No 5 6.5.2017 • 53. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Lämminhenkinen Eläinlääkäriasema Evidensia Kannelmäki Tervetuloa! Avoinna: ark 8 – 19.30, la 9– 15 Soittajantie 1 Puh. 0201 750 020 (kesälauantait, kesä-elokuu suljettu) Ajanvaraus 24/7 evidensia.fi Sitratori 3, Kannelmäen asema Avoinna: Ma-Pe 10-18, La-Su 10-15 P. 09-454 8560 ITSEPALVELUKIRPPUTORI Varaa myyntipaikka nyt myös netistä ainokirpputori.fi 0,11€/tbl. norm. 13,12€ 0,15€/tbl. TOUKOKUUN TARJOUS ma–pe 8–19, la 10–16 Vanhaistentie 3, K-Marketin vieressä www.kannelmaenapteekki.fi Saat tarjouksen myös Malminkartanon apteekista Luutnantintie 5, terveysaseman lähellä Multi-tabs family 90 tabl monivitamiini-hivenainevalmiste 10 00 Ta rj ou s vo im as sa 31 .5 . as ti. Kevät on hortoilun aikaa Mauri Åhlberg on löytänyt Mätäjoen varresta tuoreita mesiangervon versoja. Ne sopivat hyvin mausteeksi tai yrttiteehen. Mesiangervo toimii myös rohtona alentaen kuumetta ja hoitaen tulehduksia. TAITAJA 2017 Kannelmäen suosittu D-asema
2 6.5.2017 Mätisfestarit Su 28.5. klo 11.00-18.00 Kartanonhaassa Kannelmäen ja Malminkartanon välisellä jokialueella. MARKKINAPAIKAT VUOKRATTAVANA Tiedustelut: Jauri Varvikko, puh. 040-512 5105, jauri.varvikko@eepinen.fi Festareita tukevat mm.: Helsingin kulttuurikeskus, Nuorisoasiainkeskus, Kannelmäen seurakunta, K-Supermarket Konala, Stara, Aimopeite Oy, Eepinen Oy, Tanotorvi-lehti, Veljekset Keskinen Oy, Pohjola Rakennus Oy JUHLAOHJELMA Klo (muutokset mahdollisia) 21 kerta! • Kymmeniä markkinapaikkoja • Arpajaiset • Pomppulinna • Trampoliini • Kaarelan VPK • Makkaraa • Virvokkeita • Vapaa pääsy • Järjestää Kaarela-Seura ry. 11.00 Mätismessu – Kannelmäen seurakunta 12.00 Sävelorkesteri; solisteina Taisto Saaresaho, Raija Koso, Pekka Lumme ja Teppo Salakka 12.10 Tilaisuuden avaus kansanedustaja Sari Sarkomaa 12.20 Sävelorkesteri 13.00 Stadin Slangikuoro 13.30 Taikuri Lumous 13.45 Tanssitaiteilija Sanna Karlsson-Sutisna 14.45 Klovnit Pietro ja Ola 15.00 Stadin juhlaorkesteri 16.00 Jussi Raittinen 16.45 Swing Memories Rytmiorkesteri Juontaja imitaattori Tuomo Heikkilä Päivän aikana Kannelmäen Soitannollinen Seura esiintyy puistoalueella
6.5.2017 3 Pääkirjoitus Seuraava numero ilmestyy 7.6.2017. Aineisto toimitukseen 26.5. mennessä. MISSÄ LÄHIRAVINTOLASSA kävit vappulounaalla, minne ajattelit viedä vaimosi tai äitisi äitienpäivänä syömään? Lehtemme jakelualueen ravintolatarjonta on todella heikkoa. Ei yhtään tasokasta ruokapaikkaa tai illallisravintolaa Kannelmäen Britanniaa ja Malminkartanon Willihanhea lukuun ottamatta. Lounasravintoloita ja pizzapaikkoja riittää, mutta muuten näyttää kuin entisissä sosialistimaissa. Missä ovat hyvät ruokaravintolat? Missä ovat suomalaisyrittäjät? Onko kyse kannattamattomuudesta, kulttuurista vai verotuksesta? Luulisi, että tasokkaan iltaruokapaikan pitäminen näin väkirikkaalla alueella olisi kannattavaa. Ruokaravintolat tuntuvat pakkautuvan nykyisin kauppakeskuksiin, jolloin aukioloajat sopivat vain ruokakauppojen aukioloaikojen yhteyteen ja ne kuuluvat yleensä isoille ketjuille. Jokin rakenteellinen vika tässä on, joka estää kansainvälisen tavan illastaa. Euroopan vanhoissa kulttuureissa on yhä normaalia mennä iltaisin ravintolaan syömään. Ruokaravintoloita löytyy myös maaseudulta ja niiden aukioloajat eivät ole riippuvaisia turisteista tai vuodenajasta, koska paikalliset käyttävät niiden palveluita. Meillä on pakko ajaa keskustaan. Tarkemmin ajatellen Kaarela näyttää yhtä kuolevalta kuin monet maaseutukunnat, joissa ei riitä ihmisiä enää edes kaljakuppiloihin, ruokapaikoista puhumattakaan. Ensin lähtivät muut palvelut, mutta ravintolat jäivät. Nyt lähtevät ravintolatkin. On kuitenkin hämmentävää, että 30 000 asukkaan lähiö ei pysty elättämään parempia ruokapaikkoja. Äitienpäivä on 14.5. ja 20.5. vietetään kansainvälistä ravintolapäivää. Kehotan miettimään tätä asiaa silloin tarkemmin. On ihan kiva, että Helsingin keskusta pursuaa ravintoloita, mutta miksi sellaisia ei saada Länsi-Helsinkiin? Onko ruokaravintoloiden puuttuminen merkki lähiöiden ghettoutumisesta, henkisestä köyhtymisestä ja kylähengen puutteesta? * * * KANNELMÄEN OSTARIN YLLÄ on leijunut sankka pöly jo viikkoja, kun ostarin rakennustyömaalla on tehty räjäytystöitä ja porauksia ja sieltä on viety pois louhetta ja maata. Kuiva ilma ja katupöly ovat lisänneet ongelmaa ja lähiasukkaat ovat joutuneet kärsimään. Rakennusvirasto ja Ympäristökeskus ovat antaneet työmaasta vastaavalle Pohjola Rakennus Oy:lle asiasta huomautuksen ja pölyongelmien ratkaisemiseksi on jo ruvettu toimiin. Tilanteen pitäisi parantua toukokuun puoliväliin mennessä, kun maansiirtoajot loppuvat. Ostarin takana pysäköintialueet yhdistävä jalkakäytävän ylitys on suljettu liikenteeltä toistaiseksi, koska siinä on ollut tarpeetonta läpiajoliikennettä ja STOP-merkkiä ei ole noudatettu. Kulku molemmille pysäköintialueille tapahtuu nyt omista liittymistään. Jauri Varvikko päätoimittaja Ruokapaikkoja lisää Kannelmäen yhteisöhanke alkanut lennokkaasti D-asema Kannelmäen tiloissa on paljon vilskettä ja puheensorinaa. Monet tulevat syömään euron lounasta, joku lukee lehteä, joku surffaa tietokoneella, jotkut pelaavat korttia ja jotkut pelikonsolilla. Monella on tärkeä rooli vapaaehtoisena tai työkokeilijana. Yhteisön lisäksi apua saa eri toimijoilta hakemusten täytöstä aina mielenterveyteen tai päihteisiin liittyviin kysymyksiin. K annelmäessä on käynnistynyt kolmivuotinen Kannelmäen yhteisöhanke, jonka päätoteuttajina ovat Helsingin Diakonissalaitos ja Vailla Vakinaista Asuntoa (VVA ry) yhdessä. Molemmat toimijat ovat tunnettuja työstään ihmisarvon puolustajina heikoimmassa asemassa olevien parissa. Hankkeessa kumppaneina ovat myös Helsingin kaupunki useamman eri toimialan kautta, Kannelmäen seurakunta sekä Kaarela-seura. Hankkeen tavoitteena on parantaa alueen ihmisten hyvinvointia sekä tukea Kannelmäen alueen ihmisten omista lähtökohdista kumpuavaa yhteisöllistä toimintaa. Hanketta tukee sosiaali-ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoilla. Kannelmäen yhteisöhankkeen toimintapaikkana on D-asema Kannelmäki (Os. Klaneettitie 11). Paikka koostuu kahdesta vierekkäisestä katutasossa olevasta liikehuoneistosta – suurempi tila on avoinna arkisin klo 10–14 ja pienemmässä tilassa on saatavilla erilaisia palveluita. D-asema Kannelmäen tilat ovat myös käytettävissä ilmaiseksi erilaiseen kansalaisten omaehtoiseen, eikaupalliseen toimintaan. D-asemalla on kokoontunut esimerkiksi suomen kielen opiskeluryhmiä, taidekurssi ja lautapelikerho sekä järjestetty taidenäyttelyitä, kokoontumisia ja juhlia. Toimintaa on tarkoitus järjestää myös D-aseman ulkopuolella. Ruoka on Kannelmäen yhteisöhankkeessa tärkeässä roolissa. Yhdessä kokataan ja lounas on valmista yleensä noin klo 12. Euron lounas on tarjolla neljänä päivänä viikossa. Lisäksi keskiviikko on yllätyspäivä, jolloin saattaa olla ruokaa tarjolla, kertoo Jan Viitala , joka toimii hankkeessa VVA ry:n vertaisohjaajana. Yhdessä tekeminen on toiminnan keskiössä, ja sen uskotaan olevan avainasemassa hankkeen onnistumiseen. Teemme kaiken mahdollisen yhdessä paikallisten asukkaiden kanssa ja olemme muun muassa testanneet osallistavaa budjetointia sisustaessamme toimitilojamme ja suunnitellessamme toimintaamme, kertoo Kaisu Laamanen , hankkeen yhteisötyöntekijä. • Avoimet ovet arkisin klo 10 – 14. Mahdollisuus käyttää tietokonetta, lukea lehtiä, pelata, ma-ti ja to-pe tarjolla vapaaehtoisten valmistama euron lounas (ellei toisin ilmoiteta). • Peliryhmä maanantaisin klo 14 – 16, Xbox One – konsolipelaamista. • Ruokaryhmä tiistaisin klo 14 – 16. Tehdään yhdessä ruokaa. Kokkaustaitoja ei tarvita. Ilmoittautumiset D-asemalla vertaisohjaaja Jan Viitalalle. • Helsingin kaupungin päihdeja mielenterveystyöntekijöiden vastaanotto torstaisin klo 12 – 14. Ajanvarausta ei tarvita. • Helsingin kaupungin sosiaalityöntekijöiden vastaanotto parittomina viikkoina torstaisin klo 10 – 12. Ajanvarausta ei tarvita. • Terveysneuvonta Drop In maanantaisin ja perjantaisin klo 12 – 16. Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oyn päihdepalveluiden järjestämää terveysneuvontaa ja puhtaiden pistovälineiden vaihtoa suonensisäisten huumeiden käyttäjille. • Kannelmäen seurakunnan diakoni tavattavissa parillisina viikkoina keskiviikkoisin klo 10 – 11.30. Kaipaatko elämääsi mielekästä tekemistä tai mahdollisuuden kohdata uusia ihmisiä? Onko sinulla haaveita erilaisesta toiminnasta alueella ja kaipaisit apua sen toteuttamiseen? Tarvitsetko tiloja toiminnallesi? Tule käymään tai ota yhteyttä Kaisu Laamaseen. Facebookissa: D-asema Kannelmäki – Kannelmäen yhteisöhanke Yhteystiedot: Os. Klaneettitie 11 Yhteisötyöntekijä Kaisu Laamanen, puh. 050 307 7150, kaisu.laamanen@hdl.fi D-asema Kannelmäessä tapahtuu KANTSUN OLOHUONEESSA Kannelmäen ostoskeskuksessa Vanhaistentie 1 aloittaa Haagan sosiaaliasemalta sosiaalineuvoja 10.5.17 alkaen joka toinen keskiviikko klo 13.00-15.00. Häneltä saat henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta sosiaalipalveluista ja toimeentulotuen hakemisesta. Terveisin sosiaaliohjaajat Virpi Saarikko ja Kirsi Mikkonen • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 Yhteisöhankkeissa on voimaa! sanoo yhteisötyöntekijä Kaisu Laamanen. D-asema Kannelmäen tilat ovat käytettävissä ilmaiseksi erilaiseen kansalaisten omaehtoiseen, ei-kaupalliseen toimintaan. Peliryhmä kokoontuu maanantaisin klo 14 – 16 pelaamaan Xbox One –konsolilla.
