• kÄytÄ heijastinta ! Laadukasta yleis- ja erikoislääkäripalvelua jo yli 0 vuoden ajan. Jönsaksentie 6, 01600 Vantaa, puh. (09) 504 1011, fax (09) 533 221 Flunssaa vastaan POSIVIL ZINK sinkkiä ja C-vitamiinia sisältävä kuumajuomajauhe Tarjous voimassa 30.11. asti 7 00 (norm. 9,05 9,05)
• Ajanvaraus (09) 5041 0122, www.vantaanlaakarikeskus.? No 10 11.11.2012 ? 48 VUOSIKERTA ? JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY ? PÄÄTOIMITTAJA KARI VARVIKKO Syksyllä on hiusten hoidon aika Kaksi taiteilijaa yksi maalaus Parturikampaaja Minna Sojakka. Kansallisteatterin kiertuenäyttämö Kanneltalossa
• Pallogrillin runsas kotiruokalounas arkisin 10-15 AVOINNA: ma-pe 10-20 la 10-18 su suljettu Uutta Pallogrillissä! joka päivä klo 15 jälkeen vaihtuva Isännän Menu! Sis. alkuruoka, pääruoka, jälkiruoka 35,- Menun ostajalle pullo talon viiniä hintaan Keitot Kermainen Metsäsienikeitto     suomalaisista metsäsienistä         alkuruokana 7,00      pääruokana    8,50 Kermainen Lohikeitto alkuruokana 7,00 pääruokana      8,50 17,50 Kalat Päivän tuoretta kalaa 14,50 Metsästäjänleike Paistettuja Muikkuja Ruisjauhoitetut voissa paistetut muikut, perunasose. Säävaraus.   180g paneroitu porsaan file, metsäsienikastike. Valitsemasi perunat.   11,50 18,00 24,50   Pekonikuhaa Hollandaise Salaatit Pekonin päällä paistettua kuhaa, holllandaisekastike, kermaperunat.  Paneroitu kinkku-juustotäytetty porsaan file, sitruunalohko.  Valitsemasi perunat.      17,50 18,00 Broileri-Caesar-salaatti Broileria, parmesanjuustoa, leipäkrutonkeja, caesar-kastiketta. alkuruokana 6,00 pääruokana 10,50 Sveitsinleike   Talon Broilerit Pippurileike   180g paneroitu porsaan file, pippurijalopenokastike.  Valitsemasi perunat.   Metsänvartijan Broileria 18,00 Jäämeren Katkarapusalaatti Paistettua Broilerin filettä metsäsienikastikkeen kera. Valitsemasi perunat.     Grölanninkatkarapuja, parsaa, kananmunaa, oliiveja, Thousand Island -kastike. alkuruokana 6,00 pääruokana 10,50 Broilerin Lehtipihvi 15,20 Paistettua broilerin filettä, maustevoi. Valitsemasi perunat.    13,00  Talon Runsaat Munakkaat Tarjoillaan reilun salaatin kera Kinkku-Juustomunakas 9,80 Talonpojan Munakas 9,80 Grillin Hampurilainen Kaksi mehevää kokolihapihviä, paistettua pekonia, chilimajoneesia, cheddarjuustoa, sipulia, paistettu kananmuna, salaattia ja lohkoperunat. 13,50 Aura Härkää 170g kevyesti nuijittu filepihvi, kermainen aurajuustokastike ja valitsemasi perunat.     Santa Helenan Broileria Paistettua broilerin filettä ja vuohenjuustoa, punaviinikastike. Valitsemasi perunat.        15,50 Vanhan Ajan Leikkeet Oopperaleike 180g paneroitu porsaan file, päällä paistetut kananmunat. Valitsemasi perunat.            18,00 Talon Pihvit Grillistä 180g paneroitu porsaan file, kruununa sitruuna-, anjovis-, caprishattu.   Valitsemasi perunat.   16,50  Mökkiläisen Perussetti ½ juusto-tomaattikuorrutettu HK:n Sininen, punajuurta ja perunasosetta.     Perunavaihtoehdot: perunasose ranskalaiset lohkoperunat valkosipuliperunat kermaperunat Lämpöiset voileivät Currykanaleipä 9,50 Äiti Mökillä Reilusti kotitekoisia lihapullia kermakastikkeessa ja perunasosetta.                9,50 Reilun Emännän Pyttipannu Kahdella munalla, punajuuri, suolakurkku.             9,50 Pastat  Härän Sisäfileestä Broilerin filettä ja kermaista currykastiketta vaalealla leivällä ja salaattia.  Lehtipihvi 10,50  170g Ohueksi hakattu filepihvi, Talon maustevoi ja valitsemasi perunat.  Metsästäjän leipä 9,50 Metsäsienikastiketta, paneroitu porsaanfilepihvi vaalean leivän päällä, suolakurkkua ja salaattia.         Broileri-Pekonipasta 21,50 Grillipihvi 170g kevyesti nuijittu filepihvi, Talon maustevoi ja valitsemasi perunat.          21,50 Pippuripihvi 170g kevyesti nuijittu filepihvi, kermainen sinapilla, sitruunapippureilla ja jalopenoilla maustettu kastike ja valitsemasi perunat.         27,00    Perinteinen Sipulipihvi Wienerleike Pallogrillin Suomiruokaa 170g kevyesti nuijittu filepihvi, päälle pihvin painon verran paistettua sipulia ja valitsemasi perunat.  Pasta Bolognese Jauhelihakastiketta ja juustoa.                          10,50 Oopperaleipä Kermainen curry-, pekoni-, paprikakastike ja juustoa.        10,00 Lihapullapasta Paneroitu porsaanfilepihvi kahdella munalla vaalean leivän päällä ja salaattia.           Kotitekoisia lihapullia tomaattikermakastikkeessa ja parmesanjuustoa. 10,00 10,00  Isännän leipä Pasta Carbonara 130g sisäfilepihvi bearnaisekastikTalon Tapaan keella, pekonia vaalean leivän päällä Kermainen pekoni-, kinkku-, ja salaattia.                                                   sipulikastike  ja juustoa.   19,50 9,50   23,50 Ravintola Pallogrilli ? Kauppakeskus Ristikko, Ajomiehentie 1, Konala ? Puh. 045 276 5888
• Pääkirjoitus Jäähallihanke jälleen esillä K aarelan Omakotitaloyhdistys on jakanut lehtistä, jossa se ottaa jälleen kerran kantaa jäähallihankkeeseen. Vaikka joidenkin Maununnevan lähiasukkaiden näkemys on ?ei minun takapihalleni? ?ajatuksen mukainen ja sillä tavoin ymmärrettävä, muutamien vastustajien kotiinpäin veto ei voi eikä saa mennä tuhansien lapsien, nuorten ja liikuntaa harrastavien asukkaiden etujen edelle. Jäähallia on moitittu kalliiksi, koska se on Helsingin kaupungille miljoonainvestointi, mutta mitä sitten, jos se edistää kaupunkilaisten; asukkaiden ja heidän lapsiensa hyvinvointia. Presidentti Sauli Niinistö on kampanjoinut vahvasti sen puolesta, että lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy on jokaisen kansalaisen tehtävä. Aktiivinen hyvien elämäntapojen ja liikunnallisen toiminnan tavoitteena on varmistaa lapsille ja nuorille turvallinen kasvualusta. Kaarelan jäähalli on Helsingin kaupungin hanke, jonka tuhannet kaarelalaiset ovat toivottaneet tervetulleeksi. Alueen kaavamuutos on valmisteltavana ja loppuvuodesta se lienee tiensä päässä. Näin ollen jäähalli on todennäköisesti asukkaiden käytettävissä 2014-15. Turvallisuus tärkeintä pelastustoiminnassa Kaarela-Seura on kiinnittänyt huomiota pelastustoimintaan liittyviin turvallisuusnäkökohtiin koskien nimenomaan Malminkartanon keskustan puurakennettua korttelipihaa. Pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jorma Liljalle osoitetussa kirjelmässä todetaan, että kilpajuoksu ajan ja tuhojen laajenemisen välillä on pelastustoiminnan kannalta haasteellinen. Tähän vaikuttavina tekijöinä mainitaan mm. 1. Operatiivinen lähestyminen on pitkä ja hidas, koska Kannelmäen kautta ei tule kauan kaivattua suoraa tietä Malminkartanoon. 2. Lähilähestyminen on hankalaa sekavan katusuunnitelman vuoksi. 3. Koska korttelipihan sisäkehä on rakennettu kevytrakenteisista puuelementeistä. Operatiivisesti keskeisintä olisi saada vihdoinkin oikotie Kannelmäestä Malminkartanoon. Pelastuslaitoksen suunnittelija Lauri Salomäki vastaa ja kehuu, että Malminkartanossa on poikkeuksellisen hyvä tilanne, kun olemme havainneet haasteiden olemassaolon ja reagoineet niihin. Salomäki heittääkin pallon takaisin Kaarela-Seuralle ja toteaa: ?Alueella on haasteensa, mutta pienellä viitseliäisyydellä ja yhteen hiileen puhaltamisella teillä on havaintojen mukaan kuitenkin hyvät mahdollisuudet kehittää omaa turvallisuuttanne.? Kaarela-Seura kiittää turvallisuusviestinnän/omatoimisen varautumisen/Valvontayksikön/ Riskienhallinnan osaston/Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen suunnittelijaa siitä, että hän on havainnut Malminkartanolla ja Kaarela-Seuralla olevan hyvät mahdollisuudet hoitaa itse omat hommansa. 