• AsiAntuntijuus ­ johtAminen ­ tietotyö ­ luovuus 3/2011 Rakastuitko asiakkaaseen? s.5 KURSSIT Tsekkaa, miten voit päivittää pääsi s.15-19 OP-Pohjola koulutti 13 000 ihmistä s.20-21 Läsnätyö ja uudet aatteet s.22-23 Oxana Gumanenko on maahanmuuttaja ja huippuammattilainen. Hänen kaltaisiaan on suomalaisilla työpaikoilla tuhansia. MaaMMe toivot s.6-10
• 2 Pääkirjoitus 3/2011 Homo Soveltaja (Soveltava Ihminen) Osaamisyhteiskunnassa me asiantuntija- ja tietotyöntekijät olemme pitkälle oman itsemme herroja. Usein olemme yksin vastuussa ajankäytöstämme ja kehittymisestämme. Laumaeläimelle tällainen monitaitoisuuden ja yksin työskentelemisen vaatimus on hämmentävää; yksilöinä emme pysty tuottamaan, hankkimaan, organisoimaan, jalostamaan ja jakamaan tietoa tehokkaasti. Riittämättömyyden tunne aiheuttaa uhkaa ja jatkuvaa pahoinvointia. Tarvitsemme toisiamme työelämässä enemmän kuin koskaan. Toimiminen yhteisöissä, organisaatioissa ja tiimeissä tuottaa turvaa ja hyötyä niin ammatillisesti kuin emotionaalisesti. Nyt meidän on taas opittava jakamaan tietomme, näkemyksemme ja kokemuksemme. Nimenomaan näillä keinoin ihminen on nisäkäslajina menestynyt ja heimoutunut jo neljä miljoonaa vuotta. On pystyttävä toimimaan yhtenäisesti ja vuorovaikutteisesti sekä ideoida, innovoida ja kehittää yhteistä ajattelua ja toimintaa. Yhteistoimintakyky ratkaisee onnistumisen. Joukkojen viisautta syntyy, kun jaamme tiedot, taidot, kokemukset ja kontaktit ja sovellamme osaamistamme yhdessä. Tätä muutosta kuvaten uutisleh- Ihmisen keinoja selvitä temme ja kuukausittaisen uutiskir- evoluutiossa muita lajeja paremmin ovat olleet jeemme uusi nimi on Soveltaja. Soveltamiskyky on niin yksilöi- älykkyys, kommunikaaden, yhteisöjen kuin kansakuntien- tiotekniikka, kieli, teknologia, tieto ja ymmärrys, kin tulevaisuuden menestystekijä. Soveltajat osaavat käyttää niin omia organisaatiotaito, joukon kuin muidenkin tietoja, taitoja ja voima ja sen mahdollistakokemuksia sekä hyödyntää niitä yh- ma erikoistuminen sekä pitkälle kehittyneet kädet, teisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Soveltajilla on käytössään laaja kei- jotka mahdollistavat työkalujen käytön. novalikoima, jonka avulla voidaan parhaiten huomioida yksilölliset tarLähde: Wikipedia peet ja toiveet, tarvittavat säännöt ja käytettävissä olevat välineet. Soveltajat ovat rohkeita innovaattoreita, jotka eivät yritä keksiä pyörää uudestaan vaan ymmärtävät luovien ratkaisujen merkityksen eivätkä ajattelussaan jämähdä kulkemaan eilisen uraa. Tähän pyrimme myös me! Nauru oN sosiaalista liimaa Kuinka usein sinä naurat työpaikalla? Nauru nimittäin tekee hyvää: yhdistää ja rentouttaa. Ohjaaja, käsikirjoittaja Metsämarja Aittokosken edesmennyt pastori-isä nauroi usein, hersyvästi tai röhöttäen. Aittokoski sanookin kasvaneensa naurun maailmaan. ­ Kyky nauraa pitää ihmisen elossa. Nauru myös pitää yllä toivoa. ­ Naurussa on voimaa, joka rikkoo raja-aitoja. Parhaimmillaan nauru lisää työyhteisön demokraattisuutta; samalle asialle nauravat pomo ja alaiset, Aittokoski sanoo. Sovelton uutiskirjeen kysely paljasti, että 5 prosenttia suomalaisista nauraa työpaikallaan hyvin harvoin; kiireessä ei ehdi huomata hauskoja asioita tai työpaikan ilmapiiri ei katso naurua hyvällä. Yli puolet meistä nauraa monta kertaa päivässä ja viidenneskin kerran päivässä. "Tiimimme ideapalaverit ja hyväntuulinen työyhteisömme saavat aikaan hyvät naurut ilman varsinaisia vitsejäkin", kirjoitti eräs kyselyyn vastannut. Mikä saa sinut nauramaan työpäivän aikana? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% työtoverin hauska lohkaisu tilannekomiikka oma moka esimiehen kertoma hauska vitsi pomon kertoma huono vitsi tuttavalta s-postiin tullut vitsikäs kiertokirje sanomalehden pilapiirros YouTuben video vahingonilo tapa naureskella itsekseen Sovelton Uutiskirjeen kysely, toukokuu 2011. sovelto osti PrePress studion ja kasvaa maan johtavaksi Adobe-kouluttajaksi Pelkkä luovuus ei enää elätä s.4 s.14 Sanna Varpukari-Anttila Soveltaja hAAGA-heliA etsii opetukseen uusia malleja ja muotoja s.20-21 Soveltaja on ICT-alan julkaisu, joka viestii positiivisesti, ihmisläheisesti ja ratkaisukeskeisesti tieto- ja viestintätekniikasta ja sen hyödyntämisestä. Soveltaja antaa myös käytännön vinkkejä tietokoneen käyttäjille. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Julkaisija FC Sovelto Oyj Helsinki: Ratapihantie 11, (2 krs.), 00520 Helsinki Tampere: Naulakatu 3, 33100 Tampere Päätoimittaja Sanna Varpukari-Anttila | Toimituspäällikkö Sari Tiiro, Optima Oy | Ulkoasu Erkki Tuomi, Laura Takatalo, Henna Salonen, Neodesign Oy | Kannen kuva Jarmo Teinilä | Painopaikka Sanomapaino Oy | Tilaukset, mediakortti ja osoitteenmuutokset Puh. 042 42 2121· sähköposti: uutislehti@sovelto.fi | Painosmäärä 150 000 | Jakelu Tietoviikon, Talouselämän ja Helsingin Sanomien liitteenä. Lehteä postitetaan Sovelton ja Fonectan osoiterekisterin perusteella.
• sisältö AsiAntuntijuus 3/2011 3 Kannattaako rakastua? Ei ainakaan asiakkaaseen eikä kuluttajaan. Brändiasiantuntijoiden mielestä asiakaslähtöisyys johtaa keskinkertaisuuteen. maamme toivot s.5 Talousammattilainen Omar Masheh Jordaniasta ihastui suomalaiseen naiseen ja asuu nyt perheensä kanssa Suomessa. Hän on yksi työelämämme tuhansista ammattilaisvahvistuksista. s.6-10 omAn työn johtAminen johtAminen Pidä huolta itsestäsi Kun maailmalla kuohuu, ulkoasiainhallinnossa ei ole työaikaa. Kirsti Narisen johtama tiimi kehittää UM:n tietotyö henkilöstön työhyvinvointia. enemmän aikaa bisnekseen Nansolaisten mielestä hyvät ICT-taidot vapauttavat aikaa olennaisen bisneksen tietotyö tekoon. ­ Koulutukseen on ollut kiva mennä, sanoo Kirsi Hihnala. s.11 s.12-13 tietotyö tietotyö oP-Pohjola koulutti koko henkilöstönsä OP-Pohjola päivitti henkilöstönsä Office-työkalut ajan tasalle. Timo Rintakari, Marjo Vidlund, Sari Nummelin ja 13 000 työtoveria oppivat samalla uusia asioita. läsnätyö inspiroi Microsoftin toimitusjohtaja Ari Rahkonen on innoissaan: yhtiön työtilauudistus on lisännyt spontaania vuorovaikutusta ja petrannut työmotivaatiota. s.20-21 Kolumnit s.22-23 s.23 Tietoturvavinkki s.19 Suuret opettajat Haloo! Kuuleeko joku? Fiksu huolehtii myös matkapuhelimensa tietoturvasta. Jukka Vuola neuvoo. James Lovelock on jo harmaahapsi mutta yhä ajankohtainen tutkija ja keksijä. Risto Linturi kertoo, miksi. Levynurkka s.12-13 KaTSO MyöS KURSSIT Ja vaLMennUKSeT S.15-19
• 4 PULPeTILLa 3/2011 Nice case: osaava henkilöstö = vahvin valttikortti Suomen Fujitsun tytäryhtiö Nice-business Solutions Finland Oy panostaa pitkäjänteiseen henkilöstön koulutukseen. Osaavat asiantuntijat ovat yhtiön toimitusjohtaja Jouko Sepän mukaan vahvin valttikortti kilpailussa ICT-alalla. -- Koulutusbudjettimme on yrityksen kokoon nähden huomattava, mutta tämä investointi maksaa itsensä nopeasti takaisin, hän sanoo. Nicen vahvinta ydintä on Microsoft-osaamisteknologia. Kesän kynnyksellä käynnistyneen rekrytointikampanjan tavoitteena on löytää osaajia, jotka koulutetaan Microsoft Sharepoint -ratkaisukonsulteiksi tai .NET -ohjelmistokehittäjiksi. -- Kokeneiden osaajien rekrytoinnin lisäksi toteutamme koulutusohjelman ja rekrytoinnin yhdistelmän, jotta pystymme saamaan riittävästi uutta osaamista, kertoo Nicen teknologiaosaamisen kehitysjohtaja, CTO Juha Hyvärinen. Soveltosta Suomen suurin julkaisusovellusten kouluttaja ICT-koulutusyritys Sovelto on ostanut PrePress Studio Oy:n koko liiketoiminnan. Yrityskaupan myötä Soveltosta tulee maan johtava Adobe-kouluttaja. Sovelton omistukseen siirtyvä PrePress Studio on vuonna 1988 perustettu julkaisu- ja viestintäalan koulutus- ja konsultointiyritys. -- Markkinointiviestinnästä on tullut keskeinen osa liiketoiminnan prosesseja ja sen strateginen merkitys kasvaa. Saman sisällön voi hyödyntää monikanavaisesti, mikä vaatii uudenlaista ajattelua ja osaamista. Samaan aikaan tuottavuutta pitää parantaa, toteaa Sovelton toimitusjohtaja Sanna Varpukari-Anttila. -- Kaikilla organisaatioilla täytyy nyt olla jonkin verran alan asiantuntemusta, käyttivät ne mainostoimistoja tai eivät. Mainosala puolestaan tarvitsee sovelluskehittäjiä entistä enemmän. Kun ohjelmistot kehittyvät yhä helppokäyttöisemmiksi, on monessa organisaatiossa päätetty tehdä esimerkiksi julkaisut itse. -- Haluamme Soveltossa vastata kysyntään ja vahvistaa jo olemassa olevaa julkaisusovellusten koulutustarjontaamme, Varpukari-Anttila sanoo. PrePress Studion toimitusjohtaja Jari Räikkönen ja osakkaat Kari Harjula ja Erkki Pennanen ovat tyytyväisiä voidessaan nyt tarjota pitkäaikaisille asiakkailleen entistä laajemman koulutusvalikoiman Adobe-tuotteiden lisäksi. ­ Sovelton osaaminen, laaja-alaisuus ja tapa toimia vakuuttivat meidät. Liiketoimintakaupan myötä Soveltolle siirtyvät PrePress Studion myynnin yhteyshenkilöt ja kouluttajat. Myyjien yhtiö PrePress Center keskittyy jatkossa oman ohjelmistonsa eDockerin kehitykseen ja myyntiin. Sovelto tavoittelee muutoksessa kannattavaa kasvua. Tänä vuonna yhtiön liikevaihdon odotetaan nousevan yhdeksään miljoonaan euroon. Koulutus ajoittuu työsuhteen alkuun Nice rekrytoi valitut suoraan työntekijöikseen. Koulutus uudelle osaamisalueelle tapahtuu työsuhteen kolmen ensimmäisen kuukauden aikana. Sovelton tarjoamat koulutusohjelmat ja joustavuus vastaavat hyvin Nicen kaltaisen nopeasti reagoivan organisaation tarpeita. -- Huippuosaajat arvostavat kouluttajia, jotka hallitsevat innostavan koulutuksen ohella myös tekniikan, Seppä toteaa. Sovelton johtaja Jussi Katajarinne arvostaa Nicen tapaa sitoutua pitkäjänteiseen osaamisen kehittämiseen. -- Nicessä on hyvä fiilis ja tekemisen meininki. Huomattava panostus henkilöstön koulutukseen ei vain syvennä asiantuntijoiden osaamista, vaan edistää myös liiketoimintaa ja työssä viihtymistä. Teksti: Olli Manninen Kuva: Nice julkaisuala digitalisoituu ­ pysytkö perässä? Perinteisen julkaisun kustannusrakenteesta valtaosan haukkaavat yleensä paino- ja logistiikkakulut. Jokainen kustantaja haaveilee järjestelmästä, jossa näistä menoeristä päästäisiin eroon. Digitalisoituminen onkin päivän sana. Digijulkaisemisen kiinnostavin ilmiö ovat tablet-laitteet. Sisällöntuottajien näkökulmasta tilanne on kuitenkin kaoottinen, sillä eri järjestelmille pitäisi tehdä omat versionsa; virallisia standardeja kun ei vielä ole. Tänä päivänä julkaisut tehdään ensisijaisesti iPadeille, muut alustat tulevat perässä. Apple pitää mobiililaitteisiinsa kohdistuvaa sisällöntuotantoa tiukassa kontrollissa. Sisällöt pitää hyväksyttää Applella, ja maksullisista ohjelmista ja julkaisuista se verottaa 30 prosenttia. Muutkin ovat tekemässä samantyyppisiä ratkaisuja, joskaan eivät aivan yhtä tiukkoja. Vaihtoehdoksi ovat nousemassa tablet-laitteiden sisäänrakennettuja internet-selaimia hyödyntävät ns. web-appsit, jotka voidaan "naamioida" muistuttamaan natiiveja sovelluksia. Webappseja voi jakaa vaikka oman web-palvelimensa kautta. Suuntaus näyttäisi olevan se, että samasta taitto-ohjelmasta haluttaisiin saada ulos materiaalia eri alustoille. Keskeiseksi tuotanto-ohjelmaksi on muodostumassa Adoben InDesign, joka on julkaisutuotannossa lähes standardin asemassa. Kotimaistakin tarjontaa on. PrePress Centerin kehittämästä eDocker-digijulkaisujärjestelmästä ilmestyy syksyllä uusi versio, joka tukee tabletlaitteilta. Se antaa mahdollisuuden tuottaa standardin mukaisia html5/javascript-web-appseja, joiden jakeluun ei tarvita AppStoren kaltaisia markkinapaikkoja. ennakoi tuleva tilanne Kyky omaksua uuden tekniikan mahdollisuudet on muodostumassa ratkaisevaksi tekijäksi. Ne kustantajat, jotka hankkivat tietoa nyt ­ esimerkiksi kouluttamalla henkilöstöään ­ ovat vahvoilla, kun kehitys pääsee todenteolla vauhtiin. Monien vastaavien ilmiöiden kanssa on huomattu, että siinä vaiheessa kun osaamista oikeasti aletaan tarvita, kouluttautuminen on jo myöhäistä. Teksti: Petteri Paananen Kirjoittaja vastaa eDocker-julkaisujärjestelmän kehityshankkeesta PrePress Centerissä. Hänellä on monipuolinen kokemus mainos- ja tietotekniikka-alalta ja koulutuksesta. Hän on myös kirjoittanut julkaisuohjelmiin ja -tuotantoon liittyviä kirjoja. Monialustajulkaiseminen kiinnostaa taas Digi- ja tablet-julkaisemista koskevan kiinnostuksen kasvun ovat huomanneet myös julkaisujen tekoon tarkoitettuja ohjelmistoja valmistavat yritykset. Kustantajille tarjotaan uusia työkaluja, joilla pystytään valmistamaan sekä painettavaa että digitaalista materiaalia. Nice hakee uusia osaajia yhdistämällä rekrytoinnin ja koulutuksen.
