Skootteri 1/2026 - Lehtiluukku.fi

SKOOTTERI 1 SKOOTTERI SKO RY:N JÄRJESTÖLEHTI 1/2026 SKOn 80-vuotista taivalta vietettiin Tallinnan auringossa
2 SKOOTTERI llmoitushinnat Digilehti 2/1 1 285 € 1/1 845 € 1/2 625 € 1/3 450 € 1/5 250 € Toimisto Rautatieläisenkatu 6 00520 Helsinki Päätoimittaja Atte Korte Puh. 050 354 4904 skootteritoimitus@gmail.com Puheenjohtaja Ulla Kangasniemi Puh. 040 5124914 ulla.kangasniemi@lapinamk.fi SKO ry:n järjestölehti Skootteri ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti. SKOOTTERI Järjestösihteeri Elisa Ruponen Puh. 040 752 9173 Ulkoasu ja taitto Anita Kataja Paino Painotalo Westman Kannen kuva Mikko Hyttinen Lehden toimituskunta Susanne Hyttinen, Ulla Kangasniemi, Atte Korte, Konsta Ojanen ja Suvi Sivén ISSN 2984·273S (printti) ISSN 2954-3002 (digl) Paperilehti + digilehti 2/1 1 945 € 1/1 1 265 € 1/2 935 € 1/3 650 € 1/5 350 € llmestymisaikataulu 2026 1/2026 aineistot viimeistään 2.5, lehti ilmestyy 1.6. 2/2026 aineistot viimeistään 15.11, lehti ilmestyy 1.12. Aineistot: skootteritoimitus@gmait.com TÄSSÄ NUMEROSSA 3 Pääkirjoitus / Ledare 4 SKOn 80-vuotista taivalta vietettiin Tallinnan auringossa 6 Mitä some tekee meille? 8 Internationalisation at Home through COIL From Virtual Exchange to Curriculum-Embedded Practice 10 Tekoälyn sekoittama – uusia taitoja hankkimassa 11 SKO ry – Järjestötoimintaa ja kokousuutisia 12 Uudet valtuutetut esittäytyvät 14 Voiko perinteiseen mediaan enää luottaa? 16 Kansainvälistyminen kuuluu kaikille 17 Opintoseteli sujuvoittaa nuoren polkua korkeakoulutukseen 18 Ammattikorkeakoulut muutosten pyörteissä 20 Kulttuuria, elämyksiä ja yhteisiä lounastapaamisia 21 Arjen pysäkillä 22 Talven taikaa japanilaisille vieraille 24 Keskittymiskyky koetuksella 26 Lisää liikettä, liikuskelua ja hyvinvointia korkeakouluyhteisöön 27 Menneestä tulevaan – AMK-uraohjaus urakehityksen tukena 28 SKO-päivätTallinnassaseniorinsilmin–autofiktiivinentarina 30 Rohkeasti ruotsiksi: Toppjobb-projekti 32 Vaasan vaalipiirin kuulumisia 33 Kuntayhtymän johtajana SKO-päivillä 34 Musiikista nauttimalla unohtaa maalliset murheet 36 The SKOlaiset
SKOOTTERI 3 T ätä kirjoittaessani on vieläkin mielessä viikko sitten järjestetyt SKO-päivät Tallinnassa. Samalla juhlistimme 80-vuotiasta liittoamme. Ohjelma oli monipuolinen ja saimme siitä hyvää palautetta. Iloisia ilmeitä, kuplivaa naurua, riemukkaita kohtaamisia sekä korkeatasoista koulutusta sisältänyt päätapahtumamme osoitti jälleen kerran, että meillä on SKOssa hyvä henki ja puhallamme yhteen hiileen. Siitä kertoo myös SKOn positiivinen jäsenmääräkehitys, joka tuntuu pysyvän kasvu-uralla. Siitä kiitos kuuluu paikallistason toimijoillemme, jotka hoitavat varsinaisen jäsenhankinnan. Olemme myös päivittäneet jäsenhankintakampanjaamme niin, että yksittäisten jäsenten hankkimisesta ansaitun palkkion nostamisen lisäksi huomioimme nyt myös yhdistyksiämme, jotka ovat onnistuneet jäsenhankinnassaan. Tänä keväänä olemme olleet uuden edessä; sopimusneuvottelut Sivistan kanssa koskien ammattikorkeakoulujen työehtosopimusta karahtivat kivelle ja siksi OAJ on järjestänyt ammattikorkeakouluissa lakkoja jo useammassa talossa ja sama tahti näyttää jatkuvan. Sivista toi neuvottelupöytään isoja heikennyksiä, jonka vuoksi OAJ katsoi, ettei neuvotteluja voinut enää jatkaa. Ammattikorkeakoulut eivät koskaan aiemmin ole olleet lakossa, mutta nyt niihin on valitettavasti jouduttu turvautumaan ja menemään sovittelijan pakeille. Saa nähdä, miten pitkään tämä tilanne jatkuu, ennen kuin työriitaan saadaan sopu. SKOlla oli menestystä keväällä pidetyissä OAJ:n valtuustovaaleissa. Saimme 7 omaa edustajaamme OAJ:n valtuustoon, mikä osoittaa, että saimme omat jäsenemme aktivoitua äänestämään, mutta myös muiden valtakunnallisten yhdistysten jäseniä äänestämään SKOn ehdokkaita. Olimme jo toistamiseen ammatillisten valtakunnallisten yhdistysten joukossa varsinainen vaalivoittaja. Kuluva lukuvuosi alkaa pian olla paketissa. Vuosi vuodelta aika vain tuntuu kuluvan nopeammin ja kesäkuu saapuvan hurjan aikaisin. Kesän vapaajakso on kuitenkin ihan varmasti jokaiselle meistä todella tervetullut ja odotettu. Ensiarvoisen tärkeää on muistaa, että kun sen oppilaitoksen työpuhelimen ja oven laittaa vapaajakson alkaessa kiinni, ne myös pysyvät suljettuina koko vapaajakson ajan. Se on ainoa tapa, jotta pääsee rentoutumaan ja lepäämään pitkän lukuvuoden jälkeen. Mukavaa ja lämpöistä kesän vapaajaksoa Sinulle, SKOn jäsen. Ulla puheenjohtaja N är jag skriver detta har jag fortfarande i färskt minne SKO-dagarna som ordnades i Tallinn för en vecka sedan. Samtidigt firade vi vårt 80 åriga förbund. Programmet var mångsidigt och vi fick mycket positiv respons. Vårt huvudevenemang, som innehöll glada ansikten, bubblande skratt, festliga möten och ett högklassigt program, visade återigen att vi inom SKO har en god anda och jobbar mot samma mål. Detta återspeglas också i SKO:s positiva medlemsutveckling, som verkar hålla sig på en stigande kurva. Ett stort tack går till våra aktörer på lokal nivå, som sköter den egentliga medlemsrekryteringen. Vi har dessutom uppdaterat vår kampanj för medlemsrekrytering så att vi, utöver att höja ersättningen för värvning av enskilda medlemmar, nu också uppmärksammar de föreningar som har lyckats särskilt väl med sin medlemsrekrytering. Den här våren har vi ställts inför en ny situation: avtalsförhandlingarna med Sivista (Bildningsbranschen rf) om kollektivavtalet för yrkeshögskolorna körde fast. Därför har OAJ redan ordnat strejker vid flera yrkeshögskolor, och samma linje ser ut att fortsätta. Sivista lade fram omfattande försämringar i förhandlingarna, vilket gjorde att OAJ bedömde att förhandlingarna inte längre kunde fortsättas. Yrkeshögskolorna har aldrig tidigare varit i strejk, men nu har OAJ tyvärr tvingats ta till detta medel och vända sig till medlaren. Det återstår att se hur länge denna situation fortsätter innan parterna når en lösning i arbetstvisten. SKO hade framgång i de OAJ:s fullmäktigeval som hölls i våras. Vi fick sju egna representanter invalda i OAJ:s fullmäktige, vilket visar att vi lyckades aktivera våra egna medlemmar att rösta, men också att medlemmar i andra riksomfattande föreningar röstade på SKO:s kandidater. För andra gången var vi den klara valsegraren bland de yrkesinriktade riksomfattande föreningarna. Detta läsår börjar snart vara avklarat. År för år känns det som om tiden bara går snabbare och juni kommer nästan chockerande tidigt. Sommarens ledighetsperiod är dock helt säkert mycket välkommen och efterlängtad för oss alla. Det är av största vikt att komma ihåg att när arbetsmobilen och dörren till läroanstalten stängs i början av ledigheten, ska de också hållas stängda under hela ledighetsperioden. Det är det enda sättet att verkligen kunna koppla av och återhämta sig efter ett långt läsår. Jag tillönskar dig, SKO-medlem, en trevlig och varm sommarledighet. Ulla ordförande PÄÄKIRJOITUS Firande och strejker Juhlintaa ja lakkoja LEDARE
