• kÄytÄ heijastinta ! Laadukasta yleis- ja erikoislääkäripalvelua jo yli 30 vuoden ajan. Jönsaksentie 6, 01600 Vantaa, puh. (09) 504 1011, fax (09) 533 221 Ajanvaraus (09) 5041 0122, www.vantaanlaakarikeskus.fi Berex® Sol - hyvänmakuinen monivitamiinivalmiste Tule maistamaan ma 8.11. 8.11. myös päivän tarjous: Berex®Sol 300 ml 3,50 (norm. 5,44 ) Etelä-Kaarelan apteekki Kannelmäen ostoskeskus Vanhaisten e 1, 00420 Helsinki Ma-Pe 8.30-20.00 (19.00) La 8.30-15.00 (14.00) No 11 3.11.2010 · 46 VUOSIKERTA · JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY · PÄÄTOIMITTAJA KARI VARVIKKO Kauneus edistää terveyttä Kaija Kulmala ja Kari Varvikko leikkasivat yhteistä kakkua Nyt äänestämään: Kuva Tommi Heino Seurakuntavaalit 14.-15.11.2010
• 2 3.11.2010 Alhainen korkotaso houkuttaa asuntosijoittajia ja vuokralla asuvia Kannelmäen Sampo Pankki on toiminut nyt 1,5 vuotta uudessa Prisman kauppakeskuksessa. Aiemmasta palvelupisteestä on kasvanut täyden palvelun konttori, asiakasmäärä on kasvanut huomattavasti ja pankki on tyytyväinen toiminnan kehitykseen. Mistä asioista pankissa nyt puhutaan? - Jo pitkään vallinnut alhainen korkotaso on selvästi vaikuttanut asiakastapaamistemme sisältöön, toteaa johtaja Jukka Vuori Kannelmäen Sampo Pankista. Yhtäältä se näkyy siten, että yhä useampi vuokralla asuva miettii oman asunnon hankintaa, kulut saattavat olla jopa pienemmät kuin vuokralla asuttaessa. Toisaalta se taas näkyy niin että asuntosijoittaminen kiinnosta yhä useampia, asuntosijoittamisen tuotto on kohtuullisen hyvin ennustettavaa ja kasvavaa tulovirtaa. Perinteisten säästötili- ja määräaikaistalletusten rinnalle haetaan myös usein muita, tällä hetkellä tuottavampia sijoituskohteita, mm. kehittyvien markkinoiden sijoitusrahastoja. - Kustannustason nykyisestä alhaisuudesta kertoo esimerkkilaskelma 150 000 lainasta 20 vuoden maksuajalla, jolloin kk-eräksi muodostuisi n. 760 (kokonaiskoroksi oletettu 2 %). Saavatko kaikki sitten halutessaan lainaa? - Eivät aivan kaikki, mutta mikäli talouden perusasiat ovat kunnossa, vältetään yliarviointia tuloissa ja aliarviointia kuluissa niin mahdollisuudet ovat varsin hyvät. Suoritamme asiakkaan puolesta myös ns. turvalaskentaa lainanmaksukyvylle, eli laskemme lainakulut myös siinä tapauksessa että korot nousisivat huomattavasti nykyisestä tasosta, kertoo Jukka Vuori. - Rahastosäästäminen on niinikään ollut jatkuvassa kasvussa, johtuen osin alhaisesta korkotasosta tilisäästämisestä mutta myös siitä että asiakkaiden tietämys eri vaihtoehdoista kasvaa koko ajan. Tässäkin asiassa tulemme Ruotsin perässä, jossa rahastosäästäminen on jo pitkään ollut varsin suosittua. Näin voi hyödyntää myös ns. kehittyvien markkinoiden vahvaa otetta nykyisistä maailmanmarkkinoista, vinkkaa Vuori. - Tervetuloa käymään meillä, toivottaa johtaja Jukka Vuori sijoittajiakin toki on, mutta melko monella on 1-3 sijoitusasuntoa joka tuo lisätuottoa talouteen varsinaisen palkkatulon ohella. Suomessa on yhteensä n. 800 000 vuokraasuntoa joista n. 250 000 asuntoa on yksityisten henkilöiden omistamia. - Kehitys jatkunee edelleen tähän suuntaan, kaupunkistuminen lisääntyy ja asuntotarjonta ei riitä kattamaan kysyntää. Historiallisesti katsottuna asuntosijoituksilla on ollut vahva suoja inflaatiota ja erityisesti yllätyksellistä inflaatiota vastaan. Tuotto on on ennnustettavaa ja kasvavaa (mm. vuokrien indeksointi), summaa Vuori lopuksi. Millainen kauppapaikka Prisma-keskus on nykyisellään ? Olemme varsin tyytyväisiä kauppakeskuksen sijaintiin ja alkuvaiheen kehitykseen. Yhä useammat asiaakkat ovat löytäneet myös meidät II kerroksessa työskentelevät, ehkä samassa kerroksessa toimivat Alko ja apteekkikin ovat auttaneet. Kuluneen vuoden aikana olemme saaneet myös vaihtuvan taidenäyttelytilan ja toivommekin, että voimme olla osaltamme kehittämässä lisää tämän tyyppistä toimintaa. Onnistuessaan kauppakeskus voi toimia Ketkä ovat asuntosijoittajia ? - Asuntosijoittaja on yhä useammin ns. tavallinen palkansaaja, jolla oma asunto on kokonaan tai täysin maksettu. Perinnönsaajia on yhä useampia, edelliseltä sukupolvelta on kertynyt omaisuutta ja kaupunkiseudulla omaisuus on usein asuntopainoitteinen. Ammattimaisia asunto- monenlaisena "olohuoneena" sekä lähiseudun asiakkaille että satunnaisemmin piipahtaville. Ilmaiset parkkipaikat ovat niinikään myös yhä suuremmassa merkityksessä asiointipaikkaa valittaessa. Tuleva kevät 2011 tuo tullessaan merkittävän laajennuksen sekä Prisman tiloihin, että muuhun palvelutarjontaan. III-vaiheen toteutuspäätöskin lienee käsillä näinä kuukausina. Tulevaisuus vaikuttaa Vuoren mukaan varsin valoisalta, nykyinenkin asiakasmäärä kauppakeskuksessa taitaa olla liki 3 miljoona vuodessa, hän sanoo. Nettiadressi Hämeenlinnanväylän meluvallista Olemme Kaarelan Omakotiyhdistyksen toimesta käynnistäneet netissä 17.03.2010 "nimilistakeräyksen", vauhdittaaksemme Valtatie 3 -hanketta. Ko. hanke meluesteiden, joukkoliikennekaistojen, eritasoliittymien ramppien sekä kevyen liikenteen väylien rakentamiseksi välillä Kannelmäki-Kaivoksela on entistäkin tärkeämpää toteuttaa mahdollisimman nopealla aikataululla. Valtatie 3:n vilkkain kohta on juuri tuolla alueella, missä keskimääräinen liikennemäärä on noin 70 000 ajoneuvoa vuorokaudessa! Tarkoituksenamme on luovuttaa nimilista valtiovallan edustajille. 10.10.2010 mennessä adressin on allekirjoittanut jo 495 henkilöä - hyvä niin, mutta näin pienellä tukijamäärällä on mahdotonta vauhdittaa, operoida ja saada uskottavuutta Valtatie 3 -hankkeen tärkeydestä. Kaarelan Omakotiyhdistyksen tiedotus- ja jäsenlehti nro 2/2010 jaetaan loka-marraskuun vaihteessa yli 2000 pienkiinteistöön Kaarelan alueel- OMAKOTITALKKARITOIMINTA Haluamme kartoittaa ja mahdollisesti käynnistää omakotitalkkaritoiminnan jos alueeltamme löytyy riittävä määrä talkkarin tarvitsijoita. Talkkaritoiminta rahoitetaan osin Uudenmaan ELY-keskuksen (ent. TE-keskus) palkkatuella. Työllistettävät ovat pitkäaikaistyöttömiä. Omakotitalkkaritoiminta on asumistukea ikääntyville omakotiasujille, jotta he voisivat asua mahdollisimman pitkään omissa kodeissaan. Talkkaritoiminta on jokamiehen ja -naisen osaamisella tehtäviä töitä kuten esimerkiksi pihatyöt, pienimuotoiset kunnostukset, asioinnit, siivous sekä muut yhdessä sovittavat työt. Työsuojelua säätelevä lainsäädäntö kieltää omakotitalkkarilta luvanvaraiset työt kuten sähkö-, putki- ja tulityöt. Talkkaritoiminta on jäsenetupalvelu omakotiyhdistyksen jäsenille hintaan 6 euroa/tunti. Jos olet kiinnostunut talkkaritoiminnasta, niin ilmoitus puhelimella omakotiyhdistyksen puheenjohtajalle Heikki Hietaselle puh.0400-950833 tai sähköpostilla omakotiyhdistyksen sihteerille osoitteeseen mika.vaisanen@spray.se. Kaarelan Omakotiyhdistys ry. la. Mikäli et ole vielä käynyt allekirjoittamassa meluvalliadressia, niin teethän sen ensi tilassa osoitteessa: www.adressit.com/meluvalli. Kerrothan tästä myös ystävillesi facebookissa, sähköpostilla tai tekstiviestillä. Mikäli Sinulla ei ole mahdollisuutta allekirjoittaa meluvalliadressia netissä itse, voit valtuuttaa johtokuntamme varajäsenen Briitta Koskilehdon (040 5048984) lisäämään nimesi puolestasi. Kaarelan Omakotiyhdistyksen johtokunnan puolesta Heimo Laine