• 3/2011 Teksti: Olli Manninen Kuvitus: Jenni Ahonen aSIanTUnTIJUUS 5 Asiakassuhde voi syventyä molempia osapuolia rikastavaksi kumppanuudeksi. Mutta entä jos kumppanukset rakastuvat toisiinsa? T ÄlÄ rakasTu asiakkaaseen! anskalainen brändikaksikko Jens Martin Skibsted ja Rasmus Bech Hansen aiheutti supinaa amerikkalaisen talouslehti Fast Companyn verkkosivustolla väittämällä asiakaslähtöisyyden olevan yliarvostettua. Asiakaslähtöiset innovaatiot johtavat heidän mukaansa väistämättä samankaltaisiin, keskinkertaisiin brändeihin. Liialliset kuluttajatutkimukset ja asiakaskyselyt vain salpaavat luovuuden eivätkä synnytä haluttuja ikonituotteita tai -palveluja. Sony Walkmania, iPhonea tai Angry Birdsiä olisi tuskin syntynyt kysymällä, millaisia tuotteita kuluttajat himoavat. eikä keskustelevana tai neuvottelevana lähestymisenä. Ritva Höykinpuron väitös (Hanken) tuo esille, miten vastakkaisia palveluntuottajien ja -tarjoajien näkemykset asiakaskohtaamisesta voivat olla. Tutkimus paljastaa myös, että asiakaspalvelijat kertovat harvoin kielteistä palautetta eteenpäin, koska he eivät tiedä, miten valitukset huomioidaan yrityksissä. Crowdsourcing osallistaa kuluttajan Mainostoimisto TBWA Helsingin suunnittelujohtaja Sami Salmenkivi pitää tanskalaisten näkemyksiä käyttäjälähtöisten innovaatioiden keskinkertaisuudesta turhan jyrkkinä. ­ Eikö Applekin ole omalla tavallaan asiakaslähtöinen yritys? Antamalla ihmisten, asiakkaiden, firmojen ja ohjelmistokehittäjien luoda sovellukset puhelimiinsa ja kauppoihinsa Apple kuunteli fiksusti asiakasta, vaikka johtaakin tiukasti omaa brändiään? Myös sosiaalisessa mediassa yleistynyt crowdsourcing kertoo Salmenkiven mielestä siitä, että asiakkaiden ja kuluttajien osallistamisella uskotaan saatavan tuotteita ja palveluja, jotka vastaavat asiakkaiden toiveita entistä paremmin. Käyttäjäkokemus ei ennakoi tulevaa kysyntää Kirjoittajapari perustelee näkemystään keskusteluilla Applen ja Ikean suunnittelijoiden kanssa; nämä ikonibrändit kun piutpaut välittävät asiakkaiden mieltymyksistä, vaan tekevät sellaisia tuotteita ja palveluita, joista itse pitävät ja imaisevat myös kuluttajat mukaan. Kaksikko provosoi brändijohtajia olemaan kuuntelematta asiakkaiden näkemyksiä, sillä käyttäjäkokemusten avulla ei voida myöskään ennakoida tulevaisuuden kysyntää. Nopeasti etenevät radikaalit innovaatiot eivät pääsisi markkinoille, koska valtavirta pitää niitä liian erikoisina tai marginaalisina. Pelkuruutta Ediste Oy:n tuotteistaja Jari Parantainen komppaa tanskalaiskaksikon näkemyksiä. -- Käyttäjävetoiset innovaatiot johtavat keskinkertaisuuksiin. Syntyy kultaisen keskitien insinöörituotteita, joista puuttuu intohimo. -- Syy jatkuvaan asiakkaiden mielipiteiden kyselyyn on sama kuin markkinatutkimustenkin motiivi: näin johtajat saavat mahdollisuuden sysätä vastuuta tärkeistä päätöksistä asiakkaiden kontolle. Se on pelkuruutta, Parantainen sanoo. Hänen mukaansa esimerkiksi halpalentoyhtiöiden konseptia tuskin olisi "Hyvää tarkoittavat asiakkaat jalostavat usein sellaista, mikä muuttuu pian tarpeettomaksi." syntynyt, jos asiakkailta olisi kysytty, haluavatko he lentää pari tuntia ilman ruokaa. -- Perinteiset lentoyhtiöt uskoivat asiakkaiden haluavan lennoilla hygieenista, maukasta ruokaa. Ryanair sen sijaan totesi, että aikuinen ihminen kestää tunnin pari ilman ruokaa. Samalla lentokoneiden vessojen siivouskustannukset kutistuivat oleellisesti, Parantainen toteaa. Hän muistuttaa, että hyvää tarkoittavat asiakkaat jalostavat usein sellaista, mikä muuttuu pian tarpeettomaksi. -- Käsiporan valmistaja kysyi 10 vuotta sitten perheenisältä, miten työkalusta tulisi parempi. Asiakas halusi pidempää johtoa. Insinööri tiesi jo silloin, että akkukäyttöisessä koneessa ei tarvita pitkää johtoa. Pyydä idean lisäksi myös tilaus Kuluttajistuminen on ilmiö, joka haastaa niin yritysten tuotekehityksen kuin tietohallinnon. Mainostoimisto SEKin toimitusjohtaja Marco Mäkinen muistuttaa, että ihmiset eivät aina todellisessa elämässään tee niin kuin nettipaneeleissa tai fokusryhmissä kertovat tekevänsä. -- Jos lähtee mukaan muodikkaaseen crowdsourcingiin, kannattaa ideoiden lisäksi pyytää ihmisiltä suoraan myös tilauksia. Muuten voidaan olla tilanteessa, että varastossa on paljon kuluttajien ideoimia tuotteita, joita kukaan ei halua ostaa. Mäkinen kertoo esimerkin matkapuhelinmarkkinoilta. -- Monet keski-ikäiset ihmiset valittavat, että uudet matkapuhelimet ovat liian vaikeita käyttää; halutaan helppoja laitteita. Ihmiset kaipaavat yksinkertaisuutta, mutta sitäkin enemmän sosiaalista arvostusta. Siksi käytännölliset Doromatkapuhelimet jäävät kauppojen hyllyille, kun taas uutta valkoista iPhonea joutuu jonottamaan. eikö uusi ajatus kelpaakaan? Asiakkaan ja asiantuntijaorganisaation yhteistyö on usein veteen piirretty viiva. Asiantuntijaorganisaatiot syntyvät tarpeeseen tarjota asiakkaille ajanmukaisia ja kustannustehokkaita palveluja, mutta uusien ajatusten markkinointi saatetaankin asiakaskunnassa kokea kielteisenä
• 6 Työelämän ammattilaisvahvistukset IT-AMMATTILAINEN Oxana Gumanenko avoimuuden ja tunteiden puolesta syntymäpaikka: Pietari, Venäjä Kansalaisuus: Venäjä ikä: 29 Koulutus: teknillinen yliopisto, moskova suomeen 2007 työ suomessa: software specialist / tekla Perhe: suomalainen puoliso, 7-vuotias poika tärkeää elämässä: Perhe sekä omassa työssä kehittyminen ja eteenpäin meneminen xana Gumanenko on työskennellyt Teklassa vuoden 2010 loppupuolelta lähtien. Suomalaisia työtovereitaan hän kuvaa vastuuntutuntoisiksi. ­ Voin ehdottomasti luottaa siihen, että suomalaiset kollegani hoitavat asiat niin kuin on sovittu. ­ Välillä suomalaiset ovat melkoisen ujoja, mutta tietysti sekin riippuu ihmisestä. Itse olen aika puhelias ja spontaani ja haluan tutustua uusiin ihmisiin, Gumanenko kertoo. Hän pitää hyvänä asiana Teklan kansainvälistä ilmapiiriä, jossa on useita eri kansallisuuksia edustavia työntekijöitä. Työyhteisö on elävä ja ihmisten kanssa on helppo kommunikoida. o Suomalainen oppii jakamaan näkemyksiään ­ Itse olen oppinut muilta ulkomaalaisilta työntekijöiltä avointa kommunikointia ja muiden kuuntelemista. Uskonkin, että maahanmuuttajat opettavat suomalaiselle työyhteisölle, miten suuressa kansainvälisessä ryhmässä toimitaan ja jaetaan omia mielipiteitä. Teklaan Gumanenko hakeutui, kun hän huomasi netissä avoimen työpaikan. Hän oli jo aikaisemmassa työpaikassaan työskennellyt Teklan ohjelmiston parissa. ­ Parasta työssäni on, että pääsen toteuttamaan omia ideoitani ja voin auttaa kollegoitani. Työni sisältää riittävästi vastuuta ja olen innoissani, kun pääsen kehittämään ja testaamaan ohjelmistotyökalujen toiminnallisuutta. Oxana Gumanenkon mielestä paras ratkaisu syntyy yhdessä keskustelemalla. FaKTa Muuttajat suomeen muutti 25 636 henkilöä vuonna 2010. suomesta muutti pois 11 900 henkilöä. suomeen muuttaneista pakolaisia oli noin 3200. luvussa ovat mukana kiintiöpakolaiset, myönteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat ja perheenyhdistämisohjelman kautta vastaanotetut. suomeen muuttavien koulutustaso on keskimäärin alhaisempi kuin pois muuttavien. tilastot maahanmuuttajien koulutustasosta ovat kuitenkin puutteelliset. suomen kansalaisuuden sai vuonna 2010 noin 4300 ulkomaalaista. Kuuntele muita ja keskity Jos Gumanenko olisi työyhteisön pomo, hän olisi avoin toisten ideoille, mutta keskittyisi samalla tiukasti päämäärään. Toisten kuunteleminen ja keskusteleminen on hänen mukaansa tärkeää, koska niin voi löytää kulloiseenkin tilanteeseen parhaan ratkaisun ja oppia uutta. Ikävä venäläistä läheisyyttä ja avoimuutta Omasta kotimaastaan Gumanenko kaipaa ihmisten spontaanisuutta ja sydämellisyyttä. Venäläiset näyttävät tunteitaan paljon enemmän kuin suomalaiset. ­ Toisaalta tapa työskennellä on Suomessa parempi. Ihmiset täällä ovat vastuuntuntoisempia ja päämäärätietoisempia ja he myös miettivät ja suunnittelevat asioita enemmän. Venäjällä tuntuu aina olevan kiire, mikä ei välttämättä ole hyväksi. Oxana Gumanenko on kotiutunut hyvin Suomeen ja voi hyvinkin kuvitella asuvansa täällä tulevaisuudessakin. Hän pitää myös mahdollisena, että työskentelisi Teklassa, sillä hän arvostaa yrityksen dynaamisuutta, sen tarjoamia kehittymismahdollisuuksia ja joustavaa tapaa tehdä töitä. Teksti: Jaana Rantalainen
• 7 Suomessa tekee työtään noin 60 000 maahanmuuttajaa. Oman alansa ammattilaiset Oxana, Omar, Alexandra, Carlos ja Saido kertovat, mitä uutta he voivat antaa suomalaiselle työyhteisölle. FaKTa Ulkomaiden kansalaisia oli Suomessa vuoden 2010 lopussa noin 168 000. Heistä virolaisia 17,3% venäläisiä 16,9% ruotsalaisia 5,1% somalialaisia 3,9% kiinalaisia 3,3% Haastateltavat on valokuvannut Jarmo Teinilä, ellei toisin ole mainittu. Carlos Vasquez vitsailee paljon, auttaa mielellään muita ja uskoo, että joustava työrytmi maksimoi tehokkuuden. t FaKTa eklassa kaksi vuotta työskennellyt Carlos Vasquez kokee, että häntä ja hänen suomalaisia kollegoitaan yhdistää auttamisen halu. ­ Teklalla on tuote, josta me kaikki ikään kuin pidämme huolta ja autamme toinen toistamme sen kehittämisessä. Yhteistä meille on myös toistemme vapaa-ajan ja perheen kunnioitus. Pidän riittävää vapaa-aikaa tärkeänä asiana. Se ei ole ollenkaan itsestäänselvyys monessakaan maassa. Vasquez toteaa, että hän keskimäärin puhuu ja vitsailee paljon enemmän kuin työtoverinsa. Suomalaiset ovat pidättyväisempiä. Teklasta hän kuuli ystävältään suomen kielen kurssilla. Ystävä toimi englannin opettajana Teklassa ja tunsi yhtiön sitä kautta. ­ Työni sisältää IT-tuen antamista asiakkaille. Minusta on mukava auttaa asiakkaita ja löytää ratkaisuja ongelmiin. Pidän myös Teklan ohjelmistoista, joita tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän. Lisäksi minusta on rikkaus, että Teklassa on paljon ulkomaalaisia töissä. ­ Työyhteisön esimiehenä jatkaisin tällaista joustavaa tapaa työskennellä, koska uskon sen maksimoivan työntekijöiden tehokkuuden. ­ Ihmiset ovat onnellisempia, kun he saavat itse päättää työrytminsä. Näin ei ole monessakaan maassa, Vasquez sanoo ja lisää, että hän haluaisi myös olla helposti lähestyttävä esimies, jolle kaikkien olisi helppo puhua. Vasquez toteaa, että hän voi antaa suomalaiselle työyhteisölle paitsi oman ammatillisen osaamisensa myös omaan persoonaansa liittyvät hyvät puolet. Ystävällinen ja puhelias mies piristää työyhteisöä ja tuo omat näkemyksensä muiden jaettavaksi. ­ Työyhteisömme on hyvin kansainvälinen, ja meidän kaikkien vahvuuksia ja kulttuurien tuntemusta kannattaa käyttää hyväksi. Suomalaiset ovat hyvin uteliaita, ja minusta on mukavaa esimerkiksi lounastauolla kertoa omasta maastani. IT-AMMATTILAINEN Carlos Vasquez Töissä koko persoonallaan syntymäpaikka: lima, Peru Kansalaisuus: Peru ikä: 28 Koulutus: m.Eng., rakennusinsinööri (civil engineer), imperial College london suomeen 2008; tapasi suomalaisen vaimonsa lontoossa, ja pari päätti tulla suomeen, jossa Carlosin silloisella työnantajalla oli toimipiste työ suomessa: software specialist / tekla Perhe: Puoliso ja pieni tytär tärkeät asiat: Perhe suomessa ja Perussa motto: try to smile a lot! Koti-ikävä hellittää äidinkieltä puhuessa Kotimaastaan Carlos Vasquez kaipaa ennen kaikkea perhettään, ystäviä ja ruokaa. Kaihomielen yllättäessä hän hakeutuu espanjaa puhuvien kollegoiden seuraan. Jo vuosia ulkomailla asunut mies toivookin 10-15 vuoden kuluttua olevansa jälleen Perussa. Ehkäpä Tekla on siihen mennessä avannut sinne toimiston! Teksti: Jaana Rantalainen erilaisuuden ymmärtäminen parantaa työtehoa Vasquezin mielestä suomalainen tapa tehdä töitä on hyvä. Työyhteisössä ymmärretään, että ihmiset ovat erilaisia ja heillä voi olla erilainen työrytmi; joku haluaa tulla aamulla aikaisin töihin ja joku toinen vasta myöhemmin. Maahanmuuttaja/Maastamuuttaja sv Invandrare/Utvandrare eng Immigrant/emigrant maasta toiseen muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia henkilöitä. lähde: maahanmuuttovirasto > sanasto
