N:o 12 Keskiviikkona 18. maaliskuuta 2026 www.salonjokilaakso.net Tuulilasin vaihdot päivässä ja iskemän korjaukset odottaessasi Meiltä myös peltija kolarikorjaukset ammattitaidolla. Asioi verkossa tai poikkea käymään: www.autoklinikka.fi Salitunkatu 10 02-7281010 Ma-Pe 8.00-17.00 Myllyojankatu 11, Salo, Arkisin 7–18, la 8–15, su 10–14 p. 040 306 6200 k-rauta.fi/passeli Myllyojankatu 11, Salo Ark. 7-18, la 9-15 P. 0403 066 200 k-rauta.fi/passeli TÄYDEN PALVELUN RAUTAKAUPPA PALVELUKSESSANNE Lämpimästi tervetuloa ammattilaistemme palveltavaksi. Viikon jokaisena päivänä. TÄYDEN PALVELUN RAUTAKAUPPA PALVELUKSESSANNE PROJEKTIA TIEDOSSA? Myllyojankatu 11, Salo, Arkisin 7–18, la 8–15, su 10–14 p. 040 306 6200 k-rauta.fi/passeli Myllyojankatu 11, Salo Ark. 7-18, la 9-15 P. 0403 066 200 k-rauta.fi/passeli TÄYDEN PALVELUN RAUTAKAUPPA PALVELUKSESSANNE Lämpimästi tervetuloa ammattilaistemme palveltavaksi. Viikon jokaisena päivänä. Myllyojankatu 11, Salo p. 040 306 6200 k-rauta.fi/passeli VARAUKSET: Salon Matkatoimisto Oy Asemakatu 8, klo 9-16 Puh. 02 731 6316 Vastuullinen matkanjärjestäjä Salon Matkatoimisto Oy Kaikille matkoille pääsee kyytiin Someron torilta, Farmoksen tontilta ja Perniön ABC:ltä. ti 31.3. Päiväristeily Tallinnaan Tallink, bussi mukana ...................95€/hlö pe 3. su 5.4. Tallinna 3pv Nordic Hotel Forum .....................320€/hlö/2hh pe 3. ma 6.4. Pääsiäismatka Tallinna / Pärnu / Riika...... alk. 398€/hlö/2hh ke 8. – to 9.4. Sokkomatka 2pv (kotimaa) ............................275€/hlö/2hh su 12. ma 13.4. Viking Grace, Kyösti Mäki-Mattila 50v. juhlaristeily...alk. 59€/hlö/I4
2 | Keskiviikkona 18. maaliskuuta 2026 TOIMISTOMME ON AVOINNA Ke-To-Pe sopimuksen mukaan MA-TI klo 9.00-16.00 Pekka Mäenpää Yrityssalon alkavien yrittäjien neuvonnasta vastaava Mikko Paju aloitti tehtävässä tammikuussa eläkkeelle jääneen Armi Metsänojan jälkeen. Paju kannustaa yritystoimintaa suunnittelevia ja jo aloittaneita yrittäjiä olemaan herkästi yhteydessä, jos mieleen nousee kysyttävää. – Moni ottaa yhteyttä jo siinä vaiheessa, kun ajatus yrittäjyydestä on vasta herännyt. Kaikilla ei ole valmista kysymyslistaa eikä selkeää “asialistaa”, vaan osa hakee enemmänkin suuntaa, sparrausta ja rohkaisua. Pajun mukaan aina on oikea hetki varata aika ja tulla juttelemaan. Yksi yleisimmistä kysymyksistä liittyy starttirahaan. – Voinko saada sitä ja miten sitä haetaan – se on hyvin yleinen kysymys. Starttirahan hakemiseen tarvitaan liiketoimintasuunnitelma ja kannattavuuslaskelma, joiden tekemiseen saa apua Yrityssalosta. – Monella on motivaatio ja into kohdallaan, mutta luvut ja suunnitelma ovat vielä käymättä läpi kenenkään kanssa. Katsomme yhdessä, näyttääkö kokonaisuus siltä, että niiden perusteella kannattaa lähteä liikkeelle vai pitäisikö joitakin seikkoja muuttaa ennen suurempia askeleita. Starttirahan tarkoituksen Paju tiivistää arkisesti: – Se on henkilökohtaisen toimeentulon tukea silloin, kun yritystoiminta on vasta käynnistymässä eikä tulovirta vielä kanna. Raha ei ole suuri, mutta ideana on auttaa alkuun ja antaa aikaa toiminnan käynnistämiseen. Starttirahan lisäksi aloittavien yrittäjien kanssa keskustellaan usein yrittäjyyden realiteeteista ja ajankäytön rajoista. – Yrittäjyys vie helposti mukanaan, ja moni tekee herkästi liikaa ennemmin kuin liian vähän. Harvemmin yrittäjän ongelma on se, ettei haluaisi tehdä töitä. Tekoälyn, internetin, erilaisten markkinointikanavien ja kirjanpidon vaatimukset tarkoittavat usein sitä, että ammattilaisen apu kannattaa. Monta kertaa on järkevää käyttää omat työtunnit siihen, minkä varmasti osaa, ja hankkia muita palveluja vaikka toisilta pienyrittäjiltä. Toiminimi on yhä yleisin aloittavan yksinyrittäjän yritysmuoto, mutta osakeyhtiöiden osuus on kasvussa. Taustalla on ajatus siitä, että osakeyhtiö koetaan monessa mielessä turvallisemmaksi rakenteeksi, vaikka se tuo myös lisää vaatimuksia ja kustannuksia – esimerkiksi kirjanpidon osalta – ja voi pienessä toiminnassa tuntua raskaalta. Yrittäjäksi oman työn ohella Sivutoiminen yrittäjyys on kasvattanut suosiotaan myös Salossa viime vuosina. – Monet rakentavat yritystoimintaa palkkatyön ohessa tai lähtevät kokeilemaan omaa osaamistaan tilanteessa, jossa töitä on muuten heikommin tarjolla. Tälläkin hetkellä Salossa kehitellään ideoita, jotka ovat poikkeuksellisen mielenkiintoisia. – Salossa syntyy jatkuvasti uusia yritysideoita. Myös kevytyrittäjyys on yksi suosittu tapa aloittaa. – Palveluntarjoaja hoitaa laskutuksen ja hallinnolliset asiat yrittäjän puolesta ja ottaa siitä oman prosenttiosuutensa. Se on helppo tapa kokeilla ja aloittaa, mutta toiminnan kasvaessa kokonaisuutta kannattaa arvioida uudelleen. Yrityssalossa on tarkkaa tietoa yritysten määristä, myös aloittavista ja lopettaneista. – Joskus yritystoiminta on tullut siihen pisteeseen, että sen lopettaminen olisi taloudellisesti järkevintä. Aina joskus vastaan tulee tilanteita, joissa haetaan lisää lainaa ja ostetaan aikaa, vaikka merkit näyttäisivät jo toiseen suuntaan. – Halutaan pitää kiinni siitä, mitä on itse rakentanut. Yritysten määrä kasvoi vuonna 2025 Salossa perustettiin viime vuonna 310 uutta yritystä. Määrä kasvoi edellisvuodesta 39 yrityksellä ja kertoo yrittäjyyden jatkuvasta vireestä kaupungissa. Samaan aikaan yritystoimintansa päätti 147 yritystä, mikä on 86 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Uusista yrityksistä eniten syntyi tukkuja vähittäiskaupan toimialalle, yhteensä 41 yritystä. Ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan alalle perustettiin 39 yritystä ja rakentamiseen 37. Teollisuuteen syntyi 28 uutta yritystä. Lisäksi 24 yrityksen toimialaa ei ollut vielä tilastoissa määritelty. Muita merkittäviä aloja olivat hallintoja tukipalvelut 18 yrityksellä, terveysja sosiaalipalvelut 17 yrityksellä, informaatio ja viestintä 16 yrityksellä sekä maatalous-, metsäja kalatalous 15 yrityksellä. Pitkän aikavälin tarkastelu kertoo, että Salon yrityskenttä on kokenut voimakkaita vaihteluita. Vuonna 2010 uusia yrityksiä perustettiin 308 ja toimintansa lopetti 316 yritystä, jolloin nettomuutos painui selvästi miinukselle. 2010-luvun puolivälissä lopettamiset olivat useana vuonna perustamisia selvästi suurempia. Viime vuosina suunta on ollut valoisampi. Vuonna 2023 uusia yrityksiä syntyi 278 ja vuotta myöhemmin 271. Vuonna 2025 perustamiset nousivat jo yli kolmensadan. Samalla lopettaneiden määrä on laskenut selvästi huippuvuosista. Kokonaisuutena viime vuosi jäi Salossa 163 yrityksen nettolisäykselle, mikä on vahva signaali kaupungin yrittäjyysilmapiiristä. Luvut perustuvat Patenttija rekisterihallituksen kaupparekisteritietoihin. Mikko Paju kertoo, että Yrityssalossa on tarjolla yrittäjille monenlaisia infoja, koulutuksia ja yhteisiä tilaisuuksia. – Esimerkiksi alkavien yrittäjien infotilaisuudet tarjoavat yrittäjyyttä suunnitteleville teemailtoja. Webinaariiltoja järjestetään tasaisin väliajoin ympäri vuoden. Koulutusta yrittäjyyteen on saatavilla muun muassa Salon ammattiopistosta. – Yksi hyvä tapa yritystoiminnan aloittamiseen on yrityskauppa. Jos toimialalla on luopujia, valmiin liiketoiminnan ostaminen vie osan alkuaskeleista pois. Asiakaskuntaakin on valmiina. Yrittäjyyden käytännön kysymykset ovat olleet esillä valtakunnallisestikin. Työja elinkeinoministeriö muistutti viime viikolla julkaistussa tiedotteessa, että yrittäjien työttömyysturva koetaan yleisesti epäselväksi ja tulkinnoissa on ollut liikaa vaihtelua. Ministeriö kertoo antaneensa KEHA-keskukselle suosituksia tulkintojen yhdenmukaistamiseksi ja ratkaisujen ymmärrettävyyden parantamiseksi. Pääja sivutoimisuuden arvioinnissa ratkaisevaa on yritystoiminnan vaatima työmäärä: estääkö se kokoaikaisen työn hakemisen ja vastaanottamisen. Jos ei estä, työtön työnhakija on lähtökohtaisesti oikeutettu työttömyysetuuteen. Työttömänä aloitetun yritystoiminnan tilanne arvioidaan neljän kuukauden kuluttua toiminnan aloittamisesta. Mikko Paju kannustaa yrittäjyyttä suunnittelevia olemaan yhteydessä Yrityssalon Mikko Paju kannustaa aloittavia yrittäjiä hakemaan apua ja neuvoja.
