artturi taira?mokoma jaakko laitinen & väärä raha risto?black trip?iced earth imperial state electric?thaurorod suen vuoden levyt 2013 NRO. 12 • (JOULUKUU) • 2013 • (#185) • INDIEROCKPUNKMETALZINE • UUTISET • HAASTATTELUT • LEVYARVIOT • ELOKUVA-ARVIOT • KANSIKUVA NANA SIMELIUS
SUE » 2 « NRO. 12
HUMALISTONKATU 8, TURKU TO 5.12. LIVE, 10e / 8e (Tiketti) Turku Music Awards: RISTO, DEATH HAWKS, SALALIITTO PE 6.12. LIVE 2e (sis. narikan) Klubin pikkujoulut: YOURNALIST, SNIPE DRIVE, SO CALLED PLAN, THE KOBRA KICKS MA 9.12. LIVE, 12e / 10e (Tiketti) HAYSEED DIXIE (USA) TO 12.12. LIVE, 14e / 12e (Tiketti) ROYAL REPUBLIC (SWE) PE 13.12. LIVE, 18e / 16e (Tiketti) SCANDINAVIAN MUSIC GROUP, HARMI LA 14.12. ILTA, 22e / 18e (Tiketti) SIR ELWOOD DUO PE 20.12. ILTA, 10e / 8e (Levykauppa Äx & 8raita) Pääruoka 7v.: LIEMINEN, NIEMINEN & LITMANEN LA 21.12. LIVE, 10e HEVINKELIUM ILTA: Asema esittää: STEPA & ARE 9e / 7e (Asema) PE 27.12. ILTA, 10e / 8e (Tiketti) SIN COS TAN, NIGHTSATAN LA 28.12. LIVE, 10e / 8e (Tiketti) Punk Rock X-mas: KAKKA-HÄTÄ77, KATUJEN ÄÄNET, MAAKUNTARADIO TI 31.12. LIVE, 12e / 10e (Tiketti) NEW YEARS REGGAE BASH: LAULURASTAS, HAUVAT & VAIKERTAJAT + CARIBBEAN NIGHTSIFT DJ´S SUE » 3 « NRO. 12 DEATH HAWKS YOURNALIST ROYAL REPUBLIC
TOIMITTAJALTA TÄSSÄ NUMEROSSA » Uutiset. 04 TOIMITTAJALTA 06 NEWSFLASH 09 SISÄLTÄNI CENTRONICS-PORTIN LÖYSIN » Haastattelut. 10 12 14 16 17 18 19 HENKILÖKUVA: ARTTURI TAIRA SUEN VUODEN LEVYT 2013 JENNI VARTIAINEN JAAKKO LAITINEN & VÄÄRÄ RAHA RISTO IMPERIAL STATE ELECTRIC BLACK TRIP 21 22 24 25 PRKL: UUTISET JA SETÄ JUSSIN TUPA MOKOMA ICED EARTH THAUROROD » Arviot. 26 30 35 36 37 38 39 PRKL: ARVIOT ARVIOT REPLAY LEFFAVIERAANA SIPE SANTAPUKKI DVD- JA BLUE-RAY-ARVIOT QUIZ ON JA MONOLOGEJA MUSIIKISTA VIIMEINEN SANA OSSI ALISAARI Sue #185 valmistui seuraavien levyjen vaikutuksen alaisena: Streetcore JOE STRUMMER AND THE... Give ’em Enough Rope THE CLASH Lapland-Balkan JAAKKO LAITINEN & VÄÄRÄ RAHA Korppien paraati RIISTETYT Satyricon SATYRICON » ONKO KITARA ROCK? M iten alkukantainen ja kapinallinen sointi muuntautui geneeriseksi, mukarankaksi taustamölyksi? Kärjistäen väitän, että valtaosa kitaravetoisesta rock- ja popmusiikista on soitettu kahden kitaranvalmistajan soittimilla. Lasken näiden musiikkityylien alkaneen vuonna 1958 Buddy Hollyn laulaessa Peggy Suesta ja Link Wrayn roiskiessa voimasointuja Rumbleen. Jälkimmäisellä oli käytössä muutamia vuosia aikaisemmin ilmestynyt Gibson Les Paul -mallinen kitara, Hollyn kepeämpi soundi näppäiltiin Fender Stratocasterilla. Kumpikin kitara oli 50-luvun lopulla epäsuosiossa ja myyntiluvut hiipumassa. Kokopuiset kitarat poikkesivat liikaa perinteisistä puoliakustista kitaroista, jotka olivat käytössä niin jazzissa, countryssä kuin alkuaikojen rock’n’rollissakin. Stratocasterissa oli pistävä soundi. Les Paulin mikrofonit olivat niin tehokkaat, että ne saivat alimitoitetut putkivahvistimet kyykkäämään, ääni säröytyi ja alkoi hallitusti kiertää. Popin ja rockin äänet saivat syntynsä! Vaikka Hollyn ja Link Wrayn vaikutus aikalaistensa kitaravalintoihin oli merkityksetön, kitaroiden muodot ja äänet olivat iskostuneet 50-luvun lopun levynkansia tuijottaneiden teinien mieliin. Näiden saadessa ensimmäiset palkkapussinsa joitain vuosia myöhemmin he etsivät käsiinsä jo valmistuksesta poistuneet Gibson Les Paulit. Brittirokin räyhäkkäimmät soundit 1960-luvulla olivat peräisin nimenomaan Gibson-käyttäjiltä. Kun Jimmy Page, Eric Clapton ja Keith Richards kaikki ottivat Les Paulin omakseen, Gibsonin oli pakko julkaista malli uudestaan. Seitsemänkymmentäluvulla Les Paul oli jo yhtä kuin rockin soundi. Myös Stratocasterin valmistus oltiin lakkauttamassa 60-luvulla. Siihen mennessä kuitenkin The Beatles oli jo löytänyt sen uudestaan ja apinoi sillä Buddy Hollyn soundia muun muassa Nowhere Manissa. Stratocaster löi lopullisesti läpi 1966, kun Strato-soittaja Curtis Mayfieldiä idolisoiva Jimi Hendrix otti kaiken irti Stratocasterista ja loi ennen kuulematonta sähkökitaramusiikkia. Nykyään näitä sähkökitarasoundeja pidetään itsestäänselvyyksinä, sähkökitara kuulostaa Les Paulilta tai Stratocasterilta. Hevareille tiedoksi: Judas Priestin lätyt on soitettu Stratolla, ja Kirk Hammett nolaa itsensä Some Kind of Monsterilla 1959 Les Paulilla! Sähkökitara mielletään yleisesti säröiseksi ja aggressiiviseksi. Sillä pyritään kuvaamaan rankkaa ja kapinallista ajatusmaailmaa. Neljäänkymmeneen vuoteen sähkökitara ei kuitenkaan ole enää muuttanut olemustaan. Sähkökitaran sointi on keski-ikäistynyt. Tarkoituksena ei tietenkään ole sanoa, etteikö kitaroilla luoda enää hienoa musiikkia. Se ei vain ole soittimena enää erikoinen tai innostava. Se kuuluu peruspakettiin. Usein kellopelikin tuo enemmän vivahteita kappaleeseen kuin monta kymmentä vuotta toistettu kitaralikki. Mutta liittyyhän sähkökitaroihin paljon taidetta ja musiikillisia mieltymyksiä maallisempiakin yhteyksiä, jotka edelleen innostavat. Esimerkiksi kitaraa kantava uros, soittotaitoinen tai ei, pääsee parittelemaan tilastollisesti merkitsevästi useammin kuin ilman kitaraa tallustava jamppa. Siitä tullaankin kysymykseen: miksi itse aloin soittaa kitaraa? Link Wray muka, hah hah! THOMAS LILLEY JENNI VARTIAINEN S. 14 MOKOMA S. 22 Päätoimittaja: Kimmo Nurminen Toimituspäällikkö: Ari Väntänen Toimitus: Aleksi Ahonen, Annika Brusila, Anni Eerola, Henri Eerola, Jarkko Fräntilä, Pyry Hallamaa, Markku Halme, Tero Heikkinen, Pete Heikkilä, Tuomas Jalamo, Vesa Kataisto, Anni Kemppainen, Jukka Kittilä, Minna Koivunen, Joonas Kuisma, Jussi Lahtonen, Ilkka Lappi, Jouko Lehtinen, Thomas Lilley, Aku-Tuomas Mattila, Marjut Mutanen, Jari Mäkelä, Jyrki Mäkelä, Aki Nuopponen, Katri Ojala, Pau, Ville Pekkala, Miki Peltola, Mika Penttinen, Markus Perttula, Mikko Toiviainen, Tomi Tuominen, Volvo-Pete (ATK-huolto) Julkaisija: Suezine Oy Toimitusjohtaja: Kimmo Nurminen Ilmestymistiheys: 12 numeroa vuodessa Irtonumero: Ilmainen Kestotilaus: 24 euroa/12nroa Tilaukset: 02 - 251 0899 Email: toimitus@sue.fi Painopaikka: SanomaPaino, Hämeen Paino Oy Forssa 2013 ISSN 1238 - 1853 Toimituksen osoite: Yliopistonkatu 12 a A 402, 20100 TURKU puh. 02 - 251 0899 fax. 02 - 251 0916 toimitus@sue.fi www.sue.fi Ilmoitusmyynti: Kimmo Nurminen, Yliopistonkatu 12 a A 402, 20100 TURKU puh. 02 - 251 0899 / 040 - 762 1453 SUE » 4 « NRO. 12
Ke 4.12. UUSI PERJANTAI UUSI PERJANTAI ESITTÄÄ: DJ MORTTI Pe 6.12. alk. 12 € HAYSEED DIXIE (USA) La 7.12. 8 € MiXXed DJ’S Ke 11.12. HYVÄ KLUBI: DEATH HAWKS | THE MUTANTS SUOMEN KARVAPÄÄKUNINKAAT 1968 To 12.12. LEBONKIN PIKKUJOULUT KUTSUVIERASTILAISUUS KLO 21-23 La 14.12. 8 € DJ ZACHARIAS TIEMPO Ke 18.12. 3 € CLUB LATIN BEAT To 19.12. 5 € PENNILESS AINA PERJANTAISIN KLO 23 ALKAEN LIPUT 8 € YRJÖNKATU 24 HELSINKI AVOINNA: KE, TO JA LA 21-04 PE 17-04 IKÄRAJA 24v KEIKOILLE 18v MIKONKATU 15 HELSINKI WWW.ROCKS.FI IKÄRAJA K-20 KEIKOILLE K-18 ENNAKKOLIPUT TIKETISTÄ Pe 20.12. 10 € EMA HURSKAINEN & MUSTA KAPPALE La 21.12. 8 € CLUB PARADISE La 28.12. 10 € REPLAY LEBONK.FI HINTOIHIN LISÄTÄÄN TOIMITUSKULUT ETEISPALVELUMAKSU 3€ KE 4.12. TO 5.12 . PE 6.12. LA 7.12. SU 8.12. KE 11.12. PE 13.12. LA 14.12. SU 15.12. KE 18.12. PE 20.12. LA 28.12. TI 31.12. PE 3.1. LA 4.1. LA 11.1. BREAK A LEG KLUBI, ISÄNTÄNÄ PEKKA ANSIO HEINO VAPAA PÄÄSY ROCKET QUEEN PLAYS GUNS ‘N ROSES 5 € LOVEX 8 / 10 € FRANKLIN ZOO (DEN) 5 € THE DOORS ROCK THEATER 6 € ROCKSIN JAMIT VAPAA PÄÄSY DOG DAYS REVOLUTION + MIND OF DOLL 5 € THE BLANKO 10 / 12 € TRIBUTE TO DEPECHE MODE 5 € STAND UP ON THE ROCKS - ALI JAHANGIRI JA FRENDIT 5 € FLUTE OF SHAME 5 € PAIN CONFESSOR + SUPPORT (TBA) 6 / 8 € UUDEN VUODEN JAMIT VAPAA PÄÄSY PINK FLAMINGOS 6/8 € STAND UP ON THE ROCKS VARVARA 5 € ALI JAHANGIRI JA FRENDIT ECLIPSE (SWE) 6 / 8 € KESKIVIIKKOISIN KLO 20 5 € TAMPERE TURKU TULOSSA KATSO KAIKKI KEIKAT TAVASTIAKLUBI.FI LA 7.12. ALK. 21,50/23 € CMX KE 11.12. ALK. 11,50/12 € AIYEKOOTO & AFROBEAT INTERNATIONAL MIRKKA & MADRUGADA TO 12.–PE 13.12. ALK. 18,50/19 € EGOTRIPPI PE 13.12. LOPPUUNMYYTY TI 17.12. ALK. 16,50/17 € MARCO MENDOZA (USA) REDS’COOL (RUS) KE 18.12. ALK. 11,50/12 € YOUNG AND TRASHED: SANTA CRUZ FACE OF GOD, HUNTERS TO 19.12. ALK. 11,50/12 € SANNI PE 20.12. ALK. 19,50/20 € POETS OF THE FALL LA 21.12. ALK. 17,50/18 € DON JOHNSON BIG BAND THE WINYLS LA 28.12. ALK. 11,50/12 € ROOPE SALMINEN & KOIRAT TULLIKAMARINAUKIO 2 HUMALISTONKATU 8 PE 6.12.2013 KLUBIN ITSENÄISYYSPÄIVÄBILEET: MA 9.12.2013 RISTO, RÄJÄYTTÄJÄT, DJ LAURILA 12/10 € 10/8 € KE 18.12.2013 SATYRICON (NOR) CHTONIC (TW) 33/27 € PE 20.12.2013 DON JOHNSON BIG BAND AINO VENNA 17/15 € LA 21.12.2013 LUMOUKSEN TALVIRIEHA: LAS KALMAS WRECKDANCE NIKO SKORPIO 10/8 € PE 27.12.2013 PUNK ROCK X-MAS: KAKKA-HÄTÄ 77 KATUJEN ÄÄNET LÄHTEVÄT KAUKOJUNAT 10 € MA 30.12. ALK. 19,50/20 € PE 10.1. 2014 PE 3.1.2014 ALK. 13,50/14 € FOR THE IMPERIUM THE 69 EYES ALAMAAILMAN VASARAT HIDRIA SPACEFOLK TAVASTIAN LAUANTAIDISKO JOKA LAUANTAI 23.30–04 ALK. 6 € URHO KEKKOSEN KATU 4-6, 00100 HELSINKI LIPUT ENNAKKOON TIKETISTÄ HAYSEED DIXIE (USA) PE 13.12.2013 SCANDINAVIAN MUSIC GROUP 18/16 € PE 6.12.2013 PAKKAHUONE TAMPERE SUOMI 96 VUOTTA: SCANDINAVIAN MUSIC GROUP, ANNA PUU, YONA & PIENET LIIKKUVAT PILVET 25/20 € MA 9.12.2013 PAKKAHUONE TAMPERE LA 14.12.2013 DOOM UNIT SOULLESS SOUL THE SOUNDS (SWE) VIKTOR & THE BLOOD (SWE) 12/10 € 38/35€ LA 14.12.2013 PE 13.12.2013 PAKKAHUONE TAMPERE SIR ELWOODIN HILJAISET VÄRIT -DUO 22/18 € KOTITEOLLISUUS PRONSSINEN POKAALI 20/18 € LA 28.12.2013 PUNK ROCK X-MAS: KAKKA-HÄTÄ 77 KATUJEN ÄÄNET MAAKUNTARADIO 10/8€ € LA 31.12. 2013 LAULURASTAS HAUVAT & VAIKERTAJAT MA 30.12.2013 PAKKAHUONE TAMPERE HELLDONE TOUR 2013: HIM PERTTI KURIKAN NIMIPÄIVÄT, BEASTMILK, ODALISQUE 55/50 € 12/10 € MEDEIA 13/10 € KATSO KOKO OHJELMA JA LISÄTIEDOT WWW.KLUBI.NET ENNAKKOLIPUT WWW.TIKETTI.FI HINTOIHIN LISÄTÄÄN TOIMITUSKULUT » 5 « NRO. Verkkokauppa avoinna 24/7 ? Toimipisteet 17 kaupungissa ? Elektroniset liput suoraanSUE sähköpostiin tai 12 kännykkään ? Varatut tai maksetut liput noudettavissa myös R-kioskeilta kautta maan Palvelumaksu alk. 1,50–3,50 € / lippu ? Postimaksu: Kotimaa 7 € / lähetys ? muut EU-maat 10 € / lähetys ? EU:n ulkopuoliset maat 25 € / lähetys
NEWSFLASH ? HIM tekee joulukuun lopulla Suomenkiertueen. Helldone 2013:n pysäkit ovat Oulu (Teatria 28.12.), Seinäjoki (Rytmikorjaamo 29.12.), Tampere (Tullikamari 30.12.) ja Helsinki (Tavastia 31.12.) ? The Cardigansin Nina Persson saapuu soolokeikalle Helsinkiin. Alkuvuodesta ensimmäisen sooloalbuminsa julkaiseva laulaja esiintyy Tavastialla, Helsingissä 3.2. UUTISET TOIMITTI ARI VÄNTÄNEN (ARI.VANTANEN@SUE.FI) ? Throbbing Gristlen nokkamiehenä uransa aloittanut Genesis P-Orridge tuo kulttiyhtyeensä Psychic TV/PTV3:n Helsinkiin. Keikka on Tavastialla 22.2. ? Japanilainen Miyavi esiintyy Helsingin The Circuksessa sunnuntaina 16.3. Rockartistin tuorein albumi on kesällä julkaistu Miyavi. ? Eläkeläisistä tuttu Ema Hurskainen lähtee soolokeikoille nimekkäällä kokoonpanolla: Kim Rantala (koskettimet), Jukka Orma (kitara), Tero Sundell (rummut) ja Arttu Hasu (basso). 20.12. Helsingin Le Bonk, 21.12. Lahden Möysän Baari. ? Helsingin Ravintolalaiva Wäiskissä vaihdetaan vuosi rockin ja punkin tahdissa. 31.12. lavalla heiluvat Vaasankatu SS, The Mutants, The Barefoot Brothers, The Meat In Your Mouth, Black Magic Six ja The Prostidudes. ? Mustasch kiertää Suomea: 4.2.Turun Klubi, 5.2. Tampereen Pakkahuone, 6.2. Joensuun Kerubi, 7.2. Jyväskylän Lutakko ja 8.2. Helsingin The Circus. » SUE ESILLÄ MUSASTOSSA Musiikkikirjasto esittelee ensi vuonna 20 vuotta täyttävää Sue-lehteä. ylläpä aika rientää: Suen ensimmäinen numero ilmestyi vuonna 1994. Se tarkoittaa sitä, että vuonna 2014 tuo indierockpunkmetalzine viettää 20-vuotispäiviään. Sue viettää tasavuosijuhlaa koko ensi vuoden mitalla. Jo ennen vuodenvaihdetta onnitteluasioille ennättää Turun kaupungin musiikkikirjasto, joka noteeraa vaihtoehtoisen rocklehden merkkivuoden parilla hienolla tavalla. Musiikkikirjastojen blogissa Musastossa (musasto.wordpress.com) julkaistaan kirjastonhoitaja Tuomas Pelttarin toimittama Kimmo Nurmisen ja Ari Väntäsen haastattelu, jossa Suen päätoimittaja ja toimituspäällikkö kertovat lehden tekemisestä, taustoista ja periaatteista. Vuoden viimeisen numeron eli joulukuun Suen ilmestymisen aikaan Turun musiikkikirjastoon avataan Sue-aiheinen vitriininäyttely, joka on esillä tammikuun loppuun saakka. – Kirjasto haluaa ehdottomasti muistaa Suen merkkipäivää, musiikkikirjastossa työskentelevä Pelttari sanoo. – Sue on juuri sellainen aktiivinen K kulttuuritoimija, jollaisia Musastossa ja musiikkikirjaston näyttelyissä nostetaan esille. Populaarikulttuurilehtien kustantaminen on muuttunut kovasti keskittyneeksi alaksi, mutta Sue on pysynyt itsenäisenä toimijana. Näyttely ja blogiartikkeli ovat osa Musiikkiaarteita maakunnasta -sarjaa, jossa esitellään Varsinais-Suomen alueelta tulevia ansioituneita kulttuurin tekijöitä. – Turkulaisille Sue on aina Turussa tehty ja hyväksi havaittu lehti. Samaan aikaan Sue kuitenkin on myös yksi koko valtakunnan suurista rocklehdistä. Se on ottanut paikkansa suomalaisen rockmedian kentällä tyylikkäästi. Sue on sekä paikallinen että valtakunnallinen instituutio, Pelttari luonnehtii. Toimituspäällikkö Ari Väntänen on otettu musiikkikirjaston eleestä. – Jos Sue on tärkeä musiikkikirjastolle, on myös musiikkikirjasto tärkeä Suelle. Sen kokoelmista on haettu taustamateriaalia moniin hyviin lehtijuttuihin. Kirjasto on myös yksi ensimmäisistä paikoista, joista uuden Suen voi Turussa noutaa, joten symbioosissa ollaan. – Sue ja kirjasto toimivat omilla tavoillaan musiikin ja kulttuurin edistämiseksi, ja niitä yhdistää ihmisläheinen ote tekemiseen. En tiedä sopivampaa paikkaa Sue-näyttelylle. ? Valoa Festivalin (7.-8.2. Tampere) viimeisimmät kiinnitykset ovat Kauko Röyhkä, eestiläinen Odd Hugo, Kakka-Hätä 77 ja Death Hawks. ? Odd Futuresta tuttu Earl Sweatshirt saapuu keväällä Suomeen. Nuorta rapkykyä lämmittelee Helsingin Nosturissa 6.3. toinen samanlainen, kotimainen Noah Kin. ? Nine Inch Nails esiintyy Helsingin Hartwallareenalla torstaina 8. toukokuuta. Lämmittelybändi on amerikkalainen elektroyhtye Cold Cave. ? Yhdysvaltalainen Alkaline Trio saapuu klubikeikalle Suomeen. Bändi nähdään Helsingin Nosturissa 15.5. ? Peter Gabriel ulottaa So-albumia juhlistavan Back to Front -maailmankiertueensa toukokuussa Suomeen. Artisti esiintyy Helsingin Hartwall Areenalla 20.5. ? Aerosmith esiintyy Helsingin Hartwall Areenalla 30.5. Konsertti on osa rockveteraanien The Global Warming -maailmankiertuetta. » UUTISET » ARVIOT » KOLUMNIT » LIVERAPORTIT » LEFFA-ARVIOT »SUE.FI FACEBOOK.COM/SUEZINE SUE TWITTER.COM/SUELEHTI » 6 « NRO. 12
LIVE!!! LIVE!!! LIVE!!! Ke 4.12. Jaakko Laitinen & Pekko Käppi yhtyeineen; 12 € Pe 5.12.SoFa, Ona Neumann, Yhdentekevää, Plutonium 74; 8/10 € La 7.12. TBOY, Nada, Paul Oja, Quest; 9 € Su 8.12. Superchunk (US), The Lieblings, Gim Kordon; 18 € Ti 10.12. We Jazz Loft Sessions; 25 € To 12.12. Emma Salokoski feat. Yona; 12 € Tarkemmat tiedot ja muiden iltojen ohjelma: www.kuudeslinja.com Avoinna ke 22–04, to 23–04, pe–la 22–04, poikkeuksellisista aukioloajoista tiedotetaan erikseen. Arkisin ensimmäinen bändi aloittaa klo 22:30. Kaikukatu 4 (sisäpiha) . K20. TO 5.12 RESOLUTION 13, AVRA +1 PE 6.12 KAAOSZINE: HANGING GARDEN, MOTHER SUSURRUS & KEOMA LA 7.12 CLUB DEAD SOULS GATHERING TI 31.12 TRASHDISCO VOL.14 PE 3.1 KAAOSZINE LA 4.1 CRUSTOFER, NOTHING MORE TO EAT, CLOWNDOWN & RAMIN KUNTOPOLKU PRKL CLUB KAISANIEMENKATU 4, 00100 HELSINKI INFO@PRKLCLUB.FI WWW.PRKLCLUB.FI SUE » 7 « NRO. 12
NEWSFLASH UUTISET TOIMITTI ARI VÄNTÄNEN (ARI.VANTANEN@SUE.FI) » VIIMEISTÄ VIEDÄÄN Disgrace päättää 25 vuoden matkan Turun Klubille. isgrace on suomalaisen deathmetallin ja grindcoren edelläkävijä, joka kääntyi kahden albumin jälkeen metallista rockin suuntaan. Laulaja Jukka Taskisen mukaan siihen johtivat ”Black Sa- D bbath, Motörhead, laiskuus ja elitismi.” – Maailmaan ilmestyi miljardi kuolometallibändiä ja sen musiikin tekemisestä meni pointsi. Simppelimpi materiaali antoi myös tilaa tärkeimmille asioille kuten kaljanjuonnille. Ei tarvinnut heilua treenikämpillä niin pitkään ja asiat tuntuivat luistavan. Lavoilla heiluttiin senkin edestä. Disgrace on soittanut yli tuhat keikkaa, joista suuren osan ulkomailla. – Härmässä jengiä ei oikein kiinnostanut meidän hommat, mutta tanskalaiseen ja saksalaiseen mentaliteettiin Disgracen sekoilu istui täysin. 10-15 vuotta sitten jengiä kävi keikoilla viikollakin, ja ulkomaanrundeista saattoi jäädä jopa fyrkkaa käteen. Disgrace julkaisi seitsemän albumia vuosina 1992-2011. – Grey Misery -debyytti oli tapauksena, musiikillisesti ja levymyynnillisesti tärkeä juttu. If You´re Looking For Trouble oli ensimmäinen täysipainoinen rock´n´roll -levy, jonka biiseistä moni soitetaan vielä viimeisellä keikallakin. Born Tired on vahvin levy, jonka työstämiseen ja tuottamiseen käytettiin paljon aikaa. Viimeistä keikkaa yhtye odottelee hyvillä mielin. – Eipä tässä mitään dramaattista lopunajan tunnelmaa ole. Veikkaan, että muutama bisse juodaan, soitellaan timangiset rokkikeikat ja suunnitellaan mitä tehdään seuraavaksi. Voi olla, että nähdään ukkojen kanssa treeniksellä piankin jonkun uuden projektin tiimoilta – tai sitten ei. Disgracen viimeinen keikka on Turun Klubilla 17. tammikuuta. Kvelertak julkaisi nimettömän debyyttialbuminsa vuonna 2010. Levy toi bändille Norjassa kultalevyn yli 15 000 kopion myynnillä ja siivitti Kvelertakin matkan ensimmäiselle mittavalle maailmankiertueelle. Maaliskuussa 2011 bändi sai kaksi ”Norjan Grammya” eli Spellemannpalkintoa parhaan uuden yhtyeen ja parhaan rockbändin kategorioissa. Kansainvälisestä suosiostaan huolimatta Kvelertak kirjoittaa sanoituksensa norjaksi. Laulujensa aiheet yhtye etsii usein skandinaavissta mytologiasta ja viikinkitaruista. Tällä hetkellä Kvelertak tahkoaa jo toista Yhdysvaltain-kiertuettaan vuoden 2013 sisällä. Suomen-keikkojen jälkeen Kvelertak tekee liki 20 keikkaa kotimaassaan Norjassa, ja tänä syksynä se soitti ensimmäistä kertaa Japanissa. Kvelertakin Suomen-kiertue alkaa 28. tammikuuta Turun Klubilta. 29.1. bändi soittaa Jyväskylän Lutakossa, ja 30.tammikuuta vuorossa on Helsingin Nosturi. Suomen-kiertue päättyy 31.1. Tampereen Klubille. Kiertueelle on tulossa myös lämmittelybändi. Kvelertakin jäsenet ovat laulaja Erlend Hjelvik, kitaristit Vidar Landa, Bjarte Lund Rolland ja Maciek Ofstad, basisti Marvin Nygaard ja drummer Kjetil Gjermundrød. » KVELERTAK SUOMEEN N orjalainen Kvelertak tekee tammikuun lopulla neljä keikkaa Suomessa. Bändi on kiertueella aiemmin tänä vuonna ilmestyneen Meir-albuminsa tiimoilta. irish bar ’O CONNELL’pSere Tamapemre kkaattuu242, 4, T n ie t ie a t t a u t RaRua Norjan Stavangerissa vuonna 2007 perustettu Kvelertak nimesi itsensä kuristusotteen mukaan ja julkaisi ensimmäisen demonsa jo perustamisvuonnaan. Yhtye yhdistelee musiikissaan rockin, punkin ja metallin elementtejä. 5 / 12 JadaJada Improv 6 / 12 Independence day Janne Laurila & Tuhlaajapojat 13 / 12 Johnny Got It Wrong 19 / 12 Comedy O’Connell’s - Stand Up Club 20 / 12 Folk it! Katwin Heimo 27 / 12 Samae Koskinen 2014 2 / 1 JadaJada Improv 3 / 1 Koria Kitten Riot 10 / 1 unconfirmed 16 / 1 Comedy O’Connell’s - Stand Up Club 17 / 1 Folk it! Aalto www.oconneLLs.fi Free entry Showtime 21:30 Showtime 20:00 SUE » 8 « NRO. 12 Tu run Klubin D » VAPAA TAITEILIJA N icke Borg saapuu tammikuussa Suomeen. Backyard Babiesin laulajakitaristina tunnetuksi tullut ruotsalainen esiintyy 23.1. Tampereen Jack the Roosterissa, 24.1. Helsingin LeBonkissa ja 25.1. Porin Kulttuurikulmassa. – Aloitin sooloprojektini akustisella country rockilla tai americanalla, josta se kehittyi valtavirran melodisen poprockin suuntaan. Sen jälkeen olen palannut akustiseen soundiin. Ensi vuonna aion julkaista ruotsinkielisen singlen, Nicke Borg kertoo. Kuulostaa siltä, että pyrit säilyttämään sooloprojektissasi täyden taiteellisen vapauden. – Kyllä vain. Kun aloitin soolourani, kirjoitin muistiin, että Nicke Borg Homeland on elävä projekti, jossa erilaisten genret yhdistyvät ja jossa teen musiikkia monien eri ihmisten kanssa. Tällä hetkellä teemme ruotsinkielistä musiikkia, mutta sekin suunnitelma saattaa vielä jossain vaiheessa muuttua. Ovatko vanhat fanisi pysyneet uskollisina näiden muutosten myllerryksessä? – Jotkut ovat hämmentyneet, jotkut ovat kiinnostuneita siitä, mihin artisti voi mennä musiikillisesti. Avomielinen asenne palkitsee. Pointti on se, että tämä on minun sooloprojektini, jonka puitteissa voin tehdä ja kokeilla kaikenlaista. Millaista musiikkia aiot esittää tammikuun Suomen-keikoilla? – Soitan biisejä koko urani varrelta. Setissä on Nicke Borg Homelandia, Backyard Babiesia, pari mukavaa coveria ja ehkä joku uusikin biisi. Niistä tulee intiimejä keikkoja, joilla juttelen paljon yleisön kanssa. Onko sinulla mitään suunnitelmia Backyard Babiesin suhteen? – Babies ei ole hajonnut. Saatamme alkaa tehdä uusia biisejä aika piankin. J-Illa p t J o k a viikonlo pu
» SISÄLTÄNI CENTRONICS-PORTIN LÖYSIN TOMI TUOMINEN » THE BOY IN THE BUBBLE K un olin lapsi ja katsoimme perheen kanssa hieman pelottavampia elokuvia, äidilläni oli tapana kaikkein jännittävimmissä kohdissa peittää käsillään silmänsä ja joskus myös korvansa. Sieltä sormien välistä hän sitten vilkuili, josko jännittävä kohta olisi mennyt jo ohi, ja joko kädet saisi ottaa pois silmiltä. Nykyisin näen joskus sivusilmällä myös avovaimoni harrastavan tuota samaa silmien peittelyä. Molemmat heistä piiloutuvat maailmalta samalla tavalla kuin strutsi, joka paniikin iskiessä työntää päänsä hiekkaan piiloon ja uskoo olevansa turvassa, kun ei enää kykene näkemään itseään uhkaavaa tilannetta. Joitain viikkoja sitten huomasin Facebookissa piilottavani omasta newsfeedistäni kavereita, joiden poliittinen näkemys erosi omastani. Sillä kertaa ärsyynnyin ihmisistä, joiden mielestä Sini Saarela oli naiivi sinisilmäinen blondi tai vaihtoehtoisesti terroristi, joka sai ansionsa mukaan saadessaan Venäjällä syytteen merirosvouksesta. Sen sijaan, että olisin kommentoinut heidän peräkammarista peräisin olevia ja seksistisiä näkemyksiään kriittisesti, minun oli vaivattomampaa poistaa heidät elämästäni ilman, että he itse saisivat koskaan tietää siitä. Pari klikkausta, klik – poissa silmistä, klik – poissa mielestä. Luonteelleni ominaista on kaikenlaisten konfliktien välttely. En halua väitellä, kinastella tai riidellä kenenkään kanssa poliittisista näkemyksistä, musiikista tai oikeastaan mistään muustakaan. Helpompaa on pistää kädet silmille ja peittää näkyvistä epämieluisa aines väärine mielipiteineen. Kun minun newsfeedissäni lopulta on jäljellä enää ihmisiä, jotka ajattelevat kanssani samalla tavalla, äänestävät samaa puoluetta, katsovat samoja elokuvia ja kuuntelevat samaa musiikkia, on oma henkilökohtainen kuplani valmis asuttavaksi. Kuten kaikki muutkin, uskon lähes sokeasti olevani oikeassa kaikissa asioissa ja kuuntelevani vain parasta musiikkia. Kaikki, jotka jollain tavalla poikkeavat minun asettamistani standardeista, ovat auttamattomasti väärässä. Joku typerys on joskus keksinyt lausahduksen, jota usein kuulee käytettävän kinastelun hillitsemiseksi: ”Noh noh pojat, makuasioista ei sovi kiistellä.” Todellisuudessa nehän ovat liki ainoa asia, josta oikeasti edes voi kiistellä. Faktat ovat faktoja ja niistä kiisteleminen on turhaa, joten jäljelle jäävät vain mielipiteet ja makuasiat. Viime viikot omaa pientä viiteryhmääni on ravistellut niin sanottu cheekgate, jossa Rumban toimittaja sai porttikiellon Cheekin lehdistötilaisuuteen haukuttuaan hänen levynsä lehdessä. Seurasin musiikin ammattilaisfoorumin keskustelua aiheesta aluksi mielenkiinnolla, mutta noin sadannen juupas eipäs -viestin jälkeen muistin, että ”unfollow post” -nappula on facebookin ihanimpia toimintoja. Nyt kun kävin kurkkaamassa viestiketjua, tuhannen viestin raja on rikkoontumassa juuri eikä pienellä selailulla vaikuttanut siltä, että mihinkään tulokseen oltaisiin missään vaiheessa päästy. Edelleen tilanne on kuin Dr. Pepperillä: toiset tykkää, toiset ei. Jälleen kerran valitsin itse sen helpoimman tien ulos. Suljin koko cheekgaten ulos elämästäni yhdellä klikkauksella. En ota kantaa, no comments. Samaan aikaan fiksuna jätkänä viime vuosina kunnostautunut Anssi Kela kirjoitti varsin ansioituneen blogauksen aiheesta. Hän otti kantaa, asetti itsensä tulilinjalle ja kertoi oman mielipiteensä aiheesta. Ihailen ihmisiä, jotka uskaltavat olla eri mieltä, ihmisiä, jotka kahlitsevat itsensä kaivinkoneisiin omien näkemystensä vuoksi, ihmisiä, jotka asettavat itsensä alttiiksi uskomansa asian puolesta, ihmisiä, jotka ovat valmiita tekemään asioita parantaakseen maailmaa. Itse jumitan sohvalla ja katson telkkarista kympin uutisia. Tiedän mikä on pielessä, mutta olen aivan liian laiska ja mukavuudenhaluinen tehdäkseni asialle jotain. Ulkona on kylmää ja kaivinkone on kova ja kulmikas. Maailmaa ei valitettavasti muuteta kotisohvalta. Ei edes hauskoja statuspäivityksiä ja kolumneja kirjoittamalla. Ne samat ikiaikaiset metsäläisvoimat, jotka vähättelevät ympäristöongelmia, kiistävät ihmisen toiminnan vaikutuksen ilmaston lämpenemiseen ja kaasuttavat citymaasturillaan pyöräilijän yli eivät nimittäin jää kotisohvilleen makoilemaan vaan vaikuttavat aktiivisesti yhteiskunnassamme. Siinä vaiheessa musiikkimaku, niin tärkeä kuin se itselle onkin, jää taka-alalle. Maailmassa on lopulta isompiakin asioita kuin se, onko joku musiikki hyvää tahi huonoa. Konflikteihin tarvitaan aina vähintään kaksi osapuolta. Kun aika koittaa, voit olla varma, että se kaveri, joka on sinun kanssasi eri mieltä marssii barrikadeille uskomansa asian puolesta, samaan aikaan kuin sinä pelaat pleikkarillasi GTA:ta ja syöt sipsejä. Täällä kuplassa on turvallista elellä. Kaikki ovat kanssani samaa mieltä ja taputtavat selkääni toverillisesti kun kerron hyvän jutun. Täällä ei ole ihmisiä, jotka olisivat väärää mieltä. Me kaikki olemme täällä asioista samaa, oikeaa mieltä. ” Kuten kaikki muutkin, uskon lähes sokeasti olevani oikeassa kaikissa asioissa ja kuuntelevani vain parasta musiikkia. Annankatu 21, 00100 Helsinki, K22 Ma-ti 16-02, ke-la 16-04, su 18-04 Ohjelmailtoina lipunmyynti klo 20.00 alkaen. Keikat alkavat klo 21 (kaksi bändiä) tai klo 22 (yksi bändi). Ke-su iltaisin 2e eteispalvelumaksu. Opiskelijakortilla 1e alennus ovilipuista (ei koske erikoisohjelmistoja, ennakkolippuja eikä loppuunmyytyjä keikkoja). www.tiketti.? www.barloose.com KE 04.12. AT WINTERS END, DEAD SHAPE FIGURE 6€ + DJ WALLO klo 23-04 3€ TO 05.12. BEASTMILK (LEVYJULKKARIT), ISLAJA 7/9€ Ennakkoliput: Tiketti + DJ JUHA PERÄLÄ klo 23-04 4€ PE 06.12. SUOMI INDIE: SHOTGUN CLUB, WHC, TEKSTI-TV 666, DEAD GIRL 6/8€ Ennakkoliput: Tiketti + BIFF! BANG! BOW! FEAT. DJ´S SÄRMÄ & JR SOUL klo 23-04 4€ LA 07.12. MURMANSK, MUSHMOUTHED TALK 7/9€ Ennakkoliput: Tiketti + LOOSER-KLUBI: DJ´S NOORA KOBAIN & NATASHA NEVERMIND klo 23-04 4€ SU 08.12. WIZARD OF LOOSE - ROCKHENKINEN TIETOVISA Vapaa pääsy + BAR LOOSEN PIKKUJOULUT: M.A.NUMMINEN & PEDRO HIETANEN Vapaa pääsy! + LATE NIGHT @ BAR LOOSE: DJ MORTTI klo 23-04 Vapaa pääsy! TI 10.12. PJK-KLUBI: Q-POSSE, INSTA GLAMOUR, MIKKO MALMIVAARA Vapaa pääsy! KE 11.12. NURIA (LEVYJULKKARIT), THE HEARING 7€ + DJ MORTTI klo 23-04 3€ TO 12.12. PRINCE OF ASSYRIA (SWE), SUPER JANNE 10/12€ Ennakkoliput: Tiketti + DJ MIKA JÄRVINEN klo 23-04 3€ PE 13.12. SVART NIGHT #6: KIMI KÄRKI, SEREMONIA, DOMOVOYD 7/9€ Ennakkoliput: Tiketti + DJ HRA MEZOLA klo 23-04 4€ LA 14.12. TÄNÄÄNKIN MENEE HYVIN-KLUBI: ANAL THUNDER, THE HEARTBURNS 7/9€ Ennakkoliput: Tiketti + DJ PETE TNT klo 23-04 3€ SU 15.12. LATE NIGHT @ BAR LOOSE: ANKKURIKLUBI DJ klo 23-04 Vapaa pääsy! TI 17.12. KALLE SALOSEN HAMMOND-KLUBI feat. JUKKA GUSTAVSON (Wigwam) Vapaa pääsy! KE 18.12. SNIPE DRIVE, TBA 6€ + DJ WALLO klo 23-04 3€ TO 19.12. FREEMAN & JIMMY COLA, JUSSI MIKKOLA 10/12€ Ennakkoliput: Tiketti + DJ MORTTI klo 23-04 3€ PE 20.12. 22-PISTEPIRKKO, WHOOP! 12/14€ Ennakkoliput: Tiketti + DJ MIKA JÄRVINEN klo 23-04 4€ LA 21.12. ROTTEN SOUND 20-VUOTTA: ROTTEN SOUND, BAD JESUS EXPERIENCE 10/12€ Ennakkoliput: Tiketti + BIG SHAKE feat. SAMPSA VILHUNEN & VESA YLI-PELKONEN klo 23-04 4€ SU 22.12. - TI 24.12. X-MAS DJ-MARATHON with BAR LOOSE DJ´s klo 20-02 Vapaa pääsy Ke 25.12. X-MAS DJ-MARATHON with BAR LOOSE DJ´s Vapaa pääsy klo 20-23 / 4€ klo 23-04 TO 26.12. TAPANINPÄIVÄN TANSSIT: DJ SKENIKSWEEN klo 23-04 4€ PE 27.12. NIGHT NURSE, SOLID WASTE 6€ + CLUB GIRLS & BOYS feat. DJ´s MORTTI & VERTTI klo 23-04 4€ LA 28.12. AND THEN YOU DIE, DEBBIEFOX, RAMBAMALAM 6€ + TANSSI TAI KUOLE VOL.7 klo 23-04 4€ SU 29.12. LATE NIGHT @ BAR LOOSE: DJ MORTTI klo 23-04 Vapaa pääsy! TI 31.12. NEW YEAR’S EVE WITH ANTERO LINDGREN 7/9€ Ennakkoliput: Tiketti + DJ JOHAN VENTUS & DJ SAMPSA VILHUNEN klo 23-04 4€ KE 01.01. OTHERHOOD, BLOSSOM HILL 6€ PE 03.01. BLACK BLOOD, REWEL CROW 6€ + BIFF! BANG! BOW! FEAT. DJ´S SÄRMÄ & JR SOUL klo 23-04 4€ LA 04.01. ANTTI KOKKOMÄKI & TAMMIKUUN LAPSET, KORIA KITTEN RIOT 6€ + LOOSER-KLUBI: DJ´S NOORA KOBAIN & NATASHA NEVERMIND klo 23-04 4€ SU 05.01. LATE NIGHT @ BAR LOOSE: DJ MORTTI klo 23-04 Vapaa pääsy! TOMI TUOMINEN on turkulainen tiskijukka, joka yrittää jatkossa raottaa oman henkilökohtaisen komeronsa ovea sen verran, että kuuntelee muidenkin mielipiteitä eikä aina pahastu niistä. SUE » 9 « NRO. 12
HENKILÖKUVA Uraperspektiivistä katsoen Rubik meni koko ajan eteenpäin eikä lainkaan taaksepäin. Sellaiset asiat eivät kuitenkaan merkitse mulle paljon, jos jatko tuntuu mahdottomalta. En olisi vielä vähän aikaa sitten uskonut, että hajottaisin Rubikin, mutta tähän on tultu. Musiikki, jota teen nyt, ei vain tunnu eikä kuulosta Rubikilta. Se on jotain muuta. Tavallaan Rubik tuli itse omaan loppuunsa. Se ei urautunut eikä leipääntynyt, eikä bändi varmasti ollut kenellekään niin tärkeä kuin meille itsellemme, joten lopettaminen on iso juttu. Kun hajoaminen julkistettiin, huomasin, että meidän bändi merkitsee monille paljon. Nykyään ihmiset siirtyvät nopeasti bändistä toiseen, mutta monet diggaavat Rubikia hartaasti ja sanovat odottavansa musaa, jota teen Rubikin jälkeen. Se tuntuu hienolta. Olen aina halunnut, että musiikkini kestää aikaa. TEKSTI ARI VÄNTÄNEN KUVA JOKU TYYPPINEN » PITKÄN MATKAN MIES Artturi Taira kuuntelee sisäistä ääntään musiikissa ja suurissa päätöksissä. uokseminen on helppoa. Olen aina pitänyt siitä. Siihen tarvitaan vain kengät. Viime kevään lopulla aloin harrastaa lenkkeilyä säännöllisesti. Juostessani en kuuntele lainkaan musiikkia. Se vain häiritsisi sitä tunnetta. Juoksemisessa on energiaa ja rytmi ja siihen jää koukkuun. Siinä se muistuttaa musiikin tekemistä. Musiikki on iso osa mua. Välillä olen yrittänyt vetää jonkinlaisen rajan töiden ja kodin väliin, mutta se ei ole aina helppoa. Esimerkiksi Rubikin toista albumia tehtiin pitkään olohuoneessani, ja viime keväänä jouduin varastoimaan meidän olkkarin nurkkaan ison kasan erilaisia soittokamoja. Arvioin ihanalle puolisolleni, että ne ovat siinä pari viikkoa. No, siinä meni puoli vuotta. Toisaalta en edes halua rajata musiikkia vain tietylle elämän alueelle. Haluan olla auki sille kaiken aikaa, jotta liekki pysyy palamassa ja uusia juttuja muodostuu. Musiikki antaa hirveän paljon, mutta myös sille joutuu antamaan paljon. J SÄVELTEN PAULOISSA joskus multa kysytään, olenko Kuopiosta. Vastaan, että joo, koska Kuopiossa asuminen oli pitkä ja merkittävä vaihe elämässäni. En kuitenkaan ole syntynyt siellä vaan Raisiossa. Musiikki jätti muhun jälkensä jo 80-luvulla. Meidän perheessä kuunneltiin usein kasetteja. Ne olivat maagisia hetkiä, kun oltiin autossa ja Karjalainen tai Beatles tai Eput soivat ja maisema ulkona muuttui. Musiikissa oli jotakin mystistä, joka sai minut villiksi tai rauhoittumaan. Jollain tasolla tajusin, että musiikki herättää voimakkaita tunteita ja että jotkut tyypit jossain tekevät sitä niin, että me voidaan kuunnella sitä kasetilta. Omassa kaveripiirissäni vain minä olin innoissani musiikista. Frendit eivät olleet kiinnostuneita rämpyttämään tennismailoja Dire Straitsin mukana. Faija rakensi Samaan aikaan halusin olla rockbändissä. Kouluvuosien varrella me perustettiin bändejä ja tehtiin biisejä, ja se tuntui kauhean luonnolliselta. Kuopio oli aktiivinen musakaupunki ainakin niissä piireissä, joissa liikuin. Ei ollut tavatonta soittaa neljässä bändissä samaan aikaan. 90-luvun lopulla ja 2000-luvun taitteessa tutustuin Kuopiossa Sampsa Väätäiseen ja Samuli Pöyhöseen, jotka myöhemmin olivat kanssani Rubikissa. 2000-luvun alussa me oltiin parikymppisiä, ja kukin aloitteli ” Olen mielelläni yksin ja hahmottelen käsitystä maailmasta musiikin ja lyriikan avulla. pienoismallit punaisesta Les Paulista ja seepranvärisestä hevisuunnikkaasta, ja ne sopivat hyvin viisivuotiaan käsiin. Raisiosta me muutettiin Siilinjärvelle, jossa kävin koulun ekan luokan. Tokalle luokalle menin Kuopiossa, jonne me muutettiin 90-luvun taitteessa. Vanhemmat kysyivät, haluanko Kuopiossa musiikkiluokalle. Sanoin, että joo. Sillä luokalla tietenkin tapasin musaan suuntaan orientoitunutta jengiä. Kolmannen luokan jälkeen aloin opiskella saksofonin soittamista. omaa elämäänsä. Jotkut muuttivat toisiin kaupunkeihin, jotkut eivät. Oli selvää, että bändijuttuja jatketaan kimpassa, mutta epäselvää, että koska ja miten. RUBIKIN RUORISSA mä muutin helsinkiin opiskelemaan saksofoninsoittoa. Olin silloin jonkinlaisessa identiteettikriisissä musiikin suhteen. Halusin olla tosi hyvä fonisti, mutta tiesin, että en halua treenata niin kurinalaisesti, että musta voisi tulla uusi John Coltrane. Kuuntelin paljon SUE » 10 « NRO. 12 jazzia ja klassista, mutta populaarimpi musiikki tuntui luontevalta ilmaisukanavalta. Saksofoniopinnot kiinnostivat aina vain vähemmän. Pyrin ja pääsin yliopistoon opiskelemaan. Ei siitäkään oikein mitään tullut, kun halusin vain tehdä biisejä. Siinä mä olin aina intohimoinen ja päämäärähakuinen. Kuopiosta tutut soittajakaverit muuttivat yksitellen Helsinkiin. Me perustettiin niiden kanssa Rubik. Eka keikka oli 2003, ja eka ep julkaistiin joulukuussa 2004. Kolme vuotta myöhemmin ilmestyi ensimmäinen albumi Bad Conscience Patrol, ja me keikkailtiin Suomessa, muualla Euroopassa ja Amerikassa. Rubikin matkalla oli hetkiä, jolloin mietin, että mitenköhän bändin käy – ja silti aina kaikki meni paremmin kuin odotin. Toka albumi Dada Bandits tuli 2009 ja kolmas, Solar, vuonna 2011. Me saatiin levyistä tosi hyvää palautetta ja tehtiin ihan kunnon kiertueita Euroopassa ja Amerikassa. TULEVAN ÄÄRELLÄ en halunnut jättää takaporttia auki sanomalla, että Rubik jää määrittelemättömän mittaiselle tauolle. Sellainen ei olisi sopivaa, koska tämä tilanne tuntuu uudelta alulta. Mulla on jonkin verran uutta musiikkia. Haluan keksiä rauhassa parhaan tavan viedä sitä eteenpäin. Haluan tehdä päätöksiä, joita en kadu vuoden päästä. Haluan rakentaa jotakin kestävää ja mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Mua kiinnostaa soittaa uusien ihmisten kanssa. Se on ehkä jokin vanhasta irtautumisen rituaali. Välillä on siistiä olla jonkun toisen vision vietävänä. Soitan myös Pariisin keväässä, ja siinä on kivaa olla. On mahtavaa päästä tulkitsemaan toisen tekijän ajatuksia musiikista. Se on tosi valaisevaa. Biisien tekeminen ei kuitenkaan ole mulle mikään taakka. En mistään hinnasta luopuisi siitä. Olen yleensä ollut bändeissä, jotka ovat soittaneet minun musiikkiani. Biisin tekeminen lähtee mulla sisäisen äänen kuulemisesta. Ajaudun tiettyyn tilaan, ja mieli alkaa ohjata sitä ääntä ja hahmottaa siitä musiikkia. Tosi pitkään sain parhaat tuntemukset säveltämisestä. Viime vuosien aikana olen alkanut ymmärtää myös sanoitusten voiman. Nykyään tuntuu, että mulla on oikeasti jotakin sanottavaa. Sanoittaminen siis on mulle tärkeää kasvavassa määrin. Kun tekee biisin alusta loppuun saakka, siinä on jotain pyhää. Saan hirveästi irti siitä prosessista. Nyt on aika tehdä jotakin siistiä. En itsekään vielä tiedä, mitä se tarkalleen tulee olemaan, mutta ajatus on kytenyt jo jonkin aikaa. Olen tosi innoissani tästä mahdollisuudesta. Tulevaisuus näyttäytyy mulle jännittävämpänä kuin aikoihin. Olen mukavuudenhaluinen ihminen. Mua jännittää, miten juoksuharrastuksen käy talvella. En halua liukastua tai paleltua. En myöskään haluaisi alkaa hiihtää, koska sitä mä olen tehnyt jo ihan tarpeeksi. Mutta toisaalta, ne ladut menevät ihan meidän takapihan vierestä... Isoista päätöksistä seuraa usein hyvää. Kannattaa uskaltaa olla rohkea. « JOONAS ARTTURI TAIRA S. 18.9. 1981 Muusikko, säveltäjä, esittäjä, tuottaja Asuu Helsingissä, avoliitossa Bändejä: Rubik, Pariisin Kevät (aiemmin mm. Astro Can Caravan ja Kastor) Ajankohtaista: Rubikin soittaa jäähyväiskeikat Helsingin Korjaamolla 19. ja 20. joulukuuta
JOULUKUU 2013 TO EGOTRIPPI 5.12. 15€/12€ PE VIIKATE, THE MUTANTS 16€/14€ x 7.12. Lil Xmas Skeittikisojen jatkot: DJ POLARSOUL LL RECA L TOTA JODAROK x AMEEBA, FORESEEN, 6€/0€ + Tikari & Barley4 skedeleffojen ensi-illat 6.12. LA + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + TO PE LA SU TI PE 05.12. 06.12. 07.12. 08.12. 1 0 .1 2 . 13.12. +++ +++ +++ +++ +++ +++ DJ LAURILA 5,00€ DJ BALTTIKOIRA 5,00€ DJ TOMI 5,00€ SUPERSUNNUNTAI, DJ MIGULI 2,50€ SUPERTIISTAI, DJ JUSSI40 2,50€ DORIKSEN 27-VUOTISSYNTTÄRIBILEET! KAUPPILAN 2,50€ SU 8.12. KE 14.12. + + + 15.12. + + + 1 7. 1 2 . + + + DJ LAURILA 5,00€ SUPERSUNNUNTAI, DJ BALTTIKOIRA 2,50€ SUPERTIISTAI SPECIAL: DJ:T RIKU (BIG POP) 2,50€ TO 12.12. PE 13.12. 20.12. 21.12. 22.12. 25.12. 26.12. 27.12. 28.12. 29.12. 31.12. +++ +++ +++ +++ +++ +++ +++ +++ +++ The Royalties Of Sound present: IVAL BLACKOUT – THE FROZEN WONDERLAND FEST TO DJ MIGULI 5,00€ DJ BALTTIKOIRA 5,00€ SUPERSUNNUNTAI, DJ JIRCI 2,50€ DJ MR. WILLY 2,50€ DJ JUSSI40 2,50€ DJ MIGULI 5,00€ DJ LAURILA 5,00€ SUPERSUNNUNTAI, DJ TOMI 2,50€ DJ LAURILA 5,00€ JOOSE KESKITALO 6€/0€ (K-18) 10€ (ovelta 12€) JA MR. WILLY (DORIS) PE LA SU KE TO PE LA SU TI HAYSEED DIXIE (US) 10€/8€ (K-18) 11.12. PUUTARHA PLAYS KARI PEITSAMO, DJ JIRCI LA SU TI LUTAKON BRUNSSI klo 12-15. DJ-musiikkia! Baari auki! Ruoka 10€/8€, sisäänpääsy ilmainen! 26.12. AMORPHIS LA 11.1. LA 11.1. 22€/20€ 2014 CHOPPERTORI klo 8-15 Baari Auki, Sisäänpääsy ilmainen! TUN Chopper Rock 2014: MÖTHERHEAD, MASH 6€/0€ (K-18) PE JKL PUNK / HC Sessions: WASTED, THE HEARTBURNS, FOSTER PARENTS 7€/5€ MEDEIA, FOR THE IMPERIUM 10€/7€ 17.1. LA 18.1. VINKKI PUKINKONTTIIN: Tomi Tuomaalan kirja “SCHAUMANINKATU 3 - TANSSISALI LUTAKKO 1990-2010” Loppuerä vain 10€/kpl (ennen 20€) Saatavilla Tanssisali Lutakosta ja Levykauppa Äxästä OPISKELIJAKORTILLA ILMAINEN SISÄÄNPÄÄSY TI & SU, PE & LA PUOLEEN HINTAAN. ETU EI VOIMASSA KEIKKAILTOINA EIKÄ PYHÄPÄIVINÄ. + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + RAVINTOLA DORIS ravintoladoris@gmail.com EI IKÄRAJAA ELLEI TOISIN MAINITA. BAARI K-18. ENNAKKOLIPUT: WWW.JELMU.NET JA TIKETTI. HALVEMPI HINTA JELMU RY:N JÄSENILLE. + ALEKSANTERINKATU 20 TAMPERE + + + + + + www.ravintoladoris.fi TANSSISALI LUTAKKO. Lutakonaukio 3, 40100 Jyväskylä. (014) 617 866. jelmu@jelmu.net SUE » 11 « NRO. 12 WWW. JELMU. NET
» VUODEN L Minä ja Ville Ahosen Mia ja Carcassin Surgical Steel ovat vuoden 2013 parhaat albumit! uen toimittajat tekivät vuoden 2013 kotimaisista ja ulkomaisista studioalbumeista top 5 -listat. Vaativien tilastollisten menetelmien avulla kriitikoiden lempilevylistoista muotoiltiin suomalaisten ja kansainvälisten albumien kymmenen kärki. Kotimaisten levyjen parhaaksi valittiin Minä ja Ville Ahosen Mia, ulkomaisten sarjan voitti Carcassin Surgical Steel. Englanninkielisen indien edustus kotimaisten albumien listalla on tänä vuonna vahva. Kymmenen kärkeen nousivat Sin Cos Tanin, Beastmilkin, NEØVin ja Black Lizardin uutuudet. Ahosen yhtyeen lisäksi suomenkielistä indietä listalla edustavat Pimeys ja Samae Koskinen. Vanhoja tekijöitä listalla ovat rockikoni Michael Monroe, rohkeiden Lännen-Jukka-albumeiden ansiosta uudenlaista uskottavuutta niittänyt J. Karjalainen sekä säväyttävästi soundiaan uudistanut Anssi Kela. Ulkomaisten levyjen top ten täyttyi pitkän linjan tekijöistä. Iäkkäimmät niistä ovat Carcass, Nick Cave & The Bad Seeds ja vanhimpana Black Sabbath. Aivan voittajan kannoille kivunnutta The Nationalia, Arcade Fireä, Arctic Monkeysia, Daft Punkia tai Frank Turneria ei niitäkään voi uusiksi tulokkaiksi nimittää. Tuoreimmat nimet listalla ovat Hey! Hello! ja Thundercat – ja kun niistä toisen taustalla on Ginger Wildheart ja toisen sessiomuusikkonakin tunnettu Stephen Bruner, puhutaan edelleen karaistuista konkareista. S MINÄ JA VILLE AHONEN: MIA minä ja ville Ahosen ensimmäinen albumi sijoittui ilmestymisvuonnaan Suen vuosiäänestyksessä kotimaisen sarjan toiselle sijalle. Helsinkiläisen indiepopyhtyeen toinen albumi Mia oli huikea arvostelumenestys. – Ahosen laulut ovat täynnä mustaa, sappimaista surua ja ahdistusta, mutta kun niitä kuuntelee niiden syvimpään pohjaan asti, löytää sieltä katharttisen tilan, Suen Joonas Kuisma kirjoitti Minä ja Ville Ahosen Ilosaarirockin-keikan arvostelussa. Ahonen itse kuvaili Suen haastattelussa Miaa ”kokoelmaksi avoimen surumielisiä, välillä vihaisia lauluja rakkaudesta ja pyrkimyksestä vapauteen”. Ari Väntänen arvosteli Mian maaliskuun Suessa täyden kympin levyksi. – Mia lunastaa kaikki lauluntekijän ja hänen yhtyeensä antamat lupaukset. Mian soundi on ehyt, luonnollinen, linjakas ja kaunis. Kuulostaa siltä kuin levyn jokainen biisi olisi poimittu erikseen hellävaraiseen käsittelyyn, jonka viimeisessä vaiheessa on pohdittu tarkoin, mikä palvelee kunkin kappaleen ominaispiirteitä parhaiten. Mia jää historiaan albumina, jolla Minä ja Ville Ahonen löysi oman äänensä. Edes sanan ”mestariteos” käyttäminen ei tunnu liian suurelta liioittelulta. CARCASS: SURGICAL STEEL äärimetallin suunnanviittoja carcass hajosi 90-luvun puolivälissä ja palasi lavoille vuonna 2008. Moni toivoi mutta harva uskoi, että tuo grindcoren ja deathmetallin pioneeri tekisi levyvuoden 2013 kirkkaimpaan kärkeen nousevan paluualbumin. Carcassin Je? Walker kertoi elokuun Suessa, että Surgical Steel syntyi osin näyttämisen halusta. – Monet ulkopuoliset sanoivat, ettei meidän kannattaisi tehdä mitään uutta. Se alkoi ärsyttää. Oli mukavaa tehdä päin vastoin kuin neuvottiin. Surgical Steel syntyi luonnollisesti. Sillä on jotain samaa kuin jokaisella vanhalla levyllämme, mutta emme silti koonneet kollaaseja vanhoista biiseistä kopioiduista osista. Teimme uudenlaisen levyn. Jussi Lahtonen arvosteli Surgical Steelin elokuun Suessa. – Surgical Steel tekee omanlaisensa aikamatkan ja ammentaa Carcassin vaiherikkaasta historiasta. Pelkistettynä Surgical Steel on ristisiitos kahden olennaisimman Carcass-albumin eli Necroticism... Descanting The Insalubriousin ja Heartworkin linjoista. Vahvan rytmikkäät rif?t, nopean aggressiiviset kuviot ja moneen suuntaan polveilevat melodiat lyövät kättä, Lahtonen kirjoitti ja antoi Carcassin albumille kouluarvosanan yhdeksän. – Albumi paranee sitä mukaa kun se etenee ja sitä mukaa mitä enemmän sitä kuuntelee. Keskivaiheen ultimaaliset Carcass-biisit ovat kertaheitolla klassikkokamaa, ja lopuista avautuu joka kerta uusia nyansseja ja uusia kiinnekohtia. KOTIMAISET 1. Minä ja Ville Ahonen: Mia 2. Michael Monroe: Horns And Halos 3. Samae Koskinen: Hyvä päivä 4. J. Karjalainen: Et ole yksin 5. Sin Cos Tan: Afterlife 6. Anssi Kela: Anssi Kela 7. Pimeys: Muut on jo menneet 8. Beastmilk: Climax 9. NEØV: Orange MorninG 10. Black Lizard: Black Lizard ULKOMAISET 1. Carcass: Surgical Steel 2. The National: Trouble Will Find Me 3. Nick Cave & The Bad Seeds: Push the Sky Away 4. Arcade Fire: Reflektor 5. Black Sabbath: 13 6. Arctic Monkeys: AM 7. Daft Punk: Random Access Memories 8. Hey! Hello!: Hey! Hello! 9. Frank Turner: Tape Deck Heart 10. Thundercat: Apocalypse AKU-TUOMAS MATTILA & ARI VÄNTÄNEN SUE » 12 « NRO. 12
LEVYT 2013 Voittajan on helppo hymyillä. Kuvassa siis Ville Ahonen. Voittajan on helppo hymyillä. Kuvassa siis Carcass. SUE » 13 « NRO. 12
HAASTATTELU » VAILLA RIHM TEKSTI AKI NUOPPONEN KUVAT NANA SIMELIUS ” Pinnan alla kuplii yhä vahvemmin halu tehdä jotain sellaista, mikä jää elämään. SUE » 14 « NRO. 12
MANKIERTÄMÄÄ Jenni Vartiainen ei epäröi olla täysin oma itsensä edes ihmisten edessä. oi olla liioiteltua puhua naisten vallankumouksesta suomalaisessa musiikissa, mutta jos listataan suosituimpia suomalaisia artisteja ja bändejä, ei naisten voimaa voi olla huomaamatta. PMMP, Chisu, Irina, Erin, Mariska ja Anna Puu ovat vain esimerkkejä siitä ilmiöstä viimeisen vuosikymmenen ajalta, kun kahleita murtava omaehtoisuus on herättänyt suomenkielisen musiikin eloon uudella tavalla. Yksi joukon kirkkaimpia tähtiä on Jenni Vartiainen, joka on jo kolmen albumin ajan menestynyt olemalla peittelemättömästi oma itsensä. Tietenkin vahvoja naislaulajia ja -muusikoita on ollut olemassa aina. Myös Jenni osaa heti alkuun nimetä yhden ensimmäisistä esikuvistaan, joka tämän kotimaisen ilmiön tavoin teki häneen lähtemättömän vaikutuksen karismalla, teksteillä, ulosannilla ja aitoudella. – Ihan ensimmäisten joukossa oli Alanis Morissette, Jenni hihkaisee. – Kun Jagged Little Pill osui kohdalleni, iski se nopeasti välittömyydellään ja tinkimättömällä kiukullaan, jossa tuntui sillä hetkellä olevan asennetta enemmän kuin missään muussa. Sittemmin Alaniksen tuotanto ei ole minua kauheasti koskettanut, kun sen kiukun karistua ympäriltä jäljelle jäi vain kädenlämpöistä musiikkia, mutta tuo levy iski silkalla raakuudellaan. V PINTAA SYVEMMÄLLE on mahdotonta sanoa, miksi juuri naisartistit ovat vetovoimallaan ja musiikillaan jyllänneet viime aikoina. Jennikin myöntää voivansa vain arvailla syitä tällaiselle murrokselle, mutta löytää lopulta tiettyjä käännekohtia, jotka käänsivät suomalaisen musiikin nykyiseen suuntaansa. – Muistan hyvin sen ajan, kun tein ensimmäistä soololevyäni. Irina oli tullut pinnalle Jonna Tervomaan ja Maija Vilkkumaan rinnalle. Irinan erotti monista muista se, että hän teki hieman popimpaa rockia. Hän mursi PMMP:n tavoin niitä normeja, joita suomalaisessa rockissa ja popissa oli aiemmin nähty. Tämä ei johtanut missään vaiheessa samanlaiseen pinnalliseen poppiin, mitä kuullaan paljon maailmalla. Sen sijaan juuri tälläkin hetkellä suomalaisessa popmusiikissa kiehtoo monia kaikkein eniten se, kuinka se on jättänyt monia sääntöjä taakseen ja rakentunut laajemman soundin varaan. – Se saattoi olla mimmeille uusi ja mielenkiintoinen pelikenttä, Jenni hymyilee. – Perinteisen bänditoiminnan ja treeniksellä syntyneiden biisien sijaan juuri PMMP ja muut toivat mukaan hienoa ja tuoretta soundia jo tuotannollisilla ratkaisuilla. Vaikka esimerkiksi minun ja Chisun soundit eroavat toisistaan paljon, on meissä tässä mielessä tiettyä hengenheimolaisuutta. Musiikki on tekstikeskeistä ja iskevää, mutta sitä on ollut mahdollista rakentaa massiiviseksi, kun se soundi ei ole ollut riippuvainen bändisoundista. – En missään tapauksessa halua laittaa sanoja Jonna Tervomaan suuhun, mutta muistaisin hänen kertoneen jossain haastattelussa kuinka joskus oli selkeä tarve olla yksi jätkistä korostamatta omaa naiseuttaan. Ehkä juuri tämän popin muutoksen myötä tila avoimelle naisellisuudelle on avautunut selvemmin. SANAN MAHTI tekstien merkitystä suomenkielisessä musiikissa ei voi alleviivata liikaa. Ne jos mitkä ovat olleet jopa musiikkia vaikuttavampi seikka monien tämän hetken popartistien annissa. Siis sanoitukset, joihin ihmiset ovat kyenneet samaistumaan tavalla, jota ei tapahdu suomenkielisessä lyriikassa noin vain. – On ollut ihan huippua huomata, kuinka suomenkieliset tekstit ovat ottaneet valtavia harppauksia eteenpäin, Jenni hehkuttaa. – Suomenkielisessä musiikissa on jopa elinehto, että se koskettaa tavalla tai toisella myös sanoituksillaan. Olen todella tekstivetoinen artisti ja olen huomannut itsessäni sen tietynlaisen odotusarvon juuri tekstille. Totta kai sävellys, tuotanto ja tulkinta merkitsevät paljon, mutta usein saa huomata, kuinka se elinvoimainen ja jopa alaston teksti on juuri se asia, joka toden teolla sytyttää suomenkielisen sävellyksen. Kuvaavaa on myös se, kuinka monesti suomalaisesta lyriikasta puhuttaessa monet mainitsevat ensimmäisenä vuosikymmenien takaiset legendat kuten Juicen, mutta heti perään monet nostavat esille riipaisevia tekstejä kirjoittavat nykyartistit, joista merkittävä osa on juuri naisia. – Tykkään tosi paljon siitä, kuinka ihmiset haastavat itseään enemmän. Pinnan alla kuplii yhä vahvemmin halu tehdä jotain sellaista, mikä jää elämään. Klassikkobiisejä. Ei yhden hetken ihmeitä. Sitä ei tyydytä tekemään vain yhden päivän poppia, vaan jotain kestävämpää ja aidompaa. Aistin monista kollegoistani halun tehdä perinpohjaista ja juurevaa musiikkia. Sitä tehdään itseään peittelemättä mitä halutaan ja menestytään juuri siksi. Se on kaunista. SUE 6.-7.2. TAVASTIA, HELSINKI – Lyriikkaa ammennetaan paljon sieltä juicemaisien ja leevimäisien aikakausien perinteistä, sekä jopa vanhasta iskelmästä ja laulelmista kuten Tapio Rautavaarasta. Näin on tavoitettu uudelleen syvemmältä riipaisevalla tavalla niitä perimmäisimpiä inhimillisiä tuntemuksia suomenkielisen musiikin kautta. Sille on syynsä, minkä takia vanhat suomeksi laulavat artistit koskettavat ihmisiä jopa sukupolvesta toiseen. Ikivihreys ei synny hetkessä, mutta sen siemenet voi kylvää olemalla tyytymättä pinnallisiin ratkaisuihin, Jenni pyörittelee. MIEHISTÄ VIIS? puhuttiinpa vahvojen naisten vallankumouksesta tai ei, ovat monet naispuoliset artistit joutuneet keskelle miesvaltaisen alan pyörityksiä. Jenni ei ole kuitenkaan kokenut tätä kielteisenä tai eriarvoisena asiana, vaan korostaa ennemmin ihmisten tapaa vetää yhtä köyttä yhteisen intohimon eteen. – Tietenkin Gimmelin aikoihin törmäsi pieneen tytöttelyyn aina välillä, mutta se saattoi liittyä yhtälailla keltanokkaisuuteen, eli se olisi yhtä hyvin voinut olla pojittelua. En ole koskaan kokenut tällaista asemaa vaikeaksi tai varsinkaan epäreiluksi, koska minusta riippuu aina ihmisestä itsestään, millaisen roolin sitä ottaa miesten keskuudessa. Minulta se on kai sujunut niin itsestään, etten ole ajatellut koko asiaa. – En ole koskaan kokenut sellaista tarvetta, että minun tulisi juuri naisena tehdä jonkinlaista vastarintaa, koska tälläkin alalla kulisseissa häärii myös sellaisia todella voimakkaita naishahmoja, jotka ovat melkoisia joh- » 15 « NRO. 12 totähtiä. Joskus se naisten henkinen yliote näkyy jopa niin, että toisinaan yksi nainen vastaa ainakin viittä miestä, jolloin sitä miesvaltaisuutta on ihan turha voivotella, Jenni leikittelee. Kerron lopuksi törmänneeni miesten keskuudessa tilanteisiin, joissa monet kertovat mainittuja artisteja kuuntelevien antavan liian paljon anteeksi musiikille, koska esittäjänä sattuu olemaan nainen. Silti samojen ihmisten kohdalla tuntuu usein juuri päinvastaisesti siltä, että upeita kappaleita ja sävellyksiä katsotaan hieman alaspäin samoista syistä. – Musiikki on aina niin henkilökohtainen ?ilisasia, että syistä musiikista pitämiselle voisi varmasti kirjoittaa kullekin kuulijalle oman kirjan! Joskus kyse on asenteista, toisinaan jostain alkukantaisesta vetovoimasta ja välillä jokin yksi pieni asia musiikissa voi vetää puoleensa tai päinvastoin sysätä kauemmaksi. Se on mielettömän jännittävää, miten valtavan kokonaisuuden sävellykset, sanoitukset, laulajan ääni ja se kaikki luovat. – Viime aikoina on saanut seurata, miten ihmiset ovat reagoineet Junat ja naiset -kappaleeseen. Joillekin se ei ole levyversiona auennut ollenkaan ja koko kappaleen sanoma on mennyt ihan ohi, mutta kun samat ihmiset ovat kuulleet meidän sovittamamme akustisen ja bluesahtavan version, on ääni kellossa muuttunut nopeasti. Juuri näin pienistä asioista se voi olla kiinni. Kappale on yhä sama, mutta jo hieman riisumalla se näyttäytyy ihmisille ihan eri tavalla, Jenni summaa. «
– Tällä kertaa me soitettiin yhtä aikaa mutta eri huoneissa. Siinä oli totutteleminen, mutta se oli hyvä systeemi. Svengi säilyi, mutta jos joku sössi jotakin, koko muuten täydellinen otto ei välttämättä mennyt pilalle. Pojat tekevät nykyään niin monimutkaisia sävellyksiä, ettei niitä välttämättä saa kerralla purkkiin. HAASTATTELU TEKSTI ARI VÄNTÄNEN KUVA LEVY-YHTIÖ PE 10.1. DYNAMO, TURKU » TULEN JA KAIHON LAULUT Jaakko Laitinen & Väärä raha etnosekoite on laastia kulttuurien välissä. len nähnyt Jaakko Laitinen & Väärä raha -yhtyeen soittavan täysissä hipsteribaareissa, kiireettömissä kaupunkijuhannusilloissa ja pohjoisten aavekaupunkien puolityhjissä pubeissa. Se toimii joka kerta. Joka paikassa. Periaatteessa sen ei aina pitäisi toimia. Bändin musiikissa soivat rinta rinnan slaavilaisen haikea vanha iskelmä ja Balkanin alueen tuliset mustalaisrytmit, eikä sellainen soppa tosiaankaan pysy kenen tahansa lusikassa. Ja silti se menee läpi kuin... Niin, väärä raha. Se on outoa. – Tämä yhdistelmä vain toimii, laulaja Jaakko Laitinen naurahtaa lempeästi. – Me yhdistämme kahden kulttuurin junttimusiikkia, mutta me teemme sen kunnianhimoisesti. Junttimusiikkia? Oikeasti Väärä raha on niin kaukana junttiudesta kuin soittamalla pääsee, mutta palataan siihen myöhemmin. Bändin resepti on paitsi kunnianhimoinen myös omaperäinen. Kuinka tuon ikäinen mies ylipäänsä löytää vanhan iskelmän ja Balkanin tahdit? – Mie kuuntelin teini-ikäisenä rokkia ja kiinnostuin sitä kautta Rauli Badding Somerjoesta. Alussa skippailin levyiltä kaikki Baddingin slovarit, mutta vähitellen se kääntyi niin päin, että aloin kuunnella niitä iskelmiä ja skippasin rokit. Kun tutkin, mistä Baddingin iskelmäpuoli tulee, löysin Tapio O Rautavaaran ja Olavi Virran. Sitten rupesin selvittämään, mistä niiden laulut tulevat. Huomasin, että monet kiinnostavimmat kappaleet ovat joko venäläistä alkuperää tai mustalaislauluja. Mie jatkoin tutkimista. Mustalaismusiikin kautta päädyin luontevasti Balkanille. Laitinen esitteli tutkimustuloksiaan jo edellisessä bändissään, rovaniemeläisessä Orkestar Business Classissa, jossa Jaakko Laitinen & Väärä rahan juuret ovat. Laitinen ja haitaristi Marko Roininen soittivat tuossa yhtyeessä balkanilaisia ja venäläisiä kansanlauluja ja ItäEurooppaa eksotisoivia suomalaisia iskelmiä. – Elementit olivat samat kuin Väärän rahan musiikissa, mutta Orkestar Business Class oli coverbändi. Siihen aikaan omat biisit menivät pöytälaatikkoon. Me puhuttiin Markon kanssa, että niitäkin voisi alkaa soittaa. Kun bändi loppui, me muutettiin Helsinkiin ja alettiin kasata uutta bändiä, joka soittaa omia kappaleita. Linjaa ei tarvinnut miettiä. Se on suoraa jatkumoa edellisestä yhtyeestä. Jaakko Laitinen & Väärä raha perustettiin Helsingissä vuonna 2009, mutta sen kaikki soittajat ovat Lapista, tarkalleen ottaen Sallasta, Rovaniemeltä ja Inarista. Eikö siihen huolita muita? – Vanhalle tutullehan sitä ensin soittaa, kun bändiä perustaa. Basisti Tuomo Kuure on ollut joskus Markon kanssa jazzbändissä, ja Tuomon kautta tuli rumpaliksi Janne Hast, joka taas oli soittanut trumpetisti-busukisti Jarkko Niemelän kanssa Tulenkantajissa. ERILAISTA ERI KORVISSA sen jälkeen, kun Jaakko Laitinen & Väärä raha lähti keikoille, sitä ei enää juuri ole kotona nähty. Bändi on ollut toiminnassa vasta reilut neljä vuotta, mutta se on soittanut noin 300 keikkaa. Se on paljon suomalaiselle bändille. – Mie tykkään keikkailusta. Esiintyminen on mukavaa, samoin keikkabussissa istuskelu. Meillä on mukava porukka kasassa, Laitinen sanoo. – Toiset ovat erilaisia. Jotkut jännittävät lavalle menoa kauheasti. Ja joillain on niin pitkät jalat, ettei autossa ole mukavaa matkustaa. Väärä raha on tyyliinsä sopivasti ylittänyt kulttuurirajoja myös luonnossa. Se on keikkaillut paljon ulkomailla: muissa Pohjoismaissa, Saksassa, Baltiassa, Venäjällä, Turkissa, Kazakstanissa, Ukrainassa ja aina vaikutteidensa lähteellä Balkanilla saakka. – Makedoniassa jännitti ennen keikkaa, että mitä me täällä oikein puuhataan, myydäänkö me lunta eskimoille. Mutta meidän musiikki on oma sekoitus, joka kelpasi siellä hyvin. Olen huomannut, että tämä musiikki vaikuttaa kaikista erilaiselta. Suomalaisille meissä on tuttua iskelmä, balkanilaisille tietyt tahtilajit ja niin edelleen. Ankara kiertäminen selittää sen, että Väärä raha saa yleisöstään jä- ” Ei kulttuuri ole mikään pysyvä asia, vaan syntyy siitä, kun erilaiset vaikutteet sekoittuvat eri tavalla ja eri asteittain. SUE » 16 « NRO. 12 merän otteen paikassa kuin paikassa. – Bändi kehittyy soittamalla, oli se sitten keikalla, treenikämpällä tai studiossa, Laitinen sanoo. – Studiossa on se hyvä puoli, että pääsee kunnolla kuulemaan, mitä tekee. Me tehtiin kaksi ekaa levyä livenä. Soitettiin samassa huoneessa ympyrässä, mikit olivat keskellä, ja Joose Keskitalo tuotti. Siinä oli elävä svengi, mutta myös rosoa. Ne levyt olivat bändin mukaan nimetty ensimmäinen albumi (2010) ja vuoden parhaiden kansanmusiikkilevyjen joukkoon nostettu Yö Rovaniemellä (2012). Uudella pitkäsoitolla Balkan–Laplandilla Väärä raha muutti menetelmiään hiukan. KULTTUURIN RIKASTAMISTA jaakko laitinen ja Väärä raha käsittelee suomalaista ja venäläistä laulelmaa tyylikkäästi kuin kaurismäkeläinen auteur, ja Balkanin tulisuus pysyy sen käsittelyssä autenttisen mausteikkaana. Jaakko Laitinen kertoo pyrkineensä jo edellisen yhtyeensä lainasävelmiä uudelleen sanoittaessaan siihen, ettei kuulija erota, mikä on omaa ja mikä lainattua. Laitinen valitsi sanansa jutun alussa sikäli oudosti, sillä sellainen on kaikkea muuta kuin junttimaista. Ennemminkin se on tyylitajuista ja maailmanmiesmäistä. – No joo, tarkoitin lähinnä sitä, että iskelmä on Suomessa junttimusiikin maineessa. Ja näkisitpä, ketkä Balkanilla kuuntelevat sikäläistä kansanmusiikkia. Lähinnä kehonrakentajakörmyt. – Lapin keskuksissa on aina käyty kansainvälistä kauppaa. Ehkä me sikäläiset juntit olemme avomielisempiä eri kulttuureille kuin etelän juntit. No, turha lappilaisia on romantisoida. Umpimielistä porukkaa sielläkin on. Umpimielisyys tuntuu olevan päivän sana. Värejä pelkääviä konservatiiveja äänestetään taas päättämään yhteisistä asioista ikään kuin siitä olisi koskaan mitään hyvää seurannut, ja tietyissä piireissä kulttuurien sekoittamista vastaan saarnataan kuin 1930-luvulla. Tällainen maailma tarvitsee Jaakko Laitinen & Väärä rahaa. Kulttuurikirjossaan Balkan–Lapland on taustamusiikkia iloiselle kansannousulle taantumusta vastaan. Sen musiikki on esimerkki siitä, kuinka kaukaisten pisteiden välille voi avata yhteyden ja erilaisista vaikutteista löytää yhteisen pinnan. – Kulttuurit sekoittuvat aina, Laitinen sanoo. – Ei kulttuuri ole mikään pysyvä asia, vaan syntyy siitä, kun erilaiset vaikutteet sekoittuvat eri tavalla ja eri asteittain. Sellainen kuuluu elämään. Jos jotkut nyt jotain etnosekoitteita tekevät, niin ei se kyllä ketään uhkaa millään tavalla. Jos jostakin pitäisi olla huolissaan, niin siitä, että kaikki maat ovat muuttumassa Amerikaksi. « LAITINEN SUOSITTELEE VIKTOR KLIMENKO – Löysin 18-vuotiaana Lahdesta kirpputorilta elämäni mullistaneen Country & Eastern -vinyylin. Klimenko teki 70-luvulla sarjan sähäkän mahtipontisesti tuotettuja kasakkalevyjä. Railakkaampia kuin oikeat neuvostolevyt, ja notkeampi kuin Ivan Rebroff. SABAN BAJRAMOVIC – Edesmennyt serbialainen mustalaismusiikin kuningas. Karkasi 19-vuotiaana armeijasta ja joutui vankilaan, missä oppi lukemaan, pelaamaan jalkapalloa ja laulamaan jugoslavialaisten toisinajattelijoiden seurassa. Tosi kova laulaja ja lauluntekijä. HORTTO KAALO – Suomalainen mustalaismusiikin ja maailmanmusan pioneeri. Hyviä bii- sejä ja tärkeä esimerkki minulle että vierailla kielillä voi laulaa vaikka ei osaisi täydellisesti lausuakaan, ja omat sanat voi tehdä säveleen kuin säveleen. BLEK PANTERS – Serbialainen mustalaisbändi ja -perheiden yhteenliittymä, joka omistaa ravintolalaivan Belgradissa Tonavalla. Täällä ollaan käyty koko perheen kanssa imemässä oppia, ideoita ja rakijaa. Hullun kovia soittajia ja ystävällistä väkeä. TARAF DE HAÏDOUKS – Hieno romanialainen mustalaisbändi. Vanhoja karismaattisia ukkoja sekä nuoria ärhäköitä virtuooseja. Sydäntä riipaisevien slovarien ja huikeiden sorminäppäryysilottelujen loistava liitto.
» SUKSIKAA SIITÄ HÄÄRIMÄSTÄ! Risto teki uransa haastavimman levyn. Koska II-albumilla lauletaan uskonnollisista ja uskon asioista, Sue päätti kysyä Risto Ylihärsilältä miltä tuntuu olla Jeesus. R PE 10.1. TAVASTIA, HELSINKI ” Jos oot olemassa, niin tee mitä haluat. ta ja meinasi pyörtyä. Viime vuosina on tullut ehkä aavistuksen verran jiikarjalaisempi ote siihen touhuun, ja siinä soittamistilanteessa voi olla myös ihan kivaa. Jos olisit Jeesus, uskoisitko isääsi? – Tyypillä, joka sinulle tässä vastaa ei varmaan olisi edelleenkään tietoa asiasta. En olisi minuutti sitten uskonut, että tulen koskaan sanomaan tätä kenellekään, mutta saadaksesi vastauksen, sinun tulisi ensiksi löytää Jeesus ja kysyä uskooko hän isäänsä. Mitä haluaisit sanoa opetuslapsillesi? – Jeesuksenako edelleen? Jeesuksena Jeesus tekisi ja sanoisi sen mitä Jeesus tekee ja sanoo. Jos taas itseni ympärilleni alkaisi kerääntyä opetuslapsia, niin sanomani ydin varmaan olisi, että suksikaa nyt vittuun siitä häärimästä ja vähän äkkiä. Oletko koskaan rukoillut? Jos olet niin milloin, ja mitä rukouksesi sisälsi? – Olen ollut agnostikko niin kauan kuin muistan. Tulen kuitenkin jonkin verran uskonnollisesta perheestä, ja kyllä rukoilu on silloin tällöin kuulunut ohjelmaan. Oon yrittänyt aikuisiällä järkeillä itseni ulos siitä systeemistä lopullisesti, mutta välillä tulee vaikeina aikoina ”retkahdettua”. Enpä minä yleensä muuta keksi kuin että jos oot olemassa, niin tee mitä haluat. Onko se nyt varsinainen rukous, ja tartteeko mahdollinen Jumala minun lupia, on sitten eri juttu. Uskotko Riston jälkeiseen elämään? Millaista se tulee olemaan? – Kukaan ei tule huomaamaan mitään. Joku kysyy ehkä joskus, että onkos nuo tehny mitään vähään aikaan. En varmaan itsekään huomaa mitään. « A P O C A LY P T IC SYMPHONY & KEIKAT SUOMESSA M A AL ISKUUSSA 2O 14 ORCHESTRA L I V E I N L E I P Z IG & THE M DR SYM PHONY ORCH E STRA ALBUM OUT NOW WWW.APOCALYPTICA.COM WWW.FACEBOOK.COM/APOCALYPTICA SUE » 17 « NRO. 12 TEKSTI JARKKO FRÄNTILÄ KUVA SAMI SÄNPÄKKILÄ tavalla. Mielestäni kappale ei edes kerro onko Jeesus siinä vertauskuva vai toivo ja pyyntö, mutta ehkä joku asiaa paremmin tunteva kertoo meille joskus vastauksen. – Biisi varmaan ärsyttää epäselvän jeesuskuvansa vuoksi monia sen kuulleita riippumatta siitä ovatko he uskonnollisia vai uskonnottomia. Mitäpä heille voi sitten sanoa? Lälläslää, jumipetterit? Kappaleisiisi suhtaudutaan uskonnollisella hartaudella intohimoisempien faniesi toimesta. Millaiseksi tunnet olosi kun soitat lavalla? Tuolloin sinut nostetaan kuuntelijoiden yläpuolelle – niin vertauskuvallisesti kuin konkreettisestikin. – Että kihahtaako huiviin? No eipä vähä. Koko yhtyeemme on tunnettu aivan järjettömästä diivailusta sekä lavalla että sen ulkopuolella. Mikään ei riitä ja meitä on mahdotonta miellyttää. – En yleensä muista hirveästi koko tilanteesta. Muutama vuosi sitten jännitti kauheasti mennä sinne lavalle. Käteen jäi yleensä kourallinen virheitä joihin tuli kiinnitettyä huomiota sekä ne hetket, kun jalat alkoi pettää al- HAASTATTELU iston II-levyllä lauletaan Jeesuksesta. Kun uskovainen laulaa korkeammista voimista, ateisti kuulee se heti saarnaamisena. Kun Jeesusta käytetään ”vain” vertauskuvana kuten Johnny Cash teki, Jeesuksesta ja uskonnollisesta kuvastosta tulee syvä vertauskuva kärsimykselle. Onko Riston kappaleiden Jeesus vertauskuva vai toivo ja pyyntö johonkin, jonnekin, jotain kohti? – Olen ollut siinä käsityksessä, että Johnny Cash oli syvästi uskonnollinen ihminen ja nimenomaan saarnamies. Mielestäni ero on siinä, että kuka tahansa perushihhuli ei osaa saarnata eikä tiedä mitä saarnata. Johnny Cash osasi ja tiesi. – Uskotko Jeesukseen Kristukseen -biisissä ei tarkalleen ottaen lauleta Jeesuksesta, vaan ensimmäisen persoonan kertojasta, joka puhuu tyypistä, joka uhatessaan kertojaa mainitsee Jeesuksen aika montakin kertaa. Lopussa se sama hokema alkaa soida kertojan päässä sellaisten käänteiden jälkeen, että ”hänestä” -sanaa ja tätä myöten sitä, kenelle ”kuolema tulee nyt”, voidaan halutessaan ryhtyä siinä vaiheessa tulkitsemaan myös toisella
HAASTATTELU le Brain jatkaa samalla linjalla kuin yhtyeen kaksi ensimmäistä albumia, Imperial State Electric (2010) ja Pop War (2012). Mutta vieläkö klassisesta kitara- ja hardrockista ammentaville yhtyeille on tilausta vai ajoiko aika viime vuosikymmenen myötä jo niiden ohi? Anderssonin mukaan yleisöä kyllä löytyy edelleen. Rockmusiikki kun on parhaimmillaan elävänä nautittuna. – Olemme kiertäneet viime albumin jäljiltä Euroopassa ja Japanissa, ja vastaanotto on ollut pääasiassa hyvä. Esimerkiksi Espanja on yksi parhaista paikoista esiintyä. Toki joissain paikoissa musiikkimme uppoaa paremmin kuin toisissa. On mielenkiintoista, että jopa maan sisällä, sanotaan vaikka Ruotsissa, eri kaupungeissa yleisöjen välillä voi olla suuriakin eroja. Joulukuussa Skotlannista käynnistyvä kiertue tuo Anderssonin yhtyeineen pitkästä aikaa myös Suomeen. Tammi-helmikuussa Imperial State Electricin voi nähdä maassamme peräti neljä kertaa: Helsingissä, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä. TEKSTI TUOMO YRTTIAHO KUVA LEVY-YHTIÖ » TOIMINNAN MIES Räjähtävän kitararockin ilosanomaa julistava Nicke Andersson on haalariosaston miehiä. Väsymättömän muusikon tämänhetkinen prioriteetti on juuri kolmosalbuminsa julkaissut Imperial State Electric. merikanenglantia ruotsalaisella itsevarmuudella vääntävä Nicke Andersson on kokenut haastateltava. Tarvitaan vain muutama ohjaava sana, ja tarinaa alkaa tulla. Tällä kertaa puhe on useissa kokoonpanoissa vaikuttaneen Anderssonin johtamasta Imperial State Electric -yhtyeestä. Haastatteluhetkellä bändin kolmannen albumin julkaisupäivä on jo ovella. Vieläkö uuden levyn ilmestymistä odottaa? – Kyllä sitä odottaa ja vähän ehkä jännittääkin, mutta eri tavalla kuin joskus aikaisemmin. Kun vuonna 1990 julkaisimme Entombedin debyyttialbumin Left Hand Pathin, oli jännitys kuitenkin aivan toista luokkaa. En usko, että mikään voi enää ohittaa sitä tunnetta. Silloin kaikki oli vielä niin uutta ja miehet nuoria, Andersson hehkuttaa. Lippa- ja koppalakkivarastostaan tunnettu Andersson on uransa aikana totisesti ehtinyt harjoitella levyjen julkaisemista. Ruotsalaisen death -metallin pioneereihin kuuluvan Entombedin lisäksi miehen historiasta löytyy kasa muitakin yhtyeitä, joista arvostetuin lienee toimintarockillaan vuosituhannenvaihteen molemmin puolin ilahduttanut The Hellacopters. Imperial State Electricia onkin verrattu useassa yhteydessä The Hellacoptersiin, eikä arvio kieltämättä tunnu kovin kaukaa haetulta. Molemmissa kuuluu Anderssonin rakkaus energistä kitararockia sekä 60- ja A 70-luvun popmusiikkia kohtaan. – Toki niissä on yhtäläisyyksiä, mutta myös eroja. Imperial State Electric on ehkä hieman monipuolisempi. Se on samalla tavalla rock’n’rollia, mutta siitä voi erottaa selvemmin myös muita vaikutteita. Tosin se riippuu aina kuuntelijasta. Jokainen kuulee musiikin niin eri tavalla. Joku kuulee meissä vaikkapa Kissiä, joku toinen taas ei, hän pohtii. Kuten monelle 70-luvun vesalle, Kiss on myös vuonna 1972 syntyneelle Anderssonille edelleen yksi suurimmista innoittajista. – Meitä on bändissä puolet kovia Kiss-miehiä, ja puolet ei taas niin piittaa siitä. Itse asiassa se on ihan hyvä jako. Homma pysyy balanssissa, hän nauraa. YHDESSÄ SOITTAMISEN ILO alunperin imperial state Electric syntyi kuten muutkin Anderssonin musiikkiprojektit: halusta tehdä musiikkia. – Monet luulevat yhtyeen olleen ensin jonkinlainen sooloprojekti, mutta se ei pidä täysin paikkaansa. Olin saanut kasaan musiikkia, jota halusin äänittää sen enempää miettimättä. Olen toiminnan mies, joten en jäänyt odottelemaan. Pian mukaan tarttui kuitenkin muutama kaveri ja meillä olikin yhtäkkiä koossa kokonainen bändi, Andersson selventää. Muut yhtyeen jäsenet ovat The Datsunsista tuttu basisti Dolph de Borst, kitaristi Tobias Egge se- kä rumpali Tomas Eriksson. – Olen kyllä todella onnellinen ja ylpeä yhtyeestämme. Parin vuoden aikana olemme kiertäneet ja hitsautuneet kunnolla yhteen. Ylipäätään minusta on mukavampi soittaa porukassa. Bändissä meitä on neljä kaveria jakamassa onnistumisen hetket ja epäonnistumiset. On paljon hauskempaa tehdä asioita yhdessä. Sooloartistina varmasti tylsistyisin, koska ei olisi ketään kenen kanssa jakaa asioita. Bändissä saa välittömästi palautetta biisi-ideoista ja keikoista. Silloin on paljon helpompaa hahmottaa, mikä toimii ja mikä ei, hän jatkaa. Pitkän uransa huomioon ottaen olisikin outoa, mikäli Andersson ei viihtyisi bändien kaltaisissa tiiviissä yhteisöissä. Sen sijaan tulee mieleen, eikö uusien projek- tien eteenpäin vieminen käy välillä raskaaksi. Eikö olisi välillä helpompaa ottaa vapaata luomistyöstä ja vain soitella rivimuusikkona? Anderssonin mukaan uudet kuviot pitävät kuitenkin mielen virkeänä. Vastuun kasautumisesta omille harteille on ajan saatossa tullut jopa luonnollista. – En tiedä nautinko erityisemmin siitä, että vetovastuu bändeissäni on useimmiten minulla itselläni.. mutta olen vuosien aikana huomannut, että jos minä en sitä ota, ei sitä ota kukaan muukaan. Ja toisaalta minulla on usein myös hyvin tarkka näkemys siitä, mitä haluan. Silloin on helpointa istua kuskin pallilla, Andersson pohtii. Vuodet ruotsalaisen rockin eturivissä ovat jalostaneet tuota näkemystä entisestään. Tuore Repti- KOOTUT PROJEKTIT Imperial State Electricin lisäksi Nicke Anderssonilla on vyöllään useita menestyneitä yhtyeitä. Tyylilajien kirjo kattaa muun muassa death-metallin, rockin ja soulin. Tässä neljä tärkeintä. Entombed 80-luvulla perustettu Entombed on yksi Ruotsin death metal -skenen tienraivaajista. Bändin alkuperäisjäseniin kuuluva Andersson istui yhtyeen rumpalinpallilla aina vuoteen 1997 asti. The Hellacopters Vuonna 1994 perustettu pohjoismaisen action-rockin suurin ja kaunein on todennäköisesti myös Nicke Andersso- SUE » 18 « NRO. 12 LAULUNTEKIJÄ JA RUMPALI imperial state electricissa Andersson on totuttu näkemään perinteisenä keulakuvana, solistina kitara kädessä, aivan kuten The Hellacoptersissakin. Omissa kirjoissaan hän on kuitenkin ensisijaisesti lauluntekijä ja rumpali. Esimerkiksi Entombedissa ja kaksi albumia julkaisseessa The Solutionissa Andersson soittikin pääinstrumenttinaan rumpuja. – Olen itse asiassa omasta mielestäni aika keskinkertainen kitaristi. Joudun tavallaan koko ajan soittamaan taitojeni äärirajoilla. Siksi kai myös nautin siitä niin paljon. Uskon, että sen haastavuuden vuoksi kuitenkin kehityn siinä jatkuvasti. Mutta jos minulla olisi aikaa, haluaisin oppia soittamaan kunnolla pianoa. Se toisi kappaleiden säveltämiseenkin aivan uutta näkökulmaa, kitaralla kappaleitaan tekevä Andersson miettii. Jos mies on todella niin kiireinen, jääkö oman musiikin tekemisen ja soittamisen lisäksi aikaa kuunnella muiden tekemisiä? – Totta puhuakseni en hirveästi seuraa tämän päivän popmusiikkia. Kuuntelen enimmäkseen kamaa muutaman vuosikymmenen takaa, siinä riittää jatkuvasti uutta tutkittavaa. Toki jotain uudempiakin tekijöitä on jäänyt mieleen, valtavirran puolelta esimerkiksi The Black Keys on makuuni. – Yleisesti voisi sanoa, että pidän musiikista, jossa on paljon äänekkäitä kitaroita. Aivan kuten omissa touhuissanikin. Entä onko olemassa genreä, josta rock’n’rollin, soulin ja death-metallin tekijä ei innostu? – Discomusiikki ei oikein sytytä. Siinä kun ei ole niitä kitaroita. « nin tunnetuin yhtye. Sue valitsi yhtyeen vuonna 2002 ilmestyneen By the Grace of God -albumin 2000-luvun neljänneksi parhaaksi ulkomaiseksi levyksi. The Solution Anderssonin ja amerikkalaisen Scott Morganin johtama yhtye julkaisi kaksi hienoa albumia ennen siirtymistään telakalle. Motown-soulin latuja hiihtelevät Communicate! (2004) ja Will Not Be Televised (2007) toivat esiin Anderssonin sielukkaampaa puolta. Death Breath Anderssonin seikkailut jatkuvat death-metallin parissa. Vuonna 2005 perustettu Death Breath on edelleen aktiivinen. Yhtyeen uusi albumi on kuulemma julkaisua vaille valmis ja ilmestynee vuoden 2014 puolella.
» GLOORIAA MENNEELLE 4 lä Ghostin, Witchcraftin ja Graveyardin kaltaiset ruotsalaiset yhtyeet kiertävät maailmaa ja ovat kovassa nosteessa. Stjärnvind kuitenkin kieltää, että retroon vivahtava rockmusiikki olisi tällä hetkellä trendikästä ja nyt olisi ollut paras aika kaivaa kappaleet esiin muulle maailmalle kuultavaksi. – Hyvä rockmusiikki ei poistu koskaan muodista, ja kaikki mainitsemasi bändit tekevät hyvää rockia. Black Trip tekee tavallaan uudempaa musiikkia kuin nuo, niin hassulta kuin se kuulostaakin. Etenkin Witchcraft ja Graveyard perustavat musiikkinsa enemmän 70-luvun rockiin, kun taas meidän vaikutteemme ovat enemmän New Wave of British Heavy Metalin eli 80-luvun brittimetallin suunnalla. Suomessa metallimusiikki ei ole koskaan mennyt pois muodista, ja maailmallakin uusia metalliyhtyeitä syntyy jatkuvasti. Nuoret kollit kepittelevät kitaroitaan treenikämpillä ja pukeutuvat revittyihin farkkuliiveihin. – Hyvin tehty rock- ja metallimu- siikki nojaa menneeseen, ja nuoret löytävät hyvän rockmusiikin kautta vanhat yhtyeet. Minusta tuntuu – tai ainakin toivon niin – että tämän päivän nuori soittajasukupolvi on kyllästynyt klikillä soitettuihin komppeihin, äänityslaitteilla kikkailuihin ja Pro Toolsiin. Stjärnvind on yhä musiikkifani henkeen ja vereen. – Musiikin pitää olla salaperäistä ja oman pienen piirin juttu. Toki suon menestyksen niille yhtyeille jotka sen ansaitsevat, mutta jos Black Trip myisi yhtäkkiä miljoona levyä, minusta tuntuisi, että jotain on vialla. Rockmusiikin pitää olla alakulttuurin oma jut- ” Rockmusiikin pitää olla alakulttuurin oma juttu. Sillä pitää olla oma koodistonsa, jota muut eivät ymmärrä. SUE » 19 « NRO. 12 tu. Sillä pitää olla oma koodistonsa, jota muut eivät ymmärrä. Esimerkikseen hän ottaa hieman yllättäen suomalaisen Sarcofaguksen, joka eli suurimman ”kukoistuksena” 80-luvun alussa. Kukoistuksensa lainausmerkeissä siksi, että bändi jäi vain pienen, aktiivisen musiikinkuluttajapiirin salaisuudeksi. Yhteensä Stjärnvindin Sarcofagus-hehkutus kestää liki kymmenen minuuttia ja mies tipauttelee yksityiskohtia yhtyeen urasta siihen malliin, että hehkutus ei selvästikään ole pelkkää suomalaisten nuoleskelua. – Vaihtelin 80-luvulla erään suomalaisen kaverin kanssa levyjä postin välityksellä, ja hän lähetti minulle kerran itsetehdyn Sarcofaguksen kangasmerkin. Sellaista musiikin ja fanituksen pitäisi olla: omia merkkejä ja salaisia tunnuksia, joita muut eivät ymmärrä. – En tiedä miten olisin suhtautunut Sarcofagukseen, jos heistä olisi tullut suosittuja. Tai heistä tulisi suosittuja näin jälkikäteen. Minusta on ihan ok, jos he saavat nimeä metallipiirien sisällä. Ei minua haittaa yhtään, että joku metallipää Englannissa ihastuu Sarcofagukseen siksi, että hehkutin yhtyettä juuri vähän aikaa sitten eräälle brittiläiselle musiikkilehdelle. Rock- ja metallifanit ansaitsevat Sarcofaguksen, ja mahdollisimman monen musiikinrakastajan on kuultava yhtyettä. Samalla haluan kuitenkin yhtyeen pysyvän vain minun omana salaisuutenani. Meidän salaisuutenamme. « TEKSTI JARKKO FRÄNTILÄ KUVA LEVY-YHTIÖ 0-vuotias Peter Stjärnvind on kenties parhaiten tunnettu Entombedin rumpalina. Hän erosi yhtyeestä vuonna 2006. Eroon ei liittynyt sen kummempaa dramatiikka: Stjärnvind ei vain jaksanut enää roikkua kiertueilla ympäri maailmaa. Entombedin jälkeen hän soitti muutamissakin yhtyeessä. Hieman yli vuosi takaperin hän laittoi pystyyn Black Tripin. Black Trip soittaa perinteistäkin perinteisempää retrorockin ja metallin risteytystä. – Vanhat äijät soittavat vanhojen äijien musiikkia! Siinä ehkä paras määritelmä Black Tripille. Kasvoin Iron Maidenin, Saxonin ja tuon kaltaisten yhtyeiden parissa, ja minulle oli vain luonnollista säveltää kappaleita, jotka tekevät historiaa tuolle aikakaudelle. En silti sanoisi, että kopioisin suoraan brittiläistä 80-metallin aaltoa. Pikemminkin kyse on kunnianosoituksesta. Osa Black Tripin debyyttilevy Goin’ Underin kappaleista on lojunut Stjärnvindin pöytälaatikossa yli kymmenen vuotta. Tällä hetkel- HAASTATTELU Kun Black Tripin Peter Stjärnvindiltä kysyy viattoman kysymyksen hänen kaikkien aikojen suosikkiyhtyeistään, kannattaa olla varuillaan. Sitä saattaa saada kuulla kymmenen minuutin ajan pyyteetöntä Sarcofagus-hehkutusta.
CHECK OUT! DISTRIBUTED BY SUE » 20 « NRO. 12 NUCLEAR BLAST MOBILE APP FOR FREE ON IPHONE, IPOD TOUCH + ANDROID! Get the NUCLEAR BLAST mobile app NOW at http://road.ie/nuclearblast FOR FREE or scan this QR code with your smartphone reader!