• Palveleva paikalline n Torstai 30.11.2017/ 35. vuosikerta / nro 48 SODANKYLÄN TALOUSALUEEN PAIKALLISLEHTI www.sompio.fi Kelkkailija hukkui s. 26 SM-painien ajankohta vaihtui s. 26 Kokonaisvaltaista huolenpitoa • Kotipalvelua: ylläpitosiivous, ruokahuolto, ym. kotitöitä • Hoivaa ja huolenpitoa • Asiointiapua: kauppaym. reissut • Viriketoimintaa: mm. retket, jumpat, ulkoilut, keskustelua, kuuntelua ja muistelua yhdessä Anja Pulju, lähihoitaja 040 7375 888 | www.virikeapu.fi virikeapu | anja.pulju@virikeapu.fi Muista kotitalousvähennys! Olen palveluseteliyrittäjä! LASKE ASKELEESI Terveille aikuisille suositellaan vähintään 10 000 askelta päivässä. VAIN TUHAT ASKELTA LISÄÄ vähentää COPD-taudin pahenemisvaiheiden määrää 20 % Jäämerentie 10, 99600 Sodankylä Puh. 016 612 044 Palvelemme 9-18 ma-pe, 9-15 la verkossa www.sodankylanapteekki.? Liike on lääkettä! Tiedätkö mitä liikuntamahdollisuuksia Sodankylässä on tarjolla? Tule kuulemaan liikuntamahdollisuuksista Sodankylässä. Kunnan liikunnanohjaaja Päivi Laurila tavattavissa torstaina 2.11. klo 13-16 Sodankylän kunta tarjoaa maksutonta liikuntaneuvontaa 18-64 vuotiaille kuntalaisille. Liikuntaneuvonnan tarkoituksena on tukea ja kannustaa liikunnan aloittamiseen. TE RV ETULO A! Tarjoukset voimassa 30.11. 2.12. VEIKKO-PUKKI TARJOAA CMYK: C 0, M 100, Y 80, K 10 CMYK: C 0, M 0, Y 0, K 100 SODANKYLÄ LAPIN KODINTEKNIIKKA OY • Jäämerentie 10 Puh. 010-420 2280 • Ma-pe 9-17, la 10-14 Kaikkia tavaroita rajoitetut erät! Lasten Oral-B HAMMASHARJA 10,Whirlpool PESUKONE 269,Philips KOTIPARTURI 20,Lenovo 10” TABLETTI 139,Finlux 48” TELEVISIO 444,Talo täynnä huikeita JOULULAH JAIDEOITA! Runsas valikoima Ihania jouluvaloja! Sodankyläläinen Seppo Junttila on voittanut Las Vegasissa järjestetyissä WABDL-liiton maailmanmestaruuskilpailussa ensimmäisen palkinnon penkkipunnerruksessa. Junttila pusersi tulokseksi 262,50 kiloa. Seuraavaksi sijoittunut jäi Seposta vain viisi kiloa, joten kisa oli tiukka. Seppo ei ota stressiä kilpailemisesta. Tavoitteena on kehittyä jatkuvasti. Laji on kiinnostava. Seppo Junttila penkkipunnerruksen maailmanmestariksi Seppo matkusti USA:n länsirannikolla Nevadassa sijaitsevaan Las Vegasiin Oslon kautta. Ennen kisaa hän ehti olla perillä useamman päivän, joten aikaerokaan ei rasittanut miestä. s.10
• Torstaina 30. marraskuuta 2017 2 Kauneimmat Joululaulut kajahtavat kirkoissa tänä jouluna jo 45. kerran. Laulu raikuu ensimmäisestä adventista 3.12. alkaen aina loppiaiseen asti – jotkut hätäiset laulavat jo ennen ensimmäistä adventtia. Tänä vuonna Kauneimmat Joululaulut soivat kehitysmaiden nuorten hyväksi. Seurakuntien ja Suomen Lähetysseuran yhteistyössä järjestämien yhteislaulutilaisuuksien suosio näyttää vuosi vuodelta vain kasvavan. Arviolta miljoona suomalaista kokoontuu tuhansiin tilaisuuksiin laulamaan niitä kaikkein rakkaimpia joululauluja ja tekemään hyvää. Kauneimpia Joululauluja lauletaan kirkkojen lisäksi muun muassa kuppiloissa, kauppakeskuksissa ja monenlaisissa muissa paikoissa. Tämän lisäksi Kauneimpia Joululauluja kokoontuvat laulamaan myös ulkosuomalaiset eri puolilla maailmaa. Vihkoja lähetetään tänäkin vuonna noin 20 maahaan. Varpunen jouluaamuna on monen suosikki Lähetysseura on painattanut 800 000 vihkoa seurakuntia varten. Vihkosta löytyvät perinteiseen tapaan ne kaikkein rakkaimmat joululaulut, joita ilman joulu ei tunnu joululta. Lisäksi mukana on myös pari uudempaa tai vähemmän tunnettua laulua. Jokainen voi käydä Kauneimpien Joululaulujen verkkosivuilla äänestämässä omaa suosikkiaan ja vaikuttaa siihen, mitkä laulut tulevat ensi vuoden vihkoon. Äänestäneiden kesken arvotaan hemmotteluloma kahdelle hyvinvointikartano Kaisankodissa Espoossa. Viimevuoden äänestyksessä Varpunen jouluaamuna pudotti kakkossijalle edellisvuoden voittajan, Sydämeeni joulun teen -kappaleen. Kolmannen sijan vei edellisvuoden tapaan Tulkoon joulu. Kauneimmat Joululaulut -nettiradiokanava toteutetaan perinteiseen tapaan yhdessä Jouluradion kanssa. Se onkin ollut Jouluradion suosituimpia kanavia. Kauneimpia Joululauluja voi kuunnella osoitteessa: <www.jouluradio.fi>. Kolehti kehitysmaiden nuorille Seurakuntien järjestämissä Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuksissa kerätään kolehti Suomen Lähetysseuran ulkomaiseen työhön. Tänä vuonna Kauneimmat Joululaulut soivat kehitysmaiden syrjäytymisvaarassa olevien nuorten hyväksi. Maailmassa on enemmän nuoria kuin koskaan – 1,8 miljardia. Yhdeksän nuorta kymmenestä asuu kehitysmaissa. Koulutuksen, toimeentulon ja turvallisuuden puute voivat syrjäyttää nuoren pysyvästi. Suomen Lähetysseura tukee heikoimmassa asemassa olevia kehitysmaiden nuoria saamaan koulutuksen, ammatin ja toimeentulon. Verkkosivuilta löytyy esimerkkejä Lähetysseuran työstä nuorten hyväksi eri maissa. Jos joululaulutilaisuuteen ei tule otettua mukaan sopivan kokoista kolehtirahaa, ei huolta, kolehdin voi maksaa myös tekstiviestillä. Ohjeet viiden tai kymmenen euron arvoiseen lahjoitukseen löytyvät lauluvihkon takakannesta. Viime jouluna Kauneimmat Joululaulut keräsi kaikkien aikojen ennätystuloksen, runsaat 1 090 000 euroa. Seurakunnallisten tekstien tulee olla toimituksessa viimeistään kahta päivää ennen lehden ilmestymistä. Seurakunnat Lähetyshiippakunta Elian luterilainen seurakunta Hampputörmäntie 24 Su 3.12. klo 15.00 Messu www.lhpk.fi/sodankyla Sodankylän Helluntaiseurakunta Ke 29.11. Sana ja rukous klo 18.00. La 2.12. Joulumyyjäiset klo 10-15. Su 3.12. Ehtoollikokous klo 11.00. Ke 6.12. Itsenäisyyspäivänä klo 14.00 alkaen, kiitos ja rukouspäivä 100-vuotiaan Suomen puolesta. Sana ja rukous klo 18.00. Sodankylän seurakunta KASTETTU Linnea Airi Mirjami Piilonen KUOLLUT Esko Åke Vuojärvi 72v. TO 30.11. Torstaikerho srk-talossa klo 12.30, Alakärppä. PE 1.12. Suomi 100v. runoja ja lauluja Suomesta kirkossa klo 19, Kati Kanto, Noora Siitonen, ohj. 5€. LA 2.12. JOULUMYYJÄISET SRKTALOSSA klo 12-14, lahjoituksia otetaan vastaan. Musiikkiopiston joululaulukonsertti kirkossa klo 16.30. SU 3.12. 1. adventtisunnuntain messu kirkossa klo 10, saarna Kuusela, alt. Yliräisänen, I riparin aloituspäivä. Lapin lauluraito ja nuoret avustaa messussa. Kauneimmat joululaulut Jeesiön rukoushuoneella klo 14, Kuusela, Hellevirta. MA 4.12. klo 17 sata pomppua kirkkoon koko perheen liikunnallinen kirkkohetki, tervetuloa! Naisten raamattupiiri klo 18, rukoushetki klo 17 srk-talossa. TI 5.12. klo 12 kerhojen puurojuhla srk-talolla, Suomi 100 kunniaksi voit pukea tai koristautua jollain sinivalkoisella. Pikkupaketti mukaan. KE 6.12. Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus kirkossa klo 10, Alakärppä, seppeleenlasku sankarihaudoilla. Partiolaisten lupauksenanto kirkossa n. klo 16.45. MA 11.12. Saamelaisalueen joulujuhla Ivalossa klo 13. Lähtö srk-talolta klo 10, Vuotson kaupalta klo 11.30 Kuusikiekerön kautta. Ilm. erityisruok. viim. 1.12. 0400 190406. Joululauluilla on kautta aikojen ollut yksi yhteinen sanoma. Lauluissa toivotetaan hyvää mieltä ja tahtoa, lähimmäisen rakkautta ja rauhaa maailmalle. Tuo viesti on tänäkin päivänä hyvin tarpeellinen kaikkien levottomuuksien keskellä. Joululauluilla on pitkä historia. Kuului laulu enkelten on keskiaikainen Joululaulu. Rooman piispa Telesphorus määräsi vuonna 129, että Herramme ja Vapahtajamme syntymän pyhänä yönä kaikkien oli juhlallisesti laulettava Enkelien hymniä Gloria in excelsis Deo, josta tulikin sitten kristillisen kirkon ensimmäinen joululaulu. Sävelmästä on lukuisia muunnelmia, joista tämä ranskalaista alkuperää oleva tunnetaan parhaiten muun muassa anglosaksisissa maissa. J. Montgomeryn englanninkieliset sanat alkavat Angle, from the Realms of Glory, mutta yleisesti lauletaan myös sanoilla Angles, We Have Heard on High. 1800-luvulla suomalaisten joulutraditiot muuttuivat. Kansakoulun kuusijuhlien myötä uudet joulunviettotavat yleistyivät nopeasti ja koteihin ilmestyi joulukuusia koristeineen sekä Joulupukki tonttuineen jakamaan lahjoja. Perinteisten jouluvirsien rinnalle tuli uudenlaisia joululauluja, joiden aiheina olivat joulupukinja tonttujen lisäksi muun muassa jouluruuat sekä joulumieli ja maisemakuvaukset. Tutuiksi tulivat ulkomaiset joululaulut, mutta myös kotimaiset, joita kansakouluopettajat ja musiikkilehtorit sepittivät joulujuhliin. Monet tutut säveltäjät kuten Jean Sibelius, Leevi Madetoja ja Erkki Melartin intoutuivat säveltämään joululauluja. 1800-luvulla myös kansansävelmiä alettiin hyödyntää joululauluissa. Polkat, sottiisit, ja muut reippaat tanssirytmit toivat eloa muuten niin hartaaseen ja kaihomieliseen joulutunnelmaan. Vuosisadan kuluessa meille tulivat tutuksi Bing Crosbyn ja Frank Sinatran kaltaisten amerikkalaisten svengaavat joululaulut. Niiden jatsahtavaa poljentoa hyödynsivät joululauluissaan myös Toivo Kärki ja muut iskelmämestarimme. Myös rockin ja popin parista on vakiintunut sävelmiä jouluiseen lauluohjelmistoomme. Meille kaikille joululaulut tuovat mieliimme rakkaita muistioja muun muassa Jouluyö Juhlayö kuvaa pohjolan tähtitaivasta ja siellä kirkkaimpana tuikkivaa Pohjantähteä. Usein laulujen sanoituksissa soivat myös kirkonkellot kutsuen hiljentymään ja valmistautumaan joulunviettoon. Toivotan teille kaikille hyvää ja Rauhallista Joulunaikaa sekä antoisia hetkiä joululaulujen parissa. AHTI KORVANEN Lähdetiedot: Joululaulujen historia Kellot soivat, Joulu on saapunut jälleen Kauneimmat Joululaulut soivat syrjäytymisvaarassa oleville nuorille Orpo bolivialaispoika Edwin (13 v) käy aamupäivisin koulua, iltapäivät hän viettää Lähetysseuran tukemassa lapsityöläisten keskuksessa, jossa hän opiskelee korujen tekemistä ja arkielämässä tarvittavia taitoja. Useimmat Edwinin ikätoverit työskentelevät vaarallisissa töissä kaivoksissa tai kaduilla. Kuva Ari Vitikainen. Kauneimpia joululauluja lauletaan vuonna 2017 Sodankylän seurakunnassa z z Su 3.12. Jeesiön rukoushuoneella klo 14. z z To 7.12. Rajalan maa-ja kotitalousseuran talolla klo 18. z z To 7.12. Madetkosken kyläkodalla klo 18. z z Pe 8.12. Sattasessa Mäkituvalla klo 18. z z Pe 8.12. Raudanjoella Jotospirtillä klo 18. z z Su 10.12. Kirkossa klo 18. z z Ma 11.12. Orajärvellä Seija Määtän kodissa klo 18 (Kemijärventie 1369). z z Ma 11.12. Kersilön Luppovillassa klo 18. z z Ti 12.12. Unarin kappelissa klo 18. z z To 14.12. Kelujärvi-Puolakkavaaran Kisatuvalla klo 19. z z Pe 15.12. Siurunmaassa Aimo ja Leena Onnelan kodissa klo 18. z z Pe 15.12. Syväjärven rukoushuoneella klo 18. z z Su 17.12. Vuotson majalla klo 15. z z Su 17.12. Torvisen koululla klo 18. z z Su 17.12. Portin pirtillä klo 18.30. z z Ma 18.12. Moskuvaaran kylätalolla klo 18. z z Ti 19.12. Vuojärven monitoimitalolla klo 18. z z Ke 20.12. Kirkossa klo 18, erityisesti lapsiperheet.