4 6.5.2017 U SA:n keskilännessä tapahtui 1930-1940 lukujen vaihteessa merkillinen ja suurta tuhoa aiheuttanut luonnonkatastrofi. Se nimettiin Dust Bowliksi eli pölymaljaksi. Dust Bowl tuhosi noin 400.000 neliökilometriä viljelysmaata ja ajoi viljelijät pakosalle lopullisesti. John Steinbeck on sivunnut tapahtumaa Vihan hedelmät -teoksessaan. Asia vaan tapahtui. Pitkällinen kuivuus paahtoi maaperän jonka kova myrsky vei mennessään. Syyllistä tapahtuneeseen ei ollut, hallitus auttoi mahdolli suuksiensa mukaan kotinsa ja toimeentulonsa menettäneitä ihmisiä. Länteen lähdettiin. Uskovaiset kuitenkin epäilivät, että kyseessä oli ylemmän tahon kosto syntisestä elämästä. Samaahan Suomenkin tosiuskovaiset väittivät, kun höyrylaiva Kuru upposi 1929 syyskuussa Tampereen edustalla vieden mukanaa 136 uhria. Laivalla oli kuuleman mukaan juopoteltu, pelattu korttia ja tehty huorin. Taisi siinä muutama synnitönkin mukana mennä, kai se on suurten lukujen laki. Luen itseni lähinnä syntiseksi, vaikka kirkollisveroa maksankin. Hihhuleita en arvosta pätkääkään, koska kiihkoilussa on kyse aivokemian häiriötilasta, jonka voisi sopivalla lääkityksellä parantaa. Luin jokunen vuosi sitten komendantti Rudof Hössin varsin karun muistelmateoksen Auschwitzin komendanttina. Kirjassaan hän ihmetteli jehovalaisia, jotka tappelivat siitä, kuka ensiksi uuniin pääsisi. Heillä kun oli niin kiire päästä Ihanuuteen. No, muinaiset viikingit halusivat myös kuolla taistelussa, koska silloin he pääsisivät suoraan Valhallaan (huom. ei Suomenlinnaan). Kaverit kun odottelivat siellä vaahtoava tuoppi kourassaan... Japanilaisten kamikaze-lentäjien rohkeuden taustalla oli myös usko taivaaseen pääsystä. Tunsin aikoinaan Kannelmäessä erään heppulin, joka kertoi minun joutuvan touhujeni takia tuliseen järveen, hänellä oli itsellään varma paikka kultaisissa saleissa. Jotenkin minua kyllästytti hänen varmuutensa asiassa. Kyllä mahtaa kaveria harmittaa, kun asia sitten joskus selviää... tai mistä minä sen itsekään tiedän... Muslimeista en uskalla sanoa mitään, he kun ovat aika leikittömiä ukkoja uskossaan. Minulla ei ole mitenkään kiire paratiisiin, täällä yritän keikkua mahdollisimman kauan. Keskityn mieluiten arkitodellisuuteen ja siinä esiintyviin mahdollisiin epäkohtiin. Olen yskinyt viime viikot mustia klimppejä, niitä tuntuu riittävän. Näin tuntuvat tekevän muutkin naapuriston asukkaat. Oletan, että yskä johtuu Vanhan Ostarin rakennustyömaasta. Kivi-ja betonipöly on aika komea yhdistelmä. Vielä kun sekaan lyödään normaali kevään katupöly ja kasvien siitepöly, niin saapahan olla ukko jos ei yskitä. Oletan, että kyse on ihmisen tekosista, siksi en syytä Kannelmäen syntisiä. Siitepöly on tietysti luonnon jokavuotinen lahja ihmiskunnalle. Kaikki kestää aikansa, eiköhän tämä viiden vuoden kuluttua jo helpota. Ken elää, hän näkee. Iloisempiin asioihin mennäkseni kiitän Hesaria siitä, että se on ottanut reippaasti kantaa vanhusten huijaamiseen, ehkä tunnetumpi nimitys touhulle on sijoitusneuvonta. Sillä saadaan mummot putsattua ilman että tarvitsee uhkailla, kiristää tai pahoinpidellä kohdetta. Sehän olisi rumaa. Maailman sivu on tiedetty, että irtonainen raha houkuttelee rosvoja. Annan tässä muutaman hyvän neuvon, rakkaat mummut, mitä teidän tulisi tehdä ylimääräisten pennostenne kanssa: Pitäkää rahanne pankissa, siellä ne ovat varmassa tallessa. Älkää tehkö mitään, mitä ette täysin ymmärrä. Muistakaa, että hyvä huijari ei ole laisinkaan huijarin oloinen vaan siisti, hyvinpukeutunut ja miellyttävästi esiintyvä henkilö. Älkää uskoko häntä. Käyttäkää säästyneet pennosenne, ostakaa, vaikka tarpeetontakin, Ei teidän tarvitse enää kenellekään säästää. Jos keräillä välttämättä haluatte, ostakaa kotiinne vaikka sika-nautapurkkeja. Ne säilyvät ja niistä on iloa, kun nälkä yllättää. Älkää uskoko liikuttavia kertomuksia. Muistakaa, että Suomen historian ehkä törkein petos tehtiin jokusia vuosia sitten. Yksityinen kaveri keräsi syöpälasten nimissä valtavasti fyrkkaa. Hän tilitti 2 % tuotosta syöpälapsille ja pisti liiviinsä loput 98 % keräyskuluina. Suomen laki ei juuri pysty tekemään näille roistoille mitään. Jos teilla on kunnollisia nuoria ihmisiä lähipiirissänne, antakaa rahanne heille. Varmistukaa kuitenkin henkilöiden kunnollisuuden todenperäisyydestä. Elämän tosi asioiden kanssa kamppaileva nuori on mielestäni oikeaakin oikea kohde. Varokaa huijarijärjestöjä. Kenelläkään ei ole valtuuksia luvata vaikkapa taivaspaikkaa. Lopuksi karmea lakimuutos, joka meitä mahdollisesti odottaa. Ruotsi vapautti taksiliikenteen vuosia sitten. Jälki oli kamalaa. Balkanilaiset ammattirosvot kaappasivat osan toimintaa ja ottivat käyttöön ”vapaan hinnoittelun” 10 kilometrin matka saattoikin yllättäen maksaa vaikka 500 euroa. Ovet eivät auenneet ellei summaa saatu höylätyksi kortilla. Tätäkö tässä toivotaan? Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Maailmanloppua odotellessa Tuntematon Kantsu tekee näkymättömän näkyväksi M inkälaiset paikat Kannelmäessä ovat sinulle merkityksellisiä? Onko jossain tapahtunut jotain ikimuistoista tai onko jokin kulma, penkki, tienpätkä, puu tai maisema noussut merkitykselliseksi omassa arjessasi? Näihin kysymyksiin vastaa yhteisöllinen Tuntematon Kantsu -taidehanke. Kuvataiteilijat Maj-Britt ”Maikku” Huovila ja Erkki Soininen hehkuvat innostusta Kanneltalon kahvilassa, kun kertovat uudesta projektistaan. Kesäkuussa Sitratorilla ryhdytään heidän johdollaan tekemään Tuntematon Kantsu -työpajoissa näkyväksi Kannelmäen monia tarinoita ja merkityksellisiä paikkoja. Työpajoissa valmistetaan kahdenlaisia taideteoksia: toisaalta tarinoita, ja mahdollisesti niihin pohjautuvia esityksiä sekä toisaalta raidoitettuja maalattuja pintoja – Maj-Britt itse kutsuu niitä ”tägeiksi” – jotka jäävät pysyvämmin kaupunkikuvaan. Tärkeitä tarinoita ja muistoja Käytännössä aloitamme työpajat miettimällä osallistujien kanssa kaupunkitilaan liittyviä kysymyksiä, vaikkapa sitä, mitä on kaupunkitila. Tai minkälaisia asioita kaupunkitilasta löytyy – tai mitä siellä mahdollisesti voisi olla? Maj-Britt havainnollistaa. Erkin opastuksella toteutettavassa työpajassa keskustellaan alueesta, muistoista ja tarinoidaan pikkuhiljaa Kannelmäkeä näkyväksi. 50% asioista on jo valmiina kaupunkitilassa, me vain herättelemme ne uudelleen, aktivoimme ne nimeämällä ja tunnistamalla ne. Olemassa oleva havainnoidaan, se on teosten punainen lanka, Erkki kertoo. Merkitykselliset raidat Työpajojen toinen osio on konkreettisempaa käsillä tekemistä. MajBritt tunnetaan laajoista, värikkäistä ja usein raidallisista seinämaalauksistaan. Hänen ohjauksellaan maalataankin Kannelmäessä suuria ja pieniä värikkäitä pintoja kaupunkitilaan. Ensimmäinen ja suurin pinta maalataan Sitratorille ja pajojen jatkuessa, maalauksia syntyy myös muualle ympäristöön. Maalaamisessa ja pohjustuksessa tukea antaa myös hanketta sponsoroivan Teknos Oy:n tekninen asiantuntija Miika Kujo . Tarkoituksenamme on ”tägätä” eli merkitä ne merkitykselliseksi koetut paikat raita-kuviolla, MajBritt selventää. Vaikka Maj-Britt itse onkin leimallisesti taidemaalari, ei osallistujilla kuitenkaan tarvitse olla ennakkotaitoja maalaamisesta. Käden taidot eivät ole missään tapauksessa tässä ratkaiseva tekijä, vaan halu tehdä yhdessä ja kohdata muita kaupunkilaisia, Maj-Britt painottaa. Yhteisö syntyy keskustellen Tärkeä elementti prosessissa ovat ryhmän keskustelut. Samalla kun ryhmässä tullaan tutuksi, ja jaetaan tarinoita toinen toisilleen, ryhmän jäsenet inspiroivat ja rohkaisevat toisiaan kertomaan tarinoita alueesta. – Tavallaan kyseessä on yksinkertainen asia: kun joku muistaa jotakin, se aktivoi myös muissa muistoja ja tarinoita. Dialogisuus on siinä yhteisöllisyyden ytimessä, Maj-Britt muotoilee. Lopputulemana työpajoissa syntyy kannelmäkeläisten muistojen, tunteiden ja tarinoiden kartta, jonka pohjalta Erkin opastuksella syntyy konkreettinen, merkityksellisten paikkojen, reitti. Reittiä määrittävät myös Maj-Britin kanssa maalatut teokset sekä jo nykyisin näkyvät maamerkit, kuten julkiset taideteokset. Elo-syyskuun vaihteessa Erkki ja Maj-Britt vetävät yleisölle avoimia kävelykierroksia syntyneellä reitillä. – Suurin osa projektia on kuitenkin immateriaalista, aineetonta: kohtaamista ja tarinoita. Tärkeintä on kokeminen ja se, että löydämme yhdessä merkityksiä ympäristöllemme, Erkki painottaa. Kun tuntemattomasta tehdään tuttua, moni asia vaikuttaa toisiinsa. Selkeitä konkreettisia asioita ilmaantuu. Esimerkiksi turvallisuuden tunne yleensä lisääntyy tuttuuden myötä. Lisäksi tässä tehdään myös konkreettisia taideteoksia, ja niistä voi muotoutua myös tulevaisuudessa maamerkkejä, Maj-Britt muistuttaa. Kuvataiteilijat yhteisöä punomassa Maj-Britt Huovilalla on vuosien kokemus yhteisötaiteesta ja hänen viimeisimpiä projekteja ovat paikallisen yhteisön kanssa tehty maalaussarja Nikkilän sosiaalija terveysasemalle sekä vuosina 2012-2016 Nikkilän mikrohistoriaa avaava yhteisötaideprojekti. Valtionpalkitulla Erkki Soinisella on puolestaan vahva kokemus paikkasidonnaisesta kaupunkitaiteesta ja erilaisten yhteisöjen kanssa työskentelystä. Soininen on ollut toteuttamassa Bloomsday kaupunkitaidevaellusta (2014), Tuntematon kaupunki -projektia (2004-2009) ja oli luomassa aikoinaan Antifestivaalin (2002-2006). Tuntematon Kantsu Työpajat kesäkuussa 5.-21.6. ja elokuussa 31.7., 25.8 ma–pe klo 12–18, vapaa pääsy. Kokoontuminen Sitratorilla Kanneltalon edessä. Tule toteuttamaan taidetekoja yhdessä muiden kannelmäkeläisten kanssa! Tulevaisuuskinkerit kirkolla KANNELMÄEN KIRKOLLA pidettiin 25.4. ns. tulevaisuuskinkerit teemana ”Nuoret aikuiset ja nuoret perheet”. Varsin laajan osallistujajoukon esittämiin kysymyksiin ja ehdotuksiin oli vastaamassa useita alaan perehtyneitä asiantuntijoita. Käytiin vilkasta keskustelua kirkon ja seurakuntien mahdollisuuksista olla nuorten aikuisten ja perheiden tukena. Samalla rohkaistaisiin uskaltautumaan mukaan seurakuntaoimintaan. Illan ehdoton tähtiesiintyjä oli Kallion seurakunnan kirkkoherra Teemu Laajasalo , joka on ehdolla Helsingin uudeksi piispaksi. Timo Sahin suorittaman ansiokkaan haastattelun perusteella saatiin miehestä erittäin myönteinen, moderni ja osaava käsitys ajatellen sitä vaativaaa tehtävää, johon hän on pyrkimässä. Onnea matkaan! Teksti Erik Bärlund Kuva Mauri Wiik Kuvataiteilijat Maj-Britt ”Maikku” Huovila ja Erkki Soininen Vas. Kannelmäen seurakunnan kirkkoherra Sakari Enrold, pastori Nina Rajamäki, Kallion seurakunnan kirkkoherra Teemu Laajasalo, Kannelmäen seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Timo Sahi ja seurakuntaneuvoston jäsen Maritta Laiho.
