No 7 15.8.2018 • 54. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Sitratori 3, Kannelmäen asema Avoinna: Ma-Pe 10-18, La-Su 10-15 P. 09-454 8560 ITSEPALVELUKIRPPUTORI Varaa myyntipaikka nyt myös netistä ainokirpputori.fi norm. 16,10 € 0,18 €/tbl ELOKUUN TARJOUS ma–pe 8–19, la 10–16 Vanhaistentie 3, K-Marketin vieressä www.kannelmaenapteekki.fi Saat tarjouksen myös Malminkartanon apteekista Luutnantintie 5, terveysaseman lähellä Multivita magnesiumsitraatti 150 mg + B6 purutabletti 90 9 50 0,11 €/tbl Ta rj ou s vo im as sa 31 .8 . as ti. Stadiluotsi Ella Tanskanen tuo yhteisöt yhteen Kannelmäen kirkko 50 vuotta Suutarin ammatissa on käsityö yhä kunniassa
2 15.8.2018 HYVÄÄ LOPPUKESÄÄ Tanotorven lukijat! Tällä kertaa haluan antaa koko palstan verran tilaa Kanneltalon syksyn ohjelmien esittelylle. Esitystoiminnan osalta syksy alkaa komeasti. Saamme Kanneltaloon jälleen elokuussa koreografi Sari Palmgrenin Aidatut Unelmat -teoksen, jossa esitystä seurataan kävellen Kaarelan alueen julkisissa tiloissa ja puutarhoissa. Teos alkaa Sitratorilta ja päätyy monien polkujen ja käänteiden jälkeen Malminkartanon omenatarhalle. Elokuun lopussa ehdimme käynnistämään kantaesityksemme Teatteri Quo Vadiksen Sisarelleni-esityksellä. Sisarelleni kuvaa kahta sisarusta, jotka ottavat ensiaskelia aikuisuuteen. Kaikki ei mene ihan niin kuin pitäisi, oikeastaan mikään ei mene nappiin. Siirtymäriitti aikuisuuteen ajautuu tuntemattomille ja levottomille urille. Syyskuun alussa saamme nauttia Mielensäpahoittajasta, joka on Tuomas Kyrön luoma surkuhupaisa hahmo Mielensäpahoittaja ja poika -esityksessä. Päärooleissa ovat Esko Roine ja Aimo Räsänen . Syyskuussa Kanneltalossa ensi-illassa on Babylon – klovni vallankahvassa. Esitys käsittelee klovnerian kautta ajankohtaista #metoo-keskustelun nostamia valtakysymyksiä. Maamme tämän hetken nykytanssin suurtekijä Susanna Leinosen Dreams of Replay -esitys nähdään myös syyskuussa Kanneltalossa. Lokakuussa saamme vierailulle Reetta Honkakoski Companyn TÄÄLLÄ-esityksen. Teos täyttää näyttämön yhteisöllä: vastaantulijoiden muistoilla, kehojemme tarinoilla ja kuvitelluilla kokemuksilla. Röyhkeys-monologi saa niin ikään ensi-iltansa Kanneltalossa lokakuussa. Kirjailuja Ossi Nymanin Röyhkeys-romaani aiheutti ilmestymisensä jälkeen laajan valtakunnallisen kohun, sillä Nyman julisti nykyyhteiskunnan suhtautumisen työntekoon mielivaltaisesti. Monologissa pohditaan ”onko työn tekeminen ainoa ihmisarvon mitta nyky-yhteiskunnassa?”. Marraskuussa pääsemme juhlimaan Eija Ahvo, Susanna Haavisto ja Esa Helasvuon kanssa Yhdessä 40v -konsertissa. Kanneltalossa on syksyllä runsaasti perhetapahtumia. Lapsille järjestämme tulevana Taiteiden yönä Liisa Ihmemaassa -teemalla työpajoja ja esityksiä. Työpajoja on myös Kannelmäen nuorisotalolla. Iso haha susi on nukketeatteriesitys susista, hillosta ja pelon kohtaamisesta, joka saa ensi-iltansa syyskuussa. Esityksessä tutkitaan tuntemattoman pelkoa ja se tarjoaa lapsille välineitä peloista puhumiseen ja niiden kohtaamiseen. Timo Parvelan rakastettu Maukka, Väykkä ja Karhu Murhinen -lastenmusikaalin kantaesitys on marraskuussa. Lokakuussa Simo Aallon Jokeri Pokeri Box -hahmo on Kanneltalossa 40-v juhlakiertueella, joulukuussa Satu Sopanen ja Tuttiorkesteri juhlivat 30-vuotista yhteistaivaltaan Tonttulan juhlissa. Uutuutena Kanneltalossa on kahvilan stagen Lasten lauantain -ohjelma, jonne on aina vapaa pääsy – kuten kaikkiin muihinkin stagen tapahtumiimme. Lasten lauantain osalta stagelle on tulossa mm. Kanneltalon Design Day ja Pelimaailma -tapahtumat. Lastenohjelman lisäksi kahvilan stagella jatkuu Maksuttomat maanantait -esityssarja. Monitaituri Claes Andersson trio & Andersson pitää pirunmoista meteliä stagella syyskuussa. Juurilla-klubi jatkaa Juki Välipakan ja The Rooty Toot Toot Bandin luotsaamina. Syksyn artistivieraat ovat Kikka Laitinen, Timo Turpeinen ja Jiri Nikkinen . Paljon kiitosta saanut muusikko Mari Kätkän yhteislaulut jatkuvat syksyllä. Yhdessä lauletaan syksyn aikana neljästi. Näyttelijä Kati Outisen monologi Niin kauas kuin omat siivet kantaa tuo Kanneltalon aulaan työikäisen Allin, jolla on diagnosoitu muistisairaus. Imperfecto-kollektiivin Flamenco Visions -illassa nähdään suomalaisista pitkän linjan flamencoammattilaisista koostuva trio, joka esittää espanjalaisen flamencon intensiivistä ja ilmaisuvoimaista perinnettä ammattitaidolla ja tuoreella pohjoismaisella otteella. Kuulin Kui Helizi Fado! on Kirsi Poutasen ja säveltäjä-pianisti Esa Helasvuon fado-konsertti. Näiden lisäksi paljon muuta. Kuten galleriamme näyttelytoiminta, Geisha-tanssikonsertti, monumenttiadoptiotalkoot, klassikkokonsertit Kamari21 ja Fibo, Heart of Light -meditatiivinen hyvinvointija tietoisuustapahtuma, Taideneuvola, Tavaranvaihtotori ja luennot, Ompelulanit ja klassikkoleffasarja, jossa keskiössä ovat tuoreemmat nk. uusklassikkot leffaskenestä. Kanneltalon tapahtumiin lippuja saa edelleen hankittua Kannelmäen kirjastolta. Muista varata maksukortti matkaan, sillä käteisellä maksu ei valitettavasti onnistu. Lisää tietoa ylläolevista löytyy kanneltalo.fiosoitteesta. Tämän lisäksi teemme Kanneltalolle oman esitteen, jossa kaikki yleisölle avoimet tapahtumat ovat esillä. Tämä saadaan painoasta viimeistään elokuun puolivälissä. Tapaamisiin – ja tervetuloa meille! Ia Pellinen 040 168 6270, ia.pellinen@hel.fi Kanneltalo kutsuu Kanneltalon johtaja Ia Pellinen pitää pysyvää palstaa Tanotorvessa. Ma lm ink art an on tie Bök i Kårböle NU ÄR DET DAGS IGEN för 61 000 barn att börja sin skola. De kommer att få gå i en av världens bästa skolor och kommer därför att höra till världens bäst utbildade när de om 15 till 20 år kommer ut i arbetslivet. Men ett hurudant arbetsliv kommer de att möta? Vilka yrken kommer att erbjudas dem? Kommer de alla att få ett jobb? Dessa frågor ställer sig många. Hur såg det åt då jag första gången blev tillfrågad vad jag ville bli? I skolan fanns yrkesvägledning, som jag inte har något minne av förutom att jag sade: Jag vill helst inte jobba inne och vill inte ha något ansvar! Hur gick det sen? Då jag klarade mig bra i matematik, lyssnade jag på vad de andra pojkarna skulle göra (Norsen var pojkskola). Många skulle söka sig till Tekniska högskolan, Poli. Så gick det utan att jag visste någonting om vad en ingenjör jobbar med. På sommaren hade jag jobbat på en skärgårdsbåt och träffat pojkar som skulle bli skeppsbyggare, det lät trevligt så där började också jag. Efter två års studier hörde jag rykten om att framtiden för skeppsbyggnaden inte var så säker, så jag flyttade över till maskinbyggnad. Därefter kom ännu en förändring. Det erbjöds ett diplomarbetsuppdrag på Arabias porslinsfabrik inom det nya området ADB (numera kallas det IT). På den vägen slank jag in på den nya teknologins område. Men efter sex år övergick jag till andra ledningsuppgifter. Efter fem olika uppgifter på den fabriken bytte jag arbetsgivare tre gånger innan min pension. Varje gång måste jag lära mig en hel del nya områden. Maskinbyggnad sysslade jag aldrig med. Kunde jag på något sätt ha förberett mig för detta? Nej! Vad skall vi då ge för råd åt de unga som börjar sin utbildning? Det är säkert bra att hitta ett yrkesområde som man känner något för, men det är lika viktigt att fundera på om det finns några jobb inom det området. Vi kan vara säkra på att det i framtiden behövs kunniga människor inom utbildning, sjukvård, omvårdnad, informationsbehandling, logistik, ekonomiadministration, marknadsföring och energiproduktion. Många tror att datorerna, robotarna och den artificiella intelligensen kommer att avskaffa många jobb. Visst kommer förändringar, men de är oftast långsammare än vad vi tror. Viktigt är att lära sig lära. Alla behöver lära sig nytt längsmed hela livet. Lär