N:o 3 Keskiviikkona 14. tammikuuta 2026 www.salonjokilaakso.net Tuulilasin vaihdot päivässä ja iskemän korjaukset odottaessasi Meiltä myös peltija kolarikorjaukset ammattitaidolla. Asioi verkossa tai poikkea käymään: www.autoklinikka.fi Salitunkatu 10 02-7281010 Ma-Pe 8.00-17.00 Myllyojankatu 11, Salo, Arkisin 7–18, la 8–15, su 10–14 p. 040 306 6200 k-rauta.fi/passeli Myllyojankatu 11, Salo Ark. 7-18, la 9-15 P. 0403 066 200 k-rauta.fi/passeli TÄYDEN PALVELUN RAUTAKAUPPA PALVELUKSESSANNE Lämpimästi tervetuloa ammattilaistemme palveltavaksi. Viikon jokaisena päivänä. TÄYDEN PALVELUN RAUTAKAUPPA PALVELUKSESSANNE PROJEKTIA TIEDOSSA? Myllyojankatu 11, Salo, Arkisin 7–18, la 8–15, su 10–14 p. 040 306 6200 k-rauta.fi/passeli Myllyojankatu 11, Salo Ark. 7-18, la 9-15 P. 0403 066 200 k-rauta.fi/passeli TÄYDEN PALVELUN RAUTAKAUPPA PALVELUKSESSANNE Lämpimästi tervetuloa ammattilaistemme palveltavaksi. Viikon jokaisena päivänä. Myllyojankatu 11, Salo p. 040 306 6200 k-rauta.fi/passeli ÄLÄ KÄRSI KIVUISTA OSTEOPAATTI Pasi Virtanen Ajanvaraus P. 0400 780 097 | www.osteovirtanen. Helsingintie 17, SALO | Kiesikatu 10 B 14, KAARINA hoitaa selkä-, niskasekä päänsäryt, huimaukset, raajojen puutumiset ja iskiaisvaivat 30 VUODEN KOKEMUKSELLA.
2 | Keskiviikkona 14. tammikuuta 2026 TOIMISTOMME ON AVOINNA Ke-To-Pe sopimuksen mukaan MA-TI klo 9.00-16.00 Varaa risteily: vikingline.fi/wild tai soita 0600 41577 (2 €/vastattu puhelu + pvm./mpm.) -50% Risteilyt ja ostokset JOPA Nelli Spännäri Viime vuoden lopulla tunnetulle yökerhopaikalle Salon ydinkeskustaan avautui monikulttuurinen ruokakauppa, jollaisesta yrittäjä Morad Khuddari on haaveillut pitkään. – Minulla on pienestä asti ollut unelma omasta bisneksestä ja halu menestyä. Ostin kaupan toiminnan veljeltäni vuonna 2019, Khuddari kertoo. Khuddari on koulutukseltaan merkonomi ja ollut mukana kaupan toiminnassa pitkään. Perhe on asunut Salossa 30 vuotta, ja täällä Khuddari suoritti myös opintonsa. Hawraman Oriental Market muutti Kirkkokadulta Helsingintielle vain muutaman kymmenen metrin päähän. Takana on kolmen kuukauden remontti. – Etsin vuoden ajan sopivia liiketiloja, kun kuulin, että tämä tila vapautuu. Kun tulin katsomaan, näin heti sen potentiaalin. On hienoa olla aivan Salon sydämessä, Khuddari toteaa. Avajaisiin valmistautuminen on vaatinut unettomia öitä ja pitkiä päiviä, mutta työ on ollut sen arvoista. Uusi liiketila mahdollistaa tarjonnan laajentamisen, ja tavoitteena on vastata asiakkaiden kasvavaan kysyntään. Oriental Market tarjoaa tuotteita Lähi-idästä, Afrikasta, Aasiasta, Baltian maista ja Suomesta. Kauppa on onnistunut luomaan myös vakioasiakaskunnan. – Nyt täällä on käynyt paljon ihmisiä, myös uusia. Tuntuu, että Salossa tällaiselle kaupalle on kysyntää, Khuddari näkee. Hän on koonnut valikoimaan eri ruokakulttuurien tunnettuja tuotteita ja kuuntelee tarkasti asiakkaiden toiveita. – Sanoisin, että minulla on hyvä tietämys monista tuotteista ja osaan neuvoa tarvittaessa. Eli tarjontaan voi tulla rohkeasti tutustumaan, hän kannustaa. Tuotteiden järjestystä Khuddari vaihtelee ajoittain, jotta asiakkaat eivät hakeutuisi vain tuttujen tuotteiden pariin, vaan uskaltautuisivat tutkimaan kaupan koko tarjontaa. Khuddari työskentelee kaupassa yksin, mutta perhe on ollut hänelle suuri tuki. Vanhemmat auttavat tarvittaessa ja neuvoja voi aina kysyä. – Kun tilanne tästä rauhoittuu, pääsen taas viettämään kunnolla aikaa perheeni kanssa, hän haaveilee. Salon sydämessä sykkii monikulttuurinen ruokakauppa Morad Khuddari haaveili pienestä asti menestyvästä bisneksestä.
Keskiviikkona 14. tammikuuta 2026 | 3 Juttuvinkit ja palautteet Viikon Piristykseen! www.salonjokilaakso.net toimitus@salonjokilaakso.net 050 472 4717 Toimitilaa katutasossa, Helsingintie 32, 170 m², sopii myös toimistoksi, neuvotellaan edullinen hinta. Tilassa jäähdytys, minikeittiö, lattialämmitys, wc, automaattiovet sekä isot näyteikkunat. Hyvät parkkipaikat. 0440 533985 / Timo Arkkitehtoninen elämänkertanäytelmä Jari Järvelä – Kati Kaartinen Ohjaus Johanna Parkkinen Vistan näyttämöllä 31.12.2025–7.2.2026 Myllyhaantie 2, 21530 Paimio • www.paimionteatteri.fi Liput: 26,60–29,10 € + tilausmaksut (alk. 1,50 € + 0,65 % tilauksesta) Lipunmyynti ja lahjakortit: www.lippu.fi/paimionteatteri Ryhmävaraukset (min.20 hlö) ja saavutettavat paikat: varaukset@paimionteatteri.fi tai p. 050 553 7317 (Mikäli emme pääse vastaamaan, niin soitamme takaisin) Kespan Viikon Lounaslista Leikkaa lista talteen! Torstai: 15.01. Kespan Pannupihvit L, G, sipulikastiketta L, G Meksikon pikajuna (tulisempi uunimakkara) L, G Hernekeitto L, G Pannukakku L, hillo M, G ja kermavaahto L, G Päivän leike: Metsästäjänleike Perjantai: 16.01. Kievinkana VL Pulled pork L, G kermaperunoita L, G Kermainen lohikeitto L, G Puolukkapiirakka L, vaniljakastike G Päivän leike: Hawaijinleike Lauantai: 17.01. Pekoniin kääritty broilerinrinta lee punaviinikastikkeessa L,G Porsaan ulko lee cheddarjuustokastikkessa L, G Lihakeitto L, G Marjakiiseli M, G Päivän leike: Grillileike Sunnuntai: 18.01. Kaalikääryleet L, G puolukkahillo M, G Murea porsaan lihakastike L, G Myskikurpitsakeitto L, G Mutakakku L ja kermavaahto L, G Päivän leike: Herkkusienileike Maanantai: 19.01. Paneroitu Porsaanleike L, pippurikastike L, G Kaalilaatikko L, G Herkkusienikeitto L, G Raparperipiirakka L. vaniljakastike G Päivän leike: Pippurileike Keskiviikko: 21.01. Uunilohi L, G Jauhelihaperunasose-vuoka L, G Nakkikeitto L, G Marja-kaurapaistos L, vaniljakastike G Päivän leike: Metsästäjänleike Tiistai: 20.01. Ylikypsää porsaanniskaa BBQ-glaseerauksella L, G Naudanlihakastike L, G Kaalikeitto L, G Aurinkokiisseli M, G Päivän leike: Sipulileike Kahvila-Ravintola Kespa Koskikatu 1, 24240 SALO Ma-Pe 6-21, La-Su 8-21 P. 040 654 8145 Päivän leike Ma-La 13,40€ ja Su/pyhät 14,90€ Lounaaseen kuuluu Talon leivät, juomat, runsas salaatti, jälkiruoka sekä kahvi tai tee 12,90 € 14,40 € Ma-La Su/pyhät Lounas: Ma-Pe 10.30-15 La 10.30-16 Su 12-16 Päivän leike: Ma-La 10.30-20 Su 12-19.45 Kespan Burgerit & Ateriat Fast Food Kes pan Ate ria t sisä ltä ä 0,4 l juo man ! Kes pa Fas t Foo d Kesp an MÄTT Ö Burg er Ater ia Burg erit & Ater iat KUU KAU DEN KAM PAN JAB URG ER Kesp a MÄTT Ö Burg er 8, 90 11 , 90 Burgerit & Ateriat 8, 90 MANGO Vuohenjuusto Kana Burger MANGO Vuohenjuusto Kana Burger Ateria 11, 90 Ateriat sisältää 0,4 l juoman! TAMMIKUUN BURGERI Voimassa 31.1. asti. Tiedät ensimmäisten joukossa, miten aloittaa keskustelut kahvipöydässä... Plim ! SALONJOKILAAKSO SÄHKÖPOSTIIN JOKA KESKIVIIKKO Lähetä viesti “Näköislehti” sähköpostilla digi@salonjokilaakso.net Katsastus Salo Meriniitynkatu 21 Avoinna arkisin klo 9. 00 -17.00 Varaa aika: www.plus.fi / Puh. 044 4232 350 KATSASTUS TARJOUS KATSASTUS TARJOUS 32 € * VOIMASSA DRIVE-IN & VARAUKSELL A Vuoden paras tarjous! Kahden viikon ajan, vain 5. 17.1.2026. Koko kampanjan ajan: kaikki ajat tarjoushintaan, varattavissa helmikuun 2026 loppuun asti! * Katsastuksen hintaan lisätään viranomaismaksu 2,75€, katsastuksen kokonaishinta 34,75€ + lakisääteiset mittaukset. Henkilöja pakettiautoille, bensa/diesel, maks. 3500kg. Hiihtokausi alkoi Salossa Jenni ja Eelis Karjalainen toivovat pitkää hiihtokautta. Otso Rokka, Eemeli Varemäki ja Onni Vuorinen pitävät hiihtämisestä. Pekka Mäenpää Perniöläisnuorukaiset Eemeli Varemäki ja Onni Vuorinen olivat sunnuntaina ensimmäisten joukossa avaamassa hiihtokautta Melassuolla. Matka taittui mukavasti rupatellen ja vierekkäin hiihtäen – toinen vapaata, toinen perinteistä. – Lähdettiin höntsäilemään, kaksikko kertoi tauon aikana. Seitsemäntoistavuotiaat kaverukset ohittelivat edellä hiihtäneitä sujuvasti ja pysähtyivät välillä juttelemaan Otso Rokan kanssa tykkilumiladun ainoalla nyppylällä. – Aloitettiin harjoituskausi. Kun ladut valmistuivat, päätettiin innostua ja lähteä kuukauden päästä kisaan, he suunnittelivat. Samalla kaksikko kertoi lopettaneensa aktiivisen kilpahiihdon jo viime vuonna. – Enää ei oteta niin vakavasti, mutta hiihtäminen on edelleen kivaa. Samaa mieltä olivat Jenni ja Eelis Karjalainen, jotka kamppailivat hetken siteiden ja monojen kanssa ennen ensimmäisiä perinteisen potkuja. – Käytiin päivällä luistelemassa ja nähtiin, että ladut valmistuvat. Viime vuonna hiihtäminen jäi lumen vähyyden vuoksi vähiin, toivottavasti tänä talvena saadaan hiihtää kevääseen asti, he toivoivat. Melassuolle tykkilumen levittänyt Joonas Flink vakuuttaa, että hiihtokausi jatkuu kevääseen, vaikka lunta ei tulisi enää lisää. – Se on niin paksu patja, että kestää, vaikka kelit vaihtelisivat, Flink kertoo. Vaikka maa on Salossa valkoinen, luonnonlunta ei riitä virallisten latujen tekemiseen. Perniön lisäksi Halikon Märynummella on tehty tykkilunta. – Levittäminen aloitettiin maanantaiaamuna, ja loppuviikosta ainakin pikkulenkki on valmiina hiihtämiseen, Marko Alifrosti Salon kaupungilta lupaa.
