• AsiAntuntijuus ­ johtAminen ­ tietotyö ­ luovuus 2/2012 Iron Sky syntyi tiimityönä s. 22-23 Joko sinä kuulut KILTAAN? s. 12-14 Sähköä savottaan s. 18-19 Toimitusjohtaja Helene AurAmo: Superläpinäkyvä on pop s. 5 Intohimoa & itsetuntemusta suomalaista työelämää uudistavat nyt naiset työkaluinaan osaaminen, positiivisuus ja yhdessä tekeminen. nAiset edellä s. 5-11
• 2 Soveltaja 2/2012 Pääkirjoitus Hiljaista osaamattomuutta! Organisaatiot menestyvät, selviytyvät tai kuolevat sen mukaan, miten ne tunnistavat toimintaympäristönsä ja asemansa siinä sekä asettavat ja saavuttavat tavoitteensa. Kaikki tämä vaatii kyvykkyyttä. Kysymys on siitä, mitä organisaatio osaa tehdä ja kuinka sen tavoitteet viedään arjen työhön. Kyvykkyys määrittää suorituskyvyn ja mahdollistaa kilpailusta selviämisen kaikissa olosuhteissa. Nyky- ja tavoitetilan välillä on osaamiskuilu, joka on ensin tunnistettava ja sitten täytettävä. Osaamisvajetta ei voi nähdä, ellei nykyosaamista tunneta, ja kehitystä ei tapahdu, ellei tavoitteita aseteta. Osaamattomuuden tunnustaminen on keskeinen osa kasvua. Suomalaisessa työelämässä osaamattomuus on usein tabu. Sitä peitellään muun muassa ylipitkiksi venyvillä työpäivillä, epämääräisellä esimiestyöllä ja puolivillaisesti tehdyillä töillä. Työpaikoilla ihmetellään kiirettä eikä tiedosteta ettei osata. Osaamattomuuden hinta on kova. Ajanmukaisen osaamisen puute tappaa yrityksiä ja syrjäyttää ihmisiä joka päivä. Osaamattomuus heikentää hyvinvointia nopeasti ja varmasti. Joka neljäs suomalainen yritys ei kuitenkaan kehitä henkilöstöään*. Ongelma on todellinen ja vaikutuksiltaan merkittävä. Suomalaisen työn tuottavuus on romahtanut dramaattisesti**. ETLAn tutkimusjohtaja Mika Malirannan mukaan kyse on vakavasta talouden häiriötilasta. Paljonko palaveri maksaa? Suunnittelemattomat työprosessit, sähköisen viestinnän pelisääntöjen puute, työvälineiden käytön osaamattomuus ja käyttötapojen suunnittelemattomuus. Siinä työn tehokkuuden ja työtyytyväisyyden suurimmat esteet. Palaverit ovat pahimpia aikavarkaita, ja kuitenkin ne kuuluvat jokaisen tietotyöläisen arkeen. Ensiapua saa tarttumalla palaverikäytäntöihin. Lasketaanpa ensin, paljonko asiantuntijapalaveri maksaa: Asiantuntijan tuntipalkka osallistujien määrä henkilökustannukset yhteensä Asiantuntijan tuntihinta menetetty laskutus toimitila ja järjestelyjen kustannukset TunnIn PalaverIn kokonaISkuSTannukSeT Kustannukset 2 viikossa 5 000 / 160 h = 31,25 / h 6 187,50 100 6 hlöä x 1 h x 100 = = 600 50 837,50 8 375 1 turha palaveri päivässä x 10 työpäivää = SeiTSemän syntiä: 1. 2. 3. 4. Palaveria ei ole valmisteltu etukäteen. Palaveri alkaa ja loppuu miten sattuu. Osallistujilla ei ole selkeitä rooleja eikä tehtäviä. Kutsutut eivät tiedä palaverin tavoitetta eikä heiltä ole edellytetty valmistautumista. Palaverissa ei tehdä päätöksiä eikä jaeta tehtäviä. Palaveria käytetään yksisuuntaisena tiedotustilaisuutena. Paikalla on liikaa osallistujia. Sanna Varpukari-Anttila * Tilastokeskus, Suomen virallinen tilasto (SVT): CVTS, Yritysten henkilöstökoulutus -tutkimus ** EVA analyysi: Suuri kuoppa ­ Suomen hyvät työllisyysluvut kätkevät tuottavuuden romahduksen 5. 6. 7. ryhdy agitaattoriksi osaamattomuutta vastaan ja aloita henkilökohtainen kapina. oppimistuloksia ­ iloa, tuottavuutta ja rentoutta ­ saat nopeasti. Aloita vaikka vastaamalla näihin kysymyksiin: Tiedätkö milloin omat tietosi ja taitosi ovat riittävät? minkä tasoinen osaaminen on työssäsi hyvää? Tietääkö esimiehesi ja kollegasi nykyisen osaamisesi ja sen tason? Tunnistaako työnantajasi huomisen osaamistarpeet? onko organisaatiossasi määritelty toimintanne kannalta keskeinen osaaminen ja sille minimistandardit, joita vasten voit omaa osaamistasi tarkastella? Uudenlainen yhteisöllinen tietotyö voi olla ja pitkälle jalostettua erikoistumista ja todella tehokasta. Välineet ovat olemassa. Ensin hahmotetaan nykytila: ajankäyttö, yhtenäiset käytännöt ja tekniikka, päätöksenteko ja viestintä. Sitten asetetaan tavoitteet: mille tasolle henkilöstömme työn tuottavuus ja työtyytyväisyys pitää saada? Jos henkilöstön osaaminen on ydinliiketoimintaa, ihmiset ja heidän aikansa ovat erityisen arvokkaita. Energia epäkohtien päivittelystä kannattaa siirtää tekemiseen: muutosta on johdettava, sille on asetettava tavoitteet ja henkilöstö on koulutettava uuteen toimintatapaan. Palavereille on luotava pelisäännöt ja niiden noudattamista on tuettava. Lisää kullanarvoisia vinkkejä tietotyön tehostamiseen: minimistandardit.fi Soveltaja-lehti nostaa esiin työelämän ajankohtaisia ilmiöitä ja viestii ihmisläheisesti tieto- ja viestintätekniikan soveltamisesta. Soveltaja antaa myös käytännön vinkkejä tietokoneen käyttäjille. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Julkaisija FC Sovelto Oyj Helsinki: Ratapihantie 11, (2 krs.), 00520 Helsinki Tampere: Naulakatu 3, 33100 Tampere Päätoimittaja Sanna Varpukari-Anttila | Toimituspäällikkö Sari Tiiro, Optima Oy | Ulkoasu Erkki Tuomi, Laura Takatalo, Henna Salonen, Neodesign Oy | Kannen kuva Jarmo Teinilä | Painopaikka Sanomapaino Oy | Tilaukset, mediakortti ja osoitteenmuutokset Puh. 042 42 2121, sähköposti: uutislehti@sovelto.fi | Painosmäärä 150 000 | Jakelu nro 2/2012 Helsingin Sanomien, Me Naiset -lehden ja Tietoviikon liitteenä. Lehteä postitetaan Sovelton ja Fonectan osoiterekisterin perusteella. ISSN 1799-8964
• sisältö UUsI Tapa Tehdä TyöTä Soveltaja 2/2012 3 viisaat naiset s.5­11 Yhä useamman suomalaisen esimies on nainen, ja myös yrittäjinä työskentelevien naisten määrä kasvaa. Soveltaja-lehden haastatteluissa nousevat esiin työelämän muutosvoimat: kannustavuus, positiivisuus, tiedon jakaminen ja osaaminen. Katja Ståhl Auli Mantila Helene Auramo Merja Fischer Camilla Aho Mariina Hallikainen Soile Kuitunen TIeTOTyö & LUOvUUs TIeTOTyö jOhTaMINeN & LUOvUUs Biteistä atomeiksi Suomen ensimmäisen pikavalmistuskilpailun voittajat on valittu. Pääosassa on muotoilu. Katso ja hämmästy! Sähköä savottaan UPM jalosti sähköisen työympäristönsä uuteen kuosiin. Nyt on uuden oppimisen aika, kertoo Johanna Sillanpää. unelmatiimi Iron Sky -elokuvan tuottaja Tero Kaukomaa verkottaa ideoita, tekijöitä, faneja ja sijoittajia. s.16-17 s.18-19 s.22-23 OMaN TyöN jOhTaMINeN kuukauden kaheli Jaana Nyström ei ymmärrä itsekään, miten hänen ringissään Google+:ssa on 30 000 ihmistä. ICTM-yritys Istekki kasvaa ja kouluttaa Miten tehdä hiljaisesta tiedosta näkyvää? KOLUMNIT s.19 Tietoturvavinkki s.13 Onko identiteettisi vaarassa? Jukka Vuola tietää. s.20-21 Suuret opettajat s.23 s.15 Lukevatko aikuiset lastenkirjoja? Risto Linturi paljastaa. s.20-21 s.12-14 lukunurkka
• 4 Soveltaja 2/2012 pULpeTILLa Pulmia pykälissä: Kiusataanko työkaveriasi? Mikä on lahjus? soveltofi/lukusali Putoaako Suomi tablettikelkasta? Työvälineosaamisen merkitys tietotyössä kasvaa sovelto on nyt myös Applen auktorisoima koulutuskeskus Applen tuotteiden työkäyttö on nopeasti yleistynyt Suomessa ja samalla Apple-koulutuskysyntä on merkittävässä kasvussa. Sovelto on nyt ensimmäisenä laite- ja ohjelmistomyynnistä riippumattomana koulutuskeskuksena Suomessa saavuttanut Applen auktorisoidun AATC-statuksen (Apple Authorized Training Center). Sovelton konsultti Jukka Kettunen on yksi ensimmäisistä suomalaisista Applen auktorisoimista kouluttajista (ACT, Apple Certified Trainer). ­ On tärkeää, että meillä on myös Suomessa asiantunteva ja asiakkaiden arvostama koulutuskumppani, joka voi palvella niin infra-asiantuntijoita kuin tietotyöntekijöitä, sanoo Klaus Kotka, Applen maajohtaja Suomessa. Tietotekniikkaa hyödyntää työssään säännöllisesti jo yli 80 prosenttia suomalaisista työllisistä. ­ Tietotyössä työvälineosaamisen merkitys kasvaa koko ajan. Näemme tärkeänä tarjota suomalaisille organisaatioille kaikkien keskeisten päämiesten tuotteiden osaamista. Olemme Microsoft Gold Partner sekä Adoben, VMwaren, Altovan ja nyt myös Applen auktorisoima koulutuskeskus, toteaa Sovelton toimitusjohtaja Sanna VarpukariAnttila. ­ Tavoitteenamme on olla Suomen ykkönen myös Apple-koulutuksien tarjoajana. AATC-status oikeuttaa Sovelton tarjoamaan Applen virallisia koulutuskokonaisuuksia. Lisäksi tarjonnassa on useita Sovelton omia koulutuksia, jotka on suunniteltu suomalaisten organisaatioiden tarpeisiin. Koulutukset on suunnattu kaikille työyhteisöille, joilla on käytössään Applen tuotteita. Mac-työasemien lisäksi yritysten tietojärjestelmissä ovat lisääntyneet iPhonet ja erityisesti iPadit, joiden käyttö on yleistymässä myös työvälineinä eikä vain selailulaitteina. Lisäksi Sovelto järjestää testejä, joissa asiakkaiden on mahdollista sertifioida työntekijöitään Apple-osaajiksi. Koulutuksissa voi pätevöityä esimerkiksi Applen jälleenmyyjäksi tai Apple-huollon asiantuntijaksi. Verkossa on kiinni noin 200 000 suomalaistablettia, kertoo Tommi Luhtanen Adobelta. e