3 11.11.2012 Rikospoliisi Tomi Sevander ylsi toiseksi varavaltuutetuksi TANOTORVEN KOLUMNISTI ja Kaarela-Seuran hallituksen jäsen, rikospoliisi Tomi Sevander ylsi kuntavaaleissa 2.varavaltuutetuksi (Sdp) ja sai lähes puolet kaikista 771 äänestään lehden levikkialueelta. Varsinainen valtuustopaikka jäi noin 70 äänen päähän. Ilmeisesti näissä vaaleissa korostui entistä enemmän se, että haluttiin äänestää oman asuinalueen ehdokasta. - Noh, itse olen syntynyt ja käytännössä viettänyt koko lapsuuteni Kannelmäessä. Koen Kaarelan ja koko Länsi-Helsingin jollain lailla omakseni ja siksi olen halunnut olla mukana mm. Kaarela-Seuran toiminnassa, Sevander sanoo. Toisena varavaltuutettuna mies on mukana demareiden valtuustoryhmässä ja istuu käytännössä useissa kaupunginvaltuuston kokouksissa, sillä varsinaisilla valtuutetuilla on usein omia kissanristiäisiä ja siviilityökiireitä. - Työskentelen varmastikin myös jossain lautakunnassa. Minua kiinnostaa kovasti kaupungin rakentaminen ja alueiden suunnittelu, joten siihen suuntaan toivon lautakuntapaikankin menevän. Otan tietysti kantaa kaikkeen mitä eteen tulee, mutta varsinkin nuorten syrjäytymiskysymykset ovat lähellä sydän- täni ja niihin pyrin paneutumaan entistä syvällisemmin. Todetessaan äänestysinnon olleen hälyttävän alhaisen Tomi on sitä mieltä, että yksi syy oli katteettomat lupaukset. Politiikan teon sisältöä pitäisikin tuoda paljon enemmän ihmisille tunnetuksi. Heille olisi kerrottava kuinka päätökset syntyvät ja mistä asioista valtuustopoliitikot kinastelevat. - Nyt uutisoidaan mieluummin sitä, kun poliitikko on nähty makaavan munasillaan omassa oksennuksessaan ja kansa saa taas nauraa. Samalla kun Tomi sanoo haluavansa jatkaa Tanotorven kirjoittajana niin heti ensi vuoden alussa, kun uusi valtuusto aloittaa työnsä mies rupeaa kertomaan kotisivuillaan www.tomisevander.fi blogin valtuustotyöskentelystä. Hänen mielestään poliittisen päätöksenteon luottamus saadaan takaisin vain kertomalla ihmisille päätöksien taustat ja perustelut entistä paremmin. - Pyydän tässä kiittää luottamuksen osoituksesta minua äänestäneille Tanotorven lukijoille ja lehden levikkialueella asuville ihmisille. Jatkossa olen mukana tekemässä päätöksiä nöyrällä, mutta tarvittaessa myös tiukalla asenteella. Ompelimo avattu Kannelmäessä - Pyrin auttamaan varsinkin nuoria syrjäytyneitä, sanoo varavaltuutettu Tomi Sevander. ALUNPERIN AFGANISTANISTA kotoisin oleva, mutta nykyisin Suomen kansalainen Farkhonda Malestani (32) on avannut ompelimon Kannelmäen ostoskeskuksessa Vanhaistentie 1. Farkhonda kertoo tekevänsä laidasta laitaan kaikenlaisia alan töitä: korjausompeluita, mittatilauksia, irtopäällisiä, veneiden sisustuksia, asuntoautoja, ravintolasisustuksia. Hän suunnittelee ja tekee kaavat niin juhla-kuin arkipukuihin, lasten vaatteisiin ym. - Työt hoidan edullisesti ja nopeasti. Kun minulla on kaikki tarvittava materiaali, niin ilta- ja juhlapuvut valmistuvat parissa kolmessa päivässä. Suunnittelen puvut asiakkaiden toivomusten mukaan ja mahdolliset muutokset teen samaan hintaan. Vielä Porvoossa asuva, mutta Kannelmäestä tai sen ympäristöstä asuntoa hakeva Farkhonda kertoo, että ennen Suomeen tuloaan noin kahdeksan vuotta sitten hänen perheellään oli Teheranissa oma yritys, jossa oli kymmenkunta työntekijää. Ompelimo valmisti mm. erilaisia juhla-, hää- ja iltapukuja asiakkaille Teheranissa ja Iranissa sekä myös rajojen ulkopuolelle. - Lähdimme perheeni kanssa ensin sotapakolaisina Afganistanista Iraniin ja sitten äitini kuoltua sieltä edelleen Suomeen ja Porvooseen. Porvoossa minulla on ollut ilo työskennellä yhdessä vaatesuunnittelija Liisa Voiman kanssa ja olen tehnyt hänelle paljon erilaisia takkeja ja erikoisvaatteita, avioliitossa asuva kolmen lapsen äiti sanoo. Puh. 0453426774 S-posti: ompelimo3@gmail.com Kari Varvikko Seuraava Tanotorvi ilmestyy 2.12.2012. Aineisto toimitukseen 23.11. mennessä. - Yritykseni Ompelimo 3 on nopea, siisti ja edullinen, sanoo Farkhonda Malestani.
• 4 11.11.2012 MAJAVAN MATKASSA Hollolan kirkon rappusilla O nnellinen on hän, joka pystyy nauttimaan kaunotaiteista. Koin omalla kohdallani tajuntani räjäyttäneen taidekokemuksen, eräänlaisen valaistumisen kuullessani ensi kertaa joskus 1970-luvun alussa Veikko Lavin ja Jani Uhleniuksen ?Isojen poikien lauluja?- nimisen levyn (Finnlevy 1971, uusinta CD:t Warner Music 2000) Kappaleet olivat jykevää kuultavaa. Laulut upposivat kaaliini lähes yhdellä kuulemisella ja siellä ne ovat myös pysyneet. Olen tuntenut vielä nytkin aika ajoin pakottavaa tarvetta laulaa luikauttaa parhaita paloja tuotannosta erilaisissa illanistujaisissa sekä oman että naapuripöytien iloksi. Ensityrmistyksen mentyä ohi olen huomannut, että lauluista pidetään. Varsinkin otsikkokappale tempaa mukaansa ujoimmankin kuulijan. Sanat ovat komeat ja sävel on tuttu. Suurta myönteistä huomiota ovat myös saaneet kappaleet Lääkärissä, Palpan Killi, Kulkijapojan päiväkirja, Haarusuutari, Lamminkoski, Vinkkelisakset ja Levanterin laulu. Esityksessäni pyrin apinoimaan mahdollisimman paljon Lavia ja Uhleniusta. Ehdotankin, että nuoriso tutustuisi nykylaitteiden avulla tuotantoon niin ei tarvitse kuulla jotain täysin kauhtunutta ja aneemista jukka-poika- lälläilyä. Asiasta kolmanteen. Mahtanevatko nykynuoret liioin tietää, miltä pula-ajan saippua maistui? Minä tiedän, koska isoäidilläni oli tapana pestä suuni saippualla aina, kun olin syyllistynyt törkeiden puhumiseen. Se oli sen ajan kasvatusta se. Voin vakuuttaa, ettei hävittömien haastaminen siihen loppunut. Itse en pitänyt juttujani mitenkään roiseina, paremminkin jonkinlaisina galantteina sukkeluuksina ja puhetaidollisina suorituksina. Maku ja tyylitaju ratkaisee, onko kertomus nautittava. Katson myös, että sain jutuillani runsaasti uusia ystäviä. Mieleeni muistuu eritoten muuan grid- seminaari Vääksyn Tallukassa joskus 1970- luvulta. Kurssipäivät olivat täyttä työtä, illalla sitten relailtiin. Jostakin syystä sittemmin ansioitunut menestyjämies L.Ratia ei näyttänyt kovinkaan ilahtuneelta joutuessaan kuuntelemaan juttujani, jotka eivät juuri sivunneet päivän teemaa vaan jotakin aivan muuta. Hän teki muutamia turhia yrityksiä ?lähestyä ongelmakenttää kokonaisvaltaisesti? tms. Kukaan ei kuunnellut. Niinpä ukko painelikin sitten nukkumaan naama rutussa. Kurssin lopulla jokainen osallistuja sai arvioida kurssikaverinsa. Hän oli arvioinut minut toteamalla että -...oli koko ajan suuna ja päänä. Ei ollut pätkääkään kiinnostunut oppimisesta tai esitetyistä ongelmista. Menevän miehen opeteltu huumori?. Jumaliste, naulan kantaan, Late. Selitykseksi ja puolustukseksi sanoisin kuitenkin, että olen aina pyrkinyt leppoisaan, hyväntahtoiseen leikillisyyteen. Lieneekö Karjalan peruja? Pilkkaa, ivaa ja suoranaista viistoilua vältän. Siitä huolimatta aina joku perkele ymmärtää asiat väärin. Minkä mie sille mahan? Nykyisin ei oikein enää tiedä, mistä saa puhua ja mille nauraa. Ahdassieluisesti ymmärretty suvaitsevai- Kanneltalon loppusyksy tarjoaa energistä soitantaa ja herkkävireisen näytelmän muistisairaudesta Marraskuu on Kanneltalossa runsas tapahtumakuukausi. Ohjelmassa on mm. UMOn ja Jaso Big Bandin konsertit, Kansallisteatterin kiertuenäyttämön Pirunpuntari- näytelmä ja Monikulttuurinen juhlapäivä. suus tukkii turvat. Olen siitä asiasta kuitenkin aivan eri mieltä. Hallitut epäkorrektiudet kuuluvat asiaan eikä niissä ole mitään välteltäväa. Lukekaapa vaikka Kalevalaa. Teoksen kiinnostavuus pohjautuu värikkäisiin henkilöihin ja tapahtumiin. Kerrontatyylissä käytetään liioittelua, hyperbolaa. Niin tulee vitsailussakin tehdä. Jos asiat kerrotaan just niinkuin ne ovat, niin tuskin ne ketään kiinnostavat. Ainoastaan oikeudessa ja sielläkin vain todistajana tulee puhua ehdottomasti totta Muuten saa päästellä sellaista pötköä kuin haluaa. Enhän minäkään oikeasti usko, että veli Vasililla tai aseveli Fritzillä olisi oikeasti kuusikulmainen. Tai tiedä sitä, pitäisi naisilta kysyä. Juttua se vaan kummasti ryydittää kun vähän liioittelee. Ruotsalaiset tykkäävät jutuista joissa suomalaiset Pekka ja Toivonen kunnostautuvat ryyppäämällä tolkuttomasti ja touhutessaan naisten kanssa oikein urakalla. Tämä aiheuttaa ruotsittarissa myönteistä uteliaisuutta, joka on hyvä asia. On todella vahinko, ettei afrikkalaisista saa enää vitsailla. Ymmärrän sen kyllä. Peniskateus on vakava asia ennestäänkin alemmuudentuntoisille suomalaisille. Ainahan sitä voi kertoa juttuja japseista ja kiinalaisista, heille me ainakin pärjäämme. Seksuaalisesta poikkeavuudesta saa taas laskea leikkiä, niin myös uskonasioista ja politiikasta. Aina turvallinen aihe on Pikku-Kalle-jutut. Niitä saa kertoa ja niille saa nauraa. Se, mitä Kalle sanoi saunassa mummilleen tai ukilleen tarkastellessaan heitä katsekorkeudel-taan naurattaa aina makeasti. Mitä Kalle kysyi opettajattarelta tai vastasi papille vetää tosikonkin naaman hyvään hymyyn. Jotkut kansanryhmät on viisasta jättää rauhaan. Ei ole korrektia