• 4 3.11.2010 Kannelmäen kasvot 18.10.2010 klo 18 Kanneltalon kahvilassa Kannelmäen kasvot Kimmo Rönkä toivotti yleisön tervetulleeksi historian ensimmäiseen Kannelmäen kasvot -iltaan. Kannelmäen kasvot on yksi kolmesta Caddies-projektin puitteissa toteutuneista kaupunginosan asukkaiden yhdessä ideoimista hankkeista. Muita ovat Saa tervehtiä -kampanja ja Kannelmäen kaupunginosasivut. Caddies-projektin tavoite on yhdessä asukkaiden kanssa kehittää kaupunginosia. Kehitysavun ongelmia SUOMEN KEHITYSAPUA jaetaan sijainniltaan arvokkaimmalta paikalta Helsingissä. Entisen rahapajan tilalle onkin rakennettu raha-apaja. Palatsinomaista rakennusta katsellessa voi miettiä, kuinka montaa ihmistä olisi niilläkin varoilla voitu auttaa, vaikkapa mikrolainoja myöntämällä. Toivottavasti vierailevat kehitysmaiden johtajat huomaavat meidän tapamme panostaa asiaan ja kelpuuttavat kehitysapumme. Olisihan se masentavaa, jos mustien autojen letka ja valtionpäämies monine vaimoineen ja hovinsa kanssa joutuisi menemään jonnekin teollisuusalueelle ruinaamaan rahaa maansa budjettiin. On nimittäin polttava ongelma jakajille, minne saisi sullottua kaikki budjetin kehitysapumäärärahat. Vuoden loppuessa säkin pitää olla tyhjä. Ongelman ratkaisuksi ei olekaan keksitty muuta kuin myöntää avustettaville valtioille apua suoraan avustettavan valtion budjettiin, sieltä edelleen kohdistettavaksi avuntarvitsijoille. Siinä on pieni mutta. Ehkäpä kehitysmaan valtion budjettiin kohdistettu apu ei autakaan. Ehkäpä rahat valuvat muuhun, kuten valtionpäämiehen sveitsiläiselle pankkitilille, tai raha voi valua rakentamaan ja ylläpitämään sairaita valtion rakenteita, jotka vain vaikeuttavat paikallisten ihmisten elämää. Mikäli kehitysavulla pystytään pystyttämään hallintojärjestelmä, hallintojärjestelmän tarkoitukseksi voikin muodostua lupalappujärjestelmien kehittäminen, jotka vain vaikeuttavat köyhien asemaa. Yhteiskunnan byrokraattinen ylärakenne voi muodostua yritteliäisyyttä estäväksi. Suomen kehitysavun lempilapsi, Tansania on esimerkki siitä, miten suomalaisten rahat on hukattu sosialististen, yritteliäisyyttä estävien rakenteiden luomiseen, ja potentiaalisesti vauras maa on kehitysavun avulla saatu taloudellisesti kuralle. Nautin tuonnoin kupillisen tansanialaista teetä. Se oli aromikasta ja hyvää. Vaan eipä ole tansanialaista teetä näkynyt suomalaisen kaupan hyllyllä. Suomalaisessa kaupassa on enimmäkseen englantilaista teetä. Se on kummallista, kun Englannissa ajellessani en ole koskaan nähnyt siellä teeviljelmiä. Maataloustuotteet olisivat sitä aluetta, jota heikosti koulutetut osaisivat ja jossa voisivat pärjätä. Mutta EU estää kehitysmaiden menestymisen dumppaamalla ylijäämänsä kehitysmaiden markkinoille alihinnoilla ja estämällä tuontia EUhun monenlaisin säädöksin. Hyvässä lykyssä budjettiapu pystytään määräämään kohdistettavaksi vaikkapa koulutukseen, mikä onkin yksi parhaista avun käyttötavoista. Mutta onhan tuhansia keinoja kuluttaa koulu- Illan kasvo Alice Martin Kimmo Rönkä esitteli illan kasvon, kustannustoimittajan ja kääntäjän Alice Martinin. Alice Martin on toiminut käännetyn kaunokirjallisuuden toimittajana WSOY:llä melkein 20 vuotta. Toinen rakas ammatti on kirjallisuuden kääntäminen. Vuonna 2005 hän sai kustannustoimittajien Alvar Renqvist ­palkinnon. Alice Martin kuuluu myös Suomen kielen lautakuntaan, joka on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen alaisen Kielitoimiston erikoiselin ja jonka eräs tavoite on suomen kielen pysyttäminen yliopistojen opetuskielenä. Töölössä syntyneen A. M:n ensimmäinen asunto Kannelmäessä oli Hoasin soluasunto Kitarakujalla. Hän opiskeli suomen ja englannin kieltä, kieli- ja uskontotiedettä. Eipä aikaakaan, kun hän tunsi kotiutuneensa Kannelmäkeen, jonne hän palasi myöhemmin. Alice Martin on asunut parissakin Kanneltien talossa ja niissä on hyvät isot pihat, joissa lasten on mukava leikkiä. Kimmo Rönkä ja Alice Martin. jon. AM:n opiskeluaikaan kääntäminen ei ollut oppiaine, mutta sitä saattoi opiskella Kersti Juvan kurssilla. Siellä kääntäminen kolahti, ja sitä tietä aukeni tie myös kustannustalo WSOY:hyn. Ensimmäinen työ oli Myron Levoyn nuortenkirja Keltainen lintu, jonka surullista loppua Suomessa paheksuttiin. Työtavastaan Alice Martin kertoo, että ensin hän lukee teoksen useaan kertaan ja sen jälkeen on tarpeen saada nopeasti aikaan käännös suomeksi. Välitila on ahdistava. Loppu on suomenkielisen tekstin muovaamista, editoimista, tavallaan lähellä kustannustoimittajan työtä. nä on pientä ilkeyttä ja pelottavuutta, eikä vastaanotto ole ollut kiistaton. Se on kuitenkin maailman tutkituimpia ja siteeratuimpia teoksia. Kirjailija Lewis Carroll oli matemaatikko Oxfordissa. Tulkintoja teoksesta on tehty matematiikkaan, numerologiaan ym. nojaten. Alice Martin kertoi, kuinka hänen Stellatätinsä antoi hyvän neuvon: "Muista nyt, että tuo on satukirja, äläkä ryhdy liian viisaaksi." Kimmo Rönkää huvitti lapsen matemaattista logiikkaa kuvaava teoreema: "Hilloa eilen ja hilloa huomenna, muttei koskaan hilloa tänään." Alice Martin kertoo, että hänellä on kääntäjänä hyvin itsenäinen ote teokseen, vaikka tavoitteena on mahdollisimman tarkka käännös. Hahmojen nimien kääntämisessä oikeaa ilmaisua voi joutua etsimään kaukaakin. Sitten ne vain "putkahtavat", kuten Humpty Dumptyn vastine Nakkelis Kokkelis tai Jabberwockyn suomalainen muoto Monkerias. Keskustelua ja kysymyksiä Kysymykseen, onko nykyisin Carrollin Liisa-Aliceen verrattavissa olevia merkittäviä lastenkirjoja, AM mainitsee Harry Potterin ja alkuperäiset Muumi-kirjat. Keskustelussa palataan Kannelmäen kaupunginosaan. Illan Kasvo Alice Martin on edelleen kiitollinen Trumpetin leikkipuistolle, jonka viitseliäs porukka järjesti hänenkin lapsilleen aikoinaan monenmoista hauskaa ja hyödyllistä ohjelmaa. Kannelmäessä on hienoa se, että se on selvärajainen kaupunginosa. "Täällä on kylän tunnelmaa ja tapaa helposti tuttuja." Leena Paunamo Onko nimi enne Haastattelijan kysymykseen, kumpi löysi kumman, Alice Ihmemaan Liisan (Alicen!) vai päinvastoin A. M vastaa: "Isäni on englantilainen ja syntymäni aikana isäni rauhoittuakseen luki kirjaa Alice in Wonderland." Isä oli kääntäjä, joten ajatus kääntämisestä ja kotona työskentelystä ei tuntunut vieraalta kuten ei sekään, että rahaa ei ollut pal- Alicen seikkailut Ihmemaassa ja Alice Peilintakamaassa Alice-kirjojen maailma on lastenkirjaksi absurdi ja amoraalinen, sii- LUKIJALTA ...JA MEILLÄ KAIKILLA OLI NIIN MUKAVAA... ...oi jospa olisit ollut meidän mukana... Vanha Sorbetin "jengi" muisteli menneitä ja "suunnitteli" tulevaa perjantaina 17.9.2010 Ravintola Unelmassa. Ja menohan oli sen mukaista. Naiset olivat tehneet mahdottoman hyviä suolaisia ja iki-ihanat musikantit Hemppa, Heikki ja Seppo viihdyttivät meitä sydämestään kumpuavalla soitannallaan. Ravintola Unelman baaritiskin huonommalla puolella häärivät Abraham ja Reza pitäen huolen, että äänijänteet pysyivät vireessä ja juttu luisti. Laulaa luriteltiin ja jalalla laitettiin komeasti. Oli Ihastuttava ja lämminhenkinen tunnelma pihlajanmarjakoristeluita ja kynttilöitä myöten. AIVAN IHKUA "Ja eikun uussäpinä päälle" Gitta Maire seuraa, kun Hemppa Kuparinen ja Seppo Lindy viihdyttivät Unelmassa. Toisinajattelija määrärahat ilman että koulutus paranee pätkääkään. Tilataan kaverilta ensin konsulttiselvitys miten vaikkapa tansanialaista koulujärjestelmää voidaan kehittää. Ja hups, sitten jäädään odottamaan lisää rahaa, jotta voidaan taas seuraavana vuonna kehittää koulujärjestelmää lisää. Mielestäni kehitysapu on vedenjakajalla. Pitää päättää halutaanko jatkossa olla tekemisissä maireasti hymyilevien valtionpäämiesten kanssa, jotka käyvät pokkaamassa miljoona-avustukset, vai halutaanko olla tekemisissä kouluttamattomien, epäjohdonmukaisesti puhuvien, mahdollisesti taikauskoisten, huonosti pukeutuneiden ihmisten kanssa. Valtion jakaman kehitysavun suhteen on ihan selvää, kumpi olisi virkamiehille mieluisampaa, tai ainakin vaivattomampaa. Parhaimmat tulokset avun annossa on saatu projektien avulla (mikrolainat poislukien). Projekteistakin vain pieni osa on aidosti hyödyllisiä. Afrikkalaisten yritteliäisyys kohdistuu liiaksi hyväksyttävien projektien keksimiseen. Hienotkin ajatukset vääristyvät helposti irvikuvakseen. Vammaisten auttaminen kehitysmaissa johtaa helposti siihen, että vanhemmat silpovat itseään tai lapsiaan päästäkseen avun piiriin. Autettavien ihmisten elämän realiteetit ovat sen verran erilaisia, että ylhäältä auttaminen ei onnistu. Se, miten nopeaa kehitys voi olla kun olosuhteet ovat kunnossa ruohonjuuritasolta katsoen, on Brasilian esimerkki. Kun Valmetin traktoritehdas junnasi vuosikymmenet paikallaan, niin nyt kun yhteiskunnan rakenteet ovat ensi kertaa aidosti yrittäjyyden mahdollistavat, niin kas kummaa, nämä manjaana-ihmiset raatavatkin tosissaan saadakseen paremman elämän, ja köyhyys katoaa kohisten siitä maasta. Brasilian esimerkki sopii tietenkin myös isoon osaan Aasian kehittyvistä maista. Äärimmäinen köyhyys Aasiassa on pienentynyt murto-osaansa aikaisemmasta. Jäljellä on Afrikka. Millaiseksi talousmahdiksi Afrikka mahtanee muodostuakaan, kunhan yritteliäisyyttä ehkäisevät, kehitysavulla ylläpidetyt rakenteet saadaan purettua. Esko Karinen Toisinajattelija
