2 10.4.2019 Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 25.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Pakilantie 98 A 1, 00670 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Toimittaja Kari Varvikko VTM Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Seija Kuoksa / Eepinen Oy Puh. 010 3206 663 tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 09 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute HA MM AS KA AR I HA MM AS LÄ ÄK ÄR IAS EM A HA MM AS LÄ ÄK ÄR IAS EM A HA MM AS KA AR I OY Va nh ais ten tie 3, 00 42 He lsin ki • Pu h. (09 ) 43 66 39 • Fax (09 ) 56 6 31 44 • Krn ro 39 7.4 56 • LY 06 86 07 6-5 • Ko tip aik ka He lsin ki Van ha iste nti e 3, 00 42 He lsin ki, Pu h. 09 43 66 39 HAMMASKAARI HAMMASLÄÄKÄRIASEMA HAMMASLÄÄKÄRIASEMA HAMMASKAARI OY Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki • Puh. (09) 4366 390 • Fax (09) 566 3144 • Krnro 397.456 • LY 0686076-5 • Kotipaikka Helsinki Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki, Puh. 09 4366 390 Toimimme edelleen Wanhalla Ostarilla kaikki palvelut samalla klinikalla • Implanttiklinikan palvelut kirurgiasta valmiiseen kruunuun tai siltaan • Panoraamaja 3D-kuvaukset • Keraamiset täytteet, laminaatit ja kruunut jopa yhdellä käynnillä • Kaikki yleishammaslääkäripalvelut • Suuhygienistin hoito ja valkaisut KEVÄTTARJOUS: • Valkaisu vastaanotolla 250€ • Zoom-valkaisu 350€ • Maksuton implanttihoitoarviointi (voimassa 3.5. asti) Jari Laitinen , EHL suukirurgia, implanttikirurgia Pauliina Uutela , yleishammaslääkäri Olga Vabistsevits , yleishammaslääkäri Jaakko Partanen , erikoistuva hammaslääkäri Tuire Laitinen , suuhygienisti Sari Vuorinen , suuhygienisti Mätisfestarit Su 26.5. klo 10.00-17.00 Kartanonhaassa Kannelmäen ja Malminkartanon välisellä jokialueella. MARKKINAPAIKAT VUOKRATTAVANA Tiedustelut: Jauri Varvikko, puh. 040-512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi ALUSTAVA OHJELMA 23 kerta! • Markkinatori • Ravintola • Arpajaiset • Pomppulinna • Kaarelan VPK • Kirpputori • Makkaraa, virvokkeita • Hevosajelua • Big Bools • Käsitöitä • Esityksiä • Vapaa pääsy • Järjestää Kaarela-Seura ry. • Kannelmäen seurakunnan Mätismessu • Avaus, apulaispormestari Pia Pakarinen • Sävelorkesteri solisteineen • Hovinarri -yhtye • Frim Fram -duo, Sirpa Suomalainen ja Juki Välipakka • Stadin slangibändi • Jussi Rattinen ja Tapio Kojo • Tom Eklun ja Liivit Boys • Stadin juhlaorkesteri Sinikka Vepsä Hyvä hoito kuuluu kaikille. Puhdas luonto ja terveellinen elinympäristö taattava. Eduskuntaan tarvitaan napakkaa käytännön ja arjen asiantuntijaa! www.facebook.com/SinikkaVepsaarjenasiantuntija www.sinikkavepsa.fi Helsinki 243 sairaanhoitaja, kaupunginvaltuutettu Tähtirunoilijan repivä rakkaus Melko yllättävää: Koska olet minun Näytelmä Edith Södergranin ja kulttuuritoimittaja Hagar Olssonin myrskyisästä suhteesta. Kanneltalo 24.–27.4. Liput alk. 6 € + toimituskulut Kanneltalo.fi • Alueen omien toimijoiden oheisesityksiä ja esittelyjä
10.4.2019 3 Pääkirjoitus Seuraava numero ilmestyy 15.5.2019. Aineisto toimitukseen 3.5. mennessä. LIHAVERO JA MAITOVERO. Media yritti kampittaa Antti Rinteen kampanjaa, sillä lihaveroahan hän ei vaatinut. Ruoasta on tullut entistä henkilökohtaisempi asia, joka saa meidät helposti suuttumaan ja loukkaantumaan. Ruoka jaetaan nykyään hyvään ja pahaan idealismimme mukaisesti. Siitä on tullut narsismimme jatke, jolla annetaan itselle ja toisille viesti siitä, toimimmeko oikein vai väärin. Kun aiemmin on sorruttu ryyppäämään, niin nykyisin sorrutaam bulimikon lailla ahmimaan ”pahoja” ruokia. Kasvissyöjä sortuu yön pimeydessä nakertamaan kylmää nakkia tai tiukan linjan kuntoilija ahmii salaa suklaalevyn. Ei haluta tunustaa, että jatkuvassa puutteessa ja kieltojen keskellä elävä keho vaatii monipuolista ruokavaliota ja ’paheellisiakin’ ravintoaineita. Ruoka ja nautintoaineet ovat myös valtaa. Vaalit tuovat oman lisänsä peliin, sillä ruoan verotus on merkittävä tekijä ja tuotteiden sisältämä arvonlisävero iso osa valtion tuloja. Kaikkea suuhun laittamaamme voidaan verottaa ja kerätä sillä tavoin varoja valtiolle. Sokerija viinaverot voidaan nähdä jopa oikeamielisina verotuskohteina, joiden avulla kansaa sivistetään ja pidetään ruodussa. Vastaavasti tietyt ruokateollisuuden alat ovat poliitikkojen suojeluksessa ja aloja lobataan rajusti taloudellisista ja rakenteellisista syistä. Maaseudun ja maanviljelijöiden selviäminen on monille kohtalonkysymys siinä kuin Valion ja kotimaisten tuotteiden myynnin turvaaminenkin. Ilmastonmuutoksen myötä ruoasta on tullut entistä idealistisempi tekijä. Ruokailu voi olla monin tavoin eettisempää kuin ennen. Jos aiemmin vedottiin eläinten oikeuksiin tai ruoan terveellisyyteen, niin nyt ruoan hyvyyttä mitataankin ilmastorasitteen mukaisesti, eli kuinka paljon hiilidioksidia sen tuottaminen synnyttää. Ehdottomuus on päivän sana. Kaikkea vastustetaan tai hyväksytään täydellä teholla. Yhden pään suvakki on toisen pään natsi. Itsetyydytystä voi harrastaa kuntoilun lisäksi vaikka lajittelemalla, valoja sammuttamalla, kaloreita laskemalla sekä tietoisella eettisellä shoppailulla. Jos itsekontrolli pettää ja tapahtuu romahdus, on itseinhon määrä verrattavissa maailmanloppuun. Jotta romahdusta ei tapahtuisi, pyritään kontrolloimaan myös ympäristöä tai ainakin osoittamaan, että muut toimivat väärin ja lisäkontrollia tarvitaan. Ruokanatseilussa usein unohtuu, että elintarvikkeet eivät ole yhteismitallisia tuotteita. Niitä voidaan tuottaa ja valmistaa eri tavoin ja eri tuotteita tarvitaan eri syistä. Niitä voidaan kuskata ympäri maailmaa ja niitä voidaan arvioida eri kriteerein. Liha ei siis ole vain teurastamotuote, vaan erilaisia ja eri tavoin kasvaneita tai syötettyjä eläimiä. Vastaavasti soija ei ole vain kasvi, vaan myös hakattuja sademetsiä ja rehua. On kiistämätön tosiasia, että nautojen piereskely ei ole ongelma numero yksi, vaan ihmisten määrä. Käymme loputonta syyllistämisleikkiä siitä, mitä ihmiset työntävät suuhunsa, mutta samaan aikaan ei ole esitetty yhtään varteenotettavaa tapaa hillitä ihmisten määrää. Voimme natseilussa siirtyä jälleen hivenen lähemmäs sitä todellista ongelmaa, että suurin haitta on itse ihminen. Mutta koska emme uskalla epäillä ihmisarvon hintaa, esitämme asian mieluummin niin, että ihmiset alentavat syömällä oman itsensä arvoa tai että se laskettaisiin eläinten arvon kautta. En lähde torppaamaan ns. haittaveroja, sillä ne ovat ainoa nopea keino vaikuttaa ympäristölle aiheutettuun rasitukseen. On kutenkin moraalista ja populistista leikkiä esittää haittaveroja ruokatuotteiden nimissä. Haittaverot pitää ensisijaisesti kohdistaa tuottajaja omistajaportaaseen. Haittaverojen tehtävä on säädellä tuotantoa, ei syyllistää kuluttajaa. Esimerkiksi tupakkaveron tehtävänä on vähentää kulutusta, mutta sen lähtökohtana ei ole tupakoitsijoiden moraalinen syyllistäminen, vaikka näin natsit eivät asiaa tietysti näe. Jos tehtaan piipusta pääsee ulos myrkkyä, se ei lähtökohtaisesti ole kuluttajan vika. Ruokatuotanto ei ole mustavalkoista. Energian kokonaiskulutus ja päästöt ovat myös hyvin monimutkainen kokonaisuus. Kaikilla on tietysti oikeus suhtautua asioihin tunteella, mutta itse arvotan omassa ruokailussani tiettyjä luonnon kestävyyteen ja yleiseen tarpeellisuuteen liittyviä lähtökohtia, vaikkakaan en niitä aina täysin noudata. 1. Vältän prosessoituja valmisteita, sillä niiden tuottamiseen on joko käytetty eniten energiaa tai sitten niiden hinnassa on eniten ilmaa. 2. Pyrin ostamaan kestävästi tuotettuja suomalaisia ruokatuotteita. Syön hyvin vähän nautaa ja vehnää. Maitotuotteet olen jättänyt juustoa lukuun ottamatta minimiin. 3. Syön suhteellisen kausiluonteisesti. Kesällä ja syksyllä tuoreita vihanneksia, talvella säilöttyjä, pakastettuja, kuivattuja ja marinoituja. Vältän vihanneksia, jotka on valmistettu korkealla energiaintensiteetillä. 4. En osta mitään kaukomailta kannettua, kahvia ja oliiveja lukuun ottamatta; en soijaa, en hedelmiä, en tonnikalaa. Suosin ruista ja kotimaisia marjoja ja sieniä. 5. En heitä ruokaa pois, vaan pyrin syömään edellisen päivän tähteet seuraavan päivän lounaana. Jauri Varvikko jauri.varvikko@eepinen.fi Ravintoarvot puhuttavat Ravintola Britannia on se, mistä Kannelmäki tunnetaan. Kun kerrot jollekin olevasi Kannelmäestä, ei kukaan kysy mitään kirkosta tai vallihaudoista. Kaikki kysyvät: eikös siellä ole se ravintola Britannia…? Ja kyllä, näin on ollut vuodesta 1973 ja näin toivon mukaan tulee olemaan hamaan tulevaisuuteen. V anha ostoskeskus purettiin reilu vuosi sitten ja siitä lähtien Kannelmäki on ollut vähän kuin kuollut tai ainakin hengityskoneessa. Ostarin ravintola Britannia oli ollut kaiken keskus, sydän. Jokaisella kaarelalaisella on useampi tarina ravintolaan liittyen. Siellä on vietetty niin viikonloput kuin juhlapyhät, ylioppilasjuhlat, varpajaiset sekä viritetty suhteita että itketty eroja ja perheongelmia. Tuhansia tarinoita, jotka kytkeytyvät alueen asukkaiden elämään ja elävään historiaan. Nyt ne voivat jälleen jatkaa elämäänsä ja uusia tarinoita syntynee, kun Britannia avaa ovensa yli vuoden kiinniolon jälkeen. Kohtalon sormet pelissä? Asukkaiden lisäksi helpotuksen huokauksen päästänee myös ravintolan omistaja Petri Naumanen . Kerrotaan nyt heti lähtöön, että myös Petrin elämäntarina liittyy Kannelmäkeen. Petri on asunut lapsuutensa Pohjois-Haagassa ja käynyt koulun ja lukion Kaarelassa. Muistan vielä hyvin, kun Brittan tilalla oli Rake, Petri sanoo. Ajoin Ida Aalbergin tieltä kouluun päivittäin, joten rundasimme kavereiden kanssa fillareilla ympäri Kantsua. Onko siis kohtalolla sormet pelissä, kun alkujaan Molly Malone’sia Kaisaniemenkadulla pitävä kapakoitsija löytää itsensä myös Kannelmäestä? Petrin firma pyörittää useampaa ravintolaa, joista kaarelalaiset tuntevat hyvin niin Myyrmäen Molly Malone’s Topparin kuin Rio Grandenkin. Helsingin vanhin Ravintola Britannia on Helsingin vanhin brittipub, joten Naumasella on aihetta ylpeyteen. Kyseessä ei siis ole ihan mikä tahansa lähiökapakka. Ravintolan perusti Matkaravinto Oy vuonna 1973. 70-luvun lopulta ravintolaa pyöritti Rautatievirkamiesliiton Siipipyörä Oy ja sen Hyvä Ystävä -ketju. 1990-luvun puolivälissä Britannia siirtyi Elannon omistukseen. Vuonna 2001 Petri Naumasen Marainvest Oy osti vuorostaan ravintolatoiminnan Elannolta ja teetti silloin tiloihin suuren remontin. Oltuaan ensin vuokralla viitisen vuotta, Naumanen osti myös kiinteistön ja toimi siitä lähtien aktiivisesti Kannelmäen ostarin hallituksessa ja oli loppuvuosina sen puheenjohtaja. Minulle on ollut tärkeää, että vanha Britannia säilyy, Petri sanoo. Siitä syystä iso osa sisustuksesta säilytettiin, muun muassa väliseinät ja loosit, jotka on siirretty nyt uuteen Britanniaan. Kohta avataan! Britannian tarkkaa avaamispäivää ei tiedetä, mutta tarkoitus on avata ovet heti, kun se on mahdollista. Nyt ravintolassa on meneillään kuumeinen pystytystyö: seinäkkeitä ja pöytiä kiinnitetään, teippaukset on tilattu, valomainokset pitää ripustaa, keittiö saada tip top -kuntoon… Meidän uusi konseptimme on ns. gastro-pub teema. Eli haluamme, että Britannia on ruoka-seurusteluravintola. Lisäksi panostamme tanssiin ja elävään musiikkiin, ravintolapäällikkö Riikka Forsell kertoo. Lounas tulee olemaan olennainen juttu arkisin, Petri lisää. Uudessa Vanhaistentie 1:ssä sijaitsevassa ravintolassa on 200 paikkaa sisällä ja 100 terassilla. Ravintolalla on anniskeluoikeudet kello neljään asti yöllä, mutta ainakin alkuun Britannia on auki arkisin klo 11-24, perjantaisin ja lauantaisin ovet pysyvät auki aina kello neljään ja sunnuntaina klo 23:een. Ruokavalikoima tulee olemaan kansainvälinen. Meillä on a´la carte ja pub-lista. Annoksien raaka-aineina käytetään läheltä hankittuja laadukkaita ja ekologisia tuotteita. Olemme jättäneet myös vanhoja klassikkoja ruokalistalle, pizzoja unohtamatta, Riikka kertoo. Sunnuntaisin ravintolassa tullaan tarjoilemaan brunssia, mikä varmasti ilahduttaa alueen asukkaita. Emme ole myöskään unohtaneet urheilua. Meillä on 50 baarialuepaikkaa ja ympäri ravintolaa asennetaan yhteensä kuusi isoa screeniä, Petri kertoo. Olemme lisäksi panostaneet pienpanimo-oluisiin. Vaihdamme valikoimaa tietyin väliajoin, Riikka lisää. Sisätilat ovat hieman vanhaa Britanniaa pienemmät, mutta toimivammat. Erityisesti buffet-alue on tuotu hyvin esille. Entiset loosit luovat omaa rauhaa ja tuovat yksityisyyttä illanviettoon tai lounasneuvotteluihin. Laatu tärkeintä Petri ja Riikka painottavat, että laadukkuus on heille tärkeintä. Tämä on asukkaille tervetullut asia, sillä Britannian sulkemisen jälkeen ei alueella ole ollut yhtään laadukasta ruokaravintolaa. Etenkin iltaja sunnuntairuokailupaikkojen puute on ollut häiritsevää. Viralliset avajaiset pidetään lähiaikoina, mutta te, jotka ette malta odottaa avajaisiin asti, voitte käydä katselemassa, milloin ovet aukeavat… Ne avataan kuulemma heti, kun pystytään. Ehkä jo huomenna… Tätä onkin odotettu kuin kuuta nousevaa… suuta kuivaa… Teksti ja kuva Jauri Varvikko Brexit peruttu, Britannia is back! PT-KAUPAN TAKATILAT 191,0 m2 RAVINTOLASALI 231,5 m2 WC RAVINTOLA 6,0 m2 WC / M RAVINTOLA 8,5 m2 KEITTIÖ RAVINTOLA 44,0 m2 H U O LT O K Ä Y T. 11 ,5 m 2 SK 2,0 m2 WC / N RAVINTOLA 7,5 m2 PUKUH 2 KAUPPA 7,5 m2 SUIHKU KAUPPA 3,0 m2 VASTAANOTTOTILA KAUPPA 85,0 m2 PULLOHUONE KAUPPA 14,0 m2 13 x2 1 /O 10 x2 1 /V 9x 21 /O 9x 21 /O 20 x3 /V 10 x2 1 Y O 10 /O 10 x2 1 Y O 10 /O 10 x2 1 Y O 10 /V 30 0/ 24 x3 6 M LS 2 30 0/ 24 x3 6 M LS 2 30 0/ 24 x3 6 M LS 2 30 0/ 24 x3 6 M LS 2 20 x3 9 A LU O 00 9/ O A LU O 00 4/ O 15 x3 9 13 x2 1 /V E I6 10x21 TPO10/O EI30 20 x2 1 20 x2 1 9x21 /O 9x21 /V 9x21 /O 17 x2 5 P ik ar ul la ov i/ 11700 200 2600200 1650 200 7950 200 7700 2002600200 1650 200 22 1016 14 90 42 00 47 33 30 13990 15 55 24 00 65 24 00 65 20 20 65 24 00 66 45 70 14 25 2620200 2000 470 4525 22 00 350 10 10 16 55 910 500 92 400 910 +33,500 +33,500 US 02 V S 06 US 07 V S 06 PÄTEVYYSALUEEN RAJA ? ty öp öy tä ty öp öy tä työpöytä vedenpoistoallas PPK KR vaunu EI90 S P i KS P P P KS+SP + 33.460 E I6 MAX. 115 ASIAKASP. SPLK S P i S P i HUOLTOHISSI MONO 700/ 1 800 kg kori 1300x2900, kuilu 2000x3510 P1 P1 P1 P1 P1 P1 P1 P1 Koroke +150 S 1 S 1 P1 S 1 S 1 P1 S 1 S 1 P1 S 1 S 1 P1 P1 S 1 S 1 S 1 S 1 P1 S 1 S 1 P1 P1 S 1 P1 S 1 P1 S 1 P2 S 2 S 2 S 2 S 2 P2 P1 P1 P1 P1 S 3 S ei nä ke H 12 00 Ko ro ke +3 00 P3 P3 P3 P3 P 3 P 3 P 3 P3 P3 P3 P 3 P 3 P 3 P 3 P 3 P 3 P1 P1 P3 P3 P 3 P 3 P 3 P 3 Ravintoloitsija Petri Naumasella on ollut viime aikoina kova kiire. Nyt aletaan olla jo voiton puolella. Avaamme heti, kun mahdollista, Petri sanoo. Sitä odottavat myös alueemme asukkaat. Uusi Britannia muistuttaa hieman vanhan Britannian pohjaa. Ravintolan sisäänkäynti ja terassi ovat Vanhaistentien puolella. Looseilla on saatu jaettua tilaa mukavasti. Oikeassa alakulmassa on lämmin buffet-pöytä.