4 SKOOTTERI Teksti: Konsta Ojanen Kuvat: Mikko Hyttinen SKOn jäseniä Pohjois-Karjalasta juhlatunnelmissa. Kuvassa Ulla, Aini, Anitta, Soile ja Lotta. Juhlapuheen piti Suomen Viron-suurlähettiläs Vesa Vasara. Marja-Elina Löf ja Mikko Hyttinen vaihtoivat kuulumisia jo hyvin organisoidulla menomatkalla. SKOn 80-vuotista taivalta vietettiin Tallinnan auringossa Vuoden 2026 SKO-päivillä vietettiin SKO ry:n pyöreitä juhlia. Vaikka liittomme on jo 80-vuotias, se on pystynyt uudistumaan vuosikymmenestä toiseen ja pysymään jäsenistönsä ajan hermolla olevana edunvalvojana. T allinnaan matkattiin laivalla, jossa päästiin jo lounaan merkeissä vaihtamaan kuulumisia 200-päisen osallistujajoukon kesken. Lyhyen bussimatkan jälkeen olimme hotellissa valmiina juhlavan ohjelman alkuun. Aluksi nautimme D Productionin tanssiesityksestä, jonka jälkeen SKO-päivät avattiin virallisesti puheenjohtaja Ulla Kangasniemen tervetuliaissanoilla. OAJ:n puheenvuoron piti puheenjohtaja Katarina Murto ja juhlapuheen Suomen Viron-suurlähettiläs Vesa Vasara. Kunniajäsenen puheenvuossa Seppo Kinkki muisteli liiton 80-vuotista taivalta. Vaikka puheen
SKOOTTERI 5 Tanssiryhmä D Production ilahdutti yleisöä upealla tanssiesityksellä. Vocal Group Mirt esiintyi juhlaillallisella. SKO-päivät veti salin täyteen yleisöä. vuoroja pidettiin monta peräkkäin, ne olivat kaikki erilaisia ja mielenkiintoisia, tylsää ei tullut! Puheiden jälkeen jaettiin ansiomerkkejä. SKOn ansiomerkillä palkittiin Kristiina Huff ja OAJ:n hopeisen ansiomerkin kultaisin lehvin sai Teija Launiainen. Toinen päivä alkoi koulutusosuudella. Ensin kuulimme sometohtori Suvi Uskin ajatuksia herättävän luennon ”Mitä some tekee meille”. Seuraavaksi kasvustrategi, sarjayrittäjä Anssi Rantanen jatkoi teemaa aiheella ”Keskittymisen tiede ja taide: miten saada asioita aikaan jatkuvien häiriöiden maailmassa”. Lounaan ja iltapäiväkahvien välissä kuulimme vielä kirjeenvaihtaja Petri Sarasteen esitelmän ”Voiko perinteiseen mediaan enää luottaa?. Iltapäivällä päästiin vaihtamaan vapaalle. Osallistujat olivat saaneet valita kolmesta eri retkivaihtoehdosta: panimokierroksen ja oluttastingin Põhjala Beer-pienpanimossa, vierailun KGB-museossa tai Kadriorgin taidemuseossa. Osalla valintana oli myös kylpylähotellimme spa-osastosta nauttiminen tai Tallinnan ostosmahdollisuuksien ja kaupunkitunnelman kokeminen aurinkoisessa säässä. Väki jakautui näihin vaihtoehtoihin yllättävän tasaisesti. Retkien jälkeen oli hieman aikaa hengähtää, ellei osallistunut SKO Seniorit ry:n tai SKOn uusien jäsenten tilaisuuksiin. Niiden jälkeen olikin jo vuorossa juhlaillallinen, jonka lomassa saimme nauttia Vocal Group Mirtin esityksistä. Jälkiruokien päätteeksi juhlatilan SKO 80-vuotta koristeellinen kuvausseinä oli erittäin suosittu. Sunnuntaiaamuna ohjelmassa oli enää rauhallinen aamiainen ja paluu Helsinkiin. Väki mietti jo kovasti, missä SKO-päivät järjestetään taas kahden vuoden kuluttua.
6 SKOOTTERI Teksti: Minna Väyrynen Kuva: Mikko Hyttinen S osiaalipsykologian tohtori, sosiaalisen median tutkija ja verkkohäirinnän ensiapuyksikköä ylläpitävän Someturvan toimitusjohtaja Suvi Uski on perehtynyt erityisesti ihmisen käyttäytymiseen digitaalisissa ympäristöissä. SKO-päivien esityksessään hän toi esille lapsiin ja nuoriin kohdistuvia someuhkia ja sitä, kuinka suuri rooli somella on heidän elämässään. Vanha some ja uusi some Sosiaalisen median alkuvaiheessa some, käytännössä Facebook, vaikutti harmittomalta tavalta pitää yhteyttä kavereihin ja hankkia uusia tuttavuuksia. Tämän päivän somemaailma näyttää aivan toiselta, erityisesti lasten ja nuorten arjessa. Somessa on paljon sellaisia vaaroja, joista vanhan somen “yrttiryhmissä” viihtyvillä aikuisilla ei useinkaan ole realistista käsitystä. Uskin esityksen tavoitteena olikin laajentaa kuulijakunnan ymmärrystä somen nykyisestä luonteesta ja siitä, kuinka se vaikuttaa meistä jokaiseen. Työpäivä somessa Korona eristi ihmiset toisistaan ja lisäsi somen käyttöä. Aikuisilla keskimääräinen somessa vietetty aika vuodessa nousi koronan jälkeen 870 tuntiin. Nuorilla somen käyttö pomppasi 1825 tuntiin, mikä on enemmän kuin ammatillisen opettajan vuosityöaika. Tämä tarkoittaa sitä, että nuori tekee koulun tai opintojensa ja mahdollisten harrastustensa lisäksi vielä ylimääräisen työpäivän, tai paremminkin yön, uuden, ennenkokemattoman koukuttavan somen parissa. Ratkaisu tilanteeseen olisi tietysti somen käytön vähentäminen, mutta jokainen puhelimen omistava tietää, kuinka salakavalan koukuttavalle ja aikaasyövälle polulle somen avaaminen johtaa. Taitavasti rakennetut algoritmit tekevät käytön rajoittamisesta hyvin vaikeaa. Vaarat vaanivat ja algoritmit vievät Hätkähdyttävä tieto on, että Someturvalle ilmoitetuista tapauksista yleisimmät rikokset ovat kunnianloukkaukset ja lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset. Avunpyynnöistä 49 % tulee alle 13-vuotiailta lapsilta, joista nuorimmat ovat vain 6-vuotiaita. Tyypillinen avunpyyntöön johtava tapaus on niin sanottu sextortion, jossa nuorelta kiristetään rahaa uhkaamalla julkaista hänestä tehty kunniaa loukkaava deepfake-video. Video julkaistaan, vaikka nuori maksaisikin vaaditun summan. Näitä videoita jaetaan somessa, ja ne saavat paljon tykkäyksiä. Näin kiristäjä saa haluamaansa näkyvyyttä ja suosiota kanavalleen ja digijätit yhä enemmän tuloja. Tällaista sisältöä on todella vaikeaa, jopa mahdotonta saada täysin pois somesta. EU:n säätely ei riitä turvaamaan yksilön oikeuksia näissä tilanteissa. Näin sextortion arkipäiväistyy ja yleistyy. Nuorten suosima, Kiinassa kehitetty TikTok optimoi koukuttavuuden miljardeilta käyttäjiltä keräämänsä käyttäytymisdatan perusteella. Kukin käyttäjä saa juuri häntä parhaiten koukuttavaa sisältöä. Ajattelemisen aihetta antava ja huolta herättävä tosiseikka on, että Kiina on kieltänyt TikTokin omilta nuoriltaan. TikTokin sijaan kiinalaiset nuoret käyttävät opetuksellista sisältä tarjoavaa Douyin-sovellusta. Suosittu sovellus Snapchat on visuaaliselta ilmeeltään kivan ja viattoman näköinen, mutta sisältää omat vaaransa. Esimerkiksi Ruotsissa rikollisjengit hyödyntävät käyttäjänsä sijainnin paljastavaa Snap Mapia rekrytoidakseen nuoria tekemään rikoksia puolestaan Epäeettiset algoritmit ruokkivat vastakkainasettelua eri ryhmien, esimerkiksi miesten ja naisten, välillä. Pojille ja nuorille miehille algoritmit tarjoavat uskonnollisia ideologioita ja naisvihamielistä materiaalia, esimerkiksi somevaikuttaja Andrew Taten kanavilla. Nuorille tytöille puolestaan tarjotaan ulkonäköön liittyviä sisältöjä kuten iholle vahingollista liialliseen kosmetiikan käyttöön kannustavaa glow-trendiä ja äärimmäisen laihuuden ihannointia. Somessa lapset ja nuoret altistuvat hyvinkin järkyttävälle sisällölle, ilman mitään sensuuria. Pahimmillaan käyttäjänsä suosimaa sisältöä tuottava ja mikrokäyttäytymisdataa tulkitseva algoritmi voi kannustaa masentuneen nuoren tekemään itsemurhan. Tekoäly ja sen avulla tuotettu valesisältö on yhä uskottavamman näköistä. Somessa on helppo tarjota totena täysin valheellista tietoa, uutiselta vaikuttavassa videossa voidaan vaikkapa ilmoittaa sodan alkaneen. Voimme vain kuvitella, millaista pelkoa ja huolta tällaiset “uutiset” lapsissa ja nuorissa aiheuttavat. Luotettava tieto hukkuu somevalheisiin. Mitä opettaja voi tehdä? Uskin näkemys on, että opettajien tulee puolustaa luotettavaa ja oikeaa tietoa sekä ottaa kantaa vastakkainasettelua lisääviin someilmiöihin, kuten tyttöihin ja naisiin kohdistuvaan vihapuheeseen. Metalla on omat arveluttavat arvonsa, joita vastaan tarvitaan opettajien ja muidenkin vastuullisten aikuisten hyviä arvoja ja totuutta. Uski päätti vaikuttavan esityksensä kysymykseen: Pitäisikö some kieltää alle 15-vuotiailta? Sometohtori Suvi Uskin somemaailmaa käsittelevä esitys paljasti, millaisin lonkeroin some koukuttaa ja vaikuttaa meihin. Mitä some tekee meille?