dig att skaffa information. Lär dig att vara kritisk till den information du finner. Lär dig många språk. Lär dig att samarbeta med andra. Bygg upp nätverk till andra människor, också i andra länder och kulturer. Var redo för förändringar av många slag. Arbeta alltid för förbättringar. Kom ihåg att ta ditt ansvar för andra människor och hela naturen. Lycka till! Peter Rehnström Glada vi i skolan gå KANNELMÄEN KIRKKO 50 VUOTTA • La 1.9. klo 19 Legendaariset veisut 50-vuotisten etkot. Tervetuloa laulamaan Kartsakirkon tyylillä vuosikymmenten iki-ihania punaisten laulukirjojen veisuja. Mukana Lauri Holopainen, musapoppoo, Virpi Koskinen. • Su 2.9. klo 10 Juhlamessu. Rovasti Pentti Simojoki saarnaa. Kirkkokahvit. Klo 12.30 ohjelmaa kirkossa. SEURAKUNTAVAALIT 2018 – Asettuisitko sinä ehdolle? Marraskuussa valitaan seurakuntaan uudet luottamushenkilöt. Hyviä ehdokkaita tarvitaan seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Toivomme kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia, erilaisissa elämäntilanteissa eläviä ja useita aloja edustavia luottamushenkilöitä, jotka antavat kokemuksensa ja näkemyksensä seurakunnan käyttöön. Lue lisää helsinginseurakunnat.fi/vaalit • Ehdokasasettelu päättyy 17.9. kello 16 • Ennakkoäänestysaika 6.–10.11.2018 • Vaalipäivä on 18.11.2018 Kesäilta Malminkartanon kappelilla to 16.8. klo 18–19.30. Illan aiheena on Itsensä tutkiminen: musiikkia, hiljentymistä ja meditaatiota sekä pientä tarjottavaa. Nina Rajamäki, Anne Myllylä. Syksyn piirien toiminta on käynnistymässä: • Raamattupiirit kirkolla kerhohuoneessa maanantaisin 10.9 alkaen klo 10–11.30, Pelimannin raamattupiiri kirkolla pienessä salissa tiistaisin 11.9. alkaen klo 18–20, 11.9. ja Malminkartanon kappelilla torstaisin 13.9. alkaen klo 18.30–20. • Työtupa. Avoin käsityöja askarteluhuone joka toinen tiistai (parilliset viikot) 4.9. alkaen klo 15–19 kirkolla kurssihuoneessa. • Lähetyspiiri. Avoin piiri joka toinen tiistai (parittomat viikot) 11.9. alkaen klo 18–19.30 kirkolla kerhohuoneessa. • Lue lisää tapahtumakalenterista helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki Toimintakeskus Jennyssä Beckerintie 9 (käynti Luutnantinpolun puolelta). • Jennyn Olohuone to 16.8. alkaen maanantaisin ja torstaisin klo 12–15. Avoin kohtaamispaikka kaikille euron lounaan ja kahvien merkeissä. • Keskiviikkoillan kahvit klo 17.30–19 Kahvittelun lomassa puhetta ja keskustelua eri aiheista maan ja taivaan väliltä. Syyskauden avajaiset ke 5.9. • Jennyn Mummola la 8.9. klo 10–13. Lapsille ja aikuisille leikkiä, askartelua, lukemista yhdessä vapaaehtoisten mummojen kanssa lauantaisin klo 10–13. Tarjolla on välipalaa. Ennakkoon ei tarvitse ilmoittautua. Lapsija nuorisokuoro Kannelkellot harjoittelee Malminkartanon kappelissa keskiviikkoisin 22.8. alkaen. Lapsikuoro 7–12-vuotiaille klo 17–18 ja nuorisokuoro n.12–17-vuotiaille klo 18.15–19.30. Tiedustelut kanttori Tiia Saari p. 09 2340 3808 Tulossa: Miesten Nurkka. Avoin keskusteluja kohtaamispaikka miehille ja miehenaluille kirkolla Nurkassa joka toinen keskiviikko: 19.9., 3.10., 17.10., 31.10., 14.11., 28.11. ja 12.12. klo 16– 19. Tiedustelut pastori Konsta Korhoselta, p. 09 2340 3824. Kannelmäen kirkko Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI. Virasto, Klaneettitie 6–8 A, p. 09 2340 3800. Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8. helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki, facebook.com/kannelmaenseurakunta KANNELMÄEN NUORISOTALON yhteydessä sijaitsevan Värkkäämön syyskausi käynnistyy pian. Ovet ovat auki ensimmäisen kerran torstaina 23.8. Kanneltalon Liisa Ihmemaassa – teemaisessa Taiteiden yön tapahtumassa. Värkkäämössä vietetään silloin Syntymättömyyspäivän teekutsuja klo 17–19 astioita koristellen. Taiteiden yön työpajat ovat maksuttomia ja avoimia koko perheelle. Syksyn ensimmäinen 13–29-vuotiaille suunnattu avoin ilta on maanantaina 27.8. klo 17–21. Avoimessa Värkkäämössä tilat ja työvälineet ovat tekijöiden vapaassa käytössä maksutta ja paikalla on aina ohjaaja auttamassa. Tilasta löytyy muun muassa pinssikone, ompelukoneita, saumureita, brodeerauskone, koruntekotarvikkeita sekä paljon muita välineitä ja materiaaleja. Värkkäämön kädentaitojen pajat lapsille Värkkäämössä järjestetään ohjattuja ryhmiä 9–12-vuotiaille. Keskiviikkoisin klo 14:30–16 kokoontuvassa käsityö-ryhmässä kokeillaan ja harjoitellaan esimerkiksi ompelemista sekä korujen tekoa. Perjantaisin samaan aikaan järjestettävässä muotoilu-ryhmässä keskitytään työskentelemään kovien materiaalien kuten saven ja kipsin parissa. Molempien ryhmien syyskauden materiaalimaksu on 40€. Ryhmät aloittavat viikolla 36. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: varkkaamo@hel.fi Värkkäämö, Klaneettitie 5, 00420 Hki Facebook: /Varkkaamo Instagram: @varkkaamo Aloita uusi kädentaitoihin liittyvä harrastus Vanhaistentie 8, 00420 Hki puh.nro 040 350 0086 www.e2sahko.fi Ryhmät aloittavat syyskuun alussa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: varkkaamo@hel.fi. Kuva: Värkkäämö.
15.8.2018 3 Pääkirjoitus Seuraava numero ilmestyy 12.9.2018. Aineisto toimitukseen 31.8. mennessä. KERROIN VIIME PÄÄKIRJOITUKSESSA opettajavaimoni työttömyystilanteesta ja että hänestä ollaan tekemässä yritykseeni väkisin yrittäjää. Luulimme alkuun taistelevamme siitä, onko vaimoni määräaikainen, työllistämistuettu työ päättynyt yrityksessäni helmikussa lain mukaisesti vai ei. Teimme heinäkuussa monisivuisen valituksen, jota varten luimme sivukaupalla lakia ja kahlasimme läpi erilaisia pykäliä. Tilanne on vain huonontunut. Saimme 31.7. työvoimaviranomaisilta uuden lausunnon: ”Hakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, koska hän työllistyy päätoimisesti yrittäjänä 1.12.2014 alkaen... Hakijaa kuultu... Hakija on TTL:n mukaan katsottava päätoimiseksi yrittäjäksi työllistymisen alkamisesta 1.12.2014.” Mitä!? Vuodesta 2014? Mitä silloinen tyttöystäväni teki tuolloin? Hän muutti kanssani asumaan. Eikö yrittäjän kanssa saa asua muuttumatta yrittäjäksi? Suomalainen työttömyysturvalainsäädäntö on kuin 1800-luvulta. Osakeyhtiölaista riippumatta puolisosi on sama kuin sinä, herra ja rouva Jauri Varvikko. Yrittäjän puolisolla ei ole itsemääräämisoikeutta. TE-toimisto pyrkii kiemurtelemaan irti siitä, että se hyväksyi työllistymisssuunnitelman mukaisesti ensin vaimoni työkokeilun yrityksessäni ja sitten työllistämistuen. Nyt vaimollani ei takautuvasti olekaan ollut oikeutta työttömyysetuuteen neljään vuoteen. Perusteeksi esitetään, että hän on kirjoittanut tähän Kaarela-seura ry:n lehteen ja että tavallisesti tällainen työ tehdään työsuhteessa. Työttömyyskassa ja Kela perivät koko ajalta maksetut työttömyysetuudet takaisin... Kymmeniä tuhansia euroja. Miten sellainen raha saadaan työttömältä, joka ei ole oikeutettu minkäänlaiseen työttömyysturvaan ja jonka tulot ovat euroa? Kiinnostaako ketään, että tämä lehti ei ole työllistänyt ketään koskaan? Kukaan tämän lehden kirjoittajista ja kolumnisteista ei ole koskaan saanut penniäkään kirjoituksistaan, vaan kaikki ovat tehneet työtä ilmaiseksi, hyvää hyvyyttään, rakkaudesta ja kiinnostuksesta omaa asuinaluettamme kohtaan. Se kuka muuta väittää, tulkoon esiin. Valtio perii nyt vaimoltani 2000 euroa per kirjoitus, 350 euroa tunnilta. Se on puhdas ryöstö, mutta kuka ryöstää rahattomalta vapaaehtoistyötä tekevältä? Viranomaistoiminta on muuttunut täysin kasvottomaksi. Tuntuu, että käymme paperisotaa jotain automaatiojärjestelmää vastaan, joka vetoaa aina yhteen ainoaan pykälään: Työttömyysturvalaki 2 luku 5 §. Vaikka mitä teemme, kukaan ei kuuntele. Valtion virkailijat lymyilevät pykälien takana ja työttömyyskassat tekevät kuten virkailijat sanovat. Olen vedonnut Suomen Yrittäjiin ja odotan, että he puolustaisivat meitä tässä täysin