black magic sixnopat lamb of godthe country dark pepe deluxélacuna coillamb sydän, sydänswallow the sun henry rollinssuicidal angels dream theatertracedawn
NRO. 1 · (TAMMIKUU) · 2012 · (#162) · INDIEROCKPUNKMETALZINE · UUTISET · HAASTATTELUT · LEVYARVIOT · ELOKUVA-ARVIOT · KANSIKUVA SANTTU SÄRKÄS
HERRA Y
TÄSSÄ NUMEROSSA » Uutiset.
06 TOIMITTAJALTA 08 NEWSFLASH 11 SISÄLTÄNI CENTRONICS-PORTIN LÖYSIN
23 24 26 27 28 30 32 34 38 43 44 45 46 47
PRKL: UUTISET JA SETÄ JUSSIN TUPA SWALLOW THE SUN LAMB OF GOD SUICIDAL ANGELS DREAM THEATER LACUNA COIL TRACEDAWN PRKL: ARVIOT ARVIOT REPLAY ENSI-ILTAELOKUVA-ARVIOT DVD/BLU-RAY-ARVIOT QUIZ ON JA MONOLOGEJA MUSIIKISTA VIIMEINEN SANA
Sue #162 valmistui seuraavien levyjen vaikutuksen alaisena:
Imperial State Electric POP WAR Leonard Cohen OLD IDEAS Herra Ylppö ja Ihmiset MIES JA NAINEN The Clash SANDINISTA Kauko Röyhkä AKTI Stiv Bator LAST RACE
HERRA YLPPÖ. S. 14
AKU-TUOMAS MATTILA
Kirjoittaja on Suen toimittaja, joka uskoo ja toivoo, että Morrissey ja Marr eivät koskaan esiinny samaan aikaan samalla lavalla esittämässä The Smiths -biisejä.
Päätoimittaja: Kimmo Nurminen Toimituspäällikkö: Ari Väntänen Avustajat: Aleksi Ahonen, Annika Brusila, Henri Eerola, Jarkko Fräntilä, Pyry Hallamaa, Markku Halme, Lotta Heikkeri, Tero Heikkinen, Pete Heikkilä, Tuomas Jalamo, Kimmo Jaramo, Vesa Kataisto, Anni Kemppainen, Kiira Kolehmainen, Jukka Kittilä, Minna Koivunen, Joonas Kuisma, Anna Lahokoski, Jussi Lahtonen, Jouko Lehtinen, Oskari Lehtinen, Niina Linna, Aku-Tuomas Mattila, Marjut Mutanen, Jari Mäkelä, Jyrki Mäkelä, Katri Ojala, Pau, Ville Pekkala, Miki Peltola, Mika Penttinen, Markus Perttula, Teemu Purhonen, Tuomas Tiainen, Tomi Tuominen, Volvo-Pete (ATK-huolto) Julkaisija: Suezine Oy Toimitusjohtaja: Kimmo Nurminen Ilmestymistiheys: 12 numeroa vuodessa Irtonumero: Ilmainen Kestotilaus: 24 euroa/12nroa Tilaukset: 02 - 251 0899 Email: toimitus@sue.fi Painopaikka: SanomaPaino, Hämeen Paino Oy Forssa 2012 ISSN 1238 - 1853 Toimituksen osoite: Yliopistonkatu 12 a A 402, 20100 TURKU puh. 02 - 251 0899 fax. 02 - 251 0916 toimitus@sue.fi www.sue.fi Ilmoitusmyynti: Kimmo Nurminen, Yliopistonkatu 12 a A 402, 20100 TURKU puh. 02 - 251 0899 / 040 - 762 1453
SUE
TRACEDAWN S. 32
SWALLOW THE SUN S. 24
TOIMITTAJALTA
» Haastattelut.
12 14 16 17 18 19 20 21 HENKILÖKUVA: HENRY ROLLINS HERRA YLPPÖ BLACK MAGIC SIX NOPAT SYDÄN, SYDÄN LAMB PEPE DELUXÉ THE COUNTRY DARK
» Arviot.
» VIISAUS EI ASU MEISSÄ
uuttaminen on raskasta puuhaa. Ja hidasta. Erityisen hidasta se on silloin, kun vintille on kasaantunut järjetön määrä musiikkilehtiä kaukaa menneisyydestä ja kun siinä pakkaamisen yhteydessä unohtaa itsensä lukemaan niitä. Lehdistä löytyy artikkeleita unohdetuista bändeistä, mutta hauskinta on lukea juttuja sellaisista bändeistä, jotka ovat ajan kuluessa kasvaneet paljon, paljon isommiksi. Popparien omasta uhosta tai vaihtoehtoisesti nöyristelystä ei tarvitse välittää, sillä toimittajanäkökulmasta parasta viihdettä on jälkikäteen tarkastella toisten toimittajien erehtyväisyyttä ja ehkä jopa hieman nauttiakin siitä. Brittiläisessä viikkolehdessä oli noin puoli vuotta ennen Sueden listaykköseksi menneen debyyttialbumin julkaisua bändin keikasta livearvio, joka päättyi toimittajan toteavaan kritiikkiin "Brett Anderson, he isn't a star". Samoihin aikoihin kotimaisessa Jungle-lehdessä oli Apulannan EP:stä mainio arvio, jossa epäiltiin, että Sipe Santapukki saa vielä vanhainkodissakin kuulla, että yhtyeensä oli Karkkiautomaatti-kopio, joka jäi kaveribändinsä varjoon. Voi olla, että Sipeä lukuun ottamatta kukaan vanhainkodissa ei tiedä mitään Karkkiksesta, mutta Apulannan muistavat kaikki. Varhaista Apulantaa kuullessaan he toteavat, että "en tiedä mikä orkesteri, mutta ei ainakaan Sipen porukka". Eräässä kotimaisessa pienlehdessä lueteltiin pitkä lista bändejä, jotka saattavat joskus tehdä paluun. Kappale päättyi ennustukseen "Bauhausia emme saa koskaan takaisin". Tämä kirjoitettiin aika tarkkaan 20 vuotta sitten eli seitsemän vuotta ennen Bauhausin The Resurrection Touria. Erehtyminen on inhimillistä ja ennustajanlahjoja ei ole kenelläkään. Onneksi. Vintiltä löytyi myös iso laatikollinen Sue-lehtiä, mutta omia ennustuksiani en alkanut tutkailemaan. Pyrkimyksenäni on aina ollut välttää profetioita, joissa voi mennä pahasti pieleen, mutta tiedän, että ennustamiseen olen minäkin sortunut. Ja ihan kaikkien kirjoitusteni takana en varmaankaan voi enää seistä. Mestariteokselta joskus tuntunut albumi saattaa näin myöhemmin olla standardikamaa ja joku tympeän ensivaikutelman antanut levy on auennut vasta vuosien kuluessa. Tämänpäiväiset sanomalehdet ovat huomenna kalankääreitä, mutta erikoisaikakauslehdet eivät. Niiden elämän kuuluu jatkua vintillä arkistoituna ja niiden tulee olla valmiina myöhempään käsittelyyn. Olkoon lukija sitten alkuperäinen arkistoija vanhempana taikka sitten seuraava tai sitä seuraava sukupolvi.
M
PEPE DELUXÉ S. 20
» 6 « NRO. 1
Verkkokauppa avoinna 24/7. Toimipisteet 20 kaupungissa. Elektroniset liput suoraan sähköpostiin tai kännykkään.
K
kaikki esiintyjät:
freda 42 avoinna to 20 01 pe la 20 04
ain 10/12 M O R A Slugst . Rytmihäiriö 14.1 hinnat + Tiketin toimituskulut 21 1 negative 12 e (SWE) 12 27 1 Amaranth n 12 uas Tracedaw 28 1 Amoral Ki K) Cataleptic 2 2 Esoteric (U red 15 Totalselfhat oys (UK) 3 2 The Quireb orgue 25/30 Baton Rogue M
domhelsinki fi
LOS VAN VAN
7.3.
KE 18.1. TO 19.1. PE 20.1. LA 21.1. KE 25.1. TO 26.1. PE 27.1. LA 28.1. KE 1.2. TO 2.2. PE 3.2. LA 4.2.
The Circus, Salomonkatu 1-- 3, Helsinki. Liput 33,50/39/45 , ennakot Tiketistä.
Lippuja tapahtumiin myös
LEAVINGS-ORKESTERI ALK.15,50/16 VILLE LEINONEN & MAJAKAN SOITTOKUNTA ALK. 13,50/14 LASSI VALTONEN ALK. 15,50/16 HALOO HELSINKI! ALK. 15,50/16 ANA POPOVIC (SRB) ALK.21,50/22 KITKERÄT NEITSYET ALK.13,50/14 THE FLAMING SIDEBURNS HEAVY TIGER (SWE) ALK.11,50/12 REGGIE WATTS (USA) ALK.11,50/12 BLACK TWIG THE NEW TIGERS ALK. 9,50/10 VALLENFYRE (UK), CARNALATION ALK. 17,50/19 KEMOPETROL ALK. 13,50/14 REGGAE SNOWSPLASH 2012:
JUKKA POIKA, GROUNDSOUND BAND, NOPSAJALKA, MOMOCAT AND BAND, DYNAMQ (USA) ETC. ALK. 21,50/23
KULTTUURISETELEILLÄ
Luottokunnan Virikeseteli Tyky-Kuntoseteli+ Smartumin Kulttuuriseteli
MA 6.2. PE 10.2.
FIRST AID KIT (SWE) ALK.16,50/17 PASA ONE OF THE PIGEONS ALK.11,50/12 Mikonkatu 15, Helsinki Ikäraja K-20, Keikoille K-18, ennakkoliput Tiketistä. Lipunhintoihin lisätään mahd. toimituskulut.
TAVASTIAN LAUANTAIDISKO JOKA LA KLO 23.30-04 LIPUT ALK. 6
Ke 18.1. Vapaa pääsy
ROCKSIN AKKARIKERHO: KRISTA
KE 18.1. TO 19.1. PE 20.1. LA 21.1. KE 25.1. TO 26.1. PE 27.1. LA 28.1.
ANTERO LINDGREN TM PLAY ALK. 6 MANFISH, SWEEPIN' TONES ALK.6 DWNSTRS, ANGELICA KULT 8 1/2 ALK. 7 SANSA, ANNI MATTILA ALK. 7 REV, EVA & MANU ALK.6 PAHA RASTI, JOHNNY B. & PIMEYDEN YSTÄVÄT ALK.6 RE:ARMED, THE UNDIVINE ALK.7 THE HULIGANS QUEEN SEVENTEEN ALK.7
To 19.1. Vapaa pääsy
To 26.1. Vapaa pääsy Metal On the Rocks:
SHEAR + support
Pe 20.1. 5
FEAR OF DOMINATION, SAINT OF DISGRACE, SUHTEETTOMUUSTEORIA
Pe 27.1. 5
La 4.2. 10 / 12
FUCKIN' HIPPIES
Ke 8.2. Stand Up On the Rocks 8
VAPAA MAA + support
La 21.1. Ovet klo 20 5 Warm up to SteelFest Open Air:
SACRILEGIOUS IMPALEMENT, SAWHILL SACRIFICE, HELLBOOZER UNION, XIII
Ke 25.1. Stand Up On the Rocks 8
Yhteistyössä Hitlantis & Radio Rock
La 11.2. 5 / 7
La 28.1. 5
HERRASEN ARMEIJA
Su 12.2. Vapaa pääsy
GIRL POWER ON THE ROCKS
Peltirummusta Pullat pystyyn!
URHO KEKKOSEN KATU 4-6, 00100 HELSINKI WWW.TAVASTIAKLUBI.FI LIPUT ENNAKKOON TIKETISTÄ.
ROCKSIN AKKARIKERHON KUUKAUDEN ERIKOINEN: ALAVALA vapaa pääsy klo 22
Ke 1.2. Stand Up On the Rocks 8
RADIO ROCK RISTEILY VI JATKOT
Ti 14.2. Vapaa pääsy
ROCKSIN AKKARIKERHO: Stala & So. vapaa pääsy klo 22
KANSALLINEN KEIKKAPÄIVÄ
Ohjelma julkaistaan myöhemmin
Palvelumaksu 1,50 / lippu. Postimaksu:» 7 « Kotimaa 7 / lähetys, Ulkomaat 15 / lähetys.
