Satakunnan Sankarit 1/2018

Yhdistykset luovat hyvinvointia Viihtyisyyttä ja parempia palveluita Tehdään talkoilla! ELY-KESKUKSEN JA LEADER-RYHMIEN TIEDOTUSLEHTI Satakunnan yhdistykset Ihmisten kokoisille ideoille – Hae Leader-rahaa
SISÄLTÖ 3 4 5 6 6 8 9 10 12 12 14 16 16 18 19 20 20 6 8 20 19 TÄ SS Ä LE H D ES SÄ JULKAISIJA Satakunnan ELY-keskuksen, Satakunnan Leader-ryhmien, ProAgria Länsi-Suomen, SataKylien ja Satakuntaliiton yhteinen Megafoni maaseutuohjelman tiedotus Satakunnassa -hanke TOIMITUS, TEKSTIT JA KUVAT (jollei toisin mainita) Mimmi Virtanen, maaseutuohjelman tiedottaja Satakunta TAITTO JA ULKOASU Anna Broholm / PieniSuuri Idea PAINO Eura Print Oy, 2018 KANNESSA Talkoot Lattomeren frisbeegolfradalla. 22 24 26 26 28 29 30 31 32 34 36 Sirkusharrastusta viedään kylille. Lähiruokaa ja ruokamatkailua: kansainvälisellä hankkeella opitaan uutta Uusi laituri helpottaa meripelastustehtäviin lähtöä. Pesiskentän kunnostus käynnisti sukupolvenvaihdoksen urheiluseurassa. Pääkirjoitus Salme Pihlajamaa Kyläasiamies Hanna Ruohola Mihin Leader-rahaa voi saada? HARRASTUSMAHDOLLISUUDET Merikarviasta pesäpallokunta Sirkusta kyliin Laitilalaisten side by side -pyörä Petanque-hallille sosiaalitilat KOKOONTUMISPAIKAT Marjasuon kylätalo rakentuu Veikkojen maja muuttumisleikissä TAPAHTUMAT Leffafestarit Huhtamossa Lauhassa lähiruokafestivaali Martat hakevat uutta kansainvälistymisestä PALVELUT PAREMMIKSI Reposaaren meripelastusasemalle laituri Senioripuisto yhdistää Digiapua palvelupisteeltä JOTAIN IHAN MUUTA Nakkilaan liikennepuisto Riispyyn rannat kuntoon Nuoriso-Leader: Jämijärven pakohuone Veneskosken kesäteatteri Raumalle 87 uutta ystävää NÄIN HAET RAHOITUSTA OTA YHTEYTTÄ TESTAA, voisiko ideasi saada Leader-rahaa! DEPOSITPHOTO
3 PÄ Ä K IR JO IT U S OLETKO SINÄ huomannut, että porukassa syntyy monia uusia ideoita? Tarvitaan vain mahdollisuuksia kohdata muita ihmisiä; tapahtuu se sitten sattumanvaraisesti uimarannalla, nuokkarilla, toripäivillä, varta vasten järjestetyssä ideointi-illassa tai vaikkapa sosiaalisessa mediassa. LENNOKKAIMMISTAKIN AJATUKSISTA syntyy yhteisen pohdinnan tuloksena loistavia toteutuskelpoisia ideoita. Osa ideoista toteutuu ilman rahaa esimerkiksi innokkaiden talkoolaisten voimin, toisien asioiden toteuttamiseksi rahoitus on kuitenkin välttämätöntä. TÄSSÄ VOI auttaa oma Leader-ryhmäsi, jonka tärkeänä tehtävänä on myöntää Leader-rahaa hyville uusille ideoille, joilla saadaan seudulle pysyvää myönteistä muutosta aikaiseksi. Me Leader-ryhmissä uskomme siihen, että Sinulla ja muilla alueen asukkailla on paras tietämys siitä, mitä juuri teidän lähiympäristössä tulisi tehdä, jotta palvelut paranisivat, harrastusmahdollisuudet monipuolistuisivat ja hyvinvointi lisääntyisi. IDEAN TOTEUTUKSESSA tarvitaan monesti yhteistyökumppaneita, esimerkiksi kuntaa, paikallisia asukkaita, yhteisöjä ja yrityksiä. Leader-ryhmä toimiikin usein eri toimijoiden yhdistäjänä ja tietopankkina. Paikallisten verkostojen lisäksi Leader-ryhmät tarjoavat mahdollisuuden tehdä yhteistyötä Euroopan yli 2500 Leader-ryhmän ja niiden alueen toimijoiden kanssa. KAIKKI IDEAT vaativat myös pyyteetöntä tekemistä yhteisen hyvän eteen eli talkootöitä. Talkoot ovat hauska tapa viettää aikaa yhdessä, ideoida uusia tuulia ja tutustua uusiin ihmisiin. TÄMÄ LEHTI tarjoaa useita makupaloja siitä, millaisia ideoita Leader-rahoituksella voidaan tukea. Toivomme, että lehdessä esiintyvien ihmisten innostus tarttuu. Tästä kannattaakin parastaa ne omalle alueelle sopivimmat ideat tai lähteä niiden pohjalta kehittelemään jotain aivan muuta. Tarvitaan vain oman porukan innostusta ja uskoa onnistumiseen – jatkokehittelyyn löytyy apua paikallisesta Leader-ryhmästä. VOIMME KAIKKI olla ylpeitä alueellamme toimivista sankariyhdistyksistä, jotka järjestävät monipuolista toimintaa, palveluja, tapahtumia ja monia muita asioita yhteisen hyvän nimissä. Kiitos teille kaikille ahkerille vapaaehtoisille, jotka mahdollistatte Satakunnan mahtavan maaseudun! Salme Pihlajamaa toiminnanjohtaja Leader Karhuseutu Asukkaat ovat itse alueensa parhaita kehittäjiä LEADER-RAHOITUKSELLA yhteisöt voivat muun muassa kunnostaa tai rakentaa kokoontumispaikkoja, leikkija liikuntapuistoja sekä luontoja lähiliikuntakohteita, järjestää tapahtumia, huolehtia ympäristöstä tai parantaa asuinseutunsa palveluita. On rahoituksella tehty myös perinteenkeruuta, tiedonvälitystä ja kotouttamista sekä ehkäisty yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. TUTUSTU MUIDEN yhdistysten tarinoihin siitä, mitä he ovat Leader-tuella toteuttaneet. Mihin Leader-tukea voi saada? Minulleko? Vai onko sinulla yritys? Lisätietoa maaseuturahaston yritystuista saat Leader-ryhmästäsi.
