SUUNNITTELUALUE JA LÄHTÖKOHDAT Läntisessä Helsingissä sijaitseva Mätäjoki on Helsingin suurin kaupunkipuro. Alue on tärkeä osa Helsingin viherja virkistysverkostoa ja ns. Länsipuiston vihersormea, ja alueella on myös merkittäviä luontoarvoja. Mätäjokivarsi on suosittu lähivirkistysalue, joka palvelee erityisesti Kannelmäen ja Malminkartanon asukkaita ympäri vuoden monipuolisena ulkoiluympäristönä sekä kävelyn ja pyöräilyn kulkuyhteytenä. Mätäjokivartta käyttävät Kaarelan suuralueen lisäksi myös esim. Lassilan, Konalan ja Pitäjänmäen asukkaat. OmaStadi-ideonnissa Mätäjokilaakson kaupunkipuiston kehittäminen on saanut vahvaa kannatusta. Alueelle on toivottu mm. laadukasta ulkoilureittiä joen molemmille puolille, lisää valaistusta, lisää penkkejä ja jäteastioita sekä paikoin myös toiminnallisuuden vahvistamista. Ideatasolla alueelle on esitetty myös puurakenteista paviljonkia, Helsinki-huussia yms. uusia toimintoja. Aluetta toivotaan kehitettäväksi identiteetiltään vahvana läntisen Helsingin keskuspuistona. OmaStadi-ideoinnin pohjalta järjestettiin muutamien asukasaktiivien kanssa maastokävely ehdotuksen jatkokehittämistä varten toukokuussa 2022. Kävelyn pohjana oli tunnistettu tarve sovittaa yhteen toiminnallisia ajatuksia ja Mätäjokivarren luontoarvoja. Syyskuun asukastilaisuudessa oli mahdollista osallistua ideointiin ja kommentoida suunnitelmia. Lisäksi asukkailla on mahdollisuus kommentoida suunnitelmia OmaStadi-sivustolla. Asukkaiden kommenttien pohjalta pohjalta ehdotetaan seuraavaa: • Reittien pienimuotoinen kunnostus luontoarvot huomioon ottaen, materiaalina esim. hake • Ei toteuteta leveää kivituhkapintaista reittiä joen länsipuolelle • Ei esitetä laajamittaista valaistusta jokivarteen luontoarvojen takia • Ehdotetaan muutamien nurmialueiden kehittämistä kukkiviksi niityiksi reittien varrella • Kehitettävää kasvillisuutta ehdotetaan mm. aiemmin toteutetun grillipaikan ympäristöön sekä Soittajanpuistoon • Ehdotetaan uusia toimintoja ja kalusteita: lukuisia uusia penkkejä eri ilmansuuntiin reittien varrelle muutamia uusia piknikja istuskelupaikkoja uusi jäteastia, muutamia uusia vieraslajien keräyspisteitä, kaksi ajonestopuomia infokylttejä alueen luontoarvoista sekä aluekylttejä Mätäjokilaaksosta Muita huomioita maastokävelyn ja selvitysten pohjalta: • Pop-up -toiminnot ja polkupyörän kärrystä tapahtuva myynti ovat alueella sallittua jo nyt • Ruokarekat eivät kaupungin linjauksen pohjalta saa pysäköidä puistoissa • Paviljonkia tai Helsinki-huussia ei toteuteta OmaStadi-ideoinnissa, mutta toive merkitään muistiin jatkokehittämistä varten OmaStadi-ideoinnin ja maastokävelyn pohjalta laadittava luonnos esiteltiin alueen asukkaille alkusyksyllä 2022. Asukkaiden kommenttien pohjalta luonnosta kehitetään eteenpäin puistosuunnitelmaluonnokseksi. Puistosuunnitelmaluonnos on esillä eli asukkaiden kommentoitavana joulukuussa 2022. Kommenttien pohjalta viimeistellään puistosuunnitelma valmiiksi. Valmiista suunnitelmasta tehdään maankäyttöjohtajan päätös tammikuussa 2023. Rakentamisen suunnitelmat laaditaan alkuvuonna 2023, ja ehdotetut toimenpiteet toteutetaan vuoden 2023 aikana. Kaarelanpuisto KANNELMÄKI MALMINKARTANO Kartanonhaka Tollintie Soittajanpuisto Juh an nu ska llio np olk u Mä täj ok i Ka rta no nk aa ri Jouh ipolk u Urku pillin tie Juus tenin tie Juna rata Fago ttipo lku Van hais tent ie 200 500 MÄTÄJOKILAAKSON KAUPUNKIPUISTO I 2.12..2022 2 No 1 18.1.2023 • 59. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY KAIKKI PARTURI-KAMPAAMOPALVELUT AMMATTITAIDOLLA KOKO PERHEELLE Soita tai varaa aika netissä 24/7 Meiltä myös Kevin.Murphy -tuotteet. TERVETULOA ! Salon Klipsi Kaari | Kantelettarentie 1 (Sokos) puh. 040 755 2580 | www.salonklipsi.fi AVOINNA ma-ke 10-18, to-pe 10-20, la 10-18 BURGERiviikot 16.1.-5.2. Menun näet kotisivuiltamme kantsunsavel.fi Laulukujalla, Kannelmäessä www.kantsunsavel.fi kantsunsavel Anni Salla on Kaarelan uusi stadiluotsi Mätäjokilaakson kaupunkipuisto-hanke etenee Klaneettitie 7, 00420 Hki | 045 7872 9240 Avoinna Ma-Pe 6.30-23, La 8-23, Su 9-23 KANNELMÄKI Kotiinkuljetukset ti-to www.k-ruoka.fi tai puhelimella ed.päivänä klo 13-14. Tee ostoksesi verkossa tai p. 09 7872 5491 Kierrätä Spinnyssä tarpeeton tavara www.kirpputorispinny.com Spinny • Kierrätä nyt esim. talvivaatteet, astiat ja keittiötavarat • Ostoksille menossa? Käy myös Spinnyssä katsomassa! • Paljon myyville nyt toinen pöytä -50% (27.2. asti) • Kierrätä sukset, monot, luistimet, pulkat. Lue lisää sivuiltamme. Spinny Pohjois-Haagan aseman lähellä Kaupintie 13, 00440 Helsinki Ma Pe 12-19, La 10-16, Su 12-16 Spinny on Pohjois-Haagan aseman lähellä sijaitseva hyväkuntoisten käytettyjen vaatteiden ja tavaroiden kauppapaikka ja kierrätysmyymälä. Kehon ja Mielen voima Pe 17.2. – Su 19.2. Ystävänpäivähemmottelua Seniori-iltapäivät To klo 13-15 To 19.1. Maksuton jumppa To 2.2. Bingo To 16.2. Asahi-liikunta Kehon ja mielen voiman Hyvinvointitila ja Haagan Jalkaterapia Kuparitie 14-16, E-talon pääty, 00440 Helsinki P. 040 161 4554 | www.kehon-ja-mielen-voima.com Lisätiedot verkkosivuilta ja somesta! To 24.2. Perhepäivä
2 18.1.2023 VUODEN VAIHTUESSA kertailemme maailmanlaajuisesti edellisen vuoden tapahtumia. Miellyttävimmät muistikuvamme liittyvät usein siihen, mikä on kehittänyt omaa maatamme kansalaisiamme ilahduttaen. Toteutuneiden ikävyyksien kohdalla pohdimme vastuita laajemmin. Miksi pahin on tapahtunut ja mitä ratkaisuja vakavan tilanteen korjaamiseksi voisimme tehdä. Tätä arviointia paremman lopputuloksen saavuttamiseksi tulevaisuudessa kristityt kutsuvat parannuksenteoksi. Megatrendien, luontokadon ja demokratian valtataisteluiden puhuttelussa meidän on tehtävä niin. Jos tahdomme turvata elämän edellytykset tulevillekin sukupolville. Kreikankielinen sana oikoumene tarkoittaa koko asuttua maailmaa. Kristillisten kirkkojen ja yhteisöjen keskinäistä yhteyttä kuvataan sanalla ekumenia. Ekumeeninen liike syntyi 1800–1900-luvun taitteessa. Sen tavoitteena on tarjota hajallaan eläville kristityille mahdollisuus jakaa uskonja elämänkokemuksia yhdessä. Yhteisymmärrykseen kristittyjä kannustavat Jeesuksen sanat ”Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut.” (Joh.17:21.) Kansainvälinen ekumeeninen rukousviikko on suhteellisen tuore ilmiö. Tammikuussa 2008 rukousviikko täytti 100 vuotta. Suomessa rukousviikkoon osallistuminen alkoi 1950-luvulla. Yhteinen rukous eri kirkkokuntien välillä ei ole enää kummajainen vaan viestii jaetusta vastuullisuudesta. Ennakkoluulojen voittaminen on kasvattanut ymmärrystä ja rikastuttanut kirkollista kulttuuria Suomessa. Jesajan kirjassa (Jes 1:17) sanotaan ”opetelkaa tekemään hyvää, tavoitelkaa oikeudenmukaisuutta”. Tämä selkeä ja yksinkertaiselta kuulostava ohje on otettu vuoden 2023 kristittyjen kansainvälisten rukousviikkojen teemaksi. Vuoden ensimmäinen rukousviikko alkaa 18. tammikuuta ja toinen 24.10. Rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivä aloittaa syksyllä vastuuviikon. Rukousviikoilla ainakin 120 maassa hiljennytään jumalanpalveluksissa, kirkkovaelluksissa, konserteissa ja tapahtumissa siksi, että tekisimme yhdessä hyvää oikeudenmukaisuutta tavoitellen. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö muistuttaa rukouspäiväjulistuksessa 2023 (lue seurakuntamme nettisivuilta), kuinka jokainen ihminen voi omalta osaltaan toteuttaa oikeudenmukaisuutta, torjua rasismia ja syrjintää, edistää tasa-arvoa, tehdä hyvää ja osoittaa vieraanvaraisuutta muukalaisia kohtaan omassa lähiympäristössään. Jeesuksen käsky rakastaa lähimmäistä niin kuin itseään ei ole vanhentunut. Tämän käskyn noudattaminen takaa hyvinvoinnin ei vain yhteiskunnalle vaan koko luomakunnalle. Parannuksenteko ei ole hätäisten hommaa vaan vaatii päämäärätietoisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Tämä pätee myös rukouselämässä. Mitä suurempaan parannukseen tähdätään, sitä useamman sitoutumista tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan. Arvokas työ koko asutun maan pelastamiseksi ansaitsee tuen meiltä kaikilta. Ei vain vuoden vaihtuessa, vaan joka päivä. Vain yrittämällä meillä on mahdollisuus onnistua. Virpi Koskinen Kannelmäen seurakunnan kirkkoherra, rovasti Osallisina asutussa maailmassa Yhteisellä tiellä Miten rokotukset oikeastaan onnistuivat? Toisinajattelija Toi sin aja tte lij a PANDEMIAN ja rokottamisen jälkipyykki on alkamassa. Vaikka kaikkea ei ole vielä nähty, aloitetaan: Teho Rokotuksien teho alkaa olla selvillä. Tehosteita on annettava jatkuvasti, joten teho ei ole ainakaan pitkäaikainen. Rokottaminen ei ole estänyt sairastumisia. Hyvinkin monet tuttavat, nuoret ja vanhat ovat sairastuneet rokotuksesta huolimatta. Rokottaminen estää vakavan tautimuodon, sanotaan. Mutta se on tyhjä väite. Minkäänlaista todistetta siitä ei ole olemassa. Vaikka monikin taho on sitä kysynyt ei kukaan ole saanut vastausta. Se mitä rokotteista yleisesti tiedetään, ei tue väitettä ”estää vakavan muodon”. Turvallisuus mRNA-rokote kehitettiin nopeasti. Projektin nimeksi annettiin Valonnopeus. Koskaan ennen ei näin nopeasti ole kehitetty rokotetta. Tehtaan antaman tiedon mukaan kokeet rokotteella on aloitettu samalla kun Kiinasta on annettu viruksen sekvenssi. Miten se voisi olla mahdollista? Projekti on toteutettu siis enemmän kuin valonnopeudella, paremminkin aikakoneella. Kehitetty valonnopeudella samalla tietäen että kyseessä on valtavat riskit. Valtavat riskit on lainattu rokotteen kehittäjien itse kirjoittamasta kirjasta Ihmeidentekijät. Immuunipuolustuksen kanssa ei ole leikkimistä eikä näin nopeaa rokotteen luomista ole ennen tapahtunut. Ja kehitetty jopa ennen kokeilemattomalla rokotetyypillä. Huimaa ihmiskokeilua. Turvallisuuden osalta emme aidosti tiedä mitä seurauksia vielä on odotettavissa. Puhutaan ylikuolemista, kuolemista mitkä eivät ole selitettävissä demografian muutoksilla eikä millään. Ylikuolemat on yritetty selittää että ihmiset nyt vaan kuolevat, mutta tosiasiassa kyseessä on massiivinen muutos aiempaan. ”Died suddenly” saa 1,8 miljardia hakutulosta. Urbaanilegendan mukaan äkkikuolema on se tavallinen tarina kun rokoteturvallisuus on pettänyt. Se on myös rokotekielteisten tekemän elokuvan nimi. Esiintyy väitteitä proteiinin liikakasvusta, rokotehan kehottaa kehoa valmistamaan piikkiproteiinia jota immuunipuolustuksen on määrä torjua. Proteiini muodostaa proteiinikasvustoa verisuoniin tai sitten ei. Proteiini tulppaa verisuonia samaan tapaan kuin koronaviruksenkin piikkiproteiini tekisi tai sitten ei. Voidaan ajatella että jos koronan piikkiproteiini aiheuttaa verihyytymiä niin miksei rokotteenkin piikkiproteiini voisi aiheuttaa samaa. ”Estää tartuntojen leviämistä” Rokotuksiin pakotettiin ja suostuteltiin nimenomaan sen perusteella että se estäisi viruksen leviämisen. Pfizerin edustaja lausui että tämä on rokotteen tärkeä ominaisuus. Nyt kun EU järjesti kuulemisen, Pfizerin edustaja naurahti ja sanoi ettei sitä keritty ollenkaan testata. Pfizer ei tiennyt mitään siitä estääkö vai eikö rokote tartuntojen leviämistä. Kuluttajille on valehdeltu raskaasti. Rokote ei ilmeisesti estä tartuntojen leviämistä. Pakkorokotukset ovat olleet vakavaa ihmisoikeusloukkausta kokeellisella tuotteella. Riskejä toteutui? Nyt mietitään mistä johtuu ylikuolemat. Nykyisin kuollaan tilastojen mukaan todella kovassa tahdissa. Ylikuolemat ovat 40% korkeammalla tasolla 18-64 vuotiaiden keskuudessa tietyillä alueilla USA:ssa kuin muutoin. Lasse Lehtosen (HUS) mukaan luvut ovat karmeita ja johtuvat koronasta. Järvinen (THL) taas sanoo että kuolemien määrä on normaali (ehkä ns. venäläinen normaali?). Esitetään väitteitä urheilijakuolemista (17-kertaisia, tri Rauli Mäkelän mukaan) ja keskenmenoista (+300%) jne. Ne ovat siis väitteitä. Kaikkea voi katsoa kahdesta suunnasta. US armeijan lääkintäeverstiluutnantti, tohtori Teresa Long väittää että sydäntapahtumat ovat räjähtäneet armeijassa. On sydänkohtauksia, pikku kohtauksia (TIA), on sydäntulehduksia, sydänpussintulehduksia, on rytmihäiriöitä, vaskulaarista nekroosia, provosoimattomia verihyytymiä. On sisäelinongelmia jne. US armyn lentojoukkojen kirurgi Pete Chambers komppaa, väittää samaa. Sen lisäksi molempien mielestä syövät ovat lisääntyneet. Patologi, Dr. Ryan Colen mukaan rokotteen toksiinit innostavat syöpiä nopeampaan kasvuun. Virallinen taho kieltää kaikki tällaiset väitteet. Long covid-oireet Nyt on yleistynyt puhe long covid-oireista. Ehkä noin 12% kärsii näistä. Näiden alle piiloutuu rokotehaitat. Rokotehaitat tullaan selittämään long covid-oireiksi. Tilinpäätös On liian aikaista tehdä tilinpäätöstä. Tutkimus joka on julkaistu, ja jonka mukaan rokote on säästänyt ihmishenkiä, ei merkitse mitään, sillä sellainen kirjoituspöydällä tehty mallinnus ei anna luotettavaa tietoa. Näyttäisi siltä että rokottamattomissa maissa ei kuolemia ole ollut kovin paljoa, kuten vaikkapa Ukrainassa. Näitä on vaikea vertailla kun väestö ja kirjauskäytännöt eivät ole samanlaisia. Sekin tiedetään nyt että tilastoja on rukkailtu jotta rokote näyttäisi hyvältä. Tilastolokeroon rokottamattomat on laitettu äskettäin rokotetut. Tautiin on kuollut rokottamattomia vaikka todellisuudessa kyseessä on olleet juuri rokotetut. Perusteluna menettelylle on se, että juuri rokotetulla ei rokotesuoja ole vielä alkanut. Siksi rokotettu onkin rokottamaton. Mahdollisesti rokotteeseen kuolleet kirjataan rokottamattomiksi. Aika kieroa jos minulta kysytään. Lopulliseen tilinpäätökseen ei päästä ehkä koskaan. Toivottavasti edes pahimmat valheellisuudet paljastuvat. Esko Karinen PURPURIN ASUKASTALOLLA (Purpuripolku 6) järjestettiin perjantaina 6.1.2023 taiteilija Päivi Riihimäen valokuvanäyttelyn avajaiset. Näyttelyssä on esillä valokuvia Kannelmäestä ja muualta Helsingistä ja valokuvia voi myös ostaa. Avajaisissa oli tarjolla kuohuvaa ja pientä purtavaa. Tunnelma oli rento ja lämminhenkinen. Taiteilija itse pääsi esittelemään kuvia kiinnostuneille vierailijoille. Näyttely on kaikille avoinna tammikuun loppuun asti ma-to klo 9-17 ja pe 9-16. Tervetuloa! Nina Strandén tiedottaja, Kaarela-Seura ry LIITY KAARELA-SEURAAN! Liittyminen on helppoa: maksa jäsenmaksu 15 euroa (vuosi 2023) yhdistyksen tilille Nordea FI09 1004 3000 2043 03 ja kirjoita yhteystietosi viestikenttään. Lähetämme infoa tapahtumista ja alueemme tärkeistä asioista. Saat myös alennusta alueemme palveluista,. mm. Ravintola Britanniassa, Ravintola, Sävelessä, Parturi-Kampaamo Hiuspajassa ja Kaaren Suutarissa Valokuvanäyttely asukastalolla • ALEPA MALMINKARTANON AUKIO • ALEPA SITRATORI • ASUKASTALO PURPURI • GALLERIA AFORTE • K -MARKET MAUNUNNEVA • K -MARKET SITRATORI • KAARELANTIE 86 KERHO • KANNELMÄEN SRK-KESKUS • KANNELMÄEN PALVELUTALO • KANNELMÄEN TERVEYSASEMA • KANNELMÄEN VOIMISTELIJAT, MAUNUNNEVA • KANNELTALO, KAHVILA, KIRJASTO • KAUPPAKESKUS KAARI • KAUPPAKESKUS RISTIKKO • KIRJASTOT (Malmink., P-Haaga) • MALMINKARTANON T-ASEMA • MUIJA SECOND HAND SHOP • PAIKKA, KAUPPAKESKUS KAARI • PALVELUTALO LEEVI • PARTURI-KAMP. HIUSPAJA • PARTURI-KAMP. PROHIUS • S -MARKET KAIVOKSELA • S -MARKET KONALA Lukeeko ovessasi ei mainoksia? TANOTORVEN jakelupisteet:
18.1.2023 3 Pääkirjoitus ASUKASTALO PURPURI sai odotetun mukaisesti jatkorahoituksen tällekin vuodelle. Asukastaloa ja sen toimintaa on kehitetty viime vuoden aikana aktiivisesti. Kaarela-Seuralla on riittänyt varoja välttämättömiin hankintoihin ja tilojen uudistamiseen. Asukastaloon hankittiin mm. käytetyt kangaspuut, joita on huollettu ja valmisteltu kaikkien käytettäväksi. Purpuriin on myös saatu iso televisio ja tietotekniikkaa on uusittu. Asukkaiden käytössä on nyt kolme tietokonepistettä, joista yksi aivan upouusi. Asukastalo tarjoaa yhä aiempaan tapaan alueen asukkaille, yhdistyksille ja hankkeille kokous-, harrastusja oleskelutiloja ja keittiön kahvinkeittoon sekä tarjoilujen valmistamiseen. Käytössä on kaksi jääkaappia. Viime vuoden aikana asukastalossa on järjestetty erilaista pysyvää toimintaa ja ohjelmaa, joka jatkuu myös tänä vuonna. Maanantaisin Purpurissa on asukaskahvila klo 11.30-13.00 ja se on kaikille avoin. Keskiviikkoisin on kielikahvila klo 14.00-14.45, jonne toivotaan maahanmuuttajia harjoittelemaan suomea käytännössä. Torstaisin pidetään peli-iltapäivä klo 13.00-15.00. Asukastalolla on valikoima lautapelejä, mm. shakki ja rummikub. Kaikki ovat tervetulleita pelaamaan. Perjantaisin kokoonnutaan television ääreen klo 13.00-15.00 katsomaan elokuvia tai mitä telkkarista nyt on tarjolla. Joka toinen torstai Purpurissa kokoontuu neulontapaja, jossa voi tehdä haluamiaan neulontatöitä. Asukastalolla on käytössä myös kolme ompelukonetta, joita voi käyttää joko omien vaatteiden korjailuun tai uusien ompelemiseen. Elämäni runo ja tarina -ryhmä kokoontuu kerran kuussa. Ryhmässä käydään läpi elämän kipukohtia ja etsitään nykyisyyteen ja tulevaisuuteen toivon näkökulmaa. Tämän lisäksi Purpurissa on pidetty suuri määrä erilaisia kokouksia, taideja valokuvanäyttelyitä, työpajoja, kokattu yhdessä jne. Jos yhdistyksenne tarvitsee kokoustilaa, haluat aloittaa uuden ryhmän tai saada näyttelytilan käyttöösi, niin ottakaa yhteyttä. Tänä vuonna asukastalo Purpuri pyrkii tarjoamaan entistä monipuolisempaa ohjelmaa. Jos sinulla on ideoita tai haluat osallistua, niin kannattaa tulla käymään. Myös minä olen paikalla ja autan kaikissa mahdollisissa asioissa, jotka saattavat askarruttaa asukkaita. Asukastalo on avoinna maanantaista torstaisin kello 9.00-17.00 ja perjantaisin kello 9.00-16.00. Asukastalon käyttö ei ole riippuvaista viikko-ohjelmasta. Jos päiväajat eivät sovi, niin yhdistykset ja asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta edistävät hankkeet voivat varata tiloja veloituksetta myös iltakäyttöön. Tervetuloa asukastalo Purpuriin! Purpuripolku 6, 00420 Helsinki, p. 050 324 4329, asukastalopurpuri@gmail.com Jauri Varvikko jauri.varvikko@eepinen.fi Tule Purpuriin Seuraava numero ilmestyy 22.2.2022 Aineisto toimitukseen 10.2. mennessä. Asukastalo Purpurille jatkorahoitus Kaarela-Seura ry:n ylläpitämä asukastalo Purpuri sai toiminnalleen jatkorahoituksen vuodelle 2023. KAUPUNGINHALLITUS myönsi KaarelaSeuralle joulukuussa 2022 asukasosallisuuden avustusta vuodelle 2023 asukastilan vuokraja ylläpitokustannuksiin 33 700 euroa sekä työntekijän palkkakustannuksiin 32 500 euroa. Yhteensä 66 200 euroa. Kaarela-seura oli hakenut tukea 73 500. Vuonna 2022 Kaarela-Seura sai asukastalon ylläpitoon ja palkkoihin 65 100 euroa. Annettu tuki on yhteneväinen Helsingin alueen muiden asukastalojen saamien tukien kanssa. Kaupunki jakoi asukasosallisuuden avustusta eri yhdistyksille vuonna 2022 yhteensä 1 068 800 euroa. Vuonna 2023 avustuksen kokonaismäärä on 1 060 800 euroa. Konala-Seura ry sai 30 250 euroa asukastilan vuokraja ylläpitokustannuksiin ja Malminkartanon asukasyhdistys ry 35 000 asukastalo Rengin vuokrakustannuksiin ja työntekijän palkkakustannuksiin. Pohjois-Haaga Seura ry sai 14 000 asukastilan vuokraja ylläpitokustannuksiin. Avustusten periaatteet ja ehdot Helsingin kaupungin avustukset ovat harkinnanvaraisia ja julkisesti kuulutettuja avustuksia. Avustusten myöntämistä ohjaavat kansallisten ja EU:n säädösten lisäksi vuosittain vahvistettava Helsingin kaupungin talousarvio sekä avustusten yleisohje. Helsingin kaupungin avustusten myöntämisessä sovelletaan seuraavia periaatteita: 1. Helsingin kaupungin avustusta voidaan myöntää oikeushenkilöille, kuten rekisteröidyille yhdistyksille, säätiöille ja osakeyhtiöille, joiden toiminnan voidaan katsoa olevan yleisesti hyödyllistä. Oikeushenkilön tulee olla merkittynä asianomaista yhteisömuotoa koskevaan rekisteriin (esim. yhdistysrekisteri). Lisäksi toiminnasta tulee olla näyttöä vähintään yhden vuodenajalta. Tämä on osoitettava joko pöytäkirjoin tai tilinpäätöksin. Lautakunnat ja jaostot voivat harkintansa mukaan perustellusti tehdä poikkeuksia ehtoon omissa avustusohjeissaan. Kaupungin avustusta voidaan myöntää myös rekisteröimättömille yhdistyksille, yksityishenkilöille ja toimintaryhmille, mikäli siitä on erikseen määritelty lautakunnan tai jaoston omissa avustusohjeissa. 2. Avustettavan toiminnan tulee kohdistua pääosin helsinkiläisiin. Lisäksi avustuksen myöntämisessä annetaan merkitystä helsinkiläisten määrälle, johon yhteisön toiminta kohdistuu. 3. Avustettavan toiminnan tulee tukea ja täydentää avustuksia myöntävän toimialan toimintaa ja tavoitteiden toteutumista. Avustuksin tuetaan toimintaa, joka monipuolistaa kaupungin omaa palvelutarjontaa. Avustusta myönnettäessä merkitystä annetaan avustettavan toiminnan suunnitelmallisuuteen, laajuuteen ja tuloksiin, palvelujen laatuun sekä yhteisön asiantuntemukseen, hakijan omaan rahoitusosuuteen sekä kaupungin edellisinä vuosina myöntämien avustusten käyttötarkoituksen toteutumiseen. 4. Avustettavan toiminnan rahoitussuunnitelmien tulee olla hyväksyttävät. Talouden hoidossa on otettava huomioon menojen sovittaminen käytettävissä oleviin tuloihin. Tuloja ovat esimerkiksi hakijan omat varat, avustettavasta toiminnasta saatavat tulot ja muut ulkopuoliset rahoitusmahdollisuudet kuten muu julkinen tuki. Avustuksen saajan taloudenhoito ja kirjanpito sekä muu toiminta tulee olla lainmukaista ja toiminnan luonne ja laajuus huomioiden asianmukaisesti järjestettyä. 5. Käyttöomaisuuden hankintaa ei rahoiteta avustuksella, elleivät tarkoituksenmukaisuussyyt edellytä kaupungin osuuden suorittamista avustuksena. 6. Avustuksen saaja ei saa käyttää toimintaa varten saamaansa kaupungin avustusta varainhankinnan tai liikeja sijoitustoiminnan menoihin eikä rahoitusomaisuutensa tai muiden pitkäaikaisten sijoitustensa lisäämiseen. 7. Avustuksia ei myönnetä edelleen jaettaviksi eikä myöskään keskusjärjestöille. Jos keskusjärjestö kuitenkin ylläpitää helsinkiläisten hyväksi sellaista toimintaa, jonka tukemisen kaupunki katsoo tarkoituksenmukaiseksi, voidaan kaupungin avustus erityistapauksissa myöntää tälle keskusjärjestölle edelleen jäsenistölleen jaettavaksi. 8. Avustuksia ei myönnetä kaupunkikonsernin ulkopuoliseen toimintaan, jota kaupunki hankkii ostopalveluna. 9. Avustuksia ei myönnetä samaan käyttötarkoitukseen kahdesta tai useammasta avustuksiin varatusta määrärahasta. Teksti ja kuvat Jauri Varvikko Asukastalo Purpurin Olkkari on viihtyisä ja sopii hyvin erilaiseen ryhmätoimintaan, mutta myös pelkkään oleskeluun ja kahvitteluun. Vas. Asukastaloon on hankittu kangaspuut, jotka ovat kaikkien halukkaiden käytössä. Asukastalossa on kaksikin kokoustilaa, jotka sopivat niin palavereihin kuin erilaisiin asukastapaamisiin.