SUE NRO. 1
www.ontherocks.fi
ROCKSTARBA 2012 BÄNDIKATSELMUS
ROCKSIN AKKARIKERHO
Vapaa pääsy klo 22
NEWSFLASH
UUTISET TOIMITTI ARI VÄNTÄNEN (ARI.VANTANEN@SUE.FI)
Psykedeelistä space rockia soittava White Hills soittaa 31.3. Helsingin Kuudennella linjalla. Illan avaa doomia, sludgea ja stoneria yhdistelevä Demonic Death Judge. The Flaming Lips tekee levyä nimekkäiden vierailijoiden kanssa. Huhtikuussa ilmestyvällä albumilla ovat mukana mm. Yoko Ono, Nick Cave, Lykke Li, Bon Iver ja Ke$ha. Helsingin Prkl Clubilla järjestetään 2.-4.2. Prkl! Pimp My Fest. Kolmepäiväisessä tapahtumassa esiintyy yli 20 yhtyettä, joukossaan Blake, Multi Climex, Proteus, Ruoska, Tukkanuotta ja pornotrubaduuri Henry K.Rock. Soullaulaja Etta James sairastaa parantumatonta leukemiaa. 30 albumia julkaissut arvostettu laulajatar kärsii myös dementiasta ja munuaissairaudesta. Yhdysvaltalainen indieyhtye Of Montreal saapuu Suomeen. Psykedeelistä ja tanssittavaa popmusiikkia soittava kokoonpano nähdään Helsingin Tavastialla maanantaina 16. huhtikuuta. Pohjois-Australiassa elävä harvinainen kärpäslaji Scaptia (Plinthina) Beyonceae on nimetty laulajatar Beyoncén mukaan. Aiemmin nimikkolajin ovat saaneet mm. Sting ja Frank Zappa. Skan, punkin, rockin, funkin ja soulin meneväksi paketiksi käärivä Fishbone soittaa kaksi Suomen-keikkaa. Rytmikäs crossoverryhmä esiintyy 2.5. Helsingin Nosturissa ja 3.5. Tampereen Klubilla. Michael Monroe kiertää Suomea maaliskuussa. Artisti bändeineen nähdään 2.3. Seinäjoen Rytmikorjaamolla, 3.3. Tampereen Pakkahuoneella, 9.3. Turun Klubilla ja 10.3. Helsingin Tavastialla. Lasten ja nuorten dokumenttielokuvatapahtuma Dokkino järjestetään Helsingissä elokuvateatteri Maximissa 23.-27.1. Tapahtumaan on ilmoittautunut lähes 3 000 lasta ja nuorta pääkaupunkiseudun kouluista. Brittiyhtye Comus esiintyy 10.3. Helsingin Korjaamon vaunusalissa. Lämmittelijä on Veltto & Weirdtanen. Perutulle joulukuun-keikalle ostetut liput kelpaavat myös maaliskuussa. Ne voi myös palauttaa myyntipisteisiin. Hiphop-trio CunninLynguists (USA) saapuu maaliskuussa Suomeen. Kolmikko ja lämmittelijä Tonedeff esiintyvät Helsingissä Kuudennella Linjalla 31.3.
» ELÄVÄN MUSIIKIN PAJA
Helsingin Elmu aikoo siirtyä Nosturista Konepajaan. ääkaupunkiseudun Elävän musiikin yhdistys Elmu muuttaa Nosturilta muutaman sadan metrin päähän Hietalahden vanhaan konepajahalliin. Edessä ei ole pelkkä muutto: Elmu aikoo tehdä Konepajasta muunneltavan monitoimitalon musiikille. Elmun ohjelmavastaava Eeka Mäkynen, onko muutto konepajahalliin jo täysin varma? Alueen asemakaavamuutos on jo työn alla, mutta eihän mikään ole varmaa ennen kuin tervetuliaisskumpat on kurkussa. Nosturilta muutetaan konepajahalliin tai ei muuteta ollenkaan. Molemmat kiinteistöt ovat osa Telakkarannan rantakiilaa, jonne
P
on suunnitteilla hotellia, uudisasutusta sekä kulttuurin kehto Konepaja. Elmu puhuu internetissä muutosta "muutaman vuoden päästä". Mitä se tarkoittaa? Muutama vuosi on kaupunkirakentamisen peruskäsitteitä. Miten muutto koetaan Elmussa? Elmu on ihan pähkinöinä muutosta. Nosturista luopuminen harmittaa, mutta ymmärrämme, että jostain täytyy luopua saadakseen jotain uutta ja parempaa tilalle. Helsingin kaupungilla ja Elmulla on yhteneväiset ajatukset tulevasta, mikä on harvinaisen miellyttävä tilanne vanhoille talonvaltaajille. Konepaja on erilainen tila kuin Nosturi. Miten olosuhteet tulevat muuttumaan yleisön ja bändin kannalta? Konepajalle rakennetaan ison 3000 ihmisen salin lisäksi erillinen 600 henkeä ve-
tävä tila, jonne pystymme siirtämään Nosturin mittaluokan keikat lähes sellaisenaan. Myös Nosturin Alakerta eli noin 120 hengen sali vihitään käyttöön. Ikärajattomien konserttien tarjoaminen kaikissa saleissa tulee edelleen olemaan yksi yhdistyksen toiminnan kulmakivistä. Helsinkiin saadaan vihdoin se kauan kaivattu, Euroopankin mittakaavassa merkittävä live-klubi, joka vetää 3000 ihmistä, on muunneltava, tarjoaa musiikkia joka pirun genrestä, ja josta näkee lavalle pieni ihminenkin ja soundaa parhaalta sähköistetyn musiikin parissa. Tuleeko uuden paikan nimeksi Konepajahalli vai jotain muuta? Nimeä ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta työnimellä "Konepaja" mennään. Nimiä saa ehdottaa osoitteessa www.konepajahalli.fi.
UUSI WWW.SUE.FI
SUE
» 8 « NRO. 1
PROUDLY PRESENTS:
Pe 20.1. (K-18) 8 15 MINUTES BEFORE THE DIVE WIIDAKKO La 21.1. (K-18) 15 JO STANCE La 28.1. (K-18) 8 SMC LÄHIÖROTAT GRACIAS RÄJÄYTTÄJÄT + FEMMAGAALA 2012 Pe 10.2. (K-18) 12 REGINA La 11.2. (K-18) 12 ennakko, 14 ovelta "Funky Awards" FELIX ZENGER feat. TOMMY LINDGREN, TUOMO PRÄTTÄLÄ & PETTERI SARIOLA THE IRRATIONALS THE MEGAPHONE STATE DJ'S LOVROC & ANNA S
Liput ennakkoon Virgin Oil Co:sta, Tiketistä ja Lippupalvelusta.Lippujen hinnat ovat alkaen hintoja.
UB40 SUVI TERÄSNISKA ARTTU WISKARI ARCH ENEMY PROFANE OMEN OMNIUM GATHERUM HOSPITALITY HELSINKI: NETSKY HIGH CONTRAST BORGORE CAT POWER LMFAO ERIC PRYDZ HUORATRON MARK LANEGAN LOS VAN VAN
HINTOIHIN LISÄTÄÄN TIKETIN TOIMITUSKULUT
PE 20.1.
LA 21.1. TI 31.1.
LIVE!!! LIVE!!! LIVE!!!
La 21.1. Koivuniemen Herrat, Lossi Turunen & Juoksut; 8 To 26.1. Goldshift; 0 Pe 27.1. Samuli Kemppi, RedLed, Poly Sone, Kitkatone, Transistor Rythm, Hannu Johannes, Rasmus Hedlund; 10 Ma 30.1. The Men, Black Lizard, The Liquid Plastic Castles; 10 To 2.2. Batiskaf 14 (RU), Hyperpathia (FR), Queen Seventeen; 7 To 23.2. Altar of Plagues, Monarch!; 20
LA 4.2.
SU 5.2.
TO 16.2. LA 18.2. PE 24.2.
SU 26.2. KE 7.3.
ENNAKOT: TIKETTI
ENEMMÄN KEIKKOJA JA INFOA:
Tarkemmat tiedot ja muiden iltojen ohjelma: www.kuudeslinja.com
Avoinna ke 2204, to 2304, pela 2204, poikkeuksellisista aukioloajoista tiedotetaan erikseen. Arkisin ensimmäinen bändi aloittaa klo 22:30. Kaikukatu 4 (sisäpiha) . K20.
WWW.THECIRCUS.FI
THE CIRCUS, SALOMONKATU 1 3 (KAMPIN TORI), 00100 HELSINKI » 9 « NRO. 1
SUE
NEWSFLASH
UUTISET TOIMITTI ARI VÄNTÄNEN (ARI.VANTANEN@SUE.FI)
Sister Flo lopettaa toimintansa. Viisi albumia julkaissut riihimäkeläinen indiebändi kehittyi popbändistä kokeelliseksi kollektiiviksi. Se ei saavuttanut kaupallista menestystä, mutta kriitikot pitivät sen levyjä taiteellisina menestyksinä. Cleaning Women on 15-vuotisjuhlakiertueella. Bändin voi nähdä muun muassa Turun Klubilla 1.2. ja Helsingin Korjaamolla 4.2. Marko Nybergin luotsaama Husky Rescue on uudistanut kokoonpanonsa. Nykykokoonpanoon kuuluvat ruotsalainen vokalisti Johanna Kalén ja kitaristi Antony Bentley. Uusi bändi debytoi keikkalavoilla helmikuussa. Amerikkalaisen vaihtoehtomusiikin primitivisti Jad Fair saapuu ensimmäiselle vierailulleen Suomeen. Half Japanese -yhtyeestäkin tuttu artisti esiintyy Gilles Riederin kanssa Helsingissä Kuudennella Linjalla torstaina 12.4. Vaihtoehtoista hard rockia soittava kanadalainen Theory of a Deadman esiintyy Helsingin Tavastialla maanantaina 15. maaliskuuta. Active Child esiintyy Helsingin Tavastiaklubilla maanantaina 12. maaliskuuta. Indietulokkaan nimen taakse kätkeytyy Pat Grossi, joka yhdistelee kuoromusiikkia elektroniseen poppiin. Kanadalainen Simple Plan saapuu keväällä Suomeen. Viime kesänä uuden albuminsa julkaissut yhtye esiintyy Helsingin The Circusissa maanantaina 16. huhtikuuta. Shoegazea, post-punkia ja noiserockia yhdistelevä The Men saapuu ensimmäiselle Suomen vierailulleen Helsingin Kuudennelle Linjalle maanantaina 30.1. Foo Fighters- ja ex-Nirvana-mies Dave Grohl tekee ilmeisesti yhteistyötä hardrockbändi Rattin Stephen Pearcyn ja Warren DiMartinin kanssa. Projektin luonteesta ei ole tarkempaa tietoa. Lontoossa vuonna 1990 perustettu EBM/ industrialduo VNV Nation esiintyy Helsingin Tavastialla pääsiäissunnuntaina 8. huhtikuuta. Ruotsalainen popbändi Promise And The Monster saapuu helmikuussa Suomeen. Keikka on Helsingin Korjaamon uudistuneella vintillä lauantaina 18. helmikuuta. Siellä juhlitaan myös Nopat-yhtyeen levynjulkaisua. Yhdysvaltalainen indierockyhtye The Lemonheads soittaa Helsingin Tavastialla 6.5. ja Tampereen Klubilla 7.5. Keikalla kuullaan mm. It´s a Shame About Ray -klassikkoalbumi kokonaisuudessaan. Yksinäisten illat -sooloklubi Helsingin Aleksanterin teatterissa käynnistyy 21.1. klo 20. Ensimmäisenä esiintyvät Jonna Tervomaa ja Jussi Jaakonaho.
» NÄHDÄÄN PITISSÄ!
At the Drive-In ja Refused palaavat lavoille.
K
alifornian Coachella-festivaalilla nähdään huhtikuussa kaksi odotettua comebackiä. Vaikutusvaltainen amerikkalainen posthardcorebändi At The Drive-In ja ruotsalainen hardcoreikoni Refused soittavat siellä odotetut paluukeikat. Texasissa vuonna 1993 perustettu At the Drive-In hajosi vuonna 2001 arvostetun Relationship of Command -albuminsa (2000)
kiertueiden jälkeen. Ruotsin Uumajassa vuonna 1992 perustetun Refusedin matka katkesi klassikkoalbumin The Shape of Punk to Comen (1998) ilmestyttyä. Bändejä yhdistää myös se, että ne ovat vaikuttaneet vahvasti myöhempiin bändeihin. Tämän tietää myös Disco Ensemblen kitaristi Jussi Ylikoski. Molemmilla on ollut iso merkitys Disco Ensemblen musiikille ja identiteetille. Refusedin olen kuullut olleen esimerkiksi Musen ja Toolin jäsenten diggailun kohteena. On ollut siistiä huomata, ettei Shape of Punk
to Come ole vanhentunut lainkaan. Se kestää kuuntelua. Hienon bändin paluulla on myös kääntöpuolensa. Epäonnistumisen riski on melkoinen. Se riski on olemassa, ottaen huomioon yleisön odotukset, Ylikoski miettii. - ATD-I saattaa lunastaa odotukset paremmin, koska se saavutti ison yleisön jo ollessaan kasassa. Refusedilla voi olla kuumottavammat paikat, koska bändi breikkasi vasta hajoamisensa jälkeen. Mutta joka tapauksessa olen hohteessa näistä comebackeistä ja haluaisin nähdä molemmat keikalla! Refused esiintyy keväällä ja kesällä ainakin Saksassa, Belgiassa ja Ruotsissa. At the Drive-Inin jatkoaikeet eivät ole vielä tiedossa.
» KISASTA KOULUUN
Rockacademy opastaa Turku Bandstand -bändejä ohi sudenkuoppien.
T
» PUNKKARIN NAHKAFETISSI
Leatherface tulee Suomeen. Cigarette Crossfire fanittaa ja lämmittelee. eatherface saapuu helmikuussa Suomeen neljälle keikalle. Pitkän linjan brittipunkrockbändi soittaa Tampereella, Turussa, Helsingissä ja Jyväskylässä. Motörheadin ja Hüsker Dün risteytykseksikin kuvailtua Leatherfacea lämmittelee helsinkiläinen Cigarette Crossfire, joka
L
18.-28.1. RICHARD O'BRIEN'S SHOW THE ROCKY HORROR 1.-4.2. MUSIIKIN TALVIFESTIVAALI MARS 2012 10.2. 17.2. 25.2. 2.3. 3.3.
