• susi villi ja vaikeasti kohdattava Muikkunuotalla Kalansaalis jään alta salla tuomivaara "Mikä erottaa ihmisen eläimistä?" 2 Irtonumero 7,50 5.3.2010 Kuukkelia ei palella paksu höyhenpuku oli tänä talvena tarpeen
• varhaiskevät Sulan veden pappi Onko koskikara esteetikko? Kuka tietää, mitä linnut miettivät. Ehkeivät paljonkaan. Mutta jos jotain lintua pitäisi veikata ajattelijaksi, laittaisin rahani likoon koskikaran puolesta. Se katselee veden liikettä kiireettömästi, hakee kosken pohjasta korennon toukan ja särpii sen veistoksellista maisemaa katsellen. Syvällistä vaikutelmaa tukevat valkeat liperit. KUVA VesA hUttUnen · teKsti jUhA KAUppinen
• varhaiskevät Saukkoilmiö citysaukoista iloa Kajaanissa. Saukot ovat puljanneet pitkin talvea kiven heittämän päässä Kajaanin keskustasta, Kajaaninjoella. Median myötävaikutuksella niistä on tullut ilmiö, jota kaupunkilaiset käyvät ihailemassa päivittäin. Neljästä saukosta jotkin ovat hyvin seurallisia, jopa uteliaita. "Joensuussa citysaukkoja on ollut ainakin 20 vuotta", kertoo saukkotutkija risto sulkava. "Tänä talvena saukkoja on ajanut ihmisten ilmoille sulapaikkojen vähyys. Lisäksi saukkojen määrä on kasvaOulu nut Länsi-Suomessa ja rannikolla, mikä lisää todennäköisyyttä nähdä niitä." Kajaani Sulkavan mukaan citysaukkojoensuu ja on nähty myös Oulussa, Vantaalla sekä Virtain Herraskoskella. Virrat KUVA jOUni rUUsKAnen teKsti jUhA KAUppinen Vantaa Kerro oma citysaukkohavaintosi: havaintokirja@suomenluonto.fi. Katso videokuvaa Kajaanin citysaukosta osoitteessa www.suomenluonto.fi lassi raUtiainen tUntUMAllA. Kajaaninjoen luottavaisia saukkoja on käyty kuvaamassa norjasta saakka. "Välillä ei tahdo eturivin paikkaa saada", kuvailee kajaanilainen luontokuvaaja jouni ruuskanen.
• pÄÄKirjOitUs VArhAisKeVÄt sUOMen lUOnnOssA olipa talvi! 28 L unta, jäätä ja pakkasta kaivanneet ovat saaneet niitä vaihteeksi oikein kunnolla. Etenkin eteläisessä Suomessa ja rannikolla lunta on tullut paljon. Erikoista on myös, että tammikuun ainoa suojasää koettiin aivan pohjoisimmassa Lapissa. Ero edellisvuoteen on ainakin etelässä ollut suuri, kun lauhaa ja vesisateista keliä jatkui silloin pitkälle tammikuulle. Eikö ilmasto sitten olekaan lämpenemässä? Juuri koetun kaltaisia talvia voi aivan hyvin tulla vastakin, vaikka keskilämpötila jatkaisi nousuaan. Tammikuussakin koko maapallolla keskilämpötila oli 0,7 astetta keskimääräistä korkeampi. Monille linnuille talvi on ollut koettelemus. Ravinnon puute ja kylmyys ovat iskeneet voimakkaimmin kaikkiin pienimpiin, esimerkiksi hippiäisiin. Toisaalta myös rannikolla on ollut kova talvi ja jopa osa karaistuneista kyhmyjoutsenista on kuollut. Etenkin pöllöt ovat olleet hätää kärsimässä. Hyvän myyrävuoden ja onnistuneen poikastuoton jälkeen myyräkannat romahtivat. Pöllöjä on menehtynyt ravinnon puutteeseen, ja niitä on ilmaantunut nälkiintyneinä joukoittain myös asutuille seuduille. aihtelut kuitenkin kuuluvat luontoon, ja nyt suuria menetyksiä kokeneet lintulajitkin toipuvat vähitellen. Linnut eivät kuitenkaan pidä pahana pientä kädenojennusta. Ruokintaa kannattaa jatkaa vielä näin maaliskuussakin. Nyt on myös sopiva aikaa kunnostaa ja puhdistaa pihan ja kesämökin linnunpöntöt sekä nikkaroida uusiakin. Kun on vielä kylmää, puhdistaminen on miellyttävämpää, kun väiveet ja muut pesäloiset eivät hypi silmille. Tässä numerossamme on avuksi hyvä juttu linnunpönttöjen tekemisestä. jOrMA lAUrilA pÄÄtOiMittAjA jorma.laurila@sll.fi VillejÄ UlVAhDUKsiA. sudet ilmestyivät luontokuvaaja lassi rautiaisen haaskaruokinnalle ensimmäisen kerran kuusi vuotta sitten. V MiKKo piirainen 44 56 OrKiDeAt. Kasvien hienostunut kauneus koukuttaa harrastajia kaikkialla maailmassa. Yhteystiedot sivulla 81 Päätoimittaja Jorma Laurila Toimituspäällikkö Juha Honkonen Toimittajat Antti Halkka, Alice Karlsson, Juha Kauppinen, Johanna Mehtola Markkinointivastaava Liisa Vähäkylä Assistentti Elina Juva (äitiyslomalla), Jenni Hänninen Ulkoasu Illusia/Heikki Laurila Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto. www.suomenluonto.fi 50 rAitA. pulleista silmuista kuoriutuu pian pajunkissoja. 6 sUOMen lUOntO 2 | 2010 essi KesKinen