• Torstaina 30. marraskuuta 2017 3 Sompio ilmestyy keskiviikkoisin. Esim. pyhäpäivät saattavat muuttaa Sompion ilmestymispäivää. www.sompio.? /ilmestymispaivat Tilaushinnat: Kestotilaus ..................................76,40/v Määräaikaistilaus...................... 86,20/v Lyhyemmät jaksot ..................... 9,70/kk Irtonumerot Irtonumero 2,00€/kpl. Saatavilla Sodankylän R-kioskilta ja toimistoltamme. Julkaisija: Lapin Lehtikustannus Oy ISSN 1237-4040 Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Päätoimittaja / Toimitusjohtaja Jari Haavisto .............. 050 5599 813 Toimitus: Tarja Karjalainen ....... 050 5599 815 Juha Vesterinen ......... 050 5599 819 toimitus@sompio.? Ilmoitukset: Sanne Pitkänen ......... 050 5599 818 Katri Karppanen ........ 050 3208 949 ilmoitukset@sompio.? Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@sompio.? Postin jakeluhäiriöt ........ 0100 85160 (pvm/mpm) Ma-pe 8 16. www.posti.? www.posti.? /henkiloasiakkaat/ jakeluhairiotiedustelu Sompion jakelu Sompion jakelusta vastaa Posti Group Oyj. Lehti toimitetaan force majeure – varauksin (lakko, tuotannolliset häiriöt, alihankkijoiden viivästykset yms.). Force majeure –esteen vuoksi toimittamatta jääneistä lehdistä ei suoriteta hyvitystä. Osoitteenmuutokset Osoitteenmuutokset tulee toimittaa tilaajapalveluun tai internetissä: www.sompio.? kohdassa Tilausasiat Ilmoitushinnat: Etusivu .............................. 1,58/pmm Takasivu ............................ 1,52/pmm Ennen tekstiä ja tekstin jälkeen .................. 1,52/pmm Teksti ................................. 1,23/pmm Hakemisto ..........................0,47/pmm Määräpaikkakorotus ......... 0,25/pmm Hintoihin lisätään 24% alv. Lehden vastuu ilmoitusten virheistä rajoittuu ilmoitusten hintaan. Ilmoitusaineistot: Kuvat CMYK-väriavaruudessa, resoluutio väh. 200 dpi. www.sompio.? Sompion toimisto Unarintie 23, 99600 Sodankylä Palvelemme ma-to 10-15, pe 10-14, muina aikoina ajanvarauksella. Tilaajapalvelu ..........................010 666 4140 tilaukset@sompio.? Tilaajapalvelu vastaa tilausasioista ja niihin liittyvistä laskutusasioista Lapin Lehtikustannus Oy:n kaikkien lehtien osalta: Sompio, Inarilainen ja Saariselän Sanomat. SODANKYLÄN TALOUSALUEEN KOTISEUTULEHTI Kuvanveistäjä Erkki Alajärvi henkilökuvissa, omissa ja muiden taiteilijoiden töissä. Aaten potretteja Näyttely on avoinna talvikauden Museo-Galleria Alariestossa Jäämerentie 3, 99600 Sodankylä ma-pe 9-16. Muina aikoina tilauksesta puh. 040 746 9776. vapaa pääsy Näyttelyn avajaiset ma 4.12. klo 16-18. Käynti avajaisten aikaan rakennuksen pohjoispäädyn ovesta. Tervetuloa! Sodankylän vuoden yrittäjillä vuotsolaisilla Joiku-Kotsamon Armi ja Timo Palonojalla pitää kiirettä Saariselällä. Saamme viimein sovittua haastatteluajan, kun Timo on juuri palannut moottorikelkkasafarilta, johon osallistui intialaisten matkatoimistojen väkeä. Armi saa parahiksi valmiiksi ompelutyönsä. Hänen taitavissa käsissään on syntynyt saamelainen juhla-asu Sodankylän Yrittäjien juhlaan, jossa pariskunta ottaa vastaan yrittäjäpalkintonsa. ”Yrittäjäjuhlapäivän ilta on järjestetty vapaaksi, silloin me emme ole töissä”, Armi valistaa puolisoaan Timoa, joka miettii vielä, mitä kaikkea on tehtävä ennen huomista. Vuodesta 1991 Joiku-Kotsamon taival alkoi vuonna 1991 Armin ideasta pitää Lapin iltoja matkailijoille. ”Timon mielestä ei ollut järkevää perustaa yritystä pelkästään Lapin iltoja varten, joten aloimme myös kuljettaa matkailijoita kahdella kelkalla ja reellä kämpälle, joka oli alun perin tehty omalle perheelle. Laajensimme sitten paikalle isomman kodan ja nykyään toimimme uudessa paikassa, minne viemme safareita. Tilaa on nykyään 150 hengelle”, Armi Palonoja kertoo. Joiku-Kotsamo työllistää nykyään kahdeksan työntekijää. Myös Palonojien neljästä lapsesta kaksi on mukana yrityksen töissä. Vuosikymmenten aikana toiminta on muuttunut niin, että safareita, joilla myös yövytään, ei tehdä enää lainkaan. Matkailijoista suurin osa on nykyään kansainvälisiä, kun Joiku-Kotsamon ensimmäisinä toimintavuosina lähes kaikki olivat suomalaisia. ”Matkailijoilla on varsin kiireet aikataulut. Helsingistä ja Rovaniemeltä saatetaan tulla Saariselälle vain päiväksikin ja siihen halutaan sisällyttää useampia aktiviteettejä. Olemme täyden palvelun talo, mikä tarkoittaa sitä, että tarvittaessa järjestämme ohjelman kentältä kentälle-periaatteella”, Timo Palonoja kertoo. Toiveet vaihtelevat kulttuureittain Palonojien mukaan matkailualan osaamista on se, että palveluiden tarjoajat tunnistavat eri kulttuureista tulevien asiakkaidensa toiveet. ”Jokaisen kulttuurin ihmisillä on vähän erilaisia toiveita. Pitää olla melkoinen ’noita’, että osaa ottaa niistä selvää”, Timo sanoo. Yksi suosituimmista tuotteista ovat revontulisafarit, joille mennään, joko poroilla tai kelkoilla. Myös huskysafareita on tarjolla. Perinteinen Lapin ilta saamelaisen illallisen kera on yhä ohjelmassa. ”Enää en laita ruokaa aina itse, vaan muut ihmiset hoitavat sen työn. Kaikille ryhmille ei tarjota poroa, sillä esimerkiksi britit eivät halua syödä Petteri Punakuonoa. Aina poronlihaa on kuitenkin maistiaisiksi. Suosittu ruokalaji on loimulohi, joka valmistetaan kodallamme”, Armi Palonoja kertoo. Poronhoito yhä mukana Palonojan perheelle poroelinkeino on yhä tärkeä osa elämää. Vaikka Timo ei enää ehdikään ettotöihin, kuten aikaisemmin, erotuksiin hän pyrkii osallistumaan. ”Nyt jäi iso erotus välistä, kun oli nämä yrittäjäjuhlat. Kun matkailutyössä ei ole niin kiirettä esimerkiksi toukokuussa, silloin aikaa keskittyä porotöihin”, Timo toteaa. Kiivaimpana sesonkina matkailuyritys vaatii lähes ympärivuorokautista panostusta Armilta ja Timolta, sillä matkailijoiden palvelemisen lisäksi erilaiset huoltotyöt vievät aikaa. Haastattelupäivänä Timo lähti auraamaan tietä yrityksen kodalle aamulla kello 4.30. ”Pesukone käy koko ajan ja ompelukone samoin, sillä safarivarusteita on huollettava säännöllisesti”, Armi Palonoja sanoo. Yrityksen toimitilat sijaitsevat Saariselällä hotelli Holiday Clubin tiloissa. TARJA KARJALAINEN Joiku-Kotsamo on Sodankylän vuoden yritys Armi ja Timo Palonoja pyörittävät Joiku-Kotsamo yritystään Saariselällä. Heidän kotipaikkansa on Vuotsossa. Saariselän matkailu pitää kiireessä Sodankyläläinen järjestöaktivisti ja kunnanvaltuutettu Riikka Karppinen Kersilöstä valittiin viikonloppuna Suomen luonnonsuojeluliiton hallitukseen Lahdessa pidetyssä SLL:n liittovaltuuston kokouksessa. Hallitusta täydennettiin viidellä jäsenellä. Neljäntoista hakijan joukosta Karppinen nousi selväksi ääniharavaksi. Muut hallitukseen nyt valitut olivat Syken asiantuntija Riku Lumiaro Helsingistä, MBA Heikki Kurkela Espoosta, majuri evp Pertti Sundqvist Turusta ja luontokasvattaja Varpu Määttänen Helsingistä. 23-vuotias Riikka Karppinen toimii jo muun muassa Viiankiaapa-liikkeen aktivistina sekä Varusmiesliiton pääsihteerinä. Hänet tunnustetaan esiintymistaitoiseksi ja asioilleen omistautuneeksi henkilöksi. Hän opiskelee tällä hetkellä Helsingin yliopistossa mm. kotimaista kirjallisuutta ja saamentutkimusta. Luonnonsuojeluliiton tulevan vuoden teemana ovat erityisesti metsien suojelu ja talousmetsien avohakkuista luopuminen. (VL) Riikka Karppinen Luonnonsuojeluliiton hallitukseen FM Heli Manninen on valittu Aleksanteri Kenan koulun virkasuhteiseksi tuntiopettajaksi velvollisuudella opettaa englantia ja ruotsia. Virkaa haki kaksi henkilöä, joista Manninen täytti virassa vaaditut kelpoisuusehdot. Manninen tuntiopettajaksi
• Torstaina 30. marraskuuta 2017 4 K äteeni osui Kansanopiston laulukirja vuodelta 1957. Siitä on otettu ensipainos jo vuonna 1909. Kirja on repaleinen ja liimoistaan irronnut. Minulla oli jokin tylsä tehtävä kesken ja pieni kirja imaisi minut huomaansa. Kun selasin sen sivuja, sanat ja sävelet nousivat mielen sopukoista, ne monet sävelmät, joita on laulettu Suomen kouluissa harmonin säestyksellä. Laulujen sanoihin on upotettu Suomi sellaisena kuin se on viime vuosisadan alkupuoliskolla ollut: asenteet ja arvot ovat kannustaneet työhön ja taisteluun. Ajanviete ja viihde olivat tuntemattomia ja käsittämättömiä asioita. Laulurunouden sanasto on väkevää, uhmakasta, uhkaavaakin, mutta myös ihanteellista. Maa oli lähellä, metsässä sammal, pihalla pehmeä nurmi, pirttiä reunustivat kultapellot ja koivikkohaat. Lumikorpien yö tuo mieleeni pitkät kuuset, jotka lumihupussaan vartioivat koulutietäni. Se on juhlava talvisen metsän ylistys, jota en ole pitkään aikaan kuullut. *** Luonnosta ei päässyt vieraantumaan, vaikka olisi halunnutkin. Maa antoi ruuan niin kuin se antaa nytkin, mutta sen alkuperää on enää vaikea tunnistaa. Ruuan raaka-aineita on runsaasti käsitelty ja piilotettu moninkertaisiin pakkauksiin. Kuulin, että on lapsia, jotka eivät tiedä, mistä maitoa saadaan. Lihan alkuperä on voitu pitää salaisuutena jopa tietoisesti. Lapin lapsille nämä asiat lienevät selviä. Isänmaallisuus ja taistelu isänmaan puolesta ovat sanoituksissa painokkaasti esillä. Isänmaa on niissä henkilöitynyt, sillä on kasvot, Suomi-neidon kasvot. Neidon rajat ovat punaisella painettuina Euroopan karttaan. ”Laps’ Suomen ällös vaihda pois sun maatas ihanaa”, suositti Sakari Topelius. Kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin, nuoria nimenomaan kehotettiin lähtemään ulkomaille oppimaan ja avartumaan. Mutta onko liittyminen Euroopan Unioniin todella avartanut ajatteluamme? Se on ainakin tehnyt meistä alamaisia kansalaisten sijaan. Vanhasta laululyriikasta päätellen oma tahto ja itsetunto olivat voimissaan. Oululaissyntyisen Koskenniemen Nuijamiesten marssin suomalaiset eivät odottaisi niskat kyyryssä, mitä Brysselin valkokaulushäiriköiden päähän pälkähtää määrätä noudatettavaksemme. Suksimiesten laulussa survaistaan sukset ulos – tuskinpa ne ovat sisällä olleetkaan – käydään painiottelu karhun kanssa ja keihään ruskeella otso kaadetaan. Laulun loppuosassa nousee esiin toisenlainen saalis, verivainolainen, joka myös kohta verihinsä nääntyy ja rakastettu kotimaa on pelastettu. *** Entäpä Porilaisten marssi? Se kuuluu erottamattomasti yhteen joulurauhan julistuksen kanssa. Joulurauhan julistuksen kuuntelu tai katsominen on aina kuulunut perinteisiini. Joulunpyhien aikana tehdyt rikokset tuomitaan tehdyiksi raskauttavien asianhaarojen vallitessa tavallista ankarampiin sanktioihin. Mutta minkähän vuoksi Porilaisten marssi liitetään joulurauhan julistukseen? Luo omalaatuisen ristiriidan, kun rauhan ja hyvätahdon julistuksen jälkeen lauletaan: ”jo tulta kohta kalpa lyö ja vinkuen taas lentää luoti…” Mutta perinteitä pitää olla: säilytetään vanhat perinteet ja luodaan uusia. Suomi on 100-vuotias, mikä on valtioksi lyhyt aika. Lauluissa on myös kodin lämpö ja rakkaus. ”On paikka missä lohdun saa; sua sydän äidin rakastaa”, lauletaan ihanassa virolaisen Lydia Koidulan sanoittamassa Äidin sydän -laulussa. Työhön oppiminen oli tärkeää: ”Lapsoset ketterät kotihaasta koivuista oksat taittaa, noistapa nopsilla käsillänsä saunahan vihdat laittaa”. Saunavastat piti oppia tekemään. Se on taito, joka nykyään on harvojen perinnettä jatkavien käsissä. *** Huomisen huolet olivat jokapäiväisiä, mutta murheet pyrittiin saattamaan Luojan haltuun. Sellaista sukua tai perhettä Suomessa tuskin on, jonka jäsenet eivät olisi joutuneet kärsimään sodista. Mieltäni järkyttää katsoa Sodankylän kirkonkylän pienoismallia vuodelta 1938. Siinä on sankarihautojen alue raivattu kuin valmiiksi odottamaan niitä nuoria miehiä, joita jo seuraavana vuonna ruvettiin maan multiin kätkemään. Syvästi liikuttava Veteraanin iltahuuto -laulu muistuttaa heistä, jotka ovat Suomen, isänmaan, puolesta taistelleet. PAULA ALAJÄRVI Oi katsohan lintua oksalla puun Tunnistatko sinä tätä Yrjö Kekaraisen omistamaa esinettä? Päässä on metalliruuvi, jonka saa ruuvaamalla irti, mutta nyt se on jumittunut paikalleen. Mitä tällä puusta ja raudasta valmistetulla esineellä on sinun mielestäsi tehty? ”Puuosa on jotenkin kuumentunut ja palanut. Oisko tämä joku hirsirakentajan työkalu”, Yrjö Kekarainen itse arvelee. Hän arvioi esineen noin 80 vuotta vanhaksi. Esineessä on merkintä 1022235 B 22. Jos sinulla on tietoa, mitä tällä esineellä on tehty ja mikä sen nimi on, kerro tietosi Sompion toimitukseen sähköpostilla toimitus@ sompio.fi, tekstarilla