No 8 22.10.2025 • 61. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY KAIKKI PARTURI-KAMPAAMOPALVELUT AMMATTITAIDOLLA KOKO PERHEELLE Soita tai varaa aika netissä 24/7 Meiltä myös Kevin.Murphy -tuotteet. TERVETULOA ! Salon Klipsi Kaari | Kantelettarentie 1 (Sokos) puh. 040 755 2580 | www.salonklipsi.fi AVOINNA ma-ke 10-18, to-pe 10-20, la 10-18 Ilmainen nouto & palautus! Pesemme matot, takit, peitot, päiväpeitteet, tyynyt, petauspatjat, pyyhkeet, lakanat. Kilopyykki. HELPOTA HELPOTA ARKEASI & NAUTI ARKEASI & NAUTI PUHTAUDESTA! PUHTAUDESTA! Pesumesta / Puh 050 4848 222 / www.pesulat.com HAMMASPROTEESITYÖT SOITA JA VARAA AIKA 050 4677 229 H aaga | K auppalantie 4 Valmistamme käsityönä uudet hammasproteesit Proteesien korjaukset ja pohjaukset EHT hammasproteesien asiantuntija WWW.ERIKOISHAMMASTEKNIKOT.FI Hankasuontie 7, 00390 HELSINKI | P. 020 712 0500 info@automuovikem.fi | www.automuovi.fi • Huollot • Muovikorjaukset • Tuulilasit • Varaosat VARAUDU SYKSYYN Lähikorjaamo palvelee Klaneettitie 7, 00420 Hki | 045 7872 9240 Avoinna Ma-Pe 6.30-23, La 8-23, Su 9-23 KANNELMÄKI Terveydestä ei ole pakko maksaa liikaa Tinatie 5, 00440 Hki | p. 045 220 9888 www.haaganhieronta.com Muista isää hyvinvoinnilla! Suosituimmat isänpäivälahjat kätevästi suoraan verkosta sähköpostiin tai noudettuna perinteisenä lahjakorttina! ISÄNPÄIVÄTARJOUS: Hierontasarja 2 x 60min vain 110€ 60 min hierontaja jalkahoidoista -5€ alennus norm. hinnoista Pronssitie 4, 00440 Hki | p. 040 161 4554 www.haaganjalkaterapia.fi 9.11.2025 Katso menu kotisivuiltamme ja varaa paikkasi ennakkoon! tervetuloa! Laulukujalla, Kannelmäessä www.kantsunsavel.fi kantsunsavel ISÄNPÄIVÄBRUNSSI Virkattuja tauluja Asukastalo Purpurissa on esillä taiteilija Minna Tuppuraisen viehättäviä virkattuja maalauksia. Lääkäri Elias Kiviranta toivottaa kaikki alueen asukkaat tervetulleiksi. Kertokaa myös kavereille, Elias huikkaa.
2 22.10.2025 Kaarela-Seuran syyskokous torstaina 20.11. klo 18 Asukastalo Purpurissa, Purpuripolku 6. Sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Kaarela-Seura ry Bök i Kårböle JAG KOMMER IHÅG att min första resa till Stockholm skedde med flyg, ett SAS-plan sommaren 1960. Församlingens ungdomsgrupp gjorde varje sommar en resa till Vadstena. Det var faktiskt min första utlandsresa, spännande. Flyget landade ju nästan i Stockholms centrum, på Bromma flygplats. Där trafikerar numera bara privatflyg. Vi övernattade i Stockholm där vi fick sova på golvet i Maria Magdalena församlings församlingssal på Söder. På kvällen tog vi oss till Gröna Lund. Där fick jag uppleva Evert Taube. Ett annat alternativ var ju att åka båt. Den startade vid 14-tiden och man landade följande morgon vid Skeppsbrokajen i Gamla stan. Båtarna var ju små, men ganska lyxiga om man hade tillgång till första klass-baren. PÅ 1950-talet fanns det ännu produkter som var ransonerade i Finland, t.ex. kaffe. Men för att kunna köpa det i Sverige behövde man förstås kronor, och det var inte heller fritt fram att köpa dem. Min mamma och moster, som var sömmerska, sysslade med att sy in kronorna i behån, vilken kriminalitet! Mamma var dålig på att smuggla, hon var så nervös inför tullen så hon blev alltid inspekterad fast hon inte hade något smuggelgods. Med tiden har det blivit många resor till Stockholm och Sverige. På alla mina arbetsplatser har det funnits någon etablerad kontakt till Sverige. Då har det ofta fallit på min lott att som svensktalande få sköta den kontakten. Det är ju synd, för det finns ju många finsktalande kolleger som skulle ha haft stor nytta av att få utnyttja och förbättra sina svenska kunskaper. Jag har nog också släktförbindelser till Sverige. Min kusin Marianne, vars föräldrar på sin tid bodde i Gamlas, bor nu i Stockholm. Henne och hennes fullvuxna barn kan jag hälsa på när det passar in i tidtabellen. Det finns ännu ett spänningsmoment, som beror på att min kringflackande morbror Ossi visade sig ha två för oss okända barn i Sverige. Vi vet inte deras namn och Ossi är sedan länge avliden. Det är bara att se sig omkring och försöka upptäcka någon som kunde likna morbror Ossi! Då jag är med i ett ordenssällskap, Odd Fellow, som har kring 30 000 medlemmar i Sverige har jag förstås den vägen många vänner. Vi brukar ju kalla varandra för bröder och systrar. Senaste vecka var vi med min fru på väg till ett Odd Fellow-möte i Östersund. Flyget från Helsingfors till Stockholm startade kl. 11 och vi var enligt egen uppfattning i god tid, kl. 10 på flygfältet. Det visade sig dock att det fanns massor av andra människor som hade tänkt flyga samma tid, kön i säkerhetskontrollen blev 50 minuter. Vi kom fram till gaten 10 minuter i 11 och då hade personalen stängt porten och avlägsnat sig. Efter febrilt sökande hittade jag en SAS tjänsteman, som inte ville hjälpa mig eftersom jag inte hade något guldkort. Jag fick ett telefonnummer till en tjänst där man fick tala med en människa! Jag fick rådet att försöka boka ett nytt flyg, på nätet. Det skulle ha fått oss fram till Östersund sent på kvällen och till ett mycket högre pris än våra ursprungliga biljetter, som man inte heller kunde återlösa. Så här lär man sig något nytt efter 60 års rese-erfarenheter. Vi beslöt att ta taxin hem till Gamlas och öppna en flaska gott rödvin. I dag fick jag på Facebook bilderna och en rapport från mötet i Östersund. Men tyvärr fick vi inte träffa våra goda vänner, det får vi lägga på framtiden. Det blir väl flera resor till Stockholm trots allt! Peter Rehnström Gillemedlem Stockholm tur och retur Av. ma-to klo 9-17, pe klo 9-16 | Purpuripolku 6, 00420 Hki Ota yhteyttä: toimintakoordinaattori, 050 324 4329, asukastalopurpuri@gmail.com | facebook.com/asukastalopurpuri Tervetuloa asukastaloon! Asukaskahvit Ma klo 12.00–14.00 Kahvittelua, rupattelua ja oleskelua. Tarjolla kahvia, mehua ja pientä purtavaa. Svenskt språkcafé Joka toinen tiistai (parittomat viikot) klo 14.00–15.30 Vi umgås på svenska över en kopp kaffe och lär känna varandra. Vi pratar om ditt och datt i en avslappnad stämning. Deutschegruppe Joka toinen tiistai (parilliset viikot) klo 13.30–15.00 Saksan kielen keskusteluryhmä. Vetäjänä Eva Herttuainen. Kielikahvila Ke klo 14.00–15.45 Tule harjoittelemaan suomen kieltä käytännössä kahvitai teekupin ääressä. Keskustelemme eri teemoista. Peli-iltapäivä To klo 13.00–15.00 Tervetuloa pelaamaan koukuttavaa Rummikub-peliä. Neulontapaja Joka toinen torstai (parittomat viikot) klo 14.00–17.00 Puseroita, sukkia, lapasia tai mitä mieleen tulee. Sohvaperunat Pe klo 13.00–15.00 Purpurissa on iso TV. Katsotaan yhdessä mitä kannattaa katsoa! Kuvataidemaalauspaja Ti klo 17-19.30 (23.9., 21.10., 18.11. ja 2.12. joulukorttipaja) Tule piirtämään tai maalaamaan eri tekniikoilla. Omat paperit ja värit mukaan. Opettaja voi alkuun lainata värejä. Vetäjänä Maikki Haapala. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: asukastalopurpuri@gmail.com JOSKUS ARKI YLLÄTTÄÄ tavalla, joka pysäyttää. Äskettäin ruokapöytämme yllä olevaan kattoon ilmestyi kasvava laikku, joka paljastui talomme rakenteissa kulkevan vesiputken vuodoksi. Tilanne olisi voinut äityä pahemmaksi, mutta päivystävä putkimies saapui avuksi. Hän – arjen enkeli – kohtasi minut rauhallisesti, kuunteli, selitti ja toimi. Hänen osaamisensa ja tapansa olla läsnä toivat kurjaan tilanteeseen helpotuksen – ei vain taloteknisesti, vaan myös inhimillisesti. Hyvä kohtaaminen voi muuttaa huolen helpotukseksi. Kun joku ottaa tilanteeni vakavasti, en jää avuttomuudessani yksin. Tällainen apu ei ole vain huippuhienoa mekaanista suorittamista – se on välittämistä ja yhteyden rakentamista. Osaamisen jakamisella ja ratkaisujen etsimisellä on voimauttava merkitys. Hyvä palvelu rakentaa yhteyttä ja kantaa yhteisöä. Se ei ole vain tekoja, vaan asenne: halu nähdä toinen, kuulla hänen tarpeensa ja vastata siihen. Tämä ajatus ohjaa arjen keskellä kohtaamaan ihmisiä ja sen, mitä vastaan tulee. Kaikessa kunnioituksessa. Kristillinen usko kutsuu meitä palvelemaan toisiamme. Jeesus opetti, että se, joka palvelee, on suurin. Tämä opetus nousi esiin tilanteessa, jossa opetuslapset kiistelivät keskenään siitä, kuka heistä olisi suurin Jumalan valtakunnassa. Jeesus vastasi heille: ”Kuninkaat hallitsevat herroina kansojaan, ja vallanpitäjät vaativat, että heitä kutsutaan hyväntekijöiksi. Niin ei saa olla teidän keskuudessanne. Joka teidän joukostanne on suurin, se olkoon kuin nuorin, ja joka johtaja, olkoon kuin palvelija.” (Luuk. 22:25–26) Jeesus ei vain puhunut palvelusta – hän eli sen todeksi ylenpalttisessa rakkaudessaan. Viimeiseen asti. Hän, ylösnoussut, on ainoa auttajamme kuoleman kauhun edessä. Pyhäinpäivä lähestyy. Se kutsuu hiljentymään ja muistamaan paitsi Jeesusta myös kaikkia edellämme kulkeneita. Tervetuloa kirkkoon pyhäinpäivänä 1.11. klo 18, kun vuoden aikana kuolleille seurakunnan jäsenille ja vastuunkantajille sytytetään oma kynttilä. Heidän elämänsä, työnsä ja uskonsa ovat kantaneet meitä tähän päivään. He tekivät parhaansa, rakensivat, loivat uutta ja avasivat omaan aikaamme monia mahdollisuuksia. Meidän tehtävämme on jatkaa tätä – opettaa osallisuutta ja yhteyttä tuleville sukupolville, sanoilla ja teoilla. Mitä me nyt omalla esimerkillämme kerromme lapsillemme? Miten me näemme toisemme – arjessa, työssä, kriiseissä? Mistä meidät muistetaan? Jokainen jättää lähiympäristöönsä toisiin vaikuttavan ja yksittäistä vesilaikkua huomattavasti merkittävämmän jäljen – tahtoi tai ei. Yhteisö rakentuu siitä, että kannamme toisiamme. Jaettu ilo kasvaa, jaettu huoli puolittuu. Kun jokainen tekee osansa, syntyy lähiympäristössä jotain suurempaa: luottamusta ja toivoa. Sellaista, jota ei voi mitata, mutta jonka voi tuntea turvallisuutena – juuri silloin, kun sitä eniten tarvitsee. Valoa ja siunausta pimeneviin iltoihin toivottaen, Virpi Koskinen kirkkoherra, Kannelmäen seurakunta Liikuntaa ja lepoa Yritetään auttaa
22.10.2025 3 Pääkirjoitus YRITTÄMINEN on mielenkiintoinen sana kuvaamaan elinkeinonharjoittajaa. Sanaan kiteytyy ajatus, että yritetään nyt tehdä jotain, mutta varmaa ei tuloksesta voi olla. Sellaista se yrittäjän elämä on. Yritetään ja yritetään. Joskus se voi olla hyvinkin palkitsevaa, mutta riskit kulkevat mukana koko yrittämisen ajan. Joskus yrittäminen ei auta ja silloin joutuu laittamaan pillit pussiin. Yhä useammalle suomalaiselle yrittäjäksi ryhtyminen on pakkorako. Töitä ei omalla alalla ole, jolloin joutuu miettimään muita vaihtoehtoja. Kaikille ei yrittäminen sovi, sillä se vaatii myös pitkäjänteisyyttä ja kapealla leivällä elämistä. Ilman pääomaa yrittäminen voi osoittautua jopa mahdottomaksi, riippuen hieman alasta. Yrittämistä on tietysti erilaista. Jotkin alat vaativat vain kädentaitoja tai vaikkapa ajotaitoa. Toisilla aloilla pitää myös tuottaa jotain konkreettisia asioita. Jos ala ei ole tuttu, ovat riskit entistä suuremmat, jos esimerkiksi työkaluihin tai koneisiin joutuu sijoittamaan isoja summia. On aloja, joilla yrittäjäksi ajaudutaan. Joku yrittäjäksi ryhtyjä päättää pistää oman puljun pystyyn, kun homma sujuu jonkun muun työntekijänä niin hyvin, että tajuaa saavansa enemmän tienestiä aikaan omillaan. Jotkut taas joutuvat pakkoyrittäjiksi tai kevytyrittäjiksi, koska se on ainoa keino saada töitä markkinoilla. Suomessa ihmisen palkkaaminen on iso rasite, joten kevytyrittäjät saattavat päästä töihin helpommalla, mutta se myös tuo vastuuta ja saattaa pakottaa tekemään pitkiä päiviä pienellä palkalla. Oma on kuitenkin omaa, jolloin työn tekemisen ajankohtaan ja päivien pituuteen voi itse vaikuttaa. Virka tai pysyvä työsuhde on turvallinen valinta. Niissä voi tarkastella muita vaihtoehtoja ja odotella etenemismahdollisuuksia. Yrittäjällä ei yleensä ole tällaiseen aikaa. Kaikki aika menee uusien asiakkaiden etsintään tai aikaisempien työvelvoitteiden toteuttamiseen. Yhteiskuntamme on muuttumassa vaativammaksi. Suuryritykset vievät yrittäjiltä asiakkaat. Asiat automatisoituvat, eikä töistä voi velottaa entiseen malliin. Kilpailu on jatkuvaa ja pakottaa pysymään kehityksen kärryillä. Ongelma vain on, että muutokset joillain aloilla ovat pysyviä. Ei auta yrittää, jos uusia töitä ei tule markkinoille tai niistä ei olla valmiita maksamaan. Jos aiemmin yrittäjä osoitti osaamisensa työn jäljellä, niin nyt tarvitaan näkyvyyttä, hienot nettisivut, myyntiosaamista, vakuuttelua ja referenssejä. Introvertti yrittäjä ei pärjää, koska pitää osata markkinoida. Isot yritykset myös dumppaavat tarvittaessa hintoja. Yhteiskunta pelaa nykyisin ekstroverttien ehdoilla. Yhä useampi yrittäjä ei tästä syystä kykenekään oman bisnesidean toteuttamiseen, vaan tyytyy toimimaan toiminimellä tai kevytyrittäjänä, isomman yrityksen alihankkijana. Se saattaa kuitenkin johtaa heikkoon palkkatuloon, sillä sosiaalikulut ja eläkkeet jäävät alihankkijan maksettaviksi. Tänä päivänä on yhä vaikeampi taata tienesti pelkällä työnteolla, sillä menestyvän yrityksen luominen vaatii pääomia, monen alan osaamista ja jatkuvaa hereilläoloa. Se on pidemmän päälle hyvin raskasta, etenkin