5.3.2025 3 Pääkirjoitus SITRATORI TUNTUU OLEVAN jatkuvan muutoksen tilassa, mutta muuttuuko mikään? Tori tunnetaan jo valtakunnallisestikin ns. ’kalja-aukiona’. Kiitos lähinnä Hesarin juttujen, joissa Sitratoria on vuosien varrella kutsuttu hurjamaineiseksi ja rauhattomaksi paikaksi, jonka poliisi on ottanut tehovalvontaan. Jutuissa ei ole pelkästään parjattu toria, vaan siihen ja sen vakijengiin on otettu ihan lungi asenne. Helsingin kaupunki on pyrkinyt nostamaan torin ilmettä vuosien varrella useita kertoja, sillä turvallisuuskyselyissä sitä on pidetty pelottavimpana ja turvattomimpana paikkana Kaarelassa. Torin valaistusta on parannettu, torille on tuotu penkkejä, sinne on istutettu puita ja kasveja ja esim. viime kesänä torilla oli viherpysäkki, Green stop, siirrettävistä elementeistä koostuva vihertila, joka toi vihreyttä torille. Kaupunki siirsi torille jo vuonna 2013 Unelma-veistoksen tuomaan väriä. Sittemmin sen viereen on rakennettu lasten leikkipaikka ja liukumäki. Välillä on saanut huvittuneena katsoa, kun känniset ukot laskevat mäkeä. Kontrasti on huikea, toiveet ja realismi kohtaavat. Toteutuvatko unelmat? Viimeisenä niittinä oli Sitratorin Alepan sulkeutuminen tammikuun lopussa. Tori on entistä lohduttomamman näköinen. HOK-Elannon ketjujohtaja Mika Heikkinen kertoi Helsingin uutisille, että myymälän kunto alkoi olla elinkaarensa päässä ja vuokrasopimus päättymässä. Hän myös totesi, ettei ollut taloudellisia edellytyksiä investoida ja jatkaa liiketoimintaa torilla. Pahat kielet Kannelmäessä ovat puhuneet, että kauppa suljettiin, koska sieltä varastettiin niin paljon. Tiedä häntä... 13 000 ihmisen Kannelmäessä on enää kaksi päivittäistavaroita myyvää kivijalkakauppaa: Sitratorin K-Market ja Vanhaistentien Alepa. Se on auttamattomasti liian vähän näin suurelle väestölle, mikä näkyy esim. K-Market Kannelmäessä. Alueemme palvelutarjonta heikkenee ja kaikki keskittyy kauppakeskus Kaareen, jonne pitää kulkea joko omalla autolla tai sitten bussilla. Joskus aikanaan pelkästään Kannelmäen vanhalla ostarilla oli neljä ruokakauppaa. Sen lisäksi oli parikin maitokauppaa sekä useita pieniä ruokakauppoja ripoteltuna ympäri Kaarelaa. Kannelmäessä oli siis noin 10 ruokakauppaa, plus EKA-Market. Ja silloin alueella asui vain jotain 8 000 ihmistä. Kehitys on ollut hurjaa, eikä se ei ole ollut positiivista. Nyt Sitratori on jälleen muutoksessa. Kannelmäen aseman ympäristön asemakaavaa ollaan muuttamassa. Korjaustoimien on tarkoitus alkaa ensi vuonna. Vanha asemarakennus ehkä puretaan, jolloin siinä olevat Ainokirppis ja pizzeria saisivat lemput. Asukkaat ovat esittäneet, että voisiko Aino muuttaa Alepan tiloihin. Tämä asia on kuitenkin vielä avoinna. Kaupunki harkitsee myös asemasillalta Kanneltalolle johtavan betoniluiskan purkamista. Toisiko lisätila ja asemarakennuksen poistuminen alueelle toivottua avoimuutta, viihtyisyyttä ja turvallisuutta? Tätä on hyvä pohtia. Palvelut eivät kuitenkaan lisäänny ja tuskin edes paranevat, vaikkakin torin kupeeseen on jo nyt tullut uusi, paljon kehuja saanut, kiinalainen ravintola Yu. Jos haluat vaikuttaa kaava-asiaan, niin kaupunki järjestää 12.3. Kanneltalossa keskustelutilaisuuden klo 16.30-18.00. Käykää kertomassa mielipiteenne, kun sitä kerran pyydetään. Jauri Varvikko jauri.varvikko@eepinen.fi Sitratori, Kannelmäen murheenkryyni Seuraava numero ilmestyy 9.4.2025. Aineisto toimitukseen 28.3. mennessä. Kannelmäen aseman ympäristön asemakaavan muutos valmisteilla Helsingin kaupungin asemakaavoituspalvelussa valmistellaan Kannelmäen aseman ja sen ympäristön asemakaavan muutosta. RAUTATIEALUETTA suunnitellaan muutettavan osittain katualueeksi Kannelmäen juna-aseman ympäristössä. Kannelmäen asemarakennuksen ja asemasillalta Kanneltalolle johtavan rampin purkamisen mahdollisuuksia tutkitaan. Suunnittelualue sijoittuu Kannelmäen juna-aseman välittömään läheisyyteen, radan länsipuolelle. Kaavaratkaisun tavoitteena on lisätä juna-aseman lähiympäristön sekä Sitratorin avoimuutta ja turvallisuutta sekä parantaa alueen julkisten ulkotilojen viihtyisyyttä. Suunnittelun taustatietoa Kaavoitus on tullut vireille kaupungin aloitteesta tänä vuonna. Alueella on voimassa asemakaava tai asemakaavat 8373 (13.05.1981), 7300 (10.09.1976). Voimassa olevassa asemakaavassa alue on osoitettu rautatieja aukioalueeksi. Alueella on voimassa Helsingin yleiskaava 2016 (tullut voimaan 5.12.2018). Helsingin yleiskaavassa (2016) alue on osoitettu liikeja palvelukeskukseksi C1: palvelu-, liikeja toimitilapainotteinen keskusta, jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena kaupan ja julkisten palveluiden, toimitilojen, hallinnon, asumisen, puistojen, virkistysja liikuntapalveluiden sekä kaupunkikulttuurin alueena. Alue on kävelypainotteinen. Suunnittelualueelle sijoittuu nykyisin Kannelmäen juna-aseman asemarakennus, junaradan ylittävä asemasilta, asemasillalta Kanneltalolle johtava ramppi, asemasillalta Sitratorille johtavat portaat ja hissikuilu. Lisäksi alueelle sijoittuu radan länsipuolisen asemalaiturin katosynnä muita rakenteita. Kannelmäen juna-asema on kokonaisuudessaan valmistunut 1970-luvun puolivälissä ja asemasillalta Kanneltalolle johtava ramppi on valmistunut rampin viereisen taloyhtiön kanssa samanaikaisesti 1980-luvun puolivälissä. Keskustelutilaisuus Asian tiimoilta järjestetään keskustelutilaisuus 12.3.2025 klo 16:30-18:00 Kanneltalossa. Tarkemmat tiedot tilaisuudesta löytyvät verkosta osoitteesta https://www.hel.fi/ asukastilaisuudet. Osallistumisja arviointisuunnitelmaan ja kaavan valmisteluaineistoon (Kannelmäen juna-aseman peruskorjauksen suunnitelmaluonnos) voi tutustua 10.3.2025– 31.3.2025 seuraavissa paikoissa: verkkosivuilla www.hel.fi/suunnitelmat Kannelmäen kirjasto, Klaneettitie 5, 00420 Helsinki. Aineistosta voi esittää mielipiteitä ja ne pyydetään esittämään viimeistään 31.3.2025. Kirjalliset mielipiteet tulee esittää sähköpostitse osoitteeseen helsinki.kirjaamo@hel.fi tai postitse osoitteeseen Helsingin kaupunki, Kirjaamo, PL 10, 00099 Helsingin kaupunki. Mielipiteet voi esittää myös suoraan suunnittelijalle. Suunnitteluun liittyvää aineistoa päivitetään Helsingin karttapalveluun https://kartta.hel.fi/suunnitelmat. Kaupunkiympäristön asiakaspalvelu palvelee puhelimitse numerossa 09 310 22111 ja verkossa https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/asiakaspalvelu. Kun mielipiteet on saatu, suunnittelu etenee ja laaditaan kaavaehdotus. Kaavaehdotuksen julkisesta nähtävilläolosta ilmoitetaan verkkosivuilla www.hel.fi/kaavakuulutukset. Kaavaehdotuksesta on mahdollisuus tehdä muistutus. Viranomaisilta pyydetään lausunnot kaavaehdotuksesta. Kaavan valmistelun aikana saatuihin huomautuksiin vastataan vuorovaikutusraportissa, joka löytyy karttapalvelusta https://kartta.hel.fi/ suunnitelmat. Muistutukset, lausunnot ja tarkistettu kaavaehdotus käsitellään kaupunkiympäristölautakunnassa arviolta loppuvuodesta 2025. 