com/Tanotorvi. Mitä olet mieltä kauppavahvuisten viinien mausta ja laadusta? Onko sinulla jokin suosikki, minkä haluaisit lähikauppaasi? Arvomme kaikkien vastaajien kesken K-market Iso-Kapan 50 euron arvoisen lahjakortin! Tanotorven toimitus testasi saksalaisen Charles Dulac Pinot Grigio kuohuviinin ja se osoittautui oivalliseksi seurusteluja juhlajuomaksi. www.kaarela.fi
13 7.11.2018 Eduskunnan valiokuntasihteeristä presidentin poliisin Suopon päälliköksi Pekka Ervasti & Seppo Tiitinen TIITINEN Vakoilijoita ja veijareita Otava 2018 ”NIMENI ON TIITINEN, SEPPO TIITINEN”. Näin rehvakaasti aloittaa elämäkertakirjansa Leppävirran kunnan Timolan kylässä 1947 syntynyt ja koulutielle vuonna 1954 lähtenyt ”ujo, arka ja yritteliäs” — kansakoulun opettajan luonnekuva — pojasta, joka kotitilan pellolla toimi kesäisin ”haravakonespesialistina”. Kansakoulusta koulutie johti oppikouluun. Ylioppilaslakin saantia seurasi, ensi kertaa elämässään, matka bussilla Helsinkiin syksyllä 1966 ja ilmoittautuminen yliopiston oikeustieteellisen pääsykokeisiin. Viimeiset oikeustieteellisen tentit läpäistyään kesällä 1969 tutun keskustalaisen kansanedustajan avittamani järjestyi nuorelle vastavalmistuneelle oikeustieteen kandille nopeasti ensimmäinen työpaikkakin opetusministeriöön tilapäisen esittelijän virkaan. Virkamiehen uran keskeytti armeija-aika, joka sekin palveli tulevaa urakehitystä. RUK:sta upseerikokelas Tiitinen komennettiin Savon prikaatiin Mikkeliin oikeusupseerin apulaiseksi esikuntakomppaniaan. Yliopistossa ja armeijassa hankitun tukevan tietoaineksen ohella kertyi runsaasti myös henkilökohtaisia tuttavuussuhteita, verkostoitumista, jotka osaltaan edistivät ja tukivat myöhemmin ammatissa edistymistä. Kouluhallituksesta Tiitinen siirtyi eduskuntaan perustuslakivaliokunnan ja ulkoasianvaliokunnan sihteeriksi ja oli mielestään juuri päässyt sisälle valiokuntasihteerin tehtäviin, kun sisäministeri Eino Uusitalo (kesk.) ilmoitti Tamminiemen terveisinä, ”että sinusta, Seppo, tehdään Suopon päällikkö.” Tämä oli helmikuussa 1978. Ja näin 31 vuotiaasta Seppo Tiitisestä tuli Suojelupoliisin (Suopon) päällikkö. Ensimmäinen tapaaminen Kekkosen luona oli 12.5.1978. Kekkosen aikana Suoposta tuli presidentin poliisi. UKK seurasi ja ohjasi Suopon toimintaa tarkasti. Systeemiin kuului noin kerran kuukaudessa presidentin ja Suopon päällikön tapaamiset. Kekkosen ensimmäinen kysymys hämmensi, mutta samalla määritteli yhden Suopon keskeisen tehtäväalueen. Hän halusi tietää, mikä oli SKP:n tilanne. Kommunistien seuranta kuului Suopon ensisijaisiin tehtäviin. Toinen UKK:n määrittelemä Suopon tehtäväalue koski Neuvostoliiton seurantaa. Suopon tehtäviin kuului valvoa myös estää muiden valtioiden Neuvostoliittoa vastaan suuntautuva vakoilutoiminta Suomesta käsin. Suopon aloitteesta maastamme karkotettiin Tiitisen aikana parisenkymmentä Neuvostoliiton agenttia, jotka olivat paljastuneet osallistumisesta maallemme vahingolliseen tiedustelutoimintaan tai agenttien värväämisyrityksestä. Länsimaiden agenttien karkotuksina mainitaan vain kaksi romanialaista ja kaksi ranskalaista. Erotuksena muiden länsimaiden käytäntöihin Suomi pyrki hoitamaan tarpeelliseksi katsomansa karkotukset hiljaisesti ilman julkista metakkaa, joka on tullut viimeaikoina yleiseksi tavaksi. Sama linja ja käytäntö jatkui pääosin myös presidentti Koiviston aikana. Koivisto kuitenkin laajensi Suopon informaation jakelua myös hallitukselle, mitä Kekkonen oli vältellyt. Koiviston aloitteesta kommunistien laajamittaista seurantaa