5 6.5.2017 OLEN VANKKUMATON lähidemokratian kannattaja. Minusta asuinalueen asukkaat tietävät miten heidän asuinaluettaan olisi hyvä kehittää. Heillä on usein myös hyvin selkeä käsitys siitä miten lähellä olevia uudisrakentamisalueita olisi hyvä nivoa olemassa olevaan asutukseen. Olen vastannut lukemattomia kertoja erilaisiin kyselyihin siitä miten Pitäjänmäkeä ja Konalaa pitäisi kehittää. Miten järjestetään liikennettä, miten erilaisia palveluja, millaisia viheralueita ja puistoja toivon, mitä laitteita olisi hyvä saada lasten leikkipuistoihin tai vanhusten ulkoliikuntapuistoon tai millaisia tiloja alueen asukkaat haluavat saada käyttöönsä ja miten jo olemassa olevia tiloja voitaisiin hyödyntää. Aina on ollut menossa jokin projekti, johon kyselyt, mielipiteiden keruut, työpajat ja kokoontumiset ovat liittyneet. Liikkeelle panevana voimana on ollut jokin taho kaupungin moniulotteisesta koneistoista. Virkakunnan puolesta hankkeesta on vastannut projektisihteeri, projektipäällikkö tai projektisuunnittelija. Olen kuvitellut, että osallistumisesta ja kantaa ottamisesta olisi hyötyä. Enää en usko. Hankkeilla on pikemminkin vain työllistetty muutamia henkilöitä ja luotu uskoa ja toivoa asukkaisiin, että jotain uutta on tulossa. Erityisen pettynyt olin tilojen käyttöuudistuksiin. Vain seurakunta on avannut ovensa ulkopuolisille käyttäjille ja muu taho – kaupunki – pikemminkin hankaloittanut entisestään. Taas on käynnissä uusi hanke, joka kestää peräti kymmenen vuotta. Eli työtä näkyvissä pitkäksi aikaa projektin parissa puuhaaville. Luvassa on ”suunnitelma, jossa selvitetään katuja viheralueiden palveluiden, rakenteiden ja varusteiden nykytila, kirjataan niiden parantamistarpeet ja laaditaan kohteiden kiireellisyysjärjestys.” Lainaus on hankkeen suunnittelijan tekstistä, joka on julkaistu Kevätrieha-Viestissä Nro47 22.4.2017. Teksti jatkuu: ”Esiin nousseita kohteita suunnitellaan ja tarkemmin ja toteutetaan kaupungin taloudellisen tilanteen rajoissa kymmenen vuoden kuluessa.” Toivottavasti taloudellinen tilanne on parempi kuin koskaan tähän asti. Hankkeen toteuttajaksi tarvittaisiin Henrik Ibsenin Peer Gyntin kaltainen omahyväinen ja kaikkivoipa mies. Mitään kaihtamatta Peer Gynt uskoo, että hän voi toteuttaa mitä vain ja toiset ihmiset ovat olemassa hänen suunnitelmiensa ja hankkeidensa toteuttamista varten. Opintomatkalle voi mennä Ryhmäteatteriin. Juha Kukkonen on ohjauksellaan saanut aikaan verevän ja vetävän näytelmän, jossa kaiken kruunaa Santtu Karvonen Peer Gyntinä. Jo nyt kannattaa kesäsuunnitelmiinsa liittää retki Suomenlinnan kesäteatteriin, missä nähdään Ryhmäteatterin esittämänä Seitsemän veljestä ja Juhani Santtu Karvonen. Hienovaraisempaa teatteria on tarjolla Suomen Kansallisteatterin Pienellä näyttämöllä. Michael Baran on ohjannut Thomas Mannin kertomuksesta Kuolema Venetsiassa kuulaan ja moniulotteisen näytelmän. Pääosissa näytelmässä loistavat Jukka-Pekka Palo ja Jukka Puotila. Leena-Maija Tuominen En usko projekteihin Toukokuussa Messukeskuksessa tehdään ammatillisen koulutuksen historiaa TÖITÄ ON TEHTY jo pitkään ja odotamme Messukeskukseen 80 000 vierailijaa seuraamaan tapahtumaa, kertoo Taitaja2017 -tapahtuman viestinnästä ja markkinoinnista vastaava Janne Turtiainen . Taitaja2017 on yhdistetty monesta eri tapahtumasta. SM-ammattitaitokilpailujen lisäksi nelipäiväisessä suurtapahtumassa 7.-9.-luokkalaiset kisaavat kädentaitoja vaativassa Taitaja9 -finaalissa ja erityistä tukea tarvitsevilla opiskelijoilla on oma TaitajaPLUS-ammattitaitokilpailu. Tapahtuma on kansainvälinen, sillä mm. Kanadasta, Brasiliasta, Kiinasta ja Venäjältä on ilmoittautunut kilpailijoita mukaan tapahtumaan. 600 taitajaa Taitaja-tapahtumassa nähdään lähes 600 kilpailijaa ympäri Suomea ja ulkomailta. Kilpailujen lisäksi järjestetään lajikohtaisia tapahtumia, seminaareja ja paljon muuta oheistoimintaa. Ammattija yritystorilla voi tutustua erilaisiin yrityksiin ja palvelutarjoajiin. Tapahtuma on avoin kaikille kiinnostuneille ja sinne on vapaa sisäänpääsy. Työelämä muuttuu ja ammatillinen koulutus haluaa vastata tähän muutokseen. Tavoitteenamme on nostaa ammatillisen koulutuksen merkitystä ja arvostusta, sekä lisätä tunnettuutta koko Taitaja-tapahtumasta. Ammatillisia osaajia tarvitaan ja haluamme näyttää, että ammatillinen koulutus on houkutteleva ja kannattava vaihtoehto nuorille, Janne toteaa. Kaupunki pienoiskoossa Tapahtuman teeman ”kaupunki kaupungissa” mukaisesti Helsingin Messukeskukseen rakennetaan kaupunki pienoiskoossa. Kilpailualueilla on Helsingin kaupunginosien nimet. Esimerkiksi ”Kaisaniemessä” voi tutustua lähihoitajan, viherrakentamisen, kaupunkiviljelyn sekä robotiikan ammattialoihin. Olemme tarkoituksella sijoittaneet eri ammattialoja samaan kaupunginosaan, jotta tiedostettaisiin mitä osaamista kaupunki tarvitsee pysyäkseen pystyssä, Janne tähdentää. Lukuisten ammattialojen osaajat esittäytyvät yrittäjyyden ja palvelutoiminnan kautta. Nuorille avautuu oiva tilaisuus kohdata yritysten edustajia ja luoda kontakteja, sillä sadat eri ammattialojen yritykset ovat mukana toteuttamassa tapahtumaa. Samalla lisätään ammatillisten oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä. Ammattialat esittäytyvät Taitaja2017-tapahtuma tarjoaa opiskelijoille ja koululaisille mahdollisuuden tutustua käytännön tasolla eri ammattialoihin, Janne sanoo. Kävijät voivat kokeilla eri ammatteihin liittyviä taitoja, sillä jokaisen Taitaja2017-kilpailulajin yhteyteen rakennetaan Ole Hyvä -tehtäväpiste. Esimerkiksi pelituotannossa saa kokeilla opiskelijoiden itse tekemää peliä, metsäkoneen käyttö -laji tuo paikalle metsäkonesimulaattorin, jonka avulla voi harjoitella metsäkoneen käyttöä. Opiskelijat ja opinto-ohjaajat ovat paikalla opastamassa, ohjaamassa ja kertomassa alasta. Tehtäväpisteen tunnistaa ”Ole hyvä”-sloganista. Se viestii hyvistä tavoista, kohteliaisuudesta ja siitä että me kaikki osaamme ja olemme ylpeitä taidoistamme, Janne kertoo. Peruskoululaisten leikkimielinen kädentaitokilpailu Kaikki Helsingin kaupungin yläkoulut tulevat seuraamaan Taitajatapahtumaa, Janne kertoo. 7.-9. -luokkalaisten oma Taitaja9kilpailu pidetään tiistaina 16.5. Taitaja2017 Messukeskuksen ”Itäkeskuksessa”. Tämän hauskan ja leikkimielisen kädentaitokilpailun tarkoitus on lisätä kädentaitoa vaativien alojen arvostusta ja ohjata koululaisia ammatinvalinnassa. Kolmen hengen joukkueita on mukana eri kouluista ympäri Suomea yhteensä 36. Helsingin kaupungin yläkouluista Taitaja9finaalissa kilpailee kaksi joukkuetta. Molemmat joukkueet edustavat Pakilan yläastetta. Kilpailutehtävät vaativat arjen kädentaitoja ja kykyä työskennellä tiimissä, Janne kertoo. Nuoret ovat paikallisja aluekilpailuissa päässeet kokeilemaan esimerkiksi napin ompelemista, solmion solmimista tai vaipanvaihtoa nukelle. Taitaja9-finaalissa 16.5. tulevat tehtävät ovat mielenkiintoisia ja ovat tapahtuman Taitaja9pääyhteistyökumppanien suunnittelemia. Kannattaa tulla katsomaan! Taitaja-kilpailu vuodesta 1988 Taitaja-kilpailu on jokavuotinen tapahtuma, joka on järjestetty vuodesta 1988 lähtien. Järjestämispaikka vaihtelee ja esimerkiksi viime vuonna kilpailut järjestettiin Seinäjoella ja ensi vuonna Tampereella. Teksti Nina Eriksson Kuvat Jauri Varvikko Lisää aiheesta www.taitaja2017.fi Suomen suurin ja kansainvälisin ammattitaidon tapahtuma järjestetään Suomi100 itsenäisyyden juhlavuonna. Helsingissä, 15.-18.5, järjestettävässä Taitaja2017 – ammattitaidon SM-kilpailuissa alle 21-vuotiaat ammattiin opiskelevat pääsevät näyttämään osaamistaan peräti 53 eri ammattialalla. Viestinnästä ja markkinoinnista vastaava Janne Turtiainen kertoo, että Taitaja 2017 -tapahtuma on avoin kaikille kiinnostuneille ja sinne on vapaa sisäänpääsy. Taitaja9 -finaalin tekijät suunnittelemassa kilpailutehtäviä. Bök i Kårböle KÖN UTANFÖR skattebyråns entré i Gloet ringlar sig likt en kinesisk drake. Varje gång hissdörrarna på fjärde våningen öppnas, växer drakens svans medan allt fler misstrogna och frustrerade kunder samsas om utrymme i den trånga vestibulen. ”Får jag hämta ett könummer”, frågar någon den bistre vaktmästaren. ”Nej, hålls där utanför dörren och vänta på din tur. Sedan då du blir insläppt, får du köa i minst tre timmar för att uträtta ditt ärende”, säger portvakten med ett försmädligt flin på läpparna. Då statliga ämbetsverk säger att de ska förbättra sin kundbetjäning finns det skäl att dra öronen åt sig. I huvudstadsregionen innebär ”förbättrad service” att Skatteförvaltningens kontor i till exempel Vanda och Esbo har lagts ned och att kunderna nu hänvisas till Gloets skattebyrå i Helsingfors. På nätet heter det att man kan boka en tid på Skatteförvaltningens sajt. Det låter ju lovande. Kruxet är bara att nästa lediga tid verkar infalla om fem veckor. Per telefon får jag dessutom höra att mitt ärende endast kan uträttas på skattebyrån av en livslevande tjänsteman som tittar mig i ögonen. Det där med nationell infrastruktur handlar inte bara om elektricitet, värmeförsörjning, bredband, hamnar, flygplatser och vägar. En viktig del av ett lands infrastruktur är en välfungerande offentlig förvaltning som håller ekonomins hjul i gång och minimerar onödig byråkrati. Ifall löntagare tvingas använda en halv arbetsdag på skattebyrån på grund av ineffektiv skatteförvaltning är det något som brister i infrastrukturen. Tyvärr är det inte bara Skatteförvaltningen som strular till vardagen för oss vanliga dödliga. Posten kör med den förföriska devisen ”en smidigare vardag”. Ett ganska förmätet löfte av ett företag som numera kan använda tre–fyra dagar på att leverera ett brev från punkt A till punkt B inom en och samma stad. Då jag nyligen skickade ett paket från Helsingfors till Borgå tog det två veckor innan försändelsen nådde mottagaren. Postförsändelsekoden hjälpte föga i det detektivarbete som följde. Jag fick en delförklaring till paketets irrfärder några veckor senare då postombudet i Malmgård sneglade på mitt brev till Korsholm och konstaterade att det är en utländsk försändelse. På sociala medier frodas anekdoterna om brev som aldrig når mottagarna, returneras till avsändaren eller försenas in absurdum då kuverten har försetts med svenska gatuadresser. Det är snart dags att skicka Jobspost till Posten. Men vem ska leverera brevet? Kanske vi får förlita oss på samma knep som används i u-länder där företagen anlitar egna ombud som levererar breven personligen till mottagarna. Eller så får vi satsa på svindyra kurirbolag som inte kan stava till adresser i glesbygderna av kostnadsskäl. Då jag för ett par år sedan anlitade en kurirfirma och skickade en låda med trycksaker till Enare visade det sig att försändelsen fastnade i Uleåborg. Enare låg i periferin och där finns ingen lönsamhet, för det har marknaden bestämt. Mikael Sjövall Infrastruktur Mikael Sjövall är styrelsemedlem i Kårböle