Keskiviikkona 18. maaliskuuta 2026 | 3 Juttuvinkit ja palautteet Viikon Piristykseen! www.salonjokilaakso.net toimitus@salonjokilaakso.net 050 472 4717 KATSASTUS TARJOUS KATSASTUS TARJOUS 35 € * VOIMASSA DRIVE-IN & VARAUKSELLA Katsastus Salo Varaa aika: www.plus.fi | Puh. 044 4232 350 * Katsastuksen hintaan lisätään viranomaismaksu 2,75€, katsastuksen kokonaishinta 37,75€ + lakisääteiset mittaukset. Henkilöja pakettiautoille, bensa/diesel, maks. 3500kg. 100-prosenttisesti kotimainen ja yrittäjien omistama tarjoaa: Kevään kovin Huipputarjous! Kahden viikon ajan, vain 9. 20.3.2026. Meriniitynkatu 21 Avoinna arkisin kello 9.00 17.00 Muurlan opiston asuntolasta remontoidaan vuokraasuntoja. Kaikkiin koteihin tulee ilmalämpöpumppu, joka lämmityksen lisäksi myös viilentää kesäkuumalla. Pekka Mäenpää Muurlan opisto on myynyt entisen asuntolarakennuksensa muurlalaiselle yrittäjälle Lauri Vigeliukselle. Ratkaisu helpottaa opiston taloutta, sillä kaupasta saaduilla rahoilla on pystytty maksamaan pois erääntyneitä lainoja. Muurlan opiston säätiön puheenjohtaja Hanna-Maija Saarimaa kertoo, että asuntolan myynti liittyy ennen kaikkea opiston talouden vakauttamiseen. – Saatiin velkoja maksettua, ja se oli siinä pääasia, Saarimaa sanoo. Kauppasummalla saatiin hoidettua erityisesti pankkilainoja, jotka olivat jääneet rasittamaan opiston taloutta. Taustalla on ollut muun muassa maalämpöinvestointiin liittynyttä velkaa. Saarimaan mukaan opisto maksaa Salon kaupungin saatavia takaisin maksusuunnitelman mukaisesti. Kaupunginhallitus hyväksyi viime elokuussa järjestelyn, jossa 250 000 euron saatavat maksetaan takaisin kymmenen vuoden aikana viiden prosentin korolla. Saarimaan mukaan asuntolarakennuksen tarve oli vuosien varrella vähentynyt. Päivälinjojen opiskelijamäärät eivät enää ole entisellä tasolla, eikä erilliselle asuntolarakennukselle ollut samanlaista käyttöä kuin aiempina vuosina. – Monimuoto-opinnot ja työn ohessa tehtävät opinnot vetävät, mutta perinteisille päivälinjoille opiskelijoita on vaikeampi saada. Siksi asuntolan tarve on pienentynyt. Opisto ei kuitenkaan luovu majoituksesta kokonaan. Opistolle jää edelleen majoitustiloja päärakennukseen, ja majoituskapasiteettia riittää myös viikonlopputapahtumien tarpeisiin. Myydystä asuntolasta jää yksi asunto opiston vuokrakäyttöön. Rehtori Teuvo Sankila näkee Muurlan alueen kehittyvänä, ja siinä uusien vuokraasuntojen tulo auttaa. – Salolaiset äänestivät Muurlan opiston Kirsikkapuiston toteutettavaksi osallistuvan budjetoinnin hankkeena. Valmistuttuaan se tuo Muurlaan lisää päiväkävijöitä ja elävöittää seutua entisestään. Olemme innoissamme, että voimme olla koulutustarjonnan lisäksi paikallisen kehityksen edistäjinä. Kaupan kohteena ollut rakennus siirtyi kokonaisuudessaan Vigeliuksen yrityksen omistukseen maapohjineen. Rakennuksessa on yhdessä tilassa vuokralaisena Varha, jonka Muurlan äitiysja lastenneuvola toimii tiloissa ajanvarauksella. Vigelius kertoo seuranneensa jonkin aikaa sopivia sijoituskohteita. – Tein tarjouksen, ja se meni läpi. Ajatus on tehdä siihen vuokra-asuntoja. Remontin jälkeen kokonaisuus muuttuu siten, että lopputuloksena on neljä noin 70 neliömetrin asuntoa ja yksi iso, 140 neliömetrin perheasunto. Vigeliuksen mukaan rakennus oli alun perin sellainen, että muutos tavallisiksi vuokra-asunnoiksi onnistuu luontevasti. – Käytännössä siellä on jo ollut keittiöt, suihkut ja vessat. Nyt tiloja vain muokataan paremmin normaalin asumisen tarpeisiin. Remonttia tehdään vaiheittain. Tavoitteena on saada ensin kaksi asuntoa valmiiksi ja vuokralle. Vigelius uskoo, että Muurlassa on kysyntää siisteille vuokra-asunnoille. – Olen jonkin aikaa seurannut Muurlan vuokra-asuntotilannetta. Ei siellä asunnot minun mielestäni kovin pitkään tyhjillään ole. Lämmityspuolella on tehty parannuksia: rakennukseen on asennettu ilmalämpöpumppuja, joista on hyötyä sekä lämmityksessä että kesäaikaisessa viilennyksessä. Sekä myyjä että ostaja ovat tyytyväisiä ratkaisuun. Opisto sai helpotusta talouteensa, tyhjilleen jääneeseen rakennukseen saadaan uutta käyttöä ja Muurlan vuokra-asuntotarjonta kasvaa. Saarimaan mukaan asuntolakauppa on jälleen yksi askel opiston toiminnan talouden vakauttamiseen. Opistolla on aivan Muurlan keskustassa omistuksessa myös peltotontti, jossa on valmis kaava rivitalolle. Saarimaa sanoo tontin olevan myynnissä ja toivoo kiinnostuneiden olevan yhteydessä. Muurlan opiston asuntolarakennukset paikalliselle yrittäjälle Kespan Viikon Lounaslista Leikkaa lista talteen! Torstai: 19.03. Kespan jauhelihamureke L, G Dijonkastiketta L, G Broilerinkoivet M, G Hernekeitto M, G Letut L, hillo M, G sekä kermavaahto L, G Päivän leike: Grillileike Perjantai: 20.03. Lasagne L Kaalikääryleet L, G, puolukkahillo M, G Makkarakeitto L, G Mangorahka L, G Päivän leike: Herkkusienileike Lauantai: 21.03. Meksikon pikajuna (tulisempi uunimakkara) L, G Lihapullat kermakastikkeessa L, G Pinaattikeitto L, G, keitetyt kananmunat M, G Marjapiirakka L. vaniljakastike G Päivän leike: Wieninleike Sunnuntai: 22.03. Pippurinen Porsaanlihakastike L, G Kievinkana VL Kermainen lohikeitto L, G Suklaamousse L, G Päivän leike: Pippurileike Maanantai: 23.03. Leivittämätön porsaanleike M, G Juustokastiketta L, G Kaalilaatikko L, G Bataattisosekeitto L, G Mustikkakiisseli M, G Päivän leike: Metsästäjänleike Keskiviikko: 25.03. Riistakäristys L, G, puolukkahillo M, G Porsaan ulkofilee BBQ-kastikkeella L, G Siskonmakkarakeitto L, G Mansikkarahka L, G Päivän leike: Grillileike Tiistai: 24.03. Kespan Pannupihvit ja haudutettu sipuli L, G Broilerinpaistileike pippurikastikkeella L, G Kermainen lohikeitto L, G Omenapiirakka L, vaniljakastike G Päivän leike: Hawaijinleike Kahvila-Ravintola Kespa Koskikatu 1, 24240 SALO Ma-Pe 6-21, La-Su 8-21 P. 040 654 8145 Päivän leike Ma-La 13,40€ ja Su/pyhät 14,90€ Lounaaseen kuuluu Talon leivät, juomat, runsas salaatti, jälkiruoka sekä kahvi tai tee 12,90 € 14,40 € Ma-La Su/pyhät Lounas: Ma-Pe 10.30-15 La 10.30-16 Su 12-16 Päivän leike: Ma-La 10.30-20 Su 12-19.45 Överikorvis Kuukauden pulla en pulla 2 € Palokunnan perinteinen KEVÄTTEMPAUS LAUANTAINA 21.3. klo 10 -14 PERNIÖN PALOASEMALLA Torpanmäentie 1 TERVETULOA KOKO PERHEEN TAPAHTUMAAN! Esittelyssä armeijan vihreä paloauto ja Perniön ambulanssi Lapsille paloautoajelua, pomppulinnat, ongintaa ym. Hernekeittoa, lettuja, makkaraa, kahvio. Ilmaisen käsisammuttimien tarkastuksen tarjoaa:
4 | Keskiviikkona 18. maaliskuuta 2026 KOLUMNI Pekka Mäenpää Nelli Spännäri Jennica Kainulainen on toiminut perhehoitajana eli puhekielellä sijaisvanhempana 23 vuotta. Sinä aikana hän on tarjonnut kodin seitsemälle sijoituslapselle, joista kaksi kasvoi hänen kotonaan pienestä lapsesta täysi-ikäisyyteen. Tällä hetkellä hän toimii sijaisvanhempana yhdessä kumppaninsa kanssa kahdelle pienelle lapselle ja yhdelle nuorelle, joka on jälkihuollossa. – Sitä tuli aikanaan lähdettyä soitellen sotaan, kun ei ollut mitään valmennusta tähän tehtävään. Kaksi biologista lastani toivoivat itselleen sisarusta ja leikkikaveria, Kainulainen kertoo. Hän on toiminut sijaisvanhempana sekä yksinhuoltajana että nyt parisuhteessa. Sijoitetun lapsen elämään kuuluvat myös tämän biologiset vanhemmat ja muut sukulaiset, joten perheen elämänpiiri on suuri. – Esimerkiksi syntymäpäivillä riittää porukkaa, kun mukana ovat minun sukulaiseni, mieheni sukulaiset, lasten ystävät ja lapsen biologiset sukulaiset. On tärkeää, että sijaisperheellä on lapseen vahva kiintymysja luottamussuhde, mutta yhtä tärkeää on, että lapsen yhteys myös biologisiin sukulaisiin säilyy, Kainulainen tietää. Työkseen Kainulainen on Perhekuntoutuskeskus Lausteen perhehoidon ohjaaja, eli hän toimii tukena perhehoitajina toimiville. Hän korostaa, että sijaisperheenä toimiminen on koko perheen prosessi. – Joissain tapauksissa perheen tukena olo voi tarkoittaa sitä, että huomioin perheen biologisen lapsen. Vaikka ensisijainen tehtäväni on tukea sijoitettua lasta ja varmistaa hänelle hyvä ja turvallinen elinympäristö, joskus se voi tarkoittaa huomion kiinnittämistä muualle. Valmennus perhehoitajaksi Perhehoitajana voi toimia kuka tahansa aikuinen, jolla on vakaa elämäntilanne. – Perhemuodolla ei ole väliä, kertoo Lausteen perhehoidon palveluvastaavana toimiva salolaislähtöinen Sonja Vanhanen. Perhekuntoutuskeskus Lauste järjestää perhehoitajiksi haluaville kursseja, jotka vaaditaan toimimiseksi sijaisperheenä. Seuraava kurssi järjestetään Somerolla 20. maaliskuuta. Kurssi on maksuton ja sisältää yhdeksän kolmen tunnin ryhmätapaamista. – Kurssikerroilla kuullaan sijoitettuna olleen lapsen kokemus, perhehoitajana toimineen kokemus ja sijoitetun lapsen vanhemman kokemus, jotta kaikki näkökulmat tulevat esiin. Kurssille osallistuvat myös mahdolliset sijaisperheen lapset, sillä he ovat yhtä lailla osa prosessia, Vanhanen sanoo. – Jos lapset eivät ole mukana, se on vähän kuin laittaisi vain puoleen pullataikinasta kardemummaa – ei se silloin maistu pullalta, Kainulainen täydentää. Koulutus käydään suomeksi, mutta perhehoitajiksi sopivat monien kulttuurien edustajat, ja se on myös toivottavaa. – Meillä on sijoitettavina myös maahanmuuttajaperheiden lapsia. Silloin olisi toivottavaa, että sijaisperhe olisi samasta kulttuurista tai mahdollisimman läheltä, jotta lapsen kosketus omaan kulttuuriin ja kieleen säilyy, Vanhanen kuvaa. Sijaislapselle täytyy taata mahdollisuus pitää yhteyttä biologisiin vanhempiin ja sukulaisiin, eikä häntä voida sijoittaa maantieteellisesti liian kauas. Ensisijaisesti lapselle pyritään etsimään sijoituskohde lähipiiristä, ja tarvittaessa perhehoitajan koulutusta voidaan räätälöidä sijoituksen mahdollistamiseksi. Perhehoidon ohjaajana Kainulainen on perheiden tukena koko sijaisperheenä toimimisen ajan. – Monessa kodissa minulle on jo villasukat odottamassa saapumista, niin tiiviiksi suhde syntyy, hän kertoo. Suurimmaksi kriisiksi hän kuvaa “kuherruskuukauden” loppumisen, jolloin lapsi on asunut sijaiskodissa jonkin aikaa. Hän tietää, että sijaisperheissä vanhemmat voivat olla kriittisiä itseään kohtaan. – On ihan eri asia, jos oma biologinen lapsi uhkaa lähteä mummolaan karkuun, kuin jos sen tekee sijoitettu lapsi. Siinä on mukana oikea pelko menettämisestä. Kaikki tunteet ja riidat kuuluvat kuitenkin prosessiin, niin kuin missä tahansa muussakin perhemuodossa. Sijaisperheen elämä vaatii erilaisia järjestelyjä ja logistisia ratkaisuja, joihin perhe saa tukea. Perhehoitaja ei ole lapsesta elatusvelvollinen, vaan saa tehtäväänsä tukea. – Tätä voi käytännössä tehdä ammatiksi kokoaikaisesti, mutta helpompiakin töitä on, eikä tällä pääse rikastumaan. Sijaisperheen elämä on aina tietyllä tapaa epävarmaa, kun lapset ovat perheissä eri pituisia aikoja, Kainulainen sanoo. Hän myös tietää, että perhehoitajilla on usein mielikuva siitä, että tarvitsisi olla yli-ihminen. Hän vakuuttaa, että näin ei ole. Jennica Kainulainen on ensisijaisesti äiti Sonja Vanhanen ja Jennica Kainulainen valmentavat perhehoitajiksi haluavia. Kalliit kaukolämpöja sähkökuukaudet ovat Salon korkeudella Suomea tältä erää lusittu. Toisaalta katupölykausi alkoi ja siitepölyäkin on jo ilmassa. Vuodenaika on siis vaihtunut. Salossa katuja ja kevyenliikenteen väyliä on puhdistettu jo useamman viikon ajan ahkerasti hiekoitushiekasta niin asuinalueilla kuin keskustassa. Siitä iso kiitos tilaajille ja tekijöille. Toki esimerkiksi Helsingintien ja Turuntien välisen sillan jalkakäytävät olivat alkuviikosta edelleen noin sentin paksuisen hiekan peitossa. Kuten muutama muukin pätkä keskustassa. Sellainen pieni iloinen ihmekin tapahtui, että lakaisukoneen kuljettaja kävi jo melkein keskellä talvea myös meidän kotikadulla. Yksi toinen vuosi se tapahtui juhannusviikolla. *** Käymme joskus rouvan kanssa pikaruokalassa ostamassa hampurilaiset tai aterian. Koskaan en käytä niitä valotauluja vaan kävelen aina tiskille ja kerron asiakaspalvelijalle tilauksemme. Ja ranskalaisten kanssa otamme ketsuppia eikä majoneesia. Meitä on monia. Seteliä tai kolikkoa en sentään ole tarjonnut maksuvälineeksi, kuten monet vielä minuakin aikuisemmat tekevät. Maksan kännykällä. Sillä samaisella kännykällä, johon ei soiteta, kun meidän taloomme halutaan myydä kotivakuutusta tai uusia ikkunoita. Koska luurini on työantajan ja sen kotipaikka meidän toimistolla, niin kaikki myyntipuhelut menevät rouvan numeroon. Josta ei osteta edelleenkään viemärikuvauksia, sähköä tai peltikattoja. *** Kevätflunssainen pikkukaveri teki loppuviikosta mummonsa kanssa muutaman tunnin lukumaratonin. Sunnuntaina kunto oli jo niin hyvä, että oli aika ottaa kevään ensipomput kotipihan trampoliinilla. Videokuvan mukaan vielä mentiin pipo päässä talvihaalarissa ja villasukissa. Mummolassa kaivettiin samaan aikaan potkupyörää ja kesäleluja esille ja vietiin rattikelkkaa ja pulkkaa autokatoksesta piilopaikkaan. Vielä viime viikolla kaveri istahti vuorotellen molempien kyytiin ja komensi pappaansa vetämään narusta. Pitoa oli liikaa. Kotona SEURAAVA YHDISTYSPALSTA julkaistaan pääsiäisen vuoksi jo ke 25.3. lehdessämme. Aineistot pe 20.3. klo 12 mennessä os. yhdistykset@salonjokilaakso.net
Keskiviikkona 18. maaliskuuta 2026 | 5 Pekka Mäenpää Salon Rotaryklubi toimittaa maaliskuun aikana kolme ambulanssia Ukrainaan. Varat ambulanssien hankintaan ja varustamiseen on saatu lahjoituksin sekä Salossa lokakuussa 2025 järjestetyn rauhanseminaarin tuotoilla. Rotarypiirin 1410 Rauhan alakomitean puheenjohtaja Jari Seikkula ja Salon Rotaryklubin presidentti Jukka Alanko ajavat yhdessä muiden vapaaehtoisten kanssa ambulanssit Puolan kautta perille Salon ystävyyskaupunkiin. – Turvallisuussyistä varsinaista ajankohtaa emme kerro, mutta lähiviikkoina toimimme, Seikkula sanoo. Iso osa ambulanssien hankintaan tarvittavista varoista saatiin kokoon rauhanseminaarissa, jossa puhujana toimi presidentti Sauli Niinistö. Hän kuvasi Wiurilan kartanon juhlasalissa järjestetyssä tilaisuudessa kokemuksiaan ja käsityksiään maailmantilanteesta ja rauhasta itselleen ominaisella tavalla. – Täytyy olla niin vahva, että se ulospäinkin näkyy. Supon erikoistutkija VeliPekka Kivimäki valotti nykyajan sodankäynnin määrittelyä sekä lähialueita, hybridivaikuttamista ja Venäjän osuutta