• 3.11.2010 5 Teatteriin kotikulmille! Jos keskustan teatteritarjonta tuntuu liian kaukaiselta, kannattaa lukaista Kanneltalon syysohjelmistoa. Kanneltalossa nimittäin nähdään marraskuussa runsaan konserttitarjonnan lisäksi myös herkullisia teatterisovituksia, mm. ihmissuhdekomedia Tumma ja Blondi sekä trilleri Tohtori Glas. Tumma ja blondi,Tiia Louste ja Eija Vilpas. Kantsu sai taas kunniaa ASOY URKUPILLINTIE 7 palkittiin valtakunnallisessa Julkisivu 2010 ­ kilpailussa. Asuntoministeri Jan Vapaavuori jakoi 6.10. Finnbuild-messuilla kunniakirjan ja 2000 :n "rahakuoren" taloyhtiölle. Kyseisen kilpailun järjestivät Julkisivuyhdistys r.y. ja AKHA r.y. Näiden takana on monia rakennusja kiinteistöalan yrityksiä ja osaajia. Urkupillintie 7:ssä remontoitiin miltei kaikki ulospäin näkyvä: puujulkisivut, parvekkeet, piha-aitaukset, autokatokset, jäteasema ja monta muuta pienempää kohdetta. Työhön ei ryhdytty vain siksi, että taloyhtiön viisi kolmekerroksista taloa olivat pahasti slummiutuneet vaan myös siksi, että kuntoarviot ja ­tutkimukset osoittivat rakenteiden tulleen tiensä päähän. Palkintoon ei vaikuttanut pelkästään hyvä lopputulos vaan myös eri osapuolten hyvä yhteistyö: taloyhtiön hallitus,urakoitsija, isännöitsijä, arkkitehti, valvoja ja asukkaiden kärsivällisyys. Kärsivällisyyttä tarvittiin , kun kukin talo vuorollaan oli huputettuna useita kuukausia. Saatu rahapalkkio käytettänee ensi keväänä uusiin pihaistutuksiin. Erityismaininnan ansaitsee urakoitsijamme Fimarak Oy, joka teki työt edellä aikataulua huolimatta joistakin lisätöistä ja hirvittävästä lumitalvesta. Heikki Laitinen puheenjohtaja As Oy Urkupillitie 7, kilpailun primus motor Apollon yhteiskoulu Malminkartanossa 25 vuotta OMAISUUDENJAKO vanhempien kuoltua on sisaruksille usein kiperä paikka. Ja vielä kiperämpää on usein yhteisten muistojen jakaminen: kenen totuus on oikeampi? Eija Vilppaan ja Tiia Lousteen tähdittämä ja Jukka Virtasen ohjaama Tumma ja Blondi -näytelmä käsittelee sisarussuhteita komedian keinoin. Tumma ja blondi on tarina sisarpuolista Sinikasta (Vilpas) ja Seijasta (Louste), jotka ovat ikuisesti sidoksissa toisiinsa. Se on kertomus kateudesta, erityisesti sisarkateudesta, ja tekijöidensä mukaan siten ehdottomasti komedia. Sinikka ja Seija ovat vuosien mittaan ajautuneet erilaisiin elämänkohtaloihin ja erilaisiin elämänarvoihin. Perinnönjako lapsuusajan kesämökillä naisten äidin kuoltua tuo sisarukset yhteen. Sinikka ja Seija aloittavat illan rattoisasti äitivainajalta jäänyttä arkkua penkoen ja yhteisiä muistoja kerraten. Muistot erkanevat vähitellen ja keskusteluun ilmaantuu kipeitä kysymyk- siä. Kumpi jäi lapsena vähemmälle? Toinen on nyt äveriäästi naimisissa, eikä salaa luksuselämän ihanuutta. Toinen paheksuu sisaren elämäntapaa. Hänestä on tullut kirjailija. Itse asiassa kummallakin on sitä, mitä toinen haluaa, mutta mikä on totuus heidän valinnoissaan? Tumma ja Blondi nähdään Kanneltalossa ti 9.11. klo 15 ja 19, Liput 5 (päivänäytös)/10 (iltanäytös). Hieman hyytävämpiin tunnelmiin sukelletaan marraskuun lopussa, jolloin Helsingin alueellisissa kulttuurikeskuksissa kiertueella oleva monologinäytelmä Tohtori Glas rantautuu Kanneltaloon. Hjalmar Söderbergin tekstiin perustuva teksti on sujuvasti punottu trilleri ihmisen loputtomasta yksinäisyydestä, johon hän itse itsensä tekojensa kautta tuomitsee. Näyttelijä Juhani Laitalan taiten kannattelemassa esityksessä Tyko Gabriel Glas on outo lääkäri, romanttinen kauneutta janoava idea- listi, joka karttelee ihmiskontakteja ja lumoutuu ainoastaan varattujen naisten eroottisesta voimasta. Ei siis tunnu yllättävältä, että hän yhä yli kolmekymmenvuotiaana on koskematon. Rakkaus naiseen, joka pyytää tohtorilta apua omiin henkilökohtaisiin ongelmiinsa, ajaa älykkään ja hiljaisen miehen äärimmäiseen tekoon. Tarinan kirjoittanut Hjalmar Söderberg (1869-1941) kuuluu 1900-luvun ruotsalaisen romaanitaiteen suurten mestareiden joukkoon. Näytelmän Suomen kantaesitys oli Kansallisteatterin Omapohjassa 8.12.2008. Kanneltalossa esitys nähdään ti 30.11. klo 19 ja liput esitykseen maksavat 10/5 . Lippuja molempiin näytelmiin voi tiedustella Kaupungin lipunmyynnistä (09) 310 12000 (ark. 12-18, huom! ainoastaan paikallisverkkomaksu) tai sähköpostitse osoitteesta lipunmyynti.kanneltalo@hel.fi. Muut lisätiedot www. kanneltalo.fi A pollon yhteiskoulu vietti Malminkartanossa olonsa 25-vuotisjuhlia lauantaina 23.10.2010. Koulu aloitti aikoinaan toimintansa Kruununhaassa Kirkkokatu 6:ssa. Paikalla oli alunperin puinen rakennus, mutta myöhemmin siihen rakennettiin kivinen koulutalo, jossa Apollon edeltäjäkoulu toimi ensin Yksityisluokat Helsingissä ­nimisenä. 30-luvulla koulu siirtyi Töölöön Apollonkadulle. Silloin nimenä oli Helsingin V Yhteiskoulu. 1950-luvulla nimi muuttui Apollon Yhteiskouluksi. Oman koulupiirin menettämisen jälkeen Apollon Yhteiskoulu siirtyi Malminkartanoon, johon rakennettiin uusi koulutalo. Rakennuksen vihkiäisjuhlaa vietettiin 12.10.1985. Taloudellisten vaikeuksien jälkeen rakennus siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen 90-luvun taitteessa. Siitä lähtien koulu on maksanut vuokraa kaupungin kiinteistövirastolle. 25-vuotisjuhlallisuudet alkoivat Apollo-päivän ohjelmalla klo 12.30 koulun juhlasalissa. Sali oli ääriään myöten täynnä kutsuvieraita, koulun henkilökuntaa ja oppilaita vanhempineen. Ensimmäisenä esitettiin koulun oppilaiden tekemä hauska filmisarja "Apollon yhteiskoulu esittää juhlapuheita joka käyttöön". Tämän jälkeen seurasi musiikkiohjelmaa. Jyrki Myllylän juontamassa ohjelmassa esiintyivät ensiksi eri luokista muodostetut oppilaiden yhtyeet ja lopuksi opettajien yhtye Opelix. Bändissä soittivat rehtori Jari Honkalan (basso) lisäksi lehtori Jaakko Karppelin (kitara), koulunkäyntiavustaja Jonne Lydén (rummut), lehtori Veera Harjupatana (laulu), lehtori Kirsi Savela (laulu), koulunkäyntiavustaja Pelimannin koulun juhlaviikko P Sali oli ääriään myöten täynnä. Eturivissä oikealta vasemmalle kannatusyhdistyksen puheenjohta Irmeli Wallden-Paulig, kansanedustaja Sari Sarkomaa, koulun rehtori Jari Honkala, koulun johtokunnan puheenjohtaja ja kannatusyhdistyksen hallituksen jäsen Riitta-Maija Vesanen sekä kannatusyhdistyksen hallituksen jäsen Helinä Karell. Annamari Sippola (laulu) sekä lehtori Jyrki Myllylä (kosketinsoittimet). Esitykset olivat tasokkaita. Seuraavana oli vuorossa juhlamalja kutsuvieraille koulun ala-aulassa. Tilaisuus alkoi musiikkiesityksellä, minkä jälkeen Apollon Yhteiskoulun Kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Irmeli Wallden-Paulig piti juhlapuheen. Hän käsitteli puheessaan koulun historiaa sekä entisiä että nykyisiä haasteita, joista on selvitty. Juhlamaljan jälkeen siirryttiin koulun ruokalaan, Apollon Helmeen. Juhlapuheessaan kansanedustaja Sari Sarkomaa painotti yksityiskoulujen merkitystä ja asemaa Suomen koulutusjärjestelmässä. Lisäksi hän piti merkittävänä Apollon Yhteiskoulun vaikutusta Malminkartanon kehittymiseen ja arvioi koulun tulevaisuudennäkymät hyviksi. Malminkartanon asukasyhdistyksen puheenvuoron käytti Horisontti Team ry:n toiminnanjohtaja Jaana Löppönen. Hän korosti puheessaan Apollon yhteiskoulun merkitystä Malminkartanon alueen kasvattajana. Lisäksi hän kiitti koulun henkilökuntaa kaikkien yhteistyökumppaneiden puolesta. Kukkatervehdyksen koululle yhdistyksen puolesta ojensi Raimo Moisander. Hän on vuosien kuluessa tehnyt mittavan työn Malminkartanon hyväksi. Apollon helmessä musiikillisesta annista vastasi laulaen opettaja Elina Kanto. Häntä säestivät Jyrki Myllylä ja Jaakko Karppelin. Tilaisuus päättyi Apollon helmen tunnetusti herkulliseen tarjoiluun. Seppo Haario elimannin koulun juhlaviikon tarkoitus oli saada koulun väki juhlimaan 30-vuotiasta kouluamme. .Juhlaviikon ohjelma oli tämmöinen: maanantaina 4.10 Nalleorkesteri esiintyi 1-2 luokkalaisille. Samaan aikaan 3-6 luokkalaisille oli parkouria. Tiistaina 5.10 oli teatteriesitys "Kuulento" kaikille oppilaille. Keskiviikkona 6.10 oli Fun day. Siellä ohjelmaa oli: pallomeri, sumopaini, gladiaattorit ja pomppulinna. Maanantaina 11.10 oli näyttelyn avajaiset. Julkistimme koululehden päiväkodin kanssa. Tiistaina ja keskiviikkona 12.10-13.10 näyttely oli avoinna kaikille 15 - 17.30 ja keskiviikkona taikuri esiintyi kaikille oppilaille. Hauskinta juhlaviikolla oli 5cluokan mielestä Fun day ja taikurin esitys. Juhlaviikolla oli myös ohjelmaa päiväkotilaisille: esim. olympialaiset muun tarhan kanssa, nukketeatteri, nalleorkesteri ja teatteri Kuulento. He esiintyivät myös koululle lehden julkistamistilaisuudessa. Kaikki juhlaviikolla oli kivaa, ruokakin oli parempaa kuin normaalisti., kommentoivat: Emilia 6v ja Ruut 6v. Vincent Quednau ja Noora Mikkonen. 5C Pelimannin ala-aste sekä Emilia Kostiainen ja Ruut Saastamoinen päiväkoti Pelimannin esikouluryhmistä Rehtori Leena Hiillos yhdessä Lila Pesosen ja Leonard Quednaun kanssa. Alina, Inari ja Fia ovat mielellään päiväkodissa.