6 6.5.2017 K annelmäkeläinen emeritusprofessori Mauri Åhlberg on sekä professorin työssään että eläkevuosinaan matkustanut Suomessa ja ulkomailla. Hän on päätynyt siihen, että meillä Suomessa on poikkeuksellisen hyvät edellytykset villivihannesten ja yrttien hyödyntämiseen. Meillä on suhteellisen niukasti kasvilajeja, joten on myös suhteellisen helppoa löytää syötäviä lajeja. Usein kutakin syötävää lajia on kasvupaikallaan runsaasti. Suomessa on jokamiehen oikeudet, joihin toki sisältyy myös velvollisuuksia. Yksi velvollisuuksista on huolehtia siitä, että kasvillisuutta ei pysyvästi vahingoiteta. Olen lapsuudesta alkaen ollut kiinnostunut luonnosta ja kasveista. Opettelin jo lapsena tuntemaan monia Suomen luonnon syötäviä kasveja. Kerroin niistä innostuneena vanhemmilleni sekä sisaruksilleni. Näytin, miten esim. vuohenputken nuoria lehtiä voi syödä. He sanoivat ”syö sinä vaan”, Mauri paljastaa. Tämä ei innostanut Mauriakaan niitä syömään, vaikka joka kevät hän niitä hieman maisteli. Häneltä toki kysyttiin, miltä ne vuohenputken lehdet maistuivat. Hän kertoi niiden maistuvan vuohenputkelta. Vasta hortakursseilla Mauri oppi, että niiden makua voi verrata porkkanan ja sellerin makuun. MAURI KÄVI vaimonsa Marjan kanssa ensimmäisen hortakurssin keväällä 2015. Sen pitivät Jouko ja Raija Kivimetsä (www.hortoilu.fi). Heti kurssin jälkeen kesän alussa keräsin syötäväksi maitohorsman nuoria versoja. Höyrystin niitä ohjeen mukaan parsan tapaan ja tarjosin vaimollenikin. Hän sanoi yllätyksekseni ”syö sinä vaan”, Mauri nauraa. Mauri söi kerralla kahden ihmisen annoksen eli 10 – 15 maitohorsman versoa. Ne maistuivat todella hyviltä tyhjään vatsaan. Oksensin ne kuitenkin pian pois. Mieleeni tuli tapaus lapsuudesta, kun sisareni toi minulle kesämökillemme paketin meetvurstia, joka oli suurinta herkkuani siihen aikaan. Ahmin koko paketin ja oksensin sen pian syömisen jälkeen. Hyvääkin ruokaa voi syödä liikaa ja liian nopeasti. Professori on oppinut syömään hortaa sopivia määriä kerrallaan. Mauri kehuu Kannelmäen laajoja puistoalueita, joilla kuitenkin käy tarpeillaan hyvin suuri määrä koiria. Varmuuden vuoksi, bakteerien ja suolistoloisten tuhoamiseksi kiehautan keräämäni hortan suolavedessä. Joskus vielä teen siitä paistoksen. Ruoansulatukseni toimii erinomaisesti, kun saan yhden tai useamman kerran päivässä keitetyn horta-annokseni. Vireystilani ja vointini ovat erinomaisia. SUOMEN SYÖTÄVIÄ luonnonvaraisia kasveja voi monin tavoin käyttää ruoan teossa sekä kylmissä että kuumissa juomissa. Eri kasveille on erilaisia säilöntätapoja, kuten pakastus, kuivaus, fermentointi, öljyyn tai alkoholiin uuttaminen. Luonnonkasveista voi valmistaa terveellisiä ruokia ja juomia sekä kosmetiikkaa. Monilla luonnonkasveilla on myös terveyttä edistävien ominaisuuksien lisäksi lääkinnällisiä vaikutuksia. Näistä asioista kerrotaan hyvillä hortakursseilla, esim. Marja ja Mauri Åhlbergin pitämillä. Jos on kylliksi kysyntää, niin myös Kannelmäessä voidaan pitää kursseja. Åhlbergien suunnitelmissa on pitää ainakin yksi hortakurssi toukokuussa 2017. Tietoja siitä ja muista horta-asioista saa Facebookiin kaikille avoimesta Luonto Åhlberg –ryhmästä. Suomen yleisimpiä ja parhaita hortakasveja Hyvä hortakasvi on sellainen, jota esiintyy runsaasti eri puolilla Suomea, joita on helppo tunnistaa, joilla ei ole myrkyllisiä näköislajeja ja joista on helppoa ja nopeaa valmistaa terveellistä ja maukasta ruokaa. Raija ja Jouko Kivimetsän Hulluna hortaan -teoksen mukaan sellaisia ovat mm. maitohorsma, vuohenputki, nokkonen, voikukka, poimulehti, siankärsämö, piharatamo ja pihatähtimö eli ”vesiheinä”. Olen Sinikka Piipon Villivihannekset-teoksesta oppinut tuntemaan valvatit maukkaina ja terveellisinä kasveina vasta kesällä 2016. Samasta teoksesta opin, että tutkimusten perusteella arvioituna Suomen parhaimmat villivihannekset ovat (1) jauhosavikka, (2) nokkonen, (3) maitohorsma, (4) valvatit, (5) voikukka ja (6) piharatamo, Mauri opastaa. Myös koiranputki on ilmeisen terveellinen kasvi, jonka laajaa hyötykäyttöä estävät sitä muistuttavat muut sarjakukkaiset näköislajit. Ohdakelajit ovat myös syötäviä, joskin piikkisinä niiden ruoaksi valmistaminen vaatii tavallista enemmän työtä. Havaintoja Suomessa yleisten hortakasvien esiintymisestä ulkomailla Virossa matkaillessamme kesällä 2015 meillä oli vaikeuksia löytää poimulehteä. Lopulta löysimme sitä vanhalta hautausmaalta. Siankärsämöä oli niukasti, samoin pihatähtimöä ja nokkosta. Tavallista piharatamoa emme löytäneet, mutta kyllä muita ratamolajeja (Plantago sp.). Autolla ajaessaan he näkivät paikoin auton ikkunasta maitohorsmaa, vuohenputkea ja mesiangervoa. Mitään syötäväksi kelpaavaa kasvia ei kuitenkaan löytynyt niin paljon, että siitä olisi voinut tehdä ruokaa. Virossa on paljon enemmän kukkakasveja kuin Suomessa. Keväällä 2016 Åhlbergit osallistuivat Kivimetsien järjestämälle hortakurssille Kreetalla. He oppivat eri tapoja valmistaa hortaa. Villivihanneksia mm. keitettiin ja paistettiin, sekaan laitettiin usein neitsytoliiviöljyä, suolaa sekä sitruunanmehua. Tällöin syntyi hyvin maukasta ja terveellistä ruokaa. Italian eteläosissa matkaillessaan vuoden vaihteessa 2016 2017 he löysivät hieman poimulehden näköisiä lehtiä, jotka kuitenkin vuosikymmeniä kasveja opiskelleena Mauri tunnisti malvaksi. Malvan nuoret osat ovat toki syötäviä. Lisäksi löytyi hieman villiä paikallista pienikukkaista kehäkukkaa (Calendula sp.), joka sekin kelpaa syötäväksi. Lajeja oli paljon, mutta syöSuomi hortoilijan paratiisi Britannia sinnittelee rakennustyömaan kupeessa täviksi kelpaavia oli niukasti. Edellisten lajien lisäksi oli valvatteja (Sonchus sp.), joista keittämällä saa hyvänmakuista villiruokaa. Italiassa on paljon enemmän kasvilajeja kuin Suomessa. Espanjan aurinkorannikolla (Costa del Sol) matkaillessamme maaliskuussa 2017 emme löytäneet Suomessa tavallisimmista hortakasveista muita, kuin kerran nokkosta, joka sekin oli niin polttavan pistävä, että keräämistä paljain käsin ei voinut ajatellakaan. Täällä tunnistin syötäviksi malvan (Malva sp.), valvatit (SonTerveellinen ja maukas vuohenputki on Kaarelassa ja sen lähialueilla jo kovassa kasvussa. Jos keräät alueelta, jossa on ulkoilutettu koiria, pitää horta pestä hyvin ja kiehauttaa. Omalta pihalta tai ulkoilualueiden ulkopuolelta kerätty vuohenputki käy pestynä vaikkapa salaattiin. Kannelmäen ostarilla vuodesta 1973 toiminut ravintola Britannia ei anna purulle periksi, vaan jatkaa aina vuoden 2018 loppuun, jonka jälkeen ravintola saa uudet tilat ostarin uudessa rakennuksessa. VIIME VIIKOT ovat olleet aika häijyjä. Ravintola on pussitettu rakennustyömaan aitojen väliin ja työmaapöly leijailee sakeana ympärillä. Kun räjäyttely ja poraaminen loppuvat, niin tilanne rauhoittuu, kertoo ravintola Britannian ravintolapäällikkö Pekka Wirtanen . Ravintolan sisällä ulkopuolen huonoa ilmaa ja työmaan meteliä ei kuitenkaan huomaa. Kyllähän me vähän piilossa olemme, mutta kantaväki käy kuten ennenkin. Satunnaiset kulkijat eivät meitä välttämättä löydä, joten se näkynee hieman asiakasmäärässämme, Pekka sanoo. Taso säilyy entisenä Britannia aikoo säilyttää korkean tasonsa entisellään loppuun asti. Hyvä meininki jatkuu. Viikonloppuisin meillä on pääsääntöisesti livemusaa. Lounas on katettuna maanantaista perjantaihin kello 1114. A’la Carte ja keittiö toimivat sunnuntaisin, maanantaisin ja tiistaisin kello 20:een ja keskiviikosta lauantaihin aina kello 21:een. Britanniassa voi seurata eri urheilukanavia ja -ohjelmia, mm. Mestarien liigaa ja formuloita. Ravintolan menu uusittiin viime syksynä ja se muuttui brittiläisempään suuntaan. Listalla on mm. fish & chipsiä ja English breakfastia. Uuden annokset on otettu hyvin vastaan, Pekka sanoo. Meillä on myös vaihtuvia teemamenuja, esim. bliniviikot ja äitienpäivämenu, joten aina on jotain pysyvää mutta myös uutta. Uusi Britannia Uusi Britannia nousee nyt rakennettavan Sävelkorttelin talojen väliin katutasoon. Neliömäärä tulee olemaan vähän pienempi kuin nyt, mutta tilat toimivammat. Ravintolaan tulee mm. ympärivuotinen katettu terassi Uusi Britannia tulee olemaan mahdollisimman samanlainen, mutta paranneltu versio nykyisestä, Pekka kertoo. Ruokaan aiotaan panostaa entiseen malliin. Listalle tulee mm. ribsejä ja kanansiipiä, ym. suosikkeja. Terassin avajaiset tulossa Myös terassi on auki, joten asiakkaat pääsevät nauttimaan auringosta ja ulkoilmasta. Viikonloppuisin terassi on auki aina kello kahteen yöllä. Pidämme terassin avajaiset heti, kun vähän lämpenee ja työmaan pölyongelma loppuu, Wirtanen toteaa. Näillä näkymin pölyongelma poistuu kuun puoliväliin mennessä, kun kaikki rakennustyömaan louhe on ajettu pois. Kun pöly on poissa, niin laitamme terassin siistiksi. Sinne tulee esim. amppeleita ja aurinkovarjot. Ravintolapäällikkö Pekka Wirtanen toivookin, että asiakkaat kävisivät entiseen tapaan työmaasta huolimatta. Vielä saa puu-uunista pizzoja, hän hehkuttaa. Puu-uuni lämmitetään aamusta ja se on sopivan lämpöinen noin kello kolmesta eteenpäin. Teksti ja kuvat Jauri Varvikko RAVINTOLA BRITANNIA kuuluu Petri Naumasen Marainvest Oy -ketjuun. Muita ketjun ravintoloita ovat mm. Molly Malone’s Kaisaniemenkadulla, Molly Malone’s Toppari ja Rio Grande Myyrmäessä, Espoon Britannia ja Public House Wilperi sekä Pormestari Tikkurilassa. Kun räjäyttely ja poraaminen loppuvat, niin tilanne rauhoittuu ja asiakkaat pääsevät nauttimaan terassilla olosta, Pekka Wirtanen lupaa. Kylmästä keväästä johtuen kasvukausi ei ole vielä päässyt kunnolla alkuun ja horta on aika pientä ja sitä joutuu hieman etsimään. Jo huhtikuussa voi aurinkoisista paikoista löytää syötävää, mm. vuohenputkea ja nokkosta. Syötäväksi kelpaavaa voikukkaa nousemassa. Lehdet ovat vielä sen verran pieniä, että kannattaa odottaa hetki ennen poimimista.