siinä. Kolmantena puhujana oli kenraali evp. Jarmo Lindberg, joka totesi Suomen varautumisen olevan hyvällä tasolla. Rotarypiirin 1410 kuvernööri Matti Hakoila totesi omassa puheenvuorossaan rauhantyön ja konfliktien ehkäisyn olevan yksi rotareiden toiminta-alueista. Salon Rotaryklubi jatkaa varainkeruuta alueen muiden klubien kanssa. – Tavoitteena on saada rahoitus yhteensä viiden ambulanssin hankintaan ja varustamiseen. Ambulanssit varustetaan Varhan asiantuntijoilta saatujen ohjeiden mukaisesti sidetarvikkeilla, tippalaitteilla ja erilaisilla kuluvilla tarvikkeilla. Klubin presidentin Jukka Alangon mukaan jokainen voi tehdä osansa sodan aiheuttamien kärsimysten lieventämiseksi. – Kun jokainen maailmassa auttaa edes vähän, tulee maailmasta parempi paikka ja silloin rauha on lähempänä. Salon Rotaryklubi lahjoittaa ja vie ambulansseja Ukrainaan Rotarypiirin 1410 Rauhan alakomitean puheenjohtaja Jari Seikkula ja Salon Rotaryklubin presidentti Jukka Alanko lähtevät yhdessä muiden vapaaehtoisten kanssa viemään ambulansseja Ukrainaan loppukuusta. Salonjokilaakso Muusikkona ja myös kuvataiteilijana tutuksi tullut Sampsa Sarparanta tekee soolokeikan Teatteri Provinssissa lauantaina. Luvassa on täysimittainen noin kaksi 45 minuutin settiä sisältävä keikka väliajalla. Sarparanta kertoo tiedotteessa, että tarjolla on lauluntekijäklubihenkinen ilta, jossa kuullaan musiikin lisäksi myös tarinoita ja ajatuksia laulujen takaa ja vierestä. Luvassa on intiimejä ja riisuttuja versioita oman tuotannon uusista ja vanhoista kappaleista yksin akustisella kitaralla tai pianolla säestettynä. Sarparannan konserttiviikonloppu alkaa jo torstaina Helsingin Korjaamolta ja jatkuu siitä Turun kautta Saloon. Sarparanta-yhtye julkaisi kiitetyn debyyttialbuminsa 2021 ja valmistautuu parhaillaan äänittämään pitkään kypsyteltyä kakkosalbumiaan. Konserteissa kuullaan myös tätä ihan upouutta materiaalia. Konsertissa on väliaika. Sarparanta Provinssissa Sampsa Sarparanta esiintyy Teatteri Provinssissa lauantaina klo 20. Pekka Mäenpää Salolaiset Timo Jääskeläinen ja Sanna Westerholm harjoittelivat sunnuntaina Salo Golfin harjoitusalueella golflyöntejä. Kaksikko odottelee jo kovasti kenttien avautumista. – Kovasti tekee mieli jo pelaamaan. Molemmilla on alkamassa kolmas kausi lajin parissa. Golfyhteisö on ottanut heidät lämpimästi vastaan, ja lajissa riittää sopivasti haastetta. – Lähdin kokeilemaan työkavereiden kanssa, ja siitä se lähti, Timo kertoo. Vain kilometrin päässä torilta, Sauli Niinistön urheilupuiston sydämessä sijaitsevalla Salon golfkentällä on päästy harjoittelemaan jo viikon ajan. – Käytiin ensimmäisenä kesänä Ebin opissa. Kivaa on ollut, Sanna naurahtaa. Salo Golfin 18-reikäinen kenttä aukeaa suunnitelmien mukaan perjantaina – ja heti kesägriineille. Halikossa kartanomaisemissa sijaitseva Wiurila Golf avaa sekin väylänsä pelaajille tulevana viikonvaihteena. Sunnuntaina väylällä 18 oli vielä jonkin verran jäätä ja lunta, ja muutama peura ihmetteli kevään tuloa sulaneissa kohdissa. Meri-Teijo Golf sijaitsee Ruukkikylien keskellä kauniissa laaksossa. Meri tuo oman elementtinsä pelaamiseen – samoin se, että keväisin golfkentän kanssa yhtä aikaa rinteissä on edelleen laskettelijoita. – Avaamme perjantaina myös uudistuneen klubirakennuksemme, klubimestari Jyrki Hakkarainen kertoo. Golfkausi alkaa Salossa Sanna Westerholm ja Timo Jääskeläinen harjoittelivat sunnuntaina Salo Golfin rangella. Hiushuone Balans avaa tänään ovensa Salossa, Katrineholminkadulla. 25 vuotta parturi-kampaajan työtä takana ja nyt toteutin haveen omasta liikkeestä. Lämpimästi tervetuloa niin vanhat kuin uudetkin asiakkaat. Nähdään Hiushuone Balansissa. Terkuin Sari Hiushuone Balans Katrineholminkatu 6 0504780277 hiushuonebalans. avaa tänään ovensa Salossa Katrineholminkadulla 25 vuotta parturi-kampaajan työtä takana ja nyt toteutin haveen omasta liikkeestä Katrineholm inkatu 6 050 478 0277 hiushuoneba lans.fi Lämpimästi tervetuloa niin vanhat kuin uudetkin asiakkaat! Kaakelitehtaankatu 3, 24260 Salo P. 02 733 4444 | www.salonmattopyykki. Avoinna ark. 9-17, la 9-13 Mattopesut Voimassa 16.-28.3. Pese itse tai pesetä. Kuivaa kotona tai meillä. Nopeasti ja edullisesti! Karavaanarit ja mökkiläiset pyykit puhtaiksi kauppareissun aikana! Matot räsyistä aitoihin, täkit, petauspatjat, untuvatuotteet, liinavaatteet, norm.pyykki, haalarit, hevosenloimet Kaakelitehtaankatu 3, 24260 Salo Puh. (02) 733 4444 www.salonmattopyykki. Avoinna ark. 9–17, la 10–14 -35 % Pesemme myös pöytäliinat, lakanapyykit, untuvatuotteet, miesten puvut, kauluspaidat ym. juhlavaatteet. V ille M alja
6 | Keskiviikkona 18. maaliskuuta 2026 MUUTA TOIMINTAA PE 20.3. – PE 27.3. Halikko: Srk-talo: Varttuneen väen kerho to 26.3. klo 13. – Raamattuja rukouspiiri to 26.3. klo 18. – Pääsiäisaskartelua aikuisille to 26.3. klo 18–20. – Työikäisten miesten piiri to 26.3. klo 18.30. • Rysä, Kirkkorinne 5: Lähetyksen kohtaamispaikka la 21.3. klo 11–14. Kiikala & Suomusjärvi: Kiikalan srk-talo: Eloisaa arkea pe 20.3. klo 13. – Kahvila-olohuone Onnela ma 23.3. klo 12–15. – Seurakuntapiiri to 26.3. klo 10. • Suomusjärven srk-keskus: Uskon aakkoset pe 20.3. klo 10.30. – Vaarallinen usko -kurssi ma 23.3. klo 18; Tero Vaarna. Jokainen ilta on itsenäinen kokonaisuus. – Laulutuokio kanttori Anne Nietosvaaran johdolla ke 25.3. klo 13.30. – Eloisaa arkea pe 27.3. klo 10. • Rekijoki, Reväntie 181: Rukouspiiri ti 24.3. klo 18.30 Koivusilla. Koski & Marttila: Kosken srk-talossa Tutun tupa ke 25.3. klo 9. • Liparimajalla Naisten saunailta to 26.3. klo 17–19, Liparintie 95. Kisko & Muurla: Muurlan srk-kodissa Varttuneen väen iltapäiväkerho ke 25.3. klo 13. Kuusjoki & Pertteli: Kuusjoella kylätalossa (ent. srk-talo) Raamattuja rukouspiiri ke 25.3. klo 18. • Perttelin srk-talossa Ystäväpiiri ti 24.3. klo 11. Perniö & Särkisalo: Perniön srk-talossa Kässäkerho ke 25.3. klo 12. Salo-Uskela: Salon srk-talo: Porinapiiri ma 23.3. klo 10. – Naisten raamattupiiri osallistuu Oiva Hujasen raamattuluennolle ma 23.3. klo 18. – Naisten tuolijumppa ti 24.3. klo 10. – Kaffemuki, ohjelmalliset iltapäiväkahvit ti 24.3. klo 13. Vieraana nimikkolähetti, pastori Oiva Hujanen, joka tuo terveisiä Viron kirkosta. Siionin Kannelta laulattaa kanttori Jukka Saarinen. – Miesten jumppa ke 25.3. klo 9. – Sukkapiiri ke 25.3. klo 10. – Kansainvälinen käsityöpiiri ke 25.3. klo 11. – Kabinettikerho to 26.3. klo 10.30, laulattamassa hoivamuusikko. • Ollikan srk-koti: Naisten tuolijumppa ti 24.3. klo 10. – Keskusteluja askartelupiiri Siskon Kamari ke 25.3. klo 12. – Raamattupiiri ke 25.3. klo 13. Eläkeliiton kinkerit Salon srk-talossa ke 25.3. klo 10. Kahvila Manna Salon srk-talossa avoinna ti 10–11.30 ja ke–to klo 10–15. Keittolounas (7 €) keskiviikkoisin klo 11–13. Majataloilta ”Valo voittaa” To 19.3. klo 18 kuullaan Kosken seurakuntatalossa kirjailija Tytti Issakaista. Illassa myös Pöytyän kirkkokuoron pienkokoonpano, Hannun virsivartti, Viisikielisen lauluja sekä teetä ja kaurarieskaa. ”Kesken – Elina Salminen” Runoilija Elina Salminen vierailee su 22.3. Perttelissä ja Perniössä. • Perttelin srk-talossa klo 11 Salmisen aiheena on Tyhjän päälle. Hänen osuutensa jälkeen on ruokailu ilmoittautuneille. • Perniön srk-talossa klo 15 aiheena on Suurempiin käsiin. Esityksen jälkeen kahvitarjoilu sekä mahdollisuus ostaa Salmisen kirjoja. Tilaisuuden järjestää Kaik naise föli. Raamattuluento kasteesta Aiheesta ”Kaste – Jumalan lahja” luennoimassa on nimikkolähetti, pastori Oiva Hujanen. Ilta on maanantaina 23.3. klo 18 Salon seurakuntatalossa. Kolehti Hujasen työn tukemiseen Virossa Evankelisen lähetysyhdistyksen kautta. Järj. srk yhdessä STEP-opintokeskuksen kanssa. Usko arjessa -ilta Torstaina 26.3. klo 18.30 on Salon seurakuntatalon illassa puhujavieraana pääsihteeri Soili Haverinen Suomen Teologisesta Instituutista aiheenaan Jeesuksen seitsemän sanaa ristiltä. Mukana pastori Pirkko Koivunen ja kanttori Pirjo Lahti. Järj. Salon srk yhdessä STEP-opintokeskuksen kanssa. Unkarilaiset tulevat! Tulevana kesänä 17.