• Edessä investointi? Hyödynnä tuki ProYritys: Maksutonta yritysneuvontaa 13 yritysten onnistumistarinaa – maaseuturahasto mukana matkassasi ELY-KESKUKSEN JA LEADER-RYHMIEN TIEDOTUSLEHTI Satakunnan yrittäjät Innostu & kehitä
• JULKAISIJA Satakunnan ELY-keskuksen, Satakunnan Leader-ryhmien, ProAgria Länsi-Suomen, SataKylien ja Satakuntaliiton yhteinen Megafoni maaseutuohjelman tiedotus Satakunnassa -hanke TOIMITUS, TEKSTIT JA KUVAT (jollei toisin mainita): Mimmi Virtanen, maaseutuohjelman tiedottaja Satakunta ULKOASU JA TAITTO Anna Broholm / PieniSuuri Idea PAINO Eura Print Oy, 2017 Pääkirjoitus Timo Pukkila Maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä Maaseuturahaston yritystuet Investointituki – alkuun ja eteenpäin 3 4 5 SISÄLLYS ProYritys – ilmaista neuvontaa yrityksille Perustamistuki – uusi yritys, uudet tuotteet, uudet markkinat Yritysryhmähanke – yhdessä pidemmälle Toteutettavuustutkimus – kannattaako vai ei? 14 17 23 30 28 14 ProYritys sparraa ja neuvoo yrittäjiä. 20 Seikkailupuisto koko Yyterin asialla. Green Care Merikarvia -yritysryhmä tekee yhdessä. 6 Vanhasta navetasta taidevalimoksi. ELY-KESKUS JA LEADER-RYHMÄT myöntävät yritystukia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman eli maaseutuohjelman mukaisesti. Ohjelmakaudella 2014–2020 maaseudun kehittämiseen on tarjolla yli 50 miljoonaa euroa Satakunnassa. Huom! TÄ SS Ä LE H D ES SÄ Kehittämishankkeet tukevat yrityksiä Näin haet tukea Ota yhteyttä 32 34 35 JU K K A -P EK K A R IN T EE LÄ
• 3 SELAILE ENSIN läpi, älä heitä pois. Kurkkaa takakansi ja mieti, osuvatko faktat sinuun ja yritykseesi. Jätä hetkeksi hautumaan kahvipöydälle, sillä päivän rutiinien keskellä ajatus saattaa harhailla oman yrityksen tulevaisuuteen. Kaiva silloin tämä lehti esiin, tutustu toisten yrittäjien tarinoihin ja siihen, mistä he ovat saaneet neuvoja kehittämiseen ja rahaa toteutukseen. Varoitus: innostus saattaa tarttua. ELY-keskus ja Leader-ryhmät ovat mielellään tukemassa yritysten kehittymistä aina, kun se on meille mahdollista. Maaseuturahasto on olemassa maaseudun yrittäjiä ja yhteisöjä varten. Ilman työpaikkoja ei ole kehitettävää maaseutua, joten olet yrittäjänä keskeisin maaseudun kehittäjä. Tästä julkaisusta saat käsityksen siitä, mihin kaikkeen maaseuturahaston avustusta myönnetään, ja minkälaisia työkaluja meillä rahoittajilla on käytössämme. Esimerkkien kautta hahmottuu myös todellisuus maaseudun yritystoiminnan monipuolisuudesta, kekseliäisyydestä ja suuresta innosta kehittyä. Ohjelmat ja säädökset tuovat toki mukanaan joitain rajoituksia ja vähän byrokratiaakin. Mutta tämän lehden esimerkit ja sadat muut satakuntalaiset maaseutuyritykset ovat osoitus siitä, että tukea voi saada ja sillä saadaan aikaan vaikka mitä. Kun sinulla on idea yrityksesi kehittämiseen, löytyy meiltä neuvojen ja eurojen lisäksi apua vaikkapa laskelmien tekemiseen ja rahoituksen hakemiseen. Pahin ongelmamme on kuitenkin se, että emme tiedä ideaasi. Sinun on kerrottava se meille. Ota siis yhteyttä ProAgrian neuvojiin, omaan Leader-ryhmääsi tai ELY-keskuksen asiantuntijoihin. Kerro suunnitelmasi, niin autamme löytämään oikeat ratkaisut juuri sinun yrityksellesi. Timo Pukkila maaseudun kehittämisen asiantuntija Satakunnan ELY-keskus Yrittäjä, lue tämä lehti Yritykselläsi on edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan. Lue lisää faktoista tämän lehden takasivulta. PÄ Ä K IR JO IT U S
• 4 • Satakunnan SANKARIYRITTÄJÄT Maaseudun yrityksissä luodaan tärkeä osa Satakunnan elinvoimasta ja hyvinvoinnista. Satakunnassa on toteutunut ja toteutumassa mittavia investointeja. Maakuntaan kohdistuvilla suurilla investoinneilla voidaan odottaa olevan suotuisia vaikutuksia maaseudun alihankintayrityksiin ja alkutuotannon raaka-aineen kysyntään. Maaseuturahaston yritystuilla on tuettu yritysten kehittymiselle merkittäviä investointeja sekä pystytty parantamaan yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä. Maaseuturahastosta rahoitetuilla kehittämishankkeilla on puolestaan pystytty vahvistamaan mm. yritysten yhteistyötä sekä verkostoitumista. Maaseuturahasto on rakennerahastojen ohella keskeinen Satakunnan maakuntaohjelman toteuttamista tukeva rahoitusinstrumentti. Satakunnassa maakuntaohjelman ja maaseudun kehittämisstrategian keskeiset tavoitteet ovat yhteensovitettuja ja kulkevat tiivisti käsi kädessä kohti elinvoimaista ja kilpailukykyistä Satakuntaa – Hyvää elämää Satakunnassa. Satakuntaliitto on laatinut vuoden 2017 aikana Satakunnan Brändikäsikirjan, jonka keskeisenä viestinä on se, että Satakunta on monilla kriteereillä arvioituna yksi Suomen ja koko Euroopan parhaista paikoista elämiselle ja yritystoiminnalle. Satakunnalle niin tavanomainen turha vaatimattomuus on syytä siirtää sivuun ja kertoa maakunnastamme sen vahvuustekijöiden ja ainutlaatuisuuksien kautta. Satakunta tuottaa vientiylijäämää, ruokaa, teollisuuden tuotteita ja energiaa muulle Suomelle. Suomi tarvitsee Satakunnan! Satakuntaliiton maakunnallisella edunvalvonnalla pyritään mm. turvaamaan ja parantamaan yritysten toimintaympäristön toimivuutta sekä osaavan työvoiman saatavuutta kattavan ja monipuolisen koulutuksen kautta. Toimivat yhteydet, onpa kyseessä sitten tiet tai tietoliikenne, sekä ammattitaitoinen työvoima, ovat maaseudun yritysten toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn kannalta ratkaisevia. Asukkaiden osallistaminen ja vaikutusmahdollisuudet palvelujen suunnitteluun ja omaa elinpiiriään koskevien asioiden valmisteluun vahvistuvat uuden maakunnan aloittaessa työnsä. Maakuntauudistuksessa näemme, että Leader-toiminnan rooli korostuu paikallisena kehittäjänä, osallisuuden asiantuntijana sekä kuntien ja maaseudun yhteisöjen merkittävänä kehittäjäkumppanina. Asko Aro-Heinilä vt. maakuntajohtaja • Tukea voi hakea vähintään 18-vuotias henkilö, osakeyhtiö, avoin ja kommandiittiyhtiö, maatila ja osuuskunta – pieni tai keskisuuri yritys. • Tukea saadakseen yrityksen on mm. oltava kannattava ja annettava työtä kokopäiväisesti vähintään 1 henkilölle – esimerkiksi yrittäjälle itselleen. • Tukea voivat hakea maaseudulla sijaitsevat yritykset. Huomaa, että Satakunnassa tukialueen ulkopuolelle rajautuvat ainoastaan Porin ja Rauman ydinkeskustat – 95% Suomesta on maaseutua. • Muutamat toimialat on rajattu tukien ulkopuolelle. Tällaisia ovat mm. liikennöinti, koneurakointi, vähittäiskauppa ja energiaturpeen tuottaminen. Tuki ei saa vääristää kilpailua. • Leader-tuki on tarkoitettu pääsääntöisesti alle 10 henkilöä työllistäville yrityksille. Tätä isommat yritykset voivat hakea tukea ELY-keskuksen kautta. Rajaus on kuitenkin suuntaa antava. Yhteyttä voi ottaa kehen tahansa. Vaatimattomuus on syytä siirtää sivuun Satakunnan ELY-keskus ja Leader-ryhmät myöntävät yritystukia EU:n maaseuturahastosta. Rahoituksella tuetaan esimerkiksi investointeja, liiketoiminnan käynnistämistä ja yrityksen kehittämistä. Erityisesti haluamme kannustaa yrityksiä yhteistyöhön. Maaseuturahaston yritystuet Lisäpotkua yrityksesi kehittämiseen Tutustu eri tukimuotoihin ja niitä hyödyntäneisiin satakuntalaisiin yrityksiin. Kuka voi saada tukea? EE V A M EU SE L
• 5 IN V ES T O IN T IT U K I Tukea myönnetään • Toimitilojen hankkimiseen, kunnostamiseen tai rakentamiseen • Koneiden, laitteiden tai kaluston hankkimiseen • Aineettomiin investointeihin, kuten ohjelmistojen, patenttien ja valmistusoikeuksien hankintaan. TUEN MÄÄRÄ on pääsääntöisesti 20 % hyväksyttävistä arvonlisäverottomista kustannuksista. Hankkeen kustannusten on oltava min. 10 000 euroa. Minimituki on 2 000 euroa. Investointituki – alkuun ja eteenpäin Voit hakea rahoitusta yrityksesi aloittamisessa tai laajentamisessa tarvittaviin investointeihin. Investointitukia voivat saada kasvavat ja kehittyvät yritykset sekä maatilat, jotka aloittavat yritystoiminnan maatalouden ulkopuolella. Lue lisää faktoista tämän lehden takasivulta. Investointitukea voidaan myöntää yritystoiminnan aloittamisen, laajentamisen ja kehittämisen edellyttämiin aineellisiin tai aineettomiin investointeihin. Tuen edellytyksenä on, että yritys kehittyy jollakin mittarilla. Esimerkiksi liikevaihto, jalostusarvo tai tulos kasvaa, syntyy uusia työpaikkoja tai uusia tuotteita tai palveluita.
