Liput myynnissä
Hippi osta piletti.
än, yy, tee,
NYT!
2 .201 .7 . -1 5 k . f i 3 sa 1 riroc s nsuu . ilosaa Joe w w w
SUE
» 3 « NRO. 4
Lippuja saatavana nyt myös R-kioskeilta kautta maan!
Verkkokauppa avoinna 24/7. Toimipisteet 20 kaupungissa. Elektroniset liput suoraan sähköpostiin tai kännykkään.
Pe 13.4. 5
Pe 20.4. 5
Pe 27.4. 5
CHERRY & THE VIPERS
La 14.4. 5 SHEAR "Breaking the Stillness" LEVYNJULKKARIKEIKKA Stand Up On the Rocks:
KERMA
La 21.4. 5
D ON HUONO T
La 28.4. 5
BLACK CROWS BREAK THE SILENCE FACE OF GOD Ke 18.4. klo 20-22 8 Enn. Tiketti MIAU ROBERT PETTERSSON
Ke 25.4. klo 20-22 8 Enn. Tiketti Stand Up On the Rocks:
GIRL POWER ON THE ROCKS
Ma 30.4. 5 / 7 Enn. Tiketti Vappuaatto:
klo 22 alkaen vapaa pääsy
JACKE BJÖRKLUND
klo 22 alkaen vapaa pääsy
RUDE RUNNERS PLAYS HURRIGANES MELROSE
La 5.5. 5
ROCKSIN AKKARIKERHO: YOUTH GONE MILD
To 19.4. Vapaa pääsy
PRIESTONE + TAAGE LAIHO PLAYS JUDAS PRIEST
PAUL STANLEY BOOZING SOCIETY ROCKSIN AKKARIKERHON KUUKAUDEN ERIKOINEN: AMORAL Pe 11.5. 5 CATAMENIA To 26.4. 10 / 12 Enn. Tiketti VUOHIVASARA SWALLOW THE SUN
Mikonkatu 15, Helsinki
Ikäraja K-20 / Keikoille K-18
www.ontherocks.fi
Ennakkoliput Tiketistä. Hintoihin lisätään mahdolliset toimituskulut.
KE 11.4.
OLAVI UUSIVIRTA
ALK.13,50/14
13.14.4. 18TH FUNKY ELEPHANT FESTIVAL ALK. 24,5039,50 (OVI 2540) SU 15.4. TAVASTIAN LASTENKONSERTIT: ALK. 11,5046,50 (15 HLÖ) OVI 10/HLÖ
TULLIKAMARINAUKIO 2, TRE HUMALISTONKATU 8 A, TKU
KENGURUMEININKI
MONTREAL (USA), BURNING HEARTS, YIP DECEIVER (USA) ALK.29,50/30 KE 18.4. THÅSTRÖM ALK. 33,50/34 TO 19.4. SAMULI EDELMANN ALK. 19,50/20 PE 20.4. VIIKATE ALK. 18,50/19 LA 21.4. JUKKA POIKA & SOUND EXPLOSION BAND
ALK. 17,50/18 IKÄRAJATON KLO 16.30 MA 23.4. THE DØ (FRA/FIN)
MA 16.4. OF
TAMPERE
LA 21.4. Tampere Biennale: NORTHERN GOVERNORS 15 / 12 KE 25.4. BUZZCOCKS (UK), CONTROL PLAYS CLASH 25 / 23 PE 27.4. KOTITEOLLISUUS, MONSTERISER 18 / 16 TO 3.5. MA 7.5. FISHBONE (USA) 20 / 18 THE LEMONHEADS (USA), MEREDITH SHELDON (USA) 25 / 20
Hintoihin lisätään mahdolliset toimitusmaksut.
ZEBRA AND SNAKE ALK.23,50/24 TI 24.4. RED FANG (USA) BLACK TUSK (USA) ALK.19,50/20 KE 25.4. IMPERIAL STATE ELECTRIC (SWE) SATAN TAKES A HOLIDAY (SWE) ALK. 19,50/20 TO 26.4. BUZZCOCKS (UK) FIRST TIMES ALK. 26,50/27 PE 27.4. NOTKEA ROTTA ALK. 11,50/12 LA 28.4. PARIISIN KEVÄT SYDÄN SYDÄN ALK. 17,50/18
MA 30.4. TAVASTIAN VAPPUAATTO: KLO 20 JÄTKÄJÄTKÄT ALK. 13,50/14 23.30-04 LAUANTAIDISKON VAPPU ALK. 6
MA 23.5. VICTIMS FAMILY (USA), SOKEA PISTE, CAN CAN HEADS 14 / 12
TURKU
TO 12.4. JUNGLE BROTHERS (USA) 15 / 12 PE 13.4. NORTHERN GOVERNORS, NUTS & BOLTS 15 / 12 PE 20.4. HALOO HELSINKI! 14 / 12 LA 28.4. KOTITEOLLISUUS, MONSTERISER 18 / 16 PE 4.5. PALEFACE & RÄJÄHTÄVÄ NYRKKI 15 / 13 TURKU KE 25.4. & TAMPERE TO 26.4. 18 / 22
TAVASTIAN LAUANTAIDISKO JOKA LA KLO 23.30-04 LIPUT ALK. 6
ROSA, NIMETÖN ALK.6 TO 12.4. WOLVES LIKE US (NOR) JUNIUS (USA) ALK. 10 TO 19.4. KHROMA, THURSDAY 12TH (LVA) ALK.6 PE 20.4. SPIHA, CRYSTAL RAIN,CHERICA ALK.7 LA 21.4. HEIMOVALTA, LADA NUEVO ALK. 7
KE 11.4.
RÄJÄYTTÄJÄT, PÄÄ KII, KALEVI HELVETTI PERTTI KURIKAN NIMIPÄIVÄT ALK. 8 TO 26.4. CRYPTBORN, CORPSESSED, GOREPHILIA ALK. 6 LA 27.4. "LIGHTHOUSE CLUB" -REGENERATION ALK. 7
URHO KEKKOSEN KATU 4-6, 00100 HELSINKI WWW.TAVASTIAKLUBI.FI LIPUT ENNAKKOON TIKETISTÄ.
TI 24.4. "PERTIN NIMIPÄIVÄ-ROCK 2"
WEEPING WILLOWS (SWE) + SUPPORT
KATSO LISÄTIEDOT JA MUITA TAPAHTUMIA WWW.KLUBI.NET
SUE » 4 « NRO. Palvelumaksu 1,50 / lippu. Postimaksu: Kotimaa47 / lähetys, Ulkomaat 15 / lähetys.
Lippuja saatavana nyt myös R-kioskeilta kautta maan!
Verkkokauppa avoinna 24/7. Toimipisteet 20 kaupungissa. Elektroniset liput suoraan sähköpostiin tai kännykkään.
6.-13.8 Óbuda Island, Budapest, Unkari
LIPUT ALK. 15
YLI SATA ESIINTYJÄÄ VIIKON AIKANA! MM.
16.5.2012
17.5.2012
VIRGIN OIL LEIPÄTEHDAS
HELSINKI VAASA
17.10.2012 THE CIRCUS HELSINKI 18.10.2012 TAMPERE-TALO TAMPERE 19.10.2012 LOGOMO TURKU 20.10.2012 RYTMIKORJAAMO SEINÄJOKI
LIPUT ALK. 39
BOBBY KIMBALL
24.05.2012 25.05.2012 26.05.2012 27.05.2012 LAHDEN JAZZTORI CLUB GARAGE RITZ SVENSKA TEATERN APOLLO LIVE CLUB LAHTI VAASA TURKU HELSINKI
LIPUT ALK. 34
THE ORIGINAL VOICE OF TOTO
Early Bird -hinnat voimassa 30.4. asti:
Viikkopassi + leirintä 195 (norm. 225 ) | 5 päivää 165 (norm. 195 ) Päivälippu 40 (norm. 45 ) Hintoihin lisätään mahdolliset toimitusmaksut.
Palvelumaksu 1,50 / lippu. Postimaksu: Kotimaa 7 / lähetys, Ulkomaat 15 / lähetys.
PULP
Perjantaina 6.7.
(UK) (SWE) (SWE) (USA)
REFUSED MUSTASCH RIVAL SONS VERONICA MAGGIO
(SWE)
NIGHTWISH
APOCALYPTICA CHILDREN OF BODOM CHISU FINTELLIGENS GG CARAVAN HUORATRON NOTKEA ROTTA PARIISIN KEVÄT PMMP REGINA SCANDINAVIAN MUSIC GROUP STAM1NA
Lauantaina 7.7.
THE CARDIGANS MICHAEL MONROE
(SWE)
BLOC PARTY THE MARS VOLTA JIMMY CLIFF
(UK) (JAM)
Sunnuntaina 8.7.
(USA)
SUICIDAL TENDENCIES (USA) TWO DOOR CINEMA CLUB (UK) METRONOMY (UK)
APULANTA EPPU NORMAALI ELOKUU FRENCH FILMS JUKKA POIKA & SOUND EXPLOSION BAND ROBIN
AZEALIA BANKS (USA) EXPLOSIONS IN THE SKY (USA) EWERT AND THE TWO DRAGONS (EST) HERRA YLPPÖ & IHMISET KAUKO RÖYHKÄ & NARTTU VON HERTZEN BROTHERS
LIPUT MYYNNISSÄ :
WWW.RUISROCK.FI
3 PÄIVÄÄ ........................115 2 PÄIVÄÄ PE-LA/LA-SU ...100 1 PÄIVÄ PE/LA/SU ...........70 + mahdolliset toimitusmaksut
SUE
» 5 « NRO. 4
SUE
» 6 « NRO. 4
Kentin odotettu 10. studioalbumi "Jag är inte rädd för mörkret" kaupoissa 25. huhtikuuta.
Mukana sinkku "999".
SAATAVANA MYÖS:
WWW.FACEBOOK.COM/UNIVERSALMUSICFINLAND
SUE
» 7 « NRO. 4
TÄSSÄ NUMEROSSA » Uutiset.
08 TOIMITTAJALTA 10 NEWSFLASH 13 SISÄLTÄNI CENTRONICS-PORTIN LÖYSIN
» Haastattelut.
14 16 18 19 20 21 22 23 24 HENKILÖKUVA: DENNIS LYXZÉN NOTKEA ROTTA EUROPE KARI PEITSAMO ROAD HOGS LIGHTHOUSE PROJECT YOURNALIST LOSTPROPHETS IIRIS REBOUND
26 29 30 32 33 34 36 37 38 42 47 48 49 50 51
JACK WHITE PRKL: UUTISET JA SETÄ JUSSIN TUPA PARADISE LOST UNISONIC RED FANG IN MOURNING JA CB MURDOC UNLEASHED HALESTORM PRKL: ARVIOT ARVIOT REPLAY ENSI-ILTAELOKUVA-ARVIOT DVD/BLU-RAY-ARVIOT QUIZ ON JA MONOLOGEJA MUSIIKISTA VIIMEINEN SANA
Sue #165 valmistui seuraavien levyjen vaikutuksen alaisena:
Concrete Blonde FREE Concrete Blonde BLOODLETTING The New York Dolls RED PATENT LEATHER Little Steven VOICE OF AMERICA Notkea Rotta S/T Yournalist HORROR AND TERROR
NOTKEA ROTTA. S. 16
ANNI KEMPPAINEN
Kirjoittaja on oikeasti aika nuori vielä, eikä halua tietää mitä tapahtuu kun tästä vanhenee.