pistolaa oli kuulemassa täysi tupa, kun Sovelto järjesti toisen aamiaisseminaarinsa tablettijulkaisemisesta. Maailmassa myydään tällä hetkellä tabletteja sadan miljoonan laitteen vuosivauhtia, ja vuoden 2014 loppuun mennessä laitteita on Gartnerin ennusteiden mukaan jo 450 miljoonaa. ­ Suomesta virallisia tablettien myyntilukuja ei saa, ja se saattaa olla turhaakin, sillä suuri osa täällä myytävistä laitteista menee rajan taakse. Määrästä kertoo paremmin se, että verkossa on säännöllisesti kiinni noin 200 000 suomalaistablettia. Se on noin puolet Ruotsin tablettimäärästä, sanoo Adoben Business Development Manager Tommi Luhtanen. Meillä ollaan maailmantrendejä jäljessä myös laitteiden hyödyntämisessä. Suomalaisia julkaisuja on App Storen lehtikioskissa tällä hetkellä vain muutamia. Ero esimerkiksi Ruotsiin on huomattava. Jääkö Suomi digijulkaisemisen kehitysmaaksi? ­ Aihe kiinnostaa valtavasti, mutta valitettavasti kiinnostus ei näytä konkretisoituvan suomalaisiksi tablettijulkaisun ilmiöiksi, sanoo Sovelton kehityspäällikkö Juha Laamanen. Markkinajohtaja iPad tuli Suomeen vasta vuosi julkistamisensa jälkeen. Silti Laamasen mielestä pelkkä sähköisten julkaisuratkaisujen tutkiminen pitäisi jo jättää ja siirtyä toteuttamiseen. ­ Ei ole Suomelle luontaista olla näissä asioissa ihan vain katselemassa. Nyt voisi rohkeammin mennä eteenpäin. Paperijulkaiseminen ei mihinkään häviä, mutta ei se kasvakaan. Eturivissä tablettiesityksiä seurasi AD Janne Torikka. ­ Sain sen mitä halusinkin, vaikka olisin mieluusti kuullut vielä enemmän käytännön julkaisuesimerkeistä. Torikalla on yhden miehen mainostoimisto, joka tekee asiakkailleen markkinointimateriaalia www-sivuista valokuvauksiin. ­ Tablettijulkaiseminen olisi loistava lisä tarjontaan, Torikka sanoo. Teksti ja kuva: Antti Kirves Isännöitsijät ovat itse todenneet, että heillä on tarve parantaa tietotekniikkaosaamistaan. Siitä hyötyvät myös asiakkaat eli taloyhtiöt ja asukkaat. Isännöitsijäkin tekee tietotyötä Osaako isännöitsijänne käyttää tietotekniikkaa? Jos osaa, kaikki hyötyvät. Siksi Isännöintiliitto on päättänyt kartoittaa isännöitsijöiden tietotyön osaamistarpeet. Kumppanina on Sovelto. ­ Kartoituksen avulla tunnistetaan nopeasti tietotyön osaamiseen liittyvät haasteet ja tarpeet, kertovat Aku Kaartinen ja Juha Sihvonen Soveltosta. Isännöitsijän työ on pitkälti tieto- ja viestintätekniikan avulla tehtävää työtä, ja kun työ sujuu, myös ajanhallinta tehostuu. ­ Kun olemme kysyneet isännöitsijöiltä ja heidän yhdistyksiltään, missä tarvittaisiin lisää osaamista, tietotekniikka on noussut esille, kertoo kehityspäällikkö Heikki Kauranen Isännöintiliitosta. ­ Jos voidaan parantaa tietotekniikan osaamista, se tarkoittaa parempaa isännöitsijätyön tulosta, mistä hyötyvät isännöitsijät itse, isännöintiyritykset ja ennen kaikkea asiakkaina olevat taloyhtiöt. Suomen noin 700 isännöintiyritystä ja 2500 isännöitsijää ovat kanava noin 50 000 taloyhtiöön, joissa on miljoona kotia ja kaksi miljoonaa asukasta. Taloyhtiöiden vuosittaiset hoitomenot ja hankinnat ovat lähes viisi miljardia euroa. Isännöintiliitossa on jäsenenä noin 400 isännöintiyritystä. Teksti: Antti J. Lagus Kuva: Jarmo Teinilä Liity Kiltaan! sovelto.fi/killat
• Soveltaja 2/2012 5 UUsI Tapa Tehdä TyöTä naiset edellä intohimo, positiivisuus, läpinäkyvyys ja osaaminen. siinä työkaluja, joilla soveltaja-lehden haastattelemat naiset uudistavat työelämää. Superläpinäkyvää Teksti: Olli Manninen Kuva: Jarmo Teinilä ipipopin perustaja ja toimitusjohtaja Helene Auramo uskoo superläpinäkyvään yrityskulttuurin. Nopeasti muuttuvassa maailmassa tarvitaan ketteryyttä ja tehokkuutta sekä tiedon ajantasaista jakamista sitä eniten tarvitseville. Siksi sosiaalisen median strategioihin ja kampanjoihin erikoistunut Zipipop jakaa asiantuntemustaan laajasti: oman henkilöstön lisäksi asiakkaille ja toimialan keskeisille sidosryhmille. Auramon mukaan sekä yrityksissä että julkishallinnon organisaatioissa keskustellaan nyt paljon, miten sosiaalisen median työkalujen avulla tiedon jakoa voidaan nopeuttaa ja siten lisätä työn tuottavuutta. Z -- Yritystasolla halu muutokseen on suuri, mutta yksilötasolla asiantuntijatiedon jakaminen pohdituttaa. Hän kertoo itsekin suhtautuneensa aluksi varauksella yrityksensä päätökseen jakaa asiantuntijatietoa myös oman talon ulkopuolelle. -- Oman osaamisen jakaminen vaatii henkistä kanttia, ja kynnys voi aluksi tuntua korkealta. Jää pohtimaan, miten erottuu muista asiantuntijoista, jos antaa kaiken osaamisensa varauksetta toisten käyttöön. Myös mahdollinen negatiivinen palaute voi pelottaa. miten minulle käy, jos annan kaiken asiantuntemukseni toisten käyttöön? HELENE AURAMO: Tietoa jakamalla syntyy vuorovaikutusta, jonka avulla omat näkemykset kehittyvät. FaKTa · Naisten osuus johto-ja asiantuntijatehtävistä on kasvussa. · Yhä useamman suomalaisen esimies on nainen. · Innostavuus, kannustavuus ja tunteiden huomioiminen sekä kiitoksen ja palautteen antaminen ovat naisten vahvuuksia, joiden merkitys korostuu tiimityössä ja yhdessä tekemisen kulttuurissa. · Naiset ovat onnellisempia kuin miehet. Lähteet: Grant Thorntonin tutkimus, maaliskuu 2012 Tilastokeskus, Työolotutkimus 2009 YK:n onnellisuusraportti, huhtikuu 2012
• 6 Soveltaja 2/2012 UUsI Tapa Tehdä TyöTä Helene Auramo Työ nyT: toimitusjohtaja, Zipipop Työ ennen: logistiikan konsultointi, logistra Consulting KoUlUTUS: Ktm, terveysvalmentaja, taiteiden maisterin tutkinto tekeillä TUlevAiSUUden TAvoiTe: muuttaa maailmaa ja olla onnellinen! Helene Auramon omat kokemukset tiedon jakamisesta ovat kuitenkin pelkästään myönteisiä. Zipipopin esityksiä on katsottu yli 75000 kertaa SlideShare-palvelun kautta. Negatiivista palautetta ei ole tullut. -- Jakamalla tietoa syntyy vuorovaikutusta ja keskusteluja, joiden avulla omat näkemykset tarkentuvat ja kehittyvät paremmiksi. Kun tieto kiertää, se hyödyttää kaikkia osapuolia, Auramo uskoo. Tiedon jakamisen kääntöpuolena on infoähky. Asiantuntijatietoa tulee niin paljon, että oman työn kannalta olennainenkin tieto saattaa hukkua massaan. -- Me olemme ratkaisseet asian jakamalla kullekin työntekijälle oman jakaminen jalostaa. vastuualueen sosiaalisesta mediasta. Koulutamme toisiamme sisäisesti viikoittain kertomalla toisillemme, mitä uutta on tapahtunut esimerkiksi Twitterissä, Facebookissa tai vaikkapa Pinterestissä, Auramo sanoo. ­ Sosiaalisen median hyödyt ja tuottavuus toteutuvat vain, kun joku taho yrityksessä vastaa siitä ja sen kehittämisestä, Auramo sanoo. -- Yrityksiä kuitenkin edelleen hämmentää sosiaalisen median luonne. Sen koetaan usein palvelevan vain markkinointi- tai viestintäosaston tarpeita, kun tosiasiassa sosiaalisen median työkalujen hyödyntämisen tulisi kulkea läpi koko organisaation. Camilla Aho Työ nyT: toimitusjohtaja, Camilla Aho oy Ab Työ ennen: turun ekamarketin kosmetiikkavastaava, stockmannin konsulentti, Farmoksen myyntiedustaja ja automyyjä KoUlUTUS: Kosmetologi TUlevAiSUUden TAvoiTe: jakaa osaamistani ja elämänkokemustani. haluan sitouttaa ihmiset ja toivon, että Camilla Aho oy Ab jatkaa kulkuaan vielä senkin jälkeen, kun katselen alas pilven reunalta. luota sydämen ääneen Teksti: Riikka Hollo Kuva: Jarmo Teinilä amilla Ahoa on kuvattu kosmetiikkabisneksen rautarouvaksi. Mutta kun tulee tiukka tilanne, hän luottaa sydämensä ääneen. Aho perusti kosmetiikka-alan maahantuontiyrityksensä kolme vuosikymmentä sitten. Johtamisessa hän painottaa samaa periaatetta kuin lastenkasvatuksessa: rajat ovat hyväksi. ­ Sosiaalinen valmius on kaiken a ja o, ja sen oppii varhaislapsuudessa tai sitten ei. Työkavereiden ja esimiesten kunnioitus on työelämän perusasioita. Aho tiedostaa, että johtaja on aina yksin. Ja jos johtaja on nainen, hän on Ahon mielestä maailman yksinäisin ihminen. Luottohenkilöitä on pakko olla. Parhaaksi mentorikseen Aho mainitsee oman äitinsä. C Lisää painavaa asiaa työstä ja osaamisesta. Tilaa Soveltaja-uutiskirje sähköpostiisi kerran kuussa: info@sovelto.fi ­ Hän on voimakas persoona, jolla on vahvat mielipiteet. Hän on opettanut, ettei mikään ole itsestään selvää ja ihmisiä pitää kunnioittaa. ­ Kun malttaa pysähtyä kuuntelemaan sisintään, saa vastauksen. Toki virhearvioitakin on tullut vuosien mittaan tehtyä, mutta silti uskallan luottaa siihen, mitä sydän sanoo. ­ Johtajan on uskallettava näyttää myös oma heikkoutensa ja pystyttävä nostamaan tarvittaessa kädet pystyyn. Kukaan ei voi tehdä kaikkea kaikkien eteen. Camilla Ahon mielestä työtä ajatellaan nykypäivänä liikaa "vihollisena" sen sijaan, että siitä nautittaisiin. Toinen haaste on työkyky. Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat yleisiä, ihmisillä on paha olla. ­ Kaikki työ on arvokasta ja meitä kaikkia tarvitaan. Jokaisen on vain itse löydettävä työstä se mielekkyys, joka tekee siitä tärkeän. Koulutus on tärkeää.