jos sitä voittoa ei synny. Mutta onko vaihtoehtoja? Jostain se voi leivän päälle on hankittava. Pitää vain toivoa, ettei sen seurauksena meille synny köyhyysrajan alla työskentelevää kastia, joka on näennäisen itsenäinen, mutta täysin riippuvainen muilta yrityksiltä valuvista roposista. Jauri Varvikko jauri.varvikko@eepinen.fi Työn luonne muuttuu Seuraava numero ilmestyy 26.11.2025. Aineisto toimitukseen 14.11. mennessä. Virkattuja tauluja Purpurissa Minna Tuppuraisen maalauksissa yhdistyy virkkaus ja maalaus. Idean hän sai maalaismarkkinoilta MINNA TUPPURAINEN sanoo, että luovuus on ollut aina osa hänen elämäänsä ja sen avulla hän on jaksanut vaikeidenkin aikojen yli elämässä. Käsityötaidot hän kertoo perineensä isoäidiltään, jonka käsityötauluja hän pienenä ihasteli. Minna on kotoisin Joensuusta, mutta asunut viimeiset 13 vuotta Järvenpäässä. Hän on tehnyt taidetta eri muodoissa läpi elämänsä. Hän ei kutenkaan pidä itseään ammattitaiteilijana, vaan ennemminkin harrastajana. Käsityön ja maalaamisen yhdistäminen kiehtoi Minnaa pitkään ja viimein hän päätti kokeilla sen toteuttamista. Lopputulos on aika minun tyyliseni ja olen tyytyväinen niihin, Minna sanoo. Idea maalaismarkkinoilta Maalauksien ideointi alkoi maalaismarkkinoilta, kun olin hyvän ystäväni kanssa ja näimme yhdessä kojussa itsetehtyjä koruja ja mietin, voisinko virkkaamalla tehdä esimerkiksi lehdestä tai sienestä jonkinlaisen avainperän tai korun, Minna kertoo. Minnan ystävä sitten tokaisi, että hän ei ole koskaan nähnyt virkattua maalausta. Ja kun asiaa enemmän pohdittiin, Minna huomasi suunnittelevansa virkkauksen ja maalaamisen yhdistämistä taiteeksi. Siitä se sitten lähti ja taidenäyttelyn aiheeksi tuli luonto ja kasvillisuus. Yhden työn tekeminen vie parista päivästä viikkoon, riippuen hieman virkkaustyön määrästä. Näytteillä on nyt kuusi työtä, mutta uusia on tuloillaan. Virkattuja kasveja maalauksella Virkatut kukat ja lehdet työntyvät värikkäistä tauluista katselijan näkökenttään. Ne huokuvat kolmiulotteisuutta ja lähes pyytävät hyppäämään mukaan tauluun. Virkatut kasvit tuovat myös lämpimiä muistoja menneiltä vuosilta, sillä kukapa meistä ei olisi pitänyt jotain virkattua niin päällä kuin apuvälineenä jossain vaiheessa. Pullantuoksuisen mummon patalappu on näin uponnut keskelle luontoa, sen rauhaa ja kauneutta. Minnan maalausten värien käyttö lisää syvyyttä ja luo virkistävän ja nautittavan yhdistelmän. Nämä työt on nähtävä! Minna Tuppuraisen taidenäyttely on esillä asukastalo Purpurissa ainakin tämän kuun loppuun asti. Osoite Purpuripolku 6, 00420 Helsinki Minna Tuppuraisen virkatut maalaukset ovat värikkäitä ja lempeitä. Taulut herättävät lämpimiä niin luontoon kuin käsitöihin liittyviä tunteita. Minnan taidetaivalta voi seurata Instagramissa osoitteessa minnakaroliina.art Taulut ovat myös myytävänä ja niistä voi tiedustella tarkemmin Minnalta numerosta 050 512 0866 ’Ikiruusut’, koko 50x50 cm. ”Suunnittelin viime vuonna äidille äitienpäivänlahjaa ja tein hänelle ruusuja virkkaamalla, ettei ne ikinä kuihtuisi ja siitä muodostui idea tähän tauluun.” ’Vaahteranlehti’, koko 30x40 cm. ”Tämä teos on minun ensimmäinen luomus, joka oli pitkään mielessäni ja halusin luoda kolmiulotteisuutta tähän. Koska mikä olisikaan kivointi syksyssä kuin hypätä vaahteranlehtikasaan ja kaikki lentelevät ympäriinsä.” ’Mansikkapelto’, koko 35 x 70 cm. ”Mitä kesä olisikaan ilman mansikoita! Talvella aina odottaa, että saa kesällä tuoreita marjoja ja pääsee nauttimaan niistä.”
4 22.10.2025 KAIKIN PUOLIN NEROKAS ja erittäin huumorintajuinen kapellimestari Atso Almila asui takavuosina Kannelmäessä. Tuolloin hän kirjoitti useamman jutun Tanotorveen. Lehteä hän kertoi arvostavansa suuresti ainakin siksi, että sekä Kari varvikko että Hessu Majava kertoivat kulloisestakin terveydentilastaan. Sairaudesta tai sairauksien laadusta minulla ei ole muistikuvaa. Viime Tanotorvessa kirjoitin Kannelmäen Terveysasemalta saamastani hienosta palvelusta. Jatkotoimenpiteet suoritettiin Peijaksessa. Sama kiitettävä toiminta jatkui sielläkin. Uskon ja haluan uskoa jatkossakin suomalaiseen terveydenhoitoon. Kiitos, vielä kerran kiitos. Alan jo huolestua siitä, ettei minua enää juuri mikään harmita, tosin kuvaavampikin verbi tunnetilalle löytyy. Voisin tietenkin olla huolestunut kaikesta mahdollisesta ja mahdottomasta. Taitaa olla enemmänkin nuoremman polven murheita. Suurin osa asioista on sellaisia, joihin ei voi itse vaikuttaa. Pitäisikö olla huolestunut? Nyt olen tyytyväinen paitsi Suomen terveydenhoitoasioihin niin myös siihen, että taloyhtiömme hissien uusinta on vihdoin kuukauden odottelun jälkeen valmis. Voin vakuuttaa, että kuudenteen kerrokseen kapuaminen 2-3 kertaa päivässä alkaa olla ns. haasteellista hommaa. Kuntohan siinä toki paranee, jollei sitten sydäriä saa. En saanut sydäriä. Nämä vanhaistentie 4:n tornitalot on rakennettu 1950-1960lukujen vaihteessa hyvin ja huolella kunnon materiaaleista kestämään aikaa ja kulutusta. Mikäli korjattavaa on ilmennyt, asiat on hoidettu saman tien. Tämä on paras ja edullisin tapa hoitaa hommat. Muutin taloyhtiöön ensimmäisen kerran joskus 1973 paikkeilla Etelä-Haagasta. Sitten matka jatkui Soittajantielle, sieltä Mechelininkadulle. Sitten vauhti hieman hiljeni. Vuonna 1990 muutin taasen, tilapäisesti Vanhaistentielle samaan rappuun, vaan kylläkin eri kerrokseen, missä olin aiemmin asunut. Tätä tilapäisyyttä on nyt kestänyt 35 vuotta eikä mikään tunnu tästä enää miksikään muuttuvan. Muuttaminen on ikävää puuhaa. Kunhan sitä sitten sinne Hietaniemeen aikanaan pääsee, se saanee riittää. Nyt kun näitä hyviä asioita luettelen, niin ihan meinasi unohtua se, että sain vihdoin kaihini leikattua vuosi sitten. Se oli hyvä päätös. Maailma kirkastui laakista. Kiiruhdinko suotta? Näenköhän nyt liian hyvin? Aiheellinen epäilys heräsi, kun katselin ikkunastani ulos heti leikkauksen jälkeen. Viihtyisä vanha idyllinen Vanha Ostari oli purettu. Jäljelle oli jätetty eräänlainen gazalainen sotaalue. Romua, ruostuneita kontteja, rakennusjätteitä, raiskattu maaperä hiekkakuoppineen. Uusi uljas Kannelmäki oli jäänyt rakentamatta. Nyt tätä luvattua ”vihreää unelmaa” edustaa jokunen kalsea brezneviläis-ulbrichtilainen kerrostalo ankean maiseman keskellä. Ei ole suihkulähteitä, ei ole istutuksia, palveluita. Romunäyttely tulee kestämään uskoakseni maailman tappiin. Irvokasta. Taidanpa vetää verhot eteen. Nyt iloitsen oikeastaan siitä, että kyllähän sitä narinan aihetta löytyi. Liika tyytyväisyys on huolestuttava ilmiö. Otsikossa puhuin pilvenpiirtäjistä. Alkuperäisasukkaat kertoivat, että maalaiset, siis vantaalaiset ja heihin verrattavat tulivat silloin 1950luvun lopulla äimistelemään näitä upeita pilvenpiirtäjiä, kuten he sanoivat. Rohkeimmat uskaltautuivat ajamaan hissillä kahdeksanteen kerrokseen ja nousivat portaita vielä vinttitasanteelle. Sieltä he kuikkivat kaiteen yli ammottavaa tyhjyyttä. Vääräleukaisimmat totesivat jopa, että siitäpä saisi ihan komeat ”riikyydit” (Pohjoismurteissa käytetty ilmaisu vapaasta matkasta). Karmeaa leikinlaskua vakavalla asialla. Onneksi eivät ainakaan omat seniorikansalaisemme ole olleet kiinnostuneita vaihtoehdosta. Kun nyt ihan asiallisesti ajattelee, niin eihän se edes käytännössä ole mahdollista omin voimin kaiteen yli päästä ja tuskinpa tulee edes perikunta tai edunvalvoja auttamaan... Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Hiljaiseloa pilvenpiirtäjässä Niin kaarelalaisten kuin muidenkin lähialueiden asukkaiden ihmetykseksi Kaaren kauppakeskuksen pihalle ilmestyi kesälomilta palatessa sininen kontti, jossa mainostettiin Suomen halvimpia lääkäripalveluja. Mistä on kysymys? Tanotorvi lähti ottamaan selvää. KONTISSA LUKEE TERWE ja ’Lääkäriin edullisesti’! Kuulostaa hyvältä. Kontin päädyssä kerrotaan lähtöhinnat ja ettei hintoihin tule toimistomaksuja eikä niissä ole piilokuluja. Lääkärin vastaanottohinta alkaen 24,90, kun summasta on vähennetty Kela-korvaus. Myös muut esillä olevat hinnat tuntuvat hyvin kohtuullisilta. Ei muuta kuin sisään... Tilat ovat siistit ja miellyttävät kokoon nähden. Kontissa on pieni odotustila, sekä sairaanhoitajalle ja lääkärille oma vastaanottotila. Sää ei vaikuta kontin toimintaan. Oli sitten kova pakkanen tai helle, niin lämpötila kontissa pysyy juuri oikeana. Konttiin pääsevät myös liikuntaesteiset. Suomen halvin Kontin sisäänkäynnillä on banderolli, joka mainostaa lääkärikäyntejä, rokotuksia ja laboratoriokokeita Suomen halvimmiksi. Onko näin? Kyllä on, sanoo Kauppakeskus Kaaren Terwe-konttilääkäriaseman lääkäri Elias Kiviranta. Meidän lähtöhintamme eri palveluiden osalta saattavat olla puoletkin halvempia kuin muilla kaupallisilla lääkäriasemilla. Laboratoriokokeiden osalta ero on vielä suurempi esimerkiksi kolesterolien mittaaminen, joka isommilla toimijoilla voi maksaa yli 80 euroa maksaa Terweellä lääkärin lähetteellä 7 euroa. Jos siis vastaanoton perusteella todettaisiin tarve edes muutamien perusverikokeiden ottamiseen, niin hintaero meidän ja isompien toimijoiden välillä voi revetä satoihin euroihin. Peruslääkäripalvelut helposti Konttilääkäri ottaa vastaan ajanvarauksella. Varauksen voi tehdä joko netissä tai soittamalla. Palveluvalikoima koostuu useista eri peruslääkäripalveluista: lääkärin vastaanotosta, sairaanhoitajan vastaanotosta, laboratoriokokeista, rokotuksista, eri lääkärilausunnoista, ajokortin uusimisesta, luomen poistoista ym. Yksikössä voidaan tehdä kaikkia samoja toimenpiteitä kuin tavallisellakin lääkärin vastaanotolla. Kuvantamistutkimukset (röntgen, UÄ, magneettikuvaus) on tehtävä muualla. Niihinkin toki saa lääkäriltä arvion kuvantamisen tarpeellisuudesta, lähetteen ja myöhemmin kannanoton tuloksiin ja jatkotoimenpiteisiin. Jos ole sairastunut tai tarvitset reseptin uusimista, niin ei muuta kuin ottamaan yhteyttä. Aiemmin asioinneille henkilöille on tarjolla myös puhelinvastaanottomahdollisuus. Pyrimme tuottamaan palvelun omalääkäri-pohjalta, eli asiakkaita ei puhelinvastaanotoillakaan yhdistetä muihin pisteisiin kuin kiireellisissä tapauksissa tai jos tuttu lääkäri ei ole pidempään aikaan tavoitettavissa, Elias Kiviranta sanoo. Kiinteä hinnoittelu Terwe-lääkärikontin palvelut on hinnoiteltu kiinteästi ajankäytön ja palvelujen mukaan. Hintoihin ei lisätä erillisiä toimisto-, palvelutai kantamaksuja, eli homma toimii läpinäkyvästi ja ilman piilokuluja. Asukkaat voivat siis asioida luottavaisin mielen ja olla varmoja, että maksetaan vain siitä, mitä hinnastossa lukee. Sama koskee laboratoriomaksuja, mitään jälkiyllätyksiä ei tule. Jos vastaanotto sujuu nopeasti, vaikkapa 10 minuutissa, tulee käynnille kelakorvauksen jälkeen hintaa 24,90. 20 minuutin vastaanotto maksaa korvauksen jälkeen 49,90. Esimerkiksi reseptin uusiminen vastaanoton yhteydessä maksaa 2,90. Mahdollinen sairaslomatodistus kuuluu vastaanoton hintaan. Jos tehdään toimenpiteitä, laskutetaan myös ne hinnaston mukaisesti. Yksi lääkäri päivystää tällä hetkellä arkisin noin kello kahdeksasta viiteen, maanantaisin aina iltakahdeksaan asti, ja tavoitteena on laajentaa toimintaa pian myös muille illoille ja viikonlopuille. Vapaana olevat ajat voi tarkistaa helposti netistä. Kotimainen konsepti Terwe-konttilääkärikonsepti on lähtöisin Jyväskylästä ja taustalla on muutaman lääkärin kaveriporukka, jotkut heistä jo lapsuuden ystäviä keskenään. Eli kyseessä on täysin suomalainen systeemi. Konsepti syntyi viime vuosikymmenellä ja alkuperäinen idea oli toimittaa hammaslääkäripalveluita niille seuduille, joissa niitä ei ollut helposti saatavilla, kertoo Terwe Oy:n toimitusjohtaja Matti Selkämaa. Kontit ovat oman suunnittelun tulosta. Ensimmäistä konttia alettiin tehdä vuonna 2020 ja se valmistui vuonna 2022. Kontti tuli Dentson-hammaslääkäripalvelu jen käyttöön. Dentson kuuluu saman kaveriporukan palveluihin. Kaverukset päättivät lähteä kehittämään konseptia sitten myös lääkäripalveluiden pariin ja syntyi Terwe-lääkärikontti. Ajatus on tuottaa toimivia terveyspalveluja lähellä ihmistä, maakunnissa ja kauppakeskuksissa. Haluamme olla helposti saavutettavissa ja että meille on helppo tulla sosioekonomisesta taustasta riippumatta, ja tietysti halpaan hintaan. Osittain kyse on myös yrityksen johdon omasta arvomaailmasta kaikessa ei aina tarvitse olla kyse voittojen maksimoimisesta, Selkämaa sanoo. Selkämaa pitää nykyisten terveysjättien hintapolitiikkaa vääristyneenä. Toimistomaksuilla ja laboratoriokuluilla kerätään ihmisiltä rahat pois. Terween uudella konseptilla saadaan kilpailukykyistä terveydenhuoltoa ilman piilokuluja. Voin sanoa, että näilläkin hinnoilla jää riittävästi katetta. Terveysjättien keskittynyt markkina on johtanut meidän näkemyksemme mukaan hintojen karkaamiseen, Matti Selkämaa heittää. Palveluille kysyntää Kontin alusta on Saksasta ja sen runko tehdään Virossa. Kaikki muu rakentaminen rungon päälle, muokkaus, varustelu ja viimeistely tehdään Liedossa Suomessa. Nyt on terveys halpaa Terween lääkärikontti on näkyvällä paikalla kauppakeskus Kaaren pääsisäänkäynnin edustalla.
