Get the NUCLEAR BLAST mobile app NOW at http://road.ie/nuclearblast FOR FREE or scan this QR code with your smartphone reader! NUCLEAR BLAST MOBILE APP FOR FREE ON IPHONE, IPOD TOUCH + ANDROID! BAND INFOS, MERCHANDISE AND MORE: WWW.NUCLEARBLAST.DE WWW.FACEBOOK.COM/NUCLEARBLASTEUROPE Soundi FIN NightwishHietala 11-19_BACKCOVER.indd 1 31.10.19 14:42 Takakansi 10_19.indd 84 4.11.2019 9.59 10 /2 01 9 9,80 € (sis.alv) S O U N D I 1 / 2 1 9 So un dI 11 So un dI 11 2 L U V U N P A R H A A T S U O M A L A IS E T A L B U M IT LINDEMANN BONNIE ”PRINCE” BILLY SAM FENDER THE RASMUS LINDEMANN BONNIE ”PRINCE” BILLY SAM FENDER THE RASMUS Kansi_10_2019_f.indd 1 7.11.2019 13.35 _1SD_ulkokannet_10_2019.indd 1 7.11.2019 16.30
HYBRID www.pearlemerge.com HYBRID www.pearlemerge.com HYBRID www.pearlemerge.com • SMI-Scandinavian Musical Instruments Oy • Henry Fordin katu 5C 00150 Helsinki • Tel. (09) 5870456 • Mobile 0400-445603 • E-mail: smi@smi-music.com • Web: www.smi-music.com Pearl tulostus.indd 83 8.11.2019 11.23 w w w . s o n y m u s i c . f i w w w . l e o n a r d c o h e n . c o m C D / L P / D I G I N Y T U L K O N A Sony aukeama.indd 2 6.11.2019 13.10 _2SD_sisa?kannet_10_2019.indd 1 8.11.2019 11.41
w w w . s o n y m u s i c . f i w w w . l e o n a r d c o h e n . c o m C D / L P / D I G I N Y T U L K O N A Sony aukeama.indd 3 6.11.2019 13.10
2 päivän liput 89 € nyt myynnissä ticketmaster.fi/kesärauha MUSIC FESTIVAL 5.-6.6.2020 VANHA SUURTORI, TURKU MEW (DK) OLAVI UUSIVIRTA RUUSUT 22-PISTEPIRKKO ANTTI AUTIO ERKI PÄRNOJA (EE) GETTOMASA HONNINGBARNA (NO) IBE JESSE MARKIN KARINA LOUIE BLUE MAUSTETYTÖT PLUTONIUM 74 SAMULI PUTRO SOFA + F + YEBOYAH TERVEET KÄDET THE HEARING TIISU TUOMAS HENRIKIN JEESUKSEN KRISTUKSEN BÄNDI performs “And The Glass Handed Kites”-album SUPPORTED BY Sunborn tulostus.indd 4 7.11.2019 11.36
EMP tulostus.indd 5 7.11.2019 11.37
Soundi 10/2019 > 8 Pääkirjoitus 9 Toinen kuvakulma 10 Tapahtuu näinä päivinä 12 Break On Through 14 Tarkkailuluokka: Liila Jokelin 16 Arttu Seppänen 18 Martti Luther ja muovipussi 20 Elämäni soundit: Kanerva 22 2000-luvun parhaat suomalaiset albumit 32 The Rasmus 36 Sam Fender 38 Bonnie ”Prince” Billy 43 Lindemann 46 Minun tähteni: Richard Thompson 50 Levyarviot 67 Kiven alta: Shuggie Otis 68 Bazook Strigoi Denner’s Inferno Vesperith 74 E-liike 76 Sanoin kuvin 79 Palsa esittää 82 Viimeinen sana & Etsi Genen kieli 6 SOUNDI K u v a: TI m o Is o ah o 32 The Rasmus ”Ei me mikään popbändi oltu – ainakaan omasta mielestämme.” K u v a: Je n s K o ch 38 Bonnie ”Prince” Billy ”Unen rinnakkaismaailmaa tarvitaan todellisuudessa navigoimiseen.” 43 Lindemann ”Terve poika, mitä kuuluu? Hirven kikkeli. Perkele.” K u v a: C h ri st ia n H an se n 20 Kanerva ”Duane Allmanin soolon aikana alan aina ilmakitaroida mukana.” 36 Sam Fender ”On tärkeää saada nuoret kiinnostumaan äänestämisestä.” K u v a: P au la V ir ta sisa?lto?_2019_10_a.indd 6 8.11.2019 9.11
Zultan Rock Beat series 20% zinc 80% copper 100% passion Soundi.indd 1 04.11.2019 13:44:44 Thorman tulostus.indd 7 7.11.2019 19.12
Pääkirjoitus A-PUOLI > Päätoimittaja Mikko Meriläinen Ulkoasu Jaakko Kahala Jari Mattila Kirjoittajat Asko Alanen, Henri Eerola, Antti Granlund, Salla Harjula, Ville Hartikainen, Nuutti Heiskala, Timo Isoaho, Jari Jokirinne, Pauli Kallio, Timo Kanerva, Karoliina Kantola, Eero Kettunen, Kimmo K. Koskinen, Esa Kuloniemi, Pekka Laine, Marja Lappalainen, Hannu Linkola, Lassi Linnola, Antti Luukkanen, Antti Marttinen, Mikael Mattila, Mikko Merilinna, Kaisla Mustakartano, Jari Mäkelä, Isla Mäkinen, Jussi Niemi, Sami Nissinen, Tomi Nordlund, Aki Nuopponen, Pertti Ojala, Mape Ollila, Niko Peltonen, Ville Pirinen, Hemmo Päivärinne, Juha Seitz, Arttu Seppänen, Mirko Siikaluoma, Vesa Siltanen, Ville Sorvali, Virpi Suomi, Marko Säynekoski, Linda Söderholm, Arttu Tolonen, Vilja Vainio, Teppo Vapaus, Jarkko Vehniäinen, Ari Väntänen Toimituksen yhteystiedot Soundi, PL 312, 33101 Tampere etunimi.sukunimi@popmedia.fi soundi@popmedia.fi Ilmoitusmyynti Oskari Anttonen, Peter Lindroos, Oona Lukkarinen, Mikko Mali ilmoitusmyynti@popmedia.fi etunimi.sukunimi@popmedia.fi Tilaajapalvelu 03 4246 5302 (ma-pe 9-16) tilaajapalvelu@popmedia.fi Kustantaja Pop Media Oy Fredrikinkatu 42, 00100 Helsinki www.popmedia.fi Toimitusjohtaja Tuomo Häkkinen Painopaikka M?kusala ISSN 0785-0891 45. vuosikerta Toimituksen tilaama tai sille tarkoitettu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää Pop Median kaikissa uudelleenjulkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutustai jakelutavoista. Soundi ei vastaa tapahtumatietojen mahdollisista muutoksista eikä tilaamattomien kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Yksi totuus 2000-luvusta 8 SOUNDI facebook.com/soundilehti twitter.com/soundilehti www.soundi.fi instagram.com/soundilehti V uosikymmenen päättyminen on täyttänyt lehdet ja netin listauksilla parhaista albumeista ja biiseistä, emmekä me Soundissa tee poikkeusta. Listauksiin voi suhtautua kahdella tavalla. Joko tutkien ja analysoiden, mitä kaikkea listalle on päätynyt, tai marmattaen siitä, mitä kaikkea listalta puuttuu ja