4 • Satakunnan SANKARIYHDISTYKSET P U H EE N V U O R O USEISSA YHTEYKSISSÄ korostetaan, miten kuntien rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä korostuu tulevaisuudessa. Käytännössä tämä tarkoittaa ennaltaehkäisyyn panostamista. KUNNISSA TÄRKEITÄ ennaltaehkäisevän työn tekijöitä ovat yhdistykset, jotka järjestävät monenlaista liikunnallista aktiviteettia jumpista lentopalloon ja jalkapallosta bocciaan. Yhtä tärkeitä toimijoita ovat kuitenkin myös ne yhdistykset, jotka kokoavat ihmisiä yhteen muulla tavalla. JOUKKOON KUULUMINEN on ihmisen perustarve: tulla hyväksytyksi ja huomioiduksi, kuunnelluksi ja kuulluksi. Erään arvion mukaan yksinäisyydestä on tulossa uusi kansantautimme, joten sen ennaltaehkäisyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota. Monipuolinen yhdistystoiminta luo sisältöä monille erilaisille ihmisille. Koska Suomi on yhdistysten luvattu maa, lähes jokaiselle löytyy jokin omalta tuntuva yhdistys. Jos ei löydy, sellaisen voi aina perustaa itse. ON KUNTIEN ETU, että yhdistykset toimivat aktiivisesti. Ne tuottavat paljon sellaisia palveluita, joita kunnalla ei olisi varaa tai mahdollisuuksia omana työnään tuottaa. Pienet avustukset ja tilojen tarjoaminen ovat panos, jolle pystytään saamaan moninkertainen tuotto, kun niillä luodaan yhdistyksille mahdollisuuudet tuottaa juuri sitä kaivattua ennaltaehkäisevää toimintaa. MONISSA KUNNISSA tämä asia on jo tiedostettu ja yhteistyötä yhdistysten kanssa on pyritty tiivistämään. Eräs hyvä työkalu tähän on yhdistysohjelma, johon yhteisiä tavoitteita ja toimenpiteitä on kirjattu ylös. Yhteistyö kunnan ja yhdistysten kesken vaatii aina työtä, erityisesti kommunikaation parantamista puolin ja toisin, mutta toimiessaan yhteistyö on kultaa: hyvinvoivat kuntalaiset ovat kunnan tärkein voimavara. Hanna Ruohola kyläasiamies SataKylät ry Joukkoon kuuluminen on ihmisen perustarve ”On kuntien etu, että yhdistykset toimivat aktiivisesti.” SataKylät on ollut luomassa yhdistysohjelmia Huittisiin, Eurajoelle ja Harjavaltaan. Yhdistysohjelma on työkalu, jolla kehitetään kunnan sekä kolmannen sektorin yhteistyötä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi.
ID EA ST A H A N K K EE K SI Leader on... toimintatapa, jonka avulla toteutetaan ruohonjuuritason ideoita. Leader-kehittäminen perustuu ihmisten omiin havaintoihin siitä, mitä omassa lähiympäristössä pitäisi tehdä. Leaderin kautta kanavoidaan Suomeen EU:n maaseuturahaston, valtion ja kuntien rahaa, jota vuosina 2014–2020 on käytössä yli 300 miljoonaa euroa. Lisäksi Leader-hankkeilla kootaan seudun kehittämiseen huomattava määrä yksityistä rahoitusta ja talkootyötä. HAKIJANA VOIVAT OLLA rekisteröityneet yhdistykset, oppilaitokset, säätiöt ja kunnat sekä muut julkisoikeudelliset yhteisöt. Ole yhteydessä Leader-ryhmään jo varhaisessa vaiheessa, kun alat suunnitella ideastasi hanketta. Autamme idean kehittelyssä ja tukihaun joka vaiheessa! Leader-rahaa ihmisten kokoisille ideoille Leader-ryhmät tukevat EU:n maaseuturahastosta yleishyödyllisiä yhdistyksiä investoinneissa ja toiminnan kehittämisessä. Erityisesti haluamme kannustaa alueemme asukkaita yhteisölliseen toimintaan. 5 Tuen määrä LEADER-RAHAA VOI hakea määritellyn idean toteuttamiseen oman alueen Leader-ryhmästä. Tukea myönnetään pääsääntöisesti puolet hankkeen kokonaiskustannuksista. Hankkeessa tarvitaan tuen lisäksi myös yksityistä rahaa. Yksityinen raha voi olla esimerkiksi yhdistyksen omaa rahaa, sponsorirahaa tai yhteistyökumppaneilta tulevaa rahaa. Yksityisen rahan osuutta voidaan kattaa myös talkootyöllä. PIENIN MYÖNNETTÄVÄ tuki on 5000 euroa. Poikkeuksena ovat teemahankkeet sekä Nuoriso-Leader. Lue näistä lisää sivulta 33. LEADER-HANKKEELLA TOTEUTETAAN monenlaisia ideoita, jotka parantavat maaseudun palveluja ja viihtyisyyttä. LEADER-HANKKEET LÄHTEVÄT TARPEESTA ja niiden tuloksena syntyy aina jotakin uutta. Yhdistyksen perustoimintaan rahaa ei voi saada. HANKKEIDEN ON OLTAVA yleishyödyllisiä eli tuki ei saa kohdistua harvoille, ennalta määrätyille edunsaajille eikä hankkeen pääasiallinen tarkoitus saa olla taloudellinen toiminta tai voiton tavoittelu. HYÖDYN TULEE KOHDISTUA maaseudulle. Huom! Satakunnassa tukialueen ulkopuolelle jäävät ainoastaan Rauman ja Porin ydinkeskustat.
6 • Satakunnan SANKARIYHDISTYKSET H A R R A ST U SM A H D O LL IS U U D ET Kaveriporukan pesäpalloinnostus herätti henkiin merikarvialaisen junnupesiksen Joukko entisiä merikarvialaisia otti ohjat urheiluseurassa ja luo nyt Merikarviasta pesäpallopaikkakuntaan junioripesistä kehittämällä. Kaikki lähti Kuvaskankaan kentän kunnostamisesta. Tiistain ”höntsäpesisvuorolle” ovat kaikki ikään tai näköön katsomatta tervetulleita, kertovat Noora Elonen ja Tuomas Lähteenmäki. Harrastusmahdollisuudet – tekemistä meille ja muille Leader-hankkeilla lisätään viihtyvyyttä maaseutualueilla. Erilaisia harrastusmahdollisuuksia voidaan tukea mm. urheilupaikkojen ja muiden tilojen kunnostuksen, välinehankintojen tai osaamisen lisäämisen muodossa. Olennaista on, että hanke hyödyttää mahdollisimman suurta joukkoa.