kysyä vaikkapa sitä, miksi kutsutaan beduiinia joka tulee aavikolla vastaan lammas toisessa kainalossaan ja pässi toisessa. No, häntä kutsutaan tietysti bi-seksuaaliksi. Myös kamelijutut on syytä jättää kertomatta, koska ne saatetaan tulkita epäkorrekteiksi. Entisajan juttuja saa kertoa. Niissä voidaan vapaasti liioitella isäntien, emäntien, renkien ja piikojen touhuja. Niistäpä juuri alussa mainitsemani Lavi ja Uhlenius laulelivat. Laulussa Palpan Killi sen päähenkilö, Laitilan kanavalla sekalaisissa pätkätöissä toiminut sankaritar Killi oli likka, joka ei laittanut kynttiläänsä vakan alle vaan laittoi paremminkin vakkansa kynttilän alle. Heikki Majava Juha Varis ja Katja Joutsijoki ovat Alzheimerin kanssa painiskeleva aviopari näytelmässä Pirunpuntari, joka nähdään Kanneltalossa 22.11. klo 14. Kuva: Lassi Kaaria. JAZZORKESTERI UMO jatkaa viime keväänä suursuosiota saavuttanutta Seniorisarjaa. Sarjassa kuullaan klassikkojazzia aikuiseen makuun. Kanneltalon konsertissa ke 7.11. klo 14 kuullaan hurjasti svengaavia paloja legendaarisen Count Basie Orchestran sekä Thad Jonesin perustaman Jones-Lewis Orchestran ohjelmistoista. Liput konserttiin alk. 5 ?. Vaskipuhaltimien voimaa ja tarttuvaa soundia kuullaan myös Jaso Big Bandin hyppysistä la 17.11. klo 16. Solistina suuria trumpetisteja ja pasunisteja sekä latinalaisrytmejä kunnioittavassa konsertissa jammailee Sonja Lumme. Liput konserttiin alk. 20/15 ? Juurilla-klubin suosio on kasvanut konserttikonsertilta ja mainiota meininkiä on luvassa myös ma 19.11. klo 18, kun vieraaksi saapuu raspikurkkuinen Marjo Leinonen. Juurilla-klubi pidetään Kanneltalon kahvilassa, ja sinne on vapaa pääsy. Musiikillinen ilotulitus jatkuu myös Kanneltalon 20-vuotisjuhlapäivässä tiistaina 20.11. Tuolloin päivän päävieraaksi konserttisaliin saapuu Piirpauke-muusikko Sakari Kukko kera Humbalax-yhtyeen. Humbalax yhdistelee suomalaista musiikkiperinnettä länsiafrikkalaiseen mbalax-rytmiin ja tuloksena on todellinen monikulttuurisen Suomen ylistyslaulu. Päivän ohjelma tarkentuu Kanneltalon nettisivuille, josta yksityiskohtaisemmat tiedot kannattaa käydä noukkimassa. (www.kanneltalo.fi) Koe klassista! Laadukas klassinen konserttiohjelmisto on ollut myös yksi Kanneltalon tavaramerkeistä. Marras-joulukuussa on mahdollisuus kuulla ilmaisuvoimaisen Anne Kaupin pianoresitaali 6.11., jolloin ohjelmassa on Ligetin ja Chopinin etydejä. Kamari 21 -sarjassa soivat Bela Barto- Kaarela-Seuran vuosikokous pidetään Kanneltalon kahviossa keskiviikkona 28.11. klo 19.00. Sääntömääräiset asiat. Tervetuloa Kaarelan Eläkeläiset ry:n syyskokous pidetään kerhohuoneistossa Kaarelantie 86 c 28.11. klo 13.00. Kaarelan Omakotiyhdistyksen syyskokous koulun ruokasalissa Runonlaulajantie 40 ma 19.11. klo 18.00 TUSINA-AIVOILLE 1. Spigu 2.Vederi 3. Gnataa 4. Forbeelius 5. Smellaa 6. Killa 7. Tsiriga 8. Soogata 9. Motski 10. Haippiin 11. Tvärt 12. Haidu Vastaukset sivulla 11 kin sävelet ti 13.11. klo 19 ja joulukuussa nuori pianotaituri Anton Mejia (s. 2001) on suurten säveltäjämestarien jäljillä, soittaen Bachin, Chopinin, Mozartin ja Mendelhssonin musiikkia ? sekä ripauksen omaa tuotantoaan. Pirunpuntari kertoo koskettavasti Alzheimerista Kansallisteatterin kiertuenäyttämö tuo Helsingin alueellisiin kulttuurikeskuksiin Pirkko Jaakolan herkkävireisen Pirunpuntari-näytelmän Alzheimerin taudista. Esitys nähdään Kanneltalossa osana seniorisarjaa to 22.11. klo 14. Tässä Juha Variksen alkuperäisideaan perustuvassa tarinassa pariskunta painiskelee miehen orastavan Alzheimerin kanssa, yrittää sopeutua ja ymmärtää miehen muuttumaa persoonaa. Juha Varis esittää itse miestä ja hänen vaimonaan nähdään Katja Joutsijoki. Esityksen nimeen liittyy kaksoismerkitys. Pirunpuntari on kansanomainen nimitys sudenkorennolle. Variksen hahmolla on traaginen muistikuva lapsuudessa nähdystä hukkuvasta sudenkorennosta. Samalla Pirunpuntari kuvastaa tilannetta, jossa vakavasti sairastuva elää. Muisti heikkenee, raivokohtauksia saattaa tulla, mutta saattaa olla myös parempia päiviä. Raskaasta aiheestaan huolimatta myös komiikka elää Pirunpuntarissa. Päävireeltään esitys on kuitenkin surullinen ja hauras, silti armollinen ? urhoollisuus, lempeys ja kumppanuus tulevat todeksi esityksen pariskunnan tavassa kohdata sairaus. Liput esitykseen alk. 5 ?. Lippuja Kanneltalon esityksiin voi varata numerosta (09) 310 12000 (ark. klo 12-18/pvm) tai Lippupalvelusta. Le Havresta Pohjolan Venetsiaan ? tervetuloa luennoille! Ennen elokuvaa: Le Havre FT Harri Kilpi esittelee elokuvan ma 12.11. klo 17?17.45 Kanneltalon auditoriossa. Elokuvan ilmaisnäytäntö klo 18 alkaen konserttisalissa 1960?70 -lukujen muotoilu FM Katja Weiland-Särmälän luento ti 13.11. klo 17.15?18.45 Kanneltalon auditoriossa Muotoilijoita työnsä parissa: designia tyhjistä pulloista Muotoilija Jukka Isotalon luento ke 14.11. klo 17?18.30 Kanneltalon auditoriossa Pohjolan Venetsia FT Pertti Lahermon luentosarja Pietarista jatkuu to 15.11. klo 17?18.30 Kanneltalon auditoriossa 100 vuotta big band -musiikkia Kulttuurikeskuksen kanssa yhteistyössä Jaso Big Bandin konsertti la 17.11. klo 16 Kanneltalon konserttisalissa. Kapellimestari Ari Jokelainen, laulusolisti Sonja Lumme. Liput 20/15 e. Läntinen työväenopisto ? Kanneltalo Klaneettitie 5 puh. 09 310 88520 www.hel.?/tyovaenopisto
• 5 11.11.2012 Jännitys tiivistyy Brysselin Essolla TOIVO KOTTARAINEN Hääpuhetta suomeksi ja viroksi: VIISI KIRJAILIJAA: Max Manner, VAATIVIMPIINKIN LASITUSKOHTEISIIN LASIEN KORJAUKSET JA VAIHDOT RIPEÄSTI JA VARMASTI YMPÄRI VUOROKAUDEN. OMA ERISTYSLASIVALMISTUS SEKÄ LAAJA LASIVARASTO TAKAAVAT NOPEAT TOIMITUKSET. KAIKKI SISUSTUSLASITUKSET, ESIM. LASIOVET-, SUIHKUTILAT-, LASIKAITEET! Lasitusliike Kivijärvi Oy ? Taivaltie 6 Vantaa www.lasitusliike.fi SUUTARI Prisman parkissa Kaikki suutaripalvelut Kannelmäen Prisman parkkitasossa. Ari Paulov, Susanna Yliluoma, Tero Somppi ja Rake Tähtinen ovat kirjoittaneet yhteisen novellikokoelman Brysselin Esso, Myllylahti 2012. Jokainen kirjoittaja on kirjoittanut kirjaan kaksi tarinaa. Kirjailijoilla on kokemusta 27 julkaistun romaanin verran. Novellikokoelman idea ja nimi sai alkunsa kirjailijoiden esiintymismatkalla Luxemburgissa ja Brysselissä vuosi sitten. Kirjan jokainen rikosnovelli liittyy jotenkin Brysselin Essoon, jonka parkkipaikalla sampanjaa mentomukeista nautittaessa syntyi ajatus yhteisestä kokoelmasta. Luxemburgissa asuva jännityskirjailija Max Manner lähetti keväällä 2011 avoimen kutsun suomalaisille dekkaristeille. Paikallinen Suomi-Seura halusi kotimaisia kirjailijoita esiintymään ulkosuomalaisille. Paikalle päätyivät kirjailijat Oulusta, Uusikaupungista, Pirkanmaalta ja Helsingin Kaarelasta. Brysselin Esso -novellikokoelma on yksi osoitus siitä, miten keskenään erilaisia tarinoita syntyy yhdestä aiheesta, viiden eri kirjailijan näppäimistöstä. Kun jokaiselle kirjoittajalle oli pakkopullana Brysselin Esso, tieto siitä hiukan jännitti, sillä yhtenä vaarana helposti on, että huoltoasemasta nousee jonkinlainen väkisin tekstiin ujutettu keskipiste. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Kaikki kirjoittajat ovat omaperäisellä tavallaan onnistuneet ker- Arvoisa hääpari ja häävieraat. Auline tuplapulma, aulinet naimarahvas. Virossa on tapana antaa häissä neuvoja nuorelle parille. Viron majakunnuil o ain helpotettu8 tuplapulma parittelutouhui. Sen vuoksi ajattelin sanoa muutaman sanan. Selleperast papatan malliks naima-asetelman. Tämä nuoripari on odottanut hartaasti avioliiton solmimista. Tema tuplapulma on harjotellu himosilmin naimapuuha huipennust. tomaan tarinansa juonikkaasti, jännitystä ylläpitäen ja mikä tärkeintä, myös yllätyksellisesti. Joissakin novelleissa näitä ylläreitä esiintyy pitkin matkaa ja joissakin dekkareita paljon ahminut lukija saattaa uumoilla lopputulosta, mutta siltikin jäntevyys säilyy ja tekstit pitävät lukijan otteessaan. Mieleni tekisi kertoa muutamia hienoja yksityiskohtia, mutta en tee sitä, koska silloin on vaara, että lukija tietää ennakkoon liikaa. Lukekaa ja kokekaa - ihan hämmästyttäviä ja outojakin juttuja! Brysselin Essolla kannattaa käydä tankkaamassa. Suosittelen. Kari Varvikko Myös avainpalvelut. Myynnissä vöitä, lompakoita ym. Avoinna ark. 10-18, la 10-16 Puh. 09-773 2376, 040-511 4544 www.autopesucenter.? SUOMEN PARHAAT PESUKADUT? KOE AUTONPESUN HELPPOUS JA VAIVATTOMUUS! Raija Kosolta jälleen uusi levy M Autopesu-Center Konala Malminkartanonkuja 1-3 00390 Helsinki Puh. 09-7599150 Aukioloajat: Ma-Pe 7.30-20 La 9-16 Su 12-16 Puh. 09-547 1046 Aukioloajat: Ma-Pe 8-20 La 9-16 Su 12-16 Tanotorvi myös Facebookissa! www.facebook.com/Tanotorvi Koska se on suuri askel ihmiselle, niin hyvät neuvot helpottavat matkaa. Kui kompuroinnin vaara vaara iso lieb, tukeva ote o naimise onneks. Muista siis sulhanen? Sest moista naimapoju nema konstit? Avioliittoa tulee vaalia rakkaudella ja älyllä, vaan ei voimalla. Naimapuuhas pitaab touhuta hibelyl ja nubil, ei bodil. Suunnittelu on toiminnan perusta, mutta rakkaus vie perille. Esipuuhastelu lieb luisto pohjustelu aga armatus vieb hetegapehku. Ystävyyttä on alituisesti hoidettava ja rakkautta jatkuvasti vaalittava. Elustelu tarvi tabuttelu ilma paussi ja armastus karvarako rapsuttelu alituise. + Mies ryntää olohuoneesta makuuhuoneeseen jossa vaimo on juuri käymässä yöpuulle. ? Vaimo, vaimo! Pakkaa laukut, mä voitin lotossa! ? Ihanaa kulta! Ranta vai vuoristotamineet? ? No mulle ihan se ja sama, kunhan painut vittuun täältä ja nopeasti! + Nainen miehelleen riidan päätteeksi: - Olin hullu, kun menin kanssasi naimisiin! - Niin olit, mutten silloin huomannut sitä, mies vastaa. Avioliiton onnellisuus on luettavissa vaimon hymykuoppien määrästä. KONALASSA ASUVALTA vuoden 2011 humppakuningatar Raija Kosolta on kesän jälkeen ilmestynyt jo toinen tangolevy ?Valtameren taa?. Levyllä on säväyttävän tunteikasta tulkintaa argentiinalaisen tangon tapaan. Säveltäjä Risto Närhi ja sanoittaja Riitta Paananen ovat tehneet hienoa työtä. Lisänä ovat huippusoittajat Jarmo Tinkalan johdolla: Tinkala, bandoneón, Närhi, piano, kitara ja basso, Merja Kopare, piccolohuilu ja Anna Markkanen, viulu. Kirjailija Eeva Kilpi Kotikartanossa MAANKUULU KIRJAILIJA Eeva Kilpi, joka juuri on julkaissut viimeisen teoksensa ?Kuolinsiivous?, saapuu vierailulle Pitäjänmäen Kotikartanoon tiistaina 20.11. Klo 14.00. Tilaisuus on kaikille avoin. Ohjelmassa Leila Mäki-Pentti lu- kee katkelmia teoksesta ja Kimmo Chydenius haastattelee kirjailijaa, jonka lisäksi yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä. Kuolinsiivous ?kirjaa on myös myynnissä. Tervetuloa! www.autopesucenter.fi Autopesu-Center Herttoniemi Mekaanikonkatu 43 00880 Helsinki Avioliittoon on kuitenkin kuin tuhannen penikulman matka. Naimapuuha lieneb ko tuhat penismutkast kinttupolku. Naimapuuha hupiluku on raknattavis naimaneitsye kikatusmonttuje summast. KIITOS KAIKILLE minua kunnallisvaaleissa äänestäneille. Työni Kannelmäen hyväksi jatkuu Kannelmäki -liikkeessä (facebookissa) ja Kannelmäen peruskoulun vanhempainyhdistyksessä. Tule sinäkin mukaan kantamaan vastuuta viihtyisämmän ja antoisamman Kannelmäen puolesta. Heikki Kolehmainen, Kokoomus, Helsinki Niina Laitinen Kannelmäen Nordeaan uusi konttorijohtaja NINA LAITINEN ALOITTI Kannelmäen konttorin uutena konttorijohtajana syyskuussa. - Tarjoamme Kannelmäen Nordeassa asiakkaille säästämisen, sijoittamisen ja rahoituksen neuvontapalveluita ajanvarauksella. Lassilan konttoriin asiakas voi tulla hoitamaan päivittäisiä pankkiasioitaan, Nina Laitinen kertoo. Nordea laajensi syyskuussa puhelinpalvelunsa aukioloaikoja ensimmäisenä pankkina Suomessa. Nyt puhelinpalvelu palvelee joka päivä ympäri vuorokauden. Aukioloaikojen laajennus toteutettiin, sil- lä asiakkaat ovat toivoneet pankilta aiempaa laajempia palveluaikoja. - Ilta- ja yöaikaan sekä viikonloppuisin asiakas voi kysyä neuvoa ja hoitaa puhelinpalvelun kautta kaikkia tavallisimpia pankkiasioitaan, kun hän on ensin tunnistautunut puhelimitse pankkitunnuksien avulla, Nina Laitinen sanoo. Laajennettua puhelinpalvelua on tarjolla suomenkielisille henkilöasiakkaille numerossa 0200 3000. Myös maksun lisävahvistusnumero 0800 165656 vastaa vuorokauden ympäri.
• 6 11.11.2012 Kylätien risteys Kirjoituskilpailuista voi oppia ?Tallipoika? K nen on voittanut ensimmäisen palkinnon Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston ja Oulun läänin taidetoimikunnan Risteys-aiheisessa vuoden 2012 kirjoituskilpailussa. Vaikka ei ole yleensä kovin kilpailuhenkinen, hän aikoo jatkossakin osallistua kilpailuihin. - Tietenkin voittaminen on mukavaa, lievästi sanottuna. Mutta ei kirjoituskilpailuihin osallistuminen ole turhaa muulloinkaan, jos sen ottaa oppimisen kannalta. Sitähän kirjoittaminen on, jatkuvaa oppimista, Hyvönen toteaa. Jorman oheinen novelli ?Tallipoika? oli tuomariston mielestä hallittu, hiottu ja napakka. Tekstissä oli sen mielestä myös yllätyksellisyyttä ja kirjoituksessa näkyi persoonallinen ote. Erityisesti tekstin aistikkuus miellytti tuomaristoa. Kilpailuun osallistui 250 tekstiä 79 kunnan alueelta, mm. Oulusta, Helsingistä, Turusta ja Tampereelta. Tekstejä tuli myös Australiasta, Ruotsista ja Yhdysvalloista. - Sijoituin edellisen kerran kirjoituskilpailussa 15 vuotta sitten. Jos voittoputki jatkuu yhtä kiivaana kuin tähän asti, olen aika kokenut, kun seuraavan kerran kolahtaa. Edellinen kerta olikin melkein ?okki. Silja Hiidenheimo soitti illalla kotiin, että olin tullut kolmanneksi Nuoren Voiman Liiton, Gummeruksen ja Rank Xeroxin novellikilpailussa. Kuljin monta päivää naama onnellisessa virneessä, joka on kyllä monta kertaa sen jälkeen hyytynyt. Hyvönen sanoo, että niin silloin kuten tälläkin kertaa, hänellä oli jo novellia lähettäessäni tunne, että tämä saattaisi menestyä. Mies kertoo monesti osallistuneensa kilpailuihin ikään kuin pakon edessä ja viime hetken kiireessä. Jälki on ollut sennäköistä. Menestymättömyyttään ei kannata ottaa henkilökohtaisesti. Kysymys on myös onnesta. Joskus sitä on. Finlandia-palkinnon vuonna 2010 voittanut Mikko Rimminen sijoittui tuossa samassa NVL:n kirjoituskilpailussa 12 parhaan joukkoon. Silloin hän kertoi jatkuvasti osallistuvansa kilpailuihin. Myöhemmästä me- ? Olen lukenut ?aina? paljon kaikenlaista. Olen aika nopea lukija. Nykyisin luen valikoiden, mutta laajalta alalta. Usein myös ?huonoja? kirjoja. Niistä opin eniten, Jorma Hyvönen kertoo. nestyksestä päätellen, se on myös kannattanut. Jorma on vuosikymmeniä kirjoittanut sekä työkseen, huvikseen että pakosta. Hän on sitä mieltä, että kun päässä alkaa kiertää tarina, se on jossain vaiheessa pakko kirjoittaa ulos. Vaikka pääkopassa riittää tilaa, niin törmäyksiä voi sattua. Ja aina on uusia tarinoita tulossa, kun entisen on saanut ulkoistetuksi. Syntyykö siitä runo, novelli, jotain muuta tai vain tyhjiä sanoja kuvaruudulle ja paperille, on toinen juttu. - Kokemuksieni mukaan kilpailussa menestyminen ei tuo kustannussopimusta. Tärkeintä onkin, miltä menestys tuntuu ja mitä se vaikuttaa kirjoittamiseen. Tämän voiton myötä olen alkanut katsoa pöytälaatikkoani (kovalevyjen sisältöä) uudesta kulmasta. Minulla on taipumusta kirjoittaa pitkästi ja laveasti. Se toimii, kunhan opin tiivistämään ja kaivamaan esiin tarinan keskeisen merkityksen. En kirjoittaessani ajattele tarinan viestiä tai teemaa. Minusta tarina itsessään on viesti. En voi määritellä, miten se aukeaa vastaanottajille. Se on heidän ongelmansa. Jorma Hyvönen on Uudenmaan Kirjoittajat ry:n sihteeri ja Eliaslehden toimitussihteeri. un minä piirrän, muut seuraavat pää vinossa työn edistymistä. Yksi niistä väittää, että omistaa hevosen. Ei mene läpi. Jos uskomaan ruvetaan, on yhdellä oma kuuraketti, toisella kuu. ? Ei täällä, mutta kotona. Johan on jutut. Ne rupeavat vaatimaan, että piirrän niille hevosen. Tai; yksi vaatii lehmää, joka jäi. ? Siihen se jäi navetan seinustalle renkaaseen, lypsämättä. Se halkeaa sinne, ja maito valuu hiekkaan. Yöt kaiket se ammuu, en saa unta. ? Eikö joku voisi viedä lehmää navettaan ja lypsää sitä, minä kysyn. Sanotaan, ettei lehmällä ole mitään hätää. Siitä on jo kaksikymmentä vuotta. Minun mielestäni se olisi syytä kertoa asianomaisellekin. Sanovat kertoneensa päivittäin. Minä en ole kertonut tätä aiemmin kenellekään, siitä hevosesta. Hevonen oli suuri, ruskea ja liinaharjainen. Se puhisi ja sen kengät kolkkasivat sementtiin. Ovella se nuuski pieliä epäluuloisesti. Pihalle päästyään hevonen