kuinka sinne päätyneetkin ovat aivan väärillä sijaluvuilla. Molemmat ovat äärimmäisen herkullisia lähestymistapoja ja innoittavat loputtomiin baarikeskusteluihin – tai somekeskusteluihin, 2010-lukua kun eletään – mutta henkilökohtaisesti pidän ensin mainittua hedelmällisempänä. Vaikka yleensä sorrunkin jälkimmäiseen, olenhan ihminen joka suhtautuu musiikkiin aivan liian vakavasti. Soundin johdolla toteutettuun 2000-luvun parhaat suomalaiset albumit -äänestykseen otti osaa 60 musiikista lukuisiin eri medioihin kirjoittavaa toimittajaa (ikähaarukaltaan 19–69 vuotta). Ei varmasti löydy yhtään ihmistä, joka täysin allekirjoittaisi listausta – eivät kaikki minunkaan äänestämäni levyt valitettavasti siellä juhli – mutta se ei tarkoita sitä, etteivätkö listalle päässeet olisi paikkaansa ansainneet. Listan tutkiminen paljastaa ennen kaikkea sen, että 2000luku on ollut suurenmoisen rikasta aikaa suomalaiselle musiikille. Sadan parhaaksi äänestetyn levyn joukossa on platinamyyntiin yltäneitä ja marginaaliin jääneitä. On lyhyen aikaa liitäneitä tähdenlentoja ja niitä, jotka ovat tulleet jäädäkseen. On vuosikymmeniä sitten uransa aloittaneita, mutta ennen kaikkea on 2000-luvulla kukkaan puhjennutta uutta sukupolvea. Myös genrevalikoimaa riittää: on rokkia, poppia, metallia, räppiä ja vaikka mitä. On levyjä, joita sinä rakastat, mutta on myös levyjä, joita et voi sietää. Konsta, Kusti & Faarao: Konsta, Kusti & Faarao SOUNDI 10/2019 TEHTIIN NÄIDEN SÄVELTEN TAHTIIN: Cigarettes After Sex: Cry Michael Kiwanuka: KIWANUKA Sam Fender: Hypersonic Missiles Pasi Salmi: Preerian upottaa kuu Mikko Meriläinen Päätoimittaja twitter.com/MikkoMerilainen mikko.merilainen@popmedia.fi pa?a?kirjoitus-taitto_2019_10_a.indd 8 7.11.2019 16.09
Kuvat: Jarkko Vehniäinen ja Marja Lappalainen Toinen kuvakulma > Happoa lapsille FLEAN MATKA OJAN POHJALTA SUPERTÄHDEKSI Red Hot Chili Peppersin basistilegenda Flea kasvoi päihteiden ja väkivallan keskellä New Yorkissa. Sekava elämä sai suunnan, kun hän löysi sielunveljensä Anthony Kiedisin. Flean odotettu omaelämäkerta on villin arvaamaton tarina pojasta, josta kasvoi yksi rockmaailman rakastetuimmista sekopäistä. Alkusanat on kirjoittanut Patti Smith. pa?a?kirjoitus-taitto_2019_10_a.indd 9 8.11.2019 9.32
10 SOUNDI SOUNDI 11 Tapahtuu näinä päivinä A-PUOLI > Musiikkimaailman ajankohtaisia kuulumisia AMARANTHE (SWE) 22.11. Messukeskus, Turku SABATON (SWE) 23.11. Hartwall-areena, Helsinki NAZARETH (GBR) 23.11. Venue, Turku ATOMIC SWING (SWE) 25.11. Tavastia, Helsinki MAYHEM (NOR), GAAHLS WYRD (NOR) GOST (USA) 26.11. Pakkahuone, Tampere, 27.11. Tavastia, Helsinki HURULA (SWE) 26.11. Tavastia, Helsinki BOY HARSHER (USA), CHASMS (USA) 26.11. Kuudes Linja, Helsinki VOLBEAT (DNK) 27.11. Hartwall-areena, Helsinki MDOU MOCKTAR (NER) 27.11. G Livelab, Tampere, 28.11. Lutakko, Jyväskylä, 29.11. G Livelab, Helsinki GUTTER DEMONS (CAN) 28.11. Bar Loose, Helsinki RIVAL SONS (USA) 28.11. The Circus, Helsinki BORIS (JPN) ÅRABROT (NOR) 28.11. Tavastia, Helsinki GHOST (SWE), ALL THEM WITCHES (USA), TRIBULATION (SWE) 28.11. Hartwall-areena, Helsinki MOONSPELL (PRT), ROTTING CHRIST (GRC) 29.11. Tavastia, Helsinki, 30.11. Klubi, Tampere, 1.12. Apollo, Turku THE ARISTOCRATS (USA/GBR) 3.12. Olympia, Tampere, 4.12. Lutakko, Jyväskylä TAV FALCO & PANTHER BURNS (USA) 4.12. Kuudes Linja, Helsinki SOILWORK (SWE), LEPROUS (NOR), THE OCEAN (DEU) 5.12. Logomo, Turku, 6.12. Holiday Club Saimaa, Lappeenranta, 7.12. Jäähalli, Helsinki AMON AMARTH (SWE), ARCH ENEMY (SWE), HYPOCRISY (SWE) 9.12. Jäähalli, Helsinki FATBOY (SWE) 12.12. Klubi, Tampere, 14.12. Kåren, Turku THE ORCHESTRA – FORMER MEMBERS OF THE ELO (GBR) 13.12. Kulttuuritalo, Helsinki, 15.12. Pakkahuone, Tampere ELUVEITIE (SUI), LACUNA COIL (ITA), IFECTED RAIN (MDA) 13.12. Tavastia, Helsinki, 14.12. Pakkahuone, Tampere CRAZY CAVAN & THE RHYTHM ROCKERS (GBR), FRENZY (GBR) 13.12. Shamrock, Vantaa, 14.12. Vesileppis, Leppävirta MOTO BOY (SWE) 14.12. On The Rocks, Helsinki MANDO DIAO (SWE) 15.12. Apollo, Turku, 16.12. Tavastia, Helsinki MARDUK (SWE), UNLIGHT (DEU), ATTIC (DEU) 17.12. Nosturi, Helsinki, 18.12. Klubi, Tampere REFUSED (SWE) 17.12. The Circus, Helsinki SÓLSTAFIR (ISL) 19.12. Tavastia, Helsinki Poimintoja lähiviikkojen ulkomaanvieraista: On marraskuun alkupuoli, ja Mokoma-viisikko on saapunut Sound Supreme -äänitysstudioon koko komeudessaan. Miksauspöydän äärellä puolestaan työskentelee Mokoman äänitteiden luottomies Janne Saksa ja sohvalla istuu yhtyeen manageri Katja Vauhkonen. Septetti on kerääntynyt Hämeenlinnaan, sillä Mokoma on saanut yhdennentoista pitkäsoittonsa nauhoitukset 99-prosenttisesti valmiiksi. Nyt ryhmän agendana on kuunnella läpi kaikki uudet kappaleet – niitä on 12 – ja tehdä mahdolliset viimeiset lisäykset niin instrumenttikuin lauluraitoihinkin. Soundin saapumishetkellä tarkistuksen alla on Toinen ihminen -kappale, jonka melodinen tarttuvuus ja ajattelemaan pakottava teksti vihjailevat ison radiohitin mahdollisuudesta. Yhtyeen jyrkemmän linjan ystävien ei tarvitse kuitenkaan huolestua, sillä heti seuraavaksi eetteristä ärjyvä Leikin loppu tyylittelee