mielivaltaisessa asiassa. Jos sinut erotetaan laittomasti tai jäät ilman palkkaasi, voit toimia heti. Voit aloittaa juridisen prosessin siltä istumalta. Mitä teet, jos vastassasi onkin valtion instanssi, joka käsittelee kaiken omalla vauhdillaan välittämättä mitään oikeuksistasi? Voinko haastaa työvoimaviranomaiset oikeuteen? Miten kyykkyyn minut lyödään, jos häviän jutun? Odotammeko vuosia toimettomina, valitusprosessin kulkiessa meistä riippumatta kohti tuntematonta, mutta hyvin todennäköistä tulosta? Elin lähes koko ikäni kuvitelmassa, että työvoimaviranomaisten tehtävänä on auttaa työtöntä löytämään töitä, tukea häntä hänen ponnisteluissaan. Oletin, että viranomaisten voimatoimet kohdistuvat vain niihin, jotka eivät ota työtä vastaan tai välttelevät sitä tarkoituksella. Tuo kuvitelma on nyt romahtanut ja näen viranomaiset autoritaarisina, ihmisarvoa alistavina. Avun ja työpaikkojen sijaan he antavatkin raippaa ja kyykyttävät, ajavat ihmisiä nurkkaan ja varattomuuteen. Uskoni suomalaiseen järjestelmään on mennyt. En ole koskaan pyytänyt järjestelmältä mitään, vaan olen aina ollut maksajana. Nyt meitä lyödään kuin vierasta sikaa, eikä oikeustajuni ymmärrä miksi. Epäreiluuden tunne on todella syvä. En tunne maan hallintoa kohtaan kuin halveksuntaa. Lainsäädäntö ei toimi oikein ja ihmisiä eritellään idioottimaisten kriteerien perusteella. Kukaan ei käytä järkeä, eikä misssään taivuta. Jos työvoimaviranomaiset ehdottavat sinulle yrittämistä, oman firman tai toiminimen perustamista, niin muista, irtisanoudut samalla oikeudestasi työttömyysturvaan ja olet vastuussa myös puolisosi työttömyysturvasta. Vuosituloillasi, yrityksesi tuloksella ja palkanmaksukyvyllä ei ole merkitystä. Puolisosi ammatilla, tuloilla tai työpanoksella vielä vähemmän. Parempi, jos puolisosi ei edes vahingossa eksy työhuoneeseesi. Jos puolisosi joutuu viranomaisten hampaisiin, vain hän on todistamisvastuussa. Viranomaisille riittää pelkkä epäilys. Ja tässä tapauksessa ollaan syyllisiä niin kauan kuin toisin todistetaan tai yrityksesi kuopataan lukemattomien nimettömien suomalaisten yritysten hautausmaalle, jossa kylmät tuulet kuljettavat kuolleita positiivisia ajatuksia, toiveita ja uskoa tulevaisuudesta, omasta ja perheen hyvinvoinnista kadotukseen. Jauri Varvikko, jauri.varvikko@eepinen.fi Kuvottava epäreiluus PESULA NOUTOPALVELU kotiovelta kotiovelle vain 10 € Liinavaatteet 5,50 €/kg Mattopesut alk. 8,95 €/m 2 MATTOJEN JA LIINAVAATEPESUN YKKÖSMESTA TÖÖLÖSSÄ JA MYYRMANNISSA TÖÖLÖNTULLIN • Mannerheimintie 83, Hki • p. 09 2418 770 MYYRMANNIN • Iskoskuja 3 A, Vantaa • p. 040 455 1230 info@ttpesula.fi www.ttpesula.fi sis. nouto & palautus (koko pääkaupunkiseutu) T A R JO U S T A R JO U S Kannelmäen kirkko 50 vuotta KANNELMÄEN KIRKKO 50 VUOTTA Su 2.9. klo 10 Juhlamessu. Rovasti Pentti Simojoki saarnaa. Kirkkokahvit. Klo 12.30 Ohjelma jatkuu kirkossa. Tervetuloa! Oman kirkon kaipaaminen Kaarela oli 1400-luvulla osa Helsingin pitäjää ja sen seurakuntaa, jonka kirkkona oli Helsingin pitäjän kirkko, nykyinen Pyhän Laurin kirkko (vuodelta 1494). 1800-luvulta on mainintoja Kaarelan kylän seurakuntaelämästä. Ensimmäinen Kaarelasta valittu kirkkoneuvoston jäsen oli vuonna 1870 J. Hiljander . Kokoontumispaikkana tuohon aikaan oli Kaarelan nuorisoseurantalo ja kirkkomatkat suuntautuivat pitäjän kirkkoon. Etelä-Kaarela kuului Helsingin pitäjän seurakuntaan aina vuoteen 1953 saakka, jolloin se liitettiin suuressa alueliitoksessa Malmin seurakuntaan. Etelä-Kaarela muodosti vuodesta 1956 lähtien Pakilan kanssa yhdessä seurakuntapiirin ja kirkkona toimi Pakilan kirkko. Alueella oli pulaa palkatuista työntekijöistä ja Etelä-Kaarelassa syntyi myös kaipaus omasta kirkosta. Vuonna 1960 asetettiin toimikunta Etelä-Kaarelan työkeskuksen ja kirkon suunnittelua ja rakentamista varten. Seuraavana vuonna Etelä-Kaarela liitettiin osaksi Huopalahden seurakuntaa. EteläKaarelasta tuli itsenäinen Kannelmäen seurakunta vuoden 1966 alusta ja Veikko Vanha-Perttulasta sen ensimmäinen kirkkoherra. Jumalanpalveluksen ja muina kokoontumispaikkoina olivat vuodesta 1959 nykyinen Kaarelan raitin koulu ja Malminkartanon ruokala. Vanhaistentie 4C tornitalon pohjakerroksesta vuokrattiin tila seurakuntakodiksi. Tilan ahtauden vuoksi jumalanpalvelukset siirrettiin vuonna 1960 valmistuneeseen Kannelmäen uuden kansakoulun juhlasaliin, missä niitä pidetiin kirkon valmistumiseen 1968 saakka. Kirkon suunnittelu ja toteuttaminen Työkeskuksen paikaksi oli alun perin tarkoitettu Pajupillintie 28 ja sen vierestä Pajupillintien puoleinen osa Kaarelantie 86 tonttia. Kirkon paikaksi oli kaavailtu Vanhaistentie 4, jossa sijaitsevat nykyisin tornitalot. Työkeskuksen paikka ei kuitenkaan soveltunut kyseiselle tontille, niinpä Helsingin kaupunki, joka omisti Vanhaistenpuistoon rajoittuvan tontin, ja seurakuntayhtymä vaihtoivat tontteja ja kirkko ja työkeskus rakennettiin nykyiselle paikalleen. Kirkkovaltuusto päätti helmikuussa 1964 asettaa arkkitehti Martti Jaatisen työn rakennustyön pohjaksi. Rakennusprojektia pitkitti ja kädenvääntöä aiheutti erityisesti juuri kirkkosalin kattorakenne, joka oli suuresti tavallisuudesta poikkeava. Kirkon rakenteet Kirkon erikoiset kattorakenteet antavat kirkolle sen telttamaisen erikoisen muodon. Katto muodostuu neljästä pinnasta, joiden geometrinen muoto on nimeltään hyperbolinen parapoloidi. Seitsemän senttimetrin vahvuisen betonikaton sisäpinnan laudoituksen jälki kertoo arkkitehdin alkuperäisestä suunnitelmasta, jonka mukaan katon piti olla teräskaapeleiden varaan ripustettu kevytrakenteinen puukatto. Neljä esijännitettyä nurkkapilaria ottavat vastaan kirkkosalin katon painon, jota kullekin pilarille tulee 580 tonnia. Kirkon tunnusmerkkinä pidetään ristiä. Kannelmäen kirkko kokonaisuudessaan muodostaa ristin lintuperspektiivistä katsottuna. Tämän ristin lisäksi kirkon huipulle pystytetyt neljä betonipalkkia poikkipalkkeineen muodostavat ristin, kun sitä katsotaan neljästä eri ilmansuunnasta. Risti löytyy myös kirkon sisältä, katon ylimmästä huipusta. Alttari-ikkuna Aluksi alttari-ikkunaa peitti riisipaperinen sermi. Vuonna 1969 Helsingin seurakuntien kuvataidetoimikunta järjesti lasimaalauskilpailun. Jätetystä 38 työstä toimikunta esitti turkulaisen taiteilijan Hilkka Toivolan työtä ”Chiesa nuova” eli Uusi kirkko lasimaalauksen työn pohjaksi. Taiteilija kertoi lähteneensä liikkeelle väreistä, joilla hän täytti pintaa ja sen ohessa hänelle syntyi ajatus Johanneksen evankeliumissa olevista Jeesuksen sanoista: ”Minä olen viinipuu ja te olette oksat.” Lasimaalaus, jolle taiteilija antoi lopullisessa muodossa nimen ”Elämänpuu” julkistettiin 17.9.1972. Teos on 30 metriä leveä ja korkeimmalta kohdaltaan kolme metriä, ja se koostuu 111 erillisestä ruudusta. Kalusteet Alttarikalusteet on valmistettu saarnista ja niiden suunnittelu on ilmava. Alttarin muoto tuo havainnollisesti esille sen tarkoituksen palvella ehtoollispöytänä. Alttaripöydän vasemmalla puolella oleva puisen ristin keskukseen on kiinnitetty Börje Rajalinin suunnittelema hopeinen, kullattu risti, jota koristavat viisi punaista kiveä kuvaavat Jeesuksen viittä haavaa. Samoin kirkkohopeat ovat Rajalinin suunnittelemat. Ristikuvio toistuu myös Vuokko Nurmesniemen suunnittelemissa kirkkotekstiileissä, alttarija saarnatuoliliinoissa sekä pappien liturgisissa vaatteissa. Kirkkosalissa on 520 istuinpaikkaa ja sen kalusteet sekä ristin on suunnitellut arkkitehti Kari Asikainen . Kirkossa on Asko Rautionahon suunnittelemat, Kangasalan Urkutehtaan vuonna 1970 (Opus 849) valmistamat 29-äänikertaiset urut, jotka vihittiin käyttöön syyskuussa 1970. Uruissa on kaunis ja lämmin sointi, joka johtuu osaksi myös kirkon akustiikasta, jolle katto antaa täyteläisen ja paikoin stereofonisen soinnin. Kirkossa ei ole aitoja kelloja, vaan ääni tulee kirkon katolle sijoitetuista kaiuttimista ja kellosävelmä on professori Taneli Kuusiston säveltämä. Tanotorvi palaa Kannelmäen kirkon vaiheisiin seuraavassa numerossa. Lähde: Pentti Simojoki ”Kannelmäen kirkosta ja kirkon vaiheilta”. Koonnut Erja Vaarala-Saarenpää.