–24.8. saadaan vieraita Salon ystävyysseurakunnasta Nagykanizsasta. Tule sunnuntaina 22.3. kuulemaan lisää ja ideoimaan vierailun ohjelmaa kahvikupin äärelle Salon srk-taloon klo 15–16.30. Mukana Timo Viitanen ja Henna Seppälä. Laulaen eiliseen – Muistikuoron yhteisvastuukonsertti Perjantaina 27.3. Salon seurakuntatalossa klo 18 laulaa Muistikuoro. Sen kokoontumiset ovat tuoneet laulajille iloa, mukavaa haastetta, vertaisryhmän ja yhteisen tavoitteen, oman konsertin! Ohjelmistoa on kansanlauluista iskelmään ja Holvikirkosta Hyvyyden voiman suojaan. Kuorossa laulaa sekä muistisairaita että heidän läheisiään, ja matkalla mukana ovat olleet hoivamuusikko-kuoronjohtaja Terhi Lehtovaara ja seurakunnan työntekijöistä koostuva Muisto-bändi. Kuoron juhlaan on vapaa pääsy; vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräykseen, jonka kohteena tänä vuonna on erityisesti jalkautuva ja kohtaava vanhustyö. – Järjestäjinä Salon Muistiyhdistys ry ja Salon seurakunta. Jokainen meistä on laulun ja avun arvoinen. TERVETULOA KIRKKOON Sunnuntaina 22.3. • Kiikalan kirkossa messu klo 10; Hietalahti, Sirén. • Kiskon kirkossa iltamessu klo 17; Airaksinen, Hyvönen. • Marttilan kirkossa tuutulaulukirkko klo 10; Väistö, Haapalainen, Koskivainio, Phenomena. • Salon kirkossa iltamessu klo 17; Mäenpää, Rantatalo. • Särkisalon kirkossa messu klo 10; Alaranta, Hurtig, Henni Martikainen, laulu. • Uskelan kirkossa messu klo10; Viitanen, Lahti, Auraleena Saustila, laulu. Kuultavissa Järviradion taajuudella 102.9 MHz. • Vaskion kirkossa messu klo 10; Kiiski, Saarinen, Andante-kuoro. Kirkkokahvit ja arpajaiset srk-kodissa. Tuomastreffit ja rentoa yhdessäoloa Su 22.3. klo 17 Halikon srk-talossa on Väinö-papin lyhyt opetus Mooseksesta ja elämän tarkoituksesta, virsien laulamista säestyksen kera, tuomasmessun ja siihen kuuluvien palvelutehtävien esittelyä sekä Väinön leipomia voisilmäpullia ja iltateetä. Kaikenikäiset ovat treffeille tervetulleita, eikä niihin osallistuminen velvoita mihinkään. Salon kirkossa • Avoimet ovet tiistaisin klo 12–13.30. Vietä hetki arkipäivän retriitissä musiikin hoivassa. • Arkipäivän hiljainen ehtoollinen to 19.3. klo 11; Viitanen. NUORET • Nuorille suunnattu messu pe 20.3. klo 18 Salon kirkossa. LAPSET JA PERHEET www.salonseurakunta.fi/lapsillejalapsiperheille Perhekerhot: Halikon Pikkupappila to klo 9–13. • Kiikalan srk-talo to klo 9–11. • Kosken srk-talo ma klo 9.30–11.30. • Kuusjoen srk-talo to klo 9–11. • Marttilan srk-talo ke klo 10–12. • Perttelin srk-talo ke klo 9–11. Iltaperhekerhot: Särkisalon srk-koti to klo 17–19. • Suomusjärven srk-keskus ke 25.3 klo 17–19. Perhekahvila ke 25.3. klo 9–12 Ollikan srk-kodissa, järj. MLL. Perheiden ilta ke 25.3. klo 17–19 Salon srk-talossa. Monikkoperhekahvila Halikon Pikkupappilassa ti 24.3. klo 17.15–19. Järj. Turun seudun Monikkoperheet ry, Halikon MLL ja Salon seurakunta. Koko perheen pyhäkoulu su 22.3. klo 15–17 Salon srk-talossa. Mannan musiikkihetki ti 24.3. klo 10 pikkulapsiperheille Salon srktalossa. Yhteistä toimintaa klo 9.30–11.30. Mariat kerho ti 24.3. klo 17.30–19.30 Salon srk-talossa työikäisille naisille hyvän seuran, vertaistuen ja hengellisen hengähdyksen merkeissä. Tarjolla iltatee. Lapsiparkki ke 25.3. klo 15–18 Marttilan srk-talossa. Voit tuoda lapsesi hetkeksi hoitoon. Ilmoittautuminen edellisenä päivänä klo 17:ään mennessä viestillä Katille, p. 044 744 3220. Lasten pääsiäiskirkko Halikon kirkossa to 26.3. klo 10. Mukana kirkkonuket Klaara ja Aulis. Perheiden askarteluilta to 26.3. klo 17–19 Kosken srk-talossa. Askarrellaan virpomaoksia ja muuta pääsiäiseksi. Ohjelmassa myös pieni hartaushetki ja iltapala. Ilmoittautuminen päiväkerhoihin 2026–2027 Kerhoilmoittautuminen on auki 16.3.–12.4. nettisivulla www.salonseurakunta.fi / lapsille ja lapsiperheille / päiväkerhot – siellä myös ryhmistä yksityiskohtaiset tiedot. Kerhot ovat maksuttomia ja niiden vetäjinä toimivat kirkon varhaiskasvatuksen ammattilaiset. Ryhmät täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. www.salonseurakunta.fi Seurakuntatoimisto p. 02 774 5206 salonseurakunta@evl.fi SALON SEURAKUNTA KASTETUT Liisa Kerttu Kaarina Neuvonen Rosanna Marleena Silanto HAUTAAN SIUNATUT Reijo Rafael Lindqvist 87 v Seppo Antero Lempiäinen 86 v Eeva Marjatta Alhola 85 v Olavi Antero Soini 84 v Terttu Tuulikki Sulanterä 83 v Hannu Tapani Alanto 82 v Jan-Erik Torbjörn Liljeström 82 v Reijo Olavi Sinda 82 v Mirja Anneli Hällström 80 v Raija Helena Kanerva 79 v Reijo Risto Lindqvist 79 v Marianne Elisabeth af Forselles 76 v Pekka Juhani Arminen 74 v Jouko Tapani Salmi 72 v Johanna Susan Rosenlund 49 v Konsertti Bremen Youth Orchestra Keskiviikkona 25.3. klo 19 konsertoivat Uskelan kirkossa nuor ten Bermen Youth Orchestra, 29 soittajan kokoonpano Saksasta johtajanaan Martin Lentz, ja Turun musiikkilukion Chorus Iuvenalis -kuoro, johtajana Timo Lehtovaara. Ohjelmassa on mm. osia Pergolesin Stabat Materista ja Wessmanin Vesi väsyy lumen alle. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Amadeus Lundberg – Vain rakkaus Konsertissa Perniön kirkossa kuullaan la 28.3. klo 18 Amadeus Lundbergia teemalla Vain rakkaus. Liput alk. 30 €, lippu.fi ja tuntia ennen ovelta. Yhteisöruokailut Järj. diakoniatyö. Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuulle. Kaiken kansan aamupalat: • Salon srk-talossa to 26.3. klo 9. Yhteisessä pöydässä -lounaat: • Perttelin srk-talossa pe 20.3. klo 12. • Suomusjärven srk-keskuksessa ke 25.3. klo 12. Hiljaisuuden päivä Tule Perniön Reilan kauniisiin maisemiin la 11.4. klo 10–18: hyvää ruokaa, rukoushetkiä, lepoa ja hiljaisuutta. Mahdollisuus saunomiseen ja ulkoiluun. Päivän hinta on 20 €. Ilmoittautumiset 1.4. mennessä, p. 044 774 5216 ma–to klo 10–12 (myös tekstiviestillä). Ilmoitathan myös mahdolliset ruokavaliot. Ohjaajina diakoniatyöntekijät Hanna Hannula (tiedustelut häneltä, p. 044 735 8624) ja Nico Wigren. Kirjapaja