• 8 3/2011 TALOushALLINNON OsAAjA Omar Masheh Omar Masheh rohkaisee työporukoita kokoontumaan yhteen myös työajan ulkopuolella. Mitä sinussa ja suomalaisessa työtoverissasi on samanlaista? ­ Olemme kiinnostuneita kaupan alasta ja pidämme asiakastyöstä. Haluamme tehdä hyvää työtä ja olemme täsmällisiä ja huolellisia. Teemme yhteistyötä ja autamme toisiamme. ­ Työnantajan tarjoamat henkilöstöedut yllättivät iloisesti; saamme esimerkiksi alennusta ruoasta. Ikeassa järjestetään pari kertaa vuodessa henkilökunnan juhlia ja muuta yhteistä tekemistä. Jos olisit esimies, mitkä olisivat johtamisperiaatteesi? ­ Tärkeimpinä pidän oikeudenmukaisuutta ja tasapuolisuutta. Olisin myös avoin ja viestisin yrityksen asioista aktiivisesti kaikille työntekijöille. Rohkaisisin sosiaaliseen käytökseen ja järjestäisin yhteisiä illanviettoja ja tempauksia. ystävyyden yhteisössä syntymäpaikka: irbid, Jordania Kansalaisuus: Jordania; aikeissa hakea suomen kansalaisuutta ikä: 35 Koulutus: Kirjanpitäjä, al-Balga applied university suomeen 2007: "Vaimoni on suomalainen, ja muutto suomeen tuntui järkevimmältä." työ suomessa: inventory Controller / ikea, tampere Perhe: Puoliso ja pieni poika; kotimaassa ja maailmalla 12 sisarusta Elämän tärkeimmät asiat: Perhe, terveys ja hyvin tehty työ entä erilaista? ­ Meitä eri puolilta maailmaa Suomeen muuttaneita on Ikeassa paljon ja meidän on ollut helpompi tutustua toisiimme kuin useampiin suomalaisiin työtovereihin. Olemme sosiaalisempia ja avoimempia kuin suomalaiset. ­ Itse ystävystyn helposti. On ollut yllättävää, kuinka monet suomalaiset uskaltautuvat keskustelemaan vasta muutaman lasillisen jälkeen. Mitä kaipaat omasta kotimaastasi? ­ Perhettäni, kavereitani, yhdessäolon kulttuuria ja arabiruokaa. Olemme hyvin perhekeskeisiä ja perheeseen kuuluvat niin sukulaiset kuin kaikkien ystävätkin. Työpaikastani Jordaniassa kaipaan syvempää ystävyyttä työkavereiden kanssa sekä yhteistä ajanviettoa myös töiden jälkeen. Missä olet 10 vuoden päästä ja mitä teet? ­ Asumme perheeni kanssa Suomessa ja suomen kieleni on jo lähes täydellistä. Toivottavasti olen Ikeassa töissä tai muualla kaupan alalla, viisaampana ja osaavampana johtotehtävissä. Teksti ja kuva: Emma Anttila Mikä suomalaisessa työyhteisössä on parasta? ­ Meillä kaikki auttavat toisiaan riippumatta tittelistä ja asemasta organisaatiossa. Työkulttuuri ei ole hierarkkinen ja se näkyy kaikessa toiminnassamme. Yhteisö on rento ja kaikilla on samanlaiset työvaatteet. ­ Ikeassa, ja varmasti muissakin suomalaisissa työpaikoissa, tuetaan yksilön kehitystä. On ollut mukava saada osallistua kehityskeskusteluihin ja nähdä, että kun osoittaa oman kiinnostuksensa, työnantaja pyrkii kouluttamaan ja tarjoamaan uusia mahdollisuuksia. FaKTa ulkomaisten työntekijöiden osuus yritysten henkilöstöstä suomessa: Nokia 12,5% tekla 12% sodexho 10% ikea 6% aBB 2,6% EK:n jäsenyritykset 2,3% (keskiarvo) 24 kansallisuutta Tekla on kansainvälinen myös kotimaassaan: ohjelmistoyhtiön Suomen-henkilöstöstä ulkomaalaisia on 12 prosenttia. Vuonna 1966 perustettu Tekla on tänä päivänä kansainvälinen yhtiö: asiakkaita 100 maassa, toimisto 15 maassa ja globaalisti työntekijöitä liki 500. Suomessa teklalaisia on 300. Heistä 12 prosenttia on ulkomaalaisia. ­ Espoon pääkonttorissamme on töissä 24:n eri kansallisuuden edustajia, ja naisten osuus on sama kuin Teklassa yleensä eli 30 prosenttia. Valtaosa ulkomaalaisista työskentelee tuotekehitystehtävissä, taustoittaa Teklan henkilöstöjohtaja Anneli Bergström. Ulkomaalaisten työntekijöiden osuus oli Teklassa melko vähäinen aina vuoteen 2007 asti, jolloin yhtiön työntekijöiden ja myös ulkomaalaisten työnhakijoiden määrä alkoi kasvaa merkittävästi ­ Nuorten työntekijöiden liikkuvuus maasta toiseen on lisääntynyt yleisestikin. Uskon, että Teklaan hakeudutaan, koska yrityksen ja sen tuotteiden tunnettuus on kasvanut ja niistä ollaan kiinnostuneita. Lisäksi englanninkieliset työpaikkailmoituksemme netissä ovat kaikkien ulottuvilla, Bergström sanoo. ­ Monet ulkomaalaisista työntekijöistämme ovat parisuhteessa suomalaisen kanssa, mikä tuo heidät Suomeen. Lisäksi meille tulee työntekijöitä komennusten kautta muista tytäryhtiöistä. ­ Myös Suomen maine hyvänä IT-maana houkuttelee. Teklan Suomen henkilöstöstä noin 75 prosenttia on korkeakoulututkinnon suorittaneita. Ulkomaalaiset eivät tee tässä poikkeusta, sillä useimmilla heistä on korkeakoulututkinto, joko Suomessa tai ulkomailla suoritettu. den kanssa. He myös jakavat meille tietoutta omasta kulttuuristaan ja tavastaan toimia. ­ Myös ulkomaankomennukset tekevät hyvää puolin ja toisin; esimerkiksi täällä työskentelevät intialaiset oppivat ymmärtämään suomalaista kulttuuria ja voivat viedä ymmärtämyksen oman Ulkomaalaiset rikastuttavat työyhteisöä Valtaosa Teklan liikevaihdosta tulee maailmalta ja suurin osa asiakkaistakin on Suomen ulkopuolella. Anneli Bergströmin mukaan globaali toiminta on Teklalle arvo. ­ Se, että meillä on Suomessa ulkomaalaisia työntekijöitä, avartaa ja helpottaa eri kulttuurien ymmärtämistä. Täällä työskentelevät ulkomaalaiset voivat auttaa kanssakäymisessä asiakkai- Ulkomaalaiset ovat erittäin motivoituneita työntekijöitä, sanoo Teklan henkilöstöjohtaja Anneli Bergström.
• 3/2011 9 saido Mohamedin mielestä hyvässä työpaikassa ollaan kuin yhtä suurta perhettä. uoden pakolaisnaiseksi valittu Saido Mohamed uskoo, että muualta muuttaneilla on paljon annettavaa suomalaiseen työelämään. ­ He tuovat oman kulttuuritaustansa työpaikalle. He ovat usein joustavia ja sosiaalisia ja haluavat, että kaikki viihtyvät töissä, Somaliasta Suomeen yhdeksäntoista vuotta sitten muuttanut Mohamed arvioi. Afrikkalaisessa kulttuurissa työyhteisö on kuin perhe. Muista välitetään. Ja kuten perheessäkin, asioista riidellään ja erimielisyydet sovitaan. ­ Suomessa ollaan aika varovaisia. Vaikka töissä huomataan ongelmia, niihin ei uskalleta puuttua. v Hyvä pomo on reilu Mohamed on työskennellyt seitsemän vuotta asiantuntijana Ihmisoikeusliitossa. Sen kaksitoista työntekijää ja kolme harjoittelijaa muodostavat hänen mielestään eräänlaisen perheen. Tilanne on siis hyvä. ­ Ammattitausta yhdistää. Jokainen on tietysti yksilö, mutta olen kokenut, että tapa tehdä työtä on meillä kaikilla melko samanlainen. Työt vievät Mohamedin eri puolille maata. Hän kouluttaa muun muassa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Vapaa-aikanaan hän toimii maahanmuuttoon liittyvissä kansalaisjärjestöissä. ­ Olen mukana hallituksissa ja johtoryhmissä ja olen huomannut, että minulla on selkeä mielipide asiaan kuin asiaan. Kunnioitan kuitenkin demokratiaa. Minulle on tärkeää, että kaikki ovat tasavertaisia ja että jokainen huomioidaan. Mohamedin mielestä hyvä johtaja on reilu kaikille alaisilleen eikä puutu esimerkiksi kulttuuritaustaan tai uskontoon. ­ Hän joustaa ja ymmärtää, että työntekijät ovat erilaisia ja että kullakin on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Perhe maailmalla Kotimaastaan Mohamed kaipaa lapsuudenkavereita, joita ei ole enää mahdollista tavata. Ja myös sitä, että perhe oli silloin koossa. Mohamed tuli Somalian sisällissodan jaloista Suomeen isosiskonsa kanssa. Nykyään sisko asuu Lontoossa. Myös Mohamedin muut kuusi sisarusta ovat lähteneet omiin suuntiinsa kotiseudulta. ­ Soitamme toisillemme joka päivä ja tapaamme Facebookissa. Maailma ei ole enää iso, Mohamed huomauttaa. Tulevaisuudessa hän toivoo olevansa kansainvälisissä tehtävissä, kenties jossain päin Afrikkaa. ­ Lasten ja naisten oikeuksiin liittyvien asioiden parissa. Teksti: Jukka Behm IhMIsOIKEus­ AsIANTuNTIjA saido Mohamed Kuin yhtä perhettä syntymäpaikka: mogadishu, somalia Kansalaisuudet: suomi ja somalia ikä: 36 Koulutus: Erikoissairaanhoitaja ammatteja: työskennellyt siivoojana, tarjoilijana, tulkkina ja sairaanhoitajana. suomeen 1992. Perhe: saido itse. sisarukset perheineen asuvat eri puolilla maailmaa. motto: "Vaadi, mutta ole rehellinen." Alexandra salmela on oma pomonsa, mutta ei osaa johtaa itseään. maansa työyhteisöön, mikä edesauttaa yhteistyötä. Bergström toteaa, että ulkomaalaiset ovat erittäin hyviä työntekijöitä, sillä yleensä ulkomaille lähtee kotimaansa parhaimmisto. Kaikki Teklaan tulijat testataan, ja työtehtäviin valikoituvat parhaat osaajat. ­ Ulkomaalaiset työntekijämme ovat kaiken kaikkiaan motivoituneita. He kaipaavat haasteita ja haluavat saada riittävästi kehittymismahdollisuuksia. Näitä me pystymme tarjoamaan. Teksti: Jaana Rantalainen eollisuusrakennuksessa Tampereella sijaitsee Teatteri Telakan puvustamo. Yhdessä sen nurkkauksessa ei synny vaatteita näytelmiin vaan tekstiä romaaniin. ­ Sain tuttujeni kautta nopeasti suhteellisen edullisen työskentelytilan, Alexandra Salmela selvittää. Hän kuvailee työnurkkaustaan vaatimattomaksi, jopa spartalaiseksi. Rauhaa riittää ja virikkeet puuttuvat. Säännöllistä työrytmiä Salmela ei ole löytänyt. Työhön liittyvät matkat ja lasten hoitaminen vaikeuttavat ajatusta, jonka mukaan työmaalla pitäisi olla yhdeksältä aamulla. Päiväohjelmasta riippuen hän lähtee sieltä pois iltapäivällä kahden ja viiden välillä. t KIRjAILIjA Alexandra Salmela Ilman suuria suunnitelmia syntymäpaikka: Bratislava, slovakia Kansalaisuus: slovakia. "En ole saanut aikaiseksi hakea suomen kansalaisuutta." ikä: 30 Koulutus: teatteridramaturgi (Bratislavan teatterikorkeakoulu); suomen kielen ja kirjallisuuden maisteri (Kaarlen yliopisto, Praha) suomeen 2007 tekemään gradua. "tänne jämähdin." ammatteja: Prahassa suomen kielen opettajana, suomessa äitiyslomalla, työttömänä ja kirjailijana Perhe: suomalainen puoliso ja kaksi pientä lasta motto:"ole realisti ­ vaadi mahdotonta!" (Ernesto "Che" Guevara) inFo Tekla Oyj · Kehittää tietomalleihin perustuvia ohjelmistoja rakennus-, infra- ja energiatoimialoille · Edelläkävijä siirryttäessä digitaalisten tietomallien käyttöön · Suomen vanhimpia ohjelmistoyrityksiä; perustettu 1966 · Liikevaihto lähes 58 milj.e ja liiketulos 10 milj.e (2010) Työnteon kokeilua Salmela muutti Suomeen neljä vuotta sitten. Hänellä on niukasti kokemusta niin sanotuista oikeista työpaikoista, sillä hän on opiskellut kaksi tutkintoa ja pitänyt kaksi äitiyslomaa. Prahassa hän opetti suomen kieltä aloittelijoille. Ennen kuin esikoiskirja 27 Eli kuolema tekee taiteilijan muodostui viime syksynä menestykseksi, Salmela kokeili Suomessa teknisen alan työtä. ­ Olin innoissani työstä ja kulkukortista kaksi ensimmäistä päivää, mutta sitten alkoi kyllästyttää.