4 18.1.2023 KOSKA EN LUE vanhoja juttujani niin enää muista, olenko joskus tullut tehneeksi joitain uudenvuodenlupauksia. Mitäpä tässä vanhoja kaivelemaan. Nyt kun ollaan uudessa tilanteessa, niin on parempi, etten mitään edes lupaakaan. Sanotaan nyt niin, että toivon itselleni hieman lisää jämäkkyyttä. Ei pidä muita miellyttääkseen aina lupailla kaikenlaista sellaista, mitä ei ole edes tarkoitus tehdä. Yksi tällainen asia on lupaus käydä Helsingin keskustassa tapaamassa vanhoja hyviä ystäviä menneiltä ajoilta. Se on käytännössä kallista puuhaa. Keskustaan pääsee julkisilla mutta sitten, istahtaminen sikäläisissä kuppiloissa maksaa yli sata euroa ilman ruokailua. Kongon ukko vaatii yli 100 euroa pirssikuljetuksesta välillä Asema-aukio Kannelmäki. Kiitoksia vaan Bernerille ja Sipilälle. Halvan etelänreissun verran rahaa siinä keskustakäynnistä menee: Toisaalta ei niitä vanhoja ystäviäkään niin paljoa enää ole tässä hiippakunnassa. Jos menee omalla autolla, niin kalliiksi tulee sekin. Joka paikassa kyttää joku pahuksen Parkki-Petteri! ja sakottaa ilman armoa. Kokemusta on. Käteistä ei hyväksytä enää juuri missään, kolikkoautomaatteja ei ole. Miksi annamme kohdella itseämme näin sikamaisesti? Miksi emme saa enää palvelua pankeista? Miksi emme vakuutusyhtiöistä? Miksi meillä ei enää ole matkatoimistoja? Onko joku pyytänyt oikeasti tätä siirtymistä digitaaliseen itsepalveluun? Suurin pommi, oikein henkeen ja terveyteen kohdistuva on tulossa harmiksemme terveydenhoidon alueella. Sillä alueella on jo otettu käyttöön surullisenkuuluisa, miljoonia maksanut Apotti-systeemi, joka on oikeasti epäonnistunut hanke. Koska se on maksanut jo nyt tolkuttomasti, niin sitä ei voi enää kaataa. Kaupungin palkanmaksuongelmia naureskellaan. Kohta kaikkien kuntien palkanmaksu on samassa tilassa. Kukaan ei vastaa mistään. Ei tietenkään, kun on niin kalliiksikin jo tullut. Eihän vika tietenkään itse laitteista ole vaan kelvottomista toteuttajista ja ymmärtämättömistä päälliköistä. Tähänpä on sitten tunnetusti liki mahdotonta parannusta saada. Ei ole muotia tunnustaa virheitään. Halu puuttuu, rohkeus puuttuu, ymmärrys puuttuu. On syytä odottaa kauhulla, mitä terveydenhoidon alueella tulee tapahtumaan. Olen ehkä turhaan huolissani. Vaan asiaan. Näitä mietiskellessäni näin TV:ssä vanhan kunnon Michael Douglasin elokuvan Rankka päivä. Hän esittää töistään potkut saanutta Puolustusministeriön virkamiestä, William Fosteria. Kuin kaiken kruunuksi Fosterin vaimokin oli heittänyt kaverin ulos kotoaan. Lähestymiskieltokin oli hankittu, koska Foster oli katsellut vaimoaan epäystävällisesti. Eipä ihme, että Fosterin hermot alkoivat pykiä. No niin, eräänä aamuna, kun äitinsä luokse muuttanut sankarimme teeskenteli ikään kuin menevänsä töihin hän joutui Los Angelesissa tietyön aiheuttamaa tosi pahaan ruuhkaan. Autot eivät menneet eteen-taikka taaksepäin Ilmastointilaite oli epäkunnossa, hiki virtasi. Vihdoinkin sankarimme pinna paloi. Hän nousi autosta ja vinkkasi että tämä riitti, hän lähtee. Siinäpä alkoivat tapahtumat kehittyä. Ensiksi häntä alkoivat hätistellä puertoricolaiset rikastuttajat, joilta hän onnistui nappaamaan asekassin. Heistä selvittyään hän päätti mennä syömään hampurilaisen paikalliseen mäkkäriin. Hän tilasi listalta aamiaistarjouksen. Myyjä kieltäytyi myymästä tarjousruokaa, koska kello oli minuutin yli määräajan. Myyjä selitti selitti asiaa leveästi hymyillen ja kuin vähä-älyiselle vielä kerran, ettei hän voi myydä koska... Silloin sankarimme hermot brakasivat lopullisesti. Hän kaivoi kassita rikastuttajien konepistoolin ja alkoi roimia pitkin seiniä ja kattoa anteeksipyydellen herkkää laukaisukoneistoa... Jo alkoi tarjoilukin pelata… Kaikki oli mennyt, paluuta ei enää ollut, millään ei ollut enää mitään väliä. Leffan loppuosa oli komeaa katseltavaa. Kuvailen tätä elokuvaa siksi, että monen suomalaisen hermot alkavat olla tapissa järjettömien määräysten takia. Miina Möttösellä ei ole puertoricolaisen lahjakassia. Hän joutuu vaan kärsimään. Ehkä kaikki asiat eivät vielä ole aivan hunningolla. Näin juuri TV:stä pätkän, jossa joku digitaaliveijari kertoi, ettei kohta tarvitse edes lääkäriin mennä vaan potilas voi itse selvittää vaivansa digitaalisesti. Vaan kun ei Miinalla ole edes koko laitetta… Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Rankka päivä Kaarelan alueen uusi stadiluotsi Anni Salla tukenasi Anni Salla on Pohjois-Helsingin ja Kaarelan uusi alueluotsi. Tai ei hän nyt niin uusi ole. Tämän alueen hommat hän otti haltuunsa viime vuoden syyskuussa. ANNI SALLA (35v.) on jo konkari OmaStadin alueosallisuustiimissä, joka toimii Helsingin kaupungin viestintäosaston alaisuudessa. Työt kaupungilla hän aloitti kaksi vuotta sitten ja on toiminut samassa yksikössä koko ajan. Aloitin alueosallisuustiimissä OmaStadin parissa. Siirryin sitten joksikin aikaa työskentelemään tasa-arvoja yhdenvertaisuusasioiden pariin. Nyt olen sitten yksi stadiluotseista, Anni toteaa. Stadiluotsit Stadiluotsitoiminta alkoi vuonna 2018 tarkoituksena edistää kaupunkilaisen osallisuutta. Heidän tehtävänsä on toimia yhteyshenkilöinä ja sillanrakentajina kaupungin, asukkaiden ja eri toimijoiden välillä sekä auttaa ihmisiä osallistumisessa ja vaikuttamisessa. Stadiluotseja on Helsingissä seitsemän ja he työskentelevät eri puolilla Helsinkiä. Yksi tehtävistä on koordinoida kaupungin osallistuvan budjetoinnin OmaStadi-projektin kulkua eri toimialojen kanssa. Kaarelan ja Pohjois-Helsingin suurpiirissä on ollut aiemmin kaksi muuta stadiluotsia. Ensimmäinen stadiluotsi oli Ella Tanskanen ja hänen jälkeensä työtä jatkoi Kirsti ’Kipa’ Kallansalo . Ella on tällä hetkellä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla ja Kipa taas siirtyi koillisen suurpiirin luotsiksi, joten oli luontevaa, että homma siirtyi OmaStadin kuin taskunsa tuntevalle Annille. Kipaan voi yhä törmätä Kaarelassa, sillä hän luotsaa vielä kevään uutta Kantsun kahvit -tapahtumasarjaa, joka kokoontuu Kanneltalossa. Hommaa riittää Annin päätehtävänä Kaarelassa on edistää OmaStadi-prosessia, jossa hän osallistuu käynnissä olevan Mätäjokilaakson kaupunkipuisto -hankkeen asukasvuorovaikutukseen. Mätäjokilaakson kaupunkipuisto -hanke valittiin alueäänestyksessä syksyllä 2021 toteutukseen ja siihen on budjetoitu 225 000 euroa. Kyseessä on OmaStadin toisen kierros, joka alkoi 2020 ja jossa kaupunkilaiset pääsivät ideoimaan, suunnittelemaan ja päättämään, minne rahat käytetään. Hanketta on nyt kehitetty, kaupunki ja sen suunnitelmaluonnos oli kommentoitavana vuodenvaihteeseen asti. Seuraavaksi siirrytään toteutusvaiheeseen. Nyt pyritään saamaan sellainen ratkaisu, mikä tyydyttää mahdollisimman monia. Alueelle on toivottu mm. roskiksi, penkkejä ja valaisusta. Luonnonmukaisuus on pyritty ottamaan huomioon, Anni kertoo. Konkreettinen suunnittelu tapahtuu tämän kevään aikana ja rakennusvaiheen valmistelu ja rakentaminen alkavat tämän vuoden touko-kesäkuussa. Hanke kuuluu virallisesti läntiseen suurpiiriin, jonka stadiluotsina toimii Laura Päiväpuro , mutta koska suurpiirit ovat erikokoisia, luotsien vastuualueita on pyritty saamaan samankokoisiksi. Entä sitten? Anni on kotoisin Helsingistä, Laajasalosta. Länsi ei ole ollut hänelle niin tuttu aiemmin, mutta hän on sopeutunut nopeasti, verkostoitunut, tavannut ihmisiä ja alueen eri toimijoita. Yhteistyö sujuu hyvin. Uutta OmaStadi-kierrosta kehitetään ja suunnitellaan jo nyt. Asukkaat toivoisivat nopeampaa toteutusta hankkeille, mutta ne pitää myös suunnitella ja toteuttaa riittävän hyvin, jotta virheiltä vältyttäisiin, Anni sanoo. OmaStadia uudistetaan jatkuvasti, jotta se vastaisi paremmin odotuksia ja toiveita. Anni toivoo, että uusi hankekierros alkaisi jo tämän vuoden lopussa. OmaStadin lisäksi Annin tehtävänä on edistää Kaarelan ja Kannelmäen viihtyisyyttä, edistää ideoita ja kuulostella uusia aiheita ja toiveita, auttaa asukkaita löytämään oikeat vaikuttamiskanavat ja tuoda toimijoita yhteen. Stadiluotsien tehtävänä on tukea kaupunkilaisia erilaisissa osallisuuteen liittyvissä asioissa ja kysymyksissä. Olen kaikkien kaarelalaisten käytössä. Olkaapa yhteydessä! Teksti ja kuva Jauri Varvikko Stadiluotsi Anni Salla anni.salla@hel.fi p. 040 680 4196 KAAVIO EHDOTETUISTA TOIMINNOISTA grillipaikka kuntoilu nurmija nii?yalue nurmija nii?yalue metsäinen alue avoin nurmialue Soi?ajanpuisto jalkapalloilualue juna rata M ät äjo ki nurmialue nurmialue viljelypalstaalue kulun ohjaaminen maapuilla syötäviä kasveja Kartanonhaka MALMINKARTANO KANNELMÄKI tapahtumasähkö oleskelutasanne uusi infokyl? grillialueen säännöistä infokyl? kutusoraikon arvoista infokyl? alueen linnuista infokyl? Mätäjoen luontoarvoista uusi jätepiste sipulikasvi-istutuksia kummuille Kart ano nkaa ri Par iva ljak on? e Urku pillin ?e Van hais ten? e Trum pe? ?e Jouh ipolk u Juu ste nin ?e So lis ?n ?e Fago ?po lku Tollin?e Ju ha nn us ka llio np olk u Kaarelanpuisto i 100 200 m i uusi vieraslajien keräyspiste nykyinen jä?palsamin keräyspiste i i uusi vieraslajien keräyspiste i i valaisimen edestä harvenne?ava oksisto uusia salavia Ajonestopuomi Nykyinen penkki rei?n läheisyydessä Nykyinen silta Nykyinen päärei? Nykyiset toiminnot Nykyinen rei? Nykyiset suositut oleskelualueet Uusi piknikpaikka Uu?a nii?yä tai hoitotavan muutos Uusi infokyl? Nyky?la Uudet Uusi penkki Kehite?ävä kasvillisuus i Uusi Mätäjokilaakson kaupunkipuiston aluekyl? Uusi polku, puuhake Vieraslajien keräyspiste nykyinen/uusi i * Valaistus erillisen suunnitelman mukaan MERINTÖJEN SELITYKSET MÄTÄJOKILAAKSON KAUPUNKIPUISTO I 2.12..2022 4 Kaavio Mätäjokilaakson kaupunkipuiston ehdotetuista toiminnoista. Kuva Masu Planning. Stadiluotsien tehtävänä on tukea kaupunkilaisia erilaisissa osallisuuteen liittyvissä asioissa ja kysymyksissä. Ottakaa yhteyttä!