Slayerin, Darkthronen ja Dimmu Borgirin muodostamassa epäpyhässä kolmiossa. – Tuleva levy on vaihteleva, hyvinkin vaihteleva. Mukana on myös Mokomalle uusia tuulia, sanoo laulaja Marko Annala. – Lienee sanomattakin selvää, että olemme itse erittäin innoissamme tämän tuoreen materiaalin äärellä. Toistaiseksi nimettömän pitkäsoiton on määrä valmistua joulukuun puoliväliin mennessä. Levyn miksauksesta vastaa toinen Mokoman luottomies, ruotsalaisguru Jens Bogren (Opeth, Amorphis, Kreator). – Jos suunnitelmat pitävät kutinsa, niin albumi ilmestyy helmikuussa. Sen jälkeen on luonnollisesti tiedossa Suomen-kiertue, kertoo kitaristi Tuomo Saikkonen ja jatkaa: – Toki jo tämän vuoden puolella on luvassa pari akustista konserttia. Tampereella soi 30.11. ja Helsingissä heti seuraavana iltana! TEKSTI: TIMO ISOAHO Soundi-klubit alkavat G Livelabissa Useamman vuoden tauon jälkeen on aika käynnistää Soundi-klubit – täyttäähän armas lehtemme ensi vuonna 45 vuotta! Klubien tapahtumapaikkana on Tampereen uusin elävän musiikin venue G Livelab, ja kevätkaudelle on varmistunut kolme Soundi-klubia. Ensimmäistä vietetään 10. tammikuuta. Silloin esiintyy The Hearing, joka on yhtä kuin edellisessä lehdessä perinpohjaisesti haastateltu Ringa Manner, tuttu myös Ruusuista ja Pintandwefallista. The Hearingia ennen esiintyy juuri tunnelmallisen debyyttialbuminsa julkaissut Peura. 26.2. Soundi-klubia vietetään äänekkäämmissä merkeissä, kun esiintymässä on Radiopuhelimet. Illan avaa Lapinpolthajat. Kolmas klubi-ilta on sovittu maaliskuun 27. päivälle, mutta (upean) esiintyjän nimi tiedotetaan hieman myöhemmin. Soundi-klubi-iltoihin kuuluu ennen keikkaa pidettävä haastattelutuokio. K u v a: A n n u k k a P ak ar in en K u v a: Ti m o Is o ah o Mokoman 11. albumi viimeistelyvaiheessa PEURA uutiset_2019_10_a.indd 10 8.11.2019 11.50
10 SOUNDI SOUNDI 11 Sa p at ti v u o s i v u onna 2 00 9. Turmion Kätilöillä kovaa ajoa Kuopiolaisretkue Turmion Kätilöt on soittanut satoja ja taas satoja keikkoja Suomessa, mutta tasan vuoden päästä on luvassa vähän toisenlainen seikkailu, kun yhtye paiskaa kuukauden mittaisen Euroopan-areenakiertueen Nightwishin kanssa. – Siitä tulee herkullisen upea reissu, ja eiköhän me saada vanhalla mantereellakin discot pyörimään! Orkesterin herrojen kanssa tuossa jo mietittiin, että ollaankohan me ensimmäinen yhtye, joka laulaa suomeksi Lontoon Wembley-areenalla, hymähtää laulaja MC Raaka Pee. Seuraavat Turmion Kätilöt -konsertit soivat kuitenkin vielä kotimaassa. Joulukuussa on luvassa intensiivinen kahdeksan keikan putki, jonka aikana yhtye esiintyy muun muassa Helsingin The Circuksessa ja Vaasan WSareenalla. Rundi päättyy uuden vuoden juhlavetoon Joensuun Kerubissa. – Vedetään samalla periaatteella kuin aina: all in! Tai no, ehkä vähän ylikin, kun ei tässä tarvitse enää säästellä yhtään mitään, MC Raaka Pee nauraa. – Toisin sanoen luvassa on niin kovaa ajoa kuin perse antaa myöten. Tietenkin ilman liukasteita. Entä uusi Kätilöt-materiaali? Edellinen levytys Universal Satan ilmestyi syksyllä 2018. – Plakkarissa on jo hyviä uusia biisejä, sillä mitäpä sitä paskaa säveltämään! Meille on kuitenkin nyt jaettu niin hyvä käsi, että aiomme pelata sen kanssa jonkin aikaa, ja annamme samalla kiiman yltyä seuraavan pitkäsoiton suhteen. Levykauppa Äx julkaisee marraskuun lopulla kahdensadan kappaleen vinyylipainoksen kuopiolaisten maineikkaasta Hoito virhedebyytistä (2003). – Onhan se mahtava juttu, että lp-levyt liikkuvat taas. Hoito virheestä saattaa muodostua keräilyharvinaisuus, joten suosittelen hankkimaan läpyskän pikimmiten! TEKSTI: TIMO ISOAHO Rockfest kiinnitti Iron Maidenin ja muuttaa Tampereelle Transworld Identity marssii esiin Popedan tyylikkäänä rumpalina jo yli kymmenen vuoden ajan kunnostautunut Kari ”Lacu” Lahtinen toimii nykyään myös hard rock -kopla Transworld Identityn tarkkana tahdittajana. – Meillä oli ollut Transworld Identityn – tai T-I.D:n – kokoonpano kasassa jonkin aikaa, mutta homma sai uudenlaista tulta alle, kun hovisäveltäjämme Jukka ”Riitis” Riitaluoma näki vaimoni Rachaelin laulamassa covereita. Seuraavaksi Riitis ehdotti muutaman originaalibiisin tekemistä, ja lainakappaleet saivatkin pian jäädä, kertoo Lahtinen. Lahtisen pariskunnan lisäksi yhtyeessä vaikuttavat myös kitaristi Lamppari Lamminsivu, basisti Klaus-Erik Wirzenius ja kosketinsoittaja Junnu Kinnunen. – Julkaisimme ensimmäisen Invisible-singlemme jo vuonna 2017, joten emme ole pitäneet turhaa kiirettä. Tuorein julkaistu kappale on nimeltään Part Maroon, Part Indigo, ja se on jo ehtinyt saada myönteistä palautetta sieltä sun täältä, sanoo rumpali. – Valmistelemme parhaillaan debyyttialbumimme materiaalia, ja sen nauhoitukset käynnistyvät Popedan joulukuun puolivälissä alkavan talviloman aikana. Ensi vuoden puolella Transworld Identity aktivoituu myös keikkalavoille. Aikamoinen liuta esiintymisiä on toki jo jäänyt taaksekin – myös ulkomailla. – Teimme Englannin-kiertueen Brother Firetriben kanssa vuonna 2018, ja vedimme muun muassa Lontoossa, Manchesterissa ja Birminghamissa. Olipahan hienoa palata esimerkiksi Lontooseen, sillä edellisen kerran soitin siellä Hanoi Rocksin riveissä joskus vuonna 2008! TEKSTI: TIMO ISOAHO Aiemmin Hyvinkäällä juhlittu Rockfest siirtyy ensi kesänä Tampereelle. 5.–7.6.2020 juhlittavan festivaalin ensimmäiset kiinnitykset ovat kovimmasta päästä: Iron Maiden ja Nightwish. Festarialueena toimii aivan uusi tapahtumaalue, Näsi järven rannalla Santalahdenpuistossa sijaitseva Särkänniemen tapahtumaranta. Alueen on kerrottu vetävän 25–30 000 ihmistä. Rockfestin lipunmyynti on jo käynnissä, ja lisää julkistuksia on luonnollisesti luvassa. Soundi on festivaalin yhteistyökumppani. K u v a: JP P al m u n en uutiset_2019_10_a.indd 11 8.11.2019 13.55