SKOOTTERI 7 Kuvassa sometohtori Suvi Uski. Sosiaalisen median alkuvaiheessa some, käytännössä Facebook, vaikutti harmittomalta tavalta pitää yhteyttä kavereihin ja hankkia uusia tuttavuuksia.
8 SKOOTTERI Teksti: Sirpa S. Bode, Haaga-Helia University of Applied Sciences Christine Schmider, Université Côte d’Azur Internationalisation at Home through COIL From Virtual Exchange to Curriculum-Embedded Practice This article presents a Finnish French Collaborative Online International Learning (COIL) experience implemented within regular language courses, highlighting its pedagogical foundations, institutional anchoring and practical outcomes for students and teachers. COIL is a course-embedded virtual exchange in which students from partner universities collaborate in international teams on clearly defined academic tasks. COIL projects are jointly designed by teachers who align learning outcomes, tasks, timelines and assessment criteria prior to implementation. Students combine synchronous meetings with asynchronous collaboration and produce concrete outputs such as joint presentations, reports or comparative analyses. COIL thus integrates international and intercultural learning into everyday teaching while strengthening disciplinary knowledge, digital collaboration skills and reflective practice. COIL offers an accessible entry point into international academic cooperation. In this case, both Université Côte d’Azur and Haaga-Helia are members of the European University Alliance Ulysseus, which facilitated partner matching through established internal networks. The collaboration originated from a call by the German teachers at Haaga-Helia seeking a partner for an A2-level language project. Following this call, a professor from Université Côte d’Azur initiated contact, enabling a smooth and efficient planning process. K u v a : C h ri s ti n e S c h m id e r COIL: Conceptual Framework and Institutional Perspective
SKOOTTERI 9 Internationalisation at Home and Educational Context From an institutional perspective, COIL contributes to the internationalisation of study programmes by embedding international collaboration directly into existing courses, thereby strengthening curriculum coherence while expanding students’ international learning opportunities. As a form of internationalisation at home, COIL also supports equity and inclusion, as all students enrolled in the course participate regardless of their ability to engage in physical mobility. Across Europe, higher education institutions face growing expectations to internationalise while ensuring pedagogical coherence and meaningful learning outcomes. In language education in particular, internationalisation cannot be limited to physical mobility alone. Internationalisation at home has therefore gained prominence as a complementary strategy that embeds international and intercultural dimensions directly into curricula. Task-Based and Intercultural Learning The pedagogical foundation of the COIL initiative is grounded in taskbased and competence-oriented learning, in which learning is conceptualised as an active and situated process. Tasks are designed to be complex, authentic and professionally relevant, requiring students to collaborate across borders, negotiate meaning and reflect on their learning processes. Intercultural communicative competence is approached as a lived and situated experience emerging from sustained collaboration. Through interaction with international peers, students encounter different academic cultures and communication styles. Structured reflection activities accompany collaborative tasks, enabling the students to articulate learning outcomes related to attitudes, knowledge and skills. Our Finnish French COIL Experience The Finnish French COIL was implemented during the first semester of the 2025/26 academic year and fully integrated into regular courses on both sides (Nice: German Oral Skills for Applied Language students; Helsinki: German 2). It was designed as a semester-long, curriculum-embedded collaboration. The project was based on jointly defined learning objectives and a shared task design. Students worked in mixed international groups using a combination of synchronous and asynchronous formats. Unlike informal tandem exchanges, the collaboration followed a guided, task-based timeline jointly designed and facilitated by both teaching teams. Two synchronous online sessions focused on the themes of Living Environment and Professional Environment. Each instructor prepared the materials for one theme, which were distributed in advance. Sessions combined smallgroup work in mixed breakout rooms with plenary discussions. Outcome The COIL project led to the emergence of a genuine community of practice among the students and teachers. For many students, it represented a first concrete step towards future physical mobility, helping them to imagine themselves studying or working abroad. Working outside their comfort zones fostered confidence in authentic international communication. Several Finnish students reported realising that their academic and communicative skills were fully comparable to those of their international peers. The project also illustrated a tangible form of internationalisation at home, as student groups were themselves highly international, particularly in Nice, bringing together Albanian, Bangladeshi, Hungarian Italian, Maghrebin, Russian and Ukrainian backgrounds. Unexpected technical challenges, notably unstable Wi-Fi connections on the Nice side, further contributed to lived intercultural learning and required flexible adaptation. Student feedback highlighted the motivational impact of engaging in real communicative situations rather than simulated ones, which many described as confidence-boosting. Roadmap and Conclusion Successful COIL implementation requires pedagogical alignment between partner courses, shared learning outcomes, carefully designed collaborative tasks, structured interaction and sustained coordination between teaching teams. One key organisational challenge concerned scheduling, as Finland and France operate not only in different time zones but also within distinct academic calendar structures. Differences in semester start dates, holiday periods and examination schedules required careful coordination to ensure overlapping teaching periods and manageable student workloads. Taking these constraints into account, November proved to be the most feasible period for synchronous online meetings. In the Finnish spring term, March would offer a similarly suitable window for future collaborations. Based on our experience, COIL represents an effective and accessible approach to initiating international collaboration. While it requires careful planning and coordination, particularly regarding scheduling and academic calendars, it offers a straightforward entry point into cross-border cooperation. Moreover, the initial investment in planning and materials quickly becomes sustainable, as structures can be reused and adapted for future exchanges. Overall, COIL provides a practical, scalable and durable model for international academic partnerships.