• 6 • Satakunnan SANKARIYRITTÄJÄT IN V ES T O IN T IT U K I K aikki luovan alan yritykset eivät suinkaan ole siirtymässä pääkaupunkiseudulle. Vanha navetta ja metsittynyt tontti Säkylän Sydänmaalla; tämän lapinlahtelainen Tomi Sinisalo koki täydelliseksi paikaksi uudelle taidevalimolle. Joulukuussa 2016 perustettu Taidevalimo Sinisalo oli vasta ajatus, kun Sinisalo lähetti tarjouksen isosta työstä ja sai sen. – Minulla ei ollut yritystä, ei työtiloja tai mitään, kun jätin tarjousta, hän naurahtaa. Muutamia vuosia valimoa Lapinlahdella pyörittänyt mies kertoo muuttaneensa perheineen Säkylään sekä seikkailuhalusta että asiakkaiden perässä. – Suurin osa asiakkaista on Etelä-Suomessa. Helsinkiin ajaminen puudutti. Työporukan kesken oli jo pitempään vitsailtu, että valimon pitäisi olla etelässä. Säkylä oli tuttu muun muassa töiden kautta. Sinisalo toteutti Säkylän liikealueelle Eura-Turku-tien kiertoliittymään Rumpalipojat-patsaan vuonna 2013. Tiivistä yhteistyötä taiteilijoiden kanssa Taidevalajan työ on yksinkertaisuudessaan toteuttaa taiteilijan visio teoksesta, mutta yksinkertaista se ei useinkaan ole. Valaja pähkäilee savimallin perusteella, miten tehdä muotit ja toteuttaa valu. Vuorovaikutuksessa taiteilijoiden kanssa ollaan paljon. – Kopioin hänen työnsä tekstuuria, pyrin mahdollisimman tiiviiseen yhteistyöhön. Valuprosessia varten mallia luodaan yhdessä ja työ usein kasataankin porukalla. Lähden monesti myös asentamaan työtä, vaikkei se olisikaan välttämätöntä. Haluan tarjota hyvää palvelua, se markkinoi itseään. Palvelu on tärkeintä alalla kuin alalla. Sinisalo on ehtinyt uransa aikana tehdä runsaasti isoja töitä. Esimerkiksi Huittisten Ympyrähullut ja Helsingin musiikkitalon edessä olevan Laulupuut ovat hänen valamiaan. Töitä on alkanut tulla myös Säkylään ihan mukavasti. – Pyrin monipuolisuuteen ja tasapuolisuuteen. Talous nousee ja taas hankitaan kaupungeissa taidetta. Mutta projektit ovat pitkiä. Jos nyt soitetaan työstä, se saadaan asennettua ehkä neljän vuoden päästä. Rahoituskuviot kestävät. Harvinainen ala kaipaa osaajia Suomessa on Taidevalimo Sinisalon lisäksi kaksi muuta valimoa, jotka pystyvät toteuttamaan minkä kokoluokan työn tahansa. Pienempiä töitä tekeviä on lisäksi muutamia. Suomessa taidevalajat ovat äärimmäisen pieni ammattiryhmä ja kädentaito katoamassa. – Tekijöitä on kourallinen ja alan keski-ikä reilusti päälle 50-vuotta. Itse edustan nuoriso-osastoa, Sinisalo naurahtaa. Teollista muotoilua opiskellut mies sanoo, ettei tietokoneella istuminen olisi koskaan ollut hänen juttunsa. Kouluttautuminen alalle ei ole mahdollista, vaan hommaan Taidevalaja muutti lähemmäs asiakkaitaan Sydänmaalla sielu lepää Säkylässä sijaitsee yksi Suomen harvoista taidevalimoista. Lapinlahdelta Satakuntaan muuttaneella Tomi Sinisalolla oli tilauksia jo ennen kuin yrityskään oli pystyssä. Navetan alaja yläpohja on täysin uusittu, samoin lattia. Uunit Sinisalo on itse suunnitellut ja rakentanut. Myös nostureita on pitänyt rakentaa. Pihapiirin kanssa on auttanut lammaskatras. opitaan mestari-oppipoika-periaatteella. Näin myös Sinisalo on ammattitaitonsa hankkinut. Hänen tavoitteenaan on yrityksen tasainen kasvu niin, että myös henkilöTAIDEVALIMO SINISALO OY Perustettu 2016 Kotipaikka Säkylä Investointituki tuotantorakennuksen remontoimiseen sekä koneja laitehankintoihin Leader Pyhäjärviseudulta. INFO
• 7 IN V ES T O IN T IT U K I YRITTÄJÄN PÄÄTÖKSEEN perustaa taidevalimo juuri Sydänmaalle vaikutti vahvasti Säkylän kunnan myönteinen suhtautuminen yritystoimintaan sekä kyläläisten lämmin vastaanotto. Taidevalimo on piristävä tuulahdus Pyhäjärviseudun kädentaitajiin. Valimo on osoitus uudenlaisesta liiketoiminnasta, joka tuo oman lisänsä myös alueen matkailutarjontaan.” Elina Haavisto, Leader Pyhäjärviseutu kuntaa olisi mahdollista palkata. – Haluan siirtää osaamista muille. Myös töitä olisi alalla. Uusien taideteosten lisäksi kaupungeilla on paljon kunnostuskohteita. Myös yksityishenkilöitä on yhä enemmän asiakkaina. Toki rahoitus on haaste. – Haluan kehittää paikkaa myös matkailullisesti, ja houkutella ihmisiä poikkeamaan täällä erityisesti kesäaikaan. Navetan vintille tulee ikkuna, joista voi valupäivinä seurata vajalan työtä. Toiveissa on vetää opastettuja kierroksia ja esitellä paikkaa sekä työtä taiteilijavetoisesti. Samassa voisivat kävijät nauttia kupin kahvia ja palan mustikkapiirakkaa, yrittäjä maalailee. – Täällä on paljon avoimempi kulttuuri. Länsisuomalainen mentaliteetti sopii itselle. Olemme viihtyneet todella hyvin. Apua on saanut kyläläisiltä, siitä olen kiitollinen lopun elämää, Sinisalo sanoo. Suuri tilaustyö, jonka kimpussa Tomi Sinisalo nyt työskentelee, on taiteilija Marja Heinosen Helsingin kaupungille toteuttama pronssinen käkikello. Työ on todella massiivinen, pelkästään linnut tulevat olemaan parimetrisiä. Yritystoimintasi on päätoimista ja ammattimaista. Yrityksesi antaa toimeentulon joko sinulle yrittäjänä tai ainakin yhdelle työntekijälle. Lue lisää faktoista tämän lehden takasivulta.
• 8 • Satakunnan SANKARIYRITTÄJÄT IN V ES T O IN T IT U K I Kuljetinvalmistaja panostaa suunnitteluun ja oman työn organisointiin Finn-Metacon Oy valmistaa yksilöllisiä kuljetinjärjestelmiä pääasiassa elintarviketeollisuuteen. Kasvava yritys haluaa panostaa laatuun. Karvian Sarvelassa toimiva Finn-Metacon on kasvanut pienestä alihankintaa tekevästä metallipajasta merkittäväksi toimijaksi omalla alallaan. –90-luvun alussa muutuimme osakeyhtiöksi, silloin aloimme suunnitella ja toimittaa valmiita laitteita loppukäyttäjälle. Olemme erikoistuneet ruostumattoman teräksen käsittelyyn ja siihen liittyvään osaamiseen, yrityksen toimitusjohtaja Vesa Mustajärvi kertoo. Finn-Metacon on siitä harvinainen laitetoimittaja, että sillä on koko ketju hallussaan suunnittelusta kokoonpanoon ja asennuksesta koekäyttöön. Projektien koot vaihtelevat, mutta kaikki tehdään yksilöllisesti asiakkaan tarpeen mukaan. Konepajatoiminta on keskeinen osa. Pajalla tehdään pitkälti itse, asennuspuolella käytetään myös alihankkijoita työn luonteen vuoksi. Välillä on kova kiire, välillä rauhoittuu. Vuonna 2016 Finn-Metacon kehitti investointituen avulla suunnittelutyökalujaan ja hankki reunahiomakoneen sekä uuden toiminnanohjausjärjestelmän. 2000-luvun alussa yritys teki mittavia investointeja tuotantotiloihin sekä laitteistoon. Tällöinkin hyödynnettiin maaseuturahaston tukea. Investoinnit ovat kantaneet kunnolla hedelmää. – Tuella on ollut merkitystä. Se on helpottanut päätösten tekemistä. Finn-Metacon on perheyritys. Vesa Mustajärvi otti vuonna 2016 isänsä Hannu Mustajärven perustaman yrityksen johdon vastuulleen. Setä Tuomo Mustajärvi on toiminut suunnittelijana alusta saakka. Vesa Mustajärvi pitää yrityksen jatkuvaa kehittämistä tärkeänä. – Työmme on kehittämistä koko ajan, automatisoimme ja kehitämme jotain prosessia asiakkaille. Olen pyrkinyt siihen, että samalla tavalla yritystä kehitetään sisäisesti ja ajatellaan koko ajan, miten me täällä työtämme hoidamme. Maltillista kasvua tavoitellaan vuosittain. Myös vienti kasvaa, kuljettimia viedään muun muassa Saksaan, Tanskaan, Hollantiin, Espanjaan ja Viroon. – Nuoruusvuosina näin paljon kiirettä, mutta välissä oli huonoja ja hiljaisia vuosia. Syksyllä 2015 vilkastui jälleen, ja nyt nousu jatkuu. Se on ketjureaktio. Kun joku uskaltaa investoida, muutkin uskaltavat ja se vaikuttaa koko ketjuun. ON TÄRKEÄÄ, että konekanta ja muut resurssit ovat sellaisella tasolla, että voidaan toimia yhä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa. Maaseudun uudet työpaikat syntyvät pitkälti tällaisiin pieniin yhtiöihin. Ilman teollisia työpaikkoja maaseudulla on hankalampaa asua, kun mennään ajassa eteenpäin.” Ari Nummelin, Satakunnan ELY-keskus FINN-METACON OY Perustettu 1994 Kotipaikka Karvia Työntekijöitä n. 10 Investointituki Satakunnan ELY-keskukselta suunnittelutyökalujen kehittämiseen sekä toiminnanohjausjärjestelmän ja reunahiomakoneen hankintaan. INFO Isot projektit kiinnostavat kansainvälisestikin, joten kilpailijoita on muuallakin kuin kotimaassa. Vesa Mustajärvi uskoo kuitenkin, että suomalaisia toimittajia tarvitaan aina. – Toiminnan laajentuessa halusimme panostaa parempaan laatuun ja kilpailukykyyn. Monipuolisen tuotannonohjauksen avulla saamme paljon tietoa irti ja suunnittelua voidaan parantaa. – Reunahiomakone hankittiin asiakkailta tulleen palautteen pohjalta. Varsinkin ohuiden levyjen reunat jäivät usein teräviksi. Nyt päästiin terävistä reunoista eroon.
• 9 IN V ES T O IN T IT U K I Kuusi kilometriä suoraa hiekkatietä Huittisten keskustasta. Yhtäkkiä eteen tulee rannasta varoittava tie päättyy -kyltti. Ollaan varmaan perillä, kun pidemmällekään ei pääse. Kampaamoyrittäjä laajensi vesistömatkailuun Hanna Oivanen perusti Kajakkikioskin Huittisiin. Kioski monipuolistaa omaa yritystoimintaa ja samalla koko kaupungin matkailutarjontaa. PIENILLÄ LEADER-INVESTOINTITUILLA voidaan monipuolistaa paikallista palveluyrittäjyyttä ja täyttää palveluaukkoja. Kokemäenjoki on Pohjoismaiden mittakaavassa rikkaimpia jokilaaksoja luonnon monimuotoisuudeltaan. Vesistömatkailun edistäminen on tärkeä painopistealue kehittämisstrategiassamme.” Petri Rinne, Leader Joutsenten reitti – Joki virtaa vieressä 20 metrin päässä navetan kulmalta. Tässä on 10 saarta jo ihan pienellä alueella. Uomia menee useampia. Todella monipuolinen ympäristö melojalle. Idea kioskista syntyi puhtaasti paikasta, Oivanen kertoo. Vuodesta 1999 kampaamoyrittäjänä toiminut Oivanen sai investointitukea kajakkien, sup-lautojen ja intiaanikanoottien hankintaan. Kajakkikioskia varten perustettiin aputoiminimi. Aikaisemmin kahta liikettä kahdella paikkakunnalla pyörittänyt nainen ei työtä pelkää, mutta vesistömatkailuun laajentaminen on kuitenkin uusi aluevaltaus. – Kyllähän tämä oli melkoinen hyppy tuntemattomaan. Muun muassa hinnoittelu oli hankalaa. Kampaamossa on kiinteät kulut, joiden mukaan voidaan muodostaa selkeä tuntihinta. Tällaisessa toiminnassa ei päde samat lainalaisuudet. Huittisissa ei ole vastaavaa toimintaa, joten kajakkikioski on omiaan täydentämään kaupungin matkailutarjontaa. Lähin vuokrauspaikka on Säkylässä, josta pääsee melomaan Pyhäjärvelle. – Joet ovat potentiaaliset matkailun suhteen. Rauha ja luonto ovat valtteja, Huittinen ei voi kilpailla minkään turistikeskuksen kanssa. Joelle kun lähtee, parhaimmilla keleillä kuulee vain oman hengityksensä. Kunnostetussa navetassa on lisäksi pienimuotoista kioskitoimintaa. Oivanen haaveilee tulevaisuudessa rakentavansa muun muassa rantasaunan asiakkaiden käyttöön. Erilaiset ohjelmapaketitkaan eivät ole poissuljettuja, opastettuja melontaretkiä hän jo tarjoaa. Vaikka kesä 2017 oli kelien puolesta kehno aika aloittaa, asiakkaita riitti Helsingistä, Jyväskylästä, Tampereen seudulta ja toki myös lähikunnista. Etenkin paikallinen nuoriso innostui suppailusta. – Perheitä, pariskuntia, kaveriporukoita, yhdet 10v-synttäritkin järjestettiin. On ollut useiden päivien matkalle lähteneitä ja myös pariksi tunniksi kalustoa vuokranneita. Kun joku tulee kaupunkiin käyttämään palvelua, siitä hyötyvät aina useat yrittäjät. – Parhaita kokemuksia ovat porukassa tehdyt melontaretket. Paikallakaan ei ole niin väliä, jos on joku, jonka kanssa jakaa kokemus, Hanna Oivanen kertoo. HANNA OIVANEN TMI Perustettu 1999 Kotipaikka Huittinen Investointituki kajakkien, sup-lautojen ja muun kaluston hankintaan Leader Joutsenten reitiltä. INFO Melontaa harrastava kampaamoyrittäjä Hanna Oivanen hankki miehensä kanssa vanhan maatilan Vesiniityltä ja sai idean. Mitä jos annettaisiin muillekin mahdollisuus lähteä nauttimaan luonnosta ja liikunnasta tästä meidän rannasta? Vanhaan navettaan syntyi kajakkeja ja sup-lautoja vuokraava Kajakkikioski.