4 15.8.2018 K erran luulin erehtyneeni mutta sitten huomasinkin, että olin ollut väärässä. Näin tunnusti aikoinaan kunnioitettu valtiomiehemme Paavo Väyrynen. Mielipiteet vaihtelevat myös meillä tavallisilla ihmisillä. Yleensä olemme samaa mieltä sen ihmisen kanssa, jonka kanssa keskustelemme. Seuraava puhekumppani saattaa muuttaa käsityksen. Tarkkaan ajatellen olen aina samaa mieltä ainoastaan yhdestä asiasta. Olen aina inhonnut ja tulen aina inhoamaan yhtä asiaa, sipulia. Katson, että pienikin määrä sipulia saastuttaa ruuan syömäkelvottomaksi. Katson myös, että ihmiset laittavat sipulia ruokaan minua kiusatakseen. Tarkoituksellisesti, harkiten ja vakain tuumin. Ihmiset ovat yleensäkin jotain mieltä asioista kun heiltä mielipidettä kysytään. Ainoastaan 5-10 % jää mietiskelemään. Listaanpa tässä muutamia asioita, joista pidän: isänmaallisuus, maanpuolustus, poliisit, pelastustoimi, terveydenhoitohenkilöstö. Henkilöistä arvostan Mannerheimia, Putinia ja Trumpia. Älkää naurako, viimeksi mainittujen suuruus ilmenee vasta historiassa. Kansanryhmistä arvostan karjalaisia, juutalaisia, saksalaisia, kurdeja, skandinaaveja, kunnon jenkkejä ja venäläisiä. Ranskalaiset ovat tekopyhiä paskiaisia jotka elävät vielä Napoleonin aikoja. Rodoslaiset ovat huijareita, puhun kokemuksesta. Kunnioitettavia ihmisryhmiä ovat Mannerheimristin ritarit, veteraanit ja lotat. Yksityisistä ihmisistä ihailuni saavat Urho Kekkonen, Tapio Rautavaara, Kalle Päätalo, Mika Waltari, Veikko Huovinen, Pentti Linkola, Seppo Räty, Pauli Toivonen, Suti Aittoniemi, Veikko Vennamo, Topi Sorsakoski, Kari Tapio, Laila Kinnunen, Tuomari Nurmio, Paula Koivuniemi, Ilkka Taipale, Veikko Ennala, Urpo Lahtinen, Olavi Virta, Reijo Taipale. Ulkolaisista tietenkin Elvis, Muhammad Ali ja Louis Armstrong. Ruokalajeista pidän makkarapannusta, wienerleikkeestä, kalakukosta, paistetuista muikuista ja silakoista, ryynimakkarasta, hernekeitosta, ruispuurosta ja spagetista (ilman sipulia). Kielteisiä asioita ovat mielestäni em. sipulin lisäksi paprika, kaali, erilaiset teurasjätteet kuten maksa, munuaiset, keuhkot, aivot jne. inhoni kohde on myös huonosti paistettu, puoliraa’aksi jätetty liha. Piimästä tai viskistä en pidä. Koko lailla ikävinä asioina pidän kommunismia, elitistisiä urheilulajeja, poliittista islamia, puoluepolitiikkaa yleensä, ihmiskielteisiä sadistisia uskonliikkeitä, turkistarhausta ja eläinten kiusaamista yleensä, hyvän-ja pahantahtoista hölmöyttä, mielenosoituksia, lakkoja, sotilaskarkuruuden suosimista, väärää suvaitsevaisuutta, vanhusten kehnoa kohtelua, digitalisaatiota, pankkien tapaa kohdella asiakkaitaan, byrokratiaa ja väärää virkavaltaisuutta, nykypoppia soittolistoineen, ala-arvoisen roskamusiikin tuputtamista. Seuraavista ihmisistä en juurikaan pidä: Veikko Siltavuori eli Jammu-setä, Anneli Jäätteenmäki, Petteri Orpo, Teemu Mäki, Esko Aho, Michael Maria Penttilä. Surullinen ilmiö on se, että yksityiset terveystoimijat ovat vieneet hallitustamme kuin mätää kukkoa. Terveyskeskukset on myyty pilkkahintaan, lääkäriin ei juuri enää pääse, ei ainakaan kohtuuhintaan. Ei tässä mitään väärää ole, täytyy muistaa, että yksityiset toimijat ovat liikeyrityksiä, joiden päätehtävä on tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Niillä ei ole velvoitetta toimia diakoniapohjalla. Sama pätee myös pankkeihin ja vakuutusyhtiöihin, liikeyrityksiä nekin ovat. Palauttakaa, jumaliste vanha kunnon Postipankki ja tietysti myös Posti palvelemaan kansalaisia. Asiat eivät ole nyt oikein. Palauttakaa takaisin hyvin toimineet terveyskeskukset, selvin säännöin toimivat taksit, hyvä ja kohtuuhintainen vanhusten hoito, mahdollistakaa opastus nykylaitteiden käyttöön. Nyt sitä ei ole. En ole ainakaan sellaista mistään löytänyt. Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä pyydän huomioimaan julkisten tilojen ilmastoinnin. Homekoulut on tunnistettu ja myönnetty, idioottimainen tiiviiden pullojen rakentaminen energiansäästön nimissä tuotti miljardikaupalla purkuvalmista kamaa. Ilman viilennys toimii kaikissa jättimarketeissa, miksi samaa tekniikkaa ei voida soveltaa sairaaloihin ja vanhainkoteihin. Jopa teho-osastot joutuvat kärvistelemään kuumuudessaa, kuka asioista on vastuussa, kukaan ei tunnu tietävän. Olen melko tuohtunut asiantilasta, viisi läheisintä ihmistäni on ainakin välillisesti menehtynyt kuuman ilman aiheuttamiin komplikaatioihin... ei taida syyllisiä löytyä, syytä olisi. Heikki Majava PS. Ystäväni Katto-Hanski haluaa kiittää häntä 30.3. Kannelpuistossa auttanutta naishenkilöä. Jalka oli katkennut, taju mennyt, tilanne oli tosi paha. Ambulanssi tuli ajoissa, jalka parani. Kontaktitiedot saa kauttani. MAJAVAN MATKASSA Orpopojan valssi Stadiluotsi Ella Tanskanen toimii kaupunkilaisten hyväksi HELSINGIN KAUPUNKI on palkannut lähes kahden sadan hakijan joukosta seitsemän stadiluotsia edistämään kaupunkilaisten osallisuutta. Kyseessä ei ole mikään määräaikainen toimi vaan stadiluotsit ovat tulleet jäädäkseen. Toukokuussa työnsä aloittaneet stadiluotsit työskentelevät eri puolilla Helsinkiä ja toimivat yhteyshenkilöinä ja sillanrakentajina kaupungin ja asukkaiden välillä. Uutta kaupungin toimintaa on syksyllä alkava osallistuva budjetointi. Stadiluotsit pyrkivät toimimaan niin, että mahdollisimman monen kaupunkilaisen ääni tulisi kuulluksi. Ella puhkuu intoa Pohjoisen suurpiirin ja Kaarelan alueen stadiluotsina työnsä aloittanut Ella Tanskanen puhkuu intoa. Halusin ja toivoin tätä suurpiiriä toiminta-alueekseni, sillä tämä on monimuotoisuudessaan ja aktiivisuudessaan kiinnostava alue, Ella kertoo. Hän on ehtinyt jo tutustua moniin alueen aktiivisista toimijoista kuten Kannelmäki-liikkeeseen ja Kannelmäen seurakuntaan. Hän kertoo kuitenkin työn jatkuvan nyt syksyn mittaan entistä tiiviimmin. Tarkoitus on tutustua alueen yrittäjiin, yhdistyksiin ja alueen asukkaisiin. Alueen aktiiviset toimijat ovat tärkeitä tiedonlähteitä ja heidän kauttansa on helppo saada kontaktia koko alueeseen. Liikun alueella paljon. Minut voi tavata erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Esimerkiksi elokuun lopulla pidettävillä Malminkartanon Elojuhlilla. Silta kaupungin ja asukkaiden välillä Stadiluotsin tehtävänä on saattaa yhteisöjä yhteen ja auttaa viemään aloitteita eteenpäin. Stadiluotsi pyrkii myös poistamaan osallistumisen esteitä. Tarkoitus ei ole olla lisäporras kaupunkilaisten ja kaupungin välillä, vaan auttaa ja helpottaa aloitteiden ja ideoiden eteenpäin viemisessä. Ella toivookin, että kaupunkilaiset ottaisivat häneen rohkeasti yhteyttä. Hänelle on tärkeää olla helposti lähestyttävä. Tavoitteena on saada mukaan myös sellaisia, jotka eivät aiemOlen tukena, autan ja helpotan ideoiden eteenpäin viemisessä. Tarkoitus on saattaa yhteisen idean omaavia ihmisiä ja ryhmiä yhteen, jotta he voivat yhteistyössä tehdä aloitteita, stadiluotsi Ella Tanskanen kertoo. min ole osallistuneet. Hänellä on jo vankka kokemus työskentelystä niin Vantaan kuin Helsingin kaupungin organisaatioissa. Ennen siirtymistään Helsinkiin hän ehti työskennellä Vantaan kaupungin palveluksessa seitsemän vuotta. Osallistuva budjetointi Helsinki on ottanut käyttöön osallistuvan budjetoinnin, joka on tuttu monista suurkaupungeista. Tämän toimintatavan toteuttamisessa stadiluotsit ovat tiivisti mukana ja varmistamassa, että hanke toteutuu moniäänisesti ja yhdenvertaisesti. Kaupunki on varannut 4,4 miljoonaa euroa jaettavaksi suurpiirien kesken asukasmäärän mukaan erilaisiin parannustoimenpiteisiin ja kaupunkilaisten