• CAMILLA AHO: Paras mentorini on Soveltaja 2/2012 7 ollut oma äitini. Hän on neuvonut minua luottamaan vaistoihini. Renessanssiihmiselle töitä uomi tarvitsee renessanssi-ihmisiä, joiden vahva asiakaspalvelutaito yhdistyy kykyyn hyödyntää tietoja viestintätekniikkaa. Näin tulevaisuuden työelämän tarpeet näkee Finanssialan Keskusliitto, joka selvitti työelämän muutoksia ja niiden vaikutuksia henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Raportti Finanssialan kyvykkyydet 2020 nostaa esiin ns. kaksoiskyvykkyyden: tulevaisuuden työntekijä hallitsee sekä vuorovaikutuksen että tieto- ja viestintätekniikan. ­ Entistä useammin työhön etsitään hyvää tyyppiä, sanoo tutkimuspäällikkö Tarja Kallonen Finanssialan Keskusliitosta. Hyvällä tyypillä hän tarkoittaa moniosaajaa, renessanssi-ihmistä, jonka osaaminen on laaja-alaista ja jolla asiakaspalvelu on hanskassa. ­ Tulevaisuuden haasteet liittyvät asiakkaiden kuuntelemiseen ja heidän tarpeidensa tunnistamiseen. s Kyky oppia korostuu Tietotekniikan peruskäsitteet alkavat olla jo tuttuja. Nyt pitää oppia hyödyntämään tekniikkaa entistä tehokkaammin ja valjastamaan se asiakaspalvelun parantamiseen, raportissa todetaan. Yhden ihmisen ei kuitenkaan tarvitse osata kaikkea. Riittää, että on halu oppia ja kyky omaksua uusia asioita. ­ Asiakaspalvelutaitojen ja teknologiaosaamisen lisäksi tärkeitä ovat liiketoimintaosaaminen ja monikulttuurisuustaidot. Kaksoiskyvykkyydessä onkin kyse ihmisen kyvystä hallita useampia työn osa-alueita, Kallonen määrittelee. Finanssialan Keskusliittoon (FK) kuuluu 450 jäsenyritystä, joiden palveluksessa työskentelee yhteensä noin 43000 työntekijää. Haasteena on löytää tasapaino uuden sukupolven ja alalla pitkään toimineiden amattilaisten kesken. Työn vaatimusten kasvaessa myös koulutuksen tarve lisääntyy. ­ Finanssiala itsessään kouluttaa jo paljon, minkä lisäksi oppilaitosten ja alan yhteistyötä pyritään jatkuvasti lisäämään. Koulutusta suunnittelevien viranomaisten pitää ottaa entistä paremmin työelämässä tapahtuvat muutokset. ­ Tähän on onneksi jo herättykin, ja koulutusten sisältöjä on kehitetty vastamaan työelämän vaatimuksia. Myös johtamiseen kohdistuu uusia vaatimuksia. Johtaja on yhä useammin valmentaja, joka opastaa työntekijää ja kannustaa eteenpäin. ­ Johtamisen merkitys korostuu, kun ikäluokat pienenevät ja työntekijöiden vaatimukset oman työn mielekkyydestä kasvavat, Kallonen mainitsee. Finanssialan kyvykkyydet -selvityksen tulokset ovat hänen mukaansa sovellettavissa työelämässä yleisemminkin. ­ Työnkuva on muuttumassa monella alalla. Olennaista on, että opittaisiin katsomaan riittävän pitkälle tulevaisuuteen ja ennakoimaan muutoksia mahdollisimman hyvin. Teksti: Tiina Toivakka tyttäreni ovat todenneet, että jos olisin mies, en tietäisi työntekijöitteni lasten ja puolisojen nimiä. ­ Jos työssä ei ole hyvä olla tai se tuntuu epämielekkäältä, on tarpeen miettiä syytä eikä ensimmäiseksi turvautua pilleripurkkiin. Aho rohkaisee jokaista luottamaan omiin lahjoihinsa. Myös koulutus ja itsensä jatkuva kehittäminen ovat tärkeitä. ­ Yhteiskuntamme on mennyt liian byrokraattiseksi, mikä hidastaa työn tekemistä. Meillä olisi vielä enemmän menestyviä yrityksiä ja oivallisia liikeideoita, jos yhteiskunta kannustaisi meitä luottamaan omiin kykyihimme, kouluttautumaan ja luomaan uutta, Camilla Aho painottaa. ­ Kannustimien ei pidä missään tapauksessa olla taloudellisia, sillä raha ei tee onnelliseksi. Ihmisiä pitää kannustaa kuuntelemaan itseään: kuka olen ja mistä pidän? Ahkeruus ja usko omaan tekemiseen ovat tärkeimpiä oivalluksia. Kysymykseen naisten ja miesten eroista johtajina Aho on törmännyt monta kertaa. ­ Olen tullut siihen johtopäätökseen, että koska naisella on enemmän äitihormoneja, hän on johtajana enemmän emo kuin mies. Tyttäreni ovat todenneet, että jos olisin mies, en tietäisi työtekijöitteni lasten ja puolisojen nimiä. Silti niin nainen kuin mies voi olla hyvä pomo. Kukaan ei Ahon mukaan ole seppä syntyessään ­ johtajaksi kasvetaan. Ja vaikka onkin johtaja, on myös yrityksen työntekijä. ­ Jokaisen johtajan tulisi ymmärtää, että elämässä on oltava muutakin kuin työ. Se pätee niin itseen kuin alaisiinkin. ­ Eikä koskaan saa aliarvioida työntekijöiden ajatuksia. Kenellä tahansa voi olla aivan samat ideat ja ajatukset kuin johtajalla ­ miettikääpä sitä!
• 8 Soveltaja 2/2012 UUsI Tapa Tehdä TyöTä riko rajoja ja delegoi Teksti: Tiina Toivakka Kuva: Jyrki Suvimaa R Pitää uskoa lujasti siihen, mitä tekee. silloin eivät takapakit pysty nujertamaan. ehellisyys itseä kohtaan ja selkeät tavoitteet ovat Soile Kuitusen ohjenuoria. Mikkelin kaupungin kehitysjohtajan työssä molempia asioita on tarvittu. ­ Tavoitteeni on olla rajoja rikkova, ei-muodollinen esimies, Kuitunen sanoo. Kehitysjohtajan tehtäviin kuuluvat seutuhallinnon koordinointi, työllisyyskysymykset, sisäiseen kehittämiseen ja strategiaan liittyvät asiat sekä kaupungin markkinoinnin ja brändin rakentamisen suunnittelu. Yksin hän ei kaikkea pysty hanskaamaan ­ Olen alusta pyrkinyt delegoimaan asioita. En erityisemmin arvosta hierarkioita, vaan suosin epämuodollista, inhimillistä lähestymistapaa. Kuitunen pitää itseään vuoropuhelijana ja suunnan näyttäjänä, ja on siinä monen mielestä myös onnistunut. Toisenlaistakin palautetta on tullut. ­ Kun luodaan uutta, pitää olla valmistautunut kritiikkiin. Murrosvaihetta elettäessä on selvää, että kipunat välillä lentävät, ja se pitää oppia kestämään. Yhä useampi ihminen työyhteisössä haluaa olla myös entistä aktiivisempi ja vaikuttaa itse omaan työhönsä. Tähän Kuitunen haluaa myös kannustaa. ­ Toki pitää ottaa huomioon myös yksilölliset erot ja kuulostella kunkin omia tuntoja. Toisille sopii väljä toimeksianto ja isompi vapaus, toiset taas kaipaavat tiukempaa ohjausta ja jatkuvaa yhteydenpitoa. Kuitunen korostaa, että omat vahvuudet ja heikkoudet pitää tuntea ja omassa työssään on oltava uskottava ja johdonmukainen. on iso etu saada tehdä työtä innokkaan porukan kanssa. ­ Pitää myös uskoa lujasti siihen, mitä tekee. Tavoitteiden on oltava kirkkaat. Silloin eivät pienet vastoinkäymiset ja takapakit pysty nujertamaan. ­ Kun itsensä panee täysillä peliin, siitä on kaikenlaisia seurauksia. Sen kestää, kun tietää mihin on menossa. Omien ajatusten peilaaminen muiden kanssa on sekin tärkeää. Omassa organisaatiossakin sitä voi harjoittaa, mutta Kuitsen mielestä sitä on vieläkin tehokkaampaa tehdä ulkopuolisten kanssa. ­ Minulla on onnekseni lähellä sellaisia ihmisiä, jotka haluavat keskustella ja ovat Mikkelin kehittämisestä aidosti kiinnostuneita. Oppimisen paikkoja ovat myös erilaiset tilaisuudet, joihin kehitysjohtajaa pyydetään puhumaan. Niissä joutuu haastamaan itsensä toisella tavalla. ­ Verkostojen merkitys on iso, mutta niiden suhteen on myös osattava tehdä valintoja ja jakaa vastuuta myös muille. Kaikkeen ei voi eikä kannata lupautua, eikä tavan vuoksi kannata osallistua. Omaa työyhteisöään Kuitunen kehuu rennoksi ja motivoituneeksi. ­ On iso etu saada tehdä työtä innokkaan porukan kanssa. Se antaa voimaa myös omaan tekemiseen. ­ On myös ollut mahtavaa tulla aloittamaan uutta, vaikka se on merkinnytkin asioiden rajaamista ja rajujakin ratkaisuja. Työtä aloittaessani kuntahallinto oli jo isojen muutosten edessä. Soile Kuitunen Työ nyT: Kehitysjohtaja, mikkelin kaupunki Työ ennen: johtaja, net effect oy KoUlUTUS: valtiotieteen tohtori SOILE KUITUNEN: En ole tietoisesti rakentanut uraa, mutta kun tilaisuus aukesi, halusin kokeilla käytännön tekemistä tutkimieni asioiden parissa.