hamusi pensasta, joka oli jo paljaaksi kaluttu, se ojensi kaulansa kaarelle, ja samettinen turpa osui poskeeni. Kuuma huokaus suoraan kasvoihin. Vielä lähdettäessä menin seisomaan hevosen eteen. Nuuhkimme toisiamme. Tallikissa makasi nurinkäännetyllä saavilla, ja sen silmät seurasivat valppaina, kuinka hevosen häntä viuhahteli. Kissan hännänpäätä nyki. Kartanon rouva otti minut satulaan eteensä, ja me ratsastimme kylätietä. Pehmeästi tussahtelivat kaviot hiekkaan. Joskus kilahti kenkä kiveen. Hevosen kenkä. Remmit narisivat. Hevonen puhisi. Mies odotti risteyksessä. Se käänsi ratsunsa poikittain, ettei siitä päässyt ohi. Ori pärskähti ja kuopi maata. Rouva hengähti syvään. Tunsin rouvan painuvan selkääni vasten. Ilma oli lämmin ja kostea. Järven toinen reuna näkyi harmaana sateen läpi, vastarannan mäkien kaarevat piirteet pilvenä. Tälle puolelle tuskin oli saanut montakaan pisaraa. Ilma ei ollut raikastunut. Hevonen tunki itsensä toisen ratsun kyljelle näykkimään. Puuska leyhäytti sanomalehden sivun hevosten jalkoihin. Iso valokuva jäi päällimmäiseksi. En erottanut, mitä se esitti. Rouva painoi minut toisella kädellään rintaansa vasten. Rinta oli pehmeä ja elävä. Maa kumisi hevosen kavioista. Ehdin nähdä portin kasvavan yllemme ennen kuin rouva tönäisi minut satulasta. Kierin tomussa ja tunsin jonkin työntyvän polven yläpuolelta sisään. Puu repeili. Kuulin sen saman äänen, mikä on siitä pitäen koko ajan pääni sisällä. Sitten tuli melkein hiljaista, vain piikkilanka natisi, kun hevosenkin huuto putosi törmältä virtaan. Rouvan päällimmäinen puoli oli aivan ehjä. Asetuin hänen viereensä ja aloin katsella taivaassa sitä kohtaa, joka oli aivan sininen. Niin kuin rouvan silmät. Pidin häntä kädestä ja katsoin taivasta. Taivas muuttui ensin vaaleaksi sitten kokonaan pimeäksi. Polven yläpuolella tykytti. Ilma oli tullut syksyksi. telimme puhelimessa. Koska asumme eri puolilla Suomea, emme olleet tavanneet aivan hiljattain. En oikein heti osannut vastata. Ei tuollaiseen kysymykseen voi vastata, että hieman toista nilkkaa kolottaa ja silmissäkin hieman hämärtää. Kun vanhemmiltakin ihmisiltä kysytään, ovatko he terveitä, useimmat sanovat olevansa. Siitäkin huolimatta että saattavat yleisen mittapuun mukaan potea vakavaa sairautta. Tärkeintä on se tunne mikä terveyden tilasta on, ei se mikä on terveydenhoidon virallinen selonteko tilanteesta. Meidän mieliimme on vähitellen ja vääjäämättä iskostunut käsitys, että kaikki sairaudet voidaan parantaa, kaikkien sairaudet on parannettava ja kaikkien on voitava elää hyvä ja pitkä elämä. Asiantuntijoiden mukaan me saisimme viettää vain elämämme kaksi viimeistä viikkoa sairaalahoidossa. Eli meidän pitää kuolla hyväkuntoisina. Tätä varten on luotu korkeatasoinen sairauksien hoitojärjestelmä. Kun järjestelmä hiemankin natisee, aletaan sitä organisoida uudestaan. Se tarkoittaa sitä, että hoidon tasoa lasketaan ja sitä vähennetään. Kokonaisuus on ainakin poliitikoil- Pistetään laiska rahasi töihin. Sinä teet työtä ansaitaksesi rahaa. Mitäs jos pistäisimme rahasi vaihteeksi töihin? Tule juttelemaan, niin neuvomme, miten voisit saada rahoistasi enemmän irti. Tehdään sinulle oma SISU ? sinun suunnitelmasi säästämiseen. Tutustu tarkemmin osoitteessa nordea.?/sisu tai soita ja varaa aika: 0200 3000 (pvm/mpm) ma?su 24 h/vrk. Teemme sen mahdolliseksi Kannelmäki-LassilaPitäjänmäki nordea.fi Hevosen silmää minä piirrän. Ne kysyvät, koska hevosesta tulee kokonainen. Tiedän, että sen lihakset ovat piukat, rintakehä laaja ja se on täynnä hyppyyn valmistautuvaa voimaa. Kunhan kuva on valmis, sen silmässä on kaikki, koko hevosen ja ihmisen yhteinen historia. Kari Varvikko Sairaan terveenä koko elämä OLETKO TERVE?, kysyi ystävättäreni kun jut- Maununnevalle nousee Kaarelantien ja Kaarelanraitin risteykseen uusi ympyrä liikenteelle. Se on tervetullut hillitsemään joitakin kaahareita. Nordea Pankki Suomi Oyj HELSINKILÄINEN Jorma Hyvö- ta hukassa. Sen sijaan että mietitään montako ihmistä sote-alueilla pitää asuja, olisi paikallaan miettiä millaisten arvojen varaan rakennamme sairaudenhoitomme. Nyt vaadimme että ketään ei saa syrjiä, kaikkia pitää hoitaa samojen kriteereiden mukaan, kaikille on taattava hyvä hoito. Ainoastaan Kuopion yliopiston suunnalta nousee aika ajoin ääniä, jotka vaativat että hoidon tasosta ja tarpeellisuudestakin pitäisi keskustella. Kukaan ei uskalla! Kukaan ei uskalla sanoa että asetamme liian suuria vaatimuksia. Kukaan ei uskalla ääneen sanoa, että kaikki eivät voi elää sata-vuotiaiksi. Ihmettelin tutulle lääkärille, miten niin moni potee dementiaa. Hän katsoi ymmärtäväisesti ja tokaisi, tietysti potee kun niin moni elää hyvin vanhaksi. Vanhuus ei ole sairaus, mutta se tuo mukanaan sairauksia. Toinen kuuma syksyinen puheenaihe on ollut lasten huostaanotto. Asian moni-ilmeisyyttä voi mennä pohtimaan Kom-teatteriin. Markus Nummen Karkkipäivässä lapsen asema ei ole kiinni perheen taloudellisesta tilanteesta, vaan ihan muusta. Sitäkin meidän on vaikea ymmärtää ja hyväksyä. Ympärilleen pitäisi uskaltaa katsoa ja puuttua, mutta kun sekin on niin vaikeaa. Ennen ja jälkeen toukokuun iloisten juhlien MARRAS En usko, että ne kaikki helsinkiläiset, jotka jättivät väliin äänestämisen kunnallisvaaleissa, ovat nähneet Ryhmäteatterin Eduskunta II:n. Me jotka olemme nähneet, jouduimme varmasti pohtimaan minkälaisen huijauksen ja harvainvallan kohteena me jatkuvasti olemme. Etenkin me eläkkeensaajat. Onneksi joku uskaltaa kertoa mikä voisi olla totuus tai ainakin todennäköinen selitys monelle asialle. Onneksi pääsin katsomaan Helsingin Kaupunginteatteriin brittikomediaa Yksi mies, kaksi pomoa. Sai nauraa ja ihastella Santeri Kinnusen ja muidenkin muuntautumiskykyä. Onneksi teatterissa ei tarvitse ottaa kaikkea haudanvakavasti. Leena-Maija Tuominen Tuo meille pöytäliinat ja kodin kauneimmat tekstiilit pesuun! Autolla suoraan takaovelle Iskoskujalta. ALE -15% puh. 563 1545 ? ma-pe 10-19 ? la 10-17 www.mattolaituri.? palvelupesusta Autolla suoraan takaovelle. p. 040-455 1230 ? ma-pe 10-19 ? la 10-17 www.mattolaituri.info
• 7 11.11.2012 Syksy on hiustenlähdön aikaa Reimo Uljas Helsingin suunnistajista jakamassa karttoja. Leijonat lahjoittivat koululle karttoja KANNELMÄEN LEIJONAT lahjoittivat Kannelmäen peruskoulun oppilaille uusia pihakarttoja. Koulussa vierailivat 3.10.2012 Markku Liikka Kannelmäen Lions Clubista ja Reimo Uljas Helsingin suunnistajista. Luokka 4B testasi uusia pihakarttoja. Kartat oli tehnyt Reimo Uljas ja rahoittanut Lions Club HelsinkiKannelmäki. Paikalla olivat myös 4B luokanopettaja Sari Joensuu ja rehtori Kirsi Juuti. Haastattelimme innokkaita 4B luokan oppilaita. Suunnistajat Roo- sa ja Ella: ?Kivointa on löytää ja etsiä rasti. Kiire ei ole, on hyvä etsiä rasti rauhassa.? Hengästyneet Leevi ja Jesse kertovat: ?Juokseminen ja rastien etsiminen on kivointa. Olemme suunnistaneet monta kertaa jo aikaisemmin.?? ?Suunnistuksessa kivointa on rastien etsiminen ja kartan lukemisen ymmärtäminen. Olen suunnistanut aikaisemminkin, ja kartan lukemisen oppimisesta on hyötyä myöhemmin??, kertoo Iida. Haastattelimme myös Sari Joensuuta. Hänen mielestään on oikein opettavaa kun lapset suunnistavat ja on hienoa saada tämmöinen kokemus kun on uudet kartatkin käytössä. ?Suunnistuksesta oppii ja se käy myös liikunnasta. Uudet kartat ovat myös erityisen hienot josta tulikin mieleen että olisi kiva itsekin kokeilla!?, kertoo rehtori Kirsi Juuti. Markku Liikka kertoi oppitunnin lopuksi: ?Kannelmäen leijonat myyvät joulukuusia nimellä ?Kuusimarkkinat? 21.