5 18.1.2023 KUOLINTODISTUS , hautaamislupa, uurna, arkku, siunaustilaisuus, saldotodistus, sukuselvitys, ote väestötietojärjestelmästä, testamentti, kuolinpesä, ositus, osinko, perunkirjoitus, uskottu mies, perintövero, perhe-eläke, asunnon arvo, auton hinta. Mappi täyttyy papereista, joissa on ennestään täysin tuntemattomia termejä. On hoidettava asioita, joista ei tähän mennessä ole juuri tiennyt mitään. Ilman neuvoja ei tarvitse olla. Vaikka pankissa on ikivanha valuuttatili, jonka saldo on kolme euroa, tulee postissa iso pino papereita, joissa neuvotaan miten pitää menetellä, kun läheinen on kuollut. Tietysti siinä sivussa kerrotaan, että meiltä on saatavissa apua asioiden hoitamisessa – hinnasta ei puhuta suoraan mitään. Hämmästelin muutama vuosi sitten tuttavaani, joka kertoi tehneensä tarkan suunnitelman hautajaisistaan ja jälkeensä jättävän omaisuuden hoidosta ja jakamisesta. Enää en ihmettele. Kuoleman seurauksistakin puhutaan ällistyttävän vähän. Läheisensä menettäneet huokailevat, että hoidettavia asioita on paljon. Siinä missä tiedämme, että sairaaloiden päivystykset ovat ruuhkaantuneet, tiedämme että Digivirastossa on ruuhkaa. Ei ruuhka kovin paha ole ollut, paperit tulivat joulun ajasta huolimatta kolmessa viikossa. Kiinnostavimmat yleiset asiat kuolemassa ovat: olitko paikalla, kun hän kuoli, mikä oli kuolinsyy, tuhkataanko hänet, onko teillä sukuhauta Hietaniemessä tai Malmilla. Ei ole hautapaikkaa valmiina kummallakaan arvostetulla hautausmaalla. Enhän minä ole täältä kotoisin – sen paremmin kuin läheisenikään. Nyt tuntuu, ettemme ole oikeita helsinkiläisiä. Onneksi vanhempieni hautapaikkana on Tampereella Kalevankankaan veteraanilehto – siis kaupungin ykköshautausmaalla. Siitä mitä kuoleminen maksaa, ei puhu kukaan. Lehtijutussa, jossa asiaa taannoin käsiteltiin, kerrottiin mitä sitten jos vainaja on varaton, mutta tavallisen kansalaisen kuolemaan liittyvistä kustannuksista ei puhuttu. Enpä ole ennen tiennyt miten arvokkaita Hesarin kuolinilmoitukset ovat. Eipä ilmoituksesta paljon yhteydenottoja tullut. Facebookista sitäkin enemmän. Seurakuntien jäsenmäärä on laskussa. Yhä harvempi lapsi kastetaan ja yhä useampi eroaa kirkosta. Mitä sitä kirkollisveroa turhaan maksaa. Kaiken muun rahastamisen ja maksullisten palvelujen tarjoamisen rinnalla seurakuntien tarjoamat palvelut siunaustilaisuuden järjestämisessä hämmentävät. Kirkko ei maksa mitään, kun olet kirkon jäsen. Suntio neuvoo, auttaa ja hoitaa kaikki asiat, jotta siunaustilaisuus sujuu hyvin. Kanttorin kanssa voi neuvotella virret ja kaiken muunkin musiikin – hänkin tekee kaiken virkatyönään eikä pappikaan peri maksua. Kaiken tämän kestän, kun se mistä olimme puhuneet vuosikausia, sitten toteutui. Siunausja muistotilaisuus oli Pitäjänmäen kirkossa. Papiksi saimme eläkkeellä olevan Pitäjänmäen kirkkoherran, rovasti Martti Pitkäsen. Ennen hautajaisia hän tapasi meitä läheisiä. Hänen puheensa koskettivat ja kuvasivat vainajaa hienosti. Minun eikä kenenkään muunkaan mukana olijan ei tarvitse muistella miten ihmeellisiä se pappi oikein puhui vainajasta Enkä koe, että olemme huonoja kansalaisia, kun haluamme hautapaikan Maunulan uurnalehdosta, Keskuspuiston kupeesta, lenkkimaastoistamme. Leena-Maija Tuominen Tuttu, tuntematon kuolema Kantsun kahvit -kohtaamista ja keskustelua Kannelmäestä Hei Kannelmäkeläinen, minä stadiluotsi Kipa kutsun sinut Kantsun kahveille Kanneltalolle, Klaneettie 5, keskiviikkona 18.1.2023 klo 18–20. Kahvitellaan porukalla ja jutellaan siitä, mikä tekee Kannelmäestä kivan paikan asua nyt ja tulevaisuudessa. 18.1. 2023 Sinun mielipiteesi on tärkeä, tule mukaan sellaisena kuin olet! • Kuulet tuoreen asukkaille tehdyn kyselyn tuloksia alueen viihtyisyydestä. Kuulolla on kaupungin työntekijöitä, jotka vastaavat alueen asioista mm. palveluihin ja rakentamiseen liittyen. • Voit osallistua suomeksi tai englanniksi. • Tapahtumassa on kahvitarjoilu ja pientä purtavaa • Kantsun kahveille ei tarvitse ilmoittautua. • Kanneltalo on esteetön ja noudatamme turvallisen tilan periaatteita. OMASTADI ON Helsingin tapa toteuttaa osallistuvaa budjetointia. Helsinki käyttää tällä järjestyksessään toisella kierroksella 8,8 miljoonaa euroa kaupunkilaisten ideoiden toteuttamiseen. Ideoista kehitetään yhdessä ehdotuksia, joista kaupunkilaiset äänestävät ja kaupunki toteuttaa eniten ääniä saaneet ehdotukset. Lokakuussa 2020 järjestetyn OmaStadi ideointivaiheen myötä saatiin läntiseen suurpiiriin liittyviä ideoita asukkailta yhteensä 148 kpl, joista 121 täytti OmaStadin kriteerit ja pääsi jatkoon yhteiskehittämisvaiheeseen. Asukkaiden ideat käsittivät mm. liikuntapaikkoja, ulkoilureittejä, viihtyisyyttä ja puistoalueita. Lisäksi yhteisöllisyyttä ja asukastiloja koskevia ideoita saatiin jälleen useampia. Vuoden 2021 aikana yhteiskehittämisvaiheessa järjestettiin alueellisia verkkotapaamisia, joihin ideoita jättäneet asukkaat kutsuttiin keskustelemaan alueelle tulleista ideoista ja niiden jatkokehittämisestä porukoissa. Ideoista avattiin asukkaiden toimesta ehdotuksia, joista Kaarelan osalta tuli valituksi Mätäjokilaakson kaupunkipuisto-hanke Osallistuvan budjetoinnin vaiheet: Ideointi: kuka tahansa voi tehdä parantamisehdotuksia Helsingin kaupungille. Tämä osa toteutettiin loppuvuodesta 2020. Yhteiskehittäminen: ideoista kehitetään yhdessä kriteerien mukaisia ehdotuksia. Kaupungin asiantuntijat tekevät ehdotuksille kustannusarviot. Tämä osio toteutui viime vuonna. Syyskuussa 2022 pidettiin asukastilaisuus Kanneltalolla, jossa kerrottiin hankkeen taustoista, aikatauluista ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksista. Äänestys: kaikki 12 vuotta äänestysvuonna täyttävät ja sitä vanhemmat helsinkiläiset voivat äänestää. Puistosuunnitelmaluonnos oli esillä ja kommentoitavana joulukuun loppuun asti. Toteutus: kaupunki toteuttaa kaikilta alueilta eniten ääniä saaneet ehdotukset. Mätäjokilaakson kaupunkipuistohanke siirtyy konkreettiseen toteutukseen. Rakennusvaihe alkaa tänä kesänä. Prosessia ollaan uudistamassa, joten seuraavalla kierroksella vaiheistus on eri ja pyritään vaiheiden lyhyempään toteutukseen. Kaupunkipuistoehdotuksen kuvaus Alkuperäisessä Kimmo Röngän tekemässä OmaStadi-ehdotuksessa hanketta kuvattiin näin: Mätäjoki eli ”Mätis” on meillä läntisessä Helsingissä asuville tärkeä paikka. Mätäjoki on kaupunginosamme keskuspuisto, arvokas luontoja virkistysalue. Mätäjoenlaakso on pitkä luonnonmukainen puistoalue, joka innostaa meitä liikkumaan ja ulkoilemaan kaikkina vuodenaikoina. Toivomme, että aluetta alettaisiin kutsua Mätäjokilaaksoksi, läntisen Helsingin keskuspuistoksi. Mätäjoen puistoalue on asukkaille rakas ulkoilupuisto, joka tavoittaa ihmisiä Kaarelan lisäksi myös Lassilasta, Konalasta, Pitäjänmäestä sekä Vantaan Kaivokselasta. Kesäisin kävellään, katsellaan maisemia ja kuunnellaan lintujen laulua, talvella hiihdetään tai kuljetaan hankia pitkin – toiset hitaasti ihmetellen, toiset vauhdikkaasti juosten. Mätäjokilaakso on jokaiselle omalaatuinen kokemus, Helsingin ihastuttavin luonnonmukainen maaseutuelämys. Mätäjokilaakso kaipaa kuitenkin uudistamista. Laadukkaan kulkureitin