ideoiden toteuttamiseen. Jo tänä syksynä kerätään asukkaiden ehdotuksia asioista, joihin rahaa tarvittaisiin. Näistä ehdotetuista ideoista valitaan toteutuskelpoiset yhdessä virkamiesten kanssa. Kaikki asukkaat 12 ikävuodesta lähtien pääsevät äänestämään valituista ideoista jo tulevana keväänä. Eniten ääniä saaneet ehdotukset toteutetaan. Näin kaupunkilaiset pääsevät suoraan vaikuttamaan siihen, miten osa yhteisön budjetista käytetään. Ei vakituista työpistettä alueella Stadiluotsilla ei omalla suurpiirin alueella ole vakituista työpistettä. Tanskasen tarkoituksena onkin pitää ns. päivystyspisteitä esim. kirjastossa, jonne häntä voisi tulla tapaamaan. Helpoiten stadiluotsiin saa yhteyttä somen kautta ja lähettämällä sähköpostia. Kuka tahansa voi ottaa minuun yhteyttä. Autan ja neuvon esim. mihin tahoon kannattaa ottaa yhteyttä, kun haluaa vaikkapa hakea avustuksia tai vaikuttaa eri asioihin. Helsingin kaupunki on iso koneisto, joten apu on paikallaan. Stadiluotseilla on keskustassa yhteinen toimisto, jossa he tapaavat toisiaan viikoittain. Vantaan Pähkinärinteeltä lähtöisin oleva Ella kertoo elävänsä parhaillaan ns. ruuhkavuosia. Oma aika on rajallista. Nykyisin Alppilassa asuvan Ellan pitää toimeliaana tietysti uusi työtehtävä, jatko-opinnot sekä 3,5vuotias lapsi. Teksti ja kuvat Jauri Varvikko Lisätietoja: Ella Tanskanen, p. 040 358 5417 ella.tanskanen@hel.fi Kaikkiin stadiluotseihin saa yhteyden esimerkiksi sähköpostilla (etunimi.sukunimi@hel.fi) tai Facebookissa (stadiluotsi Etunimi Sukunimi) Tanotorven jakelualueen stadiluotsit ja heidän vastuualueensa: SILJA LINDBLAD Läntinen suurpiiri Reijola: Laakso, Vanha Ruskeasuo, Pikku Huopalahti, Meilahti, Munkkiniemi: Niemenmäki, Munkkivuori, Talinranta, Vanha Munkkiniemi, Kuusisaari, Lehtisaari, Haagan: Etelä-Haaga, Kivihaka, Pohjois-Haaga, Lassila, Pikku Huopalahti Pitäjänmäki: Tali, Pajamäki, Pitäjänmäen yritysalue, Reimarla, Marttila, Konala ELLA TANSKANEN Pohjoinen suurpiiri ja Kaarela Maunula: Pirkkola, Maunula, Metsälä, Maunulanpuisto, Länsi-Pakila Tuomarinkylä: Paloheinä, Torpparinmäki, Haltiala Oulunkylä: Patola, Veräjämäki, Veräjälaakso Itä-Pakila: Itä-Pakila, Tuomarinkartano Kaarela: Kannelmäki, Maununneva, Malminkartano, Hakuninmaa, Kuninkaantammi, Honkasuo
5 15.8.2018 14 95 YKSI VIIME VUODEN Helsingin juhlaviikkojen ainutlaatuisimmista ja kehutuimmista esityksistä, koreografi Sari Palmgrenin ohjaama ja ideoima Aidatut unelmat, nähdään myös tänä kesänä Kaarelan alueen puistoissa ja puutarhoissa. Zodiakin ja Kanneltalon yhteistuotantona toteutuva kävelyteos saa uusintaensiiltansa la 18. elokuuta. Kantaesityskaudellaan kriitikot ja yleisön lumonnut Aidatut unelmat on taianomainen tanssia, musiikkia ja luontoa yhdistävä matka. Kävellen koettava esitys johdattaa kokijansa arjen ihmeiden äärelle. Aidatut unelmat on jokaiselta osaalueeltaan hiottu teos. Siitä välittyy pitkäjänteisen työskentelyn tuntu. – Maria Säkö, HS. Älykkään hienoviritteinen esitys saa osallistujan kokemaan melkein minkä tahansa sattumaltakin eteen tulevan yksityiskohdan esityksellisenä ja uudella tavalla merkityksellisenä. – Tuomas Rantanen, Voima.fi Sari Palmgren vastaa mittavan esityksen käsikirjoituksesta ja ohjauksesta. Teoksen keskeisessä osassa on kuulokkeista koettava äänimaisema. Sen suunnittelusta vastaavat Tuomas Norvio ja Esa Mattila . Äänimaisemassa kuullaan myös Mikko Perkolan ja Tuomas Norvion säveltämää musiikkia. Aidatut unelmat nähdään kuusi kertaa ajalla 18.–26. elokuuta. Liput myydään Lippu.fi:n kautta. Poikkeuksen muodostavat Zodiakin sarjakortit. Sarjakortilla maksettavat liput tulee varata ennakkoon muutamaa päivää ennen esitystä Zodiakin omasta lipunmyynnistä, puh. 044 094 4948. Lipunmyynti palvelee ti–pe klo 11–16. zodiak@zodiak.fi, puh. 09 694 4948 Kävelyteos Aidatut unelmat saa toivottuja uusintaesityksiä Illallinen omenatarhassa Esityksen jälkeen on mahdollista nauttia maukas ja tunnelmallinen kasvisruokaillallinen Malminkartanon omenapuulehdossa, yhteisöllisesti elokuun iltahämärässä. Illallislippu tulee varata esityslipun oston yhteydessä. Katoksen alle katettava illallinen koostuu noin viidestä ruokalajista ja niille valituista alkoholittomista ruokajuomista. Illallisen tarjoaa Labby catering, joka on kokannut kausija lähiruokaa vuosia ennen kuin siitä tuli trendi. Puutarhureista kokeiksi muuntautuvat tekijät tuntevat raaka-aineensa siemenestä lautaselle ja hyödyntävät mielikuvituksellisesti kasvien kaikki osat. Elokuussa, satokauden ollessa huipussaan, tätä hyödynnettävää on ruhtinaallisesti tarjolla. Ruoka ei sisällä eläinkunnan tuotteita. Ystävällisesti ilmoita muista ruokarajoitteista viimeistään kaksi päivää ennen ateriaa osoitteeseen info@labbycatering.fi. Huomaathan, että illallista voi nauttia ainoastaan etukäteen hankitulla illallislipulla. Käytännön vinkkejä Teos koetaan kävellen, paikoitellen haastavassa maastossa. Varustaudu siis säänmukaisilla vaatteilla ja hyvillä kävelykengillä. Esityksen kesto on n. 2,5 h. Sateen sattuessa pyydämme, että varustaudut sadetakilla ja jätät sateenvarjon kotiin. Kehotamme katsojia tulemaan paikalle viimeistään klo 18.30. Esitys alkaa porrastetusti klo 18.30–19.00 välillä. Esitys alkaa Sitratorilta Kanneltalon edestä (Klaneettitie 5) ja päättyy Malminkartanon omenatarhaan (Kartanonkaari 29). Omenatarhalta ei ole yhteistä paluukuljetusta Sitratorille. Nopein kulkuyhteys Omenatarhalta Kannelmäkeen on I-juna (yhteensä n. 15 min). Autoilevien katsojien kannattaakin harkita auton jättämistä esitykseen tullessaan Malminkartanon juna-aseman parkkipaikalle. VAR? MIKÄ IHMEEN VAR?! Futiksen MM-kisoja seuranneelle tuo kirjainyhdistelmä tuli varmasti tutuksi. VAR on video assistant referee, suomeksi voisi sanoa videoavusteinen erotuomari. Mutta se ei ollut vain yksi tuomari, vaan itse asiassa neljän dumarin muodostama tiimi, joka kävi läpi videokuvaa ja tarvittaessa hidastuksia pelitapahtumista. VAR ei kuitenkaan tuomioita jakanut, vaan sen teki aina kentällä oleva päätuomari. Hän vain sai apua VAR:lta ja pystyi tarkistamaan tilanteita itsekin kentän laidalla olevasta monitorista. Eikä sieltä ihan kaikkea tarkisteltu, vaan VARrin käyttö oli rajattu neljään aiheeseen. Maali tai maaliin johtanut tilanne, rangaistuspotku, suora punainen kortti (eli pelaajan ulosajo) sekä pelaajan tunnistus eli että oikeaa pelaajaa rangaistaan. Historiallista tämä kaikki oli, sillä ensimmäistä kertaa VAR oli käytössä Venäjän MM-skaboissa. Ennen kisoja suhtauduin asiaan odottavalla kannalla, mutta myönteisesti joka tapauksessa. Uskoin, että ”oikeus voittaa”, kun epäselvät tilanteet tsekataan uudestaan. Futishistoriassa on paljon tilanteita, jotka aikoinaan tuomittiin väärin. Yksi kuuluisimmasta on varmasti Diego Maradonan ”Jumalan käsi”, kun hän ohjasi pallon maaliin kädellään 1986 MM-kisojen puolivälieräottelussa Englantia vastaan. Argentiina muuten voitti matsin 2-1. Nyt näitä ”elämää suurempia” tarinoita ei enää kovin helpolla pääse syntymään VARrin ansiosta tai syystä. Sillä esimerkiksi 48 alkulohkon ottelun jälkeen, erotuomareiden oikeat päätökset nousivat 95 prosentista aina 99,3 prosenttiin asti, koska VAR. Itsekin totesin monessa matsissa ilahtuneena, että varsinkin rangaistuspotkuja tuomittiin selvästi enemmän kuin kentällä olevien tuomareiden näkemänä olisi koskaan annettu. Oikeudenmukaisuus voitti, mutta se nosti myös matsien viihdearvoa, kun rankkareita ja maaleja tuli näin lisää. Ikävä kyllä tulevan kauden Valioliigassa tai Mestareiden liigassa VARria ei vielä nähdä, mutta sen aika tulee varmasti, ennemmin tai myöhemmin. Tapio Issakainen VAR Ajonestoavaimet NYKYAIKAINEN autonavain sisältää mekaanisen lukkokohtaisen jyrsinnän lisäksi elektronisen ajonestokoodin. Tämän mekaanisen ja elektronisen suojauksen ansiosta autoasi