4 10.4.2019 PIKKUKAKARANA minua hirvitti kävellä Imatrankosken sillan yli. Sillalla oli tosi hirveä maine takanaan. Venäjän vallan aikana, siis ennen vallankumousta elämäänsä kyllästyneet nuoret parit ajelivat junalla Pietarista Imatralle synkissä merkeissä. He olivat menossa hyppäämään kuohuvaan koskeen. Siis täysin älytöntä puuhaa, joka pohjautui tuon ajan kummallisiin tapoihin. Nuoret eivät saaneet itse päättää puolisostaan. Kuviteltiin, että tämä olisi ratkaisu jatkuvaan yhdessä oloon. Mahtoivatpa pettyä, tai mistäpä minä sen tiedän. Hyppelystä tuli tuolloin jonkinlainen muoti-ilmiö. Sillalle laitettiin jopa poliisi vahtimaan, turhaahan se oli. Imatran koski oli tuolloin mahtava ilmestys. Saimaan vedet purkautuivat Vuokseen ja tuolloin vapaana kuohuvaan koskeen, joka padottiin joskus 1920-luvulla ja vedet ohjattiin pyörittämään sähköä Suomen tarpeisiin. No, päämäärätietoiset hyppääjät kyllä onnistuivat, kun sulhanen herrasmiehenä auttoi nuorikkoa pääsemään sillan kaiteen yli. Ja ei kun menoksi... hommaa ei tarvinnut uusia. Hyppääjät olivat venäläisiä, suomalaisista en muista lukeneeni kuin eräästä Valtionhotellin johtajasta, joka oli hypännyt koskeen joidenkin taloussotkujen vuoksi. Nyt kun koski on kuivana lähes jatkuvasti, niin ei sinne uomaan tipahda kuin joku satunnainen kännikala vahingossa. Imatra oli tietääkseni lähes ainoa tandemhyppy-kohde. Soolohyppyjä suoritettiin paljon Stadionin tornista, joten se jouduttiin suojaamaan rautalankaverkolla. Tapiolan Linnunrata-ravintolan näköalaterassi oli myöskin suosittu kohde. Hyppääminen on kuitenkin menettänyt suosiotaan viime aikoina sopivien kohteiden puuttuessa. Ymmärrän mainiosti, että petetty ja jätetty osapuoli ainakin harkitsee itsaria, suikkaria noin poliisislangissa. Miehet eivät juuri välitä esteettisesti nätistä lopputuloksesta, vaan he suosivat järeämpiä toimintatapoja. He ampuvat, räjäyttävät, hirttäytyvät, hyppäävät metron tai junan alle, ajavat päin vastaantulevaa rekkaa, naiset taasen pelleilevät lääkkeiden kanssa useinkin perin kehnoin tuloksin, koska nykylääkkeillä ei juuri henki lähde, Toista oli ennen, kun sai kunnon rohtoja kuten barbituraatteja ja bladaania... Viinallakin henki lähtee. Se on kuitenkin perin hidas tapa tehdä suikkaria, lopputulokseen pääseminen saattaa kestää jopa 20-40 vuotta. Suikkarin teko on myös taitolaji, alle neljännestä kerroksesta ei kannata hypätä ainakaan ruusupensaaseen. Näin olen lehdestä lukenut. Kovin moni ikääntynyt tuttavani tai kaverini on jäänyt leskeksi, joka on varsin luonnollinen tapahtuma. Keskimäärin äijät lähtevät ensin, vaimot noin 8 vuotta myöhemmin. Aina ei kuitenkaan mene näin. Naiset ovat paremmin varautuneita leskeyteen. Heillä on harrastuksia ja ystäväpiiriä. He ovat itsenäisiä ja osaavat huolehtia itsestään. Miehillä ei aina ole niin. He putoavat tyhjän päälle, heistä tulee usein täysin avuttomia. Heidän persoonallisuutensa muuttuu, ilo katoaa elämästä. Naama harmaantuu ja askel lyhenee. Syöminen unohtuu. Tämä on surullista nähtävää. Masennus iskee ja pitkittyy, elämästä puuttuu tarkoitus. Nämä asiat tulevat kaikille yllätyksenä. Sitä mielellään luullaan, ettei tämä minua koske. Kylläpäs saattaa koskea. Ei siihen musertua pidä, asian kanssa voi elää. Täytyy lähteä siitä, että suurin osa entisestä katoaa. Paljon jää kuitenkin jäljelle. Ainakin hyviä muistoja jokaisella on, niitä pitää muistella. Miksi näitä kirjoitan? No siksi, että koin itsekin todella suuren menetyksen viisi vuotta sitten Tepan poistuttua. Tässä on joutunut itsekin opettelemaan uuden tilanteen tuomia asioita Se, mikä ennen oli itsestään selvää, ei enää sitä ole. Minulle on selvinnyt vaikkapa se, etten halua matkustaa yksin. Ei se kapakassa istuminenkaan ole yksin mistään kotoisin. Mitä hemmettiä minä siellä yksinäni teen, en sitten mitään. Ei kiinnosta karaoken laulaminenkaan yksin. Aika suivaisaa puuhaa. Tämä on ainoastaan osatotuus. Vanhat hyvät ystävät ovat vielä tallella, eivät kaikki, mutta aika moni. On olemassa ihmissuhteita, jotka ovat jääneet vähäiselle hoidolle. Moni niistäkin on uudelleen solmittavissa. Sama kato se on monella muullakin käynyt. Terveydestä on syytä huolehtia. Sillä konstilla saa huomattavan monta toimintakykyistä vuotta lisää. Konstit ovat itsestään selviä. Enemmän terveellistä liikuntaa, vähemmän alkoholia, tupakkaa ei laisinkaan, on myös syytä olla realisti. Entinen ei palaa. Hauskahkona tositapahtumana omasta yritteliäisyydestä seuraava opettavainen juttu. Yritin täässä taannoin kapakan pöydässä kovasti tehdä itseäni tykö eräälle keski-ikäiselle daamille. Putosin maan pinnalle kun hän ilmoitti, että hän on kylläkin kiinnostunut hieman nuoremmista miehistä. Selväksi tuli. Olisi tietysti ollut kiva jatkaa, että minä taas olisin kiinnostuneempi hieman fiksummista naisista... enpä sanonut. ...että silleen... Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Salto Mortale HARRASTUSTEN MYÖTÄ opitaan liikunnallisia ja arkielämän taitoja, ryhmässä sekä yleisissä ympäristöissä toimimista. Lisäksi tutustutaan uusiin ystäviin! Ryhmiä ohjaavat ammattilaiset, jotka ovat erikoistuneet erityislasten ja -nuorten ohjaamiseen. He huolehtivat, että toiminta sopii jokaiselle ja kaikkien erityistarpeet on huomioitu. Kunnon Huoneella liikutaan ja kannustetaan toisia! Kunnon Huoneen liikuntaryhmissä liikutaan kuntosalilla, kiipeillään, pelataan erilaisia pallopelejä ja uidaan. Ryhmät sisältävät kolme erilaista jaksoa: kehonhallinta & tasapaino, kestävyys ja lihasvoima. Harjoittelussa hyödynnetään omaa kehoa, jolloin motoriikka ja liikunnalliset taidot vahvistuvat. Harjoitteet kehittävät kunnon lisäksi sosiaalisia taitoja, itseluottamusta ja luovat onnistumisen tunnetta. Ryhmissä kaikki kannustavat toisiaan. Kuntosaliohjausta on saatavana myös yksilöohjauksena, jolloin tavoitteena on liikunnallisten taitojen, keskittymisen, maltin ja omatoimisuuden oppiminen. Monipuolista harrastustoimintaa Kunnon Huoneella on monipuolinen valikoima erilaisia kuntoiluvälineitä. Ryhmiä ohjaavat ammattilaiset huolehtivat, että myös erityislasten on turvallista käyttää niitä. Malminkartanon Kuntoutussäätiön talossa Pakarituvantiellä sijaitseva Mahdollisuus lapselle ry tarjoaa erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille monipuolista harrastetoimintaa Helsingissä. Jennyn olohuoneen lounas täyttää niin sielun kuin vatsan, eikä maksa paljon Syödään yhdessä! TUNNELMA ON rento ja iloinen. Ihmiset juttelevat keskenään. Ilmapiiri on itse asiassa kotoinen. Kokki Tomi Saari ja vapaaehtoistyöntekijät Tuula Rautasalo, Marjatta Sandholm, Maritta Saarelainen ja Raija Tenhunen valmistelevat lounasta ilman kiireen tuntua, vaikka hommaa selvästi riittää. Tämä on tavallinen hävikkiruokapäivä Toimintakeskus Jennyssä Malminkartanossa. Jennyssä ja kolmessa muussa yhteistyössä mukana olevassa seurakunnassa on tarjottu vuoden alusta neljänä päivänä viikossa hävikkiruoasta valmistettua lounasta kahden euron hintaan. Kyseessä seurakuntien yhteinen ruoka-avun kehittämishanke, jossa paikallisilta toimijoilta saadusta hävikkiruoasta valmistetaan alueen asukkaille herkullista lounasta nimelliseen hintaan. ”Hävikkikokki” Tomi Saari tekee ruokaa vuoron perään eri seurakunnissa. Maanantain lounas valmistetaan Malminkartanossa, tiistaina Pitäjänmäellä, keskiviikkona Munkkivuoressa ja torstaina Huopalahdessa. Saari on ammattikokki, jonka seurakunnat ovat palkanneet projektiluontoisesti tekemään ruokaa. Projekti jatkuu ainakin tämän vuoden loppuun. Malminkartanossa on valmistettu yhdessä ruokaa jo vuosia, mutta vasta viime aikoina sen suosio on räjähtänyt niin, että ruokailijoita on maanantaisin jopa 70 henkeä. Ylh. Jennyn vapaaehtoisporukka ja kokki Tomi Saari valmistavat ja tarjoilevat ruoan yhdessä. Säpinää riittää, mutta myös huumori on herkässä. Vas. Tuula Rautasalo, Marjatta Sandholm, Maritta Saarelainen ja Raija Tenhunen
5 10.4.2019 14 95 Vanhaistentie 8, 00420 Hki puh.nro 040 350 0086 www.e2sahko.fi Maalaukset, grafiikat, valokuvat ym. luovasti ja laadukkaasti. Kehystämö Galleria Aforte kehystää kaikki kuvasi. Kehruutie 1, Malminkartanon aseman vieressä pohjoispuolella (noin 100 m) puh. 041-537 5019, www.aforte.fi Avoinna Ke 11-17 • To-Pe 10-18 • La 10-14 • TERVETULOA! Kehystämö Galleria Aforte kehystää kaikki kuvasi Kehruutie 1, Malminkartanon aseman pohjoispäässä Puh. 041 537 5019 www.aforte.fi Avoinna Ti-Pe 9-11 ja 12-18, La 10-14 PUUNHOITOA ja -KAATOA 040 521 99 59 Kai Vogt 141 Mahdollisuus lapselle ry:n ryhmiä ohjaavat ammattilaiset, jotka ovat erikoistuneet erityislasten ja -nuorten ohjaamiseen. Toiminnan Huoneella valmistetaan herkkuruokia ja käydään kaupungin kohteissa Toiminnan Huoneen ryhmissä valmistetaan erilaisia ruokia, tehdään kädentöitä ja tutustutaan kaupungin kohteisiin. Toiminnan Huone lisää osallisuutta, tuo lapselle mielekästä toimintaa ja uusia ystäviä. Kokkiryhmässä opitaan toimimaan keittiössä ja valmistamaan herkullisia ruokia. Käden käänteessä -ryhmissä muovaillaan, rakennellaan, tuunaillaan ja tehdään monipuolisesti erilaisia kädentöitä. Kaupunkiryhmässä käydään kaupunkiympäristön kohteissa ja löydetään mielenkiintoisia retkikohteita. Kaikkiin Kunnon ja Toiminnan Huoneen ryhmiin saa tulla tutustumaan ilmaiseksi ilman sitoutumista. Yhdistyksen toiminta on ikätai diagnoosirajoitteeton. Kesäleirit pääkaupunkiseudulla Kesäleireille ilmoittautuminen on juuri nyt käynnissä! Tulossa on kaksi erilaista leiriä: 3.-7.6. ja 10.-14.6. Leirit toteutetaan päiväleireinä, ohjelma alkaa klo 9 ja loppuu klo 15. Leirin hinta on 180 € / hlö. Päiviin sisältyvät lounaat ja välipalat. Ensimmäisellä leirillä (3.-7.6.) käydään erilaisissa liikunnallisissa paikoissa. Toisella leirillä (10.14.6.) jalkaudutaan kaupunkiympäristöön ja vieraillaan kaupungin erilaisissa kohteissa. Leirien päiväohjelma suunnitellaan siten, että jokainen pääsee osallistumaan. Osallistujilla, joilla on jatkuvan yksilöllisen tuen tarve, tulee olla oma avustaja. Leireille mahtuu osallistujia kymmenen/leiri ja ne täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittaudu leireille viimeistään 30.4. Tulossa koko perheen ilmainen brunssitapahtuma la 4.5. klo 12-15! Tervetuloa brunssille! Brunssipöydän herkullisten tarjoilujen lisäksi pääset tutustumaan eri yhdistysten toimintaan. Luvassa on erilaisia työpajoja lapsille ja nuorille, sekä vanhemmille keskustelua ajankohtaista aiheista. Mahdollisuus lapselle ry:n nuoret vastaavat brunssipöydän tarjoilusta. Tapahtuma on ilmainen, mutta voit halutessasi tukea nuorten brunssitiimiä vapaaehtoisella maksulla. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Kehitysvammatuki 57 ry:n, Mahdollisuus lapselle ry:n, Helsingin Kehitysvammapoliklinikan, VAMLASin ja Musiikkikeskus Resonaarin kanssa. Tapahtumapaikka: KV57 ry:n Ystävätupa: Läntinen Brahenkatu 2, 4.krs, Helsinki. Ilmoittaudu 22.4. mennessä. Tervetuloa mukaan toimintaan! Ilmoittautumiset tapahtumiin ja lisätietoa toiminnasta: info@malary.fi 045 605 6165 www.malary.fi ? Nyt myyntipaikat keväthinnoin ? Kiireiselle Helppo Kokonaispalvelu me hoidamme kaiken TEE LÖYTÖJÄ TULE MYYMÄÄN Kirpputori Spinny Kaupintie 13, 00440 Helsinki www.kirpputorispinny.com Ma-Pe 10-19, La 10-16 ja Su 12-16 Spinny Hävikkiruokaa Hävikkiruoka on kauppojen lahjoittamaa ylijäämäruokaa, jossa myyntipäivä on vanhentumassa. Vastaavia lounastapahtumia tarjoillaan eri puolilla Helsingin seurakuntia jo useita kymmeniä viikossa. Myös monet Helsingin kaupungin asukastalot ovat lähteneet mukaan vastaavaanlaiseen toimintaan. Yhteisen lounasruokailun merkitys on selvästi kasvanut, mikä kertoo toisaalta siitä, ihmisillä on raha tiukassa, mutta myös siitä, että näin monet yksinäiset pääsevät pois neljän seinän sisältä. Hävikkiruokailu antaa ihmisille mahdollisuuden tavata toisia, kertoo Helsingin seurakuntayhtymän ruoka-avun kehittamishankkeen vetäjä, yhteisödiakoni JukkaPekka Vaittinen . Yhdessä syöminen lievittää yksinäisyyttä. Monilla on vähän rahaa käytössä tai hankaluuksia pärjätä, joten näin he saavat vertaistukea ja edullisesti vatsansa täyteen. Hävikkiruoan ekologista puolta ei voi myöskään väheksyä, Vaittinen jatkaa. Vapaaehtoispohjalta Toimintakeskus Jennyllä ei ole vielä voimassaolevia sopimuksia lähikauppojen kanssa, joten ruokalistaa täydennetään tukiostoilla, eli ruokaa ostamalla. Samoin toimitaan muissa seurakunnissa, jos hävikkiruokaa ei ole riittävästi. Lounastilaisuus aloitetaan yleensä pienellä venyttelyllä ja jumpalla sekä alkuhartaudella. Kahden euron lounas rakentuu peruskotiruoasta. Yleensä se on joko keittoa tai jotain laatikkoruokaa. Lisäksi tulee raikas salaatti ja leipää. Jälkiruoaksi on kahvia ja jotain makeaa. Aterialipuke ostetaan paikan päällä. Jotta kaikille riittäisi ruokaa ja homma pysyisi kasassa, tapahtuu ruoan jakaminen avustajien voimin. Jennyssä on vakiintuneet avustajat, jotka toimivat vapaaehtoispohjalta. Malminkartanossa tapahtuvasta toiminnasta vastaavat Kannelmäen seurakunnan diakonit Heini Sinkko, Ulla-Maija Tuura ja Heidi Metsälä. Jennyn asiakaskunta koostuu pääosin eläkeläisistä, joita myös vapaaehtoistyöntekijät pääasiassa ovat. Eri ihmisiä on kuitenkin laidasta laitaan. Jos kotona tuntuu ahdistavalta ja yhteistön kaipuu on kova, niin ei muuta kuin ulos ovesta ja käymään Jennyn olohuoneessa, sillä siellä on taatusti mukavaa. Ja ainakin maanantaisin saa vielä vatsansakin täyteen. Teksti ja kuvat Jauri Varvikko Toimintakeskus Jenny, Beckerintie 9, 00410 Helsinki Lounasta odotellessaan alueen asukkaat seurustelevat ja vaihtavat kuulumisia keskenään. Lounasaikaan tiloissa on jopa yli 70 ruokailijaa. Ruokailun sujuvuuden vuoksi annokset tarjoillaan pöytiin kuin paremmassakin ravintolassa. Raija Tenhunen annostelee. Yhteisödiakonit Heini Sinkko, UllaMaija Tuura ja diakoniharjoittelija Markus Honkonen vastaavat Jennyn toiminnasta.