3 Kaavaprojektin lähtökohdista keskustellaan 12.3.2025. Tarkemmat tiedot löytyvät kohdasta Osallistuminen ja aineistot. Suunnittelun tavoitteet ja alue Rautatiealuetta suunnitellaan muutettavan osittain katualueeksi Kannelmäen juna-aseman ympäristössä. Kannelmäen asemarakennuksen ja asemasillalta Kanneltalolle johtavan rampin purkamisen mahdollisuuksia tutkitaan. Suunnittelualue sijoittuu Kannelmäen juna-aseman välittömään läheisyyteen, radan länsipuolelle. Kaavaratkaisun tavoitteena on lisätä juna-aseman lähiympäristön sekä Sitratorin avoimuutta ja turvallisuutta sekä parantaa alueen julkisten ulkotilojen viihtyisyyttä. Osallistuminen ja aineistot Keskustelutilaisuus Keskustelutilaisuus järjestetään 12.3.2025 klo 16:30-18:00 Kanneltalossa. Asemasillalta Kanneltalolle johtavan rampin purkamisen mahdollisuuksia tutkitaan.
4 5.3.2025 VANHETESSAAN IHMINEN PEHMENEE ja alkaa mietiskellä itseinhoa ja puistatuksia tuntien menneitä erehdyksiään. Se on tietystikin turhaa puuhaa. Menneet eivät muuksi muutu. Tehty mikä tehty ja sillä sipuli, kuten se entinenkin bussikuski totesi. Tarkemmin asiaa mietittyään hän kuitenkin kiisti mitään sanoneensa. Olen erehtynyt usein. Muutama asia kuitenkin palaa mieleeni erityisen voimakkaasti. Tämä erehdykseni tapahtui joskus 2010-luvulla Puerto de la Cruzissa. Meille tuli aivan erityinen arvovieras, reservin yliluutnantti ja valtiotieteitten maisteri ja entinen pankinjohtaja Harri. Olin valmistautunut vierailuun hakemalla alakerran supermercadosta ison pakkauksen olutta, San Miguelia. Näinpä pidemmittä puheitta napsautimme tölkit auki ja aloimme nauttia tätä hyväksi muistamaamme juomaa. Kalja maistui kuitenkin perin omituiselta. Se oli kuin eltaantunutta haaleaa tiskivettä. Kielitaitoisena miehenä Harri tutkiskeli tölkkiä lähemmin. Mitä ihmettä, purkissahan luki selvästi sanat sin alcohol, eli alkoholitonta olutta. Kuvaannollisesti maa alkoi vajota altani. Vetosin heikkoon kielitaitooni ja yritin etsiä tapahtumasta jopa jonkinlaista vitsiä, vaikka ei juuri minua erehdys naurattanut. Tästä tapauksesta alkaen tiedän, että purkissa tulee lukea con alcohol, ei missään nimessä sin alcohol. Kipaisin pikavauhtia mercadon ja hain uudet kaljat tilalle. Järkytyin kuitenkin tapauksesta siinä määrin, että lopetin oluen nauttimisen tuosta hetkestä ikuisesti. Olen lukenut myös huolella viinipullojen mahdollisuudet ostaa vahingossa alkoholitonta viiniä. Voitteko kuvitella, että sellaistakin on. Mielestäni se on mautonta pilaa... Kuka sellaistakin mahtaa juoda? Kertomani tapahtuma oli jo ehtinyt unohtua ainakin päivittäisestä muistelustani. Vaan vielä mitä. Aivan muutama päivä sitten minulle tapahtui jälleen hieman vastaavanlainen sattumus. Ostin lähikaupasta paketin frankfurtinmakkaroita. Siis kyse oli nakkimakkaraa jalostetumpi tuote, joka eroaa kotimaisesta rasvajauhomakkarasta parempien mausteiden ja ravintorikkaan sisältönsä ansiosta. Laitoin pannun hellalle suurin odotuksin ja vesi kielellä. Vilkaisin samalla paketin tekstiä. Siinä luki valistava teksti, joka kertoi tuotteen olevan vegaanimakkara. Siis ei makkara ollenkaan. No voi tuhannen sarvipäistä perkelettä, olipa yllätys. Olipa myös lähellä, että olisin vahingossa tullut syöneeksi tuon ”frankfurtilaisen”. Läheltä liippasi. Nyt tulikin sitten ongelma, mitä noille pötköille tekisin. Tietysti olisin voinut noin pilailumielessä syöttää nuo tekeleet jollekin kaverilleni. Se olisi kuitenkin ollut liian rankkaa pilaa. Entäpä maistuisikohan tekele jollekin kulkukoiralle? Tämä oli täysin mahdoton ajatus. Tykkään koirista ja haluan, että ne säilyttävät uskonsa ihmisiin. Kauppaankaan en makkaroita vie koska ei kauppa ole syyllinen huolimattomuuteeni Tämä on tällä hetkellä ratkaisematon ongelma. Onneksi henkinen tasapainoni on vakaalla pohjalla enkä pode uskoakseni minkäänlaista suicidialttiutta. Se olisi ikävää, koska asun kuudennessa kerroksessa. Henkisellä terveydellä ja tasapainolla on ihmiselle suunnaton merkitys, jotta ei musertuisi vastoinkäymisten alla. Kerron tässä vielä opettavaisen jutun, jonka olen joskus lukenut jostain alan kirjasta. Kertomus koski ikääntynyttä tätiä, joka joutui ylittämättömän ongelman eteen. Tämä tarinan vanhapiika oli aikeissa lähettää pääsiäiskortin myöskin ikääntyneelle sisarelleen. Ennen vanhaan ihmiset lähettelivät kortteja toisilleen. No, vanhallapiialla oli laatikossaan kaksi pääsiäiseen soveltuvaa postikorttia. Toisessa kortissa oli Jeesuksen kuva, toisessa kortissa oli lystikäs pupu. Vanhapiika pohdiskeli ankarasti kumman lähettäisi. Oliko Jeesuskortti turhan arvokas? Entä sitten Pupu-Jussi? Mitä vakavamielinen sisko siitä sanoisi? Ei vaan tullut ratkaisua. Vanhapiika ahdistui siinä määrin että hän tuli hulluksi. Naapurit soittivat ambulanssin täyteen paniikkiin joutuneelle tädille ja niin hänet vietiin pakkopaidassa hullujenhuoneelle. Ikävä juttu. Olen lukenut kauhukertomuksia, joissa sodan käyneet miehet näkevät painajaisia kokemuksistaan ja heräävät hikisinä omaan huutoonsa kauhun vallassa. Kaikille meille voi tapahtua elämässä mitä tahansa. Meinasin minäkin syödä vegaanimakkaran ja jopa join purkillisen alkoholitonta olutta. Onneksi minulla oli valmiudet selvitä tästä kaikesta. Pysyväisohjeena sanonkin, että lukekaa tuoteselostukset ennen kuin ostatte tai suuhunne laitatte. Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Haaleaa tiskivettä TÄMÄNKEVÄINEN Helsingin Suunnistajien kaupunkisuunnistus on keskiviikkona 12.3.2025. Se on entiseen tapaan kaikille avoin kuntosuunnistus ja samalla osa helsinkiläisten suunnistusseurojen Stadin Sprintticup -tapahtumasarjaa. Nyt suunnistetaan Kannelmäen eteläosassa Pelimannintien molemmin puolin. Tapahtuman keskus ja kartanmyynti ovat Kauppakeskus Kaaren pohjoisella (Laulukujan) sivuovella. Suunnistamaan pääsee klo 17.30 19 välisenä aikana ja maali sulkeutuu klo 20.00. Oma taskulamppu helpottaa iltahämärässä kartanlukua, jolloin ei tarvitse olla katuvalojen varassa. Valittavissa on kolme rataa A, B ja C. Vasta-alkajille sopivin on C-rata. Sen pituus on noin 2.5 km, joten sen kiertää kävellen alle tunnissa. Karttamaksu on 10 euroa (alle 19-vuotiailta 5 euroa). Jos haluat, että Sinulle otetaan aika, niin parilla eurolla voi lainata sähköisen leimasimen., mutta yhtä hyvin suunnistus sujuu ilman ajanottoakin. Alueen taloja kiinteistöyhtiöt sekä koulut ja päiväkodit ovat taas kerran antaneet meille luvan suunnistaa alueillaan. Eräältäkin Kaustisenpolun varrella olevalta kiinteistöltä tuli kiva viesti: ”Hei, suunnistustapahtuma kuulostaa mukavalle. Lupa meidän kiinteistöjen piha-alueille ehdottomasti annettu. Toivotaan paljon osallistujia tänäkin vuonna”. Niinpä radoista on saatu mielenkiintoisia – kokeneille suunnistajille ne ovat sopivan vaikeita ja asukkaille jopa yllättäviä tulee kerrankin käveltyä sellaisia reittejä, joita ei muuten koskaan tulisi kuljettua. Ja samalla huomaa, kuinka hienoa ympäristöä Kannelmäki on. Tule kokeilemaan kaupunkisuunnistusta ja nauti reippaasta ulkoliikunnasta. Kun rauhallisesti etenet, niin pysyt hyvin kartalla ja tiedät koko ajan missä menet. Silloin rastit tulevat mukavasti vastaan ja koet sitä löytämisen riemua, jonka vain suunnistus voi tarjota. Kari Sane Helsingin Suunnistajat Kaupunkisuunnistamaan Kannelmäkeen Musikaalisävelin kohti kevättä Kanneltalossa! Ikivihreitä musikaalisävelmiä keväisessä koko perheen tapahtumassa lauantaina 12.4.2025. MUKANA SÄVELMIÄ JA TANSSIA useista musikaaleista; Anastasia, Cats, Evita, Mary Poppins, My Fair Lady, Phantom of the Opera, Secret Garden, Show Boat, Song and Dance ja West Side Story. Tätä tuotantoa on ollut tekemässä yli 50 ammattilaista ja tanssin opiskelijaa! Musiikkia tulkitsevat konsertin solistit Mariia Bertus, Kalle Virtanen sekä muusikot Teuvo Taimioja, Stefanie Tuurna, Tina Tynys ja Milena Törmi. Mukana ovat myös Espoon Tanssiopiston suloiset ja taitavat tanssijat, joiden tansseihin heidän opettajansa Tanja Huotari, Taina Huovila-Währn, Carita Lähteenmäki ja Kati Nyyssönen ovat luoneet koreografiat juuri tätä tapahtumaa varten! Lämpiössä, ennen konserttia, yleisöä viihdyttää Per-Olof Ekström laulaen ja soittaen haitaria. Kalle Virtanen tunnetaan monipuolisena tenorilaulajana, joka on kotonaan niin klassisessa kuin kevyessäkin musiikissa. Kuva Mark Hennessey Kuva Tero Turunen, Elisa Hurmerinta, Kanneltalo Kuva Tero Turunen Vuonna 2021 Kalle Virtanen voitti Nelosen The Voice of Finland –laulukilpailun. Mariia Bertus on esiintynyt useiden oopperayhdistysten ja orkestereiden solistina laulaen suuren määrän oopperaja musikaalirooleja. Konsertin järjestää ConAnima® Pro Bono Productions yhteistyössä Helsingin kaupungin Kanneltalon kanssa. Johanna Ruuth-Karvosen ConAnima® on tuottanut yksityishenkilönä sisältöjä ja järjestänyt esityksiä pääkaupunkiseudulla usean vuoden ajan ns. pro bono periaatteella. Tämä periaate tarkoittaa sitä, että tapahtumilla ei tavoitella voittoa ja tuotto suorien kulujen jälkeen lahjoitetaan edelleen hyväntekeväisyyteen. Tällä kertaa lahjoituksen kohde on Suomen luonnonsuojeluliitto. Jo tässä vaiheessa iso kiitos kuuluukin myös esiintyjille ja tukijoille. Ohjelmaa on valmisteltu usean kuukauden ajan. Tervetuloa! Tukijat How Violins Oy, Ostinato Oy, ConAnima ® , Espoon Tanssiopisto, esiintyjät, visuaalisuunnitelusta vastaavat Tero Turunen ja Mark Hennessey sekä paikallislehdet Tanotorvi ja Kannelmäki ja Entertom Oy. Tietoja ”Musikaalisävelin kohti kevättä” tapahtumasta Facebook ConAnima ® (lisätietoja) Facebook Events (tapahtumatiedot) Lippupiste (liput)
5 5.3.2025 ENNEN KUIN SIIRRYMME ajanlaskussamme uudelle kymmenluvulle, on Pitäjänmäelle noussut uusi koulu, päiväkoti, kirjasto, nuorisotalo, liikuntahalli. Kaikki rakennukset kestävät sata vuotta. Suunnittelijan mukaan on rakennettu Pitäjänmäen sydän. Sitä ennen pitää löytää koululaisille, päiväkotilaisille, kirjaston asiakkaille, nuorisotalon ja koulujen liikuntasalien käyttäjille väistötilat. Tavarat on pakattava ja asetuttava uusiin tiloihin kolmeksi vuodeksi eli muutto on kaikilla edessä kesällä 2026. Lähiseudun asukkaiden on siedettävä purkuja rakennustöiden liikennettä, melua ja pölyä, kunnes uusiin tiloihin toivon mukaan muutetaan syksyllä 2029. Kaikki pitäisi saada kesällä valmiiksi. Vanha koulurakennus on seissyt paikoillaan vuodesta 1954. Sen viereen rakennettiin vuonna 1991 yläasteen koulu, nuorisotalo ja kirjasto. Päiväkoti valmistui myöhemmin. Uudemmat rakennukset puretaan, on rakennusvirheitä ja pahoja puutteita. Kouluille saatanee väliaikaiset tilat Hiomotie 5:stä. Kirjastolle etsitään vielä uusia tiloja. Tarkinta arviointia tilojen koosta tehdään päiväkotia suunniteltaessa. Samalla käydään myös läpi nykyisten päiväkotien riittävyys ja kuntokin. Hankkeen projektijohtaja, arkkitehti Mika Suominen on varma siitä, että Pitäjänmäelle ei tule avokonttorikoulua. Pitäjänmäen koulujen sisällä toimii entinen Albertin kuulovammaisten koulu. Erillistä koulua ja luokkia ei ole, vaan kuuloesteelliset oppilaat ovat samoissa luokissa kuin ikätoverinsa. Uusiin koulutiloihin rakennetaan 10 000 neliötä kuuloesteetöntä tilaa. Induktiosilmukat upotetaan rakenteisiin. Tavoitteena on rakentaa Euroopan suurin kuuloesteetön talo. Uutta on myös liikuntahalli – kaksi kertaa suurempi kuin nykyinen yläkoulun