supistettiin 1980-luvulla. Mutta ilmeisesti kommunistien luettelointia Suopo edelleen jatkoi. Tiitinen naureskelee, että työtä helpotti, kun Tiedonantajan (ystävien kesken Taudinkantaja) vapputervehdyksistä saatiin vähällä vaivalla valmis lista vähemmistökommunisteista. Joka tapauksessa pidettiin kuitenkin välttämättömänä jatkaa kommunistien toiminnan seurantaa. Neuvostoliitto koulutti kommunistisen puolueen kaaderit puoluekoulussa Moskovassa. ”Tietysti henkilöt, jotka olivat sen opin saaneet, piti Suomessa ottaa seurantaan.” Suopolta pyydettiin henkilöiden taustatietoja erilaisten virkanimitysten yhteydessä. Korruption kitkentä Tiitinen mainitsee lyhyesti miten Neuvostoliitto rahoitti kommunistien toimintaa idänkauppaa käyvien firmojen avulla, jotka maksoivat ylihinnalla laskuttamistaan tuotteista ylimääräisen osuuden SKP:lle. Kirjassa ei kerrota seurasiko Suopo myös läntisiä rahoitusväyliä suomalaisille puolueille. Tuskinpa Tiitisen kuuluisasta kassakaapista löytyy luetteloita esim. keskustapuolueen Neuvostoliitosta saamista vaaliavustuksista Suopo joutui kuitenkin puuttumaan suurten suomalaisfirmojen idänkaupan piirissä rehottavaan korruptioon. Tiitinen kertoo olleensa samalla asialla Neuvostoliiton KGB:n Suomen osaston päällikön Viktor Vladimirovin kanssa. Korruptio piti saada kuriin. Tämä oli molempien maiden etujen mukaista. Moskovassa käytyjen kauppaneuvottelujen yhteydessä muutamia punaisia vuorineuvoksia ja talousjohtajia oli saanut kutsun KGB:n kuulusteluihin. Niissä tentattiin erityisesti ns. prosenttisopimuksista, joita maksettiin välimiehen pimeille tileille ulkomaisiin pankkeihin. Tämä oli harkittua rikollista toimintaa. Tiitisen ehdotuksesta presidentti Koiviston suostumukselle järjestettiin erityinen kurinpalautusja informaatiotilaisuus eri alojen johtajille Teollisuuden keskusliiton kautta 9.1.1985 Eteläranta 10:n ylimmän kerroksen kokoustiloissa. Ystäviä ja kiusankappaleita Kylmästä sodasta huolimatta puolueettomaksi julistautuneen Suomen tiedusteluyhteistyö länsimaiden kanssa oli säännöllistä, erityisesti brittien, amerikkalaisten ja länsisaksalaisten kanssa. Kyse oli pääosin tietojen vaihdosta. Raportteja kierrätettiin ja taustakeskusteluja käytiin. Niistä ei tietenkään pidetty suurta ääntä. Tiitinen oli hauskuttanut Kekkosta kertomalla miten norjalainen kollega oli aivan vakavissaan vakuutellut täydellistä riippumattomuuttaan Natosta ja Yhdysvalloista. ”Itse päätämme mitä informoimme ja asetamme tarvittaessa rajat myös amerikkalaisten toiminnalle.” Brittien tiedustelupalvelulla oli pitkät perinteet toiminnasta Suomesta käsin Venäjää/Neuvostoliittoa vastaan. Britit järjestivät mm. neuvostoliiton loikkareiden siirtymisen länteen Suomen kautta. Kuuluisin oli kaksoisagenttina toimineen KGB-upseeri Oleg Gordievskin loikkaus. Amerikkalaisten kanssa yhteentörmäys johtui amerikkalaisen sotilasasiamiehen järjestämän pohjanlahden satamiin suuntautuneen luvattoman kuvausmatkan johdosta. Kekkosen ohjeistuksen mukaan tapaus hoidettiin diplomaattisen varoituksen ja vastalauseen kautta, eikä sotilasasiamiehiä karkotettu maasta. Joitakin muitakin konflikteja länsimaisten asiamiesten kanssa hoidettiin vastaavasti ilman julkista mainintaa. Tiitinen hoiteli säännölliset tapaamiset ulkomaiden tiedusteluviranomaisten kanssa. Suojelupoliisin päällikön virkatehtäviin kuului myös valmistella presidentin ulkomaanmatkat ja olla mukana myös valtiovierailuilla, joita kertyi Koiviston kaudella vuosina 1983-1988 yhteensä 19. Tiitisen siirtymistä Suoposta johonkin