• Soveltaja 2/2012 9 Auli mantila KoUlUTUS: taiteiden maisteri TyöHiSToRiA: elokuva-alalla vuodesta 1990. Käsikirjoittaja, ohjaaja ja tuottaja. moTTo: "hyvin menee, kun ei vertaile." Katja Ståhl KoUlUTUS: lukio, laajasalon opisto ja eK eli elämän Koulu. TyöHiSToRiA: toimittajana ja tavalla tai toisella musiikkibisneksessä vuodesta 1995. moTTo: "Pitkä päätyyn ja perään." KATJA STÅHL ja AULI MANTILA auttavat ihmisiä ymmärtämään omat mahdollisuutensa. Intohimoakin saa olla. läsnäoloa ei vielä voi nauttia pillerin muodossa. konsultointia karvahattupuolelta Teksti: Jukka Behm Kuvat: Jarmo Teinilä K atja Ståhl viihdyttää, Auli Mantila analysoi. Kaksi erilaista ihmistä perustivat yrityksen, koska kahdestaan heillä on kivaa. Äänekkäällä tavalla. Vuoden ikäisiä ystävyksiä yhdistää rakkaus hevosiin, mutta juttua pulppuaa muustakin. Aiheesta hypähdellään toiseen, mielipiteitä lähtee kuin kivääreistä. Talent-tuomarina kunnostautunut Ståhl luonnehtii, millaista talenttia ihan tavallinen työntekijä tarvitsee. ­ Itsetuntemusta. Sitä, että tietää, mihin kykenee ja mihin ei. Halu oppia on toinen hyvä lähtökohta. Hänen mielestään työelämässä halvaannuttavinta on kaavoihin kangistuminen. ­ Ja kaikki ne säännöt. Tulee olo, että mähän teen virheen, jos mä teen jotakin. No nyt sä melkein teit virheen! Pelon ilmapiiri tyrehdyttää luovuuden ja ruokahalun. Mantila kertoo esimerkin elokuvanteosta. Produktiota työstää asiantun- tijaorganisaatio, ja ohjaajan tehtävänä ei ole neuvoa vaan saada kunkin lahjat parhaalla tavalla käyttöön. Näyttelijä luottaa tekemiseensä, kun hän tietää, että lopputulos on omissa käsissä. ­ Johtajan täytyy tutustua alaisiinsa tietääkseen, mitä kaikkea he osaavat. Konsultointiyritys Mantila & Ståhl Oy perustettiin viime marraskuussa. Kumpikin omistaja toi mukaan omaan osaamisensa: ohjaaja ja käsikirjoittaja Mantila tuntee projektinhallinnan ja näyttelijät, toimittaja ja tärkeintä talenttia on itsetuntemus. musiikkibisneksessä vaikuttava Ståhl artistit ja median. Kumpikin on tottunut työssään kaivamaan esiin parhaita ominaisuuksia muista. Ja molemmat tietävät, kuinka ihminen menee paniikkiin ja mitä sen jälkeen tapahtuu. ­ Ei hätkähdetä vähästä. Ollaan totuttu toimimaan, kun paska iskee tuulettimeen, Mantila sanoo. Kaiken takana on nainen, tässä tapauksessa näyttelijä Jaana Saarinen, joka oli sitä mieltä, että Mantilan ja Ståhlin pitäisi tavata. ­ Ihmeteltiin miksi, mutta ymmärsimme heti, kun kohtasimme, Mantila sanoo. Se tapahtui viime keväänä. Naiset kävivät läpi tekemisiään ja huomasivat, että heistä olisi ollut toisilleen paljon apua. Syntyi ajatus yhdistää voimat ja tarjota omaa kokemusta muiden hyödyksi. ­ Ollaan konsultteja karvahattupuolelta. Jos tulee toimeksianto, jota emme hahmota, niin ohjaamme eteenpäin. Aina on joku, joka osaa auttaa, Ståhl sanoo. Työnjako on seuraava. Toimitusjohtaja Ståhlilla on miljoonia ideoita, jotka hallituksen jäsen Mantila järjestää järkeviksi kokonaisuuksiksi. Ståhlilla on kontakteja, Mantilalla taito tarttua puhelimeen ja järjestää asiat. ­ Pääomamme on se, mitä tiedämme ja osaamme. Ihmiset on ainoa ja haavoittuvainen resurssimme, Mantila kuvailee. Seiniin ei ole sijoitettu rahaa, pääkonttoria ei löydy. Koulutustilat vuokrataan tarpeen mukaan. Firman postiosoite on sama kuin Ståhlin punavuorelaisen talon kivijalassa sijaitsevan työhuoneen. Mantila työskentelee kotonaan Loviisassa. Yhteyttä pidetään puhelimitse, Skypen kautta ja chattaamalla. ­ Mutta välillä on tärkeä tavata, vaikka etänä duunia teemmekin. Kummallakin on myös omia projekteja, ja yksi syy firman perustamiseen oli se, että yhdessä on kivaa. Läsnäoloa ei vielä voi nauttia pillerin muodossa. Mantila & Ståhl on toiminut nyt viitisen kuukautta. Siihen on kuulunut markkinointia ja esittäytymisiä yrityksissä. ­ Etsimme balanssia siitä, mitä on hauska tehdä ja mitä meiltä toivotaan. Jos jokin ei toimi, ei siinä kannata roikkua. Kannattaa epäonnistua nopeasti, Mantila linjaa.
• 10 Soveltaja 2/2012 UUsI Tapa Tehdä TyöTä Pelinainen tuntee tiiminsä Teksti: Olli Manninen Kuva: Jarmo Teinilä I nnostava johtaja saa työntekijät loistamaan, sanoo Colossal Orderin toimitusjohtaja Mariina Hallikainen. Työelämään tarvitaan hänen mielestään enemmän johtajia, joilla on sosiaalisia kykyjä oppia tuntemaan tiiminsä jäsenet. Kun työntekijät pääsevät loistamaan, syntyy tuottavuusloikkia. Hallikainen johtaa tamperelaista peliyritystä Colossal Orderia. Nuori startup-firma on nosteessa kehittämänsä simulaatiopelin Cities in Motion ansiosta. Nainen peliteollisuuden avainpaikalla on harvinaisuus, mutta Hallikaisen mielestä tällainen ajattelu on vanhakantaista. ­ Minut on valittu toimitusjohtajaksi, koska olen lahjakas työssäni. Sukupuolella ei ole mitään merkitystä siihen, miten työskentelen. ­ Minua pyydettiin yritykseen mukaan tuomaan bisnesosaamista ja uutta näkökulmaa pelifirman pyörittämiseen. Peliyrityksiä vaivaa usein liika harrastuneisuus. Colossal Orderissa on alusta asti pyritty luomaan avointa, inspiroivaa yrityskulttuuria, joka auttaa jaksamaan läpi pitkäjänteisen konseptointivaiheen. Vie helposti parikin vuotta, ennen kuin pelin työstämisen tulokset alkavat näkyä. ­ Vanhakantainen käskyttävä ja kyttäävä johtaminen ei istu luovan sisältötuotannon yrityksiin. Luovissa tiimeissä avoimuus on elintärkeää, jotta jokainen uskaltaa kertoa näkemyksensä ja saa vaikuttaa lopputulokseen. ­ Pitää myös muistaa, että vaikka työ olisi kuinka kivaa, on työhyvinvoinnista huolehdittava, Hallikainen sanoo. Tuottavuus työelämässä syntyy hänen mielestään pitkälti juuri työhyvinvoinnista huolehtimisesta. Työntekijät ovat yrityksen arvokkain voimavara, josta kannattaa huolehtia ennakoivasti. Hallikainen kannattaa läpinäkyvyyttä myös talousasioissa. On Kerroin tiimille realiteetit, kun rahaa oli enää neljän kuukauden palkkoihin. parempi kertoa liiketoiminnan todellinen tilanne kuin salailla sitä. Hän kertoo joutuneensa tiukan paikan eteen yrityksen ensimmäisenä toimintavuonna, kun sopimus pelin jakelusta oli auki, ja kassassa oli rahaa palkkoihin enää neljäksi kuukaudeksi. ­ Luovat ihmiset ovat perfektionisteja ja haluavat kehittää ja parantaa teoksiaan loputtomiin. Minulta vaadittiin tiukkaa johtajuutta. Kerroin tiimille realiteetit. Tarvittiin aikaraja, jolloin pelin piti olla valmis. Peli valmistui, ja kansainvälinen jakelusopimus varmistui. Hittituotteeksi kasvaneen pelin myötä yrityksen työrytmi on vakiintunut. ­ Tiimini tekee nyt tuottavampaa ja laadukkaampaa työtä, kun olemme voineet yhdessä rakentaa projektien aikataulut niin, että voimme välttää ylitöitä, Hallikainen kertoo. Kolme vuotta sitten perustettu kahdeksan hengen yritys saattoi pitää jopa ensimmäiset palkalliset lomat viime kesänä! Peliteollisuuden menestys perustuu pelihitteihin ja pelien brändäykseen. Cities in Motionin myynnillinen "pitkä häntä" jatkuu, kun peruspeliä on voitu mausteuttaa uusin lisukkein ja paketoimalla sisältöjä uudella tavalla. ­ Samalla uusien pelikonseptien suunnitteluun jää enemmän aikaa. Työstämme nyt paria uutta peliä PCalustalle, Mariina Hallikainen paljastaa. mariina Hallikainen Työ nyT: toimitusjohtaja, Colossal order Työ ennen: opiskelija KoUlUTUS: diplomi-insinööri, automaatiotekniikka TUlevAiSUUden TAvoiTe: Kasvattaa Colossal orderista yksi maailman merkittävistä pelinkehittäjistä ja menestyä myös muissa genreissä kuin simulaatiossa. MARIINA HALLIKAINEN: Työntekijät ovat yrityksen arvokkain voimavara, josta kannattaa huolehtia ennakoivasti.
• Soveltaja 2/2012 11 MERJA FISCHER: Hyvä kerryttää hyvää. Luottamus kasvaa työyhteisössä, joka huokuu positiivisia tunteita. Tuottavuushyödyt 30­70% Vaasassa sijaitseva Wärtsilän talous hallinnon palvelukeskus palvelee yhtiön yksiköitä 26 kielellä yli 70 maassa. Palvelukeskusta johtava merja Fischer uskoo, että positiivinen ilmapiiri on innostanut henkilöstöä yhdessä kehit tämään palveluprosesseja ja luomaan uutta. -- Samaan aikaan olemme voineet automatisoida rutiineja ja kehittää työntekijöille uusia tehtäviä. Tuottavuushyödyt ovat prosessista riippuen jopa 30­70 prosenttia. lue lisää vaasan mallista: sovelto.fi/lukusali myönteinen ilmapiiri tuottaa tulosta myös yritysten välisessä liiketoiminnassa. merja Fischer Työ nyT: johtaja, Global Financial Accounting and Business Control Process owner and Financial shared service Center, Wärtsilä Työ ennen: johtaja, Global indirect sourcing and Purchasing, nokia KoUlUTUS: tekniikan tohtori, Ktm TUlevAiSUUden TAvoiTe: synnyttää kukoistavia työyhteisöjä, kannattavia palveluyrityksiä, tyytyväisiä asiakkaita ja kansallista kilpailukykyä suomeen. Positiivisuus parantaa tuottavuutta Teksti: Olli Manninen Kuva: Jarmo Teinilä M ilmapiiriremontin voi aloittaa tervehtimällä kaikkia työntekijöitä säännöllisesti. yönteinen tuottavuuden kierre syntyy, kun työntekijät saavat positiivsta huomiota osakseen, menestyvät työssään ja innostuvat yhdessä kehittämään työtehtäviään. -- Ole aidosti läsnä ja tarkoita, mitä sanot, kannustaa positiivisen työilmapiirin vaikutuksista väitellyt Wärtsilän johtaja Merja Fischer. Työssään hän vastaa globaalien taloushallinnon prosessien kehittämisestä. Esimiesten ja kollegojen auttaminen, luottamus, kunnioitus ja läsnäolo vaikuttavat siihen, miten itse suhtaudumme työhön ja miten käyttäydymme asiakkaiden kanssa. Kun saamme osaksemme kannustusta tai kiitosta, näemme ja koemme työssämme myös uusia mahdollisuuksia ja halua kehittyä työssämme. -- Johdolla on keskeinen rooli siinä, että työntekijät viihtyvät työssään. Kannustava johtaja on mahdollistaja. Hän luo puitteet, joissa tiimi tai työntekijät voivat menestyä, Fischer sanoo. Hän muistuttaa kuitenkin, että jokainen työntekijä vastaa myös omalta osaltaan työilmapiirin laadusta. -- Ei voi vaatia hyvää työpäivää, jos ei itse tee sen eteen mitään. Merja Fischer on tutkinut positiivisen vuorovaikutuksen merkitystä yritysten välisen palveluliiketoiminnan tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen. Vaikka yritysten välistä liiketoimintaa arvioidaan usein vain kylmien tunnuslukujen valossa, synnyttää myönteinen ilmapiiri tuottavuuden kasvua myös business to business -ympäristössä. -- Ihminen on aina työyhteisön keskiössä, olipa kyseessä mikä tahansa toimiala, Fischer sanoo. Hänen väitöksessään arvioidaan, miten palveluliiketoiminnan työtyytyväisyys heijastuu asiakastyytyväisyyteen. Tutkimuksen kohteena olivat Wärtsilän myyntipäälliköt ja huoltoinsinöörit. -- Kun esimiehet ja kollegat auttavat toisiaan ja työilmapiiri on innostava, vievät myyntipäälliköt samaa myönteistä tunnetta asiakassuhteisiin ja haluavat auttaa heitä työssään, mikä koetaan positiivisena palvelukokemuksena. ­ Huoltoinsinöörit puolestaan ovat hyvin sitoutuneita työhönsä ja haluavat tarjota asiakkailleen parasta mahdollista laatua, kun myönteinen työilmapiiri vahvistaa heidän työmotivaatiotaan. Ihmiset tekevät mielellään elämäntaparemontteja, mutta miten työyhteisöissä voitaisiin saada aikaan vastaava hyvän ilmapiirin remontti? Fischerin mukaan kysymys on lopulta yksinkertaisista, pienistä asioista. Ilmapiiriremontti voi alkaa vaikka tervehtimällä ja huomioimalla kaikkia työntekijöitä säännöllisesti. ­ Työskentely on vuorovaikutusta. Jokainen kohtaaminen on mahdollisuus. Tapamme viestiä ja ottaa toiset huomioon vaikuttaa voimakkaasti haluumme saada yhdessä aikaan enemmän. Viestinnän tyylillä on tärkeä merkitys myönteisen työilmapiirin kehittämisessä. Luottamus itseensä ja muihin kasvaa työyhteisössä, joka huokuu positiivisia tunteita. Fischer hyödyntää tutkimustuloksiaan omassa organisaatiossaan ottamalla käyttöön kuukausittaisen hyvinvointibarometrin, joka mittaa henkilöstön kokemia positiivisia elämyksiä. ­ Tämän avulla voimme nopeammin reagoida mahdollisiin muutoksiin työviihtyvyydessä, Fischer sanoo.