• 10 • Satakunnan SANKARIYRITTÄJÄT IN V ES T O IN T IT U K I Neljän maanviljelijän kesken perustetun Lallin lampaan tuotantorakennus on tehty 90-luvun lopussa. Teuraseläinten oston ja lihanmyynnin lisäksi yrityksen toimintaan kuuluu olennaisesti rahtiteurastus ja -leikkuu. Tuotantolaitoksella on luomuhyväksyntä ja tuotteilla käytössä Joutsenmerkki. Vuonna 2015 Lallin lammas laajensi pieneksi käyneitä teurastamoa ja leikkaamoa tilojen uudelleenjärjestelyllä sekä paransi muun muassa laitoksen energiatehokkuutta. – Jäähdytettyä tilaa oli liian vähän. Aiemmin saatiin kyllä kaikki mahdutettua varastoon, mutta se oli melkoinen palapeli. Kylmiöt rajoittivat jo sitä, miten iso määrä saatettiin ottaa teuraseläimiä. Remontin Lallin Lampaan uudistetut tilat palvelevat myös tuottajia Suomen ainoan lampaisiin keskittyvän pienteurastamon investoinnit teurastamon jäähdyttämökapasiteettiin ja energiatehokkuuteen helpottivat palapeliä. jälkeen päiväteurastusmäärää on pystytty lisäämään. Tuottajien piti aiemmin hakea nopealla aikataululla lihansa pois, nyt voidaan toimia myös hetkellisenä välivarastona tuottajien suuntaan. Investointi on sujuvoittanut työtä, kertoo tuotantopäällikkö Kati Kaisajoki. Edellinen iso investointi tehtiin vuonna 2005. Tällöin laajennettiin tuotantorakennusta, jotta saatiin kasvatettua ruhovarastointikapasiteettiä sekä tehtyä jäähdytetty jätehuone. Yksi syy tähän oli BSE:n eli hullun lehmän taudin myötä kiristynyt lainsäädäntö. Samalla tehtiin teuraseläimille pehkupohjainen navetta tuotantotilan yhteyteen. Uuden remontin myötä saatiin käyttöön myös vuoden 2005 laajennuksessa rakennetHYVIN POHDITTU liiketoimintasuunnitelma on erityisen tärkeä silloin, kun yrittäjiä tai omistajia on enemmän kuin yksi. Näin varmistetaan, että tahtotila on yhteinen. Kuluneella ohjelmakaudella satakuntalainen elintarvikesektori on investoinut ilahduttavan paljon. Lähiruokatrendi on synnyttänyt myös uusia elintarvikeyrityksiä Satakuntaan.” Sari Uoti, ProAgria Länsi-Suomi Vanha varastorakennus asesepänverstaaksi tu, mutta tyhjäksi jätetty tila. Seiniä ei siis kylmiöiden vuoksi tarvinnut kasvattaa. – Edellisen investoinnin aikaan oli jo ajatus, että jossain kohtaa laajennetaan, Kaisajoki sanoo. Olennainen merkitys on parantuneella energiatehokkuudella. Nyt käytössä on keskitetty lämmöntalteenotto. Jäähdyttämöjen hukkalämmöllä lämmitetään henkilökuntaja toimistotiloja sekä käyttövettä. Muuten rakennuksen lämmitysmuotona on suora sähkö. – Jäähdyttämötilat kolminkertaistuivat, mutta sähkönkulutus vain tuplaantui, Kaisajoki vertaa. INFO LALLIN LAMMAS OY Perustettu 1998 Kotipaikka Köyliö, Säkylä Työntekijät 5 + 1 kausityöntekijä Investointituki Satakunnan ELY-keskukselta teurastamon energiatehokkuuden ja toiminnallisten edellytysten parantamiseen. Kati Kaisajoki on kotoisin Pohjois-Suomesta lammastilalta. Hän on ollut osakkaana teurastamossa jo useita vuosia. – Investointituki tuli tarpeeseen, tuskin olisimme ilman lähteneet tekemään investointia. Byrokratia on helpottanut hankkeissa, hän sanoo. Sesonki kestää syyslokakuusta pääsiäiseen. Teurasmäärät vaihtelevat päivittäin, viikkotavoite on 200 eläimessä. Vuosittainen teurasmäärä on noin 8000 kappaletta, eläimiä tulee koko läntisen Suomen alueelta.
• 11 IN V ES T O IN T IT U K I Vanha varastorakennus asesepänverstaaksi Monipuolisuus ja laajemmat työmahdollisuudet ajoivat kultasepän aseseppäkouluun. YRITYSTUET TAIPUVAT monenlaisiin koneja laiteinvestointeihin. Koneen voi itsekin rakentaa, jos se on tarkoitukseensa paremmin sopiva tai laadultaan parempi. Hakijan on hyvä tietää, että kilpailutus on aina tapauskohtainen ja yrittäjä itse päättää laatutason. Huonoa ei tarvitse hankkia. Hakijan on turha pelätä byrokratiaa, Leader-ryhmästä saa aina apua.” Ulla Kallio, Leader Ravakka Jukka Lääti kertoo, että 1940-50-luvulla tiloissa toimi Aallon veljesten puusepänverstas. Vielä 80-luvulla on puuseppä toiminut tiloissa, viimeiset vuosikymmenet rakennus on toimittanut varaston virkaa. Asesepänverstaan pystyyn laittaminen ei ole aivan yksinkertaista. Koulutuksen lisäksi on oltava yritys ja toimitilat saadakseen poliisihallituksen myöntämän ase-elinkeinoluvan. Taustan on oltava nuhteeton ja psykologiset testit käydään jo kouluun haettaessa. Tiesitkö?
• 12 • Satakunnan SANKARIYRITTÄJÄT IN V ES T O IN T IT U K I J ukka Lääti perusti aseja tukkisepän verstas Satakunnan Aseen vuonna 2016. Aiemmalta ammatiltaan Lääti on kultaseppä, ja ehti pyörittää alan yritystä yhdessä vaimonsa kanssa useita vuosia. – Osallistuin mustaruutiammuntoihin, joissa pääsi ampumaan alkuperäisellä 1800-luvun musketilla. Kipinä vanhoihin aseisiin lähti siitä, hän kertoo. Yrityksen toimitilat Rauman Lapissa Sukkalan kylässä valmistuivat kesällä Juoksevaa vettä ei kuitenkaan tule, eikä sitä tarvitakaan. – Remontoin paikan vanhaa kunnioittaen. Esimerkiksi asiakastilassa on pinkopahvit ja paperitapetit. Yksinyrittäjä viettää tiloissa päivittäin melkoisen tuntimäärän, auttaa jos on viihtyisä miljöö. Tekemistä riitti, nikkaroin esimerkiksi 13 pöytää 6 huoneeseen. Myös lattiassa oli laittamista. Sen verran on neliöitä, että tiesi kontanneensa, Lääti naurahtaa. SATAKUNNAN ASE Perustettu 2016 Kotipaikka Rauma Investointituki Leader Ravakalta toimitilojen kunnostamiseen sekä koneja laitehankintoihin. INFO 2017. Mahdollisia työtiloja Hinnerjoella asuva Lääti kertoo kartoittaneensa pyöräilemällä pitkin kyliä. Vuosikymmeniä varastona toiminut vanha puusepänverstas osui silmään, kun Lääti oli palaamassa ystävänsä luota Lapin keskustasta. Satakunnan Ase sai Leader Ravakalta investointitukea toimitilojen kunnostukseen sekä koneja laitehankintoihin. Rakennus sai puolessatoista vuodessa uuden peltikaton, sähköt uusittiin ja lämmityksestä vastaa nyt neljä kaminaa. Aseseppä huoltaa ja kunnostaa vanhoja ja rakentaa myös kokonaan uusia aseita. ”Perusduunia” on muun muassa vaimennuskierteiden asentaminen metsästyskivääreihin. – Pitkälti puran aseita ja tutkin, mikä on vialla. Jokainen ase on vähän erilainen. Jos tuodaan parikymmentä 30 vuotta käytössä ollutta asetta, jokaisessa on joku eri juttu vialla. Monia erilaisia koneita ja laitteita tarvitaan niin uusien osien valmistukseen kuin vanhojen korjaamiseen, puhdistamiseen ja ehostamiseen. Kaksikerroksisen rakennuksen alakerrassa on tilat metallitöiden tekemiseen, yläkerrassa sijaitsee puutyöverstas sekä toimisto. – Hammastikut ja pumpulipuikot ovat korvaamattomia työvälineitä siinä missä viilat ja pihditkin, Lääti sanoo. Verstaan alkuinvestoinnit olivat suhteessa suuret, mutta osaava mies on tehnyt remontin lisäksi myös osan koneista itse. Hän on esimerkiksi rakentanut aseiden tukkien valmistuksessa hyödynnettävää kopiojyrsintä. Asesepän käsien läpi virtaa melkoinen määrä historiaa. Tämä 1700-luvulta peräisin oleva piilukkoinen väkipyssy on mahdollisesti nähnyt Suomen sodan. Lääti kävi kokemäkeläisen keräilijän luona ottamassa vastaavasta aseesta mallia uusiin osiin. Kun rahoitettavia yrityksiä valitaan, huomioidaan muun muassa yritysten kilpailuedellytykset toimialalla, markkina-alueen laajuus ja liikeidean uutuusarvo. Lue lisää faktoista tämän lehden takasivulta.
• 13 IN V ES T O IN T IT U K I Tuella on merkittäviä vaikutuksia sekä yritykseesi että sen sijaintipaikkaan. Yrityksesi luo rahoituksen myötä uusia pysyviä työmahdollisuuksia alueelle, kasvattaa liikevaihtoaan, tehostaa tuotantoaan tai parantaa teknologian tasoa. Lue lisää faktoista tämän lehden takasivulta. Kun Markku Hietanen perusti Hietakulma Oy:n 80-luvun lopulla, aika ei ollut paras. – Lama pakotti päättämään, mitä aletaan tehdä, mistä saadaan leipä, missä ollaan hyviä. Tänä päivänä 85 % liikevaihdosta tulee puuelementtituotannosta, toimitusjohtajana vuonna 2012 aloittanut Olli Hietanen kertoo. Yritys kävi läpi yrityssaneerauksen ja vuonna 2008 alkoi taantuma. – Itse en ole saanut elää niitä parempia päiviä ollenkaan, mutta se on vahvuus. Olen oppinut, että on oikeasti mietittävä, mitä tehdään. Strategia on laadittu ja sitä noudatettu. Tärkeää on, että koko porukka puhaltaa yhteen hiileen. Yritys teki vuonna 2016 mittavat investoinnit ja tuplasi tuotantokapasiteettinsa. ”Olen oppinut, että on oikeasti mietittävä, mitä tehdään” Puuelementtejä ja kattoristikoita valmistava Hietakulma on elänyt kaksi lamaa, ja on nyt vahvempi kuin koskaan. HIETAKULMAN MÄÄRÄTIETOINEN ja yhteistyötä edistävä asenne on avain menestykseen. Laitekannan täydentämisen myötä yrityksellä on mahdollisuudet ottaa jälleen uusi askel eteenpäin. Tämänkaltaiset yritykset ovat alueellisesti erittäin tärkeitä ja on etuoikeutettu olo, että olen saanut olla apuna heidän taipaleellaan.” Annina Luotonen, ProAgria Länsi-Suomi HIETAKULMA ON mukana kolmen yrityksen yritysryhmähankkeessa, jossa kehitetään yhteistyötä ja otetaan käyttöön yhteinen suunnittelujärjestelmä. Lue lisää sivulta 24. Samana vuonna palkattiin 8 uutta työntekijää. Yhteensä työntekijöitä on nyt kolmisenkymmentä. – Vuokralainen lähti tiloista ja teimme päätöksen laajentaa. Työllistimme 1-3 henkilöä vain investointeja tekemään. Iso juttu meidän kokoiselle yritykselle, mutta erittäin tarpeellinen, Hietanen kertoo. – Tarve olisi jopa 50 % lisäkapasiteetille, mutta emme ole siihen vielä valmiita. Nyt on hankittu koneet ja laitteet, joilla tuotantoa voidaan entisestään tehostaa. Joka neliö on jo käytössä. Satakunnan ELY-keskus myönsi investointeihin tuen EU:n maaseuturahastosta. Hietanen sanoo, että investointituesta on ollut muutakin kuin rahallista hyötyä. – Asioita on mietitty tarkemmin investoinnin suunnitteluvaiheessa, saatu aikaan hyvä suunnitelma. Investointituki on auttanut myös muun rahoituksen saamisessa. Hietakulma tekee yhteistyötä pitkälti pienten rakennusliikkeiden kanssa. Yritysten, joiden toiminta ja kokoluokka on lähellä heitä itseään. – Ajattelen, että olemme kumppaneita. Uskon, että tällä ajattelulla olemme selvinneet vuosien yli. Jos saamme jostain alennusta, annamme sitä myös kumppaneille. Toimintatapa ei ehkä ole sellainen, että sillä rikastuu, mutta se on tapa, jolla on jatkossakin töitä. INFO HIETAKULMA OY Kotipaikka Kankaanpää Perustettu 1989 Työntekijöitä n. 30 Investointituki tuotantokapasiteetin kasvattamiseen ja koneja laitehankintoihin Satakunnan ELY-keskukselta.