tai soittamalla 050 55 99 815 tai lähetä tietosi osoitteella Sompion toimitus, Unarintie 23 A, 99600 Sodankylä. Mikä tämä esine on? Viiankiaavan kallioperä on paksun moreenipeitteen ja sen päälle kerrostuneiden dyynien alla. Viimeisenä siitä on syntynyt lähes kauttaaltaan turpeen peittämä suoalue. Sakatti Mining on aikeissa aloittaa malminlouhinnan suon alla olevasta kalliosta. Nykyisen tiedon mukaan suoalueen irtomaanpeitteen paksuus on yhteensä10 – 20 m. Siis kallioperä on noin syvällä. Louhittavaan malmiin on kallionpinnasta matkaa vähintään 100 m. Se ainakin on varmaa, ettei sinne alas kuulu poron kellon kilkatus eikä sieltä kantaudu poroille vähäisintäkään meteliä. Tämän johtuu siitä, että poro on kevyt ja maapeite eristävä. Tilanne olisi toinen, jos Viiankiaavalla palkisi norsunpainoisia elukoita ja maapeitteestä puuttuisi turve. Silloin varmasti elukat häipyisivät räjäytysten tärinän tuntien. Viiankiaavan ulottuvuuksista oli laaja reportaasi Lapin Kansassa 20.11.2017. Siinä Lapin Ely-keskuksen ympäristöjuristi Pirkko Posio lohkaisee nasevasti: Kaivoksen vaikutus ulottuu vaikka Kiinaan saakka, jos kiinalaisten toiminnalla on vaikutusta Viiankiaapaan. Yleisesti tiedetään, että juuri samanlaista suoalueetta ei tosiaankaan ole Lapissa. Siellä oleva dyynikenttä on lähes ainutlaatuinen. Samaa dyynikenttää on tosin Viiankiaavan ja Kaarrestunturin välillä sekä kymmeniä kilometrejä pitkällä ja melko kapealla soisella alueella läpi Sodankylän Pelkosenniemelle ja sieltä edelleen Sallaan. Ely:n virkailijan toteamus on samantapainen, kuin Vuotoksen alueesta on aikoinaan lausuttu Maanalainen kaivostoiminta ei hävitä aapaa. Porot palkisivat siellä kesälaitumillaan räkkää paossa malmin käsittelystä huolimatta. Kaivos suurena työnantajana elävöittää koko Lappia ja muodostaa uuden käyttäjäkunnan poronlihalle. EELIS PULKKINEN Viiankiaavan ulottuvuudet SOMPION LUKIJOIDEN PALSTA Kaikuja kairoilta Sompio, Kaikuja kairoilta, Unarintie 23, 99600 Sodankylä toimitus@sompio.fi www.sompio.fi Suomessa on ollut kautta 100-vuotisen itsenäisen historian ajan julkisten palvelujen järjestämisessä taustalla pohjoismaisen hyvinvointivaltion universalismin periaate, jolla tarkoitetaan sitä, että kaikille kansalaisille tarjotaan yhtäläiset palvelut asuinpaikasta riippumatta. Tällä on vahvistettu kansalaisten yhdenvertaisuutta, yhteenkuuluvuutta ja alueellista tasa-arvoa. Valtion ja kuntien toimesta on nykyistä huomattavasti heikommissa taloudellisissa olosuhteissa pystytty turvaamaan kansalaisille tyydyttävät, kansainvälisesti verrattuna, jopa erinomaiset palvelut, koskivatpa ne sitten terveyden/sairaanhoitoa, sosiaalitoimea, koulutusta, julkista liikennettä tai turvallisuutta. Turvallisuus ja turvallisuuden tunne ovat ihmisten keskeisimpiä perustarpeita. Vaikka etenkin turvallisuuden tunne on hyvin subjektiivinen asia, voivat valtion eri toimijat samoin kuin paikallishallintokin merkittävästi vaikuttaa siihen. Ihmisten turvallisuuden tunne liittyy hänen aikaisempiin ja nykyisiin kokemuksiinsa, turvallisuudesta ja odotuksiin tai pelkoihin tulevaisuudesta. Kansakuntamme ikääntyy vauhdilla ja meillä on tulevaisuudessa entistä enemmän ikäihmisiä, kutsuimrnepa heitä sitten eläkeläisiksi, senioreiksi tai vanhuksiksi. Pitää kuitenkin muistaa, että myös tässä joukossa jokainen on yksilö, jolla on omat tarpeensa myös turvallisuuteen liittyen. Väestön ikääntymisen rinnalla maassamme on menossa myös voimakas keskittymisprosessi, jossa toisaalta väestö keskittyy pääkaupunkiseudulle ja suurimpiin kaupunkeihin ja maaseutukunnissa ja pienemmissä kaupungeissa väestö vähenee. Tämän johdosta niin yksityiset kuin julkisetkin palvelut heikkenevät koko ajan ja toisaalta palveluja siirretään sähköisiin verkkoihin, mikä aiheuttaa pelkoa pärjäämisestä, turvattomuuden tunnetta ja yksinäisyyttä. Suomen täyttäessä sata vuotta bruttokansantuotteemme on korkeammalla kuin koskaan ennen. Tästä huolimatta valtiovalta on vähentämässä koko ajan mm. turvallisuuteen liittyviä palveluja, kuten poliiseja, etenkin syrjäseuduilla. Lapissa tämä on erityisen vaarallista, koska välimatkat ovat pitkät. Esimerkiksi Uudenmaan kokoinen Enontekiön kunta uhkaa jäädä ilman omia poliiseja, kun nykyiset poliisit jäävät eläk keelle. Lähin poliisi tulisi olemaan Kittilässä, mistä Kilpisjärvelle on matkaa yli 300 kilometriä. Herra pääministeri ja rouva sisäministeri Satavuotiaan Suomen tulee myös tulevaisuudessa pysyä kokonaan asuttuna, mikä on tärkeää myös ulkoisen turvallisuuden kannalta. Tähän voidaan vaikuttaa sillä, että sisäinen turvallisuus taataan kaikille kansalaisille perimmäistä Lappia myöten. Eläkeliiton Lapin piirin mielestä hallituksen tulee kiinnittää vakavaa huomiota maamme ikäihmisten turvallisuutta uhkaaviin tekijöihin, liittyivätpä ne sitten pitkiin välimatkoihin, väheneviin fyysisiin palvelupisteisiin tai sähköisiin palveluihin liittyviin turvallisuusongelmiin. Eläkeliiton Lapin piiri ry MARJA-LIISA OINAS Puheenjohtaja HEIKKI RAAPPANA Toiminnanjohtaja Eläkeliiton Lapin piirin avoin kirje pääministerille ja sisäministerille
• Torstai 30.11.2017/ 35. vuosikerta / nro 48 Viime viikolla porolauma liikuskeli Kaanaanmaalla. Liikkuessaan porot söivät asukkaiden istutuksia. Porot ovat kuopineet lumen alta evästä, sekä napostelleet näkösällä olleita syötäviksi kelpuuttamiaan kasveja. Poronhoitolain mukaan poroja on hoidettava siten, etteivät ne pääse puutarhoihin, vakinaisten asuntojen pihoihin tai muille erityiseen käyttöön otetuille alueille. Tämä säädös ei kuitenkaan koske saamelaisten kotiseutualuetta, eli Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien aluetta sekä Sodankylän kunnan pohjoisosassa Lapin paliskunnan aluetta. Sodankylän keskustassa porot eivät saisi puutarhoihin eksyä. Kaanaanmaalla liikkuneet porot ovat olleet pääasiassa Oraniemen paliskunnan poroja. Oraniemen paliskunnan poroisäntä Martti Siivola vahvistaa asian. Siivolan mukaan porojen aiheuttama tilanne Kaanaanmaalla on ollut poikkeuksellinen. Siivolan mukaan asiasta on tullut useita ilmoituksia ja asiaan on puututtu. ”Nyt porot on viety pois ja tilanne on rauhoittunut”, Siivola toteaa Sompio-lehdelle. Viive harmitti Toimitukseen yhteyttä ottaneet nimettöminä pysyvät henkilöt kritisoivat viivettä porojen hakemisen ja asiasta ilmoittamisen välillä. Siivolan mukaan poromiehiä on ollut tapahtuman aikaan metsässä, joten poroja ei ole heti päästy hakemaan. Siivola kertoo, että on käynyt myös niin, että kun poroja on haettu pois ja viety kauemmaksi, tilalle on tullut toisaalta lisää poroja. Kaanaanmaalla istutuksia syöneet porot ovat olleet Siivolan mukaan etupäässä kirkonkyläläisten poronomistajien poroja. Siivola kertoo, että joskus keskustaan on eksynyt Tanhuastakin asti poroja, joita on sitten jouduttu hakemaan pois. Sompio-lehden tietojen mukaan kukaan ei ole kuljetuttanut paliskunnan laskuun poroja alueeltaan pois. Poronhoitolaki mahdollistaa tämän, mikäli poroja ei ilmoituksista huolimatta poisteta. Haasteellinen syksy, porot liikkuvat Syksy on ollut porotaloudelle haasteellinen, suorastaan huono. ”Lumi satoi märkään maahan, joten porot ovat tänä syksynä liikkuneet muutenkin”, Siivola sanoo. Siivola tunnustaa, että 20–30 poron tokan aiheuttama jälki pihamailla on ruma, kun nurmikot on kuoputettu auki. Joskus tulee muunlaistakin vahinkoa. ”Semmoisiakin tilanteita on tullut eteen, että pihavaloja on jäänyt porojen sarviin kiinni ja ne ovat lähteneet eläinten matkaan.” Martti Siivola muistuttaa, että porot tulevat asutusten lähelle ruoan perässä. ”Ne etsivät ruokaa. Kylällä ruokitaan kauriita muutamissa paikoissa. Tämä kauriiden ruokinta houkuttelee myös poroja. Se on vähän ongelmallista sekin.” Paliskunta korvaa tuhot Paliskunta on velvollinen korvaamaan porojen aiheuttamat tuhot. Asia on yksiselitteinen, korvausvelvollisuudesta säädetään poronhoitolaissa. Korvauksen porojen aiheuttamasta vahingosta maksaa se paliskunta, jonka alueella vahinko on tapahtunut. Laissa säädetään, että mikäli vahingon ovat aiheuttaneet toisen paliskunnan porot, on tuhoalueen paliskunnalla oikeus saada maksamansa vahingonkorvauksen määrä siltä paliskunnalta, jonka alueen porot tuhot tekivät. Vahingonkorvausta ei kuitenkaan makseta valtiolle, kunnalle tai seurakunnalle koituneista vahingoista. Lopullisesti tuhojen laajuus Kaanaanmaalla selvinnee vasta ensi kesänä, kun maa sulaa. Oraniemen paliskuntakin maksaa vuosittain korvauksia. Siivola arvioi, että paliskunta korvaa vuodessa joitakin satoja euroja porojen aiheuttamia vahinkoja. JUHA VESTERINEN Porot aiheuttivat vahinkoa istutuksille Kaanaanmaalla Maanantaina poroja ei näkynyt Kaanaanmaalla. Kuvan porot pötköttelevät Kelukosken padon yläpuolisella jäällä tuiskua pitämässä. Mansikkamaalla on käynyt kutsumattomia vieraita. Sodankylän kunta huutokauppaa kiinteistöjä. Sattasen koulu on pantu myytäväksi purkukuntoisena. Koulun tontin pinta-ala on 3800 neliömetriä. Kiinteistö on poistettu koulukäytöstä vuonna 2013 sisäilmaongelmien vuoksi. Sattasen koulu on rakennettu vuonna 1947 ja viimeinen peruskorjaus on tehty vuonna 2001. Rakennus on ollut kylmillään 2015 syksystä lähtien. Syväjärvellä sijaitseva Veitsiluodon entinen piirikonttori huutokaupataan myös. Rakennus on rakennettu vuonna 1967. Kauppaan kuuluu myös ulkovarasto. Rakennuksessa on tehty tilamuutoksia ja korjauksia vuonna 2004. Rakennus pidetty peruslämmöllä vuodesta 2016 lähtien. Tontin ala on 2080 neliömetriä. Kunta myy kiinteistöjä
• Sompion Siljo 6 Torstaina 30. marraskuuta 2017 T sukuru Tazaki, väritön mies, on väritön suhteessa nuoruutensa neljään tärkeään ystävään, joiden nimissä kussakin on mukana yksi väri. Poikien sukunimet ovat Akamatsu: punainen mänty, ja Omi: sininen meri, tyttöjen Shirane: valkoinen juuri ja Kurono: musta niitty. Tazaki-nimi tarkoittaa monta niemeä. Päähenkilö Tsukuru näkee tässä nimien symboliikassa jo ratkaisevan eron. Hän on väritön, erillään muista. Kun ystäväjoukko hylkää Tokioon opiskelupaikan perässä muuttaneen Tsukurun, hän menettää otteensa elämästä ja miettii vain kuolemaa. Puolen vuoden kiirastuli muokkaa hänestä uuden ihmisen niin fyysisesti kuin henkisesti. Kuitenkin vasta 36-vuotiaana Tsukuru lähtee selvittämään nuoruutensa tapahtumia ja saa selville yllättäviä asioita. Selvitystyö vaatii häntä matkustamaan jopa kaukaiseen Suomeen saakka. Murakami kuvaa päähenkilön matkaa menneisyyteensä ja sisimpäänsä. Se mitä hän on luullut tietävänsä itsestään ja millaiseksi kuvitellut muiden näkemykset itsestään, muuttuu matkan varrella. Tsukuru huomaa eläneensä pinnallisesti, hän on hengittänyt vain keuhkojen yläosilla. Hän ei ole uskaltanut tuntea syvästi eikä sukeltaa elämään. Junat ja juna-asemat ovat Tsukurulle tärkeitä. Hän rauhoittuu istuessaan asemalla katsomassa junien ja ihmisten liikettä. Hän opiskeli insinööriksi, joka suunnittelee juna-asemia. Metsäsuomalaista lukijaa huvittaa tämä. Suomalainen menee metsään rauhoittumaan tai tunturiin tai jängälle. Sen rauhattomampaa paikkaa ei osaa edes kuvitella kuin juna-asema. No, riippuu tietenkin aseman paikasta. Kemijärven rautatieasema voisi kenties toimia rauhoittumisen paikkana mutta vaikea kuvitella sellaiseksi Tokion hektisiä liikennekeskuksia. Tässä lienee ero suurkaupunkilaisen ja lähes metsän asukkaan välillä. Murakamin kirja luettiin kirjaston Lukupiirissä tänä syksynä ja se koettiin antoisaksi, kulttuurien väliset erot ja yhtäläisyydet puhuttivat. Olemmeko lopulta niin erilaisia kuin aluksi pinnalta näyttää? Kirjastossa kokoontuu Lukupiiri kerran kuukaudessa keskiviikkoisin aamupäivällä kello 10–12. Lukupiiri on kaikille avoin. Kirjastossa suunnitellaan Lukupiiriä myös ilta-ajalle, johon työssäkäyvät pääsisivät. Jos olet kiinnostunut, ota yhteyttä tiina.heinanen@sodankyla.fi tai puh. 040 722 3827. NIMIPÄIVÄT Torstai 30.11. Antti, Atte, Antero. Perjantai 1.12. Oskari. Lauantai 2.12. Unelma, Anelma. Sunnuntai 3.12. 