• 12 Soveltaja 2/2012 sovelto.fi/killat Parhaan tiedon jakamiseen Ammatillista ja rakentavaa keskustelua ei meidän mielestämme ole koskaan liikaa. Uusia haasteita ja uusia ratkaisuja vanhoihin haasteisiin tulee päivittäin. Me haluamme tarjota uuden mahdollisuuden itsensä ja osaamisensa kehittämisestä kiinnostuneille ajatusten ja ideoiden vaihtoon. Aiheuttaako Photoshop harmaita hiuksia? Kysyykö InDesign puuttuvia Plug-ineja kun avaat tiedoston? Liittyykö iPad jotenkin tulevaisuudessa omaan työhösi? Entäpä HTML5, CSS3, Jquery? EsittElyvuorossa KiltaMEstari Juha Laamanen Juha kouluttaa markkinoinnin ja viestinnän ammattilaisia Adobe Creative Suiten saloihin. Photoshop, Indesign ja Illustrator ovat hänelle jo aikaisemmasta työelämästä tuttuja. Julkaisu- ja suunnittelutyön tehostaminen on Juhalle jatkuva haaste. Juhan kursseilla pyritään löytämään tehokkaita ratkaisuja ja tekemisen iloa! Adobe Certified Instructor (ACI), Photoshop, InDesign ja Illustrator, sosiaalinen media, valokuvaajan ammattitutkinto Katso lisää: sovelto.fi/killat Tätä on odotettu: Responsive Web Design käytännössä: Hands On Workshop 11.6.! valokuvaus, videot Just Do it! Eli miten pääsen alkuun tablettilaitteille julkaisemisessa Miten aloitan? 1. Arvoi onko julkaisusi ja lukijakuntasi valmiita sähköiseen aikakauteen 2. Jos vastaus on kyllä, niin tartu toimeen. Älä suunnittele siirtäväsi paperiversiota suoraan näköiskopiona tabletille. Ota selvää tablettijulkaisemisen uusista mahdollisuuksista ja työkaluista. 3. Kokeile rohkeasti. Adobella on ilmainen työkalu ja rajoitettu julkaisukanavakin Indesignista tabletille. Appstoreen julkaiseminen maksaa edullisimmillaan n.300 euroa/julkaisu. Vaihtoehtoisesti eDocker Tablet Publisherilla kynnys web-app julkaisemiseen on erittäin matala. 4. Kerää kokemuksia. Työ tekijäänsä opettaa. Jos jokin ei toimi kokeile siten jotain muuta! Epäonnistuminenkin on tapa oppia. Tekemättä mitään ei saavuta mitään uuttakaan. 5. Oikeasti parhaat tulokset saavutetaan kun tablettijulkaisun suunnittelu kulkee samaa tahtia mahdollisen paperiversion kanssa eikä vasta sen jälkeen. 6. Kouluta itsesi tai tekijäsi alan edelläkävijöiksi maassamme. Nyt sen hyvinkin mahdollista monien vielä odotellessa mitä tuleman pitää. Lue lisää: sovelto.fi/killat videota Photoshopilla ­ kuvankäsittely ja videoeditointi yhdistyvät? Kun julkaiseminen muuttuu yhä sähköisemmäksi on väistämätöntä että vanhat raja-aidat hieman tutisevat. Valokuvaajan on keikoilla pystyttävä tallentaamaan tilaneteen mukaan still- ja videomateriaali ja kokoamaan niistä mielekäs kokonaisuus kuhunkin tilanteeseen. median kuluttajan joka esim. tablettilaitteella tai webissä sisältöä käyttää tulokulma on aktiivisen passiivinen. Hänen kannaltaan kaikki toimii jokatapauksessa kunhan toteutus on tehty järkevästi ja huolella. Kun katson miten lapseni kuluttavat mediaa on liikkuva kuva heille ensisijainen valinta esim. netistä opiskeluun. Lue lisää: sovelto.fi/killat Videot webbiin-videoviestinnän 1.2.3! 28.5. Digikuvauksen jatkokurssi ­ järjestelmäkamera ja yritysviestintä 18.6. Julkaise verkossa HTML5, CSS3 ja Creative Suite 5 web suunnittelijalle Mobiiliwebbiseikkailu 2011 Sähköiset julkaisut InDesignilla ­ Pdf ja Flash + eDocker Web -suunnittelun 123 graafikolle 10.-11.5. 30.-31.5. 7.5. 22.-23.8. Kuvat ja käsittely Photoshop perusteet CS5/CS4 -kuvankäsittely yritysviestinnässä Photoshop jatkokurssi, vaativa kuvankäsittely 23.-24.5. 4.-5.6. taittoon tyyliä ja tehoa InDesign perusteet CS5/CS4 - taittaminen yritysviestinnässä Illustrator CS5/CS4 perusteet iPad-julkaisut InDesignilla 12.-13.6. 30.­31.5. 1.6. 3D-mallinnus ja pikavalmistus Blender 3D-mallien suunnittelussa 10.-11.5.
• Soveltaja 2/2012 13 Haluamme nostaa ammattiylpeyden ja osaamisen arvostuksen sille kuuluvaan arvoon! "Kilta" on ehdotuksemme tämän asian ajamiseen. TIETOTURVAVINKKI Varo identiteettivarasta! Tuotatko Excelillä raportteja tai luotko PowerPoint-esityksiä tai esitysmalleja? Toteutatko asiakirjamalleja? Hyödynnätkö SharePointia ryhmätyövälineenä tai toimitko SharePointympäristössä sisällöntuottajana? Tarvitsetko työssäsi jotain seuraavista: Lync, CRM, Project, Visio, Digium, Lotus Notes, Google Docs tai OpenOffice? Miltä tuntuisi, jos joku ottaisi henkilötiedoillasi parin tonnin pikavipin? Tai möläyttelisi sosiaalisessa mediassa nimissäsi mielipiteitä, joita et missään nimessä kannata? Toisena henkilönä esiintyminen ei ole Suomessa sinällään laitonta. Suomen lainsäädäntö ei tunne rikosta nimeltä "identiteettivarkaus". Toisen henkilön tietojen hyväksikäyttöä tutkitaan yleensä petoksena. Sekään ei ole yksiselitteistä, kuka tällaisissa tapauksissa on petoksen uhri: hänkö, jonka henkilötietoja käytettiin hyväksi vai se taho, jota väärillä henkilötiedoilla harhautettiin? Sähköisessä asioinnissa henkilön identiteetin varmistaminen tehdään hyvin usein pankkitunnuksien tai sähköisen henkilökortin avulla - tai sitten ei. Nykyään useimpiin verkkopalveluihin pitää rekisteröityä. Rekisteröityminen vahvistetaan usein esimerkiksi rekisteröityjän sähköpostiin lähetettävällä viestillä, joka sisältää linkin palveluun. Linkkiä klikkaamalla rekisteröityminen tulee vahvistetuksi. Tällaisissa tapauksissa rekisteröitymisen voi käytännössä tehdä kuka tahansa ja millä nimellä tahansa. Esimerkkeinä ovat viime aikoina esiintyneet tunnettujen poliitikkojen ja julkkisten nimillä ja kuvilla avatut Facebook-sivut ja Twitter-tilit, joita kuvissa olevat henkilöt eivät itse ole avanneet. Ihmisten itse avaamia verkkopalvelutilejä myös kaapataan ja niiden avulla tehdään väärinkäytöksiä. Kaappaamisen voi tehdä monella tapaa; seuraavassa muutama esimerkki ja keinoja suojautua niitä vastaan: · Auki unohtunut selain ja tietokone -> Lukitse tunnuksesi, kun poistut koneesi luota (esim. Windows L-näppäin Microsoftin käyttöjärjestelmissä). · Tietokoneeseen tallennetut kirjautumistiedot -> Älä tallenna kirjautumistietoja selaimeen (etenkään jos koneesi on yhteiskäytössä tai kiintolevy salaamaton). · Salasanan palautus heikkolaatuisten turvakysymysten avulla -> Käytä hyvälaatuisia kysymysvastaus -pareja. · Verkkoliikenteen kuuntelu ja salaamattomien kirjautumistietojen kaappaus -> Käytä aina salattua yhteystapaa (https), jos sellainen on tarjolla. · Www-selaimen istuntotietojen kaappaus verkosta. Esimerkiksi Facebookissa oletusarvoisesti vain kirjautumistiedot välitetään salattuina - niiden perusteella luotava istuntotieto välitetään selväkielisenä verkossa -> Käytä koko yhteyden ajan suojattua yhteystapaa. · Varastettu tai kadonnut matkapuhelin -> Käytä matkapuhelimessasi suojakoodia. Identiteettivarkauksia tehdään myös penkomalla roskiksia ja siellä olevia papereita. Pelkkä repiminen ei riitä -> Hanki käyttöösi kunnollinen paperisilppuri, jolla voit hävittää arkaluontoiset paperit turvallisesti. Jukka Vuola Kirjoittaja on Sovelton seniorkonsultti EsittElyvuorossa KiltaMEstari Heidi Enho Heidi Enho on Microsoft Office -tuotteiden asiantuntija, erikoistumisalueenaan Excel sekä siihen liittyvät raportointiratkaisut ja VBA-ohjelmointi. Heidin ykköstavoitteena on auttaa ihmisiä hyödyntämään työvälineitä mahdollisimman joustavasti työssään, sillä ei kaikkea tarvitse tehdä kahdesti. Microsoft Certified Trainer (MCT), MCAS Instructor, MOS Master Instructor vaativaan makuun Excel 2007/2010 jatkokurssi 26.-27.4. (Hki) ja 3.-4.5. (Tre) Raportointi ­ välineinä SharePoint ja Excel Services 2010 2.-3.5. Excel 2007/2010 makrot ja VBA II 21.-22.5. Excel 2007/2010 jatkokurssi ­ Aineiston käsittely ja pivot-raportointi 15.-16.5. (Tre) ja 11.-12.6. (Hki) Hyvä pelisäännöt vievät CrM-käytössä maaliin Microsoft Dynamics CRM 2011 ominaisuudet ja käytön suunnittelu 8.-9.5. Microsoft Dynamics CRM 2011 pääkäyttäjälle 21.-22.5. 80290-80293 Applications in Microsoft Dynamics CRM 2011 11.-13.6. Ajanhallinta ja oman työn johtaminen, välineenä Outlook ja OneNote 2010 24.5. Esitä vaikuttavammin PowerPoint 2010 ja esittämisen taito 27.4. oletko jo Pro? Outlook Pro 7.5.alkaen PowerPoint Pro 31.5 alkaen Word Pro alk. 14.5 alkaen Excel 2007/2010 makrot ja VBA II 21.-22.5. Office 2010 käyttötuen näkökulmasta 2.-4.5. liity sharePoint-hyödyntäjien joukkoon! SharePoint 2010 dokumentinhallintajärjestelmänä 21.-22.5. SharePoint 2010 ominaisuudet ja käytön suunnittelu 31.5.-1.6. RATKAISE: Prosessien kuvaaminen ja seuraaminen, välineenä Visio, SharePoint ja InfoPath (2010) 14.-15.5. Raportointi ­ välineinä SharePoint ja Excel Services 2010 2.­3.5. Katso lisää: sovelto.fi/kurssit