• lassi raUtiainen Suomen Luonto 2 | 2010 ­ 69. vuosikerta Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto Eläimet ja kasvit 38 tunturin noutopöytä. Kuollut eläin pistää elävät liikkeelle. 50 puoli miljoonaa kukintoa. Raita. 56 Orkideat viettelevät Luonto ja ympäristö 8 Kuutit saivat toivoa 10 Meritaimen tarvitsee apua 14 Korppikotkat kuolevat myrkkyihin. Salametsästäjät tappavat saaliilla kärkkyviä korppikotkia. 16 läpi kovasta talvesta! Linnut lumessa ja pakkasessa. 22 Onko ketään kotona? Linnunpöntöt. tiede ja tutkimus 12 "Menkööt Venäjälle." Susi. 12 susi pesii kuusen alla retkeily ja matkailu 28 suden jälki. Susikojulla Kuhmossa. 42 Muikkunuottasilla. Säkylän Pyhäjärvestä nousi talvipäivänä tuhat kiloa kalaa. ihmiset ja elämäntapa 62 piiru Väyrysestä luontoon päin. Ympäristöministeri Paula Lehtomäki. 66 "siat ovat oppivia, älykkäitä ja toimeliaita." Kasvokkain Salla Tuomivaaran kanssa. lassi KUjala 22 pÖnttÖ. Kololinnut ovat taas asuntoja katsastamassa. puhdas ja vedenpitävä pönttö varataan ensimmäisten joukossa. Vakiot 8 14 49 65 66 72 73 74 76 80 82 83 Luonto ja ympäristö nyt Maailmalta Kolumni Vahtikoira Oma reviiri Lukijoilta Paras juttu Havaintokirja Kysy luonnosta Pähkinät ja palvelukortti Jälkikirjoitus Luontosatu KAnnessA Kylmä talvi koetteli lintuja. Kuukkeli pärjäsi, mutta pakkanen niitti esimerkiksi pieniä hippiäisiä. talven satoa puidaan sivuilla 16­21. Kuva: jarmo Manninen. 49 KettU. Uusi kolumnistimme Katja Kettu on lapista kotoisin oleva kirjailija ja ohjaaja, joka nauttii siitä, että ovesta pääsee suoraan metsään. Kesäisin hän kaipaa jäämeren rannalle. ari heinonen / KUvarYhMÄ / sKoY W W W.suOM e n LuO ntO.Fi sUOMen lUOntO 2 | 2010 7
• Luonto ja ympäriStö nyt tOiMittAneet Antti hAlKKA jA Alice KArlssOn saiMaannOrppa nYt luontoon! MeriKOtKA Kuutit saivat toivoa Saimaannorpan kuutteja suojellaan verkkokuolemilta rajoituksin, jotka vähentävät hukkumiset noin puoleen entisestä. Saimaannorppa pesii nyt maaliskuun alussa. Poikaset syntyivät viime kuun lopulla, ja emo imettää niitä huhtikuulle. Sitten alkavat vaaran viikot ja kuukaudet. Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan nuoret hylkeet lähtevät kymmenien kilometrien pituisille tutkimusja ruokailuretkille. Uimareitit ovat olleet täynnä verkkoansoja. Noin joka toinen pesästä liikkeelle lähtenyt kuutti on hukkunut vesille päästyään. Yhteensä norppia on hukkunut pyydyksiin jopa parikymmentä vuodessa. Maa- ja metsätalousministeri sirkka-liisa Anttilan (kesk.) työryhmä esitti helmikuun alussa ratkaisuna asiaan jatkoa vapaaehtoisille verkkokalastusrajoituksille. Näin saataisiin verkot pois noin 1500 tärkeimmän neliökilometrin alalta joka vuosi huhti­kesäkuussa. "Tämä on huikea parannus entiseen verrattuna", iloitsee Metsähallituksen norppatutkija tero sipilä. Samankaltaista viestiä kuulen monilta norppaasiantuntijoilta. MYÖs sUOMen luonnonsuojeluliiton mielestä esitys vie asioita paljon eteenpäin. Liitto jätti kuitenkin esitykseen eriävän mielipiteen. Katse taivaalle Nyt maaliskuussa taivaalle katsominen kannattaa. Ilmojen kautta saapuvat ensimmäiset muuttolinnut, ja esimerkiksi korpin ja merikotkan voi nähdä soidinlennossa. Pakkastalvi on saanut monet isotkin linnut hakeutumaan asutuksen tuntumaan. Kuvan merikotka on nähty Helsingissä Seurasaaren edustalla ja Viikissä, vilahtipa se Kauppatorillakin. Antti hAlKKA antti Koli Nyt puututaan touko- ja kesäkuun hukkumisiin Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu tUija hYttinen Yllättävä Havainto Elokuu Syyskuu Lokakuu Alle 1-vuotiaat Marraskuu Yli 1-vuotiaat Joulukuu 0 5 10 Kolmikorvainen orava Haminan Salmen kylässä elelee kolmikorvana tunnettu orava. Se viihtyy hyvin lintulaudalla, jossa käy syömässä myös kaksikorvainen pörröhäntä. Kulunut talvi on jo kolmas, jona kolmikorva on nähty, ja siitä on tullut ylpeydenaihe: meilläpä onkin tällainen orava! Kolmikorva on aika arka; sitä pääsee yleensä ihmettelemään vain ikkunan takaa. Ihmisten lähestyessä orava vilistää ympäröivään metsään kaikki korvat vipottaen. Alice KArlssOn pUOlet pOis? Metsähallituksen tilasto poikasten ja aikuisten verkkokuolemista 2000­2009. Kevätkesän verkkokalastuskielto vähentäisi kuolemia tästä noin puoleen. suurin osa hukkumisista ei tule tietoon. 8 sUOMen lUOntO 2 | 2010
• Luonto ja ympäriStö nyt iLMastO Ja sää Etelän lumisuus on harhaa "Aukkoista ja liian vähäistä suojeluesitystä emme voi hyväksyä, kun kyse on äärimmäisen uhanalaisesta kannasta", sanoo liiton saimaannorppavastaava Kaarina tiainen. "Aukot voivat muodostua norppapyydyksiksi." Suomen WWF hyväksyi esityksen. "Verkkokalastuksen kieltävää asetusta ei olisi kuitenkaan saatu voimaan täksi vuodeksi", sanoo WWF:n lajivastaava petteri tolvanen. "Ryhmä asetti sitovaksi tavoitteeksi saada aukot pois ja yhtenäinen alue verkottomaksi kevääseen 2011 mennessä." "Jos 1500 neliökilometrin ydinaluetta ei saada kokonaan keväisen verkkokalastuskiellon piiriin marraskuun loppuun mennessä, maa- ja metsätalousministeriön on työryhmän mukaan kiellettävä verkkokalastus 15.4.2011 voimaan tulevalla asetuksella." Ongelmia jää senkin jälkeen, jos ja kun tavoite toteutuu. Vain noin puolet kuuteista on hukkunut 15.4.