ERJA LYYTINEN PETRI NYGÅRD AMON AMARTH (SWE) MICHAEL MONROE STAM1NA
vastikään julkaisi debyyttialbuminsa In Between The Cure And The Diseasen. Cigarette Crossfiren kitaristi Ilkka kuvailee yhtyeensä tunteet Leatherfacea kohtaan rakkaudeksi. Minä ja laulaja Jere ollaan fanipoikia, ja koko bändi on innoissaan tulevista keikoista. Ilman Leatherfacea ei olisi niitä tuhansia muita bändejä, jotka ovat muovanneet 1990ja 2000-luvuilla melodisen punk rockin kenttää. Ja kyllähän noiden brittien sointi Cigarette Crossfirenkin musiikissa kaikuu. 80-luvun lopulla perustettu Leatherface on julkaissut kahdeksan kokopitkää albumia, kaksi live-levyä, kaksi kokoelmaa sekä lukuisia singlejä. Mistä levystä tutustuminen kannattaa aloittaa? Kaikki Leatherfacen levyt ovat parhaita, mutta legendaarisin on Mush. Siinä on bändin parhaita biisejä, alkuaikojen raakuutta ja myöhempien aikojen kauniimpaa melodiaa hienossa suhteessa. Mushin hitit myös soivat keikoilla edelleen. Uudempikin Leatherface-materiaali kannattaa ottaa haltuun ennen keikkoja. Esimerkiksi vuoden Stormy Petrel (2010) on parasta nahkanaamaa vuosikausiin! Tampereella ja Turussa esiintyy myös Atom Notes. LEATHERFACE & CIGARETTE CROSSFIRE 15.02. Tampere, Klubi (+ Atom Notes) 16.02. Helsinki, Bar Loose 17.02. Turku, Klubi (+ Atom Notes) 18.02. Jyväskylä, Musta Kynnys
urun kaupungin nuorisoasiainkeskuksen vuotuiseen Turku Bandstand -bändikilpailuun on liitetty uusi koulutusprojekti Rockacademy, jolla pyritään nostamaan paikallisten bändien osaaminen uudelle tasolle. Nuorten taide- ja toimintatalo Vimman toiminnanjohtaja Tomi Arvas kertoo, että Rockacademy keskittyy muutamaan bändiin kerrallaan ja kouluttaa niitä kokonaisvaltaisesti musiikkialan eri osa-alueilla. Koulutettavat yhtyeet valitaan Turku Bandstand -osallistujien joukosta. Lopullinen päämäärä on tehdä bändeistä valtakunnallisesti tunnettuja ja jopa itsensä työllistäviä. Kaikista tähän ei ole, mutta Rockacademyn idea on antaa bändeille mahdollisuus opastamalla ne suurimpien kuoppien ohi. Tehtailusta ei ole kyse, vaan kaikessa edetään perustuksia rakentaen ja bändin omia vahvuuksia korostaen. Kunkin bändin kohdalla lähdetään liikkeelle kahden vuoden kestoisesta kehitystyöstä. Jokainen bändi tulee saamaan tuhansien eurojen arvosta monipuolista koulutusta ja studioaikaa. Bändeille toiminta on maksutonta. Rockacademyn pilottivaiheessa mukaan valitaan viisi eri kehitysvaiheessa olevaa yhtyettä. Tarkemmin Rockacademyn opetussuunnitelmasta kerrotaan keväällä, kun yhtyeet on valittu bändikilpailusta. Jatkossa projektiin osallistuvien yhtyeiden määrää on tarkoitus kasvattaa. Projektin toteuttaa Turun kaupungin nuorisoasiainkeskus. Turku Bandstand -kisan ilmoittautumisaika on päättynyt. Kilpailu käydään alku- ja välierien osalta Nuorten taide- ja toimintatalo Vimmassa. Finaali soitetaan ravintola Klubilla lauantaina maaliskuun 24. päivä 2012. Kisan voittaja julkaisee singlen Hype Recordsin kautta.
VAASANTIE 11, 60100 SEINÄ JOKI
www.rytmikorjaamo.fi
SUE
Seuraava Sue ke 15.2.
» 10 « NRO. 1
» SISÄLTÄNI CENTRONICS-PORTIN LÖYSIN TOMI TUOMINEN
Heimolinnankatu 2, 32200 Loimaa 21.01. Black River Bluesman & Bad Mood Hudson 27.01. Lamourettes 28.01. The Moments Of Collapse + Tulisika 03.02. Curimuksen uuden levyn ennakkokuuntelu bileet! 04.02. Rocket Motors 11.02. Slow Morning Vapaa pääsy, K18, A-oikeudet, Avoinna 03 asti
TI 17.1. klo 21 Siljan Bingo! +DJ KE 18.1. klo 22 DJ smu TO 19.1. klo 22 Turku Rock City presents: DJ Ukkomies PE 20.1. klo 21 LIVE: Koria Kitten Riot LA 21.1. klo 22 Oletko se syna? DJ:t Sgt. Pop&Miss Locklear TI 24.1. klo 21 Siljan Bingo +DJ KE 25.1. klo 22 DJ Mr. Moon TO 26.1. klo 22 DJ Jori Hulkkonen PE 27.1. klo 22 270-minuuttia: DJ:t Kolmas Vaihtoehto, Kurtney Phoenix ja Pizza Pekkarinen +VJ Roy Cakes LA 28.1. klo 22 DJ Urho Tulitukka
BRAINDEAD PREZ
iime keväänä, eduskuntavaalien iltana tulosten selvittyä, Fcebookystäväpiirini mielet kuohuivat. Kärkevimmät uhkasivat muuttaa kokonaan pois Suomesta, maltillisemmat olivat vain apaattisen järkyttyneitä tapahtuneesta. Miten on mahdollista, että nämä sivistymättömät ja suvaitsemattomat moukat, jotka sanoivat kaiken mitä sylki heidän suihinsa toi, olivat ottaneet vaaleissa murskavoiton? Kuka heitä oikein oli äänestänyt, kun minä en tuntenut ketään, joka olisi niin tehnyt? Millainen pelon ja vihan aikakausi Suomessa oli nyt aluillaan? Olo oli kuin luokan rillipäisellä hikipingolla, joka huomaa, että lihaksikkaasta ja vähän hitaasta koulukiusaajasta on tullut oppilaskunnan puheenjohtaja. Kauhukuvat eivät toteutuneet. Vaalit voittaneen puolueen jäsenet eivät tehneet juuri muuta kuin itsensä naurunalaisiksi käyttäytymällä kuin metsäläiset, joita he olivat. Homoseksuaaleja, väärän värisiä, väärää Jumalaa väärällä tavalla palvovia ja ylipäänsä kaikkia normista poikkeavia vieroksuttiin avoimesti mediassa. Liki jokainen uutispäivä vaalien jälkeen paljasti uuden skandaalin. Nämä erilaisuutta pelkäävät sänkinaamat muistuttivat mikä demokratiassa on vikana. Kun kansa saa päättää, niin eduskunnassa istuukin yhtäkkiä naapurin viinaanmenevä Raimo, jolla ei ole politiikassa juurikaan muuta sanottavaa, kuin että "Neekeriukot, ruotsinkieliset ja homot joutaisivat Ahvenanmaalle." Kansa on nyt puhunut, annetaanko ääni tammikuun lopulla vaihtelun vuoksi taas jollekulle hieman fiksummalle? Seuraaviin vaaleihin on enää muutamia viikkoja. Olen seurannut ehdokasasettelua ja mediapeliä mielenkiinnolla. Gallupit povaavat Kokoomuksen Sauli Niinistöstä selkeää voittajaa. Suurin ja tärkein kysymys tuntuukin enää olevan, kuka jäljellä olevista ehdokkaista pääsee kisaamaan hänen kanssaan vaalien toiselle kierrokselle. Musiikkimiehenä oman kiinnostukseni kohteena vaalien alla on ollut NRGM-sivuston juttusarja Pressaehdokas ja pop, jossa kaikille tulevien vaalien ehdokkaille esitettiin kullekin samat kymmenen musiikkiin liittyvää kysymystä. Juttusarjan perusteella suomalaisen presidenttiehdokkaan levykokoelma käsittää lähes poikkeuksetta 200-300 levyä. Keskustan Paavo Väyrysellä levyjä on vain joitain kymmeniä kun taas Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki ja Vihreiden Pekka Haavisto antavat itsestään kulturellimman kuvan omistamalla reilusti muita ehdokkaita enemmän äänitteitä. Paitsi NRGM:n pressapaneeli, niin myös tuoreen Gramexpressin haastattelu hikinaamaisesta pääministeristämme Jyrki Kataisesta antaa ymmärtää, että valtaosa suomalaisen poliitikon parista sadasta levystä on joko 80-lukuista manserockia, isänmaallisesti sävyttynyttä iskelmärockia tai pöhöttynyttä softrockia. Kun kuluttaa nuoruutensa puolueen nuorisojärjestön toiminnassa, ei aikaa ilmeisesti enää jää oman musiikkimaun hankkimiseen. Perussuomalaisten kohdalla on puhuttu paljon populismista, mutta presidentinvaaleissa jokainen ehdokas kosiskelee vähintään yhtä kansanosaa, ja toiset onnistuvat siinä paremmin kuin toiset. Arhinmäen Oasis-fanittaminen istuu hienosti yhteen hänen jalkapalloharrastuneisuutensa kanssa. Kuka 70-luvulla syntynyt ei haluaisi äänestää presidentikseen ladiä, joka käy kantapubissaan katsomassa valioliigan otteluita oluttuoppi kädessä? Perussuomalaisten Timo Soinin populismi jatkaa puolueen hyväksi havaitsemalla ääripatrioottisella linjalla. Hiljattain menehtyneen Kari Tapion Olen suomalainen -käännösiskelmä tulee Soinilta vastaukseksi jopa kahteen eri kysymykseen, samoin kuin Yö-yhtye. Soinin musiikkimaku on haastattelun perusteella likipitäen sama kuin seinäni takana pari vuotta sitten asuneella pirinistillä oli. Toivottavasti Timo kuitenkin malttaa jättää stereoiden luukuttamisen valoisaan aikaan. Kymmenestä NRGM:n esittämästä kysymyksestä musiikillisesti paljastavin on se, jossa kysytään ehdokkaan suosikki-Beatlea. Sekä Niinistö että demarien Paavo Lipponen pelaavat itsensä yllättäen ulos presidenttipelistä vastaamalla kuka-muotoiseen kysymykseen Let It Be ja All My Lovin'. Perussuomalaisten Timo Soini vastaa puolueensa linjaan sopivasti "Paul McCartney, se on niistä vähiten hullu." Arhinmäki vastaa katu-uskottavasti George Harrison, mutta vasta Haaviston valistunut ja perusteltu Brian Epstein -vastaus räjäyttää pankin. Tässä on mies, jolle musiikki on muutakin kuin taksimatkan radion täytettä. Mies, joka pärjäisi baarin musiikkivisassa. Mies, jonka kanssa voisi tuopin äärellä keskustella Bruce Springsteenin tuotannosta. Mies, joka on Mojonsa lukenut. Ehdokkaiden joukossa ei ole yhtään Bill Clintonia, joka puhaltaisi sakspiipustaan surumielisen sävelmän linnanjuhlien jatkoilla. Eikä luultavasti yhtään Marko Ahtisaarta, joka tekisi presidentti-vanhemmistaan ylpeitä soittamalla bassoa fuusiojazz-kokoonpanossa. Otanta vastaa hyvin Suomen kansaa. Ainoastaan Haavisto tunnustaa koskaan soittaneensa bändissä ja Arhinmäki ja Soini myöntävät nuoruudessaan haaveilleensa soittavansa. NRGM:n haastattelun viimeinen kysymys on leikillinen "Voiko kitaraa soittamalla parantaa maailmaa?" Useimmat ehdokkaat vastaavat kepeästi, että tottahan toki voi, sillä muunlainen vastaus saisi heidät vaikuttamaan tosikoilta ja kusipäiltä. Tosiasia joka tapauksessa on, että vaikka kitaraa soittamalla voisikin parantaa maailmaa, niin huomattavasti helpompaa maailman parantaminen on tammikuun lopulla pudottamalla äänestyslaatikkoon lappu jossa lukee fiksun ja edustavan ehdokkaan numero.