1. adventtisunnuntai. Meri, Vellamo. Maanantai 4.12. Airi, Aira. Tiistai 5.12. Selma. Keskiviikko 6.12. Itsenäisyyspäivä. Niko, Niklas, Niilo, Niki, Nikolai. Torstai 7.12. Sampsa. PÄIVÄN SANA PÄIVÄN AJATELMA SUDOKU VAIKEA. Numerot 1–9 saavat esiintyä 3x3-taulukoissa sekä jokaisessa vaakaja pystyrivissä vain kerran. Minun elämäni yhtenä johtotähtenä on ollut: kun unohtaa sen, mitä ei voi muuttaa, on onnellinen. — Arvo Ylppö. Sinun tuomiosi, Herra, ovat oikeat. Herra, sinä olet Korkein, maailman valtias. Ps. 97:8–9 Ratkaisu 22.11. julkaistuun Sudokuun. Very easy 2 8 1 6 7 4 8 9 4 5 1 7 9 3 6 4 8 1 4 8 5 1 6 1 7 2 9 2 1 3 4 8 6 3 1 Easy 1 5 9 6 2 3 2 1 8 4 9 4 1 9 2 3 5 2 1 7 4 2 5 2 5 9 5 3 2 1 6 8 7 6 2 3 Medium 3 6 9 4 4 3 5 7 2 1 6 9 4 5 4 7 6 8 3 5 9 1 7 8 1 2 1 5 2 8 Hard 7 4 9 9 1 8 5 4 1 8 3 4 6 7 3 1 1 3 6 5 1 9 2 7 8 4 6 2 Very hard 5 1 2 5 7 9 7 3 8 6 3 1 2 4 9 2 3 9 6 1 2 7 6 4 8 6 Magic Sudoku 7 3 6 9 1 5 8 2 4 c ?2005-2017 http://www.PrintSudoku.com Sudoku #4487 Very easy 2 5 8 9 7 3 1 6 4 1 6 7 2 4 8 9 5 3 3 4 9 5 6 1 8 7 2 9 3 1 6 2 7 5 4 8 6 2 5 8 1 4 7 3 9 7 8 4 3 9 5 2 1 6 4 1 3 7 8 2 6 9 5 5 9 2 1 3 6 4 8 7 8 7 6 4 5 9 3 2 1 Easy 1 5 4 9 7 3 8 6 2 3 2 6 1 5 8 4 7 9 7 8 9 6 2 4 3 5 1 9 1 7 8 6 5 2 3 4 5 3 8 2 4 1 6 9 7 6 4 2 7 3 9 1 8 5 2 6 3 5 1 7 9 4 8 4 9 5 3 8 2 7 1 6 8 7 1 4 9 6 5 2 3 Medium 1 3 7 6 8 9 2 4 5 4 8 6 3 2 5 1 9 7 9 2 5 4 1 7 8 6 3 3 7 9 1 5 6 4 2 8 5 4 1 2 3 8 9 7 6 2 6 8 9 7 4 3 5 1 8 5 2 7 9 3 6 1 4 7 9 4 8 6 1 5 3 2 6 1 3 5 4 2 7 8 9 Hard 8 2 7 3 4 6 5 9 1 6 9 1 2 8 5 4 7 3 5 3 4 9 7 1 6 2 8 7 8 3 6 1 2 9 5 4 4 6 9 7 5 3 8 1 2 1 5 2 8 9 4 3 6 7 2 7 6 5 3 8 1 4 9 3 1 5 4 2 9 7 8 6 9 4 8 1 6 7 2 3 5 Very hard 3 7 5 4 8 6 1 2 9 6 8 4 1 2 9 5 3 7 9 1 2 7 3 5 4 8 6 5 4 9 6 1 8 2 7 3 8 3 1 2 7 4 9 6 5 2 6 7 5 9 3 8 4 1 4 9 3 8 6 1 7 5 2 7 5 6 9 4 2 3 1 8 1 2 8 3 5 7 6 9 4 Magic Sudoku 5 1 2 4 3 9 7 8 6 3 7 4 5 6 8 1 9 2 8 9 6 1 2 7 5 3 4 2 6 9 8 5 1 4 7 3 1 3 5 7 4 6 9 2 8 4 8 7 3 9 2 6 5 1 9 4 8 2 1 5 3 6 7 6 2 3 9 7 4 8 1 5 7 5 1 6 8 3 2 4 9 c ?2005-2017 http://www.PrintSudoku.com Solution of Sudoku #4487 Junat kuin luonto Haruki Murakami: Värittömän miehen vaellusvuodet, Tammi 2014, 336 s. Meill’ on hanki ja jää ainakin vielä toistaiseksi, vaikka ilmastonmuutoksen uhka värjyy yllämme. Lappilainen kulttuurilehti Jänkä haarukoi talven iloja ja suruja teemalla lumi, jää ja pimeys sekä eri-ikäisten Lapin asukkaiden että junantuomien näkökulmasta. Jo muinaiset lapset ymmärsivät, että lumi on ukkoainesta. Enontekiöllä on vuosikymmeniä toteutettu jäänja lumenveistokisoja myös aikuisille. Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi Enontekiöllä valaistaan Saana-tunturi osana kunnan ja seurakunnan monia juhlavuosia. Enontekiöläiset rakentavat sata lumiveistosta syntymäpäivälahjaksi Suomelle. Jängän syysnumeron lappilainen kylä on Sevettijärvi. Kolttakulttuuriin syvällisesti perehtynyt Satu Moshnikoff kertoo kylän elämästä. Pekka Hermanni Kyrö kertoo, millaista on maalata tauluja kinoksessa ja Jaakko Peltomaan haastattelema Sofia Hämäläinen muistelee, miten talvivarastot kerättiin. Kylmän ja pimeän vaarat tulevat selväksi Milja Oikarisen kertomuksessa, kuinka hän lähtee serkkunsa kanssa koti-ikävän painamana kirkonkylästä kotiin Jeesiöön pakastuvana iltapäivänä. Ei tietenkään autolla, koska tiet olivat rakentamatta, vaan suksipelillä. Arto Annala kertoo nykypäivän koululaisen riennoista: hupiajelua moottorikelkalla papan ja mummin pihassa Sassalissa. Tuula Väisänen on perehtynyt naparetkeilijä Nansenin hurjiin matkoihin. Talvisen taivaankannen lehteen on kuvannut Ville Saukkoriipi, jolle yötaivaan kuvaamisesta on tullut intohimo. Lappilainen kulttuurilehti Jänkä ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, syysnumero kaksoisnumerona. Lehteä saa myyntipaikoista eri puolilla Suomea Inarista Helsinkiin. Sen voi myös tilata. Lisää tietoa Jängästä kotisivuilta www.janka.fi Uusin Jänkälehti temmeltää Lapin talvessa Kati Kanto esittää runoja ja lauluja Noora Siitosen säestyksellä kirkossa perjantaina 1. joulukuuta kello 19 alkaen. Ohjelmassa vuorottelevat laulut ja lausunta. Ensimmäisenä lauluna kuullaan suomalainen kansanlaulu Joutsenet. Konsertti päättyy Martti Helan säveltämään ja sanoittamaan Hiljainen joululaulu. Runoja ja lauluja kirkossa Jääkäriprikaati, Lapin Liitto ja Sodankylän kunta järjestävät yhteistyössä maakunnallisen Suomi 100 -juhlan Sodankylässä perjantaina 1. joulukuuta. Päivätilaisuus on kaikille kuntalaisille avoin ja iltatilaisuus kutsuvieraille. Päivän tapahtumat järjestetään Liikuntahallilla, sen pihapiirissä on kello 9–15 kaikille avoin tilaisuus: Jääkäriprikaatin kalustoesittely. Kenttäkeittiöstä tarjoillaan ilmaista hernekeittoa kello 11.30–13.00 välillä. Kello 10.00 – 11.30 ja 13.00 – 14.30 koululaiset esittävät ohjelmaa Liikuntahallin sisällä. Päivä jatkuu Sodankylän joulunavajaisilla Simosen parkkipaikalla kello 16.30, jolloin on tarjolla ilmaista joulupuuroa. Ohjelmallinen osuus alkaa kello 17 ja ilotulitus on heti ohjelman päätyttyä. Joulukulkuetta ei tänä vuonna järjestetä, vaan kaikki joulunavajaistapahtumat ovat samassa paikassa. Suomi 100 -juhla ja joulunavajaiset perjantaina Lismanaavan kylätoimikuntaan on nimetty Lismanaavan kyläkokouksen esityksen mukaisesti kylätoimikunnan puheenjohtaja ja jäsenet toimikaudelle 2017–2021 seuraavasti: Markku Hannula, puheenjohtaja, Jari Jänkälä, Annamari Paulamäki, Ahti Tepsa ja Elina Jänkälä. Lismanaavan kylätoimikunta
• Äksöniä nuorille NUORISOTOIMI TIEDOTTAA Tänne mennään 7 Torstaina 30. marraskuuta 2017 MARRASKUU 30.11. klo 18.00–19.30 Sodankylän kirjastossa Norhern Lights – Revontulet -luento. Luento on maksuton. Luentoa mahtuu etänä seuraamaan 100 ensimmäistä. Klikkaa ”Enter as a Guest” ja ”Enter Room”. Etänä voit halutessasi osallistua samalla chat-taustakeskusteluun. Tabletille pitää ladata erillinen Adobe Connect -applikaatio. Luentoa voit seurata etänä osoitteessa: <http://kol.adobeconnect.com/lapinopistopiiri_luennot>. JOULUKUU Pe 1.2. klo 9.30 perheiden avoin olohuone Järjestökeskus Kitisellä. Joululauluja ja -loruja. Klo 9–15 Suomi 100-tapahtuma, kaikille kuntalaisille avoin tilaisuus Liikuntahallilla ja ympäristössä prikaatin kalustoja toimintanäytökset, klo 10.00– 11.30 oppilaiden ohjelmaa, klo 11.30–13.00 hernekeittoa kenttäkeittiöstä, klo 13.00–14.30 oppilaiden ohjelmaa. Klo 16.30 Sodankylän Joulunavaus Simosen parkkipaikalla, puurotarjoilu alkaa. Klo 17 ohjelmaa ja ilotulitus heti ohjelman jälkeen. Klo 19 kirkossa Suomi 100 – runoin ja lauluin. Kati Kanto, runot, tekstit ja lausunta, laulut; säestys Noora Siitonen. Klo 21 Hotelli Sodankylän yläkerrassa soittaa Jarkko Honkanen & Taiga. La 2.12. Joulumyjäiset seurakuntatalolla. Klo 14 Kitisenrannan koulun salissa Alma Harmaa ja 100 vuotta Suomea. Klo 21 Hotelli Sodankylän yläkerrassa soittaa Riolli. Su 3.12. klo 14 Kitisenrannan salissa Alma Harmaa ja 100 vuotta Suomea -jouluinen teatteriesitys. Ma 4.12. klo 16 Museo-galleria Alariestossa vaihtuvien näyttelyiden tilassa Aaten potretteja -näyttelyn avajaiset. Vapaa pääsy. Klo 17 Sodankylän kirkossa 100 pomppua kirkkoon. Tutustutaan koko perheellä kotikirkkoon liikkuen eri tavoin. Tarjoilu. Klo 17 Vuotson koulu 70 v. Juhlitaan yhdessä Vuotson koulun 70-vuotistaivalta Vuotson koululla klo 17.00– 19.30. Juhla alkaa kahvittelulla, valokuviin tutustumisella ja mukavalla yhdessäololla. Klo 18 jatketaan ohjelman merkeissä. Ti 5.12. klo 10 alkaen avointen ovien päivä Järjestökeskuksella. Vapaan seurustelun ohessa Ahti Korvanen esittää Andreas Alarieston lauluja klo 14. Klo 12 kunnanvirastolla kuudesluokkalaisten itsenäisyyspäivän vastaanotto. Klo 14 Kirjastoauto 50 vuotta elokuvan julkistus ja juhlakahvit klo 15. Klo 15 kunnanviraston valtuustosalissa esitetään dokumenttielokuva Leikkiä kosken kanssa. Klo 18 Liikuntahallilla sodankyläläistaitelijoiden kuoroja musiikkikonsertti. Vapaa pääsy. Ke 6.12. Itsenäisyyspäivän juhlinta, klo 12 paraatikatselmus urheilukentällä, klo 13 moottoroitu ohimarssi kunnanviraston edustalla, klo 14 juhlakahvit ja kansalaisjuhla Liikuntahallilla. klo 16 Itsenäisyyspäivän kulkue torilta, kynttilöiden sytytys sankarihaudoille. Nuorisotilan aukioloajat ma–to 16–20 pe 17–22 Uudet nuorisotilat sijaitsevat osoitteessa Jäämerentie 15. Tervetuloa tutustumaan uusiin tiloihin! Nuorisopalveluiden kerhot Kiipeily tiistai klo 16.00–17.30 Liikuntahalli Kuntosali tiistai klo 18.00–19.00 Kitisenrannan kuntosali Sähly tytöt keskiviikko klo 16.00–17.30 Liikuntahalli Lisätietoja www.facebook.com/NuorisotilaNetca instagram: @nuorisotilanetca Anniina 040 482 6511 Piia 040 486 8003 Raatia Sompion kirjastosta Ajankohtaista kirjastossa z z To 30.11. klo 18.00–19.30 Northern Lights – One of the Most Fascinating Phenomena in the Dark Sky, lecture By Jyrki Manninen, PhD, adj. prof. Järjestää Revontuli-Opisto. Luentoa voi seurata myös etänä osoitteessa: <http://kol.adobeconnect.com/ lapinopistopiiri_luennot>. z z Nuorten lautapeli-illat torstaisin klo 17–19. Lautapelejä saa pelattavaksi kirjaston tiskistä myös muina aikoina. z z Ti 5.12. klo 14 kirjastoautotoiminnan 50-vuotisjuhlat. Juhlissa julkistetaan kirjastoautoelokuva ja nautitaan hyvät juhlakahvit. Kirjastoauto Hilla on kirjaston edessä klo 12–14, tervetuloa tutustumaan! Juhlaan ovat kaikki tervetulleita! z z Kirjasto on suljettu itsenäisyyspäivänä 6.12. z z La 9.12. Some-päivä. Nuoret järjestävät. z z Ti 12.12. klo 18 Kirjakahvila, vieraana toimittaja-kirjailija Mauno A. Virtanen. z z Ke 20.12. klo 10–12 Lukupiiri, keskustellaan Paul Austerin kirjasta Sattumuksia Brooklynissa. Museo-Galleria Alarieston vaihtuvien näyttelyiden tilaan avautuu talvikauden ajaksi varsin mielenkiintoinen näyttely: esille tulee edesmenneen taiteilija Erkki ”Aate” Alajärven (1942 – 2015) potretteja. ”Aaten töiden ohella esillä on hänen jäämistöistään löytyneiden muiden taiteilijoiden tekemiä potretteja”, kertoo näyttelyn taiteilija Helena Junttilan ja poikansa Villen kanssa koonnut Aaten leski Paula Alajärvi. Voimamies Näyttelyjuliste, jossa Aate taiteilee käsinseisonnassa laudan päällä nuorena miehenä Gardajärvellä, kertoo näyttelystä jotain oleellista: potretit ovat malliensa kaltaisia. ”Näyttelyjuliste perustuu Aaten maalaukseen, jonka hän on maalannut ottamani valokuvan pohjalta”, Paula Alajärvi kertoo. Kuvan tapahtuma näyttää hurjalta. Taustalla siintävät Gardan vuoret, joten kuvan näkymättömään alaosaan voi kuvitella vaikkapa kivisen rotkon. ”Eikö sinua yhtään pelottanut, että kuvattava tipahtaa?” ”Pelotti tietenkin, mutta Erkki oli nuorena voimamies, notkea ja voimakas, kuten hänen sukunsa miehet olivat”, Paula kertoo ja puhuu totta, sen todistavat potretin henkilön lihakset. Työ oopperassa jäi Paula ja Erkki Alajärvi avioituivat nuorina ja muuttivat Paulan yliopisto-opintojen vuoksi Helsinkiin. ”Missään vaiheessa ei ollut tarkoituskaan jäädä Helsinkiin. Oli selvää, että kun opintoni päättyvät muutamme takaisin Sodankylään ja Aate ryhtyy ammattitaiteilijaksi. Se oli meidän sopimuksemme, enkä muista kenenkään hänen ammatinvalintaansa ihmetelleen”, Paula toteaa. Helsingistä muutettaessa Aate jätti vakituisen työpaikkansa kansallisoopperan näyttämömaalari-tarpeistontekijän työstä. ”Toki hän ehti tehdä muitakin töitä, kuten entisaikojen nuorilla oli tapana. Ruumiillinen työkin tuli tutuksi”, Paula toteaa. Erkki Alajärvi oli monilahjakkuus: urheilija, joka saavutti muun muassa painin Suomen mestaruuden 70-kiloisten sarjassa vuonna 1966 sekä taiteilija, joka veisti, piirsi, maalasi, rakensi ja kirjoitti. Aate oli Sompiolehden vakituinen pilapiirtäjä Sompio-lehden ensimmäisestä numerosta vuodesta 1978 alkaen lähes kuolemaansa saakka. ”Aate oli kaikesta kiinnostunut. Painissa hän olisi yltänyt vaikka kuinka pitkälle, jos olisi halunnut paneutua harjoitteluun”, Paula sanoo. Aaten näyttelyn avajaiset järjestetään maanantaina 4. joulukuuta kello 16–18 välillä Museo-Galleria Alariestossa. Näyttelyyn on aina vapaa pääsy museo-gallerian aukioloaikoina maanantaista perjantaihin kello 9–16 välisenä aikana. TARJA KARJALAINEN Aaten potretteja Museo-Galleria Alarieston vaihtuvien näyttelyiden tilassa Avajaiset 4. joulukuuta kello 16–18 Näyttelyjuliste, jossa Aate taiteilee käsinseisonnassa laudan päällä nuorena miehenä Gardajärvellä, perustuu Aaten maalaukseen, jonka hän on maalannut vaimonsa Paula Alajärven ottaman valokuvan perusteella. Taiteilija Helena Junttila ripustamssa näyttelyä Aaten pojan Ville Alajärven kanssa. Nuorisotoimen kohdeavustuksina jaetaan 2500 euroa. Avustusta saa jokainen sitä hakenut järjestö 500 euroa. Avustuksen saajat ovat Lapin Kiehiset ja Kivekkäät ry, Perhokalastajat ry, Sodankylän 4H-yhdistys ry, Sodankylän vpk:n nuoriso-osasto ja Sodankylän Vapaaseurakunnan nuortenpiiri. Nuorisotoimen kohdeavustus on tarkoitettu nuorisoyhdistyksille ja nuorten itsensä järjestämän toiminnan avustamiseen: koulutukseen, leireihin, tapahtumiin ja välineisiin sekä muihin harkinnanvaraisesti hyväksyttäviin kuluihin. Viidelle nuorisojärjestölle kohdeavustusta