• Pistä tikku ristiin. Seurakuntavaalit 14.­15.11.2010 Äänestä ja vaikuta. Seurakuntavaalit ovat käsillä. Ennakkoäänestys päättyy kuluvan viikon perjantaina 5.11. Varsinaiset vaalipäivät ovat 14.­15.11. Äänestämällä vaikutat parhaiten seurakunnassa ja kirkossa tehtävään päätöksentekoon. Näillä sivuilla on esitelty Kannelmäen seurakunnan ehdokkaat Helsingin seurakuntayhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon sekä Kannelmäen seurakunnan seurakuntaneuvostoon. Tervetuloa äänestämään. Sakari Enrold, kirkkoherra Ensimmäinen kerta. seurakuntavaalit.fi
• www.seurakuntavaalit.fi Kannelmäen seurakunnan ehdokkaat yhteiseen kirkkovaltuustoon (valkoinen vaalilippu) I Kannelmäen ev.lut. Seniorit -ehdokaslista 2 AHO -MARJANEN Lahja Kaarina tilastonlaatija 3 HEIKKINEN Raili Elisabet eläkeläinen 4 HÄNNINEN Reijo Veikko Kalevi työnjohtaja 5 MÄKYNEN Heikki Juhani eläk. (toim.joht.) 6 RUUSKA Kaija Riitta myyjä 7 SAARINEN Anita Anneli tuotantopäällikkö 8 SAKKI Marja-Liisa eläkeläinen 9 TERVO Hilkka Sinikka Tellervo välinehuoltaja II Kirkko keskellä kotiseutua -ehdokaslista III Yksi, pyhä, yhteinen -ehdokaslista 10 TUULIAINEN Maikki eläkeläinen 11 GRÖNDAHL Kai Erik TM, uskonnon lehtori 12 LAMMINPERÄ Tarja Liisa diakonissa, terv.h. lehtori 13 SEIRO Kaisa Helena työtervesyhoitaja 14 TERÄVÄINEN Juha Pekka osastonhoitaja 15 IIVONEN Mikko Tapani sosionomiopiskelija 16 KORHONEN Mikko Juhani DI, kirkkomus. opiskelija 17 SAASTAMOINEN Kimmo Antero teologian ylioppilas IV Elävä kotiseurakunta ­ usko, vastuu ja asiantuntijuus -ehdokaslista 18 TIITU Ulla Elina eläkel., henk.koht. avustaja 19 VETTENRANTA Irja Anneli lastenhoitaja 20 BÄRLUND Lars Erik laitosjohtaja 21 MYLLYS Mikko Juhani Business Executive, teol.yo 22 RANTANEN Leena Susanna teologian maisteri 23 SAHI Timo Lauri Juhani dosentti, lääk.kenrm 24 SIMOJOKI Heli Marja osastonhoitaja, terapeutti
• Ehdokkaat Kannelmäen seurakuntaneuvostoon (oranssi vaalilippu) I Kannelmäen ev.lut. Seniorit -ehdokaslista 25 AHO -MARJANEN Lahja Kaarina tilastonlaatija 26 HEIKKINEN Raili Elisabet eläkeläinen 27 HÄNNINEN Reijo Veikko Kalevi työnjohtaja 28 MÄKYNEN Heikki Juhani eläk. (toim.joht.) 29 RUUSKA Kaija Riitta myyjä 30 SAARINEN Anita Anneli tuotantopäällikkö 31 SAKKI Marja-Liisa eläkeläinen 32 TERVO Hilkka Sinikka Tellervo välinehuoltaja II Kirkko keskellä kotiseutua -ehdokaslista 33 TUULIAINEN Maikki eläkeläinen 34 ELFVING Ulla Marjatta FM 35 GRANHOLM Rasmus Miikkael opiskelija 36 GRÖNDAHL Kai Erik TM, uskonnon lehtori 37 HAARIO Seppo Kaarlo Ilmari everstiluutnantti evp 38 HIRVONEN Seija Annikki toimistosihteeri, eläkeläinen 39 LAMMINPERÄ Tarja Liisa diakonissa, terv.h. lehtori 40 SALMINEN Sinikka Anneli laboratoriohoitaja III Yksi, pyhä, yhteinen -ehdokaslista 41 SEIRO Kaisa Helena työterveyshoitaja 42 TERÄVÄINEN Juha Pekka osastonhoitaja 43 HOLOPAINEN Anni Eliisa filosofian ylioppilas 44 IIVONEN Mikko Tapani sosionomiopiskelija 45 MÄKINENN Martti Sakari FT, yliopistonlehtori 46 SAASTAMOINEN Leena Katariina erikoistutkija, FaT 47 TIITU Ulla Elina eläkel., henk.koht. avustaja 48 VETTENRANTA Irja Anneli lastenhoitaja IV Elävä kotiseurakunta ­ usko, vastuu ja asiantuntijuus -ehdokaslista 49 WIIK Mauri Tapio eläkeläinen 50 BÄRLUND Lars Erik laitosjohtaja 51 EISALO Riitta Kaarina peruskoulun luokanopettaja 52 HAGGRÉN Georg Erik August taloustutkija 53 HÄNNINEN Marja-Leena dosentti 54 KAIKKONEN Marja Hannele terv.tiet. maist., opettaja 55 KOSKI Lauri Juhani opiskelija 56 KYTTÄ Elise Heli Johanna kurssisihteeri 57 MYLLYS Mikko Juhani Business Executive, teol.yo 58 PUTKONEN Sulo Juhani asiamies 59 RAITTILA Arto Tapio toimitilahuoltaja 60 RANTANEN Leena Susanna teologian maisteri 61 SAAVALAINEN Sini Johanna myyjä 62 SAHI Timo Lauri Juhani dosentti, lääk.kenrm 63 SIMOJOKI Heli Marja osastonhoitaja, terapeutti
• Äänestysikä. seurakuntavaalit.fi 16 Löydä ehdokkaasi seurakuntavaalit.fi/vaalikone Tutustu ehdokkaiden vastauksiin ja perusteluihin vaalikoneessa. Saat esiin 10 sopivinta ehdokasta. Seurakuntavaaleissa saavat äänestää kaikki 16 vuotta 14.11.2010 mennessä täyttäneet evankelisluterilaisen kirkon jäsenet. Äänestäjän tulee olla kirkon jäsen 15.8.2010 mennessä ja äänioikeutettu siinä seurakunnassa, jonka jäsen hän tuolloin oli. NÄLKÄ. PAHA PALA PURTAVAKSI? Kannelmäen seurakuntalaiset valitsevat 4 jäsentä yhteiseen kirkkovaltuustoon ja 14 jäsentä seurakuntaneuvostoon Vaalit Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6, su 14.11. messun jälkeen klo 20 asti ja ma 15.11. klo 11­18 Seurakuntavaalien yhteydessä järjestettävällä vaalikeräyksellä tuetaan Kirkon Ulkomaanavun työtä nälän voittamiseksi. Noin miljardi ihmistä maailmassa näkee nälkää. Ruokatilanne ei kuitenkaan ole mahdoton pala purtavaksi. Kirkon Ulkomaanavun Nälkä. Paha pala purtavaksi? -kampanja muistuttaa, että ruokaa riittää kyl- lä kaikille, jos vain haluamme. Keräyksen tuotolla vahvistetaan paikallista ja kestävää viljelyä kehitysmaissa. Keräys toimitetaan lipaskeräyksenä äänestyspaikoilla, sekä ennakkoäänestyksen että varsinaisten vaalien aikana. Vaalikeräykseen voi osallistua myös pankeissa tilinumerolla Nordea157230-5005004, viestikohtaan merkintä vaalikeräys. Ennakkoäänestys pe 5.11. asti: Kirkkoherranvirastossa klo 9­18, Kannelmäen Prismassa klo 12­19, Malminkartanon seurakuntakodilla ke 3.11. klo 16­20, Apollon yhteiskoulussa pe 5.11. klo 11­15
• 3.11.2010 13 Sinkkuna Moskovassa ja Helsingissä Anna-Lena Laurén, Sitten saavuin Moskovaan. Suomentanut Elina Uotila. Teos & Söderströms. 217 sivua Inna Patrakova, Tulkki. Suomentanut Salla Pyykkönen Ajatus kirjat. 300 sivua Mielipaikkoja kysellään Kuninkaankolmiossa helsinkiläisiltä, espoolaisilta ja vantaalaisilta kerrokartalla.hel.fi/mielipaikatkuninkaankolmiossa ASUKKAILTA KYSELLÄÄN Internetissä mielipaikkoja Kuninkaankolmion alueelta eli Helsingin Honkasuolta, Malminkartanosta, Kuninkaantammesta, Espoon Painiitystä, Uusmäestä sekä Vantaan Myyrmäestä ja Kaivokselasta. Mielipaikkoja voi käydä merkitsemässä kartalle osoitteessa: kerrokartalla.hel.fi/mielipaikatkuninkaankolmiossa sa lähes 15 000 uudelle asukkaalle vuoteen 2025 mennessä. Kuninkaankolmiosta saa tietoa kaupunkien yhteiseltä sivustolta www.kuninkaankolmio.fi. Sivuilla voi seurata alueen kehittämistä ja etsiä tietoa esimerkiksi tulevista rakennushankkeista kaupunginosittain. laiskaupunginjohtajat, alueen kaavoittajat ja asumisen suunnittelijat sekä asukasyhdistysten edustajat. Luettavaa tarjoaa myös Kuninkaankolmion oma blogi, jonne merkintöjä tekevät alueen toimijat. Etsimme myös blogikirjoittajia ja henkilöitä, jotka haluavat kommentoida arjen asioita lyhyesti sivuilla. Lisätietoja Kimmo Kuisma projektinjohtaja Kuninkaankolmio/ Helsingin kaupunki, talousja suunnittelukeskus Puh. (09) 310 25808 www.kuninkaankolmio.fi Venäläissinkku Helsingissä Inna Patrakovan kirjan Olga on yksinhuoltajaäiti, joka on eronnut suomalaisesta miehestään, mutta etsii yhä uusia tuttavuuksia samalla kun kasvattaa hevoshullua tytärtään Lizkaa. Inna Patrakovan Olga kuljettaa lukijoitaan Helsingissä yhdessä venäläisten ystävättäriensä kanssa. Myös Olgalla on haku päällä poikaystävien etsinnässä. Kandidaattejakin ilmaantuukin, mutta vakavaa ja kestävää suhdetta ei hänellekään tahdo muodostua. Töitä järjestyy lopulta liikemiesten tulkkina. Erään