­30.6., jota kielto koskee. On myös mahdollista, että rauhoitus joskus vain siirtää poikasten kohtaamista verkon kanssa. Alueen laajentaminenkin on niin tarpeen, että mietinnössä sitä "suositellaan". Suomessa norppakuolemiin havahduttiin, kun saimaannorpan kanta väheni 2007 parillakymmenellä 260:een. Maailman luonnonsuojeluliitto IUCN määritteli tämän jälkeen kannan äärimmäisen uhanalaiseksi. Norpan suojelun tehosta on kiinnostunut myös EU. "Nyt jännitetään, lähteekö kanta kasvuun", sanoo Tero Sipilä. "Kuutteja on syntynyt viime vuosina aikaisempaa vähemmän, mikä joka tapauksessa hidastaa toipumista. Jännitän myös, miten lumipesät tänä vuonna onnistuvat, kun lumi on huonosti pesäksi sopivaa pakkaslunta." Antti hAlKKA Lähettiläitä norpan puolesta Luonnonsuojeluliiton saamien lahjoitusvarojen turvin palkataan kaksi norppalähettilästä kertomaan norpasta Saimaan rantakuntien kouluissa Etelä-Savossa. Lapset valittiin kohderyhmäksi, koska he jakavat norpan kanssa Saimaan tulevaisuuden. Antti hAlKKA Kuohkea lumi hämää uskomaan, että valkeaa kauneutta on enemmän kuin sitä on. Suomen ympäristökeskus mittaa hangen sisältämän lumen painoa eli vesiarvoa. Mittaukset tehdään kunkin kuukauden 16. päivä. Helmikuun mittauksissa lunta oli Etelä- ja Keski-Suomessa 60­100 kiloa neliömetrillä. Pohjois-Suomessa paino vaihteli välillä 60­160 kiloa. Ajankohdan keskiarvoa enemmän lunta oli etenkin Suomenlahden rannikolla ja Kittilän seudulla, mutta monin paikoin Keski-Suomessa sitä oli niukasti. Vantaanjoen vesistössä lunta on vuoden 1951 jälkeen ollut helmikuun puolivälissä tämänvuotista enemmän noin joka neljäs vuosi. Keskimääräisillä lumisateilla ei tänä vuonna päästä edes puoleen jakson lumiennätyksestä, joka on 240 kiloa huhtikuulta 1966. Pitkäaikaiset tilastot esimerkiksi Vantaanjoen vesistössä kertovat lumen vähenemisestä. Tilastomatematiikan mukaan Vantaan vesistön talven enimmäislumet ovat jaksolla 1951­2009 huvenneet jopa alle puoleen. Lähes kaikki talvet 1990-luvun alusta lähtien ovat olleet lauhoja ­ sade on tullut vetenä ja lunta on sulanut keskitalvellakin. Ilmastomallien mukaan meno ei olisi saanut olla näin rajua, mallien lumiskenaarioiden mukaan elämme Uudellamaalla jo 2000-luvun jälkipuoliskoa! esKO KUUsistO Sääennusteita kvääniksi Nyt tullee ulos yr.no kväänin kielelä. Se meinaa sitä, ette kväänit koko Norjassa saatethaan lukkeet säätiettoi ja -ennustuksii tällä minoriteettikielelä. Kainun institutti ­ mikä oon Pyssyjovessa, Finmarkussa ­ oon kääntäny yr.no-nettilaian. Yr-redaktööri håvard skaug sannoo, ette heilä oon meininki tehhä norjalaisile hyvät säälaiat; yr.no nettilaijalta löyvät sääennustuksii kaikile paikoile Norjassa / Ruijassa, ja lisäksi 7 miljuunan paikan ennustuksii ympäri mailman. Antti hAlKKA KVeenien tAlO. porsankivuonon pyssyjoen Kainun institutti on merkki suomesta norjaan muuttaneiden kveenien kulttuurin elpymisestä. nyt kielellä saa säätietoakin, www.yr.no/paikka/Norja/ KainUn institUtti / jaro hollan KUvaliiteri / jUha tasKinen sUOMen lUOntO 2 | 2010 9
• Luonto ja ympäriStö nyt JOkiLuOntO kaLat iijoki säilyy puhtaana Kuusamon hanke jätevesien johtamiseksi Iijoen vesistöalueelle on tyrmätty PohjoisSuomen aluehallintoviraston antamalla päätöksellä. Kyseessä oli jo toinen kerta, kun Kuusamo yrittää suunnata jätevetensä Iijoen alueelle Toranki- ja Kuusamojärvien sijasta. Tällä kertaa kyseessä oli Kuusamon energiaja vesiosuuskunnan lupahakemus, jossa pyydettiin lupaa johtaa Kuusamon keskustaajaman ja Rukan alueen puhdistetut jätevedet kosteikkokäsittelyn ja Suoralammen kautta Iijoen vesistön Maunujärveen. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto hylkäsi hankkeen äänestyksen jälkeen. Maunujärvessä kasvatetaan kalaistukkaita PVO-Vesivoiman Iijoen kalavelvoitteita varten, eikä aluehallintovirasto pitänyt muutenkaan hanketta järkevänä. isMO tUOrMAA meritaimen tarvitsee apua Taimenia joutuu liikaa saaliiksi, ja purot uhkaavat tyhjentyä. Viimeisetkin luonnonvaraiset meritaimenkannat saattavat hävitä Suomen rannikkojoista, ellei kalastuksesta johtuvaa kuolevuutta saada vähenemään. Taimenjokien luonnonpoikastiheydet olivat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan syksyllä alle viidesosa jokien arvioidusta tuotantokyvystä. "Kaikki jäljellä olevat kannat ovat kriittisessä tilassa", tutkija Ari saura kertoo. "Poikastuotanto on vähäistä ja epäsäännöllistä, ja äärevöityneet sääolot vaikeuttavat tilannetta." Poikkeuksellisen kuivina syksyinä lisääntyminen saattaa jäädä kokonaan väliin, kun emokalat eivät pääse syksyllä kutupaikoille. Runsassateisina KiMMo KUUre syksyinä kutu voi onnistua kohtalaisesti, mutta toisaalta tulvien liikkeelle saattama kiintoaines tukkii kutu- ja poikastuotantoalueita, mikä heikentää poikasten eloonjääntiä. Vain Ingarskilanjoen meritaimenkanta osoittaa selviä toipumisen merkkejä joen onnistuneen kunnostus- ja hoitotyön ansiosta. Viime syksynä luonnonpoikasia oli runsaasti kaikilla tutkituilla koealoilla. sUOMen rAnniKOn alun perin noin kuudestakymmenestä meritaimenjoesta enää noin kymmenessä on jäljellä luontainen taimenkanta. Yleisimpiä syitä