10 SKOOTTERI Tekoälyn sekoittama – uusia taitoja hankkimassa Tekoälyn käyttötaidoista on vielä vähän aikaa sitten ajateltu tulevaisuuden taitoina. Tulevaisuus on koittanut nopeammin kuin monet opettajat osasivat odottaa. Mitä tämä tarkoittaa opettajan arjessa? T ekoäly on pakottanut monet opettajat ajattelemaan uusiksi opetukseen liittyviä käytäntöjä, kuten arviointia, verkko-opiskelua ja oppimistehtäviä. Alkusäikähdyksen jälkeen on tehty paljon töitä, luettu kirjallisuutta ja käyty koulutuksissa. Sitä huolimatta kysymyksiä on edelleen enemmän kuin vastauksia. Tekoäly vaatii perehtymistä Tekoälyn käyttöön opetuksessa on luotu erilaisia malleja, jotka auttavat esimerkiksi tehtävien suunnittelussa. Malleissa ei kuitenkaan kuvata, millä tavalla tekoälyyn liittyvät taidot tulisi saavuttaa. Samaan aikaan yritysmaailmasta opettajat kuulevat viestin, että tekoälyn osaamista tarvitaan. Opettajilla voi kuitenkin olla epämääräinen tietämys siitä, mitä konkreettisesti tarkoittaa ”tekoälyn osaaminen” työelämässä. Lentoturvallisuuden happimaskisääntöä seuraten opettajan on ensin huolehdittava omasta osaamisestaan, ennen kuin hän osaa opettaa muita. Toisin sanoin, ensin on selvitettävä, miten tekoälyn osaaminen voi tehostaa opetustyötä ja minkälaisia tekoälyn käyttötaitoja opettajalla olisi hyvä olla. Opettajat käyttävät tekoälyä erilaisten rutiinitehtävien suorittamiseen, kuten esimerkiksi monivalintakysymysten tekoon, esittelydiojen luomiseen, kääntämiseen ja videoiden tekstittämiseen. Nämä tehtävät ovat helppoja ulkoistaa tekoälylle, koska se suoriutuu niistä yleensä suhteellisen hyvin, samalla säästäen opettajan työaikaa. Tämä on tekoälyn osaamisen aloitusvaihe: tehtävän suorittamiseen pitää olla tieto oikeasta sovelluksesta ja osaamista kirjoittaa oikea syöte. Rutiinitehtävien luonne on sellainen, että tuloksissa näkyy heti, kuinka hyvin on onnistuttu syötteen antamisessa ja tarvittaessa sitä on helppoa korjata. Käyttötaitoihin on hyvä panostaa Tekoälyn käyttötaitoihin kuuluu ehdottomasti osaaminen käyttää sitä vuorovaikuttamiseen aineistojen kanssa. Tekoälyn hallusinoinnista puhutaan aina, mutta se näkyy enemmän silloin, kun sitä käytetään hakukoneen tapaan ja etsitään vastausta johonkin kysymykseen. Sen sijaan, kun sitä pyydetään vuorovaikuttamaan nimetyn aineiston kanssa, saadut vastaukset auttavat syventymään aineistoon. Sitä voisi vertailla kirjakerhoon, jossa toinen osallistujista on tekoäly. Käyty keskustelu auttaa esimerkiksi sopivan opetusmateriaalin löytämiseen ja opiskelijoille vaikeiden käsitteiden ennakoimiseen. Tekoälyn käyttämisen osaaminen tarkoittaa myös kykyä kriittisesti analysoida omia taitoja, tekoälyn mahdollisuuksia sekä omien taitojen ja työajan järkevää käyttöä. Tämä taito syntyy prosessista. Koulutukset, kirjallisuus ja kollegojen neuvot eivät yksinään riitä luomaan ymmärrystä. Kokeilujen kautta opettaja luo tilanteita, joissa epäonnistumiset ja onnistumiset johtavat tietoiseen tekoälyn käyttöön, jossa päätavoitteena on laadukas työ ja mielekkäät työskentelytavat. Opettajat päivittävät omaa osaamistaan jatkuvasti. Tekoälyn käyttö on yksi osaamisalueista. Ennen kuin opettaja voi opettaa tätä taitoa muille, hänen on ensin hankittava sitä itselleen. Tätä osaamista opettaja hankkii harjoittelemalla ja kokeilemalla. Sillä mitä enemmän harjoitellaan, sitä paremmin osataan. Ei se ole sen kummallisempaa. Copilot. 2025. A digital illustration of a confused and desperate-looking teacher in a classroom. Teksti: Olesia Kullberg, lehtori LAB ammattikorkeakoulu
SKOOTTERI 11 Sudokun oikein ratkoneiden SKOn jäsenten kesken arvomme 5 kappaletta R-kioskin jäätelölahjakortteja kahdelle henkilölle. Lähetä valokuva ratkaistusta sudokusta Skootterin toimitukseen: skootteritoimitus@gmail.com 17.6.2026 mennessä. Voitosta ilmoitetaan henkilökohtaisesti. SKO RY – JÄRJESTÖTOIMINTAA JA KOKOUSUUTISIA Palstalla kerrotaan liiton ajankohtaisista asioista ja toimielinten päätöksistä. Tarkempaa tietoa on saatavilla SKOn verkkosivuilla osoitteessa sko.oaj.fi. Kannattaa seurata myös SKOn somekanavia. SKO-toimijapäivät Tampereella Perinteiset SKO-toimijapäivät järjestetään tällä kertaa Tampereella 22.-23.8.2026. Kutsu ja päivien ohjelma toimitetaan jäsenille vielä ennen kesää. Seuraa sähköpostiasi. Valtuuskunnan syyskokous SKOn valtuuskunnan syyskokous järjestetään 27.-29.11.2026 Akavatalolla. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Hallituksen kokoukset helmi-maaliskuu Keskusteltiin ajankohtaisista edunvalvonnan ja koulutuspolitiikan asioista. Ajankohtaisia olivat erityisesti ammattikorkeakoulujen TES-neuvottelut ja OAJ:n eduskuntavaalitavoitteet. Päätettiin palkita SKO:lle uuden jäsenen rekrytoinut henkilö jatkossa 65 euron S-ryhmän lahjakortilla. Lisäksi jäsenyhdistyksiä palkitaan onnistuneesta jäsenhankinnasta. Yhdistys saa ylimääräisen 300 euron avustuksen, jos se on hankkinut vuoden aikana 10 uutta jäsentä tai uusia jäseniä määrän, joka vastaa 20 % yhdistyksen jäsenmäärästä. Hyväksyttiin vuoden 2025 tilinpäätös ja vuosikertomus. Valittiin vuoden SKOlaiseksi Kirsti Sand. SUDOKU SKOn toimisto lomailee 18.6.-31.7. Hyvää kesää!