• P R O Y R IT Y S ProYritys sparraa, ohjaa ja sanoo myös ei: ProAgria LänsiSuomen yritysneuvojat auttavat investointiaikeissa olevia ja muuten apua kaipaavia yrityksiä. Yrittäjän kannattaa hyödyntää ulkopuoliset silmät – näillä vihreätakkisilla supersankareilla on kyky nähdä kauemmas. ”Jalat on yritysneuvojan tärkein työväline ” 8 tuntia ilmaista yritysneuvontaa kalenterivuodessa. Hyödynnä mahdollisuus! ProYritys – Yhteistyöllä kilpailukykyä maaseutuyrityksiin auttaa satakuntalaisia yrityksiä. Ota yhteyttä www.yrityssatakunta.fi 14 • Satakunnan SANKARIYRITTÄJÄT
• P R O Y R IT Y S Sari Uoti kehottaa yrittäjiä ottamaan mahdollisimman ajoissa yhteyttä, kun investointiaikeita on. – Siinä kohtaa, kun asiaa vasta pohditaan, ei kun investointi on jo päätetty. Näin on saatu parhaat tulokset. Tapaaminen yritysneuvojan kanssa voi toimia myös eräänlaisena yrittäjän kehityskeskusteluna. Uoti kehottaa yrittäjiä tarttumaan mahdollisuuteen saada ulkopuolinen näkökulma. – Tarjoamme sparrausapua myös itse yritysidean kehittelyyn. On aina hyvä, kun yrittäjä istuu alas ja joutuu kiteyttämään oman juttunsa, mistä hommassa onkaan kyse. – Tärkeintä on, että idea tulee sanottua ääneen. Kun saa sen meille myytyä, saa sen luultavasti myytyä myös asiakkaalle tai rahoittajalle, Annina Luotonen lisää. Kolmikko kokee satakuntalaisen yrityskentän monipuoliseksi ja aktiiviseksi. – Välillä tulee vastaan sellaisia helmiä, että itsekin nousee kaksi metriä innostuksesta ilmaan. Laskemalla ja suunnittelemalla autamme muuttamaan ideat numeroiksi; onko investointi tai uusi yritystoiminta kannattavaa. Intohimo ajaa monia yrittäjiä. Jotta se kantaisi yritystoiminnassa, on intohimo voitava osoittaa myös kannattavaksi. Olemme hyvässä ja huonossa järjen ääni, Heikintalo pohtii. – Joskus yrittäjä on niin innostunut asiasta, että realiteetit unohtuvat – esimerkiksi, riittääkö oma aika. Pitää myös ymmärtää, jos hommasta ei tule mitään. Tässä kohtaa voimme myös olla miettimässä vaihtoehtoja yhdessä yrittäjän kanssa, Luotonen muistuttaa. ProYrityksen tavoitteena on myös löytää yhteistyökumppaneita yrityksille. – Jalat on tärkein työvälineemme. Liikumme paljon ja kerromme luvan kanssa myös toisille yrittäjille, mitä muut tekevät, jos uskomme sen hyödyttävän molempia, Heikintalo sanoo. – Salassapitovelvollisuus kuitenkin sitoo meitä, Uoti muistuttaa. Satakunnan kunnat ja elinkeinoyhtiöt mahdollistavat ProYritys-tiimin toimimisen. Yhteistyötä tehdään kulisseissa ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien kanssa. – Kehen vain yhteyttä, aina löydetään osaaja, joka osaa auttaa yritystä parhaiten, kolmikko korostaa. P roYritys-hankkeen tiimi Anne Heikintalo, Sari Uoti ja Annina Luotonen varmistavat, että Satakunnassa on tarjolla kattavat neuvontapalvelut yrityksille myös kaupunkialueiden ulkopuolella. Maaseutuyritykset voivat saada vuosittain 8 tuntia neuvontaa – ihan ilmaiseksi. – Yrittäjien kanssa viedään eteenpäin kehitysideoita, kuten investointeja tai yhteistyösuunnitelmia. Uusia yrityksiä ohjataan toiminnan aloittamisessa. Yrityksiä emme kuitenkaan perusta, Anne Heikintalo kertoo. ProYritys on auttanut jopa 80 prosenttia maaseutuohjelman rahoitusta hakeneista satakuntalaisista yrityksistä viimeisten vuosien aikana. – Teemme laskelmia, suunnitelmia ja autamme teknisesti tuen hakemisessa. Osaa olemme auttaneet vain investoinnin alussa, osan kanssa on kuljettu koko hankkeen ajan, Heikintalo sanoo. Aito innostus on yrittäjien supervoima, sanoo ProYritys-tiimi. 15 Oletko maatalousyrittäjä? Hyödynnä Neuvo 2020 Suomalaisten viljelijöiden on mahdollista saada 7.000 € arvosta neuvontapalveluita toiminnan kehittämiseen. Tämä tarkoittaa suunnitelmia, selvityksiä ja kartoituksia mm. tilan nykyaikaistamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen, kasvinsuojeluun, eläinten hyvinvointija terveysasioihin sekä muihin vastaaviin asioihin. Maksat vain neuvonnan alv:n osuudet. Tutustu www.mavi.fi/neuvojarekisteri
• 16 • Satakunnan SANKARIYRITTÄJÄT Sydämeltään merikarvialainen, mutta Porissa asuva Annina on kirjaimellisesti tiimin vahvuus. Erityisosaamisalaa ovat maatilojen sivuelinkeinot, mutta yritysneuvoja törmää työssään monenlaisiin juttuihin – eikä epäröi käydä niiden kimppuun. ALUE Pohjois-Satakunta TUKIKOHTA Kankaanpää SUPERVOIMAT Syväluotaavien laskelmien tuottaminen ja ideaskannaus ihmisläheisellä otteella. SAA VOIMANSA ”Onnistumisen kokemuksia saa siitä, kun on tehnyt töitä yrittäjän kanssa ja seuraavaksi kun jotain on suunnitteilla, hän ottaa uudelleen yhteyttä. Tuntee, että on tehnyt oikeita asioita.” MOTTO ”Läheskään aina yrityksen toimiala ei ole tuttu. Silloin pitää vain ottaa selvää!” Anne herää ja menee nukkumaan merikarvialaisessa maaseutuyrityksessä. Sekä Leader-ryhmässä että ELY:ssä työskennelleenä hänellä on laaja asiantuntemus rahoituksesta ja verkkoja vähän joka puolella. ALUE Keski-Satakunta TUKIKOHTA Pori SUPERVOIMAT Hyrrä-katse: taito nähdä puhelimessa, miltä näyttää asiakkaan edessä oleva sähköinen tukihakemus. Yritysryhmäosaaminen ja mahdoton innostus. SAA VOIMANSA ”Vuosien aikana on saanut olla todistamassa upeita yritystarinoita. Yritysten kanssa yhdessä tekeminen antaa kaikkein eniten.” MOTTO ”Aina täytyy mennä vähän etukenossa. Joskus se vaatii hullutuksia. Niitä keksin niin yrittäjille kuin työkavereillekin.” Kiukaisten Harolassa asuva Sari on erikoistunut ratkomaan pähkinöitä elintarvikealan yritysten kanssa. Aiemmin hän toimi Satakuntaliiton kyläasiamiehenä ja työskenteli paljon yhdistysten kanssa. Kokemuksesta on ollut hyötyä yrityspuolella. ALUE Etelä-Satakunta TUKIKOHTA Eura SUPERVOIMAT Yksityiskohtaisten suunnitelmien hiominen ja kirjoittaminen yritysten kanssa. Hankekielen taitava suomentaminen. SAA VOIMANSA ”Mahtavinta on seurata, miten jokin lähtee pienestä ja kantaa pitkälle. On etuoikeus olla kehittyvien ja kasvavien yritysten matkassa mukana.” MOTTO ”Kun herätellään yrityksiä yhteistyöhön, saadaan elinvoimaa koko seudulle.” P R O Y R IT Y S Laskelma Luotonen Ota yhteyttä ProYrityksen supersankareihin: Hyrrä Heikintalo Sari Suunnitelma
• 17 P ER U ST A M IS T U K I • Tarkoitettu asiantuntijaja kehittämispalveluihin • Sopii tilanteeseen, jossa ollaan kehittämässä uutta toimintaa tai kokonaan siirtymässä uudelle toimialalle • Tuen määrä 5 000–35 000 euroa. Kokeiluun tukea 2000– 10 000 euroa • Voidaan käyttää esimerkiksi • Liiketoimintavalmennukseen • Tuotekehitystai palvelumuotoiluun ja siihen liittyviin tutkimuksiin ja selvityksiin • Tuotannon kokeiluun tai pilotointiin • Markkinointisuunnitelman laatimiseen • Koemarkkinointiin • Laatujärjestelmän laatimiseen • Vientiselvitykseen. Voit saada perustamistukea asiantuntijaja neuvonta palveluihin, kun perustat ensimmäisen yrityksesi tai kun uudistat liiketoimintaasi merkittävästi esimerkiksi siirtymällä uudelle toimialalle. Kokeilurahalla voit suunnitella, testata ja kehittää uusia tuotteita ja palveluita. Lue lisää faktoista tämän lehden takasivulta. Perustamistuki – Uusi yritys, uudet tuotteet, uudet markkinat Perustamistuki on tarkoitettu sekä kokeneille että aloittaville yrittäjille. Se sopii tilanteeseen, jossa kaivataan yrityksen ulkopuolista asiantuntijuutta. Tuki antaa lähtölaukauksen yrityksen suuntaamiseksi uuteen toimintaan tai vauhdittaa yrityksen käynnistämistä. Testaa, saisitko perustamistuesta lähtölaukauksen yrityksesi suuntaamiseen uuteen toimintaan: OLET HARJOITTANUT nykyistä yritystoimintaa vähintään kolme vuotta. NYKYISESSÄ YRITYSTOIMINNASSASI ei tunnu olevan laajenemistai kehittämismahdollisuuksia. HALUAISIT SUUNNATA yrityksesi toimintaa johonkin täysin uuteen, esimerkiksi uudelle toimialalle. TIEDÄT, ETTÄ yrittäjäosaamisesi kyllä riittää, mutta uusi toiminta on sen verran tuntematonta, että asiantuntija-apu sen haltuun ottamiseen voisi olla tarpeen. OLET JO kypsytellyt ideaasi ja laatinut tai laatimassa liiketoimintasuunnitelmaa yrityksesi uudesta toiminnasta. Yritys uusille urille? ….Vastasitko kyllä viiteen kysymykseen? Saattaisit saada liiketoimintasi uudelleensuuntaamiseen perustamistukea. Huomaa, että perustamistuki on tarkoitettu kehittämiseen. Jos suunnittelet esim. rakentamista tai konehankintoja, katso investointituki s. 5
• 18 • Satakunnan SANKARIYRITTÄJÄT P ER U ST A M IS T U K I U seita vuosia ulkomailla työskennellyt Ilari Alaruka otti muutamia vuosia sitten hoitaakseen sukunsa maaja metsätilan Kokemäen Kauvatsalla. Aina metsissä kulkenut mies kertoo ymmärtäneensä vasta etäisyyksien päässä, millaisesta aarreaitasta suomalaisessa metsässä on kyse. – Kun olin pieni, isoisäni kanssa pyöräiltiin usein metsään, milloin minnekin sieneen tai marjaan. Kun otin tilan hoitaakseni, koivikot olivat päätehakkuuiässä. Mietin, että haluaisin luoda jotain metsästä, olla arvoketjussa muutakin kuin alkutuottaja, aktiivisesti pyöräilyä harrastava Alaruka kertoo. Tuli idea puupolkupyörästä. Ideasta innostui kokonainen kaveriporukka; syntyi Wood Innovations Finland Oy. Ensimmäinen malli koivupolkupyörästä kehitettiin keväällä 2015 yhdessä Lahden muotoiluinstituutin kanssa. – Käytiin kaikki mahdolliset pyörät läpi 1-pyöräisestä tandemiin. Emme kuitenkaan halunneet tehdä liian erikoista tuotetta, joten päädyimme jopomaiseen unisex-kaupunkipyörään, jonka runko on muotoon puristettua koivuviilua. Nyt näytetään puuta Kotimainen koivu taipui fillariksi Kokemäellä innovoitu koivurunkoinen Wiilubike on ensimmäinen suomalainen koivusta valmistettu polkupyörä. Kaveriporukan pohjalta syntyneen yrityksen tähtäin on kansainvälisillä markkinoilla. WOOD INNOVATIONS FINLAND OY Perustettu 2015 Kotipaikka Kokemäki Osakkaita 6 Perustamistuki Leader Karhuseudulta puupolkupyörän tuotteistukseen ja brändin rakentamiseen. INFO Pyörän runko on muotoon puristettua koivuviilua, joka on pintakäsitelty puuvahalla. Wiilubike haluaa olla ekologinen ja eettinen, täysin jäljitettävissä oleva trendikäs valinta. Jokaista pyörää kohti istutetaan uutta metsää.