4 | Keskiviikkona 14. tammikuuta 2026 Salon Messuilla oli mainio tunnelma ja ensi viikonvaihteen Matka2026messuilla Helsingissä suunnataan katsetta jo tulevaan. Sellaisia me ihmiset olemme. Tykkäämme suunnitella tulevaa kesää ja ainakin haaveilla matkoista maailmalle. Vaikka Suomi on kesän paras matkakohde myös tänä vuonna. Olemme suunnitelleet rouvan kanssa kapuamista Saana-tunturin huipulle. Reissu tehdään alkukesästä ennen kuin Lapin itikkakausi pääsee alkuun. Harjoittelimme retkeilyä marraskuussa kiipeämällä muutaman kilometrin verran Mijas-vuoren kivisiä polkuja. Nousua tuli vajaat 700 metriä; laskua ymmärtääkseni saman verran. Opimme, että ihan missä tahansa lenkkareissa ei metsään ja kivisille poluille kannattaisi mennä. Edes retkeilemään, saati sitten vaeltamaan. *** Käytiin sunnuntai-iltana ulkoiluttamassa suksia. Ihan ensimmäisten joukossa Salossa. Rouva pyyhkäisi autotallissa pölyt pois karvapohjista ja ei kun ladulle. Perniön Melassuolla tuttu aktiivihiihtäjä kertoi jo lähtöpaikalla, että tänä talvena pääsee kiertämään 842 metriä pitkää tekolumilatua, joka tekee mukavan pienen lenkin metsän puolelle. Nautimme raikkaasta ulkoilmasta vajaan tunnin. Kauden avauksessa 6,3 kilometriä oli oikein sopiva määrä, parin viikon päästä niitä tulee omaan mittariin kymmenen kertaa enemmän. Kaikki siis hyvin. Suksi luistaa ja pitoakin löytyy juuri sopivasti. Loppuviikosta menemme Teijolle laskemaan alamäkeä. *** Pikkukaverikin osaa nauttia talvesta. Toki tykkäsi myös syksyn vesisateista ja isoista lätäköistä. Viimeksi mummolan pulkkamäessä tuo mainio kaksivuotias olisi istunut kyydissä ylämäetkin. Mutta onneksemme löysimme noin rinteen puolivälistä hyppyrin, jonka yli mummo ei jaksanut enää vetää isoa poikaa ja pulkkaa. Siitä kohtaa kiivettiin aina muina miehinä kävellen ylös. Saimme sunnuntai-iltana älylaitteisiimme äidin ottamaa videota isän ja pojan ensimmäisistä yhteisistä hiihtometreistä. Puoli tuntia perinteistä on hyvä alku. Mummolassa jatketaan ja hiihtolomaviikolla kaveri pääsee melkein koko muun perheen kanssa Rukalle talven ihmemaahan. Pekka Mäenpää Salolaisen Taina Kojon ”elämän poreita” on esillä arvokkaassa miljöössä Helsingin päärautatieasemalla. Viime vuoden lopulla rakennuksen historialliseen ravintolasaliin avattu Taulu on valinnut Kojon maalaamia tauluja ravintolan ensimmäiseen myyntinäyttelyyn. Ravintola Taulu on nimensä mukaisesti kuuluisa seinällään riippuvasta jättimäisestä ”Maisema Kolilla” -arvoteoksesta. Muutenkin kyseisen ravintolan historialliset puitteet ovat huikeat, joten on melkoinen kunnia saada työnsä esille tällaiseen paikkaan, Kojo kertoo. Eero Järnefeltin, A. W. Finchin ja Ilmari Aallon teos Maisema Kolilla on komeillut samalla paikalla Eliel Saarisen piirtämässä rakennuksessa vuodesta 1923. Reilun kuukauden avoinna olleen Taulun ravintoloitsijat ovat sisustaneet rakennukseen kahvilan, baarin ja ravintolan käsittävän rennon tyylikkään kokonaisuuden. Moision koulun musiikinopettajana työskentelevä Kojo kertoo maalaamisen olevan hänen rakas harrastuksensa. Hän kertoo nähneensä loppusyksystä verkossa taidekilpailuilmoituksen, jossa ravintola etsi tauluja seinälleen. Lähetin kuohuviiniaiheisen ”Sparkling Gold” -työni kuvan ja unohdin saman tien koko asian. Kun ravintolan johto otti sitten puhelimitse yhteyttä, yllätys oli aikamoinen. Raati oli valinnut yksimielisesti meikäläisen tekeleen suosikikseen 150 taiteilijan töiden joukosta. Ja vielä uskomattomammalta kuulosti, kun ymmärsin, että kyseessä oli Helsingin päärautatieasemalle vastikään avattu ravintola Taulu. Nyt Taulun seinällä voi ihastella useampaa Kojon tekemää taulua hänen “Elämän poreita” -kokoelmastaan. Muun muassa maalaukset Sparkling Gold ja Sparkling Rosé ovat esillä Kojon niihin kirjoittamien runojen kanssa. Taulujen päästyä seinälle, he järjestivät kutsuvieraille vielä upean näyttelyn avajaisillallisen. Kojo kertoo aloittaneensa kuvataiteen tekemisen muutama vuosi sitten kaivattuaan arkeensa uutta virikettä. Taulujen oheen kirjoitin myös aina aihetta sivuavan runon. Joskus runotekstit saivat myös musiikillisen ulkoasun säveltämieni kappaleiden muodossa. Ilokseni työni runoineen saivat hirmu positiivisen vastaanoton ja olen päässyt pitämään näyttelyitä ympäri Suomea. Kojon töitä on esillä ravintola Taulun lisäksi myös Salossa useissa julkisissa tiloissa, kuten Teatteri Provinssissa, Pianokartanossa, Salon Salongissa, Perniön palvelukeskuksessa ja lounasravintola Anisin keittiössä. Vaikka olenkin saanut koulutukseni kulttuurija taidealalta, musiikki on päätyöni ja kuvallinen ilmaisu vaan pelkkä harrastus. En siis ajattelekaan olevani mikään ”oikea kuvataiteilija”. Mutta niin kauan jatkan, kun harrastus antaa itselleni iloa ja varsinkin, jos se tuottaa vielä iloa jollekin muulle. Muun muassa padelia ja golfia harrastava sekä ystäviensä kanssa kirjallisuuspiiriä pitävä Kojo on opettanut Moision koulussa yli 20 vuotta. Vuonna 2022 Koulujen Musiikinopettajat ry valitsi Kojon Vuoden Musiikinopettajaksi. Ilmoitusten aineistoaikataulu on muuttunut • Ilmoitusvaraus ja valmistettava aineisto julkaisua edeltävänä perjantaina klo 12 mennessä. Vedostettavien ilmoitusten tulee olla hyväksyttyjä maanantaina klo 15 mennessä. • Painovalmis materiaali maanantaina klo 12 mennessä. Muutos johtuu painoaikataulun aikaistumisesta. Lehden jakeluun muutos ei vaikuta. Ajantasaiset aikataulut löytyvät osoitteesta www.salonjokilaakso.net/ilmoitukset KOLUMNI Pekka Mäenpää Salolaisen Taina Kojon taidetta Helsingin päärautatieasemalla Kilometrejä Salolaisen Taina Kojon taidetta on esillä Helsingissä ravintola Taulussa.
Keskiviikkona 14. tammikuuta 2026 | 5 Nelli Spännäri Salolainen psykoterapeutti Liisa Suomela valmistui viime marraskuussa kouluttajapsykoterapeutiksi ja julkaisi esikoiskirjansa “Varjoista valoon – työkirja päihdeongelman työstämiseen psykoterapiassa”. Suomelalla on takanaan 20 vuoden kokemus päihdehuollosta, ja hän koki, ettei Suomessa – tai edes maailmalla – ole vastaavaa kirjaa. – Asiasta löytyy pätkiä eri kirjoista, ja Nils Holmberg on kirjoittanut aiheesta, mutta halusin tuoda oman osaamiseni yksien kansien väliin. Toivon, että tästä on hyötyä monelle ammattilaiselle, Suomela kertoo. Kirjan 50-sivuinen raakaversio syntyi kouluttajapsykoterapeuttiopintojen lopputyönä, josta Suomela jatkoi eteenpäin. Hänen mukaansa kirja sopii monille sosiaalija terveydenhuollon ammattilaisille ja on sovellettavissa monenlaisiin riippuvuuksiin. – Vaikka kirjan nimessä mainitaan päihdeongelma, käytäntöjä voi hyödyntää esimerkiksi syömishäiriöiden tai peliriippuvuuden kohdalla. Riippuvuudet eroavat toisistaan, mutta niiden toimintamalleissa ja taustasyissä on paljon yhtäläisyyksiä. Kirja on saanut kiitosta erityisesti psykoterapeuttiopiskelijoilta, jotka ovat kokeneet sen konkreettiset työkalut avartaviksi. – Kirjan kirjoittaminen oli helppo osuus, sillä siinä hyödynsin omaa ammattitaitoani. Haastavampaa oli kaikki kustantamiseen liittyvä, joka oli minulle uutta. Esimerkiksi hyvän graafikon löytäminen oli tärkeää, sillä kirjassa on paljon kaavioita ja malliesimerkkejä, Suomela kertoo. Kirjoittamisen aikana Suomela huomasi olevansa itsekriittinen, mutta sai tukea läheltä. Hän työskentelee Kognitiivinen käyttäytymisterapiakeskus KKT-Arvossa, jossa myös hänen kollegansa Lauri Parkkinen toimii. Parkkinen toimi Suomelan ohjaajana jo hänen kouluttajakoulutuksen aikana. – Hänen apunsa oli helppo ottaa vastaan. Voin vain mennä viereiseen huoneeseen kysymään, jos jäin jumiin jonkun asian kanssa. Stigma ja hoitokäytännöt haastavat päihdetyötä Suomela tietää, että päihteiden käyttöön liittyy vahva stigma, jota hän pyrkii kirjallaan purkamaan. Hän nostaa esiin ristiriidan Kelan periaatteissa: psykoterapiaa ei myönnetä, jos potilaalla on mielenterveysongelmien lisäksi päihdeongelma. Ensin on hoidettava päihdeongelma, ennen kuin terapia mielenterveysongelmiin voi alkaa. – Se on nurinkurista, sillä päihdeongelma ja riippuvuus ovat usein oire mielenterveysongelmista. Terapian alkuvaiheessa en välttämättä tiedä potilaan päihderiippuvuudesta, sillä hän ei uskalla kertoa sitä terapian eväämisen pelossa. Monesti riippuvuus jää myös potilaalta itseltään muiden oireiden varjoon. Terapeutin tehtävä on auttaa asiakasta oivaltamaan asia itse. – En voi suoraan sanoa: “Sinulla on päihdeongelma”, vaikka olenkin suorapuheinen. Sen sijaan voin kertoa, että tietyt oireet liittyvät usein päihteiden käyttöön ja saada ihmisen pohtimaan asiaa omalta kohdaltaan. Suomela muistuttaa, ettei päihderiippuvuus ole marginaalinen ilmiö. Hän viittaa tutkimukseen, jonka mukaan 40 prosenttia masennuksesta kärsivistä kokee jossain vaiheessa myös päihdeongelman. – Masennus on kansantauti, ja kun päihdeongelmat huomioidaan suhteessa mielenterveysongelmiin, ei olla enää marginaalissa, kuten usein ajatellaan. Tasapainoa arkeen Vapaa-ajallaan Suomela liikkuu ja seuraa lastensa harrastuksia. Hän kertoo, että arki on ollut vuosia tiivistä: opiskelu, kokopäivätyö ja kirjan kirjoittaminen ovat rytmittäneet elämää. – Vasta hiljattain tajusin, että voin pitää perjantait vapaana. Vaikka asiakkaiden kanssa puhun aikataulutuksesta ja elämänhallinnasta, havahduin siihen itse kunnolla vasta nyt. Terapeutitkaan eivät ole yli-ihmisiä, hän naurahtaa. Liisa Suomelan esikoiskirja tuo uutta näkökulmaa päihdetyöhön Liisa Suomela on julkaissut esikoiskirjansa Varjoista valoon – työkirja päihdeongelman työstämiseen psykoterapiassa. Lue lehti osoitteessa www.salonjokilaakso.net tai liity Salonjokilaakson digijakeluun jolloin saat lehden suoraan sähköpostiisi. Digilehti on yhä useamman valinta sen helppouden ja saavutettavuuden vuoksi. • Lähetä meille sähköpostiosoitteesi digi@salonjokilaakso.net. Lähetämme sinulle linkin digilehteen aina lehden ilmestyttyä. • Jos olet kirjautunut Lehtiluukkuun omalla käyttäjätilillä (oma luukku), voit tilata ilmoituksen uusista numeroista sähköpostiisi suoraan Lehtiluukusta. Näin saat lehden sähköpostiisi:
6 | Keskiviikkona 14. tammikuuta 2026 MUUTA TOIMINTAA PE 16.1. – PE 23.1. Halikko: Srk-talo: Raamattuja rukouspiiri to 22.1.klo 18. – Työikäisten miesten piiri to 22.1. klo 18.30. • Rysä, Kirkkorinne 5: Lähetyksen kohtaamispaikka la 17.1. klo 11–14. • Vaskion srk-koti: Seurakuntailta ke 21.1. klo 18; pastori Tarja Laurila ja Saarenmaan matkan kuvia. • Varttuneen väen kerhot: Vaskion srk-kodissa ma 19.1. klo 13, Angelniemen seurojentalossa ke 21.1. klo 14 (kyydeistä yhteys viim. maanantaina Jussi Romuun, puh. 050 324 7470) ja Halikon srk-talossa to 22.1. klo 13. Kiikala & Suomusjärvi: Kiikalan srk-talo: Eloisaa arkea -ryhmä pe 16.1. klo 13. – Kahvila-olohuone Onnela ma 19.1. klo 12–15; vierailijana alueen diakoni Laura Masih. – Raamattupiiri to 22.1. klo 13. • Suomusjärven srk-keskus: Eloisaa arkea -ryhmä pe 16.1. klo 10. – Käsityöpiiri ma 19.1. klo 13. – Aamulenkki ke 21.1. klo 9 srk-keskukselta; lenkin jälkeen aamun sana ja aamupala. Kisko & Muurla: Valopilkku, Kuusitie 8, Toija: Käsityökerho ti 20.1. klo 13. • Muurlan srk-koti: Varttuneen väen iltapäiväkerho ke 21.1. klo 13. – Käsityöpiiri to 22.1. klo 13. Koski & Marttila: Kosken srk-talo: Tutun tupa ke 21.1. klo 9–11; Kivilahti, Väistö. • Marttilan kirkossa: Torstaituokio 22.1. klo 13; Kivilahti, Väistö Kuusjoki & Pertteli: Kuusjoen srk-talo: Raamattuja rukouspiiri ke 21.1. klo 18. • Perttelin srk-talo: Ystäväpiiri ti 20.1. klo 11–12.30. Perniö & Särkisalo: Perniön srk-talo: Aamulenkki ke 21.1. klo 8.30 Perniön srk-talolta. Lenkin jälkeen kahvit ja aamun sana. • Särkisalon srk-koti: Iltarusko ma 19.1. klo 13; kahvit, yhdessäoloa ja ohjelmaa. Salo-Uskela: Salon srk-talo: Naisten raamattupiiri ma 19.1. klo 18. – Naisten tuolijumppa ti 20.1. klo 10. – Toivoa naisille -piiri ti 20.1. klo 17. – Miesten jumppa ke 21.1. klo 9. – Sukkapiiri ke 21.1. klo 10–12. – Kansainvälinen käsityöpiiri ke 21.1. klo 11 –13.30. – Kontaktipiiri ke 21.1. klo 13 näkövammaisille ja heidän läheisilleen. – Juttukammari ke 21.1. klo 15; avoin keskusteluryhmä mielenterveyskuntoutujille, jotka kaipaavat vertaistukea. • Ollikan srk-koti: Naisten tuolijumppa ti 20.1. klo 10. Kahvila Manna Salon seurakuntatalossa, avoinna ti 10–11.30 ja ke–to klo 10–15. Keittolounas (myös kasvisvaihtoehto) ke klo 11–13. Keittolounaan hinta 7 €. Galleriasalissa seurakuntatalon aukioloaikoina 25.1. asti Aila FranssilaKarskelan maalauksia ja elämäkerrallista historiaa pienestä tytöstä aikuiseksi naiseksi: Omaelämäkerta pienen sinihattuisen tytön näkökulmasta. Kaffemukin kevätkausi alkaa Kaffemukin ohjelmalliset iltapäivät alkavat Salon srk-talossa ti 20.1. klo 13–14.30. Ohjelmaosuuden aluksi (klo 13.30) otetaan etäyhteys Laura Sirviöön, joka tutustui viime syyskuussa Angolassa Lähetysseuran kumppanikirkon toimintaan; hänelle on mahdollisuus myös esittää kysymyksiä. Kahviraha Lähetysseuran tukemaan työhön Angolassa. – Kuvassa pyhäkouluopettaja Suzana Miguel, kuvaaja Nguinamau Mbunga. Usko arjessa -ilta To 22.1. on Usko arjessa -ilta Salon srk-talossa klo 18.30. Puhujavieraana pastori Matti Hernesaho ja illan aiheena Kirjoitukset ja Jumalan voima. Mukana pastori Pirkko Koivunen ja kanttori Matti Rantatalo. Kolehti Kia ja Markus Syrjätien työn tukemiseen Japanissa. Seurissunnuntaita suunnittelemaan Kolme, neljä kertaa vuodessa Salon seurakuntatalossa vietetään sunnuntai-iltapäivisin seurissunnuntaita. Tapahtumiin suunnitellaan kiinnostavaa ja mukavaa tekemistä kaiken ikäisille. Sunnuntaina 18.1. klo 15.30 seurakuntalaisia kutsutaan Salon srk-taloon ideoimaan työntekijöiden kanssa vuoden 2026 seurissunnuntaiden ohjelmaa. Yhteisöruokailut Järj. diakoniatyö. Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuulle. Kaiken kansan aamupalat • Kiikalan srk-talossa to 15.1. klo 9.30. • Salon srk-talon Mannassa to 15.1. ja 22.1. klo 9. Yhteisessä pöydässä -lounas • Suomusjärven srk-keskuksessa ke 21.1. klo 12. • Perttelin srk-talossa pe 23.1. klo 12. Kosken ja Marttilan talvi-iltoja • Majatalo-ilta to 22.1. klo 18 Kosken srk-talossa: Anteeksiannon voimasta puhuu alueen pappi Väinö Väistö. Lisäksi Kaukon runo, Hannun virsivartti, Viisikielisen lauluja ja teehetki. • Perjantain pohdinnat 23.1. klo 18 Marttilan srk-talossa: Tutustumista, keskustelua ja iltapalaa. Voit myös ilmoittautua vapaaehtoiseksi jumalanpalvelukseen. Illassa kanssasi Väinö-pappi. Taita talven selkä klassikkoa kuunnellen, suuriin tunteisiin eläytyen! Anni Haapanen aloittaa tiistaina 20.1. klo 18–19.30 Kuusjoen seurakuntatalossa Volter Kilven Bathseban luennan. Kirjailijan esikoisteoksen alaotsikko ”Davidin puheluja itsensä kanssa” kertoo, että kirjan rakenteet on otettu Vanhasta testamentista, mutta ainutlaatuisen teoksesta tekee sen omaperäinen kieli. Kuulokuvana lumovoimainen ja paikoin vaikeatajuinenkin kieli herää eloon ja tulinen rakkaus kukkii sydäntalven kylmyydessä. Helmikuun loppuun mennessä tarina on kuultu. Kuunnellessa voit saattaa vaikkapa kesken jääneet villasukat valmiiksi. Lukuhetkien lomassa tietoiskuja Volter Kilvestä ja mahdollisuus mielipiteenvaihtoon. TERVETULOA KIRKKOON Sunnuntai 18.1. • Kuusjoen kirkossa messu klo 10; Toivoniemi, Laaksonen. • Kosken srk-talossa messu klo 10; Väistö, Haapalainen, kirkkokuoro. • Muurlan kirkossa messu klo 10; Huhtasalo, Lahti. • Perniön kirkossa messu klo 10; Alaranta, Hurtig, Pekka Laakso. • Salon kirkossa messu klo 17; Pirhonen, Rantatalo, Suutela-Kuisma, lasketteluriparilaiset. • Suomusjärven srk-keskuksessa messu klo 10; Hietalahti, Sirén. • Uskelan kirkossa messu klo 10; Koivunen, Viljamaa. Kuultavissa Järviradion taajuudella 102.9 MHz. • Vaskion kirkossa messu klo 13; Kiiski, Saarinen. Salon kirkossa • Avoimet ovet ti 20.1. klo 12–13.30. Vietä hetki arkipäivän retriitissä musiikin hoivassa. • Arkipäivän hiljainen ehtoollinen to 22.1. klo 11; Viitanen. KOULULAISET www.salonseurakunta.fi/koululaisille Hiihtolomaleirit Naarilassa: • 1.–3.-luokkalaisille to–pe 19.–20.2. • 4.–6.-luokkalaisille pe–su 20.–22.2. • Ilmoittautumiset netissä viim. 25.1. Lisätietoja: Emilia, p. 040 487 3524, emilia.holopainen@evl.fi. NUORET JA NUORET AIKUISET www.salonseurakunta/nuorille www.salonseurakunta.fi/nuorilleaikuisille Nuorten messu pe 16.1. klo 18 Salon kirkossa; mukana tuttuja työntekijöitä www.salonseurakunta.fi Seurakuntatoimisto p. 02 774 5206 salonseurakunta@evl.fi SALON SEURAKUNTA KASTETUT Luca Robin Juhani Heiskanen Beata Maarit Katajakoski Luca Alexander Kivistö LAPSET JA PERHEET www.salonseurakunta.fi/lapsillejalapsiperheille Perhekerhot: Halikon Pikkupappila to klo 9–13. • Kiikalan srktalo to klo 9–11. • Kosken srk-talo ma klo 9.30–11.30. • Kuusjoen srk-talo to klo 9–11. • Marttilan srk-talo ke klo 10–12. • Perttelin srk-talo ke klo 9–11. Perheiden avoin aamupäivä ke 21.1. klo 9–12 Ollikan srkkodissa. Iltaperhekerho: Särkisalon srk-koti to klo 17–19. Perheiden ilta ke 21.1. klo 17–19 Salon srk-talossa. Koko perheen pyhäkoulu su 18.1. klo 15 Salon srk-talossa. Mannan musiikkihetki ti 20.1. klo 10 pikkulapsiperheille Salon srk-talon Mannassa. Yhteistä toimintaa klo 9.30–11.30. Mariat-kerho ti 20.1. klo 17.30 Salon srk-talossa. Viisautta, voimaa ja virkistystä työikäisille naisille hyvän seuran, vertaistuen ja hengellisen hengähdyksen merkeissä. Lapsiparkki ke 21.1. klo 15–18 Marttilan srk-talossa. Voit tuoda lapsesi hetkeksi hoitoon; ilm. edellisenä päivänä klo 17:ään mennessä viestillä lastenohjaaja Katille, p. 044 744 3220. Bathseba-romaani ääneen luettuna HAUTAAN SIUNATUT Eine Orvokki Vaheranta 97 v Terttu Mirjam Koskela 97 v Maija-Liisa Petrimäki 89 v Ritva Anneli Helskyaho 88 v Esko Johannes Koskela 85 v Mauno Viljami Villanen 85 v Pirjo Leena Äijälä 82 v Pasi Kalevi Ossian Venho 81 v Hannu Juhani Nieminen 78 v Jouko Kullervo Rantalaiho 75 v Mika Sakari Saarinen 61 v Tommi Johannes Jalonen 59 v Kuorojen kevättä www.salonseurakunta.fi/musiikki Tervetuloa uudet laulajat! • Gospel Salo torstaisin klo 19 Salon srk-talossa. Ota yhteys Kaisa Suutela-Kuismaan, puh 044 774 5291. • Kosken kirkkokuoro torstaisin Kosken Tl tai Marttilan srktalossa. Tiedustelut Aija Haapalainen, puh. 044 744 3215, aija.haapalainen@evl.fi. • Suomusjärven kirkkokuoro torstaisin klo 18 Suomusjärven srk-keskuksessa; Maria Sirén, puh. 044 774 5300, maria. siren@evl.fi. • Andante-kuoro alkaa ti 20.1. klo 18–19.30 Halikon srk-talossa. Stemmaharjoituksia jo klo 17.30. Kuoro on aikuisten sekakuoro 15 vuotta täyttäneille. Lastenhoitotarpeesta ota etukäteen yhteyttä johtajaan: Jukka Saarinen, puh. 044 774 5346, jukka.saarinen@evl.fi. • Muurlan kirkkokuoro srk-kodissa to 29.1. klo 17; Elina Hyvönen, puh. 040 480 9053, elina.hyvonen@evl.fi. Villasukkia hyväntekeväisyyteen • Helmikuun loppuun asti voi Salon srktalon infoon tuoda värikkäitä villasukkia toimitettaviksi Ukrainaan lapsille ja kehitysvammaisille nuorille (kokoja 23–). Sukkien tulee olla käyttämättömiä, ja parit tulee sitoa varresta yhteen. Lisätietoa Hennalta, p. 044 774 5214, henna.seppala@evl.fi. – Syksyllä salolaisten kutomia sukkia toimitettiin eteenpäin 740 paria. Kiitos! • Viikoilla 3 ja 4 villasukkia ja muita käsitöitä myydään srktalon infossa ma–to klo 9–16. Tuotto Suomen Lähetysseuran Lasten Pankille. Kaikenikäisten laskettelumatka Himokselle Himokselle Jämsään matkataan la 31.1. Alle 14-vuotiaat tulevat mukaan vain aikuisen seurassa. Hinta 30 € sisältää matkan ja lounaan. Ilmoittautuminen netissä päättyy 20.1., ja ennen matkaa tulee lisätietoa sähköpostiin. Lisätietoja Kailta, p. 044 774 5337 tai kai.ruha@evl.fi. Taideretriitti Naarilan leirikeskuksessa pe 17.4. – su 19.4. pidettävä taideretriitti on hiljaisuuden retriitti, jossa on mahdollista keskustella ohjaajan kanssa tiettynä aikana. Taide on väline itsensä kuunteluun, mitään etukäteisosaamista ei tarvita. Ohjaajina Liisi Kärkkäinen ja Anne Niemi. Mukaan mahtuu 18. Retriittimaksu on työssä käyville 105 €, eläkeläisille, opiskelijoille ja työttömille 70 €, muualta kuin Salon seurakunnasta tuleville 125 € / 90 €. Ilmoittautumisen yhteydessä maksetaan 70 € ja loput maksetaan paikan päällä käteisellä. Ilmoittautuminen nettisivujen kautta 17.1.–25.3.