• 10 Työ ei tuntunut merkitykselliseltä, ja ura jäi kuukauden mittaiseksi. Työyhteisö oli kansainvälinen, suomalaisia näkyi vähän. Siksi Salmela ei osaa sanoa, mitä muualta saapunut voi tuoda suomalaiseen työyhteisöön. Jos siis sellaiseen edes pääsee. ­ Moni työhakuni on päättynyt täällä tuloksettomana. 3/2011 Tyytyväinen työskentelee hyvin Jos Salmela olisi suomalaisen työpaikan pomo, hän yrittäisi luoda hyvää ilmapiiriä ja tutustuttaa työntekijät toisiinsa. ­ Luulen, että tyytyväiset ihmiset tekevät työnsä paremmin kuin tyytymättömät eivätkä yritä kusettaa työnantajaa, Salmela arvioi. ­ En tosin osaa johtaa ollenkaan, en edes itseäni. Työhaastatteluissa pomot kyselevät vaikeita kuten missä olet 15 vuoden kuluttua ja mitä silloin teet. Mitähän Salmela siihen vastaisi? ­ En edes tiedä, missä olen 15 päivän kuluttua. Ei minulla ole suunnitelmia lainkaan, järjestelmällisyys ei kuulu hyveisiini. Nopeita päätöksiä teen silloin, kun rupeaa ärsyttämään. yksinäisen työtä Alexandra Salmela aloitti teatteridramaturgian opinnot heti lukion jälkeen. Odotukset olivat suuret, samoin pettymykset. ­ Olin innokas, mutta ideoistani ei kiinnostuttu. Ei se kamalaa ollut, en vain sopeutunut luokkaan, kertoo Salmela. ­ Pidän tiimityöstä, mutta on hankala löytää ihmisiä, joiden kanssa sitä pystyisi tekemään niin, että kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä. Nyt lähin työkaveri on kustannustoimittaja. Koska uusin kirjoitustyö on alkuvaiheessa, tämän kanssa ei ole työhön liittyvää kanssakäymistä. Salmela käy kuitenkin usein rupattelemassa Teoskustantamossa, koska se on hauskaa. Suomalaisiin kollegoihinsa hän taas ei ole ehtinyt syvemmin tutustua. ­ Olen kyllä ihaillut, kuinka kirjailijat esittelevät lehdissä työhuoneitaan ja kertovat, miten osaavat järjestää aikaa työhönsä. Itse en siihen pysty. Toisaalta kirjailijalle työ on aina läsnä. LaSKUTOIMITUS montako työssä käyvää maahanmuuttajaa naapurustossasi asuu? Yllätyitkö? Ikävä Tonavaa Synnyinseudultaan Salmela kaipaa jokea. Tampereella on järviä, mutta ne eivät virtaa Tonavan lailla. Kirjailijan ammattia hän harjoittaisi mieluiten paikassa, jossa on rauhallista, valoista ja lämmintä, ainakin sisällä. ­ Paikalla ei sinänsä ole väliä, henkinen tila on tärkeämpi. Teksti: Jukka Behm Juttukokonaisuuden numerotiedot on poimittu seuraavista lähteistä: Tilastokeskuksen väestö- ja työssäkäyntitilastot; EK:n, ETLAn, VATT:n ja VM:n tiedotteet; yrityksiltä suoraan saadut tiedot. Rohkea, ahkera ja sopeutumiskykyinen Aalto-yliopiston tekniikan korkeakoulujen (entinen TKK) englanninkieliset Master-ohjelmat aloitettiin 12 vuotta sitten. Pioneerina oli nykyinen Sähkötekniikan korkeakoulu. suurin osa koulun Master-opiskelijoista tulee EU:n ulkopuolelta. ­ Ihmiset, jotka jättävät kotimaansa ja lähtevät ulkomaille opiskelemaan, ovat rohkeita, avomielisiä ja sopeutumiskykyisiä, sanoo kansainvälisten asioiden päällikkö Anita Bisi Sähkötekniikan korkeakoulusta. ­ He tekevät kotimaastaan lähtiessään suuren investoinnin henkisesti mutta myös taloudellisesti siitäkin huolimatta, että koulutus Suomessa on ollut maksutonta. Meillä pitää olla tarjottavanamme vastinetta koulutuksen sisältöön ja laatuun liittyville lupauksillemme ja niiden nostattamille tulevaisuudenodotuksille. Bisi muistuttaa, että Suomeen tullut Master-opiskelija on yhteiskuntamme näkökulmasta kustannustehokas: hän kun ei ole ollut täällä päivähoidossa eikä koulussa, ja hänellä on Bachelor-tutkintokin valmiina tänne tullessaan. ulkomaalaiset opiskelijat ovat Bisin mukaan motivoituneita ja saavat hyviä arvosanoja. Myös jatko-opiskelu kiinnostaa monia, osin siksikin, että talouden suhdanteet näkyvät heti työllistymisessä: nousukaudella ulkomaalaisetkin opiskelijat löytävät työtä jo opiskeluaikana mutta kun talous heikkenee, ulkomaalainen vastavalmistunut diplomiinsinööri jää työnhaussa kakkoseksi. ­ Moni on tullut Suomeen sillä odotuksella, että jää tänne töihin ainakin muutamaksi vuodeksi. Pettymys on suuri, jos valmistumisen jälkeen huomaakin olevansa työtön ja rahaton, Bisi toteaa. lue lisÄÄ: sovelto.fi/lukusali Kuka palkkaa ulkomaalaisen vastavalmistuneen? Pitääkö ulkomaalaisen osata täydellistä suomea? FaKTa suomessa opiskelee tällä hetkellä noin 13 000 kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa. Master-opiskelijoista valtaosa tulee Suomeen opiskelemaan, osa taas on tullut ensin Suomeen töihin tai suomalaisen puolisonsa mukana ja aloittanut opinnot myöhemmin. Valituksi on tullut myös paperiton pakolainen; korkeakoulu salli miehen osallistua pääsykokeeseen, ja nyt hän on tohtoriopiskelija. Kysyntä Sähkötekniikan korkeakoulun viiteen Master-ohjelmaan on ollut tasaista. Tänä vuonna hakemuksia tuli noin 500 ja 180 valittiin. Noin puolet valituista ottaa opiskelupaikan vastaan. Yhteensä Aalto-yliopiston tekniikan korkeakoulujen englanninkielisiin Master-ohjelmiin hyväksyttiin tänä vuonna noin 540 opiskelijaa. Teksti: Sari Tiiro Kuva: Aalto-yliopisto
• 3/2011 Teksti: Jukka Behm Kuva: Jarmo Teinilä OMan Työn JOHTaMInen Kuka tahansa voi kasvaa oman alansa työhyvinvoinnin osaajaksi, sanoo Kirsti Narinen ulkoasiainhallinnosta. 11 oman hyvinvointinsa sankari Ulkoasiainhallinnossa kymmenen hengen tiimi kehittää henkilöstön työhyvinvointia. Kaiken perustana on, että työntekijä pitää itse itsestään huolta. istä on työhyvinvointi tehty? Monista pienistä palasista kuten työtilan hyvästä valaistuksesta ja ilmanlaadusta sekä toimivista ja ergonomisista työvälineistä. Tärkeää on myös tavoitteellinen johtaminen, osaamisen ja tehtävän kohtaaminen sekä kuulluksi tulemisen ja arvostuksen kokemus. ­ Nämä kaikki ovat asioita, joihin työnantaja ja esimies voivat vaikuttaa, sanoo ulkoasiainhallinnon työhyvinvointipäällikkö Kirsti Narinen. Narisen johtaman tiimin tehtäviin kuuluvat työnantajan velvoitteiden eli työterveydenhuollon, työsuojelun ja työturvallisuuden koordinointi ja valvonta. Reilun vuoden ajan on voimavaroja lisätty työhyvinvoinnin kehittämiseen. ­ Olemme tunnistaneet ja nimenneet konkreettisia seikkoja, joilla on merkitystä työhyvinvoinnin kannalta. Niin pääsemme keskustelun alkuun, ja vähitellen esille voidaan ottaa herkempiä aiheita, Narinen kertoo. ­ Tavoitteena on, ettei jatkossa ole yhtään sellaista työntekoon vaikuttavaa asiaa, josta ei voitaisi puhua. Yksityiselämänsä käsittelyn rajat jokainen määrittelee toki itse. m ­ Työaikasuojelu on yksi suurimmista haasteistamme. Siis se, että työaika pysyy tolkullisena, Narinen sanoo. ­ Meillä on paljon tehtäviinsä sitoutuneita asiantuntijoita, joiden työmäärää sanelevat ulkopuoliset tapahtumat kuten poliittiset prosessit, luonnonkatastrofit ja suuronnettomuudet. Silloin kun maailmalla kuohuu, täällä ei ole työaikaa. Jos on loputtomasti tekemistä, voi olla vaikea pysähtyä ja miettiä, kuinka siitä suoriutuu järkevästi ja oikeassa järjestyksessä. ­ Kuljetaan vain virran mukana, deadlinesta seuraavaan, Narinen kuvaa. Ajanhallinnan ongelmat kumpuavat Narisen mukaan usein työn huonosta suunnittelusta, heikosta johtamisesta tai johtamisen puutteesta. ­ Työntekijä saattaa kokea itsensä merkitykselliseksi vain silloin, kun kalenteri pullistelee. Mutta jos se on vinKKi "Ihminen jaksaa keskittyä täysillä yhteen asiaan vain 10 minuuttia. Jokaisen 45 minuutin jälkeen olisikin hyvä joko pitää pikku tauko tai tehdä hetki jotakin muuta." Kouluttaja Mia-Maria Karjalainen, Sovelto 60­40 Lähetystöneuvos roy eriksson osallistui Sovelton järjestämään ajanhallintakoulutukseen kesäkuussa. ­ Kuten monella muullakin, työpaineet ovat kovat ja sähköpostitulva valtava, sanoo ulkoasianministeriön Eurooppaosastolla työskentelevä Eriksson. Ajanhallinnan parantamisen vinkkejä hän lähti hakemaan avoimin mielin. ­ Varmasti joitakin keinoja olen käyttänyt jo ennestään, mutta asiat konkretisoituvat, kun ne puetaan sanoiksi, Eriksson arvioi. Hän pitää hyödyllisenä neuvoa, jonka mukaan vain 60 prosenttia työajasta kannattaa suunnitella etukäteen. Loppu 40 prosenttia on hyvä jättää tehtäville, jotka tulevat yllättäen. ­ Tärkeä ohje on myös se, että yksi työ kannattaa ainakin yrittää tehdä loppuun ennen kuin aloittaa toista. Liian helposti tulee käytyä kesken kaiken uuden asian kimppuun. Jos kalenteri on täyttynyt palavereista, milloin itse työ tehdään? täyttynyt palavereista, milloin itse työ tehdään? Harvan toimenkuvana on pelkkä verkostoituminen. Narinen on käynyt Sovelton järjestämässä ajanhallintakoulutuksessa monien muiden ulkoministeriön työntekijöiden tavoin. ­ On paljon asioita, jotka muuttuvat itsestäänselvyyksiksi vasta kun niihin kiinnittää huomiota. Sähköpostin lähettäminen kollegalle naapurihuoneeseen ei taida olla kovin epätavallista. Voisi olla nopeampaa nousta ja käydä kertomassa asiansa. ­ Mutta se mikä on tehtävissä, pitäisi tehdä. Voidaan tukea liikuntaharrastuksia, järjestää lounasruokailu ja toimiva työterveyshuolto sekä tarjota virkistyspäiviä ja työyhteisökoulutusta. Tämän kaiken olemme tehneet. Narisen mielestä työhyvinvointia täytyy kuitenkin ajatella kokonaisuutena. ­ Ei minään yhteisenä keppijumppana vaan työnteon kokonaishallintana. Työkyky ja työhyvinvointi ovat myös ihmisten omissa käsissä. Niiden saavuttaminen edellyttää, että työntekijä nukkuu ja syö hyvin, liikkuu vapaa-aikanaan ja viettää aikaa perheensä kanssa. Työhyvinvointia tulee pohtia Narisen mukaan ennen kaikkea tehokkuuden näkökulmasta. Se, jonka toimenkuva ja tavoitteet ovat selkeät, tuottaa todennäköisesti parhaan tuloksen työnantajalle. inFo Työajan suhteellisuus Ulkoasiainhallintoon kuuluu noin tuhat ulkoministeriön työntekijää ja noin sadan ulkomaanedustuston 600 Suomesta lähetettyä ja 1100 paikallista työntekijää. Itsestä kiinni Työhyvinvoinnin parantamisessa työnantajalla on rajalliset mahdollisuudet. · Edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia ja toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen maailman hyväksi. · Ulkomaanedustustoja noin 100, joissa 600 Suomesta lähetettyä ja 1100 paikallista työntekijää · Suomessa noin 1000 työntekijää