7 K uvaskankaalla pesäpalloa pelaamassa käynyt kaveriporukka kyllästyi huonokuntoiseen kenttään ja päätti laittaa sen kuntoon. – Olemme järjestäneet Kuvaskankaan kentällä jo 8 kertaa pesäpalloturnauksen yhdessä veljeni kanssa. Aluksi oma kaveriporukkani pelasi veljen kaveriporukkaa vastaan, pikkuhiljaa mukaan tuli lisää ihmisiä. Aloimme muutama vuosi sitten pelailla viikoittain ja samalla miettiä, että kyllä mäntyä kasvanut kenttä pitäisi saada kuntoon, kertoo Tuomas Lähteenmäki. Hiekkakenttä raivattiin, sen toiseen reunaan tehtiin beachvolley-kenttä ja päätyyn asennettiin pesäpallon lyöntiverkot. Lisäksi hankittiin harrastusvälineitä ja varastokopin edustalle rakennettiin uusi katsomo. – Katsomo tehtiin täysin talkoilla, samoin rantalentopallokenttä ja metsän raivaus. Kentän pohja oli hyvin säilynyt, suurempia tasoitustöitä ei tarvinnut tehdä, Lähteenmäki kiittelee. Kentän kunnostukseen saatiin Leader-tukea, jota lopulta haki paikallinen urheiluseura Merikarvian Lukko. Alkuun Lähteenmäki ystävineen oli perustamassa omaa yhdistystä. Puskaradion kautta tieto seuran vanhalla pesäpallokentällä tapahtuvasta liikehdinnästä kantautui kuitenkin Lukon toimijoiden korviin. Seuran hallituksen keskuudessa innostuttiin nuorten ideasta, ja tapahtumaketju aiheutti lopulta toivotun sukupolvenvaihdoksen koko urheiluseuran hallituksessa. Lähteenmäki jatkaa nyt toista kautta seuran hallituksen puheenjohtajana. Minipesiksen suosio yllätti Kentälle on kunnostuksen jälkeen saatu runsaasti uusia käyttäjiä. Tuulta alleen on ottanut erityisesti minipesistoiminta, jonka suosio yllätti järjestäjät. Vuonna 2017 minipesisrinkiin tuli mukaan 25 lasta Merikarvialta ja Siikaisista. – Aiomme jatkaa junioritoiminnan kehittämistä. Osa meistä seuran aktiiveista kävi tätä ajatellen myös pesäpalloliiton pelinjohtajakoulutuksen. Aikomus on mennä mukaan Pesäpalloliiton pienpelisarjaan, Lähteenmäki kertoo. Minipesisringille ja taustajoukoille järjestettiin kauden päätteeksi tapahtuma, jossa oli mukana Porin pesäkarhujen pelaajia. Tapahtuma sai suuren suosion. Seuran visio on, että Merikarvialle saataisiin syntymään entistä organisoidumpaa junioritoimintaa. Nyt toimintaa on ollut vain G-junnuikäisille. Pyrkimys on tulevaisuudessa saada useampien ikäluokkien harrastusryhmiä. – Silloin tarvitaan toki enemmän vetäjiäkin. Seuralla ei ole resurssia järjestää aikuisille sitovaa toimintaa, mutta ”höntsävuoro” jatkaa edelleen. Lisäksi jokavuotisen turnauksen ohella pyritään järjestämään muutamia pelejä kaudessa. Kesällä 2017 pelattiin ystävyysottelu Siikaisten Sisua vastaan. – Merikarvialla ei ole samalla tavalla pesäpalloperinteitä kuin naapureilla. Viimeksi hävisimme siikaislaisille, mutta hauskaa oli. Kesällä 2018 toiveena on päästä haastamaan myös muita naapurikuntia. Pesäpallon rinnalle frisbeegolf Merikarvian Lukko järjestää myös frisbeegolfin viikkokisoja Kalpakan vuonna 2016 valmistuneella AA1-tason radalla. – Käytännössä kisoja on 2–3 viikon välein. Frisbeegolf-puolella on oma vetäjänsä. Yhdet isot kisat järjestettiin kesällä 2017 ja myös kesällä 2018 on ajatus tehdä näin, Lähteenmäki kertoo. Lisäksi pyörivät Lukon sulkapalloja salibandyvuorot keskustan urheilutalolla. Erityistä on, että innolla Merikarvian Lukon toimintaa kehittävä ystäväporukka asuu ympäri Satakuntaa. Veri vetää kuitenkin Merikarvialle. – Kuvaskangas on pieni paikka. Täällä on metsästysseura, kylätalo ja sitten tämä kenttä. Tärkeää on, että eloa on saatu jälleen näillekin kulmille, kylällä kasvanut Lähteenmäki korostaa. H A R R A ST U SM A H D O LL IS U U D ET KUKA? Merikarvian Lukko (MeLu), alkuperäiseltä nimeltään Lauttijärven Lukko on perustettu 1945. Kuvaskankaan pesäpallokenttä Lauttijärven kylässä valmistui 1957. MITÄ? Kuvaskankaan metsittyneen pesäpallokentän kunnostus, välinehankinnat ja uuden katsomon rakentaminen. MIKSI? Pesäpalloharrastuksen edistämiseksi Merikarvialla. TUKI Leader Pohjois-Satakunnalta. LIONS CLUB MERIKARVIA rakensi vuonna 2016 Kalpakan pururadan tuntumaan 18 -väyläisen, kansalliset kilpailutoiminnan kriteerit täyttävän frisbeegolfradan. Tavoitteena oli tuoda uusi liikuntaharrastus kaikkien kuntalaisten, erityisesti nuorten, ulottuville. Frisbeegolf on harrastuksena helposti saavutettavissa. Laji sopii lähes kaikille ikään, kokoon, kukkaroon tai taitotasoon katsomatta. Satakunnan alueella on kymmenkunta frisbeegolfrataa, jotka on rakennettu Leader-tuella. SANKARI-INFO Kalpakan frisbeegolfrataankin Leader-tukea merikarvianlukko.sporttisaitti.com
8 • Satakunnan SANKARIYHDISTYKSET H A R R A ST U SM A H D O LL IS U U D ET SATASIRKUS ON Satakunnan ainut sirkustoimintaa tarjoava yhdistys. – Me olemme sosiaalinen sirkus eli emme esiintyvä sirkus, vaikka meillä esiintyvä ryhmä onkin. Tavoitteemme on tarjota sirkusta kaikille, kertoo toiminnanjohtaja Marjo Elomaa. Elomaa on yksi Satasirkuksen perustajista. Nuorena sirkusta harrastanut nainen oli vuosia poissa lajin parista, kunnes löysi sen jälleen Poriin saapuneen sirkusta harrastaneen saksalaisen vaihto-opiskelijan kautta. Sirkuskipinä syttyi uudelleen. – Haudoin ajatusta pari vuotta. Neljän jäsenen kesken perustimme Satasirkuksen vuonna 2014. Aluksi satasirkuslaiset treenasivat Kulttuuritalo Annankatu 6:n tiloissa, Porin kouluilla ja kesäaikaan muun muassa Kirjurinluodossa. Oma tila Porin Harmaalinnasta saatiin loppuvuodesta 2016. – Joka ilta meillä kokoontuu monenlaisia ryhmiä. Laskimme, että kun ryhmien määrä kerrotaan osallistujilla, oli toimintakertoja vuonna 2017 noin 8500. Harrastukselle on kysyntää. Haluamme pitää toiminnan avoimena ja mahdollisena kaikille. Pienimmät harrastusmaksut meillä lähtevät 10 eurosta. Nyt Satasirkus lähtee viemään sirkusharrastusta kyliin Leader Karhuseudulta saadun rahoituksen avulla, jotta muutkin kuin porilaiset voisivat helpommin löytää sirkustelun ilon. – Olemme vakiinnuttaneet toimintaamme ja nyt olemme valmiita viemään pysyvää sirkustoimintaa muuallekin. Etsimme ne, jotka eivät pääse tänne harrastamaan. Tavoite on maakunnan ja kylien vireänä pitäminen sosiaalisen sirkuksen avulla. Hankkeessa luodaan toimintamalli, jolla sirkusosaamista jalkautetaan uusille paikkakunnille ja kylille. Mukana on kahdeksan kylää, joihin ryhmät perustetaan. Tarkoitus on kouluttaa kylien asukkaita toimimaan sirkusohjaajina. Porissa toimiva Satasirkus lähtee viemään sirkusharrastusta kylille. Yhdistys haluaa pitää kylät vireänä sosiaalisen sirkuksen avulla. – Pienemmissä paikoissa harrastusryhmät muotoutuvat varmasti laajemmalle joukolle sopiviksi, vähän isommissa toiminta voi olla kohdennetumpaa, Elomaa pohtii. Muutamia Satasirkuksen ryhmiä Satakunnassa jo toimii. Muun muassa Säkylässä, Eurajoella ja Nakkilassa on kuntien tilausryhmiä. Myös Eurassa ja Raumalla on ollut toimintaa. Sirkuksen iloa Satakuntaan! SANKARI-INFO KUKA? Satasirkus ry MITÄ? Luodaan toimintamalli, jolla sirkusosaamista jalkautetaan uusille paikkakunnille ja kyliin. MIKSI? Sirkusharrastuksen mahdollistaminen muillekin kuin Porissa asuville ja samalla maakunnan vireänä pitäminen sosiaalisen sirkuksen avulla. TUKI Leader Karhuseudulta. www.satasirkus.fi ”Mukana on kahdeksan kylää, joihin ryhmät perustetaan.”