Keskiviikkona 14. tammikuuta 2026 | 7 Nelli Spännäri Salon lukion 20-vuotisjuhlavuoden musiikkiteatteriesityksenä nähdään salolainen tuotanto Räpäkkö, joka sai ensi-iltansa Salon Teatterissa vuonna 2004. Tarja Saikkosen alkuperäistekstiä on päivitetty tähän aikaan, ja Marko Heikuran säveltämä musiikki kulkee tyylilajista toiseen. – Vuorossa on jo 12. musiikkiteatteriproduktio. Halusimme hetkeksi unohtaa Broadway-musikaalit ja siirtyä lähemmäksi kotia. Lopulta näytelmä löytyi todella läheltä, kertoo lukion musiikinopettaja Heikura. Tämän vuoden ohjaajana toimii Johanna Parkkinen Kaarinasta – hän oli mukana myös alkuperäisessä kantaesityksessä. – Se oli ensimmäinen näytelmä, jossa olin mukana. On hienoa palata tämän pariin. Kokemus on ollut inspiroiva ja opettavainen, Parkkinen kuvailee. Produktiossa on mukana 67 hengen työryhmä, joista runsas kolmekymmentä on näyttelijöitä. Jokainen opiskelija osallistuu myös tuotannollisiin tehtäviin markkinoinnissa, lavastuksessa, puvustuksessa ja maskeerauksessa. – Tekemistä riittää, ja aina löytyy jotain pientä tehtävää. Silloin tekeminen ei katso roolia, ja nuoret ovat innolla mukana, toteaa kuvataiteen opettaja Eija Panttila, joka vastaa puvustuksen, maskeerauksen ja lavastuksen toteutuksesta. Räpäkkö käsittelee nuorten yksinäisyyttä ja syrjäytymisen kokemusta. Tarina kertoo Jounista, joka tuntee olevansa aivan eri planeetalta kuin perheensä ja karkaa kotoa. Matkalla hän kohtaa ystäviä, joiden kanssa päätyy Räpäkköön – maailmaan, jossa nykyaika ja fantasia kietoutuvat yhteen. – Puvustuksessa on hyödynnetty Kansalaisopiston puvustamoa, kirpputoreja ja ystävien vaatekaappeja. Elokuusta asti tätä on tehty yhdessä, ja samalla nuoret ovat hoitaneet koulutyönsä, Panttila kertoo. Viimeinen lause saa tekijätiimin myhäilemään ja nauramaan. Omannäköinen musikaali Abiturientti Aku Isotupa ja toisen vuoden opiskelija Isak Toikka lähtivät innolla mukaan tämän vuoden musiikkiteatteriprojektiin. Isotupa oli mukana myös toissavuoden Addams Family -produktiossa ja näkee yhtäläisyyksiä. – Räpäkköläiset ovat vähän samanlaisia kuin edellisen esityksen esi-isät. Ne ovat värikäs ja omanlaisensa joukko, jossa on mukana historiaa, Isotupa kertoo. Kun Isotupa kuuli näytelmän nimen, hän oletti sen viittaavan räp-musiikkiin. – Ajattelin nimen kirjaimellisesti: Räp-äkkö. Näytelmässä on musiikkia monesta eri tyylilajista – musikaalibiiseistä heviin ja vähän räppiäkin, hän paljastaa. Toikka on mukana musiikkiteatterissa ensimmäistä kertaa, mutta kuuli siitä paljon hyvää etukäteen ystäviltään. – Tämä on yhtä kivaa kuin ajattelin. Tämä on hienoin esitys, jossa olen tähän asti saanut olla mukana, hän kertoo. Toikka on harrastanut teatteria yksitoista vuotta ja toimii nyt Parkkisen assistenttina sekä puvustustiimissä. Lavalla hän nähdään räpäkköläisenä. – Hahmoni on Karkki, syrjäytynyt nörttiluuseri. Hahmoa on ollut mahtavaa päästä luomaan – siinä on piirteitä itsestäni, mutta ne on selkeästi nostettu uudelle levelille, Toikka selittää. Molempien mielestä musiikkiteatteri on ollut heidän lukioaikansa yhteisöllisin kokemus. Räpäkkö saa ensi-iltansa Salon lukion isossa auditoriossa 14. tammikuuta kello 18.30. Uudet hautakivet, lisänimet, kultaukset ja kaikki kivialan työt. SALO kiviliikealandersalo@gmail.com TURKU kiviliikealander@gmail.com KIVILIIKE VELJ. ALANDER OY Salo 041 315 3315 Turku 040 825 0485 Helsingintie 11, Salo Hautakivenkatu 7, Turku www.kiviliikealander.fi Avoinna: MA-PE 9.30-16.30 HENGELLISIÄ TILAISUUKSIA Pe 16.1. klo 19 Nuortenilta Su 18.1. klo 11 Jumalanpalvelus: Jari Gröstrand, musiikissa nuoret, pyhis, yhteiskahvio, klo 15 Venäjänkielinen tilaisuus Ma 19.1. klo 14 Nykypäivän ompeluseura, käsitöitä hyvän hengellisen kirjallisuuden äärellä Ti 20.1. klo 18.30 Rukousilta Ke 21.1. klo 14 Kirjoitettu on – avoin raamattupiiri, kahvitarjoilua To 22.1. klo 15 Ruokakassijakotilaisuus Salon helluntaiseurakunta, Mököistenkatu 18 salonhelluntaisrk.fi Olet lämpimästi tervetullut tilaisuuksiimme! Huom! Rukousviikon tilaisuudet ma 29.12.-la 3.1. klo 10 ja 18.30 www.lhpk.fi/salo Apostoli Johanneksen luterilainen seurakunta Messu Salossa 18.1.2026 klo 10 Os. Helsingintie 14 (vuokratila Adv.srk:lta) Pastori Eero Kaumi LISÄJAKELU E n s i v i i k o l l a LOPPUIKO LÄMMITYSÖLJY? VÄHÄTALO YHTIÖT KY Karjaskylän�e 125, 24100 Salo P. 0400 616 494 vahatalon.traktori@smail.fi P. 0400 514 924 jukka.vahatalo@gmail.com leikkaa talteen Meiltä pienten erien moo�oripol�oöljyn/ lämmitysöljyn toimitukset! PÖ ... 10-900 l /kerta Suoritamme sovitus� myös tankkauspalvelun! Salon lukion musiikkiteatteri luottaa salolaiseen Räpäkkö on salolainen musikaali. Isak Toikka ja Aku Isotupa kokevat produktion yhteisölliseksi. † HENÓTÊS-seurakunta Rummunlyöjänkatu 7, Salo Su 18.1 klo 18 Jumalanpalvelus Laulaja-evankelista Tenho Nyman, Mika Pesonen Tervetuloa! www.Henotes.com Rummunlyöjänkatu 13 pelastusarmeija.fi · Keskiviikko 14.1. klo 16 Jäsenkokous · Sunnuntai 18.1. klo 15 Jumalanpalvelus · Torstai 22.1. klo 18 Ekumeeninen rukousviikon iltatilaisuus
8 | Keskiviikkona 14. tammikuuta 2026 Sotien 19391945 Salon Perinneyhdistys Ry: Perinnepaja torikatu 7 torstaisin klo 11-13.30. Ohjelmat klo 12-13. ● 15.1. Visailua ja yhteislaulua, Pertti ja Heikki laulattavat, Paja klo 12-13. ● 22.1. Tarinoita menneiltä vuosilta Särkisalossa, Seppo Willgren, Paja 12-13. ● 5.2. Lottaperinteen ohjelmavuoro ja yhdistyksen 25 v kahvit, Paja 12-13. Salon Syty ry: ● To 15.1. klo 12–14 Sytyn käsityökerho. Puikkojen heiluttelua ja tulevan kevään kerhopäivien ideointia. Omat kutimet mukaan. // Ke 28.1. klo 13–15 Työpaja: Rekrytoi vapaaehtoisia tekoälyn avulla! Opi paketoimaan vapaaehtoistehtäviä selkeiksi ja houkutteleviksi hakuilmoituksiksi ChatGPT:n avulla. Ei edellytä aiempaa kokemusta ChatGPT:n käytöstä, tarvitset mukaan vain kannettavan tietokoneen. Kouluttajana yhdistystoiminnan asiantuntija Petra Lehtonen. Ennakkoilmoittautuminen. // Ma 2.2. klo 16.30–17.30 Sytyn tilaopastus. Tutustu opastetusti Sytyn tiloihin, toimintaohjeisiin ja laitteisiin. Opastajana Petra Lehtonen.● Keskiviikkoisin 7.1.-29.4.2026 klo 15.00–16.30 Kuntosalivuoro Ylhäisten kuntosalilla (Ylhäistentie 2, kulku takaoven kautta). Maksuton vuoro on tarkoitettu kaikille jäsenyhdistystemme jäsenille. Omatoimista harjoittelua, ei ohjausta. ● Digi-pysäkki on avoinna ma-pe klo 9–12. Ajanvaraus maksuttomaan digitukeen digi-pysakki@salonsyty.fi tai 044 7811475. ● Tilaisuudet ja tapahtumat ovat kaikille maksuttomia ja avoimia ellei toisin mainita. ● Käyntiosoite: Helsingintie 6, Salo. p. 040 356 2016, toimisto@salonsyty.fi // Toimisto avoinna ma-pe 9–15. ● Lisätietoja ja poikkeusaukioloajat löydät Sytyn kotisivuilta: www. salonsyty.fi ja Facebookista: www.facebook.com/salonsyty. Ennakkoilmoittautumiset www.salonsyty.fi/ilmoittaudu/ Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Salon seudun paikallisosasto: ● Neuvonta-asema SaloKarinassa (Helsingintie 52) maanantaisin klo 10-12. Mahdollisuus keskustella syöpään liittyvistä asioista paikan päällä tai puhelimitse 02 728 1670 (muulloin vastaaja). Tietoa jäsenyydestä, korvausten hakemisesta sekä vertaistuesta. ● Keilakerho 21.1. alkaen keskiviikkoisin klo 10-11 Salon Keilahallissa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Aimo Peltonen, puh. 050 363 9091. ● Vesijumppa 5.2. alkaen torstaisin klo 9.30-11.30 Lehmirannan lomakeskuksessa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Pirjo Aaltonen, puh. 044 357 5661. ● Runoryhmä maanantaina 9.2. klo 14 Salo-Karinassa. Tervetuloa lukemaan ja keskustelemaan runoista kahvin äärellä. Ohjaajana Marja Toivonen. Ei ennakkoilmoittautumista. ● Eturauhassyövän vertaistukiryhmä torstaina 29.1. klo 18 Salo-Karinassa (Helsingintie 52). Avoin ryhmä, johon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Ryhmässä mahdollisuus kokemusten jakamiselle sekä tarjolla tietoa eturauhassyövästä. ● Avoin vertaistukiryhmä rintasyöpään sairastuneille torstaina 5.2. klo 18 Sytyn tiloissa (Helsingintie 6). Mahdollisuus jakaa sairauden herättämiä tunteita toisten saman kokeneiden kanssa. Ei ennakkoilmoittautumista. Järjestäjänä Rintasyöpäyhdistys. ● Lisätietoa paikallisosaston toiminnasta www.sspo.fi, Facebook. Salon seudun Parkinsonkerho: Kokoonnumme ● Keskiviikkona 14.1.2026 klo 14–15.15 aloitamme Perniössä Yhteisötila Plakkarissa, kirjaston alakerrassa tuolijumpan. Jumppa jatkuu keskiviikkoisin kesän alkuun asti. ● Tervetuloa kerhoon Parkinson-potilaat ja heidän tukihenkilönsä. Kerhomme kokoontuu joka kuukauden toisena perjantaina klo 14–15 Sytyssä. Kesätaukoa pidämme kesä-, heinäja elokuussa. Kesätapahtumasta sovimme kevään aikana. Kerhotapaamisissa on mahdollisuus kahvipöytäkeskusteluun ja vertaistukeen. Meillä on asiantuntijaluentoja sekä mukavaa ohjelmaa. Nettisivuiltamme löydät tietoa tapahtumistamme osoitteessa parkissa.fi, valitse Salo. ● Yhteystiedot: puheenjohtaja Markku Telaranta, puh 041 502 4621 tai motelaranta@gmail.com. Sihteeri, rahastonhoitaja ja liikuntavastaava Tuire Aaltonen, puh. 040 753 0974 tai tuireaaltonen@hotmail.com. Eläkeliiton Kiikalan Yhdstys: ● 02.02.2026 Viking Grace risteily aikataulu Vainion talli 17.25, Rekijoki 18.05, Kiikala kk 18.15, Kitula 18.25, Salo Kirkkokatu 19.00. Muistathan maksaessasi käyttää viitettä 20268! ● 17.04.2025 klo 18.00 Italialainen