Uudet rocktähdet top 10 12 SOUNDI Teksti: Teppo Vapaus Uuden rockin kuulumiset maailmalta Break On Through > A-PUOLI Grandson Cleopatrick Jade Bird 1. Grandson Torontolainen Jordan Benjamin innovoi modernin rockin soundia uusiksi. Tom Morello on tehnyt remixin Grandsonille, ja läpimurtoa kärkkyvät tulokkaat tilaavat itse oppineelta uuden ajan rocktähdeltä remixejä. Grandsonin keikat tuovat mieleen nuoren Rage Against The Machi nen, mutta levyllä artistin elektronisessa sopassa yhdistyvät punkasenne, bluesahtava pohjavire, traprytmit, urbaanin popin koukut ja repalei nen, kannabiksen katkuinen grunge estetiikka. Biisien laatu on tasavahva, julkai sutahti nopea ja isoin biisi Blood // Water on striimannut Spotifyssa jo yli 100 miljoonaa. Grandson on rockin pölyttyneet konventiot haastavan 20luvun asennemusiikin uhmakas keulakuva ja kapinallinen – rocktähti 2.0. 2. Cleopatrick Luke Gruntz ja Ian Fraser perustivat duonsa Kanadan Ontariossa, pie nessä Cobourgin kylässä, jossa ei ole treeniksiä, muita bändejä eikä esiin tymismahdollisuuksia. Hometownsingle syntyi syvästä turhautuneisuudesta, mutta ratkaisi nuorten miesten ongelmat. Ensin biisi teki bändistä paikallisen nuori son tunteiden tulkin. Sitten Spoti fyn kansainvälisten soittolistojen kuraattorit tarttuivat stygeen, ja nyt bändi on heitetty Jenkkejä ja Brit tejä kiertävälle radalle. Jos Hometown onkin jo kympin suoritus, sävelkynän osuessa härän silmään duon tahtiin voi hyppiä tasa jalkaa rockin suuri yleisö kaik kialla maailmassa. 3. Jade Bird EteläLontoon skenen kasvatti päi vittää traditionaalisen folk rockin 2020luvulle. Jade Birdin mediakuvassa koros tuu aurinkoisen luonnonlapsen aura, mutta lavalla nuori taiteilija paljastaa vanhan sielunsa. Läsnä oleva tulkinta ja aseet riisuvan väli tön persoonallisuus tekevät Jadesta sekä luontevan nuorisoidolin että rockin universaalin pelastajahah mon, jonka keikoille rientävät myös kankeat veteraanit. Jade oli jo buukattu Kaisanie meen lämppäämään Liam Gallaghe ria, mutta ilmoitti olevansa kipeänä ja jäi studiolle tekemään uutta mu saa, koska iltapäiväslotti ei innos tanut. Sen sijaan hän saapuu Suo meen omalle keikalle helmikuussa – koska voi. 4. Des Rocs Newyorkilainen Danny Rocco alias Des Rocs jätti välistä vaiheen, jossa valveutuneet bloggaajat ja toimitta jat löytävät uuden artistin. Rocco te leporttasi suoraan tähteyteen. Uran viime vuonna avannut Let Me Live / Let Me Die sinkku on strii mannut yli 25 miljoonaa, ja uusien kappaleiden laatu on yhtä luja. Des Rocs ei vielä tiedä, koska jul kaisee ensimmäisen albuminsa, mutta sai jo viime kesänä puhelun Mick Jaggerilta ja Keith Richardsilta: ”Pääsisitkö Philadelphiankeikalle lämppäämään meitä?” 5. Yungblud Kokopinkkiin mieluusti pukeutuva nuorisoidoli Dominic Harrison edustaa samaa uuden aallon teki jyyttä kuin Grandson – genret on heitetty niin stydiin myllyyn, ettei myllystä tule ulos yksioikoista mää ritelmää musiikin tyylille. Sävyltään Yungblud on huomat tavasti popimpi kuin Grandson. Uuden The Underrated Youth ep:n avaava Braindead! kuitenkin todis taa, ettei artisti halua hylätä punk vaikuttimiaan. Uudelle nuorisolle Yungblud on heimojohtaja, tasaarvon ja erilai suuden ymmärtämisen puolesta ju listava rääväsuu, jonka olemassaolo on syy jaksaa huomiseen. Yungbludia on syytä kiittää tie donsiirrosta, sillä häntä seuraavat lapset tietävät, mitä on punk rock. 6. Starcrawler Los Angeles Grand Arts High Schoo lin kasvatti Arrow de Wilde on va lokuvaaja, malli ja somessa laajalti seurattu visuaalinen artisti, mutta nyt hänet tunnetaan parhaiten Starcrawlerin laulajana, jonka lava K u v a: A sh le y O sb o rn Break_On_2019_10 -taitto.indd 12 7.11.2019 14.25
14 SOUNDI > Tarkkailuluokka Palstalla nostetaan esiin toimituksen uusia suosikkeja. A-PUOLI Liila Jokelin Tunteet edellä, äly perässä K un puhutaan laulelmasta, karkaavat ajatukset väkisinkin 70-luvulle. Monien mielessä senaikainen laulun voimaan ja sanomaan perustuva musiikki assosioituu kailottavaksi paasaukseksi. Liila Jokelin ei pelkää käyttää ääntään terävästi, mutta pystyssäpäin esittämiensä kappaleiden viesti voi olla henkilökohtainenkin. Myös yleisemmät huomion maailmanmenosta ovat teräviä. Kaamos on huono esileikki -albumi esittelee persoonallisen ja kiinnostavan uuden lauluntekijän. Bändeiltä on tavattu usein kysyä, miten se on tullut muodostuneeksi. Yksin vastuunsa kantavilta artisteilta se ei onnistu, mutta onkin kiinnostavampaa, miten laulujenteon prosessi on alun perin heillä syntynyt. Ihan