muuhun virkaan koodinimellä ”suurlähettiläs Timpuktuun” alettiin valmistella 1978. Kalevi Sorsan aloitteesta Tiitinen nimitettiin eduskunnan apulaispääsihteeriksi v. 1990 ja pääsihteeriksi v.1992. Neuvoa-antavan kansanäänestyksen jälkeen eduskunta päätti Suomen liittymisestä Euroopan Unioniin. Siitä seurasi tarve sopeuttaa eduskunnan lainsäädäntötyö eurooppalaiseen päätöksentekoon. Seppo Tiitiselle lankesi asiaa valmistelevan virkamiestyöryhmän puheenjohtajuus sekä myöhemmin asetetun valtiosääntökomitean puheenjohtajuus. Näin Tiitisen johtamien työryhmien työn tuloksena syntyi esitys perustuslakien yhdistämisestä yhteiseen runkoon, jonka yleistavoitteena oli lisätä eduskunnan asemaa ylimpänä valtioelimenä ja parantaa eduskunnan toimintaedellytyksiä sekä presidentin valtaoikeuksien rajoittaminen. Oma luku kirjassa on omistettu eduskunnan satavuotisjuhlille, jonka valmistelutoimikunnan vetovastuun hoiti Seppo Tiitinen. Eduskunta on Tiitisen mielestä ollut näköalapaikka tämän maan kehitykseen. Tiitisen lopputiivistelmä: ”Suomen tulevaisuus ei näytä lainkaan huonolta. Meistä itsestämmehän se on kiinni. Miten tahansa ei kuitenkaan voi toimia. Kun vastuullisesti pidämme huolta omista eduistamme, niin meillä on kaikki edellytykset selviytyä jatkossakin.” Oiva Björkbacka SEURAKUNTAVAALIT 2018 – #minunkirkkoni Ennakkoäänestys ti–la 6.–10.11. • Kauppakeskus Kaaressa, 2. krs., ti–pe 6.-9.11. klo 12–19 ja la 10.11. klo 11–18 • Kirkkoherranvirastossa ti–la 6.–10.11. klo 9–18 • Vaalidösä ke 7.11. Honkasuolla klo 15–16.30 ja Kuninkaantammessa klo 17–19 • Malminkartanon kappelissa ke 7.11. klo 16–20 Vaalipäivä su 18.11. Äänestys Kannelmäen kirkossa messun jälkeen klo 11–20 JUMALANPALVELUSELÄMÄÄ Kannelmäen kirkossa • Messu sunnuntaisin klo 10. Kirkkokahvit. • Aamuehtoollinen ke 7.11. ja 21.11. klo 9.15. Ehtoollisen jälkeen aamiainen (1,50 €) • Iltaehtoollinen ke 14.11. klo 19. Suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä nuorten kanssa. • Luottamuksen messu kirkossa ke 28.11. klo 19. Taizé-lauluja, hiljaista mietiskelyä. Malminkartanon kappelissa • Messu ja iltatee su 21.10. ja 18.11. klo 18 MUSIIKKIA KANNELMÄEN KIRKOSSA Lauletaan yhdessä. Avoin yhteislaulutilaisuus to 1.11. ja 15.11. klo 10.15 seurakuntasalissa. Kamarikuoro Kotka-Canton konsertti su 11.11. klo 18. Kuoro ja solistit Nina Savonen, sopraano ja Tapio Lehtinen, baritoni, johtaa Mikko Hauhia. Säestys Matti Vaakanainen. Ohjelmassa mm. Gabriel Fauré: Requiem sekä Cantique de Jean Racine, Maurice Duruflé: Ubi caritas. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Virrestä voimaa su 25.11. klo 18. Soi virteni kiitosta Herran. Vieraana Arvi Tuomi, Siiri TuomiTurtiainen, Salme Hillukka ja Markku Koskela. Kanttorina Anne Myllylä. Tervetuloa veisaamaan! Jennyn Mummola la 10.11. klo 10–13 Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9. Lapsille aikuisineen leikkiä, askartelua, lukemista vapaaehtoisten mummojen kanssa. Tarjolla välipalaa. TilkkutäkkiPaikka. Tervetuloa diakoni Heini Sinkon kanssa la 17.11. klo 13–16 virkkauspajaan Paikkaan, Kauppakeskus Kaari -1. krs., virkkaamaan isoäidinneliöistä peittoja vanhuksille. Hiljaisuuden päivä Puolen päivän mittainen, matalan kynnyksen retriitti kaupungin keskellä Malminkartanon kappelilla lauantaina 24.11. Lepoa, ulkoilua, hiljaisuutta. Päivä alkaa tervetulokahvilla klo 9.30 ja päättyy ehtoollishartauden jälkeen n. klo 15.30. Keittolounas ja päiväkahvi, vapaaehtoinen ruokaraha. Ohjaajina Konsta Korhonen, Kaarina Ruusuvirta ja Jyrki Myllylä. Ilmoittautumiset ja tiedustelut 19.11. mennessä konsta.korhonen@evl.fi tai virasto, p. 09 2340 3800. Kannelmäen kirkko Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI. Virasto, Klaneettitie 6–8 A, p. 09 2340 3800. Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8. helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki, facebook.com/kannelmaenseurakunta Seurakuntavaalit 2018 Äänestä ja vaikuta! Ketä ehdolla Pitäjänmäellä? • katso kotisivuiltamme: helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki • tutustu ehdokkaiden mielipiteisiin vaalikoneessa: seurakuntavaalit.fi/vaalikone Ennakkoäänestys ti-la 6.-10.11. klo 9-18, ke 7.11. klo 9-20 Pitäjänmäen kirkolla Vaalipäivä su 18.11. klo 11-20 Pitäjänmäen kirkolla Äänioikeutettuja ovat kaikki 16 vuotta viimeistään vaalipäivänä täyttäneet seurakunnan jäsenet, joiden nimi on merkitty äänioikeutettujen luetteloon. Äänestää voi esittämällä henkilöllisyystodistuksen. Tavataan äänestyspaikalla. Tarjolla vaalikahvit. Tapahtumia Pitäjänmäen kirkolla , Turkismiehenkuja 4 • Messu sunnuntaisin klo 10 • 7-14-vuotiaiden välipalakerho tiistaisin klo 17 • Kirkon olkkari kaikenikäisille keskiviikkoisin klo 15-18.30. Ovet avoinna ja pannu kuumana. Tule piipahtamaan ja tapaamaan muita oman aikataulusi mukaan. Keitto n. klo 17. Hinta aikuisilta 2€, lapset maksutta. Voit myös osallistua keiton valmistukseen/sämpylöiden leipomiseen. Mahdollisuus erilaisiin kädentöihin. Mitä muuta? -tuo omat ideasi ja osaamisesi iltaan. • Nuorten ilta torstaisin klo 18-21. Hauskaa tekemistä ja yllätysjuttuja. Tule olemaan hetkeksi tai koko illaksi. • 7-14-vuotiaiden lauantailounas la 17.11. klo 12-15. Valmistetaan lounas ja aterioidaan yhdessä. Ilmoittautumiset seurakuntatoimistoon. • Yhdessä ylistäen pe 23.11. klo 18 Sanaa, rukousta, ylistystä, musiikkia ja nyyttärit. Mukana Tuula Nurminen, Elina ja Markku Karonen sekä Inka ja Aripekka Ahola. Voit tuoda yhteiseen pöytään naposteltavaa. • Myyjäiset la 24.11. klo 11-13. Järj. lähetystyön vapaaehtoiset, Kotikallion palvelukeskus ja Pitäjänmäen eläkkeensaajat. • Viritys adventtiin neljänä lauantaina 24.11. / 1.12. / 8.12. / 15.12. klo 11-14. Keho-mieli-liikuntaa, ohjattua keskustelua ja yhteismeditaatio. Ohj. teatteriohjaaja Johanna Hammarberg ja Maika Vuori. Kokonaisuuden hinta 40 € sis. kevyen lounaan. Ennakkoilmoittautumiset maika.vuori@evl.fi Pitäjänmäen seurakunta Turkismiehenkuja 4, 00370 Helsinki Puh. 09 2340 5600, ti, to, pe klo 12-15, ke klo 14-18 pitajanmaki.srk@evl.fi www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta
14 7.11.2018 Salon Hanna Naisten hiusten leikkaus 30,Miesten hiusten leikkaus 25,Leikkauksiin sis. halutessa pesu, föönaus ja kampaus Väripaketit alk 70,Geelilakkaus 30,--40,Puh. 044 9391722 Tuohiaukio 4 , Malminkartano Varaa ilmoitustilasi Tanotorveen ! P. 010 320 6664 ETKÖ SAANUT TANOTORVEA? Anna palautetta http://jakelupalaute.fi/tanotorvi Parturi-Kampaamo Mia Laine Oppilastyöt edullisesti P. 09 566 6281 Kanneltie 11, 00420 Hki Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (kauppakeskus Kaaren vieressä punatiilitalo) P. 09 566 0981 www.kannelmaenhammaslaakariasema.com • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 09 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 09 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KELA-KUNTOUTUSTA • KOTIKÄYNTEJÄ Kauneusja terveyspalveluja Parturi-Kampaamo MARI LEINO p. 045-1312 721 Laurinniityntie 2, 00440 Helsinki www.marileino.fi MUISTA ISÄÄ LAHJAKORTILLA Käynti Kaupintien puolelta. Puh. 