• Torstaina 30. marraskuuta 2017 8 OSAAVAT AMMATTILAISET AA HANNU AUTONEN Kasarmintie 10, PL 79 99600 SODANKYLÄ P. 040 483 8660 toimisto@autonen.fi ASIANAJAJAT AA JUHA PUOLAKKA Ojennustie 9 99600 Sodankylä Puh. 016-615 111 AUTOHUOLTO J. SOKERO Jäämerentie 30hpuh. (016) 615 600hAvoinna: 8-16 Merkkihuollot: VW, AUDI, SEAT Pörhö Partnerkorjaamo Korjaukset ja huollot kaikkiin automerkkeihin Ilmastointilaitteiden huollot! AUTOILU & LIIKENNE Autokorjaamo M.Tolppanen Huollot, korjaukset, peltija ruostetyöt P. 0400-313 336 Neste Oil Mokko Lompolontie Mokot Oy, Sodankylä Puh. 0400 208 118, www.nestemokko.fi Tervetuloa keskustan Nesteelle. Meillä huolto pelaa varmasti. • Kaikkien merkkien määräaikaishuollot, myös takuuaikana! • Pörhön Autoliike Oy -konsernin Partnerkorjaamo • Merkkihuolto: Chrysler, Hyundai, Mitsubishi, Nissan, Peugeot, Skoda, Subaru, Suzuki • Huollot nykyaikaisin laittein ja menetelmin Varaa aika (ark. klo 7:30–16): 0400 238 815 Huolto & korjaamo. Huolto Puh. 0400 238 815 Arkisin 7:30–16 LOKA-AUTO HANNU VIRPIKARI Puh. 016-610086 Hannu 0400-204 299 Juha 040-5733269 LOKAPALVELUT VT JOUNI VIHERVALLI Ajanvaraus 0400 391 024 Riitaja rikosasiat, kaupanvahvistukset LAKIASIAT TILIJA TOIMIALAPALVELU SATU KOKKONIEMI KY Jäämerentie 18, Sodankylä puh. 0400-514 204 puh. 040-8013285 Ojennustie 9, 99600 Sodankylä puhelin. 040-357 5110 f. 016-615 076 sähköposti: s.kujanpaa@co.inet.fi TILIPYPPI OY Pentti Kangas Lintuojantie 2, 99600 Sodankylä, puh. 0400 159 409, 0400 396 306 E-mail: pentti.kangas@tilipyppi.fi TILITOIMISTOT Unarintie 13 • 99600 Sodankylä Puh 020 789 0782 • www.sodankylantili.fi KIINTEISTÖT Sodankylän ydinkeskustassa kaluste? uja huoneistoja 2-8 hengelle lyhytja pitkäaikaiseen vuokraukseen. Vuokraukset: booking.com/sodankyla Puh.varaukset: 0500 505 300 , 044 363 6972 Myymäläja toimistoti loja, pitopalvelukei? ö, varastoti loja Vuokraukset: 0500 505 300 , 044 363 6972, 044 363 6006 Sodankylän Kehitys, Jäämerenti e 2-4, 99600 Sodankylä LVI-ALAN PALVELUT RAKENTAMINEN, REMONTOINTI Kittiläntie 3, 99601 Sodankylä p. 040-762 4858, arctiapine@pp.inet.fi www.arctiapine.com Selluvillan puhalluksia Lapin läänissä PROJEKTIPALVELU V A A R A L A Rakennusmestari Kimmo Vaarala p. 0400-871774 prova@pp.inet.? www.prova.? remontointi urakalla tai tuntityönä • Kuntotarkastukset • Rakennuskonsultoinnit • Rakentaminen ja Sähköasennukset, -suunnitelmat, antennija atk-verkostot. Ville Lehmusvuo puh. 040-8202667 ville.lehmusvuo@keskilapinsahko.fi Urakkatai tuntityönä SÄHKÖURAKOINNIT Pekka Pirskanen, asennuspalvelupp@gmail.com • Sähköasennukset • Sähköurakoinnit • Sähkötarvikemyynti • Sähkösuunnittelu • Antennija ATKverkostot 0400 934 002 ASENNUSPALVELU PP Ky ASENNUSPALVELU PP Ky Asennuspalvelu PP Ky Asennuspalvelu PP Ky ASENNUS PALVELU PP Ky 5 25 75 95 100 Logo ?1??????? ??????2012?17?1??21 99600 Sodankylä AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄT mökistä liikekiinteistöihin Tuntitai urakkatyönä! • Sähköasennukset • Antenniasennukset • Sähkösuunnitelmat • ATK-verkostot • Sähkötarvikkeet • Urakkatai tunti työnä Reino Pyykkönen 0400 637 988 Timo Pyykkönen 040 687 3388 Jäämerenti e 4, 99600 Sodankylä sahko@lapinsahkopalvelu.? Valokeilassa KODIN PALVELUT Puh. 044 336 5648 Reipas ja luotettava OMPELIMOT | KÄSITYÖT BRODEERAUS PALVELUA Tmi Antinmerja 040 593 8998 Verkkokauppa: www.antinmerja.fi sakun kuksa Puh. 040-54 06 638 tuula.harjula@gmail.com Puukot | kuksat, nahkareput | lapinvyöt Erikoishammasteknikko ERKKI MELAMIES Jäämerentie 14, 99600 Sodankylä, Puh. 0400 396 662 KUKKAKAUPAT Kukkakauppa R uusunmarja Jäämerentie 18, Sodankylä p. 040 140 7780 ma-pe 10-17, la 10-14 Kukat kaikkialle maailmaan! KAUNEUS & TERVEYS & HYVINVOINTI Sodankyläntie 17, Sodankylä, Hotelli Sodankylää vastapäätä p. 040 536 3775 | www.kauneushuonemimosa.com Nautintoa päästä varpaisiin! C 59 M 90 Y 26 K 15 C M Y K 100 • Kasvohoidot • Jalkahoidot • Käsihoidot • Sokeroinnit • Rakennekynnet • Kestolakkaukset • Kuumakivija aromahieronnat Tmi Ilona Liikanen puh. 040 538 9893 ilona.liikanen@gmail.com Koulutettu Hieroja / EHFA Personal Trainer Ulla Siirtola P. 040 176 9959 Kaislapolku 1, Vaalajärvi Parturi-Kampaamo Neljän Tuulen Tukka POLAR GYM KUNTOSALI JA FYSIOTERAPIA • Hieronta • Fysioterapia • Ryhmäliikunta Sompiontie 4, Sodankylä www.polargym.fi Elina Aikio 040 358 5003 Marja-Leena Karjalainen 0400 901 354 etunimi.sukunimi@polargym.fi Hammasteknikkomestari erikoishammasteknikko JYRKI ISOJÄRVI Vastaanotto hammasproteesipotilaille Sodankylässä Jäämerentie 18 (Terveystalon vieressä) Ajanvaraukset Puh. 040 738 8916 HAMMASTEKNIKOT KORJAUSHUOLTOJA VARAOSAPALVELUT HENKILÖAUTOISTA REKKOIHIN JA KONEISIIN Ilmastoinnin huollot ja täyttö Hydroscand-letkut, putket, liittimet Kittiläntie 1, 99600 Sodankylä 016-636 255, 0400 174 207 JÄSENLIIKE A-lupa jarruille 4-pyöräsuuntaukset Päästömittaukset Ajopiirturin tarkistukset Autonosturin tarkistukset FORTE-moottorin puhdistus Sodankylän ydinkeskustassa kaluste? uja huoneistoja 2-8 hengelle lyhytja pitkäaikaiseen vuokraukseen. Vuokraukset: booking.com/sodankyla Puh.varaukset: 0500 505 300 , 044 363 6972 Myymäläja toimistoti loja, pitopalvelukei? ö, varastoti loja Vuokraukset: 0500 505 300 , 044 363 6972, 044 363 6006 Sodankylän Kehitys, Jäämerenti e 2-4, 99600 Sodankylä
• Torstaina 30. marraskuuta 2017 9 ”1965 saimme 45 / 20 -kW-johtojen päät liitettyä sähköasemaan Paarmanin Akselissa. Siitä lähdimme pikkujouluihin”, muistelee Onni Koivuperä Meltauksesta Sodankylään vedetyn sähkölinjan valmistumista. Kirkonkylälle Rovakairan sähköt olivat tulleet 1950-luvulla. Meltauksesta tullut linja yhdisti nämä verkot. 35 vuoden ajan, viidellä eri vuosikymmenellä Lappia Rovakairan palveluksessa sähköistänyt Onni Koivuperä muistelee lämmöllä entistä työnantajaansa. ”Ennen oli niin, että ihmisiä pidettiin töissä talossa. Meitäkin autettiin esimerkiksi asunnon hankkimisessa lainoittamalla osa asunnon ostosta. Minun pestini Rovakairalla alkoi vuonna 1959 ja päättyi vuonna, jolloin viimeiset numerot käännähtivät toisin päin: 1995”, Onni kertoo. Hänen mukaansa Rovakairan perustaja Gunnar Haase oli insinööri, joka osasi nähdä sähkön tarpeen inhimillisen puolen: raskaan työn, jota monissa Lapin sähköttömissä talouksissa Lapissa tehtiin ja sähköt toivat helpotusta. ”Gunnarin pojanpoika Antti Haase on osannut elokuvassaan Valontuojat kertoa asian hienolla tavalla”, Onni toteaa. Sodankylässä viimeisimpiä sähköistettyjä kyliä ovat olleet Seipäjärvi 1969–1970, Ristonmännikkö, Purnumukka ja yksittäiset muutaman talon kylät eri puolilla kuntaa. Pahtavaaran kaivosalue oli viimeisin työmaa, jolla Onni oli mukana. Onni näki Kaihuan padon murtumisen Onni Koivuperä aloitti juuri armeijasta päässeenä Rovakairan palveluksessa syksyllä vuonna 1959 linjamiehenä Yläkemijoella Kaihuan alueella. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että miehet pystyttivät käsin sähköpylväitä. Työn alla olivat Kemijoen Kerättären perän sähkötyöt. Sähköpylväitä varten kaivettiin noin kaksi metriä syviä monttuja. Pylväät kiinnitettiin paikalleen kiviä ja maata junttaamalla. ”Olin paikalla, kun Kaihuan päätepato hajosi. Vettä, irtopuita, savea, kaikenlaista roskaa oli valtavasti. Se oli kuin tsunami”, Onni muistelee. Hänen mukaansa sodan jälkeen tarvikkeista ja rahasta oli kaikessa rakentamisessa pulaa ja se näkyi siinä, että kaikki tarvikkeet käytettiin tarkasti hyödyksi. Sähkö tuotiin Meltauksen kautta Sodankylään Yläkemijoelta Onnin työmaat etenivät Kemijoen vartta Rovaniemeltä kohti Meltausta Marrasjärveltä Rattosjärvelle. Meltauksesta linja kääntyi kohti Sodankylää. Meltauksesta Sodankylään asti linja tehtiin kokonaisuudessaan käsipelillä. Konettakin kokeiltiin, mutta sen aikaiset koneet eivät olleet soveltuvia työhön. ”Se oli mukavaa työtä ja aikaa. Vaikka työ olikin fyysisesti raskasta, me olimme nuoria ja hyväkuntoisia miehiä, jotka jaksoimme. Nautimme siitä, että työ oli itsenäistä ulkotyötä. Yövyimme taloissa ja osan aikaa saatoin kulkea kotoa Patokoskeltakin työmaalle, kun hankin itselleni moottoripyörän”, Onni muistelee. Hänen mukaansa Lapin ihmiset olivat niin hyvillään sähköjen tulemisesta kyliinsä, ettei edes useamman kuukauden asumisesta saatettu periä kuin pieni maksu. Joissakin taloissa sähköjä kyliin tuoville miehille tarjottiin maksua vastaan myös ruokaa. Yhtiön mahdollisti koulutuksen Myöhemmin Onni ehti työuransa aikana kokea useammankin rakenneuudistuksen työssään, mikä toi uusia vastuita ja uudenlaisia työskentelytapoja. ”Koska suurin osa meistä verkon rakentajista oli pystymettästä, yhtiö koulutti meitä alkuvuosina etenkin turvallisuuteen liittyvistä asioista ahkerasti. Sitten kurssitettiin ihan perusasioita lähtien siitä, mitä sähkö on. Minä opiskelin lopulta työteknikoksi ja sain vastuulleni esimiehen tehtävien lisäksi maastosuunnittelua ja työnjohtotyötä”, Onni kertoo. Hänen mukaansa liittymäasioista neuvotteleminen oli työtä, jossa asioita piti pystyä aina katsomaan asiakkaan näkökulmasta. ”Asiakkaan etu on aina ensimmäinen”, Onni sanoo. Aikaisemmin myös kuntien edustus oli mukana uudissähköistyksessä, kun kylien sähköistyksiä suunniteltiin. Onnin mielestä se oli hyvä asia. ”Ihmisiä pitää osata kuunnella ja heille pitää puhua niin, että asia tulee ymmärretyksi. Asiakaspalvelutehtävissä olen käynyt lähes joka talossa Sodankylässä neuvottelemassa johtoaluesopimuksista ja entisten johtojen saneerauksista”, Onni sanoo. Valontuojat Lapinsuussa Onni Koivuperä on yksi heistä, joka muistelee Lapin sähköistämistä Antti Haasen ohjaamassa elokuvassa Valontuojat. Kun elokuva esitetään Sodankylässä sunnuntaina 3. joulukuuta Elokuvateatteri Lapinsuussa kello 16 Onni aikoo olla paikalla. ”Kesäkuun ensi-illassa Sodankylän elokuvajuhlilla olin toipilaana leikkauksesta, enkä pystynyt niin hyvin keskittymään elokuvaan kuin olisin halunnut”, Onni toteaa. Elokuva esitetään kirkonkylän lisäksi Vuojärvellä ja Sassalissa. ”Tarjoamme elokuvaelämyksen ja keskustelutilaisuuden Lapin kylissä asuville ihmisille. Kerromme elokuvan avulla Lapin historian kannalta tärkeän ja maakuntahenkeä kohottavan tarinan ihmisille, joiden omakohtaiseen historiaan elokuva kytkeytyy”, Valontuojat-elokuvan ohjaaja Antti Haase sanoo. Esityksen alussa on kahvija pullatarjoilu. Samalla esillä ovat valokuvataulut Lapin sähköistämisen eri vuosikymmeniltä. Ohjaaja Antti Haase esittelee elokuvansa ennen sen esitystä. Tilaisuuden lopussa on mahdollisuus keskustella elokuvasta ja kylän sähköistyksen historiasta. TARJA KARJALAINEN Valontuojat Sodankylässä 3. joulukuuta Valontuojat on Antti Haasen ohjaama dokumenttielokuva Lapin sähköistämisestä ja pojista isiensä jalanjäljillä. Elokuvaa esitetään Lapin kylissä marraskuu 2017 – tammikuu 2018 välisenä aikana yhteistyössä paikallisten kuntien, kyläyhdistysten ja Lapin maakuntamuseon kanssa. Vapaan pääsyn elokuvaesityksiin mahdollistaa Rovakaira Oy:n ja Majaoja-säätiön tuki kiertueelle. Rovakairan perustamisesta tuli kuluneeksi 70 vuotta 3.6.2017. Elokuvan esityksiä lähialueella La 4.11. klo 13 Tepaston koulu Su 5.11. klo 16 Kelontekemän työväentalo Su 3.12. klo 16 Sodankylä Elokuvateatteri Lapinsuu Pe 12.1. klo 18:30 Vuojärven monitoimitalo Su 14.1. klo 13 Sassalin kylätalo Osassa esityksiä on ilmainen kahvija pullatarjoilu. Paikalla keskustelemassa elokuvan ohjaaja ja elokuvassa esiintyviä henkilöitä. Esillä on myös valokuvatauluja Lapin sähköistämisen vuosikymmenistä. z z Kaihuan voimalaitoksen maapato murtui 30.9.1959 syöksyputken kohdalta aiheuttaen kymmenien miljoonien markkojen vahingot. z z Kymmeniätuhansia kuutioita vettä valui rinnettä alas ja kaivoi valtavan uoman, jonne laitoksen syöksyputki vajosi pitkältä matkalta tukirakenteineen. Onni toi sähköjä Lappiin 35 vuoden ajan Pystymettästä verkon rakentajaksi 35 vuoden ajan, viidellä eri vuosikymmenellä, Lappia Rovakairan palveluksessa sähköistänyt Onni Koivuperä muistelee lämmöllä entistä työnantajaansa.