12 SKOOTTERI Uudet Uudet valtuutetut valtuutetut esittäytyvät esittäytyvät SKO menestyi hyvin maaliskuussa käydyissä OAJ:n valtuustovaaleissa ja SKOn vaaliliitosta valtuuston nousi peräti 7 valtuutettua. Uudet valtuutetut tuovat OAJ:n toimintaan monipuolisesti osaamista sekä ammatilliselta 2. asteelta että ammattikorkeakoulusta. Skootterin toimitus pyysi jokaiselta SKOn vaaliliiton valtuutetulta lyhyen esittelyn ja esitti heille lisäksi alla olevat kysymykset: 1. Miksi lähdit ehdolle OAJ:n valtuustoon? Mitä asioita haluat valtuustossa edistää? 2. Miten aiot tukea omaa hyvinvointiasi ja palautumista kesän vapailla? Teksti: Atte Korte Kuvassa OAJ:n SKOlaiset valtuutetut Arto, Pauli, Timo, Teija, Krista, Atte ja Jari. ARTO ANETJÄRVI toimii SASKY-koulutuskuntayhtymän pääluottamusedustajana ja Ikaalisten käsija taideteollisuusoppilaitoksen hienopuusepänalan lehtorina. Muotoilijan ammattia hän on täydentänyt MBA tutkinnolla ja puuseppämestarin papereilla. 1. Olen rakentanut yhteistä tulevaisuutta OAJ:n valtuustossa, OAJ:n ja OAO:n hallituksissa sekä SKOn varapuheenjohtajana ja palvelussuhdeneuvojana. Myös Opetushallituksen toimikunnat ovat minulle tuttuja vaikuttamisväyliä. Uskon ja toivon vaikuttavani edelleen OAJ:n valtuustossa ammatillisen koulutuksen arvostukseen ja kehittymiseen. 2. Omasta kunnostani ja hyvinvoinnista pidän huolta liikkumalla harrastusten myötä monipuolisesti ympäri vuoden. KRISTA HEIKKINEN työskentelee Lappia-Koulutus Oy:llä projektipäällikkönä. Työssään hän vahvistaa maahanmuuttajataustaisten kielellisiä valmiuksia ja tukee yrityksiä monikulttuurisessa työympäristössä. Krista opettaa S2-kieltä sekä työelämäja yhteiskuntataitoja kotoutumiskoulutuksissa ja työelämälähtöisissä lyhytkoulutuksissa. Hän tekee maahanmuuttajien alkukartoituksia, arvioi heidän osaamista ja ohjaa tarkoituksenmukaisiin koulutusja työllistymispolkuihin. 1. Lähdin ehdolle, koska haluan olla vaikuttamassa opettajien työn edellytyksiin. Ajan ammatillisen koulutuksen resurssien ja laadun vahvistamista vastaamaan työelämän todellisia tarpeita. Riittävä lähiopetus, toimivat tukipalvelut sekä opettajille aikaa ohjata ja kohdata opiskelijat yksilöllisesti. 2. Hyvinvointiani tuen tekemällä asioita, mistä saan virtaa vanttuisiin: Minulla onkin edessäni elämäni kesä juniorijalkapallon saralla!
SKOOTTERI 13 JARI HOURULA on työskennellyt vuodesta 2009 lähtien Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudassa. Hän toimii siellä kasvatusja ohjausalan lehtorina sekä JUKOn pääluottamusedustajana. Koulutukseltaan Jari on muun muassa yhteisöpedagogi (ylempi AMK), AmO ja AmE. Hän on täydentänyt osaamistaan laajoilla lisäkoulutuksilla. Vuosien varrella hän on toiminut monenlaisissa luottamustehtävissä, joita on listattu hänen verkkosivuillaan (https://jarihourula.carrd.co/). 1. Haluan vahvistaa ammatillisen toisen asteen edunvalvontaa, koska se ei ole riittävällä tasolla OAJ:ssä eikä myöskään OAO:ssa. Toisen asteen vuosityöaikasopimukset vuotavat kuin seulat ja aiheuttavat jatkuvia haasteita viranhaltijoiden ja työntekijöiden arjessa. Sopimusten keskeiset ongelmakohdat on saatava korjattua. Ammatillisen toisen asteen jäsenkato on pysäytettävä ja jäsenmaksu on saatava nykyistä pienemmäksi. 2. Lomailua, lepäilyä ja hyvää ruokaa. ATTE KORTE työskentelee Karelia-ammattikorkeakoulussa Joensuussa oikeusalan lehtorina. Hän on toiminut aiemmin pitkään luottamusmiehenä ja palaa tähän tehtävään jälleen elokuussa. Hän on myös SKO ry:n varapuheenjohtaja. OAJ:n valtuustossa Atella on alkamassa toinen kausi. 1. Haluan olla mukana vaikuttamassa ammatillisten opettajien työehtojen kehittämiseen ja opettajien työssä jaksamisen turvaamiseen. Lisäksi haluan vaikuttaa OAJ:n toimintaan ja järjestön uudistamiseen sellaiseksi, että se on houkutteleva liitto niin nykyisille kuin uusillekin jäsenille. 2. Kesän vietän kotona saaristossa rennosti lomaillen. Pitkät pyörälenkit, uiminen ja metsässä liikkuminen rentouttavat kehon ja mielen. Sadepäivinä on hyvä vaikkapa leipoa herkkuja. KTM TEIJA LAUNIAINEN toimii laskentatoimen lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa. Hän on toiminut luottamusmiehenä ja pääluottamusmiehenä vuosina 2021 ja 2022. Myös työsuojeluasiat ovat Teijalle tärkeitä. SKO ry:n hallituksen jäsen hän on ollut vuodesta 2015 sekä myös eri rooleissa OAJ:n alueja paikallisyhdistyksessä. 1. Tavoitteenani on nostaa esille ammatillisen koulutuksen merkitystä taloudellisen kasvun edellytyksenä, opetushenkilöstön osaamisen varmistaminen sekä riittävät resurssit toteuttaa koulutusta. Työssäjaksaminen ja työhyvinvointi syntyvät työpaikoilla ja sitä toivon myös edistäväni valtuustokaudella. Nyt alkava valtuustokauteni on kolmas kauteni ja tavoitteeni on olla yhtä aktiivinen kuin kahtena edellisenäkin kautena. 2. Kesään vapaajaksoa odotan innolla. Tuleva mökkikausi varmasti auttaa irrottautumaan lukuvuoden rasituksista. TIMO SIRVIÖ on luottamusmies ja palvelumuotoilun lehtori Savonia-ammattikorkeakoulussa. Hän toimii myös SKOn hallituksessa sekä muissa järjestötehtävissä alueja paikallistasolla. 1. Lähdin ehdolle OAJ:n valtuustoon, koska haluan puolustaa kahta keskeistä toisiinsa kytkeytyvää teemaa: koulutuksen rahoitusta ja laatua. Kun opettajalla on riittävästi aikaa keskittyä työhönsä, syntyy paras mahdollinen lopputulos. Laadukas koulutus ja siitä syntyvä osaaminen ovat keskeisiä tekijöitä Suomen kilpailukyvyn turvaamisessa. Minulle tärkeä teema on myös henkilöstön jaksaminen yhä kiihtyvässä työtahdissa ja monimutkaistuvassa työympäristössä. Lisäksi OAJ tarvitsee rakenteellista kehittämistä. Järjestön houkuttelevuutta on vahvistettava ja palveluita sujuvoitettava. 2. Kesällä palaudun liikkumalla luonnossa juosten, pyöräillen ja kävellen. Jaksaminen on edellytys vaikuttavalle edunvalvontatyölle. PAULI VALO on ammatillisen puolen S2-opettaja Helsingin kaupungin palkkalistoilla. Viimeiset viisi vuotta hän on toiminut päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna. Hänen vastuualueinaan ovat lukio, ammatillinen, vapaa sivistystyö ja yhteiset palvelut. Vapaa-ajallaan hän on olen Ope ry:n puheenjohtaja, paikallisen omakotiyhdistyksen sihteeri sekä yli 19 000 opettajan Opettajien edunvalvonta ja professio -Fb-ryhmän yksi ylläpitäjistä. 1. Vuodesta 2019 alkaen olen vaatinut parempaa edunvalvontaa opetusalalle, joten on luonnollista, että valtuutetun tehtävä on tässä asiassa yksi toimintaväylä. Haluan, että OAJ on nykyaikainen ammattiliitto, jossa jäsenten laadukas edunvalvonta on tärkeämpää kuin hillotolpat ja palkkiopestit. 2. Saan itseni ulos työroolista ja edunvalvontahommista tekemällä kaikkea muuta kuin sitä, mitä arkena teen. Kesällä kädessäni on todennäköisesti moottorisaha, grillipihdit, kamera, ratti tai trangia.