• 14 Soveltaja 2/2012 sovelto.fi/killat Parhaan tiedon jakamiseen Ammatillista ja rakentavaa keskustelua ei meidän mielestämme ole koskaan liikaa. Uusia haasteita ja uusia ratkaisuja vanhoihin haasteisiin tulee päivittäin. Me haluamme tarjota uuden mahdollisuuden itsensä ja osaamisensa kehittämisestä kiinnostuneille ajatusten ja ideoiden vaihtoon. Core keskittyy infran ja sovelluskehityksen ammattilaisen asioihin. Ei mitään Exceliä tai Photoshoppia, vaan esim. identiteetin federointia ja hajautettujen sovellusten arkkitehtuuria. EsittElyssÄ KiltaMEstarit Mika Seitsonen Mika Seitsonen on kouluttanut ja konsultoinut Microsoft-teknologioita meillä ja maailmalla jo lähes kaksikymmentä vuotta ja on varmasti yksi tunnetuimpia suomalaisia asiantuntijoita Windows-tuoteperheeseen liittyvien tekniikoiden käyttöönotossa ja hyödyntämisessä. DI, M.Sc, Microsoft MCITP: Enterprise Administrator, Lync Server 2010, MCTS, MCSE:Security, MCT, senior-konsultti. Ahti Haukilehto Ahti Haukilehto on Suomen tunnetuin ja arvostetuin Microsoft sovelluskehityksen ja -arkkitehtuurien asiantuntija ja hänellä on yli 20 vuoden kokemus IT-alan koulutus-, konsultointi- ja muista asiantuntijatehtävistä. Ahtin poikkeuksellisen laaja-alaista näkemyksellisyyttä ja syvällistä osaamista osoittaa myös Microsoftin hänelle myöntämä MS Regional Director, Finland -status. DI, MCPD: EAD, MCSD (.NET), MCBMSS, MCT, senior-konsultti. Microsoft Regional Director Finland. sovelto.fi/killat: Windows-palvelinten hallinta matkalla pilveen Microsoft uusii sertifiointiohjelmansa scrumia sovelluskehittäjille! Usein Scrumia käytettäessä kiusaa teorian ja käytännön välinen kuilu ­ kuinka Scrum:ia oikeasti pitäisi/ kannattaisi käyttää. Lähtölaukaus: Professional Scrum Foundation (PSF) 19.-20.6. Tämä kurssi nopeuttaa Scrumin haastaavaa käyttöönottoa huomattavasti, koko tiimillä. Väline tuo ryhtiä: Professional Scrum Developer .NET Plus (PSD.NET +) 28.5.-1.6. Opit kuinka Scrum-kehitys toimii, ja kuinka Visual Studiota ja Team Foundation Serveriä käytetään tehokkaasti sovelluskehitysprojekteissa. HtMl 5 HTML5 on muodostunut erittäin tärkeäksi käyttöliittymätekniikaksi lähes kaikilla sovellusalustoilla. HTML5 antaa kehittäjälle paljon ja ratkaisee monia perinteisten webtekniikoiden ongelmia. Katso sovelto.fi/kurssit: HTML5 ja CSS3 sovelluskehittäjille 28.-29.5. Windows 8 uudet ominaisuudet 31.5. Kurssista on Windowsia käyttävälle organisaatiolle välitön hyöty. Hae täältä varmuus sille, miten tuleva Windows 8 tulee muuttamaan tai vaikuttamaan sinun yrityksesi työasema-arkkitehtuuriin. Onko muutos suuri ja vaikuttaa kaikkiin konetyyppeihin, vai ainoastaan slate-koneisiin vaikuttava kosketeltava Windows? Windows Server 8 uudet ominaisuudet 7.-8.6. Tästäkin kurssista on Windowsia käyttävälle organisaatiolle välitön hyöty. Hae varmuus sille, miten tuleva Windows Server 8 tulee muuttamaan tai vaikuttamaan sinun yrityksesi palvelin-arkkitehtuuriin. Lue lisää: sovelto.fi/kurssit Windows 8 Windows 8 -ohjelmointi WinRT on aivan uusi sovellusalusta. On tärkeää päästä tälle markkinalle nopeasti. WinRT:n ominaisuuksien ymmärtäminen vaikuttaa myös siihen, miten nykyisiä Windowssovelluksia kannattaa toteuttaa.
• Soveltaja 2/2012 15 asIaNTUNTIjUUs & TIeTOTyö Miten sinä teet sen? ­ Mallittamani ihmiset työskentelivät eri tehtävissä, mutta heiltä löytyi yhteisiä asenteita ja ajattelutapoja. He esimerkiksi ajattelivat, että olemalla asiakkaille ystävällisiä he pääsevät itsekin helpommalla, Asikainen kertoo. ­ Kun asiakkailta tuli valituksia, taitavat asiakaspalvelijat ottivat ne tosissaan ja perustelivat, miksi palvelu ei ole ollut parasta mahdollista. Lisäksi he miettivät aina, mitä ylimääräistä voisivat tarjota asiakkailleen. mitä tarkalleen teet? Yleisin mallittamismenetelmä on haastattelu. Asikaisen mukaan tärkein kysymys on: "Miten teet sen?" ­ Haastattelussa haetaan mahdollisimman tarkkaa kuvausta haastateltavan toiminnasta. Täsmentävät jatkokysymykset ovat tärkeitä. Jos ihminen sanoo olevansa ystävällinen, häneltä kysytään: "Mitä tarkalleen teet, kun olet ystävällinen?" Asikainen sanoo. Kun haastattelu alkaa junnata paikallaan ja haastateltava osaa vastata enää "en tiedä", ollaan hiljaisen tiedon rajalla. Haastattelu on silloin syytä lopettaa ja palata asiaan parin viikon päästä. Haastattelukertoja on yleensä 3­5. Muita työvaiheita ovat mallitettavan toiminnan havainnointi sekä mallitetun taidon kokeilu. Asikaisen ja Savimäen mukaan on tärkeää, että mallittaja on liikkeellä "tyhjällä päällä", ilman ennakko-oletuksia. Jos kuvittelee jo etukäteen tietävänsä, löytää vain sen, mitä odottikin. Toimiva työyhteisö -hanketta rahoittaneen Työsuojelurahaston verkkoraportissa todetaan, että ulkopuoliset työyhteisöt ovat onnistuneet mallin avulla tunnistamaan oman toimivuutensa kannalta tärkeitä seikkoja ja että mallittaminen on osoittautunut hyväksi lähestymistavaksi artikuloida intuitiivisia taitoja malleiksi, joita muut voivat hyödyntää. 1970-luvulla Yhdysvalloissa kehitetty mallittaminen on Suomessa heikosti tunnettu menetelmä. Mallittajia on vain muutamia, eivätkä he markkinoi itseään kovin näkyvästi. ­ Yritysmaailmassa ei ole mennyt perille, kuinka tehokas kehittämisväline mallittaminen voi olla. Ulkopuolisiin asiantuntijoihin luotetaan edelleen enemmän kuin siihen, että osaaminen löytyy yrityksen sisältä, Asikainen sanoo. Hänen ja Veli-Matti Toivosen kirjassa Yrityksen hiljainen osaaminen (2004) on koko joukko tapausesimerkkejä mallittamisen hyödyistä eri aloilla. Teksti: Jaakko Kilpeläinen Kuvitus: Erkki Tuomi lkopuolisen asiantuntijan tilaaminen on yleinen ratkaisu, kun yritys tai organisaatio pyrkii lisäämään henkilöstönsä tietotaitoa. Se ei kuitenkaan aina ole tehokkain tapa, sanoo työnohjaaja, psykologi Riitta Asikainen. ­ Yrityksissä on yleensä työntekijöitä, joilla on pitkä kokemus alalta ja kaikki työssä tarvittava osaaminen. Heidän taitonsa ovat kehittyneet vuosien varrella sellaisiksi, että ne palvelevat juuri sitä yritystä. Tällaista yrityskohtaista osaamista ei ole ulkopuolisella asiantuntijalla, Asikainen toteaa. Miksi pitkäaikaisten työntekijöiden värvääminen kouluttajiksi ei sitten ole vakiovastaus osaamispulaan? Ehkä siksi, että suurin osa konkarin taidoista on niin sanottua hiljaista tietoa. Toisin sanoen huippuosaaja ei itsekään tiedä, kuinka hän saa tuloksensa aikaa. Huippuosaamista voi verrata kävelyyn, joka on vuosien kehittynyt niin automaattiseksi, ettei sitä tarvitse tietoisesti miettiä. Et luultavasti osaisi kysyttäessä kertoa, kuinka polvien kuuluu taipua, mitkä lihakset työntävät jalkaa toisen eteen ja niin edelleen. U Suuri osa huippuosaamisesta on hiljaista tietoa, jota taituri ei osaa kuvailla saati opettaa. Mallittaminen on keino tehdä tuo tieto näkyväksi, jotta taito voidaan opettaa muillekin. Kun taidon taustat on tiedostettu, se voidaan opettaa muille. Mallitetun taidon omaksuminen on mallittajien mukaan nopeampaa ja kivuttomampaa kuin perinteinen yritys ja erehdys -oppiminen. Muutosvalmentaja, kouluttaja Marja-Leena Savimäki toteaa, että kun huippuosaaja perehdyttää aloittelijaa työhönsä, hän saattaa huomaamattaan siirtää eteenpäin epäolennaista tai jopa haitallista tietoa. ­ Aloittelija saattaa sisäistää ohjaajan rajoittavia uskomuksia, kuten "tämä on tosi vaikea juttu". Mallittamalla selvitetään, mikä on taidon kannalta olennaista, Savimäki sanoo. Hän on ollut mallittajana muun muassa Helsingin kaupungin sosiaaliviraston Toimiva työyhteisö -hankkeessa. Siinä mallitettiin työyhteisöjen keinoja pitää yllä työhyvinvointia ja tuloksellisuutta. ­ Hankkeessa tehtiin näkyväksi sitä, mikä on olennaista yhteisön toimivuuden kannalta. Huomasimme esimerkiksi, että toimivien työyhteisöjen jäsenet eivät pitäneet organisaatiota valmiina vaan ajattelivat, että edelleen voi kehittyä. Toinen yhteinen piirre yhteisöille oli, että erilaisuutta ei vain hyväksytty, vaan sitä myös pidettiin voimavarana ja hyödynnettiin. Riitta Asikainen kertoo mallittaneensa eräässä valtakunnallisessa yrityksessä, joka halusi kehittää asiakaspalveluaan. Mallitettavaksi valittiin työntekijöitä, joiden saama asiakaspalaute oli järjestään myönteistä. nopeampaa kuin yrityksen ja erehdyksen kautta Mallittaminen on joidenkin työnohjaajien, kouluttajien ja psykologien käyttämä menetelmä, jolla osaamisen osatekijät tehdään näkyviksi ja tietoisiksi. Mallittaja selvittää, millaiset ajatukset, uskomukset, mielikuvat, kehonkieli ja muut sisäiset sekä ulkoiset tekijät ohjaavat mestaria työssään.