Päätoimittaja: Kimmo Nurminen Toimituspäällikkö: Ari Väntänen Avustajat: Aleksi Ahonen, Annika Brusila, Henri Eerola, Jarkko Fräntilä, Pyry Hallamaa, Markku Halme, Lotta Heikkeri, Tero Heikkinen, Pete Heikkilä, Tuomas Jalamo, Kimmo Jaramo, Vesa Kataisto, Anni Kemppainen, Kiira Kolehmainen, Jukka Kittilä, Minna Koivunen, Joonas Kuisma, Anna Lahokoski, Jussi Lahtonen, Ilkka Lappi, Jouko Lehtinen, Oskari Lehtinen, Niina Linna, Aku-Tuomas Mattila, Marjut Mutanen, Jari Mäkelä, Jyrki Mäkelä, Katri Ojala, Pau, Ville Pekkala, Miki Peltola, Mika Penttinen, Markus Perttula, Teemu Purhonen, Tuomas Tiainen, Tomi Tuominen, Volvo-Pete (ATK-huolto) Julkaisija: Suezine Oy Toimitusjohtaja: Kimmo Nurminen Ilmestymistiheys: 12 numeroa vuodessa Irtonumero: Ilmainen Kestotilaus: 24 euroa/12nroa Tilaukset: 02 - 251 0899 Email: toimitus@sue.fi Painopaikka: SanomaPaino, Hämeen Paino Oy Forssa 2012 ISSN 1238 - 1853 Toimituksen osoite: Yliopistonkatu 12 a A 402, 20100 TURKU puh. 02 - 251 0899 fax. 02 - 251 0916 toimitus@sue.fi www.sue.fi Ilmoitusmyynti: Kimmo Nurminen, Yliopistonkatu 12 a A 402, 20100 TURKU puh. 02 - 251 0899 / 040 - 762 1453
SUE
IIRIS S.23
TOIMITTAJALTA
» Arviot.
» EKA KERTA
uolellisesti meikattu nainen tanssii huoneessa, jossa on puupaneloidut seinät ja pöydillä tekokukkia. Naisella on värikäs mekko ja korkokengät ja hän liikkuu ylväästi. Joukko arkisen näköisiä ihmisiä katselee. Nainen, joka on oikeasti mies, alkaa laulaa. Kappale on outo, kiehtova. En ole koskaan nähnyt tai kuullut moista. Katselimme näkyä siskoni kanssa hiirenhiljaisina. Minä olin yhdeksäntoista, sisko yhdeksän. "Kohta tuo yks poika menee tanssimaan ton kanssa", sisko sanoi. Hän oli nähnyt musiikkivideon aiemminkin. Se oli The Knifen Pass This On. Käsittämätön video. Tätä oli saatava lisää. En ikinä unohda hetkeä, jolloin laitoin Deep Cuts -levyn cd-soittimeeni ensimmäisen kerran. Jokainen kappale löi minut ällikällä. En ollut koskaan kuullut mitään niin outoa, nerokasta ja koskettavaa. Levy loppui ja sormet täristen painoin play-nappulaa uudestaan, mutta taika oli jo haihtunut. Olin jo kuullut kappaleet. En enää koskaan saisi kuulla niitä ensi kertaa. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä harvemmin koen noita huumaavia ensikuuleman tunteita. Toki kuulen uutta musiikkia jatkuvasti, mutta tuskin koskaan se todella kuulostaa uudelta ja tuoreelta. Kaikki on jo kuultu. Internet on muuttanut kaiken. Enää ei tarvitse tuijottaa taivaskanavia, plärätä musiikkikirjaston hyllyjä tai edes kuunnella ystävien suosituksia löytääkseen jotain mistä saattaisi pitää. Musiikkia on liian helppo kuulla. Kappaleita on liikaa, yhtyeitä on liikaa, genrejä on liikaa. Kaikkea on liikaa, paitsi yllätyksiä ja uutuudenviehätystä. Kaipaan aikaa, jolloin korvieni neitseelliset aistinkarvat eivät vielä olleet tahriintuneet. Silloin ei ollut Spotifyn tai YouTuben kaltaisia palveluita. Musiikkia kuunneltiin vähemmän mutta huolellisemmin. Kun kuulin hyvän kappaleen, ostin koko levyn levykaupasta ja kuuntelin sen huolella. Osaan yhä ulkoa levyjä, jotka olen kuullut ensi kertaa teini-iässä, kuten PJ Harveyn Stories from the City, Stories from the Sea tai Sonic Youthin Washing Machine. Nyt minulla on enemmän rahaa ostaa levyjä, mutten ehdi keskittyä niihin. Koko ajan on ostettava lisää. En edes kuuntele levyjä, kuuntelen kappaleita. Minulla on kymmeniä soittolistoja Spotifyssä. Valikoin niille vain parhaita kappaleita, mutten ehdi kuunnella niitä. En enää opi kappaleita ulkoa. Päätin, että tänä keväänä minäkin paastoan. En pidättäydy kiinteästä ruuasta, vaan kiinteän verkkoyhteyden tarjoamasta rajattomasta musiikkikirjastosta. Pitäydyn fyysisissä äänitteissä, karsin nekin muutamaan, joihin tyydyn muutaman päivän ajan. Kuvittelen kuulevani ne ensi kertaa. Jatkan kuuntelua kunnes opin kappaleet ulkoa. Hetken muistan, miltä tuntui olla nuori.
H
LIGHTHOUSE PROJECT S.20
PARADISE LOST S. 30
» 8 « NRO. 4
Sue nyt myös App Storessa. Ihan ilmaiseksi. Tietty.
SUE
» 9 « NRO. 4
NEWSFLASH
UUTISET TOIMITTI ARI VÄNTÄNEN (ARI.VANTANEN@SUE.FI)
Gutter Island Festivalia tähdittävät The Nomads ja Baby Woodrose
Skandinaavisen garagerockin kuningasyhtye The Nomads.
Vastikään Vuoden yhtyeeksi Ruotsin P3gaalassa valittu Deportees esiintyy Helsingin Korjaamolla keskiviikkona 5. toukokuuta. Lämppärinä on kotimainen indierockbändi The Casbah. Flow Festival julkisti uusia esiintyjiä. Elokuun 8.-12. päivinä Helsingin Suvilahdessa nähdään mm. Bobby Womack, Frank Ocean, Richie Hawtin, Yann Tiersen, Swans, DJ Hudson Mohawke ja Monolake. Helsingin Hietaniemessä järjestetään kesäkuussa Garden Party -konsertteja. 27.6. esiintyvät Kent, Pariisin kevät, Laleh ja Niki & The Dove. 29.6. lavalle nousevat Regina Spektor, French Films ja Little Dragon. Brittiläinen neofolk- ja post-industrialpioneeri Sol Invictus saapuu ensimmäistä kertaa Suomeen. 80-luvulla uransa aloittanut yhtye esiintyy Helsingin Club Libertessä lauantaina 9.6. Kerkko Koskinen tekee seitsemän vuoden tauon jälkeen paluun lauletun musiikin pariin. Kerkko Koskinen Kollektiivi -kokoonpanon vokalistit ovat Vuokko Hovatta, Paula Vesala ja Manna. 6.-8.7. Turussa juhlittavan Ruisrockin sunnuntain kattaukseen on lisätty The Mars Volta sekä Suicidal Tendencies. Joensuun Ilosaarirockin (13.-15.7.) tuoreimmat ulkomaiset bändikiinnitykset edustavat musiikkityylien äärilaitoja: Laulurinteelle kipuavat black metal -peto Mayhem, reggaeartisti Tanya Stephens ja folk-duo First Aid Kit. Varhaista hardcorepunkia, noiserockia ja grungea soittava Pissed Jeans saapuu Suomeen. Sub Popille kiinnitetty yhdysvaltalaisbändi nähdään 2.8. Tavastialla ja 3.8. Tampereen Klubilla. Brittiläinen elektroyhtye The Prodigy konsertoi Helsingin Jäähallissa lauantaina 26. toukokuuta. Bändin uuden albumin on määrä valmistua vielä kuluvan vuoden aikana. Soul-laulaja Nicole Willis avasi taidenäyttelyn Helsingin Kingi Kongi -galleriaan. Gatherings-näyttely on esillä 5.-27. huhtikuuta. Turku Zakr -työryhmä järjestää hyväntekeväisyystempauksen, jolla hankitaan koulubussi marokkolaiseen Zakrin kylään. Voit tukea työtä suorin lahjoituksin ja osallistumalla Telmu ry:n kanssa järjestetyille tukikeikoille. Tammikuussa Old Ideas -albumin julkaissut kanadalainen laulaja-lauluntekijä ja runoilija Leonard Cohen esiintyy Helsingin Sonera Stadiumilla sunnuntaina 2.9.
» GARAGEFESTARI HELSINKIIN
ar Loose muuntautuu 11-12.5. rock'n'roll-autotalliksi, kun tanskalaislähtöinen garagerockfestivaali Gutter Island Festival asettuu Helsinkiin viikonlopun ajaksi. Anderz Nielsen, kööpenhaminalaisen Gearbox Agencyn agentti ja yksi festivaalin alkuperäisistä järjestäjistä kertoo, että Gutter Islandin ydinajatus on löytää ja nostaa esiin uusia yhtyeitä sekä levittää elinvoimaisen pohjoismaisen garagen ja rock'n'rollin ilosanomaa. Suomi on aina ollut tuottelias maa rockbändien suhteen. Siksi on luontevaa järjestää festivaali myös Helsingissä. Toivon, että tuomalla Gutter Islandin Suomeen rakennamme vankan siteen maahanne. Toivottavasti tanskalaiset kiinnostuvat entistäkin enemmän suomalaisista yhtyeistä ja suomalaiset tanskalaisista yhtyeistä sekä tietenkin Gutter Island -festivaalista.
B
Klubifestivaalin perjantai-illan pääesiintyjä on huhtikuussa uuden albuminsa julkaiseva, Suomessa useaan otteeseen vieraillut tanskalainen psykedelia-garagetrio Baby Woodrose. Lauantain paalupaikalla esiintyy skandinaavisen garagerockin kuningasyhtye The Nomads, joka juhlii tänä vuonna 25-vuotista taivaltaan. Basisti Björne Fröberg kertoo odottavansa Helsinkiin pääsyä innolla, sillä Nomads ei enää tee pitkiä kiertueita. Edellisestä Suomen-keikasta on jo aikaa, joten on kivaa tulla sinne soittamaan. Setissä on viisi tai kuusi uutta biisiä ja toki myös vanhempaa materiaalia. The Nomads julkaisee juuri Gutter Island Finlandin kynnyksellä uuden Solna-albuminsa. Halusimme levyn kuulostavan yhtä hyvältä kuin Sonically Speaking tai The Cold Hard Facts of Life ja onnistuimme siinä. Sol-
na on hyvä sekoitus powerpop- ja garagebiisejä. Festivaalilla nähdään myös Tukholmasta ponnistava trio Heavy Tiger ja kotimaiset The Souls, Disgrace ja The Country Dark. Lisää esiintyjiä julkistetaan myöhemmin. Perjantaina levymusiikista vastaa vinyyliharvinaisuutensa Norjasta tuova Rock & Spesialreiser -dj-kaksikko Farbror Fuzz & Joao Caveira. Lauantaina tanssia tahdittavat Club Casinon deejiit Lord Fatty ja John Wayne. Gutter Island Festival järjestettiin Masnedøn linnoitussaarella ensimmäisen kerran vuonna 2000. Helsingissä festivaalin järjestävät yhteistyössä Bar Loose, Gearbox Agency, Backstage Alliance, Sue ja Big Money Recordings. GUTTER ISLAND FINLAND Bar Loose, Helsinki 11-12.5.2012 Ennakkoliput www.tiketti.fi
» UUTISET » ARVIOT » KOLUMNIT » LIVERAPORTIT » LEFFA-ARVIOT
»SUE.FI
FACEBOOK.COM/SUEZINE TWITTER.COM/SUELEHTI
SUE
» 10 « NRO. 4
PROUDL PRESENTS PROUDLY PRESENTS: PROUDLY PRESENTS: RE
Ke 11.4. (K-18) 20/25
ERIC SARDINAS (USA)
Pe 13.4. (K-18) 28/30
ESHAM (USA)
La 14.4. (K-18) 15/17
RUSSIAN CIRCLES (USA) DEAFHEAVEN (USA)
Pe 20.4. (K-18) 25
AMORPHIS
VIP -kortit/ vapaaliput eivät käy La 21.4. (K-18) 20/22
LOOPTROOP ROCKERS (SWE)
Pe 27.4. (K-18) 10/12
RUUDOLF RUGER HAUER RAAPPANA & DJ LEIMASIN
Liput ennakkoon Virgin Oil Co:sta, Tiketistä ja Lippupalvelusta. Lippujen hinnat ovat alkaen hintoja.