9 SANKARI-INFO IN V ES T O IN T IT U K I H A R R A ST U SM A H D O LL IS U U D ET Side by side -pyörällä vaikka kesäkahvilaan Laitilan Nuorisoverstaan side by side -polkupyörä parantaa erityisryhmien ja ikäihmisten mahdollisuuksia liikkumiseen. Moni liikuntarajoitteinenkin voi päästä pyöräkyydillä asioille ja kokea vauhdin huuman. SÄHKÖAVUSTEISESSA SIDE BY SIDE -PYÖRÄSSÄ on kaksi rinnakkaista paikkaa. Kuski huolehtii ohjauksesta ja jarruista, vierustoveri auttaa polkemisessa. Laitilalaisille erityisryhmille ja ikäihmisille suunnattu erikoispolkupyörä on tarkoitettu kaikkien kuntalaisten käyttöön. Idea pyörän hankkimisesta nousi Nuorisoverstaan naapurissa, Monipalvelukeskus Palkeessa. Työja päivätoimintaa muun muassa kehitysvammaisille ja mielenterveyskuntoutujille tarjoava Palke tekee säännöllisesti yhteistyötä nuorisoverstaan kanssa. – Meillä on aikaisemmin ollut pari kertaa viikkovuokrassa vastaava pyörä Turun kaupungilta. Pyörä on ollut asiakkaiden keskuudessa menestys. Sellaisetkin henkilöt, jotka eivät liiku ollenkaan, innostuivat pyöräilemään. Varauslista on ollut joka kerta aivan täynnä, eivätkä kaikki halukkaat ole saaneet pyörää käyttöönsä, kertoo käsityöohjaaja Sonja Laine Monipalvelukeskus Palkeesta. Ulkoilun ja liikkumisen lisäksi Laitilan oma pyörä mahdollistaa kahdenkeskiset juttutuokiot. Yksinkertaisuudessaan siirtymät paikasta toiseen helpottuvat. Laine katsoo, että pyörä tarjoaa mahdollisuuksia erityisryhmien lisäksi ikäihmisille. – Monet vanhukset, jotka asuvat yksin harvemmin ulkoilevat. Moni ei ole pyöräillyt vuosikymmeneen. Nyt omaiset voivat tehdä heidän kanssaan pyöräretken vaikka Untamalan kesäkahvilaan. Palke vastaa pyörän varauskalenterista. Yhteyttä ottamalla pyörän voi varata käyttöön täysi-ikäinen henkilö. KUKA? Laitilan Nuorisoverstas ry MITÄ? Sähköavusteisen side by side -pyörän hankkiminen tarvikkeineen. MIKSI? Jotta laitilalaiset erityisryhmien edustajat ja ikäihmiset pääsisivät liikkumaan ja asioille polkupyöräillen. TUKI Leader Ravakalta. ”Sellaisetkin henkilöt, jotka eivät liiku ollenkaan, innostuivat pyöräilemään.” Työtoiminnanohjaaja Sonja Laine (vas.) ja Nina Niemi testaavat side by side -pyörää. Niemi kertoo, että hän on päässyt testaamaan aikaisemmin lainapyörää.
10 • Satakunnan SANKARIYHDISTYKSET S iitä, että petanque tuli osaksi Euran Raikun toimintaa vuonna 2006 saa syyttää yksinomaan Euran urheilutalon vesijumpan päättymistä. – Pohdimme siinä kuuden miehen kesken, että mitäs nyt. Urheilutalolla yrittäjänä toiminut seuramme jäsen sanoi, että alkakaahan pelata petanqueta. Ensimmäinen kysymys oli, että mitä se on, muistelee Euran Raikun puheenjohtaja Hannu Aaltonen naurahtaen. Petanquehallille saunatilat – Eurassa houkutellaan lajin pariin uusia harrastajia Euran Raiku ehosti teollisuusalueen keskellä sijaitsevaa petanquehalliaan rakentamalla esteettömät saunaja kokoustilat. Toive on, että petanquen löytäisi yhä useampi harrastaja, sillä laji sopii jokaiselle. Heinäkuussa 2018 kisataan jo neljännet Euran Raikun järjestämät SM-kisat. Viikon kestäviin kisoihin tulee noin 800 pelaajaa ympäri Suomea. Kisa pidetään Kauttuan koululla. SANKARI-INFO KUKA? Euran Raiku ry (EuRa) on kilpaurheiluseura, jonka lajeja ovat lisäksi mm. lentopallo ja yleisurheilu. Seuran tavoitteena on edistää urheiluja liikuntaharrastusta paikkakunnalla kaikenikäisten ja kaikenkuntoisten keskuudessa. MITÄ? Petanquehallin kehittäminen esteettömäksi yhdistysten kokoontumisja harrastustilaksi. MIKSI? Jotta saadaan kokoontumistilat seuralle ja muille alueen yhdistyksille ja samalla voidaan houkutella lisää harrastajia petanquen pariin. TUKI Leader Pyhäjärviseudulta. www.euranraiku.fi Tiesitkö? PETANQUE ELI petankki on kuulapeli, jota pelataan lähes kaikkialla maailmassa. Nykyisen muotonsa peli sai vuonna 1910, mutta sen juuret ovat tuhansien vuosien takana muinaisessa Egyptissä. Petanque on suosittua erityisesti Ranskassa ja Espanjassa Lähde: www.petanquefinland.com H A R R A ST U SM A H D O LL IS U U D ET
IN V ES T O IN T IT U K I ”Yhdistykset ovat tärkeä voimavara alueensa kehittämisessä ja asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä. Vireän yhdistystoiminnan ansiosta asukkaiden elämänlaatu maaseudulla paranee ja asukkaille mahdollistuvat monet palvelut, joita ei muuten olisi. Leader-hankkeiden avulla yhdistykset voivat esimerkiksi kunnostaa ja rakentaa uusia harrastusja lähiliikuntapaikkoja. Tärkeää on, että toiminta on yleishyödyllistä ja palvelut ovat kaikkien käytettävissä ja hyödynnettävissä. Kun jotain uutta tehdään ja toimintaa kehitetään, mahdollistaa se myös uusien toimijoiden saamisen mukaan harrastustoimintaan. ” Elina Haavisto , Leader Pyhäjärviseutu MARKUS AALTONEN, 100, on tuttu näky Euran Raikun petanquehallilla. Nuoremmilleen hänellä olisi useampikin neuvo annettava, yksi olennainen liittyy liikuntaan. – Liikunnallinen elämäntyyli pitää virkeänä. Nuoresta asti on tehty töitä ja liikuttu. Moni jättää liikkumisen kokonaan, kun sohva houkuttaa liikaa. Minä lähden liikkeelle joka päivä, enkä välitä siitä, että olen huonossa kunnossa, Aaltonen sanoo. Petanqueta hän käy pelaamassa viikoittain ja on monesti voittajajoukkueessa. Aaltonen on osallistunut myös lajin SM-kilpailuihin. Ahkerasti vesijuoksua ja talvella avantouintia harrastava mies on esikuva monille. Ajokorttikin mieheltä vielä löytyy. – Vesijuoksu on helkutin hyvä liikuntamuoto. Noin 30 minuuttia kerrallaan juoksen. Siinä ei helposti loukkaa. Aikaisemmin seuralla oli tiloissa kuormalavojen valmistusta, mutta kun kannattamattomaksi käyneestä toiminnasta luovuttiin, päätettiin tila ottaa muuhun käyttöön. Seitsemän vuotta myöhemmin rakennettiin petanquehalli Fankkeen teollisuusalueelle seuran omistamaan hallitilaan. Petanquella on nykyään vankka suosionsa Eurassa ja hallilla käy säännöllisesti pelaamassa noin 60 jäsentä. Lisäksi hallia käyttää kehitysvammaisten ryhmä sekä satunnaisesti