5 22.10.2025 www.kaarela.fi Terwe-lääkärikontit lanseerattiin tämän vuoden alussa ja niitä on Jyväskylässä kaksi, Turussa yksi ja nyt Helsingissä, Kaaren pihassa yksi. Lisäksi konseptiin kuuluu kolme hammalääkärikonttia, joista kaksi on Turussa ja yksi Heinävedellä. Avaamme uuden lääkärikontin Tampereelle joulukuussa. Ensi vuonna ulotamme palvelut myös kunnalliselle puolelle. Useista kunnista, joiden julkista terveydenhuoltoa karsitaan, on tullut yhteydenottoja. Kunnissa halutaan, että ihmisille on terveyspalveluja, vaikka terveyskeskuspalvelut lopetetaan, Selkämaa kertoo. Kannattaa pitää silmänsä auki. Kontteja on tulossa paljon lisää, ja ne ovat tulleet jäädäkseen. Työterveyshuoltoa? Selkämaa sanoo, että palvelukonseptia tullaan laajentamaan myös erikoissairaanhoidon ja työterveysjärjestelmän puolelle. Monet pienyritykset pitävät nykyistä työterveyshuoltoa raskaana ja kalliina järjestelmänä. Meillä on kehitteillä läpinäkyvämpi malli, jolla sitä kevennetään ja turhat kulut saadaan karsittua pois. Uskon, että pystymme tuomaan tällekin puolelle kilpailukykyiset palvelut ensi syksystä lähtien, Matti Selkämaa sanoo. Kevyt organisaatio Yksi Terween eduista on kevyt organisaatio. Lääkärit ovat ammatinharjoittajia, eli yksityisyrittäjiä, kuten muuallakin yksityispuolella. Nettivaraaminen on helppoa ja yksinkertaista. Asiakas voi valita itse lääkärin, sairaanhoitajan ja kontin vapaina olevien aikojen perusteella. Puhelimella varaus menee vaihteen kautta ja siellä voi myös jättää lääkärille soittopyynnön. Lääkäri Elias Kiviranta innostui konseptista törmättyään siihen netissä. Hain uutta työpaikkaa ja tämä tuntui mielenkiintoiselta. Kiinnostuin, otin yhteyttä ja sain paikan. Sanoisin, että koko systeemi on yllättävän näppärä ja toimiva. Uudet lääkärit perehdytetään lähes ’kädestä pitäen’ kontin ylläpitoon. He hoitavat ammatinharjoittajina niin laskutuksen kuin potilastietojen ylläpidon. Kontissa tapahtuu kaikki mitä lääkäriasemallakin, mutta vain pienemmässä koossa ja keskitetysti. Pystymme hoitamaan sairaanhoitajan kanssa 98% asiakkaiden tarpeista. Laboratorionäytteet lähetämme yhteistyölaboratorioon ja ne laskutetaan asiakkaalta meidän omahinnoittelumme mukaan vastaanoton yhteydessä, Kiviranta sanoo. Jos kontissa ei pystytä hoitamaan jotain paikan päällä, antaa lääkäri lähetteen joko julkiselle puolelle tai erikoislääkärille. Ihmiset ovat olleet todella tyytyväisiä. Olen kuullut heidän jopa hehkuttaneen palvelua muille, Kiviranta nauraa. Avajaistarjouksia Terweellä on netissä kuukausittain vaihtuvia kampanjatarjouksia. Esim. influenssarokotteen saa nyt hintaan 28,90. Palvelut voi ostaa etukäteen verkkokaupasta tai maksaa ne käynnin yhteydessä klinikalla. Terwe on myös mukana Kela65 valinnanvapauskokeilussa. Kokeilussa yli 65-vuotiaat voivat varata yleislääkärin 20 minuutin vastaanottoajan mihin tahansa Terween toimipisteeseen ja maksaa vain julkisen terveyskeskusmaksun verran, jolloin 20 minuutin aika maksaa 28,20 ja 10 minuutin aika 14,90 euroa. Konttilääkärille voi mennä laboratoriokokeisiin myös ilman lähetettä. Käyntimaksu suoritetaan käynnin päätteeksi tai etukäteeen verkkokaupassa. Tilaa Terween uutiskirje! Jos tilaat Terween uutiskirjeen, osallistut uusien uutiskirjeen tilaajien kesken 1000 euron arvoisen matkalahjakortin arvontaan! Saat lisäksi kuukausittain vaihtuvia alennuksia sekä etuja. Arvonta päättyy 05.12.2025 ja voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Tervetuloa ja kertokaa myös kavereille. Teemme tuloksemme isolla asiakasvolyymillä, eli mitä useampi teistä tänne löytää, sitä paremmin pystymme pitämään hinnat jatkossakin matalina, lääkäri Elias Kiviranta huikkaa haastattelun päätteeksi. Tätä palvelua ei voi ohittaa. Epäilen, että Terween on kohta tehtävä kontteja liukuhihnalla, muuten kapasiteetti ei riitä. Tällainenhan tarvitaan joka kuntaan ja jokaisen kauppakeskuksen edustalle! www.terwe.fi Teksti ja kuvat Jauri Varvikko Lääkärikontti näyttää sisältä aivan tavalliselta lääkärin vastaanotolta. Lääkäri Elias Kiviranta ja sairaanhoitaja Elsi Turunen valmiina palvelemaan. Jumalanpalvelukset Kannelmäen kirkossa • Messu sunnuntaisin klo 10. • Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18. 12.11. Taizé-lauluja. • Pyhäinpäivänä la 1.11. sanajumalanpalvelus klo 10 ja vainajien muistoilta klo 18. Illan aikana luetaan vuoden aikana kuolleiden seurakuntamme jäsenten nimet, ja jokaiselle sytytetään oma kynttilä kirkon alttarikaiteelle. Lähetysaiheinen messu su 2.11. klo 18 Malminkartanon kappelilla. Ovet auki ja teetä tarjolla klo 17.30. Messun jälkeen iltateellä kerrotaan seurakunnan lähetyskohteesta Etiopiassa. Mahdollisuus ostaa käteisellä käsityötuotteita lähetyksen hyväksi. Musiikkia Kannelmäen kirkossa • Salainen puutarha su 26.10. klo 16 Aleksei Zaitsev, piano. Madetoja, Liszt, Janacek, Bartok. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. • Sydänlaulujen ilta su 16.11. klo 18 Lauluja sydämen hiljaisuudesta. Kaarina Ruusuvirta Trio – Kaarina Ruusuvirta, laulu ja sävellykset, Jyrki Myllylä, klarinetti ja saksofoni, Kari Härkönen, piano, pappi Nina Rajamäki. Vapaa pääsy. • Lohtu – Kitaristi Mikko Iivanaisen 50-vuotisjuhlakonsertti ti 18.11. klo 19 Mikko Iivanainen, kitara ja sähkökitara. Kitarataiteilija esittää kappaleitaan elämän varrelta. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. • Saxtronauts – Siivenisku 23.11.2025 klo 18 Saksofonikvartetti Saxtronauts. Luoto, Moilanen, Janulyt?, Pärt, Yokoyama. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. • Suomalaisen barokkiorkesterin avoimet harjoitukset to 27.11. klo 19 Bachin H-mollimessu. Vapaa pääsy. Pyhä henki keskellämme – kolme iltaa raamattuopetusta Ti 28.10., ti 4.11., ti 11.11. klo 18–n. 19.30 kirkossa. Tutkimme Raamattua ja syvennymme pohtimaan Pyhää Henkeä. Kouluttajina pastori Lea Kujapää ja rovasti Eero Junkkaala. Sururyhmä ohjattua vertaistukea läheisensä menettäneille torstaisin 6.11.–18.12. Klanulla klo 17.30–19.30. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 31.10. mennessä konsta.korhonen@evl.fi tai p. 050 3801 345. Siipien suojassa – kehollisia hengellisiä harjoituksia kirkossa Ke 5.11. ja 26.11. klo 17-17.45. Pipliaseuran materiaaleihin perustuvia kristillisiä mietiskelyja rukoushetkiä ja ohjattua rentoutusta. Ohjaa pappi Nina Rajamäki. Jouluavustusten haku 12.11. asti Seurakuntamme alueella asuvien vähävaraisten perheiden, pariskuntien ja yksinelävien on mahdollista hakea jouluavustusta. Voit hakea jouluavustusta täyttämällä hakemuksen. Hakemuksen saat virastosta, Paikasta tai nettisivuiltamme. Palauta hakemus hakuajan sisällä virastoon ti tai to klo 10– 13 tai Paikkaan tiistaisin klo 12–15. Lisätietoa diakoneilta. Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki. Kirkko Vanhaistentie 6 Virasto ja Klanu, Virasto palvelee puhelimitse ma, ti ja to klo 10–13, avoinna asiointia varten ti ja to klo 10–13. os. Klaneettitie 6–8 A, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa FB: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet. IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka KAARELA-SEURA edistää asuinalueemme yhteisöllisyyttä ja osallistuu aktiivisesti kaupunginosan kehittämiseen seuraamalla ja kommentoimalla kunnallisia suunnitelmia sekä päätöksentekoa ja ylläpitämällä alueemme asukastalo Purpuria. Oletko kiinnostunut seuraamaan kaavoitusta, ottamaan kantaa viheralueiden puolesta, puolustamaan palveluiden ja kulttuuritarjonnan lisäämistä sekä tukemaan kaupunginosamme säilymistä turvallisena asuinympäristönä? Vai oletko halukas osallistumaan tapahtumien toteuttamiseen tai järjestämään ohjelmaa asukastalolla? Tule siis jäseneksi ja kerro miten haluaisit olla vaikuttamassa. Kaarela-Seuran vuoden 2026 jäsenmaksu on 15 euroa. Jokainen jäsenmaksu on kaupunginosayhdistykselle tärkeä, sillä emme saa mitään muuta vakituista rahoitusta asuinalueemme hyväksi tehtävään työhön. Jäsenet saavat myös alennusta alueemme palveluista, mm. Ravintola Britanniassa, Ravintola Sävelessä, Parturi-Kampaamo Hiuspajassa ja Kaaren Suutarissa. Voit liittyä jäseneksi tai uusia jäsenyytesi maksamalla 15 euroa tilille IBAN: Nordea FI09 1004 3000 2043 03 Laita viestiksi nimesi ja sähköpostiosoitteesi. Tietojasi käytetään vain jäsenrekisterissä sekä kokouksista ilmoittamiseen. Tervetuloa mukaan Kaarela-Seuraan! kaarelaseura@gmail.com Tule mukaan vaikuttamaan Kaarelan tulevaisuuteen – liity jäseneksi
6 22.10.2025 Toisinajattelija To isi naj att eli ja Tappaako kalkki, kolesteroli vai risat hampaat? ENNEN VANHAAN pidettiin sydäntautien aiheuttajana kalkkeutumista. Verisuonet kalkkeutuvat, ajateltiiin. Vanhuksia nimiteltiin kalkkiksiksi tai kalkkilaivoiksi. Tiede tuntee nykyäänkin verisuonen lihaksen (verisuoni on lihas eikä mikään vesitai viemäriputki) kalkkeutumisen. Mutta kolesteroli-usko on syrjäyttänyt puheen kalkkeutumisesta. Kolesteroli, uusi hiilidioksidi Kolesteroli on uusi hiilidioksidi. Siinä missä hiildioksidin kuvitellaan ohjaavan ilmastoa, kuvitellaan nykyisin kolesterolipitoisuuden ohjaavan sydänterveyttä. Molemmat ajattelutavat ovat pahasti pielessä. Hiilidioksidin merkitys kasvihuoneilmiössä on prosenttien luokkaa (nykyinen roskatiede väittää sillä olevan 20%:n osuus kasvihuoneilmiössä) ja ihmisen osuus kasvihuoneilmiössä hiilidioksidin välityksellä on mitätön, prosentti tai pari (koska ihmisen osuus hiilidioksidin kiertoon on vähäinen. Roskatiede väittää pitoisuuden muutosta, 0,1 promillen muutosta ihmisen aiheuttamaksi. Vaikka tiedetään että hiilidioksidipitoisuutta ohjaa suurelta osalta lämpötila, ei niinkään toisinpäin. Kolesterolin kanssa on sama juttu. Siinä missä havainnekuvissa ennen vanhaan verisuonen seinämään on piirretty kalkkipatti, piirretään siihen nykyisin likaisenkeltainen rasvapaakku joka tukkiin suonen. Se on sitä pahaa kolesterolia. Havainnekuvassa verisuoni muistuttaa pitsaravintolan viemäriä johon on kaadettu ylijäämärasvat vuosien ajan. Mutta näinhän se ei ole. Ainakin aikaisemmin, ennen kolesterolivillitystä väitettiin että paakku on 97% kalkkia ja 3% kolesterolia. Nyt se on kokonaan kolesterolia, samaan tapaan kuin ilmastossakin ainoa ilmastoon vaikuttava asia on hiilidioksidi. Havainnekuva on sikälikin pielessä ettei paakku ole verisuonen putkessa vaan suonta ahtauttava paakku on syvemmällä verisuonessa (lihaksessa). Äkillinen sydänkohtaus tyypillisesti syntyy kun paakku repeää ja tukkiii suonen. Ja sitten vielä kolmas tekijä, plakki Kaiken aikaa kun on puhuttu kalkkeutumisesta ja kolesterolista, on samaan aikaan lääkärit puhuneet myös plakista. Plakki tukkii suonet. Mistä plakki tulee, siitä voidaan keskustella. Yksi hyvin todellinen syy plakille aiheutuu bakteerikasvustosta. Tai plakki oikeastaan on bakteerikasvustoa. Ja mistähän bakteereja sitten pääsisi verenkiertoon? Monestakin syystä mutta yksi tavanomaisimmista on purukalusto. Ientulehdus Kun kolme miestä menee mottimetsään, yhdellä on saha ja toisella kirves niin mikä on kolmannella: Ientulehdus, sillä joka kolmannella aikuisella on (tai oli aikanaan) ientulehdus. Ientulehdus on oireeton, mitä nyt verta voi tulla ikenistä silloin harvoin, kun suuhun hammasharjaa tökkää. Vakavassa ientulehduksessa avohaavan koko voi olla kämmenen kokoinen alue, josta tulehdus on yhteydessä verenkiertoon. Risat hampaat Riittävän syvä reikä hampaassa on suorassa yhteydessä verenkiertoon. Siitä sitä plakkia verisuoniin saadaan. Kyseessä ei ole pikku juttu. Risat hampaat tappaa. Pohjois-Karjala-projekti Niin paljon kuin Pojhois-Karjala-projektia onkin kehuttu, kyseessä ei ole ollut mikään tieteellinen työ. Vaan se on ollut nimensä mukaisesti projekti. Projektissa on sivuutettu täysin Pohjois-Karjalan hammasterveys. Ei olisi pitänyt. Naiset toki saivat rippilahjaksi täyden kaluston tekohampaita, mutta miehet pitivät sitä turhana koreiluna. Läskisoosin ja perunat saa pureskeltua ja nieltyä vähän huonommallakin kalustolla. Ruokavalio Nimittäin läskisoosia ja perunaa on tukkimetsää varten juuri tarvittukin. Ei salaatin voimalla puut kaadu ja muutu propseiksi. Metsätyömies parhaimmillaan voi käyttää 7000 kCal vuorokaudessa, ja siihen tarvitaan paljon perunoita (hiilihydraatteja) ja sen lisäksi tiivistä energiaa rasvan muodossa (läskiä) ja hiukan lihaa (proteiineja). Mikseipä myös pannukahvia ja sokerilla sirotettua känttyä. Margariinikysymys Pohjois-Karjala-projekti jää historiaan toisestakin syystä: Se on suositellut silloisia tappavan vaarallisia margariineja (kovien transrasvojen lähteitä) terveellisemmän voin sijasta. Liekö margariinitehtailijoilla (Unileverillä & kumpp) ollut jotain vaikutusta suosituksiin? Nykyään margariinit ovat aivan toisenlaisia kuin silloin. Kovetettujen kasvisrasvojen vaarallisuus on viimeinkin mennyt jakeluun. Tosin nykyisinkin voisi asettaa kysymysmerkin margariinien terveellisyysväitteen perään. Nykymargariinit eivät enää sisällä hydrattua, kovetettua rasvaa, vaan muulla keinoin levitekelpoiseksi muunnettua kasvisrasvaa. Kysymys kuuluukin, pitäisikö margariinit lukea hypermuokattuihin eli ultraprosessoituihin elintarvikkeisiin? Nykykatsannossa sellaiset ajatellaan nekin vaarallisiksi, terveyttä uhkaaviksi. Esko Karinen OLEN LENKKEILLYT paljon Keskuspuistossa Helsingissä. Juostessani puiston läpi kotiin Pitäjänmäelle työpäivän jälkeen, ohitin Eläinten hautausmaan. Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen ylläpitämä eläinten hautausmaa on ollut nykyisellä paikalla vuodesta 1947. Yhdellä lenkilläni näin ison kuusiaidan takana hautausmaan. Maunulassa asuva työkaveri tiesi kertoa, että Maunulan uurnalehto on maamme ensimmäinen pelkästään uurnahautauksia varten rakennettu hautausmaa. Se on otettu käyttöön 1966. Olimme mieheni kanssa toisistamme tietämättä alkaneet pohtia että uurnalehto olisi sopiva paikka meidän haudallemme. Kun mieheni muutama vuosi sitten kuoli, oli itsestään selvää mistä hankimme hautapaikan. Pitkällisten pohdintojen jälkeen päätimme hankkia hautapaikan kivineen. Löysimme meille mieluisen paikan uusimmalta alueelta. Lapsena olen ensimmäiset kerrat käynyt hautausmaalla Nokialla. Nokian hautausmaalla on äitini vanhempien 1914 hankkima iso hauta. Hauta on ns. ainaishauta eli sen sopimusta ei tarvitse uusia. Helsingin seurakuntayhtymän myy hautapaikan 25 vuodeksi ja sopimusta voi halutessaan jatkaa. Sittemmin Tampereen seudulla on sukulaisten hautoja ollut tai on Kalevankankaalla, Lamminpäässä ja Vatialassa. Syntyperäiset tai pitkään Helsingissä asuvat tuttavat ovat ihmetelleet eikö teillä ole sukuhautaa Hietaniemessä tai Malmilla. Miten voisi olla kun hautapaikan tarvetta täällä asuvalle ei ole ollut. Aika moni on myös tietämätön Maunulan uurnalehdosta. Moni on ihmetellyt miten olen puhunut mieheni kanssa hautapaikasta. Onneksi olimme puhuneet. Kun läheinen kuolee on hoidettavana iso kasa aivan ennestään tuntemattomia asioita. Eikä niissä oikein kukaan tuttu tai sukulainen osaa edes neuvoa. Sen sijaan sain hyviä, asiallisia ja lohduttavia neuvoja Pitäjänmäen seurakunnasta, Helsingin seurakuntayhtymästä ja Maunulan uurnalehdon työntekijöiltä. Hienoa on ollut osallistua uurnalehdossa pyhäinmiesten päivänä, jouluaattona ja joulupäivänä Pakilan seurakunnan järjestämiin tilaisuuksiin. Lohtua antava tilaisuus oli myös pyhäinpäivänä kotikirkossa järjestettävä tilaisuus, jossa muistellaan kaikkia vuoden aikana kuolleita seurakuntalaisia. Moni tunnettu taiteilija ja Se vähemmän tunnettu hautausmaa • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 Uusia ravintolayrittäjiä Kannelmäkeen Levoton Sitratori aiheuttaa harmia Kannelmäkeen on saatu uusia ravintolayrittäjiä. Klaneettitielle ja Sitratorille on tullut kaksikin uutta ravintolaa, Nepali Food ja Erenn Kitchen. Kumpikin tarjoaa uusia makuja ja tuulia alueemme asukkaille. SITRATORILLA ja sen läheisyydessä Klaneettitiellä on lyhyen ajan sisällä tapahtunut muutoksia palvelutarjonnassa. Edellisten yrittäjien poistuminen tietysti harmittaa, mutta onneksi tilat eivät ole jääneet tyhjiksi, vaan niihin on saatu uusia yrittäjiä. Nepalilaista ruokaa Sitratorin entisen R-kioskin paikalla ehti olla niin kebab-yrittäjä kuin kiinalainenkin ravintola. Etenkin kiinalainen oli hyvin suosittu, joten asukkaita harmitti sen sulkeutuminen. Nyt paikalla on ehtinyt olla jo pari kuukautta uusi nepalilaista ruokaa tarjoava ravintola. Asiakkaat ovat kehuneet ruokaa ja valikoimaa. Nepali Food tarjoaa perinteisiä nepalilaisia annoksia. À la carte -listalla on monenlaisia nepalilaisia herkkuja ammattitaitoisten nepalilaisten kokkien valmistamina. Listalta löytyy kasvis-, kana-, lammas-, lihaja kalaruokia. Tandoori-uunissa valmistuvat tandoorierikoisuudet ja tuoreet naanleivät. Arkisin on tarjolla runsas ja maukas lounas, johon sisältyy alkusalaatti/keitto, pääruoka, lämmintä naanleipää suoraan uunista sekä kahvi tai tee. Kasvava asiakaskunta Nepali Foodia vetää Gyanendra Bhandari, joka on myös yrityksen omistaja. Hänellä on myös toinen ravintola Kruunuhaassa, jota hän on pitänyt seitsemän vuotta. Näin, että kiinteistö oli netissä myynnissä, joten tartuin tilaisuuteen ja ostin sen, Gyanendra sanoo. Gyanendran mukaan asiakasmäärä kasvaa päivittäin, sitä muNepali Foodin omistaja Gyanendra Bhandari on iloinen asiakasmäärän kasvusta, mutta häntä harmittaa Sitratorin levottomuus.
7 22.10.2025 Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Purpuripolku 6, 00420 Helsinki Aineistot: tanotorvi@eepinen.fi Painos 10 000 kpl Ilmoitusmyynti: Seija Kuoksa / Eepinen Oy P. 010 3206 663, 045 1323 828 seija.kuoksa@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Etuja takasivu: 1,30 /pmm Kustantaja ja taitto: Eepinen Oy Paino: Botnia Print Oy, Kokkola Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Kuninkaantammi, Honkasuo, Lassila, Pohjois-Haaga, Kaivoksela. Nippujakelu alueen yrityksiin ja julkisiin tiloihin. TILAA NOUTO: p. 09 2418 770 PESULA Räsymatot TÖÖLÖNTULLIN T A R JO U S T A R JO U S -15 % -15 % Vaate-, liinavaateja mattopesun ykkösmesta pääkapunkiseudulla Vesipestävät tyynyt info@ttpesula.fi • www.ttpesula.fi ILMAINEN NOUTOPALVELU kotiovelta kotiovelle (koko pääkaupunkiseutu) tilauksen ollessa yli 100 € Muuten kuljetus vain 10 € sis. nouto & palautus -15 % Vanhaistentie 8, 00420 Hki P. 040 350 0086, 010 324 8880 www.e2sahko.fi KAUPUNKI ON valmistelemassa Malminkartanoon uutta asemakaavaa, jonka luonnos tullee lähiaikoina osallistumisja arviointimenettelyyn. Vuonna 2023 kaupunkiympäristölautakunnan hyväksymissä suunnitteluperiaatteissa Malminkartanontietä kehitetään kauppakatuna, jonka varrella on asumista sekä monipuolista kivijalkaliiketilaa. Uudet liiketilat saattavat kuitenkin toimia suunnitteluperiaatteiden ja kaupunkiuudistuksen tavoitteiden vastaisesti. Uudet liiketilat saattaisivat hankaloittaa entisestään nyt tyhjillään olevien ja Malminkartanoa vakavasti ankeuttavien liiketilojen kaupallista käyttöä. Tämä olisi todella valitettavaa. Pitäisikin miettiä, miten Malminkartanoon mahdolliset rakentuvat uudet asunnot saataisiin parantamaan olemassa olevien liiketilojen käyttöastetta, ei heikentämään sitä. Alueen tyhjiä liiketiloja rasittaa alentunut ostovoima, taloyhtiöiden remonttikustannukset, puolitoistakertaiset vastikkeet, verkkokauppa, isot automarketit ja ostoskeskukset. Uusien liiketilojen rakentaminen voisi olla viimeinen niitti vanhojen tilojen markkinaehtoiselle käytölle. Kaupungin päättäjien tulisikin kriittisesti tarkastella uusien liiketilojen kaavoittamista Malminkartanoon uhkana alueen viihtyisyydelle ja elinvoimalle, niin hassultakin kuin se kuulostaakin. Juha Karhu Malminkartanon asukas, taloyhtiössä ilman liiketiloja WWW.NETTIKULTA.FI Asiakkaiden suosittelema