liikuntasali. Kunnianhimoinen tavoite on, ettei nykyisen koulun pihalta kaadeta yhtäkään mäntyä eikä tuhota kallioita. Huonokuntoiset rakennukset on purettava ja niiden tilalle saatava uudet. Tämä on helppo hyväksyä. Mutta demokraattisessa Helsingissä on hämmentävää, että asukkaat kuulevat suunnitelmista vasta siinä vaiheessa, kun kaikki on jo paperilla valmista. Asiaa on puitu monissa kaupungin instanseissa. Urakoitsijatkin ehditään valita ennen kuin muutaman viikon päästä valittava uusi kaupunginvaltuusto saa asia käsiteltäväkseen. Asia kuuluu monelle eri taholle. On kasvatuksen ja opetuksen toimiala, kulttuurija vapaa-ajan toimiala, kaupunkikuvatyöryhmä. Jo tällä hetkellä hankkeen parissa työskentelee kymmeniä työntekijöitä. Ison tontin naapureista osa on saanut tietoa asiasta viranomaisilta osa ei. He eivät voi muuta kuin allekirjoittaa kuulemispaperi. Helsingin teattereissa menee kaksi näytelmää, jotka hieman sivuavat Pitskun rakennushankkeita. Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä Akse Petterssonin kirjoittamassa ja ohjaamassa näytelmässä Oppitunteja eläville ollaan tutkimuslaitoksella, jossa etsitään tapaa millä kansalaisia voitaisiin valmistaa tulevia mullistuksia varten. Salaisessa laitoksessa on töissä kolme miestä (Joonas Heikkinen, Heikki Pitkänen ja Janne Reinikainen) sekä yksi nainen (Katariina Kaitue). Kirkkaankeltaisissa työtakeissaan he muistuttavat 1970-luvun jollain tapaa turvallista ja samalla hieman yksioikoista työelämää. Kaikilla on asiaa toisilleen, mutta puheet eivät kohtaa kuulijaa. Jokainen häärää omiaan ja yrittää herättää toisen mielenkiinnon. Ohjaajan sanojen mukaan teos käsittelee inhimillistä peruskokemusta omasta tyhmyydestä. Tyhmyydelle on helppo hymähtää ja nauraa, kun ei itse ole siinä osallisena. Helsingin Kaupunginteatterin Studio Pasilassa eletään Uusi Eden -musikaalissa ydinpommin räjähtämisen jälkeistä aikaa. Studio Pasila tilat ovat säästyneet ja eloon on jäänyt muutama teatterin työntekijä. He ovat yhteisvoimin päättäneet selviytyä. Joukon johtajaksi oli valikoitunut Äiti, entinen teatterin talonmies. Eteenpäin mennään tunnuslauseen ”Rakkautta, harmoniaa” innostamana. Kaikki on hyvin, kunnes Äiti pelastaa Triplan raunioista Petterin (upeasti laulava Miiko Toiviainen), pizza-kuskin. Petterille alkaa uusi elämä, kun hänet hyväksytään joukkoon mukaan. Hän rakastuu silmittömästi näyttelijän urasta haaveilevaan Sonjaan (kärppämäisesti tilanteesta toiseen solahtava Anna -Sofia Tuominen). Mutta vähitellen joukon yhtenäisyys alkaa rakoilla. Petteri ei niele ihan kaikkea mitä Äiti yllyttää tekemään. Kapinoinnin makuun päässet Petteri ja Sonja ottavat Sonjan aloitteesta avukseen Shakespearen näytelmät ja niiden opastamina alkaa Studio Pasilan tiloissa ”vallankumous”. Leena-Maija Tuominen Pitäjänmäen uusi sydän TAMMIKUUN 2025 TANOTORVESSA oli ansiokas kirjoitus siitä, miten Kaarelan koulut ja päiväkodit ovat kokeneet ison muutoksen. Käytännössä alueen kouluja päiväkotiverkoston uudelleenrakentamiseen on panostettu suuruusluokkaa 100 miljoona euroa. Se on paljon, ja olkaamme kiitollisia kaupungille tästä satsauksesta. Tämän investointivyöryn takana on iso määrä Kannelmäkeläisten aktiivien työtä. Kannelmäkeläisten, joiden yhteinen nimittäjä oli Kannelmäen peruskoulun Vanhempainyhdistys. Aloitan tarinan vuodesta 2014. Tuolloin kaupungin virkakoneisto oli jälleen kerran päättänyt sulkea Maununnevalla sijaitsevan Kaarelanraitin koulun, joka paremmin tunnetaan ”Puukouluna”. Vanhemmat järjestäytyivät myös jälleen kerran puukoulun ympärille. Koska virkakoneistoon on vaikea vaikuttaa, käytännössä tämä tapahtui lähestymällä poliittisia päättäjiä. Asian tiimoilta organisoitiin erilaisia aktiviteetteja. Esimerkkinä oman kylän poika ”Peltsi” oli juontamassa puukoululla tilaisuutta, johon oli kutsuttu sekä virkakoneistoa että poliitikkoja kuulemaan kylän väkeä. Haimme julkisuutta missä pystyimme, omakin nimi löytyy kahteen kertaan Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksista. Mielenosoitukseen ”Terveiden koulujen puolesta” myös päädyin, kun yhdistimme voimia Helsingin eri koulujen kesken. Puukoulu sai jatkaa. Isolta osalta jatkoon vaikutti laajempi tilanne Kannelmäen kouluverkossa. Tilat alkoivat yksinkertaisesti olla täynnä ja homeongelmat riivasivat useammassa koulussa. Erityisesti tietenkin Pelimannissa, joka tyhjennettiin 2015. Samalla Puukoulun aktiivit ja Kannelmäen ”Tiilen” ja ”Runon” vanhemmat löysivät toisensa ja laittoivat isomman vaihteen päälle kansalaisvaikuttamisessa. Imimme ja jalostimme tietoa tilojen kapasiteettilaskelmista, homeongelmista, parakkien kustannuksista ja vaikka mistä. Ja jalostimme näitä johtopäätöksiksi ja esityksiksi. Varsinainen kulminaatiopiste oli kaupunginhallituksen kokous 10.1.2016 sekä kaupunginvaltuuston kokous 20.1.2016. Näissä virallisena päätöskohtana oli Kannelmäen koulujen organisatorinen yhdistäminen. Me näimme tässä iskun paikan, koska kouluasiat olivat pöydällä. Vyörytimme poliittisen päätöksentekokoneiston tehokkaasti. Esimerkiksi kaikki kaupunginhallituksen ja opetuslautakunnan jäsenet yhytimme puhelimitse. Kaikki valtuuston jäsenet saivat meiltä postia. Onnistuimme, koko poliittinen kaarti Vasemmistoliitosta Perussuomalaisiin suhtautui tavoitteisiimme myötämielisesti. Kirjaus, joka tuli kaupunginvaltuuston päätökseen, kuulostaa vaatimattomalta. Mutta se avasi seuraavan luukun, joka oli tavattoman arvokas. Kirjaus oli seuraava: "Lisätään päätökseen: Khs toteaa, että jos valtuusto hyväksyy koulujen yhdistämisen, khs täytäntöönpanon yhteydessä kehottaa opetus-, varhaiskasvatusja kaupunkisuunnitteluvirastoja sekä Tilakeskusta huolehtimaan ratkaisuista alueen lasten palveluiden akuutteihin tilantarpeisiin (päivähoito, esikoulu, ip-kerhot, koululaiset) mahdollisimman pian sekä valmistelemaan varhaiskasvatuksen uusia, pysyvämpiä tilahankkeita alueelle, Toimenpiteet esitellään kaupunginhallitukselle maaliskuun loppuun mennessä." Ja mitä oli luukun takana? Sen takana oli erittäin intensiivinen yhteistyöprojekti kaupungin virkakoneiston kanssa, jota