LAURI TÄHKÄ TIMATI SIMPLE PLAN (SOLD OUT) HUORATRON CHEEK VOICE OF FINLAND -KONSERTTI ANNA ABREU BRAND NEW HEAVIES KILLING JOKE KOROL I SHUT POPEDA
HINTOIHIN LISÄTÄÄN TIKETIN TOIMITUSKULUT
PE 13.4.
LA 14.4.
MA 16.4. PE 20.4.
LIVE!!! LIVE!!! LIVE!!!
To 12.4. Jad Fair & Gilles Rieder (US/FR), Liimanarina; 15 To 12.4. Demoiselle Gosse, DJt Aaro DiCosta, DJJP & Palmusaari; vapaa pääsy La 14.4. Verneri Pohjola Quartet, Jaska Lukkarinen Trio; 12 Ti 17.4. Black Cobra (US), Woodrue; 15 Ke 25.4. Oddarrang, Pekko Käppi, Samuli Kosminen; 8 To 26.4. Sir Richard Bishop (US); 8 To 26.4. Laxa; vapaa pääsy La 28.4. Bicho de Pé (BR), Banda Madrugada; 12 Su 29.4. Chelsea Wolfe, VUK; 10 Ke 23.5. Liljan Loisto; 10
LA 21.4.
SU 22.4. PE 27.4.
LA 28.4. PE 4.5.
LA 12.5.
KE 16.5.
ENNAKOT: TIKETTI
ENEMMÄN KEIKKOJA JA INFOA:
WWW.THECIRCUS.FI
Tarkemmat tiedot ja muiden iltojen ohjelma: www.kuudeslinja.com
Avoinna ke 2204, to 2304, pela 2204, poikkeuksellisista aukioloajoista tiedotetaan erikseen. Arkisin ensimmäinen bändi aloittaa klo 22:30. Kaikukatu 4 (sisäpiha) . K20.
THE CIRCUS, SALOMONKATU 1 3 (KAMPIN TORI), 00100 HELSINKI » 11 « NRO. 4
SUE
NEWSFLASH
» LEVYKAUPAN JUHLAPÄIVÄ
Turun 8Raita avaa uudet liiketilansa Record Store Day -päivänä.
UUTISET TOIMITTI ARI VÄNTÄNEN (ARI.VANTANEN@SUE.FI)
» HISTORIA HETKISSÄ
Timo Saarniemen kokoelmista on koottu näyttely.
turkulainen timo saarniemi (19422005) jätti jälkeensä valtavan arkiston: rockantropologi ehti dokumentoida bändejä, ihmisiä ja tapahtumia viidellä vuosikymmenellä. Saarniemen valokopioituihin ja nidottuihin "raportteihin" kokonaisia aikakausia Turun underground-kulttuurihistoriasta. Saarniemen kuoltua hänen sisarensa antoi arkistot Turun yliopiston kulttuurihistorian laitoksen käyttöön. Tämän aineiston tutkimukset voi kohdistaa kahteen kiinnostavaan aihekokonaisuuteen: raporttien sisältöön ja Saarniemen poikkeukselliseen toimintaan. Sisältöön kuuluvat muun muassa rock- ja alakulttuurit, muoti, festarit ja baarit, kulttuurihistorian tutkija Lauri Keskinen kertoo. Saarniemen toiminta on kiinnostavaa siksi, että hän näki tekevänsä tieteellistä tutkimusta. Hän nimitti kokoelmaansa "Timo Saarniemen antropologiseksi arkistoksi". Hänellä ei kuitenkaan ollut tutkimuksellista otetta eli hän ei tulkinnut näkemäänsä. Nyt arkistosta on koottu näyttely "Impressiot ovat minun!", joka on huhtikuun loppuun esillä osoitteessa Kaivokatu 12, Turku. Saarniemen kuvissa on tarjolla turkulaista lähihistoriaa ja pitkälti sivuutettu aihe eli nuoriso-, rock- ja alakulttuurit, Keskinen kertoo. Saarniemellä oli kiinnostava filosofia siitä, miten katoavat hetket impressiot olivat tallentamisen arvoisia. Silloin kuvissa ei ole tärkeintä tekninen taituruus vaan tunteen ja elämyksen välittyminen. « "Impressiot ovat minun!" Artium-rakennus, Kaivokatu 12 1.-30.4. klo 8.00-16.30.
kansainvälistä record store Daytä vietetään lauantaina, huhtikuun 21. päivänä. Juhlapäivä tekee kunniaa itsenäisille, suuryrityksistä riippumattomille levykaupoille, niiden asiakkaille ja äänilevykulttuurille ylipäätään. Asiakkaille Record Store Day tarjoaa ostettavaksi erikoisjulkaisuja vinyyli- ja cd-formaateissa. Viidessä vuodessa Record Store Dayn konsepti on laajentunut globaaliksi ja ajankohta on vakiintunut huhtikuulle. Tänä vuonna merkkipäivää viettävät sadat levykaupat Uudesta-Seelannista Suomeen ja Shanghaista Washingtoniin. Suomessa Record Store Day -päivän viettoon osallistuvat Levykauppa Äxät Helsingissä, Jyväskylässä, Kuopiossa, Oulussa ja Turussa, Swamp Music ja Epe's Music Store Tampereella, Pomp Kotkassa ja 8Raita Record Store Turussa. Turun 8Raidalle Record Store Day 2012 on tärkeä merkkipäivä myös toisella tapaa: 21.4. 8Raita avataan uusissa tiloissa osoitteessa Yliopistonkatu 11 B. Uudessa liiketilassa on kolme kerrosta, joista otetaan ensi alkuun käyttöön kaksi. Uudet tilat mahdollistavat valikoiman laajentamisen, ja 8Raita ryhtyy ottamaan vaihtoon tai myyntiin myös käytettyjä CD:itä ja vinyylejä. Lisäksi asiakkailla on mahdollisuus tuoda suurempia määriä käytettyjä levyjä myyntiin myyntitiliin. Valikoimiin on luvassa myös enemmän kirjoja, lehtiä ja muita musiikkituotteita. «
» VALTTINA KAULA-AUKKO
The Reed Fags voitti Turku Bandstandin.
suen toimituksesta koottu finaalituomaristo valitsi Turku Bandstand -kisan voittajaksi popyhtye The Reed Fagsin. Bändimme sai alkunsa kitaristi-laulaja Jaakko Salosen ja minun The Black Keys -henkisestä duosta keväällä 2011, kertoo basisti-laulaja Jussi Tiainen. Biisien kasvaessa mukaan liittyivät kosketinsoittaja-laulaja Mathias Hermansson ja rumpali Pyry Vuorela. Tiainen luonnehtii yhtyeensä musiikkia positiiviseksi ja kuplivaksi indieksi. Kappaleet koostuvat miellyttävistä melodioista ja harmonioista, joiden päälle soitetaan lopuksi kosketinsoolo. The Reed Fags hurmasi tuomariston juuri noilla elementeillä. Tiainen kuitenkin epäilee, että voiton toivat soittajien t-paitojen syvään uurretut kaula-aukot. Kilpailu opetti, että mitä leveämpi kaulaaukko, sitä paremmin pärjää.
Voitto tuo muun muassa studioaikaa ja singlejulkaisun Hype Recordsin kautta. The Reed Fagsin osallistumismotiivit olivat silti lähinnä logistiset. Alkuerien keikkapaikka Vimma sijaitsee vastapäätä Puolalanmäen musiikkilukiota, joten kävelymatka oli sopivan lyhyt. Voittajan tulevaisuudensuunnitelmat ovat selkeät. Me yritetään pitää musiikki tuoreena ja soittaa niin paljon keikkoja kuin mahdollista. Kaikkien tavoite on myös kasvattaa viikset. Toiseksi kisassa sijoittui Sex Factor. Muut finalistit olivat Harmi, The Sextans, Souldrill, Alasin ja Viper Arms. Tyyliskaala ylsi äärimetallista heleään poppiin. Kisan yhteyteen perustettuun uuteen bändien koulutusohjelmaan Turku Rock Academyyn pääsivät Alasin, Viper Arms Alice Airbuzz, Nordic Empire ja Seven Day Wonder. Opinnot alkavat keväällä soitinklinikoilla.«
» KAIKKI VOITTAVAT
Loivari ry ja Bar Edgar järjestävät yhdessä ilmaiskeikkoja
elävän musiikin yhdistys Loivari ry tarjoaa Loimaan Bar Edgarissa keikkoja, jotka ovat yleisölle ilmaisia viikonlopusta ja esiintyjästä riippumatta. Keikkakyselyitä tulee valtavasti, sana on kulkenut. Hyviä bändejä olisi paljon, Loivari ry:n Hannu "Enver" Mäkelä kertoo. Loivari ry aloitti yhteistyönsä Bar Edgarin kanssa vuonna 2009. Toiminta sai alkunsa kaupungin aloitteesta. Kulttuuritoimella ei ollut osaamista kevyen musiikin käsittelyyn. Tarvittiin jokin
taho hoitamaan se puoli. Työnjako on selkeä: Loivari hoitaa musiikkipuolen esiintyjien buukkaamisesta sound checkiin ja auttaa roudaamisessa keikan jälkeen. Bar Edgar tarjoaa esiintymistilan ja maksaa artisteille korvauksen. Molemmat hyötyvät toisistaan. Anniskelulaissa sanotaan, että ravintola saa olla auki kolmeen saakka, jos se tarjoaa riittävästi asiakasviihdettä. Esiintyvien artistien ansiosta saamme olla tunnin pidempään auki. Mekin saamme vaikuttaa bändivalintoihin, mutta on
hyvä, että Loivari hoitaa yhteydenpidon artistien kanssa. Silloin minulla on yksi homma vähemmän tehtävänäni, Edgarin pääosakas Tuomas "Höyry" Vuori selittää. Loivari tarjoaa paikallisille artisteille näkyvyyttä ja tuo sisältöä loimaalaiseen elävän musiikin tarjontaan, joka olisi melko olematonta ilman yhdistystä. Perjantain ja lauantain bändi-iltojen lisäksi järjestämme maanantaisin blues-iltoja Edgarissa. Kesällä on tulossa Alpon Kesävestari. Lisäksi paikkansa ovat vakiinnuttaneet isänpäivän nurkille sijoittuva lastentapahtuma ja osallistuminen Loivan maan yöhön elokuussa, Enver kiteyttää. Keikkakalenteri löytyy osoitteesta www. loivari.fi. «
KATRIINA REIJONEN
13.4. 14.4. 21.4. 27.4. 28.4. 5.5.