-24. joulukuuta, ja osallistuvat Nenä-päivään 19.11. jonka tuotoista osa menee esim. Kannelmäen peruskoululle lahjoitettaviin stipendeihin.? Teksti: Anu Ohtonen ja Talvi Voutilainen 5B Kuva: Roni Kivinen 5B Parturikampaaja Minna Sojakka kuvaa asiakkaan hiuspohjaa. HIUSTENLÄHTÖ ja ohenevat hiukset ovat yleinen ongelma, josta useat ihmiset kärsivät varsinkin keväisin ja näin syksyisin. On tutkittu, että jopa 50 % kampaamoiden nais- ja miesasiakkaista on huolissaan ohenevista hiuksista. Monille hiustenlähtö on ongelma. Esimerkiksi miehet kokevat sen olevan suurin ulkonäköön vaikuttava huolenaihe, ennen painonnousua tai ihon ikääntymistä. Moni on myös sitä mieltä, että hiustenlähdön myötä nuoruus katoaa ja voi pitää itsensä vähemmän viehättävänä. Parturikampaamo Ekasalongit Oy:n yrittäjä Ari Toivonen sanoo, että hiusten kasvu noudattaa sykliä, joka vaihtelee iän myötä. Lapsena hius voi kasvaa jopa 7 vuotta, mutta iän myötä hius kasvaa enää noin 6?12 kuukautta. Kasvuvaihetta seuraa lepovaihe, jonka aikana hius lakkaa ensin kasvamasta, sitten irtoaa. Kun hius irtoaa, uuden hiuksen kasvu on jo käynnistynyt. Hiuksia irtoaa tasaisesti eri puolilta päätä, koska toisiaan lähellä olevat hiusnystyt ovat yleensä kasvusyklin eri vaiheissa. Normaali hiustenlähtö on noin 100 hiusta vuorokaudessa ja hiustenlähdön ?huippukaudet? ovat keväisin ja syksyisin. Kuusi pääasiallista syytä hiustenlähtöön: - perintötekijät - stressi - ruokavalio: esim. liian yksipuolinen ruokavalio, josta ei saa tarvittavia ravinteita - terveys: raskaus, synnytys, vaihdevuodet, erilaiset sairaudet, leikkaukset ym. - lääkehoidot: tietyt lääkkeet voivat aiheuttaa hiustenlähtöä - ympäristötekijät: aurinko, sään rasitukset ja saasteet, kloorivesi, kivennäisaineet ja metallit. Miehet: Perinnöllisyys on suurin yksittäinen hiustenlähtöä selittävä tekijä ja johtaa useimmiten kaljuuntumiseen. Naiset: Suurimmat hiustenlähtöä aiheuttavat tekijät ovat väsymys, stressi, saasteet, ja varsinkin hormonitoiminnan epätasapaino ja raskaus. Naisilla hiustenlähtö on useimmiten väliaikaista. - On tärkeää selvittää, mistä johtuu, että hiukset alkavat ohentua tai lähteä. Kannattaa kertoa kampaajalle tai parturille, jos tuntuu siltä, että hiukset ovat ohentuneet tai niitä lähtee normaalia enemmän. Tällöin Kunnossa oleva hiuspohja. Kristallisoitunut tali on tukkinut kraaterin. Yrittäjä Ari Toivonen. ongelmaan pystytään puuttumaan ajoissa, Toivonen sanoo. Kampaamossa voidaan käyttää apuna hiuspohjakameraa, jonka kuva suurentaa hiuspohjan 200-300 -kertaiseksi. Se mahdollistaa tarkemman analyysin teon hiuspohjan ongelmasta. Oikea hiuspohjanhoito edistää myös hiusten terveyttä. Terveestä hiuspohjasta kasvaa terveempi hius. - Useimmat meistä huolehtivat kasvojen puhdistuksesta erittäin hyvin. On kasvojen puhdistusmaitoa, kasvovettä, yövoidetta, päivävoidetta jne. Hiuspohja usein kuitenkin unohdetaan, vaikka kasvojen ihon jatkeena oleva hiuspohja vaatisi aivan samanlaista huolenpitoa ja hoitoa kuin kasvojen iho. Ei riitä, että pesee hiuksensa. Myös hiuspohjasta on pidettävä hyvää huolta, toteaa Toivonen. - On hyvin tärkeää hiusten hyvinvoinnin kannalta, että tietää, minkälaiset tuotteet soveltuvat juuri oman hiuspohjan ja hiusten hoitoon. Kasvot ja vartalon iho tarvitsevat erilaista hoitoa eri tilanteissa. Niin myös hiuspohja ja hiukset. Ari Toivonen on tavattavissa Ekasalongeissa Prismassa ensi tiistaina 13.11. klo 10.00-16.00, jolloin hän tekee ihmisille hiuspohja-analyysejä.
• 8 11.11.2012 Toisinajattelija Toisinajattelija Tarja Halosen näköiskuva Hannu Lehtilä, Tarja Halonen, Paremman maailman puolesta. Tammi, 2012, 251 sivua. HANNU LEHTILÄN toista Tarja Halonen kirjaa lukiessa mieleeni nousi TV-kuva lauantain ykkösaamusta. (Se taisi olla alun perin lauantaiseura-niminen keskustelu/haastatteluohjelma). Se oli lähes ainoa aamuisin katsomani TV-ohjelma, illat kyllä menee töllötintä tuijotellessa. Lauantain aamuykkönen oli suosikkini Hannu Lehtilän erinomaisen tyylikkään ja miellyttävän haastattelutyylin vuoksi. Hän antoi keskustelukumppanilleen arvoa kuuntelemalla mitä toisella on todella sanottavaa. Johdattelevat kysymykset olivat asiaan perehtyneen ja haastateltavaansa kunnioittaen suhtautuvan journalistin taitavaa keskustelua eteenpäin vievää eikä tympeää revolverijournalismin jankutusta. Pääosassa oli selkeästi haastateltava. Tätä tyyliä toivoisin käytettävän enemmän myös TV:n ja radion vaaliohjelmissakin. Kirjassaan Hannu Lehtilä antaa selkeästi suunvuoron Tasavallan presidentin tehtävistä juuri vapautuneelle Tarja Haloselle. Helsingin kirjamessuilla Tarja Halonen totesikin, että hän oli unohtanut aika ajoin puhuvansa toimittajan kanssa, kun keskustelu kääntyi hänen omaan persoonaansa, lapsuuteen ja nuoruusvuosiin sekä perheasioihin, joista hän on yleensä vaiennut. Virkatehtävien paineesta vapautunut Tarja Halonen kertoileekin kirjassa Lehtilän välittämänä monista asioista ja ihmisistä avoimemmin ja suorasukaisemmin kuin olisi koskaan virka-aikanaan puhunut. Sen seurauksena Hannu Lehtilä onkin voinut siirtää kirjaansa näköiskuvan henkilöstä - Tarja Halonen - ay-demarista ?syndikalistista?, Helsingin Kallion kasvatista, heikompiosaisten ja sorrettujen vähemmistöjen oikeuksien ajajasta, yhden asian liikkeiden aktivistista, naisten aseman ja oikeuksien sitkeästä puolustajasta, radikaalista pasifistista ja Natojäsenyyden periaatteellisesta vastustajasta, vä- symättömästä paremman maailman rakentamiseen suuntautuneesta kansainvälisen supermittaluokan poliitikosta. Tarja Halosen poliitikon kuva saa täydennyksen lapsuuden ajan työläisperheen taustasta. Se antaa viitteen hänen poliittiseen suuntautumiseensa ja kehitykseensä. Kasvaminen vahvojen naishahmojen hallitsemassa ympäristöstä muovasi Tarjastakin vahvan ja itsetuntoisen naisen ja poliitikon, jonka oli pärjättävä ja joka pärjäsi miesvaltaisessa maailmassa menettämättä silti itsetuntoaan naisena. Opiskelujen jälkeen ensimmäinen työpaikka ay-juristina SAK:ssa oli kuin mittatilaustyönä hänelle tehty. Se avasi tien myös varsinaisen politiikan pariin, vaikkei ensimmäisellä yrittämisellä (1975) vielä eduskuntaan päässytkään. Silloinen pääministeri Kalevi Sorsa kutsui hänet silti eduskunta-avustajakseen. Seuraavissa vaaleissa jo tärppäsi. Ministeriputki aukeni kymmenen vuotta myöhemmin Haloselle itselleenkin yllättäen. Kahden ministeripostin jälkeen tulikin jo painavampi ulkoministerin salkku kannettavaksi 1995. Taas tehtiin historiaa - Halonen oli ollut Suomen ensimmäinen naisoikeusministeri ja nyt ensimmäinen nainen ulkoministerinä ?UM:n monien konservatiivisten porvarillisten virkamiesten kauhistukseksi. Lisää oli tulossa. Ahtisaaren venkoilu jatkoaikaa koskevassa kysymyksessä nosti Tarja Halosen SDP:n presidenttiehdokkaaksi. Ilmassa oli selkeästi sosiaalinen tilaus naisen valinnasta presidentiksi. Esko Aho jäi selvästi jälkeen. Kansan suosiosta huolimatta alkoi vastavyörytys hyvissä ajoin ennen seuraavia presidentinvaaleja. Tarja Halosta alettiin väheksyen kuvata lehdistössä ?sosiaalitanttana?, ?muumimammana? , ?Tasavallan pirttihirmuna?, homojen ja lesbojen suojelijana (Setan puheenjohtajuus). Farssimaiseksi muodostui kokoomuksen Sauli Niinistön kampanjatunnus ?työväen presidentti?, jolla pyrittiin luomaan hämmennystä Tarja Halosen pyrkimykseen esiintyä koko kansan presidenttinä. Kepun ja kokoomuksen sopimus esiintyä yhdessä Tarja Halosen pudottamiseksi ?muija on pudotettava?. epä- onnistui. Osa kepun vanhoista K-linjalaisistakin taisi ratkaisevassa äänestyksessä tukea Halosta vastoin puoluejohdon suositusta. Tasavallan presidenttinä Halonen joutui kamppailemaan asemansa puolesta presidentin valtaoikeuksien säilyttämiseksi uuden perustuslain mukaisina. Hän pohdiskelee mitä tarkoittaa käytännössä paljon puhuttu arvojohtajuus, voiko sellaista olla ilman tiettyjä valtaoikeuksia? ?Maailmanparantaja minä olen aina ollut. Joskus se on hyvä asia, joskus huono asia. Sitä olen ollut ennen presidenttikautta, sen aikana ja toivottavasti vielä sen jälkeenkin. Olen tyytyväinen, että olen voinut aina olla oma itseni?. Halosessa maailmanparantajaluonne liittyy elimellisesti hänen sosiaaliseen suuntautumiseensa. ?Maailmalle on luotava sellaiset pelisäännöt, että Suomikin pärjää Eihän Suomi voi pärjätä maailmassa, jossa vain isoilla valtiolla on oikeuksia?. Puolustaessaan Suomen etua hän katsoo, että se on samalla myös toimintaa paremman maailman rakentamiseksi. Kansainvälisen työjärjestön, ILO:n kautta Halonen osallistui työelämän demokratisointia ja miesten ja naisten tasa-arvoa edistäviin hankkeisiin. Hän on myös Maailman naisjohtajien neuvoston (CWWL:n) puheenjohtaja. YK:n eri järjestöjen ja toimikuntien puitteissa näyttää Haloselle avautuvan edelleenkin kysyntää ja tehtäviä. Hän sanoo olevansa kiinnostunut näiden työstä ja uskoo voimiensa riittävän vielä eläkeläisenäkin osallistumaan YK:n puitteissa