TOMI TUOMINEN
V
LOIVARI ry
Sivulla keikkakalenteri. Liity myös facebook ryhmään
DJ:t Leppäkerttu&Markusmarkus
Tämä ja monta muuta lehteä digitaalisena netissä!
www.lehtiluukku.fi/lehdet/sue
Keikat alkavat arkisin klo 21.30. Viikonloppuisin klo 21 (kaksi bändiä) tai klo 22 (yksi bändi). Ke-su-iltoina 2:n eteispalvelumaksu. Ohjelmailtoina lipunmyynti alkaa klo 20. Opiskelukortilla 1:n alennus ovilipuista. Ei koske loppuunmyytyjä keikkoja eikä erikoisohjelmistoja. Aukioloajat: Ma-ti klo 16-02, ke-la klo 16-04 ja su klo 18-04. BAR LOOSEN KEITTIÖ: ma-ti klo 16-01, ke-la klo 16-03 ja su klo 18-01. Annankatu 21, 00100 Helsinki K-22 Ke 18.1. NIMETÖN, TYYNE RAUNIO, Dj's Kahuna & Rude Wibes Liput 7, ennakot alk. 5 www.tiketti.fi To 19.1. EUFORIA, LADY ESCAPE, LOLLIPOP BABY BUBBLEGUM Liput 6, ennakot alk. 5 www.tiketti.fi + klo 22 ZOMBIE LOVE CLUB Host & Dj Jyrki69 liput bändien jälkeen 3 Pe 20.1. MADAME DE C***-levynjulkkarit, COLD PUPU SAUNA Liput 6, ennakot alk. 5 www.tiketti.fi + klo 23 TURN IT LOOSE! Dj's Tytti & Cool Banana Liput 3, sis. eteispalvelumaksun 2 La 21.1. THE BIG SHAKE Dj's Sampsa Vilhunen & Vesa Yli-Pelkonen Liput 3, sis. eteispalvelumaksun 2 Su 22.1. YLÄKERTA klo 19 WIZARD OF LOOSE -musavisa + ALAKERTA klo 22.00 HERMANNI klo 23 LATE NIGHT @ BAR LOOSE Dj Lord Fatty Vapaa pääsy. Ke 25.1. GREYSTONE, HI-HORSE Liput 6, ennakot alk. 5 www.tiketti.fi To 26.1. SPYRO, LUNK Liput 5 + klo 23 TURN IT LOOSE! Dj's Tytti & Cool Banana Liput 3, sis. eteispalvelumaksun 2 Pe 27.1. SPYDER 550, DESERT RED Liput 5 + klo 23 HELLHOLE RATRACE! Dj's Poika & Hirviö Liput 3, sis. eteispalvelumaksun 2 La 28.1. Levynjulkkarit x 2: BLACK MAGIC SIX, THE COUNTRY DARK, SNAKEBEAT, Dj John Wayne Liput 7, ennakot alk. 5 www.tiketti.fi Su 29.1. LATE NIGHT @ BAR LOOSE Dj Kahuna Vapaa pääsy. Ke 1.2. HEDEROS & HELLBERG (SE) Liput 10, ennakot alk. 8 www.tiketti.fi To 2.2. FUDGE FLOUNDERS, SO THEY MADE MACHINE, POLANSKI TRIED TO BUY MY MOTHER Liput 3 Pe 3.2. CLOSE ENCOUNTERS SONGBOOK, JUDY Liput 7, ennakot alk. 5 www.tiketti.fi + klo 23 BIFF! BANG! POW! Dj's Särmä & JR Soul Liput 3 La 4.2. STOCKERS!, HEADHEARTHANDS, Dj JS Strummer Liput 6, ennakot alk. 5 www.tiketti.fi Su 5.2. LATE NIGHT @ BAR LOOSE Dj Lord Fatty Vapaa pääsy. Ke 8.2. DEATH HAWKS - levynjulkkarit, NINNI FOREVER BAND Liput 6, ennakot alk. 5 www.tiketti.fi Pe 10.2. EWERT & THE TWO DRAGONS (EST), Dj Mortti Liput 10, ennakot alk. 8 www.tiketti.fi La 11.2. ANTERO LINDGREN - levynjulkkarit Liput 3 + klo 23 CLUB CASINO! Dj's Lord Fatty & John Wayne Liput 3 Su 12.2. YLÄKERTA klo 19 WIZARD OF LOOSE -musavisa + LATE NIGHT @ BAR LOOSE Dj JS Strummer Vapaa pääsy. Ti 14.2. KANSALLINEN KEIKKAPÄIVÄ! WALKALONE, Ohjelmisto täydentyy ks. www.barloose.com Vapaa pääsy - avoimet ovet - tervetuloa tutustumaan!
on turkulainen graafikko, joka äänestää sydämellään eikä laske todennäköisyyksiä. Vastenmielisen ehdokkaan äänestäminen siksi, että on todennäköisempää, että se menee läpi toiselle kierrokselle, on vähintäänkin erikoinen konsepti.
SUE
» 11 « NRO. 1
sä, että sensuroisin itseäni, mutta pyrin ilmaisemaan itseni selkeästi, etten johdattaisi ketään harhaan, Rollins luonnehtii. ETÄISYYDEN TAKAA black flag oli varhaisen amerikkalaisen hardcoren keskeisiksi nostettuja bändejä. Logona toimineet neljä pystypalkkia kuuluvat genren tunnistettavimpiin symboleihin, eikä Henry Rollins suinkaan ole ainoa, joka on hakkauttanut nuo palkit ihoonsa. Black Flag oli ensiluokkainen joidenkin mielestä jopa parempi jo ennen Rollinsin liittymistä bändiin. Perustaja ja keskeinen biisintekijä, kitaristi Greg Ginn sekä basisti Chuck Dukowski ja kitaristi Dez Cadena olivat vähintään yhtä olennaisia tekijöitä, mutta silti yhtye henkilöityy yhä usein vuonna 1981 siihen liittyneeseen solistiin. Vaikka Rollins ei Black Flagin merkitystä hardcorelle kielläkään, tuntee hän aiheesta puhumisen etäiseksi. En ole koskaan kokenut olevani osa mitään genreä. En sano, etteikö Black Flag olisi ollut, mutta minä olin aina sellaisen ulkopuolella. Black Flag hajosi 26 vuotta sitten, enkä ajattele yhtyettä, ellei minulta kysytä siitä. Jokaisella sukupolvella on bändejä, jotka vetävät rankasti ja kovaäänisesti. Black Flag oli hyvä bändi, mutta vain yksi monista sukupolvensa hyvistä bändeistä, solisti toteaa. Pääosin Rollins kokee, että ne aikakauden bändit, jotka ansaitsivat huomiota, saivatkin sitä. Yhden aliarvostetun hän sentään muistaa. Losangelesilainen bändi X olisi saanut nousta isommaksi. Näin heiltä mahtavia keikkoja. Näinpä kerran myös Terveet kädet livenä, Rollins jakaa Suomi-hc-tuntemustaan. Negatiivisimpana vastaan tulleena seikkana hardcoressa Rollins muistaa nationalistisen ajattelun nousun 80-luvulla. Kaikki ne idiootit Amerikan lippu -patcheineen luulivat olevansa jokin uusi kansallisrintama. Ne tyypit olivat perseestä, ja bändit, joita he kuuntelivat, olivat ihan hirveitä. Black Flagin ja kahden sooloalbumin jälkeen Rollinsin musiikillisen maailman keskiössä oli pitkään Rollins Band. Yhtyeen Weight-albumin (1994) MTV-hitti Liar lienee hänen musiikkiuransa selkein 15-minuuttinen valokeilassa tai ainakin sen lähistöllä. Hän on myös vieraillut lukuisten yhtyeiden ja artistien julkaisuilla. Ikimuistoisimmaksi näistä visiiteistä hän mainitsee William Shatnerin I Can't Get Behind That -biisin. Vedimme biisin livenä, naamat vastakkain. Myös kitaristi Adrian Belew ja biisin rumpali olivat huoneessa kanssamme. Se oli aivan mahtavaa. Yhdessä The Flaming Lipsin, Stardeath and White Dwarfsin ja Peachesin kanssa hän versioi Pink Floydin albumin The Dark Side of the Moon kokonaisuudessaan.
Hän ei innostu kysymyksestäni, kuka voisi versioida jonkin Black Flag- tai Rollins Band -albumin. En keksi ketään, jonka haluaisin koskevan niihin biiseihin. En osaa selittääkään sinulle, miten etäisiä nuo ajat minulle ovat. Teen monenlaisia juttuja enkä jää junnaamaan tai hidastele. Kaikki tuo on jo ohi. SUORASUKAISESTI JA YKSIN ammattinäyttelijä rollins ei ole, mutta armoitettu esiintyjä yhtä kaikki. Puhutun sanan ammattilaisena hänellä on sanan säilä hallussaan. Hän ei muista juurikaan tilanteita, jotka olisivat saaneet hänet sanattomiksi. Ehkä olen joskus hieman hermostunut ja haen sanoja, mutta se ei koskaan kestä kauaa. Sen sijaan tilanteita, joissa miehen olisi ollut parempi pitää suunsa kiinni, löytyy paljonkin. Niitä riittää. Viime vuonna möläytin sähköpostitse rumasti eräälle henkilölle, jonka luulin huijaavan minua. Syytin häntä suotta, enkä voinut enää korvata tekemääni vahinkoa. Hän on hyvä tyyppi, eikä ansainnut sellaista kohtelua. Rollinsista on vallalla kuva suorasukaisena, rehellisenä miehenä, joka ei piilottele näkemyksiään. Hän ei näe ongelmia, mitä tulee hänen yksityisyytensä rajoihin. Jos astuu lavalle ja antaa haastatteluja ynnä muuta, täytyy kestää jonkin verran huomiota sen seurauksena. En koe, että yksityisyyttäni häiritään. Kauppareissulla ihmiset tervehtivät ja minä tervehdin takaisin. Ei se ole minulle ongelma. Olen aika tylsä. Jos ihmiset yrittäisivät selvittää, mitä teen omalla ajallani, he nukahtaisivat tylsyydestä. Omaa aikaa Rollinsilla riittää. Kuva hänestä omillaan pysyttelevänä miehenä ei ole vain median romantisointia. Asun yksin. Minulla on toki muutamia hyviä ystäviä, osa heistä työn kautta. Mutta ellen ole heidän kanssaan tai sosiaalisia kontakteja vaativan työn äärellä, vietän aikani lähinnä yksin. Tätä suorasukaista, yksinään viihtyvää herraa ei kuitenkaan tarvitse pelätä. Olen kuullut muutamilta ihmisiltä, että heitä pelotti tavata minut. Se on harmi, sillä en todellakaan halua, että kukaan pelkäisi minua. Pelottavan miehen maine ei ole ainut, joka Rollinsia on aika ajoin seurannut. Hän on törmännyt huhuun jos toiseenkin itsestään. Kuulin 90-luvulla monesti olevani homo. Kuulin myös olevani steroidien orja. Ja eräs kaveri kertoi, että olen hänen isänsä. Hän syntyi, kun olin 15, joten se ei ollut mahdollista. Entä millaisen huhun haluaisit kuulla itsestäsi? Että olen itse asiassa Jimi Hendrix. Ei hassumpi huhu. Ja vaikka Rollins ei ole ehtinyt Hendrix ollakaan, on hän ehtinyt paljon muuta. Ja aikoo ehtiä vielä paljon enemmän. En usko, että mikään, mitä haluan tehdä, jää tekemättä. Yritän kurottaa kaiken mahdollisen äärirajoille. «
HENKILÖKUVA
TEKSTI JUKKA KITTILÄ KUVA LIVENATION
» MAHDOLLISEN ÄÄRIRAJOILLA
ksi seikka on kysymättäkin selvää. Mitä työntekoon tulee, Henry Rollins on ahkera mies. Hänen nimensä nousee esiin niin puhutun ja kirjoitetun sanan, musiikin, television, elokuvan kuin journalisminkin kentillä. Mies myöntää suhtautuvansa töihinsä miltei pakkomielteisesti. Parhaillaan Rollins valmistautuu kuukausiin spoken word -kiertueella. Vaikka hän nousee lavalle useimpina iltoina, eivät harvat vapaaillat kulu lekotellessa. Ne tarjoavat aikaa paneutua matkapäiväkirjojen teksteihin vuosilta 2009-2010. Niistä toimitettu kirja ilmestyy myöhemmin tänä vuonna. Rollinsille työ ei ole yhtä kuin palkkatyö. Se ei tarkoita, etteikö hän arvostaisi jälkimmäistäkin.