7 6.5.2017 Mauri Åhlberg on Helsingin yliopiston biologian ja kestävän kehityksen emeritusprofessori. Vuonna 2016 hän suoritti hortaohjaajan tutkinnon vaimonsa Marjan kanssa kiitettävin arvosanoin. He ovat suorittaneet luonnontuotealan käytännönläheisiä opintoja Joensuun ammattiopistossa ja oppineet mm. valmistamaan luonnonkasveista kosmetiikkaa. Mauri on mukana asiantuntijana LuontoPortti-verkkopalvelussa, jonka avulla voi tunnistaa mm. Suomen luonnon kukkakasveja. Hänellä on vaimonsa kanssa Facebookissa Luonto Åhlberg -ryhmä. He vetävät myös hortakursseja. Kaarelan asukkaita Hakuninmaalla asuva 4vuotias koira nimeltään Liinu rakastaa palloilla leikkimistä. Liinu on rodultaan Coton de tuléar. Liinun kotona perheessä asuu myös kääpiöluppakorvakani Iines 1vuotta. Iines rakastaa ilmapalloja ja jahtaa niitä innoissaan pitkin huoneita. Ystävykset tulevat toimeen keskenään, mutta eivät leiki samoja pallopelejä. Tällä palstalla esittellään alueemme asukkaiden kotieläimiä. Jos haluat, että lemmikkisi pääsee mukaan, niin laita esittely ja kuva sähköpostitse: tanotorvi@eepinen.fi Liinu ja Iines. Kan nel mäe n voi mis tel ija t 1 2 3 4 5 6 Sitra tori So itt aj an tie Ka are lan tie U rh eilu pu ist o Kan tsu n Olo hu on e Le ik kip uist o Kannelmäki K an ne lm äen P al ve lu tal o Ka nn elk ot i Tie kohti karnevaalia CARNAVAL -esityskarnevaali saapuu Kaarelaan. Valmistelut, kohti 20.toukokuuta toteutettavaa Carnaval-kulkuetta, ovat jo alkaneet. Huhtikuun alusta lähtien kaikille asukkaille tarkoitetuissa Carnaval-työpajoissa on ideoitu ja työstetty rekvisiittaa, asusteita ja banderolleja. Työpajoja ohjaa taiteilija Maija Hirvanen , vierailevat taiteilijat, Värkkäämön ohjaajat ja Baltic Circlen väki. Näiden työpajojen tuotoksina on syntynyt jo monenlaisin tekstein ja kuvioin tuunattuja t-paitoja ja lippiksiä. Rentoa yhdessä tekemistä Neljäs työpaja järjestettiin maanantaina 24.4. Kannelmäen nuorisotalolla sijaitsevassa kädentaitojen ja kuvataiteen työskentelytilassa, Värkkäämössä, oli rento ja kotoisa tunnelma. Paikalla oli vanhempia lastensa kanssa. Nuorin osallistujista, 2-vuotias kannelmäkeläinen, oli ilmiselvän tyytyväinen omaan edellisessä työpajassa tuunaamaansa t-paitaan. Tytön äiti, Ulruth Ndigue istuu maalaamassa rauhallisin vedoin t-paitaan kaunista kuviota. Täällä on ihanan mukavia ohjaajia. Tulemme mielellämme mukaan tämänkaltaiseen toimintaan, Ulruth toteaa iloisena ja kertoo aikovansa osallistua myös seuraavaankin työpajaan. Ohjaajat neuvoivat ja auttoivat, mutta antoivat samalla vapaat kädet työstää omia ideoita. Mitään valmista mallia ei ollut. Jokainen sai itsenäisesti toteuttaa omannäköisensä tuotoksen. Suurin osa maalasi T-paitoihin kuvia ja kirjoitti niihin sanoja ja lausahduksia. Itse tuunatun T-paidan sai ottaa mukaansa. Jäljellä on vielä yksi, 15.5. pidettävä työpajakerta. Sinne voi tulla pidemmäksi aikaa tai vaikkapa vain piipahtamaan. Kenties vierailun saldona on itsesuunniteltu t-paita! Carnaval-kulkue korkkaa kesään Carnaval on tarkoitettu meille kaikille, ikään katsomatta. Luvassa on yllätykselliset, karnevaalihenkiset juhlat. Haluamme ottaa kesän vastaan ilon, tanssin ja rytmin hengessä, sanoo Carnaval-teoksen ohjaaja Maija Hirvanen. Musiikin ja tanssin rytmittämä kulkue avataan Sitratorilla, jossa luvassa mm. musiikkia, fantasiakasvomaalausta, voimistelunäytös. Avauksen jälkeen Carnavalkulkue lähtee liikkeelle näyttävästi ja houkuttelee osallistujia mukaan ilonpitoon ja ihmetykseen. Karnevaaliväkeä johtaa värikkääksi tuunattu pakettiauto. Se lipuu rämisten karnevaalitunnelmissa pitkin Kannelmäkeä valmiiksi suunnitellun reitin mukaisesti. Ensimmäinen pysähdys on Kannelmäen palvelukodissa. Reitin varrella toteutetaan erilaisia esityksiä aina runonlausunnasta lähtien. Kaikki halukkaat voivat liittyä mukaan kulkueeseen, myös matkan varrella. Kulkue päättyy Vanhan Ostarin takana olevalle rampille. Juhlinta jatkuu Kantsun Olohuoneessa, jossa yhteistä iltaa vietetään jutustelun ja kahvittelun merkeissä. -Haluamme työryhmän kanssa tuoda Kaarelaan uudenlaista ja erilaista toimintaa. Projekti on tahallaan kokeileva ja vaatii riskinottoa, Maija kertoo. Carnaval-projekti on yksi Helsingin kulttuurikeskuksen Helsingin mallipilottihankkeista. Carnavaltapahtuma muotoutuu kokeilun ja testauksen kautta. Carnaval on prosessi, joka saa muotonsa ammattilaisten ja alueen asukkaiden yhteistyöllä. Siten jokaisen osallistujan panos on merkityksellinen. Nyt vietettävä karnevaali on kolmivuotisen projektin ensimmäinen etappi, jonka jälkeen prosessi jatkuu. -Paikalliset toimijat ovat ottaneet meidät hyvin vastaan ja antaneet oman panoksensa Carnaval-kulkueen toteuttamiseksi, kiittelee Maijan työpari ja tuottaja Salla Kurronen . Lauantaina 20. toukokuuta vietetään myös kansainvälistä ravintolapäivää, jolloin tuhannet ihmiset ympäri maailmaa perustavat ravintoloita päivän ajaksi. Miniravintolapäivää pidetään ainakin Kahvila Herkussa klo 14. Jos joku haluaa tuoda oman ravintolan Sitratorille, niin olkaa yhteydessä carnaval@balticcircle.fi Menossa mukana: Kannelmäen Voimistelijat Cafe Asmin Kantsun Olohuone ja Kahvila Herkku Teksti Nina Eriksson Valokuvat Jauri Varvikko Carnaval on Baltic Circlen järjestämä ja Maija Hirvasen ohjaama kolmivuotinen projekti. Yhteistyökumppaneina ovat: Kanneltalo, Värkkäämö, Operaatio Pulssi ja Walkapolis-projekti. Carnaval alkaa kello 14 Sitratorilla, jossa tapahtuma avataan. Sen jälkeen reitti kulkee Sitratorilta Kannelmäen palvelukodin, Skeittiparkin, Kannelkodin, Kannelmäen leikkipuiston kautta Vanhalle Ostarille ja Kantsun Olohuoneeseen. Ulruth Ndigue osallistuu mielellään tyttärensä kanssa työpajoihin. Tuottaja Salla Kuronen, vas. opastamassa osallistujia. 12. ja 19.4. pidettyjen nuorten työpajojen tuloksia. ISON ORKESTERIN ÄÄNELLÄ ja monimuotoisella tulkinnalla kulkee Stadin Juhlaorkesteri jälleen läpi stadilaisia juhlia ja viihdyttää kesästä aina vuoden vaihteeseen asti! Moniäänien laulu mahdollistaa kaiken maailman musiikin esittämisen ja myös rytmimusiikin eri asennoissa! Solisteina tällä kertaa Timo Turpeinen, Merikukka Kiviharju, Oskari Martimo ( kitara), Ousman Danso ja Joska Josafat, kapellimestarina ja koskettimissa Mikko Rintanen, toisena kosketinsoittajana Jiipee Nyman, saksofonissa Sirpa Suomalainen, kitarassa Puka Oinonen, bassossa Tero Siitonen, lyömäsoittimissa Cherif Cissokho ja rummuissa Tom Njekljudow. Stadin juhlaorkesteri Mätisfestareilla sunnuntaina 28.5. Stadin Juhlaorkesteri 2017 skulaa rokkii ja stadilaisia stygejä ja miksaa maailman rytmejä! chus sp.) sekä maltsat (Atriplex sp.). Kaikkia näitä löytyy myös Suomesta. Malvaa löytyy ainakin puutarhakarkulaisena. Niistä sai kerättyä satoa löytämältämme puhtaalta paikalta. Horta maistui hyvältä suolavedessä keittämisen jälkeen neitsytoliiviöljyllä, suolalla ja sitruunamehulla maustettuina, Mauri kertoo. Isossa Britanniassa olen vuosikymmenten aikana matkaillut useasti. Siellä on kukkakasvilajeja paljon enemmän kuin Suomessa. Kasvien kerääminen on yleensä kiellettyä. Jokamiehen oikeuksia ei ole. Runsaita esiintymiä syötäviä kasveja en ole siellä tavannut. Mauri ja Marja ottivat Floridassa osaa kansainvälisesti tunnetun alan asiantuntijan Green Deanen kurssille joulukuussa 2015. Siellä he oppivat, että syötäviksi kelpaavia lajeja on paljon, mutta kutakin on yleensä hyvin niukasti ja kerääminen on usein laitonta. Suomessa yleisiä lajeja emme havainneet, joskin Green Deanen mukaan voikukkaa, valvattia ja pihatähtimöä esiintyy ajoittain. Kurssipaikkamme esim. oli puisto, jonka verkossa olevissa säännöissä selvästi kiellettiin kaikki kasvien ja niiden osien kerääminen. Näin me silti opettajamme opastamina teimme. Kestävän kehityksen huomioiminen hortoilemisessa Vastuullinen hortoilija ottaa vain sellaisia kasveja, joiden levinneisyyttä hän ei vaaranna. Esimerkiksi merikaalia kehutaan monissa kirjoissa runsaasti esiintyväksi ja hyvänmakuiseksi. Se on tosiasiassa Suomessa hyvin harvinainen. Muuan villiyrttien tunnettu ”asiantuntija” oli vakuuttanut meille, että Virossa Saarenmaalla sitä on rannat täynnä. Virossa Saarenmaalla käydessämme kesällä 2015 koetimme sitä löytää rannoilta, mutta pitkän etsinnän jälkeen löysimme vain muutamia harvoja yksilöitä. Otin nuorista lehdistä muutaman pienen palan. Kieltämättä ne olivat hyvänmakuisia, mutta se ei oikeuta lajin hävittämiseen kasvupaikoiltaan. Isomaksaruohoa jotkut villiyrttien asiantuntijat kehottavat syömään salaateissa. Sen lehdet ovat hyvänmakuisia, mutta kalliokasvina sen esiintymisalue on suhteellisen rajallinen. Sitä on liiankin helppoa kerätä siten, että se häviää kasvupaikaltaan. Lisäksi se on harvinaistuneen apolloperhosen tiettävästi ainoa ravintokasvi. Lienee viisainta vain hieman maistella sitä ja jättää suurin osa kallioiden koristukseksi, Mauri neuvoo. Kallioimarrre on myös laji, jonka maavartta jotkin kokit suosivat resepteissään. Kallioimarre on havaintojeni mukaan paikoin harvinaistunut, jopa kadonnut. Itiökasvina kallioimarre lisääntyy hitaasti, joten senkin kokeilun soisi jäävän maisteluun jostain hyvin runsaasta esiintymästä. Teksti Jauri Varvikko Mauri Åhlberg Kuvat Jauri Varvikko