6 10.4.2019 Taisto Lundberg 70 vuotta P ysyvää paikkaa etsiessään evakkoromanit ajautuivat tahtomattaan hökkelija telttakyliin. Näin kävi myös Taistolle, joka asui isänsä kuoltua ensimmäiset asuinvuotensa Mäkkylän mustalaisleirillä Leppävaaran vieressä. Varsinkin talvet olivat erityisen ankaria, sillä he asuivat itse kyhätyissä majoissa, joissa ei ollut lämmitystä. Joskus joku hyväsydäminen kyläläinen päästi heidät pihasaunaan, vajaan tai varastoon talven ajaksi. Taisto ei vielä tuossa vaiheessa tuntenut isosiskoaan Annelia , joka asui isoäidin luona Joutsenossa. Leirissä aika kului velipuoli Feijan ja muiden romanilasten kanssa. Internointi kohtalona Valtio ei katsonut mustalaisleirejä suopeasti ja niiden purkamiseksi ruvettiin toimiin. Kaikki romanilapset vietiin lastenkoteihin, joissa heistä oli tarkoitus kasvattaa yhteiskuntakelpoisia suomalaisia. Näin myös Taisto siirrettiin veljensä kanssa Mustalaislähetyksen lastenkotiin Sipooseen ja myöhemmin Kauniaisten nuorisokotiin, jossa hän vietti koko nuoruutensa aina täysi-ikäiseksi asti. Kasvoimme ilman menneisyyttä ja tietoa omaisistamme ja taustoistamme, Taisto kertoo. Normaalien perhesuhteiden puute aiheutti sielun tyhjyyden, jota Taiston oli kasvettaessa täytettävä. Taisto kävi maalariammattikoulua, mutta haaveili samalla taiteilija-ammatista. Musiikista tuli keino täyttää tuota tyhjiötä. Ensimmäisen bändinsä, Dark Faces, Taisto perusti veljensä Feijan kanssa jo nuorisokodissa. Kitarat olivat itsetehtyjä. Genre oli tietysti rautalanka, kuten tuohon aikaan kuului. Kun heille tuli 18 vuotta täyteen, niin heidät potkaistiin nuorisokodista ulos, taivasalle. Minusta tuli sitten tällainen taivaanrannanmaalari, Taisto nauraa. Soittimet puhuvat Taisto on ollut musiikillisesti lahjakas lapsesta pitäen. Lastenkodin mustalaislähetyksen lapset kävivät pyhäpäivisin Helsingin vanhan kirkon tapahtumissa laulamassa. Vanhemmat ihmiset ovat kertoneet, että kun Taisto lauloi, kaikki rupesivat itkemään, sillä ääni oli niin uskomaton. Taisto oli myös taitava ja nopea oppimaan uusia instrumentteja. Hän opiskeli Helsingin konservatoriossa kolme vuotta viulunsoittoa. Lisäksi hän on itseoppinut pianisti, kitaristi ja sovittaja. Saan minkä tahansa soittimen käteeni, niin se alkaa puhua, Taisto sanoo. Taisto soittaakin edellisten soittimien lisäksi haitaria, mandoliinia ja mitä tahansa kosketinsoitinta. Kyseessä on siis monitaiteellinen persoona. Tosi tummat Kauniaisissa ollessaan veljekset olivat saaneet tietää sukuyhteydestä kuuluisaksi tulleeseen Anneli Sariin. Anneli oli asunut lapsuutensa Joutsenossa, veljistä erillään. Kun pojat perustivat vuonna 1969 yhdessä Marko Putkosen kanssa kuuluisan Hortto Kaalo-yhtyeen, oli itsestään selvää, että myös Anneli oli vakituinen vieras poikien keikoilla. Välillä myös pojat soittivat Annelin taustabändinä. Hortto Kaalo, eli romanikielellä ’tosi tumma’, niitti nopeasti mainetta. Perustamisensa jälkeen yhtye julkaisi singlen Miksi ovet eivät aukene meille, josta tuli hitti. Yhtyeen kaksi ensimmäistä albumia myivät kultaa. Ei mennyt kuin hetki ja yhtye oli vakituinen vieras televisiossa. Mainetta seurasi euroviisuehdokkuus ja osallistuminen Syksyn säveleen. Yhtäkkiä meitä pyydettiin elokuviin, mainoksiin ja poliittisiin tapahtumiin. Tasa-arvoasioiden merkityksen nousu nosti myös Hortto Kaalon yhteiskunnalliselle kartalle. Olimme ilmiö, Taisto summaa. – Kävimme ulkomaillakin keikkailemassa. Identiteetin etsimistä Maine ja kunnia johtivat lopulta erimielisyyksiin musiikin suunnasta ja sisällöstä ja Taisto siirtyi muihin töihin, mutta jatkoi levyjen ja isojen konserttien tekemistä Hortto Kaalon kanssa. Taisto veti romaninuorille kulttuuripainotteisia musiikkikursseja Ammatti-instituutissa. Taisto on luonteeltaan luova persoona. Hänen musiikkiinsa on aina kuulunut tietty teatraalisuus ja erilainen rekvisiitta. Olimme juurettomia, mistä johtuen aikuisena syntyi tarve oman identiteetin etsinnälle ja rakentamiselle. Emme olleet eläneet romaniperheissä, vaan meitä oli vuosikausia ”valkaistu”, joten olimme kadottaneet osan itseämme. En voi kuitenkaan kieltää, etteikö nuorisokoti olisi tarjonnut myös lähtökohtia elämälle, Taisto analysoi. Romaneilla ei ole ollut kirjoitettua historiaa ja parisuhteet ovat jääneet kirjaamatta kirkonkirjoihin. Taisto tietää vanhempiensa Väinön ja Roosan tulleen Terijoelta ja sen, että hänen isoäitinsä on syntynyt Pietarissa, mutta siihen jäljet kylmenevätkin. Romaneilla ei ole kansainvälistä yhtenäiskulttuuria, Taisto kertoo, vaan se on rakennettu palasista. Tavat vaihtelevat maittain. Musiikki, tanssi ja laulu ovat roTaistelu identiteetistä kestänyt läpi elämän maneille yhteinen tekijä. Myös perheen merkitys on suuri. Taisto ammentaakin paljon slaavilaisesta romantiikasta, sillä se yhdistää hänen sukuaan ja muitakin romaneja, jotka aikoinaan asuttivat Suomen itäosia. Koti Kannelmäestä Taisto muutti Kannelmäkeen vuonna 1990. Heti muutettuaan hän oli mukana perustamassa Kannelmäen soitannollista seuraa. Hänellä on viisi lasta. Keskimmäiset lapset, Miritza ja Amadeus , ovat jatkaneet isänsä jalanjäljillä muusikon uraa. Taisto on viime vuosikymmeninä ehtinyt tehdä monenlaista musiikin saralla. On sävelletty musiikkia ja heitetty keikkaa eri kokoonpanoissa. Vauhti oli vuosia kovaa, kuten muusikoilla yleensäkin. Viime vuosina saadut kaksi infarktia ovat kuitenkin pysäyttäneet menon. Pysähtymisessä oli se hyvä puoli, että se mahdollisti omien lapsieni uudelleen löytämisen. Elämäntilanne tasaantui. Pääsin myös iloitsemaan lapsenlapsistani ja siitä, että tyttäreni Miritzan lapset jatkavat musiikillisia perinteitä, isoisä kertoo. Historia on Taiston intohimo. Myös kulttuuri ja matkailu ovat osa elämää. Hän on tuttu näky Kannelmäessä, jossa hän pyöräilee sähköpyörällään päivittäin isoja lenkkejä. Taisto viettää 70-vuotispäiviään perheen piirissä. Tanotorvi onnittelee. Teksti ja kuva Jauri Varvikko NYKYISEN KOMENDANTINMÄEN JUURELLA, Mäkkylässä, sijaitsi 1950-luvulla suuri romanileiri, jossa asui enimmillään parisataa romania. Heistä puolet oli lapsia. Suurin osa heistä oli Karjalan kannakselta tulleita evakkoromaneja, joita ei huomioitu kuten rintamamiehiä ja muita Karjalan evakoita. He jäivät ilman asuntoja ja yhteiskunnallista tukea ja olivat näin pakotettuja elämään yhteiskunnan ulkopuolella. Romanien sulauttamiseksi yhteiskuntaan leirin lapset vietiin lastenkoteihin, joissa heistä pyrittiin tekemään ideaalin mukaisia kansalaisia ja viemään heidän romani-identiteettinsä. Seuraukset olivat tietysti kauaskantoiset. Taisto on pyrkinyt saamaan tapahtumille yhteiskunnallista näkyvyyttä. Leiripaikan yläpuolelle, niin sanotulle Mustalaiskalliolle, on kiinnitetty Taiston aikaansaama muistolaatta, jossa lukee: ”Täällä oli 1950-luvulla yhteiskunnan tuen ulkopuolelle jäänyt romanileiri.” Laattaa ei valitettavasti löydä ilman opastusta. Leppävaara-seura on päättänyt tänä keväänä merkitä paikan maastoon näkyvämmin, maastoon sopivalla tavalla. TERVETULOA UUTEEN MYYMÄLÄÄN KAARESSA! LAADUKKAAT OSTOSKÄRRYT alk. 67,50 Kuvan kärry, säädettävä kahvakorkeus 98,• apuvälineitä • seniorikalusteita • niveltukia • kompressiotuotteita ja paljon muuta! Kaaren kauppakeskus, 1. krs, p. 044 2421 166 Munkkivuoren ostoskeskus, alakerta, p. 040 0125 320 | verkkokauppa www.ettonet.fi Mäkkylän romanileiri Kuvassa Valtti ja Taisto Nyman sekä Aarne Åkerlund Mäkkylän leirillä. Kuva Suomen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkisto / Leppävaara-seura. Taisto-Juhani Lundberg syntyi Terijoelta lähtöisin olevien romanievakkojen jälkeläiseksi 22.4.1949 Vehmaalla, Kustavissa. Tuohon aikaan romanit vielä kiersivät ja kulkivat talosta taloon, talvet vietettiin siellä, mistä sija löydettiin. Taisto Lundbergin, kuten monen muunkin Suomen romanin, juuret ovat luovutetussa Karjalassa, jonne lännestä tulleita romaneja siirtyi 1600-luvun loppupuolella.