kantojen romahtamiseen ja häviämiseen ovat olleet jokiympäristöä muuttaneet perkaukset ja ojitukset sekä voimalaitospadot ja muut vaellusesteet. Jäljellä olevia luonnonkantoja uhkaa eniten merikalastus. Ongelma on vakava etenkin Pohjanlahdella. "Suurin osa taimenista jää verkkoihin jo ensimmäisenä merivuotenaan, ennen henriK KettUnen iijOen KipinÄn KOsKi yMpäristÖpOLitiikka Helsingin suunnittelijat pyrkivät murtamaan naturan Helsingin suunnittelijat haluaisivat rakentaa asuntoja Östersundomin naturasuojelluille lintulahdille. Kaavoituksesta vastaavan asuntoministeri jan Vapaavuoren (kok.) esikunnasta vahvistetaan, että suunnitteluviraston virkamiehet ovat käyneet ympäristöministeriössä keskusteluja naturaheikennyksistä. Natura-alueiden tärveleminen asunnoilla olisi ennakkotapaus, jota voitaisiin käyttää murtamaan naturasuojaa yleisemmin. Ympäristöministeri paula lehtomäki (kesk.) on pitänyt mahdollisena kiertää suojelumääräykset Östersundomissa. Ministeriön virkamiehet ovat eri mieltä. "EU:ssa hyväksytyt poikkeukset koskevat laajoja infrahankkeita, kuten maan eri osia yhdistäviä moottori- tai rautatieyhteyksiä", selventää hallitussihteeri heikki Korpelainen ympäristöministeriöstä. "Poikkeukset ovat olleet sellaisia, joita ilman yhteiskunta ei tule toimeen." Poikkeuksen estää, jos hankkeelle on vaihtoehtoja. Helsingin jo kaavoittamille alueille voidaan rakentaa asuntoja miltei Espoon verran. MiKKO nisKAsAAri KUDUllA. helsingin Mätäpuroon nousi vielä muutama vuosi sitten meritaimenia. itäMeri Liiasta lannoitteesta ei maksua Suomi sitoutui Itämeri-huippukokouksessa vähentämään Saaristomereen päätyviä ravinteita. Siitä huolimatta hallitus ei ole valmis asettamaan liialliselle lannoitteiden käytölle rangaistuksia. "Se olisi ongelmallinen tie. Pidän kannustimia parempina. Ravinteiden käyttöä lannoitteissa on vähennetty kymmeniä prosentteja, mutta silti huuhtoutuvat jäämät eivät ole pienentyneet. On vaikea sanktioida niitä vanhoja ravinteita, joita maaperään on jäänyt", sanoo ympäristöministeri paula lehtomäki (kesk.). "Pääsemme tuloksiin tarkastelemalla neuvontaa, seurantaa ja tukijärjestelmiä." Suomen luonnonsuojeluliitto esittää, että typelle ja fosforille asetettaisiin niiden käyttöä hillitsevä vero. Fosforin päätymistä Itämereen vähentää mer- 10 sUOMen lUOntO 2 | 2010
• Luonto ja ympäriStö nyt perhOset Suomen meritaimenjoet 1. tornionjoki 2. Kiiminkijoki 3. lestijoki 4. isojoki 5. Merikarvianjoki 6.paimionjoki 7. Uskelanjoki 8. Kiskonjoki 9. fiskarsinjoki 10. ingarskilanjoki 11.siuntionjoki 12. Mankinjoki 13.espoonjoki 14. Vantaanjoki 15. sipoonjoki 16. Kymijoki 17. summanjoki 18. Virojoki 19. Urpalanjoki 20. Mustajoki 21. tenojoki 22. näätämöjoki Punaisella merkityissä joissa kanta on todennäköisesti istutusperäinen tai sekoittunut 21 22 Viime kesä oli hyvä nokkos- ja neitoperhoselle Päiväperhoskesä 2009 oli edelliskesän sateiden jäljiltä vaisu mutta parani loppua kohti, ilmenee valtakunnallisen päiväperhosseurannan yhteenvedosta. Nokkosperhonen lensi 14 vuoden tauon jälkeen runsaimmaksi lajiksi; sitä havaittiin lähes 30 000 yksilöä. Myös neitoperhosten määrä jatkoi vauhdilla ylöspäin. Viime kesän säväyttäjä oli ohdakeperhonen, jonka kaikkien aikojen vahvimmat vaellukset pyyhkäisivät yli koko Suomen. Ohdakeperhosia ilmoitettiin lähes 19 000 yksilöä, suunnilleen yhtä paljon kuin 18 edellisvuotena yhteensä. Monille lajeille kesä 2009 oli samalla seurantahistorian heikoimpia. Erityisesti sinisiivet ja verkkoperhoset jäivät vähälukuisiksi. Millainen perhoskesä tänä vuonna on ennustettavissa, seurannan vetäjä, dosentti Kimmo saarinen? "Jos olot ovat kohtuulliset, perhoskesästä tulee parempi kuin edellisestä. Talvi toki vie heikkoja ja huonon talvehtimispaikan valinneita yksilöitä, mutta kevään ja kesän olot ovat paljon tärkeämmät kuin lepokauden." piiA AhOnen 1 2 3 4 5 20 6 7 8 17 rKtl / ari saUra neitOperhOnen 16 9 11 14 15 10 12-13 18 19 sukukypsyysikää. Taimen ei kuitenkaan ole Pohjanlahdella verkkopyynnin tavoitesaalis, vaan tärkein saaliskala on siika, jonka pyynnin yhteydessä taimenia jää verkkoihin", Saura selittää. Onko mahdollista sovittaa yhteen taloudellisesti tärkeän siian kalastus ja meritaimenen suojelu? "Sellaista verkkoa ei ole keksitty, joka pyytäisi vain siikaa, ja verkko on monen ammattikalastajan tärkein pyyntiväline. Ensin tulisikin rajoittaa vapaa-ajankalastajien verkkopyyntiä varsinkin kutujokien suualueilla. Muualla merellä ratkaisuna voisi olla verkkojen korvaaminen rysäpyydyksillä, joista siiat voitaisiin ottaa talteen ja nuoret taimenet vapauttaa. Meritaimenen poikaset kuorituvat varhain keväällä ja kasvavat purossa tai joessa pari vuotta ennen merelle lähtöä. piiA AhOnen kierrätys Biojätettä ei enää sekaroskan joukkoon kittävästi Puolan sitoumus rakentaa jätevedenpuhdistuslaitosten verkosto