8 6.5.2017 ANNO DOMINI 2017 är de många jubiléernas år. Firandet av Finlands 100 år av självständighet samt reformationens 500-års jubileum torde inte ha undgått någon. Men medeltiden tillför perspektiv ännu längre bakåt i tiden. I gamla Helsinge socken, dit också nuvarande Helsingfors tillhörde fanns på medeltiden ca 50 byar, byar som Forsby (Gammelstaden), Hertonäs, Tölö, Baggböle, Kyrkbyn osv. Kårböle var en av de större byarna på 1500-talet med sina ca 13 rökar. Många har hört om Padismunkarna och deras kloster väster om Tallinn och de markområden och fiskerätter som de fick bl.a.till Helsingå (Vanda å) på 1300-talet. Fiskerätten fråntogs munkarna vid lagmanstinget med Klas Fleming som domare i Helsinge, Tolkby den 1 mars år 1417. Som nämndemän vid lagtinget satt bl.a Magnus från Hapalax (Hoplax), Jonis från Domarby, Gudmundh från Sonaby och Magnus från Karisbola (Kårböle). Datumet och årtalet med namnet Karisbola (Kårböle) finns alltså första gången skriftligt nedtecknat från lagmanstinget fastän byarna säkerligen funnits redan tidigare. Avskriften med datumet 1.3.2017 kan hittas i Skoklosters codex aboensis och Åbo domkyrkas svartbok. Nästan exakt 600 år senare den 22 april 2017 firade den återupplivade Kårböle ungdomsföreningen sin kära hemby med en fest i Myyrämäki (Myrbacka) som området tidigare hette. Festen ordnades på restaurang Wanda´s med inemot 70 deltagare med anknytning till Kårböle by. Iklädd Helsingedräkten presenterade ordförande Astrid Nurmivaara en kort historik om Kårböle bys 600-åriga historia. Ur publiken hittades en Magnus, Magnus Juslin som fick representera 1400-talet i Kårböle. Kan namnet Magnus i folkmun i Kårböle härstamma ända från Magnus i Karisbola ? Kårböle by gränsade på 1500-talet till Hoplax i söder, Tavastby i väst, Mårtensby i norr och Baggböle i öst. På motsvarande område bor idag ca 70-80.000 människor av vilka ca 27.000 i Helsingfors. I anknytning till Finland 100-jubiléet ordnas 100 km svenska stigar i norra Helsingfors och Vanda i samarbete med Norr om stan. Två av promenadguidningarna sker i Kårböle på svenska och är gratis: 13.5 kl.12 Sillböle järngruvor, Gruvvägen 8, Vanda och 10.6 kl.12 Kårböle med start vid Kårböle FBK, Brandvägen 5, Vanda Se ytterligare www.svenskastigarinorrahelsingforsmedomnejd Helsinga medeltidsdag ordnas i Helsinge kyrkoby 12.8. kl.11-18 Astrid Nurmivaara Kårböle uf, ordf. ANNO DOMINI 2017 sisältää monia juhlavuosia. Suomi 100 ja Reformaatio 500 -juhlavuodet ovat varmasti tulleet kaikkien tietoisuuteen. Keskiaika tuo entistä laajempaa perspektiiviä juhlavuosiin. Vanhassa Helsingin pitäjässä, johon myös nykyinen Helsingin kaupungin alue kuului, oli keskiajalla noin 50 kylää. Pitäjän kyliä olivat mm Forsby (nyk. Vanhakaupunki) Hertonäs (Herttoniemi), Baggböle (nyk. Pakila), Karisbola (Kårböle, Kaarela vuodesta 1959). Kårböle, Kaarela oli 1500-luvulla yksi suurimmista kylistä 13 savuineen eli ruokakuntineen. Monet ovat kuulleet Padiksen luostarin munkeista jotka saivat maa-alueita ja lohenkalastusoikeuden Helsingåhån (Vantaanjokeen) 1300-luvulla. Lohenkalastusoikeus purettiin tuomari Klas Flemingin käräjäistunnossa Tolkinkylässä 1.3.1417. Lautamiehinä käräjillä oli mm Magnus kylästä Hapalax,( nyk Huopalahti) Jonis kylästä Domarby (nyk Tuomarinkylä) Gudmundh kylästä Sonaby ja Magnus kylästä Karisbola (Kårböle, Kaarela). Karisbola eli Kårböle on ensimmästä kertaa kirjattu käräjiltä 1.3.1417 ja löytyy Skoklosterin codex aboensiksestä ja Turun tuomiokirkon mustasta kirjasta. Miltei täsmälleen 600 vuotta myöhemmin 22.4.2017 Ruususen unesta herätetty Kårböle ungdomsförening ( Kaarelan nuorisoseura) juhli rakasta 600-vuotiasta kotikyläänsä Myyrämäessä, niin kuin Myyrmäen alueen aikaisempi nimi oli. Juhla pidettiin ravintola Wanda´sissa tavalla tai toisella kylään liittyvien miltei 70 osallistujan voimin. Pukeutuneena Helsingin pitäjän kansallispukuun puheenjohtaja Astrid Nurmivaara kertoi kylän 600-vuotiaasta historiasta. Juhlayleisöstä löytyi yksi Magnus, Magnus Juslin , joka sai edustaa 1400-luvun Kårböleä. Olisiko nimi kansansuussa kulkeutunut Kårbölessä Karisbolan Magnuksesta asti? Kårböle, Kaarela oli laaja kylä 1500-luvulla ja ulottui etelässä Huopalahteen, lännessä Hämeenkylään, pohjoisessa Martinkylään ja idässä Pakilaan. Samalla alueella asuu tänä päivänä n. 70-80.000 ihmistä, joista n 27.000 Helsingin kaupungin puolella. Suomi 100-juhlavuoden tiimoilta järjestetään ilmaisia kävelykerroksia ruotsiksi, joista kaksi vanhan Kaarelan alueella: 13.5. klo 12 Silvolan kaivokset, Kaivostie 8, Kaivoksela, Vantaa ja 10.6.klo 12 Kårböle, Kaarelan VPK, Palotie 5, Vantaa Kts lisää www.svenskastigari norrahelsingforsmedomnejd Helsingan keskiaikapäivä järjestetään 12.8.2017 klo.11-18, Helsingin pitäjän kirkonkylässä Astrid Nurmivaara Kaarelan nuorisoseura.puh.joht. Kårböle 600 år – Kaarela 600 vuotta Vanhaistentie 8, 00420 Hki puh.nro 040 350 0086 www.e2sahko.fi Etkö saanut Tanotorvea? Anna palautetta http://jakelupalaute.fi/ tanotorvi Puheenjohtaja Astrid Nurmivaara kertoi Helsingin pitäjän kansallispukuun pukeutuneena kylän 600-vuotiaasta historiasta. Iklädd Helsingedräkten presenterade ordförande Astrid Nurmivaara en kort historik om Kårböle bys 600-åriga historia. Tarjoukset voimassa toukokuun ajan. Kaikki hyvä on lähellä KANNELMÄKI Nyt meiltä myös UPS:n paketit Klaneettitie 7, Helsinki Puh. 09 563 1855 jani.pyorre@k-market.com www.facebook.fi/kmarketkannelmaki KANNELMÄKI Palvelemme klo 23 asti joka päivä! Meiltä uunituoretta mukaan joka päivä! ark 7-23 la 8-23 su 10-23 Esimerkiksi IHANAN MAUKAS Valkosipulivoipatonki HERKULLINEN RUKIINEN Riisipiirakka (yksittäin 0,49/kpl) KUPILLINEN KUUMAA Juhla Mokka kahvia Palvelemme 1 25 2 99 1 ,2 ,1 ,5kpl kuppi Sunnuntaitarjous toukokuussa: PIRKAN MAUKKAAT Pehmopalat Donitsit paistopisteestämme Nämä tarjoukset voimassa vain sunnuntaisin koko toukokuun ajan! kpl kpl 2kpl Alueesi nopein ruokakauppa tarjoaa: KANNELMÄEN KIRKOSSA Kevään viimeiset Iltaehtoollinen ke 10.5. klo 19 ja Aamuehtoollinen ke 17.5. klo 9.15. Messu 21.5. klo 10. Papit Lotta Petäjäniemi ja Nina Rajamäki sekä kanttori Anne Myllylä. Kanttorikvartetti laulaa Toivo Kärjen hengellisiä lauluja. Kirkkokahvit. Huom. Kannelmäen kirkolta ehtii vielä klo 12 Senaatintorilla alkavaan Kirkon musiikkijuhlien juhlamessuun. Helatorstain sanajumalanpalvelus to 25.5. klo 10 Kevään viimeiset Lauletaan yhdessä to 11.5. ja 25.5. klo 10, Lähetyspiiri ti 9.5. klo 18, Työtupa ti 16.5. klo 15, Raamattupiiri ma 29.5. klo 10 MALMINKARTANOSSA Malminkartanon kappelissa, Vellikellonpolku 8: Messu ja iltatee su 14.5. klo 18 ja Malminkartanon raamattupiiri to 18.5. klo 18.30. Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9: Avoin kohtaamispaikka Jennyn Olohuone torstaisin 22.6. asti (ei 25.5.) klo 12–15 ja Torstai-illan kahveilla kevätkauden päätös to 18.5. klo 17.30. ••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• Haku 3-5-vuotiaiden päiväkerhoon kaudelle 2017–2018 on käynnissä 10.5. asti. Sähköinen ilmoittautuminen nettisivuiltamme. Tiedustelut lapsityönohaaja Marjo Visa, p. 09 2340 3803. Tyttöjen ja poikien kesäkurssit ja retket. Sähköinen ilmoittautuminen 14.5. asti osoitteessa kantsunurkka.fi Kirkon musiikkijuhlat 2017 järjestetään Helsingissä 19.–21.5. Juhlien keskuspaikkoina toimivat Helsingin tuomiokirkko ja Senaatintorin ympäristö. Kirkon musiikkijuhlien nettisivut löytyvät osoitteesta www.kirkonmusiikkijuhlat.fi Mätismessu suvivirren sunnuntaina 28.5. klo 11 Mätisfestareiden juhlakentällä Kartanonhaassa, Kannelmäen ja Malminkartanon välisellä jokialueella. Tervetuloa laulamaan suvivirttä! Huom. kirkossa ei ole messua su 28.5. Huopalahden rovastikunnan matka Sortavalaan ja Valamoon 31.8.–3.9. Matkan ohjelmassa on mm. tapaaminen Sortavalan luterilaisen seurakunnan kanssa ja tutustuminen Valamon luostariin. Sitovat ilmoittautumiset 31.5. mennessä virastoon. Tiedustelut Kaarina Osmoviita, p. 040 519 5142, kaarina.osmoviita@ gmail.com ja Leena Saastamoinen, p. 040 527 6053, leena.k.saastamoinen@gmail.com. KANNELMÄEN SEURAKUNTA Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI Virasto, Klaneettitie 6–8 A Puh. 09 2340 3800 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8. www.helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki www.facebook.com/kannelmaenseurakunta