7 10.4.2019 TERVEYSASEMA , johon pitää jonottaa lääkärille pääsyä 30 vuorokautta – pisimpään kuin missään muualla Helsingissä. Ei pankkiautomaattia, ei R-kioskia jossa saisi hoitaa bussikorttiasiansa, ei ruokakauppaa, ei muitakaan kauppoja, ei röntgeniä eikä labraa terveysasemalla. On rakennustyömaita, jotka sulkevat tuttuja kulkureittejä ja aiheuttavat melua ja vaikka mitä haittaa. Onneksi vielä on Kirjasto, Nuorisotalo ja Kirkko. Kirjasto on menossa remonttiin ja mitä remontin jälkeen – viedäänkö kirjat ja väki Oodiin. Nuorisotalo on remontinsa jäljillä viihtyisä ja siisti ja sinne pääsee ei-nuorison-suosimina aikoina aikuisetkin.Kirkko täyttää toukokuussa 60 vuotta ja on hyvävoimainen ja tarjoaa monipuolista tekemistä ja tiloja. Tällainen on Pitäjänmäen Reimarla. Sieltä pääsee onneksi moneen suuntaan busseilla ja junalla. Raidejokeri aikanaan hankaloittaa eikä helpota pitskulaisen elämää. Jaksan narista että Pitsku on unohdettu. Ns. teollisuusalue on tarjonnut kymmeniä tuhansia työpaikkoja ja elänyt omaa elämäänsä. Nyt moneen entiseen teollisuustilaan rakennetaan asuntoja ja niiden ympärille on alkanut syntyä palveluita ja hyvä niin. Mutta Reimarla on jätetty oman onnensa varaa. On vähän kuin Suomi 1500 – 1809. Ajan historia on tylsää. Koulutyttökin sen tietää. Kurssista tuli nolla ja kaikki uusiksi. Mutta opettaja väittää, että historian opiskelun avulla hän voisi löytää aarteen. Siitä alkaakin sitten huikea seikkailu Suomen Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä. Alix (Aksa Korttila) alkaa kahlata läpi Suomen historiaa. Koiramäen Suomen historia on teatterissa räväkkää ja hauskaa omanlaisessa historiallisessa maailmassa. On kuninkaita, tyttökuningas, kartanon väkeä, ylipäällikkö, kauppiaita, kirjan oppineita, Hakkarainen ja Heikki Hämähäkkikin. Esityksessä kuullaan monta mahtavaa laulua (Timo Pietala ja Eva Buchwald). Koiramäen Suomen historia on huolella ja sydämellä lapsille tehtyä teatteria. Pitkään on kaivattu tasokasta yhteiskunnallista teatteria. Kansallisteatterin suuren näyttämön Yhdestoista hetki on sitä parhaalla mahdollisella tavalla. Esa Leskinen ja Sami Keski-Vähälän yhteistyönä syntynyt näytelmä ravistelee, hämmentää, ällistyttää, ajatteluttaa, arveluttaa, ahdistaakin. Näytelmässä lavalle marssitetaan poliitikkoja, taloustutkijoita, virkamiehiä, asiantuntijoita, filosofeja, toimittajia. Näytelmä koostuu teksteistä ja puheista, joita eri henkilöt ja tahot ovat esittäneet viime vuosina. On tarvittu Leskisen ja Keski-Vähälän uuttera työ ja oivallus kaiken yhdistämiseen. Tekijöiden mielestä kaiken takana ovat markkinavoimat. Esityksen ulkonainen musta-valkoisuus, kliininen kokonaisilme, tyylikäs, välillä tunteisiin vetoava musiikki, tekstien heijastaminen valkokankaalle. Kaikki korosti kokonaisuutta ja lisäsi tunnetta voimmeko sittenkään enää mitään millekään. Siinä missä pienen näyttämön Koiramäen Suomen historia on hyvä historian oppitunti lasten lisäksi myös aikuisille, on Yhdestoista hetki ravisteleva ja hätkähdyttävä puheenvuoro aikuisille. Kaksi upseeria ja nuori nainen lähtevät yömyöhään hevosajelulla. Matka ei ole edennyt kovinkaan pitkään, kun toinen miehistä saa surmansa. Itsemurha, vahinkolaukaus, tappo, murha? Ohjaaja, käsikirjoittaja Milja Sarkola ryhtyi kolmisen vuotta sitten selvittämään mitä oikein tapahtui. Retkellä oli mukana Sarkolan isoisoäiti Harriet Thesleff. Tutkimuksista on syntynyt tyylikäs ja jännittävä näytelmä Harriet Ryhmäteatteriin. Sarkola sai kasaan 15 eri versiota tapahtumien kulusta. Harriet pakottaa ajattelemaan miten pienistä sattumista monet asiat ovat kiinni. Esityksen intensiivinen ote ja tunnelma vangitsi katsojan seuraamaan herkeämättä mitä nyt kerrotaan ja miten kerrotaan. Teatterikevään helmiä! Marat/Sade on kevään kiitetyimpiä teatteriesityksiä. Ensin oli Juha Hurmeen ohjaama Peter Weissin Marat/Sade Teatteri Universumissa viime syksynä. Kolme ruotsinkielistä teatteria teki huikean, raikkaan, uusia tuulia puhaltavan esityksen. Espoon Kaupunginteatterissa kieli on vaihtunut suomeksi. Samat näyttelijät, sama ohjaaja, lavastus, valoja pukusuunnittelu. Ollaan mielisairaalassa, jossa potilaat valmistelevat näytelmää, jonka aiheena on Marat´n kuolema ja siihen johtaneet historialliset tapahtumat. Harjoituksia ohjaa markiisi de Sade, potilas hänkin. Hurmeen ohjaama esitys on vauhdikas, yllätyksellinen ja syvällinen teatterileikki. Kaiken koheltamisen ja uskomattomien tapahtumakäänteiden lomassa pohditaan vallankumouksen ja demokratian syvintä olemusta. Näytelmän kiittämiseen ja kehumiseen on helppo yhtyä, mutta ei Helsingin päättäjien tapaan kohdella kaupunginosia hyvin epätasa-arvoisesti. Leena-Maija Tuominen Ei palveluja, mutta monenlaista historiaa TORSTAI-ILTANA 21.3.2019 Pelimannintien ympäristössä oli vilskettä. Helsingin Suunnistajien keväinen Sprintticup ja erityisesti Kannelmäen maine kaupunkisuunnistusympäristönä oli houkutellut paikalle 275 suunnistajaa. Mukana oli myös parin vuoden takainen suomenmestari Olli Ojanaho sekä muutamia kannelmäen asukkaita, jotka ensikertalaisina selvisivät omista radoistaan mallikkaasti. Suunnistukseen lähdettiin Kantelettarentie 4 pihan kautta. "Tulihan sitä seurailtua suunnistajien menoa, kun meidän pihalta etsivät rasteja" kertoi talon asukas pilke silmäkulmassa . "Ihan suoraan rasteilleen menivät kuin telkkä pönttöön". Suuret kiitokset taas kerran taloyhtiöille ja päiväkodeille myötävaikutuksesta tapahtuman onnistumiseksi. Suunnistusratoja pidettiin mielenkiintoisina, erityisesti aseman ratasillan ylitykseen liittyviä reitinvalintoja pohdittiin vielä pitkään tapahtumakeskuksen Halsuantie 2 pihamaalla. Ja seuraavana päivänä pitkään odotettu aurinkokin tuli näkyviin siispä reippaan kesäurheilun harrastajat toivat tänä vuonna kevään Kannelmäkeen. Kari Sane Helsingin Suunnistajat Reitinvalintoja A-radan rastivälillä 4-5. Lyhyin on reitti mäen kautta (H), mutta vastassa on raskas nousu. Suunnistajat toivat kevään Rasti odotti suunnistajaa HOASin pihalla. Suunnistajia ilmoittautumassa Vetelintie 2 pihalla. TIEDÄTKÖ SINÄ , millainen tyyppi asuu seinäsi takana? Oletko koskaan miettinyt, mitä lähikaupan kassajonossa edelläsi seisovan ihmisen päässä liikkuu? Kansallisteatterin uusi KAARELLA-aluehanke järjestää kevään aikana Naapuripöytä-tapahtumia. Niissä erilaisiin tiloihin rakennetaan ravintola, jossa ei kuitenkaan tarjoilla ruokaa. Mistä siis on oikeastaan kyse? Naapuripöytä tapahtuma noudattaa ravintolaillallisen kaavaa: on oltava pöytävaraus, paikalla ovat tarjoilijat, valkoiset pöytäliinat, menusta löytyy alku-, pääja jälkiruoka. Annokset eivät kuitenkaan ole syötävää, vaan sarja kevyestä syvempään eteneviä kysymyksiä. Naapuripöydässä pääsee ruokailemaan jonkun itselle tuntemattoman kanssa ja ideana on kysymysten avulla tutustua toiseen ihmiseen. Tutustumisen lomassa nähdään myös improvisoituja esityksiä. ”Kuten oikeaankin ravintolaillalliseen kuuluu, myös meidän ravintolassa tuodaan lasku. Sitä ei kuitenkaan makseta rahalla, vaan jakamalla jokin tunnelma tai kokemus pöytäseurueen keskustelusta muillekin ruokailijoille,” kertoo konseptin luonut taiteilija Eveliina Heinonen . KAARELLA-hankkeen vuosittaiset teemat noudattavat elämänkaaren kulkua: ensimmäisenä keväänä järjestettävät tapahtumat ja työpajat liittyvät lapsenomaiseen ihmettelyyn ja ennakkoluulottomaan kohtaamiseen ihmisten välillä. Kansallisteatterin edellisessä aluehankkeessa Maunulassa järjestetyistä Naapuripöytä-tapahtumista palaute on ollut hyvin positiivista. ”Avartavaa, mielenkiintoista miten tuntematon ihminen saa sinut avautumaan. Meillä ihmisillä on paljon samanlaisia kokemuksia ja mielipiteitä, erilaisiakin. Helppo keskustella, kun ei tarvinnut pelätä, päteä tai teeskennellä. Sai olla oma itsensä vain”, kommentoi eräs Naapuripöydän ruokailija. Kevään aikana ravintolapöytään on kutsuttu Kaarelan eläkeläiset sekä Kannelmäen palvelukeskuksen vapaaehtoiset yhdessä Kannelmäen peruskoulun yläastelaisten kanssa. Lisäksi 26.4. klo 18.00 järjestetään avoin Naapuripöytä-tapahtuma Kanneltalolla, jonne kutsun saavat kaikki kaarelalaiset. Kolmen vuoden hankkeen aikana kutsun saavat muutkin yhteisöt. Kansallisteatteriin voi ottaa myös itse yhteyttä ja pyytää tapahtumaa vaikkapa osaksi kevättalkoita. Naapuripöydät toteuttavat hankkeen taiteilijat Eveliina Heinonen, Anni Pellikka ja Martta Pesonen . Mukana tunnelmaa luomassa on myös Suomalainen barokkiorkesteri FiBO. Toukokuussa teatterin ja tekemisen pariin pääsee myös KAARELLAhankkeen tarinateatteri-työpajoissa. Ne ovat ilmaisia ja avoimia kaikille. Niissäkin teemana ovat alut ja alkamiset omassa elämässä. Työpajoissa omia tarinoita tehdään näkyväksi teatterin keinoin. Työpajoihin ilmoittautuminen on jo alkanut, lähetä postia osoitteeseen eveliina. heinonen@kansallisteatteri.fi, mukaan mahtuu 12 ensimmäistä paikan varannutta. Työpajat Kanneltalolla tiistaisin 7., 14. ja 21.5. klo 17.30-20.00. Kansallisteatterin hankkeen tapahtumissa tutustuu tuntemattomiin ”Pöytä on katettu, hyvää ruokahalua!”, toivottaa yksi ravintolan tarjoilijoista Eveliina Heinonen.
8 10.4.2019 Kaaren ravintolamaailma uusiutuu KAARELAN ELÄKELÄISET RY vietti syntymäpäiviään maaliskuun 13. päivänä kerhotilassa Kaarelantie 86:ssa. Tupa oli täynnä väkeä ja ilmapiiri erittäin iloinen ja jopa nuorekas. Puheenjohtaja Heikki Hietasen avattua tilaisuuden, piti juhlapuheen sosiaalija kriisiyksikön päällikkö Olli Salin käsitellen ikäihmisille suunnattuja sosiaalija terveyspalveluja, sekä terveydenhuollon kehitystä kaupunginosassamme. Tämän jälkeen esiintyivät suurella menestyksellä " Laululintuset", ja Rudolf Lindblad jutteli mukavia. Lisäksi kuulimme runoja sekä tarinan kerhon alkutaipaleesta. Lopuksi , ennen kahvitarjoilua, kukitettiin vielä ansiomerkkien saajat. Kaarelan Eläkeläiset tekee monipuolista ja ansiokasta työtä senioriväen hyväksi. Sen tärkeyttä monelle ikäihmiselle on vaikeaa liikaa korostaa. Ei tarvitse muuta kuin tutustua yhdistyksen kevätkauden ohjelmaan, niin varmasti ymmärtää työn monipuolisuuden ja merkityksen. Kaarela -Seura toivottaa synttärisankarille onnea ja jatkuvaa menestystä sen tekemälle tärkeälle työlle alueemme senioriväen hyväksi. Erik Bärlund Kaarelan eläkeläiset ry 45 vuotta Kaarela-Seura ry:n puheenjohtaja Erik Bärlund ojensi Kaarelan eläkeläiset ry:n puheenjohtajalle seuran viirin. KAAREN RAVINTOLAMAAILMAN remontti on alkanut. Seuraavat kuusi kuukautta tilat ovat suojaseinien takana piilossa. Jotta ette ihmettelisi mitä tuleman pitää, niin kerromme, että hämyisän ravintolamaailman tilalle on tulossa valoisa ja avara yhtenäinen tila, joka avautuu myös ulos. Kauppakeskus Kaaren markkinointipäällikkö Ria Leppävuori kertoo, että 2000 neliömetrin tiloihin on tulossa 11 kahvilaa ja ravintolaa, joista suurin osa uusia. Kaaren asiakkaat voivat valita eri vaihtoehdoista itselleen sopivan. Jokaisella ravintolalla on oma tarjoilualueensa, mutta ravintoloiden väliset seinäkkeet ovat matalia ja kevyitä rakennelmia, jotta avaruus säilyy, Ria Leppävuori kertoo. Uutta on myös se, että ravintolamaailma avautuu isojen ikkunoiden kautta ulospäin. Sisäänkäynti ravintolamaailmaan on kauppakeskuksen keskusaukion kautta, mutta ravintolamaailmaan tehdään lisäksi erillinen ulkoa tapahtuva sisäänkäynti. Osalle yrittäjistä on tulossa myös terassialue. Tarkoituksemme on tarjota yrittäjille ja asiakkaille mahdollisuus käyttää palveluita myös iltaisin, Ria sanoo. Monipuolinen ja viihtyisä Uusi ravintolamaailma tulee olemaan monipuolinen ja Kaaren näköinen. Sisustuksessa tullaan käyttämään paljon luonnonmateriaaleja, kuten puuta. Lattiassa käytetään punertavan sävyisiä tiililaattoja synnyttämään katuvaikutelmaa. Näin luodaan asiakkaille miellyttävän lämmin ympäristö Panostamme ravintolavalikoiman lisäksi laajaan lounasvalikoiUusi ravintolamaailma avataan elokuussa. Ruokatarjonta monipuolistuu asiakkaiden toiveiden mukaiseksi. maan, sillä meillä käy päivisin lounasasiakkaita hyvin laajalta alueelta. Vastapainona Kaari haluaa lisätä lähiasukkaiden iltaruokailumahdollisuuksia, jotka ovat viime aikoina olleet rajoitettuja. Myös perheet on otettu huomioon: lapsille tulee oma leikkipaikka. Uusi konsepti mahdollistaa iltapainotteisen seurusteluruokailun, Ria jatkaa. Nyt ei ole välttämättä tarvetta lähteä keskustaan illalliselle. Ravintolamaailmaan tulee niin erilaisia etnisiä ravintoloita kuin perinteistäkin ruokaa. Tähän mennessä varmistuneita ravintoloita ovat Fafa´s, Kotipizza, Kantsun Sävel, One Bowl, Sesonkipuoti, Cafe Cakehouse ja Konnichiwa. Kaaren yläkerrasta tiloihin muuttavat Coffee House ja Spaghetteria. Teksti Jauri Varvikko Elokuussa avattava ravintolamaailma on valoisa ja avara kokonaisuus. Sisäänkäynti ravintolamaailmaan käy yhä keskusaukion kautta, rullaportaiden vierestä. Ravintolamaailma tulee olemaan iso osa kauppakeskuskokemusta, Kauppakeskus Kaaren markkinointipäällikkö Ria Leppävuori sanoo. Kuva Jauri Varvikko.
9 10.4.2019 Vallilan kirjastossa oli 20.3. Uudenmaan Kirjoittajien kirjakahvila, jonka aiheena oli Puutalojen Vallila. Teoksen on kirjoittanut Kari Varvikko. Kirjan on kustantanut oulunkyläläinen Kustantaja Laaksonen. KONKARIJOURNALISTI on viime vuosina kirjoittanut useita kirjoja. Hän on julkaissut pari omaelämäkertaa ja niiden jälkeen paikallishistoriikkeja. Kari Varvikko Puutalojen Vallila Kustantaja Laaksonen, 2019, 75 sivua Vuonna 1991 Helsingin kaupungille myönnettiin kansainvälinen Europa Nostra –diplomi Vallilan kulttuuriympäristön säilyttämisestä. – Väärin meni, sanoo toimittaja, kirjailija Kari Varvikko. – Tunnustus kuuluu Puu-Vallila–liikkeelle. Puu-Vallilan säilyminen ei ole ollut itsestäänselvyys – päinvastoin. Näin on myös jatkossa, kun alueen vuokrasopimukset päättyvät 203040 –luvun vaihteessa, ja tällä hetkellä voimassa oleva suojelukaava voidaan purkaa. Ja ellei vuokrasopimuksia uusita. Tällainen tilanne oli 1967, kun Helsinki hyväksyi Puu-Vallilan uuden asemakaavan. Siinä alue osoitettiin kerrostalojen ja yleisten rakennusten tonteiksi. Seuraavalla vuosikymmenellä oli puutalojen purkaminen toteutumassa. Siihen asukkaat eivät suostuneet. He valtuuttivat viiden henkilön talotyöryhmän ajamaan puutalojen säilyttämistä. Tukea saatiin muun muassa Risto Jarvan ohjaamasta elokuvasta Mies, joka ei osannut sanoa ei (1975). Tässä romanttisessa komediassa asukkaat taistelivat idyllisen kaupunginosansa puolesta. Myös tiedotusvälineet ja kulttuuriväki pitivät asiaa esillä. Uusi asemakaava hyväksyttiin vuonna 1979. Miten erinäisten vaiheitten kautta kävi selviää Kari Varvikon Puutalojen Vallila -kirjassa Selviää siitä paljon muutakin Vallilan vaiheista. Valokuvat säilyttävät kadonneen Vanhimmat valokuvat, Signe Branderin otokset ovat vuodelta 1908, tuoreimmat Eero Laaksosen kuvat talvelta 2019. Monet kuvaparit kertovat, millaista oli ennen ja millaista nyt tai jokunen vuosi sitten. Kirjan upea kuvitus tuo lukijan näkyville yksittäisten talojen, kulmakuntien, kortteleiden ja koko alueen vaiheita 111 vuoden ajalta. Eikä unohdeta Vallilan asukkaita; myös heitä kuvataan arkisissa touhuissaan. Laskujeni mukaan kuvia on kaikkiaan 167, joista osa on mustavalkoisia, osa värillisiä. Vanhimmat kuvat ovat Helsingin kaupunginmuseon arkistosta. Mustavalkoiset kuvat ovat hienoja ja sopivat tällaisen kirjan kuvitukseen. Kuvilla on suuri merkitys koko teoksen ilmeelle ja kerronnalle. Mutta ilman kertovaa tekstiä moni kuva jäisi arvoitukseksi. Kokeneen journalistin otteella Kari Varvikko sanoittaa Puu-Vallilan vaiheita. Kuvatekstit kertovat talon tai näkymän sijainnin. Laajemmissa teksteissä Varvikko kertoo Vallilan historiikin, joka alkaa vuodesta 1569. Laaja kokonaisselvitys ja historia on tiettävästi tulossa eri kirjoittajalta. Puutalojen Vallila on Kari