ei käytännössä pystytä ottamaan käyttöön ilman avainta. Avaimen sisältämä elektroninen ajonestokoodi ”keskustelee” autosi keskusohjausyksikössä olevan turvayksikön kanssa. Eli avain ja auton sisältämä turvaelektroniikka ovat toisiinsa liittyvä kokonaisuus. Tästä syystä on tärkeää varmistaa, että käytössäsi on vähintään kaksi avainta. Viimeisen avaimen häviäminen tarkoittaa auton turvaelektroniikkaa sisältävän yksikön vaihtoa, mikä on vara-avaimen valmistukseen verrattuna huomattavasti kalliimpi huoltotoimenpide. Ajonestotekniikka auton avaimessa tekee vara-avaimen valmistuksen teknisesti haastavammaksi ja vaatii erikoislaitteet. Tästä syystä lisäavaimien valmistus ei onnistu kaikissa avainpalveluliikkeissä. Peten suutari on yksi avainpalveluliikkeistä, jonka kautta saat autollesi uuden ajonestotekniikkaa sisältävän lisäavaimen. Lähde: www.autonavain.fi Pete on alansa rautainen ammattilainen RISTIKOSSA SIJAITSEVA Peten suutari täytti juuri vuoden! Oleellinen virstanpylväs tietysti, mutta ei liikkeen omistaja Petri Lehtelä sentään mikään eilisen teeren poika ole. Monet saattavatkin tuntea Peten jo Myyrmannista, jossa hän teki samoja hommia 22 vuotta. Suutarin töitä Pete on tehnyt vuodesta 1987. Tulin pari vuotta sitten siihen tulokseen, että tässä on 15 aktiivista työvuotta vielä jäljellä, joten nyt jos koskaan pitää oma firma pistää pystyyn. Siitä se sitten lähti. Ensin katselin ympärilleni ja tein suunnitelmia. Lopulta päädyin kauppakeskus Ristikkoon. Pete on oppinut hommansa työtä tekemällä ja hänellä on vahvat näkemykset asioiden hoidosta. Kun asiakas tulee, pitää heti tietää, mitä tehdä. Oleellisia asioita ovat hommien hoituminen: työn laatu, nopea toimitus, luotettavuus ja asiakasystävällisyys, Pete summaa. Ala muuttuu Peten suutari tekee kaikkia perinteisiä suutarin töitä: kenkien ja nahkaesineiden korjauksia, paikkauksia, vuorauksia, liimauksia, pohjallisten ja korkojen vaihtoa. Hommat ovat muuttuneet sillä tavoin, että tavarat eivät nykyisin kestä, niiden elinkaari on lyhyt. Korjaus kannattaa aina tehdä jos se on mahdollista ja asiakas pitää kengistään tai laukustaan. Materiaalit vaihtuvat nopeasti ja merkkituotteidenkin taso on hintakilpailusta johtuen pudonnut rajusti; ei puhuta ”ihan täysin totta” niitä markkinoitaessa. Tuotteita voi tosin joskus parantaa suutarin toimesta, Pete sanoo. Autonavaimet avaavat uusia näkymiä Tuotevalikoimaan kuuluvat myös veitsien ja luistimien teroitukset sekä erilaiset kotija turvalukkojen, autojen, moottoripyörien ym. avaimet. Autonavaimet ovat selvä tulevaisuuden ala, niissä riittää paljon oppimista teknisen kehityksen vuoksi, Pete kertoo. Nykyaikaisissa autoissa on ajonestolaitteet ja ajonestoavaimissa piirilevy, joka ilmoittaa autolle koodilla, että kyseessä on oikea avain. Jos avain hajoaa tai katoaa, ei riitä, että jyrsitään uusi, vaan tarvitaan useampi vaihe alihankintoineen. Pete hoitaa homman asiakkaalle ’avaimet käteen’ periaatteella. Palveluni on kolme kertaa merkkimaahantuojaa halvempi vaihtoehto. Hyvää palvelua Palvelun laatu on minun työssäni kaiken a ja o, Etelä-Haagassa asuva Pete sanoo. Pitää muuttua asiakasmäärien mukana ja tarjota uusia vaihtoehtoja. Pete ompelee kaikki raffimmat nahkaompeleet itse: nahkatakit, laukut, vetoketjut, mutta välittää myös yhteistyökumppaniensa palveluita, liittyvät ne sitten autonavaimiin tai tekstiilien ompeluun. Oman työn lisäksi Peten suutari tarjoaa erilaisia myyntituotteita, kuten ortopedisia ratkaisuja, kengänKuva: Jouni Ihalainen pohjallisia, kengännauhoja, lankkeja, suojaja puhdistusaineita. Kyllä tämäkin talo vilkkaampi voisi olla, joten toivon tietysti enemmän asiakasvirtaa! sanoo Pete ja toivottaa asukkaita tutustumaan Ristikon ja Peten suutarin palveluihin. Teksti ja kuvat Jauri Varvikko Pete on tyytyväinen Ristikossa sijaitsevan liikkeensä tilaan. Perinteisesti suutarit ovat tottuneet tekemään työnsä hyvin pienissä tiloissa.
6 15.8.2018 TARVITTIIN VAIN YKSI heinäkuinen yörupeama, kun perhepiirissämme tapahtui merkittäviä muutoksia. Yhtäkkiä joukossamme oli nanna, ukki, famu, vaari, eno, setä, isomummi, isoukki, isoisotäti, isoisoäiti. Minä olen joukon isomummi, mutta kieltäydyn käyttämästä tätä uutta nimeä. Haluan olla lapsille mummu – siitä huolimatta mihin sukupolviin kuulumme. Aikanaan tätini oli matkustamassa Leppävirroilta äitinsä luokse Tampereelle mukanaan poikansa 5-vuotias poikansa poika. Matkalla pikkupoika paljasti, että häntä jännittää kovasti miten suuri se isomummu, jonka luokse ollaan matkalla, oikein on. Hämmästys oli melkoinen kun isomummu oli 155-senttinen pieni mummu. Olen ollut aikanaan äidin suvun ensimmäinen pikkulapsi ja sitä samaa oli vanhin lapseni. Harvoinpa sitä on niin paljon saanut huomiota kuin esikoisen syntymän jälkeen. Meillä on kummallinen tapa innostua aina asiasta tai ilmiöstä, kun koemme sen ensimmäistä kertaa. Samaan aikaan kun ympärilläni on syntynyt useampikin lapsi, pohditaan miksi vauvoja ei synny. Niitäkin harvoja, joita syntyy, ei kunnolla noteerata. Ei ole enää neuvoloissa synnytysvalmennusta, koska tiedot löytyvät netistä. Sairaalassa pitää myös itse kaivaa netistä vauvan hoitoon liittyvät tiedot. Meidän vauvamme ”pääsi” sairaalasta puolentoista vuorokauden ikäisenä, vaikka on äitinsä ensimmäinen lapsi. Neuvolassa voi käydä aina vain entistä harvemmin. Päiväkodeissa ja kouluissa on sisäilmaongelmia. Päiväkoteihin ei tahdo löytyä työntekijöitä. Nuoria naisia ei vakinaisteta työpaikoilla. Netin syövereissä aikaansa viettävä ei ainakaan uskalla lapsia hankkia, niin monimutkaiselta lasten hoito tuntuu. Tällaisen isomummin vinkkelistä miehet osallistuvat ihailtavan innokkaina lastensa hoitamiseen, mutta eivät ehkä sittenkään riittävästi. Kaiken tämän ohella olemme myös tavattoman huolestuneita syrjäytymisestä ja yhteiskunnan eriarvoistumisesta. Miksi rapautamme juuri niitä asioita, joiden avulla on vuosikymmenet luotu perustaa sille, että kaikilla olisi ne kuuluisat samanlaiset mahdollisuudet. Vaikka miten yritettäisiin ei sen kuitenkaan niin ole, mutta lasten elämän alkupolkua voidaan monella tavalla tasoitta, jos niin halutaan. Monissa hoitokodeissa käy koiria kylässä. Asukkaat pitävät lemmikeistä. Moni mummu ja vaari pitää myös pienistä lapsista. Lapsia ei välttämättä ole kaikkien perheissä. Seuraavaksi pitää varmaan ryhtyä organisoimaan vauva-vierailuja hoitokoteihin. Leena-Maija Tuominen Pieni mies muutti kaiken Kohtuus kaikessa Kestävän talouden Suomi KATI PELTOLA entinen kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu, Kaupunkiliitossa ja Helsingin kaupungin sosiaalialan tehtävissä työskennellyt viranhaltija on koonnut kansantajuisen yhteenvedon kokemuksistaan, lukemistaan kirjoituksista, keskusteluista ja kuuntelusta millainen olisi yhteiskunta, jonka talouspolitiikan johtotähtenä ei olisi jatkuva kasvu vaan kohtuus kaikessa. Lähtökohtana on vuonna 1776 ilmestynyt englantilaisen klassisen taloustieteen isäksi kutsutun Adam Smithin teos Kansojen varallisuus. Smithin mukaan talouden tavoitteena on ensinnäkin tarjota ihmisille riittävät tulot tai elinkeinot. Talouden toinen tehtävä on tarjota valtiolle tai yhteiskunnalle riittävät tulot julkisten palvelujen ylläpitämiseksi. Smithin tavoitteet kuulostavat eurooppalaisen hyvinvointivaltion ohjelmalta. Mutta todellisessa elämässä hyvinvointivaltiot ja Euroopan unioni rakentavat maailmantaloutta, jossa päätavoitteena onkin bruttokansantuotteen kasvattaminen, ei siis Adam Smithin ajattelema ihmisten ja yhteisöjen mahdollisuus luoda itselleen riittävät tulot tai elinkeinot. Kaikissa maissa yksityiset yritykset ja niiden omistajat liittoutuvat hyvä veli –joukoiksi muita ihmisiä vastaan ihan samoin kuin siinä merkantilistisessa taloudessa, josta Adam Smith halusi talouden vapauttaa. Suomessa ollaan yleisesti