ja välttää fosfaatteja pesuaineissa. Tämä supistaa kunnallisten jätteiden ravinnekuormaa 75 prosenttia vuoteen 2015 mennessä. Ympäristöministeriön luontoympäristöosaston päällikkö timo tanninen nostaa kyseisen sitoumuksen yhdeksi kokouksen tärkeimmistä saavutuksista. Tasavallan presidentti tarja halonen ehdotti osana sitoumustaan vuotuista Itämeri-päivää. Tanninen kuitenkin muistuttaa, että sellainen on jo. "Helcomissa (Itämeren suojelusopimuksessa) sovittiin monta vuotta sitten, että 22. maaliskuuta on Itämeri-päivä. Sitä vietetään lähinnä Pietarissa, mutta voisi sitä jatkossa viettää enemmän Suomessakin", Tanninen sanoo. jUhA hOnKOnen Ympäristöministeriö laatii parhaillaan lakiesitystä, joka kieltää biohajoavan materiaalin kippaamisen kaatopaikoilla sekajätteen joukkoon. Eduskuntaan esitys on tulossa syksyllä. Asiasta kertoi ympäristöministeri paula lehtomäki (kesk.). Suomen jätelain uudistus liittyy EU:n uuteen jätedirektiiviin, joka on otettava käyttöön 12. joulukuuta mennessä. Direktiivi pyrkii yhdenmukaistamaan jäsenmaiden jätepolitiikkaa ja edistämään kierrätystä. jUhA hOnKOnen sUOMen lUOntO 2 | 2010 KUvaliiteri / MaUri raUtKari 11
• Luonto ja ympäriStö nyt Myytti Murtui susi joutsenpari erosi Kaksi vuotta sitten pariutuneet pikkujoutsenpuolisot palasivat talvehtimispaikalle Englannin Slimbridgeen uuden kumppanin kanssa eivätkä olleet tuntevinaan toisiaan. Slimbridgessä on seurattu 4000 pariskunnan paluuta pesimäseuduilta Venäjän tundralta 40 vuotta, ja tänä talvena puolisoiden ero todettiin toisen kerran. Joutsenlajit kuuluvat eläimiin, joiden parisiteen on uskottu katkeavan vasta toisen kuollessa. pertti KOsKiMies "menkööt Venäjälle" Susien suojelussa paikallinen ja yleinen etu eivät kohtaa. "Susi aiheuttaa yhteiskunnassa ratkaisemattoman ristiriidan", ylitarkastaja jukka Bisi Metsähallituksesta sanoo. Hän on tutkinut suhtautumista suteen sekä paikallisen että yleisen edun näkökulmasta. "Konfliktia voidaan kuitenkin hallita." Bisi tarkoittaa paikallisuudella esimerkiksi metsästystä, karjataloutta ja poronhoitoa, jotka ovat kehittyneet tietyissä oloissa. Yleiseen etuun kuuluu muun muassa lajien suojelu. Sen tavoitteena on säilyttää luonnon monimuotoisuus tuleville sukupolville. "Molemmat ovat hyviä asioita. Esimerkiksi porotalous on hieno perintei- pitkä MuuttOMatka Carsten eGevanG et al., pnas jUKKA Bisi sYKsY tAlVi KeVÄt Lapintiirojen muuttomatka tuplasti luultua pitempi Arktisten lapintiirojen muuttomatka vastaa jopa kahta maapallon ympärysmittaa. Luultua pitempi reitti paljastui, kun Grönlannissa pesivien tiirojen jalkoihin kiinnitettiin paikkatietotallentimia. Tiirat lähtevät myötätuulten avittamana syksyllä kohti etelää, mutta koukkaavat Saharan länsipuolelta Brasilian rannikolle. Pääjoukko palaa pitkin Afrikan rannikkoa, kääntyy luoteeseen Keski-Atlantille, mistä suotuisat tuulet jouduttavat loppumatkaa koilliseen. Vielä ei tiedetä, lentävätkö pohjoismaisetkin tiirat vastaavan kahdeksikon tuulia hyödyntäen. pertti KOsKiMies Susi pesii kuusen alla Sudet pesivät luontoelokuvissa luolissa ja näin onkin muun muassa Yhdysvaltain Yellowstonessa. Suomessa sen sijaan hukka tekee pesänsä yleisimmin helmakuusen alle, vaatimattomaan matalaan painaumaan. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos tutki suden pesintää 1998­2005, jolloin 12 susilauman jäljiltä löydettiin 26 synnytyspesää. Tutkimus tehtiin Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa Yksi lauma eleli Oulujärven lounaislaidalla. "Löydetyistä pesistä 12 sijaitsi helmakuusen alla alimpien oksien suojassa, neljä kannon kolossa, viisi suurten kivilohkareiden alla, neljä ojan penkalle ojituksissa jäänen maapalteen alla ja vain yksi oli kaivettu hiekkatörmään," tutkija salla Kaartinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta kertoo. "Pesistä yksi oli toisen kerran käytössä, muut olivat uusia." "Koska alueilla oli paljon susien lepopaikkoja, synnytyspesä varmistettiin paikantamalla koiran avulla ja emojen karva-analyysilla. Suurin osa pesistä sijaitsi taimikoissa tai kasvatusmetsissä, jossa oli hyvä näkösuoja. Ihmisten käyttämiä alueita sudet näyttivät välttelevän. Alice KArlssOn piiLOtteLiJa Salaperäisin lintu pesii afganistanissa Maailman harvinaisimpiin lintulajeihin kuuluvan intianruokokerttusen (Acrocephalus orinus) pesimäalue löytyi Afganistanin syrjäisestä kolkasta. Lajista oli ennen tätä koko maailmassa tiedossa vain yksi museonäyte Intiasta vuodelta 1867 ja 2006 pyydystetty yksilö Thaimaasta. Piilottelevia kerttusia on havaittu Afganistanissa nyt lähes 20, ja lajin laulu saatiin äänitettyä. pertti KOsKiMies Birdlife international sUDen pesÄ. riista- ja kalatalouden tutkijoiden löytämistä 26 suden synnytyspesistä 12 sijaitsi kuusen alla. Kuva on aidolta pesältä, joka oli useimmiten vain vaatimaton painanne.