venäläisen ystävän avustuksella hän avaa oman toimiston ja firman, kunnes paljastuu, että tämä venäläinen, Lontoossa työskentelevä liikemies, onkin huijannut moskovalaiselta firmaltaan melkoisen summan rahaa ja häipynyt omille teilleen. Olgalle jää kuitenkin toimistonsa, mutta rahantulo Moskovasta loppuu. Olga ystävättärineen on riemastuttava kokoelma nuoria venäläisiä maahanmuuttajanaisia, joukossa on yksi Moskovassa opiskellut ja Venäjään ja venäläisiin ihastunut ranskalainen nainen. Tämä porukka on varsin eläväistä sorttia ja eroaa melkoisesti suomalaisten paljon hillitymmästä ja hiljaisemmasta käytöstyylistä. Suomentaja Salla Pyykkönen on varmaan ollut lujilla saadakseen naisten puhetyylin käännettyä sujuvalle suomenkielelle. Olisi ollut mielenkiintoista lukea venäjänkielinen alkuteksti, että voisi arvioida missä määrin suomentaja on onnistunut tavoittamaan venäläisnaisten ilmaisurikkaan kielenkäytön. Varsin suvereenisti tekstissä vilahtelee kuitenkin viittauksia ja lainauksia TV-sarjoista, lehtijuttuihin Hollyvoodin juoruista jne. Osuvaa kritiikkiä kirjassa on myös maahanmuuttajien kotouttamispuuhailuista Suomessa. Kirjan Olga antaa suomalaisten viranomaisten kuulla kunniansa siitä, miten verorahoja käytetään täysin tolkuttomasti, välittämättä ja tuntematta maahanmuuttajien todellisia tarpeita. Olgan elämään on tulla perusteellinen muutos, kun moskovalainen uusrikas liikemies Oleg rakastuu Olgaan ja lupaa viedä hänet ja tyttären sekä Lizkan ponivanhuksenkin Moskovaan, jossa Olegilla on kaupunkiasunnon lisäksi palatsimainen talo maaseudulla. Homma kariutuu, kun Olgalle selviää, että Oleg olikin valehdellut hänelle. Ponia oltiin viemässä jo makkaratehtaalle, ja vaimo olisi vain lisäkoriste poikamiehen elämäån tottuneelle rikkaalle kauppamiehelle. Lopulta Olga jää jatkamaan hengissä selviytymiskamppailuaan Suomessa, johon hän kaikesta huolimatta alkaa kotoutua omin voimin eikä tytärkään ole halukas jättämään poniaan ja suomalaisia ystäviään. K aksi kolmikymppistä sinkkunaista vieraassa kaupungissa kertoo elämästään ja ystävistään varsinkin mies- ja poikaystävistään sekä kansallisista kulttuurieroista. Tällainen asetelma antaa mielenkiintoisen vertailukohdan. Anna-Lena Laurén on jo tuttu suomalaisille lukijoille kahdesta edellisestä Venäjäkirjoistaan (Hulluja nuo venäläiset, 2009 ja Vuorilla ei ole herroja ­ Kaukasiasta ja sen kansoista, 2009), joissa hän TV:n ruotsinkielisenä kirjeenvaihtajana kertoi työstään Moskovassa ja Kaukasian sotatantereelta. Uusimmassa kirjassaan hän keskittyy kuvaamaan enemmän omaa yksityistä elämäänsä ulkomaisena kirjeenvaihtajana ja sinkkuna Moskovassa. Samalla hän kuvaa varsin elävästi venäläisten elämäntapaa ja suhtautumista ystäviin. Oman pikantin juonteen kirjaan tuo Anna-Lenan kuvaukset tapaamistaan poikaystävistä ja pohdiskelut miksi näistä suhteista ei kehittynyt läheisempää ja kestävämpää kumppanuutta. Avioliitto ei tosin juuri siinä vaiheessa ollut ajankohtainen tavoite - Anna-Lena oli siinä määrin kiinni työssään TV:n kirjeenvahtajana. Naisystäviensä kanssa hän viettää hauskoja tuokioita pohdiskellen ja arvioiden nettideittailun suomia uudenlaisia tutustumismahdollisuuksia. Anna-Lenan poikaystävinä vilahtelee sekä venäläisiä että ulkomaisia kavereita, joita hän tapailee epäsäännöllisesti. Kaikille on omat työkiireensä. Joukossa on toimittajaystäviä ja liikemiehiä. Joidenkin kanssa hän ehtii viettää lyhyitä lomamatkojakin yhdessä. Yllätyksen tarjoaa eräs poikaystäväksi luonnehdittu Thomas, joka tuo Anna-Lenan luokse illalliselle tyttöystävänsä Julian. Anna-Lena oli väsymyksestään ja työkiireistään huolimatta valmistautunut mahdolliseen romanttiseen illanviettoon! Hän hoitaa kuitenkin tilanteen tyylikkäästi, mutta Thomas jää tämän tempun jälkeen tietenkin jo pois laskuista. Thomas soittelee silloin tällöin ja he tapaavatkin vielä kerran Moskovassa, mutta aika entinen ei palaa... Varsinaisen yllätyksen Anna-Lena tarjoilee kotiväelleen kertomalla, että elokuussa hänestä tulee äiti... Tulevan lapsen isä jää kuitenkin arvailujen varaan, kuin venäläisen huippuvoimistelijan ja duuman kansanedustajan Alina Kabajevan lapsen isä (netissä tosin sitkeästi mainitaan Kabajevan yhteydessä Vladimir Putinin nimi). Viimeisin nimeltä mainittu Anna-Lenan tapaama kaveri on suomalainen purjehtija Jouni, mutta aiemmin on mainittu useita muitakin nimiä... Ehkäpä seuraavassa kirjassa tämäkin arvoitus ratkeaa. Sänkykamarikuvauksia kirjassa ei ole. Kuninkaankolmion alue Kuninkaankolmio on alue, jossa Helsinki, Espoo ja Vantaa kohtaavat maantieteellisesti. Aluetta kehitetään yhteistyössä yli kuntarajojen. Alueella asuu noin 28 000 ihmistä ja alueen rakentessa koteja on tulos- Kummit kirjoittavat ja blogi avattu Sivuilla julkaistava Kuninkaan kummit on kirjoitussarja, jossa selvitetään mistä aineksista hyvä asuinalue ja toimiva arki syntyvät. Oman näkökulmansa aiheeseen antavat Helsingin, Espoon ja Vantaan apu- vonen, Markus Ek, Kari Härkönen. SYKSYN SÄVELIÄ ti 9.11. klo 18 kirkon kappelissa. Luoteis-Helsingin musiikkiopiston kanteleensoittajat esiintyvät. Kahvitarjoilu. Vapaa pääsy. MESSU sunnuntaisin klo 10 Kannelmäen kirkossa. Kirkkokahvit. 7.11. Aili Raitavuo, Kari Härkönen. 14.11. Kantaattimessu - J.S. Bach: Actus tragicus Sakari Enrold, Markus Ek, Anne Myllylä. Minna Nyberg, sopraano, Hanna Akkanen, altto, Jussi Hirvonen, tenori, Andrus Mitt, basso. Pakilan koraalikuoro Musica Sacra ja soitinyhtye, joht. Rauno Myllylä. 28.11. Hoosiannakirkko, Kaisa Hirvonen, Sirkku Rintamäki, lapsi- ja nuorisokuoro Kannelkellot. VAINAJIEN MUISTOILTA Pyhäinpäivänä la 6.11. klo 18, Sakari Enrold, Anne Myllylä, Eeva-Kaisa Rönkä, oboe. Luetaan vuoden aikana kuolleiden Kannelmäen seurakunnan jäsenten nimet, ja jokaiselle sytytetään oma kynttilä alttarikaiteelle. Rukouskynttiläpöydille voit halutessasi sytyttää oman kynttilän. KARTANOMESSU joka toinen su klo 12 Malminkartanon seurakuntakodilla, (Vellikellonpolku 8). Kirkkokahvit. 14.11. Kaisa Hirvonen, Kari Härkönen. 1. adventtisunnuntain messu 28.11., Riitta Järvinen, Kari Härkönen. Tule laulamaan Hoosianna-hymniä! KIRKON AVOIN AAMUPYSÄKKI ti 9.11. klo 9, Aili Raitavuo, Tuula KojoGregoriadis, Sirkku Rintamäki. Kirkon kappelissa ehtoollinen, jonka jälkeen aamiainen (1 e) seurakuntasalissa. VIIKKOMESSU keskiviikkoisin klo 19 Kannelmäen kirkossa. 10.11. Riitta Järvinen, Sirkku Rintamäki. 17.11. Tuomashenkinen viikkomessu, Kaisa HirNUORTEN AIKUISTEN ILTA ma 15.11. klo 18 takkahuoneessa. Fiilispohjalta, Markus Ek. LAPSI- JA NUORISOKUORO KANNELKELLOJEN LEVYNJULKISTUSKONSERTTI la 20.11. klo 15 Kannelmäen kirkossa. Kuoroa johtaa Sirkku Rintamäki. VIRRESTÄ VOIMAA su 21.11. klo 18 Kannelmäen kirkossa. "Kristus-kuningas, kaikkivaltias", Anne Myllylä, Aili Raitavuo. ADVENTTIMYYJÄISET la 27.11. klo 11­13 Kannelmäen kirkolla. ADVENTTI-ILLAN KONSERTTI su 28.11. klo 18 Kannelmäen kirkossa. Amici Musici -orkesteri, johtaa Luis Ramirez, Maija Kontunen, viulu, Anna Kreetta Gribajcevic, alttoviulu. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. SURUN KAUNIS TIE ­MAALAUSNÄYTTELY 6.­15.11. seurakuntakeskuksen yläaulassa kirkon aukioloaikoina. Irma Kumpulan maalaamia kuvia surusta, kaipuusta ja kivusta, lohdutuksesta ja toivosta. Pistä tikku ristiin. Äänestä seurakuntavaaleissa. Oiva Björkbacka KANNELMÄEN SEURAKUNTA, Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI, p. (09) 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi, www.helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki Tuo tarpeettomat tavarasi meille, myymme ne puolestasi. Kannelmäen kukka Avoinna: ma-pe 9.00-17.00 la-su 9.00-14.00 Vanhaistentie 1 (kioski), puh. 531 261 Palvelemme: ma-to klo 7.30-17.00, pe 7.30-13.00 Kyttäläntie 4, Konala MYYRINKIRPPIS Liesikuja 4 Kauppakeskus Isomyyri Av. ma-pe 10-18, la 10-15, su 11-15 Puh. 488 600, 045 113 9932 Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227 - ITSEPALVELU KIRPPUTORI Kannelmäen asema Avoinna: Ti-Pe 10-18 La-Su 10-15 Ma suljettu Paikkavuokrat 29-39,-/vko P. 09-454 8560 Aino