14 SKOOTTERI Voiko perinteiseen mediaan enää luottaa? Pitkän linjan toimittaja ja MTV:n kirjeenvaihtaja Petri Saraste käsitteli esityksessään median murrosta. Yhteiskunnassa on yhä enemmän informaatiota ja välillä totuuden erottaminen valheesta voi olla vaikeaa, mikä vuoksi medialukutaidon opettelu on tärkeää. S araste aloitti kertomalla median pitkästä historiasta; sanomalehdet ovat olleet olemassa jo yli 400 vuotta, radio vuodesta 1920 ja televisio vuodesta 1950. Sosiaalinen media on ollut vasta 15–20 vuotta läsnä, mutta muutos on ollut raju. Perinteiset mediat ovat muuttuneet tai muuttumassa toisten tarjoamille alustoille, jolloin ollaan riippuvaisempia sen kontrolloivasta tahoista. Myös kirjeenvaihtajien määrä on vähentynyt, eli paikan päällä eri maassa ei toimi välttämättä medioiden omia toimittajia, vaan aineisto ostetaan muualta tai freelancereilta. Ihmisille tarjotaan erilaisia totuuksia Saraste on nähnyt, miten hybridivaikuttaminen, eli eri keinojen yhdistäminen vaikuttamiseen, on kasvanut. Hybridivaikuttaminen voi olla huomaamatonta; se on esimerkiksi voitu naamioida tavalliseksi keskusteluksi. Seurauksena on se, ettei yksilö erota enää valetta totuudesta. Meihin kohdistuu kyberhyökkäyksiä, disinformaatiota, poliittista vaikuttamista ja niin edelleen. Tämän vuoksi perinteisiin medioihin kohdistuu epäluottamusta, mielipiteitä aletaan pitää totuutena ja totuutta kyseenalaistaa. Paine julkaista nopeasti saa aikaan virheitä. Tästä esimerkkinä Helsingin Sanomien taannoinen uutisointi drone-hyökkäyksistä, joka oli tuotettu tekoälyllä ja julkaisun tarkistamisportaat jäivät ohueksi. Algoritmit vääristävät ja yrittävät herättää tunteita, jotta ihmiset kiinnittyisivät tarjottuun mediaan. Lisäksi on trolleja levittämässä disinformaatiota. Ihmiset saavat siis erilaisia totuuksia kohdennetusti, ja tämä aiheuttaa polarisaatiota. Kokemuksia Ukrainan sodasta Petri oli kirjeenvaihtajana sodan aikana myös Ukrainassa. Hän kertoi, miten uutisiin yritettiin vaikuttaa, ja miten esimerkiksi toimittajien passeista tehtiin kopioita, jolloin venäläiset pystyivät esiintymään ulkomaalaisina toimittajina toisille syöttäen propagandaa. Saraste oli seuraamassa Ukrainassa venäläisten näytevaaleja, ja todisti muun muassa miten sotilaat äänestivät monta kertaa ja nimilistoista puuttui nimiä. Ulkomailla Petrillä oli apunaan niin sanotut fikserit, jotka ovat kontaktihenkilöitä eri maissa. Heidän tehtävänään on välittää tarpeellisia asioita, kuten vuokrata autoja tai hankkia SIM-kortteja tai haastateltavia henkilöitä. Ukrainan sotaa on sanottu ensimmäiseksi SOME-sodaksi; tietoa on valtavasti ja sitä välitetään nopeasti. Molemmilla tahoilla on voimakasta informaatiovaikuttamista. Valtiot järjestävät ”mediamatkoja”. Eri maissa erilaisia haasteita Suomen ja Viron keskeinen ero Sarasteen mukaan on lähtötilanne. Virolla on iso venäjänkielinen vähemmistö, joka seuraa venäläistä mediaa. Suomessa luottamus omaan mediaan on suurempaa ja meillä on enemmän kokemusta informaatiovaikuttamisesta. Virossa on panostettu Suomea enemmän teknologiaan ja kyberturvallisuuteen, Suomessa ennakointiin ja kouluttautumiseen. Yhdysvalloista Saraste oli huolissaan luetun tiedon ymmärtämisestä. Osa ei osaa lukea, ja osa ei ymmärrä monimutkaisempia lauseita. Tällöin läpi menee informaatio, jossa on paljon toistoa ja yksinkertaisia lyhyitä lauseita. Valehtelu tuntuu menevän hyvin läpi. Vuoden 2016 presidentinvaaleissa huomattiin paljon valeuutisia, ja lisäksi valeprofiilit levittivät tunneperäistä viestintää. Samoin vuoden 2016 Britannian brexit-äänestyksen aikaan oli kohdennettua väärän tiedon viestintää, ja faktojen ja mielipiteiden raja hämärtyi. Suomessakin yritettiin vaikuttaa NATO-jäsenyyskeskusteluun kärjistämällä asioita. Mitä opettaja voi Petri Sarasteen mukaan tehdä; tärkeätä on vahvistaa medialukutaitoa ja opettaa lähdekritiikkiä. Lähteenä pitäisi käyttää mahdollisemman monipuolisia medioita. Petri itse kertoi katsovansa aamuisin useamman uutiskanavan ja vertailevan eri tietoja toisiinsa ja olevansa lähdekritiikin kannattaja. Teksti: Susanne Hyttinen Kuva: Mikko Hyttinen
SKOOTTERI 15 Toimittaja Petri Saraste. Mitä opettaja voi Petri Sarasteen mukaan tehdä; tärkeätä on vahvistaa medialukutaitoa ja opettaa lähdekritiikkiä.
16 SKOOTTERI Kansainvälistyminen Kansainvälistyminen kuuluu kaikille kuuluu kaikille Kasvata kansainvälistä ammatillista verkostoasi ja saa uusia oivalluksia omaan työarkeesi. K ansainvälisellä liikkuvuudella on ollut jo pitkään vakiintunut asema korkeakoulujen arjessa. Suurin osa kv-liikkuvuuden aktiviteeteista on suunnattu kuitenkin opiskelijoille, opettajille ja tutkijoille asiantuntijaja tukihenkilöstön jäädessä marginaalisempaan asemaan. Erasmus+-rahoituksella järjestettävät Monimuotoiset intensiivikurssit eli Blended Intensive Programmes (BIPs) tarjoavat hyvän mahdollisuuden lyhytaikaiseen asiantuntijavaihtoon myös asiantuntijaja tukihenkilöstölle. Nimensä mukaisesti BIPiin kuuluu sekä virtuaalinen osuus että fyysisen liikkuvuuden osuus. Virtuaalinen osuus on yleensä muutaman tunnin kestävä online-tapaaminen tai työpaja. Fyysisen osuuden kesto on 5-30 päivää, mutta viisi päivää eli yksi työviikko on tavallisin pituus. Jotta BIP-kurssin voi järjestää, pitää mukana olla vähintään kolme korkeakoulua kolmesta eri Erasmus-ohjelmamaasta. Järjestävä korkeakoulu hakee BIP-rahoitusta omasta korkeakoulustaan. Monikielisyys ja kulttuurien väliset taidot keskiössä Ulysseus Eurooppa yliopisto -verkoston kautta olemme järjestäneet kolme toteutusta monikielisyyteen ja kulttuurienvälisten kompetenssien kehittämiseen keskittyvästä BIP-kurssista kolmessa eri maassa. Kohderyhmänä BIP-kurssillamme on ollut mainitun yliopistoverkoston asiantuntijaja tukihenkilöstö. Kokemuksemme mukaan juuri tämä henkilöstöryhmä voi kokea BIPiin osallistumisen merkityksellisenä. Lyhytaikainenkin vaihto antaa mahdollisuuden kansainvälisen ammatillisen verkoston luomiseen sekä vertaiskeskustelujen avulla oman työn vakiintuneiden käytänteiden uudenlaiseen tarkasteluun. Kaikissa organisatorisissa rooleissa ei ole välttämättä mahdollista päästä käyttämään vieraita kieliä jokapäiväisessä työssä. Myös ryhmän edessä esiintyminen vieraalla kielellä voi olla oman mukavuusalueen ulkopuolella. Kulttuuristen erojen pohtiminen kansainvälisessä ryhmässä voi olla silmiä avaava kokemus, joka tuottaa uusia oivalluksia omaan työarkeen. BIP voi siten toimia sekä ammatillisen että henkilökohtaisen kasvun paikkana. BIP:n järjestelyissä on tärkeää huomioida osallistuvan ryhmän erilaiset taustat, jotta kaikki osallistujat kokevat osallistumisen psykologisesti turvalliseksi. Erilaiset ryhmäytymistä edistävät aktiviteetit heti ohjelman alussa edesauttavat hyvän tiimihengen syntymistä. Kulttuurierot voivat synnyttää yllättäviä jännitteitä osallistujien välille, joihin reagoimiseen järjestäjien on hyvä varautua etukäteen. Järjestäjillä on hyvä olla varasuunnitelmia myös siltä varalta, että joku suunniteltu aktiviteetti ei toimikaan toivotulla tavalla. Onnistunut BIP on hyödyllinen oppimiskokemus sekä osallistujille että järjestäjille, vaikka se vaatii oman mukavuusalueen ulkopuolelle astumista. Teksti:Maarit Ohinen-Salvén, Yliopettaja, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Mirjam Gamrasni, Projektiasiantuntija, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Kuva: Haaga-Helia ammattikorkeakoulun viestintä. Ulysseus Eurooppa-yliopistoallianssi on yksi 73 Eurooppa-yliopistosta. Siihen kuuluu kahdeksan korkeakoulua Espanjasta, Italiasta, Ranskasta, Slovakiasta, Itävallasta, Suomesta, Saksasta ja Montenegrosta. BIP-osallistujia Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa kesällä 2024.