Tule ilman ajanvarausta tai varaa aika puh. 044 9877 049. Teemme myös kotikäyntejä. Lapinlahdenkatu 19, Helsinki ma-pe 10-16, la-su ja iltaisin sop. mukaan KULTAA & HOPEAA OSTAMME Uudet liiketilat uhkaisivat Malminkartanon viihtyisyyttä ILLAN AIKANA yleisö päättää, mistä puhutaan – esille voivat nousta esimerkiksi Kartanonmetsän kaavasuunnitelmat, täydennysrakentaminen, Malminkartanon kaupunkiuudistushanke, valtuuston hyväksymän uuden kaupunkistrategian vaikutukset alueella tai mikä tahansa muu malminkartanolaisten arkeen liittyvä aihe. Keskustelussa ovat mukana edustajat useista suurimmista puolueista: ainakin Vihreistä, SDP:stä, Kokoomuksesta, Vasemmistoliitosta, RKP:stä, ja Perussuomalaisista. Järjestäjinä toimivat Länsi-Helsingin Vihreät yhdessä muiden puoluieden paikallisosastojen ja Malminkartanon asukasyhdistyksen kanssa. Popkornit tarjoaa talo – virvokkeita saa omakustanteisesti ravintolan tiskiltä. Tule kysymään, kommentoimaan ja vaikuttamaan – tai vain kuuntelemaan ja nauttimaan tunnelmasta. Ja jos kiinnostusta riittää, tämä ei jää viimeiseksi Popkornia ja politiikkaa -illaksi! Lisätietoja: JuhaA.Karhu@gmail.com Popkornia ja politiikkaa – keskusteluilta Malminkartanossa Miltä näyttää Malminkartanon tulevaisuus? Tule mukaan rentoon keskusteluiltaan torstaina 30.10. klo 18–20 Olutravintola Malmgårdiin (Malminkartanonaukio 4). KOMMENTTI kaa, kun tieto ravintolasta leviää. Asiakaskunta vaihtelee. Päivällä käy lounasasiakkaita ja iltaisin tullaan syömään a’la cartea. Nepali Foodissa on A-oikeudet. Ruokaa voi viedä kotiin take-awayna tai tilata esim. Woltin kautta. Lounas on tarjolla arkisin klo 10.30-15 ja sen hinta on annoksesta riippuen 12,5012,70. Kaikkiin lounasannoksiin kuuluu basmatiriisiä, naanleipää, raitaa, salaatti ja tomaatti chutney. Ravintola on iltaisin auki puoli yhteentoista asti Meillä on hyvää ruokaa. Tulkaa rohkeasti maistamaan, Gyanendra sanoo. Ravintola Nepali Food Sitratie 7, p. 041 311 1738 Italialaista turkkilaisittain Klaneettitiellä on ollut kolme kuukautta Erenn Kitchen & More. Omistaja Özgur Eren kuvaa paikkaansa Bistro-Cafeksi. Eren vetää kahvila-ravintolaa vaimonsa kanssa. Listalta löytyy niin italialaisia kuin traditionaalisia turkkilaisia ruokia sekä erilaisia makeita turkkilaisia tuotteita, kuten baklavaa. Teemme kaiken mahdollisen itse. Leipä ja sämpylät on täällä leivottu. Jauhamme ja valmistamme itse lihan perinteiseen tapaan. Teemme myös pastan itse, Özgur kertoo. Ja menu on toden totta mielenkiintoinen. Tarjolla on perinteisiä pizzoja, mutta itse tehdyt focacciat, panuozzot ja hampurilaiset ovatkin sitten eksoottisempia. Näitä on pakko testata. Listalta löytyy myös erilaisia pastoja, salaatteja ja leivonnaisia. Kaiken kruunaa tietysti turkkilainen kahvi. Erenillä on aikaisempaa ravintolataustaa Turkista, jossa heillä on ollut perheravintola. Erenn Kitchen (& more) on avoinna joka päivä klo 10-21. Ruokaa voi tilata myös Woltin kautta tai ottaa mukaan. Käykääpä testaamassa. Erenn Kitchen & More Klaneettitie 12, p. 09 4289 2210 Pöytäliina lopettaa Monien alueemme asukkaiden rakastama, Kanneltalossa sijaitseva lounas-kahvila Pöytäliina lopettaa joulukuun 19. päivä. Pöytäliinan vetäjä Tiina Valkonen on asiasta suruissaan, mutta sanoo, ettei ollut vaihtoehtoa. Niin Sitratori kuin Kanneltalo ovat olleet kovin levottomia paikkoja viime aikoina, mikä on vähentänyt asiakkaiden määrää, Tiina sanoo. Sitratori on ollut rauhaton aina, mutta nuorten uusi sukupolvi on tuonut ongelmat myös sisään Kanneltaloon, josta on seurannut jatkuvia järjestyshäiriöitä. Myös ravintola Nepali Foodin omistaja Gyanendra Bhandari valittelee torin rauhattomuutta ja toivoo, että sen viihtyvyystasoa saataisiin nostettua. Mutta joulukuuhun on vielä aikaa, joten käykää tukemassa Tiinan kahvilaa ja syömässä lounasta. Tiina on varmasti otettu. Vaikka Pöytäliinan kahvilatoiminta loppuu, niin itse firma Pöytäliina Catering jatkaa edelleen pitopalvelun tuottamista. Pöytäliina Catering Kanneltalo, p 045 273 5352 Teksti ja kuvat Jauri Varvikko Erenn Kitchen & More tarjoaa ravintolaja kahvilapalveluja. Omistaja Özgur Eren toivottaa asiakkaat tervetulleiksi ja maistelemaan erikoisuuksia. julkisuuden henkilö on saanut viimeisen leposijansa Maunulasta: näyttelijät Helge Herala ja Marja Korhonen, Kipparikvartetin jäsen Teijo Joutsela, kirjailija Anu Kaipainen, jazzkitaristi Herbert Katz, olympiavoittaja Pentti Linnosvuo, näyttelijä ja Missi Ester Toivonen, poliitikko Veikko Vennamo. Leena-Maija Tuominen Pakarituvanpuiston suunnitelmaluonnos esillä Helsingin kaupunki laatii Malminkartanossa sijaitsevan Pakarituvanpuiston puistosuunnitelmaa. Luonnosta esitellään asukkaille monikielisessä asukasillassa tiistaina 4.11. klo 17– 19.30 Malminkartanon ala-asteen koululla, Puustellintie 6. Puistosuunnitelmaluonnokseen voi tutustua kaupungin verkkosivulla osoitteessa https:// paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-jailmoitukset/katu-ja-puistosuunnitelmat Puiston suunnittelu perustuu voimassa olevaan asemakaavaan. Puistosuunnitelma koskee Pakarituvanpuiston peruskorjausta. Puiston peruskorjauksen tavoitteena on toimiva, turvallinen ja viihtyisä lähipuisto. Puiston leikkija oleskelualueet uudistetaan kokonaan.
KULTATUKKU.FI Ole kultu . Kierrätä korut . HELSINKI • Kauppakeskus Ristikko, Ajomiehentie 1, avoinna ma-pe 10-18 HELSINKI • Kauppakeskus Easton (Hansasillan varrella), Kauppakartanonkatu 3, avoinna ma-pe 10-18 Vanhat korut ovat hienoja ja kullan louhinta tekee luonnolle huonoa. Siksipä ostamme ja myymme kultaa, hopeaa ja vintage-koruja. Arvion saat myymälässämme saman tien ja rahatkin ihan hetkessä vaikka käteisenä. SUURMARKKINAT SUOMALAISET www.markkina.net/espoo LEPPÄVAARAN SUURMARKKINAT LEPPÄVAARAN SUURMARKKINAT Leppävaaranraitti ja läkkitori Leppävaaranraitti ja läkkitori LA 1.11. klo 9-17 LA 1.11. klo 9-17 Ikkun oiden pesu pääst ää aurin gon sisää n Aa mu ka hv illa om as sa ke itt iös sä Puh taat laka nat taka siva t levo llise t yöu net Erkki tulee kylään ja koti on siisti Kodin raikkaus ilahduttaa KOTISIIVOUS LISÄÄ LIISAN ILONRYPPYJÄ Minttu on yksi Päiväkummun luottosiivoojista. Hän on tuttu ja odotettu apu kotiin silloin kun kotiavun tarve lisääntyy. Päiväkumpulaiset huolehtivat kodistasi, hymyilevät, siivoavat ja lisäävät asiakkaidemme elämänilosta kertovia ilonryppyjä. Lue lisää pääkaupunkiseudun siivouspalveluistamme: paivakumpuhoiva.fi tai soita p. 050 421 3789 SIELLÄ ASUU ELÄMÄNILO. Päiväkummun hoivapalveluita: KOTIPALVELUT • HOITOKODIT • PALVELUASUMINEN • PÄIVÄTOIMINTA