yksinkertainen kuvio se ei ole ollut Jokelinillekaan. – Esitin ensimmäiset sanoittamani biisit hippikommuunin kotibileissä yli kymmenen vuotta sitten. Silloinen poikaystäväni säesti minua. Biisit olivat folkahtavaa progea ja perustuivat seinähulluuteen ja melodraamaan. Yleisö nauroi katketakseen. Silloin tajusin, että tätä mä haluan tehdä lisää, ja sen voisikin nimittää prosessini ensimmäiseksi askeleeksi. Kun erosin minua säestäneestä poikaystävästäni, otin kitaran käteen ja päätin, että nyt mä otan tän homman haltuun itse. Istuin Riihimäellä autiossa isoäitini asunnossa, sain unihalvauksia, itkin ja tein ensimmäisen biisini kitaralla. – Samoihin aikoihin tutustuin V.J. Saloseen, joka soittaa myös levylläni. Voisi sanoa, että hänen ansiostaan osaan soittaa kitaraa. Teimme hänen kanssaan tarinankerronnallisia duobiisejä nimellä Kulkuri ja Joutsen. Ensimmäiset keikkamme olivat Maria Mattilan silloisessa Tampere-undergroundin valtakunnassa Lompanlinnassa. Tuo aika on minulle maagista ikuisesti, ihan Chelsea Hotel -kamaa. Se on prosessini toinen askel. Kolmas askel oli esittää kappaleitani ensimmäistä kertaa yksin livenä julkisesti. Silloin jännitti niin paljon, että käsissäni ei ollut tuntoa. Keikan jälkeen jokainen soluni hehkui täyttymystä. Sillä tiellä tässä nyt ollaan. Liila Jokelinin musiikki on villiä, värikästä ja persoonallista. Aivan kuten meininki artistin Kuolleiden puolue -videossakin. ”Toivon, että lauluntekijät ymmärtävät että heillä on käsissään maaginen väline.” Liila Jokelin työskentelee ja opiskelee myös dramaturgian ja näytelmäkirjallisuuden parissa, kirjallisia itseilmaisun muotoja nekin. Pystytkö lyhyesti määrittelemään suurimmat erot niiden ja laulunteon välillä? – Laulujen tekeminen ja niiden esittäminen on ollut teatteriopintojen rinnalle loistava henkireikä, sillä siinä on jotakin eri tavalla totuudellista, herkkää ja paljasta. Ei kukaan tule kyseenalaistamaan keikan jälkeen, että mitä toi sun biisi oikein muka representoi ja käsitteli, ei noin voi tehdä. Teatteritaiteilijoilta odotetaan tiettyä älyllistä hohdokK u v a: M ii k k a P ir in en tarkkis_Liila Jokelin.indd 14 7.11.2019 15.59
kuutta. Mä olen mielummin idioot ti, joka saa teoksillaan ihmiset nau ramaan, yllättymään, provosoi tumaan, rakastamaan tai itkemään. Tunteet on ihmistä edellä, äly tulee perässä. Esikoisalbumin tuotantojälki on pelkistetty ja paljas. Liila kertoo, et tä tästä päätöksestä ovat vastuussa niin hän itse kuin levyn tuottanut Risto Ylihärsiläkin. – Lähetettyäni Ristolle ensim mäiset olohuoneessani tehdyt de moäänitykset on hänelle syttynyt visio: aavistuksen verran 50luvun tanssiorkesterin mieleen tuovaa, mutta tummaa menoa, joka jättäi si paljon tilaa laululle. Perussoitti mina akkari, vähäeleiset ja sääste liäästi peltejä käyttävät rummut, basso ja sähkökitara. Pystypianoa, mandoliinia, huuliharppua ja jos tulee joku aivan erikoistilanne, niin jotain synteettisiä elementtejä. – Tämä visio sytytti minua, ja mitä tulee lopputulokseen, se to della toteutui. Toki pienillä asiaan kuuluvilla variaatioilla, mutta albu min pohjavireenä kulkee mielestä ni hienosti tuon alkuperäisen visi on maasto. Liilan ensimmäisen albumin jul kaissut Helmi Levyt kuvailee tie dotteessaan levyä laulelmaksi pun killa otteella, mikä kuulostaa aika haastavalta yhdistelmältä. Mutta onko musiikintekemisen tarkoi tus ollakaan helppoa? Liila koros taa, että tärkeintä laulunteossa on enemmänkin rohkeus ja rehelli syys. – Olin alaasteella bändikerhos sa. Halusin kiihkeästi soittaa rum puja ja menin istumaan rumpupen kille odottavasti kun bändikerho alkoi. Opettaja katsoi minuun ja sa noi: ’’Liila, annetaan Juhon soittaa rumpuja’’. Juho oli poika, joka oli käynyt rumputunneilla, joten hä nen annettiin soittaa rumpuja. Mi nut laitettiin laulamaan tyttöjen kanssa. Koin ulkopuolisuutta, sil lä vierastin heidän tiettyä tarvet taan laulaa biisi puhtaasti ja oikein. Olisin halunnut räiskiä. Luulen et tä tietty soraäänisyyteni on alkanut jo sieltä. – Punkin suoruuden lisäksi arvos tan suunnattomasti laulaja tarinankertojia kuten Anneli Sari, Laila Kinnunen, Tapio Rautavaara, Edith Piaf, Jacques Brel, Vladimir Vysotski ja Carola. Heissä on sitten jotain ihan eri tavalla taitavaa, puh dasta ja suoraa. – Näiden kahden maailman, eli rouhean uhman ja paljaan tarinan kerronnan lapsi minä sitten taidan musiikkini kanssa olla. Molemmis sa on kyse rohkeudesta, ja se roh keus kiehtoo minua. Suoraviivai sessa meiningissä on jotakin aseis ta riisuvaa, totuudellista ja kaunis ta. Jollekin se voi olla suunnatto man vaikeaa ja jollekin taas ihan lii an helppoa. Musiikkisi lumo on osin peräisin myös sen persoonallisesta laulel matyylistä, joka on popin ja rockin kyllästämässä musiikkiilmastossa huomiota herättävä. Koetko kuulu vasi johonkin lauluntekemisen pe rinteeseen vai onko tällainen ”his torian ulkopuolella” oleminen edes mahdollista? – Olisi tosi paljon sanottu jos vas taisin että juu, tulen tuolta linnun radan laidalta, historian ulkopuo lelta. Tottakai toivon, että olen saa vuttanut jotakin, mikä kuulostaa omalta. Mutta se oma on jatkumoa menneistä ja