LAKEUDEN KUTSU PUNKFEST SMC LÄHIÖROTAT, NOTKEA ROTTA CHISU, KRISTIINA WHEELER IN FLAMES (SWE), GHOUL PATROL SAMULI EDELMAN BRÄDÄDIRÄP! 2V: RUGER HAUER, GRACIAS & NOAH KIN + CLUB DJ'S
VAASANTIE 11, 60100 SEINÄ JOKI
www.rytmikorjaamo.fi
SUE
» 12 « NRO. 4
» SISÄLTÄNI CENTRONICS-PORTIN LÖYSIN TOMI TUOMINEN
Heimolinnankatu 2, 32200 Loimaa
14.04. Akunkengät (Suomirock) 16.04. Live Blues Monday: Metsberg Group 21.04. R.L. Phoenix (UK) (Blues) 23.04. Live Blues Monday: Metsberg Group 28.04. The Coverslaves plays Iron Maiden 30.04. Markku ja minä (Trubaduo) + Roadside (Classic Rock) 07.05. Live Blues Monday: Metsberg Group 12.05. Roland Wilson & Locombo (Detroit Blues) 14.05. Live Blues Monday: Metsberg Group Vapaa pääsy, K18, A-oikeudet, Avoinna 03 asti
NO SEX, NO DRUGS, JUST ROCK'N'ROLL
ikä ero on tavallisella rivisuomalaisella ja rocktähdellä? Jälkimmäisellä on terve itsetunto. 80-luvulla oltaisiin varmasti puhuttu itserakkaudesta, nykyisin ehkä narsismista, mutta pohjimmiltaan kyse on kuitenkin terveestä omanarvontunnosta, jota ei suomalaisessa asenneilmastossa hyvällä katsota. Pitää olla nöyrä, pitää olla vaatimaton, pitää olla hiljaa, ei saa olla tyytyväinen saavutuksiinsa. Opimme jo pieninä, että omakehu haisee ja kukapa meistä haluaisi haista? Viime kuukausina olen seurannut mielenkiinnolla Kauko Röyhkän Facebook-statuspäivityksiä ja niistä seurannutta juorulehtien pöljää uutisointia. Röyhkä on päivityksissään avoimen rehellinen, suomalainen, aavistuksen juro mies, jolla on kuitenkin aina sydän paikallaan. Hän sanoo asiat niin kuin ne ovat eikä kaunistele sanojaan edes puhuessaan kollegoistaan. Viimeisin pienimuotoinen kohu nousi pari viikkoa sitten, kun Kauko leimasi Yön, Klamydian ja Teräsbetonin junttirockiksi ja oli kommentissaan tietenkin sataprosenttisen oikeassa. Jokainen suomalainen, joka rakastaa popmusiikkia ja varmasti jopa bändit itsekin, tietävät, että näin on. Silti joku roskalehti katsoi asiakseen uutisoida asian ja yritti luoda keinotekoista juopaa Röyhkän ja mainittujen bändien välille. Röyhkälle lehdistön riepoteltavana oleminen ei tietenkään ole mitään uutta. Jo aloittaessaan uraansa 80-luvun alussa hänet leimattiin pelleksi ja kuplaksi, jonka suosio ei tule kestämään pitkään. 30 vuotta myöhemmin Röyhkä on yhä vahvasti kuvioissa ja häntä arvostetaan enemmän kuin koskaan. 90-luvulla pehmopornolehdistä pikkuhiljaa "kunniallisiksi" aikakauslehdiksi kehittyneet Nykyposti ja Hymy puolestaan ottivat hänet hampaisiinsa jostain sivulauseessa mainitusta viittauksesta satanismiin. Siitä asti mies mustissa on ollut suomirockin virallinen paha poika. Kun mies on levyttänyt liki 30 albumia, joissa on vähintään saman verran suomirockin klassikkobiisejä ja kirjoittanut lähemmäs 20 kirjaa, on hänellä sen verran henkisiä pelimerkkejä, ettei nöyristelemiseen tai anteeksipyytelyyn ole mitään tarvetta. Röyhkä on niitä harvoja suomalaisia, jotka voivat hyvällä omallatunnolla tituleerata itseään rocktähdeksi ja rocktähtien oikeus ja suoranainen velvollisuus on herättää yleistä pahennusta. Siitä asti kun rock'n'roll syntyi, on sen toissijaisena tehtävänä ollut shokeerata sitä kuuntelevien nuorten vanhempia. Tuota perinnettä on jatkettu näihin päiviin asti. Sukupolvi sukupolvelta on luonnollisesti tarvittu aina vahvempia shokkeja ravistelemaan kotiväkeä. Little Richardista Beatlesin ja Alice Cooperin kautta Marilyn Mansoniin. Joskus muinoin paheksunnan savuttamiseen riitti pelkkä pitkä tukka ja epäsiisti olemus. 90-luvun lopulla piti jo ottaa nimi kuolleelta elokuvatähdeltä ja sarjamurhaajalta, palvoa avoimesti saatanaa ja pukeutua puujaloilla käveleväksi avaruusolio-muumionaiseksi saadakseen lasten vanhemmat paskomaan housuihinsa. Toinen vaihtoehto olisi vaihtaa puolta imperiumin joukkoihin ja myydä itsensä keski-ikäisille naisille Michael Bublén tai Juha Tapion kaltaisena söpönä mutta munattomana nössönä. Rahaa tulisi taatusti helpommin, mutta kaikkien luonne ei kestä kuohitsemista. Mercedes Benzin taannoinen mainosslogan "Maailma tarvitsee esikuvia" on harvinaisen totta. Ilman esikuvia ja edelläkävijöitä ei synny keskustelua eikä myöskään taidetta. Jos rocktähdet olisivat poliittisesti korrekteja, hyvätapaisia nöyristelijöitä kuten me itse, ketä me sitten ihailisimme? Kenen kaltaisia me sitten haluaisimme olla puurtaessamme tylsässä päivätyössämme? Enemmän kuin Röyhkän facebook-profiilissaan esittämissä rehellisissä ja totuudenmukaisissa mielipiteissä, ongelma piilee nykyisessä lehdistössä ja sen loputtomassa sensaationnälässä. Mikä tahansa kelpaa uutiseksi kunhan se generoi klikkauksia lehden websivuille. Hiljalleen myös valtalehdet ovat vajonneet uutisoinnissaan iltapäivälehtien kanssa samalle tasolle. Kun julkkis-statukseen riittää se, että on käynyt tekemässä itsestään idiootin tositeeveessä, ja kun lehtien olematon uutiskynnys ylittyy statuspäivityksellä, ovat ylilyönnit väistämättömiä. Viidakon tähtöset ja Röyhkä eroavat kuitenkin siinä, että jälkimmäinen on saavuttanut vastentahtoisen paikkansa valokeilassa tekemällä hartiavoimin työtä yli kolmenkymmenen vuoden ajan.
Tämä ja monta muuta lehteä digitaalisena netissä!
M
LOIVARI ry
Sivulla keikkakalenteri. Liity myös facebook ryhmään
www.lehtiluukku.fi/lehdet/sue
Annankatu 21, 00100 Helsinki, K22 Ma-ti 16-02, ke-la 16-04, su 18-04 KEITTIÖ: ma-ti klo 16-01,ke-la klo 16-03 ja su 18-01 Ohjelmailtoina lipunmyynti klo 20.00 alkaen. Showtime arkisin 21.30, viikonloppuina 21.00/21.30. Ke-su iltaisin 2e eteispalvelumaksu. Opiskelijakortilla 1e alennus ovilipuista (ei koske erikoisohjelmistoja eikä loppuunmyytyjä keikkoja). www.tiketti.fi www.barloose.com
Ke 11.4. To 12.4. Pe 13.4. La 14.4. Su 15.4. Ti 17.4. Ke 18.4. To 19.4. Pe 20.4. La 21.4. Su 22.4. Ke 25.4. To 26.4. Pe 27.4. La 28.4. Su 29.4. Ma 30.4. Ke 2.5. Pe 4.5. Pe 11.5. La 12.5.
TOMI TUOMINEN
on turkulainen tiskijukka ja yksi Kauko Röyhkän facebook-sivun 6271:stä fanista, joka nostaa hattua kaikille omaa tietään järkähtämättä kulkeville jäärille.
KARMA TO BURN (USA), ACID ELEPHANT, RÜCKWATER Liput 16, ennakot alk. 14 www.tiketti.fi HEIMOVALTA + SUPPORT Liput 6, ennakot alk. 5 www.tiketti.fi + klo 23 TURN IT LOOSE! Dj's Tytti & Cool Banana Liput 3 THE GREYSTONE CHARITY BALL!, THE GREYSTONE, THE MUTANTS, BLACK LIZARD Liput 8, ennakot alk. 6 www.tiketti.fi + klo 23 HELLHOLE RATRACE! Dj's Poika & Hirviö Liput 3 NEUFVOIN, DWNSTRS Liput 7, ennakot alk. 5 www.tiketti.fi + klo 23 CLUB CASINO! DJ'S LORD FATTY & JOHN WAYNE Liput 3 klo 19 WIZARD OF LOOSE -musavisa. Vetäjinä Särmä, Parikka, Saloniemi + klo 23 LATE NIGHT @ BAR LOOSE! Dj Lord Fatty Vapaa pääsy. MESSER CHUPS (RUS), MIAU Liput 8, ennakot alk. 6 www.tiketti.fi ILMAKITARAKISA + BLACK MAGIC SIX Vapaa pääsy, eteispalvelumaksu 2 SIINAI, AZURE BLUE (SE) Liput 8, ennakot alk. 6 www.tiketti.fi LIKEN KEVÄTKLUBI! RADIOPUHELIMET ALASTI, TEPPO VAPAUS SOOLO, DJ MEZOLA Liput 10, ennakot alk. 8 www.tiketti.fi FUMBLE 20 VUOTTA! FUMBLE, STONETONE, BLUE IN THE FACE, CLARK KENT, MUMMYPOWDER, SIDEFFECT/GENIUS BREED Liput 4 + klo 23 THE BIG SHAKE! Dj's Sampsa Vilhunen & Vesa Yli-Pelkonen Liput 3 SELF DECEPTION (SE), BAD KING, AFTERWORD Liput 7, ennakot alk. 5 www.tiketti.fi THE PURIFICTION, TAJUVANA, SYVÄT VEDET Liput 4 GRANDE ROSES (SE) + SUPPORT Liput 8, ennakot alk. 6 www.tiketti.fi PLAIN RIDE, OCTOPUS SYNG Liput 7, ennakot alk. 5 www.tiketti.fi + klo 23 TURN IT LOOSE! Dj's Tytti & Cool Banana Liput 3 JOHN DOE GOT HOME, SIBERIAN JAY, Bar Loose Dj's Liput 7, ennakot alk. 5 www.tiketti.fi klo 23 LATE NIGHT @ BAR LOOSE! Dj's Mortti & Vertti Vapaa pääsy. HELIKOPTERIT, PYHÄT TEPOT, Dj Lord Fatty Liput 7, ennakot alk. 5 www.tiketti.fi ALL WILL BE QUIET - levynjulkkarit + TBA Liput 6, ennakot alk 5 www.tiketti.fi klo 23 BIFF! BANG! POW! Dj's JR SOUL & SÄRMÄ Liput 3 GUTTER ISLAND FINLAND FESTIVAL! BABY WOODROSE (DEN), HEAVY TIGER (SE), THE COUNTRY DARK, TBA, Rock & Spesialreiser dj's Farbror Fuzz & Joao Caveira (NO) Liput 20, ennakot alk. 18 www.tiketti.fi GUTTER ISLAND FINLAND FESTIVAL! THE NOMADS (SE), TBA, THE SOULS, DISGRACE, Club Casino Dj's Lord Fatty & John Wayne Liput 20, ennakot alk. 18 www.tiketti.fi
SUE
» 13 « NRO. 4
» PUNKIN PELASTAMA
Refusedin ja Invasionenin Dennis Lyxzénille punk on avain loputtomiin mahdollisuuksiin.