ilta konsertti Turun Konserttitalossa. Rakkaimmat laulut Italiasta, ihanimpiin viihdelauluihin. Konsertissa mukana Johanna Rusanen, Angelika Klas, Tomi Metsäketo ja Jyrki Anttila. Suuri Arriba Big Band tahdittaa konsertin. Matkan hinta 60€, sis. konserttilipun ja matkan. Maksu yhdistyksen tilille Fi05 5143 0240 0029 46, viite 20271. Ilm. 28.3. mennessä Eila 040 5965693 tai e-mail eila.laaksonen1@luukku.com Eläkeliitto Salon yhdistys ry: 12.1. ma klo 13-14.30 Boccia, jatkuen joka maanantai 9.3. asti Salon Urheilutalolla Tervetuloa muistelemaan Salon Akateemisten Naisten aktiiviaikoja Salon Kaupungintalon kokoustilaan Runebergin päivänä 5.2. klo 14.00. Ilmoittautuminen Maija Rasilalle puh. 045 204 9717 Yhdistyspalsta Palsta julkaistaan kerran kuukaudessa kuun ensimmäisessä numerossa Ilmoituksen ohessa julkaistaan yhdistyksen logo. Mahdollisuuksien mukaan julkaisemme myös kuvia. Valittavissa on joko kertatai vuosimaksu. Palstalla voi ilmoittaa myös maksullisista tapahtumista sekä vuosikokouksista. Aineisto-osoite: yhdistykset@salonjokilaakso.net Vuosimaksu 100 euroa. Sisältää kuukausittaiset ilmoitukset sekä kaksi erillistä kokousilmoitusta. Laskutus 1-2 erässä. Kertamaksu 15 euroa / ilmoitus. Kokousilmoitus alk. 40 euroa (vuosimaksulla euroa) Hinnat: Teethän ilmoituksestasi lyhyen ja ytimekkään, jotta palsta pysyy mahdollisimman selkeänä. Tarvittaessa muokkaamme tekstejä. Aineistot edeltävänä perjantaina klo 12 mennessä sähköpostitse os. yhdistykset@salonjokilaakso.net Jätäthän aineiston yhteydessä yhteystietosi sekä ensimmäisellä kerralla yhdistyksen laskutusosoitteen. Yhdistyspalsta Palsta julkaistaan kerran kuukaudessa kuun ensimmäisessä numerossa Ilmoituksen ohessa julkaistaan yhdistyksen logo. Mahdollisuuksien mukaan julkaisemme myös kuvia. Valittavissa on joko kertatai vuosimaksu. Palstalla voi ilmoittaa myös maksullisista tapahtumista sekä vuosikokouksista. Aineisto-osoite: yhdistykset@salonjokilaakso.net Vuosimaksu 100 euroa. Sisältää kuukausittaiset ilmoitukset sekä kaksi erillistä kokousilmoitusta. Laskutus 1-2 erässä. Kertamaksu 15 euroa / ilmoitus. Kokousilmoitus alk. 40 euroa (vuosimaksulla euroa) Hinnat: Teethän ilmoituksestasi lyhyen ja ytimekkään, jotta palsta pysyy mahdollisimman selkeänä. Tarvittaessa muokkaamme tekstejä. Aineistot edeltävänä perjantaina klo 12 mennessä sähköpostitse os. yhdistykset@salonjokilaakso.net Jätäthän aineiston yhteydessä yhteystietosi sekä ensimmäisellä kerralla yhdistyksen laskutusosoitteen. OLE NAPAKKA: Täytä ilmoituksesi järjestyksessa nimi, päivämäärä, kellonaika ja tapahtuma. Selkeys on valttia. ASIAT YHTEEN VIESTIIN: Ilmoittajia on paljon, laitathan tapahtumasi yhdessä viestissä meille. NOUDATA AIKATAULUA: Myöhässä tulleita ilmoituksia ei laiteta lehteen. YHDISTYKSET TIEDOTTAVAT KOKOUKSIA SEURAAVA YHDISTYSPALSTA julkaistaan keskiviikkona 4.2. (vko 6) Ilmoituksen viimeinen jättöpäivä perjantaina 30.1. klo 12. 2 ke 7. tammikuuta pe 2. tammikuuta Toimituksen osoite: Turuntie 15 24240 SALO Toimisto avoinna: ma-ti 9-16, ke-pe sopimuksen mukaan Puhelin: 050 472 4717 Sähköpostit: toimitus@salonjokilaakso.net ilmoitus@salonjokilaakso.net 16.12.2025 Salonjokilaakson Yhdistyspalsta 2026 Yhdistyspalsta julkaistaan kerran kuukaudessa: vko julkaisupäivä, keskiviikko aineistopäivä, kello 12 2 ke 7. tammikuuta pe 2. tammikuuta 6 ke 4. helmikuuta pe 30. tammikuuta 10 ke 4. maaliskuuta pe 27. helmikuuta 13 ke 25. maaliskuuta pe 20. maaliskuuta 17 ke 22. huhtikuuta pe 17. huhtikuuta 22 ke 27. toukokuu pe 22. toukokuuta 27 ke 1. heinäkuuta pe 26. kesäkuuta 32 ke 5. elokuuta pe 31. heinäkuuta 36 ke 2. syyskuuta pe 28. elokuuta 40 ke 30. syyskuuta pe 25. syyskuuta 45 ke 4. marraskuuta pe 30. lokakuuta 49 ke 2. joulukuuta pe 27. marraskuuta Hinnat: • Vuosimaksu on 150 euroa Sisältää kuukausi-ilmoitusten lisäksi 1-2 vuosikokousilmoitusta. • Kertamaksu 20 euroa • Kokousilmoitus 50 euroa / peruskoko 82x25 mm (vuosimaksulla euroa) • Kokousilmoituksen voi julkaista missä vain numerossamme Hinnat sis. alv 25,5% Aineisto-osoite: yhdistykset@salonjokilaakso.net Noudatathan yhdistyspalstan ilmoituksessa tätä mallia, jotta palsta pysyy selkeänä: Yhdistyksen nimi: päivämäärä ja tilaisuus – päivämäärä ja tilaisuus – päivämäärä ja tilaisuus… – mahdolliset muut tiedot Muissa kuin yhdistyspalstan asioissa tavoitat meidät parhaiten osoitteesta ilmoitus@salonjokilaakso.net tai P. 050 472 4717 Toimituksen osoite: Turuntie 15 24240 SALO Toimisto avoinna: ma-ti 9-16, ke-pe sopimuksen mukaan Puhelin: 050 472 4717 Sähköpostit: toimitus@salonjokilaakso.net ilmoitus@salonjokilaakso.net 16.12.2025 Salonjokilaakson Yhdistyspalsta 2026 Yhdistyspalsta julkaistaan kerran kuukaudessa: vko julkaisupäivä, keskiviikko aineistopäivä, kello 12 2 ke 7. tammikuuta pe 2. tammikuuta 6 ke 4. helmikuuta pe 30. tammikuuta 10 ke 4. maaliskuuta pe 27. helmikuuta 13 ke 25. maaliskuuta pe 20. maaliskuuta 17 ke 22. huhtikuuta pe 17. huhtikuuta 22 ke 27. toukokuu pe 22. toukokuuta 27 ke 1. heinäkuuta pe 26. kesäkuuta 32 ke 5. elokuuta pe 31. heinäkuuta 36 ke 2. syyskuuta pe 28. elokuuta 40 ke 30. syyskuuta pe 25. syyskuuta 45 ke 4. marraskuuta pe 30. lokakuuta 49 ke 2. joulukuuta pe 27. marraskuuta Hinnat: • Vuosimaksu on 150 euroa Sisältää kuukausi-ilmoitusten lisäksi 1-2 vuosikokousilmoitusta. • Kertamaksu 20 euroa • Kokousilmoitus 50 euroa / peruskoko 82x25 mm (vuosimaksulla euroa) • Kokousilmoituksen voi julkaista missä vain numerossamme Hinnat sis. alv 25,5% Aineisto-osoite: yhdistykset@salonjokilaakso.net Noudatathan yhdistyspalstan ilmoituksessa tätä mallia, jotta palsta pysyy selkeänä: Yhdistyksen nimi: päivämäärä ja tilaisuus – päivämäärä ja tilaisuus – päivämäärä ja tilaisuus… – mahdolliset muut tiedot Muissa kuin yhdistyspalstan asioissa tavoitat meidät parhaiten osoitteesta ilmoitus@salonjokilaakso.net tai P. 050 472 4717 Salon Messuilla fiilisteltiin Iltatorin artistikattaus lupaa kesälle huippuviihdettä Nelli Spännäri Salon Iltatori tuo jälleen monipuolisen kattauksen artisteja ja bändejä eri musiikkilajeista. Kesän avaa 4. kesäkuuta LähiTapiolan ja SSO:n isännöimä iskelmäyhtye Komiat, joka julkaisi debyyttialbuminsa vuonna 2020 ja on kerännyt useita palkintoja uransa aikana. Suomen rokkikuningatar Maija Vilkkumaa esiintyy OP:n illassa, ja 80-luvulla maniaa aiheuttanut Dingo saapuu Saloon Finnfoamin siivittämänä. Neon 2 tunnetuilla hiteillään raikaa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen vuorolla, ja nuorten Iltatorilla nähdään Sara Bee. Salon Iltatoriyhdistyksen puheenjohtaja Antti Ketonen esiintyy tuttuun tapaan K-Citymarketin isännöimässä illassa, ja Olli Alanko Oy tuo auringonpaisteen Sunny Side Swing Bandin muodossa. Heinäkuun puolivälissä lavalle nousee Elias Kaskinen, joka on tehnyt soolouraa vuodesta 2020. Iskelmämusiikin suosikki Meiju Suvas, muun muassa Pure mua -hitistä tunnettu, esiintyy Pohjantähden ja Hookin illassa. Elokuussa kaupunki tarjoaa lapsille viihdettä Hevisauruksen kanssa, torikauppiaat tanssittavat Marita Taavitsaisen tahtiin, ja kesän kruunaa 20. elokuuta rock-yhtye Popeda. Yhtyeen alkuperäinen solisti Pate Mustajärvi menehtyi tapaninpäivänä, mutta nykyään solistina toimii Olli Herman. Kesän viimeistä Iltatoria isännöi Metallia Salosta. Messuilla fiilisteltiin kesää Salon Messuilla sunnuntaina löytöjä tehneet Karoliina, Netta ja Hilda odottavat innolla kesän esiintyjiä. – Vilkkumaa on rohkea naisartisti, siksi hän kiinnostaa, Karoliina kertoo. – Minua kiinnostaa Komiat, koska olen kuunnellut heitä, Netta lisää. Hanna-Mari Syngelmä ja Jenny Wikström kiersivät messuja ennen muotinäytöstä, jossa Syngelmä toimii Villa Cocon mallina. – Kun 150-senttisenä kysytään mallin hommiin, niin totta kai lähden mukaan, Syngelmä hymyilee. Wikström puolestaan tallentaa näytöksen kuviin. Molemmat ehtivät tutustua myös Iltatorien tarjontaan. – Neon 2 ja Hevisaurus ovat minun mieleeni. Neon 2 kuuntelin jo teininä, ja Hevisaurus tekee järjettömän hyvää metallia, vaikka se onkin lasten musiikkia, Syngelmä kertoo. Pusulasta messuille saapuneet Sarita Manni ja Jari Yli-Väärälä pitävät tapahtumaa onnistuneena. – Tultiin katsomaan, mitä täällä on tarjolla. Hyvältä vaikuttaa, he tuumaavat. Iltatoriartisteista Komiat herättivät Mannin kiinnostuksen, mutta he eivät vielä tiedä, lähtevätkö torille. Timo Kaarto ja Tiina Kaarto-Alanko tutustuivat messuilla ilmalämpöpumppuihin mökkiään varten. – Pyrimme käymään messuilla, joilla on tarjolla rakentamista, sisustamista ja kotimaan matkailua. Vaikka mökillä menee kesä hyvin, pyrimme myös matkailemaan kotimaassa pakettiauton ja polkupyörien kanssa, Kaarto kertoo. Pariskunnan mökki sijaitsee Lehmijärvellä, mutta kesällä sieltä harvemmin lähdetään. – Vespalla olisi kyllä helppo hurauttaa Iltatorille. Tämän vuoden kattaus on hyvä ja jokaiselle löytyy jotakin. Oman huomion kiinnitti Marita Taavitsainen ja Popeda, KaartoAlanko sanoo. Heidän mielestään on hienoa, että Salossa järjestetään messuja ja tapahtumia – ja lisääkin mahtuisi, vaikka torille. Mee net tiin! Tyylikäs ja elegantti Aino a. Paimion Teatterissa www.salonjokilaakso.net Hanna-Mari Syngelmä ja Jenny Wikström osallistuivat Salon Messujen muotinäytökseen. Jari Yli-Väärälä ja Sarita Manni tulivat messuille Pusulasta. Tiina Kaarto-Alanko ja Timo Kaarto miettivät mökilleen ilmalämpöpumppua.