tulisi ulottua joen molemmille puolille kehätieltä hevostalleille asti. Turvallinen läpivuotinen kävelyreitti kaipaa myös valaistusta puuttuvilta kohdilta. Myös penkkejä ja roskiksia tulisi lisätä molemmille puolille jokea, erilaisiin paikkoihin, aamun, keskipäivän ja iltapäivän auringon nauttimista varten. Mätäjoki on pääosin luonnonmukaista niittyä, jota tuleekin varjella hyönteisten turvapaikkoina. Joihinkin paikkoihin voisi lisätä hedelmäja pähkinäpuita sekä marjapensaita. Mätäjokilaakson tapahtumakeskuksen toiminnallisuutta voitaisiin vahvistaa sallimalla alueelle pop up -tyyppisten kahvilaja ravintolakärryjen palvelut (sähköliittymä on jo Mätäjoen laiturin vieressä). Viikonloppuisin toteutettava Mätis Pop-up voisi olla uusi kaupunginosan houkutin. Tämä pieni kahvilaja ravintolakärryjen keskus voisi innostaa entisestään uusia liikkujia. Mikäli toiminta tuntuu luontevalta ja kansa tykkää, niin myöhemmin alueelle voisi toteuttaa läntisen Helsingin ulkoilumajan, ns. Mätiksen ulkoilumajan. Mätäjokilaakso voisi olla myös Helsinki-huussin sijoituspaikka. Mitä tulee, mitä ei? OmaStadi-ehdotusta muokattiin asukkaiden kanssa tehdyn maastokävelyn, syyskuussa pidetyn asukastilaisuuden sekä esillä olleen alustavan luonnoksen pohjalta. Keskeisiksi nousivat alueen monipuoliset luontoarvot, joita haluttiin vaalia, joten alustavasti ehdotettujen toimenpiteiden määrää vähennettiin. Alueelle ehdotettiin OmaStadi-rahoituksella mm. uusia penkkejä, kaksi piknik-paikkaa, infokylttejä, ajonestopuomeja ja kehitettävää kasvillisuutta sekä hienovaraisesti kunnostettava polku osalle joen vartta. Alueelle sijoitetaan yleisopasteet puistokokonaisuuden pääsaapumiskohtiin Kannelmäen ja Malminkartanon suunnasta. Alueelle sijoitetaan muutamia muita opastauluja kertomaan alueen erityisistä luontoarvoista sekä kannustamaan siisteyteen. Mätäjokivarren länsipuolella kulkeva maastoon tallautunut polku parannetaan haketai purupintaiseksi Jouhipolun ja Urkupillinpolun välillä. Jalavametsikön halki kulkevan polun vierelle tuodaan muutamia maapuita kulkua ohjaamaan. Uudet piknikalueet ovat kivituhkapintaisia. Kaikki alueella olevat puut ja muu kasvillisuus säilytetään. Uusia puita ja pensaita istutetaan Soittajanpuistoon ja piknik-paikkojen tuntumaan sekä alueen pohjoisosaan. Osa Soittajanpuiston uudesta kasvillisuudesta on syötävää: hedelmäpuita ja marjapensaita. Nykyisen grillipaikan ympäristöön istutetaan kotimaisia havuja lehtipensaita. Alueen pohjoisosan nurmikumpareille istutetaan kukkasipuleita ja reitin varrelle muutamia salavia. Osaa alueen nykyisistä nurmipinnoista kehitetään kukkivaksi nurmeksi tai niityksi. Alueelle ei sijoiteta uusia grillauspaikkoja, leikkivälineitä, turva-alustoja tai muita rakenteita. Luontoarvojen vaalimisen takia uusien hiekkapintaisten puistoreittien rakentamisesta sekä valaistuksen lisäämisestä on luovuttu. Mätäjoen luontoarvoiltaan merkittävään vesistöön ei kohdistu muutoksia. Edellä mainitut kohdat ovat suunnitelmaluonnoksesta. Varsinaisessa toteutussuunnitelmassa huomioidaan myös vuoden vaihteeseen mennessä tulleet kommentit. Budjetti: • Kustannusarvio on 225 000,• Hankkeen koko: Ulkouilureittien parantaminen • Suunnittelu: 30 000,• Kalusteet, varusteet, vihertyöt: 165 000,• Asiantuntijaja rakennuttamistehtävät: 30 000,• Ehdotuksen kunnossapitokustannukset: 6 800,-/ v https://omastadi.hel.fi/ Mätäjokilaakson kaupunkipuisto – Läntisen Helsingin keskuspuisto
6 18.1.2023 PUUNHOITOA ja -KAATOA 040 521 99 59 Kai Vogt Tässä tulee hyvä lehti! Digitalisaation ja tekoälyjen viidakossa MONET MEISTÄ ikääntyneistä olemme joutuneet miettimään nykyistä elämän menoa, jossa tunnemme jääneemme jonkinlaiseen loukkuun, ikään kuin olisimme pudonneet kehityksen kärryiltä. Ja tämä kaikki on tapahtunut yhden ikäpolven elämän aikana. Toki aiemmatkin tekniikan kehitysvaiheet ovat mullistaneet ihmisten elämää. Höyrykone ja kehruujenny aloittivat teollisen vallankumouksen. 1700-luvulla. Kone korvasi käsityöläisten käsityöpajat, manufaktuurit muuttuivat tehdassaleiksi. Vähitellen lukuisia käsityöammatteja katosi, kun koneet valtasivat heidän paikkansa. Koneet olivat nopeampia, tarkempia, väsymättömiä eivätkä riidelleet palkoista ja työehdoista. Automaation kehitys kiihdytti muutospaineita. Ammattinimikkeet muuttuivat. Tilalle tuli koneenhoitajia ja valvojia. Automatisoidut koneet valmistivat varsinaisen tuotteen. Taloudessa muutospaineet johtuivat omistuksen keskittymisestä. Tehtaiden ja liikeyritysten yksityisten pääomistajien tilalle tuli kasvottomat finanssipääoman valtiaat. Käteinen rahaliikenne korvattiin digitalisoituneiden verkkoyhteyksien kautta. Henkilökohtainen käteisellä rahalla maksaminen korvattiin älypuhelimien ja tietokoneiden välityksellä suoritettavaksi näppäilyksi. Samalla paikkakunnilta katosivat eri pankkien tuhannet konttorit, joissa kansalaisia palvelivat tuhannet tutut pankkivirkailijat. Jälleen tuhansia alan ammattilaisia menetti työpaikkansa tai joutuivat opettelemaan uuden ammatin mikäli ikänsä puolesta siihen vielä kykenivät ja mikäli löysivät sopivan kouluttautumiskanavan. Nyt elämme uuden tietoteknisen, informaatioja tekoälyteknologian vallankumousta. Yhtäältä tekoälyteknologia mahdollistaa huomattavan tuottavuus-kehityksen, joka nähtiin ensinnä ja konkreettisimmin pankkija konttorialoilla, joissa suuri osa aiemmin henkilökohtaista työpanosta vaativat tehtävät siirtyivät älyteknologian avulla tapahtuviksi automaattisiksi toiminnoiksi. Samalla kun tekoäly korvaa yksinkertaisempia rutiininomaisia tehtäviä se vähentää matalamman tason tietotyöläisten tarvetta ja johtaa palkkaerojen kasvuun korkean ammattitaidon omaavien ohjelmistoarkkitehtien kysynnän lisääntyessä. Koulutuspolitiikkamme laahaa kuitenkin tämän kehityksen jälkijunassa. Yhteiskuntamme ei ole satsannut riittävästi koulutuksen kohentamiseen ja elinikäisen oppimisen turvaamiseen, joka takaisi nykyistä paremmin työpaikkatarjonnan ja työnhakijoiden kohtaamisen. Tämä koskee erityisesti nuorempien ikäluokkien kouluttautumismahdollisuuksien lisäämistä, mutta myös vanhempien ikäpolvien uudelleen kouluttautumista. Päivittäisen ja viikkotyöajan lyhentämisellä saavutettaisiin myös monien haluama eläkeiän myöhentämismahdollisuus. Insinöörien ja tietotekniikka-alan arkkitehtien huolenaiheena ei ole ollut ikääntyvän väestön tarpeet, jotka ovat menettäneet aiemmat tutut henkilökohtaiset asioiden hoitotavat ja jotka eivät hallitse näitä monenlaisia älyvempeleitä, kännyköitä ja tietokoneita, mobiilisovelluksia ym. On paljon yksinäisiä ihmisiä, vanhusten ohella nuoriakin, jotka iästä huolimatta eivät hallitse tätä nykyistä tietotekniikan viidakon luomaa maailmaa. Miksi kukaan ei ole puuttunut tähän ilmiselvään puutteeseen? Onko liiaksi luotettu, että koulua käyvät lapset tai lasten lapset, muut sukulaiset ja tuttavat auttavat. Ajatellaanko, ettei asia kuulu lainkaan yhteiskunnan asioista päättäville tahoille kunnille ja valtiolle? Olen aiemmin todennut, että postin ja postipankin yksityistäminen oli valtiolta suuri virhe. Niiden säilyttäminen olisi ollut taloudellisestikin kannattavaa. Mutta ennen muuta