• Torstaina 30. marraskuuta 2017 10 Sodankylän eteläpuolelle rakennettu Poikela–Soulusvisa-pyörätie on valmis. Pyörätien on rakennuttanut Lapin ELY-keskus. ELY-keskus on myös tulevan kevyenliikenteenväylän kunnossapitäjä. Hanke on ollut merkittävä. Sodankylän kunta on panostanut lähes miljoonan euron hankkeeseen 300.000 euroa. Kunnanjohtaja Viljo Pesosen mukaan Sodankylän kunta on tehnyt aikaisempien vuosina useita aloitteita Lapin elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle liikenneturvallisuuden parantamiseksi keskustan eteläpuolelle. ELY-keskus edellytti käytyjen hankeneuvotteluiden pohjalta, että Sodankylän kunta osallistuu Poikela–Soulusvisa-kevyenliikenteenväylän rakentamiskustannuksiin. Poikela–Soulusvisa-kevyenliikenteenväylän rakentamishankkeeseen on ELY-keskuksen toimesta liitetty myös Kantatie 80 alkuun tulevan Hyvinvointikeskukselle johtavan kevyenliikenteenväylän rakentaminen. Onnistunut projekti Tilaajan edustaja ELY-keskuksen projektipäällikkö Antero Erkinjuntti kertoo, että pyörätieprojekti on onnistunut hyvin. Kustannusarviot pitivät ja työn jälki urakoineella Destialla on ollut hyvä. ”Projektissa ei tullut yllätyksiä, hanke eteni suunnitellun budjetin mukaisesti.” Projektissa aiheutui lisäkustannuksia noin 10 prosentin verran, mutta kustannukset pysyivät Erkinjuntin mukaan suunnitelluissa raameissa. Erkinjuntin mukaan pyörätie on lähes kokonaan valmis. Talvi yllätti tilaajan ja urakoitsijat sen verran, että ensi kesänä alueella viimeistellään vielä luiskoja, nurmikoita sekä maalausmerkintöjä. JV Poikela–Soulusvisa-pyörätie valmis Talvinen pyörätie on juuri aurattu. Petäjärannan asukkaat pääsevät liikkumaan kylän keskustaan turvallisesti. Sodankylän kunta valmistelee sähkötöiden puitesopimuksen kilpailuttamista. Kunta kutsuu urakoitsijoita keskustelutilaisuuteen kunnanvirastolle. Tilapalvelupäällikkö Ville Pyhäjärven mukaan keskustelutilaisuuden tarkoitus on kehittää puitesopimuksen ehtoja sekä poistaa mahdollisia epäselvyyksiä. Pyhäjärvi esittelee urakoitsijoille puitesopimuksen kilpailutuksen tavoitteet, lähtökohdat ja tähän mennessä listatut ehdot. Tilapalvelupäällikkö toivoo urakoitsijoilta kommentteja sekä rakentavaa kritiikkiä puitesopimuksen ehtoja koskien, mikäli urakoitsijat havaitsevat puitesopimuksen ehdoissa riskitekijöitä urakoitsijalle tai tilaajalle. Myöhemmin on tarkoitus pitää vastaava tilaisuus LVI-urakoitsijoille. Kunta kutsuu sähköurakoitsijoita keskustelemaan Sodankyläläinen Seppo Junttila on voittanut Las Vegasissa järjestetyissä WABDL-liiton maailmanmestaruuskilpailussa ensimmäisen palkinnon penkkipunnerruksessa. Junttila pusersi tulokseksi 262,50 kiloa. Seuraavaksi sijoittunut jäi Seposta vain viisi kiloa, joten kisa oli tiukka. Junttila kilpaili yleisessä sarjassa –110 kg sekä penkkipunnerruksessa että maastavedossa. Maastavedossa Junttilan sijoitus oli neljäs. Suomalaisia oli kisoissa mukana 15 henkilöä. Seppo Junttila oli ainoa osallistuja Pohjois-Suomesta. Junttila kertoo katsoneensa netistä aikaisempien kisojen tuloksia pohtiessaan osallistumista kisoihin. Junttila päätti kilpailla alle 110-kiloisten sarjassa. Hänen lisäkseen sarjassa kilpaili penkkipunnerruksessa viisi osallistujaa sekä maastavedossa kuusi osallistujaa. Isot Amerikan kisat Seppo kertoo, että kisat olivat isot. Mukana oli osallistujia kahdeksasta maasta, kaikkiaan raudankolistelijoita oli eri sarjoissa 600 henkilöä. Junttila on menestynyt Las Vegasissa ennenkin. Vuonna 2012 Seppo oli maailmanmestari junioreiden, eli 20–25-vuotiaiden, sarjassa. Tuolloin penkistä nousi rautaa 220 kiloa 90 kilon sarjassa. Nyt Sepon hiha painaa enemmän ja rautaakin nousi 42,50 kiloa enemmän. Kisoissa tehtiin todella kovia tuloksia ja nähtiin rohkeita yrityksiä. ”Tietääkseni suurin kisanostoyritys tehtiin penkkipunnerruksessa 430 kilon painoilla”, Seppo kertoo. Kisapäivä oli pitkä. 10–12 tunnin päivä kului pienten lepotaukojen siivittämänä. Aikaero ei haitannut Seppoa, kuten tuloksista voi päätellä. ”Lähdin Sodankylästä pari viikkoa sitten reissuun sunnuntaina. Matka jatkui Helsingin kautta Osloon ja siitä sitten Las Vegasiin. Kisa oli lauantaina, joten aikaeroon ehti tottua”, Seppo toteaa. Seppo ei ota stressiä kilpailemisesta. Tavoitteena on kehittyä jatkuvasti. Laji on kiinnostava. ”Treenailen vaan. Kun tulokset nousevat, niin sitten kisaillaan taas. Haluan vielä kiittää yhteistyökumppaneita sekä treenikavereita”, Seppo sanoo. JUHA VESTERINEN Seppo Junttila penkkipunnerruksen maailmanmestariksi Tuore penkkipunnerruksen maailmanmestari Seppo Junttila seisoo korkeimmalla korokkeella iso kultamitali kaulassaan. Lapin Veikkojen järjestämien SM-painien ajankohta on muuttunut. Alkuaan kisat piti järjestää ensi vuonna toukokuun alussa, mutta kansainvälisessä painikalenterissa tapahtuneiden muutosten vuoksi kisat pidetäänkin jo pääsiäislauantaina 31.3.2018. Vaikka muutosilmoitus tuli myöhään, Lapin Veikot selvisi siitä säikähdyksellä. ”Onneksi liikuntahalli on vapaana pääsiäisen aikaan, joten ajankohdan muutos ei aiheuta ongelmia. Myös aikaa järjestelyille jää riittävästi”, kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Kari Mähönen kertoo. SM-painien ajankohdan siirron aiheutti vuoden 2018 EM-painien isäntämaan vaihtuminen Romaniasta Venäjälle. Samalla siirtyi EM-painien ajankohta toukokuun alkuun, jolloin SM-painit joutui väistymään. EM-painit painitaan Kaspiiskissa Kaspianmeren rannalla Venäjän Dagestanissa. (KA) SM-painit painitaankin pääsiäisenä
• Torstaina 30. marraskuuta 2017 11 TOJO-AUTON JOULUNAVAUS 22.11. 5.12. Esittelyja vaihtoautoja LAHJAHINTAAN! Huippuedullisella 1.9 % rahoituksella Auton hinta 27 900,Käsiraha 8 000,Osamaksulla 19 900,Maksuaika 60 kk Korko 1,9% Perustamismaksu 195,Käsittelymaksu 10,-/kk Viimeinen erä 8 370,Kk erä € 231,78 Todellinen vuosikorko 3,06% KSL:n muk. kok.hinta 30 054,91 Luoton tarjoaa Toyota Finance Finland Oy, Korpivaarantie 1, Vantaa Rahoitusesimerkki: TERVETULOA ratsaamaan automme piparin ja glögin lämmittämänä! TOYOTA YARIS 1,0 VVT-i Edition 5ov ,-17, 1 tkm 16 500,TOYOTA COROLLA 1,6 Valvematic Linea Sol (MY12), -12, 136 tkm 12 900,TOYOTA AURIS TOURING SPORTS 1,6 Valvematic Comfort, -14, 77 tkm 19 900,TOYOTA AVENSIS 1,6 D-4D Active Touring Sports, -17, 1 tkm 29 900,TOYOTA C-HR 1,2 T AWD Active Multidrive S plus, -17, 1 tkm 36 900,TOYOTA YARIS 1,5 Dual VVT-i Launch Edition, 5ov, -17, 1 tkm 19 500,TOYOTA VERSO 1,6 Valvematic Life 5p, -14, 90 tkm 19 900,TOYOTA C-HR 1,8 Hybrid Premium, -17, 1 tkm 37 800,TOYOTA LAND CRUISER 3,0 D-4D DPF Luxury A 5h (MY13), -13, 140 tkm 54 900,TOYOTA PROACE L2 2,0 D 120 5-ov, -17, 2 tkm 34 900,TOYOTA HILUX EXTRA CAB 2,4 D-4D 150 4WD Active -17, 1 tkm 43 400,OPEL INSIGNIA 4-OV SPORT 1,6 Turbo 125 A, -14, 23 tkm 25 850,TOYOTA PRIUS ACTIVE -16, 1 tkm 34 900,TOYOTA AURIS TOURING SPORTS 1,8 Hybrid ActiveEdition, -17, 1 tkm 29 400,TOYOTA RAV4 2,5 Hybrid AWD Hybrid Edition, -17, 1 tkm 46 900,Sis. talvirenkaat erikoisvantein, tekstiilimatot ja tavatilan suojamaton. Uusiin asiakastilauksiin. WINTER PACK 490€ Auris, Avensis, Corolla ja Rav4 -malleihin. Sodankylä: ..................... 0400 393 755 Olli Tarsa ............................... 0400 428 478 Markus Yliportimo ............... 040 547 3773 www.tojoauto.fi Palvelemme arkisin klo 9-17 Kokonaishinta 15 900€ WINTER PACK 0€ Rajoitettu erä YARIS 1.0 EDITION -malleja
• Torstaina 30. marraskuuta 2017 12 Sodankylän VPK on lahjoittanut kaikille Sodankylän peruskoulujen luokkien 1.–6. oppilaille paloautoaiheisen heijastimen. Heijastimia jaettiin 480 kappaletta. Heijastimet kävi jakamassa VPK:n Senioriosasto. Kuvat Markku Lehtinen. Heijaistimet peruskoululaisille Järvikylien koululle jaettiin 17 heijastinta. Torvisen koululle jaettiin 26 heijastinta. Eniten heijastimia vietiin Aleksanteri Kenan koululle, 213 kappaletta. Vaalajärven koululle jaettiin 24 heijastinta. Vuotson koululle jaettiin 15 heijastinta. Sompion koululle jaettiin 152 heijastinta.
• Torstaina 30. marraskuuta 2017 13 Mukana myös: • Sodankylän kunta • SPR • Lions Club Sodankylä • Martti Kumpulainen Tapahtuman järjestävät: • Sodankylän Kauppiasyhdistys • Lao/Sodankylän toimipiste • Sodankylän kunta/Matkailuinfo Ilotulituksesta aiheutuu äänija valoefektejä, jotka saattavat häiritä kotieläimiä. Ohjelma klo 17.00 alk. • Joulupukki avaa Joulun • Lumen Laulu • Jutarinki • Joululauluja • Lämmintä mehua ja pipareita • Liukumäki • Kuvausta joulupukin kanssa (oma kamera) • Suopungin heittoa • Torikojuista pientä hiukopalaa • jne... Ohjelman päättää komea ILOTULITUS! Jokaisessa luettelon liikkeessä on yksi kirjain joulusanasta. Nouda mistä tahansa liikkeestä arvontalipuke, kerää siihen kaikki joulusanan kirjaimet, muodosta sana ja palauta arvontalipuke mihin tahansa liikkeistä. Arvonta n. klo 18 joulunavajaisissa. Jouluinen sana ja osallistu kolmen upean joululahjan arvontaan! Metsästä Metsästysaika pe 1.12. aamusta klo 17 saakka! Huimat palkinnot: 300€, 200€ ja 100€ lahjakortit mukana oleviin liikkeisiin. Bongaa kirjaimet meiltä: • Apteekki • Lahjatalo • Kesport • Kirjakauppa Pukstaavi • Konditoria-Kahvio Pipari • KoneVasara • K-Market Sodankylä • K-Supermarket Pohjantähti • Kukkakauppa Ruusunmarja • Neste Jäämerentie • Pirita Design • Simonen • Soman Tupa • Taigakoru • Tekniset • Veikon Kone Tervetuloa! PERJANTAINA 1.12. klo 17.00 alkaen SIMOSEN PIHALLA & SOMPIONTIELLÄ Joulunavajaiset SODANKYLÄN Joka päivä jossain päin Sodankylää on jouluinen tapahtuma. Avaa joulukalenteri osallistumalla tapahtumiin. Tapahtumista tiedotetaan myös sosiaalisessa mediassa Osallistumalla tapahtumiin keräät leimoja, 5 leimalla voit osallistua joulukinkun arvontaan. Kinkku arvotaan K-supermarket Pohjantähdessä 20.12.2017. Leimojen keräyspapereita saat tapahtumapaikoilta. Tule aukaisemaan joulukalenteri kanssamme! Kalenteritapahtuma joka päivä jouluun saakka klo 18.00 Päivä Paikka pe 1.12. Joulunavajaiset Simosen pihalla keskustassa la 2.12. Järjestökeskus Kitinen su 3.12. K-supermarket Pohjantähti, piha ma 4.12. Kirkkopuisto ti 5.12. Sodankylän Liikuntahalli ke 6.12. K-supermarket Pohjantähti to 7.12. Museo-galleria Alariesto pe 8.12. Simonen la 9.12. K-market Sodankylä su 10.12. Kirkko ma 11.12. Sompion kirjasto ti 12.12. SEO ke 13.12. K-supermarket Pohjantähti to 14.12. Simonen, piha pe 15.12. Kirjakauppa Pukstaavi, piha la 16.12. Järjestökeskus Kitinen su 17.12. Järjestökeskus Kitinen ma 18.12. S-market Sodankylä, piha ti 19.12. K-supermarket Pohjantähti ke 20.12. Kirkko to 21.12. K-supermarket Pohjantähti, piha pe 22.12. Sodankylän kirkko la 23.12. Vapaaseurakunta, Lompolontie 1 su 24.12. Joulukirkot: Perhekirkko klo 14 Jouluhartaus klo 16 vanhassa kirkossa Jouluyön messu klo 23 Joulukalenteri Sodankylän Uut ta! Joulukinkku arvotaan 20.12.! Joulupuuroa ja poniajelua jo klo 16 alkaen.
• Torstaina 30. marraskuuta 2017 14 Alma Harmaata tekemässä näin syntyi tanssiteatteriesitys
• Torstaina 30. marraskuuta 2017 15 Sodankylän tanssi juhlii tänä vuonna 100-vuotiasta Suomea Alma Harmaa -teoksen kautta, jonka näytökset alkavat Sodankylässä lauantaina 2.12. Sodankylän tanssi on järjestänyt aiemmin kaksi Alma Harmaa joulunäytöstä ja tämän vuoden kunniaksi teoksessa kuvastuu Suomen itsenäisyys. Alma Harmaan tonttunäkökulma antaa satavuotiaan Suomen juhlistamiselle enemmän vapauksia. Miikka Ryytty alkoi etsiä Jukka Hannulan kanssa itsenäisyyden vuosikymmenille sopivia musiikkeja. ”Suunnittelu meni musiikki edellä”, Sodankylän tanssin taiteellinen johtaja Ryytty kertoo. Hannula piti Ryytylle musiikkihistoriasta luentoa, jossa tulivat esille vuosikymmenten ominaispiirteet. Eri aikakausien musiikeissa ja tapahtumissa on eri asioita, joita Ryytty yhdessä Hannulan kanssa alkoi yhdistää ”Tietyt kappaleet tuntu sopivan, toisia oli vaikea löytää”, Ryytty toteaa. Tonttujen kautta Suomen itsenäistymiseen Esitys on pureutunut teemoihin ja aikakausiin alkaen Suomen itsenäistymisestä 1917. ”Alma Harmaassa on henkilökohtaista historiaa ja ennen kaikkea tontun näkökulmasta, se tuo erilaisia vapauksia”, Ryytty sanoo. Annele Halmekosken esittämä Alma-tonttu muistelee nuoruusvuosiaan ja eri tapahtumia noilta vuosikymmeniltä. ”Jaan lahjoja, moppaan viruksia, aikamatkaan, oon presidenttinä ja vähän sitä ja tätä”, Linnea Ukkola kertoo, joka esittää nuorta Alma Harmaata toista kertaa. Tänä vuonna Almoja on kolme. Juuli Uusitalo esittää kolmatta Almaa. Jokainen tonttu on Harmaan eri ikävuosilta. Teoksen tekemisessä on monta kerrosta Ensimmäisen kerran Ryytty on alkanut pohtimaan joulutarinaa ja itsenäisyysjuhlaa jo kevättalvella 2016. Vuoden vaihteessa oli varmaa, että tämä lähdettäisiin tekemään tutun Alma Harmaan kautta. Esityksen ja tarinan kokoaminen on haastavaa ja aikaa vievää. ”Koko ajan olen kuitenkin tietoinen mitä tapahtuu, mutta deadlinet ovat tiukat”, Ryytty toteaa. Teoksen tekeminen vaatii niin opettajilta, teknikoilta kuin tanssijoilta stressinsietokykyä. Esityksen valmistuminen kuitenkin palkitsee sen. ”Se on mahtava tunne, kun on valmis näytös”, Ryytty sanoo. ”Se kun saa esiintyä muille”, kahdessa esityksessä tanssiva Emmi Annala kertoo. Tanssimien ja esiintyminen oli monen muunkin tanssijan mielestä parasta ja mieluista. Esiintyjiä on tanssiryhmistä, mutta myös ryhmien ulkopuolelta. Leena Mattanen, joka esittää yhtä tonttua sanoo tulleensa hieman vahingossa esitykseen. Hänestä on kuitenkin huippua olla mukana. ”Ihanaa että on tommonen aktiivinen porukka tekemässä. Näkee innokkaita nuoria ja aikuisia”, Mattanen sanoo. Kaikkien kolmen Alman harjoitukset ovat kaikki olleet viikonloppu treenejä. Kuten ovat muutkin ryhmien ulkopuolella olevien. ”Viikonloppuisin yleensä harjoittelen molempina päivinä kolme tuntia, joten yhteensä jottain kuusi tuntia”, Ukkola sanoo. Viikonloppuisin harjoittelevat myös sotalapset ja virukset. ”Viruksissa liikutaan enemmän, siinä on enemmän tapahtumaa ja musiikki on rytmikkäämpää”, tietävät Marianna Ovaska, Nanne Seppänen, Nelma Miettinen ja Lumi Van ’t Riet, jotka tanssivat Sotalapsissa ja viruksissa. ”Viikonloppuisin harjotellaan joka päivä noin puoltoista tuntia, eli yhteensä kolme”, he kertovat. ”Päähenkilönä oleminen on kivaa, mutta myös raskasta”, Ukkola toteaa harjoitusaikatauluista. Sirkusohjaaja ja Ruotsi-tonttu Heli Mäcklin ja Suomi-tonttu Marika Annala harjoittelevat aikataulun sallimissa puitteissa. ”Aikataulujen sovittaminen on hankalaa, eikä oo paljoa harkkoja, mutta sillon kun on, niin harjoitellaan tehokkaasti”, Annala sanoo. ”Aina on mukava tehä tällasia taiteellisia projekteja. Lissää tämmösiä yhteisiä projekteja vaan!” Mäcklin toteaa. Äänija valosuunnittelu ovat osa visuaalista ilmettä Jukka Hannula on esityksessä äänisuunnittelija ja muusikko. Hänen työhönsä kuuluu yhdessä Ryytyn kanssa ääniefektien ja kappaleiden versioiden valitseminen ja niiden editoiminen. Muusikkona hän soittaa lavalla. ”Aina ei tuu ajatelleeksi, että jopa lyhytki kohtaus on äänisuunnittelussa voinut viedä lukemattomia tunteja”, Hannula toteaa. Hänen mukaansa äänisuunnittelu on onnistunut, jos yleisö ei puhu siitä. Valosuunnittelijana ja teknikkona toimiva Taneli Fält ripustaa ja suuntaa esityksessä käytettävät lamput kohteisiinsa. Yhdessä Ryytyn kanssa he laativat valokartan, jonka mukaan lamput asetellaan. Ryytty aloittaa suunnittelun jo työn ollessa ajatusvaiheessa. ”Teknikon työ alkaa ensimmäisen läpimenon näkemisestä”, Fält kertoo Suunnitteluun tarvitaan paljon ajatusta ja aikaa, jonka jälkeen loppu on fyysistä työtä. Kitisen salissa se vaatii kärsivällisyyttä ja voimia. Lamput on kiinnitettävä yksitellen katossa oleviin tankoihin. Näytöksiä on kuusi Sodankylän Tanssi r.y. on tehnyt yhteistyötä Revontuli-Opiston ja Koillis-Lapin musiikkiopiston kanssa. Osa esiintyjistä onkin Kemijärveltä. Osassa rooleissa on kaksoismiehitys. Toiset nähdään Kemijärvellä ja toiset Sodankylässä. Ensimmäinen Alma Harmaa ja sata vuotta Suomea nähtiin 28.11.2017 Kemijärvellä. Lauantaina 2.12. ja sunnuntaina 3.12. näytökset ovat Sodankylässä kello 14. Maanantaina Alma Harmaa esiintyy koululaisille. VIOLA UKKOLA Alma ja sotalapset vasemmalta; Linnea, Marianna, Lumi, Nelma, Laura, Oona. Jokaisella esiintyjällä on omat asut, jotka ovat osa kokonaisuutta. Esiintyjät saavat läpimenoissa seurata muiden tansseja ja olla vuorostaan katsojia. Teknikoiden työt alkavat suunnittelulla.