• 12 Teksti: Antti Kirves Kuva: Jarmo Teinilä JOHTaMInen 3/2011 enemmän aikaa bisnekseen Nanso määrittelee henkilöstönsä ICT-osaamisen minimitason ja luo yhteisiä pelisääntöjä. Asiakirjamallit tehostavat nansolaisten arkea ja vapauttavat aikaa tärkeämpään. i tehdä enää vaatteitakaan ilman tietotekniikkaa. Nansossa toimihenkilöt käyttävät Microsoft Officea ja tehtävästä riippuen muita ohjelmia. Markkinoinnissa ja suunnittelussa käytetään Photoshopia, InDesignia ja muita grafiikan ohjelmia. Myynnissä ja palkkahallinnossa on omat ohjelmistonsa ja logistiikassa omansa. Kun käyttöä on paljon ja monenlaista, koulutustarpeitakin riittää. Oppimisen tarvetta on myös lisännyt Nansossa viime vuonna toteutettu organisaatiomuutos, jossa eri brändien myyjät siirtyivät myymään kaikkia brändejä. Sovelton kanssa räätälöity koulutus koostuu useasta moduulista: sähköisen viestinnän pelisäännöt, ajanhallinta ja palaverit, tietokone työkaverina, matkustajan tietopaketti sekä Word, Excel ja PowerPoint. ­ Tavoitteena on, että kaikki toimihenkilöt kävisivät koulutuksen parin seuraavan vuoden aikana. Se on melkoinen joukko, yli sata henkeä, kertoo koulutusprojektin koordinointiin osallistunut HR-assistentti Heli Vainio Nansosta. e "Hyvät ICT-taidot tehostavat työntekoa, jolloin jää enemmän aikaa olennaisen bisneksen tekoon." ­ Henkilöstö on meille erittäin tärkeä voimavara ja liiketoimintamme menestystekijä, jonka varaan yrityksemme brändit ja niiden menestys rakentuvat. ­ Meillä on paljon erityisosaamista tuotesuunnittelussa ja tuotannossa, kuten kuosien suunnittelussa, värjäysprosessissa ja painoteknologiassa. Nyt haluamme nostaa osaamistasoa yleisissä työelämätaidoissa kuten kielissä ja ICT:ssä. Hyvät ICT-taidot tehostavat ja helpottavat työntekoa, jolloin jää enemmän aikaa olennaiseen bisneksen tekoon, Syrjälä sanoo. Hän pitää tärkeänä, että nansolaiset on ammattitaitoisia, motivoituneita, omaaloitteisia ja sitoutuneita moniosaajia. ­ Enää ei riitä, että on jonkin asian ekspertti. Haluamme, että nansolaisilla on ymmärrystä laajemminkin kuin vain omasta työstään ja että he ovat kiinnostuneita siirtymään tehtävästä toiseen. Sellainen edesauttaa työhyvinvointia ja motivaatiota. luodaan myös tietotekniikan pelisäännöt, jotka määrittelevät työn prosesseja ja sitä, miten tietokonetta käytetään työssä. Tietotekniikan pelisäännöt ovat esimiehillekin hyvä työkalu, kun kartoitetaan alaisten osaamista ja perehdytetään uusia työntekijöitä. Nansolle toteutetaan samalla toiminnallinen asiakirjamalliratkaisu, jonka avulla henkilöstön on helppo luoda yrityksen brändin mukaisia esityksiä ja asiakirjoja. Ratkaisu helpottaa arjen työtä ja vapauttaa aikaa tärkeämmille tehtäville. Nanso Group oy · 90-vuotias perheyritys · Suomen toiseksi suurin vaateteollisuusyritys · Liikevaihto noin 67 miljoonaa euroa · Työllistää noin 650 henkeä, joista noin 530 Suomessa · Vuosituotanto noin 3,9 miljoonaa vaatetta, 9 miljoonaa paria sukkahousuja ja 3 miljoonaa paria karkeita sukkia inFo Minimitasoa etsimässä Pelkkä koulutuskin auttaa jouhevoittamaan työn tekemistä, mutta yksin se ei riitä. Sovelto on suunnitellut asiakkailleen työelämälähtöisen kokonaisratkaisun, jonka tavoitteena on poistaa työnkulkujen pullonkauloja ja parantaa osaamista. Nansossa projektin päämääränä on määritellä se ICT-osaamisen minimitaso, joka henkilöstöllä pitää olla. Yhtiölle Moniosaajat tuovat menestyksen Nanson menestyksen takana ovat ihmiset, ja heitä kannattaa kouluttaa, kiteyttää Nanso Groupin toimitusjohtaja Leena Syrjälä. VALoA sYksYYN ko Jaakäinen l Kilpe Lykke Li: Wounded Rhymes vesa-Matti Loiri: 4 + 20 Vuoden kovimmat levyuutuudet ja uusintajulkaisut von Hertzen Brothers: Stars aligned
• 1/2011 Nanso kehittää henkilöstönsä osaamista monipuolisesti. Sirkku Vuorinen-Simula ja Heli Vainio ovat jo parantaneet tietoteknisiä taitojaan. 13 Tätä mieltä Kirsi Hihnala, myyjä ­ Kouluttajamme on hyvä työssään, hauska ja rento tyyppi. Liian nopeasti ei edetty, vaan vähemmän kokeneiden tahtiin. Kysyä on uskaltanut, materiaalit ovat olleet selkeitä ja koulutukseen on ollut aina kiva mennä. Sirkku Vuorinen-Simula, vientijohtaja ­ Olen aika pitkälti oppinut IT-asioita kantapään kautta ja kyselemällä. Moni käytännön asia on nyt helpottunut, kun ymmärtää, miksi jokin asia toimii tietyllä tavalla. Heli Vainio, HR-assistentti ­ Huomaa, että toistaa samoja virheitä tai tekee asiat turhan monimutkaisesti. Nyt asiat saa tehdyksi nopeammin ja helpommin. Mutta ei tässä sentään vielä autuaaksi tullut. Tämähän on jatkuvaa oppimista! Antti Kivivalli, kouluttaja, Sovelto ­ Nansolaiset ovat olleet aktiivisia ja oivaltaneet käsitteiden, tekniikan ja taitojen merkityksen käytännön työssä. Lopullinen hyöty uusista käytännöistä saadaan, kun ne omaksutaan koko yritykseen. Lykke Li: Wounded Rhymes LL Recordings Suomi päihitti Ruotsin kaukalossa 6-1. Vaan jos kisataan naispuolisilla laulajalauluntekijöillä, länsinaapuri johtaa samoin lukemin, ainakin siihen asti kunnes suomalaisen Chisun kolmas levy ilmestyy syksyllä. Tästä Ruotsi saa kiittää Lykke Litä ja tämän täydellistä Wounded Rhymes -albumia, jonka synkät sävyt ja suuret tunteet saavat kylmät väreet rullaamaan pitkin kehoa. Valoa ja lämpöä puolestaan tuovat Lin käheähkö soulääni ja kauniit sävelmät. Levyn kirjo ulottuu soulista rockiin ja folkista elektroon, mutta jos kysyttäisiin, missä Li on vahvimmillaan, vastaus olisi: "Kaikessa." Menevän Bo Diddley -kompin eteenpäin potkima, terävällä rautalankakitaralla höystetty Get Some viettelee kuulijan yhtä tehokkaasti kuin suurieleinen ja rauhoittava balladi Sadness Is A Blessing. vesa-Matti Loiri: 4 + 20 Warner Music Finland Loirin esikoislevystä julkaistiin aikoinaan vain muutaman tuhannen kappaleen painos. Siitä tuli harvojen tuntema mutta kansainvälisesti kysytty kulttisuosikki. Yksi naarmuinen kopio 4 + 20 -levyä myytiin viime vuonna verkkohuutokaupassa Yhdysvaltoihin 153 dollarilla. Nyt, 40 vuotta ensijulkaisun jälkeen, levystä on ilmestynyt uusintapainos, jonka voi ostaa vinyylinä tai kuunnella Spotifyssä. Veskun ja hänen muusikkoystäviensä öisin äänittämät jamit ovat riemukasta kuultavaa, ammattitaidolla toteutettua hippihäröilyä. Levy on enimmäkseen instrumentaalista jazzia, jossa pääosassa on Loirin hämmentävän sielukas huilunsoitto. Oma suosikkini on yksi harvoista lauluraidoista: hilpeällä pikkuoravaäänellä kimitetty Mummon kaappikello. von Hertzen Brothers: Stars aligned Universal Music Populaarimusiikissa 30 ikävuotta on se maaginen ja traaginen raja, jonka jälkeen luovuus alkaa kuihtua. Lohdullinen poik- keus on von Hertzenin veljeskolmikko, joka on tehnyt kaikki mainiot albuminsa kypsällä aikuisiällä. Veljesten tausta Don Huonoissa, Egotripissä ja Jonna Tervomaan bändissä kuuluu ammattimaisena soittona ja monipuolisena näkemyksenä. Tämä von Hertzenien neljäs levy taitaa sisältää eniten vaikutteita Kingston Wallin edesmenneeltä keulakuvalta Petri Wallilta, jonka kanssa veljekset musisoivat jo teinivuosinaan. Stars Aligned on huippuluokan progressiivista rockia. Levyn monimutkaiset rakenteet aktivoivat kuulijan aivoja. Kikkailuun ei silti sorruta; ilmaisu on tiiviimpää ja ilmavampaa kuin aiemmilla levyillä, ja melodiat iskevät tajuntaan entistä väkevämmin.
• 14 Teksti: Juha Laamanen Kuvitus: Erkki Tuomi LUOvUUS 3/2011 Etenemme poimunopeudella meteoriparvessa After Effects arkipäivään? Graafinen suunnittelu ja käyttökokemuksen hallinta eri alustoilla? Pelkkä luovuus ei elätä Graafisilla suunnittelijoilla on edessään kovia haasteita: tulevaisuudessa korostuu suunnittelun, sosiaalisten tekniikoiden ja sovelluskehityksen liitto. aivan kaikkea ei tarvitse itse osata, mutta kaikesta pitää olla tietoinen, jotta ryhmätyö eri tekijöiden ja toimijoiden välillä voi toimia tehokkaasti. Staattisen pinnan visuaalinen hallinta ei enää riitä kuin alkuun. Moni mainosammattilainen on ryhtynyt R-kioskiyrittäjäksi tai tarttunut Kotipizzaan. Tai vain luovuttanut. Lehti- ja kustannustalot kamppailevat kannattavuuden kanssa samalla kun tekniikka tuo koko ajan uusia mahdollisuuksia lukijoille kuluttaa sisältöä ilmaiseksi. Sitten vielä on se sosiaalinen mediakin... Media ja päätelaitteet pirstaloituvat. Uusia tekniikoita ja mahdollisuuksia päivittyy jatkuvasti. Vuosi on yllättävän pitkä aika; Adoben työkaluihin tulee päivitykset jatkossa 12 kuukauden välein. Edessä on kysymyksiä, jotka vaativat vastauksia: HTML5, JavaScript, Jquery?, iPad, iPhone, Android? Kuluttajistumien ja gamifikaatio? Video ja liikkuva kuva? "Meillä on osaavaa ja omanarvontuntoista väkeä töissä..." Voisi kuvitella, että koulutuksen ja valmennuksen myyminen tässä muuttuvassa tilanteessa olisi suorastaan helppoa. Ilmeisesti maassamme on kuitenkin vallalla suo ja kuokka -perinteestä kumpuava omavoimaisuuden kulttuuri, jossa apua ei pyydetä tai varsinkaan osteta. Väliotsikon lause on tuttua asiakaskäynneiltä mainostoimistoissa: "Olemme Suomen huippuja ja tekijämme lähes jumalolentoja jne..." Mainiota! Kuitenkin samoissa palavereissa puhutaan sopeuttamisen haasteista ja yrityskoon pienentymisistä ja siitä, kuinka kaikkein kokeneimmat tekijät ovat siirtyneet pois firmasta. Erityisesti toissa vuonna kyyti oli kylmää, ja vaikka väki on vähentynyt, tuottavuudessa ollaan silti kaukana huippuvuosien tasosta. Samaan aikaan organisaatioissa tehdään paljon enemmän perusjuttuja itse; InDesign ei ole enää pelkästään ammattiväen peliväline. Sovelto on kouluttanut sadoittain markkinoinnin ja viestinnän henkilöitä InDesignin hyödyntäjiksi. Onko tämä pois mainostoimistoilta? Ei todellakaan; loppuasiakkaan osaamisen kehittyminen vapauttaa mainosbudjettia tärkeämpään sisältömuutosten copypasteamisen sijaan! Julkaisu/ulkoasu/sisältö/sovelluskehitys yhdessä voivat muodostaa käyttökokemuksen, jonka kuluttaja kohtaa eri tilanteissa eri tavoin. Kaikkea ei suunnittelijan tarvitse osata itse eikä yksin, mutta hänellä pitää olla näkemys ja ymmärrys ketjun kaikista vaiheista -- ei ole helppoa kuin hevin soitto? vahvat työkalut osaamisesi kehittämiseen Sovelto on ostanut perinteikkään PrePress Studion koko koulutusliiketoiminnan. Kaupan myötä yhdistyvät kahden toimijan huippukouluttajat ja tiimit. Yrityskaupan ansiosta Soveltosta tulee vahvin koulutuskumppani myös luoville ammattilaisille. Saman katon alla on perinteisten suunnittelutyökalujen, sosiaalisten tekniikoiden ja sovelluskehityksen osaaminen. Vastaavaa kokonaisuutta ei ole maassamme kenelläkään muulla. Jatkuvan muutoksen keskellä taidot vanhenevat nopeasti ja uusien työtapojen ja tekniikoiden omaksuminen on elintärkeää ammatillisen tulevaisuuden rakentamisessa. Kun perinteinen design kohtaa sovelluskehityksen synnyttääkseen aivan uudenlaisia käyttäjäkokemuksia, on Sovelton tehtävä mahdollistaa luovan työn tuottavuuden kehittyminen ja työpaikkojen säilyminen kehittyvän osaamisen avulla. Perinteisen kurssimuotoisen valmennuksen lisäksi tarvitaan myös aivan uusia malleja osaamisen kehittämiseen. Jos sinulla on kommentteja, ehdotuksia tai tarpeita tai haluat kertoa, miten valmennusyritys voisi auttaa organisaatiotasi, niin viesti juha.laamanen@sovelto.fi tai Sovelton Facebook-sivulla: www.facebook.com/sovelto Avataan keskustelu! Kirjoittaja työskentelee kehityspäällikkönä Soveltossa. Hybridi-ihminen Ajallemme on tyypillistä moniosaamisen korostuminen. Tälle trendille ei vielä näy loppua, vaikka kovin paljon pidemmällekään sitä ei enää voi viedä. Julkaisun suunnittelijan on osattava, tai ainakin otettava huomioon, ulkoasu ja sisältö painotuotteessa, tabletissa, webissä, mobiilissa netissä ja jopa erillissovelluksissa.