09-566 2644 Kantelettarentie 5 Tervetuloa! Kannelmäen Kampaamo -Parturi Vanhaistentie 3, Helsinki 09 538 834 Ajanvaraukset: 09-497 071 Vanhaistentie 8 • Tervetuloa! PARTURI-KAMPAAMO SALON KLIPSI PALVELEE KAAREN SOKOKSEN YHTEYDESSÄ ma-ke 10-18, to-pe 10-20, la 9-17 TERVETULOA ! Salon Klipsi Sokos Kaari puh. 040 755 2580 | www.salonklipsi.fi Olen siirtymässä eläkkeelle 30.11. Kiitän asiakkaita menneistä 15 vuodesta ja toivotan kaikille hyvää jatkoa! T. Helka Hartikka PROHIUS Klaneettitie 4 • Puh. 045 896 6666 • Tervetuloa! parturi-kampaamo Marraskuun tarjous: Permanenttitai väripaketin yhteydessä ripsien tai kulmien värjäys veloituksetta marraskuun loppuun! Seneffiina Varaa aika ja tule laittamaan hiuksesi kuntoon ennen juhlakauden alkamista! Avoinna sopimuksen mukaan. Hanuripolku 5, Kannelmäki, Puh. 040 594 2620 ParturiKampaamo torstaina 15.11. klo 17–19:30 Kanneltalon auditorio, os. Klaneettitie 5 Kokemuskouluttaja Heikki Multaharju: Nivelrikon itsehoito Fysioterapeutti Jukka Tujunen: Nukkumisergonomia KAIKILLE AVOIMET YLEISÖLUENNOT Järj. Suomen Nivelyhdistyksen Helsingin osasto, Helsingin nivelpiiri www.nivel.fi Hierovat Hyppyset LAHJAKORTIT ISÄNPÄIVÄKSI • Klassista hierontaa • Urheiluhierontaa • Triggerhierontaa Puh. 0440-894 342 Sitratie 5 B www.hierovathyppyset.fi BLACK FRIDAY Pilkkopimein BevitaEye-kampanjatuottee t 40 % Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki. Saat tarjouksen myös Malminkartanon apteekista. Luutnantintie 5, 00410 Helsinki Avoinna: ma–pe 8–19 la 10–16 VANHALLA OSTARILLA Tarjous voimassa vain perjantaina 23.11. Rajoitettu erä. Tanotorvi numero 9 ristikon ratkaisu
15 7.11.2018 IPCC:n tarina Toisinajattelija Toi sin aja tte lij a VUONNA 1957 Los Angelesin yllä leijui sankka saastesumu, smog. Mikä olisikaan luontevampi paikka havaita ihmisen vaikutus ympäristöön. Professori Roger Revelle huomioi, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli nousussa ja se oli helppo yhdistää ihmisen toimintaan. Tosin tuolloin ilmasto viileni dramaattisesti, vuodesta 1940 vuoteen 1980, pelättiin jopa uutta jääkautta, mutta kuitenkin teoriatasolla ajatus lämpenemisestä jäi kytemään. Myöhemmin Revellen oppilaaksi tuli Albert, Al, Gore, jolle professorinsa ajatus lämpenemisestä otti tulta ja Al Goresta tuli ilmaston lämpenemisen väsymätön viestinviejä. Al Gore nousi korkeaan asemaan demokraattisessa puolueessa ja Clintonin hallinnossa, joten viesti ei jäänyt huomaamatta. Samaan aikaan arvosteltiin suurteollisuuden aiheuttamaa saastumista, joten tämä viesti solahti luontevasti osaksi ympäristön pilaantumisesta tunnettua huolta. Oppi-isänsä tosin alkoi peruuttelemaan: Revellestä tuntui, että asia oli lähtenyt liiaksi laukalle, ja vähäisestä ilmiöstä, ennemminkin teoreettisesta ajatusharjoituksesta oli tullut merkittävyyttään suurempi kysymys. Revelle julkaisi oikaisuvaatimuksia, mutta niitä ei enää kuunneltu. ...ja Euroopassa Samaan aikaan Englantia piti otteessaan rautarouva Margaret Thatcher. Hän piti öljyntuottajia epäluotettavina, eikä syyttä. Toisaalta hän oli myös hiilikaivostyöläisten kanssa tukkanuottasilla. Ratkaisuna atomivoima olisi ollut luonteva lisä ja saadakseen muutosvoimaa atomivoiman kannalle, hän halusi edistää sitä fossiilisen energian kustannuksella. Näin Thatcherin antamalla rahoituksella laadittiin ensimmäiset ilmastomallit Met officen sivukonttorissa, nykyisessä Hadley Centerissä. Nämä mallit olivat täyttä potaskaa, koska niiden lähes ainoita muuttujia olivat hiilidioksidi ja lämpötila, mutta ne täyttivät