koordinoimaan valittiin ulkopuolinen konsulttifirma Granlund. Henkinen perusasetelma oli hyvä: Yhteiseksi tahtotilaksi oli nyt muodostunut se, että Kannelmäen alueelle satsataan. Eniten keskustelua periaatteellisella tasolla aiheutti se, että kuinka keskitetysti rakennetaan. Kaupungin virkakoneiston lähtökohta oli keskittäminen ja äärivaihtoehto pöydällä oli yksi iso koulu keskellä Kannelmäkeä. Vanhemmat halusivat pienempiä yksiköitä sekä kouluettä varhaiskasvatuspuolelle. Yhteistä mallia hiottiin kevään 2016 aikana monessa eri foorumissa. Lopputulos oli kompromissi, johon ainakin itse olen tyytyväinen. Suunnitelmat jalostuivat vähitellen, ja samalla käytiin jatkuvaa keskustelua akuuteimmista ongelmista kuten parakkien ja paviljonkien määrästä ja sijainnista. Viimeiset yhteispalaverit kaupungin kanssa pidettiin 2018 lopulla. Minulla ei ole enää tietoa siitä mitä kaikkea jännittävää matkan varrella on sittemmin tapahtunut. Oli kuitenkin mahtavaa viimeisenä asiana osallistua Kaarelanraitin koululle 2023 Suvi Sysin taideteoksen julkistamistilaisuuteen. Jouni Tervaskanto PALAUTE Kaarelan koulut ja päiväkodit tarina rakennusten takana Suvi Sysi: Reflecting, 2023. Kuva HAM/Viljami Annanolli Suvi Sysi on kaivertanut aaltomaisia kuvioita kahteen suureen koivuvanerilaatoista koostuvaan teososuuteen, jotka on sijoitettu Kaarelanraitin koulun liikuntaja ruokasaliin. Laatoista hän on ottanut wenzhou-paperille sinisävyisiä vedoksia, jotka ovat rullalla läpinäkyvässä laatikossa. Reflecting-teos käsittelee yhteenkuuluvuutta, vuorovaikutusta, aikaa, informaatiota sekä liikkeellä olemista. Sen nimi, suomeksi Heijastella, sitoo teoksen kouluympäristöön: koulussa oppiminen ja kasvaminen mahdollistuvat vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Puutalo Oy:n elementeistä vuonna 1955 rakennettu Maununnevan koulu purettiin syksyllä 2020. Kuva: Kristo Vesikansa
6 5.3.2025 Toisinajattelija To isi naj att eli ja Hullu, hullumpi ratikka Ratikan historiaa Helsingissä HEVONEN VETI ALUSSA raitiovaunua johon mahtui parikymmentä ihmistä. Valittiin kiskojen raideväli jossa hevonen hyvin mahtui vetämään vaunua. Päätettiin raideväli metriksi (1 m). 30-luvulla jolloin kesät olivat helteisiä, helteisempiä kuin nykyään, suosittu vaunumalli oli avovaunu. Siihen saattoi astua sivulta ja matkustajien oli mukava matkustaa kuin avoautossa ikään, kesätuulen viilentäessä. 50-luvun ratikat olivat jo aika massiivisia mutta kulkuvauhti talojen väleissä ei päässyt nousemaan kovin korkeaksi joten isompia ongelmia ei ollut. Jossain välissä otettiin käyttöön tynkämetro, jonka raideleveydeksi valittiin järkevä, sama kuin rautateillä käytettävä raideväli (1,5 m). Ratikoiden kehitys jatkui entisellään kunnes keskittiin pikaraitiotie. Valintatilanne Nyt oli kaksi vaihtoehtoa: Joko kapearaiteinen tsaarinaikainen ja hevosvetoisten raitiotievaunujen käyttämä metrin levyinen kapea raideväli tai junien käyttämä normaali raideväli (isompaa merkitystää ei ole sillä puhutaanko länsieurooppalaisesta vai meidän itäeurooppalaisesta junakiskojen raidevälistä, eroa on 10 cm, mutta eroa kapearaiteiseen ratkaisuun on +40 tai +50%, ja tällä erolla kapearaiteiseen on iso merkitys). No tietenkin Valittiin kapearaiteinen raideväli kun sitä on kerran ennenkin käytetty. Tulos Nykyiset pikaratikat näyttävät kerrassaan hullunkurisilta. Sivulta ne ovat hyvin massiivisia, hyvinkin rekka-auton korkuisia. Edestä tai takaa ne näyttävät aivan kuin ne olisi litistetty jossain mankelissa. Pikku töpöpyörät ovat metrin verran harallaan, kun rekan akseliväli on melkein 2,5 metriä. On suoranainen ihme että nämä hökötykset pysyvät pystyssä. Painavin osa on tietenkin teleissä, mutta jotta telien painopiste pysyisi alhaalla, on pyörien oltava hyvin pienet. Pikaratikka näyttääkin sivusta aivan kaalimadolta: Lihava vartalo yhdistyy töpöjalkoihin. Mitä pikkupyöristä seuraa Selviytymiskyky lumessa jää vaatimattomaksi. Ihan kesäkelilläkin ratikka voi lähteä kiskoilta. Kiskot ovat hyvin vaatimattoman kokoiset, ja onhan ne upotettava kadun pintaan. Melko pienestä töpöpyörä harhautuu nurmikolle. Ratikan kaatumisia ei ole vielä tapahtunut, mutta se on ajan kysymys. Joko rekka tönäisee ratikan kumoon tai ratikan pyörät menevät pehmeälle alustalle jolloin kaatuminen on väistämätöntä. Top heavy Vaikka ratikan painavimmat osat on telistössä, ei kaikkia sähkölaitteita voi sijoittaa kosteisiin oloihin ratikan alle. Ei, vaan ratikan katolla, matkustajien päiden päällä on erinäisiä laitteita, ties mitä tyristoreita ja muuntajia. Toivottavasti ne eivät ole kovin painavia, noin järkevästi ajatellen niin korkealle ei pitäisi sijoittaa mitään napanöyhtää painavampaa. Kovat nopeudet ”Pika”ratikalla ei saisi ajaa kuin kaupunkinopeuksia sen heikon vakavuuden tähden. Mutta kun reitit on suunniteltu pitkiksi, on nopeutta kasvatettava esim. kallistamalla rataa. Hirvittää ajatella tilannetta jossa kallistetulla radalla tulee black-out. Metrin raideväliilä, kallistetussa ratikassa, luulisi kuljettajan joutuvan neuvomaan matkustajia että pysytelkää nyt ihmeessä ylähangan puolella ettei koko hökötys kaadu. Itä-Vantaan arot Kaiken kukkuraksi Itä-Vantaalle suunniteltu ratikka käyttää myös kapeaa raideleveyttä. Mitenköhän se selviää Itä-Vantaan pelloilla tuiskuavasta lumesta joka voi kasata raiteille metrisiä kinoksia? Tampere pääkaupunkiseutu Tampereella pikaratikan raideleveydeksi valittiin 1,4 metriä. Jos raideleveyttä merkitään äo:lla, voidaan merkitä: Tampereen päättäjät äo = 140, pääkaupunkiseudun päättäjät: äo=100. Esko Karinen ME OLEMME LUKENEET , seuranneet, meille on opetettu yli kahdentuhannen vuoden takaista oikeudenkäyntiä, jossa Jeesus Nasaretilainen tuomittiin oikeudenkäynnissä kuolemaan, pääsyynä kansankiihotus. Oliko oikeudenkäynti rehellinen, tuomio oikea? Mitä mieltä oli Pontius Pilatus? Jeesuksen ja yhdeksän muun historiallisen henkilön oikeudessa saamia tuomioita, heidän oikeudenkäyntejään valottaa erinomaisen mielenkiintoisesti Jukka Kekkosen ja Jyrki Knuutilan kirja Suuret oikeudenkäynnit ihmiskunnan historiassa (Art