Varvikon aiemman kaupunginosakirjan, Puutalojen Hermannin (Kustantaja Laaksonen, 2017, 59 sivua) pikkuveli siinä mielessä, että Hermanni kylänä ja kaupunginosana valmistui ennen Vallilaa. Kumpikin kirja sopii myös junantuomille helsinkiläisille kotiseutukirjallisuudeksi. Ovathan kymmenettuhannet nykyhelsinkiläiset tulleet junan, auton tai muun kyydin kuljettamina eri puolilta maata ja maailmaa. Heille ja meille tiedoksi: tällainenkin Helsinki on ollut ja on. Teksti Jorma Hyvönen Kuva John Kiviranta Palkittu suojelukohde sai historiikin Puutalojen Vallila -kirjan kirjoittanutta Kari Varvikkoa haastatteli kirjailija Jorma Hyvönen oik. Näyttely on moniaistinen kokonaisuus. Siellä voi kuulla ja nähdä elämän melodian, jota ilman kirkkoja, kulttuuritaloja ja keväisiä linnunlauluja ei ollenkaan olisi. Se on äänikuva valoa kantavasta molekyylistä, joka kehittyi alkumeressä ja joka edelleen soi kaikissa elollisissa soluissa. Näyttelyssä on myös bakteerilla maalattuja kuvia ja soiva peura. Lähestyn taidetta tieteen näkökulmasta ja olen opiskellut metafysiikkaa, astrobiologiaa ja fysiikan teorioita, jotta ymmärtäisin, miten maailma toimii. Suoritin Taideyliopistossa äänitaiteen opintoja, koska kvanttimaailma on yhtä resonointia ja frekvenssiä. Vaikka kylmä fysiikka onkin hyvin mielenkiintoista, elämän hauras lämpö todella on. Turun Yliopiston Biokemian laitoksessa bio-taiteillessani tutustuin 3,5 miljardia vuotta vanhaan kaikkien elollisten yhteiseen geeniin. Muokkasin sen kemiallisen koodin kuultaviksi taajuuksiksi audio-ohjelmiston avulla, joka perustuu molekyylin osien resonanssien mittaukseen. Tästä yksinkertaisesta melodiasta veljenpoikani sävelsi ja soitti komposition kirkkouruille. Ja mitättömän pieni molekyyli täytti koko kirkon Silja Selonen visual-sound-artist www.selonen.fi some: @sselonen+358505556305 KANNELMÄKELÄINEN kasvatustieteellisen tiedekunnan emeritusprofessori Mauri Åhlberg on kirjoittanut hyvin ajankohtaisen teoksen Totuus syötävistä luonnonkasveista eli miksi uskallan syödä lähiluonnon kasveista kestävästi keräämääni ruokaa. OSA I: Tieteellisiä perusteita käytännönläheisesti. Kyseessä on ainutlaatuisen laaja ja tutkimuksin perusteltu teos Suomen ja myös yleisemmin. lauhkeiden ja subtrooppisten vyöhykkeiden syötävistä luonnonkasveista. Teoksessa tuodaan esiin, miten laajasti maapallolla syödään samoja luonnonkasveja, joita usein myös viljellään. Teoksen ensimmäisessä osassa korostetaan Välimeren ruokavaliota tutkitusti eniten terveyttä ja pitkää ikää edistävänä. Suomessa kasvaa useita samoja syötäviä luonnonkasveja, kuin Välimerenmaissa. Terveen ja pitkän iän edistäjinä käsitellään harvinaisen laajasti ja syvällisesti mineraaleja, vitamiineja, monityydyttämättömiä rasvahappoja sekä kasvien tuottamia sekundaarisia aineenvaihduntatuotteita eli fytokemikaaleja. Teoksesta selviää myös, millä keinoin tutkimuksissa on saatu selville fytokemikaalien terveyttä edistävät vaikutukset. Teoksessa pohditaan laajasti myös oksalaatteja sekä nitraatteja kasvien yhdisteinä sekä esitellään uusimpien tutkimusten vapauttava näkemys niistä. Uutta on myös aikaisempia tarkasteluja laajemmat ja perusteellisemmat syötävien kukkien, marjojen ja marjakasvien lehtien tutkimusten tulokset. Lukija tarkastelee tämän teoksen luettuaan syötäviä luonnonkasveja hyvin arvostavasti terveyttä edistävänä ravintona. Lukija oppii näkemään syötävät luonnonkasvit kestävän kehityksen olennaisena osana. Niiden kerääminen luonnosta, säilöminen, ruuaksi valmistaminen ja myös viljely esitellään yleisellä tasolla. Tästä aiheesta kirjoitettuja aikaisempia kirjoja perusteellisemmin tarkastellaan myös luonnonkasvien myrkyllisyyttä. Kirjaa on saatavissa Eepinen Oy:stä verkko-osoitteesta https://www.wildedibleplants.fi sekä verkkokaupoista ainakin suomalaisesta booky.fi-verkkokaupasta. Totuus syötävistä luonnonkasveista SUOMELLA EI OLE yhtä näyttävää kaupunkikulttuuria kuin eteläisemmässä Euroopassa, mutta meillä on omalaatuinen kaupunkien puutaloarkkitehtuuri, jonka säilyttämisestä kulttuurihistoriallisena esimerkkinä on vuosien varrella kamppailtu. Tämä koskee Helsingin ohella myös Pohjanlahden rannikkokaupunkeja. Helsingin merkitys maan uutena pääkaupunkina alkoi nopeasti vaikuttaa kaupunkikuvan muuttumiseen. Maan hallinto ja talouselämän johtokeskukset keskittyivät eteläisiin kaupunginosiin. Siltasaaren sillan pohjoispuolelle muodostui kaupungin kasvaessa varsinaisen työläisasutuksen alueet puutaloineen ja hökkeleineen. Silti tämäkin kuva on osittain virheellinen. Varsinkin Hermannin ja Vallilan alueelle muutti myös pienyrittäjiä suurten tehtaiden ohella. Alueella tunnetuksi tuli myös useita merkittäviä kirjailijoita, taiteilijoita ja muita kulttuurielämän vaikuttajia. Hermanni-Vallilan synty Helsingin kaupunginosana tapahtui 1880-1917 vuosien välillä. Aluksi alueella olleen Kumpulan tilan ostanut vapaaherra Herman Standertskjöld-Nordenstam aloitti kiinteistökeinottelun vuokraamalla asuntotontteja, joille sai rakentaa oman halunsa mukaisia vuokra-asuntoja. Hermannin ja Toukolan kaupunginosat liitettiin Helsingin kaupunkiin esikaupunkialueina. Vuonna 1907 asetettu Vallilakomitean laatiman suunnitelma pohjalta vuosina 1910-1917 alettiin alueelle rakentaa työväen kaupunginosaa. Yksityisten rakennusmestarit rakennuttivat 47 hirsirunkoista puolitoista ja kaksikerroksista pareittain yhteenkytkettyä rakennusta, joissa oli enimmäkseen pieniä vuokrattavia hellahuoneasuntoja ilman sisävessoja. Maailmansota ja vuonna 1918 käyty sisällissota keskeyttivät Vallissa rakennustoiminnan. 1920-luvulla rakennustoiminta jälleen vilkastui. Rakennuksista tehtiin kaksikerroksisia ja asunnoista avarampia. Yleisin asuntotyyppi oli tilava huone ja keittiö, sisävessat. Lämmityksenä puuhellat ja kaakeliuunit, kellarit perunaja klapikellareita, ullakoilla pyykinkuivausja säilytystiloja. Talojen suunnittelusta vastasivat nimekkäät arkkitehdit ja rakentajat olivat enimmäkseen ammattitaitoisia työläisiä. Alueen asukkaat olivat työväen ohella eri alojen ammattilaisia, taiteilijoita, kirjailijoita, kuuluisien asukkaiden joukossa oli myös mustalaisten kuninkaaksi mainittu Kalle Hagert ja vaimonsa Elli sekä poika Allan Hagert. Asukkaat vastustivat kaupunginvaltuuston päätöstä 1965 asemakaavan muuttamisesta kerrostalojen ja yleisten rakennusten tonteiksi. Asukkaiden ja HermanniVallila seuran aktiivisuus pelasti kerrostalokaavan uhkaamat puutalot 1970-luvulla. 2000-luvun alkupuolella alkoi Puu-Vallilan rakennuskannan kunnostustöiden toinen vaihe. Puu-Vallilalaiset ry järjesti Puu-Vallila 100-vuotistapahtuman syyskuussa 2011. Järjestön tavoitteena on elvyttää oman kyläkulttuurin ylläpitämistä ja kehittämistä. Asukkaiden huolenaiheena on kysymys Kalasataman alueen rakentamisen vaikutus kaupunkikuvan muutokseen ja miten se vaikuttaa Puu-Vallilan miljööseen ja puu-vallilalaisten elinoloihin. Oiva Björkbacka Helsingin puutaloarkkitehtuuria työläiskaupunginosissa JA MOLEKYYLI TÄYTTI KIRKON KANNELTALO, HELSINKI/ SILJA SELONEN • NÄYTTELY AVOINNA 28.4.2019 ASTI Mikael Vesperin temperamaalauksia Kanneltalon kahvion vitriineissä Mikael Vesper: Hiihtäjät. Karjalan kallio-piirroksia noin 6000 8000 vuotta sitten. Ovatko nämä kaukaisien esi-isieni kädenjälkiä? Ensimmäinen maininta VES-nimisestä kansasta löytyy 500-luvun Jordaniuksen kronikasta. Arabialaisessa kronikassa 900-luvulta mainitaan samoin VES-niminen kansa, joka asustaa kolmen kuunkierron päivämatkan päässä. He kävivät kauppaa keskenään vaihtaen turkiksia Bagdadin kalifien kanssa teräaseisiin, joita välitettiin myös viikingeille. Vepsän kansan kukoistuskausi päättyi Tsingis-Kaanin hyökätessä valloittamaan Euroopan ja Lähi-Idän maita. Tsingis-Kaanin pojan hauta on kaivauksissa löydetty Vepsän maalta. Kolmasosa kansasta menehtyi, kolmasosa meni maan alle ja kolmasosa lähti länteen. Isäni lapsuudenkoti on Impilahden Koirinojan Myllykylässä Laatokan rannalla. Lisätietoja Mikael Vesper, 041-4528 555, mikael.vesper@villavesper.inet.fi Kanneltalon kahvion vitriineissä huhtikuussa 2. 30.4.2019
10 10.4.2019 KA N NE L P UB Terassi auki joka päivä klo 23 asti! Avoinna Su-To 09-02, Pe ja La 09-05 Klaneettitie 7, 00420 Helsinki Vahdinvaihto Purpurisenioreissa Varastossa olevien talvirenkaiden poistomyynti, jopa -55% Nokia, Goodyear, Yokohama, Nordexx, Continental KONALAN RENGAS Hankasuontie 4, puh. 09 548 6562 Avoinna ark. 8-18 M arja-Liisa kertoo, että menneet 10 vuotta ovat olleet mielenkiintoisia ja antoisia. Nyt on kuitenkin aika tehdä myös muuta. Elämäntilanteet muuttuvat. On tullut yhtä sun toista remppaa ja voimatkin hiipuvat, Marja-Liisa kertoo. Poikosten perhe on asunut Pelimannintiellä 40 vuotta. Eläkkeelle siirryttyään Marja-Liisa pyydettiin vetämään senioreiden toimintaa, eikä ole tarvinnut katua. Hän on ollut aktiivisesti mukana myös Kulttuuriyhdistys Perspektiivin toiminnassa. Antoisaa ja antavaa toimintaa Loppukevään Purpurisenioreita vetää Kannelmäen palvelukeskuksen ohjaaja Piia Soilamaa , jonka jälkeen seniorit siirtyvät kesätauolle. Syksyn ohjelma ja kokoontumisajankohdat ovat näillä näkymin vielä avoinna, sillä Purpuripolun kerhotila menee remonttiin naapuritalojen mukana ja asukkaat siirretään muualle evakkoon. Saneeraus kestää pari vuotta. Seniorikerho voi mahdollisesti jatkaa syksyllä toimintaansa palvelukeskuksen tiloissa Urkupillintiellä. OhjelPelimannintiellä, Purpuripolulla, kokoontuvia Purpurisenioreita yli 10 vuotta luotsannut Marja-Liisa Poikonen luopuu tehtävistään. Marja-Liisan läksiäisiä vietettiin 27.3. kerhotiloissa ja Marja-Liisa tarjosi koko porukalle kahvit ja purtavaa. Hän kiitti kaikkia menneistä vuosista ja tunnelma oli samaan aikaan iloinen ja haikea. masta informoidaan myöhemmin. Tämän kevään Purpuriseniorit kokoontuvat keskiviikkoisin, kuten aina ennenkin. Rekisteröimätön yhdistys on toiminut vuodesta 2006 ja kaikki sen aktiivit toimivat vapaaehtoispohjalta. Kokouksissa tehdään käsitöitä, askarrellaan, pelataan bingoa, kerrotaan vitsejä ja tarinoita. Meillä on vain kaksi asiaa, joita ei käsitellä: uskonto ja politiikka, muutoin keskustelu on vapaata, Marja-Liisa sanoo. Useimmiten seniorit kahvittelevat ja juttelevat, mutta välillä tehdään retkiä ympäri Suomea, käydään katsomassa nähtävyyksiä ja syömässä. Seniorit ideoivat itse toimintansa. Meillä on mahtavia leidejä. Sopu on säilynyt, eikä liioin olla riidelty, joten jätän hyvillä mielin paikan seuraajalleni, Marja-Liisa summaa. Esimerkillinen tapaus Marja-Liisa tuli pari vuotta sitten koko Kaarelan tuntemaksi pysäkkitempauksellaan. HSL aikoi poistaa Pelimanninkujan bussipysäkin, mutta se ei Marja-Liisalle ja senioreille käynyt, vaan he rupesivat vastarintaan. Sen seurauksena he saivat niin asukkaat kuin muut Kaarelan yhdistykset ja toimijat taakseen ja osoittamaan väkijoukolla mieltään. HSL:llä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin luopua suunnitelmistaan ja asukkaat saivat pitää pysäkkinsä. Seniorien yhteistyö palvelukeskuksen kanssa on tiivistynyt viimeisen parin vuoden aikana ja MarjaLiisan tilalle tuleva ohjaaja Piia Soilamaa ottaa tehtävän kunnioituksella vastaan. Viime syyskuussa palvelukeskusohjaajaksi siirtynyt Piia on käynyt aiemminkin kokouksissa ja uskoo hommien sujuvan entiseen malliin Tämä on tosi aktiivista porukkaa. Olemme olleet palvelukeskuksessa kiinnostuneita kerhosta ja sen toiminnasta. Sosiaalinen puoli on tärkeää, Piia sanoo. Kevään ohjelmaan kuuluu varmasti samoja asioita kuin ennenkin. Lisäksi pidetään levyraatia ja lauletaan. Miesten vähäisyys hieman harmittaa ja Piian toivotaankin kohdentavan tulevaa sisältöä myös vastakkaiselle sukupuolelle, jotta saadaan miehet mukaan! Teksti ja kuvat Jauri Varvikko JUHA HAKOLA TURVALLISEEN HUOMISEEN Helsingin poliisin ylikomisario, HM. kaupunginvaltuutettu 202 Tä m än ilm oi tu ks en m ak so i Ju ha H ak ol an tu ki yh di st ys . Suomen tulee olla hyvä maa elää, tehdä työtä ja yrittää myös huomenna. Arjen turvallisuus on meidän jokaisen oikeus! Marja-Liisa Poikonen (vas.) on vetänyt Purpurisenioreita kymmenen vuotta mallikkaasti. Nyt on aika siirtää vastuu Kannelmäen palvelukeskuksen ohjaajalle Piia Soilamaalle. Purpuripolun seniorit olivat kerääntyneet joukolla Marja-Liisan läksiäisiin. SILVIA MODIG! Oikeudenmukainen Suomi. Kaikille. Ei harvoille. S IL V IA N T U K IR Y H M Ä 14 OSTAMME KULTAA JA HOPEAA! Tilaa maksuton myyntipaketti: WWW.NETTIKULTA.FI Tule käymään NettiKullan ostopisteessä Lapinlahdenkatu 19! Arvioimme kultaja hopeaesineittesi arvon ILMAISEKSI! puh. 0449877049 HINTATAKUU PARAS HINTA
11 10.4.2019 A-oikeuksin varustettu Kannel Café tarjoaa Lähi-idän raikkaita makuja, runsaan salaattipöydän, lämpimän lounaan, pikkusuolaista ja makeita leivonnaisia. AVOINNA ma–to 10–20, pe 9–18, la 10–16 Lounas ma–pe 11–15 Muina aikoina tapahtumien yhteydessä. Kanneltalo, Klaneettitie 5, 00420 Helsinki kannelcafe@hotmail.com • Puh. 0400 264914 Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN OLEN HYVIN EVÄSORIENTOINUT ihminen. Kun lähden mihin tahansa, varmistan, että saan ruokaa jossain kohtaa reissua. Sillä jos en saa apetta, tulen äkäiseksi. Siis tavallistakin äkäisemmäksi. Jälkikasvuni on oppinut vanavedessäni, että tärkeintä retkessä ei ole määränpää vaan matka ja eväät. Mielihaluistani huolimatta en syö aamusta iltaan suklaata. Pyrin syömään perheeni kanssa monipuolisesti ja ravitsevasti, että lapsistani kasvaisi yhteiskuntakelpoisia, hyvinkäyttäytyviä veronmaksajia. Haluaisin olla sellainen käytännöllinen martta, jolta terveelliset ja jokaisen perheenjäsenen mielestä maistuvat ateriat valmistuvat vasemman käden käänteessä, silmät sidottuna. Siinä samalla, kun mielessään suunnittelee koko seuraavan viikon ateriarepertuaarin ja ostoslistan oikeassa järjestyksessä suhteessa jättiläismarketin jättiläiskäytäviin ja ostoshyllyihin. Haluaisin olla sellainen iloluontoinen arkielämän taikuri, joka jääkaapin yksittäisiä ruoka-aineita tuijottaessaan keksii heti tuhat tapaa, mitä tehdä tähteistä ilman ruokahävikkiä. Haluaisin olla sellainen huoleton shoppailija, joka nähdessään kaupan hyllyllä elottoman köntin lihaa, keksii välittömästi, miten valmistaa makunystyröitä hivelevä ruoka ravintorikkaine lisukkeineen. Mutta kun en ole. Menen kauppaan mieluiten ostoslistan kanssa, mukanani etukäteen mietityn aterian ainekset. Usein lappu on sotkuista suttua täynnä, hyvällä tuurilla lappukin on hukkunut ennen kuin pääsen kauppaan. Siinä sitten treenaan muistiani ja yritän saada ostettua kaikki, mitä piti. Joskus puoliso menee kauppaan tekemäni ostoslistan kanssa, ja tuloksena on jännittäviä ateria-aineksia, kun hän on veikannut kirjoittamani harakanvarpaat pieleen. Tehdessäni arkisia ruokaostoksia jumitan usein samoilla urilla. Joskus ajatuksissa ei ole muuta kuin jauheliha, päivästä toiseen. Todella ärsyttävää. Tällaisia totaalijumituksia välttääkseni olen viime aikoina syvähaastatellut ruuhkavuosissa huhkivia kanssasisaria, joilla kokkaushommat ja ruoka-aterioiden viikkosuunnitelmat ovat hallussa. Sellaisia, jotka tutkivat keittokirjoja huvikseen, fiilistelevät ja kokeilevat kaikenlaisia ruokia, keskellä arkea. Olen keskustellut näiden arkikokkien kanssa lempiruoista, ateriaväleistä, ruoan valmistustavoista niin, että kuola on jo valunut ihan puhtaan mielikuvituksen voimalla. Ilahduttavasti olen saanut uusia ideoita ja rohkaistunut kokeilemaan jotain uuttakin joskus. Kokeilut ovat joskus onnistuneet, joskus eivät. Sillä perheessäni on monen sorttista ruokaronkelia, johtuen allergiasta, erityisruokavaliosta, aistiyliherkkyydestä tai syväänjuurtuneesta epäluulosta uusia asioita kohtaan. Yritin saada kotona myönteisemmän ilmapiirin kasviksia kohtaan kiinnittämällä keittiön kaappiin koululaisen tekemän taideteoksen porkkanoista. Tämä ei varsinaisesti aiheuttanut arjessamme muuta muutosta kuin sen, että nähdessäni vahaliitukuvan porkkanoista, muistan: ai niin, porkkanoitakin pitäis ostaa! Voisinkin keittää niistä keittoa joku päivä. Ja siihen se sitten tyssää, huonoon muistiini. Olemme yrittäneet lisätä kasvisten syöntiä perheen arjessa. On kokeiltu uusia vihanneksia ja prosessoituja tuotteita arkiruoissa. Tosin ei selvästikään tarpeeksi sitkeästi. Erään kerran leivoin härkistäytteisiä pasteijoita iltapalaksi. Kerroin iltapalan menun olevan ”yllätyspasteijoita”. Siinä meni puoli minuuttia kun perheen pienin valisti sisarustaan: ”oletko huomannut, että kun joku ruoka on nimeltään yllätys, se todennäköisesti sisältää härkistä tai nyhtistä.” Harvinaisen teräviä tyyppejä nämä pasteijanvieroksujat! Avartaakseni omaa katsantokantaani ja löytääkseni uusia kasvisruokaelämyksiä osallistuin alkuvuodesta kevyesti Vegaanihaasteeseen. Haasteen aikana sain muistutuksen siitä, ettei uusien ruokien maistaminen ole aina helppoa aikuisellekaan. Silmät kyynelissä ja hampaat irvessä maisteltuani muutamia tuotteita päätin, etten aio syödä niitä enää koskaan. Oli päiviä, jolloin söin vain vegaanisesti. Oli päiviä, jolloin himoitsin hyvin suuresti lauantaimakkaraa, lapsuuteni herkkua. Ja söin sitä. Löysin haasteen aikana uusia, maistuvia kasviperäisiä tuotteita ja uusia ruokareseptejä arkeeni. Mutta miten ujuttaa ne osaksi perheen arkea? Karolina Lamroth Kirjoittaja rakastaa musiikkia ja lukemista, on MLL Kannelmäen yhdistysaktiivina aina pienten puolella ja toivoo maailmanrauhaa. Mutsi ja lähiön lumo Arkiruokasi kaikki keitä SIRKKU INGERVO KM, erityisopettaja, opo, sosiaalityöntekijä, 18 vuotta valtuustossa www.sirkkuingervo.fi Taistelen tasa-arvoisen koulutuksen, reilun perhepolitiikan ja puhtaan sisäilman puolesta! STOP ILMASTONMUUTOS! 