tarkoituksensa. ...Samaan aikaan Neuvostoliitto hajosi 90-luvun alussa, ja suuri joukko marksisteja menetti henkisen kotinsa. Uusi koti löytyi pian vihreydestä ja suurteollisuuden vastustamisesta. Varsinkin ilmastonmuutos koettiin hyväksi keinoksi vastustaa talouskasvua ja kapitalismia. ...Ja sitten, IPCC:n synty Ilmastonmuutoksen tutkimukseen suunnatut varat enemmän kuin kymmenkertaistuivat lyhyessä ajassa. Ilmastontutkijoiden piiriin tuli valtavasti uusia tutkijoita. Tässä vaiheessa ei ollut enää mitään mieltä todeta, että ilmaston lämpeneminen ei olekaan ihmisestä lähtöisin. Keskeiseksi tehtäväksi nousi tavoite osoittaa ihminen ilmaston lämpenemisen aiheuttajaksi, koska juuri se takasi tutkimusviran. Vanha ilmastotutkijoiden polvi jäi varjoon, eläköityi ja useat heistä siirtyivät denialistien leiriin. Nykyilmastontutkijat ovat ihailtavan yksimielisiä, tosin ei erimielinen siinä porukassa pärjäisikään. Näissä oloissa muodostettiin hallitusten välinen ilmastopaneeli, IPCC, YK:n alaisena organisaationa, tehtävänään arvioida ihmisen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä. Tämän tavoitteen IPCC on täyttänyt kiitettävästi. Ensimmäisessä raportissa ei edes mainittu aurinkoa, koko ilmakehän moottoria. Ilmastotieteessä tiedetään johtopäätös jo etukäteen, kuten eräissä muissakin menneen ajan tiedesuunnissa. Tieto johtuu jo tehtävänannosta, mutta myös ryhmäpaineesta ja ehkä pontimena on myös vasemmistolainen ihanne vaikeuttaa talouskasvua. Vuonna 1992 vanhojen ilmastontutkijoiden toimesta oli tehty tutkimus, jossa hiilidioksidin osuus kasvihuoneilmiössä oli arvioitu olevan 3 %:n luokkaa. Uusien laskelmien mukaan se nousi nopeasti 20 %:in. Nosto saatiin aikaan ns. takaisinkytkennän avulla, hiilidioksidi lisäisi tärkeintä kasvihuonekaasua, vesihöyryä. Mutta miten pieni tekijä voisi aiheuttaa suuren vaikutuksen toisessa tekijässä, jää mysteeriksi. Nykyilmastontutkijoiden mukaan ilmakehässä kiertää hiilidioksidi, joka pysyy ilmakehässä kymmeniätuhansia vuosia. Tosin hiilidioksidin puoliintumisaika on norjalaistutkimuksen mukaan kuusi vuotta, mutta se ei haittaa tätä tiedesuuntaa. Ilmastoihmiset vaikenevat kokonaan maapallon termostaattisista ominaisuuksista, joita on lukuisia. Pyörremyrskyt siirtävät massiivisen määrän lämpöä avaruuteen. Suurin osa auringon lämmöstä tulee pasaatituulten alueelle, ja sen lämpö poistuu maapallo tyvenen vyöhykkeen kautta avaruuteen. Kuivunut ja viilentynyt ilma laskeutuu ns. hevoslatitudeille. Muualta lämpö karkaa öisin, autiomaiden ja napojen kautta, eli kasvihuoneesta puuttuu katto, joka olisi edellytys ilmastolaskelmien paikkansapitävyydelle. Kipupisteenä on ihmisen vaikutus. Siitä voidaan keskustella, mutta jos sitä epäillään, keskustelu katkeaa siihen. Se olisi samaa kuin että ihmisen alkuperää voidaan tutkia, mutta luomiskertomusta ei saa arvostella tai sivuuttaa. Virallinen vastaus Suomen IPCC:llä on ollut vielä vuonna 2015, että ilmastotoimia tehdään varovaisuusperiaatteen tähden. Nyt on jo ”päivänselvää”, että ihminen aiheuttaa muutokset. Tässä pätee laki jonka mukaan tavanomainen ja usein toistettu muuttuu ihmisten mieissä todeksi. Ja takaisin Kaliforniaan Kun Kalifornia valloitettiin, se oli autiomaata. Noin kymmenen vuoden välein sinne sataa El Nino-ilmiön ansiosta vettä rutosti, muutoin on kuivaa. Nyt alueella asuu 40 miljoonaa ihmistä, joten ei ihme, jos vedestä tulee välillä puutetta. Nyt uutisoidaan sään ääriilmiöistä, vaikka harvoin tapahtuvat tulvat ja muulloin vallitseva kuivuus ja metsäpalot ovat juuri