sitä mieltä, että kansantaloudessa on tehtävä rakenteellisia muutoksia. Niiden toteuttamistavoista ollaan kuitenkin eri mieltä. Oikeistolainen resepti on lisätä ylikansallista ja kotimaista kilpailua sekä yksityisessä että julkisten palvelujen tuotannossa. Taloustutkijoiden valtavirta meillä ja muualla moittivat uusliberalismia lyhytnäköisyydestä ja epätasa-arvon tuottamisesta ja ehdottavat oikeistolaisten rakenneuudistusten sijasta suuntautumista Adam Smithin ja John Maynard Keynesin hahmottelemiin talouspoliittisiin tehtäviin. Kestävän kansantalouden peruskysymys on, miten tuotantoa muutetaan niin, että luonto tervehtyy ja kaikki ihmiset saavat kohtuullisen osuuden tuotannon tuloksista. Valtioiden tehtävä on ohjata tuotannon muutoksia näiden tavoitteiden suuntaan. Valtion pitää myös vastata tarpeellisten muutosten rahoituksesta. Tämä merkitsee suuntautumista rahamaailmasta hyvinvointivaltioon. Rahapolitiikan muuttaminen edellyttää myös kansallisten rahalaitosten uudistamista siten, että valtion keskuspankin lisäksi julkisten investointien rahoittamista varten luotaisiin valtion omistama investointipankki sekä valtion pienlainapankki. Markkinaehtoisten hankkeiden rahoittaminen olisi yksityisten omistamien yrityspankkien asia. Euroopan keskuspankki ja kansalliset keskuspankit ohjaisivat ja valvoisivat yksityisen yritystoiminnan laillisuutta, mutta eivät rahoittaisi sen riskejä, kuten nykyään tapahtuu veronmaksajien kustannuksella. Työttömyys ja kansantuote eivät ole yhteismitallisia, vaikka Sipilän hallitus kehuskelee saavutuksillaan kansantuotteen ja työllisyyden kasvusta. Hallituksen tavoittelema 72 % työllisyysaste on tosin lähes saavutettu, mutta sen päätekijänä on kansainvälisen kaupan vilkastuminen. Suomen hallituksen omat toimet ovat pikemminkin jarruttaneet. Työntuottavuus ja bruttokansantuote on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1990. Suurempi tuotanto saadaan aikaan pienemmällä työntekijämäärällä. Vuonna 1990 työttömiä työnhakijoita oli 119 000, mutta vuonna 2017 jo 296 000. Vuonna 1990 Suomessa tehtiin 4 388 miljoonaa työtuntia, mutta vuonna 2017 vain 4 040 miljoonaa. Jos työtunteja olisi tehty yhtä paljon kuin vuonna 1990, olisi Suomessa voinut olla parisataa tuhatta ihmistä enemmän töissä vuonna 2017. Tämä työtekijämäärä saisi aikaan paljon tarpeellisia palveluita ja lisäisi tuotantoa. Meillä työnantajat mielellään laskevat kuinka paljon maksaa menetettyinä työtunteina esimerkiksi ammattiliittojen järjestämät lakot työntekijöiden palkkojen ja työolojen parantamiseksi, mutta itse aiheuttamiaan työvoiman vähennyksiä ei lasketa kuluina vaan pörssivoittoina osakemarkkinoilla. Kamppailu hyvinvointivaltiosta ja sen eri aspekteista muodostaa Kati Peltolan kirjan toisen puolen. Sitä voisi nimittää vaikkapa eräänlaiseksi yhden jäsenen komiteamietinnöksi. Sen keskiössä on eri aloja koskevat tiiviit analyysit ja järkeenkäyvät toimintamalliehdotukset ongelmien ratkaisemiseksi. Hyvinvointivaltiota rakennetaan pätkittäin. Päätösten tavoitteista ja vaikutuksista riidellään jatkuvasti: Kuka saa palvelua tai rahaa, ketkä maksavat? Miten verot ja muut lakisääteiset maksut vaikuttavat tuotantoon ja kulutukseen? Mikä merkitys päätöksillä on eri eturyhmien valtasuhteisiin? Valtamedia ja suuret puolueet rajoittavat edelleen sitä, mitkä tosiasiat ja näkökannat pääsevät näkyviin keskustelussa ja mitkä vaikuttavat poliittisiin päätöksiin. Toisen maailmansodan jälkeisessä poliittisessa ilmapiirissä synnytettiin työnantajien ja työntekijöiden keskusjärjestöjen sekä maan hallituksen kolmikantasopimukset. Siihen vaikutti suureksi puolueeksi nousseen SKDL:n Neuvostoliiton pelko. Silloin luotu sopimusmalli elää vielä nytkin keskeisesti verotuksen ja lakisääteisten sosiaalivakuutusten sisällöissä ja rakenteissa. Alkuaikoina tästä oli hyötyä molemmille osapuolille ja myös kansantaloudelle. Sosiaaliturva ja ansiotulot paranivat ja tuotanto kasvoi. Nyt työnantajat ovat lähteneet purkamaan määrätietoisesti keskitettyjä sopimuksia. Ammattijärjestöt ovat yrittäneet pitää niistä kiinni, mutta ovat alistuneet aivan liikaa oikeistolaiseen kansantalousajatteluun. Sipilän porvarihallitus asetti tavoitteekseen sivuuttaa ammattiyhdistysliike ja vasemmistopuolueet talousja sosiaalipolitiikan syrjästäkatsojiksi. Kolmikannasta piti siirtyä kahden kauppaan. Kati Peltolan parannusehdotuksia ovat sosiaalivakuutusetujen kokoaminen yhdenvertaisuutta parantavaan yhteen sosiaalivakuutuslakiin ja perustuloon. Uusi sosiaalivakuutusvero kerättäisiin kaiken myydyn tuotannon hinnasta samalla kun yleinen arvonlisävero. Robottien ja ihmisten tekemällä tuotannolla olisi sama veroprosentti. Sama vero kohdistuisi myös raaka-aineisiin ja muihin tuotannontekijöihin. Hyvinvointivaltiossa ihmisellä on oltava lakisääteinen oikeus ansiotyöhön. Peltola luettelee esimerkkejä siitä, että maa on täynnä tekemätöntä työtä. Tosin hän mainitse nimeltä Veikko Vennamoa, joka aikoinaan lanseerasi tämän tunnuksen. Sipilän hallituksen soteuudistusesitykset Peltola teilaa oikeiston tavoittelemana sotepalvelujen yksityistämisideana. Tärkein käytännön toimenpide on paikallisten sosiaalija terveyskeskusten kehittäminen. Asuntopulan voi poistaa kasvavissa keskuksissa siten, että valtio rahoittaa omakustannushintaisia vuokra-asuntoja niin paljon kuin niille riittää kysyntää. Maakunnat olisivat melkein koko Suomessa sopivan kokoisia tuottajia omakustannushintaisille vuokra-asunnoille. Se pitäisi säätää maakuntien lakisääteiseksi tehtäväksi. Ja lopuksi Kati Peltola päättää katsauksena: ”Paras perintö, jonka voimme jättää lapsillemme, on kyky tulla toimeen muiden ihmisten kanssa ja tehdä työtä, joka vahvistaa maapallon elämän kestävyyttä, ja monimuotoisuutta”. Oiva Björkbacka HELSINGISSÄ ja erityisesti Konalan Ristikossa kauan toiminut Terveyskauppa Nature and You on muuttanut Malminkartanoon aseman ja apteekin viereen. Toiminta on laajentunut entisestään ja nyt terveyskaupan ohella löytyy hyvinvointipalvelut kuten klassinen hieronta, jalkahoidot, jooga ja ura-valmennukset. Toimitusjohtaja Niklas Christides kertoo että visiona on jo vuosien ajan ollut yhdistää hyvinvointipalvelut ja terveyskauppa. Uskomme että taustamme terveyskauppana luo erinomaiset puitteet tukemaan ihmisten kokonaisvaltaista terveyttä luonnonmukaisesti kun siihen yhdistetään hieronnat, hoidot ja valmennukset, Niklas sanoo. Nature and You pyrkii myös aktiivisesti osallistumaan lähialueen kehitykseen ja heidät nähdään mm. Myyrmäen Elomarkkinoilla ja Malminkartanon elojuhlat -tapahtumissa. Kaupan puolelta löytyy aina laadukkaita tuotteita tukemaan omaa ruokavaliota ja virvokkeeksi suositellaan luontaista yrttiteetä hunajan kera. Valikoimasta löytyy lisäksi luontaistuottet ja luontaiskosmetiikka. www.natureandyou.fi Luutnantintie 5, Malminkartano, 00410 Helsinki P. 044 230 4900 Nature and You nyt Malminkartanossa SUSIVEIKOT on Kannelmäessä toimiva vuonna 1979 perustettu partiolippukunta. Laadukasta partiotoimintaa on tarjolla niin ekaluokkalaisille kuin aikuisille. Tänä syksynä Susiveikot on mukana Suomen Partiolaisten aikuispartiotoiminnan pilotissa, jonka kautta myös aikuisille tarjotaan entistä parempi mahdollisuus päästä mukaan partiotoimintaan ja myös itse harrastaa partiota. Luvassa on mm. pilotoinnin myötä kattava perehdytys sekä pääsy mukaan syksyllä perustettavan aikuisvartion toimintaan. Mukaan tullaksesi et tarvitse aikaisempaa kokemusta partiosta, meiltä löydät myös muita partion aikuisena aloittaneita. Kiinnostuitko? Käväise lippukunnan nettisivuilla http://susiveikot.net/ ja kysy lisää irina.kallio@susiveikot.net Myyrmäen Elomarkkinat lauantaina ja sunnuntaina 18.-19.8. klo 9.00 16.00 Myyrmäen Paalutorilla. MALMINKARTANON ELOJUHLAT järjestetään elokuun viimeisenä sunnuntaina 26.8. klo 11-15 Piikapuistossa (Piianpolku 7). 