8 SUUTARI Kaaren parkissa Kaikki suutaripalvelut kauppakeskus Kaaren parkkitasossa. Myös avainpalvelut. Myynnissä vöitä, lompakoita ym. Avoinna arkisin 9 20, la 9 18 Puh. 09-773 2376 Helsingin Maununnevalla toimivan Suomalaisvenäläisen koulun vajaalle 800 oppilaalle ja opettajalle on etsitty pitkään väistötiloja syksyllä 2019 alkavan uuden koulun rakentamisen ajaksi. Väistötilan etsinnässä on kohdattu monenlaisia haasteita, mutta nyt koulun sijoittuminen Kannelmäen Pelimannintielle alkaa näyttää rehtorin mukaan varovaisen positiiviselta. KAARELASSA SIJAITSEVA Suomalais-venäläinen koulu on Suomen suurin venäjän kielen ja kulttuurin opetukseen erikoistunut yleissivistävä koulu, jossa voi opiskella A1-venäjää alakoulusta lukioon saakka. Kielikoulua ylläpitää valtio, sen rahoituksesta vastaa Opetushallitus, ja koulun tilat omistaa Senaatti-kiinteistöt. Koulu tarvitsee uudet tilat pitkään jatkuneiden sisäilmaongelmien takia. Osa vanhoista tiloista on poistettu käytöstä jo kaksi vuotta sitten, ja vaikka tilanne on toistaiseksi hallinnassa, edellyttää koulunkäynnin tulevaisuus uuden koulun rakentamista. Uudisrakennuksen suunnittelu eteneekin hyvin, ja syksyllä 2021 oppilaiden pitäisi muuttaa uuteen kouluun, ellei evakkoretki sotke suunnitelmaa. Ensisijainen vaihtoehto koulun väistötilojen sijanniksi on Kannelmäen Pelimannin koululta vapautuva tontti, joka sijaitsee noin kahden kilometrin päässä nykyiseltä koululta. Koulu toimisi Pelimannitiellä uuden koulurakennuksen valmistumiseen, syyslukukauden 2021 alkuun asti. Sijainti tiedetään lopullisesti vasta, kun rakennuslupaprosessi on saatu päätökseen kevään 2019 aikana. – Mikäli emme saa väistötiloja Pelimannintielle, se voi johtaa oppilaskatoon ja jopa parinsadan oppilaan hakeutumiseen Kannelmäen alueen muihin kouluihin. Sitä tuskin kukaan alueella toivoo, sillä alueella sijaitsevat kaupungin koulurakennukset ovat täynnä ja useimmat odottavat peruskorjausta tai uudisrakennusta. Ne kohtaisivat melkoisen oppilaspaineen, kun joutuisivat nykyisten oppilaidensa lisäksi ottamaan meidän oppilaitamme, Suomalais-venäläisen koulun rehtori Tuula Väisänen sanoo. Suomalais-venäläisen koulun runsaasta 700 oppilaasta noin 300 asuu sen lähialueilla. Koulu ja Senaattikiinteistöt ovat kartoittaneet oppilaiden ja huoltajien mielipiteitä väistötilojen sijainnista ja opintopolun jatkuvuudesta, ja valtaosa vanhemmista toivoi korvaavia tiloja Kannelmäen Pelimannintielle, sillä väistötilojen sijainti valtion tontilla Viikissä vaikeuttaisi koulumatkoja sekä heikentäisi pienten oppilaiden turvallisuutta. Pelimannintien väliaikaistilojen rakentamisen yhteydessä tehtävien liikennejärjestelyjen on tarkoitus parantaa tilannetta nykyiseltään esimerkiksi päiväkodin kohdalla. Paviljongit voisivat mahdollisesti palvella myöhemmin myös kaupungin väistötilatarpeita. – Valtaosa oppilaistamme kulkee kouluun kävellen, pyörällä tai julkisilla kulkuneuvoilla, ja saattoliikennettä tarvitsevat vain pienimmät, lähinnä 0-2 -luokkien oppilaat, Tuula Väisänen lisää. Väistötilaa on etsitty pitkään Senaatti-kiinteistöt on käynyt läpi viime vuoden aikana 30 mahdollista väistötilarakennusta ja seitsemän eri tonttia Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta Suomalais-venäläisen koulun tarpeisiin. Tavoitteena on ollut löytää laatukriteereihin sopivat tilat mahdollisimman läheltä nykyistä koulua. – Suuri osa kartoitetuista väistötilarakennuksista on karsiutunut listalta tilojen soveltumattomuuden, aikataulun, sisäolosuhderiskien ja huonon sijainnin vuoksi. Senaatti-kiinteistöt on tarkka tilojen laadun suhteen. Tilojen pitää olla turvalliset ja terveelliset sekä soveltuvat koulutyöhön, lisäksi ratkaisun pitää mahdollistaa luotettavasti myös uuden rakennuksen valmistumisen aikataulu, toimialajohtaja Tuomas Pus a Senaatti-kiinteistöiltä kertoo. Kartoitustyön lopussa vaihtoehtoina ovat olleet Helsingin kaupungin omistama Pelimannintien tyhjillään olevan koulun tontti sekä valtion omistama Viikin Mustialankadun tontti. Väistötilojen lopullinen sijainti varmistuu kevätlukukauden 2019 aikana. Suomalais-venäläisen koulun väistötilojen etsintä on matkan varrella kohdannut myös ennalta arvaamatonta vastatuulta, kun jo sisäilmasyistä käyttökelvottomaksi kertaalleen todetun Pelimannin koulun rakennuksen purkamisesta valitettiin. Vaikka valitus on sittemmin vedetty pois, se mutkisti oppilaiden kipeästi tarvitseman väistöpaikan aikataulua. Pelimannin tyhjä tontti tarjoaisi pelastusrenkaan Tällä hetkellä Senaatissa työskennellään väistötilojen rakennuslupasuunnittelun kanssa ja toiveissa on aloittaa paviljonkien pystytys keväällä lupaprosessin valmistuttua. Senaattikiinteistöt on sopinut Pelimannintien tontin käytöstä Helsingin kaupungin kanssa, ja parhaillaan kaupunki purkaa tontilta vanhaa rakennusta. Koulun toiminta jatkuu nykyisissä tiloissa väistötilojen käyttöönottoon saakka. – Kannelmäen tontin suhteen on tehty yhteistyötä Helsingin kaupungin kanssa. Mikäli rakennuslupaprosessi etenee odotusten mukaisesti, koulun väistötilat voitaisiin sijoittaa Pelimannintielle syylukukaudella 2019. Teemme kaikkemme, että korvaavat tilat olisivat käytettävissä lukukauden alkaessa. Aikataulua voi muuttaa rakennusluvan käsittelyssä tai kuulemisessa tapahtuva viivytys, mikä siirtäisi korvaavien tilojen käyttöönottoa lukukauden alusta myöhäisemmäksi, Tuomas Pusa Senaatti-kiinteistöistä sanoo. Yhteydenotot: Tuula Väisänen, rehtori, Suomalais-venäläinen koulu tuula.vaisanen@svk-edu.fi Tuomas Pusa, toimialajohtaja, Senaatti-kiinteistöt tuomas.pusa@senaatti.fi Suomalais-venäläisen koulun oppilaat toivovat helpotusta väliaikaiseen tilapulaansa Kannelmäestä Pelimannintien väliaikaiskoulu mahdollistaisi oppilaiden koulutien jatkumisen Hankasuontie 7, 00390 HELSINKI, P. 020 712 0500 info@automuovikem.fi, www.automuovi.fi • Korikorjaukset • Muovikorjaukset • Tuulilasit • Huollot • Varaosat • Valtuutettu Saab -huoltokorjaamo ja -varaosaliike Auto-Muovi palvelee
12 10.4.2019 Bök i Kårböle PÅ TWITTER SPRIDS OFTA olika roliga frågor. Vad heter du? är en frågekedja som har spritts nyligen. Där berättar man om vilka missförstånd ditt namn har gett upphov till. Med ett svenskspråkigt namn i Finland hamnar man ju ibland ut för lustiga situationer. Då jag på den stora porslinsfabriken i tiden flyttade in i ”den fina kontorskorridoren” sattes min namnlapp upp invid dörren ”REHNSTRÖM”. På kvällen märkte jag att städerskan, en glad mogen dam, Selma, med karelska rötter, blängde på skylten då hon gick fram och tillbaka med sin städmopp. Sen tog hon mod till och stannade vid den öppna dörren: ”Kuule sie Reksremmi!” Vi fick fort kontakt och brukade ofta diskutera livets olika problem. Varifrån kommer då detta släktnamn? Den äldsta anfadern i vår släktutredning på 1700-talet benämndes med fadersnamn: Niels Mattsson, sonen hette förstås Anders Nilsson och hans son blev Anders Andersson. Sen följde Erik Andersson. Erik var den första på Skarpkulla gård i Pojo, som tog ett släktnamn 1824, de det blev brukligt. Till prästen meddelade han sitt släktnamn, Rehnström. Ofta anknöt släktnamnet till gårdsnamnet, så blev det inte nu. I naturen i Pojo finns det förstås många rena strömmar som rinner genom skogen. På 1930-talet kom det en period då det inte var populärt med svenska namn. Min farbror Uno Rehnström arbetade som försäljningschef på Asko-bolaget i Lahtis. Hans chef, bergsrådet Aukusti Asko-Avonius, tyckte att ”tolla nimellä et myy paljon huonekaluja täällä”. Följaktligen bytte farbror Uno sitt släktnamn till det klingande Rytökoski, väl funnet. Om jag kommer i trångmål med att beställa hotellrum eller restaurangbord i det inre Finland, brukar jag ibland lösa det med att använda den versionen av vårt släktnamn. Min brorsdotter som arbetar som läkare i England brukar ibland ha svårigheter med sitt namn. Då kan det i bästa fall bli en spännande version, ”doctor Rainstorm”. Släktnamnet är ju inte en bestående definition på släktingar. Släktträdet efter Nils Mattsson innehåller i dag c 1 000 personer av vilka bara c 200 har efternamnet Rehnström. Fastän släkten är koncentrerad till Nyland, finns det grenar ute i världen i åtminstone i USA, England, Schweiz och Sverige. Om man läser släktträdet från yngsta generationen bakåt har vi fått genförstärkning från Sverige, Tyskland, England, Frankrike, USA, Australien, Ukraina, Afghanistan och Iran. I dag sker mycket marknadsföring med data från befolkningsregistret. Där står jag med förnamnen Karl Peter. Karl har vi fört vidare från farfar Karl ”Kalle” Oskar och följaktligen har våra söner också första förnamnet Karl. Telefonförsäljaren brukar fråga ”Är det Karl Rehnström?” och då brukar jag svara ”Det finns nio Karl Rehnström, sex av dem är ännu vid liv, vem vill du tala med?” Så frågan ”Vad heter du?” är alltid mycket berättigad. Peter Rehnström Gamlasbo Vad heter du? HUHTIKUUN 2. PÄIVÄNÄ siunattiin Kannelmäen kirkossa Sami, oikealta nimeltään Unto Ruokonen, viimeiselle matkalleen. Hänet tunnettiin Kannelmäen kahvilan asiakaspiirissä Samina kaverien keskuudessa. Sami oli kahvilan vakiokävijä niin kauan kun kunto antoi myöten. Hän porhalsi paikalle punaisella Fiatillaan. Lopulta vaikea sairaustilanne kävi ylivoimaiseksi, ja Sami siirtyi ajasta ikuisuuteen. Sami tunnettiin kaveripiirissä mielenkiintoisena persoonana, jolla oli vahvat mielipiteet ja myös vahva huumorintaju, joskus melko sarkastinenkin. Hänen kanssaan viihtyi, ja hänen kanssaan oli mukava keskustella. Hänen kanssaan ei tullut ikävä. Sami oli aikoinaan kovan luokan sukeltaja. Erityisesti pitää mainita, että hän kehitti sukelluspukuakin niin hyvällä menestyksellä, että puolustusvoimatkin oli siitä kiinnostunut. Kaipaamme Samia kahvilaporukkaamme, ja toivomme hänelle kaikkea parasta siellä jossakin. Kannelmäen kahvilan kaveriporukka puolesta Erik Bärlund Sami on poissa HAAGAN TAIDESEURA on Helsingin vanhimpia aktiivisia taideseuroja, joka perinteitä kunnioittaen seuraa aikaansa. Tänä vuonna on menossa 53. toimintavuosi. Jäseniä on noin 100 ja uusia, jo alan kokemusta hankkineita taiteilijoita,otetaan mielellään mukaan toimintaan. Esittäydymme yleisölle mm. kerran vuodessa pidettävissä suurissa vuosinäyttelyissä, joihin jokainen seuran jäsen voi osallistua. Näyttelyt pidettiin aikoinaan koulujen hiihtoloman aikaan Pohjois-Haagan yhteiskoululla, mutta seitsemän vuotta sitten siirryttiin Sanomatalolle ja sieltä Kaapelitehtaalle, mikä on yksi Helsingin suurista taidekeskuksista. Kaapelitehtaan näyttelyihin on kutsuttu myös vierailevia ulkomaisia taiteiljoita kuten Puolan keramiikkayhdistyksen jäseniä vuonna 2016. Tämänkin vuoden näyttelyyn on kutsuttu ulkomaalaisia taiteilijoita. Seura on myös kansainvälistynyt ollen takavuosina vastavierailulla esim. Puolan Varsovan ja Espanjan La Calan kulttuurikeskuksissa. Tänä vuonna aloitettiin suunnitelmat uudesta Espanjan näyttelystä yhdessä sikäläisen kansainvälisen taideseuran kanssa. Haagan Taideseuran vuosinäyttely on tänä vuonna 2.-14.4.2019 Kaapelitehtaan Puristamossa Helsingissä. Luvassa hieno näyttely. Tervetuloa ! Kellarigalleria Haagan sydämessä Uutena toimintana Haagan Taideseura on avannut kaupunginosan sydämeen oman Haagan Taidekellarinsa. Näyttelyt ovat toistaiseksi auki rajoitetusti. Alueen asukkailla on näyttelyiden aikana kävelymatkan päässä mahdollisuus tutustua erilaisiin ja eri materiaaleilla tehtyihin jäsenten teoksiin. Viimeisimmässä Taidekellarin näyttelyssä oli esillä Auvo Aaltolan vanhojen linja-autojen pelleille maalaamia töitä. Galleria tuo näin oman lisänsä lähiseudun kulttuuritarjontaan. Haaveena on saada alueen muusikoita mukaan vaikkapa näyttelyiden avajaisiin tai muihin tilaisuuksiin. Tämä haave toteutuikin ystävänpäivänä, kun alttoviulisti Laura Kajander soitti osia Bachin soolosellosarjoista seuran Ystävänpäivätapahtumassa, jossa oli esillä myös seuran taiteilijoiden Ystävyys-aiheisia teoksia. Lisäksi Robert Mercier lausui kirjoittamiaan runoja sekä suomeksi että ranskaksi. Näin yhdistettiin eri taiteen lajeja, kuten seuran perustamisen aikoihin yli 50 vuotta sitten. Seura pyrkii yhteisöllisyyteen. Kevään aikana järjestetään jälleen lasten taidepaja, jonka teokset tulevat esille Riistavuoren palvelukeskuksen vitriineihin ilahduttamaan asukkaita ja muita kävijöitä. Seuran jäsenten töitä on Riistavuoren Palvelukeskuksen lisäksi nähtävänä alueella myös kulttuurikeskus Kanneltalossa ja Pohjois-Haagan kirjastossa kuukausittain vaihtuvissa vitriininäyttelyissä. Lisäksi seura järjestää Taiteidenyön tapahtumia ja ottaa osaa alueen muihin tapahtumiin sekä järjestää jäsenilleen retkiä ja koulutusta. Seuraan voi ottaa yhteyttä haagants@gmail.com ja sen nettisivuilta www.haagantaideseura.com löytyy lisää tietoja seuran toiminnasta. Haagan Taideseura & Haagan Taidekellari Aino Ackténtie 8 E (talon takapihalla E-portaan kellaritila) 00400 Helsinki (Pohjois-Haaga, Thalian aukio) haagants@gmail.com www.haagantaideseura.com Äänestä Suomi turvalliseksi! Rajat ovat rakkautta! Huolehditaan suomalaisista! Pia Kopra Kaupunginvaltuutettu Kansanedustajan avustaja, kielikouluttaja, HuK www.piakopra.fi 103 Rehnströms kusiner vid släktgården Skarpkulla i Pojo. Auli Suvanto-Salokannel ja Riitta Kärkkäinen HAAVEITA, UNELMIA, UTOPIOITA Haagan Taideseura Kaapelitehtaan Puristamossa 2.-14.4.2019 Kulttuuriyhdistys Perspektiivi ry:n KEVÄTMYYJÄISET! 14.04.2018 klo 12:00 16:00 Purpuripolku 4:n kerhohuoneella Kikyttömästi aktiivimallittomaan Suomeen ILPO HAAJA Malminkartano 6 “Haluan Pilvin jatkavan kansanedustajana” Tomi Sevander, Kaupunginhallituksen jäsen. Kaarelan demarien ehdokas Pilvi Torsti tavattavissa eri puolilla Helsinkiä. Ks. kalenteri www.pilvitorsti.fi Maksaja: Tukiyhdistys Sinikka Lintukankare Tyylitellen, 2019. Öljyvärityö. • onnitteluja pääsiäiskortteja • mosaiikkitöitä • huopa-askartelutöitä • tauluja, kransseja, asetelmia yms. • kahvibuffet • arpajaiset Tervetuloa!