House, 326 s, 2025). Tekijäkaksikko on valinnut ihmiskunnan historiasta merkkihenkilöitä, jotka ovat tavalla tai toisella joutuneet oikeudellisen vallankäytön kohteeksi. Henkilögalleria alkaa antiikin Kreikan Sokrateesta, Jeesuksen kautta edetään uhmailevaan uudistajaan Jan Husiin, naisia edustaa ”Pyhä Soturi” Jeanne d`Arc, maanpetturuudesta syytettiin ja tuomittiin Kaarle I, tuomion sai myös yksinvaltias Ludvig XVI, syntipukkina syyllistettiin Alfred Dreyfus, kuolemaan tuomittiin kolme kertaa pasifisti Yrjö Kallinen, tuomituksi tuli Neuvosto-Venäjällä Nikolai Buharin ja kirjan viimeisenä tuomionsaaneena saksalainen ”kansanmurhan kansliapäällikkö” Adolf Eichmann. Kirjava kokoelma maailmanhistorian henkilöitä, suomalainen esimerkki Yrjö Kallinen kertoo oikeudenkäytöstä Suomen poikkeusoloissa 1918. Valtaa, oikeutta ja politiikkaa Kirjaa luotaa erinomaisen hyvin kuvattujen henkilöiden kautta kunkin ajan, aikakauden ilmapiiriä, hallitsijoiden vallankäyttöä, kirkon ja uskontojen suurta vaikutusvaltaa myös oikeuslaitoksiin. Henkilöiden kohtaloiden kautta kirjasta tulee erittäin luettava, koulujen historiakirjojen ehkä tutut ”kuivat” henkilöt nousevat aivan uudella tavalla esiin. Mitä he todella tekivät sellaista, joka piti tuomita, vaikkapa kuolemalla kuten Nasaretilainenkin aikoinaan. Kirja kuvaa hyvin miten erilaiset taustayhteisöt, vaikkapa kansan mielipide tai kirkon kanta vaikuttivat oikeuden päätöksiin. Syyllisyys haettiin, vaikka väkisin, kuten Dreyfus-juttu hyvin osoitti. Kekkosen ja Knuutilan historiallinen katsaus maailmanhistorian suuriin oikeudenkäynteihin herättää lukijassa kysymyksen: miten on oikeudenkäyttö tänä päivänä, vaikkapa Suomessa? Saiko ”tupakkaprofessori” Erkki Aurejärvi koskaan oikeutta kamppaillessaan eri oikeusasteissa maailman ja Suomen tupakkateollisuutta vastaan tupakan haitallisuudesta. Ei saanut, raha jyräsi läpi Suomen oikeuslaitoksen. Kirja ”Erään murhan anatomia” kertoo erinomaisesti tästä oikeudenkäytöstä Suomessa. Tuore tapaus Suomessa on taas esille nousseet Anneli Auerin oikeusjutut. Toteutuiko oikeus aikoinaan? Miksi juttu avataan uudelleen? Kekkosen ja Knuutilan kirja ”Suuret oikeudenkäynnit ihmiskunnan historiassa” avaa uudelleen vanhoja oikeudenkäyntejä. Saiko Jeesus Nasaretilainen aikoinaan oikeusistuimissa oikeudenmukaisen tuomion, kuolemanrangaistuksen ristiinnaulitsemalla? Kysymykseen vastaa nyt kahdentuhannenvuoden jälkeen Kekkosen-Knuutilan kirja. Kannattaa lukea! Pekka Hurme Saiko Jeesus oikean tuomion? Hyvät helsinkiläiset, pitäkäämme kaupunkimme terveydenhuollon mallikuntana KOHTA EDESSÄMME ON kuntavaalit. Muualla Suomessa on kahdet vaalit kuntavaalit ja aluevaalit. Pääkaupunkina ja maamme suurimpana kaupunkikuntana meillä ei ole erikseen aluevaaleja, koska Helsinki hoitaa terveydenhoitonsa itsenäisesti. Soteuudistuksella on silti oma vaikutuksensa kaupunkimme terveydenhuoltoon. Sen puitteissa Helsingissäkin on voimia, jotka haluavat muuttaa kaupunkimme terveydenhoitojärjestelmää yksityiseen, voittoa tavoittelevan järjestelmän piiriin. Tätä perustellaan mm. ”valinnanvapaudella”. Samalla kaupungin veroilla kerättyjä varoja halutaan siirtää yksityisen terveydenhoitoja lääkäripalvelujen hyväksi. Maalta Helsinkiin muuttaneena olen oppinut arvostamaan kaupunkimme itsenäisyyttä ja mahdollisuuksia tarjota täysipainoista, monipuolista ja nopeata apua terveydentilan sitä vaatiessa. Omakohtaisesti tiedän ja tunnen, että maaseudun asukkaana olisin jo aikoja sitten siirtynyt monien muiden ikätoverieni tavoin rajan toiselle puolen sydänvaivojen vuoksi. Pihatöiden yhteydessä tunsin äkillistä kipua rinnassani. Menin sisälle, poikani hälytti ambulanssin, joka saapuikin todella nopeasti. Puolen tunnin kuluttua olin jo sairaalassa tiputuksessa ja parin kolmen päivän jälkeen jo kotona työkuntoisena. Näitä kohtauksia toistui myöhemminkin kolme kertaa samoin tuloksin. Neljännellä kerralla minulla ilmoitettiin, että nyt tarvitaan jo tahdistin. Se asennettiin ja tarkistus-käynnit parin vuoden välein. Tahdistin vaihdettiin kerran. Sitten tuli jälleen uusi ilmoitus. Sydänvaltimossa on tukos, se vaatii stendin asentamisesta, joka ujutettiin ranteesta valtimoa pitkin sydämeen. Seurasin toimitusta monitorikuvan kautta. Parin päivän jälkeen olin jo voimissani vappumarssille. Muutama vuosi sitten Helsingin kaupunki päätti siirtää pari kolme kaupungin terveysasemaa yksityisen lääkärifirman hoitoon. Niiden joukossa oli myös alueemme Kannelmäen terveysasema. Yhtenä perusteluna oli vanhan rakennuksen huono kunto. Uusi terveysasema saatiinkin liikenteellisesti paremmalta paikalta Kaaren kauppakeskuksen vierestä. Samalla aseman uudeksi ylläpitäjäksi tuli yksityinen lääkärikeskus, jolla ”sattumalta” oli edelleen myös oma yksityinen lääkäriasema viereisessä Kaaren kauppahallin yhteydessä. Pian osoittautui, että kaupungin terveysasema kehitti oma järjestelmänsä hoitojen kiireellisyysjärjestelmään perustuen siten, että ”kiireettömät” tapaukset voitiin ohjata naapurissa Kaaressa olevalle saman firman yksityiselle lääkäriasemalle, joka laskutti omien liiketaloudellisten laskutusperusteiden mukaisesti. Kaupunki joutuikin lopulta irtisanomaan yksityisen lääkäriaseman, tosin tilalle valittiin edelleen yksityinen Mehiläinen, joka on toiminut Helsingissä menestyksellisesti jo kauan. Olen itsekin käynyt siellä aikaisemmin. Toistaiseksi en ole kuullut erityisiä valituksia uuden terveysaseman toiminnan osalta. Itse olen pari kertaa käynyt kutsuttuna asemalla tutkimuksissa. Varsinainen ongelma aiempaan verrattuna on, että kun terveysasemamme oli kaupungin hallinnassa, siellä toteutettiin jo silloin nyt paljon puhuttu ja toivottu omalääkärisysteemi. Se toimi hyvin helposti järjestettävällä ja yksinkertaisella tavalla: lääkäreille oli jaettu omat asukaspiirit, joten he tunsivat alueensa ihmiset ja heidän terveyshistorian henkilökohtaisesti, eikä tarvinnut kuluttaa tarpeettomasti aikaa asiakkaan papereiden ja terveyshistorian selvittämiseen vaan lääkäri saattoi jatkaa suoraan oman tuntemuksensa perusteella. Lisäämällä tähän vielä lääkäreiden yhteistyön siten, että eri alojen lääkärit toimivat toistensa ryhmäkumppaneina saadaan hoitoon riittävää asiantuntemusta. Eduskunnassa tätä omalääkärimallia on erinomaisella tavalla puolustanut ja esitellyt kansanedustaja ja entinen HUS johtaja Linden. Hallituksen olisi syytä kuunnella hänen esityksiään tarkalla korvalla ja jättää nämä yksityiseen voitontavoitteluun tähtäävät esityksensä ja sosialismin pelkonsa historian romukoppaan. Sama toivomus ja neuvo koskee myös Helsingin kaupunginjohtoa. Siihen me äänestäjät voimme vaikuttaa omalla äänellä tulevissa kuntavaaleissa. Muistakaamme tämä koskee meitä jokaista. Äänellämme voimme vaikuttaa kaupunkimme päättäjien valintaan ja siten omien etujemme mukaisten ratkaisujen valmisteluun ja päättämiseen. Oiva Björkbacka