postitoimipaikkojen säilyttämisellä olisi voitu jatkaa luontevasti henkilökohtaista asiakaspalvelua lähialueilla palkkaamalla postikonttoreihin tietotekniikkaa hallitsevia neuvojia ja avustajia. Oiva Björkbacka Vanhaistentie 8, 00420 Hki P. 040 350 0086, 010 324 8880 www.e2sahko.fi • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 TILITOIMISTOPALVELUT MAUNULAN TILITOIMISTO OY P. 050 341 0501 Kanneltie 12 B 8, Kannelmäki www.maunulantilitoimisto.fi M Sis. huolto-ohjelman mukaiset tarkistuskohdat. Huollon ajaksi tarvittaessa ilmaiseksi sijaisauto. TALVIHUOLTO 169 € AUTOMAATTIVAIHTEISTON SATAPROSENTTINEN ÖLJYNVAIHTO HUUHTELEMALLA Aloitustarjous 370 370 € UUTTA! Voimassa 10.3. asti Hankasuontie 7, 00390 Helsinki I puh.020 712 0500 I info@automuovikem.fi I www automuovi.fi Hankasuontie 7, 00390 Helsinki | puh. 020 712 0500 info@automuovikem.fi | www.automuovi.fi EDUSKUNTAVAALIEHDOKAS Varaa mainospaikkasi Länsi-Helsingin luetuimmasta lehdestä. Kysy vaalialennusta ja pyydä tarjous: Eepinen Oy / Seija Kuoksa p. 010 3206 663, 045 132 3828, seija.kuoksa@eepinen.fi TANORISTIKKO
7 18.1.2023 Kantelettarentie 7, 00420 Hki P. 09 5862 021 Avoinna klo 10-17 la ja muina aikoina sopimuksen mukaan KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 09 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KOTIKÄYNTEJÄ • EPIDEMIAN AIKANA TURVALLISESTI YKSI ASIAKAS KERRALLAAN HOIDOSSA. Kauneusja terveyspalveluja Parturi-Kampaamo MARI LEINO p. 045-1312 721 Laurinniityntie 2, 00440 Helsinki www.marileino.fi Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Purpuripolku 6, 00420 Helsinki Aineistot: tanotorvi@eepinen.fi Painos 20.000 kpl Ilmoitusmyynti: Seija Kuoksa / Eepinen Oy P. 010 3206 663, 045 1323 828 seija.kuoksa@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Etuja takasivu: 1,30 /pmm Paino: Botnia Print Oy, Kokkola Jakelu: SSM Oy / Hjex Oy Hankasuontie 3, 00390 Hki http://hjex.fi/jakelupalaute Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Kuninkaantammi, Honkasuo, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, osa EteläHaagaa, Kaivoksela, Silvola. Nippujakelu alueen yrityksiin. Myytävänä tilava läpitalon kaksio Kannelmäessä. Valoisa pohjaratkaisu, vehreät näkymät ja mainio sijainti. Soita ja sovi esittely. Seija, p. 040 567 3029 ON YLEISESTI TIEDETTY elämänviisaus, jossa todetaan, että tärkeintä ei ole määränpää vaan matka. Ei pysty. Arjessani minä haluan kiivaasti edetä pisteestä aa pisteeseen bee. Silloin en paljon fiilistele matkantekoa, vaan ennemminkin rynnistän täysillä kohteeseen ja rentoudun sitten perillä. Ihailen erästä ystävääni, joka perheen kanssa lähtiessään matkalle panostaa eväisiin, rauhalliseen lähtemiseen ja sellaiseen viipyilevän raukeaan tunnelmaan, joka virittää lomatunnelmiin. Minulta sellainen ei onnistu. Pelkään viimeiseen asti, että myöhästyn jostakin, joten tästä syystä varaan perheen kanssa liikuskeluun väljän aikataulun. Se sisältää hieman ylimääräistä aikaa, joita kutsun ”sähläysja eksymisvaraksi”. Koskaanhan ei tiedä, sujuuko lähteminen perheen kanssa ilman draamaa vai jonkin yllättävän, tunnerikkaan kohtauksen saattelemana. Ja koska perheestämme suurimmalla osalla on huono suuntavaisto ja surkeat suunnistustaidot, käytetään aikatauluihin jäänyt niin sanottu löysä aika erinäköiseen harhailuun ja ynnäilyyn. Joskus elämä yllättää. Myös ennakointia harrastavan lähiömutsin. Sillä tapahtui eräänkin kerran niin, että olimme lähdössä koko perhe juhliin. Ja, kuinkas ollakaan, koko perhe juhlatamineissaan pääsi juhlapaikalle eksymättä, ilman kohtauksia ja vieläpä sovussa. Toisin sanoen, mitään ylimääräisiä aikoja ei tarvittu. Onneksi oli kesä, sillä siellä maantien varressa sitten kyyhötimme helteessä. Reilusti etuajassa. Pitkään yhdessä olevista pariskunnista sanotaan, että he osaavat lukea toisiaan kasvojen ilmeistä ja pienistä eleistä. Ilman, että sanaakaan tarvitsee sanoa. Siellä maantien laidassa puolison silmiin katsahtaessani minusta tuntui, että hänen katseensa kertoi kaiken. Liikaakin. Pidän siitä, että olen tilanteessa kuin tilanteessa hieman etuajassa paikalla. Silloin ehdin yleisen kohkaamiseni lisäksi asettua tilaan ja orientoitua tulevaan tilaisuuteen. Ystäväpiirini kuuluu muutama tällainen samanlainen ”etukenoilija”. Myöhästelijäosasto on sitten asia erikseen. Sitten on niitä, jotka tulevat minuutilleen sovittuna aikana. Ei koskaan aiemmin, ei koskaan myöhemmin. Eräs ystäväni tulee paikalle viime tipan viimeisellä sekunnilla. Hän ei silti myöhästy, ainakaan minun seurassani. Hän on kertonut, että olen hänelle se ainoa ihminen, jonka kohdalla hän käyttää tavallista enemmän tarmoaan siihen, että olisi ajoissa. Monien vuosien ystävyyden aikana meille on muotoutunut eräs vakiintunut tapa toimia. Se on eräänlainen laivaleikki. Nimittäin, olemme monta kertaa lähteneet laivareissuille Tallinnaan. Joskus kaksin, joskus lapset mukanamme. Usein se on ystävä, joka hommaa laivaliput koko porukalle. Lähtöaamuna minä olen kotonani hermoillut ja huolehtinut itseni ja jälkikasvun passeineen ja vaatteineen matkaan ja valinnut sen hieman aikaisemman bussin, josta vaihdamme raitiovaunuun, ja ehdimme näin hyvissä ajoin satamaan. Siellä minä sitten lapsineni odottelen ystävää lapsensa kanssa saapuvaksi. Ja tässä tulee se leikkiosuus: kun kello alkaa lähestyä hermoilurajaani, soitan hänelle ja utelen heidän sijaintiaan. Ystävä kertoo heidän olevan matkalla, ja olevan ihan juuri perillä. Hän tietää, että minä tiedän hänen kertovan muunneltua totuutta. Todellisuudessa hän istuu melko keskustassa sijaitsevan kotinsa keittiössä juomassa teetä ja lukemassa Hesaria. Vaikka tiedän tämän, en hermostu yltiöpäisesti, sillä aina hän on paikalle saapunut. Ehkä viimeisellä punaisella minuutilla, mutta silti. Kuitenkin minun hermojani säästääksemme, olemme viime aikoina tehneet niin, että minä hankin laivaliput. Näin ollen tiedän, että tosipaikan tullen voin kävellä lapsineni paattiin ilman ystävää ja hänen lastaan. Tosi paikkaa ei ole vielä tullut. Itse asiassa, ystäväni on yltiöpäisestä hermoilustani saanut ylimääräistä energiaa, ja on joskus saapunut paikalle jopa muutaman minuutin ennen sovittua tapaamisaikaa! Karolina Lamroth Kirjoittaja rakastaa musiikkia ja lukemista, on MLL Kannelmäen yhdistysaktiivina aina pienten puolella ja toivoo maailmanrauhaa. Mutsi ja lähiön lumo Mul’ on tästä asti aikaa… Flamencoa, nykytanssia ja runoutta yhdistävä uutuusteos käsittelee muutoksesta johtuvaa hämmennystä, ja sitä miten me reagoimme turvallisuuden tunteen järkkyessä. Teos on osa Helsingin XXIII Flamencofestivaalin ohjelmistoa. KAKSIKYMMENTÄ sai alkunsa pandemian aikana. Vietin pandemian ensimmäiset 3 kuukautta eristyksissä Espanjassa, jossa varsinkin alun rajoitukset olivat paljon Suomea tiukemmat. Kotoa sai poistua yksitellen vain välttämättömiä asioita hoitamaan. Tanssin puolella syntyi sosiaalisessa mediassa leviäviä meemejä #yobailoencasa, tanssin kotona -tunnuksella merkittynä. Oli lyhyitä harjoituksia, harrastajien omia netissä leviäviä versioita tunnettujen tanssijoiden harjoituksista, tanssitunteja ja pienimuotoisia esityksiäkin. Netti pursusi