• 14 3.11.2010 Tanotorven aluetta 1790 LOKAKUUN 14 pnä 2010 tuli kuluneeksi 90 vuotta Tarton rauhasta ja Pro Karelia ry yhdistys sekä helsinkiläinen Karjalan Kuvalehti järjestivät varsin kodikkaan ja tietorikkaan tilaisuuden, missä ensin kauppatieteen maisteri Veikko Saksi esitteli uuden kirjansa "Karjala ja Petsamon palautus". Kirjassa käsitellään tärkeimmät kohdat Suomen itsenäistymishistoriasta, Tarton rauha 1920, missä ensimmäisen kerran määriteltiin valtiosopimuksella Suomen rajat. Teos selvittää myös Baltian maiden perustiedot sekä erityisesti eurooppalaisen suursodan ajan 1939-45 sekä siitä johtuvat edelleen päivän politikkaan vaikuttavat Venäjän toimenpiteet. Kirja selventää kaikki käsitteet sekä valtioiden aseman kansainvälisen oikeuden valossa. Kirjassa on valtavat ainutlaatuiset kansainväliset asiakirjakoosteet ja esim. Saksi selvittää täysin sen USAn 1930-luvun teknologisen avun Stalinille, millä Nl pystyi nykyaikaistamaan aseistuksensa. Presidentiksi 1933 tullut Roosevelthän ilmoitti lamakaudesta ja sen 15 miljoonasta työttömästä selvittävän vain, mikäli ulkomaille myydään kaikkea, mitä ostaja pyytää, kuten esim. Nl haluaa. Rooseveltin myyntihän huipentui siten Talvisodan aikana, koska USA toimitti 1940 lentokonebensiiniäkin Nl:lle. Erityisen napakka puheenvuoro on esitetty kirjassa 17-vuotiaan valkeakoskelaisen lukiolaisen, Pekka Virkin toimesta, joka on ryhtynyt selvittämään oikeusteitse kantelullaan 24.9.2010 viranomaistoiminnasta laiminlyönnistä/virheellisyydestä. Sillä kantelija kysyy oikeuskanslerilta, miksi eivät oikeusministeriö tai sen virkamiehet ole saattaneet vireille Oikeudenkäymiskaaren 31 luvunmuutosta. Tällä muutoksella annettaisiin Korkeimmalle Oikeudelle valtuutus purkaa satunnaisten tuomioistuinten antamat oikeusjärjestelmän perusteiden vastaiset tuomiot [kuten tapahtui 1946]. Kyselyn perusteissa Virkki viittaa ministeri Braxin selvitykseen (OM 22/2010) , koska Euroopan ihmisoikeussopimus [7. lisäpöytäkirja 2. artikla] antaa oikeuden siihen. Oikeusministeriö ja Brax ovat laiminlyöneet kaikki toimet asiassa. Asiasta on kysynyt eduskunnassa myös Risto Kuisma 17.9.2010 ja vastauksessaan 5.10. Brax totesi muun muassa, että kiistatta v. 1946 tuomiot olivat oikeusvaltion periaatteiden vastaisia, mutta "tuomitut [Ryti, Tanner, etc.] eivät ole menettäneet eivät ole menettänet mainettaan". Karelia-tilausuudesa korostettiin, ettei ole kyse maineen palauttamisesta, vaan tuomion purkamisesta sellaiseen rikokseen, mitä ei ole tehty. Asioilla on ero, väärä tuomio! Kun Veikko Saksi on vuosien aikana kirjoittanut näistä asioista kymmenkunta kirjaa, niin tietoja saa: www.karjalankuvalehti.com. Meillä on tuon tuosta ilmestynyt hyvin tehty paikallishistorian kirja ja sen tunnistaa varsin nopeasti, sillä markkinoillamme on ollut selvä enemmistö ylimalkaisesti ja hutaisemalla tehdyistä teoksista, mitkä vain turhauttavat lukijaansa. Ettei väite jäisi pelkän kriitikon ilmaan huitaisun varaan, niin esimerkkinä vuodelta 2004 Kouvolan historia osa 3, missä käsiteltiin aika syksystä 1939 eteenpäin julkistamisvuoteen asti. Suurin odotuksin tehty kirja jouduttiin kuitenkin vetämään pois myynnistä melkoisten tietovirheiden vuoksi ja painoksen loppuosa hävitettiin. Markku Iskanius on huolellisen tutkimustyön ja perehtymisen saanut valmiiksi tietokirjan "Kotiseudun risteysasema. Pieksämäen seudunsotavuodet 19391944" (Apali Kustannus). Vaikka teos tietenkin keskittyy otsikon mukaisesti usean tuon alueen kunnan tapahtumiin ja elämän kuvaamiseen, niin kirja antaa oikeaan osuvan käsityksen, miten Suomi rauhankesän 1939 jälkeen joutuu suurvaltain eturistiriitojen myötä uskomattoman suuriin uhrauksiin, mikä muuttaa yhteiskunnan mekanismin täysin. Kun Iskanius kertoo esim. puolustustaisteluun valmistumisen, säännöstelytalouden vastaanottamisen, mitä seuraa Savon sydämessäkin kymmenien tuhansien evakuoitujen huoltamisen, niin historian kartoittajalla on varmat arkisto- ja lähdetiedot julkistettavanaan. Kun maassamme on yli tuhat luetteloitua amatöörihistorijoitsijoiden kerhoa sekä yhdistyksiä, niin niiden sanomaa vaivaa aina tyyli "mummon aikanaan kertoman" käyttäminen. Tätä metodia ei Iskanius käytä, vaan esim. alueen pommitukset selvitetään päiväkirjoista pitävästi alusta loppuun 1944 asti. Kirjan käsittelyn alueella oli muun muassa Naarajärven suuri sotavankikeskus, mikä toi vihollisihmiset aivan kenen tahansa kohdattavaksi, sillä työvoimapulan vuoksi sotavankien tuli osallistua yhteisen leivän hankkimiseksi maataloustöihin sadoilla maatiloilla. Sekä toisaalta vaikkapa laajoissa metsätöissä polttopuiden tuottamiseen, yms. Iskaniuksen kirja on varustettu runsaalla valokuvamateriaalilla, pulaajan asiakirjanäytteillä, yms. Kun kerronta on tehty selkokielisenä, niin kirja ylittää sen kynnyksen, että se kiinnostaa riippumatta siitä, onko tutustujalla mitään siteitä Pieksämäen seudulle. Paikkallishistorioiden kerhot voivat hyvin ottaa oppia onnistuneesta esitystaidosta. * Kun YLE-tv:mme on näyttänyt yli 70 päivää Chilen kaivosonnettomuutta, niin meillä uutisoinnin tai ajanvietteen maksajilla on oikeus tietää, kuinka paljon se tuli maksamaan YLElle. Perjantaina 15.10 Deutsche Welle näytti asiasta siellä nousseen vastaavan hälyn johdosta kuluvalta vuosikymmeneltä 10 sellaista kaivosturmaa, joissa oli kuollut vähintään 100 ihmistä. Kärkiryhmään kuuluivat onnettomuudet:Ukrainassa, Kiinassa, Intiassa, jne, joissa kaikissa surmamäärä ylitti 500. Kartat tulivat tuossa järjestyksessä, mutta eriksen huomautettiin, että vuoden 2009 aikana Kiinassa eri kaivosonnettomuuksissa kuoli 2600 ihmistä. Chilessähän valtiojohto oivalsi heti elokuun alussa, että kyseessä on leväperäisen San Josekaivosyhtiön lisäksi koko Chilen maine suurena kaivosmaana. Joten täytyy käyttää tapahtumaa hyväksi tositeeveen konsteilla. Mistä tuli täysi napakymppi, kun pelastustyö onnistui. Pekka Vanhala ikino3 Skid Lyhytelokuvia esikouluikäisille ti 9.11. klo 9.30, vapaa pääsy Ennakkoilmoittautumiset (09) 310 12000. Vapaat äänet: Tumma ja a Blondi Komedia sisarkateudesta Ohjaus Jukka Virtanen, rooleissa Eija Vilpas ja Tiia Louste ti 9.11. klo 15 ja 19, 5/10 (päivä/ilta) Kalle Kalima K18 (Suomi): Some Kubricks of Blood Print (Ranska): Urbaania jazz runoelmaa Ranskast ke 10.11. klo 19, 10/8 Kantsun elektroillat osa 23: Long-sam to 11.11. klo 18 vapaa pääsy Isä tekee ina a oikein TÄMÄN VUODEN tammikuussa löytyi Ruotsin valtionarkistosta täysin 200 vuotta unohduksissa ollut eteläisintä Suomea koskeva sotilasmaantieteellinen kartasto. Kuninkaaksi tulonsa (1771) jälkeen