ykyään olen varmasti enemmän muusikko ja artisti kuin koskaan aikaisemmin. Tuntuu oudolta sanoa se, koska olen hyväksynyt muusikkouden vasta muutaman viime vuoden aikana. Tosi pitkään muusikoksi kutsuminen oli minulle loukkaus. Muusikot olivat minun silmissäni ammattilaisia, jotka kikkailivat kuudestoistaosatahdeilla ja muulla turhalla. Ei sellainen kiinnostanut minua. Minä soitin punkkia, ja koko musiikin soittamisen pointti oli siinä, että se oli intohimo, ei ammatti. Suhtautumiseni on muuttunut varmaan osittain siksi, että lähes kaiken aikani vie musiikki. Teen sitä, kuuntelen sitä, käyn keikoilla,
N
puhun siitä... Luovassa ammatissa kaikki on potentiaalista materiaalia musiikkiin. Jos näen koiran kadulla, mietin voisiko sitä käyttää jotenkin biisissä. Oikeastaan ainoa tärkeä harrastukseni musiikin lisäksi on jalkapallo. Se on minulle täydellinen irtiotto musiikista, jotain ihan muuta. Se on mahtavaa vastapainoa. Pallon perässä juokseminen on melkein kuin meditaatiota. Siinä unohtuu kaikki muu. KÄRSIMÄTÖN TUNTEILIJA vietin lapsuuteni uumajan lähellä Vännäs-nimisessä muutaman tuhannen asukkaan kaupungissa. Se ei ollut kovin hyvä paikka itsensä toteuttamiseen. Kaupunki oli va-
semmistolainen työläiskaupunki, jossa ajattelutapa oli ahdasmielinen. Irokeesiani ei todellakaan katseltu hyvällä. En koskaan voinut kuvitellakaan, että löytäisin oman paikkani musiikin kautta. Oletin eläväni sellaista elämää kuin ympäristöni eli. Vanhempani olivat työläisiä, ja uskoin kai itsekin ajautuvani tehtaaseen tai jotain. Olin onnekas, kun löysin musiikin. Se antoi minulle mahdollisuuden ja keinot tehdä elämälläni jotain itselleni merkityksellistä. Vännäsissä piirit olivat pienet ja punkpiirit vielä pienemmät. Punkista kiinnostuneita ihmisiä oli ehkä viisi. Koin olevani ulkopuolinen eikä asiaa parantanut se, etten oikein tullut koulun kanssa koskaan
SUE
toimeen. Se oli minulle pakollinen paha, jossa oli pakko käydä. Olin levoton lapsi, enkä pysynyt hetkeäkään paikallani. Lukiossa minua ei vain kiinnostanut muu kuin musiikki. Viimeisenä vuonna olin varmasti yli puolet tunneista jossain muualla. Yleensä olin soittelemassa kavereideni kanssa. Ensimmäiset bändit, joista innostuin, olivat metallia. Kuuntelin Anthraxia, Slayeria ja sellaista, mutta punk syrjäytti metallin jo varhaisteini-iässä. Punkissa minua viehätti alusta lähtien ja viehättää yhä mahdollisuus ilmaista itseään, vaikka ei olisikaan soittajana tai laulajana virtuoosi. Metallimuusikot ovat käytännössä aina tosi hyviä soittajia. Toisekseen en ollut tarpeeksi kärsivällinen opetellakseni soittamaan niin hyvin kuin metallimuusikot. En ollut tarpeeksi nörtti istuakseni yksin huoneessani soittamassa tuntikausia. Halusin hengata ulkona tyttöjen kanssa. En minä vieläkään mikään virtuoosi ole, vaikka on tullut soitettua käytännössä koko elämä. Olen okeitason kitaristi. Olen täysin itseoppinut. Koulu ei ollut minun juttuni, ei edes musiikkia opetellessa. Edelleen minua paremmat soittajat kertovat minulle, mikä on duuri ja mikä molli. Teoria ei ole minun juttuni. Aloin soittaa, koska halusin ilmaista itseäni, elämääni ja tunteitani. En koskaan ajatellut, että siitä tulisi elämänura. Musiikki oli minulle jotain, mitä voi tehdä, kunnes keksii mitä oikeasti tekee elämällään. Tosin en kyllä tiedä, mitä minusta olisi tullut, jos musiikki ei olisi kantanut minua. Juuri itseilmaisu on minulle punkin ydin. Se on saanut minut jatkamaan. Minulle tärkeintä punkissa on do it yourself -ajattelu ja se, että on mahdollisuus vaikuttaa maailmaan ja ennen kaikkea omaan elämäänsä. Punk oli minulle alusta asti ovi rajattomien mahdollisuuksien maahan. Punk sai minut avaamaan silmäni. Kaikki oli mahdollista. Minulle se asenne on tärkeintä ja se on tärkeä riippumatta siitä, millaista musiikkia tekee. Monethan ajattelevat punkista juuri päinvastoin. Monet punkkia soittavatkin ihmiset näkevät sen ovia sulkevana musiikkina, eikä niitä avaavina. Nykyään myös punkin sisällä monet haluavat eristäytyä maailmasta omaan pieneen porukkaansa. En osaa sanoa onko se hyvä tai huono asia, mutta he haluavat elää niin. Kun Clash teki London Callingin ja teki monipuolista musiikkia ja alkoi pitää pukuja, se oli silti punkkia. He rikkoivat sääntöjä eivätkä vain toteuttaneet muiden odotuksia. Se on asenne, jonka olen yrittänyt omaksua. Yritän aina kokeilla uusia asioita ja hakea uusia tapoja tehdä musiikkia. Esimerkiksi Invasionenin uusin levy on tyyliltään hyvin vähän punk, vaikka asenteemme on varsin punk. CHOMSKYN VAIKUTUS kun muutin lukion alkaessa Uumajaan, se oli minulle mullistus. Tapasin muita punkkareita ja tajusin, että maailmassa on enemmänkin kaltaisiani ihmisiä. Aloimme hengailla ja soittaa musiikkia yhdessä. Kiinnostuin politiikasta jo nuo-
rena. Halusin ymmärtää, mitä ympärilläni tapahtui. Poliittinen idealismi oli osa sitä punkin perintöä, jonka koin alusta asti omakseni. Dead Kennedys, Clash ja muut politiikkaa biiseissään käsittelevät punkbändit olivat ahkerassa kuuntelussa varhaisteini-iästä lähtien. Minusta oli tärkeää, että musiikissa oli jotain sanomaa eikä pelkkää kaaosta ja anarkiaa. Enemmän kiinnostuin politiikasta alta parikymppisenä. Se oli 1990-luvun alussa Persianlahden sodan aikaan. Bad Religion julkaisi sotaa vastustaneen seiskatuumaisen, jonka b-puolella oli Noam Chomskyn ajatuksia sodasta ja yhteiskunnasta. Se oli minulle jälkeenpäin ajatellen todella merkittävä levy. Sen kuuntelu oli minulle lopullinen kipinä, joka sai lukemaan politiikasta ja sai kiinnostumaan yhteiskunnallisista asioista ja historiasta. Luin paljon myös Chomskyn tekstejä. Aloin miettiä millaisessa maailmassa elämme. En tiedä voiko musiikki muuttaa maailmaa, mutta ainakin minun elämäni se on muuttanut moneen kertaan, vaikka olen vasta 40. KYPSYNYT ONNI tai siis täytän kesällä 40. Enhän minä vielä niin vanha ole. En ole suunnitellut järjestäväni juhlia. Luotan siihen, että ystäväni järjestävät jotain, vaikka suuri osa kesästä menee keikoilla. Ehkä jossain vaiheessa kesää ehtisimme kokoontua kotiini juhlimaan hieman. Minulla on aika ajoin ikäkriisi, mutta tappelen sen kanssa. Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen elämääni, vaikka toisinaan tajuankin täyttäväni 40 ja mietin miksi ihmeessä teen vielä punkkia tämän ikäisenä. Ikääntymistä enemmän odotan kesältä Refusedin kiertuetta. Sitä on kyselty melkein kymmenen vuotta. Nyt monet asiat loksahtivat samaan aikaan paikalleen. Kun kokoonnuimme taas yhteen, meillä oli oikeasti hauskaa. Oli tärkeää, että pystyimme jälleen hengaamaan yhdessä niin kuin nuorina ja että meillä oli hauskaa. Muuten emme varmasti olisi palanneet. Refused on minulle senkin takia erityinen, että se oli ensimmäinen kunnon bändini. Tärkein bändi on aina se, jolle sillä hetkellä teen hommia. Haluan ajatella, että paras biisi on vielä tulossa. Mutta Refused on erityinen, koska se mahdollisti elämässäni asioita, joita en sitä ennen olisi voinut kuvitellakaan. Refused on varmasti muuttunut, koska me olemme muuttuneet. Olemme nyt kypsempiä keskustelemaan asioista ja suhteemme musiikkiin on myös muuttunut. Vanheneminen on myös hyvä asia. Aiemmin olin paljon vihaisempi kuin nykyään. Olen tarpeen vaatiessa vieläkin vihainen, mutta suurimman osan aikaa olen aika tyyni. Siinä varmaan ikääntymisen näkee selkeimmin. Kun ikää tulee lisää, asioiden tärkeysjärjestys muuttuu ja alkaa kokea muut asiat merkityksellisempinä kuin jatkuvan kapinoinnin ja vihaisuuden. Tällä hetkellä koen tärkeämpänä sen, että saan soittaa musiikkia. Se on etuoikeus, josta olen onnellinen. «
HENKILÖKUVA
TEKSTI ILKKA LAPPI KUVA LIVENATION
Dennis Lyxzén Syntynyt 19.6.1972 Umeåssa, Ruotsissa Muusikko, laulaja, biisintekijä Bändejä: Refused, The (International) Noise Conspiracy, AC4, Invasionen Ajankohtaista: Refused Ruisrockissa, Invasionen Suomen-kiertueella: 10.5. Helsingin Tavastia, 11.5. Tampereen Vastavirta, 12.5. Jyväskylän Musta kynnys
» 14 « NRO. 4
Sue's Saturday
Klubi (Kolo), Turku
14.4. Knippe ja Knappe 21.4. Dj Quackshot 28.4. Dj Deadbeat 5.5. Dj Boy Named Sue 12.5. Dj Quackshot 19.5. Dj Boy Named Sue 26.5. Dj Deadbeat
DUDE LADY
LOOKS LIKE A
To 12.4. Doris LIVE: Stepa, Are + Vieläki Lepposaa + Haamu, Dj Massimo · 5 Pe 13.4. Doris LIVE: Delay Trees + Black Twig · 6 La 14.4. Dj Laurila · 5 Su 15.4. Supersunnuntai, Dj Miguli · 2 Ti 17.4. Supertiistai, Dj Laurila · 2 Pe 20.4. Keep the Faith -klubi, Dj:t Spesiaali-Eetu, Perryman, Radio [northern soul, RnB, early reggae, MOD] · 5 La 21.4. Dj Tomi · 5 Su 22.4. Supersunnuntai, Dj Laurila · 2 Ti 24.4. Supertiistai, Dj Mr. Willy · 2 To 26.4. Kaino-klubi · FREE Pe 27.4. Doris LIVE: Idiomatic, Dj Jirci · 6 La 28.4. Dj Eetu · 5 Su 29.4. Dj Jussi · 2 Ma 30.4. Vapun Kreisibailut! Dj Laurila · 5 Pe 4.5. Doris Raskaana -klubi, Dj Mr. Willy · 5 Pe 11.5. Doris LIVE: Anssi 8000 & Maria Stereo, Dj Jirci · 6
Aleksanterinkatu 20, Tre ravintoladoris@gmail.com · www.ravintoladoris.fi Ti, ke, to & su 23-04 Pe & la 22-04 Ikäraja kakskyt vee
SUE
» 15 « NRO. 4
HAASTATTELU
TEKSTI JARKKO FRÄNTILÄ KUVAT JUUSO WESTERLUND
» TARINA JATK
Notkea Rotta on syöksykierteessä ja uskomattomissa sfääreissä ja nauttii siitä enemmän kuin koskaan.
otkea Rotta kohortteineen on elänyt sarjakuvamaista Itä-Helsingin pikkurikolliselämää jo kymmenen vuoden ajan. Notkean Rotan sydänrillipäinen tuplapersoona (hän on sekä Rautaperse että Komisario Jyrkkä) ei ainakaan tunnusta, että yhtyeellä olisi imagostaan huolimatta koskaan ollut ongelmia faniensa kanssa. Harvoin kukaan sekoittaa meidän lavapersoonia ja oikean elämän ihmisiä. Eihän meitä kukaan edes tunnista, kiitos sydänril-
N
lien ja tekonenän. Joskus joku on tosin pyytänyt vetämään kamaa kanssaan, että "puhtaat värkitkin löytyy!", mutta se on ihan ymmärrettävää. Me hämmennämme tieten tahtoen, niin ihmekös sitten jos joku hämmentyy, Rautis selittää. Vuonna 2002 ilmestyi Notkean Rotan debyyttialbumi Panokset piippuun, pöhinät pönttöön. Monet epäilivät, että konsepti ajaisi sillä Itäkeskuksen lähiöstä kaapatulla Nissanillaan seinään vähintään toisen albuminsa jälkeen. Yllättäen vuonna 2005 ilmesSUE
tynyt Itä Meidän kuitenkin vain kasvatti yhtyeen mainetta. Vitsiksi luultu bändi osoitti kuinka se on muutakin kuin vain hauska konsepti: bändi, jonka kertomukset mystisestä lähiöstä olivat niin viihdyttäviä kuin musiikillisesti kunnianhimoisiakin. En hiffaa tuota läppäaspektia, joka lähes poikkeuksetta otetaan esille meidän pumpun yhteydessä, Rotta itse kertoo. Totta kai absurdit tapahtumat ja vinksahtaneet tarinat sisältävät välillä koomisia piirteitä, mutta ei tässä ikinä olla kelattu että oltaisiin lähtökoh-
taisesti jotakin humoristeja. Elämä ja tarinat vain sisältävät läppää, joka myös ajoittain salettiin naurattaa, vaikka varsinainen aihe olisi kuinka rujo. FIKTION VOIMIN notkea rotta on levy levyltä astellut kauemmas ja kauemmas perinteisen räpin maailmasta. Yhtyeen uusin, viides levy kantaa yksinkertaisesti bändin omaa nimeä tyylikeino, jolla yleensä halutaan osoittaa kuinka ollaan uuden alun äärellä. Uudella albumilla
» 16 « NRO. 4
" Kusipäätäkin voi ymmärtää ja rehellisyys
voidaan laskea hänelle eduksi.