• 19 P ER U ST A M IS T U K I ”ON ILAHDUTTAVAA, että nuoret yrittäjät näkevät paikalliset vahvuudet ja lähtevät hyödyntämään niitä. Perustamistuki sopii erinomaisesti tällaiseen tilanteeseen, jossa kehitetään uutta tuotetta globaaleille markkinoille. Ulkopuolisten asiantuntijapalveluiden avulla voidaan varmistaa, että yritys lähtee juuri oikeaan suuntaan ja syntyy hienoja onnistumistarinoita.” Salme Pihlajamaa, Leader Karhuseutu ”Tuella iso henkinen merkitys” Wood Innovations Finland sai Leader Karhuseudulta perustamistuen puupolkupyörän tuotteistukseen ja brändin rakennukseen. Tuotekehityksen tuloksena syntyi Wiilubike, joka lanseerattiin kesäkuussa 2017. Polkupyöriin tulevan puun alkuperä on tarkasti selvillä, ja joka vaiheeseen on valittu luotettava yhteistyökumppani. Tukit sahataan Järvelässä Koskinen Oy:llä ja koivuviilu puristetaan muotoon Lahdessa LK-Taivutteen tiloissa. Kokoonpanossa hyödynnetään Salon Polkupyörätehdasta. – Halusimme ensin katsoa, toimiiko idea ja testata sitä. Tuki mahdollisti tämän. Jos olisimme rakentaneet tuotantotilat ja aloittaneet tuotannon, olisi aika mennyt koneiden asenteluun. Nyt meillä olisi pyörä, jonka nimi olisi Puupolkupyörä. Uskottavan brändin kehittäminen vie aikaa. Tarinallisuus on tärkeä osa, Alaruka avaa. Hän sanoo rahoituksen tuovan uskottavuutta ulospäin. Tärkeää on ollut myös se, että suunnitelmista on vastattava jollekulle ulkopuoliselle. – Tuella oli iso henkinen merkitys. Sai varmistuksen, että joku muukin uskoo meihin ja asiaamme. Alkuun teimme enemmän tai vähemmän fiilispohjalta, rahoituksen myötä suunnitelmista tuli konkreettisempia ja aikataulu selkiytyi. Alarukan koti ja yrityksen pääpaikka on Kokemäellä Sonnilan kylässä. Yhtiökumppanit asuvat ympäri Etelä-Suomea. Kaikki ovat Alarukan tuttuja opiskelujen tai työn kautta. Porukkaa yhdistää erityisesti ajattelutapa: rohkeus ja into kokeilla uutta. – Kun puhutaan uusista ideoista, kukaan ei näe ongelmia, kaikki näkevät mahdollisuuksia. Porukkamme on helposti hitsautunut yhteen. Asiakkaat osaksi puun tarinaa Puupolkupyörä sinänsä ei ole uusi keksintö, puusta kyllä valmistetaan pyöriä maailmalla. Wiilubiken tavoitteena on olla tyylikäs ja persoonallinen kulkupeli, joka nostaa esille suomalaisen puun ja metsän arvoa – siksi puu saa myös pyörässä näkyä. – Kilpapyöriäkin tehdään puusta. Monesti puurunkoista pyörää ei kuitenkaan erota, puu ei näy ulospäin. Meidän pääpointtimme on tuoda juuri puu valmistusmateriaalina esille. Yrityksen tähtäin on kansainvälisillä markkinoilla. Päämarkkina-alueena nykymallilla on Pohjoismaat. – Esimerkiksi Etelä-Euroopassa ei ole suhdetta koivuun. Kun suuntaamme sinne meillä on kenties jokin malli, jossa pintaviilu on tammea tai muuta tutumpaa puuta, vaikka runko olisikin suomalaista koivua. Wiilubikella halutaan tavoittaa luonnosta ja puusta kiinnostuneet ihmiset, joita puun tarina kiinnostaa. – Puu on ekologinen materiaali, jolla on lähes 100-vuotinen historia. Jokainen pyörä on uniikki luonnontaideteos, ei vain pätkä jotain tuotantoprosessia. Hankkimalla Wiilubiken voi näyttää omia arvojaan ja kunnioitusta metsää kohtaan – olla osa puun tarinaa. ”Haluamme nostaa suomalaista metsää, koko arvoketjua.” NIMEN KEKSIMINEN pyörälle ei ollut helpoimmasta päästä. Alarukan mukaan nimivaihtoehtoja vilahteli lopulta kaikkine muunnoksineen saatoja. Informatiivinen ja iskevä Wiilubike sisältää myös sanaleikin: wii =we l =love u =you bike
• 20 • Satakunnan SANKARIYRITTÄJÄT P ER U ST A M IS T U K I Ajatus lähti siitä, että halusimme kehittää Yyteriä. Törmäsimme pääkaupunkiseudulla seikkailupuistoon ja mietimme, että se on täydellinen konsepti Yyteriin, kertoo Seikkailupuisto Huikeen toimitusjohtaja Ekku Lehtonen. Hän pyörittää puistoa yhdessä veljensä Tino Lehtosen kanssa. Seikkailupuisto koostuu luonnonpuiden ympärille eri korkeuksiin rakennetuista köysiradoista, joilla edetään erilaisia tehtäviä pitkin turvavaijeriin kiinnitettynä. Vaikeusasteeltaan vaihtelevat radat haastavat seikkailijoiden tasapainoa, voimaa sekä rohkeutta. Leader Karhuseutu myönsi Seikkailupuisto Huikeelle perustamistuen asiantuntijapalveluihin puiston suunnittelussa. Kyseessä on uudenlainen yritys Porin seudulla, jonka työllistämisvaikutus kesäsesongin aikaan on merkittävä. Koulutettuja seikkailupuisto-ohjaajia on yhteensä 18. Seikkailupuisto on rakennettu alusta saakka metsää kunnioittaen, yhtään puuta ei puiston tieltä ole kaadettu. Kiipeily ei vaadi virtaa, eikä siitä synny roskaa. – Hienointa seikkailupuistossa on, että toiminta yhdistää hauskanpidon ja ulkoilun sekä liikunnan. Tulee liikuttua huomaamatta ja se sopii kaikille ikään ja kuntoon katsomatta. Puisto tarjoaa itsensä ylittämisen kokemuksia. Moni korkeanpaikankammoinen on sanonut, että kun oppii luottamaan valjaisiin, pelko häviää, Lehtonen kertoo. Huikee on auki päivittäin touko-syyskuussa. Tilausryhmiä otetaan vastaan ympäri vuoden. Lehtonen on tyytyväinen, ensimmäisen vuoden kävijämääräodote ylittyi komeasti. Potentiaalia on enemmänkin. Yyteri Beach Lomakeskuksen yhteydessä sijaitsevan kiipeilypuiston ja koko yrityksen toimintaa halutaan kehittää entisestään. – Suunnittelemme koko ajan tukevia toimintoja. Haluamme tuoda asiakkaille lisää palveluita ja syitä matkata alueelle. Seikkailupuisto Huikeesta Yyterin vetonaula Porin Yyteriin avattiin keväällä 2017 ekologinen seikkailupuisto. Kahden veljeksen idea rikastuttaa koko Yyterin aluetta. KYSEESSÄ ON aivan uudenlainen yritys Porin seudulla, jota luotsaavat nuoret yrittäjät. Leader-tuella on iso kerrannaisvaikutus. Seikkailupuisto toimii vetonaulana koko Yyterin alueelle ja hyödyttää useita matkailuyrittäjiä. Parhaat tulokset aluekehittämisessä saadaan aina, kun yrittäjät ovat vahvasti mukana.” Salme Pihlajamaa, Leader Karhuseutu Seikkailupuisto Huikee on perheyritys. Tino ja Ekku Lehtonen halusivat lähteä kehittämään Yyteriä. Yrityksesi sijaitsee maaseudulla. Suomesta 95 % on maaseutua. Kysy ELY-keskuksestasi tai Leader-ryhmästäsi, missä maaseutualueen raja kulkee kotipaikkakunnallasi. Lue lisää faktoista tämän lehden takasivulta. INFO KUNO BROTHERS OY Perustettu 2012 Kotipaikka Pori 3 osakasta Perustamistuki asiantuntijapalveluihin seikkailupuistokonseptin kehittämiseksi ja investointituki puiston rakenteisiin Leader Karhuseudulta. Tino Lehtonen palkittiin SAMKin vuoden 2017 kiihdyttämöyrittäjänä!
• 21 P ER U ST A M IS T U K I Seikkailupuisto Huikeesta Yyterin vetonaula Suomen Videokoulutus kokosi alustan, joka mahdollistaa verkkokurssien, webinaarien ja videotallenteiden tarjoamisen yhdestä paikasta. Perustamistuki helpotti uudenlaisen yritystoiminnan aloittamista ja antoi eväät kasvuun. TÄSSÄ ON esimerkki yritysideasta, jossa teknologia on valjastettu koulutuksen tarpeisiin. Hienoa on maaseudun kehittämisen kannalta erityisesti se, että koulutukset voidaan tuoda kaikkien saataville kouluttajien ja koulutettavien asuinpaikasta riippumatta. Aikaa ja rahaa säästyy ja ympäristö kiittää, kun liikkuminen vähenee.” Juha Vanhapaasto, Leader Pohjois-Satakunta D EP O SIT P H O T O Koulutusten digiloikkaa edistämässä
• 22 • Satakunnan SANKARIYRITTÄJÄT P ER U ST A M IS T U K I K unnat, yritykset ja muut organisaatiot voivat tätä kautta markkinoida, myydä ja pitää videokoulutuksia. Hoidamme kaiken etäkoulutuksiin liittyen. Järjestämme koulutuksia, suunnittelemme koulutusten rakenteen, hankimme asiantuntijat, hoidamme videoinnin ja valmiit tallenteet, yrityksen perustaja ja etäkoulutuskonsultti Ulla Tirronen kertoo. Itse pitkään koulutuspäällikkönä toiminut Tirronen perusti Suomen videokoulutus Oy:n vuoden 2016 alussa. – Autoin isoja organisaatioita saattamaan koulutuksensa digiaikaan. Olen nähnyt, mille oli tarvetta. Palvelumme mahdollistaa myös pienten paikkakuntien yrittäjille itsensä näkyväksi tekemisen ja oman asiantuntemuksensa myymisen. Yhtiökumppaniksi tuli Tuuli Tarukannel. – Alun perin tutustuimme Tuulin kanssa, kun teimme töitä samassa firmassa. Vuosien varrella olemme tehneet paljon yhteistyötä. Tuuli toi mukanaan oman yrityksensä, hän toimi kouluttajana kuntapuolella. ”Tuki puolitti yrittäjän riskin” Yrityksen perustamisen yhteydessä Tirronen haki maaseutuohjelman mukaista perustamistukea Leader Pohjois-Satakunnan kautta. Tuen turvin saatiin luotua nyt käytössä oleva alusta, joka kokosi jo olemassa olevia työvälineitä yhteen portaaliin. Tuki mahdollisti asiantuntijapalveluiden käytön niin koodaamisessa kuin markkinoinnin suunnittelussa. – Tuki sopi tilanteeseen todella hyvin. Emme olisi tässä kasvussa ilman sitä. Tuki helpottaa, vaikka olisikin valmis ottamaan riskin. Se ikään kuin puolitti yrittäjän riskin uudenlaisen yritystoiminnan käynnistämisessä. – Leader Pohjois-Satakunnan Juha Vanhapaastolta sain hyvin apua ja neuvoja, Tirronen kiittelee. Maisemamaalausta silloin, kun itselle sopii Tirronen sanoo, että koulutusta ei järjestetä Suomessa alueellisesti tasapuolisesti. Videokoulutusten avulla pystytään turvaamaan koulutuksen saatavuus myös pienemmillä paikkakunnilla, säästämään työntekijöiden aikaa sekä kustannuksia. – Tarve kasvaa erityisesti järjestöpuolella. Usein työntekijöitä on ympäri Suomea, ja koulutuspäivät järjestetään kerran vuodessa Helsingissä. Etämahdollisuuden avulla koulutusta työntekijöille voidaan tarjota huomattavasti useammin. Jokainen seuraa omalta koneeltaan siellä, missä on paras. Sijainnilla ei ole merkitystä, kouluttajatkin voivat olla missä vain, kunhan kuva ja ääni pelaa, Tirronen muistuttaa. Suomen Videokoulutuksen asiakkaiden tarpeet liittyvät toki muuhunkin kuin työelämään. Alusta tarjoaa mahdollisuuden tarjota esimerkiksi harrastustoimintaan liittyviä verkkokursseja. INFO SUOMEN VIDEOKOULUTUS OY Perustettu 2016 Kotipaikka Parkano 2 osakasta, 3 osa-aikaista työntekijää Perustamistuki Leader Pohjois-Satakunnalta uudenlaisen etäkoulutusverkkoalustan kehittämiseen valmiita työkaluja hyödyntäen. – Kurssi voi olla vaikka maisemamaalausta Kolilla. Se on kurssi, jonka voit katsoa silloin, kun matkustat sinne Kolille. Ei ole aikaan tai paikkaan sidottua. ”Koulutusta ei järjestetä Suomessa alueellisesti tasapuolisesti.” A N N I KÖ SS I Yhtiökumppanit Tuuli Tarukannel ja Ulla Tirronen tekevät töitä eri paikkakunnilta käsin. Työtä helpottaa ”laulava WhatsApp”.
• 23 Y R IT Y SR Y H M Ä T • Mukana oltava 3 –10 yritystä • Tehdään sekä yhteisiä että yrityskohtaisia toimenpiteitä • Kyseessä voi olla mm. kouluttautuminen, tuotannollisen yhteistyön kehittäminen, uudet tuotteet ja tekniikat • Kohdistuu maaseudulle, mutta yksittäisiä hyödynsaajia voi olla myös kaupunkialueelta • Hankkeella on aina hallinnoija • Tuki jyvitetään de minimis-tueksi • Tuen määrä 75 % YHDEN YRITYKSEN osuus kustannuksista muodostuu yhteisen osion yritykselle jyvitetystä osuudesta ja yrityskohtaisten toimien kustannuksista. Yritys maksaa 25 % näistä kokonaiskustannuksista yksityisenä rahoitusosuutena hankkeen hallinnoijalle. Voit kehittää yritystoimintaasi yhdessä muiden yrittäjien ja kehittämisorganisaatioiden kanssa. Yhteistyönä voitte esimerkiksi kehittää uusia tuotteita, muodostaa tuotantoja toimitusketjuja, tehdä kokeiluja tai edistää yhteistä markkinointia. Lue lisää faktoista tämän lehden takasivulta. Yritysryhmähanke – yhdessä pidemmälle Yritysryhmähankkeessa yritykset kehittävät yhdessä toimintaansa sekä yhteisillä kehittämistoimenpiteillä että yrityskohtaisesti. Tuen hakijaksi eli hankkeen hallinnoijaksi sopii jokin kehittämisorganisaatio: neuvontajärjestö, kehittämisyhtiö tai muu vastaava yhteisö. Kysy myös muista yhteistyöhankkeista!