nykyisistä hengistä, jotka ovat koskettaneet minua mu siikillaan. – Viimeisimpänä esimerkkinä Anna Fält, joka lauluesityksensä jälkeisessä keskustelutilaisuudes sa totesi laulun olevan jotakin, mi kä säilyy sukupolvelta sukupolvel le, vaikka se ottaisi uusia muotoja. Toivon, että lauluntekijät ymmär tävät että heillä on käsissään maa ginen väline eikä mikään pilipali rihkama. TEKSTI: ANTTI LUUKKANEN LISÄÄ TARKKAILULUOKKA ARTISTEJA JOKA VIIKKO: www.soundi.fi/tarkkailuluokka MUISTA MYÖS JOKA TOINEN VIIKKO JULKAISTAVAT DEMOARVIOT: www.soundi.fi/demoefekti Parhaat lahjaideat Kaupoista ja netistä Petteri Ahomaa Kojo Tasasta ku Sveitsissä Kojon elämän yläja alamäet saavat hymyn huulille, mutta pysäyttävät myös traagisilla tarinoillaan. ”...elämäkerrassa paljastetaan kaunistelematon totuus suomirockin värikkäistä vaiheista aina 60-luvulta nykypäivään.” Ilta-Sanomat Mape Ollila Erja Lyytinen Blueskuningatar Tarina oman paikkansa löytämisestä ja periksiantamattomuudesta. Tarina jaksamisesta ja selviämisestä taiteilijuuden, yrittäjyyden ja äitiyden ristipaineessa. Pauli Hanhiniemi Kaukopuhelu Pitkän linjan sanataiteilija Pauli Hanhiniemen esikoisromaani! Hanhiniemi kirjoittaa kipinöivin sormin tarinan, joka vie meidät Pohjanmaalta Andalusiaan ja nuorten aikuisten pakahtuviin sielunmaisemiin. Kauko Röyhkä Marjatan poika Kauko Röyhkän odotettujen muistelmien avausteos kertoo poikavuosista aina ensilevyn ja esikoisromaanin julkaisemiseen, elämänvaiheesta kun Röyhkästä tuli kuuluisa. tarkkis_Liila Jokelin.indd 15 7.11.2019 15.59
16 SOUNDI SOUNDI PB Arttu Seppänen > A-PUOLI Populaarikulttuuriessee Neljä Mestaria yhden hinnalla H uhtikuun alussa 2016 Soundin nettisivuilla oli uutinen Mestareiden paluusta keikkalavoille 17 vuoden jälkeen. Jutussa kerrottiin, että Pepe Willbergin, Pave Maijasen ja Hectorin rinnalla esiintyy myös Kirka-hologrammi. Voi kun se olisi aprillipilan sijaan ollut totta. En ole ainoa, joka palaa toistuvasti miettimään Mestareita. Ilokseni tämän vuoden elokuussa Raimo Öystilä oli kirjoittanut Rytmimusiikin syke -nettisivulleen seikkaperäisen artikkelin Mestareista, johon hän oli listannut kattavasti esimerkiksi kaikki tv-ohjelmat, joissa Mestarit vierailivat. Tasan 20 vuotta sitten Mestareilta ei voinut välttyä. Mestarit kiersivät loppuunmyytyjä jäähalleja. Kun nykyään artistit alkavat markkinoida Hartsun-keikkojaan jo vuosi etukäteen, niin neljän kuukauden sisällä Mestarit täyttivät Hartsun kolmesti. Kolmesti! Kuka ottaa haasteen vastaan ja pistää paremmaksi? Elokuussa 1999 Mestarit esiintyivät Olympiastadionilla miltei 40 000 ihmiselle. Mestareista tehtiin sketsejä. Mestareiden livelevy oli vuoden 1999 myydyin albumi. Mestarit saivat kaiken. Sen eteen tehtiin myös kovaa markkinointityötä. Hartsun-konsertti esitettiin MTV:llä. Mestarit olivat A-studiossa, Tuttu juttu -show’ssa (kahdesti!), Huomenta Suomessa, Bumtsibumissa. Mestareiden vierailu Marco Bjurströmin isännöimässä ohjelmassa keräsi ennätysyleisön eli yli 1,7 miljoonaa katsojaa. Tänä päivänä tuollainen katsojaluku kotimaiselle tv-ohjelmalle olisi käsittämättömän kova. Mestarit jopa kävivät remonttiohjelmassa Joka kodin asuntomarkkinat. Jakson nimi oli ”Mestarit katolla”. Kukapa ei promootion nimissä vähän Pepe Willbergin omakotitalon kattoremonttia tekisi. En tiedä ketä tästä voi syyttää, mutta jotakuta haluaisin syyttää siitä, että tästä kattoremontti puuhastelusta ei ole yhtäkään pätkää netin videopalveluissa. Laitoin hiljattain jopa ohjelmaa tehneelle tuotantoyhtiölle epätoivoisen viestin asiasta. Miltä Kirka näyttäisi työhaalareissa? Ehkä joskus saamme tietää. Mestarit-kokoonpanon saattoi kasaan Back To The Sixties -tapahtumien tuottaja Ande Päiväläinen. Suunnittelupalaverissa yksi mahdollinen nimi Mestarit Areenalla -konseptille oli ”Neljä tunaria”. Mestarit Areenalla oli ajoitettu juuri oikein. Se oli yhtä nerokasta kuin Epe Heleniuksen idea julkaista Eppu Normaalin Repullinen hittejä -kokoelma vuonna 1996. Oli nousukausi, ihmisillä oli rahaa, Mestarit oli turvallista lamanjälkeistä viihdettä. Oikeaa musiikkia sen 90-lukua määrittäneen konemusiikin sijaan. Mestareiden aikaan popnostalgian mahdollisuudet olivat ennen näkemättömät. Oli kulunut aikaa riittävästi, että ihmiset pystyivät kaipaamaan 60-lukua ja sen näennäistä autenttisuutta. ”Ota kolme, maksa kaksi” -tyyppistä markkinointia tekevä Dressmann tuli Suomeen vasta vuonna 2000. Mestarit-keikalla sai periaatteessa neljä yhden hinnalla. Fantastinen tarjous edellä aikaansa. Liput olivat toki aikaansa nähden kalliita, mutta tapaus oli sen vuoden isoin kotimaisessa popmusiikissa, ja eihän sitä voinut väliin jättää. Eikä se toistu koskaan. Kirka kuoli 2007 eikä Mestareiden paluu ole enää mahdollinen. Ja niin kauan kuin Vain elämää ja sen areenakonsertit tapahtuvat joka vuosi, Suomessa tuskin on tilaa toiselle vastaavalle konseptille samanaikaisesti. Vuosi Mestareiden jälkeen eli vuonna 2000 naiset tekivät oman kiertueensa. Se oli huomattavasti vaatimattomammin nimetty Leidit lavalla. Olisihan senkin pitänyt olla Leidit areenalla tai jotain mahtipontisempaa, mutta miehille suurieleisyys oli