13 10.4.2019 Historiaa selkeästi ja painavasti MAAMME ITSENÄISYYDEN satavuotispäivän johdosta ilmestyi kiittävän paljon historiatutkimusta, jossa on tavoiteltu objektiivista ja rehellistä kuvausta kansamme jakautumisesta sisällissodan eri osapuoliksi, unohtamatta tapahtumiin vaikuttaneita kansainvälisiä tapahtumia. Tästä laajasti kirjakokoelmasta olen lukemani perusteella halunnut erityisesti mainita WSOY:n kustantamat kaksi kirjaa, joiden otsikkonimet ovat yksinkertaisesti 1917 ja 1918, tekijöinä maineikkaat historiantutkijat Kai Häggman, Teemu Keskisarja ja Markku Kuisma sekä laajasta ja monipuolisesta kuvituksesta vastannut Jukka Kukkonen . Näiden lisäksi mainitsen vielä jo aiemmin lukijoille esittelemäni Marjaliisa ja Seppo Hentilän , Saksalainen Suomi 1918, joka on ensimmäinen perusteellinen tutkimus Saksan itämeren divisioonan osuudesta vuoden 1918 tapahtumiin maassamme sekä Seppo Hentilän laaja katsaus ja yhteenveto vuoden 1918 tapahtumien vaikutuksesta kansamme muistiin ja politiikkaan. Pitkät varjot vuoden 1918 muistamisen historia ja politiikka. Vuoden 1918 lopulla valtionhoitaja P.F. Svinhufvudin armahti vangitut punakaartilaiset, joilla ei ollut syytettä vakavista rikoksista ja samassa yhteydessä armahdettiin kaikki valkoiset suorittamistaan sotarikoksista ilman oikeudenkäyntiä. Hävinnyt osapuoli, punaiset kapinalliset ja heidän perheensä saivat kärsiä monenlaista nöyryytystä ja vihanpitoa valkoisen porvariston taholta. Vasta toisen maailmansodan jälkeen palautuivat perustuslailliset kansalaisoikeudet myös vasemmistolaisille. Maamme lähihistoriaa alettiin tutkia tasapuolisesti. Mutta koulujen historian opetukseen asti eivät nämä uudet avaukset juurikaan päässeet vaikuttamaan ennen 1950-60lukujen peruskoulu-uudistusta. Akateemiset historiatutkimukset eivät tavoittaneet laajoja lukijapiirejä, eikä niiden uusia tuloksia ja tulkintoja viety koulujen historian oppikirjoihin. Kun vuosien 1917-18 tapahtumat henkilökohtaisesti kokeneet varsin yleisesti vaikenivat kotipiirissäkin kokemuksistaan, jäivät nuoremmat sukupolvet pitkäksi aikaa valtamedian levittämän ”valkoisen totuuden” tulkitseman historiakuvan vaikutuksen piiriin. Teemu Keskisarja piirtää kuvaa Suomen ja suomalaisten tilanteesta ensimmäisen maailmasodan melskeissä. Vuoden 1914 elokuussa alkanut sota jakoi Euroopan kahteen sotaiseen leiriin ja laajeni maailmansodaksi. Suomi säilyi kuitenkin sodan ulkopuolella, vaikka tsaarin määräyksestä Suomea alettiin linnoittaa mahdollisen Saksan hyökkäyksen varalta. Tänne siirrettiin myös lisää venäläisiä sotilasosastoja. Suomen talous ja varsinkin metsäja paperiteollisuus hyötyivät kaupan vilkastumisen seurauksena sotaa käyvän tsaari-Venäjän kanssa. Suomalainen metalli-, nahka-, ja tekstiiliteollisuus vaurastuivat varustamalla Venäjän armeijaa. Suomeen sijoitetut venäläisjoukot yhdessä kymmeniätuhansia miehiä työllistäneiden linnoitustöiden ohella merkitsivät runsasta rahan tuloa ruhtinaskuntaan. Se korvasi suurelta osin länsiviennin tukkeutumisen sodan vuoksi. Ruotsin kanssa kaupankäynti kuitenkin vilkastui ja se olikin Suomen lähes ainoa henkireikä läntisille markkinoille. Tilanne muuttui kuitenkin vuoden 1917 keväällä, kun tsaari Nikolai II luopui kruunusta ja tilalle tuli väliaikainen hallitus. Sodan köyhdyttämän Venäjän kauppa vaikeutui, jonka seurauksena myös Suomen talous heikkeni. Sodan vaikutuksia talouselämään valottaa Markku Kuisma vuoden 1917 kirjaan kirjoittamassaan Pörssipolska päättyy ja vuoden 1918 tilanteesta Firmojen vapaussota. Rahamaailman vastavallankumous 1918. Sodasta hyötyneet teollisuuden, kaupan ja liikepankkien vanhasuomalainen johtoporras ei vielä 1917 kynnykselläkään ajatellut pienen Suomen kansan tulevaisuutta toisin kuin Venäjän maailmanvallan yhteydessä. Vaikka monet teollisuusjohtajat olivatkin olleet mukana perustuslaillisessa oikeustaistelussa ja vaatimassa suuriruhtinaskunnan erioikeuksien säilyttämistä, he pysyttelivät erossa jääkäriliikkeestä. Mannerheim piti jääkäreiksi koulutettavaksi Saksaan lähteviä yksiselitteisesti maanpettureina, vihollisen värvääminä sabotööreinä ja vakoilijoina. Suhteet pysyivät kireinä kenraalin ja jääkäreiden välillä vielä näiden saapuessa Suomeen valkoisen armeijan tueksi. Jääkäreille Mannerheim oli puolestaan epäluotettava ”ryssänkenraali”. Bolshevikkien valtaannousu Venäjällä muutti asenteet Suomen itsenäisyydestä. Nyt ymmärrettiin, että kysymys oli valtasuhteista täällä Suomessa. Kyse oli yhtiöja pankkimaailman vapaussodasta. Porvarillisia suojeluskuntia ryhdyttiin jo syksyllä 1917 tukemaan taloudellisesti vastavoimaksi työväenkaarteille. Kai Häggman tarkastelee kirjoituksessaan ”Kynällä ja kiväärillä” (1917) ja ”Tämä pitkäja salavihainen kansa” (1918) kulttuurielämän, kirjailijoiden ja taiteilijoiden suhdetta sisäiseen valtataisteluun. Algot Untola (Irmari Rantamala, Maiju Lassila nimellä) tunnettu kirjailija toimitti viimeiset kapinan aikaiset Työmieslehden numerot, joissa voimakkaasti puolustettiin punaisten toimia. Algot Untolan kustantaja ja monivuotinen ystävä Eino Railo puolestaan toimitti valkoisten lehteä Uusi Päivä. Juhani Aho kirjoitti, että lukemalla rinnakkain näitä kahta lehteä ymmärtää, kuinka suunnattoman kahtiajakautuneessa ja vihamielisessä ilmapiirissä Suomi itsenäistyi. Häggman kuvaa laajasti kulttuurialan ihmisten jakautumista eri leireihin. F.E. Sillanpään Hurskas kurjuus verrataan Väinö Linnan Täällä pohjantähden alla Sillanpään kuvausta kansalaissodan torppareiden ja tilallisten asemasta ja asenteista pidetään tarkimpana. Suosittelen edellä mainittujen kirjojen lukemista kaikille, jotka haluavat täydentää historian tuntemustaan Suomen itsenäisyyden satavuotistapahtumista. Oiva Björkbacka www.kultatukku.fi Espoo, Kauppakeskus Espoontori, ark. 10-18 la 11-15 Helsinki, Kauppakeskus Ristikko, ark. 10-18 la 11-15 Helsinki, Kauppakeskus Itis (Hansasilta 2. krs.), ark. 10-18 Ostamme päivän hintaan: • kaikki kultaja hopeakorut • kellot • hammaskulta • pöytähopeat • rahat (joissa jalometallia) Voit myös tilata turvapussin ja lähettää esineesi meille maksutta postin kautta Verkkokauppa ja 9 myymälää, joissa Suomen suurin valikoima secondhand ja vintage -koruja Valikoimassa paljon merkkikoruja ja harvinaisuuksia sekä uusia kultasormuksia! Tervetuloa lämpimälle lounaalle Deli Konalaan! MA–PE KLO 10.30–14.00 8,50 € / 10,30 € SISÄLTÄÄ SALAATTIPÖYDÄN JA KAHVIN KATSO MENU: RAFLAAMO.FI DELI KONALA HANKASUONTIE 2, 00390 HELSINKI AVOINNA MA–PE KLO 06–21, PE–LA KLO 9–18 Klaneettitie 7, 00420 Helsinki P. 09 563 3900, 09 563 3901 www.taksimpizzeria Ateria 5. Kaksi annosta + 1,5 L JUOMA. NOUDETTUNA Voimassa toistaiseksi. Mainitse tarjouksesta tilatessasi. Ateria 6. Pannupizza + 1,5 L JUOMA. TOIMITETTUNA Voimassa toistaiseksi. Mainitse tarjouksesta tilatessasi. Ateria 7. Perhepizza + 1,5 L JUOMA. TOIMITETTUNA Voimassa toistaiseksi. Mainitse tarjouksesta tilatessasi. Ateria 1. Kaksi annosta + 1,5 L JUOMA. TOIMITETTUNA Voimassa toistaiseksi. Mainitse tarjouksesta tilatessasi. Ateria 2. Kolme annosta + 1,5 L JUOMA. TOIMITETTUNA Voimassa toistaiseksi. Mainitse tarjouksesta tilatessasi. Ateria 3. Neljä annosta + 1,5 L JUOMA. TOIMITETTUNA Voimassa toistaiseksi. Mainitse tarjouksesta tilatessasi. Ateria 4. Kaksi perhepizzaa + 1,5 L JUOMA. TOIMITETTUNA Voimassa toistaiseksi. Mainitse tarjouksesta tilatessasi. 20,60 Avoinna: Ma-To 10-22, Pe 10-23, La 11-23, Su 11-22 32,60 28,50 36,40 19,00 19,20 20,00
14 10.4.2019 • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 OLEN KYLLÄSTYNYT kaikenmaailman poliitikkoihin ja toimittajiin, kun he jankuttamalla jankuttaa, että me suomalaiset olemme syyllisiä lämpötilan nousuun. No emme varmaan lämmitä, että se näkyisi maailman ilmastossa. Ensiksi maapallon populaation kasvu pitää saada heti aisoihin. Toiseksi sodat ja kriisit pitää ratkaista ja siihen ei YK pysty eli nekin rahat suoraan ehkäisyn tukemiseen ja koulutukseen. Öljyn ja kaasun pumppaamisessa ja kuljettamisessa sekä jalostamisessa haihtuu ilmaan miljoonia tonneja haitallisia kaasuja, jotka ovat enemmän kuin 20 kertaa pahempia kuin hiilidioksidi. Siis järjestelmät ja putkistot kuntoon. Kivihiilen polttamisen täydellinen korvaaminen biotuotteilla on hölmöläisen toimintaa. Jo puubiomassojen kuljetukseen eli logistiikkaan tärväytyy energiaa, joka tuottaa hiilidioksiidia enemmän kuin kivihiilenpolttamisen haitat ovat. Lisätuhkamäärän (kuusinkertainen hiileen verrattuna) käsittely ja kuljettaminen maksaa extraa. Tuhka pitäisi levittää metsiin lannoitteeksi. Toimivien laitosten purkaminen aiheuttaa lisäkuluja esim. Hanasaaren voimalaitoksen purkaminen ja korvaaminen yms. maksaa 460 miljoonaa euroa helsinkiläisille veronmaksajille. Kukahan ne verot oikeasti maksaa (siis keskiluokka)? Pariisin ilmastosopimuksen rahalliset velvoitteet tulevat voimaan vuonna 2020. Mekin joudumme maksamaan YK:n asettamasta vuosittaisesta 100 miljardin dollarin maksuista useita kymmeniä tai jopa satoja miljoonia euroja. Mihin se kuluerä valtion budjetissa piilotetaan? Keneltä ne rahat ovat pois vai asetetaanko uusi vero? Kyllä ilmastonmuutos tullee meille tosi kalliiksi vaikka jättäisimme lihansyönnin ja lentomatkat että autoilun minimiin. Yt seniori Olli PALAUTE HELSINKI ON LISÄNNYT vuoden 2018 aikana päiväkotipaikkoja runsaasti. Näistä iso osa kaupungin omissa päiväkodeissa. Kuluvalle vuodelle päiväkotipaikkoja lisätään. Silti jonot ovat olemassa ja hakemuksia ei käsitellä tarpeeksi nopeasti. Helsingin kaupungin tavoitteena on, että mahdollisimman moni lapsi saa päiväkotipaikan kodin läheltä. Tämä tavoite pitää myös toteuttaa. Helsingin kaupunki uutisoi joulukuussa 2018, että tehdyn selvityksen mukaan ”julkisella liikenteellä matka-aika kodista päiväkotiin on keskimäärin vajaa 11 minuuttia ja 90 prosentilla lapsista matka-aika on korkeintaan 20 minuuttia.” Huoleni kohdistuu kuitenkin lapsiin ja perheisiin, joilla tuo 20 minuuttia ylittyy reilusti. Saimme tiedon asiaamme käsittelevältä päiväkodin johtajalta, että yhdeksän kuukauden ikäisen lapsemme päiväkotipaikka on reilusti yli tunnin etäisyydellä kodistamme, vaikka lähialueellamme on useita päiväkoteja. Ruuhkassa tuo matka-aika julkisella todennäköisesti pitenee entisestään. Ongelma on, että lähipäiväkodit ovat täynnä. Vaihtoehdoksi suositeltiin yksityistä päiväkotia. Pienituloisille perheille suuremmat hoitomaksut voivat olla mahdottomuus. Kotona olemme keskustelleet vakavasti siitä, että jääkö pienituloisempi vanhempi kotiin hoitamaan lasta ja jättää työpaikkansa. Taloudellisesti tämä olisi vielä huonompi vaihtoehto, vaikka monelle varmasti se ainut. Helsingin kaupungin on pystyttävä huolehtimaan lasten oikeudesta saada päiväkotipalveluja lähellä kotia, edistämään molempien vanhempien työssäkäyntiä sekä täyttämään varhaiskasvatuslain mukaiset velvoitteensa. Miikkael Azaize Tervetuloa Kisakallion urheiluopiston opiskelijoiden järjestämään ilmaiseen Liikuntaja hyvinvointitapahtumaan kauppakeskus Kaaren Easy Fittiin tiistaina 16.4.2019 klo 12.00. Tapahtuma on suunattu ikäihmisille. Ohjelmassa kevyttä liikuntaa, tietoiskuja ravinnosta, liikunnasta, ja unesta. Tarjolla pientä purtavaa. Tervetuloa! Pääsiäismyyjäiset la 13.4. klo 11-13, os. Klaneettitie 6–8 A, 4. krs. Leivonnaisia, käsitöitä, pääsiäiskoristeita, arpajaisia. Buffetissa kahvia, teetä, mehua, suolaista ja makeaa lähetyksen hyväksi. Mukana Työtupa ja lähetyspiiri, Lapsija nuorisokuoro Kannelkellot, Kannelmäen Martat ja Kuurojen Raamattupiiri. Palmusunnuntain messu su 14.4. klo 10. Lotta Petäjäniemi, Nina Rajamäki, Kari Härkönen, Nuorten aikuisten lauluryhmä. Kiirastorstain koulujen ehtoolliskirkko to 18.4. klo 13 kirkossa. Lotta Petäjäniemi, Virpi Koskinen, Anne Myllylä. Kiirastorstain ehtoollinen to 18.4. klo 19 kirkossa. Milla Mäkitalo, Virpi Koskinen, Sakari Enrold, Anne Myllylä, Anna Záborszky-Teppo, sello. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 19.4. klo 10 kirkossa. Nina Rajamäki, Anne Myllylä, virsilauluryhmä. Heinrich Schütz: Matteus-passio pitkäperjantaina 19.4. klo 18 kirkossa. Martti Anttila; evankelista, Mikko Kuivalainen; Jeesus, Eteläsuomalaisen Osakunnan Laulajat, johtaa Teemu Tommola. Liput 12/8 €. Pääsiäispäivän messu su 21.4. klo 10 kirkossa. Kristus nousi kuolleista! Konsta Korhonen, Milla Mäkitalo, Tiia Saari. Toisen pääsiäispäivän perhekirkko ma 22.4. klo 12 Malminkartanon kappelissa. Lotta Petäjäniemi, Tiia Saari. Musiikkia Kannelmäen kirkossa: Virrestä voimaa Virsiä helvetistä ja sen lähistöltä su 28.4. klo 18. Teologian tohtori Kari Kuula avaa viimeisen tuomion ja kadotuksen teemoja virsikirjassamme. Anne Myllylä, urut. Vapaa pääsy. Tähdet ylläni -konsertti to 2.5. klo 19. Opera Telluksen solistit esittävät kauneimpia ooppera-aarioita ja musikaalien helmiä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Tulkinnanvaraista -konsertti su 5.5. klo 18. Ohjelmassa John Cage: Ryoanji (1985). Ryoan-ji on zenbuddhalainen temppeli Kiotossa. Sen kivipuutarhan tarkoitus on auttaa mietiskelyssä ja johdattaa kohti valaistumista. John Cagen tulkinnassa puhallinsoittimet piirtävät esiin puutarhan kivien muotoja ja lyömäsoitinten rytmit muistuttavat pihan sorasta. Darren Acosta, pasuuna, Kaisa Kortelainen, huilu, Juho Laitinen, lyömäsoittimet. Vapaa pääsy, ohjelma 10 € ovelta. Iäisen lemmen ääni Oskar Merikannon duetot ja yksinlauluja su 12.5. klo 19. Tiia Maria Saari, sopraano, Kullervo Latvanen, baritoni, Miikka Lehtoaho, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Kannelmäen kirkko Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI. Virasto, Klaneettitie 6–8 A, p. 09 2340 3800. Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8. helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki, facebook.com/kannelmaenseurakunta Päiväkerhojen ja perheiden pääsiäiskirkko pe 12.4. klo 11 Jukka-pappi ja lastenohjaajat. Palmusunnuntain perhemessu ja Unkari–kahvio 14.4. klo 10. Maika Vuori, Jukka Vanne ja Heidi-Maria Pautola. Voit tuoda virpomavitsasi alttarille siunattavaksi. Kahviossa musiikkia, leivonnaisia ja arpajaiset ystävyysseurakunnan hyväksi. Paastonajan hiljainen viikkomessu ke 17.4. ja 24.4. klo 18. Laulamme lempeitä, keskiaikaisia rukouslauluja ja vanhoja virsiä ilman säestystä. Kiirastorstain messu 18.4. klo 18 Maika Vuori, Haka Kekäläinen, Jukka Vanne, Lea Kujanpää, saarna ja huilu. Kirkko puetaan mustiin. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus 19.4. klo 10. Maika Vuori ja Pitäjänmäen kamarikuoro. Pääsiäisyön messu ja nyyttärit la 20.4. klo 23 Jukka Vanne. Voit tuoda yhteiseen pöytään omia pääsiäisherkkujasi. Pääsiäispäivän messu su 21.4. klo 10 Lea Kujanpää, Haka Kekäläinen ja Jyrki Myllylä, saksofoni. Toisen pääsiäispäivän messu ja pieni kirkkokahvikonsertti ma 22.4. klo 10. Haka Kekäläinen ja Maika Vuori. Kirkkokahvien lomassa vs. kirkkoherra Maika Vuoren debyyttikonsertti. Säestys Maija Ijäs, piano, Lea Kujanpää, huilu. Muuta Eero Junkkaalan Usko ja tieto –opintopiiri ke 24.4. klo 18. Mitä arkeologia kertoo Raamatun historiallisuudesta. Aloitamme klo 18 osallistumalla messuun, josta siirrymme keskustelemaan Raamatun äärelle. Teetarjoilu, iltapala. Retki Hankoon ke 22.5. Lähtö Pitäjänmäen kirkolta klo 9, paluu n. klo 19. Hinta 50e sis. kuljetukset, pääsyliput, opastukset, ruoan, kahvit. Ilm. pe 3.5. mennessä seurakuntatoimistoon. Tapahtumat Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4. Pitäjänmäen seurakunta Turkismiehenkuja 4, 00370 Helsinki Puh. 09 2340 5600, ti, to, pe klo 12-15, ke klo 14-18 pitajanmaki.srk@evl.fi www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta Mihin katosi keskustelu päivähoidon tilasta Helsingissä? Maapallo lämpenee Kannelmäen Pizzataxi on nyt Taksim Pizzeria Kannelmäessä Klaneettitiellä yli 30 vuotta sijainnut tuttu pizzeria on vaihtanut kuukausi sitten nimeään. Entinen Pizzataxi on nyt Taksim Pizzeria. MONET ALUEEMME asukkaista ovat nauttineet tämän paikallisruokapaikkamme antimista lähes imeväisiästä saakka. Pizzerian vetäjät Mehmet ja Meno jatkavat toimintaa entiseen malliin. Vain nimi on muuttunut, kaikki muu on entisellään: sama porukka, samat hyvät pizzat. Panostamme entistä enemmän hyvään palveluun, kotimaisuuteen ja lähija tuoretuotteisiin, Mehmet sanoo. Mehmet ja Meno ovat tulleetkin tutuiksi isolle osalle kannelmäkeläisistä. Mehmet on ollut liikkeessä töissä 18 vuotta ja Menokin jo 10 vuotta. www.taksimpizzeria.fi Pizzojen teko käy Taksimin kavereilta rutiinilla. Tässä liikkeessä on vuosien varrella tehty valehtelematta satoja tuhansia pizzoja.
15 10.4.2019 Parturi-Kampaamo Mia Laine P. 09 566 6281 Kanneltie 11, 00420 Hki Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (kauppakeskus Kaaren vieressä punatiilitalo) P. 09 566 0981 www.kannelmaenhammaslaakariasema.com • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 09 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 09 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KOTIKÄYNTEJÄ Kauneusja terveyspalveluja PARTURI-KAMPAAMO SALON KLIPSI PALVELEE KAAREN SOKOKSEN YHTEYDESSÄ ma-ke 10-18, to-pe 10-20, la 9-17 TERVETULOA ! Salon Klipsi Sokos Kaari puh. 040 755 2580 | www.salonklipsi.fi Kantelettarentie 7, 00420 Hki P. 09 5862 021 Avoinna klo 10-17 , la ja muina aikoina sopimuksen mukaan Tshernobyl, musta tarina Toisinajattelija Toi sin aja tte lij a TSHERNOBYL MERKITSEE koiruohoa. Tätä kitkerää yrttiä saatiin maistaa 33 vuotta sitten, kun Tshernobylin ydinvoimalaitos räjähti huhtikuussa 1986. Mutta voi nimen toisinkin ymmärtää, sen voi ymmärtää tshornaja bylinaksi, mustaksi tarinaksi. Ja musta tarina siitä tulikin, radioaktiivisuutta pääsi luontoon 35-kertainen määrä siitä, mitä vapautui Hiroshiman atomipommissa. Ennen vuotta 1986 Neuvostoliitossa eli käsitys että kommunismi = sosialismi + sähkövalo, ja sitä sähkövaloa saatiin tästä hankkeesta, joka toteutettiin nopeasti ja edistyksellisellä mielellä. Kun ydinvoimalaitos rakennettiin, ajateltiin samalla hyödyntää laitosta asekelpoisen plutoniumin tuotannossa ja siksi laitoksen piti olla grafiittihidasteinen. Grafiitti tosin voi syttyä tuleen, mutta sellaista mahdollisuutta ei otettu vakavasti. Ja kun kattopeltiä ei sattunut olemaan saatavilla, laitoksen katto päällystettiin bitumilla. Nämä kaikki säästöt ja ohitukset kostautuivat sitten onnettomuudessa. Vuonna 1986, onnettomuus Onnettomuuden syy on hyvin tiedossa, ajattelematon ja turhanpäiväinen koe, jossa oli tarkoitus mitata jäännösenergiaa. Tätä mitattaessa järjestelmästä poiskytketty ydin kuumeni ja syttyi palamaan. Erilaiset räjähdykset levittivät ydinpolttoaineen korkeuksiin. Neuvostotyyliin ensimmäinen ajatus oli salata vahinko ja laitos paloi pitkään ennenkuin ensimmäisiä tietoja alkoi herua ihmisille, lähinnä ulkomailta. Jatkossakin kyseessä oli valtiosalaisuus, joten kuvia onnettomuudesta ja sen jälkihoidosta on melko vähän olemassa. Sankareiksi voi nimittää palomiehiä, jotka estivät tulipalon leviämisen kolmeen muuhun reaktoriin. Vapaaehtoiset Vapaaehtoisiksi onnettomuuspaikan siivoamiseen määrättiin varusmiehiä. Vapaaehtoisuudesta kieltäytyneet jäivät tarinan mukaan odottamaan syyttäjää. Mutta ei kieltäytyjiä juuri ollut, sillä onhan jaloa uhrautua isänmaan, rodinan, puolesta. Kumppanit olisivat suhtautuneet kieltäytyjiin halveksivasti. Vapaaehtoiset onnettomuuspaikan siivoajat ikävä kyllä menettivät nopeasti miehuutensa (josta olisi ollut kiusallista puhua ja joka sekin on vaiettu luku) sekä säteilysairauksiensa ohella osa myös henkensä. Kun kyse oli 200 000 henkilöstä, isolta osalta ei muistettu kysyä vapaaehtoisuutta, mosurit vaan pakattiin autoihin kertomatta minne ollaan matkalla. Ns. vapaaehtoiset majoittuivat onnettomuusalueilla telttoihin eikä muutenkaan juuri muuta suojautumiskeinoa ollut kuin tolkuton vodkan juonti. Alkoholin nimittäin uskottiin liuottavan säteilyä. Mutta oli onnistumisiakin. Suojakuori rakennettin etänä ja onnistuttiin asentamaan jo marraskuussa sarkofagiksi palaneen voimalan päälle. Tosin sisällä oli vielä ydinpolttoainetta ja kuori ei ollut aivan tiivis. Säteilyn saldo Rahallisesti onnettomuuden hoito maksoi enemmän kuin kaikista neuvostoydinvoimalaitoksista yhteensä saatu hyöty koko niiden käytön aikana. Kuolleiden määrää ei tiedä kukaan. Ydinvoimafriikkien mukaan tuskin kukaan kuoli, varsinkin jos luetaan voimalaitoksen henkilökunta, palomiehet ja vapaaehtoiset siivoajat pois. Välittömiin säteilysairauksiin kuoli 134 henkilöä. Vapaaehtoisista olisi noin 3000 kuollut säteilyyn myöhemmin. Greenpeacen mukaan uhreja olisi ollut 93 000 141 000 ihmistä. Venäjän tiedeakatemian arvio on 210 000 uhria. Korkeimmat arviot liikkuvat 900 000:ssa (professori Jablokov). Svetlana Aleksejevitshin mukaan Neuvostovaltiossa ja sen jälkeen itsenäistyneissä valtioissa on oltu hyvin haluttomia yhdistämään syöpiä Tshernobyliin. Valko-Venäjää on hyvin vähän seurattu tässä mielessä, vaikka suurin osa laskeumasta osui sinne (70%). Onnettomuuden jälkeen Suljetulle alueelle ei saanut mennä, sitä vartioitiin. Kuitenkin mentiin, mm. rikolliset löysivät sieltä majapaikan, jossa heitä ei etsitty. Neuvostoliitto ei ollut paikka, jossa hyvä tavara jäisi seisomaan. Näin melkein kaikki saastunut tavara, televisiot, moottoripyörät, autot, traktorit, lusikat ja lautaset ovat löytäneet tiensä uudelleen kulutukseen. Jopa taloja on purettu ja pystytetty uudelleen muualle datshoiksi, huviloiksi. Tshernobylin alueelta kerättyjä marjoja ostettiin mielellään lahjaksi vaikkapa naapurille tai pomolle. Vaikka nyt mediassa esitetäänkin iloisia mummoja, jotka asuvat alueella, alussa poliisit rikkoivat ikkunat ja uunit sekä pieksivät luvattomat asukkaat sikäli kuin saivat kiinni. Tshernobyl tänään Vuonna 2016 sarkofagin päälle vedettiin 870 miljoonaa euroa maksanut metallihalli, erikoisterästä, joka estää gammasäteilyn. Kaareksi nimetty rakenne siirrettiin sarkofagin ylle kiskoja pitkin, ja on maailman suurin liikkuva rakenne. Ja kyllä, meidänkin rahojamme käytettiin sen rakentamiseen. Käänteentekevä vuosi Vuosi 1986 oli muutenkin jälkikäteen nähtynä erikoinen. Ruotsin pääministeri Olof Palmen murhatutkinta alkoi palaa pohjaan eli epäonnistua samalla kuin Tshernobylkin, ja siitäkin muodostui pitkäkestoinen trauma. Tshernobyl alkoi syövyttää moraalipohjaa Neuvostoliitossa yhdessä Afganistanin sodan kanssa. Meillä saavutettiin tuolloin suomettumisen huippu, koko valtiojohtomme oli solutettu KGB:n miehillä, ns. kotiryssillä. Kotiryssien, vieraan vallan agenttien kanssa seurustelu oli tuolloin maan tapa. Pääsimme tästä epäterveestä ilmiöstä vain koska Neuvostoliitto suli pois. Kansalaisia ei varoitettu Suomessa suurimman säteilylaskeuman aikaan, kun olisi ollut noloa varottaa neuvostosäteilystä. Tuohon aikaan mikä tahansa kritiikki olisi ollut meillä neuvostovastaisuutta. Esko Karinen Lähde: Svetlana Aleksejevitsh, Tshernobylistä nousee rukous Parturi-Kampaamo MARI LEINO p. 045-1312 721 Laurinniityntie 2, 00440 Helsinki www.marileino.fi Pääsiäisenä suljettu TEEN KOTIKÄYNTEJÄ Jalkahoito 55,00 sis. n. 10 min. kestävän jalkakylvyn, kynsien leikkuun ja ohennuksen, känsien ja kovettumien poistoa. Lopuksi vyöhyketerapeuttinen hieronta. Anne Karhunen Salon SeraFin p. 045 166 2881 KALEVALAINEN JÄSENKORJAUS valmistuvan opiskelijan tekemänä 65,-/2h HIERONTA uusille asiakkaille 50e/h Varaukset: 045 220 9888 Tinatie 5, 00440 Helsinki • p. 045 2209 888 www.kehon-ja-mielen-voima.com • www.haaganhieronta.com Ajanvaraukset: 09-497 071 Vanhaistentie 8 • Tervetuloa! MYYJÄISET Kaarelan Eläkeläisten kevätmyyjäiset pidetään Kaarelantie 86 (C-portaan vieressä) La 13.4. klo 10-13 Tervetuloa! PARTURI KAMPAAMO HANNASTIINA P. (09) 5666 129 SITRATIE 1 00420 HKI Haagan Hierontaklinikka & Kehon ja mielen voima
16 10.4.2019 TERVEISET KAARESTA! KAUPPAKESKUSKAARI.FI Kauppakeskus Kaari • Kantelettarentie 1 • 00420 Helsinki OLEMME AUKI KOKO PÄÄSIÄISEN! www.kauppakeskuskaari.fi/ aukioloajat Prisma auki 24 h Teemme töitä parempien herkkuhetkien puolesta Ravintolamaailmamme uudistusprojekti on käynnistynyt ja seuraavat kuukaudet ahkeroimme niin, että elokuussa kaikki on valmista. Tuolloin valoisa ruokakeitaamme avautuu kauppakeskuksen ensimmäiseen kerrokseen. Muistathan, että remontin aikana ruoka-asioissa sinua palvelevat mm. Spaghetteria, Hanko Sushi, Hesburger, Subway, Robert’s Coffee, Espresso House, Arnold’s ja Coffee House. Lue lisää verkkosivuiltamme. 25€ norm. 29,90€ Parsakattila 4L 1. krs, S-pankin vieressä KAARI M U O T I V I I K O T 8.–28.4. PAIDAT, NEULEET & BLEISERIT Etu voimassa 8.–14.4. Koskee normaalihintaisia tuotteita.