7 5.3.2025 Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Purpuripolku 6, 00420 Helsinki Aineistot: tanotorvi@eepinen.fi Painos 10 000 kpl Ilmoitusmyynti: Seija Kuoksa / Eepinen Oy P. 010 3206 663, 045 1323 828 seija.kuoksa@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Etuja takasivu: 1,30 /pmm Kustantaja ja taitto: Eepinen Oy Paino: Botnia Print Oy, Kokkola Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Kuninkaantammi, Honkasuo, Lassila, Pohjois-Haaga, Kaivoksela. Nippujakelu alueen yrityksiin ja julkisiin tiloihin. Kantelettarentie 7, 00420 Hki P. 09 5862 021 WWW.NETTIKULTA.FI Asiakkaiden suosittelema Tule ilman ajanvarausta tai varaa aika puh. 044 9877 049. Teemme myös kotikäyntejä. Lapinlahdenkatu 19, Helsinki ma-pe 10-16, la-su ja iltaisin sop. mukaan KULTAA & HOPEAA OSTAMME Parturi-Kampaamo MARI LEINO p. 045-1312 721 Laurinniityntie 2, 00440 Helsinki www.marileino.fi TÄMÄ MAAILMANAIKA ON RASKAS. Huonoja uutisia kuulee joka tuutista jatkuvalla syötöllä. Informaatiotulvassa on mielestäni tärkeää osata rajata. Ei tarvitse lukea katsoa tai kuunnella viisiä uutisia päivässä. Niitä tai sosiaalista mediaa ei tarvitse alkaa selailla heti kun herää. Voi nousta sängystä rauhassa, suorittaa aamutoimet omaan tahtiin ja nauttia aamupalasta. Ja sitten vasta kurkistaa varovasti uutisia. Vaikka mieleni tekeekin silloin tällöin paeta viltin alle pahaa maailmaa, en tee sitä. Seuraan uutisia maltillisesti, mutta en anna niiden mennä ihon alle. Keskityn pieniin asioihin, jotka ovat elämässäni hyvin. Yritän pysyä hetkessä ja olla murehtimatta tulevaa. Sanoihan sen jo presidentti Mauno Koivisto aikanaan: ”Ellemme varmuudella tiedä miten tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.” Keskityn konkretiaan, toimintaan, siihen että arki perheessäni rullaa. Välillä lahjoitan humanitääriseen työhön rahaa järjestöjen kautta. Mutta kieltäydyn hukkumasta murheeseen. Ihan jo siksi, että olen herkästi hermoiluun taipuvainen ihminen, ja hermoilu voi pahimmillaan viedä toimintakyvyn ja tuoda öiset painajaiset sarjatulella elämään. Toisekseen, toivoa ei saa menettää. Minulla on taloudessani nuoria, joille maailman murheiden paino olkapäillä on usein vaikea kestää. Tehtäväni on valaa heihin uskoa ihmisiin ja ihmiskuntaan ja tulevaisuuteen. Emme tiedä, millainen maailma on heidän ollessaan aikuisia. Emme tiedä, millaisia töitä he aikuisena tekevät ja missä. Emme tiedä, ja sehän siinä onkin jännää! Nuorissa on tulevaisuus ja heille pitää antaa kasvurauhaa. Vanhempana pitää olla saatavilla, tavoitettavissa, tuppautumatta kylkeen kiinni. Tätä rajaa meillä etsitäänkin usein. Milloin olen sopivan kiinnostunut nuoresta ja hänen asioistaan, milloin olen uskomaton kyylä, jonka elämäntehtävänä on näemmä vain vahtia ja tarkkailla, vaikka voisin keskittyä elämään omaa muinaismuistoelämääni. Optimismi ei tule minultakaan itsestään. Teen tietoisen valinnan, että etsin joka päivästä hyviä asioita. Ja näinhän se on, että hyvä tulee hyvän luo. Arkisen pienet, hyvät asiat tulevat näkyviksi ja kohentavat mielialaa. Kyse on mielen taidoista. Eräällä kurssilla puhuttiin siitä, että mielen tehtävänä on tuottaa ajatuksia. Mutta ne eivät ole välttämättä hyviä ajatuksia. Eivätkä myöskään totta. Jos on väsynyt ja nälkäinen, on helppo rasti lähteä mukaan kuuntelemaan päässä vellovaa huolipuhetta ja tempautua sen vietäväksi. Säännöllisillä elämäntavoilla voi vaikuttaa siihen, miten mieli laukkaa. Minä haluan viestiä lapsilleni turvaa ja rauhaa, ja sitä, että maailmantilanteesta huolimatta me saamme iloita ja nauraa. Sillä ahdistus ja passiivinen sureminen eivät poliittista tilannetta muuta. Olosuhteet ja voimavarat ovat aikuisilla erilaiset, ja usko tulevaisuuteen voi olla kortilla. Me, joilla on kykyä ja mahdollisuuksia, voimme ottaa tehtäväksemme kannatella lapsia ja nuoria vaikeiden aikojen läpi. Meidän ei tarvitse lähteä huolikierteeseen mukaan ja voivotella pahaa maailmaa. Vähän niin kuin kautta aikojen on nuoriso ollut pilalla ja ai kamalaa, mitähän heistäkin tulee aikuisina. Ihan on kuule kelpo aikuisia monesta kasvanut. Nuoruus on elämänvaihe, myrskyinenkin, ja se tulee olemaan jollakin lailla aina varttuneelle väestölle mysteeri ja vaikea pala nieltäväksi. Nuoruuskin muuttuu ajassa eikä tämän päivän nuoriso tee samoja asioita kuin mitä aiemmin tehtiin. Mutta samalla tavalla hauras ja epävarma se nuori on nyt kuin oltiin silloin ennenkin. Minä voin olla kuulolla, tukea nuorta ja laittaa rajat, tarjota lämpöisen kodin ja lihapullat, pitää ovet auki myös kavereille. Taannoin nuoren kaverit olivat yökylässä, ja hihittelin itsekseni alakerrasta kuuluvaa outoa mölinää. Se paljastui Maammelauluksi, jota intohimoiset jääkiekkofanit veisasivat hartaudella jääkiekkomatsin alkajaisiksi. Sydämessäni läikähti lämpimästi. Karolina Lamroth Kirjoittaja rakastaa musiikkia ja lukemista, on MLL Kannelmäen jäsenenä aina pienten puolella ja toivoo maailmanrauhaa. Mutsi ja lähiön lumo Aikuinen, lue tämä Vanhaistentie 8, 00420 Hki P. 040 350 0086, 010 324 8880 www.e2sahko.fi TILAA NOUTO: p. 09 2418 770 PESULA Räsymatot alk. 50 €/m 2 TÖÖLÖNTULLIN T A R JO U S T A R JO U S 10 -15 % Vaate-, liinavaateja mattopesun ykkösmesta pääkapunkiseudulla Vesipestävät untuvatakit info@ttpesula.fi • www.ttpesula.fi ILMAINEN NOUTOPALVELU kotiovelta kotiovelle (koko pääkaupunkiseutu) tilauksen ollessa yli 100 € Muuten kuljetus vain 10 € sis. nouto & palautus Kaarelan Eläkeläisten kevätkokous 26.3. klo 13 Kaarelantie 86C kerhohuoneella Sääntömääräiset asiat Kaarelan Eläkeläiset ry TERVETULOA KaarelaSeuran kevätkokous torstaina 20.3. klo 18 Asukastalo Purpurissa, Purpuripolku 6. Sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu Tervetuloa! Kaarela-Seura ry KUNTAVAALIEHDOKAS Varaa mainospaikkasi Länsi-Helsingin luetuimmasta lehdestä. Kysy vaalialennusta ja pyydä tarjous: Eepinen Oy / Seija Kuoksa p. 010 3206 663, 045 132 3828, seija.kuoksa@eepinen.fi