9 6.5.2017 La 20.5. on tapahtumarikas päivä Kantsun Olohuoneella. Klo 12-15 vietetään miniravintolapäivää! Tule mukaan omalla miniravintolalla; voit olla ulkona tai sisällä, tarjottavasta ja säätilasta riippuen. Ilmoittaudu mukaan joko Kantsun Olohuoneen tai Kannelmäki-liikkeen FB-ryhmän tapahtumailmoitukseen tai käy ilmoittaudu Kantsun Olohuoneella kahvila Herkun aukioloaikana. Oman muotoinen koti -nuoret pitävät Kantsu-Helppiä klo 13-15. Puhelintai tietokonehuolia osaavat ja iloiset nuoret auttavat! Kantsun Neulootikot tekevät ”Ikioma Ensikirjaa” klo 13-16. Työryhmään mahtuu mukaan askartelemaan alle 2-v. näkövammaisten lasten iloksi tehtäviä Ensikirjoja. Klo 17 Kantsun Olohuoneelle rantautuu Carnaval-karnevaalikulkue. Kantsun Olohuoneella nautitaan tapahtuman päätöskahvit. Kantsun Olohuoneen aktiivitiimi kiittää kuluneesta alkuvuodesta ja toivottaa kantsulaisille mukavaa kesää! Jos Sinulla on idea ja intoa järjestää kesätekemistä alueen ihmisille, niin ota yhteyttä Kantsun Olohuoneelle toukokuun aikana. Kantsun Olohuone on Kantsun oma asukastila Tervetuloa mukaan kerhoihin, tapahtumiin ja järjestämään niitä! Kantsun olohuoneella tapahtuu Jyri Hokkinen: Hammurabin hengessä. Hogane Publishing. 237 s. ALUNPERIN KANTSUN KUNDI Jyri Hokkinen on vuoden alussa julkaissut Foka-trilogiansa toisen osan; Hammurabin hengessä. Ensimmäinen dekkari Rypsisade ilmestyi vuonna 2015 ja kirjoittaja uskoo saavansa myös kolmannen osan Barbelon sisaret valmiiksi vielä loppuvuodesta. Jyri kirjoitti ekan dekkarinsa neljässä kuukaudessa. Toiseen on todennäköisesti kulunut enemmän aikaa ja se on ollut kirjalle vain eduksi. Jo Rypsisateessa oli esikoiskirjailijalle hienoa kerronnan ja juonen punomisen otetta. Kiinnitin tuolloisessa Tanotorven kritiikissäni huomiota myös siihen, että kieliasu oli paikoillaan. Niin nytkin. Trilogian päähenkilönä seikkailee Sörkassa portsarina työskentelevä entinen poliisi Tapio ”Foka” Fokin, joka sotkeutuu selvittelemään venäläisten ja suomalaisten huumeveijareiden edesottamuksia. Hammurabissa huumeiden myötä väkivalta lisääntyy ja teot raaistuvat. Peliin puuttuvat Moskovan diilerit ja Köpiksestäkin haetaan vauhtia. Moskovan tappaja etsii Fokaa ja kiristäjällä Kööpenhaminasta on rahanarvoista tietoa. Hokkinen kuvaa vetävästi näiden kahden kovanaaman edesottamuksia. Molemmat ovat omalla tavallaan murhaavia tyyppejä, mutta vain toinen selviää hengissä. Hokkinen on ilmeisestikin lukenut Stieg Larssonin Millennium trilogiansa hyvin, sillä Moskovan huumeliigan naaraspuolinen tappaja muistuttaa olemukseltaan Larssonin tietokonehakkeri Elisabeth Salanderia; tiukka ja tarkka akka. Hammurabin kuvioissa ovat tiiviisti mukana edelleen myös Fokan Kantsussa asuva faija, poliisina työskentelevä tyttöystävä Miia ja metsästyskoiraksi jalostettu beagle Japi, jonka luultiin kuolleen, mutta onkin miehen suureksi iloksi selvinnyt hengissä. Odotan mielenkiinnolla Foka-trilogian kolmatta osaa Barbelon sisaret. Hienoa olisi, jos kirjailija toisi rikosromaanien sivuille vaikkapa pienenkin säväyksen lisää alamaailman mimmien roolia. Sopiva annos romantiikkaa ja seksiä on aina paikallaan, mutta myös laskelmoivat ja tarkoin hommansa hoitavat älykkömimmit lisäävät jännitettä. Hammurabi täyttää hyvin paikkansa uusien rikosromaanien joukossa. Jo kahdella jännittävällä dekkarillaan Jyri on osoittanut luovat kykynsä ja uskonkin, että laajemmatkin lukijakunnat löytävät hänessä mieleisensä rikoskirjailijan. Suosittelen. Kari Varvikko Jyri Hokkisen Hammurabin hengessä tekemisen meininkiä www.chinaman.? Louhelantie 3 THAI CURRY THREE DRAGON RED FISH TALAY BOMBAY SOUTH THAI PEKING DUCK CHINAMAN LOUHELA AVATAAN 16.5. TERVETULOA! Arvokkaista äänistänne kiiiäen Päivi Kiili-Laakko KEVÄÄSEEN YHDISTYY helposti mielikuva siitä, että valoisuus lisääntyy ja sää lämpenee. Myös luonto puhkeaa kukkaan ja yhtäkkiä joka paikassa on vihreää. Se on aina yhtä ihmeellistä, on sen sitten nähnyt kuinka monta kertaa tahansa. Nyt ei olla kuitenkaan vielä siinä vaiheessa, mutta varmat kevään merkit ovat Mätäjoella olleet nähtävissä ja kuultavissa jo jonkin aikaa. Ne ovat muuttolinnut! Varsinkin lokkien saapumisen kuulee, sillä siltä kirkumiselta ei voi välttyä. Alkuhetken se kuulostaa kivalta, onhan se yksi varma kevään merkki. Myöhemmin siitä rääkynästä voi olla montaa mieltä. Kun goisaa makkarin fönari auki ja lokkiparvi tulee aamuyöstä etsimään matoja nurtsilta eli skruudaamaan brekkaria, tai muuten vaan mesoamaan, niin handu ylös se, joka sillä hetkellä niitä diggaa. Ei taida tasan olla ketään. Mätiksellä on yllättävän laaja kirjo fogeleita kellumassa. Stadilaisena hyvä kun lokkien lisäksi tunnistaa sorsan, mutta vuosien varrella olen huomannut ja oppinut, että sinnehän saapuu erinäköistä sulkakasaa. Niinpä tässä yhtenä päivänä pääsiäisviikolla Mätiksen maisemissa lenkkeillessä, bongasin muutaman sadan metrin matkalla seuraavat linnut. Siis niiden lokkien ja citysorsien lisäksi. Mestoilla oli haapana, nokikana, telkkä, valkoposkihanhi ja tällä joella erittäin harvoin näkemäni isokoskelo. Vakioasukeista vain tukkasotka eli fledasotka puuttui. Lienee saanut hyvän diilin huonekaluliikkeestä ja heitti keikkaa siellä. Haapana ja telkkä ovat olleet siellä jo vuosia, mutta nokikana on omaan silmään uudempi tuttavuus. Olisiko pari vuotta sitten ollut eka havainto. Vannomatta paras, koska sen ekan siellä bongasin. Haapana on muuten aika metka foglu. Koiraan keväinen kutsuääni kuulostaa ihan vislailulta. Samanlaista käyttäytymistä esiintyy eräällä kaksilahkeisella nisäkkäällä. Tapio Issakainen Mätiksen kevät
10 6.5.2017 Parturi-Kampaamo Seneffiina Hanuripolku 5, Kannelmäki, Puh. 5042 397 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO ERIKOISHAMMASTEKNIKOT: Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri •Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym. •KOTIKÄYNNIT •Ajanvaraus puh. 09 563 1500 Myyrinhammas Iskostie 4, 01600 Vantaa www.myyrinhammas.fi Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (kauppakeskus Kaaren vieressä punatiilitalo) P. (09) 566 0981 www.kannelmaenhammaslaakariasema.com • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) Jalkojenhoito Helmiorvokki Terveydenhuollon jalkojenhoitoa Luontaisterveyskeskus Pro Hyvinvoinnin tiloissa Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Kannelmäki joustavat aukioloajat, myös kotikäynnit Kotikäyntien ajanvaraus p. 041 5370212 nettiajanvaraus: www.luontaisterveyskeskus.fi www.helmiorvokki.fi KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KELA-KUNTOUTUSTA • KOTIKÄYNTEJÄ • • Kauneusja terveyspalveluja Puh. 09-566 2644 Kantelettarentie 5 Helka, Katja ja Lissu + Uno Tervetuloa! Palvelemme ma-pe 9-17, la 9-14 Parturi-Kampaamo Mia Laine P. 566 6281 Kanneltie 11, 00420 Hki Kuntosali Kannel Gym Kesäkuntoon! 20 käyntiä, voimassa 5 kk, 99,avainkortti 0,(norm. 10,-) Avoinna avainkortilla joka päivä klo 05.00-23.00 Toimisto avoinna arkisin klo 16.00-20.00 Pelimannintie 13 sisäpiha, Kannelmäki Toimisto 050-3311 447 • info@kannelgym.fi www.kannelgym.fi • Löytyy myös Facebookista! Se on siinä. Hallikausi 20162017, miettii Olavi Niemi huhtikuussa harjoitushallissaan Myllypuron Liikuntamyllyssä. Edessä Eläintarhan urheilukentän paratiisillinen harjoitusympäristö ja kesä. HÄNELLE TULI vuoden vaihteessa 85 vuotta täyteen ja uusi kilpailusarja M85-89. Maaliskuussa SM-kisoissa Suomen ennätys ja voitto sarjan hallitsevasta maailmanmestarista. Kaksi viikkoa myöhemmin parantui ennätyskin numeroihin 110 ja matka Pohjoismaiden mestaruuskilpailuihin Ruotsin Huddingessa toi täyspotin. Mestaruudet kaikissa hyppylajeissa: pituus, korkeus, seiväs ja kolmiloikka. Samoihin aikoihin olisivat olleet MM-kisat Etelä-Korean Daigussa, jossa M85 maailmanmestaruus voitettiin tuloksella 105. Kaukana on uusikin päätavoite: M90sarjan MM-kisat vuonna 2022. Siihen asti treenataan ja kilpaillaan kotomaisemissa. Ja iloitaan etukäteen, että juoksut kierreportailla kodin kolmanteen kerrokseen sujuisi edelleen rytmillä. Liikunnan jälki vuosilta 19502017 on hänellä hyvä ahkeruuden mitta. 4 maailmanmestaruutta, 8 Euroopan-mestaruutta, 32 Pohjoismaiden mestaruutta ja 134 Suomen mestaruutta. Kuvassa tyytyväinen ”Kannelmäen kenguru” viimeisessä halliharjoituksessaan Liikuntamyllyssä. Takanaan on seiväshyppypaikalle hallin peruspilariin keväällä ilmestynyt taideteos, jossa urheilullinen Hollywood-sankari Hessu Hopo Disneyn maailmasta kertoo jo ilmeellään, että tärkeintä pitkällä urheilu-uralla on säilyttää pikkupojan sydän ja tekemisen ilo. Ja kiittää iltarukouksessaan myös äitiä ja isää perusterveyden lahjasta. Ja että kaksi tappavinta aikuisvaaraa on pysynyt poissa: ylipaino ja alkoholi. Perinne jatkunee. Olavin kuudesta lapsenlapsenlapsesta nuorimman nimeksi on kasteessa annettu Elmo! Pitkäaikaista journalistiystävää onnitellen Kari Varvikko Kannelmäen Kenguru ja Hessu Hopo – väsymättömät kaverit! Kaarelan Omakotiyhdistys ry Omakotitalkkaritoiminta Alueellamme on nyt kaksi talkkaria, Pentti Kuokkanen ja Henry Heiskanen. Omakotitalkkaripalvelut on ensisijaisesti tarkoitettu yhdistyksemme ikääntyneille ja huonokuntoisille jäsenille. Muutkin yhdistyksen jäsenet voivat tarvittaessa saada talkkariapua, jos talkkareilta löytyy vapaita aikoja. Omakotitalkkareista on monenlaista apua. He siivoavat, tekevät lumitöitä, hoitavat nurmikoita, hiekoittavat, tekevät polttopuita, tekevät pieniä remontteja sekä avustavat asioilla käynneillä. Talkkarit käyttävät asiakkaan työkaluja, puhdistusaineita ja siivousvälineitä. Palvelun hinta on 8 euroa/tunti, minimiveloitus on kaksi tuntia. Työtilaukset tehdään suoraan talkkareilta. Henryn puhelinnumero on 0400 459512. Pentin puhelinnumero on 045 6969600. Yhteyshenkilönä toimii Arja Antikainen. Kannelmäen Kampaamo -Parturi Vanhaistentie 3, Helsinki 09 538 834