• Kurssit & Valmennukset AsiAntuntijuus luovuus johtAminen tietotyö s.16 s.17 s.18 s.19
• 16 Asiantuntijuus ZoomAtAAn tuleviin tRendeihin Lue lisää tulevaisuuden suunnitelmia & tunnelmia sovelto.fi/ kehittajapaivat Ohjelmistoalan isojen trendien sanotaan olevan ulkoistaminen, sosiaalisen median käytäntöjen omaksuminen, ja asiakas-palvelin-arkkitehtuurin paluu sekä toisaalta pilvi-teknologian kehittyminen. Omaa infraansa yritykset ovat ulkoistaneet jo pitkään. Sovelluskehitystäkin ulkoistetaan, ja ulkoistetun sovelluskehityksen johtamisessa on omat niksinsä. Sosiaalinen media vaikuttaa myös sovelluskehitykseen Sosiaalisen median käytäntöjä voidaan soveltuvin osin ottaa käyttöön myös sovelluskehityksessä. Niin sanottu crowdsourcing saattaa tuottaa joissakin projekteissa hyviä tuloksia. Ketterän kehityksen menetelmänä tunnettu SCRUM liittyy tähän myös. Teknologiapuolella kiinnostavaa on, miten pilvipalvelut etenevät. Ne vaikuttavat väistämättä myös sovelluskehitykseen, kun palveluita siirretään pilveen. Isot trendit menevät paikoitellen lomittain. Asiakas-palvelin-arkkitehtuurin vastaisku Asiakas-palvelin -arkkitehtuuri on palaamassa takaisin. Muun muassa iPhonen ja iPadin myötä ohjelmia ollaan siirtämässä takaisin päätelaitteisiin. HTML5:n mahdollisuudet web-teknologian parantajana ovat mielenkiintoiset. Laite- ja prosessoriteknologian kehitys vaikuttaa myös ohjelmointiin. Esimerkiksi tulollaan olevat 3D-näytöt vaativat uutta ohjelmointia aluksi peliteollisuudessa, mutta myöhemmin todennäköisesti myös liiketoimintasovelluksissa. Ulkomaisia asiantuntijoita Soveltossa Windows PowerShell Masterclass 21.­23.9. Thomas Lee Lisää kursseja: sovelto.fi/kurssit Sovelluskehittäjille: Mobiilisovelluksia tehdään Suomessa Windows Phone 7 -sovelluskehitys 19.­21.9. Windows Phone 7 TechWeek 3.­7.10. Android-sovelluskehityksen peruskurssi 24.­25.10. Android-sovelluskehityksen jatkokurssi 12.­13.9. tai 31.10.­1.11. iPhone- ja iPad-sovelluskehityksen peruskurssi 20.­21.10. Office 365 ja pilvipalvelut 50412 Implementing Active Directory Federation Services (ADFS) v2 21.­23.9. Office 365 Microsoft-pilvipartnerin näkökulmasta 12.­14.9. Windows Azure -ohjelmointi 22.­24.8. Sovelto Brief: Microsoft-pilvipalvelut 14.10. Uudistunut Lync-tarjonta Lync Server 2010 käyttöönotto ja migraatiot 26.­28.10. Lync Server 2010 hallinta 5.­6.9. Lync Server 2010 puhelin- ja Exchange-integrointi 6.­7.10. Java EE -suunnittelumallit (design patterns) 7.10. Java-kielen ja olio-ohjelmoinnin perusteet 19.­21.9. Infra-asiantuntijalle: Exchange Server 2010 asennus ja käyttöönotto 19.­20.9. Exchange Server 2010 hallinta 29.­31.8. Sharepoint 2010 asennus ja käyttöönotto 8.­9.9. SharePoint 2010 hallinta 31.8.­2.9. Lisää kursseja sovelluskehittäjälle: 10175 SharePoint 2010 -sovelluskehitys 29.8.­2.9. SQL Server ohjelmointi I 1.­2.9. 10262 Windows Presentation Fo undation -ohjelmointi 3.­5.10. Microsoft BizTalk Server 2010 uudet ominaisuudet 19.­20.9. Microsoft BizTalk Server 2010 -sovelluskehitys 17.­21.10. Java EE 6 -kokonaisarkkitehtuuri 17.­19.10. Testaajille: Ketterä ja tutkiva testaus 3.­4.10. ISTQB/ISEB Perustason testaussertifikaatti 12.­14.9.
• Luovuus Luo itsesi Aamiaisseminaarit Office 2010 -aamiaisseminaari 2.9.2011 ITIL ja Projektinhallinta 9.9.2011 Office 365 pilvipartnerin näkökulmasta 29.9.2011 Office 365 -palvelut asiakkaan näkökulmasta 13.10.2011 Ilmoittaudu osoitteessa info@sovelto.fi 17 Luovan ammattilaisen työympäristö on jatkuvassa muutoksen tilassa. Toisaalta urautuminen ja tuttuun turvautuminen on lajille ominaista käyttäytymistä. Tämän ristiriidan tiedostaminen on vallan hyödyllistä: voimme tutkiskella omaa työtämme ja ohjata tekemistä kulloinkin toimivimpaan suuntaan. Sen sijaan että pakotamme kaiken vanhoihin uomiin. Hyvä idea on määrävälein (esim. vuosittain) etäännyttää itsensä hetkeksi rutiineista ja katsoa työkalujaan ja ­tapojaan ulkopuolisen silmin. Näky ei välttämättä ole niin kaunis kuin ensin luulit! Ammattilaisen kilkkeet sovelto.fi/creativepro Taittoon tyyliä ja tehoa InDesign perusteet CS5/CS4 ­ taittaminen yritysviestinnässä 28.­29.9. InDesign jatkokurssi ­ tyyliä ja tehoa markkinointi- ja yritysviestintään 18.­19.10. Photoshop perusteet CS5/CS4 ­ kuvankäsittely yritysviestinnässä 22.­23.9. Photoshop jatkokurssi, vaativa kuvankäsittely 6.­7.10. Acrobat PDF-asiakirjat ja lomakkeet 8.­9.9. Flash Professional perusteet ­ dynaaminen sisältö viestinnässä 5.­6.9. Flash jatko: Interaktiivisuutta ActionScript:lla 20.9. Moderni web-sivusto JQuerylla ­ vähemmän koodia, enemmän toiminnallisuutta 13.­14.10. Vapauta aikaasi luovuudelle Ajanhallinta ja oman työn johtaminen, välineenä Outlook ja OneNote 2010 23.11. After Effects ­ visualisoi sanomasi 7.-8.9. Pasila Julkaise verkossa Webbiseikkailu 2011: HTML5 ja CSS3 ja Creative Suite 5 24.­25.10. Käyttökokemussuunnittelu visuaalisille ammattilaisille ­ välineenä Creative Suite 5 15.­16.9. Mac-työasema Mac-työaseman ja OS X -käyttöjärjestelmän peruskäyttö 13.9. Google Analytics ­ tiedätkö keitä sivuillasi käy?
• 18 Johtaminen osAAmisen johtAmisen vuosiKello vie yrityksen osaamisen sinne, missä sen tulevaisuus on Y ritysjohdon tehtävä on asettaa toiminnan tavoitteet ja viedä tavoitteet käytäntöön. Jotta tavoitteet muuttuisivat todeksi, päivittäisen arkityön on muututtava. Työntekijän kannalta oman toiminnan muuttaminen saattaa tuntua vaikealta. Rutiinit ovat yhtäkkiä rakkaita, jos niistä pitäisi luopua. Vastuuntuntoisuus omasta työstä voi estää näkemästä, että työn järjestäminen toisin voisikin olla kokonaisuuden ja työnkulkujen kannalta mutkattomampi vaihtoehto. Jotta henkilön toiminta voisi muuttua, tarvitaan uutta osaamista, esimerkiksi ammattiin liittyvää osaamista tai uusia käytäntöjä ja toimintatapoja. Oppiminen on yksi- löllistä; toisille uuden omaksuminen tapahtuu kuin leikiten ja jotkut taas saattavat ajatella, että koulut on jo käyty, eikä siihen elämänvaiheeseen tarvitse enää palata. Oppiminen vaatii jokaiselta aina jonkin verran vaivannäköä ja antautumista noviisin rooliin. Kiireisen työelämän keskellä oppimisen hetket onkin tärkeää suunnata liiketoiminnan kannalta tärkeisiin asioihin. Jotta yrityksen toiminta voisi muuttua, tarvitaan yksilöiden saavutetun osaamisen lisäksi organisaation osaamista tukevia rakenteita, esimerkiksi tietojärjestelmiä ja työnkulkuja. Tarvitaan systemaattista osaamisen johtamista. Tuloksena saadaan liiketoimintalähtöistä osaamista ja toiminnan muutos tavoitteiden suuntaan. Osaamisen johtamisen vuosikello -palvelu Sovelton Osaamisen johtamisen vuosikello -palvelu tuo osaamisen johtamiseen systematiikan: roolit, tehtävät ja aikataulun. Osaamisen johtamisen vuosikello on Sovelton ja tekniikan tohtori Leenamaija Otalan yhdessä kehittämä palvelukokonaisuus, jonka ideologia perustuu Otalan kirjaan Osaamispääoman johtamisesta kilpailuetu, 2008. Palvelu jalkauttaa yrityksen tavoitteet käytäntöön osaamisen johtamisen keinoin. Kalenterivuosi jaetaan selkeisiin toimenpiteisiin, joilla on vastuuhenkilöt. Toimenpiteiden avulla yrityksen tavoitteista ja muista taustatiedoista kiteytetään ydinosaamisalueita, joiden kehitystä johdetaan järjestelmällisesti. Ohjausryhmä seuraa toimenpiteiden edistymistä. Hyödyt Osaamisen johtamisen vuosikello -palvelu · kohdistaa henkilöstön osaamisen strategisesti tärkeisiin toimintoihin · tukee organisaatiota muutostilanteissa, joissa henkilöstön osaamista täytyy laajentaa tai kohdistaa uudelleen · tukee organisaatiota osaamisen suuntaamisessa enemmän asiakaskunnan vaatimusten suuntaan. · organisaatio oppii tekemään ja innovoimaan yhdessä; yksilöiden oppimisesta tulee organisaation oppimista · organisaatio oppii tarkkailemaan säännöllisesti toimintaympäristöään ja asiakkaidensa tarpeita sekä suuntaamaan toimenpiteitä sen mukaisesti · oppimista tukevat rakenteet ja suhteet tulevat havaittaviksi, joten niitä voidaan paremmin hyödyntää ja kehittää Teksti: Tuula Virtanen Kirjoittaja työskentelee kehityspäällikkönä Soveltossa Johtopäätökset Tavoitteet Tavoitteen saavuttaminen Osaamistarpeen täyttyminen Osaamisen johtamisen vuosikello Kompetenssit Osaamistarve Koulutussuunnitelman toteutuminen Koulutussuunnitelma Palvelukokonaisuuteen kuuluu: · Osaamisen johtamisen työtila, joka sisältää menetelmän toteuttamiseen tarvittavat ohjeet, mallipohjat ja tietovarastot; välineenä SharePoint · Oppiwiki, jossa on koko henkilöstölle suunnatut, oppimiseen liittyvät ajankohtaiset ohjeet JOHTO ja käytännöt, kuten yrityksen koulutuspolitiikka ja kokemukset eri oppimismuodoista. · Valmennus ja workshokOmPeTenssIpit, joiden avulla tuoJOHTaJaT tetaan systemaattisesti vuosikellossa tarvittavat tuotokset ja tutustutaan menetelmään liittyviin esImIeHeT käytäntöihin · Ohjausryhmätyöskentely/seuranta, jolla varmistetaan, että menetelmään liittyvät toimenpiHenkILösTö teet etenevät vuosikellossa ajallaan. Miten CRM ja SharePoint käyttöön? Microsoft Dynamics CRM 2011 ominaisuudet ja käytön suunnittelu 13.­14.10. SharePoint 2010 ominaisuudet ja käytön suunnittelu 3.­4.10. Raportointi ­ välineenä SharePoint ja Excel Services 2010 20.­21.9. Excel PowerPivot tiedon analysoinnissa 29.8. ITIL-hankkeen läpivienti organisaatiossa 10.­11.11. IPMA C: ICT-Projektipäällikön valmennuskurssi 24.­26.10. IPMA B: ICT-projektien johtaminen 31.10.­1.11. IPMA A: Portfoliojohtaminen 10.­11.10. Visio 2010 jatkokurssi ­ Prosessien kuvaaminen 2.9. Office 365 työkalujen hyödyntäminen 10.­11.11. Office 365-kurssi pienyrittäjille ­ käyttöönotto ja hyödyntäminen 31.10­1.11. Kannattaako raportointi? SQL Server Reporting Services 31.8.­2.9. SQL Server Analysis Services 16.­18.11. SQL Server Integration Services 29.­30.8 Tehdään se paremmin ­projektin ja prosessit järkeviksi ITIL Foundations v 3 3.­5.10. ITIL Foundations v 3 (in English) 24.­26.10. COBIT Foundation v 4.1 15.­16.9.