tarjoutuviin kansainvälisten tehtävien haasteisiin. Lapsen todistus ja noitavaino POLIISI VETI minua parrasta kun autoni pysäytettiin liikenneratsiassa 80-luvulla. Se tapahtui siinä jossakin ajokortin ja rekisteriotteen kysymisen välillä. Siis silloin 4-vuotiaan jälkikasvuni mukaan. Näin hän tilanteen näki. Ja lapsihan on ensiluokkaista todistaja-ainesta. Hiukan huolestuttavampi tapaus on ns. Niko-pojan juttu. Ammattipsykologin kuulustelema lapsi selvitti hurjia salaisuuksia perheen arjesta. Lapsen äiti paljastui muka pahimman luokan pedofiiliksi. Tapaus päättyi siihen, että vanhempia kohtaan esitetyt syytökset peruttiin asiattomina. Perhe ei saanut hyvitystä vuosikausia kestäneestä piinasta. Kylmäävin esimerkki on Taalainmaalta 1600-luvulta, jossa lasten todistusten perusteella teloitettiin satoja ihmisiä noitina tai paholaisen kanssa liitossa olevina. Lasten kertomukset olivat värikkäitä ja varsin yhdenmukaisia. Kyöpelinvuorelle (Blåkulla) lennettiin noidan luudalla. Juhlapaikalla oli varsinaiset orgiat, joissa mm. harrastettiin turhan läheistä kanssakäymistä eläinten ja paholaisen itsensä kanssa. On huomattava, että tämän pahempaa ei voi olla, sillä kukaan ei voinut silloin tietää, minkälaisia jälkiseurauksia eläimeen sekaantumisella voisi olla. Monenmoista paheellisuutta harrastettiin, yksityiskohdat lienee parasta jättää kuvailematta perhejulkaisussa. Ja nimetyt kyläläisethän ne siellä bileissä pörräsivät. Sen jälkeen ei enää pörränneetkään muut kuin kärpäset tuomittujen ruumiiden ympärillä. Episodi loppui vasta kun Tuk- holmaan asti levinnyt noitavaino ja yhä hurjemmat todistukset saivat erään oikeusoppineen päättelemään että lasten todistukset eivät voi olla tosia. Siitä lähtien lasten todistuksiin on valtakunnassamme suhtauduttu tietyllä varovaisuudella. Saattaa olla että nyt tämä varovainen lähestymiskanta on hiukan unohtunut. Tuoreeltaan ja ammattimaisesti kuulusteltuna lapsen todistus on tietenkin yhtä hyvä kuin aikuisenkin. Auerin tapauksessa luotettavat muistikuvat ovat jo vuosia sitten korvautuneet kuvitelluilla, ja todistukset ovat peruuttamattomasti kontaminoituneet, pilaantuneet. Kenen tahansa lasten vanhempien luulisi olevan ainakin hitusen huolissaan, mitä lapset oikein keksisivätkään, mikäli joutuisivat erilleen vanhemmistaan, ja ehkä tiedostamattomastikin johdattelevien kysymysten kohteeksi. Kun aikuisillakin toden ja kuvitelmien ero on häilyvä (Palmen murhan nähneitäkin lienee jo tuhansia), niin lapsilla tosi ja kuviteltu menevät iloisesti sekaisin. Tämän on nyt saanut tuta Anneli Auer. Kissantappo-orgioiden liittäminen jutun yhteyteen saa todennäköisesti lapsipsykologian kanssa tekemisissä olleet hiukan mietteliäiksi. Mietityttävää on sekin, että kouluväki tai vanhempi lapsi ei ole nähtävästi tapahtumien aikaan mitään huomannut. Todisteena saatana-kytköksistä on myös Auerin piirtämät tribaalikuviot. Itse kuvittelisin, että piikkilangan sisällä oleva kai piirtelee helposti piikkilankakuvioita. Näyttää siltä että tutkinnasta vuo- kaat tempaisivat syyskävelylle kauniina päivänä lokakuussa. ihan Sitratorin lähimaisemissa on kaunis puisto monine valurautasine patsaineen mm. ?Monre Pen Silta?. Pensaat ja puut loistivat upeissa väreissään ja monet kukat kukkivat vielä talojen pihoilla ja parvekkeilla. Auringonkukat kiposivat yli kahden metrin korkeuteen. Mätäjoen rannat ovat todella hyvässä kunnossa ainakin täällä ?Konalan puoleisessa päässä?. Niiden kä- Esko Karinen Oiva Björkbacka Hammashoitoa ja erikoishammaslääkäripalveluja Kannelmäessä 24 vuotta Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki p. (09) 436 6390 Jari Ahlberg dos, EHL protetiikka ja purentafysiologia Jari Laitinen EHL suukirurgia, implanttikirurgia Birit Keva, yleishammaslääkäri Jaakko Partanen, yleishammaslääkäri Tuire Laitinen, suuhygienisti Sari Vuorinen, suuhygienisti Syyskävelyllä RUMPUPOLUN palvelutalon asuk- taa lehdistöön syytettyä leimaavaa tietoa, eikä ensimmäistä kertaa, tällainen taitaa olla suorastaan maan tapa. Karalahden jauhonenä oli samanlainen esimerkki. Nykyaika ei ole näköjään pitkälle edennyt 1600-luvusta. Nähtävästi ajatellaan, että mikäli Auer tosiaan on sellainen noita kuin hänet julkisuudessa esitetään, oletetaan kai tämän voivan lehahtaa ristikon lävitse vapauteen. Turun hovioikeus voisi järjestää myös koetuksen Aurajoen rannassa. Mikäli kelluu hilut kintuissa, lienee syyllinen kaikissa syytekohdissa. Itse prosessista ja sen loppumisesta, tulee mieleen englantilainen vanha oikeusperiaate. Mikäli henkilö on ollut syytettynä murhasta ja tuomiota ei ole tullut, samasta rikoksesta ei voi aloittaa uutta prosessia. Jos mennään vanhoihin aikoihin, niin Englannissa oli tapana että jos hirtettävän köysi katkeaa ja hirttäminen epäonnistuu, hirttämistä ei tehdä uudestaan. Jos meillä Suomessa palataan tällaisiin rangaistuksiin, täällä yhdeksännellä kerralla vaihdetaan kai köysi vaijeriproppuun ja vedetään hirtettävä varovasti GAZin ja väkipyörän avulla kiikkumaan. Edellä olevalla tarkoitan sanoa, että syytetyn oikeusturvassa on paljastunut puutteita. Prosessi itsessään uhkaa olla rankaisevampi joissain tapauksissa kuin mahdollinen tuomio. Jos Auer paljastuu syyttömäksi, meillä on käsissä prosessin osalta vuosisadan oikeusmurha, eräänlainen suomalainen Dreyfus-juttu. velyteillä on todella ilo liikkua. Vielä kahden viikon päästä tästä, löytyi kuvan ruusu-pensaan uusi kukinto lokakuun lopussa! Kyllä on maailman kirjat sekaisin ?ainakin näin vanhan ihmisen mielestä. Keväällä tulee talomme kymmen ?vuotiaaksi. Myös me talon asukkaat olemme vanhentuneet sen kymmenen vuotta ja täällä asuu entistä enemmän apua ja virkistystä tarvitsevia, mukavia vanhoja ihmisiä. Voisitko sinä mahdollisesti olla se, joka tulisit säestämään laulu- jamme, lukemaan runoja tai vaikkapa leipomaan kanssamme? Vaikka kerran kuussa tai vain kertaluontoisesti. Kaikki vapaaehtoinen toiminta olisi vaihtelua ja saisit itsekin hyvän mielen auttamisesta. Mietipä ja ota yhteyttä! Virikeohjaajat Sanni & Mervi p. 045 7733 9080
• 9 11.11.2012 Kaksi maalaria samalla kanvaasilla KULTTUURIYHDISTYS Perspektiivi on pitänyt yllä toimintaansa muun muassa taiteen ystäville Kannelmäen Prismamarketin toisen kerroksen galleriassa jo yli kahden vuoden ajan. Näyttelytoiminta on ollut rikasta ja näyttelyt monipuolisia. Siellä katselin viime vuoden puolella Hamid Engen öljy- ja akryylimaalauksia suurella mielenkiinnolla. Pidin kovasti niiden rauhallisuudesta, ja menneisyyteen taipuvasta maailmasta. Itse vikkelänä maalarina ihastun tietenkin siihen mitä minulla ei ole ja erityisesti rauha ja hiljaisuus kiinnosti näissä maalauksissa minua. Niissä koin selvästi jotain historiallista, pysyvää ja vakaata. Samalla ne olivat kuin kuiskaus jostain, minkä olin unohtanut. Hamid Engen abstraktit ja mentaaliset kuvat tekivät minuun vaikutuksen. Espoossa asuva Hamid Enge on maalannut kauan. Ensimmäisen maalauksen hän teki kotimaassaan Iranissa ollessaan 14 vuotias. Kuva esitti Äiti-Mariaa sylissään Jeesus lapsi. Kuva ei koskaan valmistunut täysin, mutta on esillä hänen äitinsä seinällä Teheranissa. Itse olen kuvataiteilijana nuori, taide-koulun jälkeen on vuosia takana vasta vajaat neljä vuotta. Kulttuuriyhdistyksen tiimoilta olimme yhteydessä , ja kun tuli minun näyttelyni vuoro, sain kuulla miten hän vuorostaan oli kovin ihastu- maa, värien ominaisuuksia ihmisessä, abstraktia olemusta, sitä missä ei ole sanoja eikä selitystä.Toisen tukeminen ja kunnioitus näkyy töissämme. nut ronskiin expressiiviseen ja intuitiiviseen tyylini, voimakkaisiin väreihin, isoihin pintoihin, ja punaiseen, jota käytän paljon. ?Kaikkea kannattaa kokeilla ainakin kerran?..? on joku joskus sanonut, ja kun Hamid esitti minulle ideansa ja kysyi olisinko halukas kokeilemaan parimaalausta, innostuin heti. Tekotapa oli jo ajatuksena todella jännittävä ja erikoinen. Mistä johtunee että tällainen tyylilaji ei ole ollut käytössä yleisemmin? Koko tämä vuosi on töitä tehty, ja matka on ollut rikasta ja mielenkiintoista. Ideana oli maalata vuorotellen niin että toinen maalaa ensin käyttäen noin puolet pohjan pinta-alasta ja kun puoliksi valmiita maalauksia oli muutama valmiina, vaihdoimme pohjat ja teimme toisen aloittaman