• Torstaina 30. marraskuuta 2017 16 Laki ammatillisesta koulutuksesta uudistuu 1.1.2018 lähtien. Lakireformi uudistaa perusteellisesti ammatillisen koulutuksen. Vuoden vaihtuessa uuden oppilaitoksen nimi on Lapin koulutuskeskus REDU. Muutoksessa Lapin ammattiopisto, Lapin matkailuopisto ja Lapin oppisopimuskeskus yhdistyvät. Uudessa organisaatiossa on mahdollista opiskella 160 erilaista tutkintoa, aiemman 351 tutkinnon sijaan. Tutkintojen määrä putoaa, mutta tutkintojen sisällä on mahdollista erikoistua eri aloille. 1.1.2019 lähtien tutkintojen määrä on 77. Sodankylässä sijaitseva Lapin ammattiopiston Sodankylän toimipisteen nimi siten muuttuu. Nimi on jatkossa Lapin koulutuskeskus REDU Sodankylän toimintayksikkö. Uudistuneen REDUn rehtori Taisto Arkko kertoi Sodankylän sidosryhmätilaisuudessa, että nimen lisäksi muuttuu paljon muutakin. Ammatillinen koulutus myllerretään uusiksi. Arkon mukaan koulutuksen palvelut ja opintolinjat syntyvät yhä enemmän työelämän tarpeista lähtien. Arkon mukaan opintojen suorittaminen on jatkossa joustavaa. Joustavat tavat suoriutua opinnoista ovat erityisesti lahjakkaiden ja motivoituneiden opiskelijoiden etu. Arkko huomauttaa, että erityistä tukea opinnoissa tarvitseville on edelleen tukea tarjolla. Muutokset perustuvat lakiin. REDUn toiminta-alue on ensisijaisesti Lapin maakunta. Koulutusta järjestävän REDUn on järjestettävä toiminta-alueensa, eli Lapin, osaamistarpeen mukaisesti tutkintoja sekä koulutusta. Opiskelijavuosi uusi termi Arkko kertoo, että koulutuksessa käytetään jatkossa opiskelijavuosi-termiä. Opiskelijavuodella tarkoitetaan 365:tä päivää, joiden aikana opiskelija otetaan huomioon oppilaitoksen rahoituksen perusteena. Oppilaitoksella on koko Lapin alueella käytettävänä vähintään 3139 opintovuotta. Opiskeluviikkoon katsotaan kuuluvan viisi opiskelupäivää, joka on opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukainen. Opiskelija voi osallistua koulutukseen jatkossakin eri tavoin. Koulutuksen järjestäjän järjestämä koulutus erilaisissa oppimisympäristöissä on valikoimassa, kuten ovat myös työpaikoilla järjestettävä oppisopimukseen tai koulutussopimukseen perustuva koulutus. Opiskelu entistä yksilöllisempää Opiskelusta tulee Sodankylässäkin entistä yksilöllisempää ja jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, HOKS. Suunnitelmassa määritellään muun muassa aiemmin hankittu osaaminen ja selvitetään, miten puuttuva osaaminen hankitaan. Osaamisen hankkiminen on mahdollista järjestää työpaikoilla käytännön työtehtävien yhteydessä joko oppisopimuskoulutuksena tai koulutussopimukseen perustuen. Yksilöllinen opetussuunnitelma mahdollistaa aiemman jo hankitun osaamisen tunnistamisen ja sen hyväksi lukemisen tutkintoon. Uudistuksessa kantavana ajatuksena on, että kukin opiskelija opiskelee sellaista, johon hänellä ei ole vielä osaamista. Opiskelijan opintosuunnitelmaa laadittaessa tätä osaamista tulisi entistä paremmin tunnistaa. Arkon mukaan työpaikka on yksi tapa hankkia osaamista. Uudessa järjestelmässä oppisopimuksen ja koulutussopimuksen välillä on mahdollista vuorotella. Esimerkiksi oppilas on kaksi päivää viikosta palkallisessa oppisopimuskoulutuksessa ja kolme päivää viikosta palkattomassa koulutussopimuksen alaisessa koulutuksessa – samassa yrityksessä tai julkishallinnon yhteisössä. Opiskelijalla säilyy molemmissa opiskelutavoissa opiskelijan status. Byrokratiaa ja paperinpyörittämistä pelkääviä työnantajia Arkko kannustaa ottamaan yhteyttä oppilaitokseen. ”Se kuuluu koulun hoitaa.” Tutkinto suoritetaan jatkossa vain näytöllä. Näytöt tehdään käytännön työtehtävissä, pääosin työpaikoilla. Jatkuva haku päällä Sodankylän toimintayksikössä on mahdollista päästä koulutukseen jatkossa myös jatkuvan haun kautta. Tätä väylää rehtori Arkko kuvailee tulevaisuudessa opintojen pääväyläksi. Jatkuvassa haussa opintoihin voi hakea milloin vain, ympäri vuoden. Pohjakoulutusvaatimuksena on peruskoulu tai lukio sekä riittävä opetuskielen taito. Oppilaitos voi itse määrittää valintaperusteet jatkuvan haun väylään. Vapautuvat koulutuspaikat vaihtuvat koulutuspaikkakunnittain. Sodankylässä on mahdollista hakea jatkuvan haun kautta kaivosalan perustutkintoon, liiketalouden perustutkintoon, rakennusalan perustutkintoon sekä talotekniikan perustutkintoon (putkiasentaja). REDUn jatkuvan haun muut koulutuspaikat sijaitsevat Rovaniemellä, Kemijärvellä ja Kittilässä. Perustutkinnoissa Sodankylässä kuusi linjaa Jatkuva haku -järjestely ei poista yhteishakua. Perustutkintoon voi edelleen hakea opiskelemaan kevään yhteishaussa. Syksyllä 2018 alkava perustutkintokoulutus tarjoaa Sodankylässä kuusi linjaa, joihin opiskelijat voivat hakea opiskelemaan. Yhteishaun valintaperusteet ovat valtakunnalliset. Sodankylässä voi hakea kevään yhteishaun kautta opiskelemaan kaivosmieheksi, lähihoitajaksi, merkonomiksi, putkiasentajaksi, sähköasentajaksi sekä talonrakentajaksi. Sodankylässä on mahdollista opiskella myös ammatilliseen koulutukseen valmentavassa koulutuksessa sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa. Jatkossa REDUssa opetusja tutkintokielenä voivat olla suomi, ruotsi, saame, romanikieli, viittomakieli tai vieras kieli. Muutos on Arkon mukaan helpotus esimerkiksi matkailualan kansainvälisille opiskelijoille. Ei lisäresursseja Sodankylään Rehtori Taisto Arkko ei osaa vielä sanoa, paljonko käytettävissä oleva opiskeluvuosien lopullinen määrä tulee olemaan. Määrä on vielä arvoitus koko kuntayhtymälle sekä edelleen Sodankylän yksikölle. ”Tiedämme järjestämisluvan vähimmäismäärän mutta emme kokonaismäärää”, Arkko toteaa. Kokonaismäärässä ratkeaa, paljonko REDUlla on tutkintoon johtavaa työvoimakoulutusta. ”Meillä on työryhmä joka valmistelee esitystä miten opiskelijavuodet jakautuvat jatkossa kokonaisuutena perustutkintojen, ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen sekä valmistavien koulutuksien välillä. Työryhmä tulee myös laatimaan sen pohjalta esityksen, miten ne jakautuvat tutkinnoittain, joita meillä on siis jatkossa mahdollisuus järjestää 2019 vuoden alusta lukien 77 eri tutkinnossa.” Arkon mukaan paikkakuntakohtainen opiskelijavuosimäärä selvinnee vasta näiden vaiheiden jälkeen. Opettajakunnalle muutos tuo lakimuutoksen jälkeen lisää töitä. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma. Sidosryhmäyhteistyötä on Arkon mukaan tehty ennenkin, mutta jatkossa painottuu työpaikoilla tapahtuva opiskelijoiden ohjaustyö. ”Näillä näkymin henkilöresurssien määrä ei tule kasvamaan vaan ratkaisu pitää löytää toimintatapojen muuttamisen kautta siten, että nykyresursseilla pärjätään jatkossa.” Arkon mukaan ratkaisuna lisääntyneeseen työkuormaan voivat olla esimerkiksi uudet pedagogiset ratkaisut, digimahdollisuuksien hyödyntäminen sekä opettajien vanhojen toimintatapojen poisoppiminen. Rahoitus uusiksi Uudistuksen myötä oppilaitoksen rahoitusjärjestelmä uudistuu. Aikaisemmin oppilaitos on saanut rahaa laskennallisin perustein, joka on perustunut opiskelijamääriin. Tuloksellisuuteen perustuvan rahoituksen määrä on ollut pieni. 1.1.2018 lähtien rahoitusperusteet muuttuvat. Perusrahoitus muodostaa oppilaitoksen rahoituksesta 50 %. Tämä rahoitus takaa koulutuksen kaikilla aloilla ja kaikille oppilaille. Suoritetuista tutkinnoista ja tutkinnon osista muodostuu 35 % kokonaisrahoituksesta. Viimeinen 15 % muodostuu työllistymisen ja jatko-opintoihin siirtymisen perusteella. Rahoitusuudistus tuo opKoulutussopimus ja oppisopimus Koulutussopimus korvaa työssäoppimisen z z Koulutussopimuksessa ei ole osaamispisteinä eikä aikana määriteltyä vähimmäistai enimmäismäärää. z z Opiskelija ei ole työsuhteessa, eikä hänelle makseta palkkaa tai muuta vastiketta. z z Koulutuksen järjestäjä ja työpaikan edustaja tekevät sopimuksen kirjallisesti tutkinnon osa tai sitä pienempi kokonaisuus kerrallaan. z z Sopimus tehdään jokaiselle opiskelijalle yksilöllisesti ja annetaan opiskelijalle tiedoksi. z z Opiskelija on oikeutettu opintotukeen, koulumatkakorvaukseen ja koulutuksen järjestäjän tarjoamaan maksuttomaan ateriaan. z z Koulutussopimuksessa ei makseta korvausta koulutussopimustyöpaikan tarjoajalle. Poikkeuksena on vaativaa erityistä tukea tarvitseva opiskelija. Oppisopimuskoulutus yhdenmukaistuu z z Perustuu työsopimukseen ja työnantajan ja koulutuksen järjestäjän sopimukseen. z z Osaamista hankitaan pääasiassa työpaikalla. Työpaikalla opiskelua täydennetään tarvittaessa muissa oppimisympäristöissä. z z Viikoittaisen työajan tulee olla vähintään 25 tuntia. z z Yrittäjälle voidaan tehdä yrittäjän oppisopimus. z z Oppisopimuskoulutuksessa työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta, jos koulutuksen järjestäjä ja työantaja arvioivat että koulutuksesta aiheutuu työnantajalle kustannuksia ja sopivat korvauksen maksamisesta. z z Lähde: OPM. Uudessa ammatillisessa koulutuksessa jokainen opiskelija etenee omaan tahtiinsa. Koulutuksen voi aloittaa läpi vuoden. Keväällä järjestetään yhteishaku peruskoulun päättäneille sekä ilman toisen asteen tutkintoa oleville. Opiskelemaan voi hakea milloin vain Laki ammatillisesta koulutuksesta muuttuu Uuden Lapin koulutuskeskus REDUn kehitysjohtaja Veli-Pekka Laukkanen (vasemmalla) ja keskuksen rehtori Taisto Arkko kertoivat sidosryhmille tulevasta ammattikoulutuksen mullistavasta lakimuutoksista sekä uudistuksen vaikutuksista. Koulutus on jatkossa yhä enemmän työelämälähtöistä.
• Torstaina 30. marraskuuta 2017 17 Lapin Takuu -etu sinulle! Läsnä Lapissa. 60 € Etusi Nyt uusiin sopimuksiin ilmainen vaihto-oikeus! Tee sopimus netissä www.energiapolar.fi tai soita p. 016 331 6100. Kampanjakoodi: ETUSI. Kaikkien vakuutusyhtiöiden käyttämä vauriokorjaamo Autopeltikorjaamo ja maalaamo Lekamax Oy 040 537 8781, Hallitie 1, Sodankylä Korjauskustannuslaskelmat teemme korjaamollamme • Vakuutuksen maksajana sinä päätät missä autosi korjautat • Joulukuussa omavastuu € (omavastuun ollessa max. 200€. Tarjous ei koske tuulilasin vaihtoja!) Sidosryhmien edustajat kyselivät REDUn edustajilta muun muassa työvoimakoulutuksen tulevista määristä. Käytettävissä olevien koulutusvuosien määrä ei ole vielä tiedossa. pilaitokselle painetta saada opiskelijat valmistumaan – ja heti töihin tai jatko-opintoihin. ”Jos me emme onnistu työssämme, se näkyy rahoituksessa”, Arkko toteaa. Reformi kannustaa oppisopimuskoulutuksen lisäämiseen. Kun oppisopimuksessa oleva opiskelija työllistyy valmistumisen jälkeen samalla yritykseen jossa on töissä, se on oppilaitoksenkin etu. ”Oppilaitoksen kannalta koulutusputken loppupään 15 prosentin rahoitusasiakin ratkeaa samalla.” JUHA VESTERINEN Oulun Yliopiston Teknillisesta Tiedekunnasta Ympäristötekniikan Diplomi-Insinööriksi Ville Matias Tervo Sodankylästä. Valmistuneita Kemijoki Oy:n Sodankylän toiminta-alueella pitkäaikainen yhteyshenkilömme Jouko Illikainen jää eläkkeelle. Jatkossa aluepäällikkö Jyrki Autti vastaa sidosryhmätyöstä Sodankylän alueella sekä Kitisen varrella. Joukon eläköitymisen myötä palvelut siirtyvät keskitetysti Rovaniemelle. Sodankylässä sijainnut Kemijoki Oy:n toimipiste loppuu, mutta palvelemme edelleen alueen sidosryhmiämme. ”Meidät tavoittaa edelleen, mutta yhteydenottopalvelut ovat nykyisin pääosin verkossa. Verkkosivuiltamme löytyvän sidosryhmäpalautejärjestelmän avulla voi ottaa yhteyttä suoraan aluepäällikköihimme ja jättää palautetta Kemijoki Oy:lle ”, kertoo aluepäällikkö Jyrki Autti. Sodankylän entisen toimipisteemme yhteydessä jatkaa edelleen kumppanimme Mitta Oy:n toimipiste, jonka kautta meihin voi myös olla yhteydessä. Vaikka Jyrki ei ole viikoittain läsnä Sodankylässä, hänet ja muut aluepäälliköt tavoittaa palautejärjestelmän, puhelimen tai sähköpostin välityksellä. Tarvittaessa myös tapaamiset järjestyvät. Pitkä työura Kemijoen varrella Sodankyläläisenä Jouko on aina halunnut palvella aluetta ja sen sidosryhmiä parhaalla mahdollisella tavalla. Ensimmäisen kosketuksensa hän sai vesivoimayhtiöön kesätöissä rantojenja metsänraivausporukassa 1971. Vuonna 1980 Jouko aloitti Kitisen voimalaitosten allasalueiden ja allaspohjien puuston poistotöissä. Työtehtävät vaihtuivat vuonna 1994, kun hänet valittiin hoitamaan Sodankylän kiinteistöasioita. Jouko on työskennellyt alueen sidosryhmien kanssa mitä erilaisimmissa asiayhteyksissä. ”Työskennellessä ihmisten kanssa, on aina tärkeää keskittyä perusasioihin, kuten laatuun ja asiakaspalveluun. Hyvän palvelun avulla hankalienkin asioiden jälkeen jokaiselle osapuolelle jää hyvä mieli. Sovittelu ja reiluus ovat hyviä arvoja”, Jouko vinkkaa. Jouko on Kemijoki Oy:n pitkäaikainen työntekijä, joka on työskennellyt alueen sidosryhmien kanssa isolla sydämellä. Kiitämme Joukoa kaikesta ja toivomme hänelle leppoisia urheiluntäyteisiä eläkepäiviä! Illikainen eläköityy – aluepäälliköt tavoittaa verkossa Kun Jouko Illikainen eläköityy. Sodankylässä sijaitseva Kemijoki Oy:n toimipiste loppuu, 5 90 LAPIN JOULU -CD Pohjois-Suomen Kaiverruspalvelu | Jäämerentie 20, Sodankylä, p. 016-611 055 Palvelemme: ma-pe 9-17, myös la 10-14 KELLOJA KORUKAMARI Runsaasti ENKELIRIIPUKSIA 24 00 PBM-014 Eero Magga Booklet.FH9 Mon Nov 15 09:45:57 2004 Page 1 Composite C M Y CM MY CY CMY K Joulun parhaat lahjat netissä: kellojakorukamari.fi Toimitukset myös postitse! VOITA TIMANTTISORMUS! (arvo 300 €) Täytä arvontalipuke liikkeessämme tai tuo alla oleva lipuke meille täytettynä ja TERÄSKORUT Nimi: _______________________ Osoite: ______________________ ____________________________ Puh: ________________________