• 16 Soveltaja 2/2012 TIeTOTyö & LUOvUUs Kilpailutöissä on mukana mielihyvää tuottava visuaalinen elementti. KeKseliäisyyssARjAn voittAjA 1 Suomen ensimmäisen pikavalmistuskilpailun tulokset ovat nyt selvillä. Tuomariston mukaan loppukilpailuun päässeet työt ovat kansainvälistä tasoa. Teksti: Antti J. Lagus Kuvat: Dan Björklöf, Alphaform Oy Pikavalmistus kilPailussa kova taso s uomen Pikavalmistusyhdistyksen ja Sovelton järjestämä Biteistä atomeiksi -kilpailu luo tunnettuutta pikavalmistustekniikalle, jolla voidaan valmistaa tietokonemallin pohjalta monimutkaisiakin esineitä. Päätuomari Jukka Tuomi, Suomen Pikavalmistusyhdistyksen puheenjohtaja ja Aalto-yliopiston BIT Tutkimuskeskuksen tutkimuspäällikkö, pitää kilpailua erittäin korkeatasoisena. ­ Erityisesti minua ilahduttaa, että kilpailutöissä oli mukana katsojalle mielihyvää tuottava visuaalinen elementti. Loppukilpailutyöt ovat mielestäni kansainvälistä tasoa. Kärkipään töissä osattiin Tuomen mukaan hyödyntää pikavalmistusteknologian mahdollisuuksia. Lisäksi töistä näkyy, että tekijät olivat perehtyneet teknologiaan. Kilpailussa oli kaksi sarjaa: Luovuus ja Kekseliäisyys. Kekseliäisyys-sarjassa oli Tuomen mielestä käytetty pikavalmistusta hienosti niin, että se ei ole tarkoituksellista, vaan se voidaan sijoittaa teknisesti tarkoituksenmukaiseen kohtaan liiketoiminnassa. ­ Myös Luovuus-sarjassa mentiin muotoilullisen esineen kauneus edellä. Vasta sitten otettiin käyttöön pikavalmistusteknologia, Tuomi sanoo. Kauniita ja kiinnostavia esineitä luovuussARjAn voittAjA Esiraati valitsi kilpailuun ilmoitetuista kahdestatoista työstä kuusi loppukilpailuun. Tietotekniikka-alan vaikuttaja, Sovelton muutosjohtaja Risto Linturi näkee, että ensimmäiseksi suomalaiseksi pikavalmistuskilpailuksi kisa oli positiivinen kokemus. ­ Joukossa oli useampi sellainen työ, joita toivoisin itselleni. Ne olivat kauniita esineitä ja kiinnostavia. Linturin arvion mukaan monissa kilpailutöissä näkyy se, että pikavalmistus on vielä uusia asia. Monet pikavalmistuksen tarjoamat mahdollisuudet jäivät käyttämättä: varsinaisia mekaanisia toiminnallisia kappaleita tai esineitä ei kilpailuun tullut, eivätkä tekijät hyödyntäneet myöskään mahdollisuutta monivärisiin tulosteisiin. Yhdysvalloissa pikavalmistustekniikka on yleistymässä ryminällä. Linturi toivoo, että nyt päättynyt pikavalmistuskilpailu vauhdittaa alan kehitystä myös Suomessa. Hän vertaa pikavalmistuslaitteiden määrän moninkertaistumista mikrotietokoneen ja internetin tuloon. ­ Pikavalmistus avaa yksittäisille luoville ihmisille monet sellaiset alueet, jotka ovat aiemmin olleet suljettuja. 2
• Soveltaja 2/2012 17 maljakko ja PolkuPyörän liitososat sarjavoittajia uovuus-sarjan voittaja JuhoPekka Virtanen on tutustunut pikavalmistustekniikkaan muotoiluopintojensa kautta. Hän on opiskellut Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa ja aikoo valmistua tänä keväänä. Viime ajat hän on ollut täyspäiväisesti töissä. ­ Kilpailutyöni nimi Filigraani on viittaus lasin valmistuksessa käytettyyn koristelutekniikkaan, jossa lasimassaan upotetaan värjättyjä lasipuikkoja. Tästä saadaan puhallettaessa lasikuvioita, Virtanen kertoo. Kilpailutyössään hän kokeili, voiko samaa esteettistä vaikutelmaa tuot- L taa myös pikavalmistettuun kappaleeseen. Filigraanin vapaita muotoja olisi hänen mukaansa vaikea toteuttaa perinteisillä muottitekniikoilla. Materiaaliksi hän valitsi valkoisen eiläpinäkyvän muovin. Kustannustehokkaita yksittäiskappaleita Kekseliäisyys-sarjan voittaneen CustomLugs-työn taustalla ovat KimNiklas Antin ja hänen perustamansa ideas2cycles-projekti. Projektin osanottajat tekevät räätälöityjä polkupyöriä, joiden kustannustehokkaimpana valmistusmenetelmänä Antin pitää pikavalmistusta. ­ Olen pyrkinyt selvittämään, miten puolivalmisteita voi käyttää tehokkaasti niin, ettei tarvitse tehdä työkaluja eikä muotteja ja että käsityötä voidaan minimoida. Antin on opiskellut koneenrakennustekniikkaa Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa ja tekee nyt väitöstä. Hän on havainnut, että todellisuudessa asiat eivät aina suju aivan niin kuin oppikirjoissa. Vaikka pikavalmistus onkin kustannustehokasta, kokonaista polkupyörää hän ei ole tehnyt. On edullisempaa ostaa valmista putkea ja tehdä liitoskappaleet pikavalmisteina. Katso myös: firpa.fi sovelto.fi/pikavalmistuskilpailu 1 Customlugs tekijä: ideas2cycles muhveilla (engl. lugs) liitetään polkupyörän runkoputket toisiinsa. Pikavalmistuksen avulla niistä saadaan yksilöllisemmät. tuomariston kommentti: CAd-prosessin optimointia ja tyylikkäitä personoituja komponentteja. Biteistä atomeiksi loppukilpailuun otti osaa seuraavat kuusi työtä, joissa kaikissa hyödynnetään pikavalmistuksen mahdollisuuksia. 2 1 Filigraani tekijä: juho-Pekka virtanen tuomariston kommentti: näyttävä muoto, taustalla hyvä idea ja toteutus. kilpailu lisää mielenkiintoa uunnitteluohjelmistoja valmistavan DeskArtesin toimitusjohtaja Ismo Mäkelä on seurannut pikavalmistuksen hidasta yleistymistä jo lähes 20 vuoden ajan. Hän uskoo, että Biteistä atomeiksi -kilpailu edistää tekniikan leviämistä ammattikäyttäjiltä myös harrastepiireihin. Pikavalmistuslaitteita maahantuovan Planix Oy:n tuotepäällikkö Juha Savisalo arvioi, että myös suuren yleisön mielenkiinto herää, kun ihmiset näkevät pikavalmistettuja esineitä; monet kun eivät tiedä pikavalmistuksen olevan edes mahdollista. Kilpailutöiden pikavalmistuksesta datamallien perusteella vastasi Alphaform Oy. Yrityksen toimitusjohtaja Dan Björklöf korostaa, että pikavalmistus ei rajoita valmistettavan kappaleen muotoa kuten monet perinteiset tekniikat. Osassa kilpailutöistä oli käytetty hyvin tekniikan antamaa vapautta, jonka ansiosta voidaan tehdä myös sisäkkäisiä muotoja ilman muottien rajoitusta. 3 Ruijan pallas tekijä: markus Paloheimo leikkimielinen tutkielma mahdollisuuksista toteuttaa nivelratkaisuja pikamalleissa. tuomariston kommentti: hauska muotoilu, liikkuvat nivelet. s 3 4 4 Chicken on steroids tekijä: Albert laine tuomariston kommentti: hauska ja voimakas muotoilu, käy myös markkinointityökalusta. 5 Alphakannu tekijä: lasse viljanen tuomariston kommentti: hyvän näköinen ja haastava kappale. 6 valoa kansalle tekijä: Ari Pöllänen Keveä, valkoinen ja pallomainen lampunvarjostin tuomariston kommentti: valon kera kaunis, hyvä muotoilu. 5 6
• 18 Soveltaja 2/2012 TIeTOTyö Sähköä savottaan Kohta ryskää. UPM:n tietotyöläiset ovat saaneet uusia välineitä ja tapoja käsitellä ja jakaa tietoa, tehdä yhdessä ja oppia uutta verkostoitumalla. j Teksti ja kuvat: Antti Kirves ohanna Sillanpäällä on ollut melkoisen pitkä tehtävänimike: Manager, Business Relations and Change Management, UPM Workspace. Pitkiä työpäiviäkin on riittänyt puolentoista vuotta, kun UPM on siirtynyt uudenlaisiin sähköisiin työskentelytapoihin. Takana on mittava hanke, jossa metsäjätin sähköinen työympäristö pantiin uuteen uskoon. ­ Teimme paljon isoja muutoksia koko UPM:n maailmanlaajuiseen sähköiseen työympäristöön. Kun oli pakko tehdä jotakin työkaluille, syntyi samalla mahdollisuus miettiä uudestaan työn tekemisen tapoja ja uudistaa niitä, kertoo Sillanpää, nyt Manager, Collaboration Services. Työasemien käyttöjärjestelmät päivitettiin Windows 7:ään ja toimisto-ohjelmistot 2000-luvun alun versioista Office 2010:een. Johanna Sillanpään omat työtavatkin ovat uudistuneet.