KUU
soikin sivistyneempi joukkio kuin ennen. Jutut ovat toki välillä yhä levottomia kuin koksupäinen pikkutakkimies ysäribailuissa, mutta se on yksi Notkean Rotan vahvuuksia. Fiktion keinot vaan ovat niin lyömättömät, muuten tässä varmaan olisikin reportteri jossain Itä-Helsingin uutisissa. Usein tuossa räpin jopa sairaalloisuuteen asti vallitsevassa keep it real -pullistelussa unohtuu, että roolihahmojahan nuo kaikki Amerikan esikuvatkin pitkälle ovat, vaikka eivät kumineniä käytäkään. Sitten, kun ne tarinat alkavat sekoittua liikaa elävän elämän kanssa, apahtuu pahimmassa tapauksessa tuollaisia Tupac-tragedioita. Se jamppa oli alunperin herkkä runopoika, joka ainutlaatuisella tarkkasilmäisyydellä syväluotasi nuoren mustan amerikkalaismiehen tuntoja. Lopun me tiedämmekin, Rotta sanoo.
Minua on oudoksuttanut räpissä aina se, että pitäisi aina kertoa tarinoita putkiulotteisesti pelkästään omasta itsestä ollakseen uskottava tai rehellinen, hän jatkaa. Minusta se on lähinnä rajoittava tekijä, ja olisin samaa mieltä vaikka olisin elänyt millaisen William S. Burroughsin elämän. Hänkin loi hahmoja ja kirjoitti näkemyksistään ja kokemuksistaan romaaneja, eikä kirjoittanut vain jotain päiväkirjaa. Silti albumilla on mukana myös omakohtaisuutta. Etenkin Komisario Jyrkän äänellä kerrottu Paradoksaalit pallinaamat vinoilee pilke silmäkulmassa vihervasemmistolaiselle omahyväisyydelle. Biisillä on kolme inspiraationlähdettä. Nimiä en viitsi mainita, koska ne on varmasti hyviä tyyppejä. Pallinaamoissa on herkuteltu näiden henkilöiden ristiriitaisuuksilla. Itserakkaus ja narsismi on puettu kollektivismin vaatteisiin, valinnanvapaudesta huolehtiminen tarkoittaa sen rajoittamista toisesta vinkkelistä ja ihmisarvon kunnioitus johtaa sen halventamiseen toisaalla, Rautaperse kertoo ja jatkaa: Biisi on kuitenkin tehty hyvässä hengessä. En halua olla ilkeä vaan tuoda esiin sen, että mikään sukuvietti pois lukien ei ole varmaa ja asioiden julistaminen totuutena on unettavaa. Varsinkin räp-skenessä itsestään selviä punavihreitä mietelmiä hoetaan mantroina, jotka yksiulotteisuudessaan jättävät ainakin minut täysin kylmäksi. Olen itsekin punavihreä pasifisti, mutta yleisesti ottaen kantaaottavasta räpistä tulee mieleen kliseiset missihaastattelut: maailma olisi parempi, jos kaikki ihmiset olisivat hyviä ja muuta paskaa. Sillä biisillä on myös hauska venyttää jengin huumorintajua. Perinteistä Rottaa, siis. Sukuviettiä eli toisin sanoen miesten vaikeutta pitää järki mukana peniksen paritanssinhimoissa taas kerrataan Sukuvietti on ainoa fakta- ja Klassinen syy -kappaleilla. Ensimmäinen kertoo siitä, miten relativismin ja retoriikan mylläämässä maailmassa on, Luojan kiitos, edes jotain selkeää ja ehdotonta, nimittäin sukuvietti. Klassisessa syyssä taas ei ole tarkoituskaan väittää, että kassit vapauttavat vastuusta. Siinä haetaan moraalittomaan toimintaan helposti myötäelettävää kulmaa. Kusipäätäkin voi ymmärtää ja rehellisyys voidaan laskea hänelle eduksi. Siinä missä Rautaperse/Jyrkkä lähestyy kappaleita usein tietyn näkökulman takaa, Rotta luottaa enemmän intuitioon. Tässä tulee hyvin ero meidän kirjoitusmetodeissa. Rautaperseellä on usein tuollainen dilemma tai selkeä aihe, jota se alkaa purkaa ja pyöritellä ja rakentaa siitä rallia. Ja ainakin joissakin tapauksissa se on todella pikkutarkkaa viilaamista. Hän tietää juuri mitä haluaa, ennen kuin sanaakaan on paperilla. Itselläni on vähän suurpiirteisemmät suuntaviitat. Siinä kirjoitusprosessin tai flown aikana se stoori sitten kristallisoituu ja löytää aika nopeasti muotonsa, eikä niitä paljoa tule jälkeenpäin muuteltua, oli se sitSUE
ten diipimpää tai vähän kevyempää tarinaa. Toki me pallotellaan juttuja ja annetaan toisillemme palautetta, mikä on helvetin tärkeää, Rotta kertoo.
LEGENDOJEN KERA kun kolmekymppiset kaverit alkavat kumarrella nuoruutensa suuntaan, saattaa mukaan tarttua ihan mitä tahansa. Uudella levyllä Notkea Rotta astelee komeasti fuusiomusiikin ja vaikkapa funk metalin jalanjäljissä: osa kappaleista henkii Suicidal Tendencies -nokkamiehen Mike Muirin 90-luvun Infectious Grooves -sivuprojektin tahdeissa. Mehän olemme samplanneetkin Infectious Groovesia jossain vanhemmassa tuotannossamme. Notkiksen alkuaikojen kama nojasi vahvemmin tuohon 80-luvun lopun rujoon sämpleräppiestetiikkaan. Livebändin perustamisen myötä mahdollisuudet kasvoivat ihan toisiin lukemiin. Olemme aina syöksyneet pää edellä sävelien puskaan ja katsoneet mitä sieltä löytyy, Rotta kertoo. Itseäni kiinnostaa juuri nyt sellainen romuluisempi kolina, ääripään esimerkkinä tietysti joku Captain Beefheart, jonka kappaleissa rallit kolisevat eteenpäin vinksahtaneella groovella juuri ja juuri pystyssä pysy-
PE 11.5. BAR KINO, PORI
en. Ja Rane on napannut tuosta ajatuksesta täydellisen kopin. Niin, mukana yhtyeen virallisena jäsenenä soittaa nykyään myös Rane Raitsikka, legendaarinen kitaristi, joka on parhaiten tunnettu Smackistä, tuosta limaisen katurokin 80-lukulaisesta toivosta, jonka nimeen esimerkiksi Axl Rose on vannonut. Kun levylle vierailevaksi soittajaksi ja säveltäjäksi basson varteen on saatu Hanoi Rocks -legenda Sami Yaffa, on todellakin kuljettu pitkä matka ensimmäisen levyn kertakäyttöisyyttä henkivästä pikkunistimaailmasta ja huumoriyhtyeen leimasta. Rane otti yhteyttä kesällä, kun bändi eli kevyessä käymistilassa. Sen jälkeen kaikki on ollutkin yhtä iloista säätämistä ja hämmentämistä. Se jätkä ei nimittäin jää poteroon makaamaan! Meillä klikkasi Ranen kanssa heti, ja Sami oli myös saman tien innoissaan projektista. On mahtavaa, kun kaikki puhuu samaa musiikillista kieltä ja vie hommaa eteenpäin omin uniikein ideoin. Ja kun musiikin ja luomisen kautta tutustuu toiseen ja homma rullaa, siinä liikutaan aina jossakin aivan uskomattomissa sanattomien rehellisten fiilisten sfääreissä. Jänniä juttuja, Rotta kertoo. Elämme hyvän fiiliksen ja luovuuden myönteisessä syöksykierteessä, Rautaperse lopettaa. «
RAITSIKKA, YAFFA JA ROTTA
Rane Raitsikka kertoo, millaista on soittaa Notkeassa Rotassa. Mulle tää on ollu ihan mahtavaa. Mä oon ihan helvetin innoissani täst koko jutusta ja mahdollisuudesta tehdä duunii näiden kundien kanssa. Mut itse asiassa musapuolella tää levy ei oo mitenkään kauheen uutta mulle tai Samille. Se, et nää räppää suomeks tietenkin on, mut muuten täs pääsee vaan soittaa sellasii staileja, joita on vuosien varrella oppinu milloin missäki. Staileja, mitä ei oo kenties hirveesti päässy soittaa rockbändeissä. Snadisti jotain siellä täällä, mut näin laaja skaala on mulle ainakin ihan juhlaa. Sama juttu Samilla, sen arsenaali on tietenki sit viel ihan eri luokkaa kun mun. Se pääty myös kirjottajaks moniin biiseihin, koska se toi ihan uusii näkökulmii mukanaan. Mä olin sauhunnu täst bändist Samille joskus aikasemmin, ja nyt kun me oltiin studiossa se, sano mulle, et now this all makes sense, sähän pääset skulaa kaikkii niit juttuja joita sä opit LA:ssä. Me ollaan aina pidetty yhteyttä ja se ties et mä olin treenaillu eri stailei ja skulaillu aika värikkäiden hahmojen kanssa. Mä aloin yhes vaihees paneutuu skebaan ja kiinnostuu siitä ihan eri lailla kuin ennen. Ku puhutaan täst Rotan soittajalle leveest kanveesista, niin se näkyy iiseimmin tietenki ku kattoo koko levyy, mut se tapahtuu myös yksittäisis biiseissä. Tsekkaa vaik Hiilarihyrrä, siin on viittä tai kuutta ihan eri mailmoista tulevaa skebaa, siel on kuplivaa, rähisevää, on vähän Stoogesii, on vähän James Brownii, kuoleman pedaali käy kylässä ja viel bassokohta, jonka mä soitin akustisella skitalla oktaaviboksin läpi, HELLO!!! Funtsaa soittajan näkökulmasta. Vittu, tää on nastaa. Tietenki skulaaminen ylipäänsä kolisee mulle myös ihan erilailla nykyjään. Ennen oli niin paljon lieveilmiöitä ja muita sivuraiteita, ettei pystyny olee samanlailla läsnä kuin nyt ja soittaa just sitä nuottii mitä soittaa. Mieli oli usein jossain muualla... Mietti ehkä, mitä joku muu miettii tai jotain muuta skeidaa. Nykyjään nauttii tästä ihan eri tavalla. Eikä sekään haittaa, et ku treeneis löytää oikeen nuotin, niin nää saatana pomppii, kiljahtelee ja vetää kung-fu-potkui kattoon.