• Luonto ja ympäriStö nyt vesiiMMe sOpeutunut rUUtAnA nen tapa hyödyntää luontoa ja se tarjoaa paikallisille ihmisille elinkeinon. Samoin on luonnonsuojelun laita. Lajien säilyttämisen tavoite on kiistattomasti myönteistä." sUOMessA ei Ole ollut susia sataan vuoteen kuin satunnaisesti. Viime vuosina kanta on kasvanut muutamasta jolkottelevasta hukasta elinvoimaisiin laumoihin. Yhtäkkiä susi pitäisi ottaa huomioon ja se on osoittautunut erittäin vaikeaksi. Törmäys on väistämätön. "Susi haastaa paikalliset toiminnot", Bisi toteaa. Poronhoitoalueella susikannan hoito on ratkaistu porotalouden hyväksi. Sudet pyydetään poromailta sitä mukaa kuin niitä näköpiiriin ilmaantuu. "Suomi sai Euroopan unioniin liittyessään myönnytyksen. Poronhoitoalueella susikannan kasvua ei tarvitse tavoitella, ja kun lähtötaso oli lähes nolla, hukkia ei tarvitse säästää." Muuallakin maassamme vaaditaan susien poistamista. "Susia ei saisi olla ainakaan omassa pihassa, kylässä eikä pitäjässä, menkööt Venäjälle", Bisi kertoo. "Mutta koska susi on lailla suojeltu, näitä vaatimuksia ei voida täyttää." Bisin mukaan suden aiheuttama ristiriita säilyy, koska eläimeen ei liity hyödyn näkökulmaa kuten vaikkapa karhuun. "Karhu on sutta isompi uhka ihmiselle, mutta se on arvokas riistaeläin ja hyödyttää paikallisia kyläyhteisöjä ja metsästäjiä. Susi on sen sijaan tässä mielessä hyödytön" Tutkijan mukaan suhtautuminen suteen muuttuu vain, jos suden nahalle, hampaille tai metsästystapahtumalle löytyy jokin arvo, mikä kompensoisi esimerkiksi koirien menetyksiä. Alice KArlssOn petra Bisi ruutanalta löytyi kylmänsietogeeni Ruutanalta on löydetty uusi ennen kuvaamaton kaliumkanavageeni, joka on tärkeä alhaisiin lämpötiloihin sopeutumisessa. Löydön teki filosofian maisteri Minna hassinen tutkiessaan lämpötilan vaikutusta kalan sydämen kaliumkanaviin. Kaliumkanavat ovat sydänsolujen pinnalla olevia huokosia, jotka vaikuttavat sydämen sähköiseen ärtyvyyteen. Pohjoisten vesien kalalajit käyttävät eri keinoja selviytyäkseen kylmän vuodenajan yli; esimerkiksi ruutana ei syö lainkaan eikä juuri liiku. "Ruutana antaa alhaisen lämpötilan hidastaa elintoimintojaan, mikä säästää energiaa. Nyt löytynyt kaliumkanavageeni auttaa ruutanaa toteuttamaan selviytymisstrategiaansa", Hassinen selittää. piiA AhOnen ilpo Kojola iLMastOnMuutOs metsien kasvu ei nopeudu automaattisesti Pohjoisten metsien puut eivät pysty geneettisten ominaisuuksiensa takia kunnolla hyödyntämään pitenevää kasvukautta, osoittaa Forest Ecology and Management -lehdessä julkaistu tutkimus. "Metsät sopeutuvat ilmaston lämpenemiseen paljon hitaammin kuin lämpenemisen on ennustettu tapahtuvan", Helsingin yliopiston dosentti Anna Kuparinen kertoo. "Puut lopettavat kasvunsa syksyllä ja valmistautuvat pakkasiin ikään kuin eläisivät kylmemmässä ilmastossa." Kuparisen ja hänen kollegoidensa käyttämä malli ennustaa, että männyn ja koivun perimään ohjelmoitu kasvukauden pituus jää sadan vuoden aikana yli 50 prosenttia jälkeen ympäristön mahdollistamasta kasvukauden pitenemisestä. "On väitetty, että ilmastonmuutoksen myötä metsät alkavat sitoa enemmän hiilidioksidia, koska niiden kasvu nopeutuu, mutta tutkimuksemme mukaan näin ei kovin nopeasti käy", Kuparinen sanoo. Tutkimuksessa ilmeni, että metsän evolutiivista sopeutumista muuttuviin oloihin edistää eniten aikuisten puiden kuolleisuus. Esimerkiksi metsäpalot saattavat siis nopeuttaa evoluutiota, koska ne vapauttavat kasvutilaa uusille taimille. piiA AhOnen sUOMen lUOntO 2 | 2010 antti Koli 13
• maaiLmaLta tOiMittAnUt jOrMA lAUrilA BOtsWana aFrikka Korppikotkat kuolevat K. jaYaraM / sCienCe photo liBrarY / sKoY Afrikan korppikotkia on viime kuukausina kuollut hälyttävästi. Niitä myrkytetään sekä tahallisesti että tahattomasti. Joitain lajeja uhkaa jo sukupuutto. Intian miljoonapäiset korppikotkakannat romahtivat 1990-luvun aikana ihmisen huolimattomuuden seurauksena. Nautojen ja muiden kotieläinten lääkintään käytetty tulehduskipulääke diclofenac kulkeutui kuolleiden eläinten ruhoista korppikotkiin, joissa se aiheutti akuutin munuaisvaurion ja sitä seuranneen kuoleman. Nyt myös Afrikan korppikotkataivaalle on noussut synkkiä pilviä. Tällä kertaa ei ole kyse huolimattomuudesta vaan suorasta vainosta. Loppukeväästä 2009 Keniasta ja Tansaniasta alkoi kuulua uutisia, että leijonia hävitetään myrkkyhaaskoilla. Tapauksia oli useita, osa niistä suurten suojelualueiden kuten Kenian Masai Maran ja Tansanian Selousin laidoilta. KAiKissA tApAUKsissA tapahtumien kulku oli sama: leijonien tappama naudanruho oli käsitelty punertavalla aineella ja jätetty alkuperäiselle paikalleen maastoon. Tutkimuksissa punainen jauhe paljastui erittäin voimakkaaksi myrkyksi, karbofuraaniksi. Ainetta kaupataan furadan-nimisenä vapaasti muun muassa erilaisten syöpäläisten torjuntaan. Se tappaa kuitenkin kaikenlaiset eläimet tehokkaasti ja valikoimatta. Itä-Afrikassa myrkyn levittäjiksi paljastuivat paimentolaisina elävät alkuperäiskansat, joilla on oikeus liikkua myös suurten kansallispuistojen sisällä. Myrkkyhaaskojen ympäriltä löytyi kuolleiden leijonien lisäksi myrkkyyn menehtyneitä korppikotkia. Eräässä tapauksessa Keniassa otettiin talteen yli 300 