Keskiviikkona 14. tammikuuta 2026 | 9 Tutustu ja tykästy – harrastuspäivä Salohallissa su 25.1. klo 9:30-11:30 Tervetuloa koko perheen maksuttomaan harrastuspäivään! Tapahtumassa pääset testaamaan eri urheilulajeja sekä löytämään liikunnan riemun ja yhdessä tekemisen fiiliksen ehkä kipinän myös uuteen harrastukseen. Mukana tsemppaamassa myös Hippo! Tapahtuman järjestää OP Lounaismaa yhdessä Salon Vilpas Koripallo Ry. Tapahtumassa mukana: Vuoden 2025 Pin up -sisko Meeri Vuorinen harrastaa pin upia täydellä sydämellä Jonna Hellberg-Pitkänen Salolainen Meeri Vuorinen ei muistele joulukuista lauhaa säätä. Hänen päivänsä kirkastuivat joulukuussa, kun Pin up -sisko 2025 -kilpailun kultainen pokaali laskettiin hänen käsivarsilleen. Kilpailu järjestettiin koko perheen harrasteajoneuvotapahtuma Big Wheelsin talvisessa The Winter Showssa Jyväskylässä. Seitsemässä vuodessa Vuorinen on sukeltanut burleskin kautta pin up -maailman valokeilaan. Pin up on kuvaustyyli, jonka juuret ulottuvat 1940–50-lukujen amerikkalaiseen estetiikkaan. Pin upissa Vuorinen ei esiinny omalla nimellään, vaan alter egollaan Siivetön Sinisiipi. – Siivetön Sinisiipi syntyi salolaista burleski-show’ta varten. Hän on elegantti ja hienostunut nainen, ehkä astetta parempi versio itsestäni, Vuorinen kuvailee. Yleisesti pin up -tyyliin kuuluvat naiselliset vaatteet ja joskus mutkikkaat kampaukset, mutta sen ytimessä hehkuu lämpö. – Pin up -kuvia lähetettiin aikanaan rintamalle muistuttamaan sotilaita siitä, että kotona on joku, joka häntä odottaa, Vuorinen tiivistää. Parisuhde liittyy myös Vuorisen harrastukseen, sillä kiinnostus burleskiin ja pin upiin on pariskunnan yhteinen: – Yhdessä harrastaessamme minä kehityn mallina ja puolisoni Timo kuvaajana, Vuorinen kertoo. Harjoittelu vaatii tilaa ja rauhaa. – Musiikki on tärkein inspiraationi. Poseerauksia treenaan peilin edessä. Riittää, kun malli osaa viisi poseerausta, jotka tulevat sormia napsauttamalla. Ja ryhti! Ryhti lähtee ojennetuista nilkoista asti, Vuorinen neuvoo. – Timo on aina sanonut, että sädehdin lavalla. Toki voi olla, että hän katsoo minua vaaleanpunaisten lasien läpi, Vuorinen nauraa ja muistuttaa, että esiintymisessä – oli kyse burleskista tai valokuvasta – tarvitaan heittäytymiskykyä, mutta kaiken lähtökohta on oman kehon hyväksyminen. – Älä koskaan hauku itseäsi! Naisen kroppa muuttuu koko ajan. Itsensä hyväksyminen on jatkuva prosessi. Kaikki kolhut ja vaikeudet, joita kohtaamme, muuttavat kehonkuvaamme. Opettele rakastamaan itseäsi aina uudelleen. Ja vaatteilla saa paljon aikaan, Vuorinen vinkkaa. Ensisijaisesti Vuorinen suosii mukavia, näyttäviä vaatteita, joita ei välttämättä löydy tavallisimmista vaatekaupoista. – Ei ainakaan ennen kuin 50-luku tulee jälleen muotiin, hän lisää hymyssä suin. Tämän vuoden Pin up -siskojen teemana oli Old Hollywood, vahvojen naistähtien kulta-aika. – Tykkään, että nainen ei ole elokuvassa vain miesten katseen alainen tytönhempukka, vaan hänessä on luonnetta ja älykästä eleganssia, Vuorinen kuvailee. Tätä ajatusta noudattaen hän pukeutui kilpailussa leningin sijasta housupukuun. – Kuten Marlene Dietrichin kerrotaan sanoneen: käytän housuja, koska ne ovat mukavat, ei siksi, että ne hämmästyttävät ihmisiä, Vuorinen siteeraa ja myöntää haluavansa luoda oman tyylinsä pienillä twisteillä: – Aina mietin, miten voisin olla vähän erilainen kuin muut. Jokaisella on oma käsitys siitä, mikä on oikea tapa toteuttaa pin upia tai burleskia. Toisaalta kaiken mitä teen, teen täydellä sydämellä – oli kyse asiakaspalvelusta, perheenäidin roolista, mallin työstä tai burleskiesityksestä. – Kyllä tämä on tapa ilahduttaa paitsi itseä, myös muita. Olen huomannut, että ihmiset usein ilahtuvat punaisiksi maalatuista huulista. Siitä tulee lämmin tunne – ja kyllä minä kannan itseni arvokkaammin, Vuorinen summaa. Älä koskaan hauku itseäsi, neuvoo Pin up -sisko 2025 -voittaja Meeri Vuorinen.
Keskiviikkona 14. tammikuuta 2026 | 11 Pekka Mäenpää Salonjokilaaksossa käynnistyy ensi viikolla juttusarja salolaisista paikannimistä. ”Salosta nimittäin” avaa ikkunoita historiaan salolaisten paikannimien kautta. Mitä paikannimet kertovat nykyisen Salon alueen historiasta, ihmisistä ja kerroksellisesta menneisyydestä? Pitkän linjan paikannimistön tutkijan ja suomen kielen opettajan Johanna Halosen juuret ja tutkimustyö ovat viime vuosina nivoutuneet tiiviisti Saloon ja erityisesti Halikon ja Kuusjoen seuduille. – Paikannimet kertovat arjen historiaa. Ne ovat usein vanhempia kuin yksikään rakennus ympärillämme, Halonen sanoo. Suomen kielen lisäksi muun muassa historiaa ja arkeologiaa opiskellut ja Salon paikallisopaskoulutuksenkin suorittanut Halonen kertoo äidin puoleisen sukunsa olevan kotoisin Kuusjoelta Impolan kylän Joulu-nimisestä talosta. Taloa ei enää ole, mutta nimi elää ja kertoo hyvin vanhasta saamenkielisestä nimikerrostumasta. Nimi Joulu viittaa nimittäin saamenkieliseen tulvaniittyä tarkoittavaan sanaan ja talonpaikan historiaan. Kuuntelin jo lapsena radiosta Kielikorva-nimistä ohjelmaa. Kotonamme oli paljon kirjoja ja meillä luettiin paljon. Suomen kielen opettajan työn ohella Halonen on työskennellyt paikannimistön ja asutushistoriallisen kielitieteen parissa 1990-luvulta lähtien. Hänellä on nimistötaustaa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimistönhuollosta ja Nimiarkistosta sekä Suomen Sukututkimusseurasta. Lehtiin kirjoittamisesta hänellä on pitkä kokemus Alma Median lehtien kielipakinoiden kirjoittajana. Hän ehti osallistua myös ammatinvalintaansa vaikuttaneen Kielikorva-ohjelman viimeisten lähetysten tekoon taustatöiden tekijänä. Ensimmäisessä tekstissä syvennytään Salon nimen historiaan. Nimi Salo on aiemmin tarkoittanut nykyisen Uskelan kirkkomäen ja Sairaalanmäen aluetta, jolla on ollut kylä ja nimi jo varhaisella rautakaudella, vaikka ensimmäinen säilynyt kirjallinen maininta Salosta onkin vasta vuodelta 1325. On luontevaa aloittaa kotikaupunkimme nimestä. Sarjan ideana on lähteä liikkeelle tutuista nimistä ja edetä vähitellen kohti vähemmän tunnettuja. Jokainen teksti avaa lukijalle uuden näkökulman omaan elinympäristöönsä. Halonen on puhunut paikannimistöstä Salossa ennenkin. Hän on tehnyt Salon kansalaisopistolle kolme luentosarjaa, joissa on käsitelty muun muassa Salon seudun rautakautta, keskiaikaa, kirkon varhaista historiaa ja paikannimien kertomia muuttoliikkeitä. Aihepiirit ovat ulottuneet rautakautisista Hiidestä ja Kärävuoresta keskiaikaisen piispa Catilluksen kautta hämäläisten eräretkiin. – Tällä kertaa ei ole tarkoitus luennoida vaan herättää oivalluksia: miksi paikka on nimetty näin, mitä se kertoo ja miksi sillä on edelleen merkitystä, Halonen sanoo. Juttusarjan taustalla kulkee myös toinen ajankohtainen tutkimusaihio. Halonen valmistelee väitöskirjaa, joka käsittelee Turun hiippakunnan varhaisinta maaomaisuutta ja piispanpöytää asutushistoriallisen kielitieteen näkökulmasta. Tutkimus liittyy suoraan suureen merkkivuoteen: Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli täyttää tänä vuonna 750 vuotta. Vuonna 1276 perustettu tuomiokapituli on Suomen vanhin virasto ja koko maan varhaisimman julkisen hallinnon ja oikeuslaitoksen lähtökohta. Juhlavuoden teemana on Sydämen sivistystä 750 vuotta, ja sen myötä tarkastellaan kirkon merkitystä sivistyksen, kulttuurin, hallinnon ja yhteiskunnallisen keskustelun rakentajana – ennen ja nyt. Halosen tutkimuksessa katse kohdistuu erityisesti Salon Kuusjoen keskiaikaiselle piispantilalle, jonka paikannimistöstä avautuu poikkeuksellisen kirkas näkymä 1200-luvun kirkolliseen hallintoon, piispoihin ja heidän maaomaisuuteensa. Halonen kokoaa parhaillaan myös Rikala-seuran kotiseutusarjaan julkaisua Halikon paikannimistöstä seuran tulevaa juhlavuotta varten. Salosta nimittäin -palsta liikkuu kuitenkin Halikon sijaan koko nykyisen Salon alueella. Mukana on sekä kaikille tuttuja paikannimiä että sellaisia, joiden merkitys on vuosien saatossa unohtunut. Halikon paikannimijulkaisussa on kyse harvinaisen kunnianhimoisesta ja paikallisesti merkittävästä kokonaisuudesta: sama tutkimus palvelee sekä ajankohtaista journalismia että pysyvämpää kotiseututyötä. Salon tarina jatkuu Halosen ”Salosta nimittäin” jatkaa omalla tavallaan Salon historiallisen museon ja Salonjokilaakson yhteistä Salon tarina -juttusarjaa, joka sai valtavasti palautetta ja kiitosta lukijoilta. Pääosin amanuenssi Anna Väänäsen kirjoittamat kiinnostavat tekstit toivat lukijoiden tietoon museokokoelmiin talletettuja esineitä, valokuvia ja muistitietoa mielenkiintoisten nostojen kautta. Tekstit ovat edelleen luettavissa Salonjokilaakson verkkosivuilla ja digilehtiarkistosa. Salon paikannimet avautuvat uudessa juttusarjassa Johanna Halonen kertoo, että Uskelan kirkko ja Tyks Salon sairaala sijaitsevat mäellä, joka oli aikanaan Salon saari. 1 8 € / 1 4 € / 1 € L i p u t : GAMEDAY K E 1 4 . 1 . S A L O H A L L I S S A K L O 1 8 : 3 NAISTEN YKKÖSSARJAA LP VIESTI AKATEMIA – NJ AKATEMIA Su 18.01. klo 18.00 SALOHALLI Vapaa pääsy
12 | Keskiviikkona 14. tammikuuta 2026 KOTIMAAN LOPPUUNMYYNTI KOTIINKULJETUS ILMAINEN (200 km:n säteellä myyntipaikasta) SOHVAKALUSTOT HYVITÄMME VANHAT VAIHDOSSA KOROTONTA MAKSUAIKAA Meillä voit maksaa osissa! SUORAAN TEHTAALTA KOTIMAAN LAADUKKAAT SÄNGYT JA SOFFAT NYT ON ELÄMÄSI TILAISUUS! Seinäjoki Puh. 050 433 8962 VUODEN 2025 TEHTAAN VARASTON VOIT VALITA · istuinkorkeuden · istuinsyvyyden · istuinkovuuden SENIORI-SOHVIA VOIT VALITA · istuinkorkeuden · istuinsyvyyden · istuinkovuuden · nostoavustimen SENIORI-TUOLEJA MITTOJESI MUKAAN SENIORI-SÄNKYIHIN VOIT VALITA · koon, kuten leveyden, pituuden ja korkeuden (myös mittatilauksena) · patjan kovuuden · värin · moottorilla tai ilman · petauspatjan (useita eri vaihtoehtoja) · lisävarusteet, kuten turvalaidat ja nostotuet Tule kokeil emaan ! SUURVALIKOIMA SENIORINOSTOTUOLEJA LOPPUUNMYYNTIHINNOIN! KOTIMAISIA PETAUSPATJOJA RAJUIN LOPPUUNMYYNTIHINNOIN! MYÖS MITTATILAUSTYÖNÄ Useita eri kokoja ja värejä! KOTIMAISET SENIORI-SÄNGYT Seniori-sängyt nousutuella alk. 199 € 199 € KANG ASJA NAHK ASOHV IA alk. 199 € KANG ASJA NAHK ASOHV IA alk. 100 € SÄNKY JÄ alk. 100 € SÄNKY JÄ alk. 199 € MOOT TORISÄNKY JÄ alk. 199 € MOOT TORISÄNKY JÄ alk. 199 € MOOT TORISÄNKY JÄ alk. 199 € VUOD ESOHV IA alk. 188 € SENIO RIMEKAN ISMITU OLEJA alk. klo 10–15 VAIN PERJANTAINA 16.1. SALO Kauppakeskus Linjurissa 2.kerros Vilhonkatu 12 Anttilan entinen tila