» 17 « NRO. 4
la on vaimo ja lapsia ja sitten on tämä toinen perhe, bändi. Europen viimeinen julkaisu 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä oli retrosti rokkaava Last Look at Eden. Bändi oli vakiinnuttanut asemansa, mutta paikka auringossa ei ollut sama kuin edellisellä kierroksella. Megasuosiossa on vain yksi huono puoli: jotkut vertaavat nykyistä levymyyntiämme siihen, mitä myimme 80-luvulla, Haughland sanoo. Nyt kuitenkin eletään aivan erilaista aikaa aivan erilaisessa maailmassa. LUUTA JA NAHKAA ne miljoonat, jotka muistavat Europen pöyhkeältä 80-luvulta, saattavat yllättyä yhtyeen uudesta tuotannosta. Uudella Bag of Bones -levyllä Joey Tempestin pehmeä nasaaliääni on entisellään, mutta kaiken kaikkiaan levyllä soi juureva, likainen, 70-lukulainen bluesrock. Haughlandilla on tälle hyvin konkreettinen selitys. Olemme kuunnelleet paljon kitaristi Joe Bonamassan ja hänen bändinsä Black Country Communionin levyjä. Niissä kuulee samoja vaikutteita kuin Europen varhaistuotannossa. Tuntui, että sellaista musiikkia olisi kivaa soittaa ja että se kiinnostaisi yleisöäkin. Päätimme, että Europen pitää tehdä mahdollisimman orgaaninen albumi. Bag of Bonesin tuottaja valittiin samalla perusteella: Kevin Shirley oli tehnyt hyvää työtä Black Country Communionin kanssa. Kevin halusi, että studiosta tehdään yksi bändin instrumenteista. Me teimme biisejä studiossa ja sovitimme niitä siellä. Tempestin laulu ja muutama muu osuus pois luettuna Bag of Bones äänitettiin livenä studiossa. Keikoilla ihmiset tulevat usein sanomaan, että Europe kuulostaa paljon paremmalta livenä kuin levyllä. Keksimme siis tehdä levyn, jolla kuulostamme samalta kuin livenä!, Haughland nauraa. Onko levyllä joku kappale, joka kiteyttää vuoden 2012 Europen olemuksen erityisen hyvin? Siinä mielessä en tarttuisi yksittäisiin biiseihin, vaan levyn yleistunnelmaan. Bag of Bonesilta kuulee kaiken; Europen vaikutteet ja persoonallisuuden, soittotatsin ja dynamiikan. Levyillä mitattuna Europen toinen tuleminen on nyt yhtä albumia vaille yhtä pitkä kuin bändin ensimmäinen elinkaari oli. Onko pian taas aika vaipua horrokseen, vai onko Europe tullut jäädäkseen? Minä en valinnut muusikon uraa, se valitsi minut. Musiikki on henki ja elämä jokaiselle tämän bändin jäsenelle. Europe jatkaa niin kauan kuin Europella on hauskaa ja jotain musiikillista annettavaa. «
HAASTATTELU
TEKSTI ARI VÄNTÄNEN KUVA FREDRIK ETOALL
» HARD ROCK -PERHE
Uran toinen kierros on johdattanut Europen takaisin alkuun, musiikillisille juurille.
urope on voimiensa tunnossa. Megasuosio jäi 80-luvulle, mutta motivaatiota tällä uudelleensyntyneellä ruotsalaisella hardrockbändillä on enemmän kuin aikoihin. Upplands Väsbyssä vuonna 1979 perustettu Europe tuli maailmankuuluksi kolmannella albumillaan vuonna 1986. Lähtölaukaus tähtiin oli hiuslakantuoksuinen hevipoplevy The Final Countdown ja varsinkin sen nimikappale, jonka yksinkertaista kosketinkuviota on mahdotonta saada mielestään. Rumpali Ian Haughland liittyi bändiin, kun lähtölaskenta läpimurtoon alkoi. Hänen ensimmäinen Europe-levynsä oli juuri The Final Countdown. Oli fantastista saada kokea aika, jolloin ylipäätään oli mahdollista myydä miljoonia levyjä, rumpali sanoo 25 vuotta suurmenestyksen jälkeen. Kaupallinen voittokulku jatkui vielä Out of This Worldilla (1988). Levy meni Superstitious-hitin siivittämänä kaupaksi loistavasti, muun muassa Yhdysvalloista tuli tuplaplatinaa. Tähän päivään mennessä Europen albumeja on myyty yli 20 miljoonaa kappaletta. Suurin osa suunnattomasta levymyynnistä on kuitenkin kuitattu The Final Countdownilla ja Out of This Worldilla. Niin kuin monen muunkin kahdeksankymmenluvun bändin, myös Europen vinkkelistä 90-luvun sarastus näytti auringonlaskulta. Musiikillinen ilmapiiri ei enää ollut elinkelpoinen hardrockyhtyeille. Viidennen levynsä Prisoners in Paradisen kiertueiden jälkeen Europe jäi määrittelemättömän mit-
E
taiselle tauolle. Haughland muistelee sen olleen monen syyn summa. Olimme soittaneet yhdessä jo kauan, ja voimat alkoivat olla vähissä. Se The Final Countdownista alkanut matka oli aikamoista pyöritystä, joka lopulta näännytti meidät. Meillä oli myös ongelmia manageriemme kanssa. Ja sitten tuli grunge, joka teurasti kaiken 80-luvusta muistuttavan. Mitä olisi tapahtunut, jos Europe ei olisi mennyt telakalle? Se onkin kiinnostava kysymys. Jotkut aikalaisemmehan jatkoivat, kuka milläkin tavalla. Osa yritti mukautua 90-lukuun. Täytyy sanoa, että grungebändiksi muuttunut Warrant kuulosti tosi kummalliselta. Bon Jovi puolestaan selviytyi uudistamalla soundinsa kypsemmäksi ja aikuismaisemmaksi. Luulen, että jos Europe olisi sinnitellyt läpi 90-luvun, olisimme tehneet jotain Bon Jovin tyyppistä.
Europen hajottua vokalisti Joey Tempest lähti soolouralle, ja Europen muut jäsenet jatkoivat soittamista eri bändeissä ja projekteissa. En koskaan epäillyt, etteikö Europe palaisi vielä jonain päivänä, Haughland sanoo. Meidän piti vain saada tarpeeksi etäisyyttä bändiin. Sitä paitsi ihmiset tuntuivat toivovan paluutamme. Melkein joka päivä joku kysyi, milloin Europe tekee comebackin. EUROPEN UNIONI paluun ensimmäinen merkit näkyivät jo uudenvuodenaattona 1999, kun Europe soitti keikan Tukholmassa. Tuosta tunnustelukonsertista kului vielä jokunen vuosi varsinaiseen comebackiin. Europe julkisti paluunsa vuonna 2003, ja The Final Countdown -levyn kokoonpanolla tehty uusi albumi Start from the Dark ilmestyi syyskuussa 2004.
Kaikki tuntui hyvältä ja oikealta heti, kun aloimme taas soittaa yhdessä, Haughland kertoo. Ei ollut epäilystäkään, etteikö bändi toimisi. Sitä sen sijaan emme voineet tietää, onko meillä enää yleisöä. Kun levyjen välissä on kulunut niin monta vuotta, mikään ei ole varmaa. Kävi kuitenkin niin, että vanhat fanit olivat edelleen mukana ja nuoriakin kiinnosti. Europen paluu ei jäänyt yhden levyn mittaiseksi kokeiluksi: Secret Society julkaistiin melko pian Start from the Darkin jälkeen. Suopea vastaanotto selittää jatkuvuuden, mutta rumpali vakuuttaa, että Europe on muutenkin rakennettu vankalle pohjalle. Meillä ei ole koskaan ollut välirikkoja. Emme ole koskaan kantaneet kaunaa toisiamme kohtaan. Totta kai joskus tulee erimielisyyksiä, mutta ne ovat pikkujuttuja. Europe on suuri osa elämääni. Minul-
YHDEKSÄN LEVYÄ
Ian Haughland esittelee Europen albumituotannon. Europe (1983) Kellaribändin levy, jossa on valtavasti kunnianhimoa ja luovuutta. Biisit kuitenkin ovat sekalaisia, eikä bändi ole vielä kovin varma itsestään. Wings of Tomorrow (1984) Vahva kokonaisuus, paljon hyviä biisejä. Europen luonne ja balladeista rockiin ulottuva tyyli alkaa muodostua. The Final Countdown (1986) Rakettilento! Levy-yhtiö halusi meidän kuulostavan amerikkalaiselta ja 80-lukulaiselta, ja levy tuotettiin sen mukaiseksi. Biisit olivat hyviä. Out of This World (1988) Levy tehtiin 80-lukulaisuuden huipulla, mikä kuuluu ylituottamisena. Hyviä biisejä ja hyvää soittoa ja yleissoundikin on tavallaan hyvä, mutta liian puhdas ja siloteltu.
Prisoners in Paradise (1991) Biisejä oli hauskaa tehdä. Guns N' Roses oli lyönyt läpi, ja mekin tahdoimme mennä rock'n'rollin suuntaan. Levy-yhtiö ei kuitenkaan pitänyt suunnitelmistamme. Emme saaneet tehdä sellaista levyä kuin halusimme. Start from the Dark (2004) Paluu alkuun. Soitimme fiilispohjalta sitä mikä hyvältä tuntui emmekä malttaneet odottaa keikoille pääsyä. Siinä mielessä tämä on Europen toinen debyyttialbumi.
Secret Society (2006) Yritimme kuulostaa mahdollisimman modernilta. Secret Society onkin tuotannossamme kaikkein kauimpana Europen klassisesta soundista. Last Look at Eden (2009) Lakkasimme yrittämästä mitään ja annoimme biisien tehdä itse itsensä. Kävi ilmi, että sillä tavalla syntyy aidompaa musiikkia. Bag of Bones (2012) Europe palaa juurilleen, vaikutteidensa äärelle. Levy on niin täynnä elämää, että kuuntelen sitä yhä uudelleen.
SUE
» 18 « NRO. 4
» OLE TYHMÄ
HAASTATTELU Edes Road Hogs -trion täydellinen kokoonpanomuutos ei voinut estää Kari Peitsamoa julkaisemasta uransa 61. albumia.
ari Peitsamo vaikuttaa hyvinvoivalta, vaikka hän on edellispäivän keikallaan luvannut juoda kuuntelijoidensa kanssa "hirveät perseet". Kyse oli miehen Road Hogs -kokoonpanon Rautahepoalbumin julkkareista. Noh, se on intiimien keikkojeni insidehuumoria, Peitsamo virnistää ja tilaa Coca-Colaa. Road Hogs on ollut pystyssä vasta pari vuotta, mutta sen historia on jo tähän mennessä kirjava. Alun perin siinä soittivat muista yhteyksistä tunnetut Jasse Salonen ja Wallu Valpio. Uudella levyllä bassossa on kuitenkin Miki Peltola ja rummuissa Sande Vettenranta. Mitä on tapahtunut? Road Hogsin idea oli alusta asti, että tärkeintä on asenteella tekeminen, ei niinkään soittotaito. Jassella ja Wallulla tuli rimakauhu, kun homma ei alkanut heti svengaamaan. Road Hogs on trio. Se on ollut Peitsamolle tärkeä kokoonpanomuoto jo Ankkuli-ajoista lähtien. Triossa liikkuvia osia on mahdollisimman vähän ja kaikki tehot on otettava sovituksellisesti irti. Soitto pysyy samaan aikaa täydellisesti kasassa, mutta toisaalta se on
K
jatkuvasti hajoamispisteestä. Mitä enemmän soittajia on, sitä kapeampi on liikkumavara. Miten Road Hogs sitten eroaa Peitsamon muista projekteista? Road Hogsissa yritämme luodata kokoonpanon ääriulottuvuuksia. Jos tässä projektissa haluaa soittaa, pitää uskaltaa laittaa itsensä likoon. Vaaran ja riskin elementit ovat jatkuvasti läsnä. Asetelma on vaikuttanut myös Peitsamon kitaransoittoon. Nyt uskallan antaa enemmän tilaa komppiryhmälle ja oma soundini on sen myötä vapautunut, vaikka
TEKSTI JOONAS KUISMA KUVA TETJA LEIVO
PE 20.4. BAR PINTA, NOKIA
" Jokainen biisi on ihme.