koululuokat liikuntatunneillaan. Petanqueseuroja on Satakunnassa Raikun lisäksi Porin seudulla ja Raumalla. Länsi-Suomen yhteistyöalueella on toimintaa muun muassa Loimaalla, Turussa ja Mynämäellä. – Tilat on kuitenkin melko ainutlaatuinen juttu, harvalla on omaa sisähallia. Tila lämpiää ilmanlämpöpumpuilla, Aaltonen kertoo. Petanquehallin ehostus tuli ajankohtaiseksi, kun katto alkoi vuotaa. Koska remonttia piti kuitenkin tehdä, ideoitiin seurassa, miten muuten hallia ja sen ympäristöä voisi kehittää. Nyt 400 jäsenen seura on rakentanut lähes kokonaan talkoovoimin saunaja kokoustilat hallin kylmänä olleeseen varastotilaan. Sosiaalitilat tehtiin niin omaan kuin muidenkin paikallisten yhdistysten käyttöön. Saunatilojen laittamiseen saatiin Leader-tukea, mutta samalla innostuksella hallia on kunnostettu muutenkin. Katon laiton lisäksi tehtiin rakennuksesta houkuttelevampi uudella ulkolaudoituksella. Raikussa uskotaan uusien saunaja kokoustilojen houkuttelevan lisää väkeä myös petanquen pariin. – Petanque sopii lajina jokaiselle, myös esimerkiksi pyörätuolilla kulkeville. Tiloista muokataan esteettömät. ”Minä lähden liikkeelle joka päivä” H A R R A ST U SM A H D O LL IS U U D ET 11 Leader-asiantuntija vastaa
12 • Satakunnan SANKARIYHDISTYKSET Kokoontumispaikat – oma paikka lisää yhteisöllisyyttä Leader-tuella voidaan esimerkiksi rakentaa, ostaa tai remontoida kylätalo, muu yhteinen kokoontumistai harrastustila sekä hankkia sinne tarvittavia kalusteita ja muita varusteita. K ylältä puuttuu tilat, tehdään itse. Näin päätettiin vuonna 2015 Marjasuon Metsästysseuran, Marjasuon Pienviljelijäyhdistyksen sekä Karvian Perinnejuoman kesken. Nyt kolmikko viimeistelee yhdistyksille yhteisiä harrastusja kokoontumistiloja Sarvelan kylässä, noin 10 kilometriä Karvian keskustasta pohjoiseen. Asia lähti etenemään, kun yhdistyksille selvisi, että projektiin voi saada Leader-rahoitusta. – Aina on puhuttu, että oma tila pitäisi olla. Etenkin lihankäsittelylle on nykyisellä majallamme aika heikot tilat. Pienviljelijäyhdistyksellä on paljon yhteisiä koneita, nyt saadaan niillekin säilytyspaikka, kertoo Tomi Alatalo Marjasuon Metsästysseurasta. Jo 10 000 tuntia talkoita Kylätalon paikaksi valikoitui metsäinen omassa rauhassa oleva tontti, jolla oli valmiiksi maalattiainen hallirakennus. Rakennusta on kunnostettu niin, että nyt se kätkee sisäänsä riistankäsittelytilat kylmiöineen, saunan ja pukuhuoneen sekä harrasteja varastotilaa – sahdin valmistustiloja unohtamatta. Tontille siirrettiin kesällä 2017 lahjoituksena saatu 1800-luvun hirsirakennus varsinaisen kylätalon virkaa toimittamaan. Siirto-operaatio oli melkoinen, sillä talo siirrettiin kokonaisena. Tontille on tehty kaikki viemäröinnit, vedetty sähköt ja porattu maalämpökaivo. Lähes kaikki on saatu hoidettua kylän osaavan porukan voimin. Talkootunteja on kertynyt kylätaloprojektin sihteerinä toimivan Teija Keisalan mukaan jo ainakin 10 000. – Kaikki tekevät sydämellään töitä yhteisen hyvän eteen. Puuhaa riittää niin, ”Oman kylän hanslankarit” tekevät talkoilla yhteistä paikkaa Kolme yhdistystä rakentavat Karvian Sarvelassa yhteistä tilaa, Marjasuon kylätaloa. Kokonaisuuteen kuuluu maalattiaisesta hallista tehty harrastetila, viereen siirretty 1800-luvun hirsitalo ja uusi kodikas grillikota. Tontille on muun muassa tehty viemäröinnit, vedetty sähköt ja porattu maalämpökaivo – lähes kaikki talkootyönä. Tarpeettomana ollut hirsirakennus ”Ylitalo” siirrettiin kokonaisena uudelle paikalleen Marjasuon kylätalon virkaa toimittamaan. Edessä on vielä niin lattioiden, vessojen kuin ikkunoidenkin laitto. K O K O O N T U M IS PA IK A T T EI JA K EI SA LA
13 että toinen mokoma voi vielä tulla. Onni on, että omasta kylästä löytyy monen alan osaajia ja hanslankareita. Yrittäjiä on paljon mukana. Aina auttaa asiaa, kun on kokemusta rakennusja kunnostusprojekteista, Keisala sanoo. – Parhaimmillaan töissä on ollut kerralla 10 konetta. Sahdinvalmistusta ja riistankäsittelyä rinta rinnan Jokainen yhdistys on saanut äänensä kuuluviin projektin alusta saakka. – Ketään ei jyrätä, vaan jokainen yhdistys on tasapuolisesti edustettuna kylätalotoimikunnassa. Ei yksi yhdistys pysty kaikkea tekemää, yhteistyötä tarvitaan, Keisala korostaa. Tuorein kolmikosta on Karvian Perinnejuoma ry, joka on perustettu 2014 sahdinvalmistusperinteen säilyttämiseksi. Kun ei ole metsästyskausi, harrastetiloissa tehdään sahtia. Sekä Keisala että Alatalo toimivat sahtiyhdistyksessä. – Hankimme isot kunnolliset sahtipadat, 200–300 litraa voidaan kerralla valmistaa. Kylmiö ja kellari ovat tulevaisuudessa niin metsästäjien kuin meidänkin käytössä. Väliaikaiset tilamme ovat olleet Tomin äidin autotallissa, Keisala naurahtaa. ”Haitari soimaan ja kahvia tippumaan!” Tarkoitus on oman käytön lisäksi vuokrata kylätaloa juhlia ja erinäisiä tilaisuuksia varten. 100 neliön kylätaloon saa pystyyn noin 30 hengen pirskeet. Pihassa on myös grillikota, joka on toiminut muun muassa talkooväen ruokaja taukopaikkana. Kodan runko ja ikkunat saatiin lahjoituksena. Teija Keisala kertoo, että Sarvela on aktiivinen kylä, jossa kyläiltoja on järjestetty kylätalon puuttuessa kyläläisten olohuoneissa. Oman kylätalon myötä voidaan monipuolistaa tekemistä niin, että saataisiin asukkaat useammin kerääntymän yhteen. – Kun ollaan jonkun kotona, se karsii aina porukkaa. Nyt kun olemme kokoontuneet harrastetilalle kyläiltoihin pienviljelijäyhdistyksen johdolla, mukaan on tullut ihan uusia osallistujia. Tavoite on kylätalon myötä innostaa kaikki mukaan ja madaltaa kynnystä osallistua yhteisiin juttuihin ja lähteä niitä järjestämään. Haitari soimaan ja kahvia tippumaan! K O K O O N T U M IS PA IK A T ”Oman kylän hanslankarit” tekevät talkoilla yhteistä paikkaa KUKA? Marjasuon Pienviljelijäyhdistys, Marjasuon Metsästysseura ja Karvian Perinnejuoma ry. Monet kyläläisistä toimivat useassa yhdistyksessä, joten yhteistyö on luontevaa. MITÄ? Rakentavat yhteisen kylätalon harrasteja saunatiloineen kaikkien yhdistysten käyttöön. MIKSI? Saadaan paikka harrastustoiminnalle ja samalla luodaan edellytykset kylätoiminnan rikastamiselle ja yhteisöllisyyden lisäämiselle kylässä. TUKI Leader Pohjois-Satakunnalta. – Rakennamme homman niin, että kaikkia kolmea rakennusta (kylätalo, harrastetila, kota) voidaan käyttää yhdessä tai erikseen. Karviassa on muutamia vuokrattavia vastaavia tiloja, niillä on todella kova käyttöaste. Uskon, että kysyntää myös Marjasuon kylätalolle tulee olemaan. Täällä saa olla omassa rauhassa ja vaikka huutaa, ketään ei häiritse, Tomi Alatalo selittää. ”Kaikki tekevät sydämellään töitä yhteisen hyvän eteen.” SANKARI-INFO www.marjasuonms.com/kylatalo