kuollutta tai kuolevaa korppikotkaa. Korppikotkat joutuivat elintavoistaan johtuen leijonavainon sijaiskärsijöiksi. Hyvin hitaasti lisääntyvinä korppikotkat ovat erittäin herkkiä pesimäkannoissa tapahtuville muutoksille. Kestää kauan ennen kuin tappiot on kurottu kiinni. Myös Botswanasta kantautui loppusyksystä 2009 tietoja, joiden mukaan suuria määriä korppikotkia olisi tapettu myrkkyhaaskoilla. Toisin kuin Itä-Afrikassa toimet oli suunnattu tietoisesti korppikotkiin, ja tekijöiksi paljastuivat suojelualueilla liikkuvat salametsästäjät. sAlViniA MOlestA Hankala vieras saapui kosteikkoparatiisiin Okavangon maailmankuulu kosteikko Botswanassa eteläisessä Afrikassa saa vetensä Angolasta virtaavista joista. Jokivesien mukana kosteikkoon saapui hiljattain kiusallinen tulokaskasvi Salvinia molesta, joka tunnetaan myös nimellä Kariba weed. Siitä on ikäviä kokemuksia eri puolilta trooppista ja subtrooppista maailmaa. Kelluviin saniaisiin kuuluva kasvi on kotoisin Etelä-Amerikasta, mistä sitä on tuotu koristekasviksi lammikoihin ja akvaarioihin. Niistä se on karannut luontoon. Suotuisissa oloissa kasvi leviää nopeasti ja tukkii yhtenäisillä patjoillaan vesistöjä. Veden happipitoisuus vähenee, ja happikatoa pahentaa vielä pohjaan laskeutuva kasviaines. Kalat ja muut vesieliöt alkavat voida huonosti. Turismi ja kalastus ovat tärkeitä elinkeinoja paikallisille asukkaille. Turistit liikkuvat kosteikossa moottoriveneillä ja sauvottavilla kanooteilla. Kasvimassat hankaloittaisivat pahasti kalastusta ja liikkumista vesillä. Toistaiseksi vieras on pysytellyt suppeilla alueilla, mutta sen torjuntaa suunnitellaan jo. Mekaaninen poisto ei pysyisi kasvin perässä, ja kemikaalien käytöstä aiheutuisi muita ongelmia. Tutkijat ovat ehdottaneet aseeksi pientä kovakuoriaista, joka on tulokkaan luontainen vihollinen. Siitä on saatu hyviä kokemuksia monista maista. jOrMA lAUrilA ViiMeinen AteriA? savannikorppikotkia (vas.) ja korvakorppikotkia haaskalla itä-Afrikassa. 14 sUOMen lUOntO 2 | 2010 franCK GUiZioU / CorBis / sKoY
• MaUri leivo 16 sUOMen lUOntO 2 | 2010
• Läpi kovasta talvesta! Kaunis talvi on osalle linnuista kova paikka. tällä vuosisadalla on odotettavissa enää yksi tai kaksi yhtä kylmää vuoden alkua. Pertti koskimies ja antti Halkka V lUMitÖissÄ. palokärki kaivaa ravinnokseen muurahaisia ja toukkia. pakkaslumi tikan ja ravinnon välissä ei ole este vaan hidaste. ielä joulunaikaan tusina siroja pyrstötiaisia pyrähteli pihalla talipallojen ympärillä, pyrstöt sojottivat mikä minnekin. Kun tammikuussa lämpötila romahti päiväkausiksi alle 20 pakkasasteen, linnut hupenivat äkisti. Helmikuun alussa pihaparvi oli kutistunut kolmeen lintuun. Vastauksia hätäisiin yhteysääniin ei enää kuulu naapuripuista. Yksi pitkäpyrstö löytyi hengettömänä. Pikkuruiset pyrstötiaiset ovat erityisen alttiita kylmille talville. Edes yltäkylläinen lisäruoka pihapiireissä ei suo tarpeeksi energiaa, jotta linnun ruumis säilyisi muutaman millin paksuisen höyhenpuvun suojissa jopa 70 astetta lämpimämpänä kuin ulkoilma. Myös viisigrammaiselle hippiäiselle tämä talvi on ollut kuolemanvakava. Sydäntalven pakkasilla hippiäisen on herkeämättä poimittava hyönteisiä, hämähäkkejä ja niiden toukkia, syötävä yli oman sUOMen lUOntO 2 | 2010 17
• lÄpi KOVAstA tAlVestA! 2009 lOUnAAseen. hippiäiset talvehtivat suomen eteläpuoliskossa. Vuonna 2009 niitä oli tammi­helmikuun vaihteessa paljon pohjoisempana kuin 2010. Birdlifen tiira.fi-tietoKanta painonsa päivässä. Kun valoisaa ruokailuaikaa on kuutisen tuntia ja yökylmää kolminkertaisesti, jo parin tunnin paasto tappaa pikkuriikkisen linnun ennen aamua. Pienentääkseen lämmönhukkaa hippiäiset yöpyvät kylki kyljessä tiiviinä höyhenpallona. Keskimäärin neljännes talvehtivista hippiäisistä kuolee Etelä-Suomessa marras-joulukuussa, puolet tammi-helmikuussa. Keski-Suomessa 85 prosenttia menehtyy ennen kevättä. Viime vuosisadan lopun kylmin talvi 1986­1987 tappoi lähes jokaisen Suomeen jääneen hippiäisen. Nyt voi käydä yhtä huonosti etenkin siksi, että paksu tykkylumi on peittänyt ravinnon kuusten ja mäntyjen oksilla etelärannikkoa myöten joulukuun puolivälistä. Luminen metsä hivelee ihmisen silmää, mutta hippiäiselle ja muille pikkulinnuille se on kuoleman maisema. Hippiäiset voivat metsätiaisten lailla alentaa ruumiinlämpöään kymmenkunta astetta ja säästää energiaa, mutta hypotermiasta virkoaminen ei onnistu pakkasten jatkuessa. Pedolle apaattinen lintu on helppo saalis. Hippiäisistä puolet muuttaa Länsi-Eurooppaan. Muuttajista menehtyy yhtä suuri osa kuin talvehtijoistakin, minkä ansiosta molemmat strategiat säilyvät. Tämä talvi on poikkeuksellisen ankara Länsi-Euroopassakin, joten ensi kevääseen selviytyy vain murto-osa koko normaalikannasta. Puukiipijä on hippiäisen tapainen osittaismuuttaja, ja sillekin kuluva talvi on tavallista pahempi. taMMikuu OLi viiMeksi näin kyLMä 1987 ti, kun kuuntelee, mitä maan ehkä paras ilmastonmuutosmallien asiantuntija kertoo sydäntalvien tulevasta kehityksestä: "Jo nyt keskilämpötilan nousun takia enää joka kahdeskymmenes tammikuu on näin kylmä", sanoo dosentti jouni räisänen Helsingin yliopistosta. "Kylmän tammikuun oli jo tavallaan aikakin tulla, sillä