Kustaa III osoitti jo 1½ vuotta myöhemmin niin suurta kiinnostusta suurpolitiikkaan, että tämä laati itselleen edullisen hallitusmuodon. Siihen liittyi myös sotilaspolitiikka ja jo 1776 suunnitelmat olivat läpikäyty Ruotsin armeijan johdon kanssa, mikä hyväksyi myös luotettavan operatiivisen kartaston hankkimisen vaarallisimman vihollisen, Venäjän suunnalta. Ruotsihan oli menettänyt suomalaista aluetta kahdesti (1721 ja 1743) tappiosodissa Venäjälle ja raja oli siirtynyt peräti Kymijoelle asti. Kun kartoituksen ranskalais-ruotsalainen mittaustekniikkakin oli kehittynyt, niin 1776 aloitettiin kenraali B.O. Stackelbergin johdolla PoriJyväskylä-Kuopio-Joensuu-Laatokka linjan kartoitus, mikä olikin pääosin valmis jo 1790. Mukana oli ollut monisatahenkinen kartoitusjoukko. Yllättävän nopeasti ovat Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) ja Kustannusosakeyhtiö Atlas-Art tuottaneet kartaston kirjamuodossa myyntiin ja saataville. Kaksoissivuja on 104, mikä tarkoittaa aukeamia 52 kpl. Koosteessa on myös Suomenlahden pohjukka, mukaan lukien Pietarin alueen. Karttakirjan nimi on "Kuninkaan tiekartasto Suomesta 1790" ja toimittamisen suurtyön ovat tehneet maanmittausneuvos, DI Erkki-Sakari Harju ja professori emeritus, FT Jussi T. Lappalainen. Aikanaan kartat olivat tarkoitettu nykykielellä vain Päämajan käyttöön ja kun paljon oli valmista jo 1788, niin Kustaa III hyödynsi niitä parivuotisessa Kymenlaakson sodassaan. Venäjän keisarin (Aleksanteri I) neuvonantaja, yms, G.M. Sprengtporten osasi ehdottaa, että Haminan rauhanehtoihin tulee sisältyä karttojen luovutus Venäjälle, mikä toteutuikin. Mutta ruotsalainen esikuntajohto osasi 1809 järkevästi laittaa piiloon ja sivuun oman tarpeensa ja siitä on nyt iloitseminen. Se, joka tutustuu tähän 300-sivuiseen kartastoon, ei tule pettymään. Vaan päinvastoin lukija tulee huomaamaan kartoitustyön olleen hämmästyttävän tarkkaa ja yksityiskohtaista. Etelä-Suomen tiet, vesistöt ja paikkakunnat ovat kohdallaan. Jopa yksityi- siä talojakin on nimetty. Siten esillä oleva kirja on ainutlaatuinen lähde sukututkimukseen, paikallishistoriaan ja nimitutkimukseen, sillä kaikki nimet ovat siinä muodossa kuin kartoittajat ovat ne tajunneet 1700-luvun lopulla. Mutta toimitusmiehet ovat sisällyttäneet opastinsivuille tarvittavat käännökset sekä viitteet. Onhan kartoitusväen kielenä ollut ruotsi! Toimitusmiehet ovat varustaneet teoksensa myös avartavalla monikymmensivuisella tuon ajan historian kuvitetulla katsauksella. Artikkelimme kartta on vuodelta 1790. Tumma alue on vesistöä, mikä on tuolloin rantojen osalta kovasti poikkeavaa tämän päivän ulapasta. Kirjan L yläpuolella on Drumsö eli Lauttasaari, mikä oli kirjaimellisesti saari. Jopa Ruoholahden aluetta on täytetty, eikä yhtään siltaa ollut nykyiseen Keilaniemeen. Otnäs Gård nimi löytyy ja se oli tuolloinen suurkartano nykyisessä Otaniemessä. Otaniemestä Munksnäs´iin (Munkkiniemi) oli vain veneyhteys, mutta saarilla Granö (Kuusisaari) ja Löfsö (Lehtisaari) oli asutusta. Laajalahden pohjoisosasta (Bredsviken) löytyy Alberga (Leppävaara) ja nykyisen Erottajan alueelta esim. Otaniemeen maitse tulevan täytyi ensin saapua sen aikaista upeata valtamaantietä pitkin Leppävaaran aseman paikkeille! Se lujakuntoinen maantie oli nykyisen Mannerheimintien paikalla ja sitä kutsuttiin vielä lähes koko 1800-luku "Turun tieksi". Leppävaarassa on kartan mukaan ollut todellinen taajama. Kuten myös Lill-Hoplax´ssa ja Tali Gård´ssa. (Pikku Huopalahti ja Tali). Kirjaimen Z kohdalla lukee Kånalaby (Konala), minne on tullut sotilaskuljetuksiin sopiva tie etelästä, nykyinen Kyläkirkontie .On myös huomttava, että tuolloin tunnettiin länteenpäin vain nykyinen Vanha maantie! Mätäjoki on karttamerkitty esteellisyytensä vuoksi ja myös kaksi pientä lampea Laakson-Maunulan puiston välillä ovat olleet olemassa. Sen verran Kluuvin alueesta, että nykyinen rautatieasema oli Töölönlahdesta ulottuvaa vesialuetta ja asutus oli kovasti keskittynyt nykyisen Senaatintorin ympärille. Suurin asujamistohan oli luonnollisesti Viaporissa, sotilastukikohtana. Mutta Sörnäs´n reunaa pitkin kulki jo silloin tie Viikin kautta Sipoon kirkolle sekä edelleen Porvooseen. Kannelmäen tietokirjailija Juhani Lokki Vieraana Uusi musiikki- ja nukketeatterisatu kertojalle, laulusolisteille, sekakuorolle, lauluyhtyeelle Hans Christian Andersenin rakastetun tarinan pohjalta. Sävellys Hannu Sinnemäki Ohjaus Outi Sadeoja su 14.11. klo 15, su 21.11. klo 15, 8 kasvot: haastattelijana Eeva-Liisa Ryhänen. ke 17.11. klo 18 vapaa pääsy Kamari 21: From Russia with Love Anna-Liisa Bezrodnyi ­ viulu, Martti Rousi ­ sello, Irina Zaharenkova ­ piano o Rahmaninov, Chopin, Tsaikovski ti 23.11. klo 19, 10/8 Kamari 21: Bad Ass Brass Band Suomen kuumin ja villein marssiorkesteri - jota kukaan ei halua tuntea, mutta jota kaikki rakastavat! to 25.11. klo 19, 10/8 rja Klassikkosa Sae Muinaisen meren selällä Uutta kansanmusiikkia ke 24.11. klo 19, 7/5 to 25.11. klo 10, vapaa pääsy Hjalmar Söderberg: Tohtori Glas Juhani Laitalan palkittu ja hyytävä monologi oudosta lääkäristä. ti 30.11. klo 19, 10/5 400kepposta Ohjaus François Truffaut, pääosassa Jean-Pierre Léaud ma 29.11.2010 klo 18.00, vapaa pääsy, K7 Lippuvaraukset puh. (09) 310 12000 lipunmyynti.kanneltalo@hel.fi sekä www.lippupalvelu.fi Klaneettitie 5, Helsinki www.kanneltalo.fi - atk-tuotteiden asennus, korjaus, myynti - tukityön hinta alkaen 30 eur sis. alv - laskutus; kuluttajille kotitalousvähennys TOIMISTOTUKI p. 0400-706 420 www.toimistotuki.com
• 3.11.2010 15 Rikospoliisi ei laula VUOKRATAAN KANNELMÄESSÄ EDULLISESTI TOIMITILAA Pelimannintie 15 208 m2 Purpuripolku 3-5 F 73 m2 Tiedustelut Kari Karjalainen Puh. 09-530 6280, 0400-421615 Ensi vuoden pelimerkit V altakunnan poliittinen keskustelu on pyörinyt siinä määrin romanikerjäläisissä ja homoissa, että joku voisi jo kysyä, että onko tässä maassa järki loppunut. Missä ovat keskustelut vanhusten palveluiden epäkohdista, työttömyyden torjunnasta tai lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisystä. Jotta kulisseista alkaisi kuulumaan taas sitä oikeaa rapinaa, raotan hieman verhoa. Tässä kirkonkylässä on meinaan väännetty ensi vuoden budjettia, tavoitteena kohdentaa jälleen kerran 4,1 miljardia euroa oikeisiin lokeroihin. Mutta ennen kuin avaan pääkohdat, en malta olla tuomatta esille muistoja vuoden takaa. Kun maailman raharakenteita oli pidetty kasassa pelkällä valtiovarainministereiden teennäisillä hymyillä, pormestarimme latoi viime vuona pöytään budjettiehdotuksen, joka ei ollut tuolloin mieluista luettavaa. Pakkosäästäminen oli piilotettu hallintokuntien tiukkoihin raharaameihin evästyksellä, että toiminnot pitäisi pyörittää näillä annetuilla euromäärillä. Ja tästähän me paljon parjatut demarit nousim- me takajaloillemme, löimme rystyset pöytään, puhuimme vastuullisesta budjetoinnista, ja kun muilla puolueryhmillä oli kuulon ymmärtämisessä vaikeuksia, lopulta poistuimme neuvottelupöydästä. Tämä radikaali toimi oli perin uutta Helsinkiläisessä kunnallispolitiikassa ja kun muusta ei tiedetty, lantaa heitettiin joka suunnalta. Pidimme rivit suorina, kilvet puhtaina ja moitimme tarkoitushakuista alibudjetointia vastuuttomana ja esitimme huolemme mm. palveluiden saatavuudesta ja työllisyydestä. Ja kaikkihan