14 • Satakunnan SANKARIYHDISTYKSET E urajoen Veikkojen vuonna 1980 valmistunut maja oli alkuperäisessä kunnossaan eikä rakennusta vuosiin käyttänyt edes seura itse. Kesäkuussa 2017 avajaisiaan vietti Leader-tuen turvin kunnostettu, totaalisen muodonmuutoksen läpi käynyt maja. – Maja on seuran sydän, mutta se oli todella vähällä käytöllä. Saunaa ja suihkua ei voinut käyttää, maja oli synkkä ja sisäilma tunkkainen. Pelkäsimme, että remontin yhteydessä löytyy kosteusvaurioita, onneksi näin ei kuitenkaan ollut, kertoo urheiluseuran puheenjohtaja Hanna Tuominen. – Tuki oli valtavan iso asia meille. Saatoimme tehdä kunnon remontin, laitoimme saunaosaston ja keittiön kuntoon. Nyt on uudet pinnat, kaikki on laitettu uusiksi, Tuominen iloitsee. Majan uuden ilmeen suunnittelu lähti käyntiin ”toiveidentynnyristä”, joka luovutettiin sisustussuunnittelija Outi Aholle. Aho loihti avaran ja viihtyisän ilmeen. – Käyttötarkoituksen kautta lähdettiin suunnittelemaan. Jokainen sai tuoda omia ideoitaan. Toiveina oli mm. rennompi oleskelutila, kunnon kokouspöydät sekä nuorisolla tietysti iso telkkari. Remontista vastasivat ammattilaiset, mutta silti majalla tehtiin euvelaisten voimin yli 500 tuntia talkoita. KunnostusproEurajoen Veikkojen huonossa kunnossa ja vähällä käytöllä ollut maja sai uuden elämän. Nyt kehtaa kokoustaa, viettää illanistujaisia ja saunoa treenien jälkeen. Liikunnalliseen elämään kannustavassa seurassa uskotaan uudistuneen majan lisäävän myös läheisen pururadan käyttöä. Veikkojen maja muuttumisleikissä Majaan saatiin remontilla lisää tilaa. Iso takka sai lähteä ja tilalle hankittiin pienempi. Lisätilaa saatiin myös purkamalla vanha varastokoppi ja ylisuuret vessat. Ennen saunaan oli käynti vain ulkokautta, nyt saunaosastolle pääsee suoraan tuvasta. Keittiöstä tuli valoisampi ja hääräämistilaa saatiin lisää. Tiskatessa voi nyt lueskella seuran historiasta kertovia lehtileikkeitä. K O K O O N T U M IS PA IK A T
15 OMAN PAIKAN hankkiminen on monelle yhdistykselle suuri ponnistus. Kokoontumispaikasta huolehtiminen vaatii niin rahaa kuin aikaakin. Siksi on hienoa huomata, että yhä useammin yhdistykset toimipaikkaa kunnostaessaan tai hankkiessaan tekevät yhteistyötä alueen muiden toimijoiden kanssa. Kokoontumispaikan kunnostaminen tai rakentaminen on loistava mahdollisuus rakentaa yhteisöllisyyttä ja lisätä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Projektiin voi helposti osallistua jokainen oman osaamisalueensa ja tietämyksensä kautta, sillä tekemistä on tarjolla usein jos jonkinlaista. Talkoissa tulee naapureistakin tutumpia ja uudet toimijatkin pääsevät mukavasti sisään toimintaan talkoiden kautta. Yhdessä salin seiniä maalatessa tulee vaikka saatua vielä herkullinen talkoopiirakan resepti kotiinviemiseksi. Valmistuttuaan tai uusilla parannuksilla varusteltu oma paikka lisää myös jatkossa yhteistä tekemistä ja vähentää reppuelämää. Hankkeen vaikuttavuus voi tulla esiin vasta vuosienkin jälkeen. Leena Saloniemi Leader Pohjois-Satakunta jekti olikin omiaan lisäämään yhteishenkeä. Uudistunut maja on tuonut mahdollisuuksia myös Eurajoen alueen muille toimijoille, sillä vastaavia kokoustai saunapaikkoja ei juuri ole. Veikoissa uskotaan, että uudistettu maja lisää myös Veikkojen tenniskentän ja kunnan pururadan käyttöä. Paikka soveltuu esimerkiksi lasten ja nuorten päiväleirien pitämiseen. – Seuramme haluaa edistää liikunnallista elämäntapaa. Kilpaurheilu on tietysti osa seuraa, mutta tärkeämpää on mielestämme massojen liikkeelle saaminen. Kun lapsena oppii liikkumisen, se jää helpommin elämään. KUKA? Eurajoen Veikot ry on perustettu 1932. Pitkään historiaan on mahtunut monenlaisia lajeja, nykyään keskitytään mm. yleisurheiluun, suunnistukseen, pesäpalloon ja hiihtoon. MITÄ? Seuran majan kunnostaminen. MIKSI? Kerhoja saunatilojen saaminen seuran itsensä sekä muiden eurajokelaisten käyttöön. TUKI Leader Ravakalta. www.eurajoenveikot.fi EuVe:n hallituksen sihteeri Päivi Tähtinen, puheenjohtaja Hanna Tuominen ja remonttihankkeesta vastannut Matti Mikkola ovat iloitsevat remontoiduista tiloista. Tiesitkö? LEADER-TOIMINTA tuli Suomeen 1996. Tämän jälkeen kylätaloja ja kokoontumispaikkoja on Satakunnassa Leader-tuen turvin kunnostettu sekä rakennettu yli 160! SANKARI-INFO ”Paikka soveltuu esimerkiksi lasten ja nuorten päiväleirien pitämiseen.” K O K O O N T U M IS PA IK A T Leader-asiantuntija vastaa
16 • Satakunnan SANKARIYHDISTYKSET Tapahtumat – elämää kylille! Leader-tukea voi saada uuden tapahtuman järjestämiseen tai tapahtuman uudistamiseen. Hankkeissa edellytys on aina, että syntyy jotain uutta. Myös jatkuvuus on otettava huomioon. K olmen maakunnan rajalla, vajaa parikymmentä kilometriä Huittisista peltojen keskellä on muutaman sadan talouden kylä. Kylällä on kirkko ja seurantalo. Täydellinen paikka järjestää kansainvälinen elokuvafestivaali. Näin ajatteli Huittisten Huhtamosta kotoisin oleva helsinkiläinen elokuva-alan ammattilainen Pekka Ollula. Hänen visionaan oli tuoda elämää kylälle ja pitää elämää kylästä: nostaa kotikylä Huhtamo maailmankartalle. Historian ensimmäinen Huhtamo International Film Festival järjestettiin heinäkuussa 2017. Filmifestivaalin järjesti Elävien kuvien -yhdistys, jonka hallituksen puheenjohtajana Pekka Ollula toimii. Leader JoutAbbahittejä ja heinäsirkkoja – leffafestarit herättivät Huhtamon eloon Neljä päivää, vajaa 30 elokuvaa ja lyhytelokuvaa, kirkko ja pirtti. Huhtamo International Film Festival kahmi kävijöitä, kun yhden miehen visiota lähti toteuttamaan koko kylä. Idean elokuvien esittämiseen kirkossa Pekka Ollula sai osallistuttuaan elokuvanäytökseen kirkossa Transylvanian elokuvafestivaaleilla Romaniassa. TA PA H T U M A T