• Torstaina 30. marraskuuta 2017 18 Sodankylän kirjastossa vietetään kirjastoautotoiminnan 50-vuotisjuhlia ensi viikon tiistaina 5. joulukuuta. Kello 14 alkavassa juhlassa julkistetaan elokuva, jossa kirjastoautotoiminnan Sodankylässä aloittaneet Aulis Kuivila ja Tuula Norberg kertovat muun muassa kirjastoautotoiminnan historiasta. Elokuvan on tuottanut Sodankylän kirjasto ja sen on kuvannut ja editoinut Seita-säätiön Mediapaja. Aulis ja Tuula suunnittelivat kirjastoauton reitit, joille Sodankylän ensimmäinen kirjastoauto starttasi 6. marraskuuta vuonna 1967. Hilla on neljäs kirjastoauto Vuonna 2014 liikennöinnin aloittanut Hilla-kirjastoauto on Sodankylän neljäs kirjastoauto. Ensimmäinen kirjastoauto oli käytössä vuodet 1967–1981, toinen Pulkka-niminen vuodet 1981–1993 ja Aulis vuodet 1993–2013. Nykyään kirjastoautossa työskentelevät Marja-Leena Holappa ja Arja Hoppula. Marja-Leena aloitti kirjastoautossa vuonna 2004, kun Aulis Kuivila jäi eläkkeelle. Arja Hoppula aloitti kirjastoautossa viisi vuotta sitten. Kilometrejä kirjastoautolle kertyy vuodessa noin 30.000. Kirjastoautossa on noin 11 000 kävijää vuodessa ja lainauksia noin 36 000. ”Ei ne kilometrit ole tärkeitä, vaan ne pysäkit, joilla pysähdymme. Pysäkkejä on noin sata kappaletta ja reitit ajetaan kahden viikon jaksossa niin, että joka toinen perjantai on auton huoltopäivä. Silloin huolletaan niin autoa kuin sen sisältöäkin”, Marja-Leena Holappa kertoo. Kiertää kirkonkylälläkin Kirjastoauto kiertää myös kirkonkylällä kouluilla, päiväkodeilla, saamen kielipesissä ja uutena kohteena myös vanhustenja kehitysvammahuollon toimipisteissä Vasantien ja Kylälaakson vanhustentaloilla, Hannuksenkartanossa ja -rannassa, Helmikodilla sekä Mesikämmenessä ja Päivänpaisteella. Hillassa on hissi, jolla avustetaan pyörätuoleilla liikkuvat asiakkaat kirjastoautoon. ”Se, että kirjastoauto kulkee joka puolella kuntaa ja kirkonkylälläkin esimerkiksi kouluilla, tasa-arvoistaa ihmisiä tuomalla kunnallisen palvelun, jota he eivät ehkä muutoin saavuttaisi, heidän luokseen”, kirjastoauton naiset toteavat. Vaikka julkisuudessa puhutaan paljon siitä, etteivät nykyajan lapset enää harrasta lukemista, Sodankylässä lukuharrastus on pitänyt pintansa. Tämän todistivat esimerkiksi Torvisen koululaiset, jotka lainasivat useampia tietoja kaunokirjoja luettavikseen. ”Kävijöitä on tasaisesti joka reitillä ja erityisesti kylillä, joissa on koulu. Joillakin pysäkeillä viivähdämme viisi minuuttia, joillakin puoli tuntia. Esimerkiksi Torvisen koululla auto on tunnin ja työntekijöitä tulee olla kaksi, sillä täällä käy todella paljon väkeä”, Marja-Leena Holappa kertoo. Apteekin palveluita kyliin Kirjastoauto tuo reittiensä kyliin myös Apteekin palveluita. Autosta voi ostaa tavallisimpia itsehoitotuotteita käteisellä. Auton mukana kulkevat kyliin myös reseptilääkkeet, joiden toimittamisesta asiakas on sopinut apteekin kanssa. Käteistä rahaa autossa ei reseptilääkkeiden välityksessä käytetä, vaan asiakas saa laskun lähetyksen mukana. Kirjastoautossa on myös LP AUTOHUOLTO OY Rovaniementie 3, Sodankylä PUH. 040 658 0988 | www.seomaki.fi Ark. 6.30-22, la 8-22, su 9-22 POLTTOÖLJYKAUPPA lämmitysöljy kiinteistöihin moottoriöljy koneisiin SOITA 0400 166 572 Ei muita lisämaksuja! Joulun parhaat tarinat Joulun parhaat tarinat Joulunavajaispäivän tarjous: Kaikki askartelutuotteet Glögitarjoilu! Joulun parhaat tarinat Kirjakauppa Pukstaavi kirjakauppapukstaavi@co.inet.fi puh. 016 611 340, Jäämerentie 12 -20 % Muistathan, että liike on avoinna arkisin klo 18 saakka! Unarintie 13, Sodankylä Hotelli Sodankylää vastapäätä p. 040 536 3775 | Ma-pe 10-17 www.kauneushuonemimosa.com C 59 M 90 Y 26 K 15 C M Y K 100 Joulutarjoukset: • Jalkahoito ja käsien kosteushoito yht. 79 € • Hemmotteleva Kuningatarkasvohoito 86 € • Hot Stone kuumakivihieronta 90 min 78 € • Parafiinihoito käsille 35€ • Kestolakkaus 38 € Lahjakortti Joulun toivelahja helposti Tervetuloa! Phytocéane kasvohoitotuotteet -15% Elokuvalla juhlistetaan 50-vuotiasta kirjastoautotoimintaa Torvisen koulun nelosluokkalainen Topias Luusua on ahkera lukija. Tällä kertaa hän lainasi lukukirjojen lisäksi tietokirjoja. Torvisen koululla kirjastoauto pysähtyy tunnin ajan, että kaikki haluakkaat ehtivät asioida. Elokuva julkistetaan juhlapäivänä 5.12. kirjastossa Valepoliisirikoksista on syntynyt Suomeen vakava ongelma. Kuluvan vuoden aikana poliisina esiintymisestä eli virkavallan anastuksista, niihin liittyvistä petosrikoksista ja niiden yrityksistä on kirjattu jo lähes 800 rikosilmoitusta. Valepoliisi-ilmiössä poliisiksi tekeytyvät rikolliset käyttävät hyväkseen suomalaisten luottamusta virkavaltaan. Valepoliisit kalastelevat erityisesti ikäihmisten pankkikorttija verkkopankkitunnuksia. Valepoliisirikosten rikosvahingot ovat yli 500 000 euroa. Saman verran poliisi on onnistunut jäädyttämään rikollisten pankkitileille yhdessä pankkien turvallisuusyksiköiden avulla. Ilmiö on tekotavaltaan muuttuva ja kaikenlainen huijaaminen poliisien, pankkien henkilökunnan ja muiden luottamusta herättävien tahojen nimissä on lisääntynyt. Soitettujen puheluiden lisäksi huijarit ovat pyrkineet pääsemään iäkkäiden henkilöiden asuntoihin ”tarkastamaan” näiden arvo-omaisuutta, käteistä rahaa ja aseita. Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan valepoliisirikosten ennalta ehkäisyssä on lisätty yhteistyötä poliisin sekä muun muassa finanssialan ja vanhustyötä tekevien kanssa. Valepoliisirikoksista tullut vakava ongelma
• Torstaina 30. marraskuuta 2017 19 0201 -alkuiseen numeroon: Kiinteästä verkosta soitettuna 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min. Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. Ulkomailta tavallinen ulkomaanpuheluhinta. Hinnat sis. alv. 24 %. Meillä voit maksaa TUOHELLA. Kysy lisää myymälästämme. www.teknisetsodankyla.fi | Jäämerentie 7, 99600 Sodankylä | Puh. 0207 302 010 | Ark. 9-17, la 10-14 JOULUN AVAJAISET Tekniset SODANKYLÄSSÄ Aroma Mist ilmankostutin HUE-55W Tuottaa sekä kylmää että lämmintä vesihöyryä. Soveltuu hyvin isompiinkin huoneisiin: kapasiteetti 100 m 2 , 5,5 l vesisäiliö. Ultraäänitoimintaperiaate. Ultraviolettivalo käsittelee veden ja tappaa bakteerit. Ionisointitoiminto tasoittaa ja raikastaa huoneilmaa. Hiljainen, helppo käyttää eikä vaadi erityisiä huoltotoimenpiteitä. Tuplavohvelirauta Wilfa DWA-516W Teho 1200 W. 2 x 16 cm vohvelia. Säädettävä termostaatti. 79 ,59 , 139 ,115 , Kahvinkeitin Wilfa Classic+ CMC-1550W/S Teho 1550 W. Irrotettava suodatinosa ja manuaalinen tippalukko. 1 l vesisäiliö. Automaattisammutus. Lämpölevy omalla vastuksella. 5 vuoden takuu! NOW WITH 100 PÄIVÄN TYYTYVÄISYYSTAKUU 100 PÄIVÄN TYYTYVÄISYYSTAKUU 29 ,19 90 Sähköhammasharja Jordan Clean TB-60W 2 vko akunkesto, akun merkkivalo. Pieni harjauspää SoftClean™-teknologialla hampaiden puhdistuksesta tarkasti ja hellävaraisesti. 2 min. ajastin. Mukana yksi Clean -harjauspää. Sähköhammasharja Jordan Clean Fresh TB-120B/P/GR/GY 1 kk akkukesto eli 120 min.harjaamista, akun merkkivalo. 2 nopeutta, 2 min. ajastin. Painetunnistin. Laturi irrotettavalla USB-kaapelilla. Mukana 1 Clean-harjauspää. 89 ,69 , PE 1.12. GLÖGITARJOILU 179 ,139 , Vohvelirauta Wilfa SWA-516W Teho 750 W. Vohvelin ø 16 cm. Säädettävä termostaatti. 49 ,39 90 KATTAVA VALIKOIMA VOHVELIRAUTOJA. Meimi Takala (vasemmalla) ja Martta Simula lainasivat luettavaa Vaalajärven koululla. Kirjastoauton työntekijät Marja-Leena Holappa (vasemmalla) ja Arja Hoppula palvelevat tyttöjä. asiakaspääte esimerkiksi pankkiasioiden hoitamiseen Internetissä, lisäksi autossa voi tulostaa, kopioida ja skannata asiakirjoja. Vaaleissa kirjastoauto toimii ennakkoäänestyspaikkana. Marja-Leenan ja Arjan mielestä autoon sopisi lisääkin kunnallisia palveluita vietäviksi kyliin. Esimerkiksi pienimuotoinen sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan vastaanotto voisi heidän mielestään mainiosti toimia kirjastoautossa. Kirjastoauton etuosa on ääniseristettävissä muusta auton osasta. Kirjastoautossa on myös kierrätyspiste vanhoille lääkkeille ja pienparistoille. Kirjastoautoon voi tutustua sen juhlapäivänä 5.12. kello 12–14 välillä, jolloin auto on parkkeerattuna tutustujia varten kirjaston eteen. Juhlan päätteeksi noin kello 15 alkaen kunnantalon kahviossa on tarjolla täytekakkukahvit. Juhlaan ja kakkukahville ovat kaikki tervetulleita. Videon voi katsoa YouTubessa myöhemmin. Linkki löytyy kirjaston sivuilta: <www.sompionkirjasto.fi>. Videon voi myös lainata kirjastosta. TARJA KARJALAINEN
• Torstaina 30. marraskuuta 2017 20 Palvelemme joulunavauspäivänä pe 1.12. klo 18 saakka! Muutoin normaalisti ma-pe 10-17, la 10-14 Kukkakauppa R uusunmarja Jäämerentie 18, Sodankylä p. 040 140 7780 Kukat kaikkialle maailmaan! Meiltä ihanat jouluiset kimput ja asetelmat! • Pörhö partnerkorjaamo • Merkkihuollot: VW, AUDI, SEAT • Huollot ja korjaukset kaikkiin automerkkeihin • Meiltä myös ilmastointilaitteiden huollot täysin automaattisella huoltolaitteella! Jäämerentie 30 | puh. (016) 615 600 Avoinna: ma-to 8-16, pe 8-14 AUTOHUOLTO J. SOKERO Varaa aikasi huoltoon ajoissa! Hyvin toimivat verkostot helpottavat matkailuyrittäjän arkea ja säästävät aikaa ja rahaa. Menestyvät yritykset ja yhteistyö tuovat myös elinvoimaa ympäröiville alueilleen. Syrjäseuduilla yhteistyön ja verkostoitumisen merkitys korostuu entisestään. Sodankylän kunnan matkailukoordinaattori Marjo Harjula on kartoittanut restonomi YAMK-opintoihinsa kuuluvassa opinnäytetyössä lähinnä Pohjois-Sodankylän matkailuyhdistyksen jäsenten näkemyksiä, kokemuksia ja odotuksia matkailuverkostoyhteistyöstä sekä laatinut alueellisen verkostosuunnitelman. Aihe omasta työstä Opinnäytetyönsä aiheen Harjula ammensi omasta työstään. Sodankylän kunnan kuntastrategian yksi painopistealueista on monipuolinen elinkeinoelämä, jonka olennainen osa on matkailu. Matkailun osalta Sodankylän kunta on jaoteltu maantieteellisiin kehittämisalueisiin, joita ovat Luosto, kunnan pohjoisosa, keskustaajama sekä kylämatkailu. Matkailun kehittämistä varten kunta kehittämistä tehdään pääosin kehittämishankkeilla, joita kunta hakee aktiivisesti niin kuntana kuin yhteistyökumppanina muiden kuntien, eri oppilaitosten ja alueiden kanssa. Viimeisimmät kehittämishankkeet ovat keskittyneet Pohjois-Sodankylän matkailun kehittämiseen. Kirjallinen suunnitelma puuttuu yrityksiltä Verkostoitumissuunnitelma helpottaa alueen yrittäjiä yhteistyökumppaneiden etsinnässä sekä verkostojen rakentamisessa. ”Verkostosuunnittelu tulisi ottaa olennaiseksi osaksi yrityksen liiketoimintasuunnittelua. Pitkän linjan matkailuyrittäjien ja yrityskonsulttien haastatteluissa selvisi, että verkostot tiedostettiin erittäin tärkeiksi ja olennaiseksi osaksi toimintaa, mutta varsinaista kirjallista verkostosuunnitelmaa ei löytynyt keneltäkään”, Marjo Harjula kertoo. Tutkimuksessa selvisi, että verkostoituminen koettiin erittäin tärkeäksi ja verkostoista haettiin lisäarvoa oman yrityksen toimintaan yhteistyökumppaneiden ja alihankkijoiden avulla. Samalla pystyttiin tarjoamaan eri kohderyhmille monipuolisempia ja kattavampia palveluita. Myös näkyvyys oli huomattavasti laajempaa eri medioissa ja suuremmalla alueella kuin yksittäisellä pienellä yrityksellä. ”Kaiken perustana on kuitenkin yrittäjän oma halu ja aktiivisuus tehdä yhteistyötä muiden kanssa ja taustalla ajatus saada ensisijaisesti taloudellista hyötyä, kustannussäästöjä ja lisäresursseja”, Marjo Harjula tiivistää verkostoitumisen idean. Tutkimuksessa korostui etenkin sosiaalisten suhteiden ja etenkin luottamuksen merkitys. Muualta tulleiden yrittäjien on ansaittava alueiden asukkaiden ja muiden toimijoiden luottamus, eikä se tapahdu nopeasti. Marjo Harjulan mukaan luottamuksen rakentaminen on ylipäätänsä pitkäjänteinen prosessi, jossa tarvitaan avoimuutta, tasapuolisuutta ja rehellisyyttä. Jokaisen toimijan tulee ymmärtää oma roolinsa verkoston rakentajana ja kehittäjänä ja sitoutua toimintaan, vaikka se vaatii ylimääräisiä ponnistuksia sekä resurssointia. Yrittäjät ovat Marjo Harjulan mukaan valmiita hyväksymään sen, että aina ei voi olla oma yritys hyötyjänä, vaan toisinaan hyöty saattaa mennä naapuriyritykseen, mutta hyödyntää kuitenkin jotain verkoston toimijaa. Pienillä ja syrjäisillä alueilla on myös kyläyhteisöjen merkitys verkostoyhteistyölle suuri. Yrittäjät käyttävät kylien palveluita hyväkseen ja ostavat lähialueelta muun muassa raaka-aineita ja rakennuspalveluita. Myös eri yhteisöjen panostukset esimerkiksi tapahtumien järjestämisessä nähdään tärkeinä. Esimerkiksi Tankavaarassa on tapahtumatuotanto laajentunut perinteisistä kullanhuuhdontakisoista lasten tapahtumiin, rock & blues -viikonloppuihin, suopunginheittokisoihin, porojen kiihdytyskisoihin ja kansainvälisiin koiravaljakkokisoihin. Tutkimus tehtiin osana Marjo Harjulan restonomi YAMK-opintoja Lapin ammattikorkeakoulussa 2016–2017. Verkostoituminen on pienen matkailuyrityksen elinvoimaisuuden elinehto Sodankylän kunnan matkailukoordinaattori Marjo Harjula opinnäytetyössään Arkistokuvassa Marjo Harjula Matkailumessuilla vuonna 2010 Sodankylän osastolla.