8 5.3.2025 Av. ma-to klo 9-17, pe klo 9-16 | Purpuripolku 6, 00420 Hki Ota yhteyttä: toimintakoordinaattori, 050 324 4329, asukastalopurpuri@gmail.com | facebook.com/asukastalopurpuri Tervetuloa asukastaloon! Asukaskahvit Ma klo 11.30-13.00 Kahvittelua, rupattelua ja oleskelua. Tarjolla kahvia, mehua ja pientä purtavaa. Deutschgruppe Saksan kielen keskusteluryhmä Kevään seuraavat tapaamiset ovat ti 18.3., ti 1.4. ja ti 15.4., samaan aikaan 12.30– 14.00. Vetäjänä Eva Herttuainen. Kielikahvila Ke klo 14.00–15.45 Tule harjoittelemaan suomen kieltä Rennossa ilmapiirissä kahvikupin ääressä keskustelemme eri teemoista. Peli-iltapäivä To klo 13.00–15.00 Tervetuloa pelaamaan koukuttavaa Rummikub-peliä. Ajan kulua ei edes huomaa. Neulontapaja Joka toinen torstai (parittomat viikot) klo 14.00–17.00 Puseroita, sukkia, lapasia tai mitä mieleen tulee. Sohvaperunat Pe klo 13–15 Purpuriin on hankittu TV. Katsotaan yhdessä mitä kannattaa katsoa! KULTATUKKU.FI Ole kultu . Kierrätä korut . HELSINKI • Kauppakeskus Ristikko, Ajomiehentie 1, avoinna ma-pe 10-18 HELSINKI • Kauppakeskus Easton (Hansasillan varrella), Kauppakartanonkatu 3, avoinna ma-pe 10-18 Vanhat korut ovat hienoja ja kullan louhinta tekee luonnolle huonoa. Siksipä ostamme ja myymme kultaa, hopeaa ja vintage-koruja. Arvion saat myymälässämme saman tien ja rahatkin ihan hetkessä vaikka käteisenä. TILITOIMISTOPALVELUT MAUNULAN TILITOIMISTO OY P. 050 341 0501 Kanneltie 12 B 8, Kannelmäki www.maunulantilitoimisto.fi M Jumalanpalvelukset Kannelmäen kirkossa • Messu sunnuntaisin klo 10. • Ehtoollishetki alkaen keskiviikkoisin klo 18. Tuhkakeskiviikkona 5.3. voit saada otsaasi tuhkalla piirretyn ristin. • Sateenkaarimessu su 30.3. klo 16. Olisipa hienoa, jos koet sateenkaarimessun omaksesi ja haluaisit tulla mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan yhdessä messua. Voit olla yhteydessä pappeihin joko Nina Rajamäkeen, p. 050 3801 260, nina.rajamaki@evl.fi tai Kaisa Hirvoseen, p. 050 336 0671, kaisa.hirvonen@evl.fi. Musiikkia Kannelmäen kirkossa • Toivemusiikkimaraton su 2.3. klo 14 alkaen. Toiveita toteuttavat kanttorit Sirkku Rintamäki ja Kari Härkönen, Markus Bäckman ja Nuorten aikuisten lauluryhmä: lasten musiikki klo 14, leffamusiikki ja häämusiikki klo 14.45, lempivirsi klo 15.30, surumusiikki klo 16.15, ikivihreät ja POP-klassikot klo 17. Kirkon pihalla on kioski, josta voi ostaa pientä purtavaa ja kotiin viemistä. Tapahtuman tuotto Yhteisvastuukeräykselle. • Kauneimmat hengelliset laulut ja Jukka Kankaisen Rukoushetki päivän päättyessä la 8.3. klo 16 kirkossa. Vokaaliyhtye CantoNovo, Anne Myllylä, Tapio Tiitu, urut. Tule kuuntelemaan ja laulamaan yhdessä! • Nordic Reverie la 5.4. klo 16. Davide Alogna & Linda Hedlund viulut, Giuliano de Angelis sello, Risto-Matti Marin piano. Grieg, Sibelius, Sinding. Ohjelma 10 €. Usko tai älä -keskusteluillat Ajatuksia ja keskusteluja kristinuskon perusasioista pastori Marjut Mularin kirjan Usko tai älä Mitä kristinuskosta kannattaa tietää ja miksi (2024) pohjalta kolmena torstaina klo 18–19.30 Klanulla: 6.3. Mitä kannattaa tietää elämästä kristittynä? 20.3. Mitä kannattaa tietää kristinopista? 3.4. Mitä kannattaa tietää kirkosta? Tule matalalla kynnyksellä kristinuskon perusasioiden äärelle. Kirjan lukeminen etukäteen ei ole välttämätöntä, mutta edesauttaa keskustelua. Alustukset aiheista pastori Konsta Korhonen. Kulttuurikerho Tutustumme ajankohtaiseen kulttuurija taidetarjontaan. Kokemusta syvennetään jälkikäteen keskustelulla. Aloitustapaaminen on ma 17.3. klo 18.30 Malminkartanon kappelilla. Kulttuurikerho on tarkoitettu aikuisille. Se soveltuu myös maahanmuuttajataustaisille, jotka haluavat tutustua suomalaiseen kulttuuriin. Keskustelut käydään pääosin suomeksi. Kerhonvetäjä on Kannelmäen seurakuntaneuvoston jäsen, pitkäaikainen teatteriopettaja ja kulttuurituotannon kouluttaja Risto Ruottunen. • Kokoontumiset joka toinen maanantai klo 18–19.30. Malminkartanon kappelilla: 17.3., 31.3., 14.4., 28.4., 26.5. ja Klanulla 12.5. • Kulttuurikäynnit ovat lauantaisin 29.3., 12.4., 26.4., 10.5. ja 24.5. Aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin. Iltaehtoollinen Malminkartanon kappellilla su 30.3. klo 18. Toteutuksesta vastaavat vapaaehtoiset seurakuntalaiset. Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki. Kirkko Vanhaistentie 6 Virasto ja Klanu, os. Klaneettitie 6–8 A, p. 09 2340 3800, ma–pe klo 9–14, kannelmaki.srk@evl.fi Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa FB: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet. IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka Löydät meidät jatkossa: Espoo, Lahti, Jyväskylä ja mattokymppi.fi Kaikki matot vähintään -50 % LOPPU UNMYY NTI Ei koske tilaustuotteita, palveluita, aletuotteita, lahjakortteja eikä aiemmin tehtyjä tilauksia. Voimassa vain Helsingin ja Vantaan myymälöissä. LOPPUUNM YYNTI HELSINGIN MYYMÄLÄ, KANTELETTARENTIE 1 VANTAAN MYYMÄLÄ, PORTTIPUISTONTIE 1 • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 Aitoa talonmiespalvelua pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo ja Vantaa) senioritalkkarit@gmail.com www.senioritalkkarit.fi Apua arjen pieniin ja suuriin ongelmiin! P. 040 160 4230 Niina Muurikka MALMINKARTANOSTA HELSINGIN VALTUUSTOON Hallintoassistentti, tradenomi (AMK) -opiskelija Turvallisuutta, Toimivuutta ja Taloudellisesti järkeviä päätöksiä! FB ja IG: niinamuurikkaps