kaikenlaista hengennostatusta, mutta elävänä muita ihmisiä näki lähinnä parvekkeelta kello 20. Noiden kolmen kuukauden ajan ihmiset kokoontuivat parvekkeille, katoille ja ikkunoille aploodeeraamaan espanjalaisille lääkäreille, hoitajille ja avustajille. Tarve tanssia ja tarve olla yhteydessä toisiin oli suuri. Tilanteen jatkuessa ja töiden peruuntuessa kutsuin muutamia vanhoja tanssiystäviä treenaamaan kanssani onlineyhteydessä. Olemme vuosien varrella esiintyneet yhdessä mm. flamencotanssiteoksissani Al Golpe, Memento ja Gaia. Tavoitteena oli aluksi kokeilla mitä ja miten tanssia yhdessä, kun haasteena on onlineyhteyden pienenpieni viive, mikä vaikeuttaa yhteistä tekemistä erityisesti flamencossa ja kaikessa aktiivisessa musisoinnissa. Haasteet toivat uudenlaisia näkökulmia ja pian kasvoi ajatus kokonaisesta teoksesta, jossa välttämättömyyden myötä löytyneistä ratkaisuista syntyy jotain uutta. Nimeksi tuli Kaksikymmentä. Nimi viittaa paitsi vuosilukuun, myös kahdenkymmenen vuoden jaksoon, jonka kuluessa olisi tehtävä muutoksia erilaisten uhkakuvien välttämiseksi. Kaksikymmentä on myös muutoksen luku ihmisen elämässä, sillä kahdessakymmenessä vuodessa lapsesta kasvaa aikuinen, nuoresta aikuisesta tulee keskiikäinen ja keski-ikäinen vanhenee. Mutta puun elämässä se on vain hetki. Työryhmälle kaksikymmentä on ystävyyden luku. Me olemme kasvaneet nuorista aikuisista keski-ikäisiksi ystävyytemme aikana, joka on keskimäärin tuo kaksikymmentä vuotta. Kenties katsoja löytää muitakin merkityksiä. Tässä teoksessa juureva flamenco kohtaa vapaana virtaavan liikkeen ja inspiroituu suomenkielisestä runoudesta. Teoksessa kuullaan Olli Sinivaaran ja Maija Räihän tuotantoa. Esitykset To 9.2.2023 klo 18 kantaesitys, HUOM klo 17 Enemmän irti esityksestä, Kanneltalon kahviossa Pe 10.2.2023 klo 18 / la 11.2.2023 klo 15 Kanneltalo, Klaneettitie 5 (Kannelmäen asema / Sitratori) Ohjaus: Erika Alajärvi Koreografia: Erika Alajärvi ja työryhmä Esiintyjät: Erika Alajärvi, Anu Jussila, Terhi Ketolainen, Johanna Komppa, Laura Laurila, Satu Pääkkönen, Katja Savolainen ja Alina Sinivaara Yhteistyössä Helsingin Flamencofestivaalin kanssa Kesto: 50 min Liput: 15 / 12 lippu.fi Erika Alajärvi on vapaa taiteilija, tanssija ja koreografi. Hänen teoksiaan on kritiikeissä luonnehdittu raikkaiksi ja kuvia kumartelemattomiksi ja häntä on kiitetty muodon ja sisällön yksyden ymmärryksestä sekä perinteisen flamencon hyvästä tuntemisesta ja hallinnasta myös uudenlaisissa yhteyksissä. www.hierbabuena.fi kampaajaheini • Vanhaistentie 8 • Tervetuloa! Meiltä hiuspalvelut ammattitaidolla! Heini 050 344 9777 Elise 09 497 071 Erika Alajärven Kaksikymmentä ensi-iltaan helmikuussa
8 18.1.2023 KULTATUKKU.FI HELSINKI • Kauppakeskus Ristikko, Ajomiehentie 1. Avoinna ma-pe 10-18 Ostamme kultaiset ja hopeiset korut, kellot ja rahat. Myös kultalaatat, kultahampaat ja pöytähopeat kelpaavat eikä korujen tarvitse olla edes ehjiä. Arvion saat myymälässämme saman tien ja rahatkin ihan hetkessä vaikka käteisenä. UUSI HISSI ? Parantaa turvallisuutta ja esteettömyyttä ? Nostaa asuntojen jälleenmyyntiarvoa ? Pienentää huoltoja käyttökustannuksia ? Saatavissa jopa 45% esteettömyysavustusta Samu Lindqvist | KONE Hissit Oy | Oulunkylä 040 523 9715 | samu.lindqvist2@kone.com www.kone.fi/peruskorjaus Uusi hissi 70-luvun talossa: Tilavampi kori ja automaattiovet Kysy meiltä lisätietoja ja tilaa ilmainen hankekartoitus! Jumalanpalvelukset Kannelmäen kirkossa • Messu sunnuntaisin klo 10. Nuorten messu 29.1. Yhteisvastuukeräyksen aloitus 5.2. Uusien luottamushenkilöiden siunaaminen12.2. • Vauvakirkko su 22.1. klo 10. Vauvat ja muut lapset siunataan alttarin äärellä. • Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18. Virsin 18.1. Hiljaisuudessa 25.1. Taizélauluin 1.2. Veisuin 8.2. Virsin 15.2. Aikuisten piirit ja kohtaamispaikat • Eläkeläisten päivähetki 25.1., 8.2. (parillisten viikkojen keskiviikkoisin) klo 12.30–14 Klanulla. Tervetuloa keittolounaalle, tapaamaan muita eläkeläisiä ja juttelemaan kaikesta taivaan ja maan väliltä. • Lähetyspiiri on avoin piiri, vierailijoita ja keskustelua ajankohtaisista lähetysaiheista parittomien viikkojen tiistaisin klo 17–18.30 Klanulla, 17.1 alkaen. • Työtupa avoin käsityöja askarteluhuone parillisten viikkojen tiistaisin klo 15–18 Klanulla. • Raamattupiirit Avoimia piirejä, vetäjinä vapaaehtoiset vastuunkantajat. Ma klo 10–11.30 Klanulla. Ti klo 16– 17.30 Malminkartanon kappelilla. Ke klo 14–15.30 kirkossa. Viittomakielinen raamattupiiri kirkossa tiistaina 17.1. klo 15–17, vieraana kirkkoherra Virpi Koskinen • Lauletaan yhdessä to 19.1. klo 10.15 kirkossa kanttori Anne Myllylän kanssa. • Soppaa ja seuraa 6.2. alkaen Malminkartanon kappelilla maanantaisin klo 12–13.30. Keittolounas. Vapaaehtoinen ruokaraha. Lapsiperheiden kerhot alkavat viikolla 3. Tarkemmat tiedot netissä ja Facebookissa. Klanun Mummola la 4.2. klo 10– 13, vapaaehtoiset mummot toivottavat lapset aikuisineen tervetulleiksi, tarjolla välipalaa. Lemmikkinsä menettäneiden sururyhmä torstaisin 2.2., 9.2., 16.2., 23.2. klo 18–19.30 Klanulla. Ilmoittautumiset viimeistään 30.1. diakoni Heini Sinkolle, p. 09 2340 3841. Ryhmään mahtuu 10 henkilöä. Käsittelemme yhdessä lemmikin kuoleman herättämiä tunteita. Ohjaa diakoni Heidi Metsälä. Taidetta ja Raamattua -ryhmä tiistaisin 21.2.–28.3. klo 18 Klanulla (kuusi kertaa). Tervetuloa taidehistorialliselle matkalle pääsiäisaikaan. Kuljemme kohti pääsiäistä tarkastellen Raamatun tekstien ja taidehistorian teosten kautta pääsiäisajan tapahtumia. Ryhmää ohjaa Hanna Ruotsalainen, hanna.ruotsalainen@iki.fi Hiljaisuuden päivä la 25.2. klo 9.30–15 Malminkartanon kappelilla. Puolen päivän hiljaisuuden retriitti kappelin rauhassa keskellä kaupunkia. Vapaaehtoinen ruokaraha. Ilmoittautumiset ja tiedustelut ma 20.2. mennessä konsta.korhonen@evl.fi. Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki. Kirkko Vanhaistentie 6 Virasto ja Klanu, os. Klaneettitie 6–8 A, p. 09 2340 3800, ma–pe klo 9–14, kannelmaki.srk@evl.fi Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa FB: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet. IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka Av. ma-to klo 9-17, pe klo 9-16 | Purpuripolku 6, 00420 Hki Ota yhteyttä: toimintakoordinaattori, 050 324 4329, asukastalopurpuri@gmail.com | facebook.com/asukastalopurpuri Asukaskahvit Ma klo 11.30-13.00 Kahvittelua, rupattelua ja oleskelua. Tarjolla kahvia, mehua ja pientä purtavaa. Kielikahvila Ke klo 14.00–15.45 Tule harjoittelemaan suomen kieltä käytännössä. Rennossa ilmapiirissä kahvikupin ääressä keskustelemme eri aihepiireihin liittyvistä asioista. Peli-iltapäivä To klo 13.00–15.00 Tervetuloa pelaamaan koukuttavaa Rummikub-peliä. Ajan kulua ei edes huomaa. Neulontapaja Joka toinen torstai (parittomat viikot) klo 15.00–17.00 Puseroita, sukkia, lapasia tai vaikkapa pipoja. Sohvaperunat Pe klo 13–15 Purpuriin on hankittu TV. Katsotaan yhdessä mitä kannattaa katsoa! Asukastalo on avoinna. Tervetuloa osalllistumaan! Helsingin työväenopisto Yli 2 300 inspiroivaa kurssia ja luentoa Ilmoittaudu kevään kursseille ilmonet.fi