• Tietotyö TIETOTURVAVinkki 19 tietotyö, työAiKA jA hyvinvointi Tietokone on tietotyöläisen moottorisaha. Usein käytämme sitä kuitenkin kuin manuaalista työkalua. Metsuri, joka käyttäisi moottorisahaansa pelkällä käsipelillä, saisi työnantajan todennäköisesti puuttumaan peliin. Tietotyössä näin ei ole. Pomo puuttuu harvoin, vaikka käytämme tietokonettamme tehottomasti. Olisiko jo aika? Tietotyövälineiden käytön opetteleminen on hyvä teko itselle ja työnantajalle. Se on kannanotto työaikaan ja -hyvinvointiin. HALOO! Mobiilin tietoturvan tusina Matkapuhelin on monitoimilaite, jonka jokaiseen ominaisuuteen ja palveluun sisältyy myös tietoturvallisuuteen ja yksityisyyteen liittyviä asioita. Tässä vinkkejä tusinatavarana: 1. Valitse laitteesi huolella Valitse käyttöjärjestelmä ja laite, jossa on sisään rakennettuja tietoturvaominaisuuksia ja jolla on luotettava kolmannen osapuolen ohjelmistojen jakelukanava. 2. käytä todennusta PIN-koodi on liitetty puhelimen SIM-korttiin ja siirtyy laitteesta toiseen sen mukana. Lisäksi laitteeeseen voidaan määritellä erillinen suojakoodi. Suojaa myös vastaajapalvelusi tunnusluvulla. Karta 1234 tai abcd -tyyppisiä merkkijonoja. Vaihda oletuskoodit omiksesi heti! 3. käytä salausta Jo pelkästään yhteystietosi ovat suojaamisen arvoiset saati sitten valokuvat, videot, sähköpostit jne. Salauksen tarve vain korostuu, jos voit laitteellasi muodostaa VPNetäyhteyden esimerkiksi organisaatiosi verkkoon. Muista salata myös erillinen muistikortti! 4. Varaudu voron varalta Kun puhelimesi katoaa tai varas iskee, ajattelitko soittaa laitteen muistissa olevaan palvelunumeroon? Kirjoita talteen yhteystietojen lisäksi myös IMEI-koodi tai sarjanumero, jonka useimmiten saa näkyviin näppäilemällä *#06#. 5. Ota käyttöön etätyhjennys Jos laite varastetaan, sen tiedot voidaan tyhjentää etähallinnan kautta. Monet organisaatiot ja operaattorit tarjoavat tällaista palvelua - käytä sitä! 6. asenna ohjelmia harkitusti Asenna vain testattuja ja virallisen jakelukanavan kautta saatavia sovelluksia. 7. käytä suojausohjelmistoa Hyvä suojausohjelmisto sisältää ainakin palomuurin, haittaohjelmasuojauksen ja virusturvan. Ohjelmistoa täytyy myös päivittää säännöllisesti. 8. käytä Bluetooth-yhteyksiä harkiten Piilota puhelimesi näkyvyys ja salli yhteydet vain luotettuihin laitteisiin. Poista Bluetooth käytöstä kokonaan, jos et tarvitse sitä. 9. Tarkista sallitut Wlan-yhteydet Kirjautuminen tuntemattomiin WLAN-verkkoihin altistaa myös mobiililaitteen salakuuntelulle ja haittaohjelmille. 10. Varmuuskopioi säännöllisesti 11. suojaa laitteesi fyysisesti Älä jätä laitettasi autoon, reppuun tai taskuun vaatenaulakkoon. Myös "turvallisella" säilytyspaikalla on väliä -- kuinkahan monta puhelinta on noukittu vessanpöntöstä tai makaa edelleen meren pohjassa? 12. katso ympärillesi, kun puhut Kriittisin tietoturva on aina integroitu käyttäjään! Julkiset liikennevälineet tai tilat eivät ole parhaita paikkoja puhua liikesalaisuuksia tai yksityisasioita. Yrityksen omat, toiminnalliset asiakirjamallit ­ brändinhallintaa toimistotyössä! sovelto.fi Realisoi ominaisuudet osaamiseksi SharePoint 2010 sisällöntuottajalle 21.­23.9. SharePoint 2010 käyttökurssi tietotyöläiselle 6.9. SharePoint 2010 My Site ja SoMe-ominaisuudet 17.10. Microsoft Dynamics CRM 2011 peruskurssi 31.10. Tiimityö ja palaverikäytännöt, välineenä Outlook, Lync ja Office 24.­ 25.11. Excel 2007/2010 peruskurssi 1.­2.9. Excel 2007/2010 kikat ja konstit 12.9. PowerPoint 2007/2010 peruskäytön tehostaminen 19.10. PowerPoint 2010 jatkokurssi ­ Vaikuttava esitys 15.11. Office 2010 uudet piirteet ja työskentelytavat (versioon 2003 verrattuna) 19.­20.9. Jukka Vuola Kirjoittaja on Sovelton seniorkonsultti
• 20 Teksti: Olli Manninen Kuva: Jarmo Teinilä Koulutus aloitettiin tiedontasauspäivillä, kertovat Timo Rintakari, Marjo Vidlund ja Sari Nummelin OP-Pohjola-ryhmästä. K un siirtymäkoulutus vuonna 2009 alkoi, OP-Pohjolaryhmässä oltiin päivittämässä vanhentuneita Microsoft Office -toimistotyökaluja vuoden 2007 versioon. Matkan varrella suunnitelmat kuitenkin muuttuivat jonkin verran, kertoo koulutusta OP-Pohjola-ryhmässä vetänyt HR-asiakaspalvelupäällikkö Marjo Vidlund. -- Kun uudempi Office 2010 -versio oli tulossa markkinoille, päätimmekin harpata suoraan siihen, mikä toi uusia haasteita niin koulutukseen kuin ohjelmistojen käyttöönottoon ja testaukseen. Koulutus aloitettiin tiedontasauspäivilla: Sovelton kouluttajat opastivat OP-Pohjolan projektiryhmiä Office 2010:n tuomiin muutoksiin. Lisäksi Officen ja sen sovellusten testaajille ja käytöntuelle räätälöitiin yksityiskohtaisempaa koulutusta. Kuluvan vuoden tammi-huhtikuussa Office-siirtymäkoulutukseen osallistui OP-Pohjolan koko henkilökunta, noin 13 000 työntekijää. -- Olemme oikein tyytyväisiä Sovelton järjestämään koulutukseen. Kaikki sujui aikataulussa, ja Sovelton puolelta osattiin olla kärsivällisiä silloinkin, kun alkuperäiseen suunnitelmaan tuli muutoksia, Vidlund kuvaa. Massaluentoja, eKirjoja ja videoklippejä Koulutus tapahtui massaluentoina ympäri Suomea kevään aikana. -- Tietoiskujen tavoitteena oli antaa yleiskatsaus Office 2010 -työkalujen uusista ominaisuuksista, jotta Teksti: Sari Tiiro Kuva: Jarmo Teinilä ritva laakso-manninen, HaaGa-HElia: "opetuksen mallit ja muodot on ajateltava uudelleen" Laiskoiksi rehtori ei opiskelijoitaan syytä, päinvastoin. ­ Opiskelijat tekevät paljon muutakin kuin opiskelevat, ja niin pitää ollakin. Opiskeluvuodet ovat juuri sitä aikaa, jolloin ahmitaan elämää. HAAGA-HELIAn kaikki opiskelijat käyvät työssä opiskelun ohella ­ jos eivät vielä ensimmäisenä opiskeluvuonna niin viimeistään toisena. ­ Toinen valmistumista hidastava asia voi olla se, että opettajiemme vaatimustaso on kova. Opintopisteiden eteen pitää ponnistella. maksutonta opiskeluaikaa. Sen jälkeen opiskelija maksoi nk. yliaikaopintoina suorittamistaan kursseista muutaman kympin. Eduskunnan oikeusasiamies totesi maksut lainvastaisiksi vuonna 1999. ­ Minun mielestäni se oli hyvä käytäntö, Laakso-Manninen sanoo. ­ Määräajassa tehtyä ensimmäistä perustutkintoa en laittaisi maksulliseksi. On osa hyvinvointiyhteiskuntaa, että kaikilla on väylä tehdä ensimmäinen tutkintonsa maksuttomasti. EU:n ulkopuolelta tulevilta opiskelijoita hän kuitenkin edellyttäisi lukukausimaksua. ­ Miksi suomalaisten veronmaksajien pitäisi rahoittaa heidän opintonsa? Jos koulutusta ajatellaan kehitysyhteistyönä, silloin valtio voi maksaa lukukausimaksut. Rehtori Ritva Laakso-Manninen työtovereineen on ison haasteen edessä. ­ Nuorten ja opiskelijoiden maailma on erilainen kuin heidän vanhempiensa. Miten järjestää ammattikorkeakouluopetus niin, että se istuu nykynuorten elämäntapaan? ­ Etsimme parhaillaan kumppaneita pilottiprojekteihin, joissa lähdetään systemaattisesti hakemaan ja kehittämään uusia opetuksen malleja ja muotoja, Laakso-Manninen kertoo. Taustalla on huoli opintojen venymisestä. Talouselämän amk-rankkauksessa HAAGA-HELIA ylsi kakkoseksi Kajaanin jälkeen, mutta opiskelijoiden nk. läpimenoajassa on parantamista. Kehittäviä työelämäkumppaneita Tiivis vuorovaikutus työelämän kanssa on ammattikorkeakoulujen keskeinen tehtävä. Opiskelijalle työelämälähtöisyys saattaa näyttäytyä niinkin, että hän huomaa tekevänsä yrityksessä rutiininomaisia tehtäviä ilmaiseksi ja ilman ohjausta. Laakso-Manninen ei näe tilannetta tällaiseksi omassa oppilaitoksessaan ja korostaa, että HAAGA-HELIA valitsee kumppaneikseen yrityksiä, jotka ovat aktiivisia kehittäjiä. yliaikaopinnot maksullisiksi Ammattikorkeakouluissa oli aiemmin käytäntönä, että 4,5 vuotta oli
• 3/2011 TIeTOTyö Asiakirjamallien päivitys 21 OP-Pohjola päivitti henkilöstönsä Office-työkalut ajan tasalle. Huolellisesti suunniteltu siirtymäkoulutus pysyi aikataulussa, vaikka matkalla maaliin tulikin muutama mutka. OSaaMISTaRveTTa väHenTävä RaTKaISU sovelto.fi/lukusali työntekijät ovat selvillä muutoksista ennen kuin uudet ohjelmistot asennetaan, Marjo Vidlund sanoo. Tietoiskujen tueksi Sovelto tuotti OP-Pohjolan intraan videoklippejä, joiden avulla työntekijät voivat opiskella lisää ohjelmistojen muutoksista ja uusista ominaisuuksita. Sovelto myös räätälöi OP-Pohjolalle sähköiset opaskirjamateriaalit Office 2010 -tuoteperheestä. -- Siirtyminen paperisesta oppimateriaalista kokonaan sähköiseen aiheutti aluksi hieman totuttelua, Vidlund kertoo. -- Esimerkiksi uuden Internet Explorer -selaimen käyttöönotto vaati satoja testauksia, Marjo Vidlund kertoo. Tätä mieltä Sari Nummelin, kehittämispäällikkö, Pohjola Vakuutus -- Koulutuksen aikataulu oli ripeä ja aluksi hieman hirvitti, kun ei ehtinyt osallistua kaikkiin yhteistilaisuuksiin. Nyt helpottaa, kun käytännössä näkee, miten uudet työkalut avaavat virtuaalisen tiedon maailman aivan uudella tavalla. Tietoa on helpompi visualisoida ja myös työn tuottavuus paranee. Myös täsmäkoulutusta Palaute Sovelton järjestämästä Office 2010 -siirtymäkoulutuksesta on ollut pääosin hyvin myönteistä. Osa koulutukseen osallistuneista olisi kuitenkin halunnut päästä tutustumaan muutoksiin heti suoraan tietokoneella. -- Koska organisaatiossamme oli hyvin erilaisia odotuksia ja tarpeita koulutuksen suhteen, päätimme keskittyä siirtymäkoulutuksen sisällössä yleisluonteisiin tietoiskuihin, Marjo Vidlund toteaa. -- Siirtymäkoulutuksen jälkeen voi osallistua yksityiskohtaisempaan täsmäkoulutukseen, jos kokee tarvitsevansa lisäopastusta. asiakirjamallit helpottavat arkea Uusien Office 2010 -työkalujen avulla pyritään yhtenäistämään OP-Pohjolaryhmän visuaalista ilmettä ja toimintatapoja. -- Meille räätälöidyt yhteiset asiakirjamallit helpottavat tuntuvasti arkea. Työskentely on tehokkaampaa ja tuottavampaa, kun asiakirjojen asetukset tai logot ovat automaattisesti saatavilla. Yhteinen visuaalinen ilme vahvistaa myös eri palvelujemme brändimielikuvaa, Vidlund toteaa. Eero Merivirta, kehittämispäällikkö, Pohjola Vakuutus ­ Massaluennoilla sai hyvän läpileikkauksen tutuissa toimistotyökaluissa tapahtuneista uudistuksista. Koulutuksen ansiosta olen entistä varmempi Office-käyttäjä. Valmiit asiakirjamallit ovat näppäriä käytännön työssä. oP-Pohjola · Suomen suurin finanssiryhmä: yli 200 osuuspankkia ja niiden omistama OP-Pohjola osuuskunta sekä sen tytär- ja lähiyhteisöt · Tytäryhtiöistä merkittävimpiä Pohjola Pankki Oyj ja OP-Palvelut Oy · Ryhmän liiketoiminta on jaettu kolmeen segmenttiin: pankkitoiminta, henkivakuutus ja vahinkovakuutus inFo Timo Rintakari, järjestelmäasiantuntija, OP-Palvelut ­ Käytöntuelle ja testaajille suunnattu seikkaperäisempi koulutus oli elintärkeää, jotta voimme jakaa tietoa ja tukea sekä auttaa työntekijöitä mahdollisissa pulmatilanteissa. Selaimen päivitys ei ole läpihuutojuttu Vaikka OP-Pohjolalla on pitkä perinne Microsoftin ohjelmistojen ja sovellusten käyttäjänä, oli Office 2010 -tuoteperhe testattava moneen kertaan, jotta se varmasti pelaa yhteen OP-Pohjolan omien pankki-, vakuutus- ja erillissovellusten sekä SAP-toiminnanohjausjärjestelmän kanssa. Piia Mourujärvi, myyntipäällikkö, Kuusamon Osuuspankki ­ Videoklipit ovat havainnollisia ja helpottavat hahmottamaan, miten uudet työkalut ovat visuaalisesti uudistuneet. Lisäksi intrassa oleva ohjeistus opastaa käyttäjiä. Heidi Enho, kouluttaja, Sovelto -- Koulutustilaisuuksissa oli antoisa ja luottamuksellinen ilmapiiri. Oli hienoa nähdä, miten hyvin työntekijöiden tarpeet otettiin projektin aikana huomioon. Kehittämisen kohde saattaa olla yrityksellä jo valmiina tai kehittämistarve löytyy opiskelijoiden tekemien yritysanalyysien ja opinnäytetöiden kautta. HAAGA-HELIAn verkostossa on löyhemmin tai kiinteämmin yli 10 000 yritystä. Pitkäjänteiseen yhteistyöhön sitoutuneita strategisia yrityskumppaneita oppilaitoksella on noin 40. Sovelto on yksi niistä. Rehtori Ritva Laakso-Manninen (vasemmalla) keskittäisi ammattikorkeakouluopetuksen kasvukeskuksiin. Kuva on otettu HAAGA-HELIAn kesäkuun valmistumisjuhlassa Pasilassa.