SKOOTTERI 17 Opintoseteli sujuvoittaa nuoren polkua korkeakoulutukseen Sivistys, koulutus ja tasa-arvo sekä yhdessä tekeminen ovat suomalaisuuden supervoimia. Jotta ne ovat sitä myös tulevaisuudessa, meidän on toimittava niiden puolesta joka päivä. M eillä Orpon hallituksessa on tavoitteena avata korkeakoulun ovet mahdollisimman monelle nuorelle. Kun aloitin tiedeja kulttuuriministerinä, tutustuin nuorten opiskeluun liittyvään dataan. Aivan liian monen nuoren polku toiselta asteelta korkeakoulutukseen on viivästynyt. Nuori ei saa opiskelupaikkaa, vaikka halu jatko-opintoihin on vahva. Tämä kuormittaa nuoria mutta myös yhteiskuntaa laajemmin. Todella tärkeää on se, että tuoreen Nuorisobarometrin mukaan peräti 81 prosenttia nuorista haluaa tavoitella korkeakoulututkintoa. Tarvitsemme siis uusia keinoja avata nuorille ovia korkeakoulutukseen. Yksi sellainen on opintoseteli. Mikä on opintoseteli? Nuori saisi sen, jos hän valmistuttuaan toiselta asteelta jää ilman korkeakoulupaikkaa. Opintosetelin avulla nuori voi maksutta opiskella 30 opintopisteen verran opintoja avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Kokeilu on osa laajempaa tavoitetta nostaa koulutusja osaamistasoa sekä sujuvoittaa siirtymiä koulutusasteiden välillä. Samalla se tukee nuorten hyvinvointia, kun jatko-opiskeluun tarjolla on eri vaihtoehtoja. Nuorten viesti on selkeä: opintosetelikokeilu on erityisen tervetullut. Opetusja kulttuuriministeriön verkkokuulemiseen vastasi 4 570 nuorta. Opintoseteliin suhtautui myönteisesti lukiolaisista 96 prosenttia ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelevista 89 prosenttia. Nuoret näkivät opintosetelin keinona kokeilla eri aloja tai suorittaa tavoittelemansa alan opintoja. Pidän tärkeänä, että samalla kun opintoseteli avaa ovia jatko-opintoihin ja se vähentää nuorten hakupaineita. Opin.fi-alustan kautta nuori pääsee hyödyntämään laajasti eri korkeakoulujen tarjontaa. Nuori voi opiskella haluamansa alan opintoja tai kokeilla eri alan opintoja. Opintoseteliin sisältyy myös ohjauspalveluja, jotka tukevat opintopolkua ja sen suunnittelua. Osoitimme opintosetelikokeiluun merkittävän rahoituksen, yli 50 miljoonaa euroa. Kokeilu toteutuu vuosina 2026–2028. Opintoseteli on voimassa kaksi vuotta siitä, kun nuori saa siihen käyttöoikeuden. Kokeilun vaikutuksia, toimiiko seteli ja miten sitä kannattaa kehittää, arvioidaan sen edetessä. Olemme valmistelleet opintosetelin todella ripeästi, noin puolessa vuodessa. Eduskunnan sivistysvaliokunnan käsittelystä riippuu, tuleeko opintoseteli voimaan elokuun alussa vai myöhemmin syksyllä. On ensiarvoisen tärkeää, että opettajat ja opinto-ohjaajat osaavat kertoa nuorille opintosetelistä. Järjestimme muun muassa opoille aiheesta webinaarin, johon osallistui yli 400 opoa. Opintoseteli auttaa rakentamaan jatko-opintopolkuja erilaisissa tilanteissa. Opiskelu ei lopu yhteen epäonnistuneeseen arvosanaan tai pääsykokeiseen. Valmistelemamme korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2040 mukaan koulutus kuuluu kaikille ja tarjoamme mahdollisuuksia koulutukseen erityisesti nuorille. Tässä opintoseteli on yksi keino. Viimeistelyssä olevan vision mukaan yhteiskunta antaa lupauksen maksuttomasta korkeakoulututkinnosta myös vuonna 2040. Mari-Leena Talvitie, Tiedeja kulttuuriministeri Kuvaaja: Henri Korpi
18 SKOOTTERI Ammattikorkeakoulut muutosten pyörteissä Tänä keväänä on jouduttu ensimmäistä kertaa ammattikorkeakoulujen historiassa turvautumaan työtaistelutoimiin Sivistan esitettyä heikennyksiä työehtosopimukseen. Samalla koulutuspolitikan rintamalla tapahtuu paljon, joten koko amk-sektoria koskevia asioita on nyt roppakaupalla. M onen ammattikorkeakoulun opettajien paikallisyhdistys on saanut tänä keväänä päivittää työtaisteluorganisaatiotaan ja kaivaa lakkoliivejä esille. OAJ marssi ulos neuvottelupöydästä, kun Sivista oli ilmoittanut isoista heikennyksistä työehtosopimukseen. Keskeisin niistä oli tekniikan ja liikenteen saatavuuslisä, jonka Sivista halusi sopimuksesta kokonaan pois ja jonka vuoksi kyseisen koulutusalan palkat laskisivat. Tähän OAJ ei suostunut. Asia on toki monitahoinen siksi, että suurinta osaa ammattikorkeakoulujen opettajista kyseinen lisä ei koske, koska muiden koulutusalojen palkat ovat tekniikkaa ja liikennettä matalammat. Kyseessä olisi kuitenkin vaarallinen muutos siksi, että se voisi toistua Sivistan esityksenä seuraavilla sopimuskierroksilla ja koskea puolestaan muitakin opettajaryhmiä. Sivista on esittänyt myös muita heikennyksiä, joista ei kuitenkaan neuvottelujen ollessa kesken ole voitu viestiä enemmän julkisuuteen. Nyt tilanne on johtanut siihen, että neuvotteluosapuolet jatkavat keskusteluita ja asian ratkomista valtakunnansovittelijan toimistossa. Tähän mennessä tulosta ei ole syntynyt. Tilanne on hankala kaiken kaikkiaan, sekä koko amk-jäsenistön että varsinaisten neuvottelujen näkökulmasta. Osa ammattikorkeakouluista on jo ollut päivän mittaisessa lakossa Teksti: Ulla Kangasniemi, Lapin amk ja lakkorintama etenee työtaistelutilanteen jatkuessa. Sivista ilmoitti myös työnantajakohtaisen jäsenmaksuperinnän lopettamisesta työtaistelutilanteen vuoksi, eli sama ikävä Sivistan teatteri jatkuu kuin muutama vuosi sitten. Koulutuspolitiikassa tapahtuu Koulutuspolitiikan rintamalla keskeisin asia lienee korkeakouluvisio, jonka työn ministeriö on saamassa päätökseen. OAJ on ollut työstämässä omaa visiotaan ja vaikuttamassa siten Akavan kautta ministeriön linjauksiin, koska Akavalla on paikka ohjausryhmässä. Silti nyt julkaistuihin visioteksteihin sisältyy vaarallisen löyhiä ilmaisuja konsernirakenteiden