Perussuomalaisten aluevaltuustoryhmä Poliittinen mainos Perusjärkeä hyvinvointialueelle H yvinvointialueen tehtävänä on järjestää sosiaalija terveyspalvelut sekä pelastustoimi alueensa asukkaille, ja tämä toiminta rahoitetaan suomalaisten veronmaksajien varoilla. Kun julkinen talous on tiukilla ja valtio ylivelkaantunut, päätöksenteossa on välttämätöntä tehdä selkeitä priorisointeja ja keskittyä ydintehtävien hoitoon. Varhassa veronmaksajien varat tulisikin kohdentaa alueen asukkaiden lakisääteisiin palveluihin, ei ideologisiin toimiin tai byrokratiaan. Kuluneella valtuustokaudella on nähty valitettavia esimerkkejä päinvastaisista päätöksistä. Laittomasti maassa oleskeleville aletaan tarjoamaan lakisääteistä laajempaa terveydenhuoltoa vastustuksestamme huolimatta. Samaan aikaan säästöjä on haettu peruspalveluista. Someron vuodeosasto päätettiin vastalauseistamme välittämättä lakkauttaa ja Naantalin terveyskeskuksen aukioloaikoja on supistettu. Jätimme valtuustoaloitteen kyseisen terveyskeskuksen aukioloaikojen säilyttämiseksi laajempina ja ehdotimme samaa selvitettävän myös muiden Varhan alueen terveyskeskusten osalta. Vaihtoehtoja säästökohteille olisi ollut. Olemme esittäneet luopumista ryhmärahoista, sillä veronmaksajien varat tulee käyttää lähipalveluiden ylläpitoon, ei poliittisten ryhmien toiminnan rahoittamiseen. Samoin olemme ehdottaneet maksuttoman ehkäisyn rajaamista alle 18-vuotiaille: täysi-ikäiset vastaavat itse omista kuluistaan, eikä veronmaksajien ole perusteltua kustantaa aikuisten ehkäisyä samalla, kun peruspalveluista joudutaan säästämään. Näille esityksille emme saaneet muilta puolueilta kannatusta. Monista tärkeistä asioista on onneksi löytynyt yhteisymmärrys yli puoluerajojen. Leikkausuhan alla olleet omaishoidon tuet säilyivät ennallaan ja Loimaan ja Uudenkaupungin päivystys säilyi supistuksilta. Lisäpanostuksia tehtiin mm. hoitajaja lääkärivastaanottoihin, Someron kotisairaalaan, sekä lasten, nuorten ja perheiden palveluihin. Pakollisia säästöjä haetaan suuressa määrin hallinnon ja byrokratian puolelta, kuten kuuluukin. Ehdotuksestamme tämän vuoden talousarvioon kirjattiin, että asiakasmaksujen maksamisen mahdollisuutta Varha-sovelluksessa ja asiakasmaksupäätteiden käyttöönottoa soveltuvissa toimipisteissä aletaan selvittää. Näin saimme otettua ensimmäisen askeleen kohti sitä, että asiakasmaksut voisi vihdoin maksaa käynnin yhteydessä. Tämä helpottaisi sekä asiakkaiden arkea, että laskutuksen hallintaa. Politiikassa on lopulta kyse arvovalinnoista: mihin yhteisiä varoja käytetään. Me vaadimme perusjärkeä yhteisten varojen käyttöön myös hyvinvointialueilla. Erika Tavio Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Aluehallituksen jäsen T alousarvio kääntää hyvinvointialueen talouden ylijäämäiseksi, mikä on välttämätöntä palveluiden turvaamiseksi. Samalla näen riskin: palveluverkkoa halutaan “uudistaa, keventää ja yhdistää”, mikä tarkoittaa käytännössä toimipisteiden vähentämistä ja palvelujen siirtämistä yhä kauemmas ihmisistä. Someron vuodeosaston lakkautus – jota vastustimme – on vasta ensimmäinen askel. Varsinais-Suomi on puolen miljoonan asukkaan ja 27 kunnan laaja alue. Keskittäminen iskee aina rajuimmin maaseudulle, lähiöihin ja saaristoon sekä niihin, joilla ei ole mahdollisuutta kulkea pitkiä matkoja hoitoon. Perussuomalaisten linja on selkeä: palvelujen tulee seurata ihmisiä, ei päinvastoin. Siksi esitimme talousarviokäsittelyssä toivomusponnen, jossa vaadimme kahta itsestään selvää asiaa: ettei taloutta tasapainoteta palveluja heikentämällä ja että lähipalvelut sekä pelastustoimi turvataan koko alueella. Yllättäen enemmistö ei tätä kannattanut. On vaikea ymmärtää, miksi näin perustavaa laatua oleva tavoite ei saanut tukea valtuustossa. Me Perussuomalaiset seisomme palvelujen ja turvallisuuden puolella. Toissijaisista menoista voi säästää, mutta ei välttämättömistä palveluista. Keskusteluissa muistetaan väestörakenteen haasteet, mutta unohdetaan syntyvyyden edistäminen. Väestö ikääntyy, mutta syntyvyys laskee. Perussuomalaisille on tärkeää, ettei hyvinvointialueen palvelurakenne muodostu perheille taakaksi. Kun lähipalvelut loitontuvat, lapsiperheiden arki vaikeutuu ja syntyvyys laskee. Perhemyönteisyys tarkoittaa sitä, että neuvolat, lääkäripalvelut ja ikäihmisten tuki ovat lähellä. Perheitä on myös rohkaistava – siihen tarvitaan toimivat palvelut koko alueella. Hyväksyimme talousarvion, mutta teimme sen selkein ehdoin: Talouden tervehdyttäminen ei saa tarkoittaa palvelujen heikentämistä. Hyvinvointialueen on oltava turvallinen, toimiva ja perheille myönteinen kokonaisuus, jossa lähipalvelut ovat aidosti kaikkien ulottuvilla. Me Perussuomalaiset puolustamme jatkossakin lähipalveluja, pelastustoimea ja tasavertaisia palveluja kaikissa Varsinais-Suomen kunnissa. Markus Ylis-Junttila Varavaltuutettu, Tarkastuslautakunnan jäsen Mynämäki Hyvinvointialueen taloussuunnitelma avaa portin palveluiden leikkauksille – Perussuomalaiset puolustavat lähipalveluja ja turvallisuutta Rahoittaja: Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piiri ja aluevaltuustoryhmän ryhmäraha (Varha) Määräysvaltaa käyttää: Perussuomalaiset
SUORAAN SANOEN Perussuomalaisten aluevaltuustoryhmä Varha käyttää tulkkipalveluihin vuosittain reilusti yli kolme miljoonaa euroa. ” 2 Verovaroilla kustannettu kielitaidottomuus – tulkkauskustannusten raju kasvu on katkaistava lainsäädännöllä S uomen julkisen talouden kantokykyä koetellaan parhaillaan monesta suunnasta. Yksi voimakkaimmin kasvaneista, mutta pitkään katveessa olleista menoeristä ovat eri viranomaisten tulkkauskustannukset. 2000-luvun aikana nämä kulut ovat moninkertaistuneet kymmeniin miljooniin euroihin vuodessa, ulottuen poliisista ja oikeuslaitoksesta aina hyvinvointialueiden sosiaalija terveyspalveluihin. Nykyinen tilanne perustuu hallintolakiin (26 §) ja kielilakiin, jotka velvoittavat viranomaisen huolehtimaan tulkitsemisesta, jos asiakas ei osaa suomea tai ruotsia. Vaikka perustuslaki takaa oikeusturvan ja hyvän hallinnon, nykyjärjestelmä on muodostunut kannustinloukuksi, joka ei velvoita maahanmuuttajaa lainkaan oppimaan maan kieltä, vaan tulkkauspalveluja joudutaan käyttämään vuodesta toiseen hamaan tulevaisuuteen asti. Kehitys on johtanut kustannusten voimakkaaseen kasvuun, joka ei ole kenenkään edun mukainen. Pelkästään oikeuslaitoksen ja poliisin tulkkauskulut ovat nousseet tasolle, joka syö resursseja varsinaiselta turvallisuustyöltä. Sama tilanne on kaikilla hallinnonaloilla. Varha käyttää pelkästään tulkkipalveluihin vuosittain reilusti yli kolme miljoonaa euroa. Jo vuonna 2024 tulkkausja käännöskustannukset olivat 3,8 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi Varha arvioi Someron vuodeosaston lakkautuksella säästävänsä 800.000 euroa, ja se päätös myös tehtiin rajuista vastalauseista huolimatta. Kun tulkkaus on automaattisesti saatavilla ilmaiseksi vuodesta toiseen, motivaatio suomen tai ruotsin kielen opiskeluun laskee. Kieli on kuitenkin yleisavain työmarkkinoille ja aitoon kotoutumiseen. Hyvinvointialueilla tulkkauspalveluiden järjestäminen ja maksaminen vievät varoja, jotka ovat pois hoitojonojen purkamisesta ja yleisesti peruspalvelujen järjestämisestä . Mikäli asiaan ei puututa lainsäädännöllisesti, kehitys johtaa vääjäämättä palvelujärjestelmän pirstaloitumiseen ja yhteiskunnan segregaatioon. Emme voi rakentaa pysyvää rinnakkaisyhteiskuntaa, jossa viranomaisasiointi hoidetaan sukupolvesta toiseen tulkin välityksellä veronmaksajien piikkiin. Lainsäädäntöä olisi mielestäni muutettava siten, että tulkkaus on maksutonta vain rajatun ajan – esimerkiksi kotoutumisajan alkuvaiheessa. Varha käyttää tulkkipalveluihin vuosittain reilusti yli kolme miljoonaa euroa. Vuonna 2024 tulkkausja käännöskustannukset olivat 3,8 miljoonaa euroa. Esimerkiksi Tanskassa vastaava palvelu on vain kolme vuotta. Tämän jälkeen vastuu kielitaidon hankkimisesta ja mahdollisista tulkkauskustannuksista on siirryttävä yksilölle itselleen, poikkeuksena tietenkin välttämätön oikeusturva vakavissa tilanteissa. Suomen on viestittävä selkeästi: yhteiskunta tukee kotoutumista, mutta kielen oppiminen on yksilön velvollisuus. Nykyinen “avoin piikki” ei palvele sen enempää veronmaksajaa kuin maahanmuuttajaakaan. Antti Olkinuora Ps-valtuustoryhmän puheenjohtaja Salo Varhan varavaltuutettu Ikääntyvien palvelulautakunnan jäsen S uomen kieli on Suomessa valtakunnallinen ja laajimmin käytetty viranomaisten asiointikieli julkisissa palveluissa. Suomen kielen asema on ja onkin oltava vahva. Suomi on valtakielenä pääasiallinen palvelukieli ja julkisen sektorin resurssit ja koulutus on pitkälti suunnattu suomenkieliseen palvelutuotantoon. Kielilaki kuitenkin velvoittaa kaksikielisten kuntien viranomaisia tarjoamaan palveluja sekä suomeksi että ruotsiksi. Käytännössä velvoitteiden täyttämisessä on haasteita, koska ruotsinkielistä työvoimaa ei ole saatavilla lain edellyttämässä määrin. Ruotsinkielistä työvoimapulaa ei voida ratkaista lainsäädännöllä. Ruotsinkielinen työvoimapula ja merkittävät tulkkauskustannukset vaikuttavat siten palveluiden saatavuuteen kansalliskielillämme. Muiden kuin kansalliskielten palvelujen tarjoaminen kaventaa kansalliskielillä tarjottavia palveluja, koska tulkkausja käännöspalveluihin kuluu merkittävä määrä veronmaksajien varoja. Hyvinvointialueet käyttivät tulkkauspalveluihin kymmeniä miljoonia euroja vuonna 2024, mikä pakottaa priorisoimaan resurssien kohdentamista. Haasteet ovat siis konkreettisia. Varhan kaltaiset hyvinvointialueet kartoittavat ruotsinkielisten kokemuksia ja keräävät palautetta palvelujen toimivuudesta. Monilla alueilla ruotsinkieliset saavat palvelua myös suomeksi ja osa kyselyistä kertookin tyytyväisyydestä palvelujen saatavuuteen. Käytännön kehitysehdotus onkin selkeä. Panostakaamme suomenkielisen palvelun varmistamiseen ja samalla lisätkäämme pitkäjänteisiä toimia ruotsinkielisen työvoiman saatavuuden parantamiseksi sekä kohdentakaamme tulkkausresurssit tehokkaammin, jotta kaksikielisyyden periaate toteutuu myös arjessa. Kun suomenkieliset palvelut ovat kaikkien saatavilla, voidaan palveluntarjontaa laajentaa hallitusti ja tasapuolisesti. Tomi Pohjankukka Varavaltuutettu, kansalliskielilautakunta jäsen Suomeksi kiitos!