• Soveltaja 2/2012 19 Kaikki konsernin muutama kymmenen erilaista intranettiä uudistettiin ja tuotiin SharePoint-alustalle yhdeksi intranetiksi. Myös osa yhtiön www-sivustoista on tehty uusiksi. Sähköposti- ja e-kokoustyövälineet on muutettu kokonaan Microsoftin tuotteisiin. Käyttöön on tullut muun muassa sosiaalisen median elementtejä, wikejä ja keskustelufoorumeja. Isoin vaikutus työtapoihin näyttäisi kuitenkin olevan tiimien ja projektien työtiloilla, joissa jaetaan tietoa ja työskennellään yhdessä. Tiimisivuilla kommunikoidaan oman tiimin kesken, ja siksi kynnys blogata ja keskustella on matalampi kuin muilla foorumeilla. Positiivista palautetta Projekti vaati noin 1500 koulutusta, joista vastasi hankkeen pääyhteistyökumppani. Sovelton tarjoamaa koulututusta UPM hyödynsi ICT-eksperttien osaamisen kehittämisessä. ­ Perehdytys ja koulutus ovat tärkeitä, mutta ne ovat vasta alkusysäys. Vielä tärkeämpää on rohkaista ihmisiä oppimaan työssä, ja siinä organisaation sisäinen avainkäyttäjä on isossa osassa, Johanna Sillanpää sanoo. Vaikka tiimeissä ja niiden tavassa hyödyntää uusia asioita on eroja, perustyökalut ja toimintatavat ovat UPM:ssä samat ympäri maailmaa. ­ Olemme vasta askel askeleelta saaneet rakennetuksi uuden sähköisen työskentelyympäristön. Nyt pitää keskittyä siihen, että saadaan siitä etuja irti. Kun työkalut alkavat olla hallussa, keskitytään tapojen ja tottumusten muuttamiseen. Uudistus on otettu vastaan positiivisesti. Varsinkin tulokkaat ovat sanoneet järkyttyneensä vanhoista työkaluista ja ilahtuneensa, kun ne on päivitetty. Toimintatapojen muuttaminen taas voi olla hitaampaa. ­ Työtapojen muuttamisessa olemme vielä alkutaipaleella, sillä hanke päättyi viime vuoden lopussa. Muutostahti oli myös aika tiivis ja ihmisille tuli paljon uutta. oikea tyyppi, oikea tieto Uudet työkalut helpottavat tiedon löytämistä ja jakamista sekä yhdessä työskentelemistä. Sähköpostia ja tiedostoja on entistä helpompi hallita ja muiden kanssa viestiminen sujuu tehokkaammin ­ sähköposti ei aina ole se ainoa kanava, eikä varsinkaan se tehokkain. Ihmisiä ja osaamistakin on nyt helpompaa löytää. Työntekijät ovat pitkin maailmaa eikä se sopiva osaaja välttämättä istu vieressä. Määrällisesti suurin osa UPM:n työntekijöistä toimii edelleen tuotannossa, mutta työasemia konsernissa on Sillanpään mukaan noin 16000 ja toimistotyöntekijöitä vajaa 10 000. Suurin osa muutoksista näkyy toimihenkilöillä. Tuotantotasolla näkyvimmät uudistukset ovat paikallisissa intraneteissä, sähköpostissa ja uusissa tiedon jakamisen välineissä. Viime vuonna Istekki rekrytoi lähes 30 IT-osaajaa, kertoo Kalle Kautovaara. istekki kasvaa ja kouluttaa Teksti ja kuva: Antti Kirves Tiivis rutistus Loppukäyttäjille näkyvät muutokset tehtiin vuoden aikana. Ensin tulivat työasemat, sitten intranetit, sähköpostit ja e-kokoustyövälineet ja viimeisinä ennen hankkeen sulkeutumista tiimi- ja projektisaitit ja käyttäjien omat My Site -sivut. Valmista oli joulukuun lopussa 2011. ­ Olihan se aika tiivis rutistus. Töitä oli paljon ja aikataulu tiukka, mutta ymmärrän myös käyttäjiä. Heille tuli tosi lyhyessä ajassa paljon kaikkea uutta. Sillanpää on matkan varrella uudistanut omiakin työtapojaan. ­ Jos haluan jakaa dokumentin tai työstää sitä jonkun kanssa, käytän tiimisaitteja sähköpostin asemesta. Ei tarvitse lähetellä eri versioita ympäriinsä ja ihmetellä, onko tässä nyt kenenkin kommentit. Yhteistyön tekeminen ja tietojen jakaminen tukevat Sillanpään mielestä kestävää kehitystä. ­ Hyödynnetään organisaatiossa olevaa tietoa ja osaamista eikä keksitä pyörää uudestaan. Sitä kautta voidaan luoda uusia ideoita ja liiketoimintaa. Uudet työvälineet ja -tavat tekevät tehokkaan kollaboraation mahdolliseksi. Se vie kehitystä eteenpäin. Savolaisyhtiö ponnisti yhtiöittämisen kautta julkisomisteiseksi ICTM-palveluntarjoajaksi. Osaajat kouluttautuvat intohimoisiksi työntekijöiksi. ­ Ideologiana meillä on, että jokainen työntekijä on itse vastuussa omasta osaamisesta ja työmarkkina-arvon kasvusta, ja firma tarjoaa siihen kaikki mahdollisuudet, kertoo Istekin henkilöstöjohtaja Kalle Kautovaara. ­ Kurssitoiveita tuetaan kaikin keinoin, jos se vain jollakin tavalla liittyy asiantuntijan omaan työntekoon. Istekki tuottaa julkiseen terveydenhuoltoon ja kuntien toimintaan liittyviä ICT- ja lääketieteellisen tekniikan palveluja. Pääomistajia ovat Kuopion kaupunki ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri. Henkilöstömäärä on reilut 200. Asiantuntijaorganisaatio panostaa koulutukseen. Yhtiön toiminnan luonne tekee sen, että osaamisen kehittäminen on monelta osin jo lakisääteistäkin. Osaamistarvetta ohjaa osaltaan myös ISO20000-sertifiointi. Yhtiö järjestää Kautovaaran mukaan paljon sisäistä koulutusta, mutta ostaa koulutusta myös ulkoa. ­ Soveltosta olemme ostaneet eniten teknologiakoulutusta palvelinpuolelle ja lähituen porukoille ja jonkin verran projektimenetelmäoppia. Jollakin aikavälillä koko meidän organisaatiomme pitäisi suorittaa vähintään ITILin version kolme perussertifikaatti, joten osaamisen kehittymiselle on vielä tilausta. Vuonna 2016 Istekillä on visionsa mukaan 300­ 500 henkeä usealla eri paikkakunnalla. ­ Kasvu on alusta asti ollut orgaanista ja tasaista, ja sellaisena se jatkuu. Olemme alueen suurin IT-työnantaja. Viime vuonna rekrytoimme 29 henkeä. Tulevaisuus näyttää aika valoisalta, Kautovaara myhäilee. UPm » Biometsäteollisuusyritys, jonka tuotteet perustuvat uusiutuviin raaka-aineisiin ja ovat kierrätettäviä » Liiketoiminta jakaantuu kolmeen ryhmään: Energia ja sellu, Paperi sekä Tekniset materiaalit » Tuotantolaitoksia 16 maassa » Henkilöstöä noin 24 000 » Liikevaihto vuonna 2011 yli 10 miljardia euroa » Juuret ulottuvat 1870-luvulle; nykyinen UPM-konserni muodostuu noin sadasta aikoinaan itsenäisenä yrityksenä toimineesta yhtiöstä. PeruSaSIaT HalTuun UPM:n IT:ssä työskentelevä Senior Expert Sampo Nevanperä osallistui Sovelton järjestämään Windows 7 -peruskoulutukseen viime vuonna. UPM:llä siirryttiin uuteen käyttöjärjestelmään, josta Nevanperällä ei juuri ollut aiempaa kokemusta. Päivän mittainen kurssi auttoi tekemään työskentelystä entistä jouhevampaa. ­ Kouluttaja oli ammattitaitoinen ja osasi asiansa. Tietopohjaa löytyi. Se oli oikein hyvä kurssi, Nevanperä sanoo. Savolaisuus näkyy, kuuluu ja tuntuu kuopiolaisessa Istekissä. Mutta onko savolainen nokkela? sovelto.fi/lukusali
• 20 Soveltaja 2/2012 30 000 seuraajaa Kun Jaana Nyström oli ollut kuukauden Google+:ssa, hän päätti tehdä siitä itselleen ammatin. Puolen vuoden postaamisen saldona on 30000 seuraajaa, työ konsulttina ja opaskirjan viimeistely. Teksti: Jukka Behm Kuva: Tommi Anttonen Scoble jakoi postaukseni. Jos nimessäni ei olisi tuplavokaalia ja ö:tä, seuraajia olisi varmasti enemmän. kuukauden kaheli Sarja esittelee ihmisiä, jotka ajattelevat kummallisia. oppaaksi Välimeren maihin ja lopulta Thaimaahan. Ymmärrän 12 kielellä, jos minua ollaan myymässä. aivoistani esille sen kansion, jota kulloinkin tarvitsin. mikä on tärkein hyöty kontakteistasi? ­ Omaan rinkiini olen ottanut kirjailijoita, taiteilijoita, tekniikkahörhöjä ja tavallisia ihmisiä eri maista. Saan niin silmäkarkkia kuin tietoa uudesta teknologiasta. Kun tarvitsen apua, vastaukset kysymyksiini tulevat asiantuntijoilta. Työsi nyt? ­ Päätin tehdä Google+:sta itselleni ammatin. Kirjoitan siitä opasta, joka julkaistaan sähkökirjana 28.6. eli Google+:n 1-vuotispäivänä. Teen artikkeleita kansainvälisiin onlinejulkaisuihin ja olen perustamassa Google+:n perehdyttävää koulutusyritystä. Tein juuri diilin amerikkalaisen TekPersonan kanssa. Olen heidän Senior Consultant Google+-asioissa. miten kehität osaamistasi? ­ Google+:n avulla saan tietooni tuoreimmat linkit ja artikkelit. Lukukyky on kehittynyt. Poimin nopeasti tärkeimmät tiedot pitkistä teksteistä. Olen blondi isolla B:llä, mutten pelkää, etten osaa. Jos jokin kiinnostaa, otan siitä selvää. Viimeksi olen opetellut sähkökirjan tekemistä. mikä on koulutustaustasi? Kymmenettuhannet ovat ottaneet sinut rinkiinsä Google+:ssa. miksi? ­ En ymmärrä sitä itsekään. Ilmeisesti ihmiset tykkäävät kirjoituksistani. Julkkiksistakin on ollut apua. Vuorokaudessa tuli toistatuhatta linkittymistä, kun teknologiaguru Robert ­ Keskikoulu, vuosi kauppaopistossa, sitten lukiossa 1,5 vuotta. Oli virhe mennä aikuisoppilaitoksesta takaisin lastentarhaan. Turhauduin. Kuinka käytät tietotekniikkaa työssäsi? "Dropbox ja Evernote ovat tiedon säilytystä varten, Google Docs kirjan kirjoittamiseen. Powerpointia käytän esityksissä ja Google Plussan Hangoutia videoneuvotteluluissa. Monet ihmettelevät, että pystyn hoitamaan kaikki bisnesasiat tietokoneen kautta." Google+ ei ole ainoa some-verkostosi. mihin tarvitset kaikkia kanavia? ­ Facebookilla pidän yhteyttä ulkomailla asuviin sukulaisiin ja kavereihin. 85-vuotias äitinikin on siinä. LinkedIn:ssä kerron, mitä osaan ja kuka olen. Twitteriä käytän tiedonjakoon. Työhistoriasi? ­ Stockmannin kautta huonekaluliikkeen myymäläpäälliköksi. Halusin muutosta ja menin Aurinkomatkojen mitä iCT-taitoja sinulta puuttuu? ­ Adoben Photoshopia pitäisi opetella enemmän. Bambuser-videointityökalua tarvitsisin koulutusteni nauhoituksiin ja jakamiseen. määrittelet itsesi multitaskeriksi. miksi? ­ Edellisessä työssäni myin matkoja, suunnittelin matkakohteita ja messuja, ylläpidin nettisivuja, kirjoitin matkakertomuksia, valokuvasin ja koulutin henkilökuntaa. Asiat tapahtuivat päällekkäin, ja tehtävästä piti siirtyä nopeasti seuraavaan. Opin ottamaan nimi: Jaana nyström AmmATTi: Google+asiantuntija ja kouluttaja KouluTuS: itseoppinut TyöPAiKKA: Perustamassa omaa yritystä KoTiKAuPunKi: Jyväskylä Kuinka paljon käytät tietokonetta päivittäin? ­ Aamukahdeksasta iltakahdeksaan. Kirjoitan, jaan ja haen tietoa. Samalla tietysti verkostoidun. lukunurkka Mireille Guiliano: Nainen ja työelämän taito. Otava 2010. Suomentanut Laura Jänisniemi IMaGO KUNTOON. Jos olisin nainen ja minulla olisi intoa edetä uralla, saattaisin taittaa sivunkulmia Mireille Guilianon oppaasta. Kuten: Älä lupaa enemmän kuin pystyt, niin ylität tavoitteet. Tai: Jos tähtäät huippupaikalle, älä pyri henkilöstöosastolle tai tiedotustehtäviin. Ranskattaret eivät liho -bestsellerin tekijä jakaa nyt vinkkejä työelämään ja vapaa-aikaan. Paljolti viihdytään kuohuvan ympärillä, sillä Guiliano on Veuve Clicquot´n entinen johtaja ja tiedottaja. Hän rakensi juomasta ylellisyystuotteen muun muassa nostamalla sen hintaa. Kalliin täytyy olla hienostunutta. Muista imagosi! Se korostuu kirjassa. Tukka hyvin, kaikki hyvin? Ei: vaatetuksen täytyy olla tiptop, mikäli mielii pärjätä. Mene Armanin myymälään ja katso, miltä sen työntekijät näyttävät, Guiliano vinkkaa. Teksti on tarinallista, mutta siihen on upotettu rutkasti työelämän knoppeja. Perusvaatekaapin sisältö on listattu, samoin muutama menu, joita voi tarjota kotona bisneskumppaneille. Menestys on Guilianon mukaan sekoitus lahjakkuutta, puurtamista ja sattumaa. Hän kehottaa ottamaan riskejä ja kysymään: Mikä on muka pahinta, mitä voi tapahtua? Teksti: Jukka Behm Merete Mazzarella: Ainoat todelliset asiat. Vuosi elämästä. Tammi 2012. Suomentanut Raija Rintamäki vapaUTTa ILMaN TyöTä? "Työ ja rakkaus ovat ainoat todelliset asiat elämässä, eikä ole hyvä, jos toinen niistä