Keskiviikkona 18. maaliskuuta 2026 | 7 HENGELLISIÄ TILAISUUKSIA www.lhpk.fi/salo Apostoli Johanneksen luterilainen seurakunta Messu Salossa 22.3.2026 klo 10 Os. Helsingintie 14 (vuokratila Adv.srk:lta) Pastori Eero Kaumi Nelli Spännäri Neulat käyvät tiuhaan tahtiin, kun Salon sairaalan röntgenhoitajat ovat tulleet yhdessä pikkupehmojen huovutuskurssille Salon Taitokeskukseen. Kurssia ohjaa raisiolainen huovutustaiteilija Helena Heinonen, jonka omat teokset ovat tunnettuja hyvin realistisista eläinhahmoista. Helmi Tanninen, Maarit Järvinen, Anna-Maija ja Siiri Hammar tulivat kurssille Anna-Maijan ehdotuksesta. Siiri ei kuulu työporukkaan, vaan on Anna-Maijan tytär ja halusi lähteä mukaan kokeilemaan huovutusta. – En ole mitenkään käsityöihminen, mutta ajattelin, että tämä voisi olla hauskaa, hän kertoo. Hänen äitinsä mukaan tämä on ensimmäinen kerta, kun he lähtivät työporukan kanssa harrastamaan käsitöitä yhdessä, vaikka niistä on töissä puhuttu aktiivisesti. Suostuttelua ei tarvinnut paljoa. – Minä olen sillä tavalla yllytyshullu, että minut saa helposti mukaan, myöntää Järvinen, jonka viimeisestä huovutuskerrasta on vain 20 vuotta. Tanninen on viimeksi huovuttanut tammikuussa kuvan omasta kissastaan. Nyt hänen käsissään syntyy animehahmo Totoro. Haastetta työntekoon tuo se, että luomukset ovat kolmiulotteisia. – Röntgenhoitajilla täytyy olla kolmiulotteista hahmotuskykyä, joten siitä on apua tässä, vaikka se ei vielä näykään, Järvinen naurahtaa työn alkuvaiheessa muotoillessaan hahmonsa vartaloa, toisin sanoen sydäntä. Kurssi kestää kolme tuntia, jotta tuotos saadaan mahdollisimman valmiiksi. Heinosella itsellään kuluu yksinkertaisen työn tekemiseen noin tunti ja isomman, liikkuvia osia sisältävän teoksen tekemiseen kaksi tuntia. Porukan mukaan käsityö on luovaa ja mukavaa, kun siitä tulee näkyvä lopputulos. He intoutuvat jopa suunnittelemaan huovutushahmojen massatuotantoa, joita voisi tehdä piristykseksi röntgenosastolle. Siiri toivoo, että huovutuskerta herättäisi hänessäkin käsityöinnon. Työkavereita yhdistävät käsityöt Helmi Tanninen huovuttaa Totoro-hahmon. Hänen vieressään Maarit Järvinen valitsi työnsä värin sattumalta samassa sävyssä kuin paitansa. Anna-Maija Hammar sai houkuteltua työkaverinsa ja Siiri-tyttärensä yhdessä käsitöiden pariin. Su 22.3. klo 11 Jumalanpalvelus: Hemmi Zitron, musiikissa Hannulat ja Leena Tammisto, klo 12 Yhdistyksen vuosikokous Katso muu toimintamme osoitteesta salonhelluntaisrk. Olet lämpimästi tervetullut tilaisuuksiimme! Salon helluntaiseurakunta, Mököistenkatu 18 † HENÓTÊS-seurakunta Rummunlyöjänkatu 7, Salo Su 22.3. klo 18 Jumalanpalvelus Pastori Mauri Koskipalo, Tenho Nyman, Hanna Kuivakangas. Konferenssi Salossa 28.-29.3.2026 Tervetuloa! www.Henotes.com Rummunlyöjänkatu 13 pelastusarmeija.fi · Sunnuntai 22.3. klo 15 Jumalanpalvelus, evankelista Tino Lindeman · Tiistai 24.3. klo 14 Tiistaikerho Tiedät ensimmäisten joukossa, miten aloittaa keskustelut kahvipöydässä... Pl im! SALONJOKILAAKSO SÄHKÖPOSTIIN JOKA KESKIVIIKKO Lähetä viesti “Näköislehti” sähköpostilla digi@salonjokilaakso.net Tiedät ensimmäisten joukossa, miten aloittaa keskustelut kahvipöydässä... Plim ! SALONJOKILAAKSO SÄHKÖPOSTIIN JOKA KESKIVIIKKO Lähetä viesti “Näköislehti” sähköpostilla digi@salonjokilaakso.net
8 | Keskiviikkona 18. maaliskuuta 2026 Jonna Hellberg-Pitkänen Ukrainasta Suomeen muuttanut Valja Ladygina rakastaa taidetta. Maalaan öljymaaleilla, soitan pianoa ja leivon lasten kanssa, Ladygina luettelee. Hän on myös taitava valokuvaaja. Kuvia voi ihailla esimerkiksi Ladyginan Instagram-tilillä. Nykyään Ladygina toimii myös tatuointitaiteilijana. Ensimmäinen tekemäni tatuointi oli ystävälle toteutettu South Park-teemainen kuva. Ajattelen, että tatuointi on kuin taulu iholla. Hyvä kuva on kantajalleen henkilökohtainen, sellainen, joka kertoo hänestä jotakin, Ladygina kertoo. Erityisellä mielenkiinnolla Ladygina haluaisi tatuoida ihmiselle jonkin hänelle tärkeän henkilön muotokuvan. Uudessa Kirkkokadulla sijaitsevassa tatuointistudiossaan hän toteuttaa kaikenlaisia toiveita, mutta hänen sydäntään lähellä ovat erityisesti tarkat, persoonalliset kuvat ja muotokuvat, joissa taide herää eloon iholla. Voit tuoda mukanasi oman kuvan taikka pyytää minua piirtämään sellaisen. On hyvä, että tatuoinnit eivät ole edullisia. Ne ovat ikuisia ja siksi niitä pitää harkita tarkkaan. On tarkoitus, että tatuointi elää ihmisen kanssa koko elämän, Ladygina pohtii. Saan paljon inspiraatioita musiikista ja luonnosta, mutta itselleni teettäisin esimerkiksi äitini muotokuvan. Olen huomannut, että suomalaiset ottavat paljon myös koirien muotokuvia, Ladygina tietää ja muistuttaa myös, että asiakkaan on hyvä muistaa hoitaa tatuointiaan studiolta poistumisen jälkeen. Ladyginan studiolla on ehtinyt käydä jo asiakkaita ympäri Suomea. Samalla Ladygina voi suositella asiakkailleen käyntiä esimerkiksi perinteisessä salolaiskahvilassa, Kuirossa, taikka yhdessä lempiravintolassaan, JJ´s BBQ:ssa. Salossa Ladygina on asunut lähes vuosikymmenen. Tänne hän on perustanut perheensä ukrainalaisen aviomiehensä Denysin kanssa. Meillä on kolme lasta. Salo on hieno paikka asua: pieni ja turvallinen. Kaikki tarvitsemamme on lähellä: työpaikat, lasten päiväkodit ja koulu, sairaala, kauppakin, Ladygina listaa. Ladyginan vanhemmat asuvat edelleen Ukrainassa, jossa he ovat joutuneet kokemaan menetyksiä. Isäni, Anatolii Dub, rakensi pommitusten jälkeen kodin uudelleen. Äitini on saksanopettaja ja isäni työskentelee Ukrainassa kunnanjohtajana. Vapaa-aikanaan hän rakentelee milloin mitäkin. Kerran isä teki itselleen traktorin! Ladygina naurahtaa ja esittelee isänsä nikkaroimaa mustehyllykköä sekä lattialla seisovaa, pyörivää tatuointimustetelinettä. Tämä on myös erittäin käytännöllinen, sillä muste sekoittuu samalla kun valitsen värejä, Ladygina demonstroi. Hän kokee perineensä luovuutensa isältään. Isän kädentaitojen perintö näkyy studiossa konkreettisesti: hän rakensi ja lähetti Ukrainasta saakka studion kalusteet tukeakseen tyttärensä uravalintaa. Ladygina on opiskellut paitsi musiikkia, myös elintarviketekniikan insinööriksi. Koulutus ei ole mennyt hukkaan tatuointialalla. Päinvastoin, insinöörin tarkkuus on Ladyginalle työn kulmakiviä, jotka takaavat asiakkaalle turvallisen ja korkealaatuisen lopputuloksen. Salossa ei ole sen alan töitä, Ladygina harmittelee. Työpaikkojen vähyys ei ole kuitenkaan lannistanut Ladyginaa, vaan hän on toiminut vuosia pienyrittäjänä. Leivon hapanjuurileipää italialaiseen levito madrejuureen. Minulla oli myös pieni kotileipomo, jossa valmistin macaron-leivoksia tilauksesta, Ladygina listaa. Hän kertoo nauttivansa yrittäjyydestä ja sen suomasta vapaudesta. Elintarvikealan opinnoista on ollut tatuointiyrittäjänä hyötyä, sillä Ladygina kiinnittää erityisen paljon huomiota hygieniaan. Ihmiskohtaamiset ovat kuitenkin työn a ja o. Tässä saa samalla myös jutella ihmisten kanssa. Tatuoinnin teko on vuorovaikutusta, Ladygina summaa. Ladyginan motto voisi hyvin olla: ”miksipä en kokeilisi”. Valja on todellinen monilahjakkuus, jonka elämää siivittävät musiikki, leivonta ja valokuvaus, mutta tatuointitaide on hänen suurin intohimonsa. Tatuointi elää ihmisen iholla koko elämän Valja Ladygina poseeraa tatuointistudiossaan. Valja Ladyginan tatuointitaidetta. Taustalla Ukrainassa käsityönä valmistettu musteteline.