17 senten reitti myönsi yhdistykselle ensimmäisten elokuvafestivaalien järjestämiseen Leader-tukea. Monipuolinen elokuvatarjonta houkutteli Huhtamoon neljän päivän aikana läheltä ja kauempaa 1 500 ihmistä. Uusi kulttuuritapahtuma oli täysin maksuton Huittinen–Huhtamo-bussikuljetuksia ja osin myös ruokatarjoiluja myöten. Festivaalivieraita hemmoteltiin mm. kokonaisella palvatulla sialla ja kasvishernekeitolla. Festivaalin yhteydessä oli mahdollisuus päästä maistamaan myös Suomessa kasvatettuja heinäsirkkoja. Lapsille oli ohjelmaa kakarakinon ja sirkustaiteilun merkeissä. Huhtamossa tapahtumaa järjestämässä olleiden vapaaehtoisten yhteisen asian synnyttämä yhteenkuuluvuuden tunne oli käsin kosketeltavissa. Mukana oli talkoolaisia Huhtamosta ja muista Huittisten kylistä sekä Helsingistä saakka. Paikalliset asukkaat avasivat ovensa kauempaa tulleille festarivieraille ja majoittivat pitkämatkalaisia kodeissaan. Tarjolla oli majoitusta myös pellolle pystytetyssä tilapäisleirinnässä. Elokuvia näytettiin sekä Huhtamon kirkossa että Honkapirtillä. Yksi mieleenpainuvimmista hetkistä festivaalin aloituspäivänä oli Kirkkokinossa yhteislauluna raikunut Abba-hittikimara Mamma Mia karaoke-version tahtiin. Moni tämän päivän suurtapahtuma on lähtenyt pienestä. Huhtamokin aikoo tavoitella tulevaisuudessa paikkaa elokuvajuhlien kärkikahinoissa, ja kasvaa kaikkien tuntemaksi tapahtumaksi. KUKA? Elävien kuvien ry MITÄ? Kansainvälisen elokuvafestivaalin järjestäminen Huittisten Huhtamossa. MIKSI? Kyläelämän elävöittämiseksi, Huhtamon kylän tunnettuuden lisäämiseksi sekä rakkaudesta elokuvaan. TUKI Leader Joutsenten reitiltä. ERILAISET TAPAHTUMAT maaseudulla tuovat yhteen nykyisiä ja entisiä asukkaita. Suunnittelu ja järjestely luovat yhteisöllisyyttä, joka huipentuu yhdessä koettuun onnistumiseen filmifestivaalien, lähiruokatapahtuman tai vaikka paikallisten yrittäjien kevättapahtuman muodossa. Tapahtuman järjestäminen ja siihen liittyvä talkootyö antaa mahdollisuuden olla osa yhteisöä myös niille, jotka ottavat mielellään osaa yhdessä tekemiseen projektiluonteisesti. Leader-rahoituksen tarjoama taloudellinen tuki antaa järjestäjälle selkärankaa. Rahoitushakemuksen jättö kannattaa tehdä hyvissä ajoin ennen itse tapahtumaa, silloin asioiden hoito sujuu mallikkaasti hyvässä järjestyksessä. Onnistunut, Leader-rahoituksella käynnistetty tapahtuma jää toivottavasti elämään paikkakunnan tapahtumatarjontaan pitkäksi aikaa. Eeva Raukko, Leader Joutsenten reitti Leader-asiantuntija vastaa Heinäsirkat olivat kokeilemisen arvoinen festariherkku. Festivaalijuontajana toimi Iron Sky -elokuvankin takana oleva elokuvaohjaaja Timo Vuorensola (vasen). ”Moni tämän päivän suurtapahtuma on lähtenyt pienestä.” SANKARI-INFO TA PA H T U M A T
18 • Satakunnan SANKARIYHDISTYKSET SANKARI-INFO KUKA? Lauhan maamiesseura ry MITÄ? Lauhan Lähiruokafestivaalin järjestäminen Lauhan Kylässä Huittisissa. MIKSI? Suomalaisen ruuantuotannon esiin nostamiseksi, kylätoiminnan elävöittämiseksi sekä alueen matkailun edistämiseksi. TUKI Leader Joutsenten reitiltä. Lauhan ”suuri puutarhajuhla” näyttää, mistä ruoka tulee Lauhan Lähiruokafestivaali kokoaa yhteen Huittisten ja lähialueen ruuantuottajia ja houkuttelee ihmisiä yhdeksi viikonlopuksi maalaismaisemiin juhlimaan suomalaista ruokaa. – TAPAHTUMA SYNTYY rakkaudesta ruokaan. Ajatus tuli jo pari vuotta sitten. Suomalainen ruoka ja maatalouden kehitys ovat tapetilla. Meillä ei enää samalla tavalla arvosteta ruokaa. Tuottajia on paljon täällä Lauhan kylässä. Itsekin on päässyt polkupyörällä hakemaan jauhoja ja vihanneksia naapureilta. Haluamme kutsua ihmiset tänne, missä ruokaa tuotetaan, sanoo Annika Eklöf tapahtumaa järjestävästä Lauhan maamiesseurasta. Tapahtuma keskittyy entisen kyläkoulun, Maijapirtin, ympäristöön. Eklöf lupaa, että aitoa maalaistunnelmaa pääsee Kokemäenjoen rannoille kokemaan bussikuljetuksella, omalla autolla, pyörällä tai vaikka veneellä. – Luonto ja vesistöt ovat upeita Lauhassa. En tiennyt itsekään näistä mitään, ennen kuin muutimme tänne Huittisten keskustasta. Kaunis alue ansaitsee huomiota. Tapahtumaan tulee tuottajatori, jonne ruuantuottajat ja -jalostajat voivat tulla oman myyntikojunsa kanssa. Myös ruoka-annosten myyjiä osallistuu tapahtumaan. – Haluamme rakentaa suuren puutarhajuhlan. Tuottajatorilta saa puhtaita raaka-aineita läpi tapahtuman. Perjantaina ja lauantaina järjestetään myös puhetilaisuudet, joissa käsitellään suomalaista ruokaa, ruuantuotantoa ja sen tilaa. Oheistoimintana on muun muassa sirkusta ja kajakkeja. Kaikille avoimen Lähiruokafestarin ohjelmaan kuuluu molempina iltoina myös elävää musiikkia. Mukaan järjestelyihin on innolla lähtenyt iso määrä huittislaisia yhdistyksiä. Yhteistyöhön on totuttu kaupungissa. Eklöf itse oli vahvasti mukana myös Huhtamon elokuvafestivaalien järjestelyssä. – Huittisissa on helppo järjestää, kun ihmiset yrityksissä ja yhdistyksissä lähtevät aina innoissaan mukaan, hän kiittelee. Huittislainen ”hulluus” tarttuu KIPINÄN LÄHIRUOKAFESTARIN järjestämiseen antoi heinäkuussa 2017 järjestetty Huhtamo International Film Festival. HIFF todisti, että myös kylille on mahdollista luoda moderneja ja suurta yleisöä kiinnostavia tapahtumia. Lauhan Lähiruokafestivaali 24.–26.8.2018 Mukana Lauhan maamiesseuran kanssa tapahtumaa järjestävät muun muassa Huittisten MLL ja Pelastakaa Lapset ry. Lauhan pääsymaksuttomaan suureen puutarhajuhlaan ovat kaikki tervetulleita. TA PA H T U M A T JO O N A S EK LÖ F