sitä normaalia. Viimeisin IPCC:n raportti Edelliset ennusteet eivät ole pitäneet paikkaansa. Lämpeneminen on ollut aivan liian hidasta. Nyt luulisi, että maailmanloppua siirrettäisiin ainakin sadalla vuodella, mutta ei. Maailmanloppu onkin tullut paljon lähemmäksi. Paljon suurempia toimia on tehtävä paljon nopeammin. Maailmanloppu on tuskin vältettävissä, mutta toivoa ei saa menettää, muutoinhan koko ilmastopanelin voisi jo lopettaa. Paneeli toistaa itseään. Se ei väitä että ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos olisi todistettu, mutta ollaan aina vain varmempia. Ei tiedetä muuta syytä muutokselle, tosin ei muusta olla kiinnostuneitakaan. Korallit kuolevat raportin mukaan puolen asteen lämmönnousuun, vaikka Suuri Valliriutta on tuhansia kilometrejä pitkä, niin että pohjoispää on aivan erilaisessa ilmastossa kuin eteläpää. Australiassa ihmetellään tätä johtopäätöstä (joannenova.com.au). Euroopassa oli lämmin kesä ja se lisäsi huomattavasti raportin kokoajien puheen painoarvoa. Tosin Euroopan hellekausi ei näkynyt kohonneena hiilidioksidipitoisuutena eikä lisääntyneenä vesihöyrynä. Kebnekaisellakin lumet sulivat epätavallisen voimakkaasti, ilman ainuttakaan tavanomaista ilmastonmuutoksen markkeria. Globaalisti ei lämpöaaltoa ollut, 2018 tulee olemaan aivan tavallinen vuosi. Helle kuitenkin vakuutti maksumiehet, eurooppalaiset, ainakin toistaiseksi. On eletty ja ohitettu auringonpilkkumaksimi, mutta yhdellekään ilmastontutkijalle ei ole tullut mieleen, että sillä voisi olla jotain vaikutusta ilmastoon. Syyskuussa on ollut Euroopassa kylmiä öitä, Hollannissa kylmempiä kuin 47:een vuoteen, ehkä se viilentää huolta ilmaston nyrjähtämisestä. Maahanmuutto Ilmastonmuutos nousee nyt YK:n asialistalla ensimmäiseksi syyksi maahanmuuttoon. Tätä IPCCn raportti pohjustaa. Mutta viranomaiset ovat tähän valmistautuneita. Joulukuussa on aikomus tehdä YK:ssa uusi sopimus, joka takaa joka iikalle vapaan muutto-oikeuden. Enää ei tarvitse keksiä verukkeita, vainoa tai vastaavaa pakolaisstatuksen saamiselle, taloudellinen syy, pakolaisuus ilmaston takia tulee olemaan hyvä ja oikeutettu syy muuttaa Eurooppaan ja muihin kehittyneisiin maihin. Esko Karinen www.tanotorvi.fi VAIKUTA KAUPUNGINOSASI ASIOIHIN! Liity sinäkin yhteiseen Kaarela-Seuraan! Liittyminen on helppoa: maksat jäsenmaksun 10 euroa yhdistyksen tilille NORDEA FI09 1004 3000 2043 03 ja kirjoita yhteystietosi viestikenttään. Lähetämme sähköpostitse tai postin välityksellä infoa tapahtumista ja alueemme tärkeistä asioista. Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN Vanhaistentie 8, 00420 Hki puh.nro 040 350 0086 www.e2sahko.fi Kaupunkiympäristö www.hel.fi/kaupunkiymparisto Suomalais-venäläinen koulu (Kaarelankuja 2) asemakaavaa muutetaan Kehä I:n ja Hämeenlinnanväylän risteyksen koillispuolelle sijoittuvan Suomalais-venäläisen koulun alueelle suunnitellaan asemakaavan muutosta. Kaavamuutoksella mahdollistetaan uuden koulurakennuksen ja liikuntahallin rakentaminen alueelle. Nykyiset koulurakennukset puretaan. Valmisteluaineistoa on esillä 12.