• 22 Teksti: Olli Manninen Kuvat: Antti Kirves LUOvUUS 3/2011 Vanhasta poisoppiminen ja uuden omaksuminen on iso haaste matkalla läsnätyöhön. ­ Se alkaa siitä, että osaa luopua esimerkiksi turhasta tavarasta työpöydällä, pohdiskelee Microsoftin Ari Rahkonen. läsnätyön lähettiläs Microsoft uudisti työtilansa ja toimintapansa palvelemaan reaaliaikaisen tietotyön vaatimuksia. Kokousten laatu on parantunut ja henkilöstön työviihtyvyys noussut kohisten. Eurojakin säästyy. icrosoftin toimitilat ovet kokeneet hurjan m u o d o n m u u to k s e n . Sisääntuloaula on kuin moderni lounge, jonka valoisassa kahviossa asiakkaat voivat tavata toisiaan. Henkilökohtaisten työhuoneiden tai perinteisten neukkareiden tilalla on tunnelmaltaan vaihtuvia työskentelypisteitä. Kellään ei ole pysyvää paikkaa, vaan jokainen työntekijä toimitusjohtajaa myöten valitsee päivittäisen työpisteensä työtehtävien, työajan tai mielialan mukaan. -- Esimerkiksi leikkisästi ja värikkäästi sisustetussa Inspiraatio-työtilassa voi välillä lepuuttaa aivojaan, tehdä taukojumppaa ja ideoida rennosti työkavereiden kanssa, kuvailee Microsoftin toimitusjohtaja Ari Rahkonen. Henkilöstön kanssa yhdessä ideoidut työtilat kannustavat joustavaan ja mutkattomaan tiimityöskentelyyn tai ideointiin. Tiimityöhön m tarkoitettujen tilojen vastapainona on työtiloja, joissa voi työskennellä itsenäisesti toisten keskeyttämättä. Virikkeitä tilaratkaisuihin suomalaiset hakivat myös Microsoftin Hollannin-toimistolta. Inspiraation lisäksi Microsoftin väellä on mistä valita: Bistro, Kirjasto, Beach, Koti, Luonto ja Rauha viestivät samalla, millaisen läsnätyön tilassa kukin on. Työtilaratkaisujen ansiosta epämuodollisemmat kohtaamiset on helppo järjestää ilman virallisia kokousaikatauluja, ja useita mikropäätöksiä tehdään kuin huomaamatta. -- Jos haluan rauhassa valmistella esitystä, menen Kirjastoon, jossa vallitsee hiljaisuus. Siellä emme käytä kännyköitä tai pikaviestimiä. Kun haluan virittäytyä ideoimaan ja saada flown päälle, hengailen Beachilla, jossa on säkkituoleja, palmuja ja maisema merelle, Rahkonen kertoo. -- Eniten viihdyn kuitenkin Bistrossa, jossa tapaan työkavereitani ja jossa tiimit järjestävät epämuodollisia palavereja. Läsnätyökaluilla joustavuutta Reilut 300 henkeä työllistävän Microsoftin uuden työkulttuurin mahdollistaa moderni kypsä teknologia. Sadassa työpisteessä on iso videonäyttö ja työntekijöiden kannettaville varattu työtila. 60 paikkaa on varattu itsenäisempään työskentelyyn; niiden tuoleja voidaan säätää eikä tiloissa virtuaalikokousteta. Lisäksi on 130 paikkaa lyhytaikaisempaa työskentelyä varten. Kun Rahkonen neljä vuotta sitten tuli yhtiöön toimitusjohtajaksi, virtuaalikokoukset olivat lähinnä "epävirallisia kohtaamisia ja vuorovaikutusta syntyy nyt helpommin." johtoryhmän työskentelyssä käytettyjä apuvälineitä. -- Nyt teknologia on monipuolistunut ja kustannuksiltaan riittävän edullista, jotta se voidaan skaalata koko henkilöstön käyttöön, hän sanoo. Uuden teknologian ansiosta yrityksessä on voitu tehdä radikaaleja ratkaisuja. -- Luovuimme esimerkiksi puhelinkeskuksesta, sillä kaikki viestintämme tapahtuu nyt Lync-palvelimen, Microsoft Outlook ja Microsoft SharePoint -ratkaisujen avulla, Rahkonen sanoo. Kun joku soittaa hänelle, hän saa samanaikaisesti tiedon kontaktista puhelimeensa ja läppäriinsä. Tilanteen mukaan hän voi vastata joko puhelimella tai mikäli on varattu, pikaviestimen avulla kertoa tiedon eteenpäin.
• 3/2011 TIeTOTyö 23 -- Läsnätyökalujen avulla näemme koko ajan, ketkä ovat fyysisesti paikalla toimistotiloissa tai virtuaalisesti tavoitettavissa. Tämä on luonut uutta joustavuutta työskentelyymme ja vähentänyt kokousten määrää. FAKtA Henkilökohtaiset työhuoneet ja -pisteet ovat pian historiaa: yhä useampi jakaa työpisteensä kollegansa kanssa tai istahtaa nimeämättömän pöydän ääreen. Taustalla on yritysten pyrkimys tehostaa toimistotilan käyttöä. Moni työntekijä kun tekee työstään ison osan muualla kuin toimistossa, ja työhuoneet ammottavat tyhjinä. Ryhmätyö- ja neuvottelutilojen samoin kuin epävirallisten kohtaamispaikkojen tarve sen sijaan kasvaa. Myös hiljaiset työskentelyhuoneet yleistyvät. Tiedot käyvät ilmi Tulevaisuuden työympäristö 2011 ­barometrista, jonka KTI Kiinteistötieto Oy toteutti Skanskan toimeksiannosta. entistä tasavertaisempaa Rahkonen puhuu mieluummin läsnätyöstä kuin etätyöstä, sillä etätyöllä on kielteinen kaiku. -- Etätyö luo mielikuvan jossain kaukana työskentelevästä itsenäisestä puurtajasta, joka hoitaa jotain yksittäistä rutiinitehtävää. Tietotyö on monipuolistunut luonteeltaan eikä se ole enää liukuhihnamaisten rutiinien toistoa vaan vuorovaikutukseen perustuvaa innovaatioiden kehittämistä. -- Läsnätyökalujen avulla useissa yrityksissä ja toimialoilla voidaan automatisoida rutiineja ja keskittää inhimillinen työpanos itse työn sisältöön. Läsnätyö on Rahkosen mukaan myös tasavertaista. -- Kaikki kokoukset ja niiden sisällöt suunnitellaan yhdessä. Jokainen voi osallistua yhtä aktiivisesti kokoukseen, olipa sitten toimistolla tai muualla, Rahkonen sanoo. Kaikki suuret ovat olleet opettajia! Lähikuvassa James Lovelock Maailman suurimman organismin löytänyt James Ephraim Lovelock syntyi 1919. Kouluttamattomat työläisvanhemmat uskoivat opintien tärkeyteen; poika väitteli lääketieteestä 1948. Lovelock on merkittävä tutkija ja keksijä. Toisen maailmansodan aikana hän kehitteli suojavarusteita palovammoja vastaan ja kokeili niitä itse mieluummin kuin tuotti tuskaa koe-eläimille. NASAlle hän kehitti tutkimuslaitteita 60-luvulla ja ennusti Marsin olevan eloton, koska vakaasta Marsin ilmakehästä puuttui elämän tuottama dynamiikka. Hän keksi ensimmäisenä, että CFC-yhdisteet leviävät ilmakehään. Vaarallinen syy-yhteys otsonikehän tuhoutumiseen löydettiin tämän jälkeen. NASA-kautensa aikana Lovelock kehitteli ajatusta, jonka mukaan maapallo käyttäytyy kuten elävä organismi pyrkien elämälle suotuisaan tasapainotilaan. Monet nimekkäät evoluutiotutkijat vastustivat tätä Gaia-hypoteesiksi kutsuttua ajatusta, koska Lovelock ei alkuun osoittanut mekanismeja, joilla evoluutio tuottaisi kokonaisvaltaisen homeostaasin. Teoreettisia mekanismeja Lovelock löysi myöhemmin, tietokonesimulaatio Daisyworld tärkeimpanä. Sittemmin Gaia-teorialle on löytynyt useita käytännön todisteita eliömaailmasta. Vuonna 2001 Amsterdamissa 1500 maapallotutkijaa vahvisti Lovelockin tärkeimmän teesin todeten julkilausumassaan yksimielisesti: "The Earth System behaves as a single, self-regulating system." Lovelock pitää luonnonmukaisten alueiden säilyttämistä tärkeänä, jotta maapallon säätelymekanismi pysyisi riittävän voimakkaana. Viljellyt alueet ja urbaani ympäristö eivät osallistu itsesäätelyyn tehokkaasti. Lämpötila on säätelyn keskeisin kysymys. Lovelockin kanta ilmaston lämpenemiseen on vaihdellut tutkimusten edetessä. Pahimmissa uhkakuvissa hän näkee maapallon olevan yli 5 Celsius-astetta nykyistä lämpimämpi vuonna 2100, ja vain pieni osa ihmiskunnasta on enää hengissä. Jo vuonna 2040 ongelmat olisivat useilla alueilla hyvin mittavia. Lovelock on saanut töistään runsaasti palkintoja ja kunniatehtäviä, ja hänet on aateloitu. Hän asuu Devonissa Englannissa. Risto Linturi Lähteet: Revenge of Gaia, 2006; The Amsterdam Declaration on Global Change, 2001; Wikipedia 2011. Huomattavia hyötyjä 20 prosentin säästöt operaattorikustannuksissa, energiakuluissa ja matkakustannuksissa sekä työtilojen kohentunut käyttöaste ovat kovaa dataa, joka kertoo uuden työkulttuurin tuomista hyödyistä. Vieäkin enemmän Ari Rahkonen arvostaa itse työn sisällössä saavutettuja harppauksia. -- Turhien kokousten määrä on vähentynyt. Kokoustaminen on nyt tehokkaampaa ja niihin valmistaudutaan paremmin, kun ne ovat yhdessä suunniteltuja. Kokousten agenda on saman tien dokumentoitu ja arkistoitu myöhempää tarvetta varten. Henkilöstö on tarttunut innokkaasti uuteen tapaan toimia. Uusiin työtiloihin ja toimintatapaan on tyytyväisiä 93 prosenttia henkilökunnasta, kun ennen muutosta luku oli 63 prosenttia. -- Henkilöstö kokee nyt voivansa osallistua tehokkaammin yrityksen keskeiseen päätöksentekoon. Tieto liikkuu reaaliajassa ja on kaikkien saatavilla oikealla hetkellä. Kiinnostavaa työviihtyvyystutkimuksen tuloksissa on myös se, että henkilöstö työskentelee nyt entistä aktiivisemmin toimistolla. Ennen muutosta 87 prosenttia Mircosoftin henkilöstöstä työskenteli viikoittain 1-3 päivää toimiston ulkopuolella, nyt 78 prosenttia. -- Vaikka olemme helposti virtuaalisesti tavoitettavissa, kaipaamme yhteisöllisyyttä. Silloin kun työskentelen kotona, huomaan viestivän enemmän toimistolla työskentelevien kollegoiden kanssa. Kun olen fyysisesti läsnä toimistolla, on viestintä luonteeltaan usein syvällisempää, Rahkonen kertoo. Hän muistuttaa myös uusien työtilojen ergonomisista hyödyistä. -- Työpäivän aikana voi vaihdella työasentoa eikä tarvitse pönöttää vain yhden pöydän takana. Liikkuva työ on siten samalla liikunnallista työtä. Ihminen kaipaa yhteisöllisyyttä myös työssä, Ari Rahkonen sanoo.
• ASTU ULOS KAAPISTA. Tunnista ja tunnusta todellinen osaamisesi. www.sovelto.fi/astukaapista Osaamisen teemat Asiantuntijuus Intohimonasi on kehittää osaamisesi huippuunsa. Haluat olla guru ja mielipidevaikuttaja omalla alallasi. Tiedät osaamisesi arvon ja se on paras valuuttasi työelämässä. Ymmärrät yksityiskohtien tärkeyden hukkaamatta isoa kuvaa. Johtaminen Kokonaisuudet ovat sinulle tärkeitä, ihmiset vielä tärkeämpiä. Tulokset syntyvät hyvällä johtamisella, ihmisten ja heidän motivaatioidensa ymmärtämisellä ja innostamisella. Sinulla on visioita ja näkemystä ja kykyä panna asioita tapahtumaan. Luovuus Ongelmien ratkaisu ja uudet asiat saavat sinut syttymään. Kokeilu ja tekemisen riemu on sydäntäsi lähellä. Et pelkää epäonnistumista vaan kokeilet jatkuvasti rajojasi. Visuaalisuus ja hahmotuskyky on sinulle luontaista, olet myös tunnetasolla vahvasti sitoutunut siihen mitä teet. Tietotyö Työn tai homman voi aina tehdä paremmin, työkalut ja ­tavat kehittyvät koko ajan. Nautit työnteosta ja onnistumisista kun homma sujuu tai keksit uuden näppärän tavan tehdä ennen hankalan asian. Ymmärrät prosesseja ja riippuvuuksia, oivallat miten monimutkaisesta voi tehdä yksinkertaista.