Keskiviikkona 18. maaliskuuta 2026 | 9 Jonna Hellberg-Pitkänen Olen saapunut Salon Taiteilijaseuran järjestämään Elävän mallin piirustustilaisuuteen. Ota itsellesi tuoli johonkin, taiteilija ja Elävän mallin piirustusillan vetäjä AnnaMaija Junnila kehottaa. Muut ovat jo asettuneet kuka minnekin. Kun istuudunkin lattialle, minulle tuodaan pieni patja, jotta en palelisi. Galleria Joutsenessa pidetään huolta myös piirtäjistä. Jos jollakin loppuu paperi tai piirustusväline hajoaa, jollakin on aina sen verran välineitä, että voi lainata, kiitellään piirtäjien keskuudessa. Malli, Mirva, asettuu paikoilleen ja muut keskittyvät piirtämään. Mirva on tottunut poseeraamaan piirtäjille, eikä jännitä alastomuutta. Toki, kun kerron jollekin uudelle ystävälle, että olen iltaisin alastonmallina, niin on se joillekin vähän shokki. Mutta en minä ajattele, että pelkästään nakuilisin täällä, vaan minusta tulee kuin kukkavaasi, Mirva selventää. Hän tietää, että taiteilijoille alastonmalli on välttämätön oppimisen väline. Ja aina on uusia haasteita, aina on jotakin opittavaa, piirtäjät nyökkäävät. Hiljaisessa galleriassa kuuluu kynän rapinaa ja keskittynyttä hengitystä. Aina välillä kello pirisee, ja silloin Mirva vaihtaa asentoa. Aloitin nämä hommat mieheni vanavedessä, Mirva muistelee. Hän on nauttinut mallin työstä. Nykyään hänet tunnetaan Kansalaisopistonkin järjestämillä piirustuskursseilla, ja monet salolaiset ovat häntä piirustaneet. Kun on piirretty muutama lyhyt asento, Mirva pitää tauon. Tauon aikana minulla on aikaa jutella kurssin vetäjän, Junnilan, kanssa. Hän on tehnyt taidetta jo lähes neljällä vuosikymmenellä eri puolilla Etelä-Suomea. Saloon Junnila asettui miehensä töiden perässä, ja kuuluu Salon Taiteilijaseuraan. Nykyään Junnilan arki jakautuu opiskelun, ohjaustöiden ja taiteen tekemisen kesken. Taide on aina kulkenut kanssani. Olen kouluttautunut myös taideterapeutiksi ja työnkuvaani kuuluu taidekurssien pitämistä. Nytkin, suorittaessani sosionomiopintoja, tuon tehtäviin taidenäkökulmaa. Junnilalle taide on elintärkeää, se on auttanut hänet läpi vaikeista elämäntilanteista ja tuonut rauhaa, kun sitä on tarvittu. Mirva asettuu jälleen paikoilleen. Seuraavaksi tehdään mallipiirustusta, jolloin Mirva istuu paikoillaan 20 minuuttia. Oli helpompaa piirtää nopeita luonnoksia. Mistä nyt pitäisi aloittaa? Päästä? Varpaista? Aloitan olkapäästä ja toivon, että myös pää mahtuu kuvaan mukaan. 20 minuutin päästä Mirva irrottaa otteensa säärestään ja verryttelee vasemman käden sormiaan. Ne ovat muuttuneet sinisiksi. Miten hän pystyy olemaan paikoillaan niin pitkään, vaikka sormet ilmiselvästi puutuivat? Tärkeää on löytää asento, jossa pystyy olemaan pitkään. Pitää tuntea oma keho ja kuunnella sitä. Kaikki asennot eivät aina onnistu. Ja piirtäjät ja maalarit myös huomauttavat, että ”korjaa asento, varjo näyttää väärältä”, jos leuka on laskenut liikaa, Mirva naurahtaa ja kertoo arvostavansa kuvataidetta paljon: Gloria Badarau-Heikkilä maalasi meidän hääkuvammekin, tosin valokuvasta. Halusimme vähän jotain toisenlaista, Mirva iloitsee. Hän asettuu makaamaan patjalle ja nostaa jalkansa tuolin kaiteelle. Tässä voi nyt kaikessa rauhassa ajatella. Mietin, minkä asennon seuraavaksi teen ja, että mitä ruokia vaikka seuraavalla viikolla kokkaisin, Mirva paljastaa. Ensi viikolla Mirvan liedellä kiehuu kuulemma soppaa. Paperia kuluu. Mirva miettii silmät kiinni syntyjä syviä. Minä aloitan uuden piirustukseni piirtämällä ensin hänen hiuksensa. Tärkeää on, että jokainen tekee itselleen, ja täällä ei arvostella kenenkään töitä. Keskity ääriviivoihin ja huomioi asento, mittasuhteet, painopisteet, Junnila neuvoo. Hänen omassa taiteessaan korostuu abstrakti kuvakieli, mutta hän on aina ollut kiinnostunut ihmisen piirtämisestä, ja taiteessa alastomuus on puolestaan aina kuulunut ihmiskuvauksiin. Täällä alastomuus liittyy pelkästään piirtämiseen. Vain alastomasta ihmisestä voi nähdä lihakset, muodot ja ihon, jopa ihmisen eloisuus korostuu, Junnila kommentoi. Elävän mallin piirustusillat on suunnattu jokaiselle kiinnostuneelle, myös kaltaiselleni aloittelijalle. Itse olen piirtäjänä epävarma, mutta kun katson kuvia jälkikäteen, on minun todettava, että haparoivatkin viivat ovat vanginneet paperille ihmishahmon hänen kaikessa kauneudessaan. Seuraava elävän mallin piirustuskerta pidetään Galleria Joutsenessa 27. maaliskuuta. Salon Taiteilijaseura järjestää Elävän mallin piirustustilaisuuksia Illan piirtäjät etsivät paikkaansa Galleria Joutsenen Elävän mallin piirustusillassa. Malli, Mirva (edessä vasemmalla), on jo paikoillaan. Rivistössä vasemmalla vetäjä Anna-Maija Junnila. Elävän mallin piirtämiseen tarvitaan ainoastaan paperia ja jokin piirrin, josta syntyy jälki. Piirustusillan vetäjä Junnila käyttää milloin liitua, milloin pehmeää lyijykynää, toisinaan jopa tussia.