Henry Rollins on ehtinyt paljon. Hän aikoo ehtiä vielä paljon KE 8.2. enemmän. SAVOY-
Y
Joskus teen töitä puhtaasti rahasta, esimerkiksi voice over -töitä yrityksille. Raha itsessään ei ole paha asia, varsinkaan laskujen saapuessa. Puhekeikkani, kirjani ja muut vastaavat jutut taas ovat töitä, joissa tärkeintä on tehdä ne hyvin, Rollins kommentoi. Teen myös paljon töitä palkatta. Äskettäin esiinnyin kansalaisjärjestö Drop in The Bucketin hyväntekeväisyystilaisuudessa. Keräsimme ison summan rahaa. Rollinsin työhistoriaan mahtuu ties millaisia hanttihommia jo nuorelta iältä, mutta ainoatakaan tekemäänsä työtä hän ei muista suorastaan kammottavana. Inhottavimmat olivat todella tylsiä, enkä pysytellyt niiden parissa kauaa. Mutta se johtui pääasiassa siitä, etten nähnyt niiden vievän
minua eteenpäin millään tavoin. Työetiikkansa Rollins peri äärimmäisen ahkeriksi kuvailemilta vanhemmiltaan. Mutta siinä missä he olivat esikuvia työnteossa, ei Rollins osaa nimetä varsinaisia roolimalleja, joita olisi seurannut ihaillen ja kyseenalaistamatta. Usko tai älä, minulla ei ollut koskaan sellaista. En muista ketään, josta olisin ajatellut, että haluan olla täsmälleen hänen kaltaisensa. Rollinsin työskentelyä värittää se, että hän tietää olevansa itse joillekin tietynlainen roolimalli. Jos se jotenkin minuun vaikuttaa, niin siten, että olen varovainen siinä, mitä sanon. En siinä mielesSUE
TEATTERI, HELSINKI
HENRY ROLLINS (Henry Lawrence Garfield) s. 13.2.1961 Kotoisin Washington, D.C.:sta, asuu Los Angelesissa Bändit: S.O.A. 1980, Black Flag 1981-1986, Rollins Band 1987-2003 Spoken word -artisti, kirjailija, radio-DJ, näyttelijä
» 12 « NRO. 1
DUDE LADY
LOOKS LIKE A
Ke 18.01. Joku Roti-iltamat: LIVE Chydeone (Ritarikunta, Mestarisoundi) featuring Haamu, dj Paksu-Soul 2 Pe 20.01. Aarrearkku-klubi, pelkkää retroo ja klassikkoo, Dj:t Tomi ja Justin F 5 La 21.01. Dj Eetu 5 Ti 31.01. Supertiistai, dj Eetu 2 Su 22.01. Supersunnuntai, dj Mr. Willy 2 Pe 03.02. Doris raskaana-klubi, dj Mr. Willy 5 Ti 24.01. Supertiistai, dj Eetu 2 Pe 27.01. Doris Live: Tappajatomaatit, dj JIrci 6 La 28.01. Dj Tomi 5 Su 29.01. Supersunnuntai, dj Justin F 2 Aleksanterinkatu 20, Tre ravintoladoris@gmail.com · www.ravintoladoris.fi Ti, ke, to & su 23-04 Pe & la 22-04 Ikäraja kakskyt vee
SUE
» 13 « NRO. 1
» Persoonall
Maailmassa on miljoonia miehiä, joiden elämää naiset hallitsevat. Tämä on yhden sellaisen tarina.
iinä hän nyt seisoo Porvoon bussiaseman pihalla ja ojentaa kätensä tervehtiäkseen. Hänellä on hieman tummat piirteet ja kaljuksi ajeltu vaalea päälaki. Yhdistelmä on samaan aikaan luonnollinen ja luonnoton. Miehellä on portugalilaista sukujuurta. Kenties juuri siksi hän näyttää erikoiselta. Sanotaan häntä vaikka Herra Y:ksi, sillä hänenlaisiaan anonyymejä miehiä on kaikkialla. Pienen kotikaupunkinsa jättäneitä nuoria poikia, jotka vuosien saatossa muuttuvat nuorista vanhoiksi, mutta joiden pään sisällä oikein mikään ei muutu. Muutin Porvooseen päästäkseni piiloon katseilta, Y kertoo. Täällä saa olla kaduilla rauhassa. En minä Helsingissäkään mikään tunnettu ollut, mutta täällä ei kukaan katso koskaan perään. Y muutti Porvooseen pääkaupungista, jossa on kulttuuri- ja rock-ihmisten suosimia baareja kuten Corona ja Loose. Loosen Y tietää erityisen hyvin. Y:llä ja Y:n Ihmiset-nimisellä yhtyeellä on uusi levy, Mies ja nainen, jossa Y tanssii Loosen tanssilattialla ja yrittää hurmata naisen, onnistuu siinä jossain muualla, tekee sitä siellä, tekee sitä täällä. Ja kärsii, käy välillä väärän naisen luona eikä saa sitä mitä tahtoo. Tykkään silti yhä istua Helsingissä baarissa, Y jatkaa kun kävellään kohti kuvauspaikkaa Porvoonjoen rannassa, jossa hän poseeraa kuvaajalle tottuneen oloisesti jätettyään takkinsa aidalle odottamaan. Bussit Helsingistä tänne päin lähtevät joko kahdelta tai neljältä, ja usein käy niin, että jään juttelemaan jonkun kanssa baariin kun on hyvä ja mielenkiintoinen keskustelu meneillään. Myöhästyn sitten siitä kahden bussista, ja minun pitää olla neljään asti baarissa, enkä silloinkaan välttämättä ehdi kotiin. Onneksi minulla on Pasilassa työhuone.
HAASTATTELU
TEKSTI JARKKO FRÄNTILÄ KUVA SANTTU SÄRKÄS
S
Jotain samanlaista meissä silti on. Laitan oman elämäni aina peliin. Ei se lähipiirille mitään herkkua ole. Kaikki ystäväpiiristäni tietää, että elän siitä. Se on polttoainettani koko hommaan. Y:n puheista voisi helposti saada kuvan, että hänellä on narsistisia piirteitä. Narsisti ei välitä mitä tekee muille, menee vain eteenpäin ja pitää kaikkia ainoastaan materiaalina tarinoilleen, kehyksenä elämälleen. Toisaalta, eivätkö kaikki esiintyvät taiteilijat nauti huomiosta? En loukkaa arjessa ihmisiä tahallani. Jos sählään jotain, niin jossain vaiheessa kömmin takaisin ja tunnustan möhlineeni asiat, Y kertoo. Suklaakakku on makeaa ja pistelee hampaissa, mutta se on silti herkullista.
Baarin ulkopuolella savukepaikalla vanha mies nojaa kainalosauvoihinsa. Kertoo, kuinka asuu viereisessä talossa, josta matkaa on hautuumaalle vain kilometrin verran. Ettei tarvitse viimeisellä matkalla keppejään, kun kyyti tulee muiden puolesta.
EGO
muutama vuosi sitten Turun Klubille Indieiltamiin asteli kalju mies kaksi naista kainalossaan. Miehellä oli sormissaan vähän liikaa hopeaa kuten nytkin, korvalehdessä välkehti samaa sävyä. Toisen kainalokaverinsa Y esitteli tuolloin olevan "suomalaisen musiikin uusi tähti". Ei ollut eikä tullutkaan. Sisääntulo oli kuitenkin juuri sellainen, jollainen rocklaulajalla pitää olla. Aah, varmaan Laura. Pitää soittaa sille, että teki vaikutuksen, Y kertoo, sulkee suunsa eikä suostu puhumaan illasta enempää. Ei se, helvetti, kerro kaikkea, vaikka kuinka nyhtäisi. Joko Y haluaa kunnioittaa vuosien varrella tapaamiaan ihmisiä olemalla heistä hiljaa tai vaihtoehtoisesti kasvattaa omaa mainettaan ja egoaan samaisella hiljaisuudella. Niin, se ego. Psyyken keskimmäinen kerros, jonka naapureina elelevät viettipohja ja yliminä. Lienee selvää, kumpaan suuntaan Y:n ego kallistuu, kumpi naapureista on hänelle läheisempi. Ihmisen egon toiminnot eivät aina ole tietoisia. Y:n teot näyttävät toisaalta harkituilta toiminnoilta, toisaalta spontaanilta pyristelyiltä vanhenemista vastaan. Halulta jäädä mieleen, hätähuudolta, pelolta jäädä vain sivulauseeksi historiaan, kaljuksi Kekkosen taakse, lyhyempänä kooltaan näkymättömiin. Hän on muuttanut etunimensä Frankiksi (Y:n oikeaa etunimeä ei arkielämässä luultavasti kukaan koskaan käytä), ja Teppo Leppänen kirjoittaa hänestä tällä hetkellä kirjaa. Y haluaa selvästikin olla esillä, puhuttavana. Pikkulapsi saattaa pissata housuihinsa saadakseen vanhemmiltaan huomiota. Toisaalta eläimet merkkaavat virtsalla reviirinsä. On vaikea tietää, kuseksiiko Y housuihinsa vai ympärilleen. Kun katselen jälkikäteen noita juttuja, niin ymmärrän, että ne voivat näyttäytyä ihmisille jonkinlaisina David Bowie -henkisinä tempauksina. Toki niissä on mukana ripaus sellaista poikaporukan kesken tehtyä keskenkasvuista juttua, mutta toisaalta ripaus... Esimerkiksi nimenmuutosjuttu meni niin, että tulin takaisin Sodankylän elokuvajuhlilta missä tapasin Kari Väänäsen, joka oli yksi Calamari Union -leffan Frank-hahmoja. Olin masentunut, ja minulla oli helvetisti ihmissuhteisiin liittyviä ongelmia. Palasin tuolta reissulta takaisin ja päätin, että nyt elämässä on tehtävä muutos. Kävelin maistraattiin ja muutin nimeni. Teenkö itsestäni taidetta? Varmaan tiedostamatta teenkin. Mutta silti nuo kaikki tempaukset syntyvät hetken mielijohteesta. M. A. Numminen on sanonut, että hillittömyys on syvällistä, sitä, ettei ole tyytyväinen hallitseviin oloihin. Sitä se varmaan on. «
VIETTIPOHJA
mies ja nainen on tilitystä suhteista, niiden riittämättömyydestä ja pakollisuudesta, siitä miten ihastuu ja kaikki pyörii ihmisen X ympärillä eikä ajatuksiaan ymmärrä tajuaa vain, että ajattelee liikaa, kuin teinipoika ihastustaan. Ja kaiken kokijana on nelikymppinen mies, jonka pitäisi joskus aikuistuakin. Kai? En usko aikuistumiseen yhtään. Lou Reed sanoi kuusikymppisenä, että tietää ihmissuhteista kaiken. Sitten Reed ihastui Laurie Andersoniin ja tajusi, ettei tajua mistään mitään. Ihmissuhdekuviot ja -sotkut ja tunteenpalot ovat vieläkin samanlaisia kuin nuorempana. Tietämättömyys ja toisaalta halu saada ovat maailman vanhimmat selitykset lapselliseen käytökseen. Niitä selityksiä käyttävät kaikki vanhenemista hysteerisesti pelkäävät neurootikot, jotka kuvittelet naisen olevan vastaus kaikkeen jos ei muuhun niin oman elämänsä tyhjiön täyttämiseen. Tasoittuminen tarkoittaa kuolemaa. Olen kirjoittanut koko elämäni ihmissuhdejuttuja, en osaa enää muuta. Olen yrittänyt keksiä laulunaiheita ihan valitsemalla, mutta biisiä tehdessä sen aihepiirin pitää satuttaa helvetisti tai pitää olla hybris päällä, että todella haluan pakottavasti kirjoittaa jostain naisesta. Jos sitä ei tule, niin se on vain tylsää. Jotkut kirjailijat sentään päättävät kirjoittaa teoksensa jostain tietystä aiheesta, ja he pänttäävät aihepiiristä sitten kaiken mahdollisen tietämyksen. He tekevät tietämättömyydelleen jotain. Mies ja nainen -levyllä Y ei tee näin, vaan toistaa virheitään jatkuvasti samalla kaavalla. Ja silti hakee elämälleen korkkia, jonka avulla pysytellä pinnalla. Minua häiritsevät sellaiset kielikuvat, joista tietää, ettei niitä ole koettu. Sadetanssilla oli joskus sellainen radiohitti, jossa laulaja kertoi menevänsä alasti hautajaisiin. Ei muuten varmasti mennyt. Ei kukaan mene. Jonkun A.W. Yrjänän kielikuvista tietää, että ne ovat saaneet alkunsa oikean elämän tapahtumista. En tiedä, onko Jenni Vartiainen ollut oikeasti tyttöjen kanssa, kuten se laulaa (kappaleessa Ihmisten edessä). Mutta se on hyvin tehty biisi, ja sen tuntee.
YLIMINÄ
kahvilassa on hämärää ja liian kallista olutta, jota kaadetaan Lidlin tölkistä tuoppiin. Mies ja nainen. Y ja X. Taiteessa yleensä naurettava klisee ja enigma. Tämän Y:n tarina on tavallinen, ainakin jos hänen yhtyeensä uutta levyä kuuntelee. Tarinoissa kertoja yrittää pidentää nuoruuttaan viiltämällä lovia sängynpäätyynsä ja itkee niiden perään, joiden kolot karkaavat ulottumattomiin. Klisee, jos mikä. Y:llä on laiska nuotti puheessaan, ja hän puhuu vähän kuin Jörn Donner. Molemmat kuulostavat samaan aikaan ylimielisiltä ja älykkäiltä, mikä on harvinaista, sillä yleensä kuulostaa vain jommaltakummalta. Donnerin Y mainitsee levylläkin. Vähän kuin Y:n nuoruuden idoli Morrissey, jolla oli myös tapana mainita esikuviensa nimiä sanoituksissaan. Lauluja tehdessä en ajattele mitään tuollaista, Y tietenkin sanoo kun häneltä kysyy, onko nimien pudottelu tribuutti Morrisseylle. Taiteilija ei koskaan myönnä lainaavansa. Koen sukulaissieluisuutta enemmän johonkin Ingmar Bergmaniin. Tosin haluan nyt korostaa sitä, että en todellakaan pidä itseäni Bergmanin kaltaisena nerona.
LA 25.2. KLUBI, TURKU
SUE
» 14 « NRO. 1
lisuuden osat
" Teenkö itsestäni taidetta? Varmaan tiedostamatta teenkin.