• Y R IT Y SR Y H M Ä T H ietakulma Oy, PuuJanne Ky ja SP Elementit Oy luovat uudenlaista yhteistyötä ottamalla käyttöön yhteisen sähköisen suunnittelujärjestelmän. – Luomme digitaalista ympäristöä yhtiöiden välille. Hankimme tähän koulutusta ja päivitämme osaamista 2010-luvulle. Kaikki tehdään nimenomaan niin, että voidaan toimia yhdessä. Kaikilla on kuitenkin myös omat yrityskohtaiset tarpeet tässä, Olli Hietanen Hietakulma Oy:stä sanoo. Hietakulma ja SP Elementit valmistavat puuelementtejä Kankaanpäässä. Pomarkkulainen PuuJanne on erikoistunut puutuotteiden ja -pakkausten valmistukseen. Yhteisellä järjestelmällä tähdätään laatuun ja siihen, että voitaisiin jatkossa kilpailla isommista asiakkaista. 3D-mallinnuksineen järjestelmä antaa mahdollisuuden esimerkiksi siirtää töitä suoraan toisille yrityksille. – Hankitaan osaamista tulevaisuutta varten, kehitystarpeet ovat yhteisiä. Tässä otetaan nyt askeleita kohti teollista puuelementtien valmistusta, SP Elementit Oy:n Pasi Salminen kertoo. – Samalla tässä on luotu tukiverkkoa. Jollei jotain osaa itse, joku muu osaa, Janne Väliaho PuuJanne Ky:stä lisää. Ajatus yhteisestä järjestelmästä muhi hetken mielessä, ennen kuin yritysryhmähanke löytyi ratkaisuksi. – Ollaan rakennettu yhteistyötä jo aikaisemmin. Yritysryhmässä tukiprosentti Puunjalostajat hakevat kilpailukykyä digiympäristöstä Kolme pohjoissatakuntalaista puualan yritystä lähti yhdessä kehittämään toimintaansa yritysryhmähankkeella. Osaamista hankitaan tulevaisuutta varten nyt, sillä 5 vuoden päästä on myöhäistä. on merkittävä, hyöty on oikeasti iso. Ilman hanketta ei olisi ollut panoksia laittaa tätä projektia vetämään. Muutoksilla taataan puuelementtituotanto Satakunnassa. Jollei nyt panosteta, ei tarvitse enää 5 vuoden päästäkään, Hietanen painottaa. Hanketta hallinnoi Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy. Hietanen, Salminen ja Väliaho vakuuttavat, että ulkopuolinen hallinnoija helpottaa työtä. Näin voidaan käyttää aika itse asian edistämiseen. – Ajallisesti on mennyt paljon tunteja asian parissa, Salminen sanoo. – Työmäärä on ollut yllättävän suuri, mutta uskon, että kaikki maksaa itsensä kolminkertaisesti takaisin, Hietanen lisää. Marko Rajamäki PSKK Oy:stä sanoo, että vaikka aikaa ei ole helppoa irrottaa, kehittäminen vaatii sitä aina. – Näissä yrityksissä on kirkkaana mielessä tavoite ja motiivi tekemiselle. Tämä kuvaa rohkeaa sitoutumista. Rajamäki kannustaa yrityksiä tuomaan tarpeet ja toiveet esille. – Niin tämäkin hanke lähti liikkeelle. Turha itsekseen on pähkäillä, yritysneuvojilla on tarjota työkaluja. Niin elinkeinoyhtiöt, Leader-ryhmät kuin ProAgriakin auttavat. INFO YHTEISTYÖLLÄ KILPAILUKYKYÄ PUURAKENTAMISEEN -YRITYSRYHMÄHANKE 3 yritystä: SP Elementit Oy, Hietakulma Oy ja PuuJanne Ky Hallinnoija PSKK Oy Satakunnan ELY-keskus myöntänyt yritysryhmälle kehittämistukea yhteisen sähköisen suunnittelujärjestelmän käyttöönottoon. ”Jollei jotain osaa itse, joku muu osaa.” 24 • Satakunnan SANKARIYRITTÄJÄT
• Y R IT Y SR Y H M Ä T ON HIENOA nähdä, että Satakunnasta löytyi puutuoteteollisuuden alalta yhteistyökykyisiä yrityksiä, jotka kehittävät yhdessä tuotannollista puolta. Kaikki tämä avaa uusia mahdollisuuksia, tuo tehokkuutta ja parantaa työn tuottavuutta.” Ari Nummelin, Satakunnan ELY-keskus PSKK Oy:n Marko Rajamäki (2. oik.) auttaa yrityksiä hallintopuolessa. EI OLE keneltäkään pois, jos yhdessä mietitään, mitä voitaisiin tehdä paremmin. Yrityskulttuuri on onneksi muuttunut avonaisempaan suuntaan. Tämä helpottaa etenkin alkavia yrittäjiä. Olli Hietanen Hietakulma Oy LIIKETOIMINNAN KASVU ja sen tuomat haasteet pakottavat kehittämään toimintaa. Perinteiset mallit eivät olleet enää tehokkaita meille. Pasi Salminen SP Elementit Oy PANOSTAMINEN KANNATTAA. Uskon, että tämä tuo itselle lisää töitä alihankkijana. Janne Väliaho PuuJanne Ky 25
• 26 • Satakunnan SANKARIYRITTÄJÄT Y R IT Y SR Y H M Ä T Yrttipaja, Jokisauna ja More Neo haluavat tarjota hyvinvointimatkailupalveluita ympäri vuoden. Yhdessä he luovat yritysryhmähankkeen avulla 12 unelmaa -matkailutuoteperhettä, jota yhteistyössä myös myydään ja markkinoidaan. Suunnitteilla on alkaa tarjota muun muassa yrttisaunaa, saunaterapiaa ja opastettuja villiyrttikierroksia. Kaikki keskittyy Kauttuan ruukinpuistoon ja siellä sijaitsevaan Aino ja Alvar Aallon suunnittelemaan Jokisaunaan. – Jokisaunalla järjestetään ryhmätilaisuuksia ristiäisistä muistotilaisuuksiin, nyt tavoittelemme uudentyyppisiä asiakkaita, Jokisaunan Eija Helander-Nieminen kertoo. Yrttejä ja unelmia ”Yhdessä saadaan enemmän aikaan” Euralaiset yrittäjät Eija Helander-Nieminen, Petri Koivisto ja Anne Valtonen kehittävät yhteistä hyvinvointimatkailun tuoteperhettä laajentaakseen omaa palvelutarjontaansa. Samalla saadaan lisää elämää Kauttuan ruukinpuistoon. Anne Valtonen siirsi oman yrityksensä More Neon Euran keskustasta Jokisaunan tiloihin syksyllä 2017. Syvempään yritysyhteistyöhön saatiin kumppaniksi vielä puolentoista kilometrin päässä sijaitseva Yrttipaja ja yrittäjä Petri Koivisto. – Tässä tuodaan meidän kaikkien osaamisalueet yhteen ja mennään yhdessä pidemmälle. Taloudellisen puolen lisäksi yrittäjän aika on hyvin rajallinen. Yhdessä saadaan enemmän aikaan, Valtonen selittää. Yrittäjät lisäävät osaamistaan ammattikurssien avulla. Valtonen kouluttautuu villiyrttiohjaajaksi ja syventää osaamista saunaterapiaan. Helander-Nieminen on koulutukseltaan kehitysvammahuollon ohjaaja ja taideterapeutti. Hankkeen myötä hän jatkaa taideterapiaopintoja. Yrttipaja kouluttaa villiyrttipoimijoita, sillä Ruukinpuiston ympäristöön rakennetaan yrttipolku opastekyltteineen. – Ruukinpuisto on helmi. Yrttipolku tulee olemaan yleisölle avoin, se on selkeä matkailulisä. Hankkeen avulla saadaan tehtyä sellaista yleishyödyllistä, johon muuten ei olisi rahaa laittaa, Petri Koivisto sanoo. Yhteinen hanke on tiivistänyt yhdessä tekemistä. Kolmikko pyrkii järjestämään Jokisaunalla jatkossa myös erilaisia popup-tapahtumia kakkubuffeteista musiikkimatineoihin. EIJA HELANDER-NIEMINEN on luotsannut Jokisaunaa vuodesta 2006. Yritys vuokraa saunaja kokoustiloja erilaisille ryhmille ja valmistaa myös erikseen ruokaa tilauksesta. ANNE VALTONEN on toiminut hyvinvointialan yrittäjänä vuodesta 1989. Hän siirsi hiljan liikkeensä Euran keskustasta Jokisaunan tiloihin. PETRI KOIVISTO osti Suonenjoella toimineen yrttipajan ja siirsi sen toiminnan Euraan 2015. Yritys keskittyy yrttien viljelytykseen, keruuseen, jatkojalostukseen ja niiden myyntiin. INFO 12 UNELMAA -YRITYSRYHMÄ 3 yritystä: Nordic Herbs Oy, Jokisauna Oy ja More Neo Hallinnoija SAMK Leader Pyhäjärviseutu myöntänyt yritysryhmälle kehittämistukea hyvinvointimatkailutuoteperheen kehittämiseen. YRITYSRYHMÄHANKKEISSA ON hienointa se, kuinka yrittäjät saavat ryhmässä uusia ideoita niin omaan yritykseensä kuin yhteistyöhönkin. Tässäkin hankkeessa yhteistyö on mennyt paljon pidemmälle, kuin mitä alun perin oli ajatus.” Sari Uoti , ProAgria Länsi-Suomi
• 27 Y R IT Y SR Y H M Ä T Mitä hyötyä yritysryhmähankkeesta on? Voidaan toteuttaa sellaisia yritystä hyödyttäviä toimenpiteitä, joihin harvalla olisi mahdollisuutta ilman tukea. Tukiprosentti yhteistyöhankkeissa on merkittävä. Miksi yritysryhmällä on hallinnoija? Byrokratia pelottaa monia kiireisiä yrittäjiä. Melkoinen helpotus on, että saa itse keskittyä vain ja ainoastaan tekemiseen. Asiat hoitaa joku, jolla on kokemusta hankkeista. 6 kysymystä yritysryhmähankkeesta Mitä hallinnoija tekee? Yritykset tekevät sisällön, hallinnoija huolehtii kokonaisuudesta. Käytännössä hoitaa mm. kirjanpidon ja talouspuolen. Suurin osa toimenpiteistä toteutetaan ostopalveluina, joten hallinnoijan rooli on myös toimia linkkinä yrittäjien, palveluntarjoajien ja rahoittajan välillä. Minna Uusiniitty-Kivimäki Satakunnan ammattikorkeakoulusta hoitaa useiden satakuntalaisten yritysten yhteistyöhankkeiden hallinnointia. Miten yritykset ovat kokeneet hankkeen? Hankkeisiin liittyy ennakkoluulo, että niillä ei saada oikeastaan mitään aikaan. Yritysryhmähankkeissa aikaan saatu on ylittänyt yritysten odotukset. Tärkeäksi yrittäjät ovat kokeneet, että ovat saaneet itse rakentaa sisällön. Oma osa muokataan sellaiseksi, kuin yritys haluaa. Siinä on homman juju ja suola, vaikka kyseessä onkin yhteistyöhanke. Neuvosi yhteistyötä suunnittelevalla yritykselle? Yritysryhmähanke on parhaimmillaan, kun ryhmä on tiivis, ollaan vuorovaikutuksessa keskenään ja tavoite on yhteinen. Parhaat tulokset saavutetaan, kun kaikilla yrityksillä on aktiivinen rooli hankkeessa. Ajattele pitkälle. Monesti saatu idea halutaan äkkiä toteutukseen. Malttia siihen, että suunnitellaan huolella ja riittävän yksityiskohtaisesti, vaikka se lykkäisi aikataulua. Miksi tehdä yhteistyötä muiden kanssa? 1 + 1 = 3, vertaistuki on tärkeä osa projektia. Yritysryhmähanke synnyttää monesti pysyvämpää yhteistyötä. Kun yhden asian saralla tehdään töitä yhdessä, saattaa syntyä tuhat muuta ideaa. ”Aikaan saatu on ylittänyt yritysten odotukset.”