Keskiviikkona 18. maaliskuuta 2026 | 11 Nykyisen Salon alueen asutus on syntynyt kolmen ison ja muutaman pienemmän joen ja merenlahden rantamaille. Halikonjoen, Uskelanjoen ja Perniönjoen rannat ovat viimeistään rautakaudelta lähtien asutettu pysyvästi. Mahdollisesti jokilaaksojen asutus on jatkunut katkeamatta pronssikaudelta saakka, mutta maannousun takia sisämaahan, kauas merestä jääneet pronssikautisen asutuksen alueet esimerkiksi Kiskossa autioituivat vuosisadoiksi. Noista jokivarsien varhaisista asutuksista muodostui ensin kyliä ja mahdollisesti jo rautakauden lopulla pitäjiä. Muinaispitäjien pohjalle muodostui keskiajalla kirkkopitäjiä, joista vanhimmat, tulipaloista, tuhotulvista ja merirosvoistakin selvinneet asiakirjat mainitsevat Halikon ensimmäisen kerran vuonna 1330 (jn Halku, epävarma maininta jo 1326 Halqu), Uskelan vuonna 1329 (Olaui de Wskialum) ja Perniön vuonna 1330 (parrochia Berna). Uskelan emäseurakuntaan alun perin kuulunut Salon kylä mainitaan jo toukokuussa 1325 (Salw) piispa Pentin ja seppä Hakunin tilusvaihdon yhteydessä. Säilyneissä asiakirjoissa Uskelan nimi on kirjoitettu muun muassa asuissa Wskialum (1329), Yskualom (1365), Wskiala by ja Wskylä sokn (1405), Wskela (1440), Vskiala (1455), Vskila (1492), Vskela (1508) ja Vskelaby (1540). Uskelan muinaispitäjään syntynyttä seurakunnan ja kirkkopitäjän kirkkoa on kutsuttu emäkirkoksi. Kaksisataa vuotta sitten maanvyörymässä jokeen sortuneen emäkirkon paikalla näkyy edelleen pieni hautausmaa ja kellotapuli. Pappila oli siirretty maanvyörymän takia jo vuonna 1770 kauemmas joesta. Kellotapuli näkyy niin Somerontielle kuin moottoritiellekin, joka halkoo Uskelan rautakautista maisemaa Piihovin kohdilla. Ylempänä vanhalla merenlahden törmällä sijaitsevaa Uskelan vanhaa kylää viimeistään 1700-luvun alusta lähtien on kutsuttu Isokyläksi (Uskela Storby 1706). Uskelasta on erotettu omiksi seurakunnikseen niin Salon, Perttelin ja Marttilan kappelit jo keskiajalla, myöhemmin myös Kiikala ja viimeisimpänä Muurla. Emäseurakunta lienee perustettu jo 1200-luvulla. Ainakin siellä on jäänteitä 1200-luvulla rakennetusta kirkosta tai kappelista ja sen hautausmaasta. Historiantutkijat ovat arvelleet, että Uskela olisi koko Salon alueen vanhin seurakunta ja siten myös Halikon ja Perniön keskiaikaisten, viimeistään 1300-luvun alussa itsenäistyneiden seurakuntien emäkirkko. Perniön Yliskylässä on ollut kappeli suunnilleen samoihin aikoihin. Uskelanjoen rantamille syntynyt rautakautinen asutus ja aivan jokiniemelle pystytetty kirkko olivat alkuun erittäin hyvien vesiyhteyksien varrella. Rautakauden lopulla tai varhaiskeskiajalla muodostunut Hiidentie ja viimeistään 1300-luvun lopulla syntynyt Paavintie Marttilaan sekä Suuri Rantatie Uskelan Moision ja Salon kylien kautta lisäsivät kulkuyhteyksiä niin itään kuin länteen, pohjoiseen ja etelään. Maannousu ja sen myötä merenrannan siirtyminen ja joen madaltuminen huononsivat vesireitin käyttökelpoisuutta niin, että liikenteellinen painopiste siirtyi ensin Moision kohdille, Kärkän alueelle ja Halikkoon. Uskelasta viimeistään 1400-luvulla eronnut Perttelin seurakunta sai nimensä kirkkonsa suojeluspyhimyksestä Pyhästä Bartolomeuksesta ja Marttilan seurakunta Pyhästä Martinuksesta. Perttelistä vasta 1820-luvulla erotettu Kuusjoki on samannimisen joen rannalla. Mutta mistä Uskela sai nimensä? Mitä Uskela tarkoittaa? Uskelasta ja sen nimestä on kerrottu paljon tarinoita. Historiateoksiinkin asti päässyt tarina kertoo, että nimi liittyisi uskoon eli kristinuskon tuloon alueelle. Kylässä olevan Nohterin kantatalon nimi tarkoittaisi ”uskon alkua” ja Uskela ”uskonlaaksoa”. Nohterin on kuitenkin todettu tarkoittavan yöpymispaikkaa. Toisen tarinan mukaan nimet Uskela ja Halikon Vaskio olisivat alun perin samaa lähtöä ja toinen tarkoittaisi seisovaa vettä ja toinen juoksevaa ja nimet ajoittuisivat aikaan, jolloin molemmat ovat merenlahtien rannoilla. Nykytietämyksen mukaan pitää mennä siis noin 6000 vuoden taakse neoliittiselle kivikaudelle, että saadaan Vaskiokin edes vähän leveämmän joen rantaan. Nimien Uskela ja Vaskio yhtäläisyydet perustuvat vanhojen kirjoitusasujen väärintulkintaan: ortografia eli oikeinkirjoitussäännöstö tai oikeammin sen puute tekee nykylukijalle tepposet. Vaskio onkin tulkittavissa alun perin Vaskijoeksi, Vaskijärvestä eli Kiimalamminrahkalta lähtevän joen nimeksi, jossa kuparia tarkoittava vaski viittaisi veden väriin. Samoin Uskelan tulkinta Uusikyläksi tai Isokyläksi perustuu ortografiaan tai olettamukseen vieraskielisen kirjurin virheestä. Kirjurin tehtävä on toki ollut yksilöidä verovelvolliset tai oikeuden eteen haastetut henkilöt asuinpaikkoineen parhaan kykynsä mukaan, mutta sillä ei arjessa ole ollut merkitystä asukkaiden omasta kotikylästään käyttämään nimeen. Puheessa nimi on säilynyt samana kirjoitusasujen vaihteluista piittaamatta. Nimi Uskela ei siis ole vieraskielisen kirjurin väärinkäsitys, ja Uskela ja Isokylä ovat saman kylän kaksi eri nimeä, joista Isokylä ilmaantuu asiakirjoihin vasta 1700-luvun alussa. Alkuperäinen Uskela on ollut Uskelan kylistä isoin. Isokylän kirjurikin on ruotsinkielisiin asiakirjoihin merkinnyt Storbyksi. Uskelan nimelle on yritetty löytää selitystä myös virolaisyhteyksistä. Virossa mainitaan keskiaikaisissa tai uuden ajan alun asiakirjoissa nimiasut Uskulle (1456), Wskyle (1565) ja Uskülle (1566). Kielitieteilijät tunnistavat Uskelan nimessä muinaissuomalaisen henkilönnimen Uska, Uskali, Uski tai Uskia, joka on tarkoittanut uskalikkoa ja uskaliasta, sellaista joka uskaltaa ja on rohkea. Nimi on muinaissuomalaiseen tapaan niin sanottu toivenimi. Sama henkilönnimi esiintyy rautakautisen kylän nimessä myös Hollolassa (nykyisin Uskila), Hämeenkyrössä, Tyrvännössä (nykyisin Valkeakosken Uskila) ja Taivassalossa (Uskoinen), kantatalonnimissä Hyvinkäällä, Jämsässä ja Kurikassa sekä varsinkin Itä-Suomessa vanhoina sukuniminä. Hollolan Uskila näkyy edelleen myös Savonlinnan Punkaharjun Laukansaaren Uskilanlahden nimessä. Nimiasu Uskali näkyy paikannimistössä erityisesti Satakunnasta KeskiSuomeen ja Uski Hämeestä Kymenlaaksoon ja Savon alueelle. Uskelan jo 1200-luvulla perustettu seurakunta emäkirkkoineen edustaa varhaista järjestäytynyttä kristillisyyttä, mutta sen nimi Uskela on seurakuntaa paljon vanhempi ja rautakautisena ja muinaissuomalaisena toivenimenä kovin pakanallinen. Johanna Halonen Kirjoittaja on suomen kielen opettaja ja asutushistoriallisen kielitieteen tutkija. salostanimittain@gmail.com Uskelan emäkirkon helmassa Uskelan Isokylä rantaviivoineen varhaisen loistonsa aikoihin rautakauden alkupuolella 300-luvulla. Nykyistä kylää Somerontien luoteispuolisilla harjanteilla ja kirkonpaikka keskellä leveän joen varteen muodostuneella niemellä. Ortokuva Museoviraston maannousukartasta. BIO-KU VA J. Mäkilä C I N E M A BIO-SALO Helsingintie 11 p. 02-731 2690 Ohjelmisto ajalla 20.-26.3. Operaatio Ave Maria Kaunis Rietas Onnellinen Luottomies Lepoloma Scream 7 Operaatio Majava Esitysajat, lippuvaraukset ja info: www.biosalo.fi. Olemme myös somessa. Baletti: Joutsenlampi Humiseva Harju Hamnet (Oscar-voittaja!) Vinski 2 PäiväNäytös Tiistaina: Oscar-voittaja HAMNET. Kaffe 13.30, leffa 14.00 Liput 8€ One Battle...(6 Oscaria!) Isänpäivä
12 | Keskiviikkona 18. maaliskuuta 2026 Uusin näköislehtemme luettavissa joka keskiviikko ILMOITTAJA huomioithan pääsiäisnumeromme poikkeuksellisen aikataulun: • Varaus ja valmistettava aineisto to 26.3. klo 12 mennessä. • Täysin painovalmis materiaali pe 27.3. klo 12 mennessä. • Lehti jaossa tiistaina 31.3. Varaukset ja lisätiedot: ilmoitus@salonjokilaakso.net / P. 040 5271 624 Yksi media – monta tapaa lukea Digilehti – helppo ja aina mukana Tuttu lehti, joka on luettavissa kaikilla nykyaikaisilla älypuhelimilla, tietokoneilla ja tableteilla suoraan laitteen selainohjelmalla. Tutustu digilehteen www.salonjokilaakso.net. Painettu lehti – rauhoitu lukemaan Perinteisen lehden ystävät saavat lehden joko kotitalousjakeluna tai noutopisteestä kauppareissun yhteydessä. Valtaosa jutuistamme on luettavissa nettisivuillamme. Julkaisemme sivuilla myös sisältöä, joka on luettavissa vain verkossa. www.salonjokilaakso.net RAPARPERITAIVAS www.musiikkiteatteri.fi / www.lippu.fi Ilta Göstan ja Leavingsin kanssa Kulttuuritalo Kiva La 18.4. Klo 18 YKKÖSARJAN TOINEN VÄLIERÄOTTELU LP VIESTI AKATEMIA LEMPO VOLLEY Su 22.3. klo 17 SALOHALLI Vapaa pääsy! NYT TAISTELLAAN FINAALIPAIKASTA! OTTELUPARIN VOITTAJA FINAALIIN! 1 8 € / 1 4 € / 1 € L i p u t : V I L P A S – S E A G U L L S K E 1 8 . 3 . K L O 1 8 : 3 S A L O H A L L I V I L P A S – T E A M L E M K E M L A 2 1 . 3 . K L O 1 6 : P E R N I Ö N L I I K U N T A H A L L I