SUORAAN SANOEN Perussuomalaisten aluevaltuustoryhmä 3 P elastuslaitokseen kohdistettujen säästötavoitteiden vuoksi on päätetty hakea talouden tasapainoa sopimuspalokunnista eli VPK-yksiköistä. Selvitysten ja neuvotteluiden perusteella jopa seitsemän 65 sopimuspalokunnasta ollaan irtisanomassa. Moni, kuten minä itsekin, on reagoinut uutiseen epäuskolla. Kuinka voidaan ajatella sulkevansa yksiköitä, jotka toimivat vapaaehtoisvoimin ja ovat valmiita lähtemään liikkeelle ihmisten auttamiseksi? Poliisina olen saanut monesti todistaa VPK:n korvaamattoman merkityksen. Usein onnettomuuspaikalle saapuessani paikallinen sopimuspalokunta on jo aloittanut työnsä: auttanut osallisia ja ohjannut liikennettä uusien vaaratilanteiden ehkäisemiseksi. Se on todellista arjen turvallisuustyötä, jota ei voi mitata pelkillä euroilla. On totta, että osa sopimuspalokunnista kamppailee resurssien ja väestökadon vuoksi. Mutta samaan aikaan listalla on myös yksiköitä, jotka toimivat vireästi ja tehokkaasti. Niissä on aktiiviset nuoriso-, naisja veteraaniosastot, ja hälytystehtäviin osallistuvilla on kaikki kelpoisuudet kunnossa. Miksi siis tällaiset toimivat yksiköt halutaan sulkea? Syitä voi etsiä muualta kuin toimintakyvystä, ehkä kiinteistökustannuksista. Halutaanko vuokrakuluista säästää? Vuokrasopimus voi jatkua vielä vuosia eteenpäin, vaikka toiminta on lakkautettu ja kuopattu. Samalla alueen pelastusturvallisuus heikkenee. Pelastuslaitoksen osuus koko Varhan budjetista on joka tapauksessa hyvin pieni. Tehostamistoimia on jo tehty vuosien ajan, ja nyt raja on saavutettu. Säästöjen kohteita pitäisi tarkastella uudelleen ja määrärahoja tulisi päinvastoin kasvattaa. Pelastustoimen investoinnit ja kaluston uusimistarve on todellista, eikä nykyinen kansainvälinen turvallisuustilanne salli minkäänlaisia leikkauksia pelastustoimessa. Vapaaehtoistensopimuspalokuntien työtä tulee arvostaa, ei kaventaa. Jokainen menetetty asema on menetetty turvaverkon solmu ja sen korvaaminen maksaa lopulta moninkertaisesti. Juha Anttila valtuustoryhmän vpj valtuutettu, Pelastusja ensihoitopalvelulautakunta vpj Pelastuslaitokseen kohdistuvat säästöt ovat vakava virhearvio K ysymys sinulle, arvoisa lukija: Onko oikein, että kun hyvinvointialue karsii säästösyistä neuvoloista, terveyspisteistä, vuodeosastoista ynnä muista eli palvelustasosta suomalaisille ja laillisesti maassa oleville niin samaan aikaan tarjotaan vaatimuksia enemmän palveluilta laittomasti maassa oleskeleville? Ei minustakaan ole. Varhan aluevaltuusto päätti lokakuussa pitää laajemmat terveyspalvelut jatkossakin laittomasti maassa oleville SDP:n, vihreiden, vasemmiston, RKP:n ja osan keskustan valtuutettujen äänten turvin. Hallitus on rajannut laittomasti maassa oleville tarjottavia minipalveluita tämän vuoden alusta. Tämä on oikein ja Varha oli ottamassa tulevan lakimuutoksen täysimääräisesti huomioon. Aluevaltuuston päätöksellä tullaan kuitenkin edelleen tarjoamaan laajempia palveluita. Taloudellinen säästö on vain hyvin pieni osa palvelurajoituksen tarkoitusta. Marinin hallitus laajensi palveluita ja näin suorastaan kannusti laittomasti maassa olevia jäämään maahan sekä kutsui heitä Suomeen lisää antamalla täysin väärän viestin. Tarjottujen palveluiden tasolaskun tarkoitus on rajoittaa laitonta siirtolaisuutta ja antaa viesti siitä, että laittomasti maassa olevan tulee poistua Suomesta. Tämä on hyvin yleiseurooppalainen linja nykyään. Laiton oleskelu aiheuttaa merkittäviä ongelmia jo sisäisen turvallisuuden näkökulmasta. Tällaisia henkilöitä on Suomessa tuhansia. Vasemmistolainen termi laittomalle oleskelulle on ”paperiton” henkilö. Laki ei tunnista tällaista termiä eikä sellaista juridista asemaa ei ole olemassakaan. Se on laitonta oleskelua peittelevä ja poliittinen termi. Niinkin köyhiä argumentteja laittomasti maassa olevien palveluiden puolesta valtuustossa käytettiin kuin “minä en suostu lokeroimaan ihmisiä!”. Jos päättäjä ei pysty lokeroimaan laittomasti maassa olevia laillisesti oleskelevista, niin kyllä jotain on pahasti pielessä. Miten sinä olisit äänestänyt? Priorisoitko laittomasti maassa olevien palveluita? Heikki Tamminen Valtuutettu, Tyks/ sairaalapalvelulautakunta jäsen Laittomasti maassa oleville kuuluu menolippu kotiin, ei palveluita Pelastustoimen investoinnit ja kaluston uusimistarve on todellista, eikä nykyinen kansainvälinen turvallisuustilanne salli minkäänlaisia leikkauksia pelastustoimessa. Tarjottujen palveluiden tasolaskun tarkoitus on rajoittaa laitonta siirtolaisuutta ja antaa viesti siitä, että laittomasti maassa olevan tulee poistua Suomesta. ” ”
SUORAAN SANOEN Perussuomalaisten aluevaltuustoryhmä 4 V arha eli veronmaksajat kustantavat kaikille alle 25-vuotiaille maksuttoman ehkäisyn. Tämä on ongelmallista moneltakin kantilta. Ensinnäkin Varha on alijäämäinen noin 200 miljoonaa euro. Suomessa julkisyhteisöjen velka on yli 240 miljardia euroa ja mihinkään ylimääräiseen ei ole varaa. Lisäksi maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen ei ole julkisen ydintehtäviä tai edes tehtävien reunamilla. Taloudellisesta tilanteesta huolimatta ei maksutonta ehkäisyä tulisi tarjota. Mieluummin ja mieluusti laskemme esimerkiksi verotusta tai maksamme vanhoja velkoja pois. Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille ei myöskään kannusta nuoria ottamaan vastuuta omasta elämästään. 24-vuotias on aikuinen ihminen ja varmasti kykenevä tekemään omat päätöksensä; annammehan yli 18-vuotiaan äänestääkin ja sotatilanteessa samainen nuori voidaan lähettää sotimaan oman kansansa puolesta! Lopuksi on sanottava, että maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen alle 25-vuotialle maassa, jossa taistellaan alhaisen syntyvyyden kanssa, on erittäin ristiriistaista. Meidän pitäisi päättäjinä pohtia, että mitä oikeasti haluamme nuorten tekevän tässä yhteiskunnassa? Haluammeko perheellistymistä ja haluammeko nuorten ottavan vastuuta omasta elämästään vaiko ei? Valtuustossa äänestettiin asiasta ja kaikki muut puolueet, perussuomalaisia lukuunottamatta, kannattivat maksuttoman ehkäisyn tarjoamista alle 25-vuotiaille. Muille puolueille taloudella, vastuun ottamisella tai logiikalla ei ole tuon taivaallista merkitystä. Se on tullut selväksi. Riku-Mikael Leppänen Valtuutettu, Sotepalvelulautakunta jäsen ja Aluevaltuuston vaalilautakunta 1. varajäsen Tarvitaanko maksutonta ehkäisyä – EI! T yöntekijöiden merkitys korostuu entisestään nykypäivän hektisessä työelämässä. Työuupumus on uhka, joka nakertaa sekä yksilön hyvinvointia että organisaation suorituskykyä. VarHan palveluksessa on runsaat 23 000 henkilöä, joista kaikista pidettävä huolta, tehtävänkuvasta riippumatta. Työuupumus on seurausta mm. pitkittyneestä stressistä sekä käytettävissä olevien resurssien vähäisyydestä. Kun työntekijä venyy jatkuvasti äärirajoilleen, palautuminen jää puutteelliseksi. Lyhytaikainen “paineessa tekeminen” voi tuottaa nopeita tuloksia, pitkällä aikavälillä se johtaa väistämättä tehokkuuden laskuun, sairauspoissaoloihin ja pahimmassa tapauksessa pysyvään työkyvyttömyyteen. Uupunut työntekijä menettää motivaationsa, luovuutensa ja kykynsä ongelmanratkaisuun, mikä heijastuu suoraan työyhteisöön ja asiakaskokemukseen. Realistiset tavoitteet ja selkeät roolit vähentävät epävarmuutta ja hallitsemattoman työmäärän tunnetta. Työntekijöillä oltava mahdollisuus irtautua työasioista, “aina tavoitettavissa” -kulttuuri on myrkkyä palautumiselle. Empaattinen, läsnä oleva ja tukeva esimies tunnistaa uupumuksen merkit ajoissa ja uskaltaa puuttua niihin. Myös keskinäisellä tuella on valtava merkitys, turvallisessa ja arvostavassa ympäristössä ongelmista uskalletaan puhua avoimesti. Työntekijöitä kohdellessa arvokkaimpana voimavarana, uupumukselta suojellen ja huolta pitäen, lopputuloksena on kukoistava, kestävä ja menestyvä organisaatio. Panostus ihmisiin maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Jyrki Alastalo Varavaltuutettu, aluevaalilautakunta 1. varajäsen Henkilöstö Suuri voimavara, jota ei saa uuvuttaa K ouluopetuksen vaatimustason lasku on yksi keskeisimmistä syistä lasten ja nuorten mielenterveysongelmien lisääntymiseen. Rimaa lasketaan, koska joltain on karannut ideologinen pieru, että vain onnistumiset edistävät mielenterveyttä. Fakta on kuitenkin se, että jos lapsilta ja nuorilta ei vaadita riittävästi, he eivät opi sietämään pettymyksiä, epämukavuutta tai epäonnistumista. Kehitys alkaa varhain. Kun kouluikäinen kiukuttelee kaupassa ja vanhempi ratkaisee tilanteen ojentamalla puhelimen, lapsi ei opi sietämään ikäviä tunteita. Vanhempi siirtää kasvatusvastuun yhteiskunnalle, kun koulussa lapsen häiriökäytös tulee opettajan ratkaistavaksi. Kun lapsi myöhemmin sairastuu mielenterveysongelmiin, välttelee vanhempi peiliin katsomista vetoamalla yhteiskunnan tuen puutteeseen. Kun nuori ei saa haluamaansa arvosanaa tekoälyn kirjoittamasta esseestä, koska ei osannut vastata opettajan esittämiin kysymyksiin siitä, on tämä tietenkin nuoren sekä vanhemman mielestä kiusaamista. THL:n raporttien mukaan nuorten pahoinvointi on lisääntyy ja nuoret kokevat itsensä uupuneiksi, vaikka koulujen vaatimustasoa on laskettu viimeiset 15 vuotta. Osaamistasolla, jolla nykyään saa arvosanan 9, sai 2000-luvun alussa hädin tuskin arvosanan 7. Nuoria ei uuvuta se, että heiltä vaaditaan liikaa, vaan se, ettei heiltä vaadita tarpeeksi. Vanhemmille tuntuu olevan tärkeämpää opettaa lapsia loukkaantumaan kuin tekemään töitä tavoitteiden eteen. Nuorten mielenterveysongelmat ratkaistaan asettamalla selkeitä odotuksia kotona ja koulussa. Alice Girs Valtuutettu Koulujen vaatimustason lasku nuorten mielenterveysongelmien aiheuttajana