• 28 • Satakunnan SANKARIYRITTÄJÄT Y R IT Y SR Y H M Ä T V iikilän hevostila, Koivuniemen Herran MuuMaa, Purolomat sekä MeriElämys laajensivat yhdessä tarjontaansa Green Care -palveluihin. – Uskon, että tästä on hyötyä niin meille kuin asiakkaille, sanoo Koivuniemen Herraa miehensä kanssa luotsaava Sirkka-Liisa ”Sirkkis” Koivuniemi. – Pienellä paikkakunnalla on joka vuosi keksittävä uutta, ei täällä muuten pärjää. Green Care -toiminnalla tavoitellaan kuntoutumista ja voimistumista, pitkäaikaista hyötyä asiakkaalle. Siksi se vaatii erilaista suunnitelmallisuutta, aikaa ja avustajia, Viikilän hevostilan Henna Viikilä korostaa. Green Care -ajatus kyti sekä Koivuniemen että Viikilän mielessä useamman vuoden. Yritysryhmähankkeesta kuultuaan yrittäjät laittoivat pyörät pyörimään. Rahoitus saatiin Satakunnan ELY-keskukselta. – Rahoitus antaa potkun lähteä turvallisemmin mielin kehittämään yritystä. Tämä on kuitenkin epävarma bisneksen ala, Koivuniemi sanoo. Lisää osaamista ja ammattitaitoa Green Care -tuotepaketit luodaan luonnon ja eläinten ympärille. Uusia mahdollisia asiakasryhmiä ovat mielenterveyskuntoutujat, kehitysvammaiset, lastensuoMatkailuyritykset yhteistyössä luonnonvoimaa luomassa Neljä merikarvialaista matkailuyritystä löi hynttyyt yhteen laajentaakseen hyvinvointimatkailun puolelle. Syntyi Green Care Merikarvia -yritysryhmä. jelulaitokset, vanhukset sekä tykyja tyhy-ryhmät. Yhdessä on tuotteistettu muun muassa kaksi metsää ja jokirantaa hyödyntävää luontopolkua, tyrnisauna ja luonnonkuntosali puupainoineen. Tuotetyön lisäksi toteutetaan ”myynnin laboratoriota”. – Uusien tuotteiden myyntiin tarvitaan ilman muuta joku ulkopuolinen. Tutkimme, miten toimii, että työllistämme yhdessä ihmisen myyntityöhön, Koivuniemi kertoo. Olennaista on, että yrittäjät lisäävät hankkeen avulla omaa osaamistaan. Jokainen saa ammatillista lisäkoulutusta. – Saamme lisää ammattitaitoa porukkaan. Koulutukset maksavat neljänumeroisia summia. On valtava juttu, että niiden kustannuksia saadaan peittoon hankkeen avulla, Koivuniemi sanoo. Yrittäjät tekivät myös opintomatkan benchmarking-tarkoituksessa. VIIKILÄN HEVOSTILA Pääasiakasryhminä tuntiratsastajat ja kesän leiriasiakkaat. Tila myös kasvattaa suomenhevosia ja kouluttaa työhevosia. Nyt laajennetaan sosiaalipedagogiseen hevostoimintaan. KOIVUNIEMEN HERRAN MUUMAA Valtakunnallisestikin tunnettu matkailukohde tarjoaa kurkistuksen maatilaelämään. Green Care -tuotteissa korostuu eläinavusteisuus ja luontoyhteys. PUROLOMAT Eräopas Juho Mäkipuro tarjoaa aktiivisen ihmisen mökkilomia sekä mm. metsä-, melontaja kalastusretkiä. GC-tuotteilla edistetään henkistä voimaantumista sekä fyysistä harjoitusta metsän omilla välineillä. MERIELÄMYS Katja Kallio tarjoaa risteilyjä, venetaxipalvelua, majoitusta ja elämysretkiä Ouran saaristossa. Selkämeren saariston sauna ja luonto ovat kantavat tekijät GC-tuotteissa. INFO GREEN CARE MERIKARVIA -YRITYSRYHMÄ 4 yritystä: Koivuniemen Herran MuuMaa, Viikilän hevostila, Purolomat ja MeriElämys Hallinnoija SAMK Satakunnan ELY-keskus myöntänyt yritysryhmälle kehittämistukea Green Care-palveluiden kehittämiseen. Yritysryhmästä tukea, voimaa ja resursseja Koivuniemi uskoo, että verkostoituminen ja vertaistuki ovat yritysryhmän paras anti. JU K K A -P EK K A R IN T EE LÄ JU K K A -P EK K A R IN T EE LÄ
• Y R IT Y SR Y H M Ä T OLEN MUKANA yritysryhmähankkeen suunnittelussa – yrittäjän apuna. Yhdessä mietimme, mitä kannattaa toteuttaa hankkeen avulla. Samalla tulee pohdittua myös mukana olevien yritysten omaa toimintaa lyhyellä sekä pitkällä aikavälillä. Yritysryhmähankkeet ovat parhaimmillaan silloin, kun tarve on aidosti yrittäjistä lähtenyt.” Anne Heikintalo, ProAgria Länsi-Suomi – On hyvä, että hanke voi syntyä jo 3 yrityksen voimin. Helpompaa löytää yhteiset kiinnostukset ja kehittämistarpeet. Hankemuoto on myös joustava, jokainen osallistuu oman budjettinsa rajoissa. Yrittäjän ei tarvitse sitoutua kaikkeen. Me pyrimme tekemään tätä nyt harvinaisen tiiviisti yhdessä. Paljon ollaan tehty myös sellaista yhteistyötä jo, mikä ei liity itse hankkeeseen. – Parasta on ollut, että olemme saaneet luotua uudet tuotteet kaikille. Tämän avulla voimme pidentää myyntiaikoja sesongin ulkopuolelle. Yhteistyö ja sen tuomat resurssit, vertaistuki ja hallinnoija – siinä yritysryhmän parhaat puolet, Henna Viikilä ja Sirkkis Koivuniemi sanovat. Tiesitkö? Green Care – luontovoimaa ja luontohoivaa Green Care on ammatillista luontolähtöistä hyvinvointitoimintaa, jonka tavoitteena on ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden lisääminen. Sote-palveluiden yhteydessä puhutaan luontohoivasta, vapaa-ajan virkistyspalveluiden kohdalla luontovoimasta. 29
• 30 • Satakunnan SANKARIYRITTÄJÄT T O T EU T ET TA V U U ST U T K IM U S J uhani ja Kirsi Jaakkola ovat pyörittäneet porsastuotantoon keskittyvää tilaa Euran Paneliassa vuodesta 1989. Vuosien aikana tilaa on laajennettu useaan otteeseen, uusi porsitussikala valmistui 2013. – Nyt on noin tuhat emakkoa ja porsaita tulee se 30 000 vuodessa, Juhani Jaakkola kertoo. Suuri eläinmäärä tuottaa suuren määrän lantaa. Jaakkolat pohtivat, miten lannalle saataisiin lisäarvoa ja sen sisältämät ravinteet hyötykäyttöön. Ajatus omasta biokaasulaitoksesta ja -jalostamosta heräsi vuonna 2015. – Nyt lanta on lähinnä ongelma. Oman sähkönja lämmöntuotanto biokaasulla ei ole millään muotoa maatilalla kannattavaa. Jalostamalla kaasua liikennepolttoaineeksi ja myyntiin, on mahdollista Ennen investointia voidaan hakea tukea sen edellytysten selvittämisessä tarvittaviin asiantuntijapalveluihin. Tuki ei edellytä investoinnin toteuttamista. Selvitys voi päätyä lopputulokseen, että investoinnin toteuttaminen ei ole järkevää. Tuen määrä on 50 % hyväksytyistä kustannuksista ja se myönnetään de minimis -tukena. Maataloustuotteiden jalostusyrityksille tuen määrä on 40 %. Possun lietelantaa biokaasuauton tankkiin? Panelian Pekoni teetti selvityksen, voisiko sianlantaa hyödyntävä biokaasulaitos ja polttoainejalostamo kannattaa. Kiinnostaako biokaasuntuotanto? ARVIOI MM. eri syötteistä saatavissa olevaa metaanimäärää tai investoinnin kokoa pikalaskurin avulla: biokaasulaskuri.fi. PROAGRIA LÄNSI-SUOMEN Vähähiilinen maaseutu -hanke edistää uusiutuvan energian käyttöön ja tuotantoon liittyvää tietoisuutta Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Bioenergiaja maatilan energia-asiantuntija auttavat sinua energiantuotantoon liittyvissä kysymyksissä. Myös Prizztechin Satakunnan Kaasutalous -hankkeen asiantuntijoilta saat apua. PANELIAN PEKONI OY Perustettu 2013, tilanpitoa vuodesta 1989 Kotipaikka Eura Tuki Satakunnan ELY-keskukselta biokaasutuotantoinvestoinnin kannattavuusselvityksen teettämiseen. INFO suurempi joukko alueen alkutuottajia – sekä ympäristö. – Mädätessään pellolla esimerkiksi vihannekset tuottavat metaania ilmakehään. Jos se otettaisiin talteen suljetussa tilassa ja saataisiin valjastettua energiaksi, ilmastokin kiittäisi. Kaasutuotannon jälkeen jäljelle jäävä jäännös eli rejektijäte voitaisiin ajaa takaisin pellolle, jolloin saada tuottoa. Mutta ekologiset arvot ovat vahvana taustalla, Jaakkola kertoo. Panelian Pekoni sai Satakunnan ELY-keskukselta rahoitusta biokaasuinvestoinnin toteutettavuustutkimuksen teettämiseen. Tavoitteena oli tutkia, onko suuren investoinnin tekeminen kannattavaa, ja jos on, niin miten. Hankkeessa tutkittiin muun muassa eri syötteiden kaasuntuottopotentiaalia sekä selvitettiin erilaisia reaktorija laitostyyppejä. – Pyrittiin löytämään varmatoiminen ja helppokäyttöinen laitos, joka ei vaatisi jatkuvaa huolenpitoa. Biokaasureaktorin syötteenä voitaisiin sianlietelannan lisäksi käyttää esimerkiksi kesantonurmia ja elintarviketeollisuuteen kelpaamattomia avomaavihanneksia. Jaakkoloiden biokaasulaitoksesta voisi näin hyötyä Investoinnin toteutettavuustutkimus – kannattaako vai ei?
• 31 T O T EU T ET TA V U U ST U TK IM U S Toteutettavuustutkimuksessa selvitetään ensin, kannattaako investointiin ylipäätään ryhtyä. Tämän jälkeen voidaan suunnitella, miten investointi olisi taloudellisinta ja järkevintä toteuttaa. Näin vältytään mahdollisilta virheinvestoinneilta. Varsinkin yrityksen toimintaan nähden suuren investoinnin toteuttamisedellytysten selvittäminen etukäteen on kannattavaa.” Jari Hankaankorpi, Satakunnan ELY-keskus BIOKAASUA SYNTYY, kun mikrobit hapettomissa olosuhteissa hajottavat orgaanista ainesta, kuten lantaa, biojätettä tai kasvibiomassaa. Biokaasu on pääosin metaania sekä hiilidioksidia. ”Raakabiokaasua” voidaan käyttää sähkön ja lämmön tuotantoon. Liikennekäyttöä varten kaasun metaanipitoisuuden on oltava korkea, kaasusta poistetaan hiilidioksidia jalostamalla. Tiesitkö? saataisiin biohiiltä peltoon. Yksipuolinen viljely ja teollisten lannoitteiden käyttö hävittää biohiiltä, tämä vaikuttaa negatiivisesti maan kasvukuntoon. Rejektijätettä voitaisiin myös edelleen jalostaa lannoitteiksi ja myydä. Yhdyskuntajätettä ei laitettaisi, vain kasvipohjaisia syötteitä, joten luomukelpoisuus säilyisi, Jaakkola selittää. Seuraava askel olisi rahoituksen hakeminen itse investoinnille. Selvitykseen saatu tuki oli Jaakkoloille arvokasta. – On tärkeää, ettei lähdetä tekemään hankintaa vain laitetoimittajan tekemien kannattavuuslaskelmien mukaan. Avustus mahdollistaa ulkopuolisen asiantuntijan käytön, jolloin asiat ja laskelmat ovat varmasti todellisia ja faktapohjaisia. Tuki ei olisi mennyt hukkaan siinäkään tapauksessa, että investointi olisi todettu kannattamattomaksi. Vielä kalliimmaksi olisi tullut, jos puolueellinen taho olisi todennut laitoksen kannattavaksi, mutta sitten näin ei todellisuudessa olisikaan ollut. Tässä kohtaa on myös tärkeää tietää, jos ei investointia oikeasti kannata tehdä. Voit suunnitella etukäteen investoinnin toteutusta teettämällä investoinnin toteutettavuustutkimuksen. Lue lisää faktoista tämän lehden takasivulta. A N N A B R O H O LM
• 32 • Satakunnan SANKARIYRITTÄJÄT K EH IT TÄ M IS H A N K K EE T Koulutusten aiheita kysyttiin yrittäjiltä aloituskeskustelussa ja ne valittiin palautteen perusteella. Tilaisuudet liittyivät mm. taloushallintoon, rahoitusmahdollisuuksiin, kaupungin hankintapalveluihin, hallitusjäsentyöskentelyyn ja sosiaaliseen mediaan. Koulutuksilla pyrittiin osaamisen lisäämiseen, ”Yrityksen kehittäminen ei aina tarkoita valtavaa EU-hanketta” Tietoiskuja, koulutuksia ja asiantuntijaklinikoita laajalla rintamalla – yrittäjien toiveiden mukaisesti. Rauman Yrittäjien Vauhtia verkostoon -hankkeessa verkotettiin Rauman ruutukaava-alueen ulkopuolisia mikroyrityksiä ja lisättiin yritysten osaamista. mutta samalla haluttiin tarjota yrittäjille paikkoja verkostoitua, kertoo Rauman Yrittäjien toiminnanjohtaja Sari Mantere. Tilaisuuksiin otti osaa laaja joukko eri alojen yrityksiä. – Ilahduttavaa oli, että koulutuksiin lähti sellaisia yrittäjiä, jotka eivät olleet koskaan Kehittämishankkeet – lisää osaamista yrityksiin SAMKin Kivijalka kuntoon -hankkeessa parannetaan kivijalkayritysten liiketoimintaosaamista Huittisissa, Kankaanpäässä, Uudessakaupungissa ja Loimaalla. Hanke valmentaa kivijalkayrittäjiä ja yritysten henkilökuntaa muun muassa markkinoinnissa, myynnissä, somen käytössä sekä verkkokauppaosaamisessa. Tarve on kummunnut kuntien elinkeinotoimijoilta sekä yrittäjiltä itseltään. – Verkkokaupan räjähdysmäinen kasvu, ajankäytön muutokset ja toimintaympäristön muuttuminen ovat uhkia kivijalkakauppiaille. Haastattelemalla yrittäjiä ja elinkeinotoimia saatiin vahvistusta sille, että markkinointija myyntiosaamiseen toivotaan Kehittäjäorganisaatiot kuuntelevat yrittäjien toiveita – avaa siis suusi! Maaseuturahastosta tuetaan elinkeinojen ja yritystoiminnan kehittymistä myös hanketukien muodossa. Esimerkiksi yksityistai julkisoikeudelliset yhteisöt, oppilaitokset ja yhdistykset voivat toteuttaa elinkeinoelämää tukevia hankkeita – myös yrittäjien toiveiden mukaisesti. Yksi esimerkki tällaisesta ovat koulutushankkeet, joita tuetaan niin ELY-keskuksen kuin Leader-ryhmienkin puolesta. käyneet missään tilaisuudessamme. Osana hanketta kehitettiin Lappi on auki -tapahtumaa. Tällä haluttiin panostaa erityisesti entisen Lapin kunnan alueen yrityksiin. – Kaupunki jättäytyi pois neljättä kertaa järjestetystä tapahtumasta, joten me, alueen yrittäjät ja kyläyhdistykset tiivistimme rivejämme. Olennainen osa tapahtumaa on yrityssuunnistus, joka kannustaa tutustumaan Lapin alueen yrityksiin. Saimme suunnistukseen mukaan 29 alueen toimijaa. Yritysten ja yhdistysten tiiviin yhteistyön lopputuloksena oli huikea tapahtuma, Mantere kiittelee. Hän haluaa kannustaa yrittäjiä ottamaan rohkeasti yhteyttä yrittäjäyhdistykseen ajatusten ja toiveiden kanssa. – Olemme täällä yrittäjiä varten. Kehittäminen koetaan monesti ylimääräisenä, sitä ei jaksa aina arjessa miettiä. Kannattaa uskaltautua yhteisiin tilaisuuksiin, siellä saattaa saada kipinän omaan tekemiseen. Tilaisuuksissa voi vain käydä tapaamassa muita, siitä se monesti alkaa. Yrityksen kehittäminen ei aina tarkoita mitään valtavaa EU-hanketta. Asiaa uudelleen mietiskelemällä voi saada inspiraation ja pienikin oivallus voi laittaa ison lumipallon liikkeelle. Vauhtia verkostoon -hanketta rahoittaa Leader Ravakka. Sparrausta kivijalkayrittäjän markkinointiin ja digiosaamiseen koulutusta. Tavoitteena on lisäksi nostaa kivijalkayritysten arvostusta niiden alueella, Mikko Lehtonen Satakunnan ammattikorkeakoulusta kertoo. Syksyllä 2016 käynnistyneen hankkeen maksuttomiin koulutuksiin osallistui ensimmäisen vuoden aikana yli 120 yritystä. – Tilaisuuksissa on paljon keskusteltu pienryhmissä ja pureskeltu yritysten asioita sekä ideoitu yhdessä. Valmennusten pääpaino on ollut markkinoinnissa ja digimaailmassa. Esimerkiksi Google unohtuu monilta. Maksuttomastikin voi huomattavasti parantaa yrityksen hakukonenäkyvyyttä ja tarjota tietoa potentiaalisille asiakkaille. Jos esimerkiksi sijaintitiedot eivät ole helposti saatavilla, asiakas ei ehkä jaksa nähdä vaivaa.