sallitumpaa. Katri Helenan, Lea Lavenin, Paula Koivuniemen ja Marionin kiertueesta elämään on jäänyt etenkin yli 9-minuuttinen Leidit lavalla -hittipotpuri. Jos nyt muodostettaisiin täysin uusi Mestaritkokoon pano, Neljä tunaria, niin ketkä siinä olisivat? Olisiko Mestarit tänä päivänä all male panel? Miettikääpä tätä: Lauri Tähkä, Tuure Kilpeläinen, Arttu Wiskari ja Juha Tapio. Niin, ei kuulosta hyvältä. Tai siis, kuulostaa Vain elämää -konsertilta. Vaikka ohjelma sinänsä on ollut viihdyttävä, se tuntuu suorastaan pilanneen Mestarit Areenalla -konseptin ainutlaatuisuuden. Kun nykyisin palaan miettimään Mestareita, yksi sen parhaista asioista on kokoonpanon estetiikka. Ja nimenomaan se levynkansi. Vaaka kuvasta neliöön puristettu surrealistinen kuva saa aikaan kylmät väreet joka kerta. Kirka on kuin puikulaperuna. ”Jos nyt muodostettaisiin uusi Mestarit-kokoonpano, Neljä tunaria, niin ketkä siinä olisivat?” arttu seppa?nen 10_2019 -taitto_a.indd 16 7.11.2019 14.27
Livenation tulostus.indd 17 7.11.2019 19.12
18 SOUNDI SOUNDI PB Martti Luther ja muovipussi > A-PUOLI Suomalaisia poplauluja kulttuurihistorian valossa A iemmat tällä palstalla käsitellyt biisit valottavat kulttuurihistoriallisesta perspektiivistä ilmestymisaikaansa, mutta Matti Johannes Koivun mestariteos 80-luvun lapset on itse lähtökohdiltaan kulttuurihistoriallinen. Tämä on harvinaista ja tärkeää: juuri tällaisista aiheista pitäisi tehdä enemmän lauluja. Koivun kappaleen ”päähenkilö” on nimittäin tie, tai oikeastaan kaksi tietä: Helsingin ja Tampereen väliä kulkeva valtatie 3 kahdessa eri ilmenemismuodossaan. Niistä kumpikaan ei ollut sen ensimmäinen versio, sillä alkuperäinen Kolmostie linjattiin jo vuonna 1938 kulkemaan Hämeenlinnan, Pälkäneen ja Kangas alan kautta. 1960-luvulla autoliikenteen kasvun ounasteltiin räjähtävän käsiin ja uusille, isommille ja nopeammille teille oli kysyntää. Kaikki tuolloiset autoiluhenkiset visiot eivät toteutuneet: esimerkiksi Helsingin kantakaupungin moottoriteiden alle jyräävä niin sanottu Smith-Polvisen suunnitelma jäi kaupunkisuunnittelun kuriositeetiksi. Kolmostien liikenteen kasvusta tuli kuitenkin itsensä toteuttava yhtälö. 60-luvulla toteutettu, Valkeakosken kautta kulkeva tielinjaus ruuhkautui sekin jo parissa kymmenessä vuodessa niin pahoin, että oli suunniteltava koko Helsinki–Tampere-välin mittainen moottoritie, lajissaan Suomen pisin. Tämä 1990-luvulla valmistunut tie näyttäytyy itselleni suoraviivaisena, persoonattomana ja utilitaristisena joukkojenkuljetusalustana ja yhtenä maamme tylsimmistä tieosuuksista. Taannoin elämäntilanteeni oli sellainen, että istuin Väinö Paunun busseissa Helsinki–Tampere-väliä noin viikoittain ja opin tuntemaan reitin aivan tarpeeksi hyvin. Osa busseista tosin kulkee vanhaa tietä ja Valkeakosken keskustan kautta. Silloin ylitetään Sääksmäen kuuluisat sillat ja nähdään varsinkin kesäaikaan ihana kappale suomalaista järvimaisemaa Instagram-tyylisimmillään. Olen itse syntynyt Valkeakoskella ja vieraillut siellä lapsena ja vielä teininä usein. Sääksmäen siltakahvilassa, jossa Koivun laulun ”pulisonkiposket” piirtelevät utopioitaan aanelosille, äitini oli lukioikäisenä kesätöissä. Se oli rannattoman tulevaisuudenuskon aikaa: ”Päättymätön valovirta kulkee Tampereelta Helsinkiin / Vanhat tiet hukkuvat ruohoon ja jäävät unohduksiin.” 2010-luvun ihmiselle sodanjälkeisten vuosikymmenten kehitysoptimismi tuntuu retrospektiiviseltä tieteisfiktiolta. Kaiken oli määrä kasvaa ja kehittyä ja yhteiskunnan laatia puitteet, joissa tuo rajaton kasvu olisi sekä mahdollista että sujuvaa. Näin myös tehtiin, ja sitten – kun mikään ei riittänyt – tehtiin sama 80-luvulla uudestaan. Kaikkea tätä Koivun 2010-luvun alun kertoja tarkastelee toisaalta haikeuden, toisaalta vitutuksen vallassa. ”Minä kadehdin 60-luvun virkamiesten naiivia utopiaa / ja minä vihaan sitä.” Heidän piti laatia tielinjaus, joka kestäisi ikuisuuden, mutta ”Sitä käytettiin vain kolkyt vuotta / vaikka se on nykyään ikuisuus.” Kertoja löytää paperin, kaiketi sen 60-luvun tien suunnitteluvaiheeseen liittyvän muistiontapaisen, jonka kulmaan on kahvilla joutokäsin piirretty kunnanvaakuna ja sille solmio. Kenties solmio on piirretty Koivun kotikaupungin Hämeenlinnan vaakunassa linnanmuurien yllä pelottavasti irvistelevälle auringolle. Ikkuna lähimenneisyyteen avautuu siitä. Kahden eri vuosikymmenen virkamiesten naiivit utopiat asettuvat perspektiiviin, ja infrastruktuuria koskevien pohdintojen taustalla häämöttää laajempi kuva siitä, missä meidän piti onnistua ja missä me kuljimme harhaan. Uutuudenhohtoisen tien korvaaminen vielä virtaviivaisemmalla ei osoittautunut ratkaisuksi yhteenkään ongelmaan. Se on käynyt vuoden 2011 jälkeen koko ajan selvemmäksi. ”Lepäämään ovat siirtyneet menneet suunnittelijat / He jättivät minulle vain papereita ja käytetyt utopiat.” Siinä on sanottu tyhjentävästi se, mitä itsekin ajattelen istuessani puolityhjissä arki-iltojen linja-autoissa näillä teillä, jotka on kai koettava muistomerkeiksi, sillä korkeintaan sellaisina niillä on tulevaisuus. Teksti: Niko Peltonen KAKSI TIETÄ JA KÄYTETYT UTOPIAT Matti Johannes Koivu: 80-luvun lapset (2011) ”Pohdintojen taustalla häämöttää laajempi kuva siitä, missä meidän piti onnistua ja missä me kuljimme harhaan.” martti luther 10_2019 -taitto_a.indd 18 7.11.2019 14.27