19 Ruokamatka Romaniaan? WIRMON KUUTAMOILLALLINEN on jo useita vuosia peräkkäin kerännyt satoja ihmisiä eväskoreineen taivasalle ruokailemaan yhdessä ja nauttimaan ohjelmasta. Nyt tapahtuman järjestävä Wirmon Martat haluaa mukaan myös lähituottajat ja muut ruuan ympärillä toimivat ihmiset. Tapahtumasta on tulossa Kuutamoillallinen feat Derby. Yhdistys on mukana kansainvälisessä Leader-hankkeessa, jolla kehitetään ruokamatkailua tapahtumien avulla. – Tapahtuma on suosittu, mutta se ei ollut enää samalla tavoin innostava meille tekijöille. Halusimme hakea aivan uusia ideoita ulkomailta. Otimme yhteyttä Leader Ravakkaan ja siellä innostuttiin heti. Tässä on meille uusi ihana opinpaikka. Tätä osaamista ja uusia tuulia voimme tuoda kylälle ja samalla myös koko Mynämäen kunnan toimintaan, Wirmon Marttojen puheenjohtaja Katja Rippstein sanoo. Ravakan lisäksi yhteisessä Four Seasons Derby -hankkeessa on mukana kolme Leader-aluetta Transilvanian alueelta Luoteis-Romaniasta sekä pohjoisavolaisen Leader Kalakukon alue. Ideoilta Romaniasta etsii myös Rauman Lapissa toimiva Vireä Lappi ry, joka järjestää ruokamatkailutapahtuman 2019. Kv-hankkeiden tarkoituksena on, että toimijat eri maissa oppivat toisiltaan. Kuutamoillallisella tuodaan romanialaista osaamista, kuten makuja ja ruuanvalmistustapoja tutuksi vakkasuomalaisille. Yhtä lailla romanialaiset toimijat hakevat oppia ja pääsevät maistelemaan Vakka-Suomen makuja omissa tapahtumissaan. – Marttojen osaaminen on ruokaperinteissä ja luontoon liittyvissä asioissa, kuten marjastuksessa ja sienestyksessä. Tämä kiinnostaa Romaniassa. Romania on Joskus kannattaa lähteä merta edemmäs kalaan – se voi tarjota aivan uutta näkökulmaa omaan tekemiseen. Näin ajateltiin myös Wirmon Marttojen keskuudessa. Nyt yhdistys muokkaa piknik-tapahtumastaan lähiruuan kokoontumisajoja, joissa voi myös matkata Romaniaan. Oppia maailmalta? KANSAINVÄLISILLÄ LEADER-HANKKEILLA tavoitellaan uutta osaamista, erilaisia näkökulmia ja raikkaita ideoita omalle alueelle. Jos omalla yhdistyksellä on haaveita saada kansainvälistä väriä omaan tekemiseen, yhteyttä kannattaa ottaa omaan Leader-ryhmään. Euroopassa toimii noin 2 500 Leader-ryhmää. Leader-ryhmät valtavine verkostoineen auttavat löytämään juuri teille oikeat yhteistyökumppanit. Joukko Wirmon marttoja kävi opintomatkalla LuoteisRomaniassa suunnittelemassa yhteistyössä toteutettavia tapahtumia. LI D ER C LU J KUKA? Wirmon Martat ry MITÄ? Wirmon Kuutamoillallinen -tapahtuman kehittäminen lähiruokaa ja ruokamatkailumahdollisuuksia tarjoavaksi derbyksi yhteistyössä romanialaisten ja savolaisten kumppaneiden kanssa. MIKSI? Jotta Marttojen mahdollistuisi tarjota uusia asioita alueen asukkaille sekä nostaa esiin alueen ruuantuotantoa. TUKI Leader Ravakalta. SANKARI-INFO Kuutamoillallinen feat Derby järjestetään 4.8.2018 Mynämäen lukion pihalla. ollut meille vieras maa. En ymmärrä miksi, sillä olemme huomanneet, että meillä on paljon yhteistä, Rippstein sanoo. Mutta mikä on derby? – Tällä viitataan isoihin urheilutapahtumiin, ”kokoontumisajoihin”. On tarjolla mynämäkeläistä, savolaista ja romanialaista ruokakulttuuria, Rippstein selittää. Ruokamatkailu tarjoaa mahdollisuuden oppia toisesta kulttuurista. – Alueemme asukkailla ei monellakaan ole mahdollisuutta matkustaa Suomeen. Tuomme nyt kulttuureja yhteen ruuan avulla. Tämä on monelle ainutlaatuinen mahdollisuus koskaan kokea se pieni pala Suomea, sanoo Alina Zlati Luoteis-Romaniassa toimivasta Leader-ryhmä Lider Cluj:sta. TA PA H T U M A T
20 • Satakunnan SANKARIYHDISTYKSET Palvelut paremmiksi – pidetään huolta toisistamme Leader-hankkeiden tarkoituksena on luoda jotain uutta tai kehittää olemassa olevaa jollain tavoin paremmaksi. Paikallisten palvelujen kehittämisellä luodaan edellytykset laadukkaammalle elämälle. R eposaaren meripelastajien toiminta-alue ulottuu Luvialta Merikarvialle ja Kokemäenjokea pitkin Ulvilaan. Tukikohta on Reposaaressa, jossa sijaitsee Meripelastusasema 18. Seuran toiminta keskittyy avovesikaudelle, käytännössä vapusta lokakuun loppuun, jäiden tuloon saakka. – Päivystämme silloin 24/7. Toiminta on täysin vapaaehtoista. Palkka tulee siitä, kun joskus onnistumme jonkun pelastamaan todellisesta hädästä, kertoo Sami Stenfors Reposaaren meripelastajista. Tehtäviä on kaudella noin 20–30. Kolmasosa näistä tulee meripelastuskeskuksen kautta ja on vaativampia pelastustehtäviä. Iso osa avuntarvitsijoista on veneilijöitä, joiden matka katkeaa tekniseen vikaan tai merimiestaitojen puutteeseen. Reposaaren meripelastajien aktiivitoimintaan tulee muutamia uusia jäseniä vuosittain. Uudet jäsenet koulutetaan pelastustoimintaan Suomen meripelastusseuran koulutusmallin mukaisesti. Stenfors itse lähti aikoinaan mukaan meripelastustoimintaan työkaverin vinPelastusvene omassa laiturissa helpottaa tehtäviin lähtöä Uusi moderni vene toi potkua Reposaaren meripelastajien toimintaan, mutta kunnollinen paikka sille puuttui. Uuden laiturin myötä saatiin koko kalusto oman aseman rantaan, ja lähtö pelastustehtäviin nopeutui valtavasti. SMPS Reposaaren Meripelastajat Pori ry suorittaa meripelastustyötä Selkämeren ja Kokemäenjoen vesialueilla. Tiesitkö? SUOMEN MERIPELASTUSSEURAN jäsenyhdistykset auttavat joka vuosi vesillä yli 3000 ihmistä, joista noin parikymmentä pelastetaan todennäköiseltä menehtymiseltä. Hädässä apu on aina ilmainen. Veneen pelastaminen on monesti maksullista, jos ihmishenkiä ei ole vaarassa. Veneen kiireettömästä siirrosta peritään omakustannushinta. Meripelastusseuran trossijäsenyys takaa myös veneelle maksuttoman avun. Vapaaehtoisyksiköiden ympärivuorokautinen päivystys avovesikaudella sitoo vuosittain yli 730 miestyövuotta. Lähde: meripelastus.fi KUVAT SMPS REPOSAAREN MERIPELASTAJAT PORI RY PA LV EL U T PA R EM M IK SI