–30.11.: • Suomalais-venäläisen koulun pääoven viereisessä ikkunassa, Kaarelankuja 2, 00430 Helsinki • Kannelmäen kirjastossa, Klaneettitie 5, 00420 Helsinki • infoja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2, 00100 Helsinki • www.hel.fi/suunnitelmat Keskustelutilaisuus: ti 20.11. klo 17.30–19.30 Suomalais-venäläisen koulun auditoriossa, Kaarelankuja 2, 00430 Helsinki Mielipiteet: viimeistään 30.11.2018. Lisätietoja: Minna Koskinen, p. (09) 310 37469, minna.koskinen@hel.fi POHJOIS-HELSINGIN lämmönsaantia turvaava Lassilan lämpökeskus uusitaan EU:n uusia päästörajavaatimuksia vastaavaksi. Lämpökeskuksen öljysäiliön uusinta käynnistyy marraskuun alussa. Öljysäiliön uusinnan valmistuttua uusitaan vielä lämpökeskuksen kahden kattilan maakaasupolttimet. Helenin Lassilan lämpökeskus on talviaikaan eniten käytössä oleva huippulämpökeskus. Pääsääntöisesti lämpökeskuksessa käytetään maakaasua. Toimitusvarmuuden turvaamiseksi lämpökeskuksen maakaasukattiloiden varapolttoaineena käytetään polttoöljyä. Lämpökeskuksessa on kaksi maakaasukattilaa sekä kaksi öljypoltinkattilaa, yhteisteholtaan 324 MW. Muutostyöt ovat välttämättömiä, jotta Lassilan lämpökeskus täyttää Euroopan komission asettamat 1.7.2020 voimaantulevan teollisuuspäästödirektiivin (IED = Industrial Emissions Directive) uudet päästörajavaatimukset. Uusien päästörajojen saavuttamiseksi toinen raskaan polttoöljyn säiliöistä poistetaan käytöstä ja toinen muutetaan kaksoisvaippasäiliöksi rakentamalla sen sisään uusi, pienempi öljysäiliö kevyelle polttoöljylle. Jatkossa lämpökeskuksessa käytetään varapolttoaineena ainoastaan kevyttä polttoöljyä. Lämpökeskuksen öljysäiliön uusinta käynnistyy marraskuun alussa ja valmistuu kesäkuussa 2019. Öljysäiliön uusinnan valmistuttua lämpökeskuksen kahden kattilan maakaasupolttimet uusitaan loppuvuoden 2019 aikana. Muutostyö lisää liikennettä lämpökeskuksen ympäristössä. Kaikki laitenostot tapahtuvat kuitenkin lämpökeskuksen aidatun alueen sisäpuolella. Alueella voi esiintyä ajoittaista hajuhaittaa öljysäiliön uusinnan yhteydessä. Työmaalla voi lisäksi aiheutua melua päiväaikaan. Helen Oy pahoittelee mahdollisesti aiheutuvaa häiriötä. Lisätietoja: Projektipäällikkö Mikko Kaartinen, puh. 044 0601850 Lassilan lämpökeskuksen öljysäiliö uusitaan Raskaspolttoöljystä luovutaan kokonaan Mäntsälän lähileipomo • Täytekakut • Voileipäkakut • Leivät ja leivonnaiset • Maidottomat ja munattomat hillomunkit HUOVITIE 7 POHJOIS-HAAGA Terveyskeskuksen vieressä P. 050 4710 642 Avoinna ark. 8.00-15.00, La. suljettu
16 7.11.2018 HA MM AS KA AR I HA MM AS LÄ ÄK ÄR IAS EM A HA MM AS LÄ ÄK ÄR IAS EM A HA MM AS KA AR I OY Va nh ais ten tie 3, 00 42 He lsin ki • Pu h. (09 ) 43 66 39 • Fax (09 ) 56 6 31 44 • Krn ro 39 7.4 56 • LY 06 86 07 6-5 • Ko tip aik ka He lsin ki Van ha iste nti e 3, 00 42 He lsin ki, Pu h. 09 43 66 39 HAMMASKAARI HAMMASLÄÄKÄRIASEMA HAMMASLÄÄKÄRIASEMA HAMMASKAARI OY Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki • Puh. (09) 4366 390 • Fax (09) 566 3144 • Krnro 397.456 • LY 0686076-5 • Kotipaikka Helsinki Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki, Puh. 09 4366 390 Toimimme edelleen Wanhalla Ostarilla kaikki palvelut samalla klinikalla • Implanttiklinikan palvelut kirurgiasta valmiiseen kruunuun tai siltaan • Panoraamaja 3D-kuvaukset • Keraamiset täytteet, laminaatit ja kruunut jopa yhdellä käynnillä • Kaikki yleishammaslääkäripalvelut • Suuhygienistin hoito ja valkaisut SYYSTARJOUS: • Valkaisu vastaanotolla 250€ • Zoom-valkaisu 350€ • Maksuton implanttihoitoarviointi (voimassa 30.11. asti) Jari Laitinen , EHL suukirurgia, implanttikirurgia Pauliina Uutela , yleishammaslääkäri Olga Vabistsevits , yleishammaslääkäri Jaakko Partanen , erikoistuva hammaslääkäri Tuire Laitinen , suuhygienisti Sari Vuorinen , suuhygienisti TILITOIMISTOPALVELUT MAUNULAN TILITOIMISTO OY toimisto@maunulantilitoimisto.fi www.maunulantilitoimisto.fi M • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 TANORISTIKKO