hyödyntämisestä tehokkaammin ja niissä annetaan ymmärtää myös rakenteellisten muutosten mahdollisuudesta. Maan hallitus on lanseerannut niin sanotun opintosetelimallin niille nuorille, jotka ovat hakeneet yhteishaussa korkeakoulutukseen, mutta eivät ole kuitenkaan saaneet opiskelupaikkaa. Tämä tarkoittaa opintojen suorittamista avoimen korkeakoulun kautta, mikä voisi mahdollistaa niiden hyväksiluvun myöhemmissä korkeakouluopinnoissa. Avoimen puolen opiskelijat kuormittavat jo parhaillaankin opetusryhmiä niiden koon osalta, koska opettaja ei välttämättä saa heistä opetukseensa mitään lisäresurssia. Jos heidän osuutensa opiskelijaryhmissä kasvaa, se tulisi huomioida opintojakson vaatimassa työmäärässä muuan muassa lisääntyneen arviointityön vuoksi. Korkeakouluopintojen maksullisuus on noussut aika ajoin keskusteluun. Suomi on ollut perinteisesti tunnettu maana, jossa kaikilla on ollut mahdollisuus korkeakoulututkintoon, sosioekonomisesta taustastaan huolimatta. Nyt nämä uudet avaukset korkeakoulutuksen maksullisuudesta huolestuttavat jo pelkästään eriarvoistumisen näkökulmasta. Yliopistot ostoaikeissa Yliopistot ovat jälleen heränneet ostamaan ammattikorkeakouluja, pienen suvantovaiheen jälkeen. Uusimpia virittelyitä on näkynyt Itä-Suomen yliopiston ostoaikeina Kajaanin am
SKOOTTERI 19 mattikorkeakoulun, Savonian ja Karelian suuntaan, mikä tarkoittaisi maan suurimman korkeakoulukonsernin muodostumista. Myös muita avauksia on nähty. Tuleekin mieleen, mitä tapahtuu esimerkiksi niille ammattikorkeakouluille, jotka eivät ole mukana konsernirakenteissa. Miten käy koko korkeakoulukentälle maanlaajuisesti? Löytyykö jatkossa enää yhtä monta ammattikorkeakoulua kuin nyt ja onko nykyinen malli edes lainsäädännön mukaan mahdollinen? OAJ on selvittänyt ammattikorkeakoulujen omistajaohjausta ja sen haasteita. Nyt selvitetään sitä, onko ylipäänsä mahdollista, että yliopiston rehtori olisi ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtaja muun muassa intressiristiriitojen näkökulmasta. Voi myös olla, ettei ministeriö ei ole huolehtinut riittävästä valvontavelvoitteestaan asiassa. Tämän vuoksi OAJ ja Insinööriliitto ovat tehneet kantelun asiasta. Korkeakoulusektorin koulutuspolitiikassa tapahtuu nyt paljon ja aika lyhyellä aikataululla tulee pyyntöjä kommentoida OAJ:n tekemiin lausuntoihin ja muihin asiakirjoihin. Maan hallitus ja vastaava ministeriö haluavat saada asioita nopeasti ratkottua ja käynnistettyä vielä oman hallituskautensa puitteissa. Liialla kiireellä ei ole aiemminkaan saatu asioita hyvällä tavalla kehitettyä – tuskin nytkään. Jäsenhankintakampanja jatkuu vuonna 2026 SKOhon uuden jäsenen rekrytoinut SKOn jäsen saa palkkioksi 65 euron S-ryhmän lahjakortin jokaisesta rekrytoimastaan jäsenestä. SKOn jäsenyhdistykselle, joka on hankkinut vuonna 2026 yhdistykseensä joko 10 uutta jäsentä tai 20 % uusia jäseniä, maksetaan 300 euron ylimääräinen toiminta-avustus. Ilmoita uuden jäsenen rekrytoinnista SKOn toimistoon: elisa.ruponen@outlook.com.
20 SKOOTTERI SKO Senioreiden uusi hallitus (kuvasta puuttuu Väinö Lemponen). Liisa Aarnio luovutti hyvillä mielin SKO Seniorien puheenjohtajuuden Teija Punkille. Kulttuuria, elämyksiä ja yhteisiä lounastapaamisia – SKO Seniorit suuntaa uuteen kauteen Teija Punkin johdolla Etsitkö laadukasta tekemistä, hyvää ruokaa ja iloista seuraa? SKO Seniorit kokoaa meidät yhteen teatterin, musiikin ja retkien äärelle. Vuosikokouksen ja järjestäytymiskokouksen myötä yhdistys suuntaa loppuvuoteen uuden hallituksen voimin. Y hdistyksemme toiminta on suunnattu SKOsta eläkkeelle siirtyneille jäsenille, jotka nauttivat arjen piristyksestä ja muiden kohtaamisesta. Uskomme, että jaettu ilo on paras ilo, ja siksi olemme tehneet osallistumisesta mahdollisimman vaivatonta ja edullista. Teija Punkki uudeksi puheenjohtajaksi Yhdistyksen järjestäytymiskokouksessa Tampereella uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Teija Punkki. Hänen rinnallaan vuosikokouksessa valitussa uudessa hallituksessa vaikuttavat: Kaija Haavisto Arja Hietala Seppo Kinkki Väinö Lemponen Sirkka Parviainen Tuija Salminen Uusi hallitus jatkaa aktiivista työtään elämysrikkaan toiminnan mahdollistamiseksi. Vuosikokous päätti myös pitää jäsenmaksun ennallaan: vuotuinen jäsenmaksu on edelleen maltilliset 28 €. Mitä jäsenyys tarjoaa? Toimintamme ydin koostuu elämyksistä, joihin on helppo lähteä mukaan: Teatteri ja konsertit: Järjestämme retkiä kauden kiinnostavimpiin esityksiin. Lounastapaamiset: Kokoonnumme kerran kuukaudessa nauttimaan hyvästä ruuasta eri paikkakunnilla. Se on oivallinen tapa vaihtaa kuulumisia rennossa ympäristössä. Taloudellinen tuki: Yhdistys osallistuu pienellä panoksella jäsenten osallistumiskustannuksiin, mikä tekee tapahtumista edullisempia. Ota avec mukaan: Kaikkiin tapahtumiimme ovat myös seuralaiset eli avecit lämpimästi tervetulleita. Seuraa tiedotustamme Pysyäksesi ajan tasalla tulevista tapahtumista, kannattaa seurata aktiivisia viestintäkanaviamme. Tiedotamme ohjelmasta Facebook-sivuillamme sekä SKOn verkkosivuilla. Lisäksi jäsenet saavat säännöllisesti kotiinsa jäsenkirjeen, jossa kerrotaan tulevista retkistä ja ilmoittautumisista. ”On hienoa, että voimme tarjota jäsenistölle tukea osallistumismaksuihin ja pitää toiminnan vilkkaana. Meillä kynnys tulla mukaan on matalalla, ja uudet kasvot ovat aina tervetulleita”, hallituksesta todetaan. Tule mukaan viihtymään! Jos et vielä ole jäsen, nyt on mainio hetki liittyä porukkaan ja nauttia jäseneduista sekä hyvästä seurasta. Liittyminen: teija.punkki@skoseniorit.com, tuija.salminen@skoseniorit.com Teksti: Tuija Salminen