työn loppuun. Aloitimme pienellä pohjakoolla aluksi, kokeillen. Minulla käytössä on ollut kaikissa töissä öljyvärit, Hamidilla akryylivärit. Ainoa asia minkä päätimme etukäten oli abstrakti linja. Molemmat olimme sitä mieltä että esittävyys veisi mielenkiinnon ja latistaisi kuvat. ten ihmeessä uskallan tuohon omalla tyylilläni mitään laittaa? Entä jos pilaan koko teoksen? Mitä jos sammutan toisen valot ja värit? Miten on mahdollista tehdä näillä täysin erilaisilla tekniikoilla jotain mikä olisi kokonasuus? Annanko mennä vaan tai varonko? Haluanko miellyttää vai olla kohtelias? Olenko liikaa ja vien koko tilan, tai korostanko toista säilyttäen silti omani? Kohta minä istuin kuitenkin tekemässä ensimmäistä puolikasta loppuun. Istuin rauhassa tosi kauan,ja huomasin itsessäni jotain uutta tapahtuvan. Maalauksen teko oli minulle sillä hetkellä tosi rauhoittavaa, jotain erilaista kuin miten normaalisti olen kokenut. Istuin ja meditoin maalausta,menin kuvaan sisään,ja elin sitä. Lopputulos oli se mitä toivoin. Harmoninen ja silmälle hyvä. Molemmat puolet olivat tasapainossa,ja toista täydentävät. Ensimmäiset pienet teoksemme rohkaisivat meitä suurentamaan pohjia, ja matka jatkui. Kankaalle tuli vuoropuhelua monenlaista. Tavallaan opimme kuvan tekemisen kautta tuntemaan myös toisen ihmisen maail- Monet asiat pyörivät ajatuksissamme prosessin alussa. Molemmilla meillä oli myös omat pienet hankaluudet matkassa, kun emme voineet tietää miten toinen oli ajatellut. Jäimme ilman selityksiä ja päätimme tehdä vain sen mitä teemme ? kysymättä välillä toisen näkemystä ja mielipiteitä. Kritiikki tapahtui aina siinä kohtaa kun teos oli jo valmis ja molemmat näimme kokonaisen valmiin maalauksen. Muutama vaikea paikka oli itselläni, ja jouduin ratkaisua etsimään monen mutkan takaa. Yksi maalaus erityisesti haastoi minut niin että työhuoneellani kävi aikamoinen rutina sillä viikolla. Työ oli minulle melkein mahdoton. Maalausten määrän kasvaessa tietty polaarisuus alkoi näkyä teoksissa. Maskuliinisuus ja feminiinisyys sekoittuivat. Määräävyys ja uhkuva voima kääntyi pehmeydeksi ja kevyeksi katsella. Toinen rohkaisi toista ja luotti toisen kykyyn tehdä lopputuloksesta eheä. Teokset on nähtävissä Kannelmäen Prismassa, Kulttuuriyhdistys Perspektiivi Ry.n galleriassa (toinen kerros) koko Joulukuun 2012 ajan. Tervetuloa katsomaan! Ensimmäinen puolikkaan työstäminen oli kuin meditaatio-harjoitus Ensimmäinen puolikas oli haasteellisin minulle itselleni. Monenlaisia tunnelmia ja ajatuksia risteili ennen aloitusta. Kiertelin ja kaartelin maalauksen edessä, ja mietin mi- Elisa Tuominiemi ja Hamid Enge VIHILLE 12.12.12 Helposti naimisiin Paikassa tai Kannelmäen kirkossa klo 12?18 Vihkipäivä KIRKON AVOIN AAMUPYSÄKKI ti 13.11. ja 27.11. klo 9. Ehtoollinen kirkon kappelissa, ja sen jälkeen aamiainen (1 ?) seurakuntasalissa. 12.12.12 klo 12 järjestetä vihkipäivää 13.13. Siksi onkin syytä toimia nopealla aikataululla, mikäli haluaa vihkisormukseensa helposti muistettavan päivämäärän 12.12.12. Jos tulevasta puolisosta ei toistaiseksi ole havaintoa, alkaa asialla olla kiire. Kaikkiin muihin järjestelyihin sen sijaan on riittävästi aikaa. Vihkiminen edellyttää avioliiton esteiden tutkintaa, joka voidaan suorittaa seurakunnassa tai maistraatissa. Tämä ?paperisota? vie viikon. Viime vuoden (11.11.11.) vihkipäivästä rohkaistuneena Kannelmäen seurakunta järjestää maamme toi- KONSERTTEJA KANNELMÄEN KIRKOSSA sen virallisen ja perinteisen drivein-vihkitapahtuman keskiviikkona 12.12.12 klo 12 alkaen Kannelmäen Prismassa. Vihkipaikkana toimivat parkkihallin sisääntuloaulan viereinen ?perheruutu? sekä ala-aulassa sijaitseva ?huokausten kappeli?, joka arkisin tunnetaan paremmin nimellä Paikka. Vuoden takaisen kokemuksen perusteella voin suositella tämäntyylistä vihkimistä kaikilla niille, jotka haluavat naimisiin pienimuotoisesti, mutta samalla kauniilla ja ikimuistoisella tavalla. ? su 18.11. klo 18 Lux Aeterna - Ikuinen valo. Janne Lehtinen, kitara, Juho Myllylä, nokkahuilut, Anne Myllylä, urut. Kokkonen, Lindholm, Villa-Lobos. Vapaa pääsy. ? ti 27.11. klo 19 Joulukonsertti Amadeus Lundberg & BellaCanta-kuoro. Liput 15 ? Lippupalvelusta tai ennen konserttia kirkon ovelta. mahdollista solmia avioliitto myös kirkon alttarin äärellä. Kannelmäen kirkossa klo 12 vihkiaika on varattu ns. yhteisvihkimiseen. Muut ajat klo 18 asti on varattavissa etukäteen yksittäisille pareille kirkkoherranvirastosta p. 09 2340 3800. Vihkipäivänä on luonnollisesti Sakari Enrold sakari.enrold@evl.fi Kaarela-seuraa tukevat: Kaarela-Seuran yhteisö-/ tukijäseniksi ovat liittyneet Kannelmäen Srk Heka-Kannelmäki Kulttuuriyhdistys Perspektiivi Ajallisesti tekeminen on ollut haastavaa. Hamidin vakituinen päivätyö on asettanut isoja vaatimuksia, ja koko ajan on ollut tunne että aikaa ei ole tarpeeksi. Oma päivätyöni on jaksoteltavissa, ja minulla siinä mielessä ollut helpompi edetä. Tekniikaltani nopeanpana minä olen se joka on odottanut tekniikaltaan hitaamman osapuolen valmistumista, ja aiheuttanut jopa paineita. Tasoitusta tulee aikaan kuitenkin kuin luonnostaan, koska nopean maalarin paksu öljyväri ottaa kuivuakseen viikkokausia, kun hitaan maalarin akryyli taas kuivuu vuorokaudessa. Kaikkea tätä on kuluvan vuoden aikana tullut huomioitua. Nyt valmiita kuvia katsellessa edelleen tulee kysymyksiä ja ideoita. Tyylillisesti jossain kohtaa minä aloin tietämättäni matkia, ja aloin toistaa toisen figuuria. Minä joka olin tottunut jo aikaisemmin isompiin pintoihin ? kaipasin melkein lakkaamatta alussa tehtyjä pieniä töitä. Toisaal- PAPPIA KYYDISSÄ VARMAA ON, että vuonna 2013 ei la toinen osapuoli taas hullaantui sillä aikaa isommista ja isommista pohjista, ja samalla yritti vakoilla mitä olin ajatellut tai suunnitellut maalatessani . Sanoja ja selityksiä käytettiin aika vähän ja lopputulos oli jollain lailla erilainen ? riippuen siitä kumpi teki ensin. Kun valmiita vastauksia ei anneta ja myöskään etukäteen suunnittelua ei ole, vapaa vuoropuhelu teoksissa aukeaa tekijöilleenkin osin vasta jälkeenpäin. Seuran jäsenille alennuksia antavat: Kukkakauppa Cardella Parturi-kampaamo Hiuspaja Ravintola Villihanhi Kannel Café HILJAISUUDEN MESSU ke 21.11. klo 19. Taizé-lauluja, tuohuksia ja hiljaista mietiskelyä. ADVENTTIMYYJÄISET la 1.12. klo 11? 13 Kannelmäen kirkolla. Buffetissa riisipuuroa, kahvia ja pullaa, myyjäispöydillä leivonnaisia ja käsitöitä, arpajaisia. HOOSIANNA - ONNEKSI ON PYHÄ! 1. ADVENTTISUNNUNTAI su 2.12. Kannelmäen kirkolla ? Klo 10 Perhemessu. Nyt lauletaan Hoosianna! Mukana mm. Kannelkellot ja Kannelnaperot. Oman keppihevosen voi ottaa mukaan tai tulla askartelemaan ennen messua klo 9.30. ? Messun jälkeen kirkkoglögit ja ohjelmaa eri toimipisteissä: laulua ja jouluperinteitä, joulukorttien askartelua, piparien leipomista, hiljaisuutta ja rukousta. ? Kirkossa on joululahjatoivepuu, josta on noudettavissa vähävaraisen perheen lapsen lahjatoive. ? Paikassa (Kantelettarentie 1, Prisman alakerta) vihitään drive-in-tyyliin saapumisjärjestyksessä. ? Kirkkoon voi varata vihkiajan ennakkoon kirkkoherranvirastosta, p. 09 2340 3800. ? Avioliiton esteiden tutkinta kannattaa tehdä viimeistään 4.12. JOULULAHJATOIVEPUU - Tempaus vähävaraisten lapsiperheiden tukemiseksi. Haluatko tuoda iloa lapsen jouluun? Sinulla on mahdollisuus valita yksi tai useampi pieni lahjatoive. Lahjojen tulee olla uusia tai itse tehtyjä (max 50 ?). Toiveet on noudettavissa joulupuusta Kannelmäen kirkosta 1. adventtina su 2.12. klo 10 messun yhteydessä tai Paikasta (Kauppakeskus Kannelmäki) viikolla 48 ma?pe klo 12?18. Tied. johtava diakoniatyöntekijä Tuula Kojo-Gregoriadis, p. 09 2340 3841. 1. ADVENTTISUNNUNTAIN MESSU su 2.12. klo 12 Malminkartanon seurakuntakodilla, Vellikellonpolku 8. Messun jälkeen kirkkokahveilla kirkkoherra Sakari Enrold kertoo Malminkartanon kappelin hankesuunnitelmasta. JOULUA YKSINÄISILLE -KOTIKÄYNTITEMPAUS ti 18.12. klo 16?19. Ilmoittau- du mukaan! Tied. 30.11. mennessä diakoni Minna Valkiainen p. 09 2340 3853. KANNELMÄEN SEURAKUNTA, Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI, p. (09) 2340 3800, www.helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki www.facebook.com/kannelmaenseurakunta