efektivalikoimani onkin hyvin rajoittunut. Ilmaisu suhteessa muihin trioihini on jollain tavalla lisääntynyt. Uudella Rautahepo- albumilla kokeillaankin monia tyylillisiä lähestymistapoja. Sen kappaleissa kuuluvat vaikutteet niin kant-
rista, bluesista, rockista kuin iskelmästäkin. Peitsamon itsensä mukaan levyn avainsana on kuitenkin takametsäläisyys. Eräällä farkkumerkillä on slogan 'Be Stupid'. Minun ja Peltolan mielestä se kuvasi täydellisesti Road Hogsin ideologiaa. Rautahepo on mahdollisimman yksinkertaista musiikkia. Siinä ja tietyssä fundamentaalisuudessa kiteytyy tavallaan myös koko rock 'n rollin syvin olemus. Peitsamo on yrittänyt tuoda takametsäläisyyden ja yksinkertaisuuden myös sanoituksiinsa. Kappaleet, kuten höyryveturista kertova Rautahepo tai 60-lukulaista
saksalaista elektroniikkaa muisteleva Juovaton Telefunken, kantavat kaikuja kadonneesta, selkeämmästä ajasta. Edelliseltä Road Hogs -albumilta kieli on vaihtunut suomeen. Suomen kielen käyttö oli levyyhtiön idea. Olisin halunnut tehdä levyn englanniksi, koska kappaleiden kirjoittaminen on siten helpompaa, hän paljastaa. Toisaalta nyt tunnen kirjoittaneeni hyvin rehellisesti ja ilman briljeerausta. Vaikka Peitsamo on ollut julkisuudessa avoin poliittisista mielipiteistään ja uskonnollisuudestaan, eivät nämä teemat kuulu selvästi hänen sanoituksissaan. En voi lähteä saarnaamaan kristinuskoa enkä julistamaan kommunismia tai Paavo Väyrystä. Teemat ovat kuitenkin lauluissani sisäänrakennettuina. Laskutapoja on monia, mutta Peitsamon mukaan Rautahepo on
hänen 61. levynsä. Biisejä on valmistunut yli 800. Onko levyjen määrän kasvattamisesta tullut jo itsetarkoitus? Missään nimessä ei, vastaa mies heti. Jokainen biisi on ihme enkä voi pitää itsestäänselvyytenä, että ainuttakaan enää syntyy. Jos en saavuta löytämisen riemua siitä, että tuollainen siitä nyt tuli, ei tekemisessä ole enää järkeä. Voiko Kari Peitsamo koskaan lopettaa biisien tekemistä ja keikkailua? Kyllä voi ja olen minä sen pari kertaa lopettanutkin. Ei se tuntunut pahalta. Monet sanovat, että musiikki on elämän sisältö. Minulla painopiste on aivan muualla. Jatkan niin kauan kuin löydän itsestäni tai maailmasta jotain, josta haluan tehdä kappaleen, mutta ei musiikin tekeminen ole mikään itseisarvo. Now I can't stop rocking, but someday I will. «
SUE
» 19 « NRO. 4
" Haastavinta on yrittää ymmärtää
niitäkin, joita ei ymmärrä.
» TÄYTYY USKALTAA
Omia polkuja voi kulkea myös kultaista keskitietä pitkin, kunhan suunta vain on eteenpäin. Tämän todistaa Lighthouse Project.
okkitouhuissa säädön määrä on vakio ja aikataulut suhteellisia. Lighthouse Project tekee edelleen soundcheckia, vaikka haastattelun piti alkaa kolme varttia sitten. Elämässä on muutenkin liian kiire, joten en jaksa hermostua. Kuuntelen, kuinka soundi alkaa pikkuhiljaa selkiytyä ja otan tiskin takaa lisää mustaa juomaa. Yhtyeen solisti Toni astuu alas lavalta ensimmäisenä ja kyselee, josko homma olisi jo valmis. Muut sei-
R
sovat vielä soittimet tanassa ja haluaisivat vetää lisää. Yläkerrasta tulee kuitenkin pyyntö, tai pikemminkin käsky, että möykkä saa jo riittää. Istun Tonin kanssa pöytään. - Haluaako joku muukin sanoa jotain?, mies huutelee. Basisti Samuli löntystelee pöytään ja etsii tuolin itselleen. - Juholla on paljon sanottavaa. Hei, tuu tänne! Kitaristi Juho istuu penkille muutaman metrin päähän meistä ja aloittaa kielenvaihto-operaation.
Käykäämme siis asiaan. RIKO KAAVA huhtikuun lopulla ilmestyy Lighthouse Projectin neljäs albumi We Are the Wildflowers. Lehdistötiedote kehuu, että levy on spontaanimpi kuin orkesterin aiemmat tekeleet. Toni selittää spontaaniuden juontuvan siitä, kun pääasiallinen biisintekijä lähti bändistä ja jäljelle jäänyt nelikko jäi hetkeksi ihmettelemään, että mitäs nyt. Juho liittyi bändiin vuoden 2011 alussa ja uuSUE
distunut kokoonpano painui treenikämpälle avoimin mielin ja päätti vain antaa mennä. -Me tehtiin edellistä levyä kaks ja puoli vuotta, mutta nyt homma oli paketissa reilussa puolessa vuodessa. Tää levy oli valmis jo viime vuoden syyskuussa, kertoo Toni. Albumin kakkosraita Beyond the Fields We Know paljastaa jo nimellään, että spontaanius näkyy ja kuuluu. Samuli toteaa, että bändin musiikki on aina ollut muutoksessa. Vaikka se ei kenties täysin selkeästi kuulu, yhtye on pyrkinyt joka levyllään tekemään jotain toisin. - Ennen tää touhu oli enimmäkseen pää punaisena huutamista. Nyt halusin lähestyä hommaa eri tavalla. Mä oon aina digannu bändeistä, joiden laulajat laulaa, vaikkei välttämättä osaiskaan. Kelasin sit, että kyllä mäkin voin laulaa enemmän, vaikka en oikein osaakaan, filosofoi Toni. We Are the Wildflowers kertoo siis ennen kaikkea muutoksesta. Teemasta muodostui lähes varkain albumin punainen lanka. - Joo, vasta jälkikäteen huomasin, että aika monet lyriikat pyörivät ton teeman ympärillä, toteaa Toni. - Edellinen levy vei loppuun sen tietyn jutun. Uuden levyn lyriikat on vähän positiivisempia. Ulkopuolista tarkkailua asioihin, joista on ottanut etäisyyttä lisääntyvien ikävuosien myötä. Vaikka Toni aikuistumisesta ja kasvamisesta puhuukin, ei Lighthouse Project ole kuitenkaan salonkikelpoistunut. Muutoksen ohella käydään jatkuvaa taistelua urautumista vastaan. Asioita pitäisi pystyä tarkastelemaan eri kanteilta eikä aina saisi jumiutua siihen samaan juttuun. Useimmat ihmiset kuitenkin ovat urautuneita. Päivästä toiseen toistuvat rutiinit tuovat elämään ainakin näennäistä helppouden ja turvallisuuden tuntua. - Näin on aina tehty. Näin meitä on opetettu tekemään, sanoo Juho ja nostaa hetkeksi katseensa kitarasta. - Toi on kliseinen juttu mutta totta, jatkaa Toni. Samuli korjaa, ettei urautuminen aina ole negatiivinen vaihtoehto. Esimerkiksi musiikissa tietyt jutut toimivat ja niitä toistamalla saattavat muuttua vain paremmiksi. - Toi toisto ei kyllä päde meihin, väittää Toni. - Tai tietty jonkun asiaan vihkiytymättömän korvissa meidän kaikki kolme aiempaa levyä saattaa kuulostaa ihan samalta, mutta mun mielestä me ollaan muututtu ja kehitytty levy levyltä. Elämä käy tylsäks, jos tekee koko ajan samaa. En mä tarkoita, että musiikki ei vois olla hyvää ja rikasta, jos sitä tehdään genreorjallisesti. Mut se ei oo ollut meidän juttu ikinä. Kyllähän vaikka Ramonesin tuotannossa joka levyllä on oma juttunsa ja tunnelmansa, vaikka periaatteessa se on sitä yhtä ja samaa. Se toimii silti. Muutoksesta ja kaavan rikkomisesta on helppo puhua mutta ne on vaikeaa toteuttaa. Vai onko? Juho järkeilee, että hän ainakin pyrkii käyttämään vapaa-aikansa kivojen juttujen tekemiseen. Toni taas valittelee, että yleensä työ näyttelee liian suurta roolia ihmisten elämässä. - Mulle ansiotyö on välttämätön paha, jonka edelle kaikki muu teke-
minen menee. Lisäks oon pyrkiny siihen, että työssäkäynti ois jotenkin mielekästä. Että se liittyis jotenkin omiin intresseihin. - Välillä tosin tuntuu, että helpommalla pääsis joissain oikeissa töissä. Nyt ei oo rahaa koskaan mutta kyllä silti jotenkin toimeen tulee. Elämä ainakin on rikkaampaa, nauraa Toni ja jatkaa, että musiikin tekeminen ja bändissä soittaminen on kliseinen elämäntapajuttu. - Mullakin on jo perhettä, joten onhan tää jatkuvaa vääntöä... Ei todellakaan helpoin vaihtoehto mutta tällä mennään. KATSO PEILIIN "hatred is the perfect weapon to annihilate the possibilities of the world", kerrotaan uuden albumin kappaleessa Pass This. Vaikka Lighthouse Project vastustaakin vallalla olevia tapoja, ei barrikadeille nousta kuitenkaan vihan lietsomana. - Ei missään nimessä!, huudahtaa Toni. - Oot sinäkin aikas vihannu, huomauttaa Samuli. Toni selittää, että nuorempana viha toimi polttoaineena ja vei häntä eteenpäin. Teiniikä pääsi venähtämään aina kolmekymppiseksi asti. Vasta viimeisen viiden-kuuden vuoden aikana mies on herännyt ajattelemaan, että ehkä on jokin toinenkin tie. Ja että välillä kannattaa katsoa peiliin. - Kolmenkympin tienoilla aloin olla aika väsynyt kaikkeen. Kun on teinistä asti mennyt äärimmäisyyksien kautta joka tilanteeseen, tuntui vapauttavalta painaa jarrua ja katsella asioita eri kantilta. Löytää vähän loivempaa näkökulmaa asioihin. Kokeilla sitä kultaista keskitietä, mitä oli aina ennen halveksinut. Vihan tilalle on tullut myös yritys ja halu ymmärtää toisia ihmisiä. - Jos joku ihminen tai asia kiristää, niin mä yritän miettiä mikä siinä nyt aiheuttaa niin voimakkaita fiiliksiä. Haastavinta on yrittää kaikin tavoin ymmärtää niitäkin, joita ei ymmärrä. Että miks joku toimii täysin päinvastaisesti kuin oma järki ja arvot sanoo. Siinä samalla tajuaa omasta itsestäänkin aika paljon enemmän. Vihaaminen kuluttaa aivan liikaa energiaa ja se hukuttaa alleen kaikki mahdollisuudet paremmasta - kuten edellä oleva lyriikanpätkä toteaa. Toni kertoo, että nykyään hän hyväksyy asioiden nyt vain olevan jollain tavalla. Tämä ei tarkoita alistumista, vaan sitä että pyrkii raivoamisen ja masentumisen sijaan miettimään, voiko asioiden tilaan jotenkin itse vaikuttaa. - Muuttaa mitä pystyy ja antaa muiden olla. Toisin sanoen pyrkii tekemään omasta elämästään elämisen arvoista? - Aivan niin. Pitää keskittyä hyviin juttuihin. Muita ihmisiä ei pysty muuttamaan mutta heitä voi yrittää ymmärtää. Muutos, kasvaminen ja urautuminen ovat isoja ja tärkeitä asioita, jotka herättävät monenlaisia kysymyksiä. Albumin viimeinen biisi Altered State nitoo kaikki langat yhteen, mutta ei kuitenkaan anna vastauksia ilmassa leijuviin kysymyksiin. - Tossa biisissä kannustan itseäni yrittämään. Täytyy uskaltaa, vaikka se yleensä ojaan meneekin. Mutta ei se haittaa, joka kerta oppii jotain. «
HAASTATTELU
TEKSTI MIKI PELTOLA KUVA ANTTI VIEROLA
PE 27.4. SEMIFINAL, HELSINKI
» 20 « NRO. 4