sen tietävät, ettei omakehu haise silloin kun huomaa olleensa oikeassa. Kun katselee tämän vuoden ennusteita toimintamenoista lasten päivähoidosta, lapsiperheiden, aikuisten ja vanhusten palveluista, terveyskeskustoiminnasta tai opetustoimesta, niin silmiinpistävää on kuinka oikeassa olimmekaan. Toimintamenot tulevat olemaan hyvin lähellä meidän ennusteita. Näillä eväillä lähdettiin siis sopimaan ensi vuoden budjettia. Helsinki on siitä hyvässä asemassa oleva kirkonkylä, että taloutemme on suhteellisen hyvällä mallilla, vaikka nyt jouduttiinkin nostamaan kunnallisveroäyriä. Verojen korottaminen ei ole kenenkään tavoitelistan kruunu, mutta joskus se on välttämätöntä palveluiden turvaamiseksi. Jotta veronmaksajilla jäisi oikea kuva siitä, mitä kaupunginvaltuutetut ja lautakunnan jäsenet palkkioidensa eteen tekevät, avaan meidän, eli paljon parjatun demareiden näkemyksiä budjetista. Esimerkkinä otan vanhusten palvelut, se kun väestön ikääntyessä huolen aiheena aina on. Nythän ihan sosiaali- ja terveysministeriön selvityksestä on saatu lukea, että vanhusten palvelut saivat suhteellisen vakavia moitteita mm. henkilökunnan pätevyyden ja liian pienten resurssien takia. Tänä vuonna pormestari pajusen esitys tarjosi vanhusten palveluihin 251 miljoonaan euroa kun jo pelkästään tänä vuonna toimintamenot tulevat olemaan liki 269 miljoonaa euroa. Nokkelimmat voisivat jo ajatella, että meillä vanhukset saavat liian hyviä palveluita. Jotta vanhusten tarpeenmukainen hoito olisi turvattua, ja jotta omaishoitoa, palveluasumista ja kotisairaanhoitoa pystyttäisiin vahvistamaan, demarit esittivät vanhusten palve- luihin 273 milj. euroa. Lähdimme siis rollaattorit keulien esittämään 22 miljoonan lisäystä, silläkin uhalla, että lunta sataa tupaan, vaikka jouluun on vielä aikaa. Viime vuoteen verrattuna muissa poliittisissa ryhmissä luetun ja kuulun ymmärtämisessä oli tapahtunut selvää parannusta, joten sopuun päästiin ja budjettiin kirjattiin vanhusten palveluihin 18 milj. euron lisäys. Ja kun lasten palveluihin kirjattiin 14 miljoonan lisäys, joukkoliikenteen tukeen 6 miljoonan lisäys niin kohtuullisen hyvältä näyttää, varsinkin kun ensi vuoden budjetti on lisäysten jälkeenkin ylijäämäinen. Toki investointeihin lainarahaa tarvitaan, mutta toimintamenot pysyvät hallinnassa. Yhteenvetona voisi todeta, että tehokkuuden ja säästötoimien etsiminen on mielekkäämpää suorittaa suunnitellusti ja demokraattisesti, kuin pakolla, kiristämällä hallitsemattomasti hallintokuntien määrärahoja. Tomi Sevander väkivaltarikostutkija kaupunginvaltuuston varavaltuutettu rakennuslautakunnan vpj KANNELMÄEN KIINTEISTÖT OY Soittajankuja 3, 00420 Helsinki VALTUUTETTU LUKKOLIIKE KANNELMÄESSÄ LÄHELLÄ SINUA Soittajantie 1, 00420 Helsinki Puh. 0424468 260 www.lukkorengas.fi Vastaukset tusina-aivoille 1. Itkeä 2. Piha 3.Viina-astia 4. Non-stop-elokuva 5. Olla velkaa 6. Pikaluistimet 7. Pieru 8. Raha 9. Pissahätä 10. Sisko 11. Lopettaa 12. Poliisi PERÄBAARI Kyläkulttuuriin keidas ja kokoontumispaikka. Aito suomalainen baari. Elävää musaa, biljardi, pokeri. Avoinna klo 9-02 Piianpolku 1, 00410 Hki 7. ja 21.11. klo 13-17 Touko Tarkki tanssittaa 13.11. klo 21 Siberian Blues Huskies 10.12. klo 20 Antsu Haahtela soolo K N N E L- PU A KARAOKE Mahtava valikoima levyjä!!! ...rento ja aito meininki... joka päivä klo 17.00 alkaen Klaneettitie 7, 00420 Helsinki Avoinna joka päivä 02 asti VNTV - vantaan netti-tv www.wandawebtv.com VANTAAN NETTI-TV on uudenajan interaktiivinen paikallis-tv, jonka kautta on myös globaali näkyvyys. Se pitää sisällään omaa tuotantoa: juttuja kiinnostavista vantaalaisista henkilöistä ja ajankohtaisaiheista. Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuuri- ja kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 32.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Kari Varvikko Osoite: Klaneettitie 11 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Lääk.kir.tri Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Markkinointi/ Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 5308 1990 Fax. 5308 1991 E-mail: tanotorvi@eepinen.fi Kari Varvikko, puh. 0400-447 507, kari.varvikko@eepinen.fi Rainer Munther, puh. 040-964 3931, rainer.munther@gmail.com APU AINA YÖTÄ PÄIVÄÄ B Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,05 EUR/pmm Takasivu: 1,25 EUR/pmm Paino: Allatum Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400 LASIN KORJAUKSET JA KEHYSTYKSET Kantelettarentie 11, 00420 Hki Puh. 507 1309
• TERVETULOA VIIHTYMÄÄN! Valmistamme ruoka-annoksia ja lounasta arkisin VALIDIA-PALVELUT Pääkaupunkiseudun Validiapalvelut, Kannelmäen Validiatalo tuottaa hyvinvointipalveluita lähialueen senioreille. Teemme uuden asiakkaan kanssa palvelusitoumuksen, jossa määrittelemme yhdessä asiakkaan kanssa hänelle sopivan palvelun. Palvelu voi olla siivousta, kaupassa käyntiä tai päivittäisissä toiminnoissa avustamista. Perjantaisin elävää musiikkia tai karaoke klo 20.00 Karaoke lauantaisin klo 20.00 Tietovisa keskiviikkoisin klo 19.00 Bingo maanantaisin klo 20.00 Biljardi ja darts koska vain haluat Tuotevalikoimaamme kuuluu myös toimintaterapeutin suorittama apuväline- ja kodinmuutostyö arviointi sekä sosiaaliohjaajan neuvonta. Soittajantiellä sijaitsevasta lounasravintola Soittimesta saa päivittäin terveellistä koti ruokaa klo 7.30­18.00. Ruuan ja kahvin saa myös mukaan pakattuna. Tarjoamme lähihoitajille mielenkiintoisen ja itsenäisen työn vammaisten ja senioreiden parissa. Rekrytoimme nyt uusia lähihoitajia joukkoomme. Tervetuloa tutustumaan toimintaamme sekä työskentelemään kanssamme. Toimitilamme sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella osoitteessa Soittajantie 4 A, 00420 Helsinki Avoinna: ma-to 9 - 24 pe-la 9 - 02 su 9 - 23 Lisätietoja palvelupäällikkö Päivi Hakkarainen p. 044­765 0367 paivi.hakkarainen@invalidiliitto.fi www.validia.fi Tervetuloa käymään myymälässämme! 1. 2. 3. kinen Mikko Riik ällikkö rahoituspä5910 050 426 Kun ostat tai myyt, pankkipalvelut Mikolta! Sampo Pankki Kannelmäki Prisma-keskus, 2. krs Kantelettarentie 1, 00420 Helsinki Kiinteistömaailma Kannelmäki Länsi-Helsingin Asuntomyymälä Oy LKV Prisma, Kantelettarentie 1 00420 Helsinki Puh. 010 622 4300 kannelmaki@kiinteistomaailma.fi Etelä-Haaga Länsi-Helsingin Kodit Oy Kauppalantie 22 00320 Helsinki Puh. 010 622 4500 etela-haaga@kiinteistomaailma.fi Konala Ristikko, Ajomiehentie 1 00390 Helsinki Puh. 010 622 4500 ristikko@kiinteistomaailma.fi Puhelun hinta kiinteän verkon liittymistä on 0,0821 /puh + 0,059 /min, mobiiliverkon liittymistä 0,0821 + 0,169 /min. Liisa Töyrylä 050 591 8888 Markku Johansson 0500 405 511 Rainer Lindström 050 380 9930 Laura Pulli 050 593 8888 Anneli Pesonen 050 369 4488 Matti Hannila 050 401 8778 Mervi Hämäläinen 050 361 5959 Heikki Liinpää 050 593 7777 Keijo Kouva Anna Keisa-Saharla Pekka Kemppinen 050 401 8112 041 507 6551 044 507 6553 Päivi Riihimäki 050 591 7777 Tuija Nylander 050 554 9977 Tuomas Hinkkuri 040 565 2755 Virve Rannela 050 412 9392 Päivi Forsberg 050 514 3012 Tommi Näsiaho 050 468 2808 Kaarina Kohonen 050 306 8055 Tauno Mustisto 050 564 3388 Minna Johansson 050 595 2625 Heidi Lumme 050 300 0295 Välityspalkkioesimerkki: Varma 1200 + 4,0 % velattomasta kauppahinnasta (sis. alv.), vähimmäispalkkio 2500 www.kiinteistomaailma.fi