11 6.5.2017 KA N NE L P UB TÄSSÄ MUUTAMIA vaihtoehtoja kalsarikänneille, suomalaiselle tapajuomiselle: Zapoi ei ole yhden päivän känni Venäjällä juominen ei ole leikin asia. Perusteellinen zapoi kestää viikon, kaksi. Tänä aikana ei olla hetkeäkään selvänä. Hortoillaan paikasta toiseen, noustaan junaan tietämättä minne se menee, unohdetaan kaikki, myös se mitä on tehty tai jätetty tekemättä, salaisuudet kerrotaan ventovieraille; se on matka. Juomana vodka, joka saattaa vaihtua korvikkeiksi erilaisissa porukoissa. Zapoi on yksi syy, miksi venäläisten miesten elämä jää niin lyhyeksi. Kaadutaan ja pudotaan, tapellaan, mahdollisesti päädytään itse vankilaan teoista, joista on vain hämärä mielikuva. Selitykseksi zapoi-perinteelle riittää neuvostotodellisuus. Kun kaikki muu on valetta, ainakin viina on totta. Vielä nykyäänkään ei Venäjällä voi todella luottaa toiseen ihmiseen, jollei ole vedetty yhdessä kunnon perskännejä, näin ainakin jos ollaan neuvostoajan kasvatteja. Neuvostoliiton romahtaessa monet jäivät tyhjän päälle, ja zapoi oli ratkaisu ratkaisemattomiin ongelmiin. Älkää kysykö mistä johtuu viinaan kuolleiden miesten suuri määrä. Ja näköalattomuus vaivaa edelleen Putinin Venäjää. Moskovassa ja Pietarissa saattaa joillakin mennä hyvin, mutta kun mennään sivukaduille, provinssikaupunkeihin ja kyliin, on siellä monta syytä jonka tähden zapoi-perinne pysyy vahvoilla. Kylien elämää ja näköalattomuutta kuvaa erinomaisesti Roman Sentshinin romaani: Jeltyshevit, erään perheen rappio. Sitä voi pitää dokumenttina nykypäivän eräästä todellisuudesta Venäjällä. Zapoi-kuvaus on mukailtu Emmanuel Carrerén Limonov-kirjasta. Amerikkalainen humalahakuisuus Tosijuominen on synkkää toimintaa, mutta taitavan kirjailijan käsissä siitä saa paljon irti. Kaiken järjen mukaan Charles Bukowskin kirjoissa ei ole mitään ylentävää tai opittavaa, silti niitä lukee suurella kiinnostuksella. Bukowskin alter ego, eli kirjojen Chinaski elää juodakseen. Time-lehti kutsui kirjailijaa amerikkalaisen surkean ja alaarvoisen elämän mestariksi. Näitä tarinoita ei kirjoita sellainen joka on vain katsellut muiden juomista. Tämä chinaskimainen tapa juoda leviää USA:ssa. Pian tavoitellaan jo venäläistä elinajanodotetta ns. valkoisen roskaväen keskuudessa. Näköalattomuus ja vaihtoehtojen puute kun alkaa olla samaa luokkaa kuin Venäjällä. Tässäkin näyttäisi pitävän paikkansa Viikingin, Tony Halmeen arvio, että USA:lla ja Venäjällä on yhteisiä piirteitä. Nähtäväksi jää, onnistuuko uusi presidentti Donald Trump tähän vaikuttamaan, valkoisen unohdetun kansan äänet on hänelle sen tähden kuitenkin annettu. Suomalainen vaihtoehto Toivotaan ettei kotimainen näköalattomuus liiaksi inspiroi kansalaisiamme holtittomaan juomiseen. Eli, jos kalsarikänneille hakee kotimaista vaihtoehtoa, voisi vaikka pukea itsensä simpsettiin ja puvun liiveihin ja lausua seuraavaa runoa. Se on Kaarlo Kramsun runo Pullon ystävyydestä vuodelta 1887. Runo on sikäli ajankohtainen, että se sivuaa läheltä nykyistä vaihtoehtoisten faktojen maailmaa, jota käyttää USA:n presidentin (raitis, siksi epäilyttävä) lisäksi ansiokkaasti myös mediamme. Murhe musta, haikea / Mieltäni ahdistaapi; / Elää on niin vaikea, / Oikein harmittaapi. Mut en toki huolissain / Itke enkä huokaa. / Lohdutus on tiedossain: / Pullo tänne tuokaa! Kyllä sitä soimaamaan / Vaivaa moni suuta; / Minä sitä kiitän vaan, / Enkä taida muuta. Pullon suusta voiteen saan, / Jot´ ei tuhmat siedä: / Maailma muuttaa muotoaan, / Huolista en tiedä. Koht´ sieltä on vuotanut / Eloon kirkastusta / Valkoiseksi muuttunut / Murheenikin musta. Esko Karinen OIKAISU Viimekertaisessa, Veden ihme, kirjoituksessa lainattiin Peter Wohllebenin kirjaa. Veden nouseminen puihin ei ole niin arvoituksellista kuin kirjassa sanotaan. Osmoosin avulla puu poistaa hiilidioksidikuplia tiehyeistä, xyleemijärjestelmästä, joten lehtien haihdutusimu riittää tuomaan veden lehdille. Prosessin lähdettyä käyntiin ei veden nouseminen puihin ole arvoituksellista ja prosessi myös käynnistyy osmoosi-ilmiön avulla. Vaihtoehtoja kalsarikännäykselle Toisinajattelija Toi sin aja tte lij a Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 28.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 Osoite: Pakilantie 98 A 1, 00670 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 010 3206 663 E-mail: tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute Tanotorvi myös Facebookissa! www.facebook.com/Tanotorvi HELSINGIN JAKELU-EXPERT OY Katso lisätiedot ja täytä työhakemus www.lisäduuni. tai soita [09] 5615 6400 Täytätkö tänä vuonna vähintään 14 vuotta? Oletko reipas ja vastuuntuntoinen? Töitä myös autopiirijakajille (oma auto) TULE JAKAMAAN LEHTIÄ JA MAINOKSIA TÖITÄ MYÖS AUTOPIIRIJAKAJILLE Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN Tervetuloa hyville rengaskaupoille! Nokia, Goodyear, Yokohama, Nordexx, Continental Asennukset ja tasapainoitukset nopeasti KONALAN RENGAS Hankasuontie 4, puh. 09 548 6562 Avoinna ark. 8-18 PUUTARHAMULTAA Luonnon kivija kalliomurskeet. Kaivuutyöt 30 vuoden kokemuksella. Maanrakennus Sillanpää Runonlaulajantie 69 P. 0400 451 599, 0400 432 145 Juomaja ruokapaikka A-oikeuksilla Näyttelijäntie 14, Haaga Avoinna joka päivä 14-02 Pizzat aidoista italialaisista jauhoista Tule herkuttelemaan! Sasha Kremer: Tuulinen päivä Karjala-aiheisia maalauksia 3.5.-21.5. 2017 Galleria Aforte Kehruutie 1 Malminkartanon aseman vieressä Puh. 041 537 5019 www.aforte.fi Avoinna Ti-Pe 11-18 La-Su 11-15 Kehystämö Galleria Aforte SUOMEN PARHAAT PESUKADUT? Autopesu-Center Konala Malminkartanonkuja 1-3 00390 Helsinki Puh. 09-547 1046 Aukioloajat: Ma-Pe 8-20 La 9-16 Su 12-16 Autopesu-Center Herttoniemi Mekaanikonkatu 43 00880 Helsinki Puh. 09-7599150 Aukioloajat: Ma-Pe 7.30-20 La 9-16 Su 12-16 M www.autopesucenter.fi www.autopesucenter.fi KOE AUTONPESUN HELPPOUS JA VAIVATTOMUUS! Vanhaistentie 1, 00420 Helsinki +358 20 7191975 www.britannia.fi Avoinna su-to 11-24 ja pe-la 11-02
12 6.5.2017 Teatteriryhmä Kipinä: Saapasjalkakissa Sisus-sirkus: Mosh Split Tuntematon Kantsu Klaneettitie 5 | kanneltalo.fi | Kanneltalo la 20.5. klo 14–17 | vapaa pääsy Keväinen karnevaalikulkue starttaa Sitratorilta, jonka jälkeen matka jatkuu läpi Kannelmäen. Kulkueeseen ovat tervetulleita osallistumaan kaikki alueen asukkaat! ke 10.5. klo 18 (ensi-ilta) ja to 11.5. klo 18 vapaa pääsy Kanneltalon oman teatteriryhmän tulkinta Grimmin veljesten tutusta sadusta ma 5.6., ti 6.6. ja ke 7.6. klo 18 | vapaa pääsy Hulvattomia hahmoja, korkealla viuhuvia trapetseja, akrobaattista hyppynarutanssia! Viiden naisen sirkusryhmä Sitratorilla. Työpajoja ja taidetta! Tule toteuttamaan taidetekoja yhdessä muiden kannelmäkeläisten kanssa. Työpajat kesäkuussa 5.–21.6. ja elokuussa 31.7.–25.8. ma–pe klo 12–18, vapaa pääsy. Kokoontuminen Sitratorilla Kanneltalon edessä. Carnaval-esityskarnevaali Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 0207-alkuisiin numeroihin lankaja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). PIPSA SARIN Myyntijohtaja, LKV puh. 020 780 2572 gsm 0500 785 160 TIINA KAARNAKORPI Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3557 gsm 040 772 3582 RAIJA NORDBLAD Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3661 gsm 040 752 0580 ILKKA-PEKKA MÄKELÄ Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3605 gsm 040 653 3082 ANNELI KUOSMANEN Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3654 gsm 040 509 3578 ARI-PEKKA VIRTANEN Kiinteistönvälittäjä, LKV kaupanvahvistaja puh. 020 780 3504 gsm 040 668 3748 JARI OLKKONEN Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3542 gsm 0400 533 581 JARMO ASOLA Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3621 gsm 0500 408 690 JARMO KAIPAINEN Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3626 gsm 0500 408 612 SARI KIVIHARJU Kiinteistönvälittäjä LKV, OTM puh. 020 780 3268 gsm 050 511 1618 ELINA ENNE Myyntisihteeri, KiAT puh. 020 780 3620 gsm 040 710 4016 www.huoneistokeskus.fi / Huoneistokeskus KAUPPALANTIE 42 | 00320 Helsinki, puh. 020 780 3640, ma-pe klo 10-16.30. Palvelemme myös Munkkiniemen Nordeassa, ma-pe klo 13-16.00. MUNKKINIEMEN PUISTOTIE 14 (Nordea) 00330 Helsinki, puh. 020 780 3630. AIKA VAIHTAA NELIÖITÄ? Nyt on hyvä aika kodinvaihdolle. Kutsu meidät kylään ja pyydä samalla yksilöllinen välitystarjouksemme. 25:lle ensimmäiselle kotikäynnin tilanneelle lahjaksi 2 kpl Finnkinon leffalippuja! LEFFALIPPU LEF FAL IPP U LEF FAL IPP U LEF FALI PPU LEFF ALIPP U www.uuttahelsinkia.fi Kuninkaantammi on saanut ylvään nimensä tammesta, jonka tarinan mukaan istutti kuningas Kustaa III 1700-luvun lopulla. Tule piipahtamaan nimipäiville eli Kustaan päivän kahveille tiistaina 6. kesäkuuta kello 15–19 Morningdeliin (Kuninkaantammenkierto 3) ja tapaamaan Kuninkaantammen suunnittelijoita ja rakentajia. Asukkailla on mahdollisuus tutustua myös Vennynpuiston ja sinne sijoittuvan leikkipaikan puistosuunnitelmaluonnosten vaihtoehtoihin. Tilaisuuden järjestää Helsingin kaupunki. tiistaina 16.5 . klo 10-12 Kaksi reittiä 2,0 km tai 3,0 km Kannelmäen Palvelutalo Kanneltalo Kannelmäen Seurakunta – Kannelmäen Kirjasto K-Market Kannelmäki – Kaarelan eläkeläiset – Apollon –ja Pelimannin koulut Päiväkoti Vanhainen – Helsingin Liikuntavirasto Tanotorvi LÄHTÖ: Kannelmäen Palvelutalon etupiha Yhteinen alkulämmittely Lyhyt reitti – merkitty punaisella 1. Piste Kannelkoti 2. Piste Kannelmäen kirkko 3. Piste Leikkipuiston rastilta suoraan maaliin Pitkä reitti – merkitty sinisellä 1. Piste Kannelkoti 2. Piste Kannelmäen kirkko 3. Piste Leikkipuisto Kannelmäki 4. Piste Junaradan ylikulkusiltaKysymysrastit 5. Piste Kanneltalon ja Kirjaston – tapahtumarasti 6. Piste K-market Kannelmäki Kysymysrastit 7. Piste Trumpettitien/Tuubapolun seinämaalaus 8. Piste Soittajan –kenttä MAALI: Kannelmäen Palvelutalon takapiha Makkaraa, musiikkia ja mukavaa yhdessäoloa SITRATORIKanneltalo /kirjasto 2 1 1113 4 5 6 7 8 TAPAHTUMA SÄÄVARAUKSELLA