Fullsteam Lordi tulostus.indd 19 7.11.2019 19.14
E lokuvaja TV-käsikirjoittajaksi kouliutunut Kanerva Pasanen on kanavoinut kerrontansa vahvemmin lauluntekoon. Hän aloitti noin 10 vuotta sitten folkrokkarina, mutta viimevuotiseen Paritanssidebyyttiin omat tarinat olivat saaneet jo vahvan bänditaustan. Parisuhteen enemmän hetkessä elävän albumin jälkeen tuore Kuinka aika pysäytetään elää kolmessa ajassa: menneessä, nykyhetkessä ja tulevaisuudessa. Kokemukset, muistot ja odotukset sulautuvat toisiinsa yhtenäiseksi elämykseksi. – Albumin nimi on lainattu Matt Haigin ajassa liikkuvasta kirjasta, jossa päähenkilö ikääntyy muita hitaammin ja kantaa liikaakin muistoja sadoilta elinvuosilta, Kanerva mainitsee. – En ryhtynyt varta vasten tekemään levyä tästä teemasta, mutta kun oli tiettyjä biisejä, aloin käsikirjoittajataustalta ajatella kokonaisuuksia – miten sitä itse elää ja kuinka paljon kaikkea on jo takana. – Paritanssia tein monessa vaiheessa ja paljon pidemmän aikaa, mutta nyt prosessi oli täysin erilainen. Kuinka aika pysäytetään on tosi pitkälle bändilevy, jolla ei ole ketään yksittäistä tuottajaa. Taitavien muusikoiden parissa syntyi energinen ja hyvä fiilis. Biisiaihioitani testailtiin triona Hannu Pikkaraisen (basso) ja Tuomas Rönnholmin (rummut) kanssa, pyöriteltiin eri grooveja ja minkälaista rytmistä imua mihinkin kappaleeseen toisi. Tein tekstejä siinä rinnalla. – Biisejä oli enemmänkin, mutta aika harvoja karsituista tehtiin valmiiksi. Kun helmikuun alussa tehtiin Porvoon studiossa pohjia, kyllä siinä olivat vain kaikki ne, jotka nyt ovat albumillakin. Koska en nyt ole tehnyt uusia biisejä vähään aikaan, aloitan kohta taas sillä, että olisiko puhelimeen tallentunut joku hyvä säkeistön pätkä tai kertsi. – Levyllä kappaleet ovat vähän tuotetumpia, emmekä halua toistaa niitä täsmälleen samoina keikoilla, vaan tavallaan kasvattaa niitä. Meillä on neljäntenä miehenä klasaritaustainen Ville Syrjäläinen, joka soittaa koskettimia, akkaria ja perkussioita, kuten crotales-symbaaleja. Elämäni soundit 20 SOUNDI Teksti: Asko Alanen A-PUOLI > Kanerva ALBUMI, JOKA MIELLYTTÄÄ TUNNELMALTAAN JA RYTMEILTÄÄN Susanne Sundfør Ten Love Songs – Norjalaisen Sundførin levy on hieno yhdistelmä tummaa ja aggressiivistakin elektronisuutta sekä balladeja. Tykkään siitä, että monissa biiseissä on intensiivinen eteenpäin vievä pulssi ja imu. ALBUMI, JOKA PALAUTTAA MIELEEN KÄSIKIRJOITTAJAOPINNOT Beck Sea Change – Kuuntelin vessassa koulun pääsykokeissa, kun jännitti ja koitin rauhoittua. Sopi hyvin 21-vuotiaan hermostuneen irralliseen melankoliaan. Kuuntelin silloin surullisempia ja pienieleisempiä levyjä. Nykyään olen harvemmin ihan paljaimmassa orvaskesi-tilassa, ja hyvä niin. MERKITTÄVÄ LEVYTYS, JOSSA OLISIN HALUNNUT OLLA MUKANA Saimaa Urheilu-Suomi – Monumentti Suomen urheiluhistorialle on unelmieni mainstream-musaa. Tyylejä fuusioidaan rohkeasti, suosikkeinani maaninen Mäkikotka tai sensuelli Marja-Liisa, oodi murtsikalle. Itse koin vain lyhyen, kiihkeän uran Saimaan taustatanssijana, jumppapuvussa satojen ihmisten edessä. PARASTA MUSAA, JOTA OLEN SAANUT MUUSIKOLTANI Veronica Maggio Satan i gatan – Sain rumpalilta soittarin Ruotsi-musiikkia, räpistä Håkan Hellströmin kautta Vreeswijkiin. Teki mieli luopua Suomen passista, sillä naapurin musakulttuuri on paljon rohkeampi. Maggion levy on hienosti tuotettu, hyviä biisejä. Timbuktu on myös hauska artisti ja ruotsin kielikin taipuu räppiin. MIELESTÄNI PARAS LIVELEVYTYS The Allman Brothers Band At Fillmore East – Fillmore East oli klubi New Yorkissa, mutta kuvitelmissani albumi on äänitetty kesäisillä ulkoilmafestivaaleilla. Makaan silmät kiinni nurmikolla ja kuuntelen bluesia. Aika ajoin täytyy palata perusasioihin. Duane Allmanin Stormy Monday -soolon aikana alan aina ilmakitaroida mukana. LEVY, JOKA TUO MIELEEN VANTAAN VARHAISVUODET Suzanne Vega 99.9F° – Lukioiässä löysin kotoa vanhempieni cd:n, joka potki lujaa. Pidän vieläkin levyn biiseistä ja Mitchell Froomin tuotannosta, jossa Suzannen herkkyys ja akustinen kitara yhdistyy rohkeisiin industrial-henkisiin soundeihin. Levy ei ole vanhentunut yhtään, edelleen kova. LEVY, JOKA TUO MIELEEN URAN ALKUAJAT JA ENSILEVYTYKSET Gillian Welch Hell Among The Yearlings – Reilut 10 vuotta sitten kuuntelin paljon folkia ja kantria. Sen suuntainen ilmaisu kiinnosti silloin, kun aloitin bändiuraani. Gillian Welchin ääni on raaka ja suora, ei ole mitään turhaa sokeria. Welchin ja David Rawlingsin kitarat ja stemmat toimivat hienosti yhdessä. INSPIRAATIONA KUINKA AIKA PYSÄYTETÄÄN -ALBUMILLE Robyn Honey – Kun teimme levyäni, Robyn droppasi uuden levyn ja näin hänet Berliinissä livenä. Honey on kokeilevaa ja kiinnostavaa elektronista popmusaa. Musiikkia enemmän inspiroi Robyn itse, edelläkävijä, joka on popmaailman ikäja seksikkyysmuottien yläpuolella. Hieno tapa olla 40-vuotias nainen. K u v a: V er a M el le ri Ela?ma?ni soundit 10_19.indd 20 7.11.2019 15.36