40-vuotista taivaltaan juhlistava Malminkartanon Asukasyhdistys tempaisee kansalaisten iloksi monipuolisen kattauksen ohjelmaa. Juhlapäivä käynnistyy varsinaisen ohjelma-ajan ulkopuolisella Muinainen Malminkartano -kävelyllä, joka lähtee Asukastalo Rengin edestä (Piianpolku 7) kello kymmeneltä. Mielenkiintoisessa kävelyssä Malminkartanon historiaa taustoittaa tutkija ja arkeologi Mikael A. Manninen . Päälavalla esiintyy Stadin Juhlaorkesteri ja Lähiönäyttämöstä Meri Heinonen . Lapsia viihdyttää Muhklovni. Paikalle saapuu myös lukuisia järjestöjä esittelemään toimintaansa, katsojat saavat ihailla ballerinoja ja taekwondo-taitureita. Poliitikot kertovat aatteistaan teltassa. Ravintolamaailmasta voi ostaa herkkuja meiltä ja muualta. Yleisö pääsee maalaamaan muraalimaalauksen. Luvassa on myös katusählyä, paloautoja ja paljon muuta perheen pienimpiäkään unohtamatta. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Aikuinen, mukaan partiotoimintaan? Perinteiset Malminkartanon elojuhlat ovat täällä taas Nature and You on perheyritys. Monet alueemme asukkaat tuntevatkin Ristikon ajoilta Niklasin äidin Monica Christidesin. Nyt Niklas on ottanut vetovastuun.
7 15.8.2018 KA N NE L P UB Terassi auki joka päivä klo 23 asti! Avoinna Su-To 09-02, Pe ja La 09-05 Klaneettitie 7, 00420 Helsinki • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (kauppakeskus Kaaren vieressä punatiilitalo) P. 09 566 0981 www.kannelmaenhammaslaakariasema.com • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 09 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) Jalkojenhoito Helmiorvokki Terveydenhuollon jalkojenhoitoa Luontaisterveyskeskus Pro Hyvinvoinnin tiloissa Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Kannelmäki joustavat aukioloajat, myös kotikäynnit Kotikäyntien ajanvaraus p. 041 5370212 nettiajanvaraus: www.luontaisterveyskeskus.fi www.helmiorvokki.fi KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 09 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KELA-KUNTOUTUSTA • KOTIKÄYNTEJÄ Kauneusja terveyspalveluja Puh. 09-566 2644 Kantelettarentie 5 Helka, Katja ja Lissu + Uno Tervetuloa! Palvelemme ma-pe 9-17, syyskuun alusta myös lauantaisin 9-14 PROHIUS Klaneettitie 4 • Puh. 045 896 6666 • Tervetuloa! parturi-kampaamo Lomaltapaluutarjous: Permanenttitai väripaketin yhteydessä ripsien tai kulmien värjäys veloituksetta syyskuun loppuun! TILITOIMISTOPALVELUT MAUNULAN TILITOIMISTO OY toimisto@maunulantilitoimisto.fi www.maunulantilitoimisto.fi M Kaikkien aikojen sää Toisinajattelija Toi sin aja tte lij a POIKKEUKSELLISIA SÄITÄ on koettu Euroopassa. Ja Meksikossa, Uruguayssa ja Argentiinassa myös. NOAA:n raportin mukaan vuosi 2017 oli 138-vuotisen mittaushistorian lämpimin. Tosin gridi, eli mittauspisteiden peitto ei ole ollut tuolloin alkuunkaan kattava mutta kumminkin. Vuosi oli myös auringon 11-vuotisen syklin säteilyltään tehokkain, mutta se on kai eri juttu. Hiilidioksidipitoisuus on noussut korkeammaksi kuin koskaan, mikä on ymmärrettävää, kun lämpeneminen nopeuttaa lahoamista ja aikaansaa suuremman hiilidioksidipitoisuuden ilmassa. Ollaan silti tukevasti alle puolen promillen pitoisuudessa, vesihöyryn määrän ollessa meren yllä satakertaisen ja vesihöyryhän (olisi oikeampaa puhua vesikaasusta) on hiilidioksidin veroinen kasvihuonekaasu. Jos nyt edes kasvihuonekaasusta voi puhua, maapallon ilmasto kun ei ole millään tavoin kasvihuoneen luontoinen. Kasvihuonevertauksen on keksinyt Arrhenius 1800-luvulla, ajalla jolloin avaruudesta ja ilmakehästä ei tiedetty juuri mitään, ja avaruudenkin kuviteltiin koostuvan eetteristä. Aikaisemmin arvioitiin, että ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos vaikuttaa erityisesti talvien leudontumiseen. Mutta jos kesät lämpenevät (tai yksi kesä lämpenee), sekin voidaan lukea ilmastonmuutoksen syyksi. Yleensäkin selitys tulee aina jälkikäteen. Olipa kylmää tai lämmintä, se on aina ihmisen aiheuttamaa. Omasta mielestäni tämän kesän sää osoittaa parhaiten juuri sitä, miten sää on vaikeasti ennustettavaa. Tänä kesänä mannerilmasto vei voiton meri-ilmastosta ja Venäjän korkeapaine voitti Pohjois-Atlantin matalapaineet. Säätila on kompleksinen ja niin monimutkainen, ettei se ole ennustettavissa. Mutta ihmisluontoon kuuluu etsiä lainalaisuuksia sieltäkin missä niitä ei ole. Hiukan näköalaa voisi antaa satunnaisuuden käsite. Esimerkiksi yksittäisen aallon korkeudelle ei voida laskea maksimia. Yksittäinen aalto voi olla laskennallisesti lähes miten suuri tahansa valtamerillä. Monen mielestä sellainen lottorivi, joka koostuu numeroista 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7 olisi erittäin harvinainen ja poikkeuksellinen. Tosiasiassa se on yhtä todennäköinen kuin mikä muu tahansa arvonnan tulos. Vast´ikään on saatu kuulla tiedemiehen ennustuksena että todennäköisenä pidetään erittäin suurta myrskyä. Sellainen kun iskee, sekin voidaan sitten lukea ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen ansioksi. Tosiasiassa vuosisadan vaihteessa 1800-luvun lopulla Suomeen iski kesäinen hirmumyrsky, joka kaatoi huomattavan osan silloisista puista. Vahingot maalla ja merellä olivat mittavat. Nyt sellaisen myrskyn iskiessä vahingot olisivat vielä mittavammat, koskapa ollaan rakennettu vesijättömaille, rakennusten tulvavesien hallinta on täysin sähköllä käyvien pumppujen varassa ja kun sähkölinjat katkeilevat, isoja tulvavahinkoja syntyy. On rakennettu väärin, kaatoja rakennuksen suuntaan ja kaupunkien hulevesijärjestelmät ovat täysin riittämättömiä kaatosateita vastaan. Osassa rakennuskantaa hulevesiä on yhdistetty lainvastaisesti viemärijärjestelmään, ja viemäritkin tulvivat yli rankkasateiden aikana. Kun viemärivesi tulee lattialle pytystä, sekin on kai sitten ilmastonmuutoksen syy. Ennenvanhaan jos torppa oli kivien päällä, se nostettiin niille takaisin eikä salaojista nähty edes unia. Lasivillaa ja muita märkyydestä pilaantuvia rakennusaineita ei ollut vielä keksitty. Ja mikähän sen 1800-luvun lopun hirmumyrskyn aiheutti? Oliko jo silloin siirrytty tuplapäreiden polttamiseen, oliko pärepihtiin ruvettu laittamaan kaksi pärettä yhden sijasta? Koneiden voiteluun käytettiin vielä valaanrasvaa, ja vasta kokeiltiin, voitaisiinko Bakun avolähteistä nostettavaa mustaa haisevaa mönjää, raakaöljyä, kenties käyttää johonkin. Nykyinen puhe unissakävelijöistä on rasittavaa, kun unessa kävelevät ne, jotka uskovat ihmisen kaikkivoipaisuuteen, ja kykyyn vaikuttaa johonkin niin mittavaan kuin maapallon säähän, jonkin niin epäuskottavan kuin hiilidioksidin pitoisuuden välityksellä. Tyyppi, joka ensimmäisenä huomasi kohonneet pitoisuudet, mittasi hiilidioksidin pitoisuuksia yhden maailman isoimman tulivuoren rinteellä, Mauna Luassa. Täysin kreisi paikka mitata kaasua, jota tulivuori purkaa sisuksistaan kaiken aikaa. Mielestäni on hullua, että tiedemiehet ensin sanovat, ettei sääilmiö peilaa muutoksia kasvihuonekaasuissa, mutta eivät kuitenkaan malta olla todistelematta jos jonkinlaisilla aasinsilloilla että siitä kumminkin on kysymys. Esko Karinen www.tanotorvi.fi Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 25.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Pakilantie 98 A 1, 00670 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 010 3206 664 tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 09 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN Maalaukset, grafiikat, valokuvat ym. luovasti ja laadukkaasti. Kehruutie 1, Malminkartanon aseman vieressä pohjoispuolella (noin 100 m) puh. 041-537 5019 www.aforte.fi Avoinna Ti-Pe 10-18 TERVETULOA! Kehystämö Galleria Aforte kehystää kaikki kuvasi. Ajanvaraukset: 09-497 071 Vanhaistentie 8 Tervetuloa! Parturi-Kampaamo Mia Laine P. 09 566 6281 Kanneltie 11, 00420 Hki