viimeksi tammikuussa näin kylmää oli 1987. Toisaalta joulu­tammikuu 2002­2003 oli Helsingissä tätä kylmempi." "Jos ilmasto lämpenee ennakoidusti, yhtä kylmien tammikuiden osuus edelleen pienenee. Esimerkiksi vuoden 2060 paikkeilla tällaisten tammipakkasten todennäköisyys olisi enää yksi sataa talvea kohti." "Näin kylmiä tammikuita olisi odotettavissa vain yksi tai kaksi kappaletta ennen vuotta 2100." Sitä ennen meidän ja luonnon on kuitenkin kuljettava läpi tästä talvesta. Tiedämme aika vähän lintujen selviytymisestä juuri tästä talvesta, sillä Luonnontieteellisen keskusmuseon laskentatuloksia on käytettävissä vasta keväällä. Lintuharrastajien Birdlife-järjestön Tiira-tietokanta puhuu kuitenkin selvää kieltä; esimerkiksi hippiäisen ja pyrstötiaisen havainnot keskittyvät tänä talvena aivan Suomen lounaisosaan. Järjestön pihabongaustapahtumassa kuukausi sitten hippiäiset puuttuivat pihoilta lähes täysin. pÖLLÖJen näLkätaLvi Birdlifen tiira.fi-tietoKanta 2010 Hömö-, töyhtö-, kuusi- ja lapintiaiset sekä kuukkelit ovat vuosituhansien aikana sopeutuneet pohjoisten havumetsien ankariin talviin. Ne keräävät syksyllä kymmeniä tuhansia pikkueläimiä ja siemeniä varastoiksi. Osa kätköistä on nyt jäänyt tykyn peittoon, mikä vaikeuttaa ruokataloutta. Kylmän ja ruokapulan heikentämiä pikkulintuja kuolee suhteellisesti eniten helmi­maaliskuussa kuukausia jatkuneen rääkin vuoksi. Auringonvalo kiihottaa heikkokuntoiset linnut laulamaan ja hakemaan pesäpaikkaa, mikä kasvattaa entisestään energiantarvetta. Eteläisempää alkuperää olevat, varastoja keräämättömät tali- ja sinitiaiset kärsisivät talvesta, mutta talviruokinta auttaa niitä selviytymään pakkasista. Silti viime kesänä syntyneistä poikasista tuskin yksi viidestä säilyy hengissä kevääseen. Suomi on kestänyt paljon tällaisia tai ankarampia talvia jääkauden jälkeen. Tammikuu oli hyvin kylmä, mutta tilastojen mukaan yhtä kylmää on ollut tammikuussa kerran kolmessatoista vuodessa. Ilmastohistoriassa talvi on tavallinen, mutta tulevaisuus on toinen juttu. Tämä selviää nopeas- Näkyvin tästä talvesta kärsivä ryhmä ovat pöllöt. Myyräkanta romahti viime kesänä Etelä-Suomessakin vuoden takaisesta huipustaan. Nälkään kuolleita ja päivisin pihoilla ja tienvarsilla hoippuvia pöllöjä on löytynyt poikkeavan paljon, erityisesti lehtopöllöjä, jotka kaupunkien ja kylien laiteilla myös helpoiten huomataan. Paksu hanki vaikeuttaa saalistusta entisestään. Nälkäkuolema on tappanut myös viiru- ja varpuspöllöillä ison osan niistä poikasista, jotka syntyivät ennätysmäisenä pöllövuonna 2009. Osa varpus-, helmi-, hiiri- ja lapinpöllöistä vaelsi myyrätöntä talvea karkuun jo syksyllä. Suuremmilla, pohjoisiin talviin sopeutuneilla metsälinnuillamme ei ole hätää. Paksu ja pehmeä hanki suo metsojen, teerien, pyiden ja riekkojen kaivautua kylmältä suojaavaan lumikieppiin, eikä niiden syömästä kasviravinnosta ole pulaa. Käpytikoille on paikka paikoin tarjolla käpyjä ja muille tikoille lahopuiden toukkia normaaliin tapaan. Kotkat ja korpit pärjäävät haaskoilla, joita voi lumisena pakkastalvena olla tarjolla tavallista enemmänkin. Varikset ja harakat kerääntyvät entistä tiiviimmin asutuskeskuksiin ja kaatopaikoille. Karaistuneimmatkin vesilinnut joutuvat tänä talvena pakenemaan vesien jäätymistä, jos eivät 18 sUOMen lUOntO 2 | 2010 Kovan talven koettelemia: pöllöt, puukiipijä, hippiäinen teeMU niKKi
• VArpUspÖllÖn tien pÄÄ. pöllöistämme pienimmän pitäisi pakkasessa saada ravintoa normaalitalvea enemmän. tämän pöllön hyörinä päättyi, kun se törmäsi ikkunaan. sUOMen lUOntO 2 | 2010 19
• lÄpi KOVAstA tAlVestA! pUnArintA. pienet hyönteisiä syövät linnut ovat pakkastalvena pulassa. punarinta muuttaa lounais-eurooppaan, joka oli nyt myös pakkasen maastoa. mahdu harvoihin kovan talven sulapaikkoihin. "Koko Suomessa oli helmikuussa vain muutamia satoja merimetsoja", sanoo juuri merilintulaskennasta palannut Markku Mikkola-roos Suomen ympäristökeskuksesta. Hänen laskentaryhmänsä näki Ahvenanmaan länsipuolen merireitillä myös ennätykselliset sata laulujoutsenta. "Jää ajaa linnut ulkomerelle. Kyhmyjoutsenia oli Ahvenanmaan eteläpuolen reitillä tuhat ja tukkasotkia samalla seudulla 9000." Sen jälkeen jääpeite on kasvanut, joten joutsenet ovet jättäneet Suomen aluevedet joitain sulapaikkojen sinnittelijöitä lukuun ottamatta. Vesilinnuille talvi on vaarallisempi kuin esimerkiksi 2002­2003, koska vesiä on jäätynyt kaukanakin etelässä. Pitkät pakkas- ja lumijaksot ovat piinanneet myös Keski-Eurooppaa. Tällaiset olot tappoivat miljoonia muuttolintuja talvella 1962­63, jolloin esimerkiksi Englannin talvilinnuista kuoli arviolta puolet. Tuho oli pahin, minkä koskaan tiedetään kohdanneen Britannian linnustoa, yhtäkkisempi MarKUs varesvUo tÄMÄ tAlVi On tAppAnUt sUUriA jOUKKOjA seUrAAVistA lAjeistA: hippiäinen puukiipijä tiaiset sinisorsa pyrstötiainen mustarastas pöllöt Suomeen vakiintuneilla talvilinnuilla on pakkasen taju ja hyvin pörhistyvät höyhenet. jarMo Manninen lÄnsi-eUrOOpAn tAlVestA KÄrsiVÄt pAhAsti: vesilinnut peukaloinen töyhtöhyypät punarinta rastaat kyyhkyt selViYtYjÄ. Kuukkeli ei juuri piittaa kylmästä, mutta sekin valmistautuu talveen varastoimalla ruokaa. Kuusamo, tammikuu.