• 33 K EH IT TÄ M IS H A N K K EE T Sataedun Automaatiolla tulosta-hanke vahvistaa satakuntalaista automaatio-osaamista. Räätälöidyillä koulutuksilla halutaan auttaa automaatioratkaisuista kiinnostuneita eri alojen mikroja pienyrityksiä. Sataedu toimii laajasti Satakunnassa, myös pienemmillä maaseutupaikkakunnilla ja tekee yhteistyötä pienten toimijoiden kanssa. Oppilaitoksen Kankaanpään toimipisteeseen hankittu hitsausrobotti sai aikaan ajatuksen, että siitä pitäisi saada hyötyä myös yrityksille. – Satakunnassa investoidaan jälleen. Positiivinen rakennemuutos luo kysyntää entistä enemmän tämänkaltaisen osaamisen kehittämiselle. Olennaista on kehittää automaatiota, jotta prosessit saadaan tehokkaiksi ja tuottaviksi. Automaatio on avain moneen, Pauliina Merikivi Sataedusta kertoo. Yritysten tarpeisiin räätälöidyillä täsmäkoulutuksilla pyritään madaltamaan kynnystä tuotannon automatisointiin, uuden teknologian käyttöönottoon ja robotiikkaan siirtymisessä. Koulutusta toteutetaan lähipäivinä, demoina, seminaareina, benchmarking-vierailuina sekä yrityskohtaisena ohjauksena ja asiantuntijatukena. – Yritysten kanssa yhdessä suunnitellaan tuotannon prosessit huomioiden, millainen koulutus on tarpeen. PowerPointit voi unohtaa. Yritysten tarpeista lähdetään ja oppiminen tapahtuu tehden ja kokeillen. Koulutetaan niin johtoa kuin työntekijöitä, Merikivi sanoo. Sataedu järjestää koulutusta käytännössä kolmessa toimipisteessään Kankaanpäässä, Ulvilassa ja Kokemäellä, joissa on teknologia-alan oppimisympäristö. Tukea yrityksille robotiikkaan ja automaatioon siirtymisessä Automaatiolla tulosta -hanketta rahoittaa Satakunnan ELY-keskus maaseuturahastosta. Lehtonen kertoo, että paras palaute on se, että putiikeissa on oikeasti viety asioita käytäntöön. – On panostettu myymälään, otettu somekanavia käyttöön ja mietitty niiden sisältöjä. Kaikki nämä ovat tärkeitä mm. yrityksen brändin kannalta, hän muistuttaa. Kivijalka kuntoon -hanketta rahoittaa Satakunnan ELY-keskus maaseuturahastosta. Yhteistyö on voimaa myös organisaatiopuolella! MUKANA SAMKIN kanssa yrityksiä sparraavat Huittisten elinkeinotoimi, Huittisten Yrittäjät, Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy, Kankaanpään Yrittäjät, Loimaan yrityspalvelut, Loimaan kauppa ja palvelut -yhdistys, Uudenkaupungin yrityspalvelut sekä Uudenkaupungin Yrittäjät. Koulutukset keräsivät yhteen useiden alojen yrittäjiä. P IX A B A Y
• 34 • Satakunnan SANKARIYRITTÄJÄT Merikarvia Siikainen Po Pori Luvia Nakk Harjavalta Eura Eurajoki Rauma Pyhäranta Laitila Uusikaupunki Vehmaa Mynämäk T U EN H A K EM IN EN LEADER RAVAKKA Ulla Kallio ulla.kallio@ravakka.fi www.ravakka.fi LEADER KARHUSEUTU Salme Pihlajamaa salme.pihlajamaa@karhuseutu.fi www.karhuseutu.fi LEADER POHJOIS-SATAKUNTA Juha Vanhapaasto juha.vanhapaasto@kankaanpaa.fi www.aktiivinen.fi Näin haku etenee: 1. SINULLA ON idea yrityksesi kehittämiseksi. Ota yhteyttä Leader-ryhmään, ELY-keskukseen tai ProAgrian yritysneuvojiin. 2. ASIANTUNTIJAT KESKUSTELEVAT kanssasi ideasi rahoituskelpoisuudesta ja auttavat kehittämään sitä. 3. LAADI HANKESUUNNITELMA ja budjetti. Kerää tarvittavat liitteet* 4. TEE TUKIHAKEMUS sähköisesti HYRRÄ-hakujärjestelmässä. Tarvitset Katso-tunnisteet. 5. SAAT ILMOITUKSEN, kun hakemuksesi on tullut vireille. Tämän jälkeen voit alkaa toteuttaa hanketta omalla riskillä. Hankkeelle saa syntyä kuluja vasta vireille tulon jälkeen. 6. HAKEMUS KÄSITELLÄÄN Leader-ryhmän hallituksessa tai ELY-keskuksessa riippuen siitä, kumman kautta tukea haetaan. Tarvittaessa sinulta pyydetään lisätietoja. 7. ELY-KESKUS TEKEE viranomaispäätöksen. Tutustu päätökseen huolellisesti. 8. TOTEUTA HANKETTA hankesuunnitelman mukaan ja noudata päätöksessä esitettyjä määräaikoja. Jos suunnitelmaan tulee muutoksia, ole niistä yhteydessä rahoittajaan ennen niiden toteuttamista. 9. TEE MAKSUHAKEMUS. Maksatus tehdään sähköisesti HYRRÄ-järjestelmässä, kun kulut on maksettu ja ne on merkitty kirjanpitoon. Maksatukseen tarvitset mm. kopion laskusta, maksutositteesta ja kirjanpitoajon pääkirjasta. 10. TUKI MAKSETAAN ilmoittamallesi tilille. Tukihakemuksen liitteeksi tarvitset seuraavat: • Liiketoimintasuunnitelma • Selvitys hakijan taloudellisesta tilanteesta (tilinpäätös) • Maksuvalmiusja kannattavuuslaskelma • Hankkeen toimenpiteiden kustannusarvio • Rakennushankkeissa suunnitelma-asiakirjat sekä tarvittavat viranomaisluvat • Hankintojen hintatason selvitys tai kilpailutusasiakirjat • Velkaluettelo ja lainalupaus. Ideasta hankkeeksi – näin haet maaseuturahaston yritystukea Maaseuturahaston yritystukia haetaan sähköisesti Hyrrä-järjestelmässä. Leadertukien haku on jatkuva, ELY-keskuksessa on käytössä valintajaksot. Ennen tuen hakemista ole mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteydessä Leader-ryhmään tai ELY-keskukseen. Kerro ideasi, kysy neuvoa tai sparrausta. Satakunnan Leader-ryhmät, ELY-keskuksen asiantuntijat ja ProYritys-tiimi auttavat yrityksiä eteenpäin. Alta näet oman alueesi asiantuntijat. Voit ottaa yhteyttä kehen vain, yhdessä löydämme oikean asiantuntijan. Ota meihin yhteyttä Karhuseutu
• 35 ainen Kankaanpää Jämijärvi Ikaalinen markku Ulvila kkila Harjavalta Hämeenkyrö Sastamala Huittinen Eura Mynämäki Säkylä Punkalaidun Kokemäki Honkajoki Karvia Parkano Kihniö T U EN H A K EM IN EN LEADER PYHÄJÄRVISEUTU Elina Haavisto elina.haavisto@pyhajarviseutu.fi www.pyhajarviseutu.fi LEADER JOUTSENTEN REITTI Petri Rinne petri.rinne@joutsentenreitti.fi Yritysasiantuntijat Ari Nummelin ja Jari Hankaankorpi Maksatusasiantuntija Tia Mäensivu Hankeneuvoja Jonna Aalto Maaseudun kehittämisen asiantuntijat Raija Wessman ja Timo Pukkila Sähköpostit: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi. Puhelinvaihde: 0295 022 000 P R O Y R IT Y S SATAKUNNAN ELY-KESKUS Anne Heikintalo (Keski-Satakunta) PROAGRIA LÄNSI-SUOMI anne.heikintalo@proagria.fi Sari Uoti (Rauman seutu, Etelä-Satakunta) PROAGRIA LÄNSI-SUOMI sari.uoti@proagria.fi Annina Luotonen (Pohjois-Satakunta) PROAGRIA LÄNSI-SUOMI annina.luotonen@proagria.fi www.yrityssatakunta.fi LEADER JOUTSENTEN REITTI Eeva Raukko eeva.raukko@joutsentenreitti.fi www.joutsentenreitti.fi MaaseutuMegafoni -somekanavissa ajankohtaista asiaa sekä tarinoita maaseuturahastoa hyödyntäneistä yrityksistä ja yhdistyksistä. Tutustu myös Satakunnan maaseutuohjelman toimijoiden yhteiseen satasilta.fi -sivustoon. Karhuseutu
• Yritykselläsi on edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan. 10 faktaa maaseutuohjelman yritysrahoituksesta Yritystoimintasi on päätoimista ja ammattimaista. Yrityksesi antaa toimeentulon joko sinulle yrittäjänä tai ainakin yhdelle työntekijälle. Tuella on merkittäviä vaikutuksia sekä yritykseesi että sen sijaintipaikkaan. Yrityksesi luo rahoituksen myötä uusia pysyviä työmahdollisuuksia alueelle, kasvattaa liikevaihtoaan, tehostaa tuotantoaan tai parantaa teknologian tasoa. Kun rahoitettavia yrityksiä valitaan, huomioidaan muun muassa yritysten kilpailuedellytykset toimialalla, markkina-alueen laajuus ja liikeidean uutuusarvo. Yrityksesi sijaitsee maaseudulla. Suomesta 95 % on maaseutua. Kysy ELY-keskuksestasi tai Leader-ryhmästäsi, missä maaseutualueen raja kulkee kotipaikkakunnallasi. Voit hakea rahoitusta yrityksesi aloittamisessa tai laajentamisessa tarvittaviin investointeihin. Investointitukia voivat saada kasvavat ja kehittyvät yritykset sekä maatilat, jotka aloittavat yritystoiminnan maatalouden ulkopuolella. Voit suunnitella etukäteen investoinnin toteutusta teettämällä investoinnin toteutettavuustutkimuksen. Voit saada perustamistukea asiantuntijaja neuvontapalveluihin, kun perustat ensimmäisen yrityksesi tai kun uudistat liiketoimintaasi merkittävästi esimerkiksi siirtymällä uudelle toimialalle. Kokeilurahalla voit suunnitella, testata ja kehittää uusia tuotteita ja palveluita. Voit kehittää yritystoimintaasi yhdessä muiden yrittäjien ja kehittämisorganisaatioiden kanssa. Yhteistyönä voitte esimerkiksi kehittää uusia tuotteita, muodostaa tuotantoja toimitusketjuja, tehdä kokeiluja tai edistää yhteistä markkinointia.