SUE
» 15 « NRO. 1
LA 11.2. MUSTA KYNNYS, JYVÄSKYLÄ
täs jos me ei saadakaan hyvää jälkeä aikaiseksi, kun on aivan vieraat äänityslaitteet. Black Magic Sixin budjetissa ei ollut varaa epäonnistumisiin, joten mökkivaraus oli peruttava. Me otettiin kaikki omat ja varastetut rahat ja kannettiin ne Kick Out the Jams -studiolle. Siellä tuottaja-äänittäjä Rambo I First Blood teki meille upeat soundit. Tuli hyvän kuuloinen levy, vaikka lo-fi jäi matkan varrelle. Brutal Bluesilla esiintyy tunnettujakin vierailevia soittajia. Huhujen mukaan jopa... Ei ole levyllä mitään namedroppaushenkilöitä ollenkaan!, J-Tan kivahtaa. On Charles Munson -niminen kitaristi, joka me kidnapattiin Kurvista ja vietiin väkisin studioon. On myös viulisti Fiddle Castro se on sen oikea nimi, minkä se sille voi joka tuli Kuuban Appalakeilta asti Brutal Bluesille soittamaan. On myös Man-One, Victor Stereo, Viking Zulu, Ray-Ban Jo ja kaikilla BM6-levyillä laulanut $5000 Buns -kaksikko, jolle annettiin tällä kertaa entistä enemmän laulettavaa. Miten näiden eksoottisten hahmojen panos vaikutti Black Magic Sixin soundiin? No, tietysti se, että ne osaavat ylipäätään soittaa soittamiaan soittimia, on uusi säväys Black Magic Sixin musiikissa. Kantrista tuli kantria ja bluesista bluesia, kun nämä tyypit tulivat mukaan. Nehän ovat kaikki Amerikassa käyneitä miehiä, joiden musisointia on mukava seurata. KAVERIA SKITSOTTAA j-tan kertoo, että Black Magic Six III: Brutal Blues on treenikämpällä sävelletty levy. Sille on päätynyt ideoita, jotka ovat "parin pilsun jälkeen pienessä hönössä päähän pälkähtäneet." Bändinä ja sovittajina kaksikko kuitenkin kuulostaa entistä harkitsevammalta. Soitossa on laaksoa ja kukkulaa. Paskaa puhut. Samaa rytinää se on kuin ennenkin. Me ei olla säveltäjiä tai muusikoita vaan vanhoja ukkoja, jotka käyvät parin kaljan jälkeen vähän soittelemassa. Ei me fundeerata sellaisia asioita, että jonkun kohdan pitäisi tulla hiljaa ja jonkun kovaa. Lew Sifferin dynamiikka löytyy kuudennen ja kahdeksannen tuopin välistä. Löytyy joka tapauksessa, ja se saattaa johtua siitä, että Black Magic Six on jatkuvasti keikalla. Yksin vuonna 2011 se soitti noin kymmenessä eri maassa. Eka levy me tehtiin 25 keikan jälkeen. Brutal Bluesin aikaan takana on... no, sanotaan, että 225 keikkaa. Siinä oppii soittamaan ja tuntemaan bändikaverinsa. Kun Lew'n vierestä herää paljon useammin kuin oman vaimon vierestä, niin se alkaa jo vähän skitsottaakin. Mutta kun meitä pyydetään jatkuvasti soittamaan johonkin. Pitäähän se käydä katsomassa, että mihin meitä nyt houkutellaan. Black Magix Six: Brutal Blues ilmestyy tammikuun lopussa, ja helmikuun alussa bändi aloittaa keikkailun. Stalinin uruilta ja Kallion susimiehen ulvonnalta kuulostava rock raikaa kevättalven mittaan ympäri Suomen. Siis se paholaisen musiikki. BeeGees ja Bay City Rollers lauloivat kivoista asioista. Kuuntele vaikka niitä, jos ei rokki kiinnosta. «
BRUTAL BLUES
Intro Vanha biisi, puuvillapelto meets orjakaleeri. Studiossa pyysin, että laita Rambo mikki auki, minä laulan ja lyön käsiä yhteen. Suoritus todisti, että minulla ei ole rytmitajua. I Hate People Simppeli punkrockbiisi, jonka krediitteihin olisi pitänyt merkitä Otra Romppanen ja muutama muu, joilla on tietyssä sieluntilassa tapana vastata ikäviin kysymyksiin nännättämällä. 61/49 Clarksdale Nimi on Robert Johnsonin neljän tien risteyksen osoite. Sointukulku on erikoinen ja kertosäe pop. Se monstermagnetmainen osa tehtiin, kun Sweatmasterin Sasu sanoi, että biisistä puuttui jotakin. Beaver Killer Tositarina miehestä, joka tappoi majavaperheen mökkirannan majavapadolla. Jos siinä ei ole aihetta lauluun, niin en tiedä missä on. Yksi harvoja BM6-biisejä, joiden rakenne on harkittu. Ghoul Jos Misfits soittaisi pikarockabillyä, se kuulostaisi tältä. Toinen rakenteeltaan harkittu BM6-biisi, musiikillisen kehityksemme huippu, Salpausselkä siinä missä muilla bändeillä on Himalaja. Homerun Laulu Lew Sifferin yöjuoksuista. Joskus sillä menee paremmin, joskus huonommin, ja joskus sattuu naamaan ja tällä hetkellä perseeseen, mutta kyllä se silti vielä kunnarin lyö. Turning Cold Brutaalia bluesia, jota levyn tuottaja ehdotti avausraidaksi. Me kieltäydyttiin ja haudattiin hieno kappale mahdollisimman syvälle. The Biggest Ass in Town Monsieur Tradin sävellyksiä muistuttava parin pennin kantrikierrätys, levyn idean tuhoava hilpeä ralli. Kertoo helsinkiläisestä tyypistä, jolla on paksu lompakko takataskussa. Sen takamus näyttää isolta. Total Dunkelheit Saksan-reissulla kehitetty nimi, jolla ei ole tekemistä itse biisin kanssa. Ainoa teksti, jonka tein viime hetkellä. Tuli helvetin huonot sanat. Muuten kuulostaa kuin Peer Güntille olisi pantu ruutia perseeseen. TPTPATFOTHMPT2 The Past, the Present And The Future of True Heavy Metal part. II. Bändin blacksabbathein kappale. Toteuttaa musiikillisesti sen mistä Homerunissa lauletaan. Brutal Blues Levyn hitain ja pisin kappale, nimikappale ja viimeinen kappale voimaballadi! Jos Homerunissa mahdollisesti päästiin pesälle, Brutal Bluesissa kotipesä on kuuden jalan syvyydessä.
HAASTATTELU
TEKSTI ARI VÄNTÄNEN KUVA SANTTU SÄRKÄS
» PAHOLAISEN ASIANAJAJAT
Black Magic Six saatanallinen suunnitelma on edennyt kolmanteen vaiheeseen. J-Tan ja Lew Siffer kutsuvat sitä Brutal Bluesiksi.
B
lack Magic Sixistä lähtee paha ääni. Sellainen saundi syntyy, kun punkmetallia kuuntelevat saatananpalvojanuoret löytävät Howlin' Wolfin levyt, perustavat bändin, jättävät white trash -vanhempansa vuoristoon keittelemään pontikkaa ja lähtevät tien päälle. Se on rajua ja kiihottavaa paholaisen musiikkia suoraan neljän moottoritien pimeästä risteyksestä. Black Magic Sixin punkblues on Saatanalle mieluista siksi, että se vetoaa ihmisen primitiivisiin vietteihin. Niihin tuntemuksiin, jotka sisäistä eläintään kammoksuvat uskovaiset ovat leimanneet syntisiksi. Ja sehän sopii laulaja-kitaristi J-Tanille mainiosti. Hyvää rock'n'rollia saa ja pitää kutsua likaiseksi paholaisen musiikiksi. Se kun ei ole moite vaan kehu.
Rock'n'rollin vaara perustuu siihen, että se on paholaisen musiikkia. Se pätee myös teksteihin. Elämän nurja puoli on hedelmällinen maaperä lauluntekijälle. Niistä mukavammista asioista voi nauttia henkilökohtaisessa elämässään. Vuonna 2008 Evil Acupunction -debyyttialbuminsa julkaisseen Black Magic Sixin visio on aina ollut selkeä. Yhtyeen toinen albumi Black Magic Six II: Doomsday Bound (2010) ei ollut vielä edes ilmestynyt, kun kolmannella ja neljännellä BM6-albumilla oli jo nimet. Me ollaan nerokkaita jätkiä, jotka keksivät solkenaan toinen toistaan parempia nimiä, J-Tan kertoo. Me tiedettiin jo vuonna 2009, että kolmas albumimme on oleva Black Magic Six III: Brutal Blues, ja että vuonna 2013 ilmestyy Black Magic Six IV: Axis of Evil. Muun muassa
Boomhauerissa rumpuja soittanut Mikko Lappalainen vaati meitä tekemään Axis of Evil -nimisen levyn, joten bändin on pysyttävä koossa ainakin sen ilmestymiseen asti. Mutta eipä mennä asioiden edelle. Puhutaan Black Magic Six III: Brutal Bluesista. RAMBON SUOJELUKSESSA black magic six III: Brutal Blues on J-Tanin ja Lew Sifferin tähänastisista tuotoksista tuotetuin, tyylikkään rujo kooste mustaan ja valkoiseen rytmimusiikkiin perustuvia lauluja. Brutal Bluesin piti olla helvetin halvalla tehty lo-fi-levy, mutta siitä tuli meidän hifein ja kallein albumi, J-Tan päivittelee. Alun perin meidän piti vuokrata mökki ja tehdä siellä levy viikossa valmiiksi. Me kuitenkin alettiin jänistää: enSUE
» 16 « NRO. 1
» IDEANA INDIE
Nopat ei tähyile tähtiin vaan tulevaisuuteen.
990-luvun lopulla Turussa hääräsi pieni mutta aktiivinen kitarapopbändien joukko. Nuoret soittajat heiluivat indieviileällä Dynamo-klubilla sekä sellaisissa baareissa, joiden pöydät soveltuivat noppapelin pelaamiseen. Aktiivisia yhtyeitä olivat muun muassa Bridget, Since November ja Big White Monkees. Parissakin eri kokoonpanossa soitti bassoa kiharatukkainen poika, jota kutsuttiin Dinoksi. Niistä ajoista on pian puolitoista vuosikymmentä. Tänään Turun skene on toisenlainen, ja Dino asuu Helsingissä. Siellä hänet tunnetaan Henrikki Lähdesmäkenä, Nopatyhtyeen nokkamiehenä. Mutta eipä mennä asioiden edelle. Herra Lähdesmäellä oli muitakin bändejä ennen Noppia. Haikeasti surissut indierockbändi Leaky Soles teki Simple Songs for Complicated People -albumin vuonna 2005, ja Boomhauerin Saku Krappalan sooloprojektista trioksi kasvanut alt.country-hanke Pocket Knife herätti ihastusta 2000-luvun jälkipuolella. Lähdesmäki kertoo, että Nopat on seuraus siitä, miltä hänestä tuntui siirtyä Leaky Solesiin ja siitä Pocket Knifeen. Leaky Solesissa soitin kitaraa
1
ja lauloin, kuten Nopissa nyt. Se oli hyvä bändi ja sillä oli paikkansa. Siinä oli kuitenkin myös piirteitä, joihin pitkästyin, kuten tiukka ja kovaääninen soitto. Pocket Knifessä viehätyin hiljaisesta dynamiikasta ja siitä, että ensimmäistä kertaa kuulin kaiken mitä soitettiin. Jos Pocket Knife ohjasi Lähdesmäen musiikkimieltymyksiä tiettyyn suuntaan, teki Leaky Soles saman sanoitusten puolella. Englanninkieliset sanoitukseni eivät olleet mielestäni tarpeeksi hyviä. En nähnyt muuta vaihtoehtoa kuin alkaa tehdä biisejä suomeksi. Aiemmin en ollut kuunnellut juuri ollenkaan suomenkielistä musiikkia, mutta sitten kiinnostuin Samae Koskisesta ja Wojciechista. Nopat alkoi hahmottua kitaristi-laulaja Lähdesmäen suomenkielisissä, akustisissa americanafolkpopbiiseissä sekä rumpali Matti Rangin kanssa laadituissa bändisuunnitelmissa. Halusin meiningin olevan niin riisuttua, ettei keikkareissuilla tarvitsisi pakettiautoa. Helsin-
HAASTATTELU
TEKSTI ARI VÄNTÄNEN KUVA JORI KOSKINEN
PE 10.2. DYNAMO, TURKU
" Jatkuvuus on tärkeämpää
kuin suosio.
kiin muutettuani bändiin kuitenkin liittyi niin hyviä soittajia, että Nopista tuli enemmän tavallisen rokkibändin kaltainen kuin olin suunnitellut. Ne soittajat olivat aiemmin helsinkiläisessä Red Carpetissa vaikuttaneet Samuli Toivonen ja Petri Nakari, joiden liityttyä bändiin Nopat pääsi keikoille ja studioon. Syksyllä 2010 Nopat debytoi Yksinäisten tiet / Rauhaton -vinyylisinglellä, ja viiden biisin Kaupungin ihmiset -cd ilmestyi vielä samana vuonna. Sitten Nakari teki Nopista trion eroamalla bändistä. Petri halusi keskittyä omaan musaansa, Lähdesmäki sanoo. Kun hiton hyvä kitaristi erosi, levyn tekeminen tuntui haastavalta. Sitten me mietittiin, että tämähän on
oikeastaan käännös Noppien alkuperäistä riisuttua meininkiä kohti. Eli turhaa stressata, tehdään vaan levy kolmestaan. Kolmikoksi kutistunut Nopat äänitti ensimmäisen pitkäsoittonsa useissa eri sessioissa vuoden 2011 aikana. Nauhoituksia tehtiin Danil Venhon Redhouse-studiossa, Pocket Knifessäkin vaikuttaneen marginaalimaestro Pentti Dassumin kotistudiossa ja parissa yksityisasunnossa. Albumi sai nimen Kadun tuolla puolella. Levyn tekeminen oli pelkistämisprosessi, Lähdesmäki luonnehtii. Musiikissa ei ole hirveästi eri elementtejä. Kun Kadun tuolla puolella julkaistaan helmikuun alussa, Nopat lähtee keikoille. Lavakokoonpanon täydentää radioäänenäkin tunnettu kitaristi Veli Kauppinen.
Sen jälkeen Nopat ei keskity strategiapalavereihin vaan musiikkiin. Niin indiekuvioissa on tapana tehdä. Henrikki Lähdesmäen varhaisten bändien ja muun vuosituhannen vaihteessa operoineen kotimaisen kitarapoparmeijan testamentiksi jäi Rhythm Barrel Recordsin julkaisema Meet the Scene (2001). Se on hieno kokoelmalevy, jonka vain harva on kuullut. Se ei haitannut levyn bändejä yhtään. Suosio ei askarruta Noppiakaan. Bändihistorialleen uskollisesti Lähdesmäki uskoo indiehenkeen. Jatkuvuus on tärkeämpää kuin suosio. Breikkaaminen ei ole Noppien kaltaiselle bändille olennaista. Tietty porukka löytää meidät ja meidän musiikin joka tapauksessa. Meille itsellemme Nopilla on erittäin suuri tilaus, koska tätä on niin siistiä tehdä. «
SUE
» 17 « NRO. 1
" Tarkoitus on repiä elämästä kaikki irti.
kun mieleen, ei se haittaa yhtään mitään, Tomi sanoo. Haluamme, että keikoillamme tapahtuu jotain. Ei ole mitenkään itsetarkoituksellista härnätä jengiä, mutta kaikenlaisia keinoja on ollut irrottautua arjen tylsyydestä, Mikko kertoo. Takiaisethan olivat tuolloin käytössä tietysti siksi, että keikka tehtiin Takiainen-yhtyeen kanssa. Mieleen jääminen on äärimmäisen tärkeää niin esiintymisessä kuin biiseissäkin. Saa muuten olla aika kova biisi, että sen kerran livenä kuultuaan muistaa vielä kymmenen vuoden päästä, Juho jatkaa. PÄÄKOPAN HARPPI kapselin toiseksi viimeinen kappale Skorpionin pisto on Sydän, Sydämelle selvästi samaa kuin Televators Mars Voltalle: kappale, josta muutkin kuin rastapäiset tytöt tykkäävät. Mukana on myös banjo, joka on kenties maailman aliarvostetuin soitin popmusiikissa trumpetin jälkeen. Millä harpilla te piirrätte näitä suoria viivoja tyylien välillä? Sielulla, toteaa Tomi. Se harppi löytyy pääkopistamme. Voisi sanoa, että aika fiilispohjaisesti jokainen tuo soppaan jotain. Joku toi banjon ja se kuulosti pirun hyvältä, Mikko jatkaa. Toisinaanhan näissä on tuon fiilispohjan lisäksi joku hatara "peruste" tai "rajoituskin" taustalla: jaetaan sointujen ja riffien nuotteja tasaisesti eri soittimien kesken, simppeliä numerologiaa, vastakohtia tai muuta kylmää peliä. Ja jos jokin asia vain tuntuu oikealta ja/tai kuulostaa helvetin hyvältä niin sitä käytetään, Juho kertoo. Skorpionin pistohan oli hyvin pitkälti Tuomaksen (Skopa, yhtyeen laulaja-kitaristi ja sanoittaja) loihtima kappale, ja hän tuon banjonkin kaivoi ujosti studiossa esille: "En tiedä sopiiko tämä tähän, mutta kokeillaan äänittää." Nyt oli helvetin mukavaa tehdä levyä, kun studioaikaa riitti bändipohjien äänittämisen jälkeen vielä viikoksi kaikelle tällaiselle herkuttelulle ja kokeilulle, Juho kertoo. Sydän, sydän on siis aina pomppinut tyylilajista toiseen. Mutta mitä Sydän, sydän tekee seuraavaksi? Kenties nörttipoppia feikkisilmälasit ja ruutupaidat päällä? Afropoppia, jota Uusi vuosi lähentelee Battlesin tapaan? On jännittävää, kuinka Uusi vuosi vertautuu monien korvissa Battlesiin. Juhoa lukuun ottamatta kaikki meistä pitävät kovasti bändistä, eikä Juhokaan sitä varmaankaan vihaa. Uusi vuosi oli kuitenkin Juhon sävellys, josta itsellenikin tuli pitkään Battles mieleen.
PE 17.2. BAR 15, SEINÄJOKI
Tällainen vaikutteiden ottaminen on jotenkin helpompi sulattaa, kun tietää, ettei Juho ole millään muotoa lähtenyt mitään pastissia tekemään. Jos olisin itse tehnyt sen biisin, minun olisi ollut vaikeampi hyväksyä se - minä kun olen helposti sellainen pastissimies. Tarkoituksena ei missään nimessä ole käydä kaikkia tyylejä läpi. Fiiliksen mukaan näitä hommia tehdään, Tomi sanoo. Nämä "tyylikokeilut" tulevat aivan luonnostaan. Keikoillamme olemme sonnustautuneet aina vähän juhlavammin erilaisiin valepukuihin ja -identiteetteihin, mutta en tiedä onko siinä kysymys mistään imagon luomisesta. Ainakin nörtteihin on samaistuttu joskus muinoin, Mikko komppaa. Eihän me millään ehdittäisikään kaikkea käymään läpi. Ja vaikka kuinka yrittäisimme tehdä jotain tiettyä musatyyliä, se tuskin koskaan onnistuisi meiltä kovinkaan puhtaasti. Aina tulee fiiliksen ja oman rajoittuneisuuden mukaan vietyä homma joksikin aivan muuksi, Juho sanoo. Hauskaa, että mainitsit Uuden vuoden. Sehän lähti siitä, kun tsekkasin ikisuosikkini Iron Maidenin keikkataltiointia. Ne päräyttivät riemukseni Killersin soimaan, ja siinä vedetään huiluäänillä juoksutusriffiä pitkin kitaran kaulaa. Päätin, että tuo on vihdoin pakko kopsata, ja nuo "Uuno Turhapuro" -nuotithan sieltä heti löytyivät meidän virityksellä. Alle viidessä minuutissa oli riffit sekä kappaleen runko kasassa. Tein siitä pojille koneellisen diskojunttademon, kiikarissa oli siis täydellisen tyylipuhdas radiohitti. Bändin kanssa homma meni kuitenkin humpan kautta joksikin aivan muuksi, ehkä sitten juuri afropopiksi. Meidän skittasäröt kun ei ole ihan niin soivia, että afrikkafiiliksiltä vältyttäisiin. MUISTOKIRJOITUS kun sydän, sydämen ura loppuu, miten bändi haluaisi siitä uutisoitavan? "Merkittävän uran tehnyt veteraaniyhtye Sydän, sydän vetäytyy parrasvaloista. Suomen suosituin yhtye muistetaan esimerkiksi hittilevyistään Kapseli (2012), Kela (2013) ja Pakettiauto (2049), sekä hitistään Beibi, mä aion rakastaa sua hautaan asti. Yhtyeen jäsenet eivät jää lepäämään laakereillaan työllistyttyään muodin ja liike-elämän alalla", Tomi haaveilee. "Koko kansan tuntema, harvojen ylistämä Sydän, sydän -orkesteri on kadonnut. Todennäköisesti Bangladeshiin. Yhtyeen viimeiseksi levytykseksi jäi Mojito (2068)", Mikko ehdottaa. Juho vastaa lakonisemmin tai sitten vaihtoehtoisesti osuu maaliin yksinkertaisemmin: "Sydän, sydän Suomen suosituin yhtye." «
HAASTATTELU
TEKSTI JARKKO FRÄNTILÄ KUVAT MIIKKA PIRINEN
» KADONNUT BANGLADESHIIN
Sydän, sydän leikittelee tyyleillä, mutta tärkeintä on uskallus.
ydän, sydän on aina kulkenut omia teitään suomalaisella musiikkikentällä. Yhtye on tehnyt viisi albumia musiikkia, jotka ovat loikkineet tyylilajista toiseen. Esimerkiksi vuonna 2005 ilmestynyt Auto oli täysin akustinen, kun taas sitä seurannut Au oli silkkaa junttaheviä ja raskaita riffejä. Tyylilajeilla leikittely ei suinkaan loppunut tähän: vuonna 2008 julkaistu Usko itseesi oli räkäisen likaista panoelektroa hieman sittemmin trendikkääksi nousseen Crystal Castlesin tyyliin. Uusin albumi Kapseli on taas täysin eri suuntaan kurottava albumi: joku voisi nimittää sitä jopa yhtyeen tähän mennessä helpoimmin lähestyttäväksi levyksi. Kapseli on minustakin helpoimmin lähestyttävä levymme, mutta
S
en toisaalta ole koskaan aikaisemminkaan kokenut, että tekisimme tietoisesti vaikeaa musiikkia. Aikaisemmin on saatettu lähteä seikkailulle reggae-, samba- tai dancehötteikköön ihan yllättäen kesken biisin. Nekin ratkaisut ovat tuntuneet luonnollisilta ja oikeilta siinä tilanteessa, enkä varmasti lähtisi nykyäänkään tekemään useimpia juttuja toisin. Kuitenkin poukkoilu on saattanut etäännyttää joitakin tahoja musiikistamme. Itse sitä haluaa ajatella, että musiikkimme vaatii kuulijalta täydellisen antautumisen, basisti Tomi Flyckt kertoo. "Helppous" on kuitenkin helvetin vaikeaa, kitaristi Juho Minerva muistuttaa. Me olemme aina uskaltaneet olla sitä mitä olemme halunneet. Ymmärrän tuon mahdollisen etäännyttävän suhtautumisen yhtyettämme
kohtaan, mutta ehkä se on enemmän perua noilta meidän keikoilta, joissa on pukeuduttu kanapukuihin ja postimiehiksi. Musiikillisesti nyt on tosiaan keskitytty pitämään biisin tunnelma yhtenäisenä alusta loppuun, eikä ole ollut tarvetta poukkoilla biisin sisällä niin paljoa, rumpali Mikko Rekonen kertoo. Niin, ne keikat. Kun bändi soitti vuonna 2002 tai 2003 Helsingin räkäisessä Factory-baarissa, heitteli se yleisön päälle takiaisia. Viimeistään sinä vaiheessa tajusi todistavansa jotain erilaista, kun Juho tuli jo keikan päätyttyä lavalle ja oksensi ämpäriin, josta takiaisia oli nakattu yleisön joukkoon. Sydän, Sydän tarjoaa yleisölle aina spektaakkelin eikä koskaan voi arvata, mitä seuraavaksi tapahtuu. Tarkoitus on repiä elämästä kaikki irti. Jos se jää samalla jonSUE
» 18 « NRO. 1
» 90-LUVUN RAKAS LAPSI
Lambin laulaja Lou Rhodes uskoo yhtyeensä olevan vielä ajankohtainen.
L
amb julkaisi debyyttialbuminsa vuonna 1996, kun jungle- ja drum'n'bass-buumi oli kenties kuumimmillaan. Vuotta aiemmin Goldie oli julkaissut Timeless-albuminsa, ja vuosi tuon jälkeen Roni Size voitti Mercury Music Prizen New Forms -levyllään. Urbaani kaupunkilainen tanssi ekstaasissa säksättävien ja katkeilevien rytmien tahdittamana. Omalla tavallaan Lamb oli osa kyseistä buumia mutta osaltaan kuitenkin kaukana siitä, kertoo yhtyeen omaperäisellä äänellä siunattu naislaulaja Lou Rhodes puhelimitse Kaakkois-Englannissa sijaitsevasta kotikaupungistaan Wiltshirestä.
Minusta musiikissamme on ollut aina kyse tunteista ja niiden välittämisestä. Olen kasvanut folkmusiikin parissa. Äitini oli folklaulaja isäni sen sijaan on aina ollut täysin sävelkorvaton. Folkissa tunne on tärkeää, ja mielestäni Lambin albumit ovat täynnä tunnetta. Mielestäni Lambin ensimmäinen albumi on kestänyt aikaa yllättävänkin hyvin verrattuna joihinkin muihin sen ajan levyihin. Toki sillä on mukana myös aikakaudelle ominaisia rytmejä. Lambissa olikin aina lämpimämpi sävy kuin aikalaisissaan. Esimerkiksi debyytin Górecki on yhä itkettävän kaunis kappale, jollaisia tuon ajan tanssiaktit eivät kyenneet tekemään eivätkä toisaalta yrit-
täneetkään. Vuonna 2001 julkaistun What Sound -albumin kappale Gabriel on samaa maata, ja se onkin kuultu lukemattomia kertoja eri televisiosarjojen taustalla. Siinä missä tanssikulttuuri oli hedonistista itsensä korostamista ja taustamusiikkia koettavaksi, oli Lambin unenomainen tunnelmointi tehty kuunneltavaksi. Lamb tunnettiinkin ajattelevan ihmisen tanssimusiikkina. Lamb (Lou Rhodes ja pääasiallinen kappaleiden tekijä Andy Barlow) teki neljä albumia kahdeksassa vuodessa. Vuonna 2003 ilmestyneen Between Darkness and Wonder -albumin jälkeen kaksikko pani pillit pussiin määrittelemättömäksi
ajaksi. Rhodes teki vuonna 2006 Beloved One -sooloalbumin, jolla elektroniset elementit vaihtuivat akustiseen äänimaailmaan. Totta kai se oli vastareaktio Lambin elektroniselle musiikille, Rhodes myöntää. Halusin tehdä jotain sellaista, jonka parissa olin lapsuudesta lähtien kasvanut: intiimiä, akustista musiikkia. Toinen syy oli siinä, että elektroninen musiikki oli noihin aikoihin käynyt yksinkertaisesti tylsäksi. Minusta elektronisella musiikilla ei ollut enää mitään annettavaa, kun taas folkmusiikki oli uudessa nousussa noihin
SU 12.2. NOSTURI, HELSINKI
aikoihin. Folkmusiikki on pysynyt läpi vuosien elinvoimaisena, eikä se ole millään tavoin aikakauteen sidottu. Akustinen musiikki on aina muodissa. Etenkin elektronisen musiikin alalajikkeet kulkevat nopeasti kiertävissä sykleissä. Tuskin kukaan muistaa dubstepiä enää parin vuoden päästä. Minä taas epäilen, että dubstep voi säilyä ihmisten mielissä pidempäänkin! Esimerkiksi James Blaken musiikki on mielestäni sielukasta ja tunnelmallista. Siinä on sisältöä enemmän kuin konemusiikissa normaalisti. Vuonna 2009 Lamb aktivoitui uudelleen. Kaksikko kiertää jälleen maailmaa soittamassa kohtalokkaan alakuloisia sointujaan suurillekin yleisöille. Viime vuoden alussa ilmestyi myös uusi levy 5, joka modernisoi yhtyeen soinnin tälle vuosikymmenelle. Albumi teko rahoitettiin fanien tekemien ennakkotilausten avulla: merkki siitä, että 90-luvun lapseksi Lamb on yhä yllättävänkin rakastettu. Rhodes on tehnyt yhteensä kolme sooloalbumia ja viisi levyä Lambin kanssa. Mutta kumpi olisi kunniakkaampaa: tulla muistetuksi Lambin solistina vai folkia laulavana sooloartistina? Inhoan sitä, kuinka ihmiset lokeroidaan erilaisiin rooleihin: jos olet tätä, et voi olla tuota. Mieluiten haluaisin tulla muistetuksi renessanssinaisena, joka teki erilaisia asioita niin, että niistä riitti iloa monille ihmisille. Tällä hetkellä suurin unelmani on kirjoittaa kirja. «
HAASTATTELU
TEKSTI JARKKO FRÄNTILÄ KUVA LEVY-YHTIÖ
SUE
» 19 « NRO. 1
mielenkiintoisia juttuja. Tämä on yksi Pepen työskentelytapa muutenkin. Koko ajan ei olla vahvuusalueella, vaan mennään pikkuisen heikoille jäille. Kun Pepe Deluxén musiikki ensimmäisellä levyllä oli vielä löyhästi laitettavissa elektro-kategoriaan, on se nykyisin täysin mahdotonta. Queen of the Wave on pop-oopperaa, joka sisältää muun muassa psykedelia-rockia, funkia, soul-laulua ja teatraalista poppia. Lisäksi aiemmasta poiketen mukana on klassisen musiikin soittajia ja oopperalaulajia. Musiikkimme ei perustu niinkään mihinkään musiikkityyliin vaan soundiin. Se on 60-luvun lopun musiikkia, mutta toisesta ulottuvuudesta. Vaikka poimimme ideoita tämän maailman musiikista, mitään tämän kaltaista ei ole koskaan julkaistu. Kohtelin ja ajattelin äänitettyjä juttuja kuten sämplejä, joten siinä suhteessa pidetään yllä elektronisen musiikin työtapaa. EI PELKKÄÄ MUSIIKKIA kun tekee levyä lähes 60 ihmisen kanssa ja työstää kansigrafiikkaa, levyn teemoja ja taustoja selittäviä lisämateriaaleja ja musiikkivideoita, voi vain kuvitella, kuinka paljon säätöä ja kuinka monta puhelua tällaisen joukon kanssa työskentely on vaatinut Salolta. Työtunteja tähän kaikkeen ei ole mahdollista edes laskea. Saloa ei suuri työmäärä tunnu haittaavan pätkääkään. Päinvastoin hän kertoo kaikesta kollektiiviinsa liittyvästä suurella innolla. Lähiaikoina on tulossa musiikkivideoiden lisäksi muun muassa 60-luvun elokuvatrailereiden tyyliin tehty albumitraileri, jossa käydään kirjan juoni pääpiirteittäin läpi. Levy on hyvä tekosyy tehdä taidetta ja kaikkea muuta hauskaa. Emme ole bändi, joka tekee musiikkia, vaan olemme hyvin löyhä taiteen tekijöiden liitto, joka rakentaa tietyn maailman. Totta kai sitä musiikkia voi diggailla ihan biiseinä, mutta on myös mahdollista poimia kaikkia lisäjuttuja. Itse innostun levyistä, jotka rakentavat makeita soundimaailmoja, joihin voi uppoutua. Haluan tehdä samoin eli että levyt ovat jotain enemmän kuin pelkkää musiikkia. Kiehtova erityispiirre albumilla on In the Cave -kappaleen äänittäminen, mikä onnistui kuuden vuoden odottamisen jälkeen. In the Cave on Malmströmin säveltämä biisi maailman suurimmalle instrumentille, The Great Stalacpipe Organ -uruille, joka sijaitsee tippukiviluolassa Yhdysvaltojen Virginiassa. Urut sopii hyvin levyn kokonaisuuteen. Varsinkin kun ensimmäisessä kirjassa puhutaan, että Atlantiksen päätemppeli on jättimäinen pyramidi, joka on sisältä tippukiviluolasto ja keskellä temppeliä on maaginen urku. Se on ihan yksi yhteen, joten meidän oli pakko saada nämä urut mukaan. Kyseessä on ensimmäinen sävellys 1950-luvulla rakennetuille uruille, jonka vuosittain näkee vähintään puoli miljoonaa turistia, mikä jo itsessään on kulttuurihistoriallinen teko. Äänityksen merkitys saattaa vuosien saatossa kasvaa entisestään, sillä urkujen kehittäjä on kuollut eikä hänen oppipoikansa Salon mukaan oikein ymmärrä, miten urut toimivat. Voi olla, ettei niillä äänitetä enää koskaan mitään. Eli voi olla, ettemme ainoastaan äänittäneet ensimmäistä vaan myös viimeisen sävellyksen. On todella tärkeää kulttuurihistoriallisestikin, että siitä on olemassa tuollainen dokumentti. «
HAASTATTELU
TEKSTI MINNA KOIVUNEN KUVA PEPE DELUXE
» TOISESTA ULOTTUVUUDESTA
Pepe Deluxé teki seikkailukirjaan perustuvan pop-oopperan ja äänitti palan kulttuurihistoriaa.
epe Deluxén suomalaisjäsen Jari Salo alias James Spectrum pitää kirpputoreilla kiertelystä. Hän keräilee inspiroivia lehtiä, kirjoja ja omituisia esineitä. Eräällä kirpparireissulla vuoden 2008 tienoilla mukaan tarttui F. S. Oliverin vuosina 1883 - 1886 kirjoittama A Dweller on Two Planets. Seikkailukirja käynnisti tapahtumaketjun, jonka seurauksena Queen of the Wave -albumi löytyy kauppojen hyllyiltä tammikuun lopussa 2012. Kun Salo paneutui teokseen ja sen taustoihin, hänelle selvisi, että se on underground-legenda, jonka pohjalta on perustettu uskontokin. Lisäksi kirjaan on olemassa 1940-luvulla julkaistu jatko-osa An Earth Dweller's Return. Hän innostui kirjoista oitis. Olen lapsena nähnyt Tähtien sodan, lukenut sormustenherrat ja tykkään Indiana Jonesista, joten onhan se aika vastustamatonta, että on kirja, johon on ympätty mukaan sekä elämä Atlantiksessa että myös Venuksessa, omituista virtuaalitodellisuutta, taistelut demoneja vastaan sekä atomikäyttöisiä lentoaluksia. Sanotaanko, että siinä on seikkailukirjallisuuden monet tärkeimmistä elementeistä samassa paketissa. Lisäksi ne molemmat kirjat ovat ihan älyttömiä!
P
Salo halusi tehdä konseptialbumin, sillä tuolloin oli jo kovasti vallalla single-buumi ja levykokonaisuuksien pelättiin häviävän. Minulle albumit ovat kaikkein korkein taidemuoto, ja konseptialbumit ovat albumien vaikeimpia muotoja. Kun Salo ehdotti konseptialbumin tekoa kyseisten kirjojen pohjalta Paul Malmströmille, oli duon Tukholmasta kotoisin oleva ruotsalaisjäsen heti valmis alkamaan toteuttaa ideaa. Malmströmistä oli tullut Pepe Deluxén toinen pääjäsen vuonna 2007 ilmestyneen Spare Time Machine -albumin jälkeen. Kaksikko oli tutustunut jo Super Sound -debyytin aikoihin vuosituhannen vaihteessa, jolloin Malmström etsi hyviä tyyppejä tekemään Lee-farkkujen kampanjaa. Luettuaan Super Soundin kansilehdessä olevia Salon 50-luvun tyyliin kirjoittamia tekstejä hän tiesi haluavansa tehdä yhteistyötä. Ensimmäinen juttu, jonka Paul teki Pepe Deluxélle, on Salami Fever -biisi. Hän myös käsikirjoitti ja osittain ohjasi biisin musiikkivideon eli oli aktiivisesti mukana jo kakkoslevyllä. Kolmoslevylle Spare Time Machinelle hän teki kaksi sinkkua kolmesta. Ajattelin siinä vaiheessa, että hitto soikoon, olet kohta tehnyt enemmän sinkkuja kuin minä, joten
pitäisiköhän sinut pyytää jäseneksi. Saman tien Paulille tulikin iso vastuu, kun sanoin, että saatkin sitten säveltää kaikki biisit. Tässä tapauksessa säveltäminen tarkoitti sitä, että Malmström teki kappaleiden pohjat yhteisen ideoinnin jälkeen. Se oli eräänlaista ideatennistä. Heti kun Paulilla oli jokin idea ja hän pääsi johonkin vaiheeseen, hän heitti sen minulle. Minä tein sitä eteenpäin ja heitin sen taas takaisin Paulille. Mielenkiintoisen vivahteen Pepe Deluxén työskentelyyn tuo sellainen käytännön asia, että herrat asuvat eri mantereilla. Salo Helsingissä ja Malmström New Yorkissa. Työt hoituvat suurimmaksi osaksi sähköpostin ja puheluiden avulla. Silloin tällöin he tapaavat kasvotusten. On sinänsä hauska, että tällaisessa työskentelyssä ei tule koskaan odotteluvaihetta, että katsoisi, kun toinen tekee. En ole koskaan pystynyt tekemään musiikkia pitempään kenenkään kanssa yhdessä niin, että olisimme samassa tilassa ja tekisimme samaa juttua. Atlantin ylittävää yhteistyötä helpottaa se, että kaksikko on visioidensa kanssa täysin samalla aaltopituudella. Tämä ei voisi toimia, jos meillä ei olisi niin samanlainen estetiikkamaailma. Useimmiten kun itsellä
SUE
on joku suuntaa antava idea, Paul ei vain toteuta sitä, vaan toteuttaa sen paremmin. HEIKOILLE JÄILLE pepe deluxén musiikin tekeminen muistuttaa enemmän elokuvantekoa kuin pop-levyjen tekemistä. Kaksi vuotta kestäneeseen levyntekoprosessiin osallistui kaksikon lisäksi pari tusinaa muusikkoa ja vokalistia sekä tsekkiläinen sinfoniaorkesteri. Salo on kuin elokuvaohjaaja, joka huolehtii kokonaisuudesta. Äänitysvaiheessa annan muusikoille aina vapaat kädet toteuttaa ideoitamme. Tehtävänäni on kuunnella mitä he tekevät ja ohjata heitä oikeaan suuntaan. Salo ei anna muusikoille ja laulajille valmiita nuotteja, joista voisi suoraan soittaa sävelet nauhalle. Sen sijaan hän hakee erilaisia tunnelmia. Kun monissa sessioissa sanotaan soittajille, että tässä on biisit, soita tähän, niin minä ohjeistan, minkä tyyppisiä biisejä olemme tekemässä. On soittajalle helpompi, että annetaan suurin piirtein alue, mistä pitää vetää. Esimerkiksi Teppo Mäkynen on niin legendaarinen jazz- ja funk-rumpali, että tykkään antaa